Metsätilastollinen
vuosikirja 1999
Skogsstatistisk årsbok
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
METSÄNTUTKIMUSLAITOS SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 1999:6
Skogsforskningsinstitutet Jord- och skogsbruk samt fiske
Finnish Forest Research Institute Agriculture, forestry and fisheryM
ET
LA
2 Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Päätoimittaja – Editor-in-Chief: Yrjö Sevola
Tietopalvelusihteeri – Secretary: Irma Kulju
Taitto – Lay-out: Irma Kulju
Kuvat – Figures: Aarre Peltola
 Metsäntutkimuslaitos 
Julkaisun tiedot ovat vapaasti lainattavissa. Lainattaessa on lähteeksi mainittava Metsäntutkimuslaitos.
Information from this publication may be reproduced, provided the source is acknowledged.
Kannen kuva: Maastomittauksia, numeerista karttatietoa ja satelliittikuvilta saatavaa informaatiota hyödyntäen 
työstetty kuvaus puuston keskitilavuudesta (ks. Alkusanat). 
Cover picture: A thematic map on mean growing stock volume was produced using field sampling, digital map 
data and data obtained from satellite imagery (see Preface).
ISBN 951-40-1705-6
ISSN 0359-968X = Metsätilastollinen vuosikirja
ISSN 1456-8268 = Maa-, metsä- ja kalatalous
Painos: 1 800 kpl.
Gummerus Kirjapaino Oy
Jyväskylä 1999
3Metsätilastollinen vuosikirja
ALKUSANAT
Metsäteollisuudelle ja metsätaloudelle vuosi 1998 oli korkeasuhdanteen aikaa.
Metsäteollisuus teki tuotanto- ja vientiennätyksiä lähes kaikilla toimialoillaan.
Havusahatavaran tuotanto nousi 7 ja paperin tuotanto 6 prosenttia edellisvuo-
desta. Metsäteollisuuden osuus koko tavaraviennin arvosta säilyi kuitenkin niu-
kasti alle 30 prosentin, mikä osoittaa muidenkin toimialojen vientimenestystä.
Metsätalouden puolella vastaavasti hakkuut olivat ennätystasolla.
 
Vuoden 1999 alusta Suomi kuuluu kymmenen muun Euroopan maan kanssa
samaan yhteisvaluutta-alueeseen, mikä merkitsee aikaisempaa vakaampaa toi-
mintaympäristöä suomalaiselle metsäteollisuudelle. Vuoden 1999 alkupuolella
puuteollisuuden tuotanto ja vienti on ollut hieman viimevuotista suurempaa,
mutta paperi- ja kartonkiteollisuudessa hieman viimevuotista pienempää. Teolli-
suuden puuntarve pitää hakkuut korkealla tasolla ja nostaa puun tuonnin ennä-
tykselliseksi.
Alkuvuodesta 1999 valmistuneen Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen on
myös osa hallitusohjelmaa. Kansallisen metsäohjelman näkemyksen mukaan
metsäteollisuuden kotimainen tuotantokapasiteetti kasvaa edelleen. Se merkitsee
lisääntyviä hakkuita ja edellyttää lisäpanoksia erityisesti nuoren metsän hoitoon
ja kunnostusojituksiin. Ohjelmassa esitetään myös metsänomistajien neuvonnan
ja koulutuksen sekä metsäsuunnittelun lisäämistä. Metsätilastollinen vuosikirja
voi omalta osaltaan palvella ohjelman toteutuksen seurantaa.
Metsäntutkimuslaitoksessa on Suomen metsien kahdeksannen inventoinnin
(1986–94) yhteydessä kehitetty monilähteinen inventointimenetelmä, joka
maastomittausten lisäksi käyttää numeerista karttatietoa ja satelliittikuvilta saa-
tavaa tietoa. Tärkein tavoite oli saada metsävaratiedot aikaisempaa pienemmille
alueille. Menetelmä mahdollistaa myös teemakarttojen teon. Siitä yksi esimerkki
on kansikuvan karttaesitys puuston keskitilavuuden vaihtelusta. Puuston keskiti-
lavuus kasvaa harmaasta tummansiniseen.  
Metsätilastollista vuosikirjaa on julkaistu vuodesta 1969 alkaen, ja nimellä Met-
sätilastoa vuosina 1967–68. Metsätilastollinen tietopalvelu julkaisee vuosittain
lisäksi noin 45 Metsätilastotiedotetta. Metsätilastoja tarjotaan käyttäjille yhä
enemmän sähköisen tietopalvelun, METINFOn, kautta. Metsätilastollisen vuosi-
kirjan 1999 ovat toimittaneet Martti Aarne, Helena Herrala-Ylinen, Elina Mäki-
Simola, Aarre Peltola, Yrjö Sevola, Mikko Toropainen, Sinikka Västilä ja Esa
Ylitalo. 
Toivomme, että vuosikirjamme palvelee tiedontarvitsijoita. Metsäntutkimuslai-
toksen puolesta esitämme parhaat kiitokset kaikille organisaatioille, viranomai-
sille ja yrityksille, jotka ovat toimittaneet aineistoa Metsätilastolliseen
vuosikirjaan tilastojen laatimiseksi.
Helsingissä, lokakuussa 1999
Aarne Reunala
Metsäntutkimuslaitos Yrjö Sevola
Helsingin tutkimuskeskuksen johtaja
4 Finnish Statistical Yearbook of Forestry
FÖRORD
Under år 1998 rådde högkonjunktur inom skogsindustrin och skogsbruket.
Skogsindustrin satte produktions- och exportrekord på så gott som alla verk-
samhetsområden. Produktionen av barrsågtimmer steg med 7 % och produktio-
nen av papper med 6 % jämfört med året innan. Skogsindustrins andel av den
totala varuexporten förblev dock något under 30 %, detta på grund av export-
framgångarna även inom de andra industribranscherna. I motsvarande grad var
även avverkningarna rekordhöga.
Från och med början av år 1999 hör Finland tillsammans med tio andra euro-
peiska länder till den gemensamma valutaunionen. För den finska skogsin-
dustrin innebär detta en stabilare verksamhetsmiljö än tidigare. Träindustrins
produktion och export har under början av år 1999 varit en aning större än
under motsvarande tid året innan. Däremot var motsvarande siffror för pap-
pers- och kartongindustrin en aning lägre. På grund av industrins virkesbehov
bibehålls den höga avverkningsgraden. Virkesbehovet leder även till en
rekordhög virkesimport.
Finlands nationella skogsprogram blev färdigt i början av år 1999. Det finns
även nedtecknat i regeringsprogrammet. Enligt skogsprogrammet kommer den
inhemska skogsindustrins produktionskapacitet att öka även i fortsättningen.
Detta innebär att avverkningarna ökar och förutsätter tilläggsinsatser speciellt
för skötsel av ungskog och iståndsättningsdikning. I programmet föreslås även
en ökad satsning på rådgivning till och utbildning av skogsägarna samt en
ökning av skogsplaneringen. Den Skogsstatistiska årsboken kan för sin del
tjäna uppföljningen av programmets förverkligande.
Inom Skogsforskningsinstitutet har man utvecklat en inventeringsmetod som
utnyttjar olika informationskällor. Utöver information från mätningar i terrän-
gen utnyttjar den information från digitala kartor och satellitbilder. Det vikti-
gaste målet var att få information över skogstillgångar för mindre arealer än
tidigare. Metoden gör det även möjligt att uppgöra temakartor. Ett exempel på
detta är pärmbilden som är en kartframställning över variationerna i beståndens
medelvolym. Medelvolymen växer när man går från grått mot mörkblått.
Den Skogsstatistiska årsboken har utkommit sedan år 1969 och i mer kortfattad
form redan två år tidigare. Den skogsstatistiska informationstjänsten ger
årligen ut ca. 45 skogsstatistiska bulletiner. I allt större grad erbjuds skogssta-
tistik i form av online-service. Den Skogsstatistiska årsboken har år 1999 sam-
manställts av Martti Aarne, Helena Herrala-Ylinen, Elina Mäki-Simola, Aarre
Peltola, Yrjö Sevola, Mikko Toropainen, Sinikka Västilä och Esa Ylitalo.
Vi hoppas att årsboken är till hjälp för personer och organisationer som söker
information. I boken finns ett kort sammandrag på svenska. På Skogsforsk-
ningsinstitutets vägnar vill vi tacka alla de organisationer, myndigheter och
företag som har överlämnat material till årsboken.
Helsingfors i oktober 1999
Aarne Reunala
Skogsforskningsinstitutet Yrjö Sevola
Direktör för Helsingfors forskningscenter
5Metsätilastollinen vuosikirja
PREFACE
The year 1998 was a boom year for Finnish forestry and forest industries. The
forest industries achieved production and export records in almost all branches.
The production of softwood sawntimber increased by 7% and that of paper by 6%
over the previous year. However, the forest industries’ share of the total value of
exports of Finnish goods remained just short of 30%, which indicates that the other
branches of industry were also successful in their exports. In forestry, timber
felling was at record level.
Since the beginning of 1999, Finland has been a member of the European Mone-
tary Union with ten other countries. The operating environment for the Finnish
forest industries is now more stable than before. The production and exports of the
woodworking industry in early 1999 were a little higher over the previous year, but
in paper and board industry a little lower. The industries’ demand for wood is keep-
ing timber felling at a high level, and record imports of roundwood are expected.
The implementation of the National Forest Programme 2010, completed early in
1999, is also part of the Government’s agenda. According to the views expressed in
the Programme, the domestic production capacity of the forest industries will con-
tinue to grow. Timber felling will increase and presupposes additional inputs espe-
cially in the tending of young forests and in ditch cleaning in drained areas. The
programme’s authors also propose added investments in extension services aimed
at forest owners and in forest planning. The Statistical Yearbook of Forestry for its
part can serve in monitoring the implementation of the programme.
A multi-source forest inventory method has been developed at the Finnish Forest
Research Institute in connection with the 8th National Forest Inventory (1986–94),
which, in addition to making use of field sampling, uses digital map data and data
obtained from satellite imagery. The foremost objective is to have forest resource
data focused on smaller areas. Also, the method enables the production of thematic
maps. One example of this is presented on the cover of this publication, which
shows a map presentation of variation in mean growing stock volume; the volume
increases as the colour changes from grey to dark blue. 
The Finnish Statistical Yearbook of Forestry has been published since 1967. The
1999 volume of the Yearbook was edited by a team composed of Martti Aarne,
Helena Herrala-Ylinen, Elina Mäki-Simola, Aarre Peltola, Yrjö Sevola, Mikko
Toropainen, Sinikka Västilä and Esa Ylitalo.
All the tables and figures are in English, and there is also a summary in English. It
is our sincere hope that our Yearbook will be found a useful source of information.
Helsinki, October 1999
Aarne Reunala
Director
Finnish Forest Research Institute Yrjö Sevola
Helsinki Research Centre
6 Finnish Statistical Yearbook of Forestry
PÄÄLUVUT JA TOIMITTAJAT– CONTENTS IN BRIEF AND EDITORS
1 Metsävarat Forest resources ........................................................ 31
Yrjö Sevola
2 Metsien kunto ja monimuotoisuus Forest health and biodiversity................................... 75
Sinikka Västilä 
3 Metsien hoito Silviculture............................................................... 101
Sinikka Västilä & Helena Herrala-Ylinen
4 Puukauppa ja hakkuut Roundwood markets ................................................ 149
Elina Mäki-Simola
5 Puun korjuu ja kuljetus Harvesting and transportation of roundwood ........ 183
Aarre Peltola
6 Metsien monikäyttö Multiple-use forestry ............................................... 193
Sinikka Västilä
7 Metsäsektorin työvoima Forest sector’s labour force .................................... 209
Esa Ylitalo
8 Puun käyttö Wood consumption .................................................. 231
Yrjö Sevola
9 Metsäteollisuus Forest industries ...................................................... 251
Yrjö Sevola 
10 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Foreign trade by forest industries........................... 261
Aarre Peltola
11 Metsäsektori kansantalouden osana Forest sector in Finland’s national economy......... 287
Martti Aarne & Mikko Toropainen
12 Kansainvälisiä metsätilastoja International forest statistics................................... 307
 Esa Ylitalo
SAMMANDRAG.............................................................................................................................. 337
SUMMARY ...................................................................................................................................... 343
HAKEMISTO ................................................................................................................................. 349
INDEX............................................................................................................................................. 351
7Metsätilastollinen vuosikirja
SISÄLLYS (Contents, see page 16)
Alkusanat ............................................................................................................................ 3
Pääluvut ja toimittajat....................................................................................................................... 6
Taulukko- ja kuvaluettelot ................................................................................................................ 7
Käytetyt symbolit ............................................................................................................................ 25
Puulajit ............................................................................................................................ 26
Kartat ............................................................................................................................ 27
Aluejaot ............................................................................................................................ 27
Ilmasto ............................................................................................................................ 28
Sammandrag ............................................................................................................................ 337
Summary ............................................................................................................................ 343
Hakemisto ............................................................................................................................ 349
Index ............................................................................................................................ 351
* uusi kuva tai taulukko
1 METSÄVARAT
Teksti ............................................................................................................................ 31
Tietotaulu Hakkuumahdollisuusarviot................................................................................. 33
Kirjallisuus ......................................................................................................... 35
Kuvat 1.1 Valtakunnan metsien yhdeksännen inventoinnin otanta 
Etelä-Suomessa .................................................................................................. 37
1.2 Puuston tilavuuden arviot eri inventointien mukaan.......................................... 38
1.3 Puuston kasvun arviot eri inventointien mukaan ja puuston poistuma 
viiden vuoden liukuvina keskiarvoina................................................................ 38
1.4 Etelä- ja Pohjois-Suomen metsien ikärakenteen kehitys 
1920-luvulta 1990-luvulle .................................................................................. 39
1.5 Etelä- ja Pohjois-Suomen metsien kehitysluokkarakenteen muutos 
1960-luvulta 1990-luvulle .................................................................................. 40
1.6 Puiden paksuuskasvuindeksi eteläisimmässä Suomessa 1965–94..................... 41
Taulukot Metsävarojen kehitys vuosina 1952–90
1.1 Maankäyttö 1950-luvulta 1990-luvun alkuun .................................................... 42
1.2 Metsävarojen kehitys 1950-luvulta 1990-luvun alkuun..................................... 43
1.3 Järeän puuston määrällinen kehitys 1950-luvulta 1990-luvun alkuun............... 44
Metsätalousmaan omistus
1.4 Metsätalousmaan omistus Etelä- ja Pohjois-Suomessa 1986–98....................... 45
1.5 Metsämaan ja metsätalousmaan omistus metsäkeskuksittain 1986–98 ............. 46
1.6 Yksityismetsälöiden lukumäärä kokoluokittain ja 
metsäkeskuksittain 1.1.1999............................................................................... 47
1.7 Metsätilakauppojen keskipinta-alat ja -hinnat metsäkeskuksittain 1998 ........... 48
Metsätalousmaan pinta-alajakaumat
1.8 Luonnonsuojelualueet metsätalouden maaluokittain 
ja metsäkeskuksittain 1.1.1999........................................................................... 49
1.9 Metsätalousmaa metsäkeskuksittain 1986–98.................................................... 50
1.10 Metsätalousmaan jakautuminen kankaisiin ja soihin 
sekä soiden ojitustilanne 1986–98...................................................................... 51
1.11 Metsämaan jakautuminen veroluokkiin 1986–98 .............................................. 52
8 Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Pinta-alajakaumat puuston ominaisuuksien mukaan
1.12 Metsämaan jakautuminen vallitsevan puulajin mukaan 1986–98...................... 53
1.13 Metsiköiden yksi- tai monipuulajisuus 1986–98................................................ 54
1.14 Metsiköiden ikärakenne 1986–98....................................................................... 55
1.15 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin omistajaryhmittäin
Etelä- ja Pohjois-Suomessa 1986–98 ................................................................. 56
1.16 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin metsäkeskuksittain 1986–98 ......... 57
1.17 Taimikoiden ja nuorten metsiköiden perustamistapa ........................................ 58
1.18 Metsiköiden metsänhoidollinen laatu omistajaryhmittäin 
Etelä- ja Pohjois-Suomessa 1986–98 ................................................................. 59
1.19 Metsiköiden metsänhoidollinen laatu metsäkeskuksittain 1986–98 .................. 60
Puuston määrä, rakenne ja kasvu
1.20 Puuston kokonaistilavuus omistajaryhmittäin ja puulajeittain 1986–98 ............ 61
1.21 Puuston kokonaistilavuus puulajeittain ja metsäkeskuksittain 1986–98............ 62
1.22 Puuston keskitilavuus vallitsevan puulajin mukaan 1986–98 ............................ 63
1.23 Puuston keskitilavuus kehitysluokittain ja omistajaryhmittäin 1986–98 ........... 64
1.24 Puuston tilavuuden jakautuminen puutavaralajeihin puulajeittain 1986–98...... 65
1.25 Puuston vuotuinen kasvu omistajaryhmittäin ja puulajeittain ............................ 66
1.26 Puuston vuotuinen kasvu puulajeittain ja metsäkeskuksittain............................ 67
1.27 Puuston keskitilavuus ja keskikasvu omistajaryhmittäin 
Etelä- ja Pohjois-Suomessa 1986–98 ................................................................. 68
1.28 Puuston keskitilavuus ja keskikasvu metsäkeskuksittain ................................... 69
Puuston poistuma
1.29 Puuston kasvu ja poistuma 5-vuotiskausittain 
Etelä- ja Pohjois-Suomessa 1950–98 ................................................................. 70
1.30 Puuston poistuma metsäkeskuksittain ja omistajaryhmittäin 1998 .................... 71
1.31 Puuston poistuma puulajeittain Etelä- ja Pohjois-Suomessa 1953–98............... 72
1.32* Puuston poistuma ja hakkuumahdollisuusarviot metsäkeskuksittain ................. 73
2 METSIEN KUNTO JA MONIMUOTOISUUS
Teksti ............................................................................................................................ 75
Tietotaulu Natura 2000 ........................................................................................................ 80
Kirjallisuus ......................................................................................................... 79
Kuvat 2.1 Rikin ja typen kriittisen kuormituksen ylitys (1995).......................................... 82
2.2 Kasvukauden aikainen otsoniannos eräillä paikkakunnilla 1989–98 ................. 82
2.3 Lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet sammalnäytteissä 1985 ja 1995..................... 83
2.4 Ilman puhtautta kuvaava IAP-indeksi 1985–86 ja 1995 .................................... 84
2.5 Harsuuntuneiden (neulaskato > 25 %) havupuiden osuus 
eri Euroopan maissa 1998 .................................................................................. 85
Taulukot 2.1 Kangasmailla kasvavien seurantapuiden harsuuntuneisuus 1986–98 ................ 86
2.2 Eriasteisten metsätuhojen yleisyys metsämaalla 1986–98 ................................. 87
2.3 Metsikön laatuluokkaa alentavien metsätuhojen ilmiasu 1986–98 .................... 88
2.4 Metsikön laatuluokkaa alentavien metsätuhojen aiheuttajat 1986–98 ............... 89
2.5 Metsäpalot 1970–98 ........................................................................................... 90
2.6 Vakuutusyhtiöiden metsävakuutusten perusteella maksamat 
metsätuhokorvaukset 1980–98 ........................................................................... 91
2.7* Metsien suojelupinta-alat.................................................................................... 92
2.8 Lakisääteiset luonnonsuojelualueet valtion mailla 1.1.1999 .............................. 93
2.9 Luonnonsuojeluohjelmien toteutumistilanne 1.1.1999 ...................................... 94
2.10 Luonnonsuojelualueet yksityismailla 1.1.1999 .................................................. 95
9Metsätilastollinen vuosikirja
2.11* Metsien suojelupinta-alat eräissä maissa............................................................ 96
2.12 Uhanalaisten lajien lukumäärät elinympäristöittäin 1990 .................................. 97
2.13 Avainbiotooppien esiintyminen eräillä alueilla .................................................. 98
2.14 Kuolleen puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla................................................. 99
2.15 Eräiden lehtipuiden runkoluvut metsä- ja kitumaalla......................................... 99
3 METSIEN HOITO
Teksti ............................................................................................................................ 101
Tietotaulu Metsäsertifiointi on käynnissä Suomen metsissä ............................................... 104
Kirjallisuus ......................................................................................................... 106
Kuvat 3.1 Siemenviljelyssiemenen osuus taimitarhakylvöistä puulajeittain 1991–98 ....... 107
3.2 Taimitarhoilta metsänviljelyyn luovutetut taimet 1966–98................................ 107
3.3 Hakkuualat 1970–98. Kaikki omistajaryhmät .................................................... 108
3.4 Metsänuudistaminen 1965–98. Kaikki omistajaryhmät .................................... 108
3.5 Metsänviljely 1950–98 omistajaryhmittäin ........................................................ 109
3.6 Taimikonhoito 1950–98 omistajaryhmittäin ...................................................... 109
3.7 Metsänlannoitus 1964–98 omistajaryhmittäin ................................................... 110
3.8 Metsäojitus 1980–98 .......................................................................................... 110
3.9 Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus 1950–98 omistajaryhmittäin........ 111
3.10 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannukset 
omistajaryhmittäin 1963–98 vuoden 1998 rahaksi muunnettuna....................... 111
3.11 Yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden rahoitus 1963–98
vuoden 1998 rahaksi muunnettuna ..................................................................... 112
3.12 Eri työlajien osuudet metsänhoito- ja perusparannustöiden 
kokonaiskustannuksista 1967–98. Kaikki omistajaryhmät ................................ 112
Taulukot Taimituotanto
3.1 Taimitarhakylvöt 1998........................................................................................ 113
3.2 Metsänviljelyyn 1998 toimitetut taimet ............................................................. 114
Metsänhoito- ja perusparannustöiden suoritteet
3.3 Hakkuualat 1998 hakkuutavoittain, omistajaryhmittäin ja
metsäkeskuksittain.............................................................................................. 115
3.4 Hakkuualat hakkuutavoittain 1970–98............................................................... 118
3.5 Uudistusalan valmistaminen 1998 omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain ... 119
3.6 Uudistusalan valmistaminen omistajaryhmittäin 1955–98 ................................ 120
3.7 Metsänviljely 1998 omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain........................... 121
3.8 Metsänviljely omistajaryhmittäin 1955–98 ........................................................ 122
3.9 Metsänviljely puulajeittain 1970–98 .................................................................. 123
3.10 Pellonmetsitys 1998 omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain ja
 koko maassa 1970–98........................................................................................ 124
3.11 Taimikonhoito 1998 omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain ......................... 125
3.12 Taimikonhoito omistajaryhmittäin 1955–98 ...................................................... 126
3.13 Pystykarsinta 1998 omistajaryhmittäin ja 
metsäkeskuksittain ja koko maassa 1983–98 ..................................................... 127
3.14 Metsänlannoitus 1998 omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain ...................... 128
3.15 Metsänlannoitus omistajaryhmittäin 1955–98 ................................................... 129
3.16 Metsäojitus 1998 omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain.............................. 130
3.17 Metsäojitus omistajaryhmittäin 1960–98 ........................................................... 131
3.18 Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus 1998 tietyypeittäin,
omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain........................................................... 132
3.19 Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus omistajaryhmittäin 1950–98........ 133
10 Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset
3.20 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannukset 
1998 omistajaryhmittäin ..................................................................................... 134
3.21 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannukset 
1998 omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain.................................................. 135
3.22 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannukset 
omistajaryhmittäin 1963–98 ............................................................................... 138
3.23 Yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden rahoitus 1998................ 139
3.24 Yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöihin sekä
luonnonhoitohankkeisiin 1998 käytetyt valtion lainat ja tuet
työlajeittain ja metsäkeskuksittain...................................................................... 140
3.25 Metsänhoitotöiden yksikkökustannukset 1998 
omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain........................................................... 142
3.26 Metsäojituksen yksikkökustannukset 1998 omistajaryhmittäin ja 
metsäkeskuksittain ............................................................................................. 145
3.27 Metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen yksikkökustannukset 
1998 omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain.................................................. 146
3.28* Eräiden metsänhoito- ja perusparannustöiden keskimääräiset 
yksikkökustannukset 1968–98............................................................................ 147
4 PUUKAUPPA JA HAKKUUT
Teksti ............................................................................................................................ 149
Tietotaulut Kantohintaindeksi ja raakapuun hintakehitys hakkuuvuosina 
1949/50–1998/99 ................................................................................................ 150
Raakapuun kantohintojen muutoksen kuukausi-indeksi .................................... 151
Yksityismetsät vuosina 1997–98 ........................................................................ 152
Kirjallisuus ......................................................................................................... 153
Kuvat 4.1 Yksityismetsien suhteelliset kantohinnat metsäkeskuksittain 1998 ................... 154
4.2 Raakapuun kantohinnat yksityismetsien puukaupoissa 1949/50–1998/99 ........ 155
4.3 Markkinahakkuut kuukausittain 1998 ja 1999 ................................................... 156
4.4 Markkinahakkuut omistajaryhmittäin 1970–98 ................................................. 156
4.5 Raakapuun kantohinnat kuukausittain 1/1987–6/1999 ...................................... 157
4.6 Metsäteollisuuden raakapuuvarastot 1980–99 ................................................... 157
Taulukot Yksityismetsien puukauppa
4.1 Yksityismetsien puukauppamäärät metsäkeskuksittain 1998 ............................ 158
4.2 Yksityismetsien puukauppamäärät kuukausittain 1998–99 ............................... 159
4.3 Yksityismetsien puukauppamäärät kauppamuodoittain 1986–98 ...................... 160
Raakapuun hinnat yksityismetsien puukaupoissa
4.4 Raakapuun kantohinnat kuukausittain 1998–99................................................. 161
4.5 Raakapuun hankintahinnat kuukausittain 1998–99 ............................................ 162
4.6 Raakapuun kanto- ja hankintahinnat metsäkeskuksittain 1997–98 ................... 163
4.7 Raakapuun kantohinnat 1949/50–1998/99 ......................................................... 165
4.8 Raakapuun kanto- ja hankintahinnat 1983–98 ................................................... 166
Markkinahakkuut ja hakkuukertymä
4.9 Markkinahakkuut kuukausittain 1998–99 .......................................................... 167
4.10 Markkinahakkuut omistajaryhmittäin ja kuukausittain 1998–99 ....................... 168
4.11 Markkinahakkuut metsäkeskuksittain 1998 ....................................................... 169
4.12 Markkinahakkuut puutavaralajeittain 1981–98 .................................................. 175
4.13 Markkinahakkuut omistajaryhmittäin 1955–98 ................................................ 176
4.14 Hakkuukertymä metsäkeskuksittain 1998 .......................................................... 177
11Metsätilastollinen vuosikirja
4.15 Yksityismetsien hakkuukertymä metsäkeskuksittain 1998 ................................ 178
4.16 Hakkuukertymät puutavaralajeittain 1985–98 .................................................. 179
Metsäteollisuuden raakapuuvarastot
4.17 Metsäteollisuuden hakatun puun kesävarastot 1980–99 .................................... 180
4.18 Metsäteollisuuden hakatun puun talvivarastot 1980–98 .................................... 181
5 PUUN KORJUU JA KULJETUS
Teksti ............................................................................................................................ 183
Kirjallisuus ......................................................................................................... 184
Kuvat 5.1 Hakkuukoneet markkinapuun hakkuissa 1982–98 ............................................. 185
5.2 Metsätraktorit markkinapuun hakkuissa 1982–98.............................................. 185
5.3 Hakkuiden koneellistamisaste 1985–98 ............................................................. 186
5.4 Puutavara-autot markkinapuun kuljetuksessa 1982–98 ..................................... 186
Taulukot Korjuukalusto
5.1 Puunkorjuun ja kuljetuksen kalusto 1982–98..................................................... 187
Raakapuun korjuu ja kuljetus
5.2 Raakapuun korjuu- ja kuljetuskustannukset 1997 ja 1998 ................................. 188
5.3 Raakapuun kaukokuljetukset 1998..................................................................... 189
5.4 Raakapuun kaukokuljetussuoritteet ja -kustannukset 1982–98.......................... 190
5.5 Valtionrautateiden raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden 
kuljetukset 1985–98............................................................................................ 191
5.6 Raakapuun korjuun ja kuljetuksen yksikkökustannukset 1985–98.................... 192
5.7 Yksityismetsien hankintahakkuiden yksikkökustannukset 1991–98 ................. 192
6 METSIEN MONIKÄYTTÖ
Teksti ............................................................................................................................ 193
Tietotaulu Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) ......................... 195
Kirjallisuus ......................................................................................................... 196
Taulukot Virkistyskäyttö
6.1 Maastoliikuntapaikkojen lukumäärä metsäkeskuksittain 1.9.1999 .................... 197
Metsämarjat, sienet ja jäkälät
6.2 Metsämarjojen ja sienten kauppaantulomäärät ja poimintatulot 1998 ............... 198
6.3 Tärkeimpien metsämarjojen ja sienten kauppaantulomäärät
ja poimintatulot 1977–98.................................................................................... 199
6.4 Jäkälän vienti 1980–98 ...................................................................................... 200
Metsästys
6.5 Riistasaaliit ja niiden arvo 1998 ......................................................................... 201
6.6 Riistasaaliit 1980/81–1998 ................................................................................. 202
6.7 Hirven talvikannan kehitys ja hirvitiheys 1973/74–1998/99 .............................. 203
6.8 Arvioidut suurpetojen vähimmäiskannat ja suurpetosaaliit 1980–98 ................ 204
Porotalous
6.9 Porotalous 1959/60–1998/99.............................................................................. 205
Turvetuotanto
6.10 Turvevarat metsäkeskuksittain ........................................................................... 206
6.11 Turpeen tuotanto, käyttö ja vienti 1960–98........................................................ 207
12 Finnish Statistical Yearbook of Forestry
7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA
Teksti ............................................................................................................................ 209
Kirjallisuus ......................................................................................................... 212
Kuvat 7.1 Väestön pääryhmät 1998 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan ...... 213
7.2 Metsätalouden työlliset 1980–98........................................................................ 214
7.3 Puutavarateollisuuden työlliset 1980–98............................................................ 214
7.4 Massa- ja paperiteollisuuden työlliset 1980–98 ................................................. 215
7.5 Työntekijöiden reaaliansioiden kehitys toimialoittain 1980–98 ........................ 215
Taulukot Työvoima
7.1 Työvoima 1970–98 ............................................................................................. 216
7.2 Metsäsektorin työlliset 1980–98......................................................................... 217
7.3 Metsätalouden työlliset ammattiaseman mukaan 1980–98 ................................ 217
7.4 Metsätalouden työntekijät työlajeittain 1982–99 ............................................... 218
7.5 Tehdyt työpäivät metsätaloudessa, maataloudessa ja 
kaikilla toimialoilla 1971–99.............................................................................. 219
7.6 Metsäteollisuuden työlliset 1980–98 .................................................................. 220
7.7 Metsäsektorin työttömyys 1980–98 ................................................................... 221
Palkat
7.8 Palkansaajien reaaliansioindeksi metsätaloudessa ja 
metsäteollisuudessa 1980–99 ............................................................................. 222
7.9 Metsätyöntekijöiden keskimääräiset päivä- ja vuosiansiot 1985–98 ................. 223
7.10 Metsäteollisuuden työntekijöiden keskimääräiset tunti- ja vuosiansiot 1970–98 224
Työtaistelut
7.11 Metsäteollisuuden työtaistelut 1972–98 ............................................................. 225
Työtapaturmat
7.12 Metsäsektorin työtapaturmat 1976–98 ............................................................... 226
Koulutus
7.13 Metsätalouden koulutuksesta valmistuneet opiskelijat 1971–97 ....................... 227
7.14 Puutavarateollisuuden koulutuksesta valmistuneet opiskelijat 1971–97 ........... 228
7.15 Massa- ja paperiteollisuuden koulutuksesta valmistuneet opiskelijat 1971–97 . 229
8 PUUN KÄYTTÖ
Teksti ............................................................................................................................ 231
Tietotaulu Puunkäytön ennätysvuosia 1923–98 .................................................................. 232
Kirjallisuus ......................................................................................................... 232
Kuvat 8.1 Raakapuun teollinen ja ei-teollinen käyttö 1955–98 .......................................... 233
8.2 Teollisuuden raakapuun käyttö toimialoittain 1955–98 ..................................... 233
8.3 Puutavarateollisuuden raakapuun käyttö 1955–98 ............................................. 234
8.4 Puumassateollisuuden raakapuun käyttö 1955–98 ............................................. 234
Taulukot 8.1 Raakapuun vienti ja käyttö Suomessa puulajeittain 1970–98 ............................ 235
8.2 Raakapuun teollinen ja ei-teollinen käyttö puulajeittain 1970–98 ..................... 236
8.3 Raakapuun vienti ja käyttö Suomessa raakapuulajeittain 1970–98 ................... 237
8.4 Kotimaisen raakapuun käyttö metsäkeskuksittain 1998..................................... 238
8.5 Teollisuuden puunkäyttö toimialoittain 1998 ..................................................... 239
8.6 Teollisuuden puunkäyttö metsäkeskuksittain 1998 ............................................ 240
8.7 Puutavarateollisuuden puunkäyttö 1955–98....................................................... 242
8.8 Puumassateollisuuden puunkäyttö 1955–98....................................................... 243
8.9 Saha-, vaneri- ja puumassateollisuuden puunkäyttö 1980–98 ........................... 244
13Metsätilastollinen vuosikirja
8.10 Arvio kiinteistöjen polttopuun käytöstä metsäkeskuksittain .............................. 245
8.11 Raakapuun vienti, ja käyttö teollisuudessa ja kiinteistöissä 1955–98 ................ 246
8.12 Mäntyraakapuun käyttö 1955–98 ....................................................................... 247
8.13 Kuusiraakapuun käyttö 1955–98 ........................................................................ 248
8.14 Lehtiraakapuun käyttö 1955–98 ......................................................................... 249
8.15 Raakapuun ensiasteinen käyttö 5-vuotiskausittain 1920–98 .............................. 250
9 METSÄTEOLLISUUS
Teksti ............................................................................................................................ 251
Tietotaulut Metsäteollisuuden tuotantoennätyksiä................................................................ 252
Kirjallisuus.......................................................................................................... 252
Kuvat 9.1 Sahatavaran sekä paperin ja kartongin tuotanto 1955–98 ................................. 253
9.2 Metsäteollisuuden kannattavuus 1974–98 .......................................................... 253
Taulukot Metsäteollisuuden tuotanto
9.1 Metsäteollisuuden tuotanto neljännesvuosittain 1997–99 .................................. 254
9.2 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto 1955–98 ..................................................... 255
9.3 Puumassan tuotanto 1955–98 ............................................................................. 256
9.4 Paperin ja kartongin tuotanto 1955–98............................................................... 257
Metsäteollisuustuotteiden kotimaan kulutus
9.5 Sahatavaran kotimaan kulutus 1955–98 ............................................................. 258
9.6 Paperin ja kartongin kotimainen kulutus ja paperin keräys 1994–98................. 259
Metsäteollisuuden investoinnit
9.7 Metsäteollisuuden liikevaihto, kapasiteetin käyttöaste ja investoinnit 
Suomessa 1975–98 ............................................................................................. 260
10 METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA
Teksti ............................................................................................................................ 261
Tietotaulut Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastoja tammi–kesäkuulta 1999 ja
muutokset tammi–kesäkuusta 1998 .................................................................... 262
Tuontipuun jakautuminen puutavaralajeihin ...................................................... 263
Kirjallisuus.......................................................................................................... 263
Kuvat 10.1 Suomen tavaravienti 1970–98 vuoden 1998 rahanarvossa................................. 264
10.2 Raakapuun ulkomaankauppa 1965–98 ............................................................... 264
10.3 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan
arvo tuoteryhmittäin 1998................................................................................... 265
10.4 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden osuudet metsäteollisuuden
viennin arvosta 1970–98 ..................................................................................... 265
10.5 Metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja vienti 1970–98 ........................................ 266
10.6 Metsäteollisuustuotteiden viennin yksikköarvot 1970–98 
vuoden 1998 rahanarvossa.................................................................................. 267
Taulukot 10.1* Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa 1998........................ 268
10.2 Raakapuun vienti 1998 ....................................................................................... 269
10.3 Raakapuun tuonti 1998 ....................................................................................... 269
10.4 Raakapuun vienti maittain 1998 ......................................................................... 270
10.5 Raakapuun tuonti maittain 1998 ......................................................................... 271
10.6 Raaka- ja jätepuun vienti 1965–98 ..................................................................... 272
14 Finnish Statistical Yearbook of Forestry
10.7 Raaka- ja jätepuun tuonti 1965–98..................................................................... 273
10.8 Metsäteollisuustuotteiden vienti 1998 ................................................................ 274
10.9 Metsäteollisuustuotteiden vientimäärät maittain 1998 ....................................... 275
10.10 Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo maittain 1998 ...................................... 276
10.11 Suomen ulkomaankaupan jakautuminen maittain 1998 ..................................... 277
10.12 Metsäteollisuustuotteiden vienti 1960–98 .......................................................... 278
10.13 Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo 1970–98 ............................................... 279
10.14 Metsäteollisuustuoteiden viennin arvo maittain 1990–98 .................................. 280
10.15 Metsäteollisuustuotteiden vienti 1970–98 .......................................................... 281
10.16 Metsäteollisuustuotteiden tuonti 1998................................................................ 284
10.17 Metsäteollisuustuotteiden tuonti 1983–98.......................................................... 285
11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA
Teksti ............................................................................................................................ 287
Tietotaulu Kansantalouden tilinpito uudistettu .................................................................... 288
Kirjallisuus ......................................................................................................... 291
Kuvat 11.1 Bruttokantorahatulot 1965–98 muunnettuina vuoden 1998 rahanarvoon .......... 292
11.2 Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta 1975–98 ....................................... 292
Taulukot Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta
11.1 Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain 1998 ............... 293
11.2 Brutto- ja nettokantorahatulot metsänomistajaryhmittäin 1980–98 ................... 294
11.3* Metsätalouden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin 
hintoihin 1990–98............................................................................................... 295
11.4* Puutavarateollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä 
käypiin hintoihin 1990–98.................................................................................. 296
11.5* Massa- ja paperiteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä 
käypiin hintoihin 1990–98.................................................................................. 297
11.6 Metsäsektorin ja maatalouden osuudet bruttokansantuotteesta 1960–98........... 298
Yksityismetsätalouden kannattavuus
11.7 Yksityismetsätalouden tulot ja menot (katelaskelma) metsäkeskuksittain 1998 299
11.8* Yksityismetsätalouden tulot ja menot (katelaskelma) suuralueittain 
1994–98 metsämaan pinta-alaa kohti ................................................................. 300
Metsäsektorin muutosten vaikutukset kansantalouteen
11.9* Lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen 
aikaansaama kotimaisen tuotoksen ja markkinahintaisen arvonlisäyksen 
muutos vuonna 1995, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä ............................ 301
11.10* Metsäteollisuuden lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan 
suuruisen lisäyksen aikaansaama kotimaisen tuotoksen muutos
vuonna 1995 toimialoittain, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä .................. 302
11.11* Lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen 
aikaansaama työllisyyden muutos vuonna 1995, välitön ja välillinen
vaikutus yhteensä, työllisiä................................................................................. 303
11.12* Metsäteollisuuden lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan 
suuruisen lisäyksen aikaansaama työllisyyden muutos vuonna 1995
toimialoittain, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä ........................................ 304
11.13* Toimialojen osuudet tavaroiden ja palveluiden viennistä vuonna 1995............. 305
15Metsätilastollinen vuosikirja
12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA
Teksti ............................................................................................................................ 307
Tietotaulu Temperate and Boreal Forest Resource Assessment - TBFRA–2000................ 308
Kirjallisuus ......................................................................................................... 310
Kuvat 12.1 Metsämaan osuus maapinta-alasta maittain, % .................................................. 312
12.2 Raakapuun hakkuut 1961–97. Koko maailma....................................................  313
12.3 Sahatavaran ja paperin ja kartongin tuotanto 1961–97. Koko maailma............. 313
12.4 Suomi metsäteollisuustuotteiden tuottajana ja viejänä 1997.............................. 314
Taulukot Maailman metsävarat
12.1 Maailman metsävaratietoja 1990........................................................................ 315
12.2 Euroopan metsävaratietoja ................................................................................ 316
Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotanto 
12.3 Raakapuun hakkuut maittain 1997 .................................................................... 318
12.4 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto maittain 1997............................................. 319
12.5 Massan, paperin ja kartongin tuotanto maittain 1997 ........................................ 320
Metsäteollisuuden kapasiteetin kehitysennusteet
12.6 Puumassan, paperin ja kartongin tuotantokapasiteetti 
ja sen kehitysennuste tuotteittain ....................................................................... 321
12.7 Puumassan, paperin ja kartongin tuotantokapasiteetti 
ja sen kehitysennuste suuralueittain ................................................................... 322
12.8 Keräyspaperin käyttö eri maissa 1998................................................................ 323
Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa
12.9 Raakapuun vienti maittain 1997 ........................................................................ 324
12.10 Raakapuun tuonti maittain 1997 ........................................................................ 325
12.11 Sahatavaran ja puulevyjen vienti maittain 1997 ................................................ 326
12.12 Sahatavaran ja puulevyjen tuonti maittain 1997 ............................................... 327
12.13 Massan, paperin ja kartongin vienti maittain 1997 ........................................... 328
12.14 Massan, paperin ja kartongin tuonti maittain 1997 ........................................... 329
12.15 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan arvo
maittain 1997 ...................................................................................................... 330
Kansainväliset raakapuun hinnat
12.16 Raakapuun hankintahintoja Ruotsissa 1979/80–1999........................................ 331
12.17 Raakapuun hankintahintoja Norjassa 1979/80–1997 ......................................... 332
12.18 Raakapuun hankintahintoja Itävallassa 1980–98 ............................................... 333
12.19 Raakapuun hankintahintoja Sveitsissä 1980–98 ................................................ 334
12.20 Raakapuun hankintahintoja Saksassa 1992–98 .................................................. 335
Suomen metsäalan kehitysyhteistyö
12.21 Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston tukemat 
metsäalan projektit 1998..................................................................................... 336
16 Finnish Statistical Yearbook of Forestry
CONTENTS (See page 343 for English summary)
Preface ............................................................................................................................ 5
Contents in brief and editors ............................................................................................................ 6
List of tables and figures ................................................................................................................... 16
Explanation of symbols...................................................................................................................... 25
Tree species ............................................................................................................................ 26
Maps ............................................................................................................................ 27
Regions ............................................................................................................................ 27
Climate ............................................................................................................................ 28
Sammandrag ............................................................................................................................ 337
Summary ............................................................................................................................ 343
Index ............................................................................................................................ 351
* new figure or table 
1 FOREST RESOURCES
Text [in Finnish]
Literature ............................................................................................................ 35
Figures 1.1 Sampling design for southern Finland in the 9th national forest inventory ....... 37
1.2 Growing stock volumes according to eight national forest inventories ............. 38
1.3 Estimates of volume increment according to eight national forest
inventories and total drain as five years’ moving averages ................................ 38
1.4 Age structure development of the forests in southern and 
northern Finland from the 1920s to the 1990s.................................................... 39
1.5 Changes in development class structure of the forests in southern and 
northern Finland from 1960s to the 1990s ......................................................... 40
1.6 Diameter increment indices in southernmost Finland, 1965–94 ........................ 41
Tables Development of forest resources from 1952 to 1990
1.1 Land use from the 1950s to the early 1990s....................................................... 42
1.2 Development of forest resources from the 1950s to the early 1990s ................. 43
1.3 Quantitative development of large-sized timber 
from the 1950s to the early 1990s ...................................................................... 44
Ownership of forestry land
1.4 Ownership of forestry land in southern and northern Finland, 1986–98 ........... 45
1.5 Ownership of forest land and forestry land by forestry centre, 1986–98 ........... 46
1.6 Number of non-industrial, private forest holdings 
by size class and by forestry centre, January 1, 1999......................................... 47
1.7 Average size and price of traded real estate properties 
composed exclusively of forestry land, by forestry centre, 1998....................... 48
Area distributions of forestry land
1.8 Nature conservation areas by forestry land class
and by forestry centre, January 1, 1999.............................................................. 49
1.9 Forestry land by forestry centre, 1986–98.......................................................... 50
1.10 Distribution of forestry land into mineral-soil sites 
and mires, and the state of drainage of mires, 1986–98 ..................................... 51
1.11 Forest land by tax class, 1986–98....................................................................... 52
17Metsätilastollinen vuosikirja
Area distributions by forest stand characteristics
1.12 Tree-species dominance on forest land, 1986–98............................................... 53
1.13 Pure and mixed forest stands, 1986–98 .............................................................. 54
1.14 Age structure of stands, 1986–98 ....................................................................... 55
1.15 Forest stands by development class and ownership category 
in southern and northern Finland, 1986–98........................................................ 56
1.16 Forest stands by development class and forestry centre, 1986–98..................... 57
1.17 Establishment methods applied in seedling and young thinning stands............. 58
1.18 Silvicultural state of forest stands by ownership category 
in southern and northern Finland, 1986–98........................................................ 59
1.19 Silvicultural state of forest stands by forestry centre, 1986–98 ......................... 60
Volume and structure of the growing stock, and volume 
increment
1.20 Growing stock volumes by ownership category and tree species, 1986–98 ...... 61
1.21 Growing stock volumes by tree species and forestry centre, 1986–98 .............. 62
1.22 Mean growing stock volume by dominant tree species, 1986–98...................... 63
1.23 Mean growing stock volumes by development class 
and ownership category, 1986–98 ...................................................................... 64
1.24 Relative shares of timber assortments in the total growing stock, 1986–98 ...... 65
1.25 Annual increment of the growing stock by ownership category 
and tree species................................................................................................... 66
1.26 Annual increment of the growing stock by tree species and forestry centre...... 67
1.27 Mean growing stock volume and annual increment by ownership
category in southern and northern Finland, 1986–98 ......................................... 68
1.28 Mean growing stock volume and annual increment by forestry centre.............. 69
Growing stock drain 
1.29 Growing stock increment and drain in 5-year periods 
in southern and northern Finland, 1950–98........................................................ 70
1.30 Growing stock drain in 1998, by ownership category and forestry centre ........ 71
1.31 Growing stock drain by tree species in southern and
northern Finland, 1953–98 ................................................................................. 72
1.32* Growing stock drain and maximum allowable drains by forestry centre........... 73
2 FOREST HEALTH AND BIODIVERSITY
Text [in Finnish]
Literature ............................................................................................................ 79
Figures 2.1 Exceedances of critical loads of sulphur and nitrogen (1995)............................ 82
2.2 The portion of ozone during the growing period in certain areas, 1989–98 ...... 82
2.3 Lead and cadmium concentrations in mosses in 1985 and 1995........................ 83
2.4 The Index of Atmospheric Purity in 1985–86 and in 1995 ............................... 84
2.5 Proportion of defoliated conifers in various European countries, 1998 ............. 85
Tables 2.1 Defoliation frequency distributions of sample trees on 
mineral-soil sites, 1986–98 ................................................................................ 86
2.2 Degree of forest damage on forest land, 1986–98.............................................. 87
2.3 Symptoms of forest damage reducing stand quality, 1986–98........................... 88
2.4 Occurrence of damaging agents reducing stand quality, 1986–98 ..................... 89
2.5 Forest fires, 1970–98 .......................................................................................... 90
2.6 Forest damage compensations paid by insurance companies, 1980–98............. 91
2.7* Areas of protected forests .................................................................................. 92
2.8 Statutory nature conservation areas on state land, 1.1.1999............................... 93
2.9 Realisation of nature conservation programmes, 1.1.1999 ................................ 94
18 Finnish Statistical Yearbook of Forestry
2.10 Nature conservation areas on private land, 1.1.1999.......................................... 95
2.11* Areas of protected forests in some countries...................................................... 96
2.12 Numbers of threatened species by habitat in 1990 ............................................. 97
2.13 Occurrence of key biotypes in some regions...................................................... 98
2.14 Volume of decayed and other dead trees on forest and scrub land..................... 99
2.15 Number of stems of certain broad leaved species on forest and scrub land....... 99
3 SILVICULTURE
Text [in Finnish]
Literature ............................................................................................................ 106
Figures 3.1 Proportion of seed-orchard seed used in nurseries 1991–98, 
by main tree species............................................................................................ 107
3.2 Number of seedlings delivered for planting, 1966–98 ....................................... 107
3.3 Forest area treated with fellings 1970–98. All forest-ownership categories ...... 108
3.4 Natural and artificial regeneration 1965–98. All forest-ownership categories .. 108
3.5 Seeding and planting 1950–98, by forest-ownership category .......................... 109
3.6 Tending of seedling stands 1950–98, by forest-ownership category.................. 109
3.7 Forest fertilisation 1964–98, by forest-ownership category............................... 110
3.8 Forest drainage 1980–98 .................................................................................... 110
3.9 Construction and basic improvement of forest roads 1950–98,
by forest-ownership category ............................................................................. 111
3.10 Total costs of silvicultural and forest-improvement works 
by forest-ownership category 1963–98, expressed in 1998 money ................... 111
3.11 Financing of silvicultural and forest-improvement works in non-industrial, 
private forests, 1963–98, expressed in 1998 money........................................... 112
3.12 The proportions of different silvicultural and forest-improvement 
works in the total costs 1967–98. All forest-ownership categories .................... 112
Tables Plant production
3.1 Amounts of seed used in nurseries in 1998 ........................................................ 113
3.2 Number of seedlings delivered for planting in 1998 .......................................... 114
Silvicultural and forest improvement work
3.3 Forest area treated with fellings in 1998, by felling treatment, 
forest-ownership category and forestry centre ................................................... 115
3.4 Forest area treated with fellings 1970–98, by felling treatment ......................... 118
3.5 Areas prepared for natural and artificial regeneration in 1998, 
by forest-ownership category and forestry centre .............................................. 119
3.6 Areas prepared for natural and artificial regeneration 
1955–98, by forest-ownership category ............................................................. 120
3.7 Seeding and planting in 1998, by forest-ownership 
category and forestry centre ............................................................................... 121
3.8 Seeding and planting 1955–98, by forest-ownership category .......................... 122
3.9 Seeding and planting 1970–98, by tree species .................................................. 123
3.10 Arable land afforested in 1998, by forest-ownership category 
and forestry centre, and for the whole country 1970–98 .................................... 124
3.11 Tending of seedling stands in 1998, by forest-ownership 
category and forestry centre ............................................................................... 125
3.12 Tending of seedling stands 1955–98, by forest-ownership category.................. 126
3.13 Pruning in 1998, by forest-ownership category and forestry centre,
and in the whole country, 1983–98..................................................................... 127
3.14 Forest fertilisation in 1998, by forest-ownership category 
and forestry centre .............................................................................................. 128
19Metsätilastollinen vuosikirja
3.15 Forest fertilisation 1955–98, by forest-ownership category............................... 129
3.16 Forest drainage in 1998, by forest-ownership category and forestry centre ...... 130
3.17 Forest drainage 1960–98, by forest-ownership category.................................... 131
3.18 Construction and basic improvement of forest roads in 1998,
by road type, by forest-ownership category and forestry centre ........................ 132
3.19 Construction and basic improvement of forest roads 1950–98, 
by forest-ownership category ............................................................................. 133
Costs of silvicultural and forest improvement work
3.20 Total costs of silvicultural and forest-improvement 
works in 1998, by forest-ownership category .................................................... 134
3.21 Total costs of silvicultural and forest-improvement works in 1998,
by forest-ownership category and forestry centre .............................................. 135
3.22 Total costs of silvicultural and forest-improvement works 
1963–98, by forest-ownership category ............................................................. 138
3.23 Financing of silvicultural and forest-improvement works 
in 1998 in non-industrial, private forests............................................................ 139
3.24 State loans and grants used in 1998 for silvicultural and 
forest-improvement works and tending of forest nature in non-industrial, 
private forests, by type of work and forestry centre ........................................... 140
3.25 Unit costs of silvicultural and forest-improvement works in 1998,
by forest-ownership category and forestry centre .............................................. 142
3.26 Unit costs of forest drainage in 1998, by forest-ownership
category and forestry centre ............................................................................... 145
3.27 Unit costs of construction and basic improvement of forest roads in 1998,
by forest-ownership category and forestry centre .............................................. 146
3.28* Average unit costs of some silvicultural and forest-improvement 
works, 1968–98 .................................................................................................. 147
4 ROUNDWOOD MARKETS
Text [in Finnish]
Literature ............................................................................................................ 153
Figures 4.1 Relative stumpage prices in private forests in 1998, by forestry centre............. 154
4.2 Average stumpage prices in private forests, 1949/50–1998/99 .......................... 155
4.3 Commercial roundwood production in 1998 and 1999, by month..................... 156
4.4 Commercial roundwood production 1970–98, by forest ownership category ... 156
4.5 Monthly stumpage prices of roundwood during 1/1987–6/1999 ....................... 157
4.6 Roundwood inventories of the forest industries, 1980–99 ................................. 157
Tables Roundwood purchases in private forests
4.1 Roundwood trade in private forests in 1999, by forestry centre ........................ 158
4.2 Monthly roundwood trade in private forests, 1998–99 ...................................... 159
4.3 Roundwood trade in private forests, by type of sale, 1986–98 .......................... 160
Roundwood prices in private forests
4.4 Average monthly stumpage prices in private forests, 1998–99.......................... 161
4.5 Average monthly delivery prices in private forests, 1998–99 ............................ 162
4.6 Average stumpage and delivery prices in 1997–98, by forestry centre ............. 163
4.7 Average stumpage prices in private forests, 1949/50–1998/99 .......................... 165
4.8 Average stumpage and delivery prices in private forests, 1983–98 ................... 166
Roundwood production 
4.9 Commercial roundwood production, by month, 1998–99.................................. 167
4.10 Commercial roundwood production, by forest ownership 
category and month, 1998–99 ............................................................................ 168
20 Finnish Statistical Yearbook of Forestry
4.11 Commercial roundwood production in 1998, by forestry centre ....................... 169
4.12 Commercial roundwood production by roundwood assortment, 1981–98 ........ 175
4.13 Commercial roundwood production by forest ownership category, 1955–98.... 176
4.14 Total roundwood production in 1998, by forestry centre ................................... 177
4.15 Total roundwood production from private forests in 1998, by forestry centre... 178
4.16 Total roundwood production by roundwood assortment, 1985–98 .................... 179
Roundwood inventories of the forest industries
4.17 Roundwood inventories of forest industries on 30 June, 1980–99 .................... 180
4.18 Roundwood inventories of forest industries on 31 December, 1980–98............ 181
5 HARVESTING AND TRANSPORTATION OF ROUNDWOOD
Text [in Finnish]
Literature ............................................................................................................ 184
Figures 5.1 Harvesters in commercial roundwood production, 1982–98 ............................. 185
5.2 Forwarders in commercial roundwood production, 1982–98 ............................ 185
5.3 Degree of mechanisation in timber fellings, 1985–98........................................ 186
5.4 Timber lorries in commercial roundwood transportation, 1982–98 ................... 186
Tables Harvesting equipment
5.1 Forestry machines operating in roundwood production and 
transportation, 1982–98 ...................................................................................... 187
Harvesting and transportation of roundwood
5.2 Harvesting and transportation costs of roundwood in 1997 and 1998 ............... 188
5.3 Long-distance transportation of roundwood, 1998 ............................................ 189
5.4 Volumes and costs in the long-distance transportation 
of roundwood, 1982–98...................................................................................... 190
5.5 Transportation of roundwood and forest-industry 
products by Finnish State Railways, 1985–98.................................................... 191
5.6 Unit costs in harvesting and transportation of roundwood, 1985–98................. 192
5.7 Unit costs in harvesting of roundwood out of delivery sales 
in non-industrial, private forests, 1991–98......................................................... 192
6 MULTIPLE-USE FORESTRY
Text [in Finnish]
Literature ............................................................................................................ 196
Tables Recreation
6.1 The number of nature-based recreation sites 1.9.1999, by forestry centre......... 197
Wild berries, edible mushrooms and lichen
6.2 Market supply of wild berries and edible mushrooms, 
and collecting incomes in 1998, by region ......................................................... 198
6.3 Market supply of foremost wild berries and edible 
mushrooms and collecting incomes, 1977–98.................................................... 199
6.4 Lichen exports 1980–98 .................................................................................... 200
Hunting
6.5 Bags of game and their value, 1998 ................................................................... 201
6.6 Bags of game, 1980/81–1998 ............................................................................. 202
6.7 Moose winter populations and densities, 1973/74–1998/99 .............................. 203
6.8 Estimated minimum populations of large predators and 
numbers shot, 1980–98....................................................................................... 204
21Metsätilastollinen vuosikirja
Reindeer husbandry
6.9 Reindeer husbandry, 1959/60–1998/99 ............................................................. 205
Peat production
6.10 Peat resources, by forestry centre ....................................................................... 206
6.11 Peat production, consumption and exports, 1960–98 ......................................... 207
7 FOREST SECTOR’S LABOUR FORCE 
Text [in Finnish]
Literature............................................................................................................. 212
Figures 7.1 Distribution of the population in 1998 according to the labour-force survey .... 213
7.2 Persons employed in forestry, 1980–98.............................................................. 214
7.3 Persons employed in wood-products industries, 1980–98 ................................. 214
7.4 Persons employed in pulp and paper industries, 1980–98.................................. 215
7.5 Index of real earnings (workers only) 1980–98, by branch of industry ............. 215
Tables Labour force 
7.1 Total labour force, 1970–98................................................................................ 216
7.2 Persons employed in the forest sector, 1980–98................................................. 217
7.3 Persons employed in forestry 1980–98, by employment status ......................... 217
7.4 Workers employed in forestry 1982–99, by type of work .................................. 218
7.5 Working days in forestry, agriculture and in all industries, 1971–99 ................. 219
7.6 Persons employed by forest industries, 1980–98 ............................................... 220
7.7 Unemployed persons in forest sector, 1980–98 .................................................. 221
Wages and salaries
7.8 Index of real earnings in forestry and forest industries, 1980–99 ...................... 222
7.9 Average daily and annual earnings of forestry workers, 1985–98 ..................... 223
7.10 Average earnings per hour and average annual earnings of workers 
employed by the forest industries, 1970–98 ....................................................... 224
Labour disputes
7.11 Labour disputes in the forest industries, 1972–98 .............................................. 225
Occupational accidents 
7.12 Forest sector accidents, 1976–98 ........................................................................ 226
Forestry education
7.13 Forestry education, number of students graduating annually, 1971–97 ............. 227
7.14 Education for wood-products industries, number of students graduating 
annually, 1971–97............................................................................................... 228
7.15 Education for pulp and paper industries, number of students graduating 
annually, 1971–97............................................................................................... 229
8 WOOD CONSUMPTION
Text [in Finnish]
Literature............................................................................................................. 232
Figures 8.1 Industrial and non-industrial roundwood consumption
in Finland, 1955–1998 ........................................................................................ 233
8.2 Industrial roundwood consumption by branch of industry, 1955–98 ................. 233
8.3 Roundwood consumption by wood-products industry, 1955–98 ....................... 234
8.4 Roundwood consumption by pulp industry, 1955–98 ........................................ 234
Tables 8.1 Roundwood exports and consumption in Finland by tree species, 1970–98...... 235
8.2 Industrial and non-industrial roundwood consumption 
by tree species, 1970–98..................................................................................... 236
22 Finnish Statistical Yearbook of Forestry
8.3 Roundwood exports and consumption in Finland by assortment, 1970–98....... 237
8.4 Consumption of domestic roundwood, by forestry centre, 1998 ....................... 238
8.5 Industrial wood consumption, by branch of industry, 1998 ............................... 239
8.6 Industrial wood consumption by forestry centre, 1998 ...................................... 240
8.7 Wood consumption by wood-products industry, 1955–98 ................................. 242
8.8 Wood consumption by pulp industry, 1955–98 .................................................. 243
8.9 Wood consumption by sawmilling, plywood and pulp industries, 1980–98...... 244
8.10 Estimated fuelwood consumption in dwellings and other 
buildings, by forestry centre ............................................................................... 245
8.11 Consumption of roundwood in industry, dwellings, and 
other buildings, and exports, 1955–98 ............................................................... 246
8.12 Consumption of pine roundwood, 1955–98 ....................................................... 247
8.13 Consumption of spruce roundwood, 1955–98.................................................... 248
8.14 Consumption of hardwood roundwood, 1955–98 .............................................. 249
8.15 Roundwood consumption in 5-year periods, 1920–98 ....................................... 250
9 FOREST INDUSTRIES
Text [in Finnish]
Literature ............................................................................................................ 252
Figures 9.1 Production of sawn goods and paper and paperboard, 1955–98 ........................ 253
9.2 Profitability of the forest industries, 1974–98 .................................................... 253
Tables Production
9.1 Quarterly production of the forest industries, 1997–99...................................... 254
9.2 Production of wood-products industries, 1955–98............................................. 255
9.3 Production of pulp, 1955–98 .............................................................................. 256
9.4 Production of paper and paperboard, 1955–98................................................... 257
Domestic consumption 
9.5 Domestic consumption of sawn goods, 1955–98 ............................................... 258
9.6 Domestic consumption and recovery of paper and paperboard, 1994–98 ......... 259
Investments 
9.7 Forest industries’ turnover, capacity utilisation rates, and investments 
in Finland, 1975–98............................................................................................ 260
10 FOREIGN TRADE BY FOREST INDUSTRIES
Text [in Finnish]
Literature ............................................................................................................ 263
Figures 10.1 Total exports of Finland, 1970–98, expressed in 1998 money ........................... 264
10.2 Foreign trade in roundwood, 1965–98 ............................................................... 264
10.3 Distribution of foreign trade in roundwood and forest 
industry products by product group, 1998.......................................................... 265
10.4 Proportions of roundwood and forest industry products 
in forest industry exports, 1970–98 .................................................................... 265
10.5 Production and exports of forest industry products, 1970–98............................ 266
10.6 Export unit values of forest industry products, 1970–98, 
expressed in 1998 money ................................................................................... 267
Tables 10.1* Foreign trade of roundwood and forest industry products, 1998 ....................... 268
10.2 Exports of roundwood, 1998 .............................................................................. 269
10.3 Imports of roundwood, 1998 .............................................................................. 269
23Metsätilastollinen vuosikirja
10.4 Exports of roundwood by country, 1998 ............................................................ 270
10.5 Imports of roundwood by country, 1998 ............................................................ 271
10.6 Exports of roundwood and wood residues, 1965–98 ......................................... 272
10.7 Imports of roundwood and wood residues, 1965–98 ......................................... 273
10.8 Exports of forest industry products, 1998 .......................................................... 274
10.9 Exports of forest industry products by country, 1998 ........................................ 275
10.10 Value of exports of forest industry products by country, 1998........................... 276
10.11 Distribution of foreign trade by country, 1998 ................................................... 277
10.12 Exports of forest industry products, 1960–98 .................................................... 278
10.13 Value of exports of forest industry products, 1970–98....................................... 279
10.14 Value of exports of forest industry products by country, 1990–98..................... 280
10.15 Exports of forest industry products, 1970–98 .................................................... 281
10.16 Imports of forest industry products, 1998 .......................................................... 284
10.17 Imports of forest industry products, 1983–98 .................................................... 285
11 FOREST SECTOR IN FINLAND’S NATIONAL ECONOMY
Text [in Finnish]
Literature ............................................................................................................ 291
Figures 11.1 Gross stumpage earnings 1965–98, expressed in 1998 monetary value ............ 292
11.2 Share of the forest sector in gross domestic product, 1975–98 .......................... 292
Tables Share of the forest sector in gross domestic product
11.1 Gross stumpage earnings by forest ownership 
category and forestry centre, 1998 ..................................................................... 293
11.2 Gross and net stumpage earnings by forest ownership category, 1980–98 ........ 294
11.3* Output, value added and operating surplus in forestry 
at current prices, 1990–98 .................................................................................. 295
11.4* Output, value added and operating surplus in wood-products 
industries at current prices, 1990–98.................................................................. 296
11.5* Output, value added and operating surplus in pulp and 
paper industries at current prices, 1990–98 ........................................................ 297
11.6 Shares of the forest sector and agriculture in 
gross domestic product, 1960–98 ....................................................................... 298
Profitability in private forestry
11.7 Incomes and expenses (coverage calculation) in non-industrial,
private forestry by forestry centre, 1998 ............................................................ 299
11.8* Incomes and expenses (coverage calculation) in non-industrial, 
private forestry per unit of forest area, 1994–98 ................................................ 300
Input–output tables of the forest sector
11.9* Effects of a FIM 100 mill. increase in final demand on domestic output
and on value added at market prices in 1995, direct and indirect effects........... 301
11.10* Effects of a FIM 100 mill. increase in final demand of forest industry 
products on domestic output in 1995, direct and indirect effects, by industry... 302
11.11* Employment effects of a FIM 100 mill. increase in final 
demand in 1995, direct and indirect, employed persons .................................... 303
11.12* Employment effects of a FIM 100 mill. increase in final demand 
of forest industry products in 1995, direct and indirect, by industry ................. 304
11.13* Shares of the individual industrial sectors in exports of goods and 
services in 1995 .................................................................................................. 305
24 Finnish Statistical Yearbook of Forestry
12 INTERNATIONAL FOREST STATISTICS
Text [in Finnish]
Literature ............................................................................................................ 310
Figures 12.1 Forest land, percentage of land area ................................................................... 312
12.2 Roundwood production, 1961–97. Whole world ............................................... 313
12.3 Production of sawn goods and paper and paperboard, 1961–97. Whole world . 313
12.4 Finland’s position among the leading producers and exporters
of some major forest industry products, 1997 .................................................... 314
Tables Global forest resources
12.1 Global forest resource data, 1990 ...................................................................... 315
12.2 Forest resource data for Europe.......................................................................... 316
Production of roundwood and forest industry products
12.3 Roundwood production by country, 1997 ......................................................... 318
12.4 Production of sawn goods and wood-based panels by country, 1997 ................ 319
12.5 Production of pulp, paper and paperboard by country, 1997 ............................. 320
Capacities of forest industries
12.6 Wood pulp, paper and paperboard production capacities and 
their forecasts by product ................................................................................... 321
12.7 Wood pulp, paper and paperboard capacities and their
forecast development by region.......................................................................... 322
12.8 Utilisation of recycled paper in various countries, 1998 .................................... 323
Foreign trade in roundwood and forest-industry products
12.9 Exports of roundwood by country, 1997 ............................................................ 324
12.10 Imports of roundwood by country, 1997 ............................................................ 325
12.11 Exports of sawn goods and wood-based panels by country, 1997 ..................... 326
12.12 Imports of sawn goods and wood-based panels by country, 1997 ..................... 327
12.13 Exports of pulp, paper and paperboard by country, 1997................................... 328
12.14 Imports of pulp, paper and paperboard by country, 1997................................... 329
12.15 Value of foreign trade of roundwood and forest 
industry products by country, 1997 .................................................................... 330
International roundwood prices
12.16 Roadside prices of roundwood in Sweden, 1979/80–1999 ................................ 331
12.17 Roadside prices of roundwood in Norway, 1979/80–1997 ................................ 332
12.18 Roadside prices of roundwood in Austria, 1980–98 .......................................... 333
12.19 Roadside prices of roundwood in Switzerland, 1980–98 ................................... 334
12.20 Roadside prices of roundwood in Germany, 1992–98 ....................................... 335
Development projects in forest sector
12.21 Forest sector development projects supported 
by the Ministry for Foreign Affairs, 1998 .......................................................... 336
25Metsätilastollinen vuosikirja
KÄYTETYT SYMBOLIT – EXPLANATION OF SYMBOLS
Toisto " Repetition
Ei mitään ilmoitettavaa - Magnitude nil
Suure pienempi kuin puolet 0 Magnitude less than half
käytetystä yksiköstä 0,0 of unit employed
Tietoa ei ole saatu .. Data not available
Loogisesti mahdoton esitettäväksi . Category not applicable
Ennakkoarvio * Preliminary estimate
Aikasarjan katkaiseva vaakasuora viiva osoit-
taa, että viivan eri puolilla olevat tiedot eivät
ole täysin vertailukelpoisia.
Taulukoiden luvut on pyöristetty erikseen,
minkä vuoksi summat eivät aina täsmää.
Puumäärät on ilmaistu kuorellisina kuutiomet-
reinä (m3), ellei toisin mainita.
A horizontal line drawn across a time series
indicates substantial breaks in the homogeneity
of the series.
The figures in the tables have been rounded
separately and therefore the sums do not
always match.
Wood quantities are expressed in cubic metres,
solid volume overbark (m3), unless otherwise
indicated.
26 Finnish Statistical Yearbook of Forestry
PUULAJIT – TREE SPECIES
Valtakunnan metsien inventoinnin puulajiryhmittely
Tree species grouping used in national forest inventory
Pääpuulajit – Main tree species
Mänty Scots pine Pinus sylvestris
Kuusi Norway spruce Picea abies
Rauduskoivu Silver birch Betula pendula
Hieskoivu Downy birch Betula pubescens
Haapa European aspen Populus tremula
Harmaaleppä Grey alder Alnus incana
Tervaleppä Black alder Alnus glutinosa
Pihlaja Mountain ash Sorbus aucuparia
Raita Goat willow Salix caprea
Muut havupuut – Other coniferous 
Kontortamänty ¹ Lodgepole pine Pinus contorta ¹
Sembramänty ¹ Stone pine Pinus sembra ¹
Lehtikuusi ¹ Larch Larix sp. ¹
Pihta ¹ Siberian fir Abies sibirica ¹
Tuija ¹ .. Thuja sp. ¹
Kataja Common juniper Juniperus communis
Marjakuusi English yew Taxus baccata
Muut lehtipuut – Other broadleaves
Halava Bay willow Salix pentandra
Kynäjalava Fluttering elm Ulmus laevis
Vuorijalava Wych elm Ulmus glabra
Metsälehmus Small-leaved lime Tilia cordata
Poppeli Poplar Populus sp.
Saarni European ash Fraxinus excelsior
Tammi Pedunculate oak Quercus robur
Tuomi Bird cherry Prunus padus
Vaahtera Norway maple Acer platanoides
¹ Vierasperäinen
Exotic
31Metsätilastollinen vuosikirja
Metsäntutkimuslaitos inventoi Suomen met-
sät kahdeksannen kerran 1986–94.  Vuonna 
1996 alkaneesta valtakunnan metsien 
yhdeksännestä inventoinnista esitetään 
Ahvenanmaan, Kymen, Etelä-Pohjanmaan, 
Keski-Suomen ja Pohjois-Savon  tulokset. 
Näillä alueilla puuston määrä on lisääntynyt 
edellisestä inventoinnista seitsemän pro-
senttia ja puuston kasvu kolme  prosenttia. 
Inventoitu alue käsittää 5,2 miljoonaa heh-
taaria metsätalouden maata. 
Suomen metsäluonnon alueellisista 
piirteistä
Etelä-pohjoissuunnassa noin 1 100 km pitkässä
Suomessa kasvukauden ilmastolliset olot
ovat Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa hy-
vin erilaiset. Etelästä pohjoiseen mentäessä il-
masto viilenee ja tulee humidisemmaksi (ks. s.
28–29). Vuosituhansien aikana ilmastolliset
erot ovat vaikuttaneet niin, että Etelä-Suomessa
myöskin maat ovat viljavampia kuin Pohjois-
Suomessa. Pohjoisessa ilmaston humidisuus
(sademäärä suurempi kuin haihdunta maasta)
on edistänyt soistumista. Solantie (1974) koros-
taa heinäkuun, ja pohjoisessa myös kesäkuun,
vesitaseen merkitystä metsäkasvillisuusvyö-
hykkeitä erottavien piirteiden syntyyn. Ihminen
on vaikuttanut metsämaiden vesitalouteen laa-
jamittaisin ojituksin ja jossain määrin myös
metsämaiden ravinnetalouteen lannoituksin
(ks. luku 3).
Kasvimaantieteellisesti Suomi kuuluu lähes
kokonaisuudessaan boreaaliseen havumetsä-
vyöhykkeeseen. Karkeasti rajaten Suomen ete-
läosa kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkee-
seen, jossa kasvukauden tehoisa lämpösumma
vaihtelee välillä 1 100–1 300 °C. Pohjanmaa ja
Kainuu kuuluvat keskiboreaaliseen vyöhykkee-
seen (noin 800–1 100 °C) ja niitä pohjoisem-
mat osat pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen,
jossa lämpösumma on noin 500–800 °C (Kalli-
ola 1973, Solantie 1990). Ilmasto-olot ovat
'taustatekijöitä', eikä tässä julkaista metsävara-
tietoja metsäkasvillisuusvyöhykkeittäin, vaan
yksityismetsätalouden hallintoon liittyvien
metsäkeskusten toimialueille. Taulukosta 1.28
käy ilmi, kuinka ilmastollisesti suotuisilla suur-
alueilla puuston vuotuinen kasvu voi olla yli
6 m³/ha ja jäädä Lapissa 1,6 m³:iin hehtaaria
kohden.
Valtakunnan metsien inventoinnit
Tiedot Suomen metsävaroista perustuvat Met-
säntutkimuslaitoksen suorittamiin, koko maan
kattaviin metsien inventointeihin. Ensimmäisen
inventoinnin kenttätyöt tehtiin 1921–24, seu-
raavien 1936–38, 1951–53 ja 1960–63. Vuonna
1964 menetelmää muutettiin, ja siitä  alkaen on
lähes joka kesä inventoitu 2–3 metsäkeskuksen
(ent. metsälautakunnan) alueen metsät. Vuonna
1994 saatiin päätökseen 8. inventointi, ja yh-
deksäs alkoi 1996. Uutuutena siinä mitataan
myös metsäluonnon monimuotoisuutta kuvaa-
via tunnuksia; ks. luku 2.
Inventoinneista saatujen puuston kasvun
arvioiden rinnalle on Suomessa jo 1920-luvulta
alkaen voitu asettaa kattaviin puunkäytön
(kulutuksen) tutkimuksiin perustuvat arviot
puuston poistumasta. Vuodesta 1985 alkaen
poistuman arvio on perustunut hakkuutilastoi-
hin.
Valtakunnan metsien inventoinnit ovat
perustuneet systemaattisesti maastoon sijoitet-
tujen koealojen mittauksiin. Vuonna 1996 alka-
neessa yhdeksännessä inventoinnissa koealat
keskitetään Etelä-Suomessa 14 koealan ryp-
päiksi (lohkoiksi). Lohkojen välinen etäisyys
1 METSÄVARAT
32
ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
on sekä etelä-pohjoissuunnassa että länsi-itä-
suunnassa 6 km (kuva 1.1). Tällainen otosyk-
sikkö otettiin käyttöön syksyllä 1997, aivan
aluksi se oli hieman erilainen. Ahvenanmaalla
lohkot olivat 3 km:n välein.
Metsätalousmaalle sattuneilla koealoilla
maa luokitellaan viljavuutta indikoivan pinta-
kasvillisuuden, puuston ja vesitalouden perus-
teella. Koealametsikön puuston kuvaus sisältää
mm. puulajisuhteet, iän, kehitysluokan, tuhojen
esiintymisen ja metsikön laadun. Koealalle kuu-
luvat puut yksilöidään relaskoopilla siten, että
kukin mukaan tullut puu edustaa 2,0 m²/ha
puuston pohjapinta-alassa. Näistä  puista
havainnoidaan puulaji, puuluokka ja latvusker-
ros ja mitataan läpimitta 1,3 metrin korkeudelta.
Joka seitsemäs luettu puu on koepuu, josta mita-
taan runsaasti lisätietoja kuten pituus, pituus-
kasvu, kuoren paksuus, läpimitan kasvu ja ikä
sekä arvioidaan tuhojen esiintyminen ja run-
gosta saatavien tukkien pituus ja laatu. Kasvun-
mittaus kohdistuu inventointikesää edeltäviin
viiteen vuoteen.   
Inventoinnin tulokset on tässä laskettu met-
säkeskuksittain ja eräissä tapauksissa niiden
osa-alueittain. Metsäkeskusten toimialueiden
metsämaan ala vaihtelee Etelä-Suomen 0,8–1,4
miljoonasta hehtaarista Pohjois-Suomen 1,7–5,0
miljoonaan hehtaariin. Puuston kokonaistila-
vuus vaihtelee vastaavasti rajoissa 100–160 ja
120–300 miljoonaa kuutiometriä. Kokonaistila-
vuuden suhteellinen keskivirhe on 2–4 prosent-
tia. Todettakoon, että Suomen tilastollisessa
vuosikirjassa (Tilastokeskus) julkaistaan keskei-
siä metsävaratietoja maakunnittain. Kahdeksan-
nen inventoinnin maastotöissä mitattiin 70 000
koealaa, joilta luettiin yli 500 000 puuta ja
mitattiin noin 70 000 koepuuta.
Tulosten laskenta pienalueille (alle 200 000
ha) on mahdollista satelliittikuvia ja numeerista
karttatietoa hyödyntäen. Uusi tekniikka ja
menetelmät mahdollistavat teemakarttojen teon
niin pien- kuin suuralueillekin.
Piirteitä metsävarojen kehityksestä
Metsävarojen kehittymisestä on tiedot 70 vuo-
den ajalta. Kuvissa 1.2 ja 1.3 esitetään puuston
kokonaistilavuuden ja kasvun arviot eri inven-
tointien mukaan. Kasvun arvioiden rinnalle on
merkitty vertailukelpoiset arviot puuston poistu-
masta. 
Vuoden 1944 alueluovutuksissa Suomi
menetti 12 prosenttia metsämaan alasta. Puus-
ton määrä laski jaksolla 1955–65, mutta sen jäl-
keen suunta on ollut ylöspäin. Viimeisen 40
vuoden jaksona inventoinneissa saadut puuston
määrän ja kasvun arviot sekä niistä riippumatto-
malla tavalla saadut puuston poistuma-arviot
sopivat hyvin yhteen. Puuston kasvu on ollut
poistumaa suurempi 1970-luvulta alkaen. Vuo-
tuinen kasvu suhteessa puuston määrään on
ollut sekä seitsemännen että kahdeksannen
inventoinnin mukaan 4,1 prosenttia.
Vuonna 1994 mitattiin uudestaan osa 8.
inventoinnin vuosina 1986–88 mitatuista koea-
loista alueella Lounais-Suomesta Pohjois-Karja-
laan (entiset metsälautakunnat 1–10). Kun
uusilla mittauksilla korvataan edellisten mitta-
usten tulokset, saadaan tuoreimmaksi puuston
kokonaistilavuuden arvioksi koko maan tasolla
1 937 miljoonaa kuutiometriä eli puuston määrä
on edelleen lisääntynyt. 1990-luvun alkupuo-
lisko on kasvun suhteen sensijaan ollut aikai-
sempaa huonompi (ks. kuva 1.6), sillä uusi
kokonaiskasvun arvio, 75,4 miljoonaa kuutio-
metriä, on 2,2% pienempi kuin 8. inventoinnin
kasvun arvio. Myös kasvuprosentti oli pienenty-
nyt 3,9:ään. Kasvu on alentunut etenkin kuusi-
koissa.
Puuvarojen  hyödyntäminen on merkinnyt
huomattavia muutoksia metsien rakenteessa.
Esimerkiksi Etelä-Suomen metsien ikärakenne
on tasoittunut, kun aikaisemmin keski-ikäiset
metsiköt olivat vallitsevia (kuva 1.4). Kuitu-
puun hyvä  menekki on mahdollistanut metsän-
hoidollisesti edulliset harvennushakkuut, mikä
näkyy mm. puuston järeytymisenä (taulukko
1.3).
Puuston puulajisuhteet eivät ole sodan jäl-
keen juuri muuttuneet. Männyn osuus on kui-
tenkin hitaasti kasvamassa. Kahdeksannen
inventoinnin mukaan puulajisuhteet ovat: mänty
45,8 prosenttia, kuusi 36,6 prosenttia ja lehti-
puut 17,7 prosenttia kokonaistilavuudesta. Soi-
den ojittaminen metsänkasvatusta varten on
lisännyt metsä- ja kitumaan pinta-alaa 1,2 mil-
joonalla hehtaarilla. Uudisojitus on viime
33
1 Metsävarat ã
Metsätilastollinen vuosikirja
vuosina vähentynyt nopeasti (ks. luku 3). Puus-
ton kasvusta noin neljännes tapahtuu suomet-
sissä.
Suomen 30,5 miljoonan hehtaarin maapinta-
alasta luokitellaan metsätalouden piiriin 26,3
miljoonaa hehtaaria eli 86 prosenttia. Siinä on
silloin mukana myös tunturipaljakat ja muut
vastaavanlaiset avomaat. Metsätalousmaa luoki-
tellaan puuntuotoskyvyn (ks. seuraava sivu)
mukaan metsämaahan, kitumaahan ja joutomaa-
han:
metsämaa 20,1 milj. ha
kitumaa 2,9 milj. ha
joutomaa 3,1 milj. ha
Puustoinen ala (metsä) on siis 23,0 miljoo-
naa hehtaaria. Metsätiet, puutavaravarastot ym.
vievät 0,2 miljoonaa hehtaaria. Asetelman luvut
sisältävät luonnonsuojelualueet. Luonnonsuoje-
lualueita on  2,7 miljoonaa hehtaaria, ja ne sijait-
sevat lähes kokonaisuudessaan Pohjois-Suo-
messa. Suojellusta alasta 56 prosenttia on puu-
tonta avomaata (taulukko 1.8).
OECD/Eurostat:n ympäristötilastokyselyä
(1995) varten metsä- ja kitumaan alan on arvi-
oitu jakautuvan pääasiallisen käyttömuodon
perusteella seuraavasti:
 
metsätalous 19,3 milj. ha
poronhoito 1,7 milj. ha
suojelu 1,3 milj. ha
virkistyskäyttö 0,7 milj. ha
Käsitteitä
(yksityiskohtaisemmin lähdekirjallisuudessa)
METSÄN OMISTUS
Yksityiset: yksityiset henkilöt, henkilöyhtymät, peri-
kunnat, toiminimet.
Yhtiöt: osakeyhtiöt (pl. asunto-) ja niiden eläkesäätiöt.
Valtio: Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos ja muut
valtion virastot ja laitokset.
Muut (yhteisöt): kunnat, seurakunnat, yhteismetsät ja
muut yhteisöt.
(taulukot 1.4, 1.5, 1.15, 1.18, 1.20, 1.23, 1.25,
1.27, 1.30)                    
Hakkuumahdollisuusarviot
Taulukossa 1.32 esitetyt metsäkeskuksittaiset hakkuumahdollisuusarviot on laskettu Metsäntutkimuslaitoksessa MELA -
ohjelmistolla. Ohjelmiston metsikkösimulaattori käyttää metsävara-aineistonaan valtakunnan metsien inventoinnin koe-
ala- ja puutietoja ja tuottaa laskennallisille metsikkökuvioille vaihtoehtoisia käsittely- ja kehityssarjoja. Vaihtoehdot eroavat 
toisistaan esimerkiksi harvennusten voimakkuuden ja ajoittumisen suhteen tai uudistamistavan ja -ajankohdan osalta.
Ohjelmisto käyttää metsätalouden hinta- ja kustannustietoja, jotka mahdollistavat puuntuotannon määrittämisen taloudel-
lisena toimintana. Ohjelmiston optimointiosa hakee lineaarisen optimoinnin menetelmällä taloudellisesti parhaan tuotan-
to-ohjelman. Laskelma on tehty 50 vuoden ajalle, joka on jaettu viiteen 10 -vuotisjaksoon. Taulukossa 1.32 esitetyt 
hakkuumahdollisuusarviot koskevat vuodesta 1996 tai 1997 alkavaa 10 -vuotiskautta.
Suurin kestävä hakkuumahdollisuus ilmaisee sen maksimaalisen hakkuumäärän, joka olisi jatkuvasti hakattavissa ilman 
että hakkuita tarvitsisi tulevaisuudessa pienentää. Tuotanto-ohjelma etsittiin maksimoimalla nettotulojen nykyarvoa neljän 
prosentin korkokannalla. Puuntuotannon kestävyys varmistettiin edellyttämällä mm., että puuston tuottoarvo oli laskelma-
ajan lopulla vähintäin alkuajankohdan tasolla. Huomattakoon, että laskelmissa ei edellytetty puulajeittaista kestävyyttä.
Hakkuumahto ilmaisee suurimman hakattavissa olevan määrän metsälain ja metsänhoitosuositusten puitteissa, kun 
hakkuille ei aseteta tasaisuus- eikä kestävyysvaatimuksia. Hakkuumahto etsittiin maksimoimalla nettotulojen nykyarvoa 
viiden prosentin korkokannalla. Laskelmassa hakattiin kaikki sovellettujen metsänhoitosuositusten mukaan hakattavissa 
olevat kohteet, jotka eivät täyttäneet kasvattamisen ehdoksi asetettua kannattavuusvaatimusta. Hakkuumahto antaa kä-
sityksen siitä, kuinka paljon alueen hakkuumäärissä on liikkumavaraa ylöspäin.
Hakkuumahdollisuusarviot ovat mielenkiintoisia metsävaratunnuksia. Niiden tulkinnassa on syytä olla tarkka ja käytössä 
varovainen. Hakkuumahdollisuusarviot eivät ole hakkuusuunnitteita, joihin tulisi pyrkiä, eivätkä ne myöskään ole en-
nusteita tulevista hakkuumääristä. Laskelmissa ei esimerkiksi ole käytetty metsänomistusta koskevaa tietoa.
Lähteet: Hirvelä 1999, Hirvelä ym 1998 ja 1999
34
ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
MAAN KUVAUS
Maan kuvauksen pääluokat ovat metsätalous-
maa, maatalousmaa, rakennettu maa (tontit) ja
liikennealueet. Institutionaalisista syistä (suoje-
lu-, virkistys- ja kaava-alueet yms.) ja luonnon-
oloista johtuvia puuntuotannon rajoituksia ku-
vaava tieto liitetään koealan kuvaukseen, mutta
maankäytön pääluokkia ovat vain mainitut nel-
jä. Metsätalousmaa sisältää siis myös luonnon-
suojelualueet. Metsätalousmaa luokitellaan
puuntuotoskyvyn perusteella seuraavasti:
Metsämaalla puusto yltää vähintään 1 m³:n  vuotui-
seen keskikasvuun hehtaaria kohti.
Kitumaa on yleensä kivistä tai suoperäistä maata,
jolla puuston vuotuinen keskikasvu jää alle
1 m³/ha, mutta on vähintään 0,1 m³/ha.
Joutomaa on luontaisesti puutonta, ja puuntuotos-
kyky jää alle 0,1 m³/ha vuotta kohti.
Metsä- ja kitumaa yhdessä muodostavat puus-
toisen alan (metsän). Metsämaa ei siis tässä ole
yleiskielen sana, vaan edellä mainitut vaatimuk-
set täyttävän tiluslajin nimitys.
(taulukot 1.1, 1.4 ja 1.9)
Mainittakoon, että maailmanlaajuista metsäva-
rojen arviointia varten metsämaalle (forest land)
asetetut kriteerit (Peck 1996) merkitsevät Suo-
meen sovellettuina, että suurin osa suomalaises-
ta kitumaasta kuuluu kansainvälisesti määritel-
tyyn metsämaahan. Metsä edellyttää tämän
määritelmän mukaan vähintäin 10 %:n latvus-
peittävyyttä puuston kypsyysvaiheessa, ja sitä,
että puiden pituus on siinä vaiheessa vähintäin
5 m. 
Metsätalousmaa ryhmitellään kankaisiin ja soi-
hin. Metsikön kasvupaikka on suota, jos maata
peittää turvekerros tai pintakasvillisuudesta yli
75 prosenttia on suokasvillisuutta. Määritelmä
ei siis aseta vaatimuksia turvekerroksen paksuu-
delle. Noin neljännes inventoinnissa arvioiduis-
ta soista onkin ohutturpeisia (turvekerros
< 30 cm). Ojitetut suot luokitellaan seuraavasti:
Ojikko on yleensä hiljattain ojitettu eikä puustossa tai
pintakasvillisuudessa vielä havaita kuivatuksen
vaikutusta.
Muuttumalla suokasvit ovat vielä vallitsevia, mutta
kuivatuksen puuston kasvua elvyttävä vaikutus
on nähtävissä.
Turvekankaalla kuivatuksen vaikutus on jo niin pit-
käaikainen, että pintakasvillisuudessa kangas-
maan lajit ovat vallitsevia. Puusto on kasvultaan
rinnastettavissa vastaavan kankaan kasvupaikan
puustoon.
(taulukko 1.10)
Metsämaa luokitellaan veroluokkiin seuraavasti:
IA: lehto ja lehtomainen kangas, paitsi talvikki-
tyypin kangas, sekä lehto- ja ruohoturvekan-
gas
IB: tuore kangas ja talvikkityypin kangas sekä
mustikkaturvekangas
II: kuivahko kangas ja kunttaantunut puolukka-
mustikkatyypin kangas sekä puolukkaturve-
kangas
III: kuiva ja karukkokangas, kunttaantunut sei-
näsammal-mustikkatyypin kangas sekä met-
sämaan korpi
IV: metsämaan räme
Puuston kasvua heikentävien tekijöiden, kuten
soistuneisuuden tai kivisyyden, takia maa voi-
daan luokitella alempaan veroluokkaan kuin
kasvupaikkatyyppi muuten edellyttäisi. Vastaa-
vasti muuttumat luokitellaan yleensä korkeam-
paan veroluokkaan kuin vastaava ojikko tai
luonnontilainen suo.
(taulukko 1.11)
METSIKÖN KUVAUS
Kehitysluokka
Aukea uudistusala. Puuton tai yksittäisiä jättöpuita.
Pieni taimikko. Valtapituus enintään 1,3 metriä.
Varttunut taimikko. Valtapituus yli 1,3 metriä, puiden
läpimitta rinnankorkeudelta yleensä alle 8 cm,
suurimmillakin puilla enintään 10 cm.
Nuori kasvatusmetsikkö. Harvennusvaiheessa oleva
metsikkö, jonka hakkuussa saadaan pääosin kui-
tupuuta.
Varttunut kasvatusmetsikkö. Pääosin tukkipuita.
Uudistuskypsä metsikkö. Seuraavassa hakkuussa voi-
daan tähdätä metsikön uudistamiseen.
Suojuspuumetsikkö. Suoritettu luontaiseen uudistami-
seen tähtäävä hakkuu, yleensä 150–300 puuta
hehtaarilla.
Siemenpuumetsikkö. Yleensä 30–150 siemenpuuta
hehtaarilla.
(taulukot 1.15, 1.16, 1.23)
35
1 Metsävarat ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Metsänhoidollinen laatu
Hyvä. Puulaji on kasvupaikalle sopiva, ja metsikön
käsittely on ollut hyvän metsänhoidon vaatimus-
ten mukaista.
Tyydyttävä. Metsikkö on lievästi vajaapuustoinen.
Välttävä. Metsikkö on vajaapuustoinen, huonosti
hoidettu tai hoitamaton.
Vajaatuottoinen. Metsikön uudistaminen on epäon-
nistunut, vallitseva puulaji on kasvupaikalle huo-
nosti sopiva tai metsikkö kärsii erilaisista
tuhoista tai on pahasti vajaapuustoinen.
(taulukot 1.18 ja 1.19)
PUUSTON POISTUMA
Poistuma sisältää hakkuupoistuman ja luontai-
sesti kuolleiden puiden muodostaman, käyttä-
mättä jäävän poistuman. 
(taulukot 1.29, 1.30 ja 1.31)
ETELÄ- JA POHJOIS-SUOMEN RAJA MUUTTUNUT
Keski-Pohjanmaan metsäkeskuksen lakkautta-
minen 1.1.1998, ja sen toimialueen jakaminen
Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan kesken, muutti
taulukoissa käytettyä Etelä- ja Pohjois-Suo-
men rajaa (ks. kartta 1). Muutos tarkoittaa, että
aiemmin Etelä-Suomeen kuuluneet Alavieska,
Haapajärvi, Kalajoki, Kärsämäki, Nivala, Py-
häjärvi, Reisjärvi, Sievi ja Ylivieska ovat nyt
Pohjois-Suomen puolella. Pohjois-Suomen
metsätalouden maa lisääntyi 487 000 hehtaaria.
Näin määritelty Pohjois-Suomi on sama kuin
Oulun ja Lapin läänien alueet.
Kahdeksannen ja yhdeksännen inventoinnin
yhdistelmänä saatuja tuloksia esittävissä taulu-
koissa on käytössä 1.1.1998 voimaantullut raja.
Taulukoissa 1.1–1.3 esitetyt uusimmat tulokset
eivät siis Etelä-/Pohjois-Suomi -tasolla ole ver-
tailukelpoisia aiempien inventointien tulosten
kanssa. Sama koskee kaikkia vertailuja koko
Etelä- ja/tai Pohjois-Suomen metsävaratietoi-
hin, joita on esitetty Metsätilastollisissa vuosi-
kirjoissa ennen vuotta 1998.
Vuoden 1999 alussa Kiikoisten kunta siirtyi
Pirkanmaan metsäkeskuksen piiristä Lounais-
Suomeen. Tämä muutos on jo otettu huomioon.
Kirjallisuus – Literature
The Forest Resources of the Temperate Zones. The
UN-ECE/FAO 1990 Forest Resource Assess-
ment. Volume 1: General Forest Resource Infor-
mation. ECE/FAO, New York, 1992. 348 s.
Hakkuukertymä ja puuston poistuma metsäkeskuk-
sittain vuonna 1998. Metsätilastotiedote 488.
Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tie-
topalvelu. 6 s.
Henttonen, H. 1998. Puiden kasvunvaihtelu. Julkai-
sussa: Mälkönen, E. (toim.). 1998. Ympäristön-
muutos ja metsien kunto. Metsien terveydentilan
tutkimusohjelman loppuraportti. Metsäntut-
kimuslaitoksen tiedonantoja 691: 24–33.
Hirvelä, H. 1999. Valtakunnan metsien 9. inven-
tointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot
vuosille 1997–2026 Kymen metsäkeskuksen
alueella. Metsätieteen aikakauskirja 3B/1999:
587–601.
– , Nuutinen, T. & Salminen, O. 1998. Valtakunnan
metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumah-
dollisuusarviot vuosille 1997–2026 Etelä-
Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella. Metsätie-
teen aikakauskirja - Folia Forestalia 2B/1998:
279–291.
– , Nuutinen, T. & Salminen, O. 1999. Valtakunnan
metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumah-
dollisuusarviot vuosille 1996–2025 Keski-
Suomen ja Pohjois-Savon metsäkeskusten
alueilla. Metsätieteen aikakauskirja 2B/1999:
289–307.
Hänninen, H. (toim.). 1998. Puuvarojen käyttömah-
dollisuudet. Metsäntutkimuslaitos/Metsälehti
Kustannus. 199 s.
Ilvessalo, Y. 1956. Suomen metsät vuosista 1921–24
vuosiin 1951–53. Kolmeen valtakunnan metsien
inventointiin perustuva tutkimus. Summary: The
forests of Finland from 1921–24 to 1951–53. A
survey based on three national forest inventories.
Communicationes Instituti Forestalis Fenniae
47(1). 227 s. 
Kalliola, R. 1973. Suomen kasvimaantiede. WSOY.
308 s. 
Kuusela, K. 1972. Suomen metsävarat ja metsien
omistus 1964–70 sekä niiden kehittyminen
1920–70. Summary: Forest resources and owner-
ship in Finland 1964–70 and their development
1920–70. Communicationes Instituti Forestalis
Fenniae 76(5). 126 s.
– 1978. Suomen metsävarat ja metsien omistus
1971–1976. Summary: Forest resources and
ownership in Finland 1971–1976. Communica-
tiones Instituti Forestalis Fenniae 93(6). 107 s.
– & Salminen, S. 1991. Suomen metsävarat 1977–
1984 ja niiden kehittyminen 1952–1980. Sum-
mary: Forest resources of Finland in 1977–1984
and their development in 1952–1980. Acta Fore-
stalia Fennica 220. 84 s.
36
ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Metsänsuojelun ja työllisyyden rahoitustoimikunnan
mietintö. Betänkande av kommissionen för fin-
ansiering av skogsskyddet och sysselsättningen.
Komiteanmietintö 1996:9. Maa- ja metsätalous-
ministeriö. Helsinki. 85 s. + liitteet.
Mielikäinen, K., Nöjd, P., Pesonen, E., & Timonen,
M. 1998. Puun  muisti. Kasvun vaihtelu päivästä
vuosituhanteen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedo-
nantoja 703. 71 s. 
Paavilainen, E. & Päivänen, J. 1995. Peatland Forest-
ry. Ecology and Principles. Ecological Studies
111. Springer. 248 p.
Pajuoja, H. 1989. Suomen puunkäyttö ja poistuma
1986–1987. Summary: Wood utilization and to-
tal drain in Finland 1986–1987. Folia Forestalia
732. 41 s.
Peck, T. J. 1996. Proposal for the Framework of the
Global Forest Resources Assessment. In:
Nyyssönen, A. & Ahti, A. (eds). Proceedings of
FAO Expert Consultation on Global Forest Re-
sources Assessment 2000. Metsäntutkimuslai-
toksen tiedonantoja 620: 94–120.
Puuntuotannon rajoitusten alaiset alueet ja niiden
puuston määrä. 1996. Metsätilastotiedote 321.
Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tie-
topalvelu. 5 s.
Reunala, A. 1996. Mikä on metsä ja mitä on suojelu?
Folia Forestalia 1996(1): 62–66.
Ruhkanen, M., Sahlberg, S. & Kallonen, S. 1992.
Suojellut metsät valtionmailla vuonna 1991.
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja 1.
36 s. + liitt.
Salminen, S. 1993. Eteläisimmän Suomen metsävarat
1986–88. Summary: Forest resources of South-
ernmost Finland, 1986–88. Folia Forestalia 825.
111 s.
– & Salminen, O. 1998. Metsävarat Keskisessä
Suomessa 1988–92 sekä koko Etelä-Suomessa
1986-92. Summary: Forest Resources in Middle
Finland, 1988–92, and in South Finland, 1986–
92. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 710.
137 s. 
Sevola, Y. 1988. Puun käyttö Suomessa 1923–1985.
Julkaisussa: Sevola, Y. (toim.). Metsä, yritys,
yhteiskunta. Metsäekonomian tutkimusosasto 60
vuotta. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja
288: 107–126.
Solantie, R. 1974. Kesän vesitaseen vaikutus metsä-
ja suokasvillisuuteen ja linnustoon sekä läm-
pöolojen välityksellä maatalouden toimintaedel-
lytyksiin Suomessa. Summary: The influence of
water balance in summer on forest and peatland
vegetation and bird fauna and through the tem-
perature on agricultural conditions in Finland.
Silva Fennica 8(3): 160–184.
– 1990. The climate of Finland in relation to its hy-
drology, ecology and culture. Finnish Meteoro-
logical Institute Contributions No. 2. 130 s.
Suomen kartasto. Maankäyttö, maanomistus. Vihko
151 (1990). 1991. Maanmittaushallitus ja
Suomen Maantieteellinen Seura.
Suomen kartasto. Metsätalous. Vihko 234 (1976).
1977. Maanmittaushallitus ja Suomen Maantiet-
eellinen Seura. 
Suomen metsävarat 1989–94 ja niiden muutokset
vuodesta 1951 lähtien. 1996. Metsätilastotiedote
354. Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien
inventointi. 18 s.
Tomppo, E. 1996. Multi-source national forest inven-
tory of Finland. In: Päivinen, R., Vanclay, J. &
Miina, S. (eds.). New Thrusts in Forest Invento-
ry. EFI Proceedings No. 7: 27–41.
– 1997. Finnische Waldinventur. AFZ Der Wald,
Allgemeine Forst Zeitschrift 14: 743–744.
– & Siitonen, M. 1991. The National Forest Inven-
tory of Finland. Paperi ja Puu - Paper and Timber
73: 2.
– & Tonteri, T. 1996. Biodiversity Monitoring in
National Forest Inventory of Finland. In:
Nyyssönen, A. & Ahti, A. (eds). Proceedings of
FAO Expert Consultation on the Global Forest
Resources Assessment 2000. Metsäntutkimuslai-
toksen tiedonantoja 620: 353–356.
– , Henttonen, H., Korhonen, K.T., Aarnio, A.,
Ahola, A., Heikkinen, J., Ihalainen, A., Mikkelä,
H., Tonteri, T. & Tuomainen, T. 1998. Etelä-
Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsäva-
rat ja niiden kehitys 1968–97. Metsätieteen
aikakauskirja - Folia Forestalia 2B/1998:293–
374.
– , Katila, M., Moilanen, J., Mäkelä, H. &
Peräsaari, J. 1998. Kunnittaiset metsävaratiedot
1990-94. Metsätieteen aikakauskirja - Folia Fore-
stalia 4B/1998. 839 s.
– , Henttonen, H., Korhonen, K. T., Aarnio, A.,
Ahola, A., Ihalainen, A., Heikkinen, J. & Tuo-
mainen, T. 1999. Keski-Suomen metsäkeskuksen
alueen metsävarat ja niiden kehitys 1967–96.
Metsätieteen aikakauskirja 2B/1999: 309–387.
– , Henttonen, H., Korhonen, K. T., Aarnio, A.,
Ahola, A., Heikkinen, J. & Tuomainen, T. 1999.
Pohjois-Savon metsäkeskuksen alueen metsäva-
rat ja niiden kehitys 1967–96. Metsätieteen
aikakauskirja 2B/1999: 389–462.   
Valtakunnan metsien 8. inventointi. Kenttätyön
ohjeet. 1986. Metsäntutkimuslaitos, met-
sänarvioimisen tutkimusosasto. 86 s. + liitteet.
Valtakunnan metsien 9. inventointi (VMI9). Maasto-
työn ohjeet. 1996. Metsäntutkimuslaitos, Hels-
ingin tutkimuskeskus. 94 s. + liitteet.
Yli-Kojola, H. 1985. Metsän ikärakenteen kehitys.
Summary: The development of age-class compo-
sition. Folia Forestalia 634. 20 s.
Muut tietolähteet – Other sources of information
Metsähallitus, kiinteistöpalvelut
Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien inven-
tointi
Verohallitus
37
 1 Metsävarat ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Kuva 1.1 Valtakunnan metsien yhdeksännen inventoinnin otanta Etelä-Suomessa
Figure 1.1 Sampling design for southern Finland in the 9th national forest inventory
      q        = 2,0 m²/ha
N
250 m
250 m
6 km
6 
km
1 750 m
1 
75
0 
m
Rypäällä on 14 (10)  relaskooppikoealaa. 
There are 14 (10) sample plots in a sampling unit.
r  max
= 12,52 m
Joka 7. luettu puu on koepuu.
Every 7th tallied tree is a sample tree.
Koealojen sijainti rypäällä. 
Location of sample plots in a sampling unit.
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source:    Finnish Forest Research Institute
12
50
 m
1250 m
Kertakoealaryväs
Temporary sampling 
cluster
Kertakoealaryväs
Temporary sampling 
cluster
Kertakoealaryväs
Temporary sampling 
cluster
Pysyvä koealaryväs
Permanent sampling 
cluster
Inventoinnin koealarypäiden (otosyksiköiden) sijainti.
Location of sampling units of NFI.
Joka neljäs koealaryväs on pysyvä,
jolta ei mitata 4 mustalla merkittyä koealaa. 
Every 4th sampling cluster is permanent,
where 4 "dark" plots are left unmeasured.
38
ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990
600
1000
1600
200
1800
1400
1200
800
400
2000
0
Kuusi - Spruce
Mänty - Pine
mill. m³milj. m³
Vuosi - Year
I 1
92
1–
24
II 
19
36
–3
8
III
 
19
51
–5
3 
IV
 
19
60
–6
3
V 
19
64
–7
0
VI
 
19
71
–7
6
VI
I 1
97
7–
84
VI
II 
19
86
–9
4
Lehtipuut - Broadleaves
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source:    Finnish Forest Research Institute
Pylvään leveys ilmaisee inventoinnin suoritusajankohdan.
Bar width indicates time period of inventory undertaking.
Vuoden 1944 alueluovutuksissa Suomi menetti 12,8 % metsäalastaan.
Due to the war, Finland lost 12.8 % of its forested area in 1944.
Kuva 1.2 Puuston tilavuuden arviot eri inventointien (I, II, ..., VIII) mukaan
Figure 1.2 Growing stock volumes according to eight national forest inventories
1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990
40
60
80
20
Kuusi - Spruce
Mänty - Pine
I II III IV V VI VII
70
50
30
10
0
milj. m³/v mill. m³/year
Vuosi - Year
VIII
Poistuma - Drain
Kasvu - Increment
Lehtipuut - Broadleaves
Lähde:      Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source:    Finnish Forest Research Institute
Kuva 1.3 Puuston kasvun arviot eri inventointien (I, II, ..., VIII) mukaan ja puuston poistuma viiden vuoden liukuvina 
keskiarvoina
Figure 1.3 Estimates of volume increment according to eight national forest inventories and total drain as five years’ moving 
averages
39
 1 Metsävarat ã
Metsätilastollinen vuosikirja
% %
%
%
0 10 30 50 70 90 110 130 150
0
10
20
30
40
50
0 10 30 50 70 90 110 130 150
0
10
20
30
40
50
0 10 30 50 70 90 110 130 150
0
10
20
30
40
0 10 30 50 70 90 110 130 150
0
10
20
30
40
0 10 30 50 70 90 110 130 150
0
10
20
30
40
0 10 30 50 70 90 110 130 150
0
10
20
30
40
0 10 30 50 70 90 110 130 150
0
10
20
30
40
%
%
0 10 30 50 70 90 110 130 150
0
10
20
30
40
Ikäluokka - Age class Ikäluokka - Age class
Ikäluokka - Age class Ikäluokka - Age class
Ikäluokka - Age class Ikäluokka - Age class
Ikäluokka - Age class Ikäluokka - Age class
1921—24
1951—53 1951—53
1969—701964—68
1986—92
1921—24
1992—94
I Inventointi
I Inventory
III Inventointi
III Inventory
V Inventointi
V Inventory
VIII Inventointi
VIII Inventory
Etelä-Suomi -   Southern Finland Pohjois-Suomi -   Northern Finland 
% metsämaan alasta - % forest land area % metsämaan alasta - % forest land area
+ +
+ +
+ +
+ +
Lähde:      Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source:     Finnish Forest Research Institute
Kuva 1.4 Etelä- ja Pohjois-Suomen metsien ikärakenteen kehitys 1920-luvulta 1990-luvulle
Figure 1.4 Age structure development of the forests in southern and northern Finland from the 1920s to the 1990s
40
ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Kuva 1.5 Etelä- ja Pohjois-Suomen metsien kehitysluokkarakenteen muutos 1960-luvulta 1990-luvulle
Figure 1.5 Changes in development class structure of the forests in southern and northern Finland from the 1960s to 
the 1990s
0
20
40
60
0
20
40
60
Etelä-Suomi -   Southern Finland Pohjois-Suomi -   Northern Finland 
% %
0
20
40
60
0
20
40
60
1964—68 1969—70
1986—92 1992—94
% metsämaan alasta - % forest land area % metsämaan alasta - % forest land area
V Inventointi
V Inventory
VIII Inventointi
VIII Inventory
Se
ed
lin
g 
st
an
ds
Th
in
ni
ng
 s
ta
nd
s
M
at
ur
e 
st
an
ds
Lo
w
-y
ie
ld
in
g 
st
an
ds
Va
ja
at
uo
tto
in
en
U
ud
is
tu
sk
yp
sä
Ka
sv
at
us
va
ih
e
Ta
im
ikk
o
Se
ed
lin
g 
st
an
ds
Th
in
ni
ng
 s
ta
nd
s
M
at
ur
e 
st
an
ds
Lo
w
-y
ie
ld
in
g 
st
an
ds
Va
ja
at
uo
tto
in
en
U
ud
is
tu
sk
yp
sä
Ka
sv
at
us
va
ih
e
Ta
im
ikk
o
Se
ed
lin
g 
st
an
ds
Th
in
ni
ng
 s
ta
nd
s
M
at
ur
e 
st
an
ds
Lo
w
-y
ie
ld
in
g 
st
an
ds
Va
ja
at
uo
tto
in
en
U
ud
is
tu
sk
yp
sä
Ka
sv
at
us
va
ih
e
Ta
im
ikk
o
Se
ed
lin
g 
st
an
ds
Th
in
ni
ng
 s
ta
nd
s
M
at
ur
e 
st
an
ds
Lo
w
-y
ie
ld
in
g 
st
an
ds
Va
ja
at
uo
tto
in
en
U
ud
is
tu
sk
yp
sä
Ka
sv
at
us
va
ih
e
Ta
im
ikk
o
Lähde:      Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source:     Finnish Forest Research Institute
41
 1 Metsävarat ã
Metsätilastollinen vuosikirja
65 70 75 80 85 90 94
60
80
100
120
140
Mänty
Pine
65 70 75 80 85 90 94
60
80
100
120
140
Kuusi
Spruce
65 70 75 80 85 90 94
60
80
100
120
140
Koivu
Birch
vuosi - year
vuosi - year
vuosi - year
Vuosien 1965–94 keskimääräinen läpimitan (d1,3) kasvu = 100.
Mean diameter (d1.3) increment during 1965–94 equals 100.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: The Finnish Forest Research Institute
Kuva 1.6 Puiden paksuuskasvuindeksi eteläisimmässä Suomessa 1965–94
Figure 1.6 Diameter increment indices in southernmost Finland, 1965–94
42 ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
1.1 Maankäyttö 1950-luvulta 1990-luvun alkuun
Land use from the 1950s to the early 1990s
1 000 ha
Metsätalousmaa sisältää tässä kuten muissakin VMI -taulukoissa myös luonnonsuojelualueet, ks. taulukko 1.8.
Forestry land includes here, as in all the tables based on the national forest inventory, also the nature conservation areas, see Table 1.8.
Metsä- ja kitumaat ovat puustoisia alueita eli metsiä, joutomaat ovat avomaita; ks. s. 34.
Forest and scrub lands are forested lands, waste lands are treeless.
Forest lands are capable of producing volume increment of 1 m3/ha/yr or more. On scrub lands (poorly productive forest lands) potential volume 
increment is less than 1 m3/ha/yr. The new international definition of forest land (Peck 1996) sets a 10 % canopy cover as the threshold between 
forest land and other lands. This means that most of scrub lands enter into what is internationally defined as forest land.
1 Etelä-ja Pohjois-Suomen raja muuttui 1.1.1998, jolloin 487 000 ha Etelä-Suomeen kuulunutta metsätalouden maata siirtyi Pohjois-Suomen puolelle.
The border line between southern and northern Finland changed on January 1, 1998. 487 000 ha of forestry land were transferred from southern Finland to northern Finland.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien III, V, VIII ja IX inventointi (VMI)
Source: Finnish Forest Research Institute
 Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland Pohjois-Suomi Northern Finland
Maankäyttö Land use 1951–53 1964–70 1986–98 1951–53 1964–68 1986–981 1951–53 1969–70 1992–94 1
III V  VIII, IX III V VIII, IX III V VIII
Kokonaispinta-ala Total area 33 701 33 704 33 814 18 300 18 300 17 762 15 401 15 404 16 052
Sisämaan vesistöt Inland  watercourses 3 161 3 156 3 352 2 210 2 211 2 292 951 945 1 060
Maapinta-ala Total land area 30 540 30 548 30 462 16 090 16 089 15 470 14 450 14 459 14 992
Metsätalousmaa Forestry land 26 315 26 667 26 275 12 475 12 767 12 056 13 840 13 900 14 219
Metsämaa Forest land 17 352 18 697 20 078 9 958 10 944 11 116 7 394 7 753 8 962
Kitumaa Scrub land 4 522 3 674 2 928 1 722 944 501 2 800 2 730 2 427
Joutomaa Waste land 4 441 4 226 3 118 795 836 356 3 646 3 390 2 761
Tiet, varastot yms. Roads, depots etc. .. 70 152 .. 43 83 .. 27 69
Maatalousmaa Agricultural land 3 965 3 331 2 925 3 402 2 920 2 473 563 411 452
Rakennettu maa Built-up areas
Transport routes etc.} 260 266 889 213 225 668 47 41 221Liikennealueet ym. 284 373 177 272 107 101
43
1 M
etsävarat ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
1.2 Metsävarojen kehitys 1950-luvulta 1990-luvun alkuun
Development of forest resources from the 1950s to the early 1990s 
1 Etelä-ja Pohjois-Suomen raja muuttui 1.1.1998, jolloin 465 000 ha Etelä-Suomeen kuulunutta metsä- ja kitumaata siirtyi Pohjois-Suomen puolelle.
The border line between southern and northern Finland changed on January 1, 1998. 465 000 ha of forest and scrub land were transferred from southern Finland to northern Finland.
2 III:n ja V:n inventointien tuloksia on tässä korjattu +3 %, jotta ne olisivat puiden kuutioinnin suhteen vertailukelpoisia. 
Vertailukelpoisuudesta tarkemmin, ks. Kuusela & Salminen 1991, s. 7.
Pine Pinus sylvestris
Spruce Picea abies
Birch Betula sp.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland Pohjois-Suomi Northern Finland
1951–53 1964–70 1986–98 1951–53 1964–68 1986–981 1951–53 1969–70 1992–94 1
III V VIII, IX III V VIII, IX III V VIII
Metsä- ja kitumaan ala, milj. ha 21,9 22,4 23,0 11,7 11,9 11,6 10,2 10,5 11,4
Area of forest and scrub land, mill. ha
Puuston tilavuus 2, milj. m3 1 538 1 492 1 927 1 009 1 025 1 333 529 466 593
Growing stock volume, mill. m3 
Mänty Pine 672 655 893 404 401 538 269 253 356
Kuusi Spruce 549 555 687 389 426 558 160 129 129
Koivu Birch 281 245 284 188 167 186 92 78 98
Muut lehtipuut Other broadleaves 36 36 62 28 31 52 8 6 11
Puuston kasvu 2, milj. m3/vuosi 55,2 57,2 78,3 42,0 45,4 59,1 13,2 11,8 19,2
Annual volume increment, mill. m3
Mänty Pine 21,5 20,7 33,3 15,1 14,6 21,7 6,4 6,1 11,6
Kuusi Spruce 20,3 24,4 27,5 16,5 21,1 24,2 3,8 3,2 3,3
Koivu Birch 11,2 10,3 13,3 8,5 8,0 9,5 2,7 2,2 3,9
Muut lehtipuut Other broadleaves 2,2 1,8 4,2 1,9 1,6 3,7 0,3 0,2 0,5
44 ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
1.3 Järeän puuston määrällinen kehitys 1950-luvulta 1990-luvun alkuun
Quantitative development of large-sized timber from the 1950s to the early 1990s
milj. m³  mill. m³
Tiedot koskevat metsämaan metsiköitä. d1,3 on puun läpimitta 1,3 metrin korkeudelta.
The data refer to stands on forest land. d1,3 is the tree diameter at the height of 1.3 metres above the ground.
1 Etelä-ja Pohjois-Suomen raja on muuttunut: ks. edellisen taulukon alaviite.
The border line between southern and northern Finland has changed, see Table 1.2.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Puulaji d1,3 Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland Pohjois-Suomi    Northern Finland
Tree species cm 1951–53 1964–70 1986–98 1951–53 1964–68 1986–98 1 1951–53 1968–69 1992–94 1
IIII V VIII, IX III V VIII, IX III V VIII
Kaikki puulajit 20–29 553 614 649 381 453 482 172 161 167
All species 30+ 157 220 407 72 139 313 85 81 94
yht.  total 710 834 1 056 453 592 795 257 242 261
Mänty 20–29 291 302 305 186 201 196 105 101 109
Pine 30+ 107 131 205 40 68 134 67 63 71
yht.  total 398 433 510 226 269 330 172 164 180
Kuusi 20–29 183 228 268 132 183 224 51 45 44
Spruce 30+ 39 70 171 23 55 151 16 15 20
yht.  total 222 298 439 155 238 375 67 60 64
Lehtipuut 20–29 79 84 76 63 69 62 16 15 14
Broadleaves 30+ 11 19 31 9 16 28 2 3 3
yht.  total 90 103 106 72 85 89 18 18 17
45
 1 Metsävarat ã
Metsätilastollinen vuosikirja
1.4 Metsätalousmaan omistus Etelä- ja Pohjois-Suomessa 1986–98
Ownership of forestry land in southern and northern Finland,1986–98
1 000 ha
Kunnat, seurakunnat, yhteismetsät yms. yhteisöt kuuluvat ryhmään ‘muut’.
Huomattava osa valtion maista on luonnonsuojelun piirissä, ks. taulukko 1.8.
Etelä- ja Pohjois-Suomen raja muuttui 1.1.1998; ks. s. 35.
Municipalities, parishes and other collective bodies belong to ‘Others’.
Private refers to non-industrial, private ownership. ‘Companies’ could be called ‘private, industrial’.
A considerable part of state-owned forests are under conservation, see Table 1.8.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Omistajaryhmä Metsätalousmaa Forestry land
Forest ownership Metsämaa Kitumaa Joutomaa Tiet, varastot  yms. Yhteensä  %
category Forest land Scrub land Waste land Roads, depots, etc. Total
Koko maa 1986–98 Whole country  
Kaikki metsät Total 20 078 2 928 3 118 152 26 275 100,0
Yksityiset Private 12 400 1 069 712 75 14 256 54,3
Yhtiöt Companies 1 777 146 102 18 2 043 7,8
Valtio State 4 913 1 601 2 156 49 8 719 33,2
Muut Others 988 111 147 10 1 257 4,8
Etelä-Suomi 1986–98 Southern Finland
Kaikki metsät Total 11 116 501 356 83 12 056 100,0
Yksityiset Private 8 432 326 174 47 8 979 74,5
Yhtiöt Companies 1 318 71 42 13 1 444 12,0
Valtio State 787 71 79 18 955 7,9
Muut Others 579 32 61 5 677 5,6
Pohjois-Suomi 1992–94 Northern Finland 
Kaikki metsät Total 8 962 2 427 2 761 69 14 219 100,0
Yksityiset Private 3 968 743 538 28 5 277 37,1
Yhtiöt Companies 459 75 60 5 599 4,2
Valtio State 4 126 1 529 2 077 31 7 764 54,6
Muut Others 409 80 86 5 579 4,1
46
ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
1.5 Metsämaan (a) ja metsätalousmaan (b) omistus metsäkeskuksittain 1986–98
Ownership of forest land (a) and forestry land (b) by forestry centre, 1986–98
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Inventointi Pinta-ala Yksityiset Yhtiöt Valtio Muut 
Forestry centre Inventory Area Private Compan. State Others 
1 000 ha % pinta-alasta % of area
Koko maa 1986–98 (a) 20 078 61,8 8,9 24,5 4,9
Whole country (b) 26 275 54,3 7,8 33,2 4,8
0-10 Etelä - Suomi 1986–98 (a) 11 116 75,9 11,9 7,1 5,2
Southern Finland (b) 12 056 74,5 12,0 7,9 5,6
11–13 Pohjois-Suomi 1992–94 (a) 8 962 44,3 5,1 46,0 4,6
Northern Finland (b) 14 219 37,1 4,2 54,6 4,1
0 Ahvenanmaa 1997 (a)  62 90,6 1,1 2,0 6,3
(b) 117 88,5 1,0 2,8 7,7
1 Rannikko 1986, (a)  853 85,3 3,8 2,6 8,4
1991 (b)  982 83,0 3,8 3,0 10,2
 Helsinki 1986 (a)  378 78,7 7,1 3,6 10,6
(b)  455 77,6 6,9 4,6 10,9
 Pohjanmaa 1991 (a)  476 90,5 1,1 1,8 6,6
(b)  528 87,7 1,1 1,7 9,5
2 Lounais-Suomi 1986–87 (a) 1 028 85,6 5,5 2,4 6,5
(b) 1 131 84,8 5,4 2,9 6,9
3 Häme-Uusimaa 1986–87 (a)  938 82,2 7,2 4,1 6,5
(b)  979 81,9 7,4 4,1 6,6
4 Kymi 1997–98 (a)  784 80,9 12,5 1,8 4,8
(b)  816 80,4 12,4 2,2 5,1
5 Pirkanmaa 1987 (a)  935 75,0 10,0 10,1 4,9
(b) 979 73,8 10,3 11,2 4,8
6 Etelä-Savo 1988 (a) 1 202 79,1 10,9 4,7 5,3
(b) 1 255 78,2 11,4 5,0 5,4
7 Etelä-Pohjanmaa 1997 (a) 1 274 86,8 1,8 5,0 6,3
(b) 1 476 83,5 2,1 7,1 7,3
8 Keski-Suomi 1996 (a) 1 332 67,1 18,9 9,9 4,1
(b) 1 395 65,9 19,2 10,7 4,2
9 Pohjois-Savo 1996 (a) 1 309 72,1 19,7 4,2 4,0
(b) 1 367 70,8 20,4 4,8 4,0
10 Pohjois-Karjala 1988-89 (a) 1 399 54,8 21,9 20,4 3,0
(b) 1 560 52,6 22,4 21,8 3,1
11 Kainuu 1992 (a) 1 660 43,8 13,6 39,6 3,0
(b) 2 042 41,8 13,2 41,9 3,1
12 Pohjois-Pohjanmaa 1992-93 (a) 2 350 65,5 5,0 22,4 7,1
(b) 3 117 61,7 5,3 25,5 7,5
13 Lappi 1992–94 (a) 4 952 34,6 2,3 59,3 3,8
(b) 9 061 27,8 1,8 67,5 3,0
Eteläosa 1993–94 (a) 4 188 37,8 2,8 54,9 4,5
Southern part (b) 6 268 36,2 2,6 56,9 4,3
Enontekiö, Utsjoki, 1992, 1994 (a) 764 16,6 - 83,4 -
Inari (b) 2 793 8,8 - 91,2 -
47
1 M
etsävarat ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
1.6 Yksityismetsälöiden lukumäärä  kokoluokittain ja metsäkeskuksittain 1.1.1999
Number of non-industrial, private forest holdings by size class and by forestry centre, January 1, 1999
Laskettu rajaamalla pois valtion omistamat metsälöt ja metsänhoitomaksun neljännesmaksuoikeuden saaneet metsälöt. Tilastoon jää tämän rajauksen jälkeen 500 - 600 tuhatta hehtaaria muita kuin 
yksityismetsiä. 'Metsänhoitomaksua maksamattomat' tarkoittaa pienmetsälöitä, joissa verotusta varten arvioitu vuotuinen puuntuotos jää alle 20 m3:n.
Verohallituksen maatilarekisterissä metsälö on tila, joka sijaitsee yhdessä kunnassa ja jonka metsämaan ala on vähintään yksi hehtaari.
A forest holding is a property located within a single municipality, and containing at least one hectare of forest land. 'No forestry fee obligation' refers to small forest holdings where the estimated annual wood 
yield is less than 20 m3.
Lähde Verohallitus
Source: The National Board of Taxes
Metsälöitä kaikkiaan Täyttä metsänhoitomaksua maksavat metsälöt Metsänhoitomaksua 
maksamattomat
Metsäkeskus Forest holdings, total Forest holdings with forestry fee obligation No forestry fee obligation
Forestry centre Lukumäärä Metsämaata, Metsälön koko, metsämaan ha Size of forest holding, forest land ha Metsämaata, Lukumäärä Metsämaata,
Number 1 000 ha < 5 5–19,9 20–49,9 50–99,9 100–199 200–499 > 500 Yhteensä 1 000 ha Number  1 000 ha
Forest land Total Forest land  Forest land
area, 1000 ha area, 1 000 ha  area, 1000 ha
Koko maa 439 401 11 280,4 9 282 132 004 98 833 42 866 14 045 2 515 482 300 027 10 780,5 139 374 500,0
Whole country
0–10 Etelä-Suomi 348 659 7 889,1 9 280 119 427 79 405 28 367 7 995 1 530 326 246 330 7 648,7 102 329 240,3
Southern Finland
11–13 Pohjois-Suomi 90 742 3 391,4 2 12 577 19 428 14 499 6 050 985 156 53 697 3 131,7 37 045 259,6
Northern Finland
0  Ahvenanmaa 4 363 52,2 266 1 090 529 197 34 4 0 2 120 48,2 2 243 3,8
1  Rannikko 37 064 662,0 345 12 060 7 080 2 017 418 107 36 22 063 621,5 15 001 40,5
2  Lounais-Suomi 47 659 781,9 1 702 18 338 7 623 2 272 619 137 33 30 724 744,2 16 935 37,7
3  Häme-Uusimaa 34 983 743,2 1 873 13 024 7 120 2 393 737 164 38 25 349 724,3 9 634 18,9
4  Kymi 28 468 616,4 1 161 10 605 7 030 2 265 481 68 25 21 635 601,9 6 833 14,6
5  Pirkanmaa 30 157 651,4 1 232 11 401 6 551 2 147 677 144 24 22 176 633,3 7 981 18,2
6  Etelä-Savo 29 246 888,9 1 114 9 374 8 452 3 702 1 151 181 36 24 010 877,0 5 236 11,9
7  Etelä-Pohjanmaa 46 400 939,7 131 15 271 10 626 3 352 683 109 32 30 204 895,7 16 196 44,0
8  Keski-Suomi 29 556 869,5 640 9 447 7 932 3 275 1 125 278 34 22 731 854,1 6 825 15,4
9  Pohjois-Savo 31 777 920,3 430 10 203 8 929 3 648 1 199 179 41 24 629 903,6 7 148 16,7
10  Pohjois-Karjala 28 986 763,8 386 8 614 7 533 3 099 871 159 27 20 689 744,9 8 297 18,9
11  Kainuu 15 513 621,3 0 2 166 3 815 3 422 990 162 26 10 581 600,1 4 932 21,2
12  Pohjois-Pohjanmaa 44 028 1 278,8 2 8 323 10 032 5 967 1 759 205 59 26 347 1 202,2 17 681 76,6
13  Lappi 31 201 1 491,3 0 2 088 5 581 5 110 3 301 618 71 16 769 1 329,4 14 432 161,8
48
ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
1.7 Metsätilakauppojen keskipinta-alat ja -hinnat metsäkeskuksittain 1998
Average size and price of traded real estate properties composed exclusively of forestry land, by forestry
centre, 1998
Tilasto perustuu kaupanvahvistajien ilmoituksiin yksinomaan metsätalouden maata yli 2 ha käsittäneistä kiinteistökaupoista.
Tilasto sisältää vain ns. edustavat kaupat: koko kiinteistön tai määräalan kauppa, joka ei ole sukulaisten välinen, kohde on rakentamaton, 
kaupassa ei ole pidätetty eläkeoikeutta eikä luovutus sisällä irtaimistoa.
The table includes representative purchases only, i.e. purchase of an entire real estate property or a portion of land, excluding transactions 
between relatives, the site is unbuilt, no pension right is withheld, and moveables are not included in assignments. The minimum property 
size is two hectares.
Keskihinnat ovat painottamattomia keskiarvoja. Mediaanihinta on keskimmäinen arvo suuruusjärjestykseen asetetuista yksikköhinnoista.
Average prices are non-weighted averages. Median price is the middlemost value of the set of unit prices sorted according to size.
Lähde Maanmittauslaitos
Source: The National Board of Survey
Metsäkeskus Kauppojen lukumäärä, kpl Keskipinta-ala, ha Mediaanihinta, mk/ha Keskihinta, mk/ha
Forestry centre Number of trades Average size, hectares Median price, FIM/ha Average price, FIM/ha
Koko maa 2 608 19,6 7 939 9 745
Whole country
1–10 Etelä-Suomi 2 069 16,9 9 027 11 058
Southern Finland
11–13 Pohjois-Suomi 539 29,8 3 761 4 704
Northern Finland
0 Ahvenanmaa 7 16,9 10 000 10 718
1 Rannikko 221 10,1 8 684 10 767
2 Lounais-Suomi 230 12,7 12 356 14 608
3 Häme-Uusimaa 169 16,1 12 524 15 444
4 Kymi 167 11,1 11 166 13 205
5 Pirkanmaa 159 17,0 9 426 11 847
6 Etelä-Savo 189 21,3 10 093 12 126
7 Etelä-Pohjanmaa 356 17,6 6 148 7 523
8 Keski-Suomi 191 24,1 8 653 10 093
9 Pohjois-Savo 206 18,0 7 638 9 261
10 Pohjois-Karjala 174 22,2 7 102 8 966
11 Kainuu 103 33,6 3 488 4 714
12 Pohjois-Pohjanmaa 337 28,1 4 080 5 093
13 Lappi 99 31,4 2 261 3 373
49
 1 Metsävarat ã
Metsätilastollinen vuosikirja
1.8 Luonnonsuojelualueet metsätalouden maaluokittain ja metsäkeskuksittain 1.1.1999
Nature conservation areas  by forestry land class and by forestry centre, January 1, 1999
Suojelualueisiin kuuluvat tässä lakisääteisesti perustetut luonnonpuistot, kansallispuistot, soidensuojelualueet, vanhojen metsien suojelu-
alueet, ns. erityiset luonnonsuojelualueet, lehtojensuojelualueet ja erämaalakiin perustuvat erämaa-alueet. Suojelualueilla on lisäksi noin 
2 500 ha muuta kuin metsätalousmaata. Huomattakoon, että taulukko ei sisällä yksityismailla eikä Ahvenanmaan maakuntahallinnon omis-
tuksessa olevia suojelualueita. Metsäksi on tässä kutsuttu yksinkertaisesti puustoisia maita. Joutomaat ovat avomaita. Katso myös taulukot 
2.7–2.10.
Conservation areas, where forestry is excluded, consist of strict nature reserves, national parks, peatland reserves and wilderness areas. 
See also Tables 2.7–2.10.
1 Suojeltu osa prosentteina vastaavan maaluokan kokonaispinta-alasta ko. metsäkeskuksen alueella (kokonaispinta-ala VMI:n mukaan).
Area under conservation as per cent of the total area of the land class category in question within the jurisdiction of an individual forestry 
centre.
Lähde: Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Source: Finnish Forest and Park Service and Forest Research Institute
Metsäkeskus  Metsämaata  Kitumaata Metsää yhteensä  Joutomaata  Kaikkiaan
Forestry centre  Forest land  Scrub land Forested, total  Waste land  Total
Ha     % 1  Ha    % 1 Ha %1 Ha    % 1 Ha % 1
 Koko maa 519 153 2,6 645 332 22,0 1 164 485 5,1 1 509 738 48,4 2 674 223 10,2
 Whole country
0–10  Etelä-Suomi 55 624 0,5 14 868 3,0 70 492 0,6 43 235 12,1 113 727 0,9
Southern Finland 
11–13  Pohjois-Suomi 463 529 5,2 630 464 26,0 1 093 993 9,6 1 466 503 53,1 2 560 496 18,1
Northern Finland
0  Ahvenanmaa .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..
1  Rannikko 2 494 0,3 567 0,8 3 061 0,3 2 074 3,8 5 135 0,5
Helsinki 2 433 0,6 565 1,1 2 998 0,7 2 071 7,6 5 069 1,1
Pohjanmaa 61 0,0 2 0,0 63 0,0 3 0,0 66 0,0
2  Lounais-Suomi 1 699 0,2 1 875 3,0 3 574 0,3 7 496 20,8 11 070 1,0
3  Häme-Uusimaa 5 887 0,6 524 2,2 6 411 0,7 2 323 23,2 8 734 0,9
4  Kymi 355 0,0 1 169 7,3 1 524 0,2 363 2,8 1 887 0,2
5  Pirkanmaa 7 461 0,8 1 245 4,1 8 706 0,9 3 358 39,8 12 064 1,2
6  Etelä-Savo 6 216 0,5 760 2,7 6 976 0,6 773 5,2 7 749 0,6
7  Etelä-Pohjanmaa 6 613 0,5 3 429 3,4 10 042 0,7 12 488 13,7 22 530 1,5
8  Keski-Suomi 7 710 0,6 1 425 4,1 9 135 0,7 3 236 21,6 12 371 0,9
9  Pohjois-Savo 2 703 0,2 850 2,1 3 553 0,3 1 861 11,4 5 414 0,4
10  Pohjois-Karjala 14 486 1,0 3 024 3,5 17 510 1,2 9 263 15,2 26 773 1,7
11  Kainuu 30 383 1,8 10 642 4,8 41 025 2,2 19 792 13,8 60 817 3,0
12  Pohjois-Pohjanmaa 27 940 1,2 14 131 3,8 42 071 1,5 40 658 11,0 82 729 2,7
13  Lappi 405 206 8,2 605 691 33,1 1 010 897 14,9 1 406 053 62,6 2 416 950 26,8
Eteläosa   Southern part 233 326 5,6 152 422 13,7 385 748 7,3 265 218 28,1 650 966 10,4
Enontekiö, Utsjoki, Inari 171 880 22,5 453 269 62,8 625 149 42,1 1 140 835 87,5 1 765 984 63,3
50
ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
1.9 Metsätalousmaa metsäkeskuksittain 1986–98
Forestry land by forestry centre, 1986–98
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source:    Finnish Forest Research Institute
Metsätalousmaa Forestry land
Tiet, varas- Muu maa Kokonais-
Metsäkeskus Inventointi Metsämaa Kitumaa Joutomaa tot, yms. Yhteensä maa-ala
Forestry centre Inventory Forest land Scrub land Waste land Roads, Total Non-forestry Total land
depots, etc. land area
1 000 ha,  %
Koko maa 1986–98 20 078 2 928 3 118 152 26 275 4 187 30 462
Whole country 65,9 9,6 10,2 0,5 86,3 13,7 100,0
0–10 Etelä-Suomi 1986–98 11 116 501 356 83 12 056 3 413 15 470
Southern Finland 71,9 3,2 2,3 0,5 77,9 22,1 100,0
11–13 Pohjois-Suomi 1992–94 8 962 2 427 2 761 69 14 219 773 14 992
Northern Finland 59,8 16,2 18,4 0,5 94,8 5,2 100,0
0 Ahvenanmaa 1997 62 27 27 0 117 36 153
40,4 17,9 18,0 0,2 76,5 23,5 100,0
1 Rannikko 1986, 853 73 54 2 982 385 1 367
1991 62,4 5,4 4,0 0,2 71,9 28,1 100,0
Helsinki 1986 378 49 27 1 455 215 669
56,4 7,3 4,1 0,1 67,9 32,1 100,0
Pohjanmaa 1991 476 24 27 1 528 169 698
 68,2 3,4 3,9 0,2 75,7 24,3 100,0
2. Lounais-Suomi 1986–87 1 028 62 36 5 1131 606 1737
59,2 3,5 2,1 0,3 65,1 34,9 100,0
3 Häme-Uusimaa 1986–87 938 24 10 7 979 454 1 433
65,5 1,7 0,7 0,5 68,3 31,7 100,0
4 Kymi 1997–98 784 12 13 6 816 262 1 078
72,7 1,1 1,2 0,6 75,7 24,3 100,0
5 Pirkanmaa 1987 935 30 8 6 979 281 1260
74,2 2,4 0,7 0,5 77,7 22,3 100,0
6 Etelä-Savo 1988 1 202 28 15 10 1 255 188 1 443
83,3 1,9 1,0 0,7 87,0 13,0 100,0
7 Etelä-Pohjanmaa 1997 1 274 101 91 10 1 476 469 1 945
65,5 5,2 4,7 0,5 75,9 24,1 100,0
8 Keski-Suomi 1996 1 332 35 15 13 1 395 230 1 625
82,0 2,2 0,9 0,8 85,9 14,1 100,0
9 Pohjois-Savo 1996 1 309 24 24 10 1 367 284 1 651
79,3 1,4 1,5 0,6 82,8 17,2 100,0
10 Pohjois-Karjala 1988–89 1 399 86 61 14 1 560 218 1 778
78,7 4,8 3,4 0,8 87,7 12,3 100,0
11 Kainuu 1992 1 660 223 143 16 2 042 115 2 157
77,0 10,3 6,6 0,7 94,7 5,3 100,0
12 Pohjois-Pohjanmaa 1992–93 2 350 373 371 22 3 117 413 3 530
66,6 10,6 10,5 0,6 88,3 11,7 100,0
13 Lappi 1992–94 4 952 1 831 2 247 31 9 061 245 9 306
53,2 19,7 24,1 0,3 97,4 2,6 100,0
Eteläosa 1993–94 4 188 1 109 943 28 6 268 199 6 467
Southern part 64,8 17,2 14,6 0,4 96,9 3,1 100,0
Enontekiö, 1992, 1994 764 722 1 304 3 2 793 46 2 839
Utsjoki, Inari 26,9 25,4 45,9 0,1 98,4 1,6 100,0
51
1 M
etsävarat ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
1.10 Metsätalousmaan jakautuminen kankaisiin ja soihin sekä soiden ojitustilanne 1986–98
Distribution of forestry land into mineral-soil sites and mires, and the state of drainage of mires, 1986–98
Veden vaivaamia kankaita on ojitettu 1,07 milj. ha. Note: In Finland, a site is classified as mire if it has a peat-layer or if the coverage of peat-forming plants is more than 75 %.
1.07 mill. ha of paludified mineral-soil sites have been drained. There is no requirement for minimum thickness of peat. The figures in the rightmost column indicate the proportion
of mires with a thin (< 30 cm deep) peat layer.
1 Pohjois-Suomen ojikkojen ja muuttumien alat ovat muuttuneet, koska poistettiin rajoitus, että muuttuman pitää olla metsämaata.
Lähde:  Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source:    Finnish Forest Research Institute
Kankaat Suot Mires Soiden Soiden ojitustilanne 1 State of drainage of mires Soista Soista
Metsäkeskus Inventointi Mineral- Korvet Rämeet Avosuot Yhteensä osuus Ojittamattomat Ojikot Muuttumat Turvekankaat ojitettu ohutturpeisia
Forestry centre Inventory soil Spruce Pine Treeless Total Proportion Undrained Recently Transforming Transformed Drained Peat depth
sites mires mires mires of mires drained mires < 30 cm
1 000 ha % 1 000 ha % %
Koko maa 1986–98 17 192 2 277 4 951 1 705 8 932 34,2 4 193 754 2 969 1 016 53,1 22,2
Whole country  
  0–10 Etelä-Suomi 1986–98 8 785 1 183 1 828 177 3 188 26,6 756 274 1 395 763 76,3 21,9
Southern Finland
11–13 Pohjois-Suomi 1992–94 8 407 1 093 3 123 1 528 5 744 40,6 3 437 480 1 574 253 40,2 22,4
Northern Finland
0 Ahvenanmaa 1997 107 5 3 1 9 7,7 5 0 1 3 44,8 26,9
1 Rannikko 1986, 1991 789 88 92 12 191 19,6 54 19 66 52 71,8 35,7
Helsinki 1986 403 32 16 3 51 11,2 18 2 13 17 64,7 33,8
Pohjanmaa 1991 386 56 76 9 141 26,8 36 17 53 35 74,5 36,4
2 Lounais-Suomi 1986–87 861 115 135 15 264 23,5 72 27 95 71 72,9 25,1
3 Häme-Uusimaa 1986–87 796 106 64 6 176 18,1 45 21 59 51 74,4 25,3
4 Kymi 1997–98 671 61 70 8 139 17,2 27 3 42 66 80,4 15,4
5 Pirkanmaa 1987 777 84 107 4 196 20,2 49 18 93 36 74,9 26,7
6 Etelä-Savo 1988 980 145 113 6 264 21,2 60 16 136 52 77,3 26,5
7 Etelä-Pohjanmaa 1997 779 132 491 63 687 46,8 166 37 312 171 75,8 24,2
8 Keski-Suomi 1996 1 034 120 218 11 349 25,2 57 17 178 97 83,7 18,0
9 Pohjois-Savo 1996 974 171 193 19 383 28,2 74 33 182 94 80,6 23,1
10 Pohjois-Karjala 1988–89 1 016 155 343 33 530 34,3 146 82 232 70 72,5 15,2
11 Kainuu 1992 1 104 175 633 114 921 45,5 331 125 399 67 64,1 15,9
12 Pohjois-Pohjanmaa 1992–93 1 454 315 1 032 295 1 641 53,0 663 194 656 129 59,6 22,3
13 Lappi 1992–94 5 848 603 1 458 1 119 3 182 35,2 2 445 161 519 57 23,2 24,4
Eteläosa   Southern part 1993–94 3 663 554 1 301 721 2 577 41,3 1 845 161 514 57 28,4 20,2
Enontekiö, Utsjoki, Inari 1992, 1994 2 185 49 157 398 605 21,7 600 - 5 - 0,8 42,2
52
ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
1.11  Metsämaan jakautuminen veroluokkiin 1986–98
 Forest land by tax class, 1986–98
% metsämaan alasta % of forest land area
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Inventointi Metsämaata  Veroluokka Tax class
Forestry centre Inventory Forest land IA IB II III IV
1 000 ha  %   
Koko maa 1986–98 20 078 100,0 10,9 27,6 32,6 18,9 10,0
Whole country  
0–10 Etelä-Suomi 1986–98 11 116 100,0 18,4 32,7 28,2 14,2 6,6
Southern Finland
11–13 Pohjois-Suomi 1992–94 8 962 100,0 1,6 21,2 38,2 24,7 14,3
Northern Finland
0 Ahvenanmaa 1997 62 100,0 26,2 26,2 17,2 17,0 13,3
1 Rannikko 1986, 1991 853 100,0 14,6 30,7 29,9 16,2 8,6
Helsinki 1986 378 100,0 21,5 30,0 24,0 13,4 11,1
Pohjanmaa 1991 476 100,0 8,9 31,2 34,7 18,5 6,7
2 Lounais-Suomi 1986–87 1028 100,0 12,2 30,5 31,8 16,8 8,7
3 Häme-Uusimaa 1986–87 938 100,0 31,3 35,2 20,7 8,8 4,0
4 Kymi 1997–98 784 100,0 22,8 39,2 26,5 9,2 2,3
5 Pirkanmaa 1987 935 100,0 20,1 32,2 26,8 13,8 7,2
6 Etelä-Savo 1988 1 202 100,0 24,8 37,7 23,9 9,0 4,6
7 Etelä-Pohjanmaa 1997 1 274 100,0 6,1 26,2 35,0 21,6 11,1
8 Keski-Suomi 1996 1 332 100,0 17,0 33,2 28,8 15,5 5,4
9 Pohjois-Savo 1996 1 309 100,0 26,0 31,9 25,2 12,9 4,0
10 Pohjois-Karjala 1988-89 1 399 100,0 12,7 32,6 31,4 15,3 8,1
11 Kainuu 1992 1 660 100,0 2,1 24,5 38,6 24,8 10,0
12 Pohjois-Pohjanmaa 1992–93 2 350 100,0 2,7 21,2 38,2 24,3 13,6
13 Lappi 1992–94 4 952 100,0 1,0 20,0 38,0 24,8 16,1
Eteläosa  Southern part 1993–94 4 188 100,0 1,2 22,5 39,6 22,7 14,0
Enontekiö, Utsjoki, Inari 1992, 1994 764 100,0 - 6,7 29,3 36,1 27,9
53
1 M
etsävarat ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
1.12 Metsämaan jakautuminen vallitsevan puulajin mukaan 1986–98
Tree-species dominance on forest land, 1986–98
   % metsämaan alasta   % of forest land area
1 Pine Pinus sylvestris Downy birch Betula pubescens
Spruce Picea abies Aspen Populus tremula
Silver birch Betula pendula Alder Alnus sp.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsikön vallitseva puulaji      Dominant tree species1 of forest stand
Metsäkeskus Inventointi   Metsämaata Puuton Mänty Kuusi Muut Raudus- Hies-   Haapa   Leppä Muut
 havupuut koivu koivu  lehtipuut
Forestry centre Inventory   Forest land Treeless Pine Spruce Other Silver Downy   Aspen   Alder Other
  1 000 ha      % coniferous birch birch broadleaves
Koko maa 1986–98 20 078 100,0 1,5 64,8 25,1 0,1 1,7 6,2 0,3 0,3 0,0
Whole country  
  0–10 Etelä-Suomi 1986–98 11 116 100,0 1,6 56,7 32,7 0,1 2,9 4,9 0,4 0,6 0,1
Southern Finland
11–13 Pohjois-Suomi 1992–94 8 962 100,0 1,4 74,8 15,6 0,1 0,2 7,8 0,2 0,0 0,0
Northern Finland
0 Ahvenanmaa 1997 62 100,0 0,7 66,4 14,0 0,0 6,3 5,0 1,1 5,9 0,7
1 Rannikko 1986, 1991 853 100,0 1,4 52,9 36,1 0,1 2,3 5,5 0,5 1,1 0,2
Helsinki 1986 378 100,0 0,9 50,0 40,6 0,1 3,7 2,2 0,5 1,7 0,3
Pohjanmaa 1991 476 100,0 1,9 55,2 32,4 0,1 1,3 8,1 0,4 0,6 -
2 Lounais-Suomi 1986–87 1 028 100,0 1,1 59,6 33,3 0,1 1,3 3,7 0,5 0,4 0,1
3 Häme-Uusimaa 1986-87 938 100,0 1,6 36,0 54,0 0,2 2,7 4,1 0,7 0,6 0,0
4 Kymi 1997–98 784 100,0 1,3 57,2 32,4 0,2 5,0 2,9 0,6 0,4 0,0
5 Pirkanmaa 1987 935 100,0 1,8 50,5 40,7 0,1 2,0 4,2 0,6 0,2 0,0
6 Etelä-Savo 1988 1 202 100,0 1,8 52,9 35,9 0,1 3,5 4,8 0,2 0,6 0,0
7 Etelä-Pohjanmaa 1997 1 274 100,0 1,3 77,2 13,7 0,0 0,8 6,6 0,3 0,2 -
8 Keski-Suomi 1996 1 332 100,0 1,7 59,1 29,9 0,1 4,0 4,6 0,3 0,4 0,0
9 Pohjois-Savo 1996 1 309 100,0 2,2 47,4 36,8 0,3 5,3 6,6 0,5 0,9 0,1
10 Pohjois-Karjala 1988–89 1 399 100,0 1,8 65,4 24,9 0,2 2,3 4,6 0,1 0,7 0,1
11 Kainuu 1992 1 660 100,0 1,6 76,4 14,4 0,3 0,2 6,7 0,2 0,1 0,0
12 Pohjois-Pohjanmaa 1992–93 2 350 100,0 1,3 74,2 13,9 0,1 0,5 9,8 0,2 0,0 -
13 Lappi 1992–94 4 952 100,0 1,3 74,5 16,8 0,0 0,1 7,2 0,1 0,0 0,0
Eteläosa  Southern part 1993–94 4 188 100,0 1,5 71,9 19,4 0,0 0,1 6,8 0,2 0,0 0,0
Enontekiö, Utsjoki, Inari 1992, 1994 764 100,0 - 88,8 2,1 - - 9,1 - - -
54
ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
1.13 Metsiköiden yksi- tai monipuulajisuus 1986–98
Pure and mixed forest stands, 1986–98
% metsämaan alasta % of forest land area
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Inventointi Metsämaata Puuton Yksi puulaji Hieman sekap. Sekametsiköt
Pure stands Some sp. mix Mixed stands
Forestry centre Inventory Forest land Treeless Vallitsevan puulajin tilavuusosuus
Volume share of dominant tree species
1 000 ha > 95 % 75 - 95 % < 75 %
Koko maa 1986–98 20 078 1,5 44,4 28,6 25,5
Whole country
0–10 Etelä -Suomi 1986–98 11 116 1,6 41,8 29,4 27,2
Southern Finland
11–13 Pohjois - Suomi 1992–94 8 962 1,4 47,7 27,6 23,4
Northern Finland
0 Ahvenanmaa 1997 62 0,7 27,7 30,8 40,8
1 Rannikko 1986, 1991 853 1,4 38,3 29,0 31,2
Helsinki 1986 378 0,9 38,8 29,5 30,8
Pohjanmaa 1991 476 1,9 37,9 28,7 31,6
2 Lounais - Suomi 1986–87 1 028 1,1 42,5 30,5 25,8
3 Häme-Uusimaa 1986–87 938 1,6 42,4 30,5 25,5
4 Kymi 1997–98 784 1,3 39,6 32,2 26,9
5 Pirkanmaa 1987 935 1,8 43,1 27,2 28,0
6 Etelä-Savo 1988 1 202 1,8 43,3 27,3 27,6
7 Etelä-Pohjanmaa 1997 1 274 1,3 46,5 29,0 23,3
8 Keski-Suomi 1996 1 332 1,7 40,1 31,8 26,4
9 Pohjois-Savo 1996 1 309 2,2 30,5 33,6 33,6
10 Pohjois-Karjala 1988–89 1 399 1,8 50,7 23,6 23,8
11 Kainuu 1992 1 660 1,6 48,4 27,8 22,1
12 Pohjois-Pohjanmaa 1992– 93 2 350 1,3 44,9 27,5 26,3
13 Lappi 1992–94 4 952 1,3 48,7 27,6 22,4
Eteläosa  Southern part 1993–94 4 188 1,5 45,1 28,5 24,9
Enontekiö, Utsjoki, Inari 1992, 1994 764 - 68,9 23,0 8,2
55
1 M
etsävarat ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
1.14 Metsiköiden ikärakenne 1986–98
Age structure of stands, 1986–98
 
% metsämaan alasta % of forest land area
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source:    Finnish Forest Research Institute
Ikäluokka Age class
Metsäkeskus Inventointi Metsämaata  Puuton
Forestry centre Inventory Forest land  Treeless –20 21–40 41–60 61–80  81–100  101–20  121–140  141+
 1 000 ha  %
Koko maa 1986–98 20 078 100,0 1,5 15,4 18,0 16,8 16,0 12,0 6,9 4,3 9,2
Whole country
0–10 Etelä-Suomi 1986–98 11 116 100,0 1,6 17,3 21,1 16,2 16,5 14,8 7,7 3,1 1,7
Southern Finland
11–13 Pohjois-Suomi 1992–94 8 962 100,0 1,4 13,1 14,1 17,5 15,4 8,5 5,8 5,7 18,5
Northern Finland
0 Ahvenanmaa 1997 62 100,0 0,7 15,9 21,0 12,9 17,9 11,8 11,8 5,0 3,1
1 Rannikko 1986, 1991 853 100,0 1,4 16,8 18,3 15,0 14,8 17,2 9,9 4,4 2,3
Helsinki 1986 378 100,0 0,9 12,1 18,7 19,5 18,6 17,6 8,6 1,8 2,3
Pohjanmaa 1991 476 100,0 1,9 20,7 17,9 11,4 11,7 16,8 10,9 6,4 2,2
2 Lounais-Suomi 1986–87 1 028 100,0 1,1 13,7 18,5 18,3 17,7 16,5 9,2 3,0 1,9
3 Häme-Uusimaa 1986–87 938 100,0 1,6 14,3 16,4 21,8 17,3 17,5 6,7 3,1 1,2
4 Kymi 1997–98 784 100,0 1,3 19,1 25,0 16,2 14,9 13,3 7,1 2,2 0,8
5 Pirkanmaa 1987 935 100,0 1,8 15,9 19,1 17,0 15,9 16,8 8,8 3,3 1,4
6 Etelä-Savo 1988 1 202 100,0 1,8 18,2 21,0 15,0 19,0 16,1 6,0 2,0 0,9
7 Etelä-Pohjanmaa 1997 1 274 100,0 1,3 14,6 19,1 17,3 16,8 14,8 9,2 5,3 1,7
8 Keski-Suomi 1996 1 332 100,0 1,7 19,0 25,3 14,8 15,5 12,2 7,2 2,7 1,6
9 Pohjois-Savo 1996 1 309 100,0 2,2 21,0 22,9 13,8 16,0 13,6 7,2 2,2 1,1
10 Pohjois-Karjala 1988-89 1 399 100,0 1,8 18,4 23,0 14,8 16,6 12,2 6,8 3,0 3,5
11 Kainuu 1992 1 660 100,0 1,6 17,5 22,1 17,5 10,0 6,6 7,4 7,8 9,5
12 Pohjois-Pohjanmaan 1992–93 2 350 100,0 1,3 12,1 16,6 21,2 18,3 11,2 6,6 4,4 8,3
13 Lappi 1992–94 4 952 100,0 1,3 12,1 10,3 15,8 15,9 7,8 4,9 5,6 26,3
Eteläosa  Southern part 1993–94 4 188 100,0 1,5 14,1 11,6 16,0 15,9 7,7 5,0 5,6 22,6
Enontekiö, Utsjoki, Inari 1992, 1994 764 100,0 - 0,9 3,1 14,5 15,8 8,6 4,5 5,8 46,9
56 ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
1.15 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin omistajaryhmittäin Etelä- ja Pohjois-Suomessa 1986–98
Forest stands by development class and ownership category in southern and northern Finland, 1986–98
 
Vajaatuottoisia metsiköitä on kaikissa kehitysluokissa; Kehitysluokat Development classes
tässä ne vain on koottu yhteen. 1 Aukea uudistusala Open regeneration area
Low-yielding stands can be of any development stage; 2 Pieni taimikko (Hdom <1,3 m) Small-seedling stand (Hdom <1.3 m)
here, however, they are combined. 3 Varttunut taimikko (D1,3 <8 cm) Advanced seedling stand (D1.3 < 8 cm)
Omistajaryhmistä, ks. taulukko 1.4. 4 Nuori kasvatusmetsikkö Young thinning stand
For ownership categories; see Table 1.4. 5 Varttunut kasvatusmetsikkö Advanced thinning stand
6 Uudistuskypsä metsikkö Mature stand
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI 7 Suojuspuumetsikkö Shelterwood stand
Source: Finnish Forest  Research Institute 8 Siemenpuumetsikkö Seed-tree stand
Omistajaryhmä Kehityskelpoiset metsiköt Vajaatuottoiset Metsämaata Metsämaa
Viable forest stands  omistajaryhmittäin
Forest ownership 1 2 3 4 5 6 7 8 Low-yielding Forest land Forest land by
category % metsämaan alasta ownership category
% of forest land area  % 1 000 ha %
Koko maa 1986–98 Whole country
Kaikki metsät Total 1,2 6,3 13,8 32,5 20,9 13,3 0,5 0,9 10,6 100,0 20 078 100,0
Yksityiset Private 1,3 6,4 13,2 30,8 25,0 13,7 0,5 0,8 8,3 100,0 12 400 61,8
Yhtiöt Companies 1,0 6,6 15,6 44,9 17,5 9,2 0,3 0,7 4,3 100,0 1 777 8,9
Valtio State 1,0 5,8 14,3 32,4 12,0 13,7 0,5 1,2 19,0 100,0 4 913 24,5
Muut Others 1,1 6,8 14,9 31,9 20,1 13,8 0,4 1,1 10,0 100,0 988 4,9
Etelä-Suomi 1986–98 Southern Finland
Kaikki metsät Total 1,3 5,9 13,0 30,9 26,8 14,6 0,5 0,8 6,2 100,0 11 116 100,0
Yksityiset Private 1,4 5,7 12,6 27,9 28,7 15,9 0,5 0,9 6,4 100,0 8 432 75,9
Yhtiöt Companies 1,0 6,8 14,7 43,9 19,7 9,5 0,3 0,6 3,6 100,0 1 318 11,9
Valtio State 1,1 6,4 13,1 41,4 18,9 10,3 0,4 0,5 7,7 100,0 787 7,1
Muut Others 0,8 6,2 14,8 31,4 24,7 13,7 0,4 0,8 7,2 100,0 579 5,2
Pohjois-Suomi 1992–94 Northern Finland
Kaikki metsät Total 1,1 6,7 14,7 34,5 13,7 11,7 0,5 1,1 16,1 100,0 8 962 100,0
Yksityiset Private 1,2 7,7 14,5 37,0 17,1 9,1 0,5 0,8 12,2 100,0 3 968 44,3
Yhtiöt Companies 0,9 6,2 18,2 47,8 11,0 8,5 0,1 0,9 6,4 100,0 459 5,1
Valtio State 1,0 5,7 14,5 30,7 10,7 14,4 0,5 1,3 21,2 100,0 4 126 46,0
Muut Others 1,4 7,7 14,9 32,7 13,5 14,0 0,3 1,5 13,9 100,0 409 4,6
57
1 M
etsävarat ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
1.16 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin metsäkeskuksittain 1986–98
Forest stands by development class and forestry centre, 1986–98
  % metsämaan alasta      % of forest land area
Kehitysluokat, ks. taulukko 1.15.
For development classes, see Table 1.15.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source:    Finnish Forest Research Institute
Kehityskelpoiset metsiköt
Viable forest stands Vajaa-
Metsäkeskus Inventointi  Metsämaata tuottoiset
Forestry centre Inventory  Forest land 1 2 3 4 5 6 7 8 Low-yielding
 1 000 ha %   
Koko maa 1986–98 20 078 100,0 1,2 6,3 13,8 32,5 20,9 13,3 0,5 0,9 10,6
Whole country
0–10 Etelä-Suomi 1986–98 11 116 100,0 1,3 5,9 13,0 30,9 26,8 14,6 0,5 0,8 6,2
Southern Finland
11–13 Pohjois-Suomi 1992–94 8 962 100,0 1,1 6,7 14,7 34,5 13,7 11,7 0,5 1,1 16,1
Northern Finland
0 Ahvenanmaa 1997 62 100,0 0,7 5,2 12,9 17,9 27,9 20,5 1,1 0,4 13,3
1 Rannikko 1986, 1991 853 100,0 1,0 5,5 12,2 25,3 29,7 16,5 0,8 0,6 8,4
Helsinki 1986 378 100,0 0,4 3,9 7,6 23,1 37,8 16,7 1,5 0,7 8,3
Pohjanmaa 1991 476 100,0 1,4 6,8 15,9 27,1 23,3 16,3 0,3 0,5 8,4
2 Lounais-Suomi 1986–87 1 028 100,0 0,7 4,5 10,0 27,7 31,6 16,8 1,3 0,5 6,9
3 Häme-Uusimaa 1986–87 938 100,0 1,0 5,2 9,3 22,1 32,9 18,1 0,8 0,6 9,9
4 Kymi 1997–98 784 100,0 1,1 6,5 13,1 32,4 26,1 15,9 0,1 1,2 3,5
5 Pirkanmaa 1987 935 100,0 1,0 5,2 10,8 28,9 27,5 16,9 1,0 0,8 7,9
6 Etelä-Savo 1988 1 202 100,0 1,3 5,4 13,7 26,2 31,5 15,6 0,4 0,6 5,3
7 Etelä-Pohjanmaa 1997 1 274 100,0 1,0 6,5 14,5 35,2 24,8 12,3 0,1 0,9 4,7
8 Keski-Suomi 1996 1 332 100,0 1,5 6,3 15,0 36,9 22,3 12,9 0,2 0,9 3,8
9 Pohjois-Savo 1996 1 309 100,0 2,0 5,7 15,7 33,5 23,5 13,1 0,1 1,3 5,1
10 Pohjois-Karjala 1988–89 1 399 100,0 1,6 7,6 13,1 35,7 21,9 11,4 0,5 0,7 7,5
11 Kainuu 1992 1 660 100,0 1,3 8,4 16,7 37,3 11,6 13,4 0,3 0,8 10,3
12 Pohjois-Pohjanmaa 1992–93 2 350 100,0 1,2 5,8 12,8 41,3 18,1 7,6 0,1 0,6 12,5
13 Lappi 1992–94 4 952 100,0 0,9 6,5 15,0 30,3 12,3 13,1 0,7 1,4 19,7
Eteläosa  Southern part 1993–94 4 188 100,0 1,1 7,5 15,2 31,7 11,6 11,2 0,7 1,3 19,7
Enontekiö, Utsjoki, Inari 1992, 1994 764 100,0 0,0 1,1 13,8 22,4 16,3 23,9 0,9 1,7 19,9
58
ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
1.17 Taimikoiden ja nuorten metsiköiden perustamistapa
Establishment methods applied in seedling and young thinning stands
Tiedot koskevat kehitysluokkien 2, 3 ja 4 metsiköitä, ml. vajaatuottoiset; ks. taulukko 1.15.
The data refer to stands in development classes 2, 3 and 4, incl. low-yielding stands; see Table 1.15.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Inventointi Pinta-ala Luontainen Viljelty
Forestry centre Inventory Area Natural Artificial
1000 ha % %
Koko maa 1986–98 11 348 64,7 35,3
Whole country
0–10 Etelä-Suomi 1986–98 5 871 57,3 42,7
Southern Finland
11–13 Pohjois-Suomi 1992–94 5 478 72,7 27,3
Northern Finland
0 Ahvenanmaa 1997 25 63,0 37,0
1 Rannikko 1986, 1991 396 63,3 36,7
Helsinki 1986 140 75,5 24,5
Pohjanmaa 1991 257 56,6 43,4
2 Lounais-Suomi 1986–87 460 72,4 27,6
3 Häme-Uusimaa 1986–87 380 64,0 36,0
4 Kymi 1997–98 420 48,2 51,8
5 Pirkanmaa 1987 455 63,0 37,0
6 Etelä-Savo 1988 575 51,3 48,7
7 Etelä-Pohjanmaa 1997 750 67,6 32,4
8 Keski-Suomi 1996 805 48,9 51,1
9 Pohjois-Savo 1996 768 47,2 52,8
10 Pohjois-Karjala 1988–89 835 56,4 43,6
11 Kainuu 1992 1 103 65,9 34,1
12 Pohjois-Pohjanmaa 1992–93 1 527 76,6 23,4
13 Lappi 1992–94 2 847 73,3 26,7
Eteläosa   Southern part 1993–94 2 526 70,2 29,8
Enontekiö, Utsjoki, Inari 1992, 1994 321 97,0 3,0
59
 1 Metsävarat ã
Metsätilastollinen vuosikirja
1.18 Metsiköiden metsänhoidollinen laatu omistajaryhmittäin Etelä- ja Pohjois-Suomessa 1986–98
Silvicultural state of forest stands by ownership category in southern and northern Finland,1986–98
% metsämaan alasta
% of forest land area
Private refers to non-industrial, private ownership.
Etelä- ja Pohjois-Suomen raja muuttui 1.1.1998; ks. s. 35.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Omistajaryhmä Metsämaata Hyvä Tyydyttävä Välttävä Vajaatuottoinen
Forest ownership Forest land Good Satisfactory Passable Low-yielding
category  1 000 ha  %   
Koko maa 1986–98 Whole country
Kaikki metsät Total 20 078 100,0 38,3 34,3 16,9 10,6
Yksityiset Private 12 400 100,0 41,7 35,4 14,6 8,3
Yhtiöt Companies 1 777 100,0 50,0 33,8 11,9 4,3
Valtio State 4 913 100,0 25,3 31,6 24,1 19,0
Muut Others 988 100,0 38,9 33,5 17,6 10,0
Etelä-Suomi 1986–98 Southern Finland 
Kaikki metsät Total 11 116 100,0 47,7 34,9 11,2 6,2
Yksityiset Private 8 432 100,0 46,9 35,2 11,4 6,4
Yhtiöt Companies 1 318 100,0 54,1 33,1 9,2 3,6
Valtio State 787 100,0 45,8 34,4 12,0 7,7
Muut Others 579 100,0 47,3 34,1 11,4 7,2
Pohjois-Suomi 1992–94 Northern Finland
Kaikki metsät Total 8 962 100,0 26,5 33,5 23,9 16,1
Yksityiset Private 3 968 100,0 30,5 35,9 21,5 12,2
Yhtiöt Companies 459 100,0 38,0 35,9 19,7 6,4
Valtio State 4 126 100,0 21,4 31,1 26,4 21,2
Muut Others 409 100,0 27,0 32,7 26,4 13,9
60
ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
1.19 Metsiköiden metsänhoidollinen laatu metsäkeskuksittain 1986–98
Silvicultural state of forest stands by forestry centre, 1986–98
    % metsämaan alasta
    % of forest land area
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Inventointi Metsämaata Hyvä Tyydyttävä Välttävä Vajaatuottoinen
Forestry centre Inventory Forest land Good Satisfactory Passable Low-yielding
 1 000 ha %   
Koko maa 1986–98 20 078 100,0 38,3 34,3 16,9 10,6
Whole country
0–10 Etelä-Suomi 1986–98 11 116 100,0 47,7 34,9 11,2 6,2
Southern Finland
11–13 Pohjois-Suomi 1992–94 8 962 100,0 26,5 33,5 23,9 16,1
Northern Finland
0 Ahvenanmaa 1997 62 100,0 15,1 42,1 29,5 13,3
1 Rannikko 1986, 1991 853 100,0 42,6 35,1 13,9 8,4
Helsinki 1986 378 100,0 41,1 40,3 10,2 8,3
Pohjanmaa 1991 476 100,0 43,9 30,9 16,8 8,4
2 Lounais-Suomi 1986–87 1 028 100,0 44,7 38,8 9,6 7,0
3 Häme-Uusimaa 1986–87 938 100,0 41,8 37,7 10,7 9,9
4 Kymi 1997–98 784 100,0 52,2 34,5 9,9 3,5
5 Pirkanmaa 1987 935 100,0 48,6 32,9 10,6 7,8
6 Etelä-Savo 1988 1 202 100,0 51,5 32,7 10,6 5,3
7 Etelä-Pohjanmaa 1997 1 274 100,0 42,3 39,2 13,8 4,7
8 Keski-Suomi 1996 1 332 100,0 54,5 32,1 9,6 3,8
9 Pohjois-Savo 1996 1 309 100,0 48,1 34,6 12,2 5,1
10 Pohjois-Karjala 1988–89 1 399 100,0 50,4 31,9 10,2 7,5
11 Kainuu 1992 1 660 100,0 36,8 34,3 18,6 10,3
12 Pohjois-Pohjanmaa 1992–93 2 350 100,0 33,5 35,0 19,1 12,5
13 Lappi 1992–94 4 952 100,0 19,8 32,6 27,9 19,7
Eteläosa  Southern part 1993–94 4 188 100,0 20,1 32,3 27,9 19,7
Enontekiö, Utsjoki, Inari 1992, 1994 764 100,0 17,9 34,1 28,2 19,9
61
1 M
etsävarat ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
1.20 Puuston kokonaistilavuus omistajaryhmittäin ja puulajeittain 1986–98
 Growing stock volumes by ownership category and tree species, 1986–98
Tilavuudet ovat aina kuorellista runkopuuta, pl kanto.
Volumes expressed always as stemwood overbark, excl. stump.
Private refers to non-industrial, private ownership.
Etelä- ja Pohjois-Suomen raja muuttui 1.1.1998; ks. s. 35.
1 Tästä on kitumaalla oleva puusto 48 milj. m3.
Of this, only 48 mill. m3 on scrub land.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Puuston jakautuminen
Omistajaryhmä Mänty Kuusi Koivu Muut lehtipuut Koko puusto omistajaryhmittäin
Forest ownership Pine Spruce Birch Other broadleaves Total volume Total volume by
category milj. m3  milj. m3  milj. m3  milj. m3 milj. m3 ownership category
 mill. m3 % mill. m3 % mill. m3 % mill. m3 % mill. m3 % %
Koko maa 1986–98 Whole country
Kaikki metsät Total 893 46,4 687 35,6 284 14,8 62 3,2 1 927 100,0 100,0
Yksityiset Private 555 41,6 526 39,4 203 15,3 50 3,7 1 334 100,0 69,2
Yhtiöt Companies 84 53,7 49 31,3 20 12,6 4 2,4 157 100,0 8,1
Valtio State 209 61,2 80 23,3 48 14,0 5 1,5 342 100,0 17,7
Muut Others 45 47,7 32 34,1 13 14,1 4 4,1 94 100,0 4,9
Etelä-Suomi 1986–98 Southern Finland
Kaikki metsät Total 538 40,3 558 41,8 186 14,0 52 3,9 1 333 100,0 100,0
Yksityiset Private 400 37,6 468 44,0 152 14,3 43 4,1 1 063 100,0 79,7
Yhtiöt Companies 67 51,6 44 33,6 16 12,1 3 2,7 130 100,0 9,8
Valtio State 44 58,1 20 27,3 9 12,1 2 2,5 75 100,0 5,6
Muut Others 27 41,7 26 39,6 9 13,7 3 5,0 65 100,0 4,9
Pohjois-Suomi 1992–94 Northern Finland
Kaikki metsät Total 356 59,9 129 21,8 98 16,5 11 1,8 593 100,0 100,0
Yksityiset Private 155 57,3 58 21,5 51 18,8 6 2,3 271 100,0 45,7
Yhtiöt Companies 17 63,8 5 20,1 4 14,9 0 1,1 26 100,0 4,5
Valtio State 166 62,1 59 22,2 39 14,5 3 1,2 267 100,0 45,0
Muut Others 18 61,2 6 21,7 4 15,0 1 2,2 29 100,0 4,9
62 ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
1.21 Puuston kokonaistilavuus puulajeittain ja metsäkeskuksittain 1986–98
Growing stock volumes by tree species and  forestry centre, 1986–98
1   Tästä on kitumaalla oleva puusto 10,1 milj. m3. 2 Kitumaalla oleva puusto 37,9 milj. m3.
       Of this, 10,1 mill. m3 on scrub land. Of this,  37.9 mill. m3 on scrub land.
Lähde:    Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source:    Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Inventointi Mänty Kuusi Koivu Muut lehtipuut Koko puusto
Forestry centre Inventory Pine Spruce Birch Other broadleaves Total volume
milj. m³  milj. m3 milj. m3 milj.m3 milj. m3
 mill. m³ % mill. m3 % mill. m3 % mill. m3 % mill. m3
Koko maa 1986–98 893,3 46,4 686,8 35,6 284,2 14,8 62,3 3,2 1926,7
Whole country
0–10 Etelä-Suomi 1986–98 537,7 40,3 557,6 41,8 186,2 14,0 51,8 3,9 1333,3 1
Southern Finland
11–13 Pohjois-Suomi 1992–94 355,6 59,9 129,2 21,8 98,0 16,5 10,5 1,8 593,4 2
Northern Finland
0 Ahvenanmaa 1997 5,1 55,3 2,1 22,2 1,1 11,9 1,0 10,6 9,3
1 Rannikko 1986, 1991 38,1 37,2 44,3 43,3 15,5 15,1 4,5 4,4 102,3
Helsinki 1986 20,4 38,0 23,5 43,6 6,9 12,9 3,0 5,5 53,9
Pohjanmaa 1991 17,6 36,4 20,7 42,8 8,6 17,7 1,5 3,1 48,4
2 Lounais-Suomi 1986–87 54,4 43,2 53,6 42,6 14,2 11,3 3,6 2,8 125,8
3 Häme-Uusimaa 1986–87 33,7 24,5 80,4 58,3 17,0 12,3 6,7 4,9 137,9
4 Kymi 1997–98 49,0 43,6 44,8 39,8 14,0 12,5 4,7 4,2 112,6
5 Pirkanmaa 1987 38,9 33,3 60,7 52,1 13,7 11,7 3,3 2,9 116,6
6 Etelä-Savo 1988 65,2 40,7 62,7 39,2 26,1 16,3 6,1 3,8 160,1
7 Etelä-Pohjanmaa 1997 70,4 57,2 29,6 24,0 20,0 16,3 3,1 2,5 123,2
8 Keski-Suomi 1996 66,4 41,8 65,2 41,0 21,6 13,6 5,7 3,6 158,9
9 Pohjois-Savo 1996 48,9 32,2 69,5 45,8 24,6 16,2 8,8 5,8 151,8
10 Pohjois-Karjala 1988–89 67,4 50,0 44,8 33,2 18,4 13,6 4,2 3,1 134,8
11 Kainuu 1992 70,3 58,5 31,7 26,4 16,1 13,4 2,1 1,7 120,2
12 Pohjois-Pohjanmaa 1992–93 99,0 56,2 39,9 22,6 32,5 18,5 4,7 2,7 176,1
13 Lappi 1992–94 186,3 62,7 57,6 19,4 49,5 16,7 3,7 1,2 297,2
Eteläosa  Southern part 1993–94 138,2 57,9 56,8 23,8 40,1 16,8 3,6 1,5 238,7
Enontekiö, Utsjoki, Inari 1992, 1994 48,1 82,2 0,8 1,4 9,4 16,1 0,1 0,2 58,5
63
 1 Metsävarat ã
Metsätilastollinen vuosikirja
1.22 Puuston keskitilavuus vallitsevan puulajin mukaan 1986–98
Mean growing stock volume by dominant tree species, 1986–98
m3/ha
Tiedot koskevat metsämaan metsiköitä. Pinta-aloista, ks. taulukko 1.12.
The data refer to stands on forest land. On the areas, see Table 1.12.
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsikön vallitseva puulaji
Metsäkeskus Inventointi Kaikki Tree species dominance in forest stands
Forestry centre metsät Mänty Kuusi Koivu Muut lehtipuut
Inventory Total Pine Spruce Betula sp. Other broadleaves
Koko maa 1986–98 93,6 77 145 81 125
Whole country
0–10 Etelä-Suomi 1986–98 119,0 98 166 99 131
Southern Finland
11–13 Pohjois-Suomi 1992–94 62,0 58 88 60 89
Northern Finland
0 Ahvenanmaa 1997 135 132 190 96 125
1 Rannikko 1986, 1991 118 92 164 98 142
Helsinki 1986 139 112 176 130 161
Pohjanmaa 1991 101 77 152 83 105
2 Lounais-Suomi 1986–87 121 101 164 107 119
3 Häme-Uusimaa 1986–87 146 111 177 130 131
4 Kymi 1997–98 143 128 183 105 184
5 Pirkanmaa 1987 124 90 175 99 130
6 Etelä-Savo 1988 133 120 158 135 95
7 Etelä-Pohjanmaa 1997 96 84 165 94 189
8 Keski-Suomi 1996 119 97 176 89 133
9 Pohjois-Savo 1996 116 93 164 78 137
10 Pohjois-Karjala 1988–89 96 84 137 85 88
11 Kainuu 1992 71 63 124 60 78
12 Pohjois-Pohjanmaa 1992–93 73 66 113 73 114
13 Lappi 1992–94 55 52 69 51 81
Eteläosa  Southern part 1993–94 53 49 69 52 81
Enontekiö, Utsjoki, Inari 1992, 1994 62 63 62 46 0
64
ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
1.23 Puuston keskitilavuus kehitysluokittain ja omistajaryhmittäin 1986–98
Mean growing stock volumes by development class and ownership category, 1986–98
m3/ha
Tiedot koskevat metsämaan metsiköitä. Kehitysluokat, ks. taulukko 1.15.
The data refer to stands on forest land.  For development classes, see Table 1.15.
Private refers to non-industrial, private ownership.
Etelä- ja Pohjois-Suomen raja muuttui 1.1.1998; ks. s. 35.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Omistajaryhmä Forest ownership Kaikki Kehityskelpoiset metsät Vajaatuottoiset
category metsät Viable forest stands Low-yielding
Total 1 2 3 4 5 6 7 8
Koko maa 1986–98 Whole country
Kaikki metsät Total 94 3 7 18 72 163 182 70 20 77
Yksityiset Private 106 3 8 21 80 174 204 80 23 77
Yhtiöt Companies 87 10 5 15 75 166 199 77 21 72
Valtio State 64 2 4 14 53 107 124 42 15 75
Muut Others 93 1 6 18 77 156 174 81 24 99
Etelä-Suomi 1986–98 Southern Finland
Kaikki metsät Total 119 5 8 23 88 186 220 90 24 98
Yksityiset Private 125 4 10 24 91 190 222 89 24 92
Yhtiöt Companies 98 12 6 17 83 176 214 81 21 88
Valtio State 94 2 4 15 73 155 199 92 25 145
Muut Others 111 0 8 21 88 171 212 102 30 110
Pohjois-Suomi 1992–94 Northern Finland
Kaikki metsät Total 62 2 5 14 55 109 123 46 16 67
Yksityiset Private 66 2 5 14 62 120 136 59 18 60
Yhtiöt Companies 56 5 3 10 54 114 150 51 20 47
Valtio State 58 2 4 14 48 91 114 34 14 70
Muut Others 68 1 4 14 62 116 121 44 20 91
65
1 M
etsävarat ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
1.24 Puuston tilavuuden jakautuminen puutavaralajeihin puulajeittain 1986–98
Relative shares of timber assortments in the total growing stock, 1986–98
% tilavuudesta 1
 % of volume 1
Inventoinnin kuluessa erityisesti tukkien laatuvaatimukset ovat kiristyneet, joten eri alueiden tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoiset.
The quality requirements, especially for logs, have tightened between the inventories; consequently the regional results are not directly comparable.
1   Tilavuudet taulukossa 1.21.
     Volumes shown in Table 1.21.
Lähde:    Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source:   Finnish Forest Research Institute
Koko puusto Total Mänty Pine Kuusi Spruce Lehtipuut Broadleaves
Metsäkeskus Inventointi Tukkipuu Kuitupuu Hukkapuu Tukkipuu Kuitupuu Hukkapuu Tukkipuu Kuitupuu Hukkapuu Tukkipuu Kuitupuu Hukkapuu
Forestry centre Inventory Logs Pulpwood Waste wood Logs Pulpwood Waste wood Logs Pulpwood Waste wood Logs Pulpwood Waste wood
Koko maa 1986–98 33,6 57,5 8,9 34,7 59,1 6,2 44,5 49,8 5,7 9,1 68,8 22,2
Whole country
0–10 Etelä-Suomi 1986–98 39,0 53,7 7,3 41,0 53,9 5,1 48,3 46,8 4,9 12,6 69,3 18,1
Southern Finland
11–13 Pohjois-Suomi 1992–94 21,5 66,1 12,4 25,1 66,9 7,9 28,2 62,8 9,1 1,4 67,6 31,0
Northern Finland
0 Ahvenanmaa 1997 11,8 79,6 8,6 10,2 86,1 3,7 24,8 67,3 7,9 2,6 75,9 21,5
1 Rannikko 1986, 1991 36,9 56,3 6,8 43,3 52,6 4,1 43,0 51,6 5,4 11,3 73,8 14,9
Helsinki 1986 41,3 53,2 5,5 47,7 49,6 2,7 46,5 48,1 5,4 15,6 72,5 11,9
Pohjanmaa 1991 31,9 59,9 8,1 38,0 56,2 5,8 38,9 55,7 5,4 6,9 75,1 18,0
2 Lounais-Suomi 1986–87 41,4 52,0 6,6 46,0 50,0 4,0 47,2 47,5 5,3 10,0 71,7 18,2
3 Häme-Uusimaa 1986–87 46,0 48,1 5,9 54,0 42,8 3,3 51,8 44,0 4,2 14,8 69,4 15,8
4 Kymi 1997–98 38,2 55,1 6,7 39,8 55,4 4,8 45,0 50,2 4,9 17,8 66,3 15,9
5 Pirkanmaa 1987 44,2 48,9 6,9 47,4 48,1 4,5 51,2 43,6 5,2 11,6 70,0 18,4
6 Etelä-Savo 1988 45,7 48,0 6,4 53,0 43,0 4,0 52,1 43,7 4,2 18,2 66,3 15,4
7 Etelä-Pohjanmaa 1997 27,4 63,1 9,5 28,4 64,3 7,3 42,5 51,8 5,7 5,4 73,9 20,7
8 Keski-Suomi 1996 35,8 56,5 7,8 33,8 60,5 5,7 47,4 47,9 4,6 12,7 66,9 20,4
9 Pohjois-Savo 1996 36,5 54,9 8,6 35,4 58,9 5,7 50,0 45,0 5,0 10,0 69,7 20,4
10 Pohjois-Karjala 1988–89 38,4 53,5 8,1 41,3 52,7 6,0 46,3 48,4 5,3 14,1 66,3 19,6
11 Kainuu 1992 30,4 60,1 9,5 35,2 58,2 6,6 35,7 57,8 6,5 2,6 71,4 26,0
12 Pohjois-Pohjanmaa 1992–93 21,3 65,9 12,9 24,3 66,4 9,3 31,9 59,7 8,4 1,9 70,9 27,2
13 Lappi 1992–94 17,9 69,3 12,8 21,8 70,7 7,5 21,4 68,2 10,4 0,6 65,3 34,1
Eteläosa  Southern part 1993–94 17,7 69,6 12,7 21,5 70,0 8,5 21,5 68,0 10,4 0,8 70,4 28,8
Enontekiö, Utsjoki, Inari 1992, 1994 18,7 67,8 13,3 22,7 72,7 4,6 14,7 77,5 7,8 - 42,2 57,8
66
ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
1.25 Puuston vuotuinen kasvu omistajaryhmittäin ja puulajeittain
Annual increment of the growing stock by ownership category and tree species
Kasvu on inventoinnin ajankohtaa edeltävän 5-vuotiskauden keskimääräinen kokonaiskasvu, ml. kitumaan puusto.
Increment is the gross increment (including increment on scrub land) during the five-year period preceding the inventory year, 
as average per year.
Private refers to non-industrial, private ownership.
Etelä- ja Pohjois-Suomen raja muuttui 1.1.1998; ks. s. 35.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Mänty Kuusi Koivu Muut Koko Kokonaiskasvun
Omistajaryhmä Forest ownership lehtipuut puusto jakautuminen
category Pine Spruce Birch Other Total Total increment by
  broadleaves ownership category
milj. m3/vuosi mill. m3 per year %
Koko maa 1986–98 Whole country
Kaikki metsät Total 33,28 27,52 13,32 4,20 78,31 100,0
Yksityiset Private 21,05 21,90 10,08 3,44 56,43 72,1
Yhtiöt Companies 4,11 2,24 1,10 0,26 7,73 9,9
Valtio State 6,32 2,12 1,53 0,24 10,23 13,1
Muut Others 1,80 1,26 0,60 0,26 3,92 5,0
Etelä-Suomi 1986–98 Southern Finland
Kaikki metsät Total 21,73 24,17 9,46 3,74 59,09 100,0
Yksityiset Private 15,34 20,16 7,64 3,14 46,24 78,3
Yhtiöt Companies 3,31 2,06 0,88 0,24 6,51 11,0
Valtio State 1,92 0,83 0,51 0,14 3,41 5,8
Muut Others 1,16 1,12 0,43 0,23 2,94 5,0
Pohjois-Suomi 1992–94 Northern Finland
Kaikki metsät Total 11,55 3,35 3,86 0,46 19,22 100,0
Yksityiset Private 5,72 1,75 2,44 0,30 10,19 53,0
Yhtiöt Companies 0,80 0,18 0,22 0,02 1,22 6,3
Valtio State 4,40 1,28 1,02 0,11 6,82 35,5
Muut Others 0,64 0,14 0,18 0,03 0,98 5,1
67
 1 Metsävarat ã
Metsätilastollinen vuosikirja
1.26 Puuston vuotuinen kasvu puulajeittain ja metsäkeskuksittain
Annual increment of the growing stock by tree species and forestry centre
       
 
 milj. m3/vuosi mill. m3 per year
1 Tästä on kitumaan puuston kasvu 0,42 milj. m3. Of this,  increment on scrub land amounts to 0.42 mill. m3.
2 Tästä on kitumaan puuston kasvu 0,95 milj. m3. Of this, increment on scrub land amounts to 0.95 mill. m3.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus  Kasvujakso Mänty Kuusi Koivu Muut lehtipuut  Koko puusto
Forestry centre  Period Pine Spruce Birch Other broadleaves Total
Koko maa 1981–97 33,28 27,52 13,32 4,20 78,31
Whole country
0–10 Etelä-Suomi 1981–97 21,73 24,17 9,46 3,74 59,09 1
Southern Finland
11–13 Pohjois-Suomi 1987–92 11,55 3,35 3,86 0,46 19,22 2
Northern Finland
0 Ahvenanmaa 1992–96 0,15 0,08 0,05 0,05 0,32
1 Rannikko 1981–90 1,38 1,81 0,85 0,24 4,27
Helsinki 1981–85 0,67 1,13 0,39 0,16 2,36
Pohjanmaa 1986–90 0,71 0,67 0,45 0,08 1,92
2 Lounais-Suomi 1981–85 2,16 2,45 0,80 0,27 5,68
3 Häme-Uusimaa 1982–86 1,20 3,78 0,92 0,51 6,41
4 Kymi 1993–97 1,96 1,99 0,64 0,29 4,89
5 Pirkanmaa 1982–86 1,47 2,64 0,82 0,31 5,24
6 Etelä-Savo 1983–87 2,64 2,97 1,18 0,55 7,35
7 Etelä-Pohjanmaa 1992–96 2,65 1,11 0,94 0,18 4,87
8 Keski-Suomi 1991–95 2,84 2,60 1,07 0,38 6,90
9 Pohjois-Savo 1991–95 2,11 2,92 1,30 0,59 6,92
10 Pohjois-Karjala 1983–87 3,14 1,85 0,90 0,38 6,27
11 Kainuu 1987–91 2,68 0,84 0,79 0,11 4,41
12 Pohjois-Pohjanmaa 1987–91 3,97 1,21 1,51 0,23 6,92
13 Lappi 1988–93 4,90 1,30 1,56 0,13 7,89
Eteläosa  Southern part 1988–92 4,23 1,28 1,28 0,13 6,92
Enontekiö, Utsjoki, Inari 1989–93 0,67 0,02 0,28 0,00 0,97
68
ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
1.27 Puuston keskitilavuus ja keskikasvu omistajaryhmittäin Etelä- ja Pohjois-Suomessa 1986–98 
Mean growing stock volume and annual increment by ownership category in southern and northern Finland,
1986–98
Tiedot koskevat metsämaan metsiköitä.
The data refer to stands on forest land.
Private refers to non-industrial, private ownership.
Etelä- ja Pohjois-Suomen raja muuttui 1.1.1998; ks. s. 35.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Omistajaryhmä Keskitilavuus Keskikasvu Kasvuprosentti
Forest ownership Mean volume Mean increment Annual increment 
category m3/ha m3/ha percentage
Koko maa 1986–98 Whole country
Kaikki metsät Total 93,6 3,8 4,1
Yksityiset Private 106 4,5 4,2
Yhtiöt Companies 87 4,3 4,9
Valtio State 64 2,0 3,1
Muut Others 93 3,9 4,2
Etelä-Suomi 1986–98 Southern Finland
Kaikki metsät Total 119 5,3 4,5
Yksityiset Private 125 5,5 4,4
Yhtiöt Companies 98 4,9 5,0
Valtio State 94 4,3 4,6
Muut Others 111 5,0 4,5
Pohjois-Suomi 1992–94 Northern Finland
Kaikki metsät Total 62 2,0 3,2
Yksityiset Private 66 2,5 3,8
Yhtiöt Companies 56 2,6 4,6
Valtio State 58 1,5 2,6
Muut Others 68 2,3 3,4
69
 1 Metsävarat ã
Metsätilastollinen vuosikirja
1.28 Puuston keskitilavuus ja keskikasvu metsäkeskuksittain
Mean growing stock volume and annual increment by forestry centre
Tiedot koskevat metsämaan metsiköitä.
The data refer to stands on forest land.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Inventointi Keskitilavuus Keskikasvu Kasvuprosentti
Forestry centre Inventory Mean volume Mean increment Annual increment 
m3/ha m3/ha percentage
Koko maa 1986–98 93,6 3,8 4,1
Whole country
0–10 Etelä-Suomi 1986–98 119,0 5,3 4,5
Southern Finland 
11–13 Pohjois-Suomi 1992–94 61,9 2,0 3,2
Northern Finland
0 Ahvenanmaa 1997 135 4,8 3,6
1 Rannikko 1986, 1991 118 4,9 4,2
Helsinki 1986 139 6,1 4,4
Pohjanmaa 1991 101 4,0 4,0
2 Lounais-Suomi 1986–87 121 5,4 4,5
3 Häme-Uusimaa 1986–87 146 6,8 4,7
4 Kymi 1997–98 143 6,2 4,3
5 Pirkanmaa 1987 124 5,6 4,4
6 Etelä-Savo 1988 133 6,1 4,6
7 Etelä-Pohjanmaa 1997 96 3,8 4,0
8 Keski-Suomi 1996 119 5,2 4,4
9 Pohjois-Savo 1996 116 5,3 4,6
10 Pohjois-Karjala 1988–89 96 4,4 4,6
11 Kainuu 1992 71 2,6 3,7
12 Pohjois-Pohjanmaa 1992–93 73 2,9 4,0
13 Lappi 1992–94 55 1,5 2,7
Eteläosa  Southern part 1993–94 53 1,6 2,9
Enontekiö, Utsjoki, Inari 1992, 1994 62 1,0 1,6
70
ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
1.29 Puuston kasvu ja poistuma 5-vuotiskausittain Etelä- ja Pohjois-Suomessa 1950–98
Growing stock increment and drain 1 in 5-year periods in southern and northern Finland, 1950–98
milj. m3/vuosi mill. m3 per year
Kasvut on interpoloitu VMI:n tuloksista. Kasvun arvioissa ovat mukana myös suojelumetsät, joihin nykyään sisältyy 519 000 ha metsämaata 
lähinnä Pohjois-Suomessa. Jakson 1995–98 kasvut ovat ennakkoarvioita.
Increment has been interpolated from NFI data. Increment estimates also include forests under conservation (currently amounting to 
519 000 ha of forest land, mainly in northern Finland). Increment for the years 1995 to 1998 is expressed as preliminary estimates.
1 Losses in growing stock due to fellings, silvicultural measures and natural mortality. Drain is comparable to increment.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI ja metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Jakso Kaikki puulajit Mänty Kuusi Lehtipuut
All species Pine Spruce Broadleaves
Period Kasvu Poistuma Kasvu Poistuma Kasvu Poistuma Kasvu Poistuma
Increm. Drain Increm. Drain Increm. Drain Increm. Drain
Koko maa Whole country
1950–54 53,8 49,3 20,7 19,6 20,1 16,8 13,0 12,9
1955–59 51,8 53,7 19,3 19,3 20,1 19,4 12,4 15,0
1960–64 54,8 59,6 20,0 21,2 22,6 22,4 12,2 15,9
1965–69 57,0 55,2 21,0 18,9 24,0 18,4 12,0 18,0
1970–74 58,3 55,1 22,6 19,2 23,3 20,6 12,4 15,3
1975–79 67,0 45,8 26,6 17,8 25,0 17,6 15,4 10,3
1980–84 72,0 53,2 29,6 21,8 26,2 20,2 16,2 11,1
1985–89 75,6 54,9 32,2 20,9 26,9 21,9 16,5 12,1
1990–94 75,3 53,2 33,3 20,0 25,2 22,3 16,8 11,0
1995–98 75,7 64,4 33,1 24,6 25,7 27,5 16,9 12,3
Etelä-Suomi Southern Finland
1950–54 41,1 .. 14,4 .. 16,7 .. 10,0 ..
1955–59 40,2 41,4 13,3 13,4 17,3 15,5 9,6 12,5
1960–64 43,6 45,7 14,1 14,5 19,9 17,8 9,6 13,4
1965–69 45,3 42,1 14,9 12,5 20,8 14,5 9,6 15,1
1970–74 46,4 41,9 16,0 13,1 20,6 16,6 9,8 12,3
1975–79 53,4 35,1 18,9 12,5 22,3 14,5 12,2 8,1
1980–84 56,5 40,7 20,7 14,9 23,4 16,9 12,4 8,9
1985–89 59,0 43,0 22,3 14,8 24,0 18,8 12,7 9,4
1990–94 57,5 42,9 22,3 14,6 22,2 19,7 13,0 8,6
1995–98 .. 52,7 .. 17,7 .. 25,0 .. 9,9
Pohjois-Suomi Northern Finland
1950–54 12,7 .. 6,3 .. 3,4 .. 3,0 ..
1955–59 11,6 12,4 6,0 5,9 2,8 4,0 2,8 2,5
1960–64 11,2 14,0 5,9 6,7 2,7 4,7 2,6 2,6
1965–69 11,8 13,2 6,1 6,4 3,2 3,9 2,4 2,9
1970–74 11,9 13,2 6,6 6,1 2,7 4,1 2,6 3,0
1975–79 13,6 10,7 7,7 5,3 2,7 3,2 3,2 2,2
1980–84 15,5 12,5 8,9 6,9 2,8 3,3 3,8 2,2
1985–89 16,6 11,9 9,9 6,2 2,9 3,1 3,8 2,7
1990–94 17,8 10,4 11,0 5,4 3,0 2,6 3,8 2,4
1995–98 .. 11,7 .. 6,9 .. 2,5 .. 2,4
71
1 M
etsävarat ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
1.30  Puuston poistuma metsäkeskuksittain ja omistajaryhmittäin 1998
Growing stock drain in 1998, by ownership category and forestry centre
milj. m3 mill. m3
1  Sisältää myös kuntien, seurakuntien ja muiden yhteisöjen metsät sekä ne valtion metsät, jotka eivät ole Metsähallituksen hallinnassa.
     Includes the forests owned by municipalities, parishes and other collective bodies and those state forests not administrated by the Finnish Forest and Park Service (abbr. FFPS).
2 Etelä- ja Pohjois-Suomen raja muuttui 1.1.1998; ks. s. 35.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Kaikki metsät Grand total Yksityismetsät 1 Private forests1 Yhtiöt Forest industries Metsähallitus FFPS 
Forestry centre Mänty Kuusi Lehtipuut   Yht. Mänty Kuusi Lehtipuut Yht. Mänty Kuusi Lehtipuut   Yht.  Mänty Kuusi Lehtipuut   Yht.
Pine Spruce Broadl.   Total Pine Spruce Broadl. Total Pine Spruce Broadl.   Total  Pine Spruce Broadl.   Total
                      
Koko maa 27,18 28,87 13,33 69,38 22,30 27,03 12,42 61,75 1,23 0,95 0,28 2,46 3,66 0,89 0,62 5,17
Whole country
 0–10 Etelä-Suomi 2 19,00 26,22 10,52 55,74 17,03 24,87 10,13 52,03 1,02 0,88 0,23 2,13 0,95 0,47 0,16 1,58
Southern Finland
11–13 Pohjois-Suomi 2 8,18 2,65 2,81 13,64 5,26 2,16 2,29 9,72 0,21 0,07 0,05 0,33 2,71 0,41 0,46 3,59
Northern Finland
0 Ahvenanmaa 0,11 0,06 0,04 0,21 0,11 0,06 0,04 0,21 0,00 0,00 0,00 0,00 - - - -
1 Rannikko 1,16 1,54 0,86 3,56 1,15 1,53 0,86 3,54 0,01 0,01 0,00 0,02 0,00 0,00 0,00 0,00
Helsinki 0,55 0,90 0,38 1,83 0,54 0,89 0,38 1,81 0,01 0,01 0,00 0,02 0,00 0,00 0,00 0,00
Pohjanmaa 0,61 0,64 0,48 1,73 0,61 0,64 0,48 1,73 0,00 0,00 0,00 0,00 - - - -
2 Lounais-Suomi 2,02 2,37 0,78 5,17 1,95 2,32 0,77 5,04 0,06 0,04 0,01 0,11 0,01 0,01 0,00 0,02
3 Häme-Uusimaa 1,36 3,67 1,11 6,14 1,30 3,58 1,09 5,97 0,03 0,06 0,01 0,10 0,03 0,03 0,01 0,07
4 Kymi 1,73 2,01 0,79 4,52 1,58 1,92 0,76 4,26 0,14 0,08 0,02 0,24 0,01 0,01 0,00 0,02
5 Pirkanmaa 1,50 2,75 0,71 4,97 1,27 2,57 0,68 4,52 0,07 0,07 0,01 0,16 0,16 0,11 0,02 0,29
6 Etelä-Savo 2,77 3,02 1,63 7,41 2,53 2,77 1,58 6,88 0,18 0,17 0,03 0,39 0,06 0,07 0,01 0,14
7 Etelä-Pohjanmaa 2,38 1,54 1,00 4,93 2,29 1,52 0,98 4,79 0,01 0,00 0,00 0,02 0,09 0,02 0,02 0,12
8 Keski-Suomi 2,20 3,22 1,21 6,63 1,82 2,97 1,13 5,92 0,20 0,16 0,04 0,41 0,18 0,09 0,04 0,30
9 Pohjois-Savo 1,51 3,82 1,38 6,71 1,33 3,61 1,32 6,26 0,12 0,16 0,04 0,32 0,07 0,05 0,02 0,13
10 Pohjois-Karjala 2,26 2,22 1,01 5,49 1,70 2,02 0,92 4,64 0,21 0,11 0,05 0,36 0,35 0,09 0,04 0,49
11 Kainuu 1,88 0,92 0,52 3,32 1,09 0,73 0,40 2,21 0,10 0,04 0,02 0,16 0,69 0,15 0,10 0,94
12 Pohjois-Pohjanmaa 2,92 1,04 1,44 5,40 2,43 0,95 1,31 4,69 0,06 0,01 0,02 0,09 0,43 0,08 0,11 0,62
13 Lappi 3,38 0,69 0,84 4,91 1,74 0,49 0,58 2,82 0,05 0,01 0,01 0,07 1,59 0,19 0,25 2,03
72
ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
1.31 Puuston poistuma puulajeittain Etelä- ja Pohjois-Suomessa 1953–98
Growing stock drain by tree species in southern and northern Finland, 1953–98
milj. m3 mill. m3
Ennen vuotta 1985 poistuma laskettiin puunkäyttötilastoista, sen jälkeen hakkuutilastoista.
Prior to the year 1985, drain estimates were based on wood consumption statistics, and subsequently on felling (production) statistics.
1 Etelä- ja Pohjois-Suomen raja muuttui 1.1.1998; ks. s. 35.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Koko maa Whole country Etelä-Suomi Southern Finland Pohjois-Suomi Northern Finland
Mänty Kuusi Lehtipuut Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuut Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuut Yhteensä
Year Pine Spruce Broadl. Total Pine Spruce Broadl. Total Pine Spruce Broadl. Total
1953 17,60 14,68 12,21 44,52 12,29 11,57 10,33 34,22 5,31 3,11 1,88 10,30
1954 20,49 17,46 12,78 50,72 14,31 13,76 10,81 38,87 6,18 3,70 1,97 11,85
1955 20,39 20,54 15,44 56,39 14,32 16,24 12,99 43,58 6,07 4,30 2,45 12,81
1956 18,42 18,80 15,14 52,36 12,85 14,75 12,59 40,19 5,57 4,05 2,55 12,17
1957 18,88 18,83 15,02 52,74 13,18 14,77 12,47 40,43 5,70 4,06 2,55 12,31
1958 19,05 19,35 14,65 53,09 13,17 15,70 12,15 41,04 5,88 3,65 2,50 12,05
1959 19,42 19,56 14,89 53,86 13,33 15,76 12,41 41,50 6,09 3,80 2,48 12,36
1960 20,91 24,11 15,35 60,35 14,44 19,49 12,75 46,68 6,47 4,62 2,60 13,67
1961 22,57 25,23 15,57 63,35 15,51 20,08 12,97 48,54 7,06 5,15 2,60 14,81
1962 21,42 21,43 15,84 58,67 14,47 16,87 13,28 44,61 6,95 4,56 2,56 14,06
1963 21,11 20,28 16,18 57,54 14,80 15,79 13,70 44,27 6,31 4,49 2,48 13,27
1964 20,09 21,19 16,73 58,01 13,36 16,63 14,22 44,21 6,73 4,56 2,51 13,80
1965 17,80 20,39 17,67 55,88 11,98 15,86 14,95 42,82 5,82 4,53 2,72 13,06
1966 18,14 18,18 17,99 54,26 12,27 14,24 15,21 41,66 5,87 3,94 2,78 12,60
1967 19,10 16,66 18,59 54,36 12,57 13,20 15,52 41,31 6,53 3,46 3,07 13,05
1968 18,26 17,35 18,43 54,05 11,88 13,64 15,35 40,89 6,38 3,71 3,08 13,16
1969 20,88 19,16 17,49 57,54 13,78 15,24 14,60 43,63 7,10 3,92 2,89 13,91
1970 20,27 21,02 17,43 58,72 13,72 16,60 14,12 44,43 6,55 4,42 3,31 14,29
1971 18,71 20,39 15,82 54,97 12,53 16,20 12,65 41,42 6,18 4,19 3,17 13,55
1972 18,76 20,09 15,98 54,82 12,73 16,16 12,74 41,63 6,03 3,93 3,24 13,19
1973 19,26 21,08 14,66 54,96 13,93 17,61 11,73 43,24 5,33 3,47 2,93 11,72
1974 19,06 20,53 12,44 52,04 12,62 16,30 10,03 38,95 6,44 4,23 2,41 13,09
1975 14,84 15,37 10,45 40,65 9,69 12,27 8,45 30,40 5,15 3,10 2,00 10,25
1976 15,19 15,91 9,60 40,68 10,74 12,88 7,57 31,18 4,45 3,03 2,03 9,50
1977 16,46 17,02 9,54 43,01 11,55 13,86 7,49 32,89 4,91 3,16 2,05 10,12
1978 19,23 17,65 10,55 47,41 13,60 14,47 8,02 36,08 5,63 3,18 2,53 11,33
1979 23,33 22,19 11,66 57,16 16,76 18,87 9,22 44,84 6,57 3,32 2,44 12,32
1980 24,89 23,77 11,01 59,70 17,57 20,25 8,80 46,64 7,32 3,52 2,21 13,06
1981 22,80 22,11 11,08 56,01 16,20 18,62 8,87 43,70 6,60 3,49 2,21 12,31
1982 19,44 17,63 11,41 48,45 12,60 14,56 9,14 36,29 6,84 3,07 2,27 12,16
1983 20,49 18,02 10,87 49,34 13,31 14,95 8,72 36,94 7,18 3,07 2,15 12,40
1984 21,50 19,74 11,03 52,28 14,68 16,29 8,78 39,76 6,82 3,45 2,25 12,52
1985 21,41 21,34 12,45 55,18 14,95 18,31 9,84 43,07 6,46 3,03 2,61 12,11
1986 19,09 20,09 10,41 49,60 13,32 17,34 8,20 38,86 5,77 2,75 2,21 10,74
1987 20,32 21,78 12,03 54,10 14,06 18,53 9,24 41,83 6,26 3,25 2,79 12,27
1988 21,40 23,22 12,52 57,11 15,20 20,09 9,56 44,82 6,20 3,13 2,96 12,29
1989 22,53 23,15 13,06 58,73 16,32 20,00 10,14 46,46 6,21 3,15 2,92 12,27
1990 21,00 22,31 11,80 55,12 15,37 19,48 9,25 44,11 5,63 2,83 2,55 11,01
1991 16,24 18,80 9,60 44,65 11,79 16,43 7,54 35,77 4,45 2,37 2,06 8,88
1992 19,55 20,81 10,61 50,98 14,37 18,44 8,18 41,01 5,18 2,37 2,43 9,97
1993 20,28 22,31 11,20 53,78 14,64 19,84 8,82 43,31 5,64 2,47 2,38 10,47
1994 23,03 27,08 11,54 61,67 16,76 24,28 9,20 50,26 6,27 2,80 2,34 11,41
1995 23,96 27,17 12,44 63,57 17,64 24,46 10,05 52,15 6,33 2,70 2,39 11,42
1996 22,69 25,08 11,19 58,97 16,33 22,92 9,11 48,36 6,36 2,17 2,08 10,61
1997 24,74 28,86 12,15 65,75 17,96 26,50 9,98 54,44 6,78 2,36 2,17 11,31
1998 1 27,18 28,87 13,33 69,38 19,00 26,22 10,52 55,74 8,18 2,65 2,81 13,64
73
1 M
etsävarat ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
1.32  Puuston poistuma ja hakkuumahdollisuusarviot metsäkeskuksittain
Growing stock drain and maximum allowable drains by forestry centre
milj. m3/vuosi mill. m3/yr
Taulukkoon on koottu vain 9. inventoinnin perusteella tehdyt laskelmat. Katso s. 33.
The table includes only calculations based on the 9th national forest inventory.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Puuston poistuma 1996–98 Suurin kestävä hakkuumahdollisuus poistumana Hakkuumahto poistumana
Growing stock drain, 1996–98 Maximum sustainable drain Maximum potential drain
Forestry centre  Mänty Kuusi Lehtipuut Yhteensä  Mänty Kuusi Lehtipuut Yhteensä  Mänty Kuusi Lehtipuut Yhteensä
 Pine Spruce Broadleaves Total  Pine Spruce Broadleaves Total  Pine Spruce Broadleaves Total
           
4 Kymi 1,58 1,86 0,70 4,15 2,44 1,73 1,20 5,36 2,87 3,13 1,35 7,34
7 Etelä-Pohjanmaa 2,13 1,37 0,92 4,43 2,64 1,27 0,99 4,90 3,29 1,76 1,12 6,17
8 Keski-Suomi 1,99 3,06 1,09 6,14 2,98 2,62 1,68 7,29 3,64 4,42 1,88 9,94
9 Pohjois-Savo 1,41 3,67 1,29 6,37 2,20 2,83 2,01 7,04 2,70 4,81 2,27 9,78
74
ã 1 Forest resources
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
75Metsätilastollinen vuosikirja
Päästövähennysten seurauksena happa-
moittava laskeuma ja ilman kaasumaiset 
epäpuhtaudet ovat vähentyneet. Ilman otso-
nipitoisuudet ovat kuitenkin kohonneet ja 
otsoni lieneekin tällä hetkellä pahin uhka 
metsiemme terveydentilan kannalta. Vuo-
sina 1986-89 kaikkien puulajien harsuuntu-
minen lisääntyi Suomessa. 1990-luvulla 
puiden latvusten kunto on kuitenkin paran-
tunut ja säilynyt viime vuodet vakaana. 
Vuonna 1998 harsuuntuneita (neulas- tai 
lehtikato yli 25 prosenttia) mäntyjä oli kan-
gasmetsissä 3, kuusia 26  ja lehtipuita 9 pro-
senttia. Metsikön laatuluokkaa alentavia 
tuhoja havaittiin valtakunnan metsien inven-
toinneissa vuosina 1986-98 Etelä-Suo-
messa 15 prosentilla ja Pohjois-Suomessa 
31 prosentilla metsämaan pinta-alasta. Mer-
kittävimpiä tuhon aiheuttajia olivat sienitau-
dit ja ilmastotekijät. 
Metsien kuntoon vaikuttavia 
ympäristötekijöitä
Metsien kuntoon vaikuttavat yhdessä monet te-
kijät, kuten ilmasto- ja maaperäolosuhteet, il-
man epäpuhtaudet sekä metsien käsittely. Met-
sien vaurioitumisessa lienee usein kyse ympä-
ristötekijöiden ja/tai  tuhonaiheuttajien yhteis-
vaikutuksesta (monistressihypoteesi).
Ihmisen toiminta lisää hiilidioksidin ja mui-
den kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä.
Kasvihuonekaasut pienentävät avaruuteen
palaavaa lämpösäteilyä ja kohottavat maapal-
lon keskilämpötilaa. Keskeisimmän kasvihuo-
nekaasun, hiilidioksidin, päästöt olivat Suo-
messa  65 miljoonaa tonnia vuonna 1997.
Happamoittava laskeuma koostuu rikki- ja
typpilaskeumista. Kasveille käyttökelpoisesta
typestä on puutetta useimmilla metsäkasvupai-
koilla, joten aluksi typpilaskeumalla voi olla
jopa kasvua lisäävä vaikutus. Pitkällä aikavä-
lillä happamoituminen kuitenkin lisää ravintei-
den huuhtoutumista maaperästä. Suomen omat
rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet voimak-
kaasti 1980-luvulta alkaen ja vuonna 1998 ne
olivat 96 000 tonnia. Typpioksidien osalta
kehitys ei ole ollut yhtä suotuisaa. Vuonna
1998 typpioksidipäästöt olivat 260 000 tonnia.
Valtaosa Suomeen tulevasta laskeumasta on
kuitenkin peräisin muualta. Esimerkiksi
vuonna 1997 Suomen omien päästöjen osuus
rikin kokonaislaskeumasta oli noin 12 prosent-
tia ja typpioksidien kokonaislaskeumasta noin
20 prosenttia. Kriittisellä kuormituksella tar-
koitetaan sitä luontoon laskeutuvien epäpuh-
tauksien määrää, jonka ekosysteemit vaurioitu-
matta sietävät. Kriittisen happaman kuormituk-
sen arvot vaihtelevat mm. maaperän
emäskationisisällön, lämpösumman ja kasvu-
paikan viljavuustason mukaan. Suomen ympä-
ristökeskuksen laskelmien mukaan luonnon
sietokyky ylittyy tällä hetkellä lähinnä eteläi-
simmässä Suomessa (kuva 2.1).
Otsoni on happiyhdiste, jota esiintyy luon-
taisesti ilmakehässä. Otsonia on sekä ilmake-
hän yläosassa, jossa se suojelee maapalloa liial-
liselta auringon ultraviolettisäteilyltä että
maanpinnan läheisessä ilmakerroksessa, jossa
se on haitallista eliöille. Otsonia muodostuu lii-
kenteen ja teollisuuden päästöjen, kuten typpi-
oksidien, hiilimonoksidin ja haihtuvien hiilive-
tyjen, reagoidessa ilmakehän ainesosien
kanssa. Viimeisen sadan vuoden aikana Euroo-
pan alailmakehän otsonipitoisuudet ovat kak-
sinkertaistuneet. Suomessakin alailmakehän
otsonipitoisuudet ovat jatkuvasti nousussa,
mihin osatekijänä lienee kaukokulkeutuminen
Keski-Euroopasta. Otsonin kriittistä tasoa pyri-
tään määrittelemään kasvillisuuden saaman
2 METSIEN KUNTO JA MONIMUOTOISUUS
76
ã 2 Forest health and biodiversity
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
otsoniannoksen mukaan. Menetelmässä otetaan
huomioon kasvukauden aikaiset kynnysarvon
ylitykset ja niiden kesto. Yleisimmin käytetty
kynnysarvo on 40 ppb  tunnin keskiarvona.
Otsoniannos lasketaan kuuden kuukauden jak-
solta huhtikuusta syyskuuhun päivänvalotun-
neilta (9.00–21.00). Tutkimuksissa on havaittu
herkempien puulajien kasvun heikkenevän, jos
kuuden kuukauden aikana kertyvä otsonialtis-
tus ylittää 10 000 ppb h (kuva 2.2).
Koska sammaleet elävät lähes yksinomaan
sadeveden varassa, niiden alkuainepitoisuudet
kuvaavat ilman kautta tulevaa laskeumaa. Met-
säntutkimuslaitos on mitannut sammaleiden
alkuainepitoisuuksia pysyviltä koealoilta vuo-
sina 1985, 1990 ja 1995. Tarkastelujakson
aikana raskasmetallilaskeuma on pääsääntöi-
sesti pienentynyt (kuva 2.3). Positiivinen kehi-
tys johtuu lähinnä lyijyllisen bensiinin käytön
loppumisesta ja energiatuotantolaitosten tehos-
tuneesta savukaasujen puhdistuksesta.
 Metsien kunto
Metsien kuntoa pyritään selvittämään usealla
tavalla. Metsien heikko kunto voi näkyä puiden
harsuuntumisena, värivikoina, kasvun taantu-
misena ja suoranaisina metsätuhoina. Toisaalta
analysoimalla puiden ravinnetilaa tai solu- ja
solukkorakennetta voidaan saada viitteitä met-
sien kunnon heikkenemisestä jo ennen kuin oi-
reet ovat silmin havaittavissa.
Ilmansaasteiden vaikutukset näkyvät usein
metsäekosysteemin muissa osissa ennen kuin
näkyviä oireita voidaan havaita puissa. Ylei-
simmin bioindikaattoreina on käytetty puilla
kasvavia jäkäliä, koska ne ovat hyvin herkkiä
ilmansaasteille ja ympäristön tilan muutoksille.
Jäkäläkartoituksen tulos tiivistetään esimer-
kiksi IAP-indeksiluvuksi (Index of Atmosphe-
ric Purity), joka kuvastaa jäkälälajien määrää ja
laatua ja siten lajiston monimuotoisuutta. Puh-
taan ilman alueilla kasvaa paljon jäkäliä ja
lajeja on useita. Tällöin IAP-indeksin arvo on
korkea (kuva 2.4). Bioindikaattorit osoittavat,
että ilman epäpuhtauksilla on vaikutuksia
Etelä-Suomen metsissä. Myös typpilaskeumaa
indikoivaa levää kasvaa havupuilla varsinkin
etelä- ja lounaisrannikolla.
Ilmansaasteet ja ilmakehän lämpeneminen
vaikuttavat metsien kasvuun. Metsäntutkimus-
laitoksen tutkimusten mukaan metsänhoidolta
"rauhassa" kasvaneiden mäntyjen sädekasvu ei
kuitenkaan ole muuttunut Suomessa tällä vuo-
sisadalla trendinomaisesti mihinkään suuntaan.
Sen sijaan lämpötilan ja sademäärän muutokset
aiheuttavat männyn ja kuusen sädekasvun voi-
makasta vaihtelua vuodesta ja vuosikymme-
nestä toiseen.
Latvuksen lehti- tai neulaskato eli harsuun-
tuneisuus kuvastaa puiden yleiskuntoa, sillä
yhteyttävän neulasmassan pieneneminen vai-
kuttaa puiden elintoimintoihin ja kasvukykyyn.
Suomessakin käytetään nykyään eurooppa-
laista luokitusta, jonka mukaan puu luokitel-
laan vaurioituneeksi, kun sen lehti- tai neulas-
kato on yli 25 prosenttia. Metsäntutkimuslai-
toksen mittausten mukaan vuonna 1998
kangasmetsien vallitsevassa latvuskerroksessa
oli tällaisia mäntyjä 3 %, kuusia 26 % ja lehti-
puita 9 % (taulukko 2.1). Koko seurantajakson
1986–98 aikana neulas- tai lehtimäärästään yli
25 % menettäneiden puiden osuus on lisäänty-
nyt männyllä 1, kuusella 12 ja lehtipuilla 4 pro-
senttiyksikköä, kun tarkastellaan koko jaksolle
yhteisiä puita. Harsuuntuminen johtuu pääasi-
assa puuston ikääntymisestä sekä epäedullisista
ilmasto- ja säätekijöistä. Poikkeuksen muodos-
tavat paikallisten päästölähteiden läheisyy-
dessä, taajamissa ja teiden varsilla sijaitsevat
ilman epäpuhtauksille alttiina olevat metsät.
Puiden elinvoimaisuutta kuvaavat myös mm.
neulasten ja lehtien väriviat. Väriviat ovat har-
vinaisia männyllä ja koivulla, mutta väriviallis-
ten kuusten osuus on tutkimusjaksolla 1986-98
vaihdellut 5 %:sta (1986) 20 %:iin (1991).
Kesällä 1998 kuusista 4 % oli värivikaisia. Har-
suuntumista arvioidaan Yhdistyneiden Kansa-
kuntien Euroopan komission suosituksien
mukaan noin 30 maassa. Eri maiden välillä voi
kuitenkin olla menetelmällisiä eroja arvioin-
neissa, joten kansainvälisiä vertailuja on teh-
tävä varoen. Suomen tilanteesta poiketen
Euroopan tärkeimpien puulajien latvuston
kunto on yleisesti huonontunut vuodesta 1989
lähtien. Tämä suuntaus on selvintä lehtipuiden
kuten pyökin ja useiden tammilajien kohdalla.
Suomen havumetsät ovat vähemmän harsuun-
tuneita kuin useimpien muiden Euroopan mai-
den (kuva 2.5). 
77
 2 Metsien kunto ja monimuotoisuus ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Valtakunnan metsien inventoinneissa met-
sätuhot on luokiteltu niiden metsätaloudellisen
merkityksen perusteella: lievä tuho ei ole alen-
tanut metsikön metsänhoidollista laatua (ks.
luokitus s. 35), todettava tuho on alentanut
metsikön laatua yhdellä luokalla, vakava tuho
on alentanut metsikön laatua enemmän kuin
yhdellä luokalla tai muuttanut metsikön kehi-
tysluokkaa ja täydellisesti tuhoutunut metsikkö
on välittömän uudistamisen tarpeessa. Vuosina
1986–98 valtakunnan metsien inventoinnin
koealoilla havaittiin metsikön laatuluokkaa
alentavia tuhoja Etelä-Suomessa 15 prosentilla
ja Pohjois-Suomessa 31 prosentilla metsämaan
pinta-alasta (taulukko 2.2). Etelä-Suomessa
esiintyi runsaimmin erilaisia latvatuhoja ja
lahoa. Pohjois-Suomessa oli runsaasti latvatu-
hoja, pystyynkuolleita puita, lahoa ja monitu-
hoja. Merkittävimpiä tuhon aiheuttajia olivat
sienitaudit ja ilmastotekijät. Melko usein tuhon
aiheuttaja oli tuntematon (taulukot 2.3 ja 2.4). 
Vakuutusyhtiöiden metsävakuutusten pe-
rusteella maksamat korvaukset ovat olleet
keskimäärin 6,4 miljoonaa markkaa vuosina
1989–98 (taulukko 2.6). Kaksi kolmasosaa
vakuutuskorvauksista on maksettu myrsky- ja
lumituhoista, jotka ovat yleensä selvärajaisia ja
voimakkaita. Kattava metsävakuutus on viides-
osalla Suomen yksityismetsien pinta-alasta.
Maa- ja metsätalousministeriön maksamat hir-
vieläinkorvaukset ovat olleet keskimäärin
7 miljoonaa markkaa vuodessa 1990-luvulla. 
Metsien monimuotoisuus
Käsitteet
Metsäluonnon monimuotoisuudella tarkoite-
taan erilaisten metsäympäristötyyppien, eliöyh-
teisöjen ja ekosysteemien sekä metsissä elävien
eliölajien ja niiden geneettisen perimän runsa-
utta ja monipuolisuutta. Ihminen on vähentänyt
metsien monimuotoisuutta mm. raivaamalla
parhaita kasvupaikkoja pelloiksi ja ojittamalla
soita. Metsänhoidolla on säädelty metsien puu-
lajikoostumusta, perinnöllisiä ominaisuuksia
(metsänjalostus ja -viljely) ja ikäjakaumaa.
Lehtipuun ja lahopuun määrä hoidetuissa met-
sissä on vähentynyt, ja kiertoaika on merkittä-
västi lyhyempi kuin luonnontilaisissa metsissä.
Havupuuvyöhykkeen metsien luontaiseen kehi-
tykseen kuuluneet  palot ovat vähentyneet lähes
olemattomiin. 
Monimuotoisuutta pyritään säilyttämään
sekä alkuperäisen luonnon suojelulla eli perus-
tamalla luonnonsuojelualueita ja turvaamalla
uhanalaisten lajien elinympäristöt että otta-
malla metsien käsittelyssä huomioon moni-
muotoisuuden turvaaminen. Luonnonsuojelu-
alueita tarvitaan niiden lajien tai elinympäristö-
jen säilyttämiseksi, joita ei voida ylläpitää
nykyisillä metsätalousalueilla. 
Luonnonsuojelu
Luonnonsuojelualueet
Suojeltuja ja rajoitetussa metsätalouskäytössä
olevia maita on Suomessa kaikkiaan 4,5 mil-
joonaa hehtaaria (taulukko 2.7). Tiukasti suo-
jeltuja metsiä on 1,5 miljoonaa hehtaaria eli 6,6
prosenttia metsä- ja kitumaan alasta. Taulukon
2.7 lukuihin sisältyvät myös suojeluohjelmiin
kuuluvat alueet. Säädösperusteisesti suojeltuja
maa-alueita Suomessa on noin 2,7 miljoonaa
hehtaaria, joista 96 prosenttia sijaitsee Pohjois-
Suomessa (taulukko 2.8). 
Vuonna 1998 valtion omistukseen hankit-
tiin 24 300 hehtaaria maata luonnonsuojelutar-
koituksiin, lähinnä rantojensuojeluohjelmaan,
soidensuojeluohjelmaan ja Etelä-Suomen van-
hojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvia alu-
eita. Ostojen ja vaihtomaiden arvo oli yhteensä
noin 320 miljoonaa markkaa. Luonnonsuoje-
luohjelmat ja Natura 2000 -verkosto pyritään
toteuttamaan vuoteen 2004 mennessä (taulukko
2.9). 
Yksityiset henkilöt, yhteisöt ja kunnat voi-
vat myös hakea suojelupäätöstä omistamilleen
maille. Vuonna 1998 yksityismaiden luonnon-
suojelualueita perustettiin 4 200 hehtaaria.
Yksityismaille perustettujen luonnonsuojelu-
alueiden kokonaismaa-ala oli vuoden 1999
alussa 33 500 hehtaaria (taulukko 2.10).
78
ã 2 Forest health and biodiversity
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Luonnonsuojelualueiden perustamisen edel-
lytyksenä on, että
* alueella on uhanalainen, harvinainen tai harvi-
naistuva eliölaji, eliöyhteisö tai ekosysteemi
* alueella on erikoinen tai harvinainen luonnon-
muodostuma
* alue on erityisen luonnonkaunis
* alueella on harvinaistuva perinneluontotyyppi
* luontotyypin tai eliölajin suotuisan suojelutason
säilyttäminen tai saavuttaminen vaatii luonnon-
suojelualueen perustamista
* alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai
arvokas, että sen suojelu on luonnon monimuo-
toisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta
tarpeellinen. 
Luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuo-
jelualueita ovat kansallispuistot, luonnonpuis-
tot ja muut luonnonsuojelualueet. 
Kansallispuistot ovat laajoja (vähintään 1 000
hehtaaria), luontonsa puolesta monipuolisia tai
muuten merkittäviä ja suojeluarvoltaan valta-
kunnallisia. Niiden päätarkoitus on luonnonsuo-
jelu, mutta ne ovat tärkeitä myös virkistyskäytön
kannalta.
Luonnonpuistot on perustettu koskemattomien
luonnonalueiden säilyttämiseksi ja tieteellisen
tutkimuksen tarpeisiin, minkä vuoksi yleisön
pääsyä ja liikkumista alueilla on rajoitettu.
Kansallis- tai luonnonpuisto voidaan perustaa
vain valtion maille. Muu luonnonsuojelualue
voidaan perustaa sekä valtion maille että yksi-
tyismaille. Tällaisia ovat mm. erityiset luonnon-
suojelualueet (vain valtion mailla), soiden-
suojelualueet, lehtojensuojelualueet ja vanhojen
metsien suojelualueet.
Erityiset suojelualueet ovat erillisillä lailla ja
asetuksilla perustettuja, pinta-alaltaan pieneh-
köjä suojelualueita, joiden suojeluperuste, aluei-
den luonne ja rauhoitusmääräykset vaihtelevat
suuresti.
Soidensuojelualueiden tarkoituksena on suojella
arvokkaita suokokonaisuuksia. 
Erityyppisten lehtojen ja lehtokokonaisuuksien
sekä niille ominaisten kasvi- ja eläinlajien säilyt-
tämiseksi on perustettu lehtojensuojelualueita.
Vanhojen metsien suojelun tavoitteena on säilyt-
tää vanhoja luonnonmetsiä ja niihin liittyviä eko-
logisia kokonaisuuksia sekä eliölajeja.
Erämaa-alueet ovat erämaalakiin perustu-
via suojelualueita, jotka on muodostettu niiden
erityisluonteen säilyttämiseksi sekä saamelais-
kulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaami-
seksi. Erämaa-alueiden metsämaa on jaettu
luonnontilaisena säilytettäviin sekä luonnon-
mukaisesti käsiteltäviin osiin, joista jälkimmäi-
sissä sallitaan luonnonmukaiset hakkuut.
Uhanalaiset lajit
Koko eliöstömme käsittää noin 42 000 lajia,
joista noin puolet elää metsissä. Suurimmat
eliöryhmät ovat hyönteiset (noin 19 500 lajia),
levät (noin 7 000 lajia) ja sienet (noin 5 400 la-
jia). Mahdollinen uhanalaisuus on voitu arvioi-
da 17 500 lajista. Eräissä eliöryhmissä (esimer-
kiksi selkärankaiset) uhanalaisuusriskiä on voi-
tu tarkastella kaikista lajeista, toisissa vain
osasta lajeja. Uhanalaisuuden arviointiperustei-
ta ovat lajien runsaus, levinneisyys, kannan ke-
hitys ja biologiset ominaisuudet. Lajit jaetaan
häviämistodennäköisyyden perusteella neljään
uhanalaisuusluokkaan: hävinneet, erittäin
uhanalaiset, vaarantuneet ja silmälläpidettävät
lajit. Vuonna 1990 Suomessa oli kaikkiaan
1 692 uhanalaista lajia. Näistä hävinneitä oli
138, erittäin uhanalaisia 217, vaarantuneita 308
ja silmälläpidettäviä 1 029. Noin 48 prosenttia
kaikista uhanalaisista lajeista elää metsissä ja
soilla (taulukko 2.12). 
Luonnonmetsissä lajimäärä on yleensä suu-
rimmillaan häiriön, esimerkiksi metsäpalon,
jälkeisenä ajanjaksona. Syynä on sekä avomaan
lajien ekspansio että lahopuun määrän lisäänty-
minen. Tämän jälkeen lajimäärä vähenee suk-
kession edetessä. Metsikön nuoruusvaiheen
lajit ovat suurelta osin yleisiä lajeja, kun taas
vanhojen metsien lajistosta huomattava osa on
vaateliasta. Lehtojen ja vanhojen metsien sekä
lehti- ja lahopuiden väheneminen ovat olleet
merkittävimpiä lajistomme säilymistä vaaran-
tavia tekijöitä. 
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen metsien 
käsittelyssä
Avainbiotoopit
Avainbiotooppi on elinympäristö, jossa on
uhanalaisen tai vaateliaan lajin kannalta sopivat
olosuhteet ja lajilla on siellä hyvät menesty-
misen mahdollisuudet. Tavanomaisesta met-
säluonnosta poikkeavia monimuotoisuuden
79
 2 Metsien kunto ja monimuotoisuus ã
Metsätilastollinen vuosikirja
kannalta erityisen tärkeitä avainbiotooppeja on
lueteltu luonnonsuojelu- ja metsälaeissa. Jos
nämä elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai
luonnontilaiseen verrattavia, ne jätetään yleen-
sä kokonaan metsätalouden ulkopuolelle tai
niiden metsänhoidossa noudatetaan erityistä
varovaisuutta. Luonnonsuojelulaissa on eritelty
yhdeksän suojeltavaa luontotyyppiä, joista met-
säisiä on kolme: luontaisesti syntyneet, merkit-
täviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsi-
köt, pähkinäpensaslehdot ja tervaleppäkorvet.
Metsälain piiriin kuuluvat seuraavat erityisen
tärkeät elinympäristöt: 1) lähteiden, purojen ja
pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostamien
norojen sekä pienten lampien välittömät lähi-
ympäristöt; 2) ruoho- ja heinäkorvet, saniais-
korvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin etelä-
puolella sijaitsevat letot; 3) rehevät lehtolaikut;
4) pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamatto-
milla soilla; 5) rotkot ja kurut; 6) jyrkänteet ja
niiden välittömät alusmetsät; sekä 7) karukko-
kankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisem-
mat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähä-
puustoiset suot ja rantaluhdat. 
Valtakunnan metsien 9. inventoinnissa on
arvioitu avainbiotooppien määrää (taulukko
2.13). Metsälain mukaisten erityisen tärkeiden
elinympäristöjen osuus vaihtelee alueittain 1,1
%:sta 3,7 %:iin. Todellisia lakikohteita lienee
vähemmän kuin mitä VMI:ssä on arvioitu,
koska VMI:n mittauksissa ei ole otettu kantaa
metsälaissa mainittuun erityisen tärkeän elin-
ympäristön alueelliseen yleisyyteen, pienialai-
suuteen tai selvään erottumiseen ympäristös-
tään.
Muut keinot
Talousmetsien monimuotoisuutta voidaan lisä-
tä säästämällä lahopuita läpi koko metsikön
kiertoajan ja jättämällä päätehakkuussa myös
eläviä säästöpuita, jotka kuolevat myöhemmin
ja muodostavat jatkuvasti uutta järeää lahopuu-
ta. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja
Metsähallitus seuraavat vuosittain luonnonhoi-
totavoitteiden toteutumista hakkuissa ja met-
sänuudistamisessa. Vuonna 1998 yksityismet-
sien ja metsäteollisuusyhtiöiden uudistushak-
kuualoille jätettiin säästöpuita (läpimitaltaan
yli 10 senttimetrisiä eläviä tai lahoja puita ja
tuulenkaatoja) keskimäärin 3,6 m³/ha. Eläviä
säästöpuita jäi uudistushakkuualalle keskimää-
rin 5,8 kpl/ha. Lahopuiden ja muiden kuollei-
den puiden sekä eräiden tärkeiden lehtipuiden
määrää metsissä arvioidaan myös valtakunnan
metsien 9. inventoinnissa (taulukot 2.14 ja
2.15). Sekapuustojen määrää tarkastellaan tau-
lukossa 1.13. 
Kirjallisuus – Literature 
Annila, E. (toim.). 1998. Monimuotoinen metsä.
Metsäluonnon monimuotoisuuden tutkimus-
ohjelman väliraportti. Metsäntutkimuslaitoksen
tiedonantoja 705. 335 s.
Anttila, P. (koonnut). 1995. Ilmanlaatu ja laskeuma.
Julkaisussa: Tikkanen, E. (toim.). Kuolan saas-
tepäästöt Lapin metsien rasitteena. Itä-Lapin
metsävaurioprojektin loppuraportti, s. 43–75.
Elävä luonto. Katsaus. 1999. Ympäristö 4. s. 17–25. 
Ilma. Katsaus. 1999. Ympäristö 3. s. 17–24.
Järveläinen, V-P, Tikkanen, I. & Torvelainen, J.
1997. Metsien monimuotoisuuden turvaamisen
taloudelliset vaikutukset. Summary: Economic
Effects of Preserving Forest Biodiversity in Fin-
land. Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos.
Julkaisuja nro 15, Yksityismetsätalous. 96 s.
Kauppi, P., Anttila, P., Karjalainen-Balk, L., Kenttä-
mies, K., Kämäri, J. & Savolainen, I. 1990. Hap-
pamoituminen Suomessa. HAPROn loppuraport-
ti. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosas-
to. Sarja A:89. 89 s.
Kämäri, J., Forsius, M., Johansson, M. & Posch, M.
1992. Happamoittavan laskeuman kriittinen
kuormitus Suomessa. Selvitys 111. Ym-
päristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto. 59 s.
Luonnonsuojeluasetus (160/14.2.1997)
Luonnonsuojelulaki (1096/20.12.1996)
Luonnonvarat ja ympäristö 1999. 1999. SVT ym-
päristö 1999:2. Ympäristöministeriö ja Tilas-
tokeskus. 64 s.
Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998. Metsäluonnon
arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus.
192 s.
Metsien suojelupinta-alat. Suojelupinta-alaprojektin
raportti. 1999. Maa- ja metsätalousministeriö -
Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 300.
43 s.
Metsien tila Euroopassa. Kertomus vuodelta 1999.
1999. Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan ta-
louskomissio ja Euroopan komissio.  31 s. + liit-
teet.
Metsätalouden ympäristöohjelma metsäpolitiikan
linjanluojana. 1998. Maa- ja metsätalousminis-
teriön julkaisuja 1. 46 s.
80
ã 2 Forest health and biodiversity
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Natura 2000
Natura 2000 -verkoston tavoitteena on suojella Euroopan unionin alueella sekä tyypillisiä että muutoin tärkeitä luontotyyp-
pejä ja lajeja. Naturan toteutus perustuu unionin luonto- ja lintudirektiiveihin.
Unionin tärkeinä pitämiä luontotyyppejä on Euroopassa lähes 200 ja suojeltavia lajeja yli 600. Suomessa on 69 luontodi-
rektiivin tarkoittamaa luontotyyppiä ja 125 lajia. Tällaisia ovat esimerkiksi aapa- ja palsasuot, boreaaliset luonnonmetsät 
ja erilaiset Itämeren rannikon luontotyypit sekä eliölajeista esimerkiksi jokihelmisimpukka, naali, saimaannorppa ja 
tikankontti. Lintudirektiivin tarkoituksena on suojella kaikkia unionin alueen luonnonvaraisia lintuja. Direktiivissä mainitaan 
lähes 200 lintua, jotka vaativat erityistä suojelua. Suomessa näistä esiintyy 60 lajia mm. valkoselkätikka, kurki, tunturi-
haukka ja lapinpöllö. 
Natura 2000 -verkoston runkona ovat vanhat luonnonsuojelualueemme. Valtaosa eli 97 prosenttia ehdotukseen sisälty-
vistä maa-alueista on jo ennestään luonnonsuojelulain tai erämaalain nojalla rauhoitettuja alueita, vahvistettujen suojelu-
ohjelmien alueita tai ne on merkitty kaavoissa suojeluvarauksella. 
Euroopan komissiolta saatiin alustava arvio Suomen ehdotuksesta kesällä 1999. Komission käsityksen mukaan Suomen 
tulisi esittää uusia alueita 15 luontotyypin ja 17 lajin elinympäristöjen osalta riittävän edustavuuden turvaamiseksi.
Suomen ehdotus Natura 2000 -verkostoksi
Ympäristökeskus Natura-ehdotus josta uudet suojelualueet ja vanhojen
suojelualueiden laajennukset
Kokonais- Pinta-ala
pinta-ala Maapinta-ala Vesipinta-ala yhteensä
kpl ha ha ha ha
Uusimaa 84 168 500 5 100 119 200 124 300
Lounais-Suomi 147 252 000 8 600 82 400 91 000
Kaakkois-Suomi 88 131 600 2 500 10 300 12 800
Häme 93 44 900 2 600 7 900 10 500
Pirkanmaa 85 32 900 3 800 5 700 9 500
Etelä-Savo 89 210 300 11 500 90 300 101 800
Pohjois-Savo 76 64 500 6 600 17 800 24 400
Pohjois-Karjala 86 113 000 4 700 20 800 25 500
Länsi-Suomi 119 276 700 15 700 16 000 31 700
Keski-Suomi 120 73 600 11 300 11 900 23 200
Pohjois-Pohjanmaa 169 299 100 22 700 2 500 25 200
Kainuu 155 165 400 4 300 400 4 700
Lappi 147 2 938 600 7 800 6 600 14 400
Yhteensä 1 458 4 771 100 107 200 391 800 499 000
Maapinta-ala 3 541 369
Lähde: Ympäristöministeriö
81
 2 Metsien kunto ja monimuotoisuus ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Mielikäinen, K., Nöjd, P., Pesonen, E. & Timonen,
M. 1998. Puun muisti. Kasvun vaihtelu päivästä
vuosituhanteen. Metsäntutkimuslaitoksen tie-
donantoja 703. 71 s. 
Mälkönen, E. (toim.). 1998. Ympäristömuutos ja
metsien kunto. Metsien terveydentilan tutkimus-
ohjelman loppuraportti. Metsäntutkimuslaitok-
sen tiedonantoja 691. 278 s.
Nygren, M., Ahonen, M., Koskinen, R., Kubin, E. &
Mälkönen, E. 1997. Monimuotoinen metsänuu-
distaminen. Uudistamismenetelmien perustan
tarkastelua. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonan-
toja  636. 40 s.
Parviainen, J., Little, D., Doyle, M., O´Sullivan, A.,
Kettunen, M. & Korhonen, M. (eds). 1999. Re-
search in Forest Reserves and Natural Forests in
European Countries. Country Reports for the
COST Action E4: Forest Reserves Research Net-
work. EFI Proceedings No. 16. 304 s.
Posch, M., Hettelingh, J.-P., de Smet, P.A.M. &
Downing, R.J. 1997. Calculation and Mapping of
Critical Thresholds in Europe. Status Report
1997. Coordination Center of Effects, National
Institute of Public Health, Bilthoven, The Nether-
lands.
Raitio, H. & Kilponen, T. (eds). 1999. Forest Condi-
tion Monitoring in Finland. National Report
1998. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja
743. 147 s.
Rissanen, K. 1998. Luonnonhoidon seuranta 1998 ja
vertailu vuosien 1994–1997 tuloksiin . Metsähal-
litus, metsätalous. 16 s. + liitteet.
Salminen, P. 1997. Luonnonsuojelualueet ja -ohjel-
mat. Tapion taskukirja (23. uudistettu painos).
Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. s. 619–628.
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden tur-
vaaminen. 1994. Ympäristöministeriö, aluei-
denkäytön osasto. Muistio 3. 90 s.
Tammisalo, R.  1997. Metsävakuutus. Tapion
taskukirja (23. uudistettu painos), s. 457–460.
Kustannusosakeyhtiö Metsälehti.
Tomppo, E.,, Henttonen, H., Korhonen, K.T., Aarnio,
A., Ahola, A., Heikkinen, J., Ihalainen, A.,
Mikkelä, H., Tonteri, T. & Tuomainen, T. 1998.
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen met-
sävarat ja niiden kehitys 1968–97. Metsätie-
teen aikakauskirja - Folia Forestalia 2B/1998:
293–374.
 - , Henttonen, H., Korhonen, K.T., Aarnio, A., Aho-
la, A., Ihalainen, A., Heikkinen, J. & Tuomainen,
T. 1999. Keski-Suomen metsäkeskuksen alueen
metsävarat ja niiden kehitys 1967–96. Metsätiet-
een aikakauskirja 2B/1999. S. 309–387.
 - , Henttonen, H., Korhonen, K.T., Aarnio, A., Aho-
la, A., Heikkinen, J. & Tuomainen, T. 1999. Poh-
jois-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja
niiden kehitys 1967–96. Metsätieteen aika-
kauskirja 2B/1999. s. 389–462.
Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikun-
nan mietintö. Ympäristöministeriön  komiteami-
etintö 1991:30. 1992. 328 s.
Ympäristönsuojelun toteutuminen. Katsaus. 1998.
Ympäristö 8. s. 17024.
Muut tietolähteet – Other sources of information
Ilmatieteen laitos, ilmanlaatu
Metsähallitus
Metsäntutkimuslaitos, metsien elinvoimaisuuden
vuotuinen seuranta
Metsäntutkimuslaitos, tutkimusmetsäpalvelut
Metsäntutkimuslaitos, valtakunnan metsien
inventointi
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, metsäluon-
non hoidon seuranta
Sisäasiainministeriö, pelastusosasto
Suomen ympäristökeskus
Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto



85
 2 Metsien kunto ja monimuotoisuus ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Kuva 2.5 Harsuuntuneiden (neulaskato > 25 %) havupuiden osuus eri Euroopan maissa 1998
Figure 2.5 Proportion of defoliated conifers (defoliation > 25%) in various European countries, 1998
Jugoslavia
Itävalta
Portugali
Viro
Romania
Luxemburg
Albania
Kreikka
Espanja
Belgia
Liettua
Ruotsi
Irlanti
Ranska
Tanska
Unkari
Latvia
Saksa
Sveitsi
Iso-Britannia
Italia
Norja
Valko-Venäjä
Puola
Slovenia
Slovakia
Alankomaat
Kroatia
Tsekki
Ukraina
0 20 40 60 80
Yugoslavia
Austria
Portugal
Estonia
Romania
Luxembourg
Albania
Greece
Spain
Belgium
Lithuania
Sweden
Ireland
France
Denmark
Hungary
Latvia
Germany
Switzerland
United Kingdom
Italy
Norway
Belarus
Poland
Slovenia
Slovakia
The Netherlands
Croatia
Czech Republic
Ukraine
%
FinlandSuomi
Lähde - Source:  Metsien tila Euroopassa
86
ã 2 Forest health and biodiversity
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
2.1 Kangasmailla kasvavien seurantapuiden harsuuntuneisuus 1986–98
Defoliation frequency distributions of sample trees on mineral-soil sites, 1986–98
% koepuiden lukumäärästä
% of number of sample trees
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsien elinvoimaisuuden vuotuinen seuranta
Source: Finnish Forest Research Institute
Puulaji Vuosi Koepuiden Neulas- tai lehtikadon aste, %
lukumäärä, kpl
Tree species Year Number of Defoliation percentage
sample trees
0–10 11–25 26–60 >60
Mänty 1986 2 233 81,8 14,2 3,8 0,2
Pine 1987 2 171 76,9 17,9 4,6 0,6
1988 2 132 73,2 19,8 6,7 0,3
1989 2 032 73,1 19,4 7,0 0,5
1990 2 002 76,1 17,0 6,3 0,6
1991 2 004 79,4 15,5 4,5 0,6
1992 2 377 78,5 15,8 5,1 0,6
1993 2 347 71,8 21,1 6,7 0,4
1994 2 301 74,1 20,1 5,5 0,3
1995 4 520 73,2 22,0 4,5 0,3
1996 4 515 72,5 22,6 4,3 0,6
1997 4 582 71,7 24,0 4,0 0,3
1998 4 577 72,8 23,8 3,1 0,3
Kuusi 1986 1 445 51,3 28,1 18,8 1,8
Spruce 1987 1 432 43,2 30,2 23,4 3,2
1988 1 391 42,8 26,1 27,2 3,9
1989 1 355 39,7 25,4 30,3 4,6
1990 1 329 40,7 25,1 28,8 5,4
1991 1 272 39,3 25,1 30,8 4,8
1992 1 367 43,7 25,3 26,8 4,2
1993 1 307 42,1 28,1 26,8 3,0
1994 1 265 42,9 30,9 23,8 2,4
1995 2 838 40,3 31,9 25,3 2,5
1996 2 846 40,9 31,9 24,8 2,4
1997 2 814 39,2 34,2 24,7 1,9
1998 2 826 36,5 37,4 24,4 1,7
Lehtipuut 1986 304 87,5 7,6 4,6 0,3
Broadleaves 1987 368 78,2 16,3 5,2 0,3
1988 347 67,4 23,9 7,5 1,2
1989 500 65,0 22,2 11,6 1,2
1990 415 66,8 20,2 11,6 1,4
1991 488 70,9 20,7 8,2 0,2
1992 647 62,9 26,1 9,8 1,2
1993 622 60,1 27,3 11,6 1,0
1994 614 63,5 24,4 11,3 0,8
1995 1 396 66,0 23,0 10,4 0,6
1996 1 357 63,1 26,8 9,4 0,7
1997 1 383 66,7 25,0 7,6 0,7
1998 1 338 64,9 26,2 7,9 1,0
Kaikki puut 1986 3 982 71,2 22,3 5,7 0,8
Total 1987 3 971 64,9 26,9 6,8 1,4
1988 3 870 61,8 27,3 9,2 1,7
1989 3 887 60,4 27,1 10,5 2,0
1990 3 746 62,5 25,6 9,5 2,4
1991 3 764 64,8 23,5 9,7 2,0
1992 4 391 65,4 24,5 8,3 1,8
1993 4 276 61,0 29,5 8,2 1,3
1994 4 180 63,1 28,5 7,4 1,0
1995 8 754 61,3 25,4 12,2 1,1
1996 8 718 60,7 26,3 11,8 1,2
1997 8 779 60,5 27,4 11,2 0,9
1998 8 741 59,8 28,6 10,7 0,9
87
2 M
etsien kunto ja m
onim
uotoisuus ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
2.2 Eriasteisten metsätuhojen yleisyys metsämaalla 1986–98
Degree of forest damage on forest land, 1986–98
% metsämaan alasta
% of forest land area
Kaksijaksoisissa metsiköissä vain vallitsevan jakson tuhot on otettu huomioon. 
In two-storeyed stands, only damage affecting the dominant storey is taken into account. 
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Inventointi- Metsikön laatuun vaikuttavia tuhoja Lieviä Tuhoja
 vuosi Damage affecting stand quality tuhoja yhteensä
Täydellisiä Vakavia Todettavia Yhteensä Slight Damage
Forestry centre Year of Complete Severe Moderate Total damage total
 inventory 1 000 ha % 1 000 ha % 1 000 ha % 1 000 ha % % %
0 Ahvenanmaa 1997 0 0,7 7 11,1 22 35,6 29 47,4 19,0 66,4
1 Rannikko 1986, 1991 3 0,4 21 2,5 110 12,9 135 15,8 17,7 33,5
2 Lounais-Suomi 1986–87 4 0,4 11 1,1 108 10,6 124 12,0 19,1 31,2
3 Häme-Uusimaa 1986–87 2 0,2 18 1,9 139 14,8 160 17,0 13,9 30,9
4 Kymi 1997–98 1 0,2 11 1,4 89 11,3 101 12,9 20,3 33,2
5 Pirkanmaa 1987 4 0,4 12 1,3 89 9,5 105 11,2 14,6 25,8
6 Etelä-Savo 1988 2 0,2 16 1,3 171 14,2 188 15,7 18,7 34,3
7 Etelä-Pohjanmaa 1997 2 0,2 21 1,7 162 12,7 186 14,6 17,2 31,8
8 Keski-Suomi 1996 4 0,3 23 1,7 171 12,8 198 14,9 22,5 37,4
9 Pohjois-Savo 1996 3 0,2 22 1,7 201 15,4 227 17,3 27,1 44,4
10 Pohjois-Karjala 1988-89 1 0,1 32 2,3 164 11,7 198 14,1 13,8 28,0
11 Kainuu 1992 5 0,3 52 3,1 259 15,6 316 19,0 20,9 39,9
12 Pohjois-Pohjanmaa 1992–93 9 0,4 97 4,1 397 16,9 503 21,4 19,5 40,9
13  Lappi 1992–94 28 0,6 469 9,5 1 497 30,2 1 993 40,2 19,1 59,4
0-10 Etelä-Suomi 1986-98 27 0,2 197 1,8 1 426 12,8 1 650 14,8 18,7 33,5
Southern Finland
11-13 Pohjois-Suomi 1992–94 42 0,5 618 6,9 2 152 24,0 2 811 31,4 19,6 50,9
Northern Finland
Koko maa 1986-98 68 0,3 814 4,1 3 579 17,8 4 461 22,2 19,1 41,3
Whole country
88 ã 2 Forest health and biodiversity
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
2.3 Metsikön laatuluokkaa alentavien metsätuhojen ilmiasu 1986–98
Symptoms of forest damage reducing stand quality, 1986–98
% metsämaan alasta
% of forest land area
Kaksijaksoisissa metsiköissä vain vallitsevan jakson tuhot on otettu huomioon. 
In two-storeyed stands, only damage affecting the dominant storey is taken into account. 
1 Monituhoja esiintyy yli-ikäisyyttään rappeutuvissa metsissä, joissa on yhtäaikaa useita tuhon aiheuttajia.
Multiple symptoms of damage occur in over-aged senescent forests acted upon by many concurrent damaging agents.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Inventointi- Pystyynkuol- Kaatuneita ja Lahoa Runko- Latvatuhoja Neulas- tai Neulasten Monituhoja 1 Laatuluokkaa
 vuosi leita puita katkenneita vaurioita lehtikatoa ja lehtien alentavia
puita värivikoja tuhoja yht.
Forestry centre Year of Dead trees Fallen and Decayed Stem Top Defoliation Dis- Multiple Total area 
 inventory broken trees trees defects damage colouration symptoms 1 affected by damage
0 Ahvenanmaa 1997 1,5 1,1 7,9 2,2 34,1 0,7 - - 47,4
1 Rannikko 1986, 1991 1,5 1,2 5,1 1,1 4,4 2,4 0,0 0,0 15,8
2 Lounais-Suomi 1986–87 1,7 0,5 3,1 0,9 3,7 2,1 0,1 - 12,0
3 Häme-Uusimaa 1986–87 2,1 0,9 5,4 2,7 3,9 1,9 0,1 - 17,0
4 Kymi 1997–98 1,4 0,7 1,9 1,2 7,2 0,4 0,0 - 12,9
5 Pirkanmaa 1987 2,0 0,9 2,2 1,0 3,8 1,2 0,1 - 11,2
6 Etelä-Savo 1988 2,0 0,8 1,5 1,8 6,5 2,6 0,4 0,0 15,7
7 Etelä-Pohjanmaa 1997 0,9 0,3 0,9 0,2 10,5 1,5 0,2 0,0 14,6
8 Keski-Suomi 1996 1,3 0,4 0,9 0,6 10,8 0,6 0,1 0,0 14,9
9 Pohjois-Savo 1996 1,3 0,7 1,2 1,1 12,5 0,5 0,1 - 17,3
10 Pohjois-Karjala 1988-89 1,9 0,8 1,8 1,6 5,6 1,7 0,5 0,3 14,1
11 Kainuu 1992 2,7 0,9 1,7 1,2 9,5 1,7 0,3 1,0 19,0
12 Pohjois-Pohjanmaa 1992–93 2,7 0,8 2,6 1,1 9,0 2,7 0,4 2,0 21,4
13 Lappi 1992–94 7,0 4,0 4,5 1,8 15,9 2,2 0,2 4,6 40,2
0–10 Etelä-Suomi 1986-98 1,6 0,7 2,2 1,2 7,4 1,5 0,2 0,0 14,8
Southern Finland
11–13 Pohjois-Suomi 1992–94 5,1 2,6 3,4 1,5 12,9 2,2 0,3 3,3 31,4
Northern Finland
Koko maa 1986-98 3,2 1,6 2,8 1,3 9,9 1,8 0,2 1,5 22,2
Whole country
89
2 M
etsien kunto ja m
onim
uotoisuus ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
2.4 Metsikön laatuluokkaa alentavien metsätuhojen aiheuttajat 1986–98
Occurrence of damaging agents reducing stand quality, 1986–98
% metsämaan alasta
% of forest land area
Kaksijaksoisissa metsiköissä vain vallitsevan jakson tuhot on otettu huomioon. 
In two-storeyed stands only damage affecting the dominant storey is taken into account. 
1 Pakkanen, halla, kuivuus, märkyys, ravinteiden epätasapaino tai metsäpalo.
Frost, drought, moisture, nutrient imbalance or fire.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Inventointi- Tuuli Lumi Muut ilmas- Kilpailu Korjuuvau- Myyrät Hirvet ja Hyönteiset Surmakka Tervasroso Muut sienet Tuntemat- Laatuluokkaa
 vuosi to- yms.  riot ja muu muut selkä- tomat alentavia
  tekijät 1  ihmisen rankaiset    syyt tuhoja yht.
toiminta  
Forestry centre Year of Wind Snow Other Competition Harvesting Voles Moose Insects Gremmeniella Cronartium Other fungi Unidenti- Total area 
 inventory  climate etc.  damage and   and other abietina  flaccidum fied affected by
factors 1 other human vertebrates  Peridermium agents damage
activities pini
0 Ahvenanmaa 1997 9,6 - 6,1 0,4 2,2 - 5,2 0,9 0,2 0,4 7,9 14,4 47,4
1 Rannikko 1986, 1991 0,9 0,1 1,4 0,9 1,1 0,2 1,0 0,3 0,5 0,6 6,4 2,6 15,8
2 Lounais-Suomi 1986–87 0,3 0,1 1,1 0,5 0,5 0,2 0,6 0,5 1,6 0,6 3,6 2,4 12,0
3 Häme-Uusimaa 1986–87 0,6 0,3 1,4 0,5 1,5 0,1 0,8 0,3 1,9 0,2 6,0 3,4 17,0
4 Kymi 1997–98 0,3 0,1 1,0 0,7 2,1 0,1 1,5 0,2 0,5 0,6 2,4 3,4 12,9
5 Pirkanmaa 1987 0,7 - 1,0 0,4 0,5 0,1 1,5 0,2 1,7 0,2 2,8 2,2 11,2
6 Etelä-Savo 1988 0,8 0,1 1,3 2,0 0,8 0,1 1,1 0,2 2,0 0,8 3,0 3,5 15,7
7 Etelä-Pohjanmaa 1997 0,2 0,3 2,9 1,6 0,8 - 0,7 0,4 0,7 0,3 3,0 3,6 14,6
8 Keski-Suomi 1996 0,1 0,2 1,4 0,9 1,6 - 1,7 0,2 1,2 0,2 2,1 5,2 14,9
9 Pohjois-Savo 1996 0,2 1,1 2,1 1,8 1,5 0,0 2,4 0,4 0,9 0,1 1,7 5,2 17,3
10 Pohjois-Karjala 1988-89 0,3 0,4 1,4 0,7 0,5 0,0 1,3 0,2 1,7 0,2 3,7 3,7 14,1
11 Kainuu 1992 0,3 1,6 1,4 0,7 0,5 - 1,9 0,4 1,1 0,9 4,8 5,4 19,0
12 Pohjois-Pohjanmaa 1992–93 0,4 1,2 2,4 1,6 0,3 - 1,2 0,4 1,1 0,6 4,6 7,5 21,4
13 Lappi 1992–94 3,2 7,8 2,8 2,2 0,4 0,0 1,0 0,3 0,5 2,2 8,2 11,7 40,2
0–10 Etelä-Suomi 1986–98 0,5 0,3 1,6 1,0 1,1 0,1 1,3 0,3 1,3 0,4 3,4 3,7 14,8
Southern Finland
11–13 Pohjois-Suomi 1992–94 1,9 4,9 2,4 1,8 0,4 0,0 1,3 0,4 0,8 1,5 6,6 9,5 31,4
Northern Finland
Koko maa 1986–98 1,1 2,4 1,9 1,4 0,8 0,0 1,3 0,3 1,1 0,9 4,8 6,3 22,2
Whole country
90
ã 2 Forest health and biodiversity
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
2.5 Metsäpalot 1970–98
Forest fires, 1970–98
1 Arvio
Estimate
2 Ennakkoarvio
Preliminary estimate
Lähde: Sisäasiainministeriö
Source: Ministry of the Interior
Vuosi Palojen lukumäärä Paloala, hehtaaria
Year Number of fires Burnt area, hectares
1970 550 3 024
1971 557 762
1972 581 1 032
1973 1 095 1 301
1974 331 450
1975 601 719
1976 510 543
1977 296 345
1978 491 801
1979 430 544
1980 694 774
1981 171 202
1982 504 513
1983 271 100
1984 464 301
1985 502 238
1986 717 367
1987 285 153
1988 621 289
1989 617 518
1990 559 434
1991 287 226
1992 852 1 081
19931 286 580
1994 1 115 798
1995 1 115 526
1996 1 502 473
1997 1 192 1 171
1998 2 231 94
91
2 M
etsien kunto ja m
onim
uotoisuus ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
2.6 Vakuutusyhtiöiden metsävakuutusten perusteella maksamat metsätuhokorvaukset 1980–98
Forest damage compensations paid by insurance companies, 1980–98
1 000 mk FIM 1 000
Lähde: Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliitto
Source: Federation of Finnish Insurance Companies
Tuhonaiheuttaja Damaging agent
Tuhovuosi Tuuli Lumi Tuli Tulva Hirvieläimet Jyrsijät Hyönteiset Sienet Muut Kaikki
Year of forest damage Wind Snow Fire Flood Moose etc. Rodents Insects Fungi Other Total
1980 843 185 449 0 1 672 41 98 8 0 3 296
1981 3 646 225 142 58 1 645 25 147 5 5 5 898
1982 25 581 1 141 246 210 3 269 185 786 81 22 31 521
1983 2 968 239 124 99 2 503 689 601 526 5 7 754
1984 4 288 974 151 104 2 510 411 651 357 15 9 461
1985 85 218 316 238 133 4 406 2 478 592 695 14 94 090
1986 12 459 2 540 257 122 2 075 7 842 255 661 23 26 234
1987 2 099 40 61 136 119 900 129 286 16 3 786
1988 1 286 914 240 211 50 1 688 204 886 19 5 498
1989 4 549 108 765 30 18 3 767 120 395 12 9 764
1990 396 823 203 48 58 572 412 287 27 2 826
1991 1 923 7 162 541 14 63 892 220 21 173 11 009
1992 7 830 688 1 067 39 29 552 116 81 70 10 472
1993 484 939 359 17 35 223 51 53 114 2 275
1994 1 930 6 335 606 88 41 426 117 37 133 9 713
1995 2 587 116 302 156 39 434 177 8 13 3 832
1996 418 1 194 510 117 16 352 81 102 52 2 842
1997 765 348 5 424 141 42 182 137 112 25 7 176
1998 3 826 180 152 1 0 58 35 4 25 4 281
92 ã 2 Forest health and biodiversity
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
2.7 Metsien suojelupinta-alat
Areas of protected forests
1 Luonnonpuistot, kansallispuistot, soiden-, lehtojen- ja vanhojen metsien suojelualueet, suojeluohjelmiin varatut valtion maat, suojelutarkotuksiin hankitut maat, erityiset suojelualueet, Metlan päätöksellä 
perustetut suojelualueet, Metsähallituksen suojelumetsät (Metsähallituksen uusi maankäyttöluokka), aarnialueet (Metsähallituksen vanha maankäyttöluokka), Koitelainen, Natura 2000 -ohjelman luon-
nonsuojelulain mukaan perustettavat alueet valtion mailla, erämaa-alueiden suojellut osat sekä yksityismaiden suojelualueet 
2 Rantojensuojelualueet ja rantojensuojeluohjelman toteuttamattomat alueet, soiden-, lehtojen- ja vanhojen metsien suojeluohjelmien toteuttamattomat yksityismaiden alueet, Natura 2000 -ohjelman luon-
nonsuojelulain mukaan perustettavat alueet yksityismailla, muun omistajan tai haltijan (kunnat, yhteisöt, yritykset) metsätalouskäytön ulkopuolella olevat alueet, erämaa-alueiden luonnonmukaisesti hoide-
tut osat, metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt ja luonnonsuojelulain mukaiset suojeltavat luontokohteet sekä seutukaavan suojelualueet valtion mailla
3 Tutkimussopimusmetsät, luonnonhoitometsät (Metsähallituksen vanha maankäyttöluokka), ojitusrauhoitusalueet (Metsähallituksen vanha maankäyttöluokka), ympäristöarvometsät (Metsähallituksen uusi 
maankäyttöluokka), Metsähallituksen virkistysmetsät, valtion retkeilyalueet, kuntien virkistysmetsät ja korkeat alueet
Lähde: Metsien suojelupinta-alat. Suojelupinta-alaprojektin raportti.
Source: Areas of protected forests in Finland. The report of working group for areas of protected forests.
Luokka Metsämaa Metsä- ja kitumaa Kokonaismaa-ala maa 
Classification Forest land Forest and scrub land Total land area
1 000 ha % maaluokan alasta 1 000 ha % maaluokan alasta 1 000 ha % maaluokan alasta
1 000 hectares % of land class 1 000 hectares % of land class 1 000 hectares % of land class
Tiukasti suojellut metsät 1 714 3,6 1 528 6,6 3 175 10,4
Strictly protected forests 1
Suojelualueet, joilla varovaiset hakkuut ovat 170 0,8 211 0,9 300 1
mahdollisia 2
Protected areas where restricted forest
management is possible 2
Suojellut  metsät yhteensä 884 4,4 1 739 7,6 3 475 11,4
Protected forests, total
Rajoitetun metsätalouskäytön alueet 3 425 2,1 700 3,0 1 014 3,3
Forests with felling restrictions 3
Suojellut ja rajoitetussa metsätalouskäytössä 1 310 6,5 2 440 10,6 4 489 14,7
olevat metsät yhteensä
Protected forests and forests with felling 
restrictions, total
Maaluokan kokonaispinta-ala 20 080 23 010 30 460
Total area of land class 
93
2 M
etsien kunto ja m
onim
uotoisuus ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
2.8 Lakisääteiset luonnonsuojelualueet valtion mailla 1.1.1999
Statutory nature conservation areas on state land, 1.1.1999
Maapinta-ala 1 000 ha
 Land area, 1 000 ha
Katso myös taulukko 1.8.
See also Table 1.8.
Lähteet:     Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources:    Finnish Forest and Park Service and Finnish Forest Research Institute
Kansallis- Luonnon- Soidensuojelu- Lehtojen- Vanhojen metsien Erityiset luonnon- Erämaa- Yhteensä
Metsäkeskus puistot puistot alueet suojelualueet suojelualueet suojelualueet alueet 
Forestry centre National Strict nature Protected Protected Protected Special Wilderness Total
parks reserves peatlands herb-rich forests old-growth forests protected areas areas 
0 Ahvenanmaa .. .. .. .. .. .. .. ..
1 Rannikko 4,4 - 0,1 0,0 0,3 0,4 - 5,2
Helsinki 4,4 - 0,1 0,0 0,3 0,3 - 5,1
Pohjanmaa - - - - 0,0 0,0 - 0,1
2 Lounais-Suomi 5,5 1,4 3,7 0,0 0,1 0,3 - 11,1
3 Häme-Uusimaa 6,7 0,2 0,4 0,0 0,8 0,7 - 8,8
4 Kymi 1,7 - - 0,0 0,1 0,0 - 1,9
5 Pirkanmaa 6,8 0,6 3,3 0,0 1,1 0,2 - 12,1
6 Etelä-Savo 5,8 - 0,8 0,0 1,0 0,2 - 7,8
7 Etelä-Pohjanmaa 9,7 - 9,2 0,0 0,9 2,7 - 22,6
8 Keski-Suomi 5,1 1,2 2,2 - 1,6 2,3 - 12,4
9 Pohjois-Savo 2,9 - 0,7 0,1 0,5 1,3 - 5,4
10 Pohjois-Karjala 12,1 2,1 5,0 - 1,0 6,7 - 26,9
11 Kainuu 4,9 5,5 26,9 0,1 0,8 22,7 - 60,9
12 Pohjois-Pohjanmaa 16,2 9,7 49,9 0,1 0,7 6,3 - 82,9
13 Lappi 605,0 128,7 303,2 0,8 - 2,3 1 378,6 2 418,7
0-10 Etelä-Suomi 60,7 5,5 25,5 0,2 7,3 14,9 - 114,1
Southern Finland
11-13 Pohjois-Suomi 626,1 143,9 380,0 1,0 1,5 31,4 1 378,6 2 562,5
Northern Finland
Koko maa 686,9 149,4 405,5 1,2 8,8 46,2 1 378,6 2 676,7
Whole country
94
ã 2 Forest health and biodiversity
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
2.9 Luonnonsuojeluohjelmien toteutumistilanne 1.1.1999
Realisation of nature conservation programmes, 1.1.1999
Maapinta-ala, 1 000 ha
Land area, 1 000 ha
¹ Kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelma sekä valtioneuvoston myöhemmät päätökset kansallispuistojen perustamisesta tai
laajentamisesta
Development programme for national parks and strict nature reserves and government´s later decisions to found or expand national 
parks
²  Lintuvesien suojeluohjelmien pinta-alat sisältävät myös vesialueita.
Conservation programme areas for waterfowl habitats include also water areas.
Lähde:     Ympäristöministeriö
Source: Ministry of the Environment
 Perustettu Perustamatta
Luonnonsuojeluohjelma Founded Not yet founded
Ohjelmien Lakisääteiset luon- Yksityiset luonnon-
kokonaispinta-ala non suojelualueet suojelualueet
Nature conservation programme valtion mailla Valtionmaille Yksityismaille
Total area of Statutory Conservation areas On state land On private land
the programmes on state land on private land
Kansallispuistot ¹ 691,3 684,1 - 6,3 0,9
National parks ¹
Luonnonpuistot ¹ 149,0 149,0 - - -
Strict nature reserves ¹
Soidensuojelun perusohjelma 591,2 405,0 5,9 126,4 53,9
Protected peatlands
Lintuvesien suojeluohjelma ² 83,1 0,6 5,3 4,6 72,6
Protected waterfowl habitats ²
Rantojensuojeluohjelma 145,5 0,1 8,1 80,0 57,3
Protected shoreline
Lehtojensuojeluohjelma 5,2 1,2 1,0 1,5 1,5
Protected herb-rich forests
Vanhojen metsien suojeluohjelma 344,5 9,0 1,1 316,1 18,3
Protected old-growth forests
Erityiset suojelualueet 44,8 44,8 - - -
Special protected areas
Muut yksityismaiden luonnonsuojelualueet 15,4 - 15,4 - -
Other protected areas on private land
Erämaa-alueet 1 377,8 1 377,8 - - -
Wilderness areas
Uudet Natura 2000 -alueet 107,0 - 0,1 42,9 64,0
New Natura 2000 -areas
Yhteensä 3 554,8 2 671,6 36,8 577,9 268,5
Total
95
 2 Metsien kunto ja monimuotoisuus ã
Metsätilastollinen vuosikirja
2.10 Luonnonsuojelualueet yksityismailla 1.1.1999
Nature conservation areas on private land, 1.1.1999
Maapinta-ala, 1 000 ha
Land area, 1 000 ha
Lähde: Ympäristöministeriö
Source: Ministry of the Environment
Ympäristökeskus Metsät Geologiset Suot Lintuvedet Saaristot Kulttuuri- Yhteensä
kohteet ympäristö
Regional Environment Forests Geological Peatlands Waterfowl Islands Man-made Total
Centre reserves habitats environments
Ahvenanmaan maakunta 0,4 0,1 0,0 0,0 0,9 0,0 1,4
Uusimaa 1,3 0,2 0,5 0,6 1,6 0,1 4,3
Lounais-Suomi 0,6 0,1 0,8 0,5 0,6 0,0 2,6
Häme 0,7 0,0 0,3 0,1 0,1 0,0 1,2
Pirkanmaa 0,6 0,2 0,9 0,0 0,2 0,1 2,0
Kaakkois-Suomi 0,3 0,1 0,0 0,0 0,3 0,1 0,8
Etelä-Savo 0,4 0,3 0,4 0,1 1,2 0,0 2,4
Pohjois-Savo 0,6 0,2 0,8 0,0 0,9 0,0 2,5
Pohjois-Karjala 0,2 0,0 1,6 0,5 0,5 0,0 2,8
Länsi-Suomi 0,2 0,0 3,0 0,0 1,8 0,0 5,0
Keski-Suomi 0,5 0,1 0,7 0,4 0,6 0,3 2,6
Pohjois-Pohjanmaa 0,9 0,2 2,1 1,0 0,6 0,1 4,9
Kainuu 0,1 0,0 0,1 0,0 0,1 0,0 0,3
Lappi 0,5 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,7
Yhteensä 7,3 1,5 11,2 3,2 9,6 0,7 33,5
Whole country
96
ã 2 Forest health and biodiversity
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
2.11 Metsien suojelupinta-alat eräissä maissa
Areas of protected forests in some countries
 
¹ Metsässä puiden latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia ja alueen koko on yli 0,5 hehtaaria. Puiden tulisi täysikasvuisina saavuttaa vähintään 5 metrin pituus.
Land with tree crown cover of more than 10 percent and area of more than 0.5 ha. The trees should be able to reach a minimum height of 5 m at maturity 
in situ.
Luonnonsuojelualueiden IUCN -luokitus:I Luonnonpuistot ja -säästiöt IUCN Protection Categories: I Strict nature reserve/wilderness area
II Kansallispuistot II National park
III Luonnonmuistomerkit III Natural monument
IV Elinympäristön/eliölajin hoitoalue IV Habitat/species management area
V Maisemansuojelu- ja virkistysalue V Protected landscape/seascape
VI Luonnon ekosysteemien kestävän käytön alue VI Managed resource protection area
Lähde - Source: Temperate and Boreal Forest Research Assessment 2000, FAO: Ennakkotietoja - Preliminary data
Metsäala ¹ Metsien suojelupinta-alat IUCN -luokkien I-II IUCN -luokkien I-VI
Forest area ¹Areas of protected forests osuus metsien osuus metsien
Alue ja maa Region and country IUCN -luokat I-II IUCN -luokat III-VI Yhteensä kokonaisalasta kokonaisalasta 
IUCN categories IUCN categories Total Proportion of Proportion of
I-II III-VI IUCN categories I-II IUCN categories I-VI
out of forest area out of forest area
1 000 ha 1 000 ha 1 000 ha 1 000 ha % %
Eurooppa Europe 999 820
Euroopan unioni The European Union 113 567
     Alankomaat The Netherlands 339 3 77 80 0,9 23,6
     Belgia Belgium 646 4 174 178 0,6 27,6
     Espanja Spain 13 509 216 2 995 3 211 1,6 23,8
     Irlanti Ireland 591 3 3 6 0,5 1,0
     Iso-Britannia United Kingdom 2 469 30 762 792 1,2 32,1
     Italia Italy 9 857 1 105 750 1 855 11,2 18,8
     Itävalta Austria 3 840 2 773 775 0,1 20,2
     Kreikka Greece 3 359 55 921 976 1,6 29,1
     Luxemburg Luxembourg 86 0 1 1 0,0 0,8
     Portugali Portugal 3 383 541 44 585 16,0 17,3
     Ranska France 15 156 39 2 677 2 716 0,3 17,9
     Ruotsi Sweden 27 264 .. .. .. .. ..
     Saksa Germany 10 740 105 7 100 7 205 1,0 67,1
     Suomi Finland 21 883 979 1 410 2 389 4,5 10,9
     Tanska Denmark 445 5 86 91 1,1 20,4
Muu Länsi-Eurooppa Other Western Europe 9 920
     Islanti Iceland 30 2 0 2 6,7 6,7
     Liechtenstein Liechtenstein 7 2 0 2 29,0 21,7
     Malta Malta 0 0 0 0 0,0 10,0
     Norja Norway 8 710 114 2 140 2 254 1,3 25,9
     Sveitsi Switzerland 1 173 9 33 42 0,8 3,6
Muu Eurooppa Other Europe 876 333
     Albania Albania 1 030 24 118 142 2,3 13,8
Bosnia ja Herzegovina Bosnia and Herzegovina 2 276 .. .. .. .. ..
     Bulgaria Bulgaria 3 590 290 1 064 1 354 8,1 37,7
     Jugoslavia Yugoslavia 2 894 137 2 757 2 894 4,7 100,0
     Kroatia Croatia 1 775 65 346 411 3,7 23,2
     Latvia Latvia 2 884 106 365 471 3,7 16,3
     Liettua Lithuania 1 978 112 184 296 5,7 15,0
     Makedonia Macedonia 906 .. .. .. .. ..
     Moldova Moldova 324 44 .. .. 13,6 ..
     Puola Poland 8 942 173 1 232 1 405 1,9 15,7
     Romania Romania 6 301 397 72 469 6,3 7,4
     Slovakia Slovakia 2 016 373 458 831 18,5 41,2
     Slovenia Slovenia 1 099 22 56 78 2,0 7,1
     Tšekki Czech Republic 2 630 109 537 646 4,1 24,6
     Ukraina Ukraine 9 458 173 800 973 1,8 10,3
     Unkari Hungary 1 811 62 299 361 3,4 19,9
     Valko-Venäjä Belarus 7 865 209 511 720 2,7 9,2
     Venäjä Russian Federation 816 538 23 691 1 060 24 751 2,9 3,0
     Viro Estonia 2 016 52 131 183 2,6 9,1
Australia Australia 156 877 13 758 9 896 23 654 8,8 15,1
Japani Japan 24 064 1 260 491 1 751 5,2 7,3
Kanada Canada 244 571 11 106 8 197 19 303 4,5 7,9
Uusi-Seelanti New Zealand 7 940 1 599 64 1 663 20,1 20,9
Yhdysvallat United States of America 217 333 13 904 50 197 64 101 6,4 29,5
97
 2 Metsien kunto ja monimuotoisuus ã
Metsätilastollinen vuosikirja
2.12 Uhanalaisten lajien lukumäärät elinympäristöittäin 1990
Numbers of threatened species by habitat in 1990
Lähde: Ympäristöministeriö
Source: Ministry of the Environment
Selkä- Selkä- Putkilo- Itiö- Yhteensä
Elinympäristö Habitat rankaiset rangattomat kasvit kasvit
Vertebrates Invertebrates Vascular Crypto- Total
plants gams
Lajien määrä Number of species
Metsät Forests 15 318 38 356 727
Kangasmetsät Heathland forests 2 111 3 135 251
Vanhat kangasmetsät Old heathland forests 2 105 1 107 215
Lehtometsät Herb-rich forests 6 158 25 205 394
Vanhat lehtometsät Old herb-rich forests 1 72 1 45 119
Harjumetsät Esker forests 1 15 7 - 23
Metsäpaloalueet Forest-fire areas - 14 - - 14
Suot Peatlands 1 29 21 32 83
Letot Rich fens - 8 15 15 38
Nevat Open bogs and fens 1 5 - 4 10
Rämeet Pine mires - 12 1 2 15
Korvet Spruce mires - 3 5 9 17
Vedet Watercourses 26 68 18 41 153
Rannat Shoreline areas 4 57 46 32 139
Kalliot Exposed bedrock 1 16 23 117 157
Tunturit Fells 6 22 20 22 70
Kulttuuriympäristöt Man-made environments 8 223 61 71 363
Uhanalaisia kaikkiaan, Threatened species, total 61 733 227 671 1 692
joista varsinaisia uhanalaisia of which actually threatened 37 221 98 307 663
Lajeja kaikkiaan Species, grand total 373 25 500 1 550 14 740 42 000
98 ã 2 Forest health and biodiversity
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
2.13 Avainbiotooppien esiintyminen eräillä alueilla
Occurrence of key biotypes in some regions
hehtaaria hectares
¹ Metsälain mukainen erityisen arvokas elinympäristö. Arvoa määriteltäessä ei ole otettu huomioon biotoopin yleisyyttä alueella.
Especially valuable biotype as defined in Forest Act. The local frequence of the biotype is not taken into account.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Inventointi- Nykyinen tai suunniteltu suojelualue Talousmetsä Metsätalouden maa yhteensä Lakikohteiden ¹
vuosi Present or planned nature conservation area Commercial forest Forestry land, total osuus metsäta-
Avainbiotoopin merkitys Avainbiotoopin merkitys Avainbiotoopin merkitys louden maasta, %
Forestry centre Year of Value of the key biotype Value of the key biotype Value of the key biotype The proportion of
inventory especially valuable
Arvokas Lakikohde ¹ Yhteensä Arvokas Lakikohde ¹ Yhteensä Arvokas Lakikohde ¹ Yhteensä key biotypes ¹, 
Valuable Especially Total Valuable Especially Total Valuable Especially Total % of forestry land
valuable ¹ valuable ¹ valuable ¹
Ahvenanmaa 1997 43 474 517 5 256 3 897 9 153 5 299 4 371 9 670 3,7
Kymi 1997–98 1 891 3 920 5 811 14 930 5 883 20 813 16 820 9 803 26 623 1,2
Etelä-Pohjanmaa 1997 3 229 21 315 24 544 33 722 29 230 62 952 36 951 50 544 87 495 3,4
Keski-Suomi 1996 649 4 051 4 700 9 091 10 846 19 937 9 740 14 897 24 637 1,1
Pohjois-Savo 1996 1 063 4 309 5 372 18 729 18 661 37 390 19 792 22 970 42 762 1,7
99
2 M
etsien kunto ja m
onim
uotoisuus ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
2.14 Kuolleen puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla
Volume of decayed and other dead trees on forest and scrub land
m³/ha
Läpimitaltaan yli 10 cm osan tilavuus - The volume of the part over 10 cm tree diameter
¹ Sisältää myös tunnistamattomien puulajien tilavuuden. - Also includes volume of unidentified tree species.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
2.15 Eräiden lehtipuiden runkoluvut metsä- ja kitumaalla
Number of stems of certain broad leaved species on forest and scrub land
kpl/ha stems/ha
Puiden läpimitta on mitattu 1,3 metrin korkeudelta. - Reference height of tree diameter is 1.3 m above ground level.
¹ Sisältää myös muiden monimuotoisuuden kannalta tärkeiden puulajien runkoluvun. - Also includes number of other tree species important for the biodiversity of forests.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Inventointi- Pystypuu Maapuu Kuollut puu yhteensä
Forestry centre vuosi Dead trees, standing Dead trees, on the ground Dead trees, total
Year of Lehtipuu Havupuu Yhteensä ¹ Lehtipuu Havupuu Yhteensä ¹ Lehtipuu Havupuu Yhteensä ¹
inventory Broadleaves Conifers Total ¹ Broadleaves Conifers Total ¹ Broadleaves Conifers Total ¹
Ahvenanmaa 1997 0,59 1,33 1,92 0,57 1,69 2,26 1,16 3,02 4,18
Kymi 1997–98 0,61 1,11 1,72 0,21 0,35 0,58 0,82 1,50 2,33
Etelä-Pohjanmaa 1997 0,14 0,31 0,46 0,14 0,55 0,72 0,29 0,87 1,18
Keski-Suomi 1996 0,16 0,38 0,54 0,39 1,77 2,48 0,54 2,15 3,02
Pohjois-Savo 1996 0,17 0,35 0,54 0,70 1,35 2,39 0,88 1,71 2,93
Metsäkeskus Inventointivuosi Haapa ≥ 30 cm Harmaaleppä ≥ 20 cm Tervaleppä ≥ 10 cm Pihlaja ≥ 10 cm Raita ≥ 10 cm Yhteensä ¹
Forestry centre Year of inventory European aspen ≥ 30 cm Grey alder ≥ 20 cm Black alder ≥ 10 cm Mountain ash ≥ 10 cm Goat willow ≥ 10 cm Total ¹
Ahvenanmaa 1997 0,79 - .. 3,23 4,06 16,12
Kymi 1997–98 0,95 0,26 2,56 0,72 1,06 5,65
Etelä-Pohjanmaa 1997 0,27 0,11 0,02 0,06 0,53 0,98
Keski-Suomi 1996 0,32 0,11 0,48 0,52 1,61 3,26
Pohjois-Savo 1996 0,52 0,36 0,81 0,65 2,12 4,46
100
ã 2 Forest health and biodiversity
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
101Metsätilastollinen vuosikirja
Luvussa käsitellään taimitarhojen siemen- ja 
taimituotantoa sekä metsänhoito- ja perus-
parannustöitä. Vuonna 1998 metsien hak-
kuuala oli 506 000 hehtaaria, josta 66 
prosentilla tehtiin kasvatushakkuita. Uudis-
tushakkuuala  oli 166 000 hehtaaria, josta 
117 000 hehtaaria avohakattiin ja 49 000 
hehtaarilla tehtiin luontaiseen uudistami-
seen tähtäävä hakkuu. Metsiä viljeltiin 
111 000 hehtaaria. Taimikkoja ja nuoria met-
siä hoidettiin peräti 201 000 hehtaarilla, oji-
tuksia kunnostettiin  69 000 hehtaarilla ja 
uusia metsäautoteitä rakennettiin 1 700 kilo-
metriä. Metsänhoito- ja perusparannustöi-
den kokonaiskustannukset olivat 1,2 
miljardia markkaa.
Taimituotanto
Vuonna 1998 metsäkylvöihin käytettiin noin
9 200 kiloa siementä. Taimitarhojen taimituo-
tantoa varten kylvettiin siemeniä 1 876 kiloa,
mikä oli 6 prosenttia edellisvuotta enemmän
(taulukko 3.1, ryhmä Muut puulajit ei ole ver-
tailussa mukana). Taimitarhakylvöjen koko-
naismäärä on kuitenkin vähentynyt 1990-luvul-
la. Taimitarhojen kylvömäärien pienentyessä
on kylvetyn siemenen jalostusaste noussut (ku-
va 3.1). Yli puolet männyn taimitarhakylvöistä
tehdään nykyisin siemenviljelyssiemenellä.
Etelä-Suomen taimitarhoilla kaikki taimitarha-
kylvöissä käytetty männynsiemen onkin sie-
menviljelyssiementä, kun taas Pohjois-Suo-
men taimitarholla joudutaan käyttämään sie-
mentuotannon vaikeuksien vuoksi vielä pääasi-
assa metsikkösiementä (alkuperäluokka B).
Rauduskoivun taimitarhakylvöistä siemenvilje-
lyssiemenen osuus on selvästi suurin, vuonna
1998 jo 85 prosenttia. Vuonna 1995 kuusen sie-
menviljelykset tuottivat poikkeuksellisesti hy-
vän sadon (ks. Metsätilastollinen vuosikirja
1997), mikä näkyy kuusen kylvöjen jalostusas-
teen nousuna vuosina 1996–1998. Laajemmin
metsäjalostuksen tilastoja esitetään Suomen
metsänjalostuksen yleistilastoa -julkaisussa.
Taimitarhoilla metsänviljelyä varten tuotet-
tujen taimien määrä väheni tasaisesti koko
1990-luvun alun ajan (taulukko 3.2). Sen jäl-
keen taimituotanto on asettunut noin 150 mil-
joonan taimen tasolle. Vuonna 1998 metsänvil-
jelyyn toimitettiin 149 miljoonaa tainta, joista
kuusta oli 45 prosenttia. 
Metsänhoito- ja perusparannustyöt
Taustaa ja käsitteitä
Metsänhoito- ja perusparannustöillä pyritään
turvaamaan korkea ja taloudellisesti arvokas
puuntuotanto sekä monipuolinen ja terve met-
säluonto. Metsikköä käsitellään kiertoajan ku-
luessa monin eri tavoin, joita ovat mm. uudis-
tushakkuu, uudistusalan raivaus, maanmuokka-
us, luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus,
täydennysviljely, taimikonhoito, pystypuiden
karsinta, lannoitus ja harvennushakkuut.  
Metsän käsittelyä ohjaa metsälaki. Lain tar-
koituksena on edistää metsien taloudellisesti,
ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää käyttöä
siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuo-
ton samalla, kun niiden biologinen monimuo-
toisuus säilytetään.  Metsälaissa määritellään
metsänhoidon minimitaso. Lain mukaan met-
sää ei saa kasvatushakkuissa hakata vajaapuus-
toiseksi ja uudistushakkuita saa tehdä vain iän
tai järeyden puolesta uudistuskypsissä met-
sissä. Uudistushakkuun jälkeen alalle on saa-
tava kohtuullisessa ajassa taloudellisesti kasva-
tuskelpoinen taimikko. Metsänomistajalla ei
ole metsänhoito- tai hakkuuvelvoitetta, mutta
3 METSIEN HOITO
102
ã 3 Silviculture 
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
metsiä käsiteltäessä em. lain kohtia tulee nou-
dattaa. 
Kansan- ja aluetaloudellisten syiden sekä in-
vestointien pitkävaikutteisuuden vuoksi valtio
on tukenut yksityismetsien metsänhoito- ja pe-
rusparannustöitä. Rahoitusta ovat ohjanneet
metsänparannussäädökset, joista ensimmäinen
annettiin määräaikaisena jo vuonna 1928. Met-
sänparannuksen työlajien valikoima on tämän
jälkeen muuttunut lakeja uudistettaessa.  Vuo-
den 1997 alusta tuli voimaan metsänparannus-
lain korvaava kestävän metsätalouden rahoitus-
laki. Valtion rahoitusta voi saada paitsi puun-
tuotannon kestävyyden turvaamiseen myös
metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpi-
tämiseen ja metsäluonnonhoitoon. Metsien
puuntuotannollisen kestävyyden ja elinvoimai-
suuden turvaamiseksi rahoitusta myönnetään
metsänuudistamiseen (mukaanlukien pellon-
metsitys), kulotukseen, nuoren metsän hoitoon
(sisältää taimikon ja riukuvaiheen metsän per-
kauksen ja harvennuksen sekä pystykarsinnan),
energiapuun korjuuseen, metsänterveyslannoi-
tukseen, kunnostusojitukseen sekä metsätien
tekemiseen. 
Metsänhoito- ja perusparannustöiden taulu-
koissa tiedot on esitetty omistajaryhmittäin
seuraavasti:
Yksityiset ym.: varsinaiset yksityismetsänomista-
jat, yhteismetsät, kunnat, seurakunnat ja
säätiöt ym. yhteisöt sekä Ahvenanmaan
maakuntahallinto
Metsäteollisuus: Metsäteollisuus ry:n jäsenyhtiöt
Valtio: Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos ja
puolustusministeriö
Eri hakkuutavoin käsitellyt pinta-alat esite-
tään taulukoissa 3.3–3.4. Harvennushakkuisiin
sisältyvät kaikki sellaiset metsikön kasvattami-
seksi tehdyt harvennukset, joita ei lueta taimi-
konhoitoon. Myös uudistamishakkuita edeltä-
vät väljennyshakkuut kuuluvat tähän ryhmään.
Siemen- ja suojuspuuhakkuissa uudistusalalle
jätetään luontaisen uudistamisen turvaavat sie-
men- tai suojuspuut. Myös muut luontaiseen
uudistamiseen tähtäävät hakkuut, kuten kaista-
lehakkuut, kuuluvat tähän ryhmään. Ei-metsä-
taloudelliset hakkuut  liittyvät mm.  pellon ja
tonttimaan raivaukseen tai teiden ja allasaluei-
den perustamiseen.
Taimikonhoidolla tarkoitetaan taimikoiden
perkauksia ja harvennuksia ja nuoren metsän
kunnostuksella riukumetsien harvennuksia aina
siihen asti, kun harvennuspuusta aletaan saada
myyntituloa (taulukot 3.12–3.13). Mekaaninen
perkaus ja harvennus käsittää raivaus- ja moot-
torisahalla sekä vesurilla tehdyt taimikonhoito-
työt. Myös mekaanis-kemiallisesti tehdyt työt
(esimerkiksi kantokäsittely) kirjataan tähän.
Lehvästökäsittelyllä tarkoitetaan joko lentoko-
neella, traktorilla tai käsityövälinein tehtyjä
lehvästöruiskutuksia. Muut taimikonhoitotyöt
sisältävät ruohojen ja heinien mekaanisen tai
kemiallisen torjunnan sekä verhopuiden pois-
ton.
Pysyvällä metsätiellä tarkoitetaan sellaista
pääasiassa metsätalouden liikennetarpeisiin
rakennettua moottoriajoneuvoilla ympäri vuo-
den liikennöitävää tietä, jonka aikaansaami-
seksi on tehty kuivatustöitä, maan siirtoja tai
maan kuljetuksia (taulukot 3.18–3.19). Metsä-
tiet jaetaan runko-, alue- ja varsiteihin sen
mukaan, millainen merkitys niillä on tieverkon
osana.
Työmäärät ja kustannukset vuonna 1998
Vuotuinen hakkuuala on 1990-luvulla vaihdel-
lut 237 000 hehtaarista (1991) 543 000 hehtaa-
riin (1994). Avohakkuiden osuus hakkuualasta
on ollut 23–36 prosenttia. Keskimäärin 0,6 pro-
senttia metsämaan alasta on avohakattu vuosit-
tain. Vuonna 1998 hakkuuala oli 506 000 heh-
taaria (taulukko 3.3 ja kuva 3.3). Harvennus-
hakkuita tehtiin 284 000 hehtaarilla ja avohak-
kuita 117 000 hehtaarilla.
Vuosina 1995–98 eri omistajaryhmien met-
sissä on selvitetty, miten luonnonsuojelu- ja
metsälakien mukaiset erityisen arvokkaat elin-
ympäristöt (ns. lakikohteet) ja muut luontokoh-
teet ovat säilyneet hakkuissa ja metsän uudista-
misessa. Vuonna 1998 tarkastettiin 845 satun-
naisotannalla valittua yksityismetsien ja
metsäteollisuusyritysten leimikkoa ja uudistus-
alaa, joista 302:lta löytyi luontokohteita. Laki-
kohteita näistä oli 65. Yli puolet luontokoh-
teista oli säilyttänyt hakkuissa ja metsänuudis-
tamisessa ominaispiirteensä kokonaan ja
kolmasosa lähes koko- naan. Vastaavasti Met-
sähallituksen metsissä tarkastettin 380 aluetta,
103
 3 Metsien hoito ã
Metsätilastollinen vuosikirja
joissa oli 228 luontokohdetta. Lakikohteita oli
vain kaksi. Täysin tai lähes täysin säilyneiden
luontokohteiden osuus oli Metsähallituksen
metsissä 96 prosenttia.
Metsänuudistamisen ala oli 160 000 hehtaa-
ria vuonna 1998 (taulukot 3.7–3.9, kuvat 3.4–
3.5). Tästä 49 % eli 79 000 hehtaaria istutettiin,
33 000 hehtaaria (20 %) kylvettiin ja 49 000
hehtaarilla (31 %) tehtiin luontaiseen uudista-
miseen tähtääviä hakkuita. Kymmenvuotiskau-
della 1989–98 vuotuinen uudistamisala on
vaihdellut melko vähän: 156 000 hehtaarista
179 000 hehtaariin. Vastaavan ajanjakson
uudistushakkuut ovat vaihdelleet paljon voi-
makkaammin: 100 000 hehtaarista 218 000
hehtaariin. Istutuksen osuus uudistamisesta on
pienentynyt hieman ja kylvön lisääntynyt.
Luontaisen uudistamisen ala on vaihdellut voi-
makkaimmin. Männyn osuus istutusalasta on
pienentynyt 1970- ja 1980 -lukujen taitteen
noin 80 prosentista alle 40 prosenttiin. Uudis-
tusaloja raivattiin 74 000 hehtaaria ja muokat-
tiin 120 000 hehtaaria vuonna 1998 (taulukot
3.5–3.6). Kymmenvuotiskaudella 1989–98
uudistusaloista yli 70 prosenttia on vuosittain
muokattu ja runsaat puolet raivattu.
Vuonna 1998 erilaisia taimikonhoitotöitä
tehtiin 201 000 hehtaarilla (taulukot 3.11–3.12
ja kuva 3.6). Taimikkoja hoidettiin 1970-luvun
lopussa jopa yli 500 000 hehtaarilla vuosittain,
mutta työalat ovat sittemmin vähentyneet. 
Kunnostusojitusta tehtiin 69 000 hehtaa-
rilla vuonna 1998 (taulukot 3.16–3.17, kuva
3.8). Uusia metsäteitä rakennettiin noin 1 700
kilometriä ja perusparannettiin 1 200 kilomet-
riä (taulukot 3.18–3.19, kuva 3.9). Tienraken-
nuksessa painopiste on siirtymässä teiden
perusparannuksiin.
Vuonna 1998 metsänhoito- ja perusparan-
nustöihin käytettiin 1 167 miljoonaa markkaa
(taulukot 3.20–3.21, kuva 3.10). Reaalikustan-
nukset olivat 1980-luvulla 1 200 miljoonan
markan tasolla, josta ne nousivat 1 400 miljoo-
naan markkaan vuonna 1991 laskien sitten mil-
jardin tuntumaan. Kymmenvuotiskaudella
1989–98 yksityisten kustannusosuus on ollut
keskimäärin 82, metsäteollisuusyritysten 7  ja
valtion 11 prosenttia (taulukko 3.22). Yksityis-
metsissä tehtäviin töihin myönnettiin vuonna
1998 valtion lainoja ja tukia 308  miljoonaa
markkaa, mikä oli 31 prosenttia yksityismet-
sien metsänhoito- ja perusparannustöiden
kokonaiskustannuksista (taulukot 3.23–3.24,
kuva 3.11). Metsänomistajien oman rahoituk-
sen ja työpanoksen arvo oli 677 miljoonaa
markkaa. Valtion tuet ja etenkin lainat yksityis-
metsätaloudelle ovat vähentyneet viime vuo-
sina.
Osa valtion metsäalueilla tehdyistä töistä ei
sisälly tähän tilastoon. Vuosien 1950–66 tilas-
toista puuttuvat myös sellaiset työt, jotka on
tehty yksityismetsissä ilman yksityismetsätalo-
uden edistämisjärjestöjen johtoa ja valvontaa.
Vuosina 1967–98 yksityismetsätalouden orga-
nisaatiot ovat arvioineet yksityismetsänomista-
jien omatoimisesti tekemien metsänhoito- ja
perusparannustöiden suoritteet ja kustannukset.
Kun metsälainsäädäntö muuttui vuoden 1997
alussa, yksityisten metsänomistajien ilmoitus-
velvoitteet vähenivät ja valtion tukien maksa-
tusperusteet muuttuivat. Uudet tiedonkeruu-
muodot eivät ole vielä selkiytyneet, mikä
vähentää metsänhoito- ja perusparannustöiden
tilastojen yksityismetsiä koskevan tiedon luo-
tettavuutta.
104
ã 3 Silviculture 
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Metsäsertifiointi on käynnissä  Suomen metsissä
Mitä metsäsertifiointi on?
Metsäsertifioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa puun myyjästä tai ostajasta riippumaton osapuoli myöntää todistuksen 
eli sertifikaatin siitä, että metsiä hoidetaan ja käytetään ennalta sovittujen vaatimusten mukaisesti. Vaatimukset perustu-
vat yleensä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän metsätalouden periaatteisiin.
Sertifioinnin avulla asiakas voi varmistua siitä, että puuraaka-aine on peräisin hyvin hoidetuista metsistä. Metsäsertifiointi 
tukee samalla kestävän metsätalouden periaatteiden soveltamista käytännön toimintaan.Tavoitteena on antaa puuraa-
ka-aineen lopputuotteelle ympäristömerkki, joka sisältää metsäsertifioinnin lisäksi puun alkuperän todentamisen ja ns. 
tuotesertifioinnin.
Suomen kansallinen metsäsertifiointijärjestelmä (Finnish Forest Certification System, FFCS)
Suomen metsissä kesällä 1999 aloitettu käytännön metsäsertifiointi perustuu 1997 laadittuun kansalliseen metsäserti-
fiointimalliin. Tämän mallin koostamiseen osallistuivat keskeiset metsätalouteen, puun käyttöön, luonnonsuojeluun ja 
metsien monikäyttöön liittyvät organisaatiot ja tahot. Ympäristöjärjestöt osallistuivat standardin kehittämiseen, mutta sa-
noutuivat myöhemmin irti yhteistyöstä lähinnä tavoitteista syntyneiden erimielisyyksien takia. Suomen metsäsertifiointi-
järjestelmään sisältyvät standardit metsien hoidolle ja käytölle, puun alkuperän todentaminen sekä ulkoisen tarkastuksen 
(auditoinnin) pätevyys- ja laatuvaatimukset. Suomalainen sertifiointijärjestelmä ei sisällä tuotemerkintää. Järjestelmä on 
kuitenkin suunniteltu siten, että kummankin kilpailevan kansainvälisen metsäsertifiointijärjestelmän (PEFC ja FSC) vaa-
timukset täyttyvät mahdollisimman hyvin. 
Metsien hoidon ja käytön alueellista sertifiointia varten on määritelty 37 vaatimusta eli standardia. Nämä standardit voivat 
olla ns. suoritustasovaatimuksia, kuten esimerkiksi kulotuksen määrän lisäämistä koskevia sopimuksia tai ympäristöjoh-
tamisvaatimuksia, kuten esimerkiksi metsänhoitosuositusten laadintavelvoite. Suomalaiseen metsäsertifiointijärjestel-
mään liittyy myös puun alkuperän todentaminen, jonka avulla yritykset voivat osoittaa käyttävänsä sertifioiduista metsistä 
peräisin olevaa puuta. 
Kansallinen sertifiointimalli perustuu pienmetsätalouden huomioonottamiseen. Kyseessä on alueellinen ryhmäsertifioin-
ti, jossa sertifiointi kohdistetaan samanaikaisesti kaikkiin tietyn alueen metsänomistajiin ja muihin metsätalouden organi-
saatioihin. Sertifiointi on mahdollista tehdä myös yksittäisen metsänomistajan metsiin. Käytännössä metsäsertifikaattia 
haetaan metsäkeskuksen alueelle ja hakijana on tavallisesti metsänhoitoyhdistysten liitto. Sertifiointi on vapaaehtoista, 
sillä halutessaan metsänhoitoyhdistys tai metsänomistaja voi jättäytyä siitä pois ilmoittamalla kirjallisesti kieltäytymisen-
sä. Vuonna 1999 sertifiointiin liittyvä maastotarkastus tehdään seitsemän metsäkeskuksen alueella, joiden yhteinen met-
säpinta-ala on noin 12 miljoonaa hehtaaria.
Yhteiseurooppalainen metsäsertifiointijärjestelmä (Pan European Forest Certification Scheme, PEFC)
Suomen, Saksan, Ranskan, Norjan, Itävallan ja Ruotsin metsänomistajien aloitteesta aloitettiin vuonna 1998 yhteiseu-
rooppalaisen metsäsertifiointijärjestelmän (PEFC) kehittäminen. Sittemmin aloitteeseen on liittynyt mukaan muita Euroo-
pan valtioita: Belgia, Tšekki, Tanska, Iso-Britannia, Irlanti, Latvia, Luxemburg, Portugali, Slovenia, Espanja ja Sveitsi. 
Virallisesti PEFC-järjestelmä käynnistettiin kesäkuussa 1999 Pariisissa, jossa 14 Euroopan maata allekirjoittivat järjes-
telmää koskevan sopimuksen.
Vaikka PEFC-aloite oli yksityismetsänomistajien aikaansaama, siihen osallistuivat myös valtion metsien, metsäteollisuu-
den ja kaupan edustajat. PEFC-järjestelmää koskeva säännöstö hyväksyttäneen Prahassa marraskuussa 1999 ja en-
simmäiset metsäalueet liitettäneen järjestelmään viimeistään vuoden 2000 alussa. Pisimmälle PEFC-järjestelmän 
käyttöönotossa ovat edenneet Suomi, Norja, Ruotsi, Saksa ja Ranska. Näissä maissa PEFC-järjestelmän mukaisesti 
sertifioitavia metsiä on vuoden 2000 alussa yli 15 miljoonaa hehtaaria.
105
 3 Metsien hoito ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Yhteiseurooppalainen metsäsertifiointijärjestelmä tarkoittaa kansallisten metsäsertifiointijärjestelmien vastavuoroista 
tunnustamista.  Valtiot ja alueet kehittävät paikalliset olosuhteet huomioon ottaen omat kansalliset mallinsa. Näissä mal-
leissa noudatetaan yhteiseurooppalaisia kestävän metsätalouden periaatteita ja kriteereitä, jotka on määritelty Helsingin 
(1993) ja Lissabonin (1998) metsäministerikonferensseissa. Yhteiseurooppalainen sertifiointijärjestelmä perustuu 
avoimuuteen, riippumattomaan ulkoiseen arviointiin ja mahdollistaa alueellisen ryhmäsertifioinnin. Tuotteet, joiden val-
mistukseen käytetty puu on peräisin PEFC-sertifioiduista metsistä, voidaan merkitä  PEFC-tuotemerkillä.
FSC-metsäserfiointijärjestelmä (Forest Stewardship Council, suom. Hyvän metsänhoidon neuvosto)
FSC on riippumaton, kansainvälinen järjestö, jonka päämaja sijaitsee Meksikossa. Järjestön perustivat 1993 Kanadassa 
pidetyssä kokouksessa ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt, puuntuottajat ja eräät puukauppaorganisaatiot 25 eri maasta. 
Sittemmin merkin innokkaimpia edistäjiä ovat olleet kansainväliset ympäristöjärjestöt, ennen muuta WWF sekä eräät yk-
sityiset kauppaketjut Keski-Euroopassa ja metsäteollisuus Ruotsissa.
FSC-sertifiointijärjestelmän 10 hyvän metsänhoidon periaatetta sisältävät metsien kestävän käytön perusperiaatteet. 
Myös näitä perusperiaatteita voidaan soveltaa kansallisella tasolla ottaen huomioon paikalliset olosuhteet. Alunperin 
FSC-järjestelmä kehitettiin tropiikin metsiä varten, mutta sitten sen soveltaminen on levinnyt muualle. FSC-tuotemerkkiä 
voi käyttää FSC-periaatteiden mukaan sertifioiduista metsistä valmistetuissa puutuotteissa.  Syksyllä 1999 FSC-periaat-
teiden mukaan sertifioituja metsiä oli yli 17 miljoonaa hehtaaria. Yli 98 prosenttia FSC-sertifioiduista metsistä on met-
säteollisuusyritysten, yhteisöjen tai valtion metsäalueita. Eniten tällaisia metsiä on Ruotsissa, Puolassa ja 
Yhdysvalloissa sekä eräissä kehitysmaissa kuten Sambiassa ja Boliviassa. Yksityismetsiä on sertifioitu FSC-periaattei-
den mukaan vain poikkeustapauksissa.
Eurooppalaiset metsänomistajat katsovat, etteivät voi hyväksyä FSC-järjestelmää metsiensä sertifiointiin, koska sen 
periaatteet eivät sovellu pienmetsänomistusvaltaiseen metsärakenteeseen eikä siinä sovellettu päätöksentekojärjestel-
mä ota riittävästi huomioon yksityismetsänomistajien näkemyksiä. Ruotsissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa on ke-
hitetty kansallisten PEFC-standardien lisäksi myös maakohtaiset FSC-standardit. Suomessa ei ole varsinaisia FSC-
standardeja lainkaan, sillä ympäristöjärjestöt olivat mukana kansallisten sertifiointistandardien kehittämistyössä ja tavoit-
teena oli standardien yhdenmukaisuus FSC-järjestelmän kanssa.
Ympäristöjärjestöjen mukaan Suomen kansalliset standardit eivät kuitenkaan täytä FSC-vaatimuksia sen vuoksi, että 
niissä ei ole otettu riittävästi huomioon eräitä ekologisia vaatimuksia. Näitä vaatimuksia ovat mm. hakkuissa säästettä-
vien ns. jättöpuiden lukumäärä sekä suojelukohteiden prosenttiosuus talousmetsissä. Näkemyksiensä vuoksi suoma-
laiset ympäristöjärjestöt eivät ole halunneet tukea PEFC-järjestelmää ja suomalaista sertifiointimallia. Ne ovat 
ilmoittaneet olevansa FSC-järjestelmän takana eivätkä siten voi yhtä aikaa suosia kilpailevaa PEFC-järjestelmää.
Lisätietoja mm. http://www.smy.fi/certification/, http://www.pefc.org/, http://www.fscoax.org/
Teksti: Sinikka Västilä, Jari Parviainen ja Raija-Riitta Enroth
106
ã 3 Silviculture 
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
 Kirjallisuus – Literature
Arnkil, R. 1998. Metsäluonnon hoito hakkuissa ja
metsän uudistamisessa.  Arvioinnin maastotyön
ohjeet 1998. Tapio. 21 s. + liitteet.
Honkanen, T. 1997. Metsänhoitotöiden rahoitus.
Tapion taskukirja (23. uudistettu painos), s. 140–
145. Metsälehti Kustannus.
Kansallinen metsäohjelma 2010. 1999. Maa- ja met-
sätalousministeriön julkaisuja 2/1999. 38 s.
Kansallinen metsäohjelma 2010. Taustaraportti.
1999. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja
6/1999. 156 s. + liitteet.
Kiviniemi, M. 1997. Metsäoikeus. 2. uudistettu
painos. Metsälehti Kustannus. 496 s.
Kukkonen, H. & Rikala, R. 1997. Siemen- ja taimi-
huolto. Tapion taskukirja (23. uudistettu painos),
s. 240–249. Metsälehti Kustannus.
Luonnonhoidon laadun auditointi 1998. Metsäta-
louden kehittämiskeskus Tapion monisteita.
Maa- ja metsätalousministeriön päätös metsän-
viljelyaineiston kaupasta. 23.12.1992/1533.
Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuonna 1998.
Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tieto-
palvelu. Ennakkotieto.
Metsäsektorin suhdannekatsaus 1999–2000. 1999.
Metsäntutkimuslaitos. 54 s.
Metsäsertifioinnin toteutusjärjestelmän kehittäminen
Suomessa 1997. Maa- ja metsätalousministeriön
julkaisuja 6/1997. 101 s.
Metsätalouden ympäristöohjelma metsäpolitiikan
linjanluojana. Seurantatyöryhmän loppuraportti.
1998. Maa- ja metsätalousministeriön julkai-
suja 1. 46 s.
Metsätalous ja ympäristö. 1994. Metsätalouden ym-
päristöohjelmatyöryhmän mietintö 1994:3. Maa-
ja metsätalousministeriö. 100 s.
Rissanen, K. 1999. Luonnonhoidon seuranta 1998.
Metsähallitus, metsätalous. 16 s. + liitteet.
Suomen kestävän metsätalouden kriteerit ja indikaat-
torit. 1997. Maa- ja metsätalousministeriö. 72 s.
Yrjänä-Ketola, L. & Karvinen, K. 1997. Suomen
metsänjalostuksen yleistilastoa 1997. General
Statistics on Forest Tree Breeding in Finland
1997. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja
642. 42 s.
Metsälaki (1093/1996) 
Metsäasetus (1200/1996)
Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/96)
Asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta
(1311/96)
Muut tietolähteet – Other sources of information
Ahvenanmaan maakuntahallitus, 
metsätaloustoimisto
Maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto
Metsähallitus
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
Metsäntutkimuslaitos, tutkimusmetsäpalvelut
Puolustusministeriö, metsätalouden vastuualue
107
 3 Metsien hoito ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Kuva 3.2 Taimitarhoilta metsänviljelyyn luovutetut taimet 1966–98
Figure 3.2 Number of seedlings delivered for planting, 1966–98
Kuva 3.1 Siemenviljelyssiemenen osuus taimitarhakylvöistä puulajeittain 1991–98
Figure 3.1 Proportion of seed-orchard seed used in nurseries 1991–98, by main tree species 
91 92 93 94 95 96 97 98
0
20
40
60
80
100
Vuosi - Year
Mänty
Pinus sylvestris
Rauduskoivu
Betula pendula
Lähde:     Maa- ja metsätalousministeriö
Source:    Ministry of Agriculture and Forestry
%
Kuusi
Picea abies
66 70 75 80 85 90 95 98
0
50
100
150
200
250
300
350
0
50
100
150
200
250
300
350
Vuosi - Year
Yhteensä  -Total
Lähde:     Maa- ja metsätalousministeriö
Source:    Ministry of Agriculture and Forestry
Mänty - Pinus sylvestris
Kuusi - Picea abies
milj. tainta mill. seedlings
Koivut - Betula spp.
108
ã 3 Silviculture 
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Kuva 3.3 Hakkuualat 1970–98. Kaikki omistajaryhmät
Figure 3.3 Forest area treated with fellings 1970–98. All forest-ownership categories
70 75 80 85 90 95 98
0
100
200
300
400
500
600
700
0
100
200
300
400
500
600
7001000 ha
Vuosi - YearLähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
Hakkuuala yhteensä - Total area treated
Harvennushakkuu - Thinning
Siemen- ja suojuspuuhakkuu - Seed tree and shelterwood fellings
Avohakkuu - Clear fellings
Muut hakkuut - Other fellings
Kuva 3.4 Metsänuudistaminen 1965–98. Kaikki omistajaryhmät
Figure 3.4 Natural and artificial regeneration 1965–98. All forest-ownership categories
65 70 75 80 85 90 95 98
0
50
100
150
200
250
0
50
100
150
200
250
1000 ha
Kylvö - Seeding
Istutus - Planting
Uudistusala yhteensä  -Total
Vuosi - Year
Luontainen uudistaminen¹ - Natural regeneration¹
¹ Luontaisen uudistamisen ala on siemen- ja suojuspuuhakkuiden ala.
   Area of natural regeneration is the area of the seed tree and shelterwood fellings.
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
109
 3 Metsien hoito ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Kuva 3.5 Metsänviljely 1950–98 omistajaryhmittäin
Figure 3.5 Seeding and planting 1950–98, by forest-ownership category
50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 98
0
40
80
120
160
0
40
80
120
1601000 ha
Vuosi - Year
Valtio
State
Viljelyala yhteensä
Total
Metsäteollisuus
Forest industries
Yksityiset ym.
Non-industrial,
 private etc.
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
Kuva 3.6 Taimikonhoito 1950–98 omistajaryhmittäin
Figure 3.6 Tending of seedling stands 1950–98, by forest-ownership category
50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 98
0
100
200
300
400
500
600
0
100
200
300
400
500
6001000 ha
Vuosi - Year
Valtio - State
Taimikonhoitoalat yhteensä - Total
Metsäteollisuus - Forest industries
Yksityiset ym. - Non-industrial, private etc.
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
110
ã 3 Silviculture 
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Kuva 3.7 Metsänlannoitus 1964–98 omistajaryhmittäin
Figure 3.7 Forest fertilisation 1964–98, by forest-ownership category
65 70 75 80 85 90 95 98
0
50
100
150
200
250
0
50
100
150
200
2501000 ha
Vuosi - Year
Valtio - State
Metsänlannoitusalat yhteensä - Total
Metsäteollisuus - Forest industries
Yksityiset ym. - Non-industrial, private etc.
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
Kuva 3.8 Metsäojitus 1980–98
Figure 3.8 Forest drainage 1980–98
1000 ha
Vuosi - Year
80 85 90 95 98
0
40
80
120
0
40
80
120
Valtio - State
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
Uudisojitusalat yhteensä
First-time drainage, total
Kunnostusojitus ¹
Ditch cleaning and supplementary ditching
Yksityiset ym. - Non-industrial, private etc.
Metsäteollisuus - Forest industries
¹ Vuosien 1980–88 luvut ovat arvioituja.
   During 1980–88 the figures are estimated.
111
 3 Metsien hoito ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Kuva 3.9 Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus 1950–98 omistajaryhmittäin
Figure 3.9 Construction and basic improvement of forest roads 1950–98, by forest-ownership category
50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 98
0
1000
2000
3000
4000
5000
0
1000
2000
3000
4000
5000
Vuosi - Year
Valtio
State
Rakennetut metsätiet  yhteensä
Total
Kilometriä Kilometres
Metsäteollisuus
Forest industries
Yksityiset ym.
Non-industrial, private etc.
Metsäteiden perusparannus
Basic improvement of 
forest roads
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
Kuva 3.10 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannukset omistajaryhmittäin 1963–98 vuoden 1998 
rahaksi muunnettuna
Figure 3.10 Total costs of silvicultural and forest-improvement works by forest-ownership category 1963–98, expressed in 
1998 money
63 65 70 75 80 85 90 95 98
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
Vuosi - Year
Kokonaiskustannukset -Total
Valtio - State
Tukkuhintaindeksi/Kotimaiset tavarat 
Wholesale price index/Domestic goodsYksityiset ym.
Non-industrial, private etc.
Metsäteollisuus
Forest industries
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
milj. mk vuoden 1998 rahana FIM mill. in 1998 money
112
ã 3 Silviculture 
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Kuva 3.11 Yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden rahoitus 1963–98 vuoden 1998 rahaksi 
muunnettuna
Figure 3.11 Financing of silvicultural and forest-improvement works in non-industrial, private forests 1963–98, expressed 
in 1998 money 
63 65 70 75 80 85 90 95 98
0
200
400
600
800
1000
1200
0
200
400
600
800
1000
1200
Vuosi - Year
Tukkuhintaindeksi/Kotimaiset tavarat 
Wholesale price index/Domestic goods
Kokonaiskustannukset
Total costs
Oma panos
Own input
Valtion lainat
State loans
Valtion tuet
State grants
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
milj. mk vuoden 1998 rahana FIM mill. in 1998 money
Kuva 3.12 Eri työlajien osuudet metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannuksista 1967–98. Kaikki 
omistajaryhmät
Figure 3.12 The proportions of different silvicultural and forest-improvement works in the total costs 1967–98. All forest- 
ownership categories
67 70 75 80 85 90 95 98
0
20
40
60
80
100
Vuosi - Year
prosenttia kustannuksista per cent of costs
metsänviljely - seeding and planting
metsäojitus
forest drainage
forest
costs
and other
metsänlannoitus ja muut kustannukset
fertilisation
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
taimikonhoito, nuoren metsän kunnostus ja pystykarsinta
tending of seedling stands, improvement of young stands and 
pruning
metsäteiden rakentaminen, perusparannus ja kunnossapito
construction, basic improvement and maintenance of forest roads
uudistusalojen valmistaminen -    preparation of regeneration areas
113
 3 Metsien hoito ã
Metsätilastollinen vuosikirja
3.1 Taimitarhakylvöt 1998
Amounts of seed used in nurseries in 1998
kilogrammaa kilogrammes
Alkuperäluokat:  Category of origin:   
Siemenviljelyssiemen: Seed from seed-orchards:
A2 = Siemenviljelyksistä saatu aineisto A2 = Material from registered seed-orchards
A3 = Nuorista siemenviljelyksistä saatu aineisto A3 = Material from registered young seed-orchards
(siitepölytuotanto < 20 kg/ha/v) (pollen production less than 20 kg/ha/year)
Metsikkösiemen: Seed from seed collection stands:
B1 = Erityisesti valikoitu aineisto B1 = Material from highly-selected seed stands
B2 = Valikoitu aineisto B2 = Material from selected seed stands
B3 = Metsikkökeräysaineisto B3 = Material from a known stand
B4 = Aluekeräysaineisto B4 = Material from a known region
1 Suluissa siemenviljelyssiemenen osuus
Proportion of seed from seed-orchards shown in parentheses
Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö
Source: Ministry of Agriculture and Forestry
Alkuperäluokka Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muut
Category of origin Pinus sylvestris Picea abies Betula pendula Betula pubescens Others
Siemenviljelyssiemen
Seed from seed-orchards
A2 107,5 2,2 36,0 1,7 127,8
A3 266,4 670,1 1,9 0,7 16,5
Yhteensä 374,0 672,3 37,9 2,3 144,3
Total
%-osuus 54 59 85 43 62
per cent of grand total
Metsikkösiemen
Seed from seed collection stands
B1, B2 0,5 46,4 2,5 1,7 1,8
B3 158,2 405,6 3,9 1,2 85,4
B4 163,4 5,7 0,6 0,0 0,4
Yhteensä 322,2 457,7 6,9 2,9 87,6
Total
%-osuus 46 41 15 57 38
per cent of grand total
KAIKKIAAN 696,1 1 129,9 44,8 5,3 231,9
GRAND TOTAL
1991 ¹ 1 447 (59) 1 719 (11) 126 (27) 24 (51) 112 (49)
1992 967 (56) 1 410 (14) 132 (29) 35 (45) 106 (54)
1993 890 (50) 1 292 (18) 86 (53) 21 (44) 90 (72)
1994 767 (49) 1 184 (21) 48 (70) 8 (65) 193 (17)
1995 773 (51) 1 259 (24) 73 (56) 14 (68) 348 (25)
1996 631 (55) 1 131 (35) 73 (70) 16 (58) 733 (16)
1997 645 (56) 1 039 (45) 67 (82) 13 (33) 564 (22)
1998 696 (54) 1 130 (59) 45 (85) 5 (44) 232 (64)
114
ã 3 Silviculture 
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
3.2 Metsänviljelyyn 1998 toimitetut taimet 
Number of seedlings delivered for planting in 1998
1 000 kpl 1 000 seedlings
Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö
Source: Ministry of Agriculture and Forestry
Taimituottaja Seedling producer Mänty Pinus sylvestris Kuusi Picea abies
 Paljasjuuriset Paakku- Yhteensä Paljasjuuriset Paakku- Yhteensä
taimet taimet taimet taimet
Bare-rooted Container Total Bare-rooted Container Total
seedlings seedlings seedlings seedlings
Metsähallitus Finnish Forest and Park Service 278 17 594 17 872 806 12 392 13 198
Metsäntutkimuslaitos Finnish Forest Research Institute 76 312 388 106 774 880
Taimituotantoyhtiöt Commercial nurseries 2 034 30 621 32 655 12 566 29 799 42 365
Metsäteollisuus Forest industries  - 1 119 1 119  - 5 458 5 458
Muut Others 75 10 098 10 173 1 105 4 215 5 320
Yhteensä Total 2 463 59 744 62 207 14 583 52 638 67 221
1980 116 227 59 960 176 187 32 230 1 925 34 155
1985 63 384 106 466 169 850 28 800 20 474 49 274
1990 30 053 102 280 132 333 25 085 46 905 71 990
1991 23 717 96 658 120 375 24 850 48 840 73 690
1992 14 682 79 610 94 292 27 214 54 199 81 413
1993 7 996 69 052 77 048 19 716 53 254 72 970
1994 6 664 60 787 67 451 19 319 46 882 66 201
1995 4 254 61 677 65 931 18 124 49 251 67 375
1996 3 587 61 475 65 062 13 070 54 606 67 676
1997 2 730 52 561 55 291 15 063 50 585 65 648
1998 2 463 59 744 62 207 14 583 52 638 67 221
Taimituottaja Seedling producer Rauduskoivu Betula pendula Hieskoivu Muut puulajit Kaikkiaan
Paljasjuuriset Paakku- Yhteensä Betula Other Grand 
taimet taimet pubescens species total
Bare-rooted Container Total
seedlings seedlings
Metsähallitus Finnish Forest and Park Service 49 671 720 211 666 32 667
Metsäntutkimuslaitos Finnish Forest Research Institute  - 250 250 2 105 1 625
Taimituotantoyhtiöt Commercial nurseries 1 959 8 823 10 782 1 279 2 844 89 925
Metsäteollisuus Forest industries  - 450 450 7 73 7 107
Muut Others 384 1 140 1 524 52 506 17 575
Yhteensä Total 2 392 11 334 13 726 1 551 4 194 148 899
1980 3 393 179 3 572 - 981 214 895
1985 3 250 4 904 8 154 - 3 768 231 046
1990 5 307 16 856 22 163 2 058 3 240 231 784
1991 6 061 14 792 20 853 3 101 2 824 220 843
1992 5 949 17 472 23 421 5 112 3 078 207 316
1993 7 177 15 232 22 409 5 217 2 624 180 268
1994 3 465 12 519 15 984 2 969 2 389 154 994
1995 1 449 10 221 11 670 1 253 2 505 148 734
1996 3 543 13 257 16 800 2 158 3 230 154 926
1997 3 573 13 117 16 690 2 664 4 155 144 448
1998 2 392 11 334 13 726 1 551 4 194 148 899
115
3 M
etsien hoito ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
3.3 Hakkuualat 1998 hakkuutavoittain, omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain 1
Forest area treated with fellings in 1998, by felling treatment, forest-ownership category and forestry centre 1
I   = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II  = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
hehtaaria hectares
1 Valtion ja teollisuusyhtiöiden luvut koskevat vuoden 1998 todellisia hakkuualoja, mutta omistajaryhmän yksityiset ym. luvut sen sijaan perustuvat yksityismetsien puunmyyntisuunnitelmiin, jotka kattavat 
noin 80 % kaupallisista hakkuista.
For State and Forest industries, the figures cover the whole area treated with fellings during the calendar year 1998. For non-industrial, private etc. the figures are based on felling plans which cover about 
80% of the markings done for commercial fellings in non-industrial, private forests.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu JATKUU
Source: Finnish Forest Research Institute CONT.
Metsäkeskus Kasvatushakkuut
Forestry centre Intermediate fellings
Ensiharvennukset Muut harvennukset Siemen- ja suojuspuiden poisto Yhteensä
First thinnings Other thinnings Removal of seed trees and shelterwood trees Total
I  II  III Yhteensä  I  II  III Yhteensä  I  II  III Yhteensä  I  II  III Yhteensä
Total Total Total Total
0 Ahvenanmaa 137 - - 137 440 - - 440 162 - - 162 739 - - 739
1 Rannikko 6 308 14 39 6 361 7 191 7 114 7 312 3 234 15 24 3 273 16 733 36 177 16 946
2 Lounais-Suomi 8 995 164 209 9 368 14 503 499 270 15 272 4 940 137 32 5 109 28 438 800 511 29 749
3 Häme-Uusimaa 4 244 240 183 4 667 9 501 347 272 10 120 2 931 115 47 3 093 16 676 702 502 17 880
4 Kymi 6 216 2 813 75 9 104 8 194 661 199 9 054 2 005 160 15 2 180 16 415 3 634 289 20 338
5 Pirkanmaa 5 631 399 840 6 870 6 867 508 969 8 344 2 233 454 321 3 008 14 731 1 361 2 130 18 222
6 Etelä-Savo 15 235 3 244 339 18 818 17 693 813 451 18 957 3 530 296 112 3 938 36 458 4 353 902 41 713
7 Etelä-Pohjanmaa 7 936 69 310 8 315 8 231 135 369 8 735 1 512 41 57 1 610 17 679 245 736 18 660
8 Keski-Suomi 6 563 1 211 752 8 526 6 296 1 387 803 8 486 1 379 688 141 2 208 14 238 3 286 1 696 19 220
9 Pohjois-Savo 8 605 1 340 526 10 471 10 344 440 160 10 944 1 418 156 67 1 641 20 367 1 936 753 23 056
10 Pohjois-Karjala 6 587 1 762 2 414 10 763 5 973 838 1 352 8 163 1 590 539 492 2 621 14 150 3 139 4 258 21 547
11 Kainuu 7 535 755 3 518 11 808 3 977 378 2 223 6 578 2 880 214 1 626 4 720 14 392 1 347 7 367 23 106
12 Pohjois-Pohjanmaa 19 132 459 2 153 21 744 9 547 493 1 893 11 933 2 754 53 496 3 303 31 433 1 005 4 542 36 980
13 Lappi 13 287 413 7 527 21 227 7 011 251 4 598 11 860 8 324 17 5 188 13 529 28 622 681 17 313 46 616
Koko maa 116 411 12 883 18 885 148 179 115 768 6 757 13 673 136 198 38 892 2 885 8 618 50 395 271 071 22 525 41 176 334 772
Whole country
116
ã
 3 Silviculture
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
3.3 JATKOA
CONTINUATION
I   = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II  = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
hehtaaria hectares
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu JATKUU
Source: Finnish Forest Research Institute CONT.
Metsäkeskus Uudistushakkuut
Forestry centre Regeneration fellings
Avohakkuut Siemen- ja suojuspuuhakkuut Yhteensä
Clear fellings Seed tree and shelterwood fellings Total
 I  II  III Yhteensä  I  II  III Yhteensä  I  II  III Yhteensä
Total Total Total
0 Ahvenanmaa 170 - - 170 328 - - 328 498 - - 498
1 Rannikko 7 395 69 24 7 488 1 733 - 19 1 752 9 128 69 43 9 240
2 Lounais-Suomi 5 671 202 65 5 938 4 964 82 35 5 081 10 635 284 100 11 019
3 Häme-Uusimaa 6 245 264 191 6 700 1 863 30 46 1 939 8 108 294 237 8 639
4 Kymi 5 045 511 37 5 593 2 170 85 52 2 307 7 215 596 89 7 900
5 Pirkanmaa 3 941 340 995 5 276 2 181 107 156 2 444 6 122 447 1 151 7 720
6 Etelä-Savo 11 893 1 144 363 13 400 2 590 99 164 2 853 14 483 1 243 527 16 253
7 Etelä-Pohjanmaa 8 791 38 279 9 108 1 592 10 40 1 642 10 383 48 319 10 750
8 Keski-Suomi 6 533 1 014 757 8 304 1 075 201 112 1 388 7 608 1 215 869 9 692
9 Pohjois-Savo 10 309 938 283 11 530 1 390 60 108 1 558 11 699 998 391 13 088
10 Pohjois-Karjala 5 828 647 868 7 343 1 520 86 869 2 475 7 348 733 1 737 9 818
11 Kainuu 5 071 421 1 994 7 486 2 808 49 1 158 4 015 7 879 470 3 152 11 501
12 Pohjois-Pohjanmaa 12 644 171 2 339 15 154 2 544 54 409 3 007 15 188 225 2 748 18 161
13 Lappi 9 727 140 3 249 13 116 7 280 224 10 714 18 218 17 007 364 13 963 31 334
Koko maa 99 263 5 899 11 444 116 606 34 038 1 087 13 882 49 007 133 301 6 986 25 326 165 613
Whole country
117
3 M
etsien hoito ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
3.3 JATKOA
CONTINUATION
I   = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II  = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
hehtaaria hectares
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Ei metsätaloudelliset hakkuut Hakkuin käsitelty ala kaikkiaan
Forestry centre Non-forestry fellings Forest area treated with fellings, total
I  II  III  Yhteensä  I  II  III  Yhteensä 
Total Total
0 Ahvenanmaa - - - - 1 237 - - 1 237
1 Rannikko 456 - 9 465 26 317 105 229 26 651
2 Lounais-Suomi 748 - 24 772 39 821 1 084 635 41 540
3 Häme-Uusimaa - 6 23 29 24 784 1 002 762 26 548
4 Kymi 281 43 32 356 23 911 4 273 410 28 594
5 Pirkanmaa 252 2 33 287 21 105 1 810 3 314 26 229
6 Etelä-Savo 55 26 98 179 50 996 5 622 1 527 58 145
7 Etelä-Pohjanmaa 1 064 - 6 1 070 29 126 293 1 061 30 480
8 Keski-Suomi 193 53 36 282 22 039 4 554 2 601 29 194
9 Pohjois-Savo 268 52 4 324 32 334 2 986 1 148 36 468
10 Pohjois-Karjala 19 73 38 130 21 517 3 945 6 033 31 495
11 Kainuu 444 6 124 574 22 715 1 823 10 643 35 181
12 Pohjois-Pohjanmaa 669 3 153 825 47 290 1 233 7 443 55 966
13 Lappi 738 3 61 802 46 367 1 048 31 337 78 752
Koko maa 5 187 267 641 6 095 409 559 29 778 67 143 506 480
Whole country
118
ã
 3 Silviculture
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
3.4 Hakkuualat hakkuutavoittain 1970–98
Forest area treated with fellings 1970–98, by felling treatment
1 000 hehtaaria  1 000 hectares
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Harvennushakkuu Uudistushakkuut: avohakkuu Uudistushakkuut: siemen- ja suojuspuuhakkuu Siemen- ja suojuspuiden poisto Muut hakkuut Hakkuut Hakkuin käsitelty ala 
Year Thinnings Regeneration fellings: clear fellings Regeneration fellings: seed tree and shelterwood fellings Removal of seed trees and Other fellings kitumaalla kaikkiaan
shelterwood trees Fellings on Forest area treated
Männylle Kuuselle Muille Kaikkiaan Männylle Kuuselle Koivulle Kaikkiaan scrub land with fellings, total
For pine For spruce For others Total For pine For spruce For birch Total
1970 215,2 83,9 27,9 0,7 112,5 70,5 25,7 0,0 96,2 168,1 6,5 67,9 666,4
1971 163,6 65,5 19,2 0,4 85,0 53,6 19,9 0,0 73,6 123,3 5,3 47,2 498,1
1972 120,3 66,4 17,4 0,7 84,6 45,5 15,9 0,0 61,5 125,8 5,2 27,9 425,2
1973 99,9 100,0 22,4 1,6 123,9 46,3 13,6 0,0 59,8 152,8 5,9 29,4 471,8
1974 117,0 82,8 15,0 0,9 98,7 38,3 6,3 0,0 44,6 96,8 5,9 30,4 393,4
1975 89,0 55,8 8,1 0,7 64,5 23,5 2,7 0,0 26,2 63,1 6,5 19,0 268,4
1976 108,8 101,9 17,0 0,9 119,9 30,0 4,1 0,0 34,1 114,1 8,3 24,5 409,6
1977 78,1 80,2 12,8 0,8 93,8 21,8 2,2 0,0 24,0 97,5 8,8 16,5 318,6
1978 84,3 106,6 17,7 0,8 125,1 25,7 3,2 0,0 28,9 122,2 6,7 15,7 382,9
1979 128,3 137,7 22,6 1,2 161,5 30,0 4,1 0,0 34,0 129,1 8,5 20,3 481,6
1980 140,9 129,8 23,7 1,4 154,9 31,1 4,5 0,0 35,6 106,6 7,9 17,9 463,8
1981 159,0 96,8 19,1 1,5 117,4 27,5 3,3 0,0 30,8 69,0 24,1 15,9 416,3
1982 172,7 85,0 22,5 1,8 109,3 24,7 3,4 0,0 28,1 72,4 11,8 12,9 407,2
1983 186,9 88,7 23,3 2,2 114,1 31,2 5,9 0,0 37,1 75,6 21,2 11,6 446,6
1984 230,5 100,2 26,0 5,3 131,5 39,3 7,7 0,0 47,0 70,3 22,5 12,7 514,5
1985 196,7 79,1 19,6 5,4 104,2 31,2 7,1 0,0 38,2 51,2 30,2 7,8 428,3
1986 192,4 70,7 20,9 4,5 96,1 23,5 6,1 0,0 29,6 35,0 31,3 5,5 389,7
1987 221,8 83,0 31,3 6,4 120,6 34,4 8,5 0,0 42,9 50,3 23,2 6,4 465,3
1988 247,1 73,3 35,6 7,6 116,5 42,3 12,4 0,0 54,7 52,6 16,7 5,5 493,2
1989 258,5 65,3 33,0 7,8 106,1 39,8 13,0 0,0 52,8 51,9 8,4 4,8 482,5
1990 180,3 56,8 35,5 8,5 100,8 33,2 10,1 0,0 43,4 40,5 4,1 4,4 373,4
1991 110,2 37,5 31,2 5,5 74,1 21,5 3,3 0,6 25,4 21,3 3,7 2,5 237,3
1992 137,7 60,4 56,6 10,0 127,0 37,5 5,6 0,4 43,4 36,2 4,6 2,5 351,4
1993 141,4 .. .. .. 106,2 .. .. .. 45,8 37,6 8,0 0,8 339,7
1994 259,5 74,5 59,7 13,0 147,2 55,7 9,3 5,9 71,0 50,0 13,7 1,1 542,5
1995 242,7 .. .. .. 110,0 .. .. .. 57,1 41,0 5,7 .. 456,5
1996 193,2 .. .. .. 120,2 .. .. .. 53,1 37,3 5,1 .. 409,0
1997 272,4 .. .. .. 129,6 .. .. .. 64,7 57,9 5,0 .. 529,6
1998 284,4 .. .. .. 116,6 .. .. .. 49,0 50,4 6,1 .. 506,5
119
3 M
etsien hoito ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
3.5 Uudistusalan valmistaminen 1998 omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain
Areas prepared for natural and artificial regeneration in 1998, by forest-ownership category and forestry centre
I   = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II  = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
hehtaaria hectares
¹ Pellon kyntöä metsänistutusta varten yksityismailla 5 460 ha.
Ploughing of fields for planting on non-industrial, private land 5 460 ha.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Uudistusalan raivaus Äestys, laikutus ja pellon kyntö ¹ Säätöauraus Mätästys Kulotus
Forestry centre Clearing of regeneration areas Harrowing, scarification and Ploughing Mounding Prescribed burning
ploughing of fields ¹
I  II  III Yht.  I  II  III  Yht.  I  II  III  Yht.  I  II  III  Yht.  I  II  III  Yht.
Total Total Total Total Total
0 Ahvenanmaa - - - - 138 - - 138 - - - - 8 - - 8 - - - -
1 Rannikko 4 114 9 30 4 153 3 849 6 29 3 884 - - - - - 17 6 23 - - - -
2 Lounais-Suomi 5 498 110 104 5 712 5 203 166 35 5 404 - - - - 934 79 9 1 022 2 - - 2
3 Häme-Uusimaa 3 569 78 108 3 755 5 856 91 112 6 059 - - - - 564 125 14 703 73 - 3 76
4 Kymi 3 243 70 17 3 330 4 450 165 58 4 673 - - - - 281 91 - 372 4 - - 4
5 Pirkanmaa 3 325 85 251 3 661 4 503 94 377 4 974 - - - - 789 305 188 1 282 10 - 4 14
6 Etelä-Savo 3 425 84 19 3 528 7 351 391 312 8 054 - - - - 609 196 1 806 5 - - 5
7 Etelä-Pohjanmaa 7 706 - 109 7 815 8 004 10 275 8 289 - - - - 796 11 120 927 45 - - 45
8 Keski-Suomi 3 045 171 323 3 539 7 702 385 772 8 859 - - - - 1 731 404 167 2 302 38 - 5 43
9 Pohjois-Savo 3 064 75 290 3 429 8 721 474 339 9 534 149 - - 149 1 455 243 30 1 728 46 - - 46
10 Pohjois-Karjala 3 472 82 842 4 396 6 369 825 1 658 8 852 - - - - 639 173 45 857 - - 62 62
11 Kainuu 2 281 383 1 371 4 035 3 098 601 2 067 5 766 346 - - 346 390 201 843 1 434 8 - 36 44
12 Pohjois-Pohjanmaa 7 731 84 844 8 659 5 748 95 730 6 573 1 433 - - 1 433 4 225 42 1 405 5 672 4 - 40 44
13 Lappi 11 018 51 6 670 17 739 5 927 100 5 569 11 596 3 872 - - 3 872 2 400 33 1 966 4 399 - - 237 237
Koko maa 61 491 1 282 10 978 73 751 76 919 3 403 12 333 92 655 5 800 - - 5 800 14 821 1 920 4 794 21 535 235 - 387 622
Whole country
120
ã 3 Silviculture 
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
3.6 Uudistusalan valmistaminen omistajaryhmittäin 1955–98
Areas prepared for natural and artificial regeneration 1955–98, by forest-ownership category
I = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
1 000 hehtaaria 1 000 hectares
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Uudistusalan raivaus Muokkaus Kulotus
Year Clearing of regeneration areas Soil preparation Prescribed burning
I II III Yht. I II III Yht. I II III Yht.
Total Total Total
1955 49,3 34,6 78,9 162,8 1,9 0,9 2,5 5,3 6,8 9,2 17,3 33,4
1956 69,6 29,4 97,5 196,6 2,2 0,6 5,2 8,0 8,4 8,4 15,5 32,4
1957 70,3 38,4 94,3 203,0 1,7 0,9 9,3 11,9 6,3 8,3 13,2 27,9
1958 79,3 41,2 109,2 229,7 1,8 1,0 7,4 10,2 6,7 12,1 16,0 34,8
1959 69,5 36,3 66,2 172,0 1,8 1,5 10,9 14,2 5,0 8,9 13,1 27,0
1960 67,4 36,2 47,7 151,3 1,5 1,7 7,7 10,9 4,1 7,7 6,7 18,5
1961 92,5 33,4 44,5 170,5 2,5 1,5 13,1 17,1 3,9 6,1 3,9 13,9
1962 107,6 37,8 42,0 187,4 4,9 2,8 19,2 26,9 4,9 6,6 3,1 14,6
1963 126,0 37,2 44,5 207,6 14,8 4,5 32,5 51,7 11,2 9,1 12,5 32,9
1964 142,3 37,7 37,2 217,2 15,7 11,4 31,6 58,7 5,7 6,4 4,2 16,3
1965 142,7 35,7 26,8 205,2 18,8 19,6 35,5 74,0 4,6 5,4 3,7 13,8
1966 128,0 32,3 24,1 184,4 20,5 19,6 31,0 71,1 2,1 4,0 4,5 10,6
1967 125,8 22,8 27,8 176,4 18,0 15,0 38,2 71,2 1,2 1,6 2,1 4,9
1968 101,2 20,5 19,4 141,1 14,0 13,7 27,0 54,6 0,4 0,5 1,4 2,2
1969 139,4 19,6 15,3 174,3 19,2 14,0 26,0 59,1 0,3 0,3 0,4 1,0
1970 142,2 11,6 9,0 162,8 28,9 9,5 23,5 61,9 0,2 0,3 0,4 0,9
1971 140,9 9,4 9,1 159,4 45,0 7,7 21,5 74,1 0,1 0,1 0,3 0,5
1972 159,1 9,7 6,1 175,0 47,5 7,0 21,1 75,7 0,2 0,2 0,2 0,5
1973 136,6 11,8 6,7 155,0 48,1 10,5 19,5 78,1 0,5 0,0 0,1 0,7
1974 132,9 8,6 10,0 151,5 48,9 8,4 18,0 75,3 0,7 0,0 0,1 0,8
1975 135,1 12,9 18,0 166,0 68,8 13,3 19,0 101,1 0,1 0,1 0,1 0,3
1976 126,4 13,9 15,6 155,9 52,4 12,7 18,0 83,1 0,4 0,0 0,2 0,6
1977 115,4 16,3 20,3 152,1 54,6 16,6 17,5 88,8 1,4 0,2 0,3 1,9
1978 108,5 14,8 17,0 140,3 57,0 13,3 18,4 88,8 0,1 0,2 0,4 0,7
1979 104,9 12,0 18,8 135,7 62,9 14,1 21,8 98,9 0,3 0,1 0,5 0,9
1980 122,4 11,0 15,4 148,8 82,3 12,9 22,3 117,6 0,6 0,2 0,9 1,6
1981 140,3 10,1 16,3 166,7 94,6 11,7 21,1 127,4 0,3 0,1 0,1 0,5
1982 133,6 10,4 17,8 161,9 98,7 12,6 23,2 134,5 0,5 0,2 0,9 1,6
1983 121,5 10,8 17,1 149,4 84,7 12,1 22,3 119,0 0,4 0,2 0,8 1,4
1984 111,5 13,2 17,8 142,5 76,5 14,6 21,8 112,9 0,6 0,2 1,0 1,8
1985 111,1 13,7 21,2 145,9 83,0 17,1 22,7 122,8 0,5 0,1 2,8 3,5
1986 108,6 6,6 16,9 132,1 83,5 10,5 24,1 118,1 0,9 0,2 2,1 3,2
1987 102,8 9,3 19,6 131,8 92,6 10,8 21,4 124,9 0,2 0,1 0,8 1,0
1988 101,8 8,4 15,2 125,4 85,8 11,6 24,6 122,0 2,0 0,1 3,4 5,5
1989 106,2 7,4 14,7 128,3 98,9 10,5 22,5 131,8 1,7 0,1 1,7 3,5
1990 92,5 6,7 15,6 114,8 97,0 9,2 21,2 127,4 1,5 0,1 2,1 3,8
1991 110,3 6,7 13,0 130,1 96,7 10,5 19,0 126,2 0,8 0,1 0,5 1,4
1992 85,8 7,0 12,7 105,6 82,2 14,6 20,2 117,0 0,9 0,2 0,9 2,0
1993 73,8 8,0 11,0 92,8 79,6 18,9 21,8 120,4 0,6 0,1 0,3 1,0
1994 66,9 4,1 7,3 78,2 79,6 18,4 20,3 118,3 0,7 0,1 0,8 1,7
1995 72,8 1,7 6,5 81,0 96,8 11,8 18,2 126,8 0,7 0,0 0,6 1,4
1996 67,7 1,1 4,4 73,2 101,4 7,1 19,5 128,0 0,5 0,0 0,4 0,9
1997 62,2 1,4 7,0 70,5 97,0 6,1 17,1 120,2 0,7 0,0 0,5 1,2
1998 61,5 1,3 11,0 73,8 97,5 5,3 17,1 120,0 0,2 - 0,4 0,6
121
 3 Metsien hoito ã
Metsätilastollinen vuosikirja
3.7 Metsänviljely 1998 omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain
Seeding and planting in 1998, by forest-ownership category and forestry centre
I   = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II  = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
hehtaaria hectares
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Kylvö Istutus Metsänviljely yhteensä
Forestry centre Seeding Planting Total
I  II  III  Yht.  I  II  III  Yht.  I  II  III  Yht.
Total Total Total
0 Ahvenanmaa - - - - 112 - - 112 112 - - 112
1 Rannikko 471 5 4 480 3 843 15 24 3 882 4 314 20 28 4 362
2 Lounais-Suomi 2 045 54 8 2 107 2 489 116 23 2 628 4 534 170 31 4 735
3 Häme-Uusimaa 1 399 23 39 1 461 4 198 161 98 4 457 5 597 184 137 5 918
4 Kymi 1 288 11 13 1 312 3 410 262 17 3 689 4 698 273 30 5 001
5 Pirkanmaa 1 405 31 69 1 505 2 740 240 351 3 331 4 145 271 420 4 836
6 Etelä-Savo 1 552 43 137 1 732 6 414 485 199 7 098 7 966 528 336 8 830
7 Etelä-Pohjanmaa 4 518 14 124 4 656 3 535 20 329 3 884 8 053 34 453 8 540
8 Keski-Suomi 1 673 240 317 2 230 6 745 545 724 8 014 8 418 785 1 041 10 244
9 Pohjois-Savo 2 002 101 117 2 220 8 931 661 213 9 805 10 933 762 330 12 025
10 Pohjois-Karjala 2 457 229 921 3 607 4 050 960 649 5 659 6 507 1 189 1 570 9 266
11 Kainuu 1 619 349 782 2 750 1 692 306 1 441 3 439 3 311 655 2 223 6 189
12 Pohjois-Pohjanmaa 3 370 45 629 4 044 7 091 124 1 488 8 703 10 461 169 2 117 12 747
13 Lappi 3 544 25 1 110 4 679 10 026 10 3 794 13 830 13 570 35 4 904 18 509
Koko maa 27 343 1 170 4 270 32 783 65 276 3 905 9 350 78 531 92 619 5 075 13 620 111 314
Whole country
Siitä: Of which:
mäntyä - pine 24 913 1 170 4 244 30 327 23 978 727 5 085 29 790 48 891 1 897 9 329 60 117
kuusta - spruce 789 - 26 815 29 742 2 881 3 943 36 566 30 531 2 881 3 969 37 381
koivua - birch 1 641 - - 1 641 9 091 250 40 9 381 10 732 250 40 11 022
muita - other - - - - 2 465 47 282 2 794 2 465 47 282 2 794
122
ã 3 Silviculture 
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
3.8 Metsänviljely omistajaryhmittäin 1955–98
Seeding and planting 1955–98, by forest-ownership category
I = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
1 000 hehtaaria 1 000 hectares
1 Omistajaryhmän Yksityiset ym. kylvö- ja istutusaloihin sisältyvät myös täydennyskylvöt ja -istutukset vuosina 1955–66. 
The ownership category Non-industrial, private etc. also includes supplementary seeding and planting during 1955–66.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Kylvö Istutus Metsänviljely yhteensä
Year Seeding Planting Total
I 1 II III Yht. 1 I 1 II III Yht. 1 I 1 II III Yht. 1
Total 1 Total 1 Total 1
1955 13,3 11,9 8,9 34,1 8,3 1,6 0,6 10,5 21,6 13,5 9,5 44,6
1956 16,2 8,7 14,4 39,3 11,7 3,3 1,0 15,9 27,9 12,0 15,3 55,3
1957 14,8 7,9 7,6 30,4 13,8 5,0 4,2 23,0 28,7 12,9 11,8 53,3
1958 15,1 15,0 11,6 41,8 15,6 4,1 4,6 24,3 30,7 19,1 16,3 66,1
1959 12,8 14,2 9,4 36,4 16,7 4,3 4,4 25,3 29,5 18,4 13,7 61,7
1960 12,4 12,7 8,2 33,2 18,8 4,1 9,1 31,9 31,2 16,8 17,3 65,3
1961 15,1 11,4 16,4 42,9 22,8 3,6 5,5 31,9 38,0 15,0 21,9 74,8
1962 21,0 11,5 21,6 54,1 24,4 3,3 4,8 32,4 45,3 14,8 26,3 86,5
1963 34,8 14,9 25,3 75,0 29,1 3,5 3,5 36,0 63,9 18,4 28,8 111,0
1964 36,8 13,7 26,8 77,3 41,0 5,4 7,7 54,1 77,7 19,1 34,6 131,4
1965 39,5 12,0 23,6 75,1 49,6 6,3 8,6 64,4 89,1 18,3 32,2 139,6
1966 32,8 14,7 14,9 62,4 52,1 6,4 11,7 70,2 84,8 21,1 26,7 132,6
1967 33,0 17,9 10,0 60,9 58,6 6,6 16,8 81,9 91,6 24,4 26,8 142,8
1968 23,1 13,0 7,6 43,8 61,3 7,1 19,9 88,3 84,4 20,1 27,6 132,1
1969 14,7 9,9 6,9 31,4 70,7 8,3 22,4 101,4 85,4 18,2 29,2 132,9
1970 15,1 8,7 7,5 31,3 74,4 8,3 24,2 106,9 89,5 17,0 31,7 138,2
1971 18,0 5,7 6,2 29,9 84,2 9,1 22,2 115,5 102,2 14,7 28,5 145,3
1972 20,3 4,3 5,3 29,9 83,0 7,0 21,3 111,3 103,3 11,3 26,6 141,2
1973 17,7 2,4 8,1 28,2 78,5 7,9 18,1 104,4 96,1 10,3 26,2 132,6
1974 17,1 2,5 6,9 26,4 75,8 9,9 14,2 99,9 92,8 12,4 21,1 126,3
1975 16,9 2,5 8,1 27,4 74,1 8,8 11,2 94,0 90,9 11,2 19,2 121,4
1976 22,3 4,2 8,3 34,8 70,9 10,7 12,0 93,6 93,2 14,8 20,3 128,3
1977 15,7 3,7 7,5 26,9 66,1 12,7 11,8 90,6 81,8 16,4 19,3 117,5
1978 13,7 3,2 7,3 24,2 65,5 13,5 12,4 91,3 79,2 16,6 19,6 115,5
1979 12,5 2,7 9,2 24,4 64,7 14,1 11,9 90,8 77,3 16,9 21,1 115,2
1980 13,0 2,5 9,3 24,9 77,3 13,5 13,0 103,8 90,4 16,1 22,3 128,7
1981 14,4 2,0 7,8 24,2 89,7 11,8 15,8 117,3 104,1 13,8 23,5 141,4
1982 18,2 1,2 7,2 26,5 96,8 11,3 16,5 124,5 115,0 12,4 23,6 151,0
1983 21,6 0,9 6,2 28,6 88,7 11,4 16,8 116,9 110,3 12,3 23,0 145,5
1984 18,0 1,6 6,4 26,0 84,0 11,7 18,8 114,5 102,0 13,3 25,2 140,5
1985 14,7 1,7 5,4 21,8 76,6 12,5 18,3 107,4 91,3 14,2 23,7 129,2
1986 15,9 1,5 6,2 23,6 79,6 10,4 19,9 110,0 95,5 11,9 26,1 133,5
1987 13,8 1,4 6,0 21,3 74,3 8,6 17,5 100,4 88,1 10,1 23,5 121,7
1988 10,9 1,1 5,4 17,5 69,0 8,2 16,2 93,5 79,9 9,4 21,6 110,9
1989 12,5 1,5 6,5 20,4 74,3 8,7 16,9 99,9 86,8 10,2 23,4 120,3
1990 16,1 1,3 6,5 23,9 74,3 6,9 16,0 97,2 90,4 8,2 22,5 121,1
1991 19,5 1,4 7,6 28,5 81,9 6,4 14,2 102,5 101,4 7,7 21,8 130,9
1992 16,5 1,0 5,8 23,4 77,4 9,3 12,4 99,1 93,9 10,3 18,3 122,5
1993 14,0 2,4 6,0 22,4 65,6 10,9 12,0 88,5 79,5 13,4 18,0 110,9
1994 16,6 3,6 8,3 28,5 55,8 12,3 11,4 79,5 72,4 15,9 19,7 108,0
1995 22,9 2,5 6,6 32,0 57,7 11,9 10,6 80,3 80,7 14,4 17,2 112,3
1996 27,2 1,7 6,4 35,2 65,8 7,4 10,7 83,9 92,9 9,1 17,0 119,1
1997 27,1 1,8 5,0 33,8 64,4 5,4 9,5 79,3 91,4 7,1 14,5 113,1
1998 27,3 1,2 4,3 32,8 65,3 3,9 9,4 78,5 92,6 5,1 13,6 111,3
123
 3 Metsien hoito ã
Metsätilastollinen vuosikirja
3.9 Metsänviljely puulajeittain 1970–98
Seeding and planting 1970–98, by tree species
1 000 hehtaaria 1 000 hectares
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Kylvö Istutus Metsänviljely yhteensä
Year Seeding Planting Total
Mänty Kuusi Muut Yhteensä Mänty Kuusi Muut Yhteensä Mänty Kuusi Muut Yhteensä
Pine Spruce Other Total Pine Spruce Other Total Pine Spruce Other Total
1970 30,3 1,1 0,0 31,3 67,2 37,5 2,2 106,9 97,4 38,5 2,2 138,2
1971 29,1 0,8 0,0 29,9 76,2 33,4 5,9 115,5 105,2 34,2 5,9 145,3
1972 29,6 0,3 0,0 29,9 72,0 31,4 7,8 111,3 101,6 31,8 7,8 141,2
1973 27,7 0,4 0,0 28,2 72,2 23,1 9,1 104,4 100,0 23,6 9,1 132,6
1974 26,1 0,4 0,0 26,4 70,1 20,2 9,6 99,9 96,2 20,6 9,6 126,3
1975 27,1 0,3 0,0 27,4 66,4 20,8 6,8 94,0 93,5 21,1 6,8 121,4
1976 34,5 0,2 0,0 34,8 72,9 13,1 7,5 93,6 107,4 13,4 7,5 128,3
1977 .. .. .. 26,9 71,3 14,6 4,7 90,6 .. .. .. 117,5
1978 23,8 0,4 0,0 24,2 74,1 14,2 3,0 91,3 97,9 14,6 3,0 115,5
1979 .. .. .. 24,4 73,1 15,0 2,6 90,8 .. .. .. 115,2
1980 24,8 0,1 0,0 24,9 85,2 16,1 2,5 103,8 110,0 16,3 2,5 128,7
1981 24,1 0,1 0,0 24,2 95,5 19,4 2,3 117,3 119,6 19,5 2,3 141,4
1982 26,3 0,1 0,0 26,5 97,2 24,5 2,9 124,5 123,5 24,6 2,9 151,0
1983 28,5 0,1 0,0 28,6 90,6 22,9 3,4 116,9 119,2 23,0 3,4 145,5
1984 25,9 0,1 0,0 26,0 86,5 23,8 4,2 114,5 112,5 23,9 4,2 140,5
1985 21,7 0,1 0,0 21,8 77,8 23,3 6,2 107,4 99,5 23,5 6,2 129,2
1986 23,5 0,1 0,0 23,6 75,5 27,3 7,1 110,0 99,0 27,4 7,1 133,5
1987 21,2 0,1 0,0 21,3 68,4 24,6 7,4 100,4 89,6 24,7 7,4 121,7
1988 17,4 0,1 0,0 17,5 58,4 26,5 8,5 93,5 75,8 26,6 8,5 110,9
1989 20,4 0,0 0,0 20,4 58,7 29,0 12,3 99,9 79,0 29,0 12,3 120,3
1990 23,8 0,1 0,0 23,9 50,7 31,4 15,1 97,2 74,5 31,6 15,1 121,1
1991 28,3 0,1 0,0 28,5 51,0 35,0 16,5 102,5 79,3 35,1 16,5 130,9
1992 22,2 0,0 1,2 23,4 40,2 39,2 19,7 99,1 62,4 39,3 20,8 122,5
1993 22,2 0,2 0,0 22,4 33,1 36,2 19,2 88,5 55,3 36,4 19,2 110,9
1994 27,4 0,5 0,6 28,5 30,8 35,2 13,5 79,5 58,2 35,7 14,1 108,0
1995 30,1 1,0 1,0 32,0 31,0 38,5 10,8 80,3 61,0 39,4 11,8 112,3
1996 32,9 1,1 1,2 35,2 30,8 38,3 14,8 83,9 63,6 39,4 16,0 119,1
1997 30,9 0,9 2,0 33,8 28,1 36,6 14,6 79,3 59,0 37,4 16,6 113,1
1998 30,3 0,8 1,6 32,8 29,8 36,6 12,2 78,5 60,1 37,4 13,8 111,3
124
ã 3 Silviculture 
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
3.10 Pellonmetsitys 1998 omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain ja koko maassa 
1970–98
Arable land afforested in 1998, by forest-ownership category and forestry centre, and
for the whole country 1970–98
I   = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II  = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
hehtaaria hectares
Taulukon luvut sisältyvät taulukoiden 3.7–3.9 lukuihin.
The figures in this Table are included in the figures of Tables 3.7–3.9.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus I  II  III Yhteensä 
Forestry centre Total
0 Ahvenanmaa 5 - - 5
1 Rannikko 205 - 7 212
2 Lounais-Suomi 334 - - 334
3 Häme-Uusimaa 516 - - 516
4 Kymi 934 - - 934
5 Pirkanmaa 303 6 - 309
6 Etelä-Savo 910 - 1 911
7 Etelä-Pohjanmaa 729 - 5 734
8 Keski-Suomi 589 - - 589
9 Pohjois-Savo 863 - - 863
10 Pohjois-Karjala 902 - - 902
11 Kainuu 233 - - 233
12 Pohjois-Pohjanmaa 492 - - 492
13 Lappi 101 - - 101
Koko maa 7 116 6 13 7 135
Whole country
1970 6 023 470 141 6 634
1971 10 538 854 221 11 613
1972 12 346 631 458 13 435
1973 11 855 398 603 12 856
1974 11 076 303 340 11 719
1975 8 485 159 197 8 841
1976 7 508 410 140 8 058
1977 6 503 168 166 6 837
1978 6 292 99 80 6 471
1979 5 503 52 106 5 661
1980 4 545 34 49 4 628
1981 3 503 1 13 3 517
1982 2 565 29 21 2 615
1983 2 747 29 7 2 783
1984 2 473 11 26 2 510
1985 2 553 3 6 2 562
1986 2 257 9 20 2 286
1987 2 649 19 28 2 696
1988 3 334 10 2 3 346
1989 5 782 - 13 5 795
1990 8 524 10 11 8 545
1991 10 439 14 4 10 457
1992 17 057 12 12 17 081
1993 17 683 1 4 17 688
1994 8 799 - 2 8 801
1995 4 131 - 6 4 137
1996 9 024 - 7 9 049
1997 9 293 - 10 9 303
1998 7 116 6 13 7 135
125
3 M
etsien hoito ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
3.11 Taimikonhoito 1998 omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain
Tending of seedling stands in 1998, by forest-ownership category and forestry centre
I   = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II  = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
hehtaaria hectares
1  Mm. heinäntorjunta ja verhopuiden poisto.
  Includes grass suppression, removing nurse crop, etc.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Mekaaninen perkaus ja harvennus Lehvästökäsittely Nuoren metsän kunnostus Muut taimikonhoitotyöt 1 Yhteensä
Forestry centre Mechanised cleaning and thinning Foliage spraying Improvement of young stands Other tending of seedling stands 1 Total
I   II  III  Yht.  I  II  III  Yht.  I  II  III  Yht.  I  II  III  Yht.  I  II  III  Yht.
Total Total Total Total Total
0 Ahvenanmaa 601 - - 601 - - - - - - - - - - - - 601 - - 601
1 Rannikko 5 922 50 75 6 047 15 - - 15 1 482 - - 1 482 195 20 27 242 7 614 70 102 7 786
2 Lounais-Suomi 5 449 480 313 6 242 - - - - 3 032 - 3 3 035 524 - 2 526 9 005 480 318 9 803
3 Häme-Uusimaa 6 040 348 311 6 699 - - - - 2 682 10 - 2 692 1 845 3 2 1 850 10 567 361 313 11 241
4 Kymi 7 051 766 173 7 990 11 - - 11 1 214 12 - 1 226 1 622 57 3 1 682 9 898 835 176 10 909
5 Pirkanmaa 3 591 887 1 103 5 581 - - - - 3 918 91 - 4 009 989 8 2 999 8 498 986 1 105 10 589
6 Etelä-Savo 5 758 1 094 1 021 7 873 - - - - 8 178 4 2 8 184 1 208 169 21 1 398 15 144 1 267 1 044 17 455
7 Etelä-Pohjanmaa 8 226 227 551 9 004 - - - - 7 397 - 1 7 398 724 - 5 729 16 347 227 557 17 131
8 Keski-Suomi 7 711 2 233 1 242 11 186 638 - - 638 6 090 40 - 6 130 928 104 - 1 032 15 367 2 377 1 242 18 986
9 Pohjois-Savo 13 422 983 1 145 15 550 - - - - 6 227 30 4 6 261 1 527 145 1 1 673 21 176 1 158 1 150 23 484
10 Pohjois-Karjala 6 213 2 285 4 240 12 738 - - - - 2 479 - - 2 479 1 876 109 - 1 985 10 568 2 394 4 240 17 202
11 Kainuu 6 390 1 855 6 046 14 291 - - - - 4 223 - - 4 223 250 - - 250 10 863 1 855 6 046 18 764
12 Pohjois-Pohjanmaa 3 611 690 3 125 7 426 5 - - 5 13 621 7 13 13 641 427 - - 427 17 664 697 3 138 21 499
13 Lappi 3 934 370 7 611 11 915 - - - - 3 724 100 - 3 824 71 - - 71 7 729 470 7 611 15 810
Koko maa 83 919 12 268 26 956 123 143 669 - - 669 64 267 294 23 64 584 12 186 615 63 12 864 161 041 13 177 27 042 201 260
Whole country
126
ã 3 Silviculture 
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
3.12 Taimikonhoito omistajaryhmittäin 1955–98
Tending of seedling stands 1955–98, by forest-ownership category
I = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
1 000 hehtaaria 1 000 hectares
1 Sisältää myös nuoren metsän kunnostuksen.
Also includes improvement of young stands.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi I 1 II III Yhteensä
Year Total
1955 53,3 32,4 32,4 118,1
1956 98,9 21,7 53,9 174,6
1957 119,5 25,5 62,1 207,0
1958 56,2 37,5 61,7 155,4
1959 68,3 31,9 43,7 143,9
1960 52,6 28,6 36,4 117,6
1961 34,6 31,6 30,4 96,6
1962 39,6 35,2 33,1 107,9
1963 73,9 44,3 25,6 143,9
1964 88,0 43,6 31,4 163,0
1965 90,0 48,7 29,6 168,3
1966 118,8 43,6 39,6 202,0
1967 151,5 43,5 59,0 254,0
1968 155,1 43,2 58,5 256,8
1969 113,1 43,7 52,1 208,9
1970 92,1 42,3 33,7 168,1
1971 141,7 59,5 56,3 257,5
1972 155,3 54,6 69,4 279,3
1973 168,3 65,8 65,7 299,9
1974 175,3 65,1 70,5 310,9
1975 296,4 97,3 116,3 510,0
1976 287,0 108,2 136,1 531,4
1977 293,2 89,0 160,3 542,5
1978 280,4 66,9 151,7 499,0
1979 191,9 64,1 119,8 375,8
1980 162,1 60,1 94,9 317,1
1981 153,0 47,6 86,4 287,0
1982 188,8 54,1 75,5 318,4
1983 171,9 50,1 78,6 300,5
1984 163,0 46,8 76,5 286,3
1985 157,8 48,3 73,4 279,4
1986 156,9 48,6 53,3 258,9
1987 167,7 38,4 45,1 251,2
1988 153,6 28,2 36,8 218,6
1989 134,6 23,8 34,5 192,9
1990 143,2 21,2 36,6 201,0
1991 211,6 18,8 22,5 252,9
1992 197,3 13,3 22,5 233,1
1993 194,0 13,4 19,0 226,4
1994 142,5 7,4 14,5 164,5
1995 139,5 9,3 13,6 162,4
1996 128,6 13,7 12,1 154,5
1997 123,0 12,1 16,1 151,1
1998 161,0 13,2 27,0 201,3
127
 3 Metsien hoito ã
Metsätilastollinen vuosikirja
3.13 Pystykarsinta 1998 omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain ja koko maassa 
1983–98
Pruning in 1998, by forest-ownership category and forestry centre, and in the whole
country, 1983–98
I   = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
hehtaaria  hectares
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus I  II  III Yhteensä 
Forestry centre Total
0 Ahvenanmaa - - - -
1 Rannikko 86 - - 86
2 Lounais-Suomi 176 - - 176
3 Häme-Uusimaa 76 2 - 78
4 Kymi 210 - - 210
5 Pirkanmaa 161 21 - 182
6 Etelä-Savo 495 - 12 507
7 Etelä-Pohjanmaa 62 - - 62
8 Keski-Suomi 418 40 - 458
9 Pohjois-Savo 631 - 20 651
10 Pohjois-Karjala 270 - - 270
11 Kainuu 55 - 68 123
12 Pohjois-Pohjanmaa 90 - - 90
13 Lappi 148 - - 148
Koko maa 2 878 63 100 3 041
Whole country
1983 6 890 2 688 1 311 10 889
1984 8 133 1 473 1 449 11 055
1985 4 282 1 035 1 029 6 346
1986 3 989 1 452 1 157 6 598
1987 107 1 038 839 1 984
1988 11 424 893 650 12 967
1989 11 384 830 1 372 13 586
1990 9 449 493 1 360 11 302
1991 10 489 349 1 170 12 008
1992 7 912 242 551 8 705
1993 3 930 897 463 5 290
1994 2 159 41 162 2 362
1995 1 799 80 164 2 043
1996 1 981 43 223 2 247
1997 2 504 47 80 2 631
1998 2 878 63 100 3 041
128
ã 3 Silviculture 
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
3.14 Metsänlannoitus 1998 omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain
Forest fertilisation in 1998, by forest-ownership category and forestry centre
I   = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II  = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
hehtaaria hectares
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus  I  II  III Yhteensä 
Forestry centre Total
0 Ahvenanmaa - - - -
1 Rannikko 5 - - 5
2 Lounais-Suomi 111 - - 111
3 Häme-Uusimaa 302 - - 302
4 Kymi 20 - - 20
5 Pirkanmaa 269 - 663 932
6 Etelä-Savo 124 - 154 278
7 Etelä-Pohjanmaa 2 542 - 553 3 095
8 Keski-Suomi 1 116 - 881 1 997
9 Pohjois-Savo 2 711 - 614 3 325
10 Pohjois-Karjala 479 927 2 624 4 030
11 Kainuu 2 - 2 347 2 349
12 Pohjois-Pohjanmaa 1 081 - 2 650 3 731
13 Lappi 70 - 994 1 064
Koko maa 8 832 927 11 480 21 239
Whole country
129
 3 Metsien hoito ã
Metsätilastollinen vuosikirja
3.15 Metsänlannoitus omistajaryhmittäin 1955–98
Forest fertilisation 1955–98, by forest-ownership category
I = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
hehtaaria  hectares
Vuosina 1955–73 sekä haja- että laikkulannoitusalat, vuodesta 1974 lähtien vain hajalannoitusalat.
During 1955–73 both broadcast fertilisation and spot fertilisation, since 1974 only broadcast 
fertilisation.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi I II III Yhteensä
Year Total
1955 .. 10 13 ..
1956 .. 127 19 ..
1957 .. 7 40 ..
1958 .. 80 67 ..
1959 .. 103 46 ..
1960 .. 343 129 ..
1961 .. 455 1 042 ..
1962 .. 1 103 1 869 ..
1963 .. 1 705 3 317 ..
1964 462 2 374 3 774 6 611
1965 3 326 8 863 7 971 20 160
1966 4 947 12 731 21 725 39 403
1967 7 394 15 946 52 131 75 471
1968 8 523 20 336 102 565 131 424
1969 36 708 25 305 83 558 145 571
1970 73 884 27 233 83 324 184 441
1971 98 366 30 151 73 900 202 417
1972 136 061 13 121 70 869 220 051
1973 145 683 21 332 65 366 232 381
1974 150 442 25 842 53 916 230 200
1975 162 405 33 789 47 768 243 962
1976 96 285 21 902 45 379 163 566
1977 87 945 3 660 49 737 141 342
1978 61 555 6 303 32 705 100 563
1979 43 638 12 888 26 379 82 905
1980 44 751 25 084 17 391 87 226
1981 60 221 19 694 11 917 91 832
1982 71 362 18 821 19 575 109 758
1983 53 405 11 815 24 447 89 667
1984 38 979 17 980 22 555 79 514
1985 43 967 19 940 20 446 84 353
1986 49 578 14 564 22 519 86 661
1987 56 632 14 453 16 033 87 118
1988 51 441 12 147 15 559 79 147
1989 21 313 12 906 12 579 46 798
1990 25 358 11 075 11 222 47 655
1991 4 394 3 343 3 502 11 239
1992 1 518 454 3 056 5 028
1993 2 455 43 1 578 4 076
1994 2 914 11 3 078 6 003
1995 3 269 330 4 936 8 535
1996 8 163 412 8 343 16 918
1997 8 907 587 9 648 19 142
1998 8 832 927 11 480 21 239
130
ã
 3 Silviculture
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
3.16 Metsäojitus 1998 omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain 
Forest drainage in 1998, by forest-ownership category and forestry centre
I   = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II  = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
1 Sisältää myös soistuneiden kankaiden ojitukset.
Also includes drainage of paludificated mineral-soil sites.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Uudisojitus ¹ Kunnostusojitus
Forestry centre First-time drainage ¹ Ditch cleaning and supplementary ditching
Ojamäärä, kilometriä Ojitettu pinta-ala, hehtaaria Ojamäärä, kilometriä Ojitettu pinta-ala, hehtaaria
Total length of ditches, km Drained area, ha Total length of ditches, km Drained area, ha
I  II  III Yhteensä I  II  III Yhteensä I  II  III Yhteensä  I  II  III Yhteensä 
Total Total Total Total
0 Ahvenanmaa 3 - - 3 16 - - 16 2 - - 2 6 - - 6
1 Rannikko - - - - - - - - 868 2 - 870 3 692 8 1 3 701
2 Lounais-Suomi 22 - 2 24 60 - 6 66 1 312 43 10 1 365 4 588 144 30 4 762
3 Häme-Uusimaa 38 - - 38 126 - - 126 451 4 - 455 1 654 13 - 1 667
4 Kymi - - - - - - - - 482 - - 482 1 749 - - 1 749
5 Pirkanmaa 4 - - 4 13 - - 13 700 12 38 750 2 504 42 119 2 665
6 Etelä-Savo 35 - - 35 145 - - 145 768 29 2 799 2 920 117 9 3 046
7 Etelä-Pohjanmaa 102 - - 102 350 - - 350 2 523 17 125 2 665 8 713 62 402 9 177
8 Keski-Suomi - - - - - - - - 748 155 163 1 066 2 765 488 499 3 752
9 Pohjois-Savo 37 - - 37 104 - - 104 902 72 97 1 071 3 509 245 309 4 063
10 Pohjois-Karjala - - - - - - - - 1 101 63 440 1 604 4 229 261 1 406 5 896
11 Kainuu 34 - - 34 103 - - 103 1 664 93 965 2 722 6 407 331 3 383 10 121
12 Pohjois-Pohjanmaa 253 - - 253 911 - - 911 2 879 34 460 3 373 10 507 128 1 591 12 226
13 Lappi 503 - - 503 1 788 - - 1 788 996 14 548 1 558 3 902 58 2 274 6 234
Koko maa 1 031 - 2 1 033 3 616 - 6 3 622 15 396 538 2 848 18 782 57 145 1 897 10 023 69 065
Whole country
131
 3 Metsien hoito ã
Metsätilastollinen vuosikirja
3.17 Metsäojitus omistajaryhmittäin 1960–98
Forest drainage 1960–98, by forest-ownership category 
I = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
1 Sisältää myös soistuneiden kankaiden ojitukset. 2 Vuosina 1960–70 ojien perkaus.
Also includes drainage of paludificated mineral-soil sites. During 1960–70 ditch cleaning.
3 Vuosien 1960–88 luvut ovat arvioita.
The figures for 1960–88 are estimates.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Uudisojitus ¹ Kunnostusojitus ²
Year First-time drainage ¹ Ditch cleaning and supplementary ditching ²
Ojamäärä, 1 000 km Ojitettu pinta-ala, 1 000 ha Ojamäärä, 1 000 km Ojitettu pinta-ala ³, 1 000 ha
Total length of ditches, 1 000 km Drained area, 1 000 ha Total length of ditches, 1 000 km Drained area ³, 1 000 ha
I II III Yht. I II III Yht. I II III Yht. Kaikki omistajaryhmät
Total Total Total All ownership categories
1960 14,7 3,8 4,2 22,7 79,9 17,5 17,9 115,3 0,8 1,9 0,9 3,6 13,4
1961 15,1 4,4 4,7 24,2 78,6 21,0 20,1 119,7 0,7 2,0 1,6 4,3 16,0
1962 18,2 5,6 6,3 30,1 90,9 25,6 27,9 144,4 0,6 1,7 1,4 3,8 14,1
1963 19,9 6,8 5,9 32,7 101,3 30,4 26,7 158,5 0,5 1,8 1,3 3,6 13,4
1964 23,9 7,1 8,5 39,4 116,0 30,2 36,6 182,8 0,8 2,0 2,2 5,0 18,6
1965 29,9 8,1 9,9 47,9 137,8 32,1 40,1 209,9 0,5 2,3 2,3 5,1 19,0
1966 36,3 7,7 12,0 56,0 159,8 28,9 44,2 233,0 0,4 1,9 2,4 4,7 17,5
1967 43,0 6,4 18,9 68,3 182,4 23,6 68,4 274,5 1,0 2,0 5,3 8,3 30,9
1968 44,8 6,4 21,4 72,6 182,3 22,1 68,7 273,1 0,8 2,0 3,1 6,0 22,3
1969 50,2 8,3 23,7 82,2 197,8 28,7 67,6 294,1 0,8 1,4 5,5 7,6 28,3
1970 54,7 7,3 20,4 82,4 211,9 25,3 53,2 290,4 0,7 1,0 2,2 3,9 14,5
1971 48,4 5,8 14,2 68,3 182,7 19,6 42,8 245,0 1,7 1,2 4,5 7,4 27,6
1972 45,8 3,0 14,4 63,2 170,3 10,5 42,6 223,5 1,5 0,6 3,7 5,8 21,6
1973 42,3 5,0 14,4 61,7 157,4 15,9 42,9 216,1 1,3 1,2 2,7 5,2 19,5
1974 40,0 4,7 9,7 54,5 148,2 16,5 28,8 193,5 1,8 0,4 1,9 4,1 15,4
1975 39,8 5,0 11,3 56,1 148,6 17,1 33,2 198,9 1,9 1,2 2,6 5,6 20,8
1976 36,1 4,1 9,3 49,4 140,3 14,2 27,7 182,1 1,6 1,5 3,9 7,0 26,0
1977 34,0 2,0 10,2 46,2 125,7 6,5 29,9 162,1 4,6 0,8 5,2 10,7 39,6
1978 30,8 1,8 9,2 41,8 112,8 6,0 26,0 144,8 2,8 2,1 4,5 9,4 35,1
1979 22,8 3,4 7,3 33,5 83,6 12,1 21,3 117,1 2,3 2,9 4,4 9,6 35,7
1980 24,2 3,0 5,3 32,5 87,6 10,5 15,4 113,4 2,8 2,9 3,6 9,3 34,5
1981 21,5 2,5 5,0 29,0 76,4 8,8 14,6 99,8 2,7 2,3 3,3 8,2 30,6
1982 18,5 1,4 4,2 24,2 66,1 4,8 13,0 84,0 2,8 2,3 3,5 8,5 31,7
1983 18,3 1,7 4,1 24,1 66,2 6,0 12,4 84,6 2,3 2,0 3,9 8,3 30,7
1984 17,2 1,8 2,9 21,9 62,3 6,1 9,1 77,5 2,2 4,5 4,3 10,9 40,5
1985 15,2 1,7 3,1 20,1 55,1 4,7 10,2 70,0 2,1 3,6 7,0 12,7 47,3
1986 14,3 1,5 3,0 18,8 51,7 5,8 9,7 67,2 2,3 3,7 5,5 11,5 42,9
1987 12,7 1,5 2,5 16,6 46,9 5,1 8,4 60,5 2,9 4,2 5,4 12,6 46,8
1988 16,1 1,2 2,5 19,7 57,1 3,8 8,4 69,4 2,4 3,0 5,4 10,7 39,8
1989 12,0 1,2 2,4 15,5 41,0 4,2 7,3 52,5 3,3 3,5 5,7 12,5 56,4
1990 9,1 0,5 2,0 11,6 32,8 1,8 6,5 41,1 10,4 3,3 5,4 19,2 71,6
1991 8,6 0,4 1,6 10,5 29,9 1,1 5,3 36,3 8,5 3,1 5,0 16,6 63,6
1992 8,5 0,2 1,7 10,4 29,6 0,7 4,2 34,5 13,4 2,2 4,9 20,5 73,6
1993 6,3 0,1 0,8 7,3 22,4 0,5 3,0 25,8 15,8 2,0 4,4 22,2 79,7
1994 4,5 0,1 0,3 4,9 15,7 0,2 1,1 16,9 15,9 1,3 4,0 21,2 82,0
1995 4,1 0,1 0,0 4,2 14,5 0,7 0,0 15,3 16,6 0,9 3,0 20,5 78,7
1996 1,8 0,0 - 1,8 6,3 0,0 - 6,3 16,2 0,6 2,7 19,5 68,5
1997 2,2 0,0 - 2,2 7,8 0,0 - 7,8 19,2 0,5 2,7 22,4 81,3
1998 1,0 - 0,0 1,0 3,6 - 0,0 3,6 15,4 0,5 2,8 18,8 69,1
132
ã
 3 Silviculture
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
3.18 Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus 1998 tietyypeittäin, omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain
Construction and basic improvement of forest roads in 1998, by road type, by forest-ownership category and forestry centre
I   = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II  = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
kilometriä kilometres
Lähde:  Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Metsäteiden rakentaminen Metsäteiden perusparannus
Forestry centre Construction of forest roads Basic improvement of forest roads
Runkoteitä Alueteitä Varsiteitä Yhteensä
Trunk roads District roads Branch roads Total
I  II  III Yht.  I  II  III Yht.  I  II  III Yht.  I  II  III Yht.  I  II  III Yht.
Total Total Total Total Total
0 Ahvenanmaa - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 Rannikko - - - - 19 1 - 20 40 - - 40 59 1 - 60 24 2 15 41
2 Lounais-Suomi - - - - 49 5 4 58 49 - - 49 98 5 4 107 44 8 3 55
3 Häme-Uusimaa - - - - 60 2 2 64 6 - - 6 66 2 2 70 28 6 - 34
4 Kymi - - - - - 1 - 1 58 4 - 62 58 5 - 63 7 10 4 21
5 Pirkanmaa 12 - - 12 65 5 1 71 23 2 1 26 100 7 2 109 42 10 1 53
6 Etelä-Savo - - - - 31 9 1 41 67 5 - 72 98 14 1 113 6 54 7 67
7 Etelä-Pohjanmaa 10 - - 10 49 3 1 53 15 - - 15 74 3 1 78 8 1 3 12
8 Keski-Suomi - - - - - 14 3 17 167 8 - 175 167 22 3 192 28 48 - 76
9 Pohjois-Savo - - - - 15 8 1 24 103 10 - 113 118 18 1 137 42 42 8 92
10 Pohjois-Karjala 7 - - 7 56 6 3 65 33 23 - 56 96 29 3 128 28 62 40 130
11 Kainuu - - 7 7 36 22 19 77 35 11 - 46 71 33 26 130 116 49 39 204
12 Pohjois-Pohjanmaa 16 - - 16 120 7 28 155 19 2 3 24 155 9 31 195 26 7 71 104
13 Lappi 15 - - 15 152 - 44 196 45 - 38 83 212 - 82 294 87 - 196 283
Koko maa 60 - 7 67 652 83 107 842 660 65 42 767 1 372 148 156 1 676 486 299 387 1 172
Whole country
133
 3 Metsien hoito ã
Metsätilastollinen vuosikirja
3.19 Metsäteiden rakentaminen ja perusparannus omistajaryhmittäin 1950–98
Construction and basic improvement of forest roads 1950–98, by forest-ownership category
I = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
kilometriä kilometres
1 Metsähallituksen rakentamat varsitiet ovat mukana luvuissa vuodesta 1977 lähtien.
Branch roads constructed by the Finnish Forest and Park Service are included in the figures starting from 1977.
2 Vuosina 1950–90 ja 1993–94 metsäteiden perusparannukset sisältyvät osittain metsäteiden rakentamiseen.
During 1950–90 and 1993–94 basic improvement of forest roads is partly included in the construction of forest roads.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäteiden rakentaminen Metsäteiden perusparannus 2
Construction of forest roads Basic improvement of forest roads 2 
Vuosi I II III 1 Yhteensä Yhteensä
Year Total Total
1950 27 .. 216 ..
1951 9 .. 175 ..
1952 43 120 140 303
1953 7 130 186 323
1954 46 147 271 464
1955 38 132 314 484
1956 65 220 345 630
1957 78 183 456 717
1958 167 232 244 643
1959 278 164 256 698
1960 355 126 292 773
1961 303 263 369 935
1962 495 363 269 1 127
1963 435 629 246 1 310
1964 564 355 305 1 224
1965 709 560 304 1 573
1966 859 412 319 1 590
1967 1 033 807 269 2 109
1968 1 673 708 398 2 779
1969 1 901 545 264 2 710
1970 1 940 521 268 2 729
1971 1 545 633 359 2 537
1972 1 795 619 549 2 963
1973 1 592 631 717 2 940
1974 1 208 593 504 2 305
1975 2 211 901 638 3 750
1976 2 136 909 687 3 732
1977 2 372 673 1 316 4 361
1978 2 564 720 1 148 4 432
1979 2 353 522 1 134 4 009
1980 2 846 529 1 150 4 525
1981 2 265 513 870 3 648
1982 3 161 574 926 4 661
1983 2 971 486 859 4 316
1984 3 359 489 979 4 827
1985 2 500 484 961 3 945
1986 2 532 456 950 3 938
1987 2 346 427 941 3 714
1988 2 444 382 1 001 3 827
1989 2 396 442 984 3 822
1990 1 980 448 859 3 287
1991 2 695 325 753 3 773 554
1992 2 633 547 676 3 856 334
1993 2 414 487 1 292 4 193
1994 2 276 312 650 3 238
1995 2 009 238 311 2 558 1 081
1996 1 447 192 203 1 842 937
1997 1 648 138 166 1 952 1 283
1998 1 372 148 156 1 676 1 172
134
ã 3 Silviculture 
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
3.20 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannukset 1998 omistajaryhmittäin
Total costs of silvicultural and forest-improvement works in 1998, by forest-ownership category
I   = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II  = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
 1 000 mk  FIM 1 000 
1 Yksityismetsien täydennyskylvön kustannukset sisältyvät varsinaisen kylvön kustannuksiin.
The costs of supplementary seeding in the category Non-industrial, private etc. are included in the costs of seeding.
2 Valtion metsien pystykarsinnan kustannukset sisältyvät suurelta osin muihin kustannuksiin.
The costs of pruning in the category State are mainly included in other costs.
3 Yksityismetsien metsäteiden perusparannuksen kustannukset sisältyvät uusien metsäteiden rakentamisen kustannuksiin.
The costs of basic improvement of forest roads in the category Non-industrial, private etc. are included in the costs of construction of 
new forest roads.
Ks. myös taulukko 3.21. See also Table 3.21.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Työlaji I  II  III Yhteensä 
Type of work Total
Uudistusalan valmistaminen 132 947 6 082 18 674 157 703
Preparation of regeneration areas
Uudistusalan raivaus 29 797 616 4 444 34 857
Clearing of regeneration areas
Muokkaus 102 586 5 466 13 737 121 789
Soil preparation 
Kulotus 564 - 493 1 057
Prescribed burning
Metsänviljely 316 219 15 463 30 614 362 296
Seeding and planting
Kylvö 28 753 1 194 4 661 34 608
Seeding
Täydennyskylvö 1 - 282 - 282
Supplementary seeding 1
Istutus 277 937 13 430 25 925 317 292
Planting
Täydennysistutus 9 529 557 28 10 114
Supplementary planting
Taimikonhoito 123 219 18 614 37 532 179 365
Tending of seedling stands
Nuoren metsän kunnostus 110 736 243 26 111 005
Improvement of young stands
Pystykarsinta 2 6 083 153 3 6 239
Pruning 2
Metsänlannoitus 8 746 1 742 12 157 22 645
Forest fertilisation
Metsäojitus 77 603 1 488 5 750 84 841
Forest drainage
Suunnittelukustannukset 9 799 288 42 10 129
Planning costs
Uudisojitus 18 - 4 22
First-time drainage
Kunnostusojitus 67 786 1 200 5 704 74 690
Ditch cleaning and supplementary ditching
Metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito 208 769 14 939 15 126 238 834
Construction and maintenance of forest roads
Suunnittelukustannukset 10 431 77 12 10 520
Planning costs
Uusien metsäteiden rakentaminen 110 991 4 594 6 478 122 063
Construction of new forest roads
Metsäteiden perusparannus 3 - 5 967 7 983 13 950
Basic improvement of forest roads 3
Metsäteiden kunnossapito 87 347 4 301 653 92 301
Maintenance of forest roads
Muut edellä erittelemättömät kustannukset - 1 472 2 801 4 273
Other costs
Kaikkiaan 984 322 60 196 122 683 1 167 201
Grand total
135
3 M
etsien hoito ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
3.21  Metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannukset 1998 omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain 1
Total costs of silvicultural and forest-improvement works in 1998, by forest-ownership category and forestry centre
I = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
1 000 mk  FIM 1 000 
1 Kokonaiskustannukset sisältävät työpalkat (mukaanlukien suunnittelun ja työnjohdon palkat) sosiaaliturvamaksuineen, eläkemaksut, vakuutusmaksut, vuosilomakorvaukset, ansiontasausjärjestelmämak-
sut, tarvikkeet (siemenet, taimet, lannoitteet, torjunta-aineet, polttoaineet), kone- ja kalustokustannukset, likaisentyönlisät, tossurahat, siirtokustannukset ym. kyseiselle työlle ominaiset kustannukset.
Ks. myös taulukko 3.20. See also Table 3.20.
Lähde:  Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu JATKUU
Source: Finnish Forest Research Institute CONT.
Metsäkeskus Uudistusalojen valmistaminen Metsänviljely Taimikonhoito Nuorten metsän kunnostus
Forestry centre Preparation of regeneration areas Seeding and planting Tending of seedling stands Improvement of young stands
I  II  III Yhteensä I II III Yhteensä  I  II  III Yhteensä  I  II  III Yhteensä 
Total Total Total Total
0 Ahvenanmaa 109 - - 109 541 - - 541 623 - - 623 - - - -
1 Rannikko 4 520 45 53 4 618 14 123 71 162 14 356 8 677 121 164 8 962 2 703 - - 2 703
2 Lounais-Suomi 11 188 292 90 11 570 14 978 435 97 15 510 7 607 700 442 8 749 5 000 - 5 5 005
3 Häme-Uusimaa 9 468 341 224 10 033 25 439 531 483 26 453 9 415 650 576 10 641 4 916 10 - 4 926
4 Kymi 6 566 340 60 6 966 20 740 911 89 21 740 10 606 1 294 271 12 171 1 955 11 - 1 966
5 Pirkanmaa 6 951 553 820 8 324 17 166 911 1 384 19 461 5 630 1 447 1 610 8 687 5 262 91 - 5 353
6 Etelä-Savo 11 011 636 328 11 975 36 563 1 489 971 39 023 8 855 1 881 2 135 12 871 15 653 4 4 15 661
7 Etelä-Pohjanmaa 12 091 24 440 12 555 20 096 85 1 261 21 442 11 928 288 756 12 972 11 776 - 1 11 777
8 Keski-Suomi 14 419 979 1 030 16 428 32 391 2 407 2 731 37 529 12 086 3 405 1 556 17 047 10 353 36 - 10 389
9 Pohjois-Savo 13 585 713 445 14 743 44 265 2 447 929 47 641 19 931 1 318 1 406 22 655 9 403 27 2 9 432
10 Pohjois-Karjala 9 844 1 068 1 852 12 764 24 399 3 591 3 459 31 449 9 170 3 592 5 699 18 461 3 956 - - 3 956
11 Kainuu 4 581 799 3 236 8 616 8 899 1 859 4 663 15 421 8 228 2 613 7 245 18 086 7 032 - - 7 032
12 Pohjois-Pohjanmaa 13 273 186 2 622 16 081 25 126 663 4 917 30 706 5 356 929 5 460 11 745 26 575 4 14 26 593
13 Lappi 15 341 106 7 474 22 921 31 493 63 9 468 41 024 5 107 376 10 212 15 695 6 152 60 - 6 212
Koko maa 132 947 6 082 18 674 157 703 316 219 15 463 30 614 362 296 123 219 18 614 37 532 179 365 110 736 243 26 111 005
Whole country
136
ã
 3 Silviculture
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
3.21 JATKOA
CONTINUATION
I = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
1 000 mk  FIM 1 000 
1 Valtion metsien pystykarsinnan kustannukset sisältyvät suurelta osin muihin kustannuksiin.
The costs of pruning in the category State are mainly included in other costs.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu JATKUU
Source: Finnish Forest Research Institute CONT.
Metsäkeskus Pystykarsinta 1 Metsänlannoitus Metsäojitus
Forestry centre Pruning 1 Forest fertilisation Forest drainage
I  II  III  Yhteensä  I  II  III  Yhteensä  I  II  III  Yhteensä 
Total Total Total
0 Ahvenanmaa - - - - - - - - 29 - - 29
1 Rannikko 187 - - 187 6 - - 6 4 497 7 2 4 506
2 Lounais-Suomi 384 - - 384 122 - - 122 7 464 153 50 7 667
3 Häme-Uusimaa 156 3 - 159 393 - - 393 2 932 13 - 2 945
4 Kymi 438 - - 438 22 - - 22 3 082 - - 3 082
5 Pirkanmaa 346 54 - 400 296 - 676 972 4 993 39 95 5 127
6 Etelä-Savo 1 051 - 3 1 054 136 - 396 532 3 860 102 9 3 971
7 Etelä-Pohjanmaa 131 - - 131 2 796 - 529 3 325 12 296 45 300 12 641
8 Keski-Suomi 884 96 - 980 1 228 - 881 2 109 3 760 394 354 4 508
9 Pohjois-Savo 1 340 - - 1 340 1 735 - 641 2 376 5 179 229 142 5 550
10 Pohjois-Karjala 560 - - 560 527 1 742 3 464 5 733 4 648 165 703 5 516
11 Kainuu 113 - - 113 3 - 2 241 2 244 8 222 209 2 009 10 440
12 Pohjois-Pohjanmaa 184 - - 184 1 405 - 2 493 3 898 11 580 91 1 041 12 712
13 Lappi 309 - - 309 77 - 836 913 5 061 41 1 045 6 147
Koko maa 6 083 153 3 6 239 8 746 1 742 12 157 22 645 77 603 1 488 5 750 84 841
Whole country
137
3 M
etsien hoito ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
3.21 JATKOA
CONTINUATION
I   = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II  = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
1 000 mk  FIM 1 000 
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito Muut edellä erittelemättömät kustannukset Kustannukset kaikkiaan
Forestry centre Construction and maintenance of forest roads Other costs Grand total
I  II  III  Yhteensä  I  II  III  Yhteensä  I  II  III  Yhteensä 
Total Total Total
0 Ahvenanmaa - - - - - - - - 1 302 - - 1 302
1 Rannikko 20 670 128 198 20 996 - 8 3 11 55 383 380 582 56 345
2 Lounais-Suomi 13 233 610 533 14 376 - 169 32 201 59 976 2 359 1 249 63 584
3 Häme-Uusimaa 9 953 351 101 10 405 - 145 108 253 62 672 2 044 1 492 66 208
4 Kymi 8 887 1 155 45 10 087 - 170 20 190 52 296 3 881 485 56 662
5 Pirkanmaa 14 602 1 024 117 15 743 - 267 207 474 55 246 4 386 4 909 64 541
6 Etelä-Savo 17 450 1 599 93 19 142 - 120 234 354 94 579 5 831 4 173 104 583
7 Etelä-Pohjanmaa 13 774 348 231 14 353 - 178 80 258 84 888 968 3 598 89 454
8 Keski-Suomi 17 781 2 230 62 20 073 - 203 317 520 92 902 9 750 6 931 109 583
9 Pohjois-Savo 22 897 1 275 73 24 245 - 120 120 240 118 335 6 129 3 758 128 222
10 Pohjois-Karjala 14 226 2 866 292 17 384 - 40 264 304 67 330 13 064 15 733 96 127
11 Kainuu 14 517 2 493 1 115 18 125 - 52 269 321 51 595 8 025 20 778 80 398
12 Pohjois-Pohjanmaa 19 237 764 5 072 25 073 - - 91 91 102 736 2 637 21 710 127 083
13 Lappi 21 542 96 7 194 28 832 - - 1 056 1 056 85 082 742 37 285 123 109
Koko maa 208 769 14 939 15 126 238 834 - 1 472 2 801 4 273 984 322 60 196 122 683 1 167 201
Whole country
138
ã 3 Silviculture 
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
3.22 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannukset omistajaryhmittäin 1963–98
Total costs of silvicultural and forest-improvement works 1963–98, by forest-ownership category
I = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
milj. mk FIM mill. 
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi I II III Kaikki
Year Yhteensä Josta: All
Oma rahoitus ja Valtion Valtion
oman työn arvo lainat tuet
Total Of which:
Self-financing and State loans State grants
own labour input
1963 40,8 20,5 7,0 13,3 14,1 14,9 69,8
1964 48,9 23,7 8,2 17,0 14,5 20,8 84,2
1965 60,8 26,0 12,5 22,3 18,1 24,0 102,9
1966 70,8 27,3 15,3 28,2 18,2 27,7 116,8
1967 92,0 42,9 18,7 30,4 19,0 37,8 148,8
1968 104,8 51,3 20,6 32,9 20,4 48,9 174,0
1969 119,1 55,3 27,0 36,8 21,9 45,4 186,4
1970 126,9 60,6 28,7 37,6 24,4 42,0 193,3
1971 149,5 76,4 31,6 41,5 28,4 45,5 223,3
1972 184,7 101,3 32,8 50,6 23,0 47,8 255,5
1973 211,3 111,9 40,4 59,0 35,8 51,8 298,9
1974 264,3 143,9 53,9 66,5 44,8 61,2 370,3
1975 353,5 175,8 95,3 82,4 80,3 88,7 522,5
1976 370,0 169,0 105,3 95,7 78,7 109,7 558,3
1977 447,6 217,3 106,5 123,8 72,8 119,9 640,3
1978 441,5 189,4 107,1 145,0 69,5 108,5 619,5
1979 403,4 193,8 94,8 114,7 78,4 105,8 587,6
1980 482,2 251,8 110,8 119,6 84,9 100,9 668,0
1981 569,1 313,2 128,5 127,4 83,5 96,9 749,5
1982 682,7 394,6 146,6 141,5 94,5 115,4 892,6
1983 684,0 377,8 153,3 152,9 96,6 145,2 925,8
1984 689,2 349,0 158,5 181,7 106,8 154,8 950,8
1985 720,6 399,2 157,3 164,2 112,1 153,9 986,7
1986 783,8 423,2 158,5 202,1 105,1 162,8 1 051,7
1987 764,2 413,2 168,5 182,5 103,5 143,6 1 011,3
1988 853,7 446,7 150,8 256,2 80,4 142,4 1 076,5
1989 847,7 466,9 142,3 238,5 92,4 192,9 1 133,0
1990 996,8 515,5 186,1 295,2 92,5 176,8 1 266,1
1991 1 104,1 602,0 146,7 355,4 80,1 155,8 1 340,0
1992 1 057,6 517,3 173,5 366,7 87,4 117,1 1 262,0
1993 958,0 498,2 80,2 379,6 91,8 93,4 1 143,2
1994 855,6 497,6 42,9 315,1 69,3 83,5 1 008,4
1995 869,8 577,4 23,9 268,5 86,1 113,7 1 069,6
1996 848,5 560,5 13,2 274,8 73,8 105,3 1 027,6
1997 913,4 618,2 8,1 287,2 61,7 98,8 1 073,9
1998 984,3 676,5 5,0 302,8 60,2 122,7 1 167,2
139
 3 Metsien hoito ã
Metsätilastollinen vuosikirja
3.23 Yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden rahoitus 1998
Financing of silvicultural and forest-improvement works in 1998 in non-industrial, private forests
1 000 mk  FIM 1 000 
1 Sisältää myös kulotuksen tuen 0,4 milj. mk.
Also includes grants for prescribed burning, FIM 0.4 mill.
2 Sisältää myös energiapuun korjuun tuen 9,6 milj. mk.
Also includes grants for energywood harvesting, FIM 9.6 mill.
Valtion tuet sisältävät noin 33,2 milj. mk EU:n pellonmetsitys- ja metsänhoitotukea.
State grants also include FIM 33.2 mill. of EU grants for afforesting arable land and for silviculture.
Ks. myös taulukko 3.24. See also Table 3.24.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Työlaji Oma rahoitus Valtion Valtion Yhteensä 
ja oman työn arvo lainat tuet 
Type of work Self-financing State State Total
and own labour loans grants 
input
Uudistusalan valmistaminen 132 947 - - 132 947
Preparation of regeneration areas
Metsänviljely ja luontainen uudistaminen 1 215 516 - 100 703 316 219
Artificial and natural regeneration 1
Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus 2 137 149 41 96 765 233 955
Tending of seedling stands and improvement 
of young stands 2
Pystykarsinta 3 626 - 2 457 6 083
Pruning
Metsänlannoitus 7 764 - 982 8 746
Forest fertilisation
Metsäojitus 22 293 2 127 53 183 77 603
Forest drainage
Metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito 157 248 2 839 48 682 208 769
Construction and maintenance of forest roads
Yhteensä 676 543 5 007 302 772 984 322
Total
140
ã
 3 Silviculture
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
3.24 Yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöihin sekä luonnonhoitohankkeisiin 1998 käytetyt valtion lainat ja tuet työlajeittain ja metsäkeskuksittain
State loans and grants used in 1998 for silvicultural and forest-improvement works and tending of forest nature in non-industrial, private forests, by type of work and
forestry centre
1 000 mk  FIM 1 000
1 Sisältää myös kulotuksen tuen 0,4 milj. mk.
Also includes grants for prescribed burning, FIM 0.4 mill.
2 Sisältää myös energiapuun korjuun tuen 9,6 milj. mk.
Also includes grants for energywood harvesting, FIM 9.6 mill.
Valtion tuet sisältävät noin 33,2 milj. mk EU:n pellonmetsitys- ja metsänhoitotukea.
State grants also include FIM 33.2 mill. of EU grants for afforesting arable land and for silviculture.
Ks. myös taulukko 3.23. See also Table 3.23.
Metsäkeskus Metsänuudistaminen 1 Taimikonhoito ja nuoren Pystykarsinta Metsänlannoitus Metsäojitus Metsäteiden Metsänhoito- ja 
Forestry centre  metsän kunnostus 2 rakentaminen perusparannustöihin yhteensä
Forest regeneration 1 Tending of seedling stands and Pruning Forest fertilisation Forest drainage Construction of Total
 improvement of young stands 2 forest roads
Laina Tuki Laina Tuki Laina Tuki Laina Tuki Laina Tuki Laina Tuki Laina Tuki Yht.
Loan Grant Loan Grant Loan Grant Loan Grant Loan Grant Loan Grant Loan Grant Total
0 Ahvenanmaa - 114 41 279 - - - - - 18 - - 41 411 452
1 Rannikko - 1 829 - 4 227 - 58 - - 5 3 429 22 3 690 27 13 233 13 260
2 Lounais-Suomi - 1 851 - 3 593 - 76 - 4 418 4 237 282 2 380 700 12 141 12 841
3 Häme-Uusimaa - 3 415 - 5 474 - 86 - 69 173 2 013 375 1 951 548 13 008 13 556
4 Kymi - 5 078 - 5 622 - 212 - 6 195 2 106 454 2 957 649 15 981 16 630
5 Pirkanmaa - 2 290 - 3 674 - 163 - 22 174 2 653 668 2 895 842 11 697 12 539
6 Etelä-Savo - 5 591 - 8 714 - 416 - 5 224 2 123 229 1 023 453 17 872 18 325
7 Etelä-Pohjanmaa - 5 662 - 11 480 - 55 - 16 619 9 782 329 5 148 948 32 143 33 091
8 Keski-Suomi - 3 207 - 8 957 - 389 - 260 58 2 008 173 2 906 231 17 727 17 958
9 Pohjois-Savo - 5 233 - 13 112 - 587 - 463 132 2 790 146 3 651 278 25 836 26 114
10 Pohjois-Karjala - 5 553 - 5 444 - 270 - 39 94 2 654 - 2 410 94 16 370 16 464
11 Kainuu - 3 755 - 6 806 - 74 - 3 - 5 418 74 2 655 74 18 711 18 785
12 Pohjois-Pohjanmaa - 19 007 - 13 157 - 11 - 95 17 10 505 75 8 905 92 51 680 51 772
13 Lappi 38 118 - 6 226 - 60 - - 18 3 447 12 8 111 30 55 962 55 992
Koko maa - 100 703 41 96 765 - 2 457 - 982 2 127 53 183 2 839 48 682 5 007 302 772 307 779
Whole country
141
3 M
etsien hoito ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
3.24 JATKOA
CONTINUATION
1 000 mk  FIM 1 000
Lähde:  Maa- ja metsätalousministeriö
Source: Ministry of Agriculture and Forestry
Metsäkeskus Ympäristötuki Metsäluonnon hoitohankkeet yms.
Forestry centre (Kestävän metsätalouden rahoituslain 19 §) (Kestävän metsätalouden rahoituslain 20 §)
Grants for environment Tending of forest nature
Tuki Tuki 
Grant Grant 
0 Ahvenanmaa - -
1 Rannikko 11 558
2 Lounais-Suomi 118 667
3 Häme-Uusimaa 120 655
4 Kymi - 525
5 Pirkanmaa 168 675
6 Etelä-Savo 34 644
7 Etelä-Pohjanmaa 166 861
8 Keski-Suomi 1 022 778
9 Pohjois-Savo 67 942
10 Pohjois-Karjala 50 587
11 Kainuu - 537
12 Pohjois-Pohjanmaa 69 912
13 Lappi - 611
Valtakunnalliset hankkeet 1 802
Koko maa 1 825 10 754
Whole country
142
ã
 3 Silviculture
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
3.25 Metsänhoitotöiden yksikkökustannukset 1 1998 omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain
Unit costs of silvicultural and forest-improvement works in 1998, by forest-ownership category and forestry centre
I   = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II  = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
mk/ha FIM per hectare
1 Yksikkökustannukset sisältävät työpalkat (ei suunnittelun eikä työnjohdon palkkoja) sosiaaliturvamaksuineen, eläkemaksut, vakuutusmaksut, vuosilomakorvauk-
set, ansiontasausjärjestelmämaksut, tarvikkeet (siemenet, taimet, lannoitteet, torjunta-aineet, polttoaineet), kone- ja kalustokustannukset, likaisentyönlisät, tossu-
rahat, siirtokustannukset ym. kyseiselle työlle ominaiset kustannukset.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu JATKUU
Source: Finnish Forest Research Institute CONT.
Metsäkeskus Uudistusalan raivaus Äestys ja laikutus Auraus ja mätästys
Forestry centre Clearing of regeneration areas Harrowing and scarification Ploughing and mounding
I  II  III Kaikki  I  II  III Kaikki  I  II  III Kaikki
All All All
0 Ahvenanmaa - - - - 700 - - 700 1 651 - - 1 651
1 Rannikko 231 572 709 235 638 1 598 602 639 - 1 386 1 600 1 442
2 Lounais-Suomi 625 455 337 616 792 689 696 788 1 378 1 135 1 175 1 357
3 Häme-Uusimaa 515 656 615 521 853 800 696 849 1 445 1 198 1 255 1 397
4 Kymi 405 712 555 412 825 707 687 819 1 378 1 340 - 1 369
5 Pirkanmaa 321 447 418 331 946 794 648 921 1 283 1 220 1 202 1 256
6 Etelä-Savo 584 364 716 579 818 671 677 806 1 238 1 180 1 160 1 224
7 Etelä-Pohjanmaa 401 - 318 400 652 690 625 651 1 238 1 217 1 074 1 217
8 Keski-Suomi 600 448 266 562 771 798 611 758 1 290 1 166 1 248 1 265
9 Pohjois-Savo 331 306 316 329 910 817 683 897 1 330 1 055 1 124 1 291
10 Pohjois-Karjala 476 704 280 443 915 780 655 854 1 255 1 176 1 044 1 228
11 Kainuu 376 251 311 342 589 761 511 579 1 100 1 073 931 1 017
12 Pohjois-Pohjanmaa 284 244 306 286 633 834 592 631 850 1 217 853 853
13 Lappi 312 243 321 315 568 636 480 527 865 1 258 595 802
Koko maa 401 399 321 389 772 763 546 741 1 041 1 167 800 1 008
Whole country
143
3 M
etsien hoito ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
3.25 JATKOA
CONTINUATION
I   = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II  = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
mk/ha FIM per hectare
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu JATKUU
Source: Finnish Forest Research Institute CONT.
Metsäkeskus Kulotus Kylvö Istutus
Forestry centre Prescribed burning Seeding Planting
I  II  III Kaikki  I  II  III Kaikki  I  II  III Kaikki
All All All
0 Ahvenanmaa - - - - - - - - 3 843 - - 3 843
1 Rannikko - - - - 691 975 736 694 2 780 3 598 5 775 2 802
2 Lounais-Suomi 2 090 - - 2 090 712 430 564 704 4 210 3 079 2 709 4 147
3 Häme-Uusimaa 2 090 - 2 515 2 107 842 907 713 840 4 570 2 529 3 475 4 472
4 Kymi 2 090 - - 2 090 911 900 943 911 4 500 2 788 2 970 4 372
5 Pirkanmaa 2 090 - 2 791 2 290 788 777 508 775 4 530 3 022 2 692 4 228
6 Etelä-Savo 2 090 - - 2 090 818 913 943 830 4 400 3 015 2 718 4 261
7 Etelä-Pohjanmaa 2 090 - - 2 090 862 830 1 048 867 3 520 2 887 2 596 3 439
8 Keski-Suomi 2 090 - 3 144 2 213 688 762 851 719 3 680 2 954 2 414 3 516
9 Pohjois-Savo 2 090 - - 2 090 981 780 1 048 975 3 810 2 892 2 907 3 728
10 Pohjois-Karjala - - 210 210 858 905 758 835 4 210 2 832 2 892 3 825
11 Kainuu 2 090 - 3 432 3 188 1 054 930 753 953 2 980 2 883 1 985 2 554
12 Pohjois-Pohjanmaa 2 090 - 879 989 863 1 139 880 869 2 420 2 925 2 056 2 365
13 Lappi - - 859 859 958 925 875 938 2 130 3 283 1 795 2 039
Koko maa 2 090 - 1 059 1 448 864 856 831 860 3 503 2 897 2 128 3 309
Whole country
144
ã
 3 Silviculture
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
3.25 JATKOA
CONTINUATION
I   = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II  = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
mk/ha  FIM per hectare
1 Sisältää myös työnjohtokustannukset.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Taimikonhoito Nuoren metsän kunnostus Pystykarsinta Metsänlannoitus
Forestry centre Tending of seedling stands Improvement of young stands Pruning Forest fertilisation
I 1  II  III Kaikki I 1  II  III Kaikki  I  II  III Kaikki  I  II  III Kaikki
All All All All
0 Ahvenanmaa 1 038 - - 1 038 - - - - - - - - - - - -
1 Rannikko 1 445 1 434 1 472 1 445 1 824 - - 1 824 1 630 - - 1 630 900 - - 900
2 Lounais-Suomi 1 348 1 252 1 121 1 331 1 649 - 1 320 1 649 1 630 - - 1 630 900 - - 900
3 Häme-Uusimaa 1 406 1 517 1 319 1 407 1 833 900 - 1 830 1 630 924 - 1 612 900 - - 900
4 Kymi 1 387 1 297 1 276 1 378 1 610 900 - 1 603 1 630 - - 1 630 900 - - 900
5 Pirkanmaa 1 430 1 369 1 041 1 356 1 343 950 - 1 334 1 630 2 400 - 1 719 900 - 692 752
6 Etelä-Savo 1 433 1 317 1 372 1 410 1 914 900 1 770 1 913 1 630 - 810 1 625 900 - 1 685 1 335
7 Etelä-Pohjanmaa 1 406 1 094 1 049 1 378 1 592 - 1 614 1 592 1 630 - - 1 630 900 - 734 870
8 Keski-Suomi 1 392 1 247 948 1 323 1 700 860 - 1 695 1 630 2 200 - 1 680 900 - 755 836
9 Pohjois-Savo 1 428 1 037 985 1 373 1 510 870 1 400 1 507 1 630 - - 1 630 900 - 834 888
10 Pohjois-Karjala 1 325 1 245 1 000 1 219 1 596 - - 1 596 1 630 - - 1 630 900 1 634 982 1 122
11 Kainuu 1 268 1 139 886 1 093 1 665 - - 1 665 1 630 - - 1 630 900 - 706 706
12 Pohjois-Pohjanmaa 1 422 1 095 1 287 1 340 1 951 500 929 1 949 1 630 - - 1 630 900 - 692 753
13 Lappi 1 289 909 1 101 1 158 1 652 500 - 1 622 1 630 - - 1 630 900 - 691 705
Koko maa 1 386 1 219 1 059 1 305 1 723 761 1 142 1 718 1 630 2 226 810 1 642 900 1 634 789 872
Whole country
145
3 M
etsien hoito ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
3.26 Metsäojituksen yksikkökustannukset 1998 omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain
Unit costs of forest drainage in 1998, by forest-ownership category and forestry centre
I   = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II  = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
Ks. taulukko 3.25, alaviite 1.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Uudisojitus, mk/m Uudisojitus, mk/ha Kunnostusojitus, mk/m Kunnostusojitus, mk/ha
Forestry centre First-time ditching, First-time ditching, Ditch cleaning and supplementary ditching, Ditch cleaning and supplementary ditching,
FIM per metre FIM per hectare FIM per metre FIM per hectare
I  II  III Kaikki I  II  III Kaikki  I  II  III Kaikki  I  II  III Kaikki
All All All All
0 Ahvenanmaa 6,16 - - 6,16 1 082 - - 1 082 6,97 - - 6,97 1 436 - - 1 436
1 Rannikko - - - - - - - - 2,40 2,00 - 2,40 651 480 2 606 651
2 Lounais-Suomi 2,24 - 1,51 2,18 834 - 453 799 1,97 2,77 2,30 2,00 728 832 756 731
3 Häme-Uusimaa 2,21 - - 2,21 686 - - 686 2,03 2,93 - 2,04 633 818 - 634
4 Kymi - - - - - - - - 5,21 - - 5,21 1 355 - - 1 355
5 Pirkanmaa 2,87 - - 2,87 821 - - 821 1,81 1,99 2,06 1,83 705 583 560 697
6 Etelä-Savo 1,90 - - 1,90 459 - - 459 1,69 2,34 2,97 1,72 547 564 695 548
7 Etelä-Pohjanmaa 1,99 - - 1,99 576 - - 576 1,99 1,77 1,71 1,98 576 485 531 573
8 Keski-Suomi - - - - - - - - 1,91 1,85 1,64 1,86 535 589 536 542
9 Pohjois-Savo 1,84 - - 1,84 663 - - 663 2,07 2,12 1,17 1,99 477 627 366 478
10 Pohjois-Karjala - - - - - - - - 2,02 1,48 1,19 1,77 554 355 372 502
11 Kainuu 1,70 - - 1,70 547 - - 547 1,54 1,43 1,54 1,54 378 402 439 399
12 Pohjois-Pohjanmaa 2,28 - - 2,28 633 - - 633 2,28 1,72 1,66 2,19 619 459 479 599
13 Lappi 1,61 - - 1,61 482 - - 482 1,53 1,78 1,57 1,55 492 427 377 449
Koko maa 1,89 - 1,51 1,89 552 - 453 552 2,07 1,87 1,52 1,98 593 530 431 568
Whole country
146
ã 3 Silviculture 
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
3.27 Metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen yksikkökustannukset 1998 omistajaryhmittäin ja 
metsäkeskuksittain
Unit costs of construction and basic improvement of forest roads in 1998, by forest-ownership category and
forestry centre
I   = Yksityiset ym. Non-industrial, private etc.
II  = Metsäteollisuus Forest industries
III = Valtio State
mk/m FIM per metre
Ks. taulukko 3.25, alaviite 1.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Uusien metsäteiden rakentaminen Metsäteiden perusparannus
Forestry centre Construction of forest roads Basic improvement of forest roads
I  II  III Kaikki I  II  III Kaikki
All All
0 Ahvenanmaa - - - - - - - -
1 Rannikko 50 25 - 50 31 8 7 21
2 Lounais-Suomi 57 41 53 56 43 20 6 38
3 Häme-Uusimaa 31 38 14 31 19 13 - 18
4 Kymi 62 14 - 58 62 63 5 52
5 Pirkanmaa 44 35 37 43 26 17 13 24
6 Etelä-Savo 36 21 58 34 36 12 3 13
7 Etelä-Pohjanmaa 47 42 54 47 47 7 41 42
8 Keski-Suomi 34 31 15 33 34 13 - 21
9 Pohjois-Savo 37 22 58 35 37 9 3 21
10 Pohjois-Karjala 46 21 58 41 25 21 3 16
11 Kainuu 41 23 21 33 31 24 14 26
12 Pohjois-Pohjanmaa 42 31 54 43 19 11 41 33
13 Lappi 43 - 38 42 31 - 19 23
Koko maa 43 26 39 41 31 18 20 24
Whole country
147
 3 Metsien hoito ã
Metsätilastollinen vuosikirja
3.28 Eräiden metsänhoito- ja perusparannustöiden keskimääräiset yksikkökustannukset 1968–98
Average unit costs of some silvicultural and forest-improvement works, 1968–98
1 1968–83 yksityisten ym. ojien perkaus, 1984–87 ojien perkaus
1968–83 ditch cleaning in non-industrial, private forests, 1984–87 ditch cleaning 
2 1975–83 yksityisten ym. metsäteiden rakentaminen
1975–83 construction of forest roads in non-industrial, private forests
3 Sisältää myös työnjohtokustannukset yksityismetsien osalta.
Also includes the costs of supervision of work in non-industrial, private forests.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Kylvö Istutus Taimikonhoito Kunnostusojitus 1 Metsäteiden rakentaminen 2
Year Seeding Planting Tending of Ditch cleaning and Construction of forest roads 2
seedling stands supplementary ditching 1
mk/ha mk/ha mk/ha mk/m mk/m
1968 .. 366 107 0,56 ..
1969 .. 391 110 0,47 ..
1970 .. 410 130 0,49 ..
1971 .. 438 150 0,59 ..
1972 .. 505 178 0,47 ..
1973 .. 592 219 0,58 ..
1974 .. 742 279 0,60 ..
1975 .. 984 329 0,70 12
1976 .. 878 351 0,95 16
1977 447 1 196 391 0,98 19
1978 337 1 226 388 1,14 20
1979 402 1 280 410 1,13 23
1980 499 1 447 437 1,20 23
1981 517 1 681 521 1,52 26
1982 598 1 909 531 1,50 28
1983 668 2 032 567 2,08 33
1984 569 1 902 489 1,14 32
1985 635 2 124 535 1,28 35
1986 704 2 324 575 1,43 39
1987 754 2 341 605 1,54 36
1988 824 2 563 637 1,69 39
1989 962 2 740 666 1,78 39
1990 1 020 3 086 727 1,93 40
1991 999 2 865 845 1,96 43
1992 979 2 992 847 2,12 43
1993 809 3 056 849 2,10 37
1994 780 3 127 892 2,40 39
1995 840 3 231 1 027 1,87 41
1996 863 3 225 1 043 1,80 41
1997 902 3 286 1 058 1,83 42
1998 860 3 309 1 305 3 1,98 41
148
ã 3 Silviculture 
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
149Metsätilastollinen vuosikirja
4 PUUKAUPPA JA HAKKUUT
Jo kahtena peräkkäisenä vuonna on markki-
napuuta hakattu metsistämme ennätykselli-
sen paljon. Vuoden 1998 hakkuumäärä ylsi 
peräti 55 miljoonaan kuutiometriin. Vuoden 
1997 hakkuuennätys ylittyi siten yli kahdella 
miljoonalla kuutiometrillä. Raakapuuta 
ostettiin yksityismetsistä vuonna 1998 
vajaat 37 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 8 
prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisem-
min. Tukkipuun ja kuusikuitupuun hinnat 
olivat vuonna 1998 keskimäärin 3–5 pro-
senttia korkeammat kuin vuonna 1997. 
Mänty- ja koivukuitupuun hinnat pysyivät 
likimain samansuuruisina kuin vuotta aiem-
min.  
Puumarkkinatilastot
Raakapuumarkkinoita kuvaavia tilastoja laadi-
taan kahdesta puukaupan eri vaiheesta. Osto- ja
hintatilasto kertoo yksityismetsien puukauppo-
jen puumäärät ja yksikköhinnat pysty- ja han-
kintakaupoissa. Pystykaupassa myyjä luovuttaa
ostajalle oikeuden hakata ja korjata puut sovi-
tulta myyntikohteelta. Puun yksikköhinta on
pystykaupassa kantohinta. Hankintakaupassa
myyjä toimittaa sovitut puumäärät sovitulle va-
rastopaikalle. Yksikköhintana käytettyyn han-
kintahintaan sisältyy myös korvaus myyjälle
aiheutuneista kustannuksista.
Hakkuutilasto kertoo hakatut puumäärät
vastaanottomittauksen (hankintakaupat) tai pal-
kanmaksua varten tehtävän työmittauksen
(pystykaupat sekä yhtiöiden omien metsien ja
Metsähallituksen hakkuut) perusteella. Verrat-
taessa saman ajanjakson osto- ja hakkuumääriä
tulee huomata, että puukauppasopimukset pää-
sääntöisesti aliarvioivat hakattavan puuston
määrän. Lisäksi puunhankinnan eri vaiheiden
(osto–hakkuu) välillä voi olla pitkäkin viive,
mikä vaikuttaa osto- ja hakkuutilastojen vertai-
luun. Yksityismetsiin sisältyvät tässä varsinais-
ten yksityismetsien lisäksi kuntien ja seurakun-
tien metsät sekä mm. puolustusministeriön ja
Metlan hallinnassa olevat metsät. 
Puun ostomäärä- ja hintatilasto perustuu
Metsäteollisuus ry:n jäsenyhtiöiltään keräämiin
tietoihin, joihin sisältyvät myös Suomen Sahat
ry:n jäsenten puukaupat. Tilasto kattaa noin 90
prosenttia metsäteollisuuden yksityismetsistä
ostamasta raakapuusta. Hintatiedot koskevat
puukauppasopimuksen pääpuutavaralajeja ja
sisältävät sopimukseen kirjatut lisät. Erikois-
puutavaralajien ostomäärät ovat tammikuusta
1999 alkaen saatavilla puukauppatilastoista.
Ostomäärä- ja hintatiedot julkaistaan joka kuu-
kausi metsäkeskuksittain Metsätilastotiedot-
teina. Kuukausittaiset ja viikoittaiset puukaup-
patilastot ovat saatavissa myös METINFO- tie-
tojärjestelmästä. 
Metsäteollisuuden puuvarastoista (ml. tuon-
tipuu) laaditaan tilastot vuoden puolivälissä ja
lopussa. Tilaston kattavuutta muutettiin vuoden
1995 lopussa. Tällä hetkellä se sisältää tiedot
ainoastaan   metsäteollisuuden puuraaka-aineen
valmiin tavaran varastoista. Tilastossa ovat
mukana tehdasvarastot ja varastot kaukokulje-
tusreittien varrella (uitto-, rautatieasema- ja
tienvarsivarastot). Metsäteollisuuden pysty- ja
metsävarannot sekä keskeneräiset hankinta- ja
toimitussopimukset eivät ole tilastossa mukana.
Puukauppa vuonna 1998 ja vuoden 1999 
alkupuoliskolla
Vuonna 1997 puumarkkinoilla käyttöönotet-
tua yrityskohtaista neuvottelukäytäntöä nouda-
tettiin vielä vuonna 1998. Yrityskohtaisten
sopimusten umpeuduttua alkuvuonna 1998
150
ã 4 Roundwood markets
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Kantohintaindeksi ja raakapuun hintakehitys hakkuuvuosina 1949/50-1998/99 
Kantohintojen pitkän ajan kehitystä tarkastellaan seuraavassa kiinteäpainoisen hintaindeksin avulla. Indeksi lasketaan 
kunkin hakkuuvuoden tukkuhintaindeksillä reaaliarvoisiksi muutetuista keskikantohinnoista. Puutavaralajien hintojen kiin-
teät painot ovat Metsä 2000- ohjelman tarkistuksen (1992) hakkuusuunnitteiden puutavaralajirakenteen mukaiset. Kiin-
teäpainoinen hintaindeksi muuttuu vain eri puutavaralajien keskihintojen muuttuessa. Indeksin perusvuosi, hakkuuvuosi 
1990/91, on 100. Hakkuuvuosittainen hintaindeksi poikkeaa kuukausi-indeksistä, joka lasketaan ketjuindeksinä hintojen 
muutoksista. 
Raakapuun pitkän ajan hintakehitys
Kantohintaindeksi on koko jaksolla noussut  keskimäärin 0,44 % vuodessa. Lineaarisella trendillä mitattu nousu voidaan 
tulkita siten, että tukkuhintaindeksillä korjatut kantohinnat olivat 1998/99 keskimäärin viidenneksen hakkuuvuoden 
1949/50 tason yläpuolella. Kehitys on ollut indeksin nousua nopeampaa koivukuitupuussa (2,13 %/v) ja mäntykuitupuus-
sa (1,0 %/v) ja hitaampaa havutukkipuussa (0,39 %/v) sekä kuusikuitupuussa (0,30%/v). Hintaindeksi oli hakkuuvuonna 
1998/99 lähellä lineaarista trendiä. Indeksi painui voimakkaasti trenditason alapuolelle 1990-luvun lamavuosina. Se on 
noussut vuodesta 1993/94 alkaen kuusi vuotta peräkkäin, mutta on edelleen korkeasuhdannevuosien tason alapuolella.
Kantohintaindeksin suhdannevaihtelussa, joka on näkyvissä kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitetussa indeksisarjassa, 
voi erottaa selvän suhdannesyklin. Kausitasoitus on tehty 9 vuoden keskitetyllä liukuvalla keskiarvolla indeksisarjasta. 
Teksti ja kuva: Pekka Ollonqvist, Metla
50
/5
1
52
/5
3
54
/5
5
56
/5
7
58
/5
9
60
/6
1
62
/6
3
64
/6
5
66
/6
7
68
/6
9
70
/7
1
72
/7
3
74
/7
5
76
/7
7
78
/7
9
80
/8
1
82
/8
3
84
/8
5
86
/8
7
88
/8
9
90
/9
1
92
/9
3
94
/9
5
96
/9
7
98
/9
9
40
60
80
100
120
140
160 indeksi (1990/91 = 100)
Hakkuuvuosi
Va
pa
a 
hi
nn
oi
tte
lu
Pu
ut
av
ar
al
aj
ie
n
hi
nt
as
uo
si
tu
ks
et
Va
pa
a 
hi
nn
oi
tte
lu
Ka
nt
oh
in
ta
su
os
itu
ks
et
Va
pa
a 
hi
nn
oi
tte
lu
Ta
so
su
os
itu
ks
et
/n
äk
em
yk
se
t
Hintaindeksi
Kausitasoitettu indeksi
Indeksin trendi
151
 4 Puukauppa ja hakkuut ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Raakapuun kantohintojen muutoksen kuukausi-indeksi
Tukkuhintaindeksillä reaaliarvoisiksi muutetuista kuukausittaisista kantohinnoista laskettava kantohintaindeksi mittaa 
kuuden pääpuutavaralajin kantohintojen keskimääräistä muutosta. Indeksi tiivistää markkinoiden hintamuutokset yhdeksi 
tunnusluvuksi. Muuttuvapainoisessa kantohintaindeksissä puutavaralajeittaisia hintamuutoksia painotetaan kyseisen 
puutavaralajin %-osuudella tilastointikuukauden pystykauppamäärästä. Kantohintaindeksin arvoa muuttavat sekä kanto-
hintojen että puutavaralajien osuuksien muutokset. Indeksin muutokset ovat jaksolla 1987–1999 olleet pääosin hintamuu-
tosten aiheuttamia, sillä puutavaralajien osuudet pystykaupassa ovat pysyneet melko vakaina.
Hintaindeksi lasketaan puutavaralajien koko maan keskihinnoista, jotka lasketaan metsäkeskusten vastaavan ajan kes-
kihinnoista tilastointikuukauden ostomäärillä painottaen. Kantohintaindeksin arvo perusajankohtana 1/1987 on 100, josta 
alkaen indeksin laskennassa käytettyjä hintatietoja on saatavissa.
Kantohinnoissa on ollut voimakas suhdannevaihtelu jaksolla 1987–1999. Suhdannevaihtelun havainnollistamiseksi on 
laskettu kausivaihtelusta 23 kk tasoituksella korjattu indeksisarja. Suhdannevaihteluun ovat metsäteollisuustuotteiden 
maailmanmarkkinavaihteluiden lisäksi vaikuttaneet kilpailu kotimaan raakapuumarkkinoilla sekä kantohinnoista eri 
ajankohtina solmitut hintasopimukset. 
Kuvaan on merkitty neljä jaksoa kantohinnoista solmittujen suositussopimusten mukaan: 
1. kaikki puutavaralajit ja koko maan kattaneiden kantohintasuositusten jakso 1/1987–2/1991, 
2. vapaan hinnoittelun jakso 3/1991–2/1994 sekä 
3. alueellisten hintatasosuositusten sekä yrityskohtaisten hintanäkemysten jakso 3/1994–2/1999. 
4. vapaan hinnoittelun jakso 3/1999–
Teksti ja kuva: Pekka Ollonqvist, Metla
87
/1
87
/7
88
/1
88
/7
89
/1
89
/7
90
/1
90
/7
91
/1
91
/7
92
/1
92
/7
93
/1
93
/7
94
/1
94
/7
95
/1
95
/7
96
/1
96
/7
97
/1
97
/7
98
/1
98
/7
99
/1
99
/7
70
80
90
100
110
120
130
Va
pa
a 
hi
nn
oi
tte
lu
Ka
nt
oh
in
ta
su
os
itu
ks
et
Va
pa
a 
hi
nn
oi
tte
lu
Ta
so
su
os
itu
ks
et
/n
äk
em
yk
se
t
Hintaindeksi
Kausitasoitettu indeksi
indeksi (1/1987 = 100)
Kuukausi
152
ã 4 Roundwood markets
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
ajauduttiin jälleen tilanteeseen, jossa yhteinen
näkemys hinnoista puuttui. Tämä hiljensi ke-
vään puukaupan. Vasta kesän aikana metsän-
omistajat ja UPM-Kymmene saavuttivat yhtei-
sen näkemyksen hintaodotuksista. Toisen suu-
ren puunostajan, Enson, kanssa vastaavaa nä-
kemystä ei saavutettu. Se ei kuitenkaan
muodostunut esteeksi puukaupan lähes välittö-
mälle vilkastumiselle. Syys–lokakuussa metsä-
teollisuus osti yhteensä 14,1 miljoonaa kuutio-
metriä puuta, mikä oli noin 40 prosenttia koko
vuoden ostomäärästä. Vuoden kahden viimei-
sen kuukauden aikana puukauppa selvästi hilje-
ni. Vuonna 1998 metsäteollisuus osti puuta yk-
sityismetsistä yhteensä 36,6 miljoonaa kuutio-
metriä. Ostomäärä oli 3,2 miljoonaa kuutiomet-
riä eli 8 prosenttia pienempi kuin ennätys-
vuonna 1997 (taulukot 4.1 ja 4.2).
Tukkipuun kantohinnat nousivat hieman
vuonna 1998 edellisvuoden hintatasoon verrat-
tuna. Mäntytukkien kantohinnat olivat keski-
määrin 3 prosenttia, kuusitukkien 5 prosenttia
ja koivutukkien 4 prosenttia korkeammat kuin
vuotta aikaisemmin. Kuitupuista mäntykuitu-
puun hinta pysyi edellisvuoden tasolla. Kuusi-
kuitupuulla hinnannousu oli kolme ja koivukui-
tupuulla yksi prosenttia.  Hankintahinnat nou-
dattelivat kantohintojen kehitystä, mutta
suhteelliset muutokset jäivät pienemmiksi.
Alueellinen kantohintojen vaihtelu on esitetty
kuvassa 4.1 (mäntytukit, kuusitukit, mäntykui-
tupuu ja kuusikuitupuu). Mäntytukista makset-
tiin korkeinta hintaa Etelä-Savon metsäkeskuk-
sen alueella ja mäntykuidusta Pohjanmaan ran-
nikolla. Kuusitukki oli kalleinta Hämeen-
Uudenmaan alueella ja kuusikuitu Lounais-
Suomessa (ks. myös taulukko 4.6).
Vuoden 1999 alussa puun ostajien ja myy-
jien erisuuntaiset näkemykset puun hintaodo-
tuksista johtivat yrityskohtaisten neuvottelujen
kariutumiseen. Puun ostajien ja myyjien välisiä
neuvotteluja on toistaiseksi käyty EU-komis-
sion ja Suomen kilpailuviranomaisten suostu-
muksella. Kilpailuvirasto ilmoitti kesällä 1999
ettei se enää myönnä jatkoa poikkeusluvalle.
Puun myyjiä edustava MTK on hakenut pää-
tökseen muutosta. 
Hintayksimielisyyden puuttuminen hiljensi
kevään puumarkkinat. Yritykset julkaisivat
Hakkuut
Metsäntutkimuslaitos on laatinut markkina-
puun hakkuutilastoa hakkuuvuoden 1981/82
alusta lähtien. Markkinapuulla tarkoitetaan
kaikkea kotimaista raakapuuta, joka on hankit-
tu teollisuuden käyttöön ja vientiin sekä näihin
tarkoituksiin raakapuuta hankkivien ostajien
muihin käyttötarkoituksiin (lähinnä polttoon)
hankkimaa raakapuuta. Piensahojen kotitarve-
ja vuokrasahaus ei kuulu markkinapuuhun.
Hakkuutilasto perustuu raakapuun ostajille ja
Metsähallitukselle tehtyyn tiedusteluun. Tilasto
jakautuu kahteen osaan, kuukausitilastoon ja
puolivuositilastoon. Näistä edellinen laaditaan
ilman aluejakoa, ja sen luvut ovat ennakkotie-
toja. Lopulliset metsäkeskuksittaiset hakkuu-
määrät saadaan markkinahakkuiden puolivuo-
sitilastosta. 
Vuonna 1998 markkinahakkuiden määrässä
saavutettiin jälleen uusi ennätys, 55 miljoonaa
kuutiometriä. Edellinen hakkuuennätys vuo-
delta 1997 ylittyi noin kahdella miljoonalla
huhtikuussa omat hinnastonsa, joiden pohjalta
puun hinnat ovat määräytyneet. Kuukausittai-
set puun ostomäärät olivat tammi–helmikuussa
2–3 miljoonaa kuutiometriä ja maalis–kesä-
kuussa 1–2 miljoonaa kuutiometriä. Kaikkiaan
metsäteollisuus osti tammi–kesäkuussa puuta
yksityismetsistä 12,1 miljoonaa kuutiometriä.
Määrä oli prosentin suurempi kuin edellisen
vuoden vastaavana aikana, jolloin puukauppaa
myös käytiin selvästi keskimääräistä verkkai-
sempaan tahtiin. Hakatun puun varastojen
määrä oli kesällä 1999 kaikkiaan 8,4 miljoonaa
kuutiometriä (taulukko 4.17).
Yksityismetsät vuosina 1997–98, milj. m3
1997 1998
Puun myyntimäärät 39,80 36,61
Markkinahakkuut 47,15 48,88
 – pystykaupat 36,50 38,60
 – hankintakaupat 10,65 10,28
Hakkuukertymä 52,99 54,72
Puuston poistuma 58,76 61,75
153
 4 Puukauppa ja hakkuut ã
Metsätilastollinen vuosikirja
kuutiometrillä eli neljällä prosentilla. Yksityis-
metsistä puuta korjattiin kaikkiaan 48,9 miljoo-
naa kuutiometriä. Määrä oli 1,7 miljoonaa kuu-
tiometriä eli 4 prosenttia suurempi kuin vuotta
aikaisemmin. Pystykaupoin korjattiin markki-
napuuta 38,6 miljoonaa kuutiometriä, eli 6 pro-
senttia edellisvuotista enemmän. Hankinta-
puuta vastaanotettiin yksityismetsistä 10,3 mil-
joonaa kuutiometriä. Määrä oli kolme
prosenttia edellisvuotista pienempi. Hankinta-
kauppojen osuus oli 21 prosenttia yksityismet-
sien puunkorjuusta. Vuotta aikaisemmin osuus
oli 23 prosenttia. Metsähallituksen hallinnassa
olevista valtionmetsistä hakattiin puuta 4,1 mil-
joonaa kuutiometriä. Määrä oli saman suurui-
nen kuin vuotta aikaisemmin. Metsäteollisuus-
yhtiöiden omien metsien hakkuumäärä oli 2,1
miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 21 prosenttia
enemmän kuin vuonna 1997 (taulukot 4.11 ja
4.13). 
Vuoden 1999 alkupuoliskolla markkinahak-
kuut jatkuivat edelleen keskimääräistä vilk-
kaampina. Hakkuut metsäteollisuusyhtiöiden
metsissä lisääntyivät alkuvuonna noin puolella
edellisen vuoden vastaavan ajanjakson hak-
kuista. Hakkuut yksityismetsistä olivat vuoden
ensimmäisellä puoliskolla lähes yhtä suuret
kuin vuotta aikaisemmin. Ennakkoarvio
tammi–kesäkuun 1999 hakkuumääräksi on 27
miljoonaa kuutiometriä, mikä on yhden prosen-
tin enemmän kuin edellisvuoden vastaavana
aikana (taulukot 4.9 ja 4.10). 
Kun markkinapuun hakkuisiin lisätään
muuhun käyttöön otettu raakapuu (lähinnä
kiinteistöjen polttopuuta), päästään hakkuuker-
tymään. Ja edelleen: kun hakkuukertymään
lisätään hukkapuu ja ns. luonnonpoistuma,
päästään kokonaispoistumaan. Vuonna 1998
hakkuukertymä oli 61 ja puuston poistuma 69,4
miljoonaa kuutiometriä.
Kirjallisuus – Literature
Hakkuukertymä ja puuston poistuma metsäkeskuk-
sittain 1998. Metsätilastotiedote 488. Metsäntut-
kimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 6 s.
Hänninen, H. (toim.) 1998. Puuvarojen käyttömah-
dollisuudet. Metsäntutkimuslaitos & Metsälehti
Kustannus. 199 s.
Markkinahakkuut metsäkeskuksittain. Kalenterivuo-
si 1998. Metsätilastotiedote 484. Metsäntut-
kimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 10 s.
Markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto, kuu-
kausitilasto. Metsätilastotiedote-sarja. Metsän-
tutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 
Metsäsektorin suhdannekatsaus 1999–2000. 1999.
Metsäntutkimuslaitos. 54 s.
Metsäteollisuuden puuvarastot 31.12.1998. Metsäti-
lastotiedote 472. Metsäntutkimuslaitos, metsäti-
lastollinen tietopalvelu 3 s.
Metsäteollisuuden puuvarastot 30.6.1999. Metsäti-
lastotiedote 496. Metsäntutkimuslaitos, metsäti-
lastollinen tietopalvelu. 3 s.
Puun ostot ja hinnat, kuukausitilasto. Metsätilastotie-
dote-sarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastol-
linen tietopalvelu. 
Tapion taskukirja. 1997. Puukauppa. Metsälehti Kus-
tannus.
Yksityismetsien raakapuun puukauppojen hinnat
metsäkeskuksittain 1.7.–31.12.1998 ja kalente-
rivuosi 1998. Metsätilastotiedote 470.  Metsän-
tutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu.
9 s. 
Muut tietolähteet – Other sources of information
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
Metsäteollisuus ry
154
ã 4 Roundwood markets
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Kuva 4.1 Yksityismetsien suhteelliset kantohinnat metsäkeskuksittain 1998
Figure 4.1 Relative stumpage prices in private forests in 1998, by forestry centre
Mäntytukit
Pine logs
Kuusitukit
Spruce logs
Mäntykuitupuu
Pine pulpwood
Kuusikuitupuu
Spruce pulpwood






 












 
 









  
 












 
 
  



Lähde:   Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:  Finnish Forest Research Institute
Koko maa = 100
Whole country = 100
(94,20 mk/m³ - FIM/m³)
Koko maa = 100
Whole country = 100
(132,80 mk/m³ - FIM/m³)
Koko maa = 100
Whole country = 100
(227,50 mk/m³ - FIM/m³)
Koko maa = 100
Whole country = 100
(273,20 mk/m³ - FIM/m³)
155
4 Puukauppa ja hakkuut ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
Kuva 4.2 Raakapuun kantohinnat yksityismetsien puukaupoissa 1949/50–1998/99
Figure 4.2 Average stumpage prices in private forests, 1949/50–1998/99
Pine pulpwood 
5
0
/
5
1
5
5
/
5
6
6
0
/
6
1
6
5
/
6
6
7
0
/
7
1
7
5
/
7
6
8
0
/
8
1
8
5
/
8
6
9
0
/
9
1
9
5
/
9
6
9
8
/
9
9
0
100
200
300
400
Kuusitukit
Spruce logs
Mäntytukit
Pine logs
Kuusikuitupuu
Spruce pulpwood 
Mäntykuitupuu
Havutukit
Softwood logs
Lähde:      Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
FIM/m³ in 1998 moneymk/m³ vuoden 1998 rahana 
¹ Lehtikuitupuu
  Hardwood pulpwood
  Rahanarvot muunnettu tukkuhintaindeksillä (kotimaiset tavarat).
  Monetary values deflated using wholesale price index (domestic goods).
¹ Hakkuuvuoteen 1968/69 koivuhalko.
  Until felling season 1968/69 birch fuelwood.
Hakkuuvuosi - Felling season
156
ã 4 Roundwood markets
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Kuva 4.3 Markkinahakkuut kuukausittain 1998 ja 1999
Figure 4.3 Commercial roundwood production in 1998 and 1999, by month
1/
98
2/
98
3/
98
4/
98
5/
98
6/
98
7/
98
8/
98
9/
98
10
/9
8
11
/9
8
12
/9
8
1/
99
2/
99
3/
99
4/
99
5/
99
6/
99
0
1
2
3
4
5
6
7
milj. m³ mill. m³
Kuukausi - MonthLähde:      Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:     Finnish Forest Research Institute
1/98–6/99
Vaihteluväli jaksolla 1/89–6/99
Variation during 1/89–6/99
Keskiarvo vuosina 1989–98
Average during 1989–98
Kuva 4.4 Markkinahakkuut omistajaryhmittäin 1970–98
Figure 4.4 Commercial roundwood production 1970–98, by forest ownership category
70 75 80 85 90 95 98
0
10
20
30
40
50
60
70
0
10
20
30
40
50
60
70
Vuosi - Year
Markkinahakkuut yhteensä - Total
Metsähallitus - Finnish Forest and Park Service
milj. m³ mill. m³
Metsäteollisuus - Forest industries
Yksityismetsät - Non-industrial, private forests
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
157
 4 Puukauppa ja hakkuut ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Kuva 4.5 Raakapuun kantohinnat kuukausittain 1/1987–6/1999
Figure 4.5 Monthly stumpage prices of roundwood during 1/1987–6/1999
1/
86
1/
87
1/
88
1/
89
1/
90
1/
91
1/
92
1/
93
1/
94
1/
95
1/
96
1/
97
1/
98
1/
99
0
50
100
150
200
250
300
Kuukausi - Month
Koivutukit
Birch logs
Mäntytukit
Pine logs
Kuusitukit
Spruce logs
Kuusikuitupuu
Spruce pulpwood
Mäntykuitupuu
Pine pulpwood
Koivukuitupuu
Birch pulpwood
Hinnat muunnettu tukkuhintaindeksillä (kotimaiset tavarat)
Prices deflated using wholesale price index (domestic goods)
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
mk/m³ kesäkuun 1999 rahassa FIM/m³ in June 1999 money
Kuva 4.6 Metsäteollisuuden raakapuuvarastot 1980–99
Figure 4.6 Roundwood inventories of the forest industries, 1980–99
80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99
0
5
10
15
20
25
Vuosi - Year
milj. m³ mill. m³
80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99
0
20
40
60
80
100
30.6
31.12
%
Vuosi - Year
Tukit
Logs
Hake ym. - Chips etc.
Kuitupuu
Pulpwood
Lähde:      Metsäteollisuus ry
Source:    Finnish Forest  Industries Federation
158
ã 4 Roundwood markets
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
4.1 Yksityismetsien puukauppamäärät metsäkeskuksittain 1998
Roundwood trade in private forests in 1998, by forestry centre
1 000 m3
Lähde: Metsäteollisuus ry
Source: Finnish Forest Industries Federation
Metsäkeskus Mänty- Kuusi- Koivu- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Koivu- Kuitupuu Kaikkiaan
tukit tukit tukit yhteensä kuitupuu kuitupuu kuitupuu yhteensä
Forestry centre Pine Spruce Birch Total Pine Spruce Birch Total Grand total
logs logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood pulpwood
              
1 Rannikko 272 536 35 843 583 493 249 1 325 2 168
Helsinki 142 276 29 446 260 280 87 627 1 072
Pohjanmaa 130 260 7 397 323 213 162 699 1 096
2 Lounais-Suomi 573 881 29 1 483 613 566 184 1 363 2 846
3 Häme-Uusimaa 309 1 380 99 1 788 388 774 202 1 364 3 152
4 Kymi 577 749 92 1 418 522 500 193 1 215 2 632
5 Pirkanmaa 429 1 228 49 1 705 412 650 170 1 232 2 938
6 Etelä-Savo 920 1 164 245 2 329 779 808 464 2 050 4 379
7 Etelä-Pohjanmaa 543 540 14 1 097 702 333 280 1 315 2 412
8 Keski-Suomi 605 1 457 133 2 195 541 771 290 1 603 3 797
9 Pohjois-Savo 401 1 572 113 2 086 548 1 076 402 2 026 4 112
10 Pohjois-Karjala 531 744 117 1 393 601 654 294 1 549 2 942
11 Kainuu 314 215 3 533 357 315 152 824 1 357
12 Pohjois-Pohjanmaa 417 267 6 690 1 130 154 469 1 753 2 443
13 Lappi 278 78 - 356 802 93 185 1 080 1 435
Koko maa 6 170 10 810 935 17 916 7 977 7 187 3 534 18 698 36 613
Whole country
159
 4 Puukauppa ja hakkuut ã
Metsätilastollinen vuosikirja
4.2 Yksityismetsien puukauppamäärät kuukausittain 1998–99
Monthly roundwood trade in private forests, 1998–99
1 000 m3
1 Sisältää pikkutukit, parrunaiheet, mäntypylväät, haapatukit ja -kuidut, erikoismännyt ja erikoiskoivut yms. tavanomaisista poikkevat 
puutavaralajit.
Includes small-sized logs, spars, poles, aspen logs and pulpwood, special pines, special birches and other unusual roundwood
assortmets.
Lähde: Metsäteollisuus ry
Source: Finnish Forest Industries Federation
Vuosi ja Mänty- Kuusi- Koivu- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Koivu- Kuitupuu Erikoispuu- Kaikkiaan
kuukausi tukit tukit tukit yhteensä kuitupuu kuitupuu kuitupuu yhteensä tavaralajit 1
Year and Pine Spruce Birch Total Pine Spruce Birch Total Special roundwood Grand total
month logs logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood pulpwood assortments 1
1998 I 454 726 78 1 258 687 626 330 1 643 2 901
II 317 482 47 847 442 343 203 988 1 835
III 276 390 36 701 374 273 165 813 1 514
IV 298 474 42 814 448 334 200 982 1 796
V 287 470 42 800 414 305 178 897 1 697
VI 334 562 43 938 479 365 175 1 019 1 957
VII 380 710 58 1 148 524 448 193 1 164 2 313
VIII 546 1 023 79 1 648 713 653 308 1 674 3 322
IX 1 362 2 419 210 3 991 1 609 1 586 713 3 909 7 900
X 1 112 1 993 169 3 275 1 342 1 258 604 3 204 6 479
XI 550 1 048 87 1 685 635 680 314 1 629 3 314
XII 253 515 43 811 308 315 152 775 1 586
I–XII 6 170 10 810 935 17 916 7 977 7 187 3 534 18 698 36 613
1999 I 404 701 66 1 170 637 544 309 1 490 83 2 743
II 403 707 59 1 168 554 468 250 1 272 63 2 503
III 311 503 45 859 388 329 178 894 41 1 794
IV 229 397 28 654 356 251 148 755 32 1 440
V 247 391 26 664 356 229 123 709 34 1 407
VI 364 672 39 1 075 526 374 187 1 087 49 2 211
I–VI 1 956 3 371 263 5 590 2 817 2 196 1 195 6 208 301 12 099
160
ã 4 Roundwood markets
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
4.3 Yksityismetsien puukauppamäärät kauppamuodoittain 1986–98
Roundwood trade in private forests, by type of sale, 1986–98
1 000 m3
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Mänty- Kuusi- Koivu- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Koivu- Kuitupuu Kaikkiaan
tukit tukit tukit yhteensä kuitupuu kuitupuu kuitupuu yhteensä
Year Pine Spruce Birch Total Pine Spruce Birch Total Grand 
logs logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood pulpwood total
Pystykaupat Standing sales
1986 2 046 3 590 561 6 198 1 952 3 210 1 626 6 787 12 985
1987 3 258 4 831 732 8 821 3 090 4 512 2 259 9 861 18 682
1988 3 913 5 485 816 10 213 3 538 5 042 2 644 11 223 21 436
1989 3 640 5 567 724 9 931 3 759 5 103 2 515 11 377 21 308
1990 3 241 5 283 599 9 123 2 743 3 986 1 518 8 247 17 370
1991 1 107 2 652 262 4 021 1 152 1 946 763 3 862 7 883
1992 3 414 6 161 573 10 148 2 877 4 272 1 775 8 924 19 072
1993 2 671 4 746 385 7 802 2 374 3 390 1 215 6 979 14 781
1994 5 198 9 324 830 15 352 5 036 6 790 2 628 14 453 29 805
1995 4 989 8 388 707 14 084 4 671 6 059 2 371 13 100 27 185
1996 4 214 8 767 590 13 571 4 309 5 561 1 933 11 803 25 374
1997 6 357 11 278 883 18 518 5 454 6 588 2 481 14 524 33 024
1998 5 412 9 836 765 16 012 5 272 5 809 2 346 13 427 29 439
Hankintakaupat Delivery sales
1986 1 533 1 971 315 3 819 2 397 2 226 1 010 5 633 9 451
1987 1 599 2 121 320 4 040 2 652 2 465 1 336 6 453 10 493
1988 1 391 1 710 284 3 385 2 323 2 185 1 243 5 751 9 137
1989 1 348 1 703 273 3 324 2 729 2 484 1 435 6 649 9 973
1990 1 273 1 686 254 3 214 2 240 2 039 978 5 257 8 471
1991 411 889 162 1 462 1 232 1 200 836 3 268 4 730
1992 793 1 363 211 2 366 1 786 1 622 1 747 5 155 7 522
1993 701 1 008 138 1 846 1 762 1 293 1 075 4 130 5 976
1994 1 083 1 617 215 2 914 2 706 1 962 1 265 5 933 8 848
1995 1 116 1 472 223 2 812 2 904 1 898 1 501 6 303 9 115
1996 806 1 194 164 2 165 2 403 1 504 1 077 4 984 7 149
1997 813 1 002 176  1 991 2 333 1 302 1 127 4 763 6 754
1998 758 975 170 1 903 2 705 1 378 1 188 5 271 7 175
Yhteensä Total
1986 3 580 5 561 876 10 016 4 349 5 436 2 636 12 420 22 436
1987 4 856 6 952 1 052 12 860 5 741 6 978 3 595 16 314 29 174
1988 5 304 7 195 1 100 13 598 5 861 7 227 3 887 16 975 30 573
1989 4 988 7 270 998 13 256 6 487 7 587 3 951 18 025 31 281
1990 4 515 6 970 853 12 337 4 983 6 025 2 496 13 504 25 841
1991 1 518 3 541 424 5 483 2 384 3 147 1 599 7 130 12 613
1992 4 207 7 523 784 12 514 4 663 5 894 3 523 14 080 26 594
1993 3 371 5 754 523 9 648 4 135 4 684 2 290 11 109 20 757
1994 6 281 10 940 1 044 18 266 7 742 8 752 3 893 20 387 38 653
1995 6 104 9 861 931 16 896 7 575 7 957 3 871 19 404 36 300
1996 5 020 9 961 754 15 736 6 712 7 065 3 011 16 787 32 523
1997 7 169 12 280 1 059 20 509 7 788 7 891 3 609 19 287 39 796
1998 6 170 10 810 935 17 916 7 977 7 187 3 534 18 698 36 613
161
 4 Puukauppa ja hakkuut ã
Metsätilastollinen vuosikirja
4.4 Raakapuun kantohinnat kuukausittain 1998–99
Average monthly stumpage prices in private forests, 1998–99
mk/m3 FIM/m3
Lähde:  Metsäteollisuus ry
Source: Finnish Forest Industries Federation
Vuosi ja Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivu-
kuukausi tukit tukit tukit kuitupuu kuitupuu kuitupuu
Year and Pine Spruce Birch Pine Spruce Birch
month logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood
1998 I 263,10 214,90 261,10 90,20 125,80 90,50
II 261,90 215,00 263,80 90,50 125,40 90,40
III 260,30 216,00 258,70 91,00 125,80 90,60
IV 263,60 218,00 261,40 90,90 127,30 90,70
V 267,70 221,40 265,40 92,80 130,60 92,60
VI 269,90 222,50 265,30 92,40 130,30 92,00
I–VI 264,60 218,10 262,70 91,30 127,60 91,10
VII 271,30 225,50 269,00 93,10 133,00 93,80
VIII 275,60 228,30 271,70 96,40 134,60 95,50
IX 278,70 232,10 277,80 96,30 136,00 96,80
X 279,00 233,50 277,10 96,20 135,70 95,30
XI 275,40 230,00 271,80 94,50 133,00 92,90
XII 273,10 230,80 271,60 92,80 134,10 92,90
I–XII 273,20 227,50 271,60 94,20 132,80 94,00
1999 I 269,90 227,10 267,50 90,10 130,30 91,50
II 270,50 228,90 270,40 92,10 131,90 91,70
III 271,80 230,20 272,60 92,10 132,10 92,10
IV 268,30 228,40 270,50 90,60 130,20 89,90
V 268,60 231,50 264,60 88,60 130,20 87,60
VI 271,50 233,80 264,10 88,80 131,10 87,60
I–VI 270,30 230,00 268,50 90,40 131,00 90,40
162
ã 4 Roundwood markets
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
4.5  Raakapuun hankintahinnat kuukausittain 1998–99
Average monthly delivery prices in private forests, 1998–99
mk/m3 FIM/m3
Lähde:  Metsäteollisuus ry
Source: Finnish Forest Industries Federation
Vuosi ja Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivu-
kuukausi tukit tukit tukit kuitupuu kuitupuu kuitupuu
Year and Pine Spruce Birch Pine Spruce Birch
month logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood
1998 I 274,90 240,70 269,40 146,90 188,70 159,50
II 273,80 235,10 276,50 150,30 182,60 158,50
III 274,00 236,10 274,90 150,30 183,50 158,20
IV 277,00 233,40 275,80 149,90 182,60 158,20
V 274,20 231,40 276,10 150,10 182,00 158,80
VI 278,40 237,70 274,90 152,60 185,00 158,80
I–VI 275,20 237,60 273,40 149,40 185,80 158,80
VII 278,00 247,50 269,00 152,00 192,00 160,80
VIII 279,90 238,80 277,20 156,30 189,20 162,90
IX 285,00 242,90 288,80 153,70 188,50 162,30
X 284,20 246,50 286,40 154,10 188,60 161,90
XI 283,70 246,90 282,70 153,60 187,30 161,20
XII 278,80 242,30 284,10 152,60 188,10 160,90
I–XII 279,30 241,80 278,60 152,00 187,60 160,50
1999 I 278,50 244,70 278,00 150,80 190,90 159,80
II 278,40 238,80 279,00 152,00 185,30 159,30
III 279,70 237,30 277,00 149,00 183,60 156,80
IV 277,10 235,70 270,60 147,00 180,10 154,70
V 276,00 235,40 268,70 146,50 179,10 153,00
VI 279,20 250,70 272,10 149,20 184,70 154,20
I–VI 278,30 242,00 276,00 149,50 186,20 157,20
163
4 Puukauppa ja hakkuut ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
4.6 Raakapuun kanto- ja hankintahinnat metsäkeskuksittain 1997–98
Average stumpage and delivery prices in 1997–98, by forestry centre
A. Kantohinnat Stumpage prices
mk/m3 FIM/m3
1 Ahvenanmaan hinnat eivät ole mukana koko maan keskiarvoissa. JATKUU
Ahvenanmaa’s prices are excluded from the averages for the whole country. CONT.
Lähde: Metsäteollisuus ry
Source: Finnish Forest Industries Federation
Metsäkeskus Mäntytukit
Pine logs
Kuusitukit
Spruce logs
Koivutukit
Birch logs
Mäntykuitupuu
Pine pulpwood
Kuusikuitupuu
Spruce pulpwood
Koivukuitupuu
Birch pulpwoodForestry centre
1997 1998 1997 1998 1997 1998 1997 1998 1997 1998 1997 1998
0 Ahvenanmaa 1 196,80 199,70 180,10 193,80 138,30 146,20 91,70 93,60 96,20 108,60 70,30 72,70
1 Rannikko
Helsinki 242,10 252,40 219,50 227,80 222,10 237,30 85,20 85,00 128,90 132,80 79,90 83,40
Pohjanmaa 245,20 252,10 204,40 208,80 200,70 205,30 101,50 100,10 118,80 127,00 95,20 94,90
2 Lounais-Suomi 266,30 278,80 224,90 233,70 223,40 227,50 95,90 96,30 137,70 141,40 87,30 88,30
3 Häme-Uusimaa 273,50 280,90 224,70 234,80 266,50 277,50 86,90 86,70 133,60 137,10 91,40 92,90
4 Kymi 277,00 284,30 221,80 229,50 269,50 277,80 95,30 95,70 128,30 132,00 93,80 95,60
5 Pirkanmaa 269,10 283,90 223,50 234,60 246,30 247,90 90,20 92,50 134,90 139,60 85,10 86,20
6 Etelä-Savo 276,80 286,30 218,30 230,70 272,60 285,90 97,20 98,20 127,10 133,20 96,50 100,30
7 Etelä-Pohjanmaa 253,80 265,00 208,30 216,70 212,30 218,20 101,80 99,10 119,20 128,30 97,90 96,70
8 Keski-Suomi 277,00 285,80 219,80 231,80 265,40 276,60 94,20 92,10 132,70 135,80 92,40 93,80
9 Pohjois-Savo 262,70 272,10 215,90 226,70 258,50 269,10 91,70 90,60 132,10 134,90 93,30 93,90
10 Pohjois-Karjala 259,80 268,40 207,80 216,70 252,80 263,70 91,50 92,90 123,30 127,50 92,00 94,30
11 Kainuu 253,60 257,80 202,10 205,50 204,80 207,80 91,20 90,70 123,60 126,50 83,20 83,40
12 Pohjois-Pohjanmaa 248,70 255,90 201,40 204,70 213,90 220,00 96,50 96,70 107,70 112,70 96,00 96,00
13 Lappi 222,90 228,60 164,80 171,80 .. - 92,10 90,80 98,70 99,90 90,10 90,90
Koko maa 264,70 273,20 217,60 227,50 261,40 271,60 94,50 94,20 128,50 132,80 92,80 94,00
Whole country
164
ã
 4 Roundw
ood m
arkets
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
4.6 JATKOA  
CONTINUATION
B. Hankintahinnat Delivery prices
mk/m3 FIM/m3
1 Katso taulukko 4.6.A
See Table 4.6.A
Lähde Metsäteollisuus ry
Source: Finnish Forest Industries Federation
Metsäkeskus Mäntytukit
Pine logs
Kuusitukit
Spruce logs
Koivutukit
Birch logs
Mäntykuitupuu
Pine pulpwood
Kuusikuitupuu
Spruce pulpwood
Koivukuitupuu
Birch pulpwoodForestry centre
1997 1998 1997 1998 1997 1998 1997 1998 1997 1998 1997 1998
0 Ahvenanmaa 1 231,10 232,70 224,10 231,20 182,10 191,90 151,50 150,40 152,30 151,00 145,00 135,80
1 Rannikko
Helsinki 267,70 275,90 243,70 248,20 255,50 261,80 139,60 137,50 190,50 195,70 158,20 161,10
Pohjanmaa 252,60 260,10 217,50 223,80 218,60 222,20 155,40 155,50 162,00 169,80 163,30 161,10
2 Lounais-Suomi 270,90 278,90 242,80 246,70 246,60 250,80 156,50 157,90 190,00 190,60 160,30 160,10
3 Häme-Uusimaa 283,80 294,20 243,00 248,60 278,90 290,80 142,40 142,70 188,00 191,90 161,80 163,30
4 Kymi 281,20 289,60 231,50 237,40 278,90 283,70 149,20 152,80 183,20 186,90 154,80 158,30
5 Pirkanmaa 277,00 286,90 240,10 250,00 264,90 268,10 153,20 155,10 187,90 189,70 160,50 160,30
6 Etelä-Savo 283,30 294,60 228,80 238,70 284,80 295,40 150,20 155,30 178,30 184,10 159,00 162,60
7 Etelä-Pohjanmaa 257,30 264,50 220,30 225,30 226,30 237,20 155,20 155,30 162,10 171,30 162,10 161,70
8 Keski-Suomi 276,50 283,80 228,90 234,20 277,00 283,30 153,60 154,70 182,40 185,70 160,50 162,00
9 Pohjois-Savo 270,10 279,10 227,40 234,40 270,40 277,00 149,90 153,40 181,00 185,10 160,50 163,30
10 Pohjois-Karjala 266,60 277,10 217,30 226,00 261,60 271,30 146,80 152,70 170,40 176,70 153,90 159,00
11 Kainuu 260,50 270,10 213,60 220,00 .. 235,30 146,80 149,90 172,10 176,00 149,40 153,40
12 Pohjois-Pohjanmaa 263,00 269,70 218,50 218,30 226,20 225,80 154,60 152,50 164,40 158,50 159,20 160,10
13 Lappi 236,00 248,50 196,50 196,90 .. - 146,80 148,10 152,40 156,20 150,00 151,90
Koko maa 270,80 279,30 235,20 241,80 271,10 278,60 151,00 152,00 183,40 187,60 158,80 160,50
Whole country
165
 4 Puukauppa ja hakkuut ã
Metsätilastollinen vuosikirja
4.7 Raakapuun kantohinnat 1949/50–1998/99
Average stumpage prices in private forests, 1949/50–1998/99
mk/m3 FIM/m3
1 Keskihinnat on laskettu puukauppojen lukumäärillä painottaen. Muina hakkuuvuosina painoina on käytetty puukauppojen ostomääriä.
Average prices were calculated using the number of roundwood purchases as weighting coefficients. Regarding other felling seasons, 
the volumes purchased were used as weights.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Hakkuuvuosi Mänty- Kuusi- Havu- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivu-
tukit tukit tukit tukit kuitupuu kuitupuu kuitupuu
Felling season Pine Spruce Softwood Birch Pine Spruce Birch 
logs logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood
1949/50 7,90 3,30 4,10 3,10
1950/51 14,90 5,70 8,30 5,50
1951/52 27,70 18,30 22,90 10,60
1952/53 19,30 7,50 11,00 7,20
1953/54 19,60 6,30 10,60 6,00
1954/55 21,70 8,20 12,30 3,50
1955/56 18,60 6,90 10,70 4,20
1956/57 17,00 6,40 9,60 4,10
1957/58 20,30 7,20 9,90 3,50
1958/59 17,90 6,20 9,10 2,60
1959/60 21,90 6,10 9,70 1,80
1960/61 25,40 8,70 14,70 2,90
1961/62 25,20 8,70 16,40 3,80
1962/63 26,80 7,70 13,60 4,70
1963/64 31,90 11,70 17,10 5,70
1964/65 38,40 14,20 19,40 5,70
1965/66 35,70 13,30 18,50 5,30
1966/67 32,20 10,40 15,50 5,10
1967/68 27,50 7,80 13,10 5,20
1968/69 31,50 11,60 15,30 5,50
1969/70 35,60 14,60 17,90 8,40
1970/71 41,50 19,20 22,20 13,80
1971/72 39,40 20,50 23,30 14,80
1972/73 47,20 21,60 24,80 13,20
1973/74 106,30 120,00 27,80 31,00 19,30
1974/75 112,00 122,60 60,30 64,70 54,30
1975/76 91,30 94,10 50,70 54,20 43,20
1976/77 109,20 115,00 58,50 62,30 41,70
1977/78 97,10 93,20 45,20 46,80 27,20
1978/79 113,60 97,90 104,00 106,20 45,00 46,60 30,00
1979/80 129,70 113,70 121,20 123,50 53,60 55,90 40,20
1980/81 1 157,00 136,70 147,50 143,40 68,70 69,90 55,70
1981/82 1 173,40 143,70 160,00 150,80 80,60 81,50 65,40
1982/83 162,90 144,70 153,80 164,10 78,10 82,10 65,40
1983/84 185,30 143,80 163,80 177,80 79,70 81,90 55,70
1984/85 209,30 162,90 182,50 201,60 86,00 89,40 62,90
1985/86 211,10 154,10 178,50 203,70 88,20 96,80 63,80
1986/87 198,40 151,80 168,90 207,30 86,70 100,30 59,50
1987/88 215,30 162,80 184,50 222,10 92,30 106,40 68,00
1988/89 242,60 182,20 207,20 250,10 102,30 123,10 85,10
1989/90 253,80 193,40 216,80 263,90 111,30 133,80 93,50
1990/91 258,30 199,70 221,60 268,40 113,50 135,00 94,10
1991/92 202,90 169,10 178,80 223,70 80,50 103,30 71,20
1992/93 186,50 151,20 165,10 203,00 66,10 82,20 68,10
1993/94 208,10 165,40 180,30 213,60 68,10 87,40 70,40
1994/95 238,00 193,70 209,50 238,00 83,70 103,10 86,30
1995/96 243,20 192,50 211,70 239,50 94,50 111,30 98,50
1996/97 252,80 208,40 223,40 250,60 96,10 125,30 93,30
1997/98 266,00 219,00 236,20 263,10 92,60 128,10 91,70
1998/99 274,90 230,70 246,10 273,20 93,90 133,80 93,80
166
ã 4 Roundwood markets
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
4.8 Raakapuun kanto- ja hankintahinnat 1983–98
Average stumpage and delivery prices in private forests, 1983–98 
mk/m3 FIM/m3
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Mänty- Kuusi- Havu- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivu-
tukit tukit tukit tukit kuitupuu kuitupuu kuitupuu
Year Pine Spruce Softwood Birch Pine Spruce Birch
logs logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood
Kantohinnat Stumpage prices
1983 177,60 141,50 159,10 172,60 79,10 81,50 58,80
1984 203,40 159,60 178,80 197,00 84,30 87,20 61,20
1985 213,10 157,10 181,10 204,60 88,30 95,80 64,20
1986 198,10 150,30 167,90 204,40 85,90 98,20 59,10
1987 209,10 158,10 178,80 215,90 89,70 103,50 64,00
1988 236,80 178,40 202,80 245,60 100,20 119,20 82,30
1989 249,90 189,60 213,60 260,20 108,70 130,80 91,40
1990 260,00 200,40 223,10 269,20 114,30 136,50 94,80
1991 226,20 181,10 194.40 244,00 94,80 116,80 78,10
1992 192,30 159,60 171,30 211,10 72,10 91,50 69,90
1993 190,00 148,90 163,70 198,90 62,00 78,80 65,90
1994 223,30 181,30 196,40 226,80 74,20 94,70 75,20
1995 247,10 197,60 216,10 244,10 93,00 109,70 98,20
1996 243,80 200,40 214,50 242,10 96,00 120,40 94,80
1997 264,70 217,60 234,50 261,40 94,50 128,50 92,80
1998 273,20 227,50 243,70 271,60 94,20 132,80 94,00
Hankintahinnat Delivery prices
1983 200,30 175,20 189,40 195,90 142,00 153,20 121,50
1984 231,30 195,20 212,80 223,50 150,90 161,30 127,00
1985 242,70 195,20 218,50 233,90 159,50 172,10 133,00
1986 228,00 190,00 206,50 234,60 158,50 176,20 129,40
1987 237,30 196,00 213,80 243,40 162,00 181,10 134,60
1988 257,60 208,50 230,70 268,70 171,30 191,60 153,10
1989 271,00 219,30 242,30 281,10 180,70 202,80 165,00
1990 280,30 231,00 252,30 292,70 191,20 213,90 174,40
1991 252,30 217,00 228,40 275,80 172,90 197,20 160,10
1992 214,30 192,50 200,50 236,10 141,30 163,20 149,20
1993 207,60 179,40 191,10 220,60 124,10 141,80 141,50
1994 241,40 209,90 222,60 246,20 135,20 155,60 149,40
1995 264,50 222,00 240,30 261,00 153,90 170,00 171,10
1996 258,90 224,10 238,10 258,30 153,60 178,50 164,20
1997 270,80 235,20 251,10 271,10 151,00 183,40 158,80
1998 279,30 241,80 258,20 278,60 152,00 187,60 160,50
167
 4 Puukauppa ja hakkuut ã
Metsätilastollinen vuosikirja
4.9 Markkinahakkuut kuukausittain 1998–99
Commercial roundwood production, by month, 1998–99
1 000 m3
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi ja Mänty- Kuusi- Lehti- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Lehti- Kuitupuu Polttopuu Kaikkiaan
kuukausi tukit tukit tukit yhteensä kuitupuu kuitupuu kuitupuu yhteensä
Year and Pine Spruce Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Total Fuelwood Grand
month logs logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood pulpwood total
1998 I 879 1 461 150 2 490 1 001 1 000 581 2 582 14 5 085
II 867 1 485 151 2 503 1 017 1 021 587 2 625 13 5 141
III 1 032 1 590 195 2 817 1 193 1 229 721 3 143 14 5 975
IV 847 1 094 155 2 096 1 079 945 621 2 645 12 4 753
V 602 678 63 1 342 756 463 291 1 510 6 2 858
VI 543 837 44 1 425 792 467 223 1 482 4 2 912
VII 429 902 32 1 362 639 505 184 1 328 5 2 695
VIII 955 1 389 92 2 436 950 694 307 1 951 7 4 394
IX 1 110 1 622 125 2 857 1 040 796 366 2 201 7 5 065
X 1 204 1 692 132 3 028 1 109 827 386 2 322 9 5 359
XI 1 152 1 651 149 2 952 1 140 903 465 2 508 0 5 460
XII 965 1 478 137 2 580 1 199 965 548 2 712 2 5 294
1999 I 1 113 1 268 131 2 512 1 025 965 556 2 547 1 5 059
II 941 1 263 129 2 333 1 035 996 599 2 630 0 4 963
III 1 245 1 656 189 3 090 1 442 1 301 817 3 559 1 6 649
IV 891 1 034 158 2 083 1 130 851 588 2 569 0 4 652
V 758 738 49 1 545 790 454 252 1 496 0 3 041
VI 467 751 26 1 244 774 414 201 1 389 0 2 633
168
ã 4 Roundwood markets
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
4.10 Markkinahakkuut omistajaryhmittäin ja kuukausittain 1998–99
Commercial roundwood production, by forest ownership category and month, 1998–99
1 000 m3
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi ja Yksityismetsät Non-industrial, private forests Metsä- Metsähallitus Yhteensä
kuukausi Pysty- Hankinta- Yhteensä teollisuus 
Year and kaupat kaupat Forest Finnish Forest and Grand
month Standing Delivery Total industries Park Service total
sales sales
1998 I 3 441 1 309 4 750 35 301 5 085
II 3 506 1 230 4 735 48 357 5 141
III 4 046 1 505 5 550 43 382 5 975
IV 2 985 1 385 4 369 116 268 4 753
V 1 689 759 2 448 204 207 2 858
VI 1 949 432 2 380 301 230 2 912
VII 1 953 290 2 243 248 205 2 695
VIII 3 274 389 3 663 354 376 4 394
IX 3 773 515 4 289 358 419 5 065
X 4 081 629 4 710 205 445 5 359
XI 3 986 909 4 895 138 427 5 460
XII 3 596 1 169 4 765 57 472 5 294
1999 I 3 656 1 061 4 716 69 274 5 059
II 3 549 961 4 509 75 379 4 963
III 4 670 1 381 6 051 119 480 6 649
IV 2 822 1 310 4 132 195 325 4 652
V 1 822 674 2 496 328 218 3 041
VI 1 638 393 2 031 366 236 2 633
169
4 Puukauppa ja hakkuut ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
4.11 Markkinahakkuut metsäkeskuksittain 1998
Commercial roundwood production in 1998, by forestry centre
A. Markkinahakkuut kaikkiaan  
Commercial roundwood production, total 
1 000 m3
Lähde:  Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu JATKUU
Source: Finnish Forest Research Institute CONT.
Metsäkeskus Mänty- Kuusi- Lehti- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Lehti- Kuitupuu Polttopuu Kaikkiaan
tukit tukit tukit yhteensä kuitupuu kuitupuu kuitupuu yhteensä
Forestry centre Pine Spruce Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Total Fuelwood Grand
logs logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood pulpwood total
 
0 Ahvenanmaa 26 18 0 44 60 34 19 113 - 157
1 Rannikko 365 669 45 1 079 613 623 332 1 568 11 2 659
Helsinki 188 380 36 604 274 375 125 774 8 1 386
Pohjanmaa 177 289 9 475 340 248 207 795 4 1 274
2 Lounais-Suomi 924 1 282 51 2 257 794 746 280 1 820 5 4 082
3 Häme-Uusimaa 631 2 086 183 2 900 535 1 068 366 1 969 13 4 881
4 Kymi 827 1 145 128 2 100 702 681 288 1 671 6 3 777
5 Pirkanmaa 747 1 626 72 2 444 583 850 258 1 691 6 4 141
6 Etelä-Savo 1 441 1 715 389 3 544 1 051 1 026 667 2 744 6 6 295
7 Etelä-Pohjanmaa 903 834 26 1 764 1 049 493 433 1 976 7 3 746
8 Keski-Suomi 1 053 1 936 210 3 199 863 983 468 2 314 12 5 524
9 Pohjois-Savo 585 2 097 166 2 848 714 1 342 571 2 628 8 5 483
10 Pohjois-Karjala 950 1 041 165 2 156 964 893 417 2 274 25 4 455
11 Kainuu 802 325 5 1 132 803 439 241 1 482 2 2 616
12 Pohjois-Pohjanmaa 766 433 23 1 223 1 526 396 638 2 560 16 3 799
13 Lappi 860 177 3 1 041 1 803 329 340 2 473 1 3 514
Koko maa            10 882 15 383 1 466 27 730 12 060 9 903 5 318 27 280 120 55 131
Whole country
170
ã
 4 Roundw
ood m
arkets
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
4.11 JATKOA
CONTINUATION
B. Markkinahakkuut yksityismetsistä 1
Commercial roundwood production in non-industrial, private forests 1
1 000 m3
1 Tämä ryhmä sisältää yksityismetsien lisäksi kuntien ja seurakuntien metsät sekä mm. puolustusministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olevat metsät.
This category includes private forests, forests belonging to municipalities and parishes, forests managed by the Ministry of Defence and the Finnish Forest Research Institute etc.
Lähde:  Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu JATKUU
Source: Finnish Forest Research Institute CONT.
Metsäkeskus Mänty- Kuusi- Lehti- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Lehti- Kuitupuu Polttopuu Kaikkiaan
tukit tukit tukit yhteensä kuitupuu kuitupuu kuitupuu yhteensä
Forestry centre Pine Spruce Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Total Fuelwood Grand
logs logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood pulpwood total
 
0 Ahvenanmaa 26 17 0 44 60 34 18 113 - 156
1 Rannikko 362 664 45 1 070 608 618 330 1 556 11 2 638
Helsinki 185 375 36 595 270 370 123 764 8 1 367
Pohjanmaa 177 289 9 475 338 247 207 793 4 1 271
2 Lounais-Suomi 894 1 254 50 2 197 766 729 271 1 766 5 3 968
3 Häme-Uusimaa 611 2 041 181 2 834 504 1 035 357 1 896 12 4 741
4 Kymi 792 1 098 125 2 015 602 642 276 1 520 6 3 541
5 Pirkanmaa 638 1 524 66 2 228 479 785 239 1 504 6 3 738
6 Etelä-Savo 1 356 1 580 378 3 314 910 936 644 2 490 6 5 811
7 Etelä-Pohjanmaa 866 824 25 1 715 1 002 484 421 1 908 7 3 630
8 Keski-Suomi 883 1 787 201 2 871 689 901 425 2 016 11 4 897
9 Pohjois-Savo 530 1 995 161 2 685 605 1 254 542 2 401 8 5 094
10 Pohjois-Karjala 734 967 157 1 858 692 792 374 1 859 25 3 742
11 Kainuu 470 276 4 750 442 341 178 961 1 1 712
12 Pohjois-Pohjanmaa 633 414 21 1 068 1 250 343 571 2 164 11 3 242
13 Lappi 470 161 3 634 894 217 225 1 335 1 1 970
Koko maa            9 265 14 602 1 415 25 282 9 504 9 112 4 873 23 489 109 48 881
Whole country
171
4 Puukauppa ja hakkuut ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
4.11 JATKOA
CONTINUATION
C. Markkinahakkuut yksityismetsien pystykaupoista
Commercial roundwood production out of standing sales in non-industrial, private forests
1 000 m3
Lähde:  Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu JATKUU
Source: Finnish Forest Research Institute CONT.
.
Metsäkeskus Mänty- Kuusi- Lehti- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Lehti- Kuitupuu Polttopuu Kaikkiaan
tukit tukit tukit yhteensä kuitupuu kuitupuu kuitupuu yhteensä
Forestry centre Pine Spruce Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Total Fuelwood Grand
logs logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood pulpwood total
 
0 Ahvenanmaa 7 6 0 13 17 11 5 33 - 45
1 Rannikko 214 354 18 585 296 338 159 793 4 1 382
Helsinki 73 110 12 195 85 110 32 226 1 422
Pohjanmaa 141 243 6 391 212 228 127 567 3 961
2 Lounais-Suomi 590 918 33 1 540 413 479 151 1 043 4 2 587
3 Häme-Uusimaa 515 1 699 119 2 334 356 796 234 1 386 9 3 729
4 Kymi 652 936 93 1 681 410 483 197 1 090 5 2 776
5 Pirkanmaa 524 1 312 50 1 886 337 629 162 1 129 5 3 020
6 Etelä-Savo 1 205 1 461 303 2 969 644 764 483 1 890 5 4 864
7 Etelä-Pohjanmaa 748 763 20 1 530 713 462 283 1 459 5 2 993
8 Keski-Suomi 816 1 709 169 2 693 506 812 339 1 657 9 4 359
9 Pohjois-Savo 484 1 898 139 2 520 459 1 133 422 2 013 6 4 540
10 Pohjois-Karjala 661 918 135 1 714 536 705 295 1 536 23 3 274
11 Kainuu 403 253 3 658 306 301 132 739 1 1 398
12 Pohjois-Pohjanmaa 486 348 14 848 767 325 330 1 422 8 2 278
13 Lappi 345 88 2 436 554 206 158 918 - 1 354
Koko maa            7 648 12 662 1 099 21 409 6 313 7 445 3 349 17 107 83 38 598
Whole country
172
ã
 4 Roundw
ood m
arkets
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
4.11 JATKOA
CONTINUATION
D.  Markkinahakkuut yksityismetsien hankintakaupoista
Commercial roundwood production out of delivery sales in non-industrial, private forests
1 000 m3
Lähde:  Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu JATKUU
Source: Finnish Forest Research Institute CONT.
Metsäkeskus Mänty- Kuusi- Lehti- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Lehti- Kuitupuu Polttopuu Kaikkiaan
tukit tukit tukit yhteensä kuitupuu kuitupuu kuitupuu yhteensä
Forestry centre Pine Spruce Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Total Fuelwood Grand
logs logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood pulpwood total
 
0 Ahvenanmaa 19 12 0 31 43 23 14 80 - 111
1 Rannikko 148 310 26 485 312 280 171 763 8 1 255
Helsinki 112 265 24 400 186 260 92 537 7 945
Pohjanmaa 36 45 3 84 127 19 80 225 1 310
2 Lounais-Suomi 304 336 17 657 353 251 120 724 1 1 382
3 Häme-Uusimaa 96 342 61 500 148 239 123 510 2 1 012
4 Kymi 140 162 32 334 192 159 79 430 2 765
5 Pirkanmaa 115 212 16 342 142 156 77 375 1 718
6 Etelä-Savo 151 119 75 345 267 172 162 600 1 947
7 Etelä-Pohjanmaa 118 61 5 185 289 22 138 450 2 637
8 Keski-Suomi 67 78 32 177 184 89 86 359 2 538
9 Pohjois-Savo 46 97 22 165 146 122 120 388 2 554
10 Pohjois-Karjala 73 48 22 143 156 88 79 323 2 468
11 Kainuu 68 23 1 92 136 40 47 222 0 315
12 Pohjois-Pohjanmaa 147 66 6 219 484 17 242 742 3 964
13 Lappi 125 73 0 198 340 11 67 417 1 616
Koko maa            1 617 1 940 317 3 873 3 191 1 667 1 524 6 382 27 10 282
Whole country
173
4 Puukauppa ja hakkuut ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
4.11 JATKOA
CONTINUATION
E.  Markkinahakkuut metsäteollisuusyhtiöiden omista metsistä
Commercial roundwood production in the forest industries’ own forests
1 000 m3
Lähde:  Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu JATKUU
Source: Finnish Forest Research Institute CONT.
Metsäkeskus Mänty- Kuusi- Lehti- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Lehti- Kuitupuu Polttopuu Kaikkiaan
tukit tukit tukit yhteensä kuitupuu kuitupuu kuitupuu yhteensä
Forestry centre Pine Spruce Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Total Fuelwood Grand
logs logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood pulpwood total
 
0 Ahvenanmaa 0 0 - 0 0 0 0 1 - 1
1 Rannikko 2 6 1 8 4 5 2 11 0 20
Helsinki 2 6 1 8 3 5 2 9 0 17
Pohjanmaa 0 0 - 0 1 0 0 2 - 3
2 Lounais-Suomi 28 24 1 53 24 12 8 45 0 98
3 Häme-Uusimaa 12 29 1 42 14 22 5 41 1 83
4 Kymi 30 41 3 73 97 36 11 144 0 217
5 Pirkanmaa 29 45 2 77 32 22 6 61 0 137
6 Etelä-Savo 56 90 7 153 115 68 17 200 0 353
7 Etelä-Pohjanmaa 4 2 0 6 5 1 1 7 0 12
8 Keski-Suomi 86 104 4 194 94 47 20 162 1 357
9 Pohjois-Savo 35 82 4 120 71 65 20 157 0 277
10 Pohjois-Karjala 66 44 5 114 112 52 21 184 0 299
11 Kainuu 38 15 0 53 46 18 8 72 0 125
12 Pohjois-Pohjanmaa 13 5 1 18 36 5 12 53 1 72
13 Lappi 12 3 0 16 27 8 7 42 - 57
Koko maa            410 487 30 927 677 362 139 1 177 4 2 108
Whole country
174
ã
 4 Roundw
ood m
arkets
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
4.11 JATKOA
CONTINUATION
F.  Markkinahakkuut Metsähallituksen metsistä
Commercial roundwood production in forests of Finnish Forest and Park Service
1 000 m3
Lähde:  Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Mänty- Kuusi- Lehti- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Lehti- Kuitupuu Polttopuu Kaikkiaan
tukit tukit tukit yhteensä kuitupuu kuitupuu kuitupuu yhteensä
Forestry centre Pine Spruce Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Total Fuelwood Grand
logs logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood pulpwood total
 
0 Ahvenanmaa - - - - - - - - - -
1 Rannikko 1 0 0 1 0 0 0 1 - 2
Helsinki 1 0 0 1 0 0 0 1 - 2
Pohjanmaa - - - - - - - - - -
2 Lounais-Suomi 3 4 0 7 3 4 1 9 - 16
3 Häme-Uusimaa 8 15 1 24 17 12 4 33 - 57
4 Kymi 5 6 0 12 4 3 1 7 - 19
5 Pirkanmaa 79 57 3 140 71 42 13 126 - 266
6 Etelä-Savo 29 45 3 77 26 23 5 54 - 131
7 Etelä-Pohjanmaa 34 8 1 44 42 8 11 61 - 104
8 Keski-Suomi 85 45 4 133 79 34 22 136 - 270
9 Pohjois-Savo 21 20 1 42 38 23 9 70 - 112
10 Pohjois-Karjala 150 31 3 184 159 48 23 230 0 415
11 Kainuu 294 34 1 329 315 79 55 450 1 779
12 Pohjois-Pohjanmaa 121 14 2 137 240 49 54 343 5 485
13 Lappi 378 13 0 391 882 105 109 1 095 4 1 487
Koko maa            1 207 294 20 1 521 1 879 430 306 2 614 7 4 142
Whole country
175
4 Puukauppa ja hakkuut ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
4.12 Markkinahakkuut puutavaralajeittain 1981–98 
Commercial roundwood production by roundwood assortment, 1981–98
 1 000 m3
1 ‘Muu kuitupuu’ on jaettu puulajeihin vuodesta 1996.
‘Other pulpwood’ is divided into tree species from the year 1996.
Lähde:  Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Mänty- Kuusi- Lehti- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Lehti- Muu 1 Kuitupuu Poltto- Kaikkiaan
tukit tukit tukit yhteensä kuitupuu kuitupuu kuitupuu yhteensä puu
Year Pine Spruce Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Other 1 Total Fuel- Grand
logs logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood pulpwood wood total
1981 .. .. .. 22 324 .. .. .. .. 22 034 321 44 679
1982 10 038 7 980 1 616 19 634 7 179 8 458 5 418 747 21 801 342 41 777
1983 9 349 7 530 1 530 18 409 7 264 8 127 4 804 720 20 915 301 39 625
1984 9 875 8 832 1 653 20 360 7 019 8 085 4 953 871 20 928 166 41 454
1985 10 023 9 650 1 655 21 328 7 407 8 493 5 361 759 22 021 263 43 611
1986 8 085 8 911 1 337 18 333 7 563 8 174 4 307 455 20 499 134 38 966
1987 8 075 9 163 1 507 18 745 8 632 9 474 5 455 443 24 004 166 42 916
1988 8 826 10 172 1 607 20 605 8 958 9 900 5 739 286 24 883 199 45 687
1989 9 264 10 366 1 590 21 220 9 626 9 683 6 200 242 25 751 142 47 113
1990 8 294 9 928 1 450 19 672 9 167 9 121 5 342 181 23 811 115 43 598
1991 5 941 8 263 1 112 15 316 7 347 7 766 3 974 58 19 145 79 34 540
1992 7 581 9 312 1 057 17 949 8 709 8 544 4 802 145 22 199 80 40 228
1993 8 239 10 602 1 006 19 846 8 738 8 628 4 511 181 22 058 166 42 070
1994 9 644 14 150 1 167 24 962 9 737 9 382 4 688 359 24 167 98 49 227
1995 9 672 13 843 1 233 24 748 10 718 9 925 5 351 174 26 169 85 51 002
1996 9 003 12 932 1 017 22 952 10 296 9 028 4 552 - 23 876 86 46 915
1997 10 301 15 432 1 301 27 034 10 831 10 012 4 985 - 25 828 133 52 996
1998 10 882 15 383 1 466 27 730 12 060 9 903 5 318 - 27 280 120 55 131
176
ã 4 Roundwood markets
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
4.13 Markkinahakkuut omistajaryhmittäin 1955–98
Commercial roundwood production by forest ownership category, 1955–98
1 000 m3
Lähde:  Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Yksityismetsät Non-industrial, private forests Metsä- Metsähallitus Yhteensä
Vuosi Pysty- Hankinta- Yhteensä teollisuus
Year kaupat kaupat Forest Finnish Forest and Total
Standing Delivery Total industries Park Service
sales sales
1955 19 218 5 016 6 120 30 354
1956 17 563 5 657 6 446 29 666
1957 19 583 6 608 6 554 32 745
1958 18 825 5 588 6 809 31 222
1959 20 537 4 891 5 794 31 222
1960 24 920 4 771 6 259 35 950
1961 28 053 4 552 5 931 38 536
1962 26 108 4 678 5 407 36 193
1963 25 670 4 994 5 334 35 998
1964 30 378 4 894 4 723 39 995
1965 31 100 4 716 5 228 41 044
1966 25 713 3 917 4 654 34 284
1967 26 473 3 797 4 476 34 746
1968 26 557 4 838 4 901 36 296
1969 32 543 3 045 4 169 39 757
1970 38 722 2 195 4 221 45 138
1971 34 677 2 287 3 798 40 762
1972 30 928 3 373 3 476 37 777
1973 31 427 2 712 3 204 37 343
1974 28 514 2 535 3 262 34 311
1975 24 153 2 262 3 561 29 976
1976 20 751 4 173 4 028 28 952
1977 23 100 4 086 4 073 31 259
1978 25 073 3 531 4 094 32 698
1979 36 780 3 143 4 468 44 391
1980 40 851 2 925 4 306 48 082
1981 36 879 3 319 4 481 44 679
1982 23 823 9 523 33 346 3 583 4 849 41 777
1983 19 924 10 819 30 743 3 908 4 975 39 625
1984 21 860 11 062 32 922 3 857 4 675 41 454
1985 22 889 13 209 36 098 2 958 4 555 43 611
1986 19 858 12 000 31 858 2 863 4 246 38 966
1987 22 703 12 276 34 979 3 146 4 790 42 916
1988 26 107 12 184 38 291 2 880 4 515 45 687
1989 27 230 12 475 39 705 2 809 4 599 47 113
1990 25 990 10 450 36 440 3 108 4 050 43 598
1991 18 728 7 299 26 026 4 494 4 019 34 540
1992 20 481 9 200 29 680 5 443 5 105 40 228
1993 22 525 8 585 31 109 5 973 4 988 42 070
1994 28 971 11 627 40 598 4 390 4 239 49 227
1995 32 997 11 913 44 911 1 827 4 264 51 002
1996 30 726 9 193 39 919 2 599 4 397 46 915
1997 36 502 10 645 47 148 1 741 4 107 52 996
1998 38 598 10 282 48 881 2 108 4 142 55 131
177
4 Puukauppa ja hakkuut ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
4.14 Hakkuukertymä metsäkeskuksittain 1998
Total roundwood production in 1998, by forestry centre
milj. m3 mill.m3
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Polttopuu Fuelwood Kaikkiaan Total
 Mänty Kuusi Lehtipuu   Yht.  Mänty Kuusi Lehtipuu   Yht.  Mänty Kuusi Lehtipuu   Yht.  Mänty Kuusi Lehtipuu   Yht.
Forestry centre  Pine Spruce Hardwood   Total  Pine Spruce Hardwood   Total  Pine Spruce Hardwood   Total  Pine Spruce Hardwood   Total
0 Ahvenanmaa 0,03 0,02 0,00 0,05 0,06 0,03 0,02 0,11 0,01 0,01 0,01 0,02 0,09 0,06 0,03 0,18
1 Rannikko 0,39 0,70 0,05 1,14 0,62 0,63 0,33 1,58 0,06 0,09 0,25 0,40 1,07 1,42 0,63 3,12
Helsinki 0,20 0,40 0,04 0,63 0,27 0,38 0,12 0,78 0,03 0,06 0,12 0,21 0,51 0,83 0,28 1,62
Pohjanmaa 0,20 0,30 0,01 0,51 0,34 0,25 0,21 0,80 0,02 0,03 0,14 0,19 0,56 0,58 0,35 1,50
2 Lounais-Suomi 0,97 1,31 0,07 2,35 0,81 0,76 0,28 1,84 0,12 0,14 0,28 0,55 1,90 2,21 0,63 4,74
3 Häme-Uusimaa 0,68 2,15 0,21 3,03 0,54 1,08 0,37 1,99 0,05 0,12 0,31 0,48 1,27 3,35 0,88 5,50
4 Kymi 0,85 1,15 0,13 2,13 0,70 0,68 0,29 1,67 0,06 0,06 0,21 0,32 1,61 1,89 0,62 4,13
5 Pirkanmaa 0,75 1,65 0,07 2,47 0,58 0,85 0,26 1,70 0,06 0,08 0,22 0,36 1,39 2,59 0,55 4,53
6 Etelä-Savo 1,50 1,75 0,40 3,65 1,06 1,03 0,67 2,76 0,04 0,03 0,27 0,35 2,61 2,81 1,34 6,76
7 Etelä-Pohjanmaa 0,96 0,88 0,03 1,87 1,06 0,50 0,43 1,99 0,11 0,07 0,27 0,46 2,13 1,45 0,74 4,32
8 Keski-Suomi 1,09 1,99 0,22 3,29 0,87 0,99 0,47 2,33 0,06 0,05 0,26 0,36 2,02 3,02 0,94 5,98
9 Pohjois-Savo 0,63 2,15 0,17 2,95 0,72 1,35 0,57 2,64 0,03 0,04 0,33 0,40 1,38 3,54 1,07 5,98
10 Pohjois-Karjala 1,00 1,08 0,17 2,25 0,97 0,90 0,42 2,29 0,04 0,03 0,21 0,29 2,02 2,00 0,80 4,82
11 Kainuu 0,83 0,33 0,01 1,17 0,81 0,44 0,24 1,49 0,02 0,01 0,09 0,13 1,66 0,78 0,34 2,78
12 Pohjois-Pohjanmaa 0,86 0,47 0,03 1,35 1,54 0,40 0,64 2,58 0,10 0,05 0,27 0,41 2,50 0,92 0,93 4,35
13 Lappi 0,89 0,18 0,00 1,08 1,81 0,33 0,34 2,48 0,06 0,02 0,15 0,24 2,76 0,53 0,50 3,79
0–10 Etelä-Suomi 8,85 14,82 1,51 25,19 7,99 8,80 4,10 20,89 0,64 0,72 2,62 3,98 17,49 24,34 8,23 50,06
Southern Finland
11–13 Pohjois-Suomi 2,58 0,98 0,03 3,59 4,15 1,17 1,22 6,54 0,18 0,08 0,52 0,78 6,91 2,23 1,77 10,91
Northern Finland
Koko maa 11,43 15,80 1,55 28,78 12,15 9,97 5,32 27,44 0,82 0,80 3,13 4,75 24,40 26,57 10,00 60,97
Whole country
178
ã
 4 Roundw
ood m
arkets
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
4.15 Yksityismetsien hakkuukertymä metsäkeskuksittain 1998
 Total roundwood production from private forests in 1998, by forestry centre
milj. m3 mill. m3
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Polttopuu Fuelwood Kaikkiaan Total
 Mänty Kuusi Lehtipuu   Yht.  Mänty Kuusi Lehtipuu   Yht.  Mänty Kuusi Lehtipuu   Yht.  Mänty Kuusi Lehtipuu   Yht.
Forestry centre  Pine Spruce Hardwood   Total  Pine Spruce Hardwood   Total  Pine Spruce Hardwood   Total  Pine Spruce Hardwood   Total
0 Ahvenanmaa 0,03 0,02 0,00 0,05 0,06 0,03 0,02 0,11 0,01 0,01 0,01 0,02 0,09 0,06 0,03 0,18
1 Rannikko 0,39 0,69 0,05 1,13 0,61 0,62 0,33 1,57 0,06 0,09 0,25 0,40 1,06 1,41 0,63 3,10
Helsinki 0,19 0,39 0,04 0,62 0,27 0,37 0,12 0,77 0,03 0,06 0,12 0,21 0,50 0,82 0,28 1,60
Pohjanmaa 0,20 0,30 0,01 0,51 0,34 0,25 0,21 0,80 0,02 0,03 0,14 0,19 0,56 0,58 0,35 1,49
2 Lounais-Suomi 0,94 1,28 0,07 2,29 0,78 0,74 0,27 1,79 0,12 0,14 0,28 0,55 1,84 2,16 0,61 4,62
3 Häme-Uusimaa 0,66 2,10 0,20 2,97 0,51 1,05 0,36 1,91 0,05 0,12 0,31 0,48 1,22 3,27 0,87 5,36
4 Kymi 0,81 1,11 0,13 2,05 0,60 0,64 0,28 1,52 0,06 0,06 0,21 0,32 1,47 1,81 0,61 3,89
5 Pirkanmaa 0,64 1,55 0,07 2,26 0,48 0,79 0,24 1,51 0,06 0,08 0,22 0,36 1,18 2,42 0,53 4,13
6 Etelä-Savo 1,42 1,61 0,39 3,42 0,92 0,94 0,64 2,51 0,04 0,03 0,27 0,34 2,38 2,59 1,30 6,27
7 Etelä-Pohjanmaa 0,92 0,87 0,03 1,82 1,01 0,49 0,42 1,93 0,11 0,07 0,27 0,46 2,05 1,43 0,73 4,21
8 Keski-Suomi 0,92 1,84 0,21 2,96 0,69 0,91 0,43 2,03 0,06 0,05 0,26 0,36 1,67 2,79 0,89 5,36
9 Pohjois-Savo 0,57 2,05 0,16 2,78 0,61 1,26 0,54 2,41 0,03 0,04 0,33 0,40 1,21 3,35 1,03 5,59
10 Pohjois-Karjala 0,79 1,00 0,16 1,95 0,70 0,80 0,37 1,87 0,04 0,03 0,21 0,29 1,53 1,83 0,75 4,11
11 Kainuu 0,50 0,28 0,00 0,78 0,44 0,34 0,18 0,96 0,02 0,01 0,09 0,12 0,96 0,63 0,28 1,87
12 Pohjois-Pohjanmaa 0,72 0,45 0,02 1,20 1,27 0,35 0,57 2,19 0,10 0,05 0,27 0,41 2,09 0,84 0,86 3,79
13 Lappi 0,50 0,16 0,00 0,67 0,90 0,22 0,22 1,34 0,06 0,02 0,15 0,24 1,46 0,41 0,38 2,25
0–10 Etelä-Suomi
Southern Finland 8,09 14,12 1,47 23,68 6,98 8,27 3,90 19,16 0,64 0,72 2,62 3,97 15,71 23,11 7,98 46,81
11–13 Pohjois-Suomi 1,73 0,89 0,03 2,65 2,61 0,91 0,97 4,49 0,18 0,08 0,51 0,77 4,51 1,88 1,52 7,91
Northern Finland
Koko maa 9,82 15,02 1,50 26,33 9,59 9,18 4,87 23,65 0,82 0,79 3,13 4,74 20,23 25,00 9,50 54,72
Whole country
179
 4 Puukauppa ja hakkuut ã
Metsätilastollinen vuosikirja
4.16 Hakkuukertymät puutavaralajeittain 1985–98
Total roundwood production by roundwood assortment, 1985–98
milj. m3 mill. m3
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Mänty- Kuusi- Lehti- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Lehti- Kuitupuu Poltto- Kaikkiaan
tukit tukit tukit yhteensä kuitupuu kuitupuu kuitupuu yhteensä puu
Year Pine Spruce Hardwood Total Pine Spruce Hardwood Total Fuel- Grand
logs logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood pulpwood wood total
Kaikki omistajaryhmät – All forest ownership categories
1985 10,69 9,67 1,69 22,05 8,15 9,33 5,45 22,93 3,90 48,88
1986 8,81 9,14 1,39 19,33 7,92 8,77 4,37 21,07 3,50 43,91
1987 8,85 9,41 1,56 19,82 8,99 10,06 5,52 24,58 3,41 47,81
1988 9,62 10,43 1,66 21,71 9,26 10,40 5,80 25,46 3,45 50,62
1989 10,06 10,62 1,64 22,32 9,91 10,16 6,26 26,33 3,39 52,04
1990 9,13 10,47 1,56 21,15 9,41 9,54 5,41 24,36 3,36 48,87
1991 6,57 8,65 1,19 16,41 7,51 8,09 4,04 19,64 3,33 39,37
1992 8,25 9,73 1,14 19,12 8,92 8,92 4,87 22,70 3,33 45,14
1993 8,70 10,94 1,07 20,71 8,88 8,79 4,51 22,19 4,80 47,70
1994 10,19 14,55 1,24 25,98 9,96 9,66 4,69 24,31 4,73 55,03
1995 10,17 14,21 1,30 25,68 10,87 10,09 5,35 26,31 4,72 56,71
1996 9,48 13,29 1,08 23,86 10,37 9,09 4,55 24,01 4,72 52,59
1997 10,85 15,85 1,38 28,08 10,92 10,08 5,12 26,12 4,64 58,84
1998 11,43 15,80 1,55 28,78 12,15 9,97 5,32 27,44 4,75 60,97
Yksityismetsät – Non-industrial, private forests
1985 8,83 8,73 1,61 19,17 6,08 7,77 4,60 18,45 3,76 41,39
1986 7,20 7,94 1,29 16,43 6,03 7,32 3,55 16,90 3,46 36,80
1987 6,95 8,17 1,45 16,57 6,93 8,44 4,58 19,96 3,35 39,87
1988 7,73 9,37 1,56 18,66 7,29 8,95 4,96 21,20 3,36 43,22
1989 8,28 9,55 1,55 19,37 7,82 8,67 5,43 21,92 3,34 44,64
1990 7,53 9,24 1,46 18,23 7,39 8,10 4,67 20,17 3,32 41,71
1991 4,94 7,04 1,07 13,05 5,10 6,21 3,22 14,53 3,27 30,85
1992 5,68 8,17 1,02 14,87 5,78 6,93 3,74 16,45 3,28 34,60
1993 6,00 8,87 0,93 15,80 5,94 6,68 3,61 16,23 4,71 36,74
1994 8,09 12,90 1,14 22,14 7,50 8,08 4,00 19,58 4,68 46,40
1995 8,64 13,43 1,25 23,32 8,77 8,99 4,86 22,62 4,69 50,62
1996 7,66 12,15 1,02 20,83 8,12 7,86 4,09 20,07 4,69 45,60
1997 9,20 15,14 1,34 25,67 8,75 9,25 4,68 22,68 4,64 52,99
1998 9,82 15,02 1,50 26,33 9,59 9,18 4,87 23,65 4,74 54,72
180
ã 4 Roundwood markets
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
4.17 Metsäteollisuuden hakatun puun kesävarastot (30.6.) 1980–99
Roundwood inventories of forest industries on 30 June, 1980–99
1 000 m3
Taulukko sisältää tiedot metsäteollisuuden puuraaka-aineen tehdasvarastoista ja varastoista kaukokuljetusreittien varrella. 
Luvut eivät sisällä pysty- ja metsävarantoa eivätkä keskeneräisiä hankinta- ja toimitussopimuksia.
These statistics include roundwood inventories of the forest industries at the mills and alongside long-distance transportation routes.
Inventories of standing stocks and intermediate storages, as well as incomplete deliveries, are not included.
1 Sisältää myös puulevyteollisuuden hakkeen ja purun sekä erilaista polttopuuta.
Includes also chips and sawdust from board industries as well as fuelwood.
Lähde: Metsäteollisuus ry
Source: Finnish Forest Industries Federation
Vuosi Havu- Koivu- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Lehti- Kuitupuu Massateoll. Kaikkiaan 1
tukit tukit yhteensä kuitupuu kuitupuu kuitupuu yhteensä hake ja puru
Year Softwood Birch Total Pine Spruce Hardwood Total Pulp industry's Total 1
logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood pulpwood chips and 
sawdust
1980 4 941 542 5 483 6 125 3 824 1 993 11 942 953 18 955
1981 5 641 668 6 309 4 053 3 240 2 633 9 926 818 17 486
1982 5 924 516 6 440 3 951 3 367 3 337 10 655 1 183 18 669
1983 6 079 332 6 411 6 121 4 406 3 801 14 328 1 551 22 806
1984 6 304 351 6 655 6 871 3 279 3 073 13 223 1 518 21 916
1985 6 011 660 6 671 6 258 3 554 3 546 13 358 1 497 21 839
1986 5 886 408 6 294 6 533 3 875 2 372 12 780 1 865 21 324
1987 3 431 245 3 676 6 047 3 701 2 101 11 849 1 580 17 569
1988 2 908 239 3 147 5 267 3 313 2 343 10 923 1 741 16 046
1989 3 585 239 3 824 4 475 2 652 3 094 10 221 1 683 15 845
1990 2 870 220 3 090 5 346 2 829 3 428 11 603 2 097 16 928
1991 1 904 201 2 105 4 232 1 796 1 818 7 846 1 167 11 254
1992 993 212 1 205 3 134 1 549 920 5 603 1 280 8 266
1993 682 316 998 2 490 928 2 221 5 639 934 7 718
1994 1 019 332 1 351 2 233 867 1 430 4 530 611 6 589
1995 1 379 420 1 799 3 159 1 204 2 455 6 818 983 9 651
1996 518 310 828 4 159 1 053 4 301 9 513 1 504 11 961
1997 576 239 815 3 364 814 2 377 6 555 1 428 8 981
1998 657 151 808 2 148 728 1 951 4 827 1 293 7 082
1999 550 322 872 2 220 967 2 754 5 941 1 504 8 435
181
 4 Puukauppa ja hakkuut ã
Metsätilastollinen vuosikirja
4.18 Metsäteollisuuden hakatun puun talvivarastot (31.12.) 1980–98
Roundwood inventories of forest industries on 31 December, 1980–98
1 000 m3
Taulukko sisältää tiedot metsäteollisuuden puuraaka-aineen tehdasvarastoista ja varastoista kaukokuljetusreittien varrella. 
Luvut eivät sisällä pysty- ja metsävarantoa eivätkä keskeneräisiä hankinta- ja toimitussopimuksia.
These statistics include roundwood inventories of the forest industries at the mills and alongside long-distance transportation routes.
Inventories of standing stocks and intermediate storages, as well as incomplete deliveries, are not included.
1 Sisältää myös puulevyteollisuuden hakkeen ja purun sekä erilaista polttopuuta.
Includes also chips and sawdust from board industries as well as fuelwood.
Lähde: Metsäteollisuus ry
Source: Finnish Forest Industries Federation
Vuosi Havu- Koivu- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Lehti- Kuitupuu Massateoll. Kaikkiaan 1
tukit tukit yhteensä kuitupuu kuitupuu kuitupuu yhteensä hake ja puru
Year Softwood Birch Total Pine Spruce Hardwood Total Pulp industry's Total 1
logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood pulpwood chips and 
sawdust
1980 3 420 547 3 967 3 925 2 512 2 009 8 446 829 13 684
1981 4 390 502 4 892 3 064 2 141 2 268 7 473 878 13 759
1982 4 641 271 4 912 4 525 3 120 2 946 10 591 1 344 17 433
1983 3 698 182 3 880 5 854 3 044 2 634 11 532 1 460 17 573
1984 3 492 303 3 795 2 276 5 543 2 503 10 322 1 340 15 933
1985 4 488 438 4 926 4 801 2 613 2 469 9 883 1 404 16 465
1986 3 563 161 3 724 5 218 2 072 1 359 8 649 1 555 14 305
1987 1 972 151 2 123 4 888 2 091 1 535 8 514 1 617 12 435
1988 2 568 164 2 732 4 292 1 787 2 278 8 357 1 387 12 580
1989 2 593 149 2 742 4 008 1 724 2 497 8 229 1 542 12 670
1990 2 392 111 2 503 4 601 1 457 2 651 8 709 1 274 12 693
1991 1 629 199 1 828 3 711 1 170 709 5 590 884 8 519
1992 1 702 309 2 011 3 198 1 147 1 911 6 256 871 9 303
1993 1 286 331 1 617 1 769 636 1 213 3 618 962 6 363
1994 1 730 346 2 076 2 376 849 1 126 4 351 855 7 316
1995 1 623 376 1 999 3 240 965 4 499 8 704 1 359 12 111
1996 1 545 225 1 770 4 183 625 3 356 8 164 1 288 11 282
1997 1 762 177 1 939 2 851 580 1 460 4 891 1 113 8 072
1998 1 562 200 1 762 2 321 844 2 248 5 413 1 299 8 591
182
ã 4 Roundwood markets
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
183Metsätilastollinen vuosikirja
5 PUUN KORJUU JA KULJETUS
Luvussa käsitellään puun korjuun ja kauko-
kuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustan-
nuksia. Tilastot osoittavat puunkorjuun 
koneellistuneen nopeasti. Vuonna 1998 met-
säteollisuuden ja Metsähallituksen korjaa-
masta puusta 91 prosenttia hakattiin 
koneellisesti. Kaukokuljetuksessa puutava-
ran autokuljetusketju on pitkään kasvattanut 
osuuttaan lähinnä vesitiekuljetuksen kus-
tannuksella. Autokuljetuksen osuus koti-
maisen raakapuun kaukokuljetussuorit-
teesta oli 65 prosenttia vuonna 1998.
Korjuukalusto
Metsäntutkimuslaitos on tilastoinut markkina-
puun korjuussa ja kaukokuljetuksessa käytetty-
jen metsäkoneiden lukumääriä hakkuuvuodesta
1981/82 alkaen (taulukko 5.1, kuvat 5.1, 5.2 ja
5.4). Tilasto sisältää metsäteollisuusyhtiöiden
ja Metsähallituksen tekemien hakkuiden kalus-
ton. Hankintahakkuissa käytetty, usein maata-
loustraktoreista koostuva korjuukalusto, on ti-
laston ulkopuolella. Hankintahakkuiden kalus-
tosta mukaan tilastoituvat vain metsänhoitoyh-
distysten korjuupalvelun metsäkoneet. Tiedot
perustuvat kunkin kuukauden viimeisen työ-
päivän tilanteeseen.
Puunkorjuuta on koneellistettu ripeästi.
Vuonna 1998 markkinapuun korjuussa käytet-
tiin kuukausittain keskimäärin 1 300 hakkuu-
konetta (taulukko 5.1). Metsäteho Oy:n
mukaan puunkorjuun (pl. yksityismetsien han-
kintahakkuut) koneellistamisaste oli 91 pro-
senttia, kun se kymmenen vuotta sitten oli vain
34 prosenttia (kuva 5.3). Harvennushakkuissa
82 ja päätehakkuissa peräti 95 prosenttia hak-
kuumäärästä korjattiin koneellisesti. Harven-
nushakkuiden koneellistamisaste nousi viisi ja
päätehakkuiden kaksi prosenttiyksikköä edel-
lisvuodesta. Laskelmissa oli mukana metsäteol-
lisuuden ja Metsähallituksen korjaama puu.
Raakapuun korjuu ja kuljetus
Taulukot 5.2–5.4 ja 5.6 sisältävät tietoja metsä-
teollisuuden ja Metsähallituksen korjaamista ja
kuljettamista kotimaisista raakapuumääristä ja
kustannuksista. Taulukot perustuvat Metsäteho
Oy:n keräämiin tietoihin. Tilaston ulkopuolelle
jää joitakin piensahoja, joiden merkitys tilaston
kattavuuteen on kuitenkin vähäinen.
Vuonna 1998 metsäteollisuus ja Metsähalli-
tus korjasivat 39,3 miljoonaa kuutiometriä koti-
maista raakapuuta ja toimittivat sitä tehtaille
48,2 miljoonaa kuutiometriä. Korjuun ja teh-
dastoimitusten ero johtuu siitä, että tässä esite-
tyt korjuuluvut eivät kata hankintakaupoin
myytyä puuta. Puunkorjuuseen käytettiin 1 842
miljoonaa markkaa ja kaukokuljetukseen 1 558
miljoonaa markkaa. 
Vuonna 1998 kotimaisesta raakapuusta
neljä viidesosaa kuljetettiin suoraan autolla teh-
taalle. Tuontipuu kuljetettiin käyttöpaikalle
pääasiassa rautateitse. Miltei kaikki kotimainen
raakapuu lastattiin jossain kuljetusvaiheessa
puutavara-autoon myös vesitie- ja rautatiekul-
jetusketjuissa. Autokuljetuksen osuus kotimai-
sen raakapuun kaukokuljetussuoritteesta oli 65
prosenttia. Markkinapuun kuljetukseen osallis-
tui keskimäärin 1 341 puutavara-autoa. Rauta-
tiekuljetuksen osuus kotimaisen raakapuun
kaukokuljetussuoritteesta oli 28 prosenttia ja
vesitiekuljetuksen 8 prosenttia. Vielä 1980-
luvun alussa vesitiekuljetuksen osuus oli yli
kolmannes kuljetussuoritteesta (taulukko 5.4). 
184
ã 5 Harvesting and transportation of roundwood
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Taulukossa 5.7 esitetään hankintahakkui-
den laskennalliset puunkorjuun yksikkökustan-
nukset. Hakkuutyön kustannusten laskennassa
on huomioitu hankintaleimikoiden pystyleimi-
koita vaikeammat korjuuolosuhteet. Lisäksi
hakkuutyö on niissä oletettu tehtäväksi mootto-
risahahakkuuna.
Kirjallisuus – Literature
Hakkila, P. 1995. Procurement of timber for the
Finnish forest industries. Metsäntutkimuslaitok-
sen tiedonantoja 557. 73 s.
Konttinen, H. & Drushka, K. 1997. Metsäkoneiden
maailmanhistoria. Keuruu. 254 s.
Maatalousteknologian tutkimuslaitoksen VAKOLAn
toimintakertomukset 1971-1998. Moniste.
Markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto, kuu-
kausitilasto. Metsätilastotiedote-sarja. Metsän-
tutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu.
Metsien pinta-alaverotus. Metsätilastotiedote-sarja.
Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tie-
topalvelu.
Oijala, T., Säteri, L. & Örn, J. 1997. Puunkorjuun ja
puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset
vuonna 1996. Timber harvesting and long-dis-
tance timber transportation costs in 1996. Met-
säteho, katsaus 3/1997. 4 s.
Suomen rautatietilasto 1999. 1999. Ratahal-
lintokeskus.
Säteri, L., Väkevä, J. & Örn, J. 1999. Puunkorjuun ja
puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset
vuonna 1998. Timber harvesting and long-dis-
tance timber transportation costs in 1998. Met-
säteho 1/99, tilastoliite. 
Säteri, L. & Örn, J. 1998. Puunkorjuun ja puutavaran
kaukokuljetuksen kustannukset vuonna 1997.
Timber harvesting and long-distance timber
transportation costs in 1997. Metsäteho, katsaus
1/1998.
Västilä, S. & Peltola, A. 1997. Puun kulkuvirrat ja
puunhankinnan keskittyminen 1994. Metsäntut-
kimuslaitoksen tiedonantoja 638. 61 s.
Muut tietolähteet – Other sources of information
VR Cargo, tavaraliikenneyksikkö
185
 5 Puun korjuu ja kuljetus ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Kuva 5.1 Hakkuukoneet markkinapuun hakkuissa 1982–98
Figure 5.1 Harvesters in commercial roundwood production, 1982–98
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
0
500
1000
1500
2000
2500
82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98
0
500
1000
1500
2000
2500
kpl number kpl number
Vuosi  - YearKuukausi - Month
Lähde:      Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:     Finnish Forest Research Institute
Ks. taulukko 5.1 – See Table 5.1
1998 1997
Keskimäärin 1988–97
Average 1988–97
Kuva 5.2 Metsätraktorit markkinapuun hakkuissa 1982–98
Figure 5.2 Forwarders in commercial roundwood production, 1982–98
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
kpl number kpl number
Vuosi  - YearKuukausi - Month
Lähde:      Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:     Finnish Forest Research Institute
Ks. taulukko 5.1 – See Table 5.1
Keskimäärin 1988–97
Average 1988–97
1998 1997
186
ã 5 Harvesting and transportation of roundwood
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
%
Vuosi - Year
85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98
0
20
40
60
80
100
Moottorisahahakkuu - Motor-manual felling
Koneellinen hakkuu - Mechanised felling
Lähde – Source:     Metsäteho Oy
Sisältää metsäteollisuuden ja Metsähallituksen hakkuut.
Includes fellings by the forest industries and the Finnish Forest and Park Service.
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
0
500
1000
1500
2000
82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98
0
500
1000
1500
2000
kpl number kpl number
Vuosi  - YearKuukausi - Month
Lähde:      Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:     Finnish Forest Research Institute
1998 1997
Keskimäärin 1988–97
Average 1988–97
Kuva 5.4 Puutavara-autot markkinapuun kuljetuksessa 1982–98
Figure 5.4 Timber lorries in commercial roundwood transportation, 1982–98
Kuva 5.3 Hakkuiden koneellistamisaste 1985–98
Figure 5.3 Degree of mechanisation in timber fellings, 1985–98
187
 5 Puun korjuu ja kuljetus ã
Metsätilastollinen vuosikirja
5.1 Puunkorjuun ja kuljetuksen kalusto 1982–98
Forestry machines operating in roundwood production and
transportation, 1982–98 
Taulukko sisältää yksityismetsien pystyhakkuiden, yhtiöiden ja Metsähallituksen hakkuiden 
sekä metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun kaluston.
The statistics include forestry machines used in standing sale fellings in private forests, as well 
as machines used in forests owned by the forest industries, the Finnish Forest and Park Service 
and machinery outsourced by local forest management associations.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Hakkuukoneet Metsätraktorit Puutavara-autot
Year Harvesters Forwarders Timber lorries
1982 160 2 070 1 970
1983 140 1 910 1 740
1984 170 1 980 1 850
1985 180 1 900 1 820
1986 210 1 690 1 720
1987 330 1 620 1 560
1988 450 1 640 1 530
1989 570 1 650 1 530
1990 620 1 500 1 480
1991 560 1 180 1 340
1992 650 1 180 1 290
1993 720 1 150 1 280
1994 960 1 320 1 270
1995 1 070 1 390 1 350
1996 1 037 1 287 1 280
1997 1 232 1 495 1 357
1998 1 296 1 591 1 341
188
ã 5 Harvesting and transportation of roundwood
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
5.2 Raakapuun korjuu- ja kuljetuskustannukset 1 1997 ja 1998 
Harvesting and transportation costs 1 of roundwood in 1997 and 1998 
1 Sisältää metsäteollisuuden ja Metsähallituksen tekemän kotimaisen raakapuun korjuun ja kuljetuksen välittömät kustannukset.
Includes direct harvesting and transportation costs of domestic roundwood by the forest industries and the Finnish Forest and Park Service.
2 ‘Erittelemätön korjuu tienvarteen’ on urakoitsijan hakkuun ja lähikuljetuksen sisältävällä urakointisopimuksella tienvarteen 
toimittamaa puuta, josta hakkuu- ja lähikuljetuskustannuksia ei voida eritellä.
‘Unspecified harvesting to roadside’ includes roundwood that contractors have both harvested and hauled to roadside landing.
Lähde – Source: Metsäteho Oy
Hakkuu- ja kuljetustapa Kustannukset Puumäärä Yksikkökustannukset
Felling and transportation method Total costs Roundwood volume Unit costs
milj. mk FIM mill. milj. m3 mill. m3 mk/m3 FIM/m3
1997 1998 1997 1998 1997 1998
Moottorisahahakkuu 302,7 236,2 4,2 3,4 72,30 69,40
Motor-manual felling
Koneellinen hakkuu 591,3 647,2 23,1 25,1 25,60 25,80
Mechanised felling
Hakkuu yhteensä 894,0 883,5 27,3 28,5 32,80 31,00
Felling total
Lähikuljetus 477,6 503,0 27,1 28,6 17,60 17,60
Forest haulage
Erittelemätön korjuu tienvarteen 2 453,6 455,1 10,9 10,7 41,50 42,70
Unspecified harvesting to roadside 2
Korjuu yhteensä 1 825,2 1 841,9 38,0 39,3 47,90 47,00
Harvesting total
Kaukokuljetus 1 526,0 1 558,0 48,0 48,2 31,70 32,30
Long-distance transportation
189
 5 Puun korjuu ja kuljetus ã
Metsätilastollinen vuosikirja
5.3 Raakapuun kaukokuljetukset 1998 
Long-distance transportation of roundwood, 1998
Sisältää metsäteollisuuden ja Metsähallituksen kuljettaman raakapuun.
Includes roundwood volumes transported by forest industries and the Finnish Forest and Park Service.
Lähde – Source: Metsäteho Oy
Kotimainen puu Domestic roundwood Tuontipuu
Kuljetustapa Puumäärä Keskikuljetusmatka Yksikkökustannukset Imported
Transportation method Volume of roundwood Mean transportation Unit costs roundwood
distance
1 000 m3 % km penniä/m3km mk/m3 1 000 m3
FIM 0.01 per m3km FIM per m3
Autokuljetus tehtaalle 38 320 80 100 28,9 28,80 1 103
By road to mill
Rautatiekuljetusketju 7 592 16 288 16,6 47,70 7 376
Rail transportation sequence
Autokuljetus rautatielle 8 320 15 47 41,8 19,70 182
By road to railway
Rautatiekuljetus 7 388 16 243 11,9 28,80 7 216
Rail transportation
Vesitiekuljetusketju 2 211 5 284 15,6 41,20 504
Water transportation sequence
Autokuljetus vesistöön 1 921 4 35 49,0 17,10 51
By road to waterway
Uitto 1 252 3 243 9,1 22,00 27
Floating
Aluskuljetus 920 2 256 15,6 33,20 477
Barge transportation
Kaukokuljetus yhteensä 48 173 100 137 23,6 32,30 9 012
Total long-distance transportation
josta autokuljetus yhteensä 47 626 99 89 30,3 26,90 1 336
of which, total by road
190
ã
 5 Harvesting and transportation of roundw
ood
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
5.4 Raakapuun kaukokuljetussuoritteet ja -kustannukset 1 1982–98
Volumes and costs in long-distance transportation of roundwood 1, 1982–98
1 Sisältää metsäteollisuuden ja Metsähallituksen kuljettaman kotimaisen raakapuun.
Includes domestic roundwood volumes transported by the forest industries and the Finnish Forest and Park Service.
2 Sisältää myös traktorikuljetuksen suoraan tehtaalle.
Also includes roundwood transported directly to the mill by tractor.
Lähde – Source: Metsäteho Oy
Vuosi Kuljetussuorite –Total transport volume Kokonaiskustannukset –Total costs Yksikkökustannukset – Unit costs
Year milj. m3km mill. m3km milj. mk FIM mill. penniä/m3km FIM 0.01 per m³km
Autokuljetus Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus Yhteensä 2 Autokuljetus Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus Yhteensä 2 Autokuljetus Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus Yhteensä 2
Road Rail Water Total 2 Road Rail Water Total 2 Road Rail Water Total 2
transportation transportation transportation transportation transportation transportation transportation transportation transportation
1982 2 564 1 177 1 847 5 591 905 122 133 1 165 35 10 7 21
1983 2 616 908 1 801 5 326 905 103 148 1 157 35 11 8 22
1984 2 899 911 1 751 5 563 1 003 124 156 1 286 35 14 9 23
1985 3 131 1 117 1 716 5 968 1 129 146 162 1 441 36 13 9 24
1986 2 754 812 1 162 4 729 946 104 100 1 152 34 13 9 24
1987 2 965 739 1 313 5 018 1 028 98 128 1 255 35 13 10 25
1988 2 807 1 148 1 461 5 420 987 195 235 1 426 35 17 16 26
1989 3 085 1 125 1 353 5 562 1 191 134 117 1 442 39 12 9 26
1990 3 035 1 338 1 269 5 642 1 256 185 128 1 569 41 14 10 28
1991 2 774 1 359 958 5 091 1 132 172 102 1 406 41 13 11 28
1992 3 073 1 307 681 5 061 1 116 159 51 1 326 36 12 7 26
1993 3 372 1 585 524 5 481 1 133 207 53 1 392 34 13 10 25
1994 3 603 1 638 594 5 835 1 116 232 56 1 404 31 14 9 24
1995 3 570 1 453 640 5 662 1 152 188 64 1 404 32 13 10 25
1996 3 532 1 536 481 5 549 1 070 181 46 1 298 30 12 10 23
1997 4 004 1 812 626 6 442 1 249 216 61 1 526 31 12 10 24
1998 4 232 1 848 509 6 548 1 281 219 58 1 558 30 12 11 24
191
5 Puun korjuu ja kuljetus ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
5.5 Valtionrautateiden raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden kuljetukset 1985–98
Transportation of roundwood and forest-industry products by Finnish State Railways, 1985–98
1 000 t 1 000 m.t.
Lähde: Valtionrautatiet
Source: Finnish State Railways
Tuote Product 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
Raakapuu ja puuteokset Roundwood and wood products 8 924 7 456 8 346 9 858 10 354 10 132 9 145 10 212 12 627 13 850 14 930 12 284 12 812 14 628
tukit ja pylväät logs and poles 878 699 775 866 846 916 749 917 1 235 1 471 1 473 1 215 1 608 1 818
kuitupuu pulpwood 4 997 4 103 4 883 6 202 6 889 6 922 6 351 7 242 8 787 9 934 11 322 8 942 9 143 10 702
sahatavara sawn goods 1 459 1 141 1 292 1 310 1 170 975 980 986 1 320 1 516 1 419 1 256 1 259 1 328
hake chips 1 273 1 168 1 096 1 192 1 120 1 036 865 898 1 005 635 400 522 447 470
muut other products 317 344 301 288 328 283 200 169 281 295 316 347 356 309
Puumassa ja paperi Pulp and paper 5 718 5 112 5 915 6 403 6 543 6 332 5 597 5 804 6 557 6 907 7 047 6 635 7 771 7 715
puumassa pulp 1 427 1 134 1 345 1 447 1 378 1 132 977 1 016 1 301 1 474 1 487 1 446 1 697 1 692
paperi paper 4 291 3 978 4 570 4 955 5 164 5 200 4 620 4 789 5 256 5 433 5 560 5 189 6 074 6 023
Yhteensä Total 14 642 12 568 14 261 16 261 16 897 16 464 14 742 16 016 19 184 20 758 21 977 18 919 20 584 22 343
VR:n tavaraliikenne yhteensä Total of freight traffic carried by 29 988 26 923 28 994 31 766 32 188 33 034 29 814 31 206 36 109 38 414 39 666 37 689 40 354 40 809
Finnish State Railways (VR)
%
Osuudet VR:n koko tavaraliikenteestä As proportions of VR’s total freight traffic
Raakapuu ja puuteokset Roundwood and wood products 30 28 29 31 32 31 31 33 35 36 38 33 32 36
Puumassa ja paperi Pulp and paper 19 19 20 20 20 19 19 19 18 18 18 18 19 19
Yhteensä Total 49 47 49 51 52 50 49 51 53 54 55 50 51 55
192
ã 5 Harvesting and transportation of roundwood
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
5.6 Raakapuun korjuun ja kuljetuksen yksikkökustannukset 1 1985–98
Unit costs in harvesting and transportation of roundwood 1, 1985–98
 mk/m3 FIM/m3
1 Sisältää metsäteollisuuden ja Metsähallituksen korjaaman ja kuljettaman kotimaisen raakapuun.
Includes domestic roundwood volumes harvested and transported by forest industries and 
the Finnish Forest and Park Service.
2 Luvut sisältävät myös erittelemättömän korjuun. Vrt. taulukko 5.2.
Also includes unspecified harvesting to roadside. See Table 5.2.
Lähde – Source: Metsäteho Oy
5.7 Yksityismetsien hankintahakkuiden yksikkökustannukset 1991–98
Unit costs in harvesting of roundwood out of delivery sales in non-industrial, private
forests, 1991–98
 mk/m3 FIM/m3
Luvut perustuvat metsäverotuksessa käytettyihin laskennallisiin hankintahakkuiden korjuukustannuksiin. 
Työmenetelmänä on oletettu käytettävän moottorisahahakkuuta.
The table is based on calculatory unit costs of harvesting in delivery sales. The felling method is assumed to be 
motor-manual felling.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Hakkuu Lähikuljetus Korjuu yhteensä Kaukokuljetus
Year Felling Forest haulage Harvesting, total Long-distance
transportation
1985 33,80 21,30 55,10 35,60
1986 31,93 21,26 53,19 33,70
1987 33,70 20,50 54,20 33,20
1988 33,95 20,75 54,70 35,07
1989 40,01 22,36 62,37 35,49
1990 40,65 23,17 63,82 38,41
1991 40,44 21,88 62,33 37,44
1992 36,40 20,30 57,30 35,00
1993 32,20 2 17,90 2 50,00 33,30
1994 30,80 2 16,40 2 47,20 32,10
1995 33,60 2 17,00 2 50,60 32,00
1996 32,40 2 16,80 2 49,10 31,00
1997 31,10 2 16,70 2 47,90 31,70
1998 30,00 2 17,00 2 47,00 32,30
Vuosi Hakkuu Lähikuljetus Korjuu yhteensä
Year Felling Forest haulage Harvesting, total
1991 46,30 29,60 75,90
1992 47,70 27,70 75,30
1993 47,70 25,80 73,50
1994 46,40 23,90 70,30
1995 50,40 24,80 75,20
1996 52,00 24,30 76,20
1997 52,00 24,20 76,20
1998 53,70 24,40 78,10
193Metsätilastollinen vuosikirja
6 METSIEN MONIKÄYTTÖ
Metsien monikäyttö on metsätalouden 
maalla tapahtuvaa monihyödyketuotantoa. 
Metsistä saatavat hyödyt voidaan luokitella 
esimerkiksi aineellisiin (puu, riista ja keräily-
tuotteet), metsän suojavaikutukseen, virkis-
tyskäyttöön ja muihin hyötyihin (maisema- 
ja kultturiarvot, luonnonsuojelu ja hiilinielu). 
Tässä luvussa kuvataan metsien muita käyt-
tömuotoja kuin puuntuotantoa. Myös tiedot 
turvealueista ja turpeen tuotannosta ovat 
tässä luvussa.
Virkistyskäyttö
Luonnon virkistyskäyttö sisältää kaiken luonto-
ympäristössä vapaa-ajan viettämistarkoitukses-
sa tapahtuvan oleskelun ja liikkumisen jalan,
hiihtäen, pyöräillen tai moottoriajoneuvolla,
kun tarkoituksena on liikunta, maisemien ihai-
lu, luonnonharrastaminen, retkeily, telttailu,
metsästys, virkistyskalastus, veneily ja virkis-
tysluonteinen kotitarvemarjastus ja sienestys.
Jokamiehen oikeuksien nojalla monet virkis-
tyskäytön muodot ovat sallittuja lähes kaikkial-
la luonnossa, mutta yleisimmin virkistäydytään
kodin läheisillä alueilla, varsinaisilla ulkoilu- ja
retkeilyalueilla tai luonnonsuojelualueilla. Vir-
kistysalueilla on usein erilaisia palveluita, mm.
rakennettuja reittejä, viittoja, opastustauluja,
tulipaikkoja, autiotupia, polttopuuhuoltoa sekä
ulkoilu- ja luontokeskuksia.
Jyväskylän yliopiston ylläpitämän valta-
kunnallisen liikuntapaikkarekisterin mukaan
erityisiä maastoliikuntapaikkoja on Suomessa
noin 7 500 kappaletta (taulukko 6.1). Ne ovat
pääsääntöisesti paikallisia, kuntien rakentamia
ja ylläpitämiä. Lukuun sisältyvät kuntoradat ja
-ladut, ulkoilualueet ja -reitit, suunnistusalueet
ja hiihtokeskukset. Liikuntapaikkarekisterissä
ovat mukana myös valtion mailla sijaitsevat
virkistysalueet, joita on eniten Metsähallituk-
sen hallinnassa. Suurin osa valtion virkistys-
alueista ja -palveluista sijaitsee Oulun ja Lapin
lääneissä.
Metsämarjat, sienet ja jäkälät
Suomessa kasvaa 37 syötävää marjalajia, joista
16 poimitaan ravinnoksi. Tärkeimmät luonnon-
marjamme ovat puolukka, mustikka ja suomuu-
rain. Luonnonmarjojen vuotuinen poimintakel-
poinen sato on  200–400 miljoonaa kiloa. Vii-
me vuosina tästä on kerätty talteen noin
40 miljoonaa kiloa vuosittain, josta kotitarpeik-
si on poimittu noin 30 miljoonaa kiloa. Syö-
täviä sienilajeja on noin 200, joista 22 lajia tai
lajiryhmää on hyväksytty kauppasieniksi. Poi-
mittavissa olevien ruokasienten sato vaihtelee
50–250 miljoonaan kiloon vuodessa. Sieniä ke-
rätään vuosittain noin 6 miljoonaa kiloa. 
Mustikan sato oli vuonna 1998 keskinker-
taista heikompi, puolukan keskinkertaista run-
saampi ja suomuuraimen paikoin erittäin run-
sas. Sateisen kesän ansiosta sieniä oli erittäin
runsaasti. Elintarviketieto Oy:n marjojen ja
sienten kauppaantulotilaston mukaan vuonna
1998 yritykset ja jalostusteollisuus ostivat koti-
maasta 8 miljoonaa kiloa metsämarjoja ja 1,4
miljoonaa kiloa sieniä (taulukot 6.2 ja 6.3).
Luvuissa ei ole mukana suoramyyntiä, suurinta
osaa torimyynnistä eikä kotitarvepoimintaa.
Poimintatulot, 65 miljoonaa markkaa, olivat
kymmenvuotisjakson 1989–98 keskitasoa.
Metsämarjojen (mustikka, puolukka, suomuu-
rain, pihlajanmarja, variksenmarja, karpalo,
mesimarja, tyrni ja juolukka) järjestäytyneestä
kaupasta saatiin 52 miljoonan markan poimin-
tatulot. Sienten (kelta- ja suppilovahvero, tatit,
194
ã 6 Multiple-use forestry
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
rouskut, korvasieni ja musta torvisieni) poimin-
tatulot olivat ennätyksellisen suuret, 14 miljoo-
naa markkaa.
Taloudellisesti merkittävin jäkälä Suomessa
on palleroporonjäkälä, jota kerätään erityisesti
Hailuodosta sekä Oulujoen ja Kalajoen väli-
seltä rannikkoalueelta. Suurin osa jäkälästä
menee vientiin. Tärkein vientimaa on Saksa.
Vuonna 1998 poronjäkälästä saadut vientitulot
olivat tullitilaston mukaan 8,1 miljoonaa mark-
kaa (taulukko 6.4).
Järjestäytyneestä kaupasta  (marja- ja sieni-
kauppaa harjoittavat yritykset) saadut poimin-
tatulot ovat vain osa talteenoton arvosta. Esi-
merkiksi hyvänä marja- ja sienivuotena 1988
luonnonmarjojen, ruokasienten, luonnonyrtti-
kasvien ja palleroporonjäkälän talteenoton arvo
oli 592 miljoonaa markkaa, mikä sisältää jär-
jestäytyneen kaupan, suora- ja torimyynnin
sekä arvoltaan suurimpana kotitarvepoiminnan.
Metsästys
Metsästyskortin lunastaneita oli maassamme
vuonna 1998 noin 291 000.  Metsästäjistä nel-
jäsosa asuu Oulun tai Lapin läänissä.  Suurin
metsästäjätiheys on kuitenkin Uudellamaalla,
Pohjois-Savossa, Kymissä ja Oulun läänin ete-
läosissa.  Riista- ja kalatalouden tutkimuskes-
kuksen mukaan vuonna 1993 metsästysharras-
tukseen käytettiin 716 miljoonaa markkaa.
Suomen 60 nisäkäslajista 27 ja yli 230 lin-
tulajista 26 kuuluu riistalajistoon. Metsäriistan
osuus lajistossa on keskeinen. Riistatiheydet
ovat yleensä pieniä ja erityisesti pienriistalle
ovat tyypillisiä voimakkaat vuotuiset kannan-
vaihtelut. Riistasaaliitkin vaihtelevat vuosittain
huomattavasti. 1980- ja 1990-luvuilla voimak-
kaimmin ovat heilahdelleet jänisten ja metsäka-
nalintujen saalismäärät; tasaisimpia ovat olleet
vesilintujen ja turkiseläinten saalismäärät (tau-
lukot 6.5 ja 6.6). 1990-luvulla saaliin vuotuinen
arvo on ollut noin 220 miljoonaa markkaa.
Vuonna 1998 saaliin laskennallinen arvo oli
215 miljoonaa markkaa.
Taloudellisesti merkittävin riistaeläin on
hirvi. Hirvi oli kuolla sukupuuttoon Suomessa
tämän vuosisadan alkupuolella, mutta kanta
elpyi vähitellen. Hirvikanta kasvoi nopeasti
1970-luvulla, jolloin alettiin asettaa alueellisia
tavoitteita kannan tiheyksille. Lapissa hirvi-
kanta on ollut pieni, mutta muualla Suomessa
hirvien aiheuttamat liikenne-, maatalous- ja
metsätalousvahingot ovat merkinneet tuntuvia
taloudellisia menetyksiä. Vuonna 1998 hirvi-
eläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvattiin
6,0 miljoonalla markalla. 1990-luvulla hirvi-
kanta pieneni monilla alueilla, mutta vähenty-
neen metsästyksen vuoksi hirvien määrä on
kääntynyt jälleen nousuun (taulukko 6.7). Met-
sästysvuodelle 1999/2000 hirven pyyntilupia
onkin myönnetty 38 134, kun vastaava luku
kaudelle 1998/99 oli 22 489.
Porotalous
Lapin lääni ja osa Oulun lääniä on laissa määri-
telty poronhoitoalueeksi, joka jakautuu 56 pa-
liskuntaan. Poronomistajia on noin 7 000. Pää-
toimisia porotalousyrittäjäperheitä on noin  700
ja sivutoimisia noin 1 000. Pohjoisissa palis-
kunnissa poronhoito on osa luontaiselinkeino-
taloutta, alueen etelä- ja keskiosissa elinkeinoa
harjoitetaan pääasiassa maatilatalouden osana.
Jalostus, kauppa ja liikenne huomioon ottaen
poroelinkeinon aluetaloudellinen merkitys on
noin 200 miljoonaa markkaa.
Maa- ja metsätalousministeriö määrää,
kuinka monta eloporoa (muut kuin teurastetta-
vaksi tarkoitetut porot) paliskunta saa pitää.
Eloporon lukumäärää päätettäessä kiinnitetään
huomiota mm. talvilaidunten kestävään tuotto-
kykyyn. Korkein sallittu, kaikkien paliskuntien
yhteenlaskettu poromäärä on 1990-luvulla ollut
224 900 eloporoa. Eloporojen lukumäärä on
viime aikoina monin paikoin jäänyt säädettyä
pienemmäksi (taulukko 6.9). Aiemmin enim-
mäismääriä on kuitenkin ylitetty.
Syys- ja talvierotuksissa porot kootaan ero-
tusaitoihin erottelua, lukua ja teurastusta var-
ten. Paliskuntain yhdistyksen tilastojen mukaan
teuraaksi on vuosittain mennyt 80 000–180 000
poroa, joista pääosa on vasoja. Vuotuinen
lihantuotos on 1990-luvulla ollut 2–4 miljoo-
naa kiloa. Luku ei sisällä kotitarvekäyttöä, joka
on noin 130 000 kg.
195
 6 Metsien monikäyttö ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) 
LVVI -tutkimus on Metlan koordinoima laaja yhteistyötutkimus, joka tuottaa tietoa virkityskäytön laajuudesta ja merki-
tyksestä koko yhteiskunnalle, alueelliselle hyvinvoinnille ja yksilöiden hyvinvoinnille.
LVVI -kysyntätutkimus tuottaa tilastoja suomalaisten osallistumisesta erilaisiin ulkoiluharrastuksiin, virkistyskäytön kysyn-
täennusteita sekä tietoa luontomatkailusta ja virkistyskäytön arvostamisesta ja hyödyistä. Tutkimuksessa selvitetään vir-
kistyskäytön kohdistuminen valtion retkeily- ja luonnonsuojelualueille, kuntien ulkoilualueille, tavallisille jokamiehen-
oikeudella käytettäville metsä- ja vesialueille sekä yksityisten tarjoamien virkistyspalveluiden käyttö. 
Metla vastaa kysyntätutkimuksesta yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa. Laajan väestökyselyn (12 000 suomalaisen 
otos) yhteydessä toteutetaan myös Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvitys virkistyskalastuksesta sekä UKK-
instituutin  tutkimus ulkoilun hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista. Väestökysely alkoi elokuussa 1998 ja päättyy elokuussa 
2000, jonka jälkeen voidaan laatia ensimmäiset valtakunnalliset ulkoilutilastot.
LVVI -kysyntätutkimuksessa kerätään tietoja myös yksittäisten virkistys- ja luonnonsuojelualueiden käyntimääristä ja kävi-
jöistä. Valtion ja kuntien virkistyskäytössä oleville alueille ehdotetaan käytettäväksi yhtenäisiä, standardoituja kysymyksiä 
ja lomakkeita vertailukelpoisten tulosten saamiseksi. 
Suomen ympäristökeskus ja Jyväskylän yliopisto inventoivat virkistysmahdollisuuksien tarjontaa. LVVI -tarjontatietoja 
kerätään kunnille ja Metsähallitukselle suunnatulla kyselyllä vuosina 1998–2000. Virkistysalueiden karttatiedot sijoitetaan 
Suomen ympäristökeskuksen paikkatietopalvelimelle ja virkistysalueiden ominaisuustiedot Jyväskylän yliopiston liikunnan 
tietopankkiin. 
Tulevaisuudessa virkistysalueita ja ulkoilureittejä koskevia tietokantoja pidetään jatkuvasti yllä, ja virkistyskysynnän muu-
toksia seurataan tietyin väliajoin toistuvin kyselyin. Jo lähitulevaisuudessa voidaan tuottaa luonnon virkistyskäyttöä koske-
via tilastoja hyödynnettäväksi esimerkiksi sosiaalisesti kestävän metsätalouden seurannassa.
LVVI -tutkimuksesta odotettavissa olevia tietoja:
LVVI -väestökysely
Kuinka moni suomalainen harrastaa
kävelyä, pyoräilyä, uintia, hiihtoa, marjastusta, sienestystä,  lintujen tarkkailua, vapaa-ajan metsätöitä, metsästystä, moot-
torikelkkailua, veneilyä jne.? Osallistuminen 90 erilaiseen ulkoiluharrastukseen  selvitetään.
Miten ulkoilu kohdistuu  
valtion luonnonsuojelualueille, retkeilyalueille ja -reiteille, kuntien ulkoilualueille, tavallisiin talousmetsiin ja vesialuei lle 
sekä luontomatkailukohteisiin?
Millaista on arkiulkoilu  eli millaisilla alueilla ulkoillaan, mitä harrastetaan, kuinka paljon aikaa käytetään ja mitä ulkoilu mak-
saa?
Minne tehdään luontomatkoja eli missä kohteissa käydään, mitä harrastetaan ja mitä matkailu maksaa?
LVVI -kävijätutkimukset  ja -laskennat 
Kuinka paljon käyntikertoja on erilaisilla alueilla, ajallisesti jakautuneena?
Minkälaisia kävijät ovat, mistä he tulevat ja miten tyytyväisiä he ovat käyttämiinsä virkistyspalveluihin?
LVVI -tarjontatutkimus
Miten paljon yhteiskunta tarjoaa 
virkistysalueita, ulkoilureittejä ja muita virkistyspalveluja?
Mitkä ovat virkistysalueiden laatuominaisuudet kuten 
metsäpinta-ala, rantaviivan pituus, luonnonsuojelukohteet, luonnonnähtävyydet?
Miten paljon virkistysalueilla on palveluja kuten
rakennettuja polkuja, tulipaikkoja, satamia, hiihtokeskuksia, latuja, rinteitä?
Teksti: Tuija Sievänen, Metla
196
ã 6 Multiple-use forestry
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Turvetuotanto
Geologian tutkimuskeskus inventoi Suomen
turvevaroja. Toiminta painottuu poltto- ja kas-
vuturpeen tuottamiseen soveltuvien alueiden
löytämiseen. Maassamme on 5,1 miljoonaa
hehtaaria geologisia soita (turvekerroksen pak-
suus yli 0,3 metriä), joiden pinta-ala on yli
20 hehtaaria. Poltto- ja kasvuturvetuotantoon
soveltuvia soita on kuitenkin vain 1,1 miljoo-
naa hehtaaria (taulukko 6.10).
Vuonna 1998 turvetuotannossa oli 44 900
hehtaaria suota. Sateisen kesän vuoksi energia-
ja kasvuturpeen tuotanto romahti 5 miljoonaan
kuutiometriin (taulukko 6.11).
Kirjallisuus – Literature
Virkistyskäyttö
Hytönen, M. (ed.). 1995. Multiple-use forestry in the
Nordic countries. METLA, The Finnish Forest
Research Institute. 460 s.
Sievänen, T. 1995. Reittiharrastaminen Suomessa.
Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 577. 92 s.
– 1997. Luonnon virkistyskäyttö. Tapion taskukir-
ja (23. uudistettu painos). Kustannusosakeyhtiö
Metsälehti. s. 338–345.
Valtion alueiden virkistyskäyttötyöryhmän muistio.
Maa- ja metsätalousministeriö, muistio 1996:12.
85 s.
Metsämarjat, sienet ja jäkälät
Kangas, K. 1999. Trade of Main Wild Berries in Fin-
land. Silva Fennica Vol. 33(2):159–168.
Keräilytuotealan kehittämisohjelma vuosille 1995–
1999. 1995. Työryhmämuistio MMM 1995:5.
24 s. + liitteet.
Malin, A. 1999. Marjojen ja sienten kauppaantu-
lomäärät vuonna 1998. MARSI 98. Elintarvike-
tieto - Food and Farm Facts Ltd. 23 s. + liitteet.
Matila, A. & Kubin, E. 1998. Palleroporonjäkälä
(Cladonia stellaris) keruutuotteena ja siihen
vaikuttavat puustotekijät. Metsätieteen
aikakauskirja 4/1998. s. 531–542.
Salo, K. Luonnonmarjat ja -sienet, yrttikasvit sekä
palleroporonjäkälä tuovat rahaa ja virkistystä.
1994. Julkaisussa: Sulonen, S. & Kangas, J.
(toim.). Näkökohtia metsien monikäyttöön. Met-
säntutkimuslaitoksen tiedonantoja 488. s. 19–35.
Salo, K. 1997. Keräilytuotteet. Tapion taskukirja (23.
uudistettu painos).  Kustannusosakeyhtiö Met-
sälehti. s. 329–337.
Metsästys
Ekman, K. 1997. Metsästys ja riistanhoito. Tapion
taskukirja (23. uudistettu painos). Kustannusosa-
keyhtiö Metsälehti. s. 313–317.
Hakkila, P. & Kärkkäinen, M. 1999. Hirvestäjä met-
sänomistajan kukkarolla. Metsätieteen aikakaus-
kirja 1/1999. s. 139–146.
Kojola, I. 1998. Suurpetojen lukumäärä ja lisäänty-
vyys Suomessa. Riistapäivät 1998 teema: suur-
pedot petoina. Riistantutkimuksen tiedote 149,
s. 2–3.
Linden, H., Hario, M. & Wikman, M. 1996. Riistan
jäljille. Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus,
Edita. 208 s.
Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastrate-
gia. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän
käytön toimintalinjat. 1997. MMM:n julkaisuja
2. 44 s. 
Metsästysasetus 666/1993.
Metsästyslaki 615/1993.
Metsästäjä 5/1999. 1999.
Riistasaalis vuonna 1997. 1998. Riistan- ja kalantut-
kimus. SVT Ympäristö 1998:17. 22 s.
Suomen maasuurpetokannat ja niiden hoito. Suurpe-
totyöryhmän raportti. Marraskuu 1996. 1996.
MMM:n julkaisuja 6. 41 s. + liitteet.
Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön kat-
saus. Perusteet maa- ja metsätalousministeriön
luonnonvarapolitiikalle. 1997. MMM:n julkaisu-
ja 1. 115 s.
Porotalous
Helle, T. 1997. Metsät ja porotalous. Tapion
taskukirja (23. uudistettu painos). Kustannusosa-
keyhtiö Metsälehti. s. 324–329.
Lapin metsästrategia. 1996. Lapin met-
sästrategiatyöryhmä. Maa- ja metsätalousminis-
teriön julkaisuja 2/1996. 129 s.
Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastrate-
gia. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän
käytön toimintalinjat. 1997. MMM:n julkaisuja
2. 44 s. 
Poromies 2/1999.
Turvetuotanto
Lappalainen, E. & Hänninen, P. 1993. Suomen turve-
varat. Summary: The peat reserves of Finland.
Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti 117.
118 s.
Suo ja turve 1/99. 1999.
Vasander, Harri (toim.). 1998. Suomen suot. Suoseu-
ra ry. 168 s.
Muut tietolähteet – Other sources of information
Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimukset
Maa- ja metsätalousministeriö, riistatalousyksikkö
Metsästäjäin Keskusjärjestö
Paliskuntain yhdistys
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Tullihallitus, tilastotuotanto ja -palvelu
Turveteollisuusliitto ry.
Jyväskylän Yliopisto, Valtakunnallinen liikunta-
paikkarekisteri LIPAS
197
 6 Metsien monikäyttö ã
Metsätilastollinen vuosikirja
6.1  Maastoliikuntapaikkojen lukumäärä metsäkeskuksittain 1.9.1999
The number of nature-based recreation sites 1.9.1999, by forestry centre
Lähde: Valtakunnallinen liikuntapaikkarekisteri, LIPAS
Source: Nation-wide sports site system, LIPAS
Kuntoradat Ulkoilualueet Suunnistus- Maastohiihto- Rinnehiihtokeskuk- Yhteensä
Metaäkeskus ja -ladut ja -reitit alueet keskukset set ja hyppyrimäet
Forestry centre Fitness and Outdoor recreation Orienteering Cross-country skiing Downhill skiing centres Total
skiing trails areas and trails areas centres and ski-jump hills
0 Ahvenanmaa 9 4 25 2 1 41
1 Rannikko 295 179 296 48 24 842
2 Lounais-Suomi 254 245 408 39 18 964
3 Häme-Uusimaa 154 210 320 46 30 760
4 Kymi 153 172 217 31 35 608
5 Pirkanmaa 137 167 280 28 13 625
6 Etelä-Savo 146 110 95 18 15 384
7 Etelä-Pohjanmaa 256 108 176 55 13 608
8 Keski-Suomi 121 233 108 25 21 508
9 Pohjois-Savo 143 210 89 25 23 490
10 Pohjois-Karjala 97 178 77 18 14 384
11 Kainuu 70 102 98 14 12 296
12 Pohjois-Pohjanmaa 259 133 57 48 23 520
13 Lappi 185 153 115 35 27 515
Koko maa 2 279 2 204 2 361 432 269 7 545
Whole country
198
ã
 6 M
ultiple-use forestry
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
6.2 Metsämarjojen ja sienten kauppaantulomäärät ja poimintatulot 1998
Market supply of wild berries and edible mushrooms, and collecting incomes in 1998, by region
Poimintatulot ilman arvonlisäveroa.
Collecting incomes without VAT.
Länsi-Suomi: metsäkeskukset 1, 2, 3, 5, 7 ja 8 Western Finland: forestry centres 1, 2, 3, 5, 7 and 8
Itä-Suomi: metsäkeskukset 4, 6, 9 ja 10 Eastern Finland: forestry centres 4, 6, 9 and 10
Oulu + Kainuu: metsäkeskukset 11 ja 12 Oulu + Kainuu: forestry centres 11 and 12
Lappi: metsäkeskus 13 Lapland: forestry centre 13
Lähde - Source: Elintarviketieto Oy - Food and Farm Facts Ltd
Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu + Kainuu Lappi Koko maa
Western Finland Eastern Finland Oulu + Kainuu Lapland Whole country
 1 000 kg 1 000 mk mk/kg  1 000 kg 1 000 mk mk/kg  1 000 kg 1 000 mk mk/kg  1 000 kg 1 000 mk mk/kg  1 000 kg 1 000 mk mk/kg
 1 000 kg  FIM 1 000 FIM/kg  1 000 kg FIM 1 000 FIM/kg  1 000 kg FIM 1 000 FIM/kg  1 000 kg FIM 1 000 FIM/kg  1 000 kg FIM 1 000 FIM/kg
Metsämarjat, joista Wild berries, of which 1 582 8 305  590 4 080 5 012 26 442 1 258 12 976 8 441 51 804
 Mustikka    Bilberries  5  58 11,84  123 1 137 9,23  626 3 195 5,11  342 1 884 5,51 1 096 6 273 5,72
 Puolukka    Cowberries 1 512 7 876 5,21  418 2 557 6,12 4 295 21 573 5,02  601 3 112 5,18 6 825 35 118 5,15
 Suomuurain    Cloudberries  0  5 31,47  2  61 37,22  60 1 432 24,06  312 7 912 25,33 374 9 410 25,19
 Muut    Others  65  366  47  326  32  243  3  68 146 1 002
Kauppasienet Edible commercial  106 1 269 11,99 1 269 12 081 9,52  16  100 6,31  17  176 10,04 1 408 13 625 9,68
mushrooms
Metsämarjat ja Wild berries and edible 1 688 9 574 1 858 16 161 5 027 26 542 1 276 13 152 9 849 65 429
sienet yhteensä mushrooms, total
% % 14,6 24,7 40,6 20,1 100,0
199
 6 Metsien monikäyttö ã
Metsätilastollinen vuosikirja
6.3 Tärkeimpien metsämarjojen ja sienten kauppaantulomäärät ja poimintatulot 1977–98
Market supply of foremost wild berries and edible mushrooms and collecting incomes, 1977–98
Poimintatulot ilman arvonlisäveroa.
Collecting incomes without VAT.
Lähde - Source: Elintarviketieto Oy – Food and Farm Facts Ltd
Mustikka Puolukka Suomuurain Kauppasienet  Yhteensä
Bilberries Cowberries Cloudberries Edible commercial Total
Vuosi mushrooms
Year miljoonia millions
kg mk kg mk kg mk kg mk mk
1977 5,18 22,0 10,20 43,2 0,34 7,1 0,23 0,7 73,0
1978 3,45 16,6 6,59 24,1 0,26 5,1 0,60 2,6 48,4
1979 3,83 16,1 3,43 14,1 1,13 19,9 0,54 1,7 51,8
1980 1,33 12,1 3,45 38,0 0,37 8,1 0,21 1,9 60,1
1981 0,70 6,3 2,12 21,1 0,30 7,8 0,65 4,0 39,2
1982 0,93 14,0 2,15 36,7 0,07 2,5 0,17 2,5 55,7
1983 2,63 17,3 4,90 58,0 0,47 14,2 0,36 3,8 93,2
1984 1,28 6,9 1,87 19,5 0,08 5,2 0,37 3,3 34,9
1985 2,49 14,9 1,68 13,8 0,80 26,2 1,00 8,6 63,5
1986 3,14 18,4 3,29 18,2 0,25 7,2 0,33 4,4 48,2
1987 0,36 3,5 3,37 31,9 0,17 5,8 0,47 6,5 47,7
1988 3,19 26,5 6,42 31,3 0,81 26,1 1,03 11,6 95,5
1989 2,37 20,0 5,19 26,9 0,18 8,7 0,21 3,7 59,3
1990 0,81 6,5 4,05 27,4 0,43 16,7 0,41 6,8 57,5
1991 2,20 16,1 7,49 41,8 0,44 14,7 0,66 10,3 82,8
1992 1,62 10,5 5,51 26,4 0,26 8,1 0,67 6,0 50,9
1993 0,26 2,0 0,97 8,1 0,52 16,6 0,38 3,1 29,8
1994 0,88 6,1 9,26 102,6 0,77 26,8 0,46 5,9 141,4
1995 2,93 17,5 5,80 31,8 0,25 8,2 0,40 4,3 61,8
1996 2,42 15,0 4,12 31,5 0,12 4,7 0,38 4,1 55,3
1997 2,96 15,3 7,61 35,3 0,33 10,6 0,62 7,0 68,2
1998 1,10 6,3 6,83 35,1 0,37 9,4 1,41 13,6 64,4
200
ã
 6 M
ultiple-use forestry
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
6.4 Jäkälän vienti 1980–98 
Lichen exports 1980–98
Jäkälä/Lichen Cladonia stellaris
Lähde: Tullihallitus
Source: Board of Customs
Vuosi Saksa Itävalta Sveitsi Alankomaat Italia Pohjoismaat Muut maat Yhteensä Viennin arvo Keskimääräinen vientihinta
Year Germany Austria Switzerland The Netherlands Italy Nordic countries Other countries Total Value of exports Average price of exports
1 000 kg milj. mk mk/kg
1 000 kg FIM mill. FIM/kg
1980 723 43 28 51 4 25 8 882 10,1 11,45
1981 697 41 21 37 3 25 2 826 8,6 10,40
1982 748 44 16 36 9 2 1 855 11,0 12,85
1983 877 17 22 20 10 1 11 958 13,0 13,55
1984 662 31 20 5 49 - - 767 11,8 15,35
1985 503 41 14 14 13 - 0 585 9,1 15,60
1986 475 24 17 9 10 3 4 542 10,9 20,15
1987 410 29 6 6 21 1 - 473 8,6 18,28
1988 399 14 16 3 24 10 - 465 8,6 18,50
1989 330 28 12 24 27 - 2 422 7,7 18,24
1990 373 35 8 52 33 84 - 585 9,2 15,74
1991 322 17 7 25 25 - 4 404 7,7 19,00
1992 304 31 8 - 45 27 14 466 11,0 23,60
1993 364 17 7 24 20 11 16 459 11,0 25,14
1994 321 11 4 9 23 - 34 401 9,5 23,70
1995 155 12 1 27 24 - 14 233 6,7 28,70
1996 173 14 2 28 21 4 13 254 7,5 29,30
1997 216 17 1 25 17 3 19 298 8,6 28,86
1998 214 13 5 15 19 25 20 311 8,1 25,92
Keskihinta
1998, mk/kg 28,27 28,93 27,01 19,37 23,54 8,97 26,78 25,92
Average price 
in 1998 FIM/kg
201
 6 Metsien monikäyttö ã
Metsätilastollinen vuosikirja
6.5 Riistasaaliit ja niiden arvo 1998
Bags of game and their value, 1998
Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute
Saalismäärät ja niiden arvo Bags of game and their value
Riistalaji Game species 1 000 yksilöä 1 000 kg 1 000 mk
 1 000 individuals 1 000 kg FIM 1 000
1992/93–97 keskiarvo
1998 1992/93–97 average 1998 1998
Hirvieläimet yhteensä Deer, total 42 4 329 123 438
Hirvi Moose 30 37 3 768 114 672
Valkohäntäpeura White-tailed deer 12 9 558 8 632
Kuusipeura Fallow deer 0 0 2 53
Metsäkauris Roe deer 0 0 1 81
Villisika Wild boar 0 0 0 11
Jänikset yhteensä Hares, total 507 975 28 459
Metsäjänis Arctic hare 403 376 726 20 155
Rusakko European hare 104 69 249 8 304
Turkiseläimet yhteensä Fur bearing animals, total 237 .. 17 161
Majavat Beavers 2 2 30 723
Kettu Red fox 61 54 .. 9 090
Mäyrä Badger 7 9 .. 199
Supikoira Raccoon dog 80 82 .. 3 990
Näätä Pine marten 13 17 .. 1 300
Kärppä Ermine 3 5 .. 27
Minkki American mink 53 67 .. 1 599
Hilleri Polecat - 1 .. -
Piisami Muskrat 14 33 .. 215
Orava Red squirrel 4 3 .. 18
Vesilinnut, rantakanat ja Waterfowl, coots and
kahlaajat yhteensä waders, total 614 339 28 854
Merihanhi Greylag goose 2 .. 5 575
Metsähanhi Bean goose 11 .. 22 1 635
Kanadanhanhi Canadian goose 3 .. 9 660
Haahka Common eider 19 27 24 950
Alli Long-tailed duck 22 39 8 658
Tavit Teal and garganey 139 173 25 4 176
Sinisorsa Mallard 237 321 156 14 208
Jouhisorsa Pintail 9 .. 4 265
Lapasorsa Shoveler 4 .. 1 118
Koskelot Mergansers 18 21 11 537
Telkkä Goldeneye 115 136 52 3 444
Tukkasotka Tufted-duck 6 .. 3 184
Muut vesilinnut Other waterfowl species 25 .. 18 1 321
Nokikana Coot 2 7 1 70
Lehtokurppa Woodcock 2 .. 0 52
Metsäkanalinnut yhteensä Grouse, total 272 157 14 058
Metso Capercaillie 24 52 46 3 037
Teeri Black grouse 103 178 68 6 662
Pyy Hazel grouse 75 108 18 2 259
Riekko Willow grouse 70 94 25 2 100
Peltolinnut yhteensä Farmland game-birds, total 81 27 2 908
Sepelkyyhky Wood pigeon 71 149 21 2 140
Peltopyy Partridge 1 2 0 24
Fasaani Pheasant 9 20 6 744
Kaikkiaan Grand total 214 889
202
ã 6 Multiple-use forestry
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
6.6 Riistasaaliit 1980/81–1998
 Bags of game, 1980/81–1998
Metsästysvuosi: 1.8.-31.7.
Hunting year: 1.8.-31.7.
1 Metsäkanalintusaaliit 1980/81–1984/85 sisältävät myös peltolinnut.
The bags of grouse during 1980/81–1984/85 also include farmland game-birds.
2 Hirvisaalis sisältää myös muut hirvieläimet.
The bags of moose also include other deer animals.
Lähde:  Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute
Hirvi Muut Jänikset Turkis- Vesi- Metsäkana- Pelto- Riistasaaliin
Metsästys- hirvieläimet eläimet linnut linnut 1 linnut arvo
vuosi Moose Other deer Hares Fur bearing Waterfowl  Grouse 1 Farmland Value of bag
Hunting year animals animals  game-birds
1 000 yksilöä milj. mk
1 000 individuals FIM mill.
1980/81 54 15 655 340 1 026 971 .. 228
1981/82 56 10 766 446 1 078 919 .. 260
1982/83 55 7 1 052 359 1 163 554 .. 261
1983/84 55 7 771 308 922 425 .. 236
1984/85 69 6 598 336 864 383 .. 268
1985/86 55 8  379  336  784  223  103 223
1986/87 48 8  242  300  745  293  99 202
1987/88 45 8  191  194  522  266  54 176
1988/89 2 61 ..  424  265  865  591  116 ..
1989/90 2 61 ..  390  326  859  557  121 ..
1990/91 46 6  370  298  858  456  141 247
1991/92 46 5  354  297  906  334  131 244
1992/93 44 6  382  294  863  371  159 246
1993/94 47 7  386  321  966  514  186 262
1994/95 43 9  432  276  919  456  201 294
1996 26 11 528 210 740 501 154 218
1997 23 11 497 261 653 321 152 192
1998 30 12 507 237 614 272 81 215
203
 6 Metsien monikäyttö ã
Metsätilastollinen vuosikirja
6.7 Hirven talvikannan kehitys ja hirvitiheys 1973/74–1998/99
Moose winter populations and densities, 1973/74–1998/99
Hirven talvikanta arvioidaan metsästyksen jälkeen.
The winter population of moose is estimated at the end of the hunting season. 
Vuoden 1977 jälkeen hirvikannan kokoa on säädelty kulloistenkin alueellisten tiheystavoitteiden suuntaisesti.
Since 1977, the population of moose has been regulated according to regional target densities. 
Lähde: Metsästäjäin Keskusjärjestö ja Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus
Source: Hunters’ Central Organisation and Finnish Game and Fisheries Research Institute 
Arvioitu talvikanta Hirvitiheys
Estimated winter Moose population density 
population
Vuosi Rannikko-Suomi Sisä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni
Year Coastal Finland Inland Finland Province of Oulu Province of Lapland
Yksilöä Hirviä/1 000 ha
Individuals Moose/1 000 hectares
1973/74 38 800 3,4 1,4 0,5 0,3
1974/75 48 300 4,3 1,8 0,7 0,3
1975/76 59 200 5,2 2,2 0,8 0,4
1976/77 70 000 5,9 2,8 0,9 0,4
1977/78 82 000 6,5 3,5 1,1 0,5
1978/79 91 800 6,6 4,2 1,4 0,6
1979/80 94 800 5,9 4,6 2,0 0,7
1980/81 92 700 5,1 4,6 2,5 0,9
1981/82 88 200 4,4 4,4 2,7 1,1
1982/83 88 800 4,4 4,1 3,2 1,3
1983/84 91 800 4,7 4,2 3,2 1,5
1984/85 85 300 4,0 3,4 3,3 1,6
1985/86 81 600 3,3 3,2 3,3 1,6
1986/87 77 900 3,1 3,2 3,3 1,5
1987/88 83 200 3,4 3,4 3,6 1,4
1988/89 82 800 3,6 3,3 3,1 1,4
1989/90 80 800 3,5 3,2 3,2 1,4
1990/91 80 000 3,3 3,2 3,3 1,4
1991/92 77 000 3,2 3,1 2,9 1,4
1992/93 82 300 3,4 3,3 3,3 1,4
1993/94 76 300 3,5 2,9 2,8 1,3
1994/95 69 200 3,2 2,6 2,6 1,2
1995/96 66 700 3,3 2,6 2,3 1,1
1996/97 69 100 .. .. .. ..
1997/98 74 200 3,5 3,1 2,5 1,1
1998/99 90 000 4,4 3,8 3,5 1,3
204
ã 6 Multiple-use forestry
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
6.8 Arvioidut suurpetojen vähimmäiskannat ja suurpetosaaliit 1980–98
Estimated minimum populations of large predators and numbers shot, 1980–98
yksilöä individuals
1 Todennäköinen kanta
Probable population
Lähteet: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsästäjäin Keskusjärjestö ja maa- ja metsätalousministeriö
Sources: Finnish Game and Fisheries Research Institute, Hunters’ Central Organisation and Ministry of Agriculture and Forestry
Susi Karhu Ahma Ilves
Wolf Brown bear Wolverine Lynx
Vuosi Vähimmäiskanta Saalis Vähimmäiskanta Saalis Vähimmäiskanta Saalis Vähimmäiskanta Saalis
Year Minimum Shot Minimum Shot Minimum Shot Minimum Shot
population population population population
1980 138 18 385 38 91 17 240 14
1981 131 9 394 67 98 16 286 13
1982 174 19 501 48 72 7 523 28
1983 248 30 494 69 83 0 482 38
1984 378 46 512 67 80 0 641 42
1985 291 45 499 58 66 0 761 56
1986 180 35 470 65 78 0 793 78
1987 122 11 445 44 69 0 880 86
1988 170 26 457 45 72 0 979 78
1989 144 7 461 41 87 0 865 95
1990 184 6 457 50 97 0 797 59
1991 139 11 445 44 75 0 576 71
1992 127 11 470 71 99 0 641 84
1993 150 7 660 24 110 0 630 41
1994 145 5 700 42 125 0 700 59
1995 140 5 730 44 110 0 750 42
1996 141 8 770 73 112 0 790 69
1997 71 13 1 017 1 96 112 0 860 1 63
1998 71 8 1 022 79 112 0 860 63
205
 6 Metsien monikäyttö ã
Metsätilastollinen vuosikirja
6.9 Porotalous 1959/60–1998/99
Reindeer husbandry, 1959/60–1998/99
Poronhoitovuosi 1.6.–31.5.
Reindeer husbandry year 1.6.–31.5.
Lähde: Paliskuntain yhdistys
Source: The Association of Reindeer Herding Cooperatives 
Poronhoito- Bruttoporo- josta Teuras- joista Eloporot Lihantuotos
vuosi karja vasoja porot vasoja
Reindeer Breeding of which Culled of which Winter herd Venison production
husbandry stock calves reindeer calves
year 1 000 yksilöä 1 000 individuals milj. kg mill. kg
1959/60 181,1 41,8 33,2 - 147,9 1,2
1969/70 149,7 36,0 32,1 6,6 117,6 1,1
1980/81 236,3 70,7 58,5 32,3 177,8 1,6
1981/82 245,5 76,8 60,9 37,7 184,6 1,6
1982/83 275,7 95,7 71,3 46,2 204,4 1,8
1983/84 306,2 104,6 83,4 55,8 222,8 2,4
1984/85 315,9 106,7 95,4 62,8 220,5 2,4
1985/86 332,7 106,1 102,9 63,8 229,8 3,0
1986/87 362,6 132,1 133,1 86,3 229,5 3,3
1987/88 361,0 125,0 134,0 83,3 227,0 3,4
1988/89 397,5 141,4 142,1 94,8 255,4 3,6
1989/90 363,7 127,0 124,6 85,5 239,1 2,7
1990/91 428,6 142,6 169,0 111,8 259,6 4,0
1991/92 413,6 149,8 182,0 125,8 231,6 4,2
1992/93 344,4 108,0 129,1 86,4 215,3 3,0
1993/94 346,1 119,5 131,9 94,0 214,2 3,2
1994/95 332,9 120,6 124,8 91,4 208,1 2,8
1995/96 333,6 112,9 120,7 86,8 212,9 2,7
1996/97 291,0 88,5 88,4 61,0 202,6 2,0
1997/98 285,8 96,1 89,7 64,1 196,1 2,0
1998/99 292,0 103,7 96,1 70,2 195,9 2,2
206
ã 6 Multiple-use forestry
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
6.10 Turvevarat metsäkeskuksittain
Peat resources by forestry centre
1 Geologisella suolla turpeen paksuus on yli 30 cm.
On geological mire the peat layer is thicker than 0,3 metres.
2 Geologisten tutkimusten mukaan potentiaaliset turveteollisuuteen sopivat suot.
Possible exploitable mires for peat industry according to geological surveys.
Lähde: Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimukset
Source: The Geological Survey of Finland
Yli 20 ha:n geologiset suot 1 Käyttökelpoiset suot 2
Metsäkeskus Geological mires over 20 hectares 1 Exploitable mires 
2
Forestry centre Pinta-ala, 1 000 ha Turvevarat, milj. m³ Pinta-ala, 1 000 ha Turvevarat, milj. m³
Area, 1 000 ha Peat reserves, mill. m³ Area, 1 000 ha Peat reserves, mill. m³
0 Ahvenanmaa 1 6 0 1
1 Rannikko 62 952 13 218
2 Lounais-Suomi 119 2 564 47 1 062
3 Häme-Uusimaa 56 1 498 23 667
4 Kymi 67 1 516 26 613
5 Pirkanmaa 81 1 327 17 296
6 Etelä-Savo 77 1 319 20 356
7 Etelä-Pohjanmaa 471 6 941 101 1 509
8 Keski-Suomi 136 2 013 31 476
9 Pohjois-Savo 167 2 135 36 464
10 Pohjois-Karjala 262 4 846 77 1 648
11 Kainuu 461 6 217 119 1 665
12 Pohjois-Pohjanmaa 1 069 12 326 208 2 523
13 Lappi 2 069 27 965 430 6 046
Koko maa 5 098 71 623 1 149 17 542
Whole country
207
 6 Metsien monikäyttö ã
Metsätilastollinen vuosikirja
6.11 Turpeen tuotanto, käyttö ja vienti 1960–98
Peat production, consumption and exports, 1960–98
1 000 m³
Lähde: Turveteollisuusliitto ry.
Source: Association of Finnish Peat Industry
Energiaturve Kasvu- ja kuiviketurve
Fuel peat Horticultural and bedding peat
Vuosi Tuotanto Käyttö ja vienti Tuotanto Käyttö ja vienti
Year Production Consumption Production Consumption
and exports and exports
1980 9 203 6 200 1 569 1 010
1981 3 909 7 000 619 900
1982 16 500 7 600 1 750 870
1983 10 066 9 400 832 964
1984 8 140 10 100 737 1 044
1985 9 515 11 700 1 039 1 067
1986 20 400 12 700 1 351 1 150
1987 8 200 13 200 760 1 300
1988 14 760 12 400 1 470 1 240
1989 17 970 11 800 1 770 1 720
1990 18 041 14 800 1 480 1 298
1991 9 571 16 426 1 034 1 481
1992 20 051 16 415 1 784 1 488
1993 11 837 16 794 1 135 1 560
1994 25 795 18 907 2 145 1 534
1995 24 706 19 619 1 111 1 434
1996 23 853 22 050 1 296 1 594
1997 30 120 21 772 1 626 1 637
1998 4 674 20 752 313 1 984
208
ã 6 Multiple-use forestry
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
209Metsätilastollinen vuosikirja
Kansantalouden työllisyys parani edelleen 
vuonna 1998. Vaikutus näkyi etenkin metsä-
taloudessa, jossa työllisyys parani selvästi 
edellisvuoteen verrattuna. Tästä huolimatta 
metsätalouden työttömyys pysyi kuitenkin 
suurempana kuin muilla aloilla keskimäärin. 
Metsäteollisuuden työllisyys oli lähes 
samalla tasolla kuin vuonna 1997. Metsä-
teollisuudessa palkkakehitys jatkui suotui-
sana, sen sijaan etenkin metsätalouden 
työntekijöiden reaalinen ansiokehitys heik-
keni. Vuonna 1998 ei metsäteollisuudessa 
menetetty yhtään työpäivää työtaistelujen 
takia, mikä oli ensimmäinen kerta koko tilas-
tointiajanjaksolla.
Työvoima
Vuonna 1998 metsätalous ja metsäteollisuus
työllistivät kaikkiaan 96 000 henkilöä eli hie-
man yli 4 prosenttia koko kansantalouden työl-
lisistä (taulukko 7.2 ja kuva 7.1). Kaksi kol-
masosaa metsäsektorilla työskennelleistä oli
metsäteollisuuden palveluksessa. Metsäsekto-
rin osuus Suomen vuoden 1998 koko tavara-
viennin arvosta oli 29 prosenttia (taulukko
10.12) sekä bruttokansantuotteesta vajaat 8
prosenttia (taulukko 11.6).
Kansantalouden työllisyys jatkoi edelleen
paranemistaan vuonna 1998. Metsäsektorilla
tämä näkyi parhaiten metsätaloudessa, jossa
työllisyys parani edellisvuodesta kaikkiaan
3 prosenttiyksikköä (taulukko 7.7). Työllisten
määrä lisääntyi kuitenkin vain yrittäjien ja hei-
dän perheenjäsentensä ryhmässä (taulukko
7.3), johon kuuluvat lähinnä omassa metsäs-
sään hakkuu- ja metsänhoitotöitä tekevät hen-
kilöt sekä erilaiset metsäkoneurakoitsijat.
Kokonaisuutena metsätalouden työttömyys oli
kuitenkin selvästi suurempi kuin kaikilla muilla
aloilla keskimäärin. Metsäteollisuuden työttö-
myysaste pysyi lähes viimevuotisella tasolla.
Työllisten määrä väheni puutavarateollisuu-
dessa kun taas etenkin paperiteollisuuden työn-
tekijämäärä lisääntyi (taulukko 7.6).
Metsätalouden työntekijöiden jakautuminen
eri tehtäviin on esitetty taulukossa 7.4. Metsän-
tutkimuslaitoksen laatiman markkinapuun hak-
kuu- ja työvoimatilastosta saadut luvut eivät
täysin vastaa Tilastokeskuksen työvoimatilas-
ton lukuja (taulukko 7.3, työntekijät). Erot Met-
lan ja Tilastokeskuksen tietojen välillä johtuvat
mm. erilaisesta perusjoukon määrittelystä sekä
tiedonkeruumenetelmästä. Metlan kuukausiti-
laston mukaan omatoimista puunkorjuuta teki
tammikuussa 1999 kaikkiaan 4 800 metsän-
omistajaa ja omatoimisia metsänhoitotöitä
1 400 metsänomistajaa. Toukokuussa vastaavat
luvut olivat 700 ja 7 100 metsänomistajaa.
Luvut perustuvat metsänhoitoyhdistysten ar-
vioihin.
Koko työvoiman rakenne on viime vuosi-
kymmeninä muuttunut tuntuvasti. Maa- ja met-
sätalouden osuus työvoimasta on laskenut
1970-luvun alun yli 20 prosentista vajaaseen
6 prosenttiin vuonna 1998 (taulukko 7.1) ja
alalla tehdyn työn määrä on selvästi vähentynyt
(taulukko 7.5). Metsätaloudessa koneellisen
hakkuun lisääntyminen (91 prosenttia metsä-
teollisuuden ja Metsähallituksen tekemistä hak-
kuista vuonna 1998, kuva 5.3) on vähentänyt
työvoiman tarvetta metsissä. Metsäteollisuu-
dessa automaatiotekniikan kehittyminen on
muuttanut fyysisen työn pääasiassa erilaisiksi
valvontatehtäviksi. Välillisesti metsäteollisuus
kuitenkin työllistää useilla eri aloilla, joita ovat
mm. konepajateollisuus, kuljetustoiminta, ener-
giahuolto ja kemian teollisuus (taulukko
11.12).
7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA
210
ã 7 Forest sector’s labour force
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Tiedot metsätalouden ja metsäteollisuuden
työvoimasta perustuvat pääosin Tilastokeskuk-
sen työvoimatutkimukseen. Työvoimatutki-
mus on kuukausittain tehtävä otantatutkimus,
jossa haastattelemalla kerätään tietoa työikäis-
ten työllisyydestä, työttömyydestä ja muusta
toiminnasta. Tilastossa metsätalouden työllisiä
ovat puunkorjuun, metsänhoidon, metsätalou-
den edistämisen ja muun metsätalouden piirissä
työskentelevät henkilöt (ml. luonnonsuojelu-
alueiden hoitotyöt). Ojituksen ja metsäteiden
rakentamisen henkilöstö sekä tutkimus ja ope-
tus eivät sisälly metsätalouden työllisiin.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen pe-
rusteita uusittiin vuosina 1997–98 vastaamaan
EU:n sekä YK:n kansainvälisen työjärjestön
ILO:n määritelmiä, jolloin tutkimuksen tulok-
set tulivat vertailukelpoisiksi muiden maiden
vastaaviin tilastoihin. Tilastokeskuksen käyt-
tämä toimialaluokitus oli lisäksi muuttunut jo
vuonna 1995. Muutosten vuoksi työvoimaa
koskevat taulukot on päivitetty vuodesta 1989
alkaen vastaamaan uusia määritelmiä (vrt. Met-
sätilastollinen vuosikirja 1997). Työvoimalu-
kuihin aiheuttivat muutoksia uudet työllisten ja
työttömien määritelmät. Työllisiin luetaan
uusien määritelmien perusteella kaikki avusta-
vat perheenjäsenet, kun tähän ryhmään aikai-
semmin kuuluivat vain tietyn työmäärätason
ylittäneet perheenjäsenet ja heidän tekemänsä
työ. Vastaavasti määräajaksi lomautettuja työn-
tekijöitä ei enää lueta työttömiksi, vaan he kuu-
luvat työvoimaan. Esimerkiksi vuonna 1996
kyseiset muutokset vaikuttivat lukuihin siten,
että metsäsektorilla työllisten määrä kasvoi
2 prosenttia, kun taas työttömiksi luettujen hen-
kilöiden määrä väheni peräti 22 prosenttia. 
Palkat
Metsäteollisuuden ja etenkin massa- ja paperi-
teollisuuden työntekijöiden reaalinen palkkake-
hitys on 1990 -luvulla ollut parempi kuin teolli-
suudessa ja muilla toimialoilla keskimäärin
(taulukko 7.8). Sen sijaan metsätaloudessa vas-
taava palkkakehitys on ollut hieman kaikkien
toimialojen palkkakehitystä heikompi. Etenkin
vuodesta 1996 alkaen metsätyöntekijöiden
reaaliansioindeksi on jatkuvasti heikentynyt.
Metsätyöntekijöiden päivä- ja vuosikes-
kiansiot on esitetty taulukossa 7.9. Päiväkes-
kiansiot ilmoittavat tehdyn työajan ansion
ilman ylitöitä. Urakkapalkkaisilla, puutavaran
teossa olevilla työtekijöillä palkka sisältää
myös ansiontasausjärjestelmän mukaisen
ansiontasauksen. Tilastoon sisältyvät kaikki
18–65 -vuotiaat työntekijät, jotka kuuluvat
metsä- ja taimitarha-alan työehtosopimuksen
piiriin ja joiden palkanlaskenta tapahtuu atk
-perusteisesti.
Samassa taulukossa (taulukko 7.9) esitetyt
metsätyöntekijöiden keskimääräiset vuosian-
siot perustuvat yli 200 työpäivää vuodessa met-
sätöitä tehneiden työntekijöiden ansioihin. Kes-
kimääräinen vuosiansio vuonna 1998 ilman
työvälineen osuutta oli noin 116 000 markkaa,
josta tehdyn työajan ansion osuus oli kaksi kol-
masosaa eli noin 88 000 markkaa. Vuodesta
1997 kokonaisvuosiansio nousi hieman yli
2 prosenttia. Vuosiansio sisältää tehdyn työajan
ansion lisäksi myös ns. ei-tehdyn työajan
ansiot, joita ovat mm. lomapalkka sekä matka-
ja sairausajan palkat. Keskimääräisiin vuosian-
sioihin eivät toisaalta kuulu työvälineen osuus
eivätkä verottomat korvaukset, kuten kilometri-
korvaus ja yöpymiskorvaus. Yli 200 työpäivää
tehneiden metsätyöntekijöiden osuus oli noin
13 prosenttia koko metsäpalkkatilastosta.
Tähän ryhmään kuuluneet toimivat pääosin
puutavaran valmistustehtävissä, kun taas alle
50 työpäivää vuodessa tehneet, palkkatilaston
suurin ryhmä, tekivät pääosin metsänhoito- ja
taimitarhatöitä sekä muita metsätöitä.
Puutavarateollisuudessa keskituntiansio
vuonna 1998 oli 62,20 markkaa ja massa- ja
paperiteollisuudessa 77,40 markkaa (taulukko
7.10). Vuoteen 1997 verrattuna sekä puutavara-
teollisuuden että massa- ja paperiteollisuuden
työntekijöiden keskituntiansio nousi nimelli-
sesti 3 prosenttia eli hieman enemmän kuin
teollisuudessa keskimäärin. Keskituntiansiot
sisältävät säännölliseltä työajalta maksetun pal-
kan vuorotyö- ja olosuhdelisineen sekä sunnun-
tai- ja ylityöpalkan perus- ja korotusosat. Puu-
tavarateollisuuden työntekijöiden keskimääräi-
nen vuosiansio (taulukko 7.10) nousi edellis-
vuodesta noin 8 prosenttia ja massa-ja paperi-
teollisuuden  työntekijöiden noin 5 prosenttia.
211
 7 Metsäsektorin työvoima ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Vuosikeskiansiot perustuvat ympärivuotisessa
työsuhteissa olleiden työntekijöiden ennakko-
perinnän alaiseen rahapalkkaan. 
Metsäsektorin palkkatiedot perustuvat, met-
säteollisuuden työntekijöiden vuosiansioita
lukuun ottamatta, Tilastokeskuksen keräämään
palkkatilastoon. Vuonna 1998 metsätyönteki-
jöiden palkkatilaston kattavuus oli noin 32 pro-
senttia toimialan työntekijöistä. Tilaston katta-
vuutta alentaa myös se, että metsäkoneyrittä-
jien palveluksessa olevat metsäkonetyöntekijät
eivät ole tilastossa mukana. Puu- ja erityisalo-
jen liiton metsäkonealan työoloja ja palkkausta
koskevan jäsenkyselyn mukaan (vuosi 1996,
II neljännes) metsäkoneenkuljettajan keski-
määräinen tuntiansio oli 44,25 markkaa. Vii-
meisimmän selvityksen mukaan metsäkoneen-
kuljettajan tuntiansio vastaavana ajanjaksona
vuonna 1999 oli 49,30 mk. Tuntipalkka on las-
kettu aika- ja urakkapalkkojen keskiarvona.
Kysymyksessä on säännöllisen työajan ansio,
jossa ei ole mukana vuorolisiä eikä ylityökor-
vauksia. Metsäteollisuuden keskituntiansiot
puolestaan perustuvat teollisuuden palkkatilas-
toon, jonka kattavuus oli noin 58 prosenttia
koko toimalan työntekijöistä.
Työtaistelut
Vuonna 1998 käytiin eri toimialoilla kaikkiaan
98 työtaistelua eli hieman enemmän kuin vuon-
na 1997 (taulukko 7.11). Työtaisteluiden määrä
on vähentynyt 1990 -luvulla kuitenkin selvästi
aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna. Mas-
sa- ja paperiteollisuudessa oli vain yksi työtais-
telu, joka tapahtui Enson hienopaperitehtaalla
Oulussa. Kyseessä oli palkkaukseen liittyvä
ylityökielto, mistä johtuen työtaistelun vaati-
mia menetettyjä työtunteja ei voitu määritellä.
Puutavarateollisuudessa ei ollut yhtään työtais-
telua.
Työtapaturmat
Työtapaturmien määrä on viime vuosina vä-
hentynyt. Kun vielä 1980 -luvulla metsäsekto-
rilla sattui vuosittain keskimäärin 10 000 työta-
paturmaa (taulukko 7.12), on tapaturmien mää-
rä pudonnut alle puoleen 1990 -luvun lopulle
tultaessa. Vuonna 1997 palkansaajille sattui
metsätaloudessa 457 ja metsäteollisuudessa
4 423 tapaturmaa. Tiedot perustuvat Tilasto-
keskuksen ja työministeriön laatimaan tapatur-
matilastoon ja ovat vakuutusyhtiöiden kerää-
miä ja luokittelemia. Tilasto käsittää ne tapatur-
mat, joista seurasi vähintään kolmen päivän
työkyvyttömyys. Tilastossa ei ole mukana työ-
matkatapaturmia.
Metsänomistajien itse tekemissä metsä-
töissä sattui vuonna 1998 kaikkiaan 739 työta-
paturmaa, joista puutavaran teon osuus oli
65 prosenttia. Suurin osa tapaturmista tapahtui
puutavaran kasauksessa, johtuen lähinnä oman
työliikkeen seurauksena tapahtuneesta satutta-
misesta koneisiin tai kaatumisesta. Metsäomis-
tajille sattuneita työtapaturmia tilastoi Maata-
lousyrittäjien eläkelaitos (MELA). Tilastoihin
sisältyvät kaikki maatalousyrittäjien tapaturma-
vakuutuslain perusteella korvatut metsätyön
vahingot. Osa pelkkää metsätaloutta harjoitta-
vista tiloista ei kuulu tapaturmavakuutuslain
piiriin, joten näiltä osin tilaston kattavuudessa
on puutteita. 
Koulutus
Taulukoissa 7.13–7.15 on esitetty tiedot vuosit-
tain valmistuneista metsäalan opiskelijoista. Ti-
lastot sisältävät kaikki suoritetut tutkinnot riip-
pumatta siitä, onko tutkinnon suorittaja jatka-
nut opiskeluaan myöhemmin ja suorittanut li-
sää tutkintoja. Taulukot sisältävät keskei-
simpien koulutusnimikkeiden tiedot aikasarjoi-
na. Koulutusnimikkeet on ryhmitelty Tilasto-
keskuksen käyttämän Unescon koulutusluoki-
tuksen (ISCED) mukaan.
Kansainvälinen koulutusluokitus uudistet-
tiin vuoden 1997 lopussa. Uudessa luokituk-
sessa on luovuttu aikaisemmasta, vain koulu-
tusajan pituuteen perustuneesta koulutusasteen
määrittelystä. Nykyisin koulutusasteen luokit-
telukriteereitä on useampia. Taulukoiden
rakenteeseen eniten muutoksia aiheuttivat
aikaisemman ylemmän ja alemman keskiasteen
koulutuksen yhdistyminen yhteiseksi keskias-
teen koulutukseksi sekä tieteellisten jatkotut-
kintojen (tutkijakoulutus) eriyttäminen korkea-
koulujen perustutkinnoista. Lisäksi korkeakou-
lututkintojen koulutusasteiden nimikkeet
muuttuivat.
212
ã 7 Forest sector’s labour force
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Koulutuksessa, nimikkeissä ja koulutusas-
teissa vuosien mittaan tapahtuneiden muutos-
ten vuoksi on eri nimikkeitä jouduttu taulu-
koissa yhdistelemään ja siirtämään koulutusas-
teesta toiseen. Varhaisempi koulutus ja sen
myöhäisempi looginen jatke on pyritty esittä-
mään nykytilanteen mukaisesti. Tällöin esim.
metsäteknikon ja metsätalousinsinöörin sekä
sahatyönjohtajan ja sahateollisuusteknikon
koulutusnimikkeet yhdistettiin, vaikka nimik-
keistä toinen kuului alunperin eri koulutusas-
teeseen. Vastaavasti eräitä nimikkeitä yhdistet-
tiin yhdeksi nykyisin käytössä olevaksi nimik-
keeksi, koska samansisältöisestä koulutuksesta
on ajan myötä ollut käytössä eri koulutusnimik-
keitä.
Metsätalouden koulutuksesta valmistunei-
den opiskelijoiden lukumäärä (taulukko 7.13)
lisääntyi huomattavasti metsätalousteknikoi-
den ja metsätalousinsinöörien koulutusnimik-
keiden osalta 1980-luvun loppupuolella. Syynä
tähän oli pätevöittämiskoulutuksen kautta
tapahtunut koulutusnimikkeen muutos, jol-
loin metsätyönjohtajan tutkinnon aikaisem-
min suorittaneet saivat uuden tutkinnon mukai-
sen metsätalousteknikko-nimikkeen. Vastaava
muutos tapahtui metsäteknikko-koulutusnimik-
keen muuttuessa metsätalousinsinööriksi.
Metsä- ja puualan oppilaitoksia on tällä het-
kellä noin 30. Metsäteollisuuteen liittyvää kou-
lutusta annetaan lisäksi eräissä yleisissä tekni-
sissä oppilaitoksissa sekä eri teollisuusyhtiöi-
den omissa oppilaitoksissa. Ylintä metsä-
opetusta antavat Helsingin yliopiston maata-
lous-metsätieteellinen tiedekunta sekä Joen-
suun yliopiston metsätieteellinen tiedekunta.
Vastavaa metsäteollisuuteen liittyvää koulu-
tusta annetaan teknillissä korkeakouluissa.
Metsänomistajille tarkoitettuja lyhytkursseja
järjestävät yksityismetsätalouden järjestöt, met-
säoppilaitokset sekä erilaiset kansalais- ja
aikuisopistot.
Kirjallisuus – Literature 
Ansiotasoindeksi. 1999, 2. neljännes. Ansiotasoin-
deksi 1999:3. Tilastokeskus. 15 s.
Hinta- ja palkkatiedote 2/1999. SVT Palkat 1999:12.
Tilastokeskus. 19 s.
Koulutusluokitus 1997. 11. uusittu laitos. Käsikirjoja
1. Tilastokeskus. 232 s.
Lehtoviita, J. 1997. Metsä- ja puutalousalan koulutus.
Tapion Taskukirja, 23. uudistettu painos, s. 122–
125. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio,
Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. 638 s.
Maa- ja metsätyöntekijöiden palkat. 4. neljännes ja
vuosiansiot 1998. Palkat 1999:9. Tilastokeskus.
40 s. 
Markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto, kuu-
kausitilasto. Metsätilastotiedote-sarja. Metsän-
tutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu. 
Metsäsektorin suhdannekatsaus 1999–2000. Loka-
kuu 1999. Metsäntutkimuslaitos, Helsingin tut-
kimuskeskus. 54 s.
Metsäteollisuus. Tilastot vuodelta 1998. Metsäteol-
lisuus ry. 82 s.
Metsätilastollinen vuosikirja 1997. SVT Maa- ja met-
sätalous 1997:4. Metsäntutkimuslaitos. 348 s.
Ruotsalainen, M. 1997. Metsänomistajakoulutus ja
-neuvonta. Tapion Taskukirja, 23. uudistettu
painos, s. 125–129. Metsätalouden kehit-
tämiskeskus Tapio, Kustannusosakeyhtiö Met-
sälehti. 638 s.
Teollisuuden, rakennusalan ja liikenteen työntekijöi-
den palkat 1998, 2 neljännes. Palkat 1998:20.
29 s.
Työvoimatilasto 1998. Vuosikatsaus, ennakkotietoja.
Työmarkkinat 1999:9. Tilastokeskus. 34 s. 
Örn, J. 1994. Metsä- ja metsäkonealan palkat. Tapion
Taskukirja, 23. uudistettu painos, s. 532–537.
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Kustan-
nusosakeyhtiö Metsälehti. 638 s.
Muut tietolähteet – Other sources of information
Maatalousyrittäjien eläkelaitos, tapaturmaosasto
Metsäteollisuus ry
Tilastokeskus: ansiotasoindeksi, koulutus, palkat,
työmarkkinat
Puu- ja erityisalojen liitto
213
 7 Metsäsektorin työvoima ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Kuva 7.1 Väestön pääryhmät 1998 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan
Figure 7.1 Distribution of the population in 1998 according to the labour-force survey
Lähde:    Tilastokeskus
Source:   Statistics Finland
1000 henkilöä -   1000 persons
1
1
¹  Mm. koululaiset ja opiskelijat, kotitaloustyötä tekevät, työkyvyttömät ja eläkeläiset.
   Incl. school children, students, conscripts, persons performing domestic work, disabled and pensioners.
Koko väestö
Whole population
5 153   (100 %)
Työikäiset
Population of working age
3 878  (75 %)
< 15 vuotiaat
Population
under 15 years
of age
956   (19 %)
Työvoima
Labour force
2 507   (49 %)
Muut
Others
1 370   (27 %) 75 vuottatäyttäneet
Population
aged 75 or
more
319   (6 %)TyöllisetEmployed
2 222   (43 %)
Työttömät
Unemployed
285     (6 %)
Palveluelinkeinot
Service industries
1 465   (28 %)
Maa-
  ja 
  metsä-
    talous
      Forestry
        and agri-
           culture
             144  (3 %)
Teollisuus ja
rakentaminen
Manufacturing
and construction
613   (12 %)
Metsä-
talous
Forestry
24 (0 %)
Maatalous
Agriculture
120  (2 %)
Muu teollisuus ja rakennustoiminta
Other manufacturing and construction
541  (10 %)
Metsä-
teoll.
Forest
indust-
ries
72  (1%)
214
ã 7 Forest sector’s labour force
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
80 85 90 95 98
0
10
20
30
40
50
60
70
80 85 90 95 98
0
10
20
30
Vuosi - Year
1000 henkilöä 1000 persons 1000 henkilöä 1000 persons
Vuosi - Year
Toimihenkilöt
Salaried employees
Työntekijät
Wage earners
Henkilöt yhteensä
Total
Yrittäjät ja yrittäjä-
perheenjäsenet
Self-employed and unpaid 
family workers
Lähde:      Tilastokeskus
Source:    Statistics Finland 
80 85 90 95 98
0
10
20
30
40
50
60
70
80 85 90 95 98
0
10
20
30
Vuosi - Year
1000 henkilöä 1000 persons 1000 henkilöä 1000 persons
Vuosi - Year
Henkilöt yhteensä
Total
Sahateollisuus
        Sawmilling
Vaneriteollisuus
Plywood and 
      veneer industry
Lähteet:     Tilastokeskus ja Metsäntutkimuslaitos 
Sources:    Statistics Finland and Finnish Forest Research Institute 
¹ Sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen.
  Including, inter alia, joinery products and pre-fabricated wooden houses.
Muu puutavarateollisuus ¹
Other wood-products industries ¹
Muu levyteollisuus
Other wood-based board industries
Kuva 7.3 Puutavarateollisuuden työlliset 1980–98
Figure 7.3 Persons employed in wood-products industries, 1980–98
Kuva 7.2 Metsätalouden työlliset 1980–98
Figure 7.2 Persons employed in forestry, 1980–98
215
 7 Metsäsektorin työvoima ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Kuva 7.4 Massa- ja paperiteollisuuden työlliset 1980–98
Figure 7.4 Persons employed in pulp and paper industries, 1980–98
80 85 90 95 98
0
10
20
30
40
50
60
70
80 85 90 95 98
0
10
20
30
40
Vuosi - Year
1000 henkilöä 1000 persons 1000 henkilöä 1000 persons
Vuosi - Year
Massateollisuus
Pulp industry
Paperiteollisuus
Paper industry
Kartonkiteollisuus
Paperboard industry
Henkilöt yhteensä
Total
Lähteet:     Tilastokeskus ja Metsäntutkimuslaitos 
Sources:    Statistics Finland and Finnish Forest Research Institute 
Kuva 7.5 Työntekijöiden reaaliansioiden kehitys toimialoittain 1980–98
Figure 7.5 Index of real earnings (workers only) 1980–98, by branch of industry
80 82 84 86 88 90 92 94 96 98
90
100
110
120
130
140
150
Vuosi - Year
Maatalous - Agriculture
Metsätalous - Forestry
Metsäteollisuus - Forest industries
1980 = 100
Lähde:     Tilastokeskus
Source:    Statistics Finland
Teollisuus keskimäärin - Manufacturing, average
216
ã 7 Forest sector’s labour force
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
7.1 Työvoima 1970–98
Total labour force, 1970–98
1 000 henkilöä 1 000 persons
1 Ml. kaivostoiminta sekä energia- ja vesihuolto.
Including mining and energy and water supply.
2 Ml. työlliset, joiden toimiala oli tuntematon.
Including employed persons of unknown industry.
3 Työvoimatutkimus uudistettiin vuosina 1997–98 ILO/EU -määritelmien mukaiseksi ja toimialaluokitus muuttui 1995 (TOL-1995) . Tau-
lukon tiedot on päivitetty vuodesta 1989 alkaen vastaamaan uusia määritelmiä ja uutta luokitusta. Varhaisemman aikasarjan tiedot on 
esitetty TOL-1988 mukaisesti.
The labour force survey was renewed in 1997–98 to meet the definitions of ILO and the EU. The industrial classification was also 
changed in 1995 (SIC-1995). The data presented in this table have been updated since 1989 to meet the new definitions. The pre-1989 
data are classified according to the SIC-1988 classification.
Lähde: Tilastokeskus
Source: Statistics Finland
Vuosi Työlliset   Persons employed Työttömät Työvoima 
Metsätalous Maatalous Teollinen Rakennus- Palvelu- Yhteensä 2 yhteensä
toiminta 1 toiminta elinkeinot
Year Forestry Agriculture Industry Construction Service Total 2 Unemployed Total labour 
etc. 1 industries persons force
1970 90 448 552 200 928 2 217 46 2 263
1971 87 421 568 197 942 2 215 55 2 270
1972 74 387 579 193 982 2 215 62 2 277
1973 79 353 594 199 1 041 2 265 57 2 322
1974 73 351 622 200 1 079 2 326 44 2 370
1975 66 325 616 202 1 104 2 312 62 2 374
1976 61 306 602 188 1 109 2 278 92 2 370
1977 57 278 595 180 1 113 2 232 140 2 371
1978 55 261 579 178 1 121 2 200 172 2 372
1979 58 251 601 178 1 159 2 256 143 2 399
1980 63 251 627 176 1 201 2 328 114 2 442
1981 55 250 636 185 1 221 2 353 121 2 474
1982 57 255 618 183 1 258 2 377 135 2 512
1983 56 246 606 183 1 295 2 390 138 2 528
1984 52 241 601 183 1 335 2 413 133 2 546
1985 52 227 598 178 1 378 2 437 129 2 566
1986 47 218 589 185 1 388 2 431 138 2 569
1987 45 206 569 184 1 417 2 423 130 2 554
1988 41 197 553 188 1 450 2 431 116 2 546
1989 3 41 189 563 197 1 512 2 507 80 2 588
1990 39 184 556 201 1 522 2 504 82 2 586
1991 33 177 505 176 1 481 2 375 169 2 544
1992 31 166 456 147 1 403 2 206 292 2 499
1993 29 154 426 122 1 334 2 071 405 2 476
1994 25 153 428 108 1 333 2 054 408 2 463
1995 28 141 457 115 1 351 2 099 382 2 481
1996 26 133 461 118 1 383 2 127 363 2 490
1997 23 130 463 130 1 416 2 169 314 2 484
1998 24 120 475 139 1 457 2 222 285 2 507
217
 7 Metsäsektorin työvoima ã
Metsätilastollinen vuosikirja
7.2 Metsäsektorin työlliset 1980–98
Persons employed in the forest sector, 1980–98
         1 000 henkilöä 1 000 persons
Työlliset, 1 000 henkilöä Osuus kaikista työllisistä, %
Vuosi Employed, 1 000 persons Proportion of total employment, %
Year Metsä- Metsä- Metsäsektori Koko Metsä- Metsä- Metsäsektori
talous teollisuus yhteensä kansantalous talous teollisuus yhteensä
Forestry Forest Forest sector, National Forestry Forest Forest sector,
industries total economy, total industries total
1980 63 120 183 2 328 2,7 5,2 7,9
1981 55 118 173 2 353 2,3 5,0 7,4
1982 57 113 170 2 377 2,4 4,8 7,2
1983 56 109 165 2 390 2,3 4,6 6,9
1984 52 104 156 2 413 2,1 4,3 6,5
1985 52 97 149 2 437 2,1 4,0 6,1
1986 47 95 142 2 431 1,9 4,0 5,9
1987 45 92 137 2 423 1,9 3,8 5,7
1988 41 86 127 2 431 1,7 3,5 5,2
1989 1 41 92 133 2 507 1,6 3,7 5,3
1990 39 92 131 2 504 1,6 3,7 5,2
1991 33 83 116 2 375 1,4 3,5 4,9
1992 31 77 108 2 206 1,4 3,5 4,9
1993 29 74 103 2 071 1,4 3,6 5,0
1994 25 75 100 2 054 1,2 3,7 4,9
1995 28 74 102 2 099 1,3 3,5 4,9
1996 26 73 99 2 127 1,2 3,4 4,7
1997 23 72 95 2 169 1,1 3,3 4,4
1998 24 72 96 2 222 1,1 3,2 4,3
Palkansaajat Yrittäjät ja yrittäjä- Yhteensä
Vuosi Wage and salary earners perheenjäsenet
Year Työntekijät Toimihenkilöt Yhteensä Self-employed and Total
Wage earners Salaried Total unpaid family workers
employees
1980 25 9 34 27 63
1981 24 9 33 21 55
1982 28 9 37 19 57
1983 27 9 36 20 56
1984 25 10 34 17 52
1985 24 9 33 20 52
1986 21 9 30 17 47
1987 20 9 29 16 45
1988 20 8 27 14 41
1989 1 19 5 24 17 41
1990 15 8 23 16 39
1991 14 8 22 11 33
1992 12 8 19 12 31
1993 10 7 17 11 29
1994 11 5 16 9 25
1995 13 6 19 9 28
1996 10 7 17 9 26
1997 10 7 17 6 23
1998 10 7 17 7 24
7.3 Metsätalouden työlliset ammattiaseman mukaan 1980–98
Persons employed in forestry 1980–98, by employment status 
1 Katso alaviite 3 taulukossa 7.1 - See footnote #3 in Table 7.1
Lähde - Source: Tilastokeskus - Statistics Finland
1 Katso alaviite 3 taulukossa 7.1 - See footnote #3 in Table 7.1
Lähde - Source: Tilastokeskus - Statistics Finland
218
ã 7 Forest sector’s labour force
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
7.4 Metsätalouden työntekijät työlajeittain 1982–99
Workers employed in forestry 1982–99, by type of work
 
henkilöä persons
1 Vuosina 1982–88 yksityismetsänomistajien omatoimisten hankintahakkuiden työvoimasta noin 30 % sisältyi tilastoon. Vuodesta 1989 
alkaen tilasto ei sisällä omatoimisten hankintahakkuiden työvoimaa.
The statistics include appr. 30% of the labour force in delivery-sale fellings carried out by non-industrial, private forest owners them-
selves during 1982–88. Since 1989, the delivery-sale fellings carried out by non-industrial, private forest owners themselves have not 
been included in the statistics.
2 Vuodesta 1997 alkaen työntekijöiden määrän vuosikeskiarvo lasketaan tilastointitavan muutoksen takia tammi-, touko- ja syyskuun 
työvoimalukujen keskiarvona. Vuodesta 1997 alkaen luvuissa ei myöskään ole mukana arviota omissa metsissään metsänhoitotöitä 
tekevien metsänomistajien määristä.
Since 1997, resulting from the changes in the compilation of statistics, the annual average for persons employed in forestry is based 
on the average data for January, May and September. Since 1997, the silvicultural works carried out by non-industrial, private forest 
owners themselves have not been included in the statistics.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:  Finnish Forest Research Institute
Vuosi ja kuukausi Puutavaran Lähikuljetus Uittotyöt Metsänhoito- Muut metsä- Yhteensä
teko työt työt
Year and month Timber Forest Timber Silvicultural Other forestry Total
felling haulage floating works works
1982 16 300 2 600 780 5 000 2 100 26 800
1983 13 800 2 200 710 5 200 1 900 23 800
1984 15 000 2 200 600 5 100 1 800 24 700
1985 14 700 2 100 560 4 800 1 700 23 800
1986 12 300 1 700 510 5 200 1 600 21 300
1987 12 400 1 900 410 4 800 1 500 21 000
1988 9 800 1 800 360 5 500 1 400 18 900
1989 1 9 400 1 800 300 5 200 1 500 18 200
1990 8 000 1 600 230 5 100 1 200 16 200
1991 5 500 1 300 210 5 500 1 200 13 700
1992 5 000 1 300 80 4 300 900 11 500
1993 4 000 1 300 60 4 800 600 10 800
1994 4 100 1 500 60 3 900 400 9 800
1995 4 200 1 500 50 3 700 300 9 700
1996 3 700 1 400 50 3 400 300 8 900
1997 2 3 700 1 500 50 1 700 200 7 200
1998 3 400 1 600 50 1 500 100 6 700
1999 I 4 500 1 900 40 500 100 7 000
V 2 000 1 300 80 3 600 100 7 100
219
 7 Metsäsektorin työvoima ã
Metsätilastollinen vuosikirja
7.5 Tehdyt työpäivät metsätaloudessa, maataloudessa ja kaikilla toimialoilla 1971–99
Working days in forestry, agriculture and in all industries, 1971–99
 
Tuhansia työpäiviä 1 000 working days 
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jonka menetelmää on muutettu vuosina 1983 ja 1997–98. Työpäivätietoja vuo-
silta 1971–82 ei ole korjattu. Tiedot vuodesta 1989 alkaen on korjattu uusimman menetelmän mukaiseksi (katso alaviite 3 taulukko 7.1).
The figures are based on labour force surveys, the methods applied in which were changed in 1983 and in 1997–98. The data concerning 
working days performed during 1971–82 have not been corrected so as to be comparable with the new methods. The data presented in this 
table have been updated since 1989 to meet the new definitions (see footnote #3 in Table 7.1).
Lähde: Tilastokeskus
Source: Statistics Finland
Vuosi ja Metsätalous Maatalous Kaikki toimi- Josta
neljännes alat yhteensä palkattu työ
Year and Forestry Agriculture All industries Of which
quarter Yhteensä Josta Yhteensä Josta paid labour
oman työn panos oman työn panos
Total Of which Total Of which
own labour input own labour input
1971 20 073 5 380 101 919 96 517 522 304 390 809
1972 15 716 4 422 91 982 86 821 518 023 398 108
1973 16 214 3 990 86 460 81 572 518 701 403 746
1974 14 857 2 809 91 800 87 006 536 984 418 007
1975 13 137 3 328 84 453 80 120 531 363 419 901
1976 13 106 4 396 77 933 72 298 509 213 408 881
1977 12 214 3 450 70 527 65 509 494 522 405 097
1978 11 828 3 518 67 507 62 404 493 108 406 453
1979 12 302 4 002 65 223 60 129 501 166 414 157
1980 13 423 4 798 63 722 58 516 514 798 427 708
1981 11 701 3 599 62 727 57 285 515 605 430 781
1982 11 223 2 699 63 909 58 656 512 793 427 954
1983 13 371 5 379 78 444 69 867 545 040 431 721
1984 12 279 4 491 76 138 67 989 548 963 439 010
1985 12 334 5 270 71 382 63 774 551 204 445 729
1986 10 926 4 405 67 320 60 492 535 578 432 734
1987 10 233 4 095 63 897 57 294 538 896 433 229
1988 9 367 3 447 61 152 53 907 544 884 439 840
1989 9 531 4 192 58 919 52 801 554 553 445 422
1990 8 838 4 037 55 181 48 934 543 539 437 830
1991 7 007 2 451 52 564 45 667 514 337 416 602
1992 6 926 2 788 50 311 43 689 484 926 390 969
1993 6 474 2 767 46 832 40 721 447 954 357 543
1994 5 775 2 243 45 695 39 959 452 744 361 927
1995 6 335 2 219 41 139 35 645 457 214 370 357
1996 5 936 2 371 39 838 34 556 469 270 381 568
1997 4 925 1 373 37 596 32 870 475 597 390 051
1998 5 244 1 654 35 125 30 093 481 271 398 134
1999 I 1 416 399 8 074 7 063 122 574 102 262
II 1 235 312 9 371 7 946 125 700 104 397
220
ã 7 Forest sector’s labour force
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
7.6 Metsäteollisuuden työlliset 1980–98
Persons employed by forest industries, 1980–98
1 000 henkilöä 1 000 persons
1 Katso alaviite 3 taulukossa 7.1.
See footnote #3 in Table 7.1.
2 Sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen.
Including, inter alia, joinery products and pre-fabricated wooden houses.
Lähteet: Tilastokeskus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources: Statistics Finland and Finnish Forest Research Institute
Teollisuuslaji 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 198911990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
Branch of industry
Puutavarateollisuus 61 59 54 57 53 47 45 43 40 47 45 37 32 29 31 32 31 33 31
Wood-products industries
Sahateollisuus 20 19 18 17 16 16 14 13 12 12 12 10 11 12 13 13 11 12 12
Sawmilling
Vaneriteollisuus 11 10 10 9 9 9 8 8 9 9 9 7 6 6 6 6 6 6 5
Plywood and veneer industry
Muu levyteollisuus 3 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1
Other wood-based board industries
Muu puutavarateollisuus 2 27 27 24 28 26 21 21 20 18 24 22 19 14 10 11 12 13 14 13
Other wood-products industries 2
Massa- ja paperiteollisuus 59 59 59 52 51 50 50 49 45 46 47 46 45 45 44 42 42 40 41
Pulp and paper industries
Massateollisuus 33 32 31 27 26 26 25 24 23 23 23 22 20 20 19 19 19 17 15
Pulp industry
Paperiteollisuus 20 20 21 19 19 19 20 19 18 18 19 19 19 19 18 18 18 19 22
Paper industry
Kartonkiteollisuus 6 7 7 6 6 6 6 6 5 5 5 6 6 6 6 5 5 4 4
Paperboard industry
Metsäteollisuus kaikkiaan 120 118 113 109 104 97 95 92 86 92 92 83 77 74 75 74 73 72 72
Forest industries, total
221
 7 Metsäsektorin työvoima ã
Metsätilastollinen vuosikirja
7.7   Metsäsektorin työttömyys 1980–98
Unemployed persons in forest sector, 1980–98
1 Ml. graafinen teollisuus vuosina 1980–89.
The labour force in printing and publishing is included in the figures for 1980–89.
2 Katso alaviite 3 taulukossa 7.1.
See footnote #3 in Table 7.1.
Lähde: Tilastokeskus
Source: Statistics Finland
Työttömät, 1 000 henkilöä Työttömyysaste, %
Vuosi Unemployed, 1 000 persons Unemployment rate, %
Year Metsä- Metsä- Metsä- Kaikki Metsä- Metsä- Metsä- Kaikkiaan
talous teollisuus 1 sektori yht. 1 työttömät talous teollisuus 1 sektori yht. 1
Forestry Forest Forest sector, Unemployed, Forestry Forest Forest sector, Unemployment
industries 1 total 1 total industries 1 total 1 rate, total
1980 4 5 9 114 6,0 2,8 3,6 4,7
1981 4 7 11 121 6,7 3,9 4,6 4,9
1982 6 8 14 135 9,4 4,5 5,8 5,4
1983 8 12 20 138 12,5 6,8 8,3 5,5
1984 8 12 20 133 12,8 6,8 8,3 5,2
1985 7 11 18 129 12,5 6,5 8,1 5,0
1986 9 13 22 138 16,5 7,7 9,9 5,4
1987 6 7 13 130 12,2 4,2 6,1 5,1
1988 5 5 10 116 11,7 3,4 5,3 4,5
1989 2 2 2 4 80 5,2 2,1 3,1 3,1
1990 2 2 4 82 5,0 1,9 2,8 3,2
1991 4 5 9 169 10,4 5,9 7,2 6,6
1992 6 8 14 292 17,2 9,0 11,6 11,7
1993 8 8 16 405 21,9 9,7 13,4 16,3
1994 8 8 16 408 24,7 9,8 14,1 16,6
1995 7 8 15 382 18,6 9,8 12,4 15,4
1996 6 8 14 363 18,6 9,7 12,3 14,6
1997 5 5 10 314 18,3 6,2 9,4 12,7
1998 4 5 9 285 15,3 6,4 8,8 11,4
222
ã
 7 Forest sector’s labour force
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
7.8 Palkansaajien reaaliansioindeksi metsätaloudessa ja metsäteollisuudessa 1980–99
Index of real earnings in forestry and forest industries, 1980–99
    1980=100
*  Ennakkoarvio Preliminary estimates
Nimellispalkkojen kehitys on muunnettu reaalista ansiokehitystä kuvaavaksi kuluttajahintaindeksillä deflatoimalla.
The development in real earnings is measured by using the consumer price index as the deflator.
Lähde - Source: Tilastokeskus - Statistics Finland
Vuosi ja Metsätalous Metsäteollisuuden työntekijät Teollisuus keskimäärin Kaikki toimialat
neljännes Forestry Wage earners in forest industries Manufacturing, average All industries
Year and Työntekijät Toimihenkilöt Keskimäärin Puutavarateollisuus Massa- ja paperi- Keskimäärin Työntekijät Työntekijät Toimihenkilöt Keskimäärin
quarter teollisuus  
Wage Salaried Average Wood-products Pulp and paper Forest industries, Wage earners Wage Salaried Average
earners employees industries industries average earners employees
1980 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0
1981 96,6 101,5 98,2 100,1 101,6 101,1 100,9 100,6 100,5 100,5
1982 95,6 103,2 98,1 99,9 103,3 102,2 102,5 101,8 102,0 101,9
1983 94,2 103,9 97,4 101,2 104,8 103,6 103,9 103,0 104,1 103,7
1984 94,3 104,5 97,6 103,4 108,9 107,1 105,9 105,3 106,5 106,1
1985 93,2 105,4 97,2 104,1 112,6 109,4 107,7 107,8 109,1 108,6
1986 94,3 108,5 99,0 107,5 114,8 112,1 110,4 110,3 113,2 112,2
1987 95,5 111,6 100,8 110,6 117,7 115,1 113,7 114,0 116,8 115,8
1988 99,1 115,5 104,5 113,4 119,8 117,4 117,3 118,3 121,3 120,3
1989 102,7 117,6 107,8 117,4 119,9 119,0 120,0 121,4 123,7 122,9
1990 105,7 123,9 111,6 121,6 123,0 122,6 124,1 125,8 127,0 126,4
1991 107,6 125,8 113,5 124,1 127,0 126,1 126,8 128,4 129,7 129,1
1992 105,6 125,4 111,9 124,3 127,5 126,6 126,6 127,0 129,1 128,3
1993 109,4 124,3 114,1 124,4 124,7 124,1 125,7 126,3 128,5 127,7
1994 112,4 125,7 116,6 129,4 128,8 129,0 130,0 126,3 128,5 127,7
1995 118,7 131,5 122,7 137,2 137,3 137,3 138,4 131,6 132,9 132,4
1996 120,2 136,3 125,3 141,6 143,1 142,5 143,1 135,9 137,4 136,8
1997 119,6 137,1 125,1 144,6 146,4 145,8 145,2 136,9 138,7 138,0
1998 * 117,0 141,2 125,9 147,9 151,0 149,9 147,9 139,4 141,8 141,0
1999 I * 118,3 145,1 128,9 153,2 155,0 154,4 151,8 142,9 144,8 144,2
II * 117,0 143,8 127,6 152,1 153,9 153,3 150,5 141,7 143,5 142,9
223
7 M
etsäsektorin työvoim
a ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
7.9 Metsätyöntekijöiden keskimääräiset päivä- ja vuosiansiot 1985–98
Average daily and annual earnings of forestry workers, 1985–98
mk FIM
1 Keskimääräiset vuosiansiot sisältävät vain yli 200 työpäivää vuodessa tehneiden työntekijöiden ansiot.
Annual average earnings comprise the earnings of forestry workers employed for more than 200 days a year.
Lähde: Tilastokeskus
Source: Statistics Finland
Keskimääräiset päiväansiot Keskimääräiset vuosiansiot 1
Average daily earnings Average annual earnings 1
Puutavaran valmistus moottorisahalla – Motor-manual timber preparation Metsänhoitotyöt – Silvicultural works Kokonais- Tehdyn työajan
Työvälineosuus mukaanlukien Ilman työvälineosuutta Ilman työvälineosuutta ansio ansio
Including tool costs Exluding tool costs Exluding tool costs
Urakka-, palkkio- Urakka-, palkkio- Aikatyö Urakka-, palkkio- Aikatyö Total Earnings for
Vuosi ja osaurakkatyö ja osaurakkatyö ja osaurakkatyö earnings hours worked
Year Piece rate, fee and Piece rate, fee and Time rate Piece rate, fee and Time rate
partial piece rate partial piece rate partial piece rate
1985 260 192 240 234 195 60 299 48 139
1986 275 203 245 242 204 62 509 50 250
1987 293 216 242 258 209 66 564 52 603
1988 312 231 268 263 234 72 100 56 595
1989 355 262 303 279 244 81 045 63 117
1990 392 289 346 308 264 83 005 66 688
1991 417 308 357 316 281 91 120 73 481
1992 433 320 371 320 289 96 437 74 318
1993 466 344 343 337 286 95 280 75 502
1994 473 349 354 362 299 99 819 78 647
1995 514 379 407 378 325 110 511 86 324
1996 519 383 456 387 356 111 141 84 555
1997 535 395 403 387 366 113 221 85 602
1998 534 400 379 393 372 115 813 87 993
224
ã 7 Forest sector’s labour force
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
7.10 Metsäteollisuuden työntekijöiden keskimääräiset tunti- ja vuosiansiot 1970–98
Average earnings per hour and average annual earnings of workers employed by the forest industries, 
1970–98
1 Vuodesta 1993 lähtien tilasto on laadittu vuoden 2. ja 4. neljännekseltä. Vuositiedot 1993–98 ovat 4. neljänneksen tietoja.
Since 1993, the statistics are based on the 2nd and the 4th quarter. Annual figures for 1993–1998 are from the 4th quarter.
Lähde: Tilastokeskus ja Metsäteollisuus ry
Source: Statistics Finland and Finnish Forest Industries Federation
Keskimääräiset tuntiansiot, mk/h 1 Keskimääräiset vuosiansiot, mk
Average earnings per hour, FIM 1 Average annual earnings, FIM
Vuosi Puutavara- Massa- ja Teollisuus Puutavara- Massa- ja
teollisuus paperiteollisuus keskimäärin teollisuus paperiteollisuus
Year Wood-products Pulp and paper All industries, Wood-products Pulp and paper
industries industries average industries industries
1970 4,70 5,40 5,10 .. ..
1975 10,30 13,00 11,60 .. ..
1980 18,60 22,60 19,70 .. ..
1981 20,60 25,80 22,30 .. ..
1982 22,40 28,40 24,60 .. ..
1983 24,70 31,20 26,90 .. ..
1984 27,10 35,10 29,70 .. ..
1985 28,90 38,80 32,10 .. ..
1986 31,10 40,80 34,00 .. ..
1987 33,20 43,60 36,50 .. 103 423
1988 35,80 46,70 39,70 .. 110 051
1989 39,60 49,90 43,50 .. 118 625
1990 43,50 54,40 47,70 88 506 128 535
1991 45,70 58,30 50,70 91 699 136 612
1992 47,10 59,90 52,30 98 841 139 983
1993 49,20 60,60 53,60 102 065 148 336
1994 52,60 63,50 56,30 111 171 154 121
1995 56,40 68,70 60,80 117 013 167 159
1996 58,70 72,60 63,10 120 758 171 568
1997 60,40 75,00 64,50 126 796 183 250
1998 62,20 77,40 66,00 136 329 193 187
225
 7 Metsäsektorin työvoima ã
Metsätilastollinen vuosikirja
7.11 Metsäteollisuuden työtaistelut 1972–98
Labour disputes in the forest industries, 1972–98
Lähde: Tilastokeskus
Source: Statistics Finland
Puutavarateollisuus Massa- ja paperiteollisuus Kaikki toimialat
Wood-products industries Pulp and paper industries All industries
Vuosi Työtaisteluiden Työtaisteluun Menetettyjä Työtaisteluiden Työtaisteluun Menetettyjä Työtaisteluiden
Year lukumäärä osallistuneita työpäiviä lukumäärä osallistuneita työpäiviä lukumäärä
Number of Workers Working Number of Workers Working Number of
labour disputes involved days idle labour disputes involved days idle labour disputes
1972 32 2 317 1 800 88 28 148 28 325 849
1973 69 18 278 29 463 134 39 285 49 613 1 009
1974 102 13 370 22 524 160 40 350 79 966 1 788
1975 75 5 230 7 161 91 7 750 8 621 1 530
1976 115 12 640 21 616 183 25 650 44 505 3 282
1977 92 33 170 44 261 170 62 800 163 439 1 673
1978 72 6 210 6 603 186 19 760 25 616 1 237
1979 103 9 390 9 766 233 25 190 29 105 1 753
1980 151 15 940 36 015 212 36 860 107 126 2 238
1981 45 8 570 9 739 162 25 740 33 889 1 612
1982 56 6 370 4 441 115 17 440 14 211 1 240
1983 28 3 470 3 071 179 20 660 22 250 1 940
1984 37 23 300 11 825 124 21 130 17 670 1 710
1985 36 19 920 19 451 90 35 220 38 993 848
1986 22 9 250 14 103 81 32 740 53 135 1 225
1987 27 1 535 1 787 115 10 577 11 997 802
1988 38 2 183 2 446 144 15 596 21 094 1 353
1989 13 598 1 374 90 5 781 6 140 629
1990 19 949 873 57 5 354 6 621 455
1991 9 572 518 23 20 850 15 493 284
1992 3 4 971 3 377 30 10 527 25 417 168
1993 9 390 545 14 6 360 6 255 126
1994 1 21 10 50 11 923 12 815 171
1995 4 136 204 18 4 869 3 838 113
1996 1 50 100 7 562 957 94
1997 3 114 269 21 6 157 7 005 91
1998 - - - 1 80 - 98
226
ã 7 Forest sector’s labour force
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
7.12 Metsäsektorin työtapaturmat 1976–98
Forest sector accidents, 1976–98
Lähteet: Tilastokeskus ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos
Sources: Statistics Finland and the Farmers’ Social Insurance Institution
Vuosi Metsätalous Forestry Metsäteollisuus Forest industries Kaikki toimialat
Palkansaajat Metsänomistajat Yhteensä Puutavara- Massa- ja paperi- Yhteensä yhteensä
teollisuus teollisuus
Year Wage and Non-industrial, Total Wood-products Pulp and paper Total All industries
salary earners private forest owners industries industries
1976 4 165 .. .. 8 413 5 207 13 620 125 409
1977 3 561 .. .. 7 463 5 074 12 537 109 375
1978 3 319 .. .. 7 708 4 714 12 422 102 520
1979 4 120 .. .. 9 549 5 276 14 825 112 561
1980 4 100 .. .. 10 171 5 336 15 507 118 633
1981 4 196 .. .. 8 070 4 845 12 915 115 125
1982 3 589 .. .. 6 695 4 325 11 020 110 230
1983 2 941 1 803 4 744 6 794 3 946 10 740 108 321
1984 3 060 1 211 4 271 6 497 3 822 10 319 107 824
1985 2 958 1 682 4 640 6 071 3 831 9 902 105 549
1986 2 565 2 049 4 614 5 652 3 603 9 255 102 405
1987 2 402 1 527 3 929 5 683 3 529 9 212 104 586
1988 2 304 1 345 3 649 5 566 3 407 8 973 105 371
1989 2 099 1 466 3 565 5 831 3 367 9 198 105 986
1990 1 810 1 248 3 058 5 267 3 091 8 358 102 664
1991 1 294 1 151 2 445 3 510 2 812 6 322 85 834
1992 983 1 369 2 352 2 671 2 390 5 061 69 225
1993 805 1 349 2 154 2 718 2 198 4 916 59 476
1994 661 1 144 1 805 2 989 2 118 5 107 60 965
1995 631 1 181 1 812 2 585 2 070 4 655 57 510
1996 451 824 1 275 2 407 1 816 4 223 55 863
1997 457 913 1 370 2 697 1 726 4 423 56 273
1998 .. 739 .. .. .. .. ..
227
7 M
etsäsektorin työvoim
a ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
7.13  Metsätalouden koulutuksesta valmistuneet opiskelijat 1971–97
Forestry education, number of students graduating annually, 1971–97
Lähde:  Tilastokeskus
Source: Statistics Finland
Koulutusaste ja nimike - Education level category and title 1971 1975 1980 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997
Keskiaste - Upper secondary education 466 666 1 151 1 244 1020 1 010 1 587 1 495 1 157 801 844 881 1 023 1 043 856 828
Metsuri, metsämekaanikko, metsätalouden perustutkinto - 91 91 443 623 537 516 405 327 341 209 237 305 539 545 446 470
Forestry worker, forestry mechanic, basic degree in forestry
Metsäkoneasentaja - Forestry machine technician 11 15 42 11 29 24 31 34 32 27 21 42 39 39 27 13
Metsäkoneenkuljettaja - Forestry machine operator 57 74 165 223 252 230 182 168 203 179 189 197 147 263 227 189
Metsätyönjohtaja, metsätalousteknikko - 75 201 211 209 43 32 750 786 469 363 326 203 178 176 131 108
Forestry foreman, forestry technician
Muu - Other 232 285 290 178 159 208 219 180 112 23 71 134 120 20 25 48
Alin korkea-aste - Lowest tertiary education
Metsäteknikko, metsätalousinsinööri - 107 95 107 168 96 91 1 650 989 293 228 228 197 240 148 165 105
Forestry technician, forestry engineer
Alempi korkeakouluaste - Lower-degree tertiary education
Metsätalousinsinööri (AMK), maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti - - - - - - - - - - - - - - 16 60 94
Forestry engineer (polytechnic), Bachelor of Science
Ylempi korkeakouluaste - Higher-degree tertiary education
Metsänhoitaja, maatalous- ja metsätieteiden maisteri - 58 53 80 71 83 95 108 79 83 88 90 82 99 103 80 118
Graduate forester, Master of Science 
Tutkijakoulutusaste - Doctorate or equivalent tertiary education 8 9 5 12 8 12 15 5 20 15 23 21 14 23 23 28
Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti - Licentiate of Science 3 4 3 5 5 8 10 4 12 10 12 11 9 12 9 9
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori - Doctor of Science 5 5 2 7 3 4 5 1 8 5 11 10 5 11 14 19
Kaikkiaan - Total 639 823 1 343 1 495 1 207 1 208 3 360 2 568 1 553 1 132 1 185 1 181 1 376 1 333 1 184 1 173
228
ã
 7 Forest sector’s labour force
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
7.14  Puutavarateollisuuden koulutuksesta valmistuneet opiskelijat 1971–97
Education for wood-products industries, number of students graduating annually, 1971–97
Lähde: Tilastokeskus
Source: Statistics Finland
Koulutusaste ja nimike - Education level category and title 1971 1975 1980 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997
Keskiaste - Upper secondary education 1 145 981 1 481 1 309 1 204 1 182 1 090 974 1 000 585 716 755 767 769 761 848
Puuseppä, mekaanikko, puualan perustutkinto - 926 839 1 020 841 759 762 724 625 720 506 574 623 661 672 647 668
Joiner, wood-technology mechanic, basic degree in wood technology
Prosessinhoitaja - Wood-products industries process manager 72 42 114 110 47 78 38 19 28 12 20 13 - 1 - -
Terä- ja laiteasentaja, terähuollon perustutkinto - 21 19 43 23 60 50 48 44 46 12 38 42 45 - 1 6
Wood-products industries saw doctor, basic degree in saw blade services
Muu - Other 126 81 304 335 338 292 280 286 206 55 84 77 61 96 113 174
Alin korkea-aste - Lowest tertiary education 25 63 64 80 71 96 113 115 126 108 111 101 90 85 61 70
Sahatyönjohtaja, sahateollisuusteknikko - - - - 13 14 27 36 50 59 47 53 59 31 50 36 35
Sawmilling foreman and technician
Teknikko, puusepänteollisuus ja puutekniikka - 25 46 50 53 48 49 54 52 50 40 40 37 51 35 25 35
Carpentry and wood technology technician
Teknikko, levyteollisuus - Wood-based board industry technician - 17 14 14 9 20 23 13 17 21 18 5 8 - - -
Alempi korkeakouluaste - Lower-degree tertiary education 60 60 63 77 80 43 145 160 79 57 67 40 63 68 52 27
Puuteollisuusteknikko, puutalousinsinööri - 42 38 32 50 56 17 120 137 48 33 48 15 16 36 2 -
Wood-products industries technician and engineer 
Insinööri, puuteollisuus ja puutekniikka - Woodworking-industry engineer 18 22 31 27 24 26 25 23 31 24 19 25 47 32 50 27
Ylempi korkeakouluaste - Higher-degree tertiary education
 
Diplomi-insinööri - Master of Science 8 9 14 10 7 6 13 5 7 12 5 7 6 11 11 6
Tutkijakoulutusaste - Doctorate or equivalent tertiary education - - 2 1 2 2 2 - 2 2 - - 1 1 - -
Tekniikan lisensiaatti - Licentiate of Science - - 2 1 1 2 2 - 2 - - - 1 1 - -
Tekniikan tohtori - Doctor of Science - - - - 1 - - - - 2 - - - - - -
Kaikkiaan - Total 1 238 1 113 1 624 1 477 1 364 1 329 1 363 1 254 1 214 764 899 903 927 934 885 951
229
7 M
etsäsektorin työvoim
a ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
7.15  Massa- ja paperiteollisuuden koulutuksesta valmistuneet opiskelijat 1971–97
Education for pulp and paper industries, number of students graduating annually, 1971–97
Lähde:  Tilastokeskus
Source: Statistics Finland
Koulutusaste ja nimike - Education level category and title 1971 1975 1980 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997
Keskiaste - Upper secondary education 291 385 471 322 319 380 392 348 265 242 247 253 203 218 339 360
Prosessinhoitaja, paperiteollisuuden perustutkinto - 268 204 367 180 130 166 183 200 200 222 229 230 184 201 243 312
Paper industry process manager, basic degree in paper industries
Muu - Other 23 181 104 142 189 214 209 148 65 20 18 23 19 17 96 48
Alin korkea-aste - Lowest tertiary education
Teknikko - Paper industry technician 89 107 62 38 23 28 42 47 34 18 19 40 17 28 26 22
Alempi korkeakouluaste - Lower-degree tertiary education
Insinööri - Paper industry engineer 14 14 25 25 27 23 20 16 26 22 46 69 33 45 .. ..
Ylempi korkeakouluaste - Higher-degree tertiary education
Diplomi-insinööri - Master of Science 40 35 37 35 39 32 29 32 32 47 45 62 71 64 72 80
Tutkijakoulutusaste - Doctorate or equivalent tertiary education 2 5 7 4 7 6 3 3 4 4 7 9 9 8 7 13
Tekniikan lisensiaatti - Licentiate of Science 2 4 3 2 7 5 1 2 2 1 6 4 8 7 6 8
Tekniikan tohtori - Doctor of Science - 1 4 2 - 1 2 1 2 3 1 5 1 1 1 5
Kaikkiaan - Total 436 546 602 424 415 469 486 446 361 333 364 433 333 363 446 476
230
ã 7 Forest sector’s labour force
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
231Metsätilastollinen vuosikirja
8 PUUN KÄYTTÖ
Tilastoa puun käytöstä Suomessa jäsentä-
vät jako teolliseen ja ei-teolliseen puun käyt-
töön, jako kotimaiseen raakapuuhun ja 
tuontipuuhun sekä raakapuulajeittaiset tie-
dot. Metsäteollisuuden puun käytöstä esite-
tään toimialoittaisia tietoja. 
Metsäkeskuksittain on tilastoitu kotimaisen 
raakapuun käyttö, teollisuuden puunkäyttö 
ja kiinteistöjen polttopuun käyttö. Vuonna 
1998 puuta käytettiin 73  miljoonaa kuutio-
metriä eli enemmän kuin koskaan sinä 
aikana, kun tilastoja on pidetty.
Metsäntutkimuslaitos on tehnyt jo 1920-luvulta
alkaen kattavia puun käytön tutkimuksia, jotka
ovat palvelleet osaltaan myös metsävarojen
seurantaa (ks. luku 1). Puun käytön tilasto pe-
rustuu vuoteen 1990 asti pääosin Tilastokes-
kuksen teollisuustilastoa varten keräämään ai-
neistoon. Vuodesta 1991 alkaen tiedot teolli-
suuden puunkäytöstä perustuvat pääosin Met-
säteollisuus ry:ltä saatuun aineistoon.
Metsäntutkimuslaitos tekee eräitä, lähinnä sa-
hateollisuuteen kohdistuvia täydentäviä tiedus-
teluja. Piensahojen ja kiinteistöjen puun käyttö
on selvitetty aika ajoin tehdyillä erillistutki-
muksilla. Tuorein piensahatutkimus on vuodel-
ta 1990. Tietojen päivityksessä käytetään hy-
väksi arvioita sahatavaran kotimaan kulutuk-
sesta. Kiinteistöjen polttopuun käytön arviot
perustuvat tutkimukseen lämmityskaudelta
1992/93.
Raakapuun kokonaiskäyttö, mukaan lukien
tuonti ja vienti, oli 73,3 miljoonaa kuutiometriä
vuonna 1998.  Metsäteollisuus käytti raaka-
puuta Suomessa kaikkiaan 67,7 miljoonaa kuu-
tiometriä, mistä ulkomailta tuotua puuta oli
10,9 miljoonaa kuutiometriä. Tuontipuun osuus
on ollut kasvava. Seuraavassa asetelmassa rin-
nastetaan raakapuun hankinta (=hakkuut ja
tuonti; ks. luvut 4 ja 10) ja käyttö 1998. 'Yksi-
tyismetsät' sisältävät tässä myös kuntien ja seu-
rakuntien metsät sekä ne valtion metsät, jotka
eivät ole Metsähallituksen hallinnassa.
Hankinta milj.m³
Puunhankinta teollisuuteen ja vientiin 55,1
yksityismetsistä, ml. kunnat, ... 48,9
yhtiöiden metsistä 2,1
Metsähallituksen metsistä 4,1
Kotitarvepuu, ml. vuokrasahaus 5,8
Kotimainen puu yhteensä 60,9
Tuontipuu  12,0
Raakapuun hankinta kaikkiaan 72,9
Käyttö (ensiasteinen) milj.m³
Teollisuus yhteensä 67,7
sahateollisuus 27,4
levyteollisuus 3,1
muu puutavarateollisuus 0,6
mekaaninen massateollisuus 10,3
selluteollisuus 26,4
Pientalojen polttopuu 4,6
Raakapuun, ml. pylväät, vienti 1,0
Raakapuun käyttö kaikkiaan 73,3
Kotimaista raakapuuta, vienti mukaan
lukien, käytettiin ennätykselliset 62,5 miljoo-
naa kuutiometriä. Vuonna 1998 teollisen käy-
tön osuus oli 92 prosenttia raakapuun koko-
naiskäytöstä. Teollisuuden puun käytössä on
huomattava, että puumassojen valmistuksessa
käytetään suuria määriä sahahaketta (taulukko
8.7). Vuonna 1998 puumassojen valmistukseen
käytettiin raakapuuta 36,6 miljoonaa kuutio-
metriä ja sahahaketta 11,5 miljoonaa kuutio-
metriä. Myös lastu- ja kuitulevyteollisuus käyt-
tää pääasiassa teollisuusjätepuuta. Teollisuus-
tuotteisiin kelpaamaton puujäte (kuori,
sellunkeiton jäte yms.) hyödynnetään lämpö- ja
sähköenergian tuotannossa. Hakkuutähdeha-
ketta poltetaan voimaloissa kolmisen sataa
tuhatta kuutiometriä. Myös kiinteistöt polttavat
jätepuuta. 
232
ã 8 Wood consumption
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Paperi- ja kartonkiteollisuus käyttää myös
kierrätyskuitua, jota saadaan kotimaisesta (noin
600 000 tonnia) ja myös ulkomailta tuodusta
keräyspaperista (ks. taulukko 10.16). Myös
puumassaa tuodaan hieman.
Kuvista 8.1 ja 8.2 nähdään eräitä puunkäy-
tön rakenteellisia muutoksia. Raakapuun koko-
naiskäyttö (ml. tuonti ja vienti) on 1950-luvulta
kasvanut melko vähän, vaikka esimerkiksi puu-
massan tuotanto on 3,5-kertaistunut. Syynä on
erityisesti ei-teollisen puunkäytön, suurimpana
ryhmänä kiinteistöjen polttopuu, supistuminen
neljäsosaan. Sahausjätteen laajentunut käyttö
etenkin sellun valmistuksessa on vähentänyt
raakapuun tarvetta. Lisäksi puuta säästävään
suuntaan ovat vaikuttaneet suursaantoisten
mekaanisten massojen (hiokkeet ja hierteet)
osuuden kasvu puumassojen valmistuksessa ja
tuotteiden jalostusasteen nousu, mikä on mer-
kinnyt vähentynyttä puun kulutusta tuoteyksik-
köä kohti. Tilalle on tullut erilaisia paperin
päällyste- ja täyteaineita. Vuonna 1990 Suo-
messa tuotetussa paperi- ja kartonkitonnissa oli
keskimäärin 830 kiloa puumassaa, 125 kiloa
täyteaineita ja 45 kiloa keräyspaperimassaa
(Seppälä 1993).
Teollisuuden puunkäyttötilaston (taulukko
8.5) ja tuotantotilaston (9.1) perusteella saa-
daan keskimääräisiksi puunkäyttömääriksi tuo-
tosyksikköä kohden eräissä tuoteryhmissä:
sahatavara 2,4 m³/m³ sahatavaraa
vaneri 3,0 m³/m³ vaneria
mekaaniset massat 2,8 m³/tonni
sellu 5,2 m³/tonni
Nämä ovat karkeita tuoteryhmittäisiä keski-
arvoja. Vaihtelu on suurta sen mukaan mikä on
tuote, tuotantoprosessi ja puulajisuhteet.
Kirjallisuus – Literature
Pajuoja, H. 1989. Suomen puunkäyttö ja poistuma
1986–1987. Summary: Wood utilization and to-
tal drain in Finland 1986–1987. Folia Forestalia
732. 41 s.
Raakapuun käyttö Suomessa 1998. Metsätilastotie-
dote 489. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastolli-
nen tietopalvelu. 7 s.
Salakari, M. & Peltola, A. 1995. Pientalojen poltto-
puun käyttö lämmityskaudella 1992/93. Metsän-
tutkimuslaitoksen tiedonantoja 566. 36 s.
Saranpää, P. 1999. Kuituteollisuuden raaka-aine.
Teoksessa: Kanninen, K. (toim.). Metsäteknolo-
gia muuttuvassa metsätaloudessa. Metsäntut-
kimuslaitoksen tiedonantoja 720: 52–59.
Seppälä, H. 1993. Metsäteollisuus 2010. Arvio
Suomen metsäteollisuudesta ja sen puunkäytöstä.
Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 454. 56 s.
Sevola, Y. 1988. Puun käyttö Suomessa 1923–1985.
Julkaisussa: Sevola, Y. (toim.). Metsä, yritys,
yhteiskunta. Metsäekonomian tutkimusosasto 60
vuotta. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja
288: 107–126. 
– 1999. Puun käyttö. Teoksessa: Suomen vuosisa-
ta. Tilastokeskus (painossa).
Siekkinen, V. & Pajuoja, H. 1992. Suomen piensahat
1990. Summary: Small sawmills in Finland,
1990. Folia Forestalia 784. 19 s.
Verkasalo, E. 1992. Forest industry as a producer and
consumer of wood-based energy in Finland.
Tiivistelmä: Metsäteollisuus puupohjaisen ener-
gian tuottajana ja kuluttajana Suomessa. Silva
Fennica 26(2):123–131.
– 1999. Saha- ja vaneriteollisuuden raaka-aine. Te-
oksessa: Kanninen, K. (toim.). Metsäteknologia
muuttuvassa metsätaloudessa. Metsäntutkimus-
laitoksen tiedonantoja 720: 40–51.
Muut tietolähteet – Other sources of information
Metsäteollisuus ry
Tilastokeskus
Tullihallitus, ULTIKA-tietokanta
Puunkäytön ennätysvuosia 1923–98
milj. m³ vuosi
Kokonaiskäyttö 73,3 1998
Teollinen käyttö 67,7 1998
Ei-teollinen käyttö 29,0 1946
Tuontipuun käyttö 10,9 1998
Raakapuun vienti 6,8 1961
Kotimaisen puun käyttö 62,5 1998
233
 8 Puun käyttö ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Kuva 8.1 Raakapuun teollinen (ml. tuontipuu) ja ei-teollinen (ml. puun vienti) käyttö 1955–98
Figure 8.1 Industrial (incl. imported wood) and non-industrial (incl. exported wood) roundwood 
consumption in Finland, 1955–98
Kuva 8.2 Teollisuuden raakapuun (ml. tuontipuu) käyttö toimialoittain 1955–98
Figure 8.2 Industrial roundwood consumption (incl. imported wood) by branch of industry, 1955–98
55 60 65 70 75 80 85 90 95 98
0
10
20
30
40
50
60
70
0
10
20
30
40
50
60
70
Vuosi - Year
Kokonaiskäyttö  - Total wood consumption
Teollinen käyttö - Industrial consumption
Ei-teollinen käyttö - Non-industrial consumption
milj. m³ mill. m³
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
0
10
20
30
40
50
60
70
0
10
20
30
40
50
60
70
55 60 65 70 75 80 85 90 95 98
10
milj. m³ mill. m³
Vuosi - Year
Mekaaninen ja kemimekaaninen massateollisuus
Mechanical and semi-chemical pulp industries
Selluteollisuus - Chemical pulp industries
Sahateollisuus - Sawmilling
Muu puutavarateollisuus
Other wood-products industries
10
Sahahake on sahausjätteestä tehtyä haketta, jota  käytetään lähinnä puumassateollisuudessa.
Sawmill chips originate mainly from the sawmilling industry, and are primarily used by the pulp industry.
Sahahake ja -puru
Sawmill chips
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
234
ã 8 Wood consumption
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Kuva 8.3 Puutavarateollisuuden raakapuun (ml. tuontipuu) käyttö 1955–98
Figure 8.3 Roundwood consumption (incl. imported logs), by wood-products industry, 1955–98
Kuva 8.4 Puumassateollisuuden raakapuun (ml. tuontipuu) käyttö 1955–98
Figure 8.4 Roundwood consumption (incl. imported wood), by pulp industry, 1955–98
55 60 65 70 75 80 85 90 95 98
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
Kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet
Vuosi - Year
milj. m³ mill. m³
Mänty
 Pine
Kuusi
 Spruce
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
Lehtipuut
Hardwoods
55 60 65 70 75 80 85 90 95 98
0
2
4
6
8
10
12
14
16
Kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet
Vuosi - Year
milj. m³ mill. m³
Lehtipuut
Hardwoods
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
Kuusi
Spruce
Mänty
Pine
235
8 Puun käyttö ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
8.1 Raakapuun vienti ja käyttö Suomessa puulajeittain 1970–98
Roundwood exports and consumption in Finland by tree species, 1970–98
milj. m3 mill. m3
Raakapuu on metsästä tulevaa, teollisesti työstämätöntä puuta. Mittayksikkö on kuorellinen kiintokuutiometri (m³).
Roundwood refers to wood from forests, prior to industrial use. Quantities are expressed as solid cubic metres (m³), over bark.
Domestic roundwood
Pine: Pinus sylvestris
Spruce: Picea abies
Hardwoods: mainly Betula sp.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Käyttöryhmä Category 1970 1980 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
Vienti, ml. pylväät Exports of roundwood 1,34 1,98 1,37 1,60 1,82 1,02 0,85 0,63 0,47 0,72 1,22 1,85 1,08 0,86 0,94 0,99
mänty pine 0,38 1,10 0,89 1,12 1,30 0,80 0,62 0,42 0,35 0,49 0,79 0,99 0,60 0,59 0,68 0,71
kuusi spruce 0,44 0,81 0,41 0,36 0,39 0,13 0,19 0,16 0,07 0,13 0,35 0,76 0,38 0,19 0,20 0,21
lehtipuut hardwoods 0,51 0,08 0,07 0,12 0,13 0,09 0,04 0,05 0,05 0,09 0,08 0,11 0,10 0,08 0,06 0,07
Käyttö Suomessa Consumption in Finland 53,93 55,84 51,64 51,58 54,09 57,18 57,50 54,97 49,36 51,60 57,52 63,18 62,94 60,86 69,57 72,34
mänty pine 19,21 23,53 21,09 20,53 21,41 22,73 22,09 20,81 18,23 19,43 20,98 22,34 23,09 21,93 26,02 26,80
kuusi spruce 19,27 21,48 18,52 18,43 19,92 21,18 21,29 21,08 18,28 19,56 21,63 24,74 24,80 23,78 26,35 28,14
lehtipuut hardwoods 14,94 10,59 11,45 12,10 12,25 12,86 13,81 12,78 12,36 11,64 14,25 15,36 14,41 14,49 16,44 16,55
erittelemätön unspecified 0,51 0,24 0,59 0,52 0,50 0,40 0,31 0,31 0,50 0,97 0,66 0,74 0,65 0,66 0,76 0,84
Kotimainen raakapuu Domestic roundwood 50,66 51,75 45,59 46,34 48,09 50,96 50,73 48,96 43,78 44,67 50,55 54,65 53,98 52,90 60,07 61,49
mänty pine 17,99 21,79 18,94 18,62 19,68 21,16 20,24 19,03 16,62 17,90 19,92 20,70 21,06 20,05 23,98 24,69
kuusi spruce 18,71 21,10 17,47 17,95 19,35 20,74 20,90 20,72 17,92 19,19 21,44 24,20 24,36 23,20 25,64 27,07
lehtipuut hardwoods 13,95 8,86 9,18 9,77 9,05 9,06 9,59 9,22 9,25 7,58 9,19 9,74 8,56 9,66 10,45 9,72
Tuontipuu Imported wood 3,27 4,09 6,05 5,24 6,00 6,22 6,77 6,01 5,58 6,93 6,97 8,54 8,96 7,95 9,49 10,85
mänty pine 1,22 1,74 2,15 1,91 1,73 1,57 1,85 1,78 1,61 1,53 1,04 1,64 2,03 1,88 2,04 2,11
kuusi spruce 0,56 0,38 1,05 0,48 0,57 0,44 0,39 0,36 0,36 0,37 0,19 0,54 0,44 0,58 0,71 1,07
lehtipuut hardwoods 0,99 1,73 2,27 2,33 3,20 3,80 4,22 3,56 3,11 4,06 4,73 5,62 5,85 4,83 5,99 6,83
erittelemätön unspecified 0,51 0,24 0,59 0,52 0,50 0,40 0,31 0,31 0,50 0,97 1,01 0,74 0,65 0,66 1,76 0,84
236
ã
 8 W
ood consum
ption
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
8.2 Raakapuun teollinen ja ei-teollinen käyttö puulajeittain 1970–98
Industrial and non-industrial roundwood consumption by tree species, 1970–98
milj. m3 mill. m3
Kokonaiskäyttö puulajeittain, ks. taulukko 8.1.
Total consumption by tree species, see Table 8.1.
1 Sisältää teollisuuden polttoraakapuun, mutta ei vientiä.
Includes roundwood used as fuel by industry, but excludes exported roundwood.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Käyttöryhmä Category 1970 1980 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
Teollinen käyttö Industrial consumption 44,39 51,06 47,56 47,55 50,21 53,30 53,71 51,18 45,57 47,81 52,88 58,55 58,30 56,22 64,92 67,70
mänty pine 18,07 22,61 20,31 19,75 20,65 21,98 21,35 20,07 17,49 18,69 20,18 21,55 22,30 21,13 25,23 26,01
kuusi spruce 18,11 20,53 17,71 17,62 19,14 20,40 20,52 20,31 17,51 18,80 20,86 23,97 24,02 23,01 25,58 27,37
lehtipuut hardwoods 7,71 7,69 8,97 9,66 9,91 10,51 11,52 10,49 10,07 9,35 11,18 12,30 11,34 11,42 13,37 13,48
erittelemätön unspecified 0,51 0,24 0,59 0,52 0,50 0,40 0,31 0,31 0,50 0,97 0,66 0,74 0,65 0,66 0,76 0,84
Kotimainen raakapuu Domestic roundwood 41,12 46,97 41,51 42,31 44,21 47,08 46,94 45,17 39,99 40,88 45,92 50,01 49,34 48,27 55,43 56,85
mänty pine 16,85 20,87 18,16 17,84 18,92 20,41 19,50 18,29 15,88 17,16 19,12 19,91 20,27 19,25 23,19 23,90
kuusi spruce 17,55 20,15 16,66 17,14 18,57 19,96 20,13 19,95 17,15 18,43 20,67 23,43 23,58 22,43 24,87 26,30
lehtipuut hardwoods 6,72 5,96 6,70 7,33 6,71 6,71 7,30 6,93 6,96 5,29 6,12 6,68 5,49 6,59 7,38 6,65
Tuontipuu Imported wood 3,27 4,09 6,05 5,24 6,00 6,22 6,77 6,01 5,58 6,93 6,97 8,54 8,96 7,95 9,49 10,85
mänty pine 1,22 1,74 2,15 1,91 1,73 1,57 1,85 1,78 1,61 1,53 1,06 1,64 2,03 1,88 2,04 2,11
kuusi spruce 0,56 0,38 1,05 0,48 0,57 0,44 0,39 0,36 0,36 0,37 0,19 0,54 0,44 0,58 0,71 1,07
lehtipuut hardwoods 0,99 1,73 2,27 2,33 3,20 3,80 4,22 3,56 3,11 4,06 5,06 5,62 5,85 4,83 5,99 6,83
erittelemätön unspecified 0,51 0,24 0,59 0,52 0,50 0,40 0,31 0,31 0,50 0,97 0,66 0,74 0,65 0,66 0,76 0,84
Ei-teollinen käyttö 1 Non-industrial consumption 1 9,54 4,78 4,08 4,02 3,88 3,88 3,79 3,79 3,79 3,79 4,64 4,64 4,64 4,64 4,64 4,64
mänty pine 1,14 0,92 0,78 0,78 0,76 0,75 0,74 0,74 0,74 0,74 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80
kuusi spruce 1,16 0,95 0,81 0,81 0,78 0,78 0,77 0,77 0,77 0,77 0,77 0,77 0,77 0,77 0,77 0,77
lehtipuut hardwoods 7,23 2,90 2,48 2,44 2,34 2,35 2,29 2,29 2,29 2,29 3,07 3,07 3,07 3,07 3,07 3,07
237
8 Puun käyttö ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
8.3 Raakapuun vienti ja käyttö Suomessa raakapuulajeittain 1970–98
Roundwood exports and consumption in Finland by assortment, 1970–98
milj. m3 mill. m3 
1 Sisältää piensahojen puunkäytön.
Includes consumption by small sawmills.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Käyttöryhmä Category 1970 1980 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
Vienti, ml. pylväät Exports of roundwood 1,34 1,98 1,37 1,60 1,82 1,02 0,85 0,63 0,47 0,72 1,22 1,85 1,08 0,86 0,94 0,99
tukkipuu logs 0,22 0,83 0,50 0,54 0,49 0,39 0,37 0,28 0,21 0,28 0,73 1,38 .. .. .. ..
kuitupuu pulpwood 1,12 1,15 0,84 1,06 1,33 0,63 0,48 0,35 0,26 0,44 0,49 0,47 .. .. .. ..
Käyttö Suomessa Consumption in Finland 53,93 55,84 51,64 51,58 54,09 57,18 57,50 54,97 49,36 51,60 57,52 63,18 62,94 60,86 69,57 72,34
tukkipuu logs 19,88 25,84 21,01 20,92 21,41 21,14 21,88 21,12 17,31 18,79 21,46 25,63 25,72 24,60 28,54 30,23
kuitupuu pulpwood 25,19 25,96 27,10 27,19 29,34 32,70 32,37 30,60 28,81 29,56 31,43 32,92 32,59 31,62 36,39 37,47
polttopuu fuelwood 8,86 4,04 3,52 3,46 3,34 3,34 3,25 3,25 3,25 3,25 4,64 4,64 4,64 4,64 4,64 4,64
Teollinen käyttö Industrial consumption 44,39 51,06 47,56 47,55 50,21 53,30 53,71 51,18 45,57 47,81 52,88 58,55 58,30 56,22 64,92 67,70
tukkipuu 1 logs 1 19,60 25,61 20,84 20,75 21,23 20,96 21,70 20,94 17,13 18,61 21,46 25,63 25,72 24,60 28,54 30,23
kuitupuu pulpwood 24,79 25,45 26,72 26,81 28,98 32,34 32,01 30,24 28,45 29,20 31,43 32,92 32,59 31,62 36,39 37,47
Kotimainen raakapuu Domestic roundwood 41,12 46,97 41,51 42,31 44,21 47,08 46,94 45,17 39,99 40,88 45,92 50,01 49,34 48,27 55,43 56,85
tukkipuu logs 18,94 24,95 20,16 20,22 20,66 20,48 21,32 20,60 16,87 18,39 21,29 25,27 25,18 23,86 27,41 28,77
kuitupuu pulpwood 22,18 22,02 21,35 22,09 23,55 26,60 25,62 24,57 23,13 22,49 24,63 24,74 24,16 24,41 28,02 28,08
Tuontipuu Imported wood 3,27 4,09 6,05 5,24 6,00 6,22 6,77 6,01 5,58 6,93 6,97 8,54 8,96 7,95 9,49 10,85
tukkipuu logs 0,66 0,66 0,68 0,53 0,57 0,48 0,38 0,34 0,26 0,22 0,17 0,36 0,54 0,74 1,13 1,46
kuitupuu pulpwood 2,61 3,42 5,37 4,72 5,43 5,74 6,39 5,67 5,32 6,71 6,80 8,18 8,43 7,21 8,37 9,39
Ei-teollinen käyttö Non-industrial consumption 9,54 4,78 4,08 4,02 3,88 3,88 3,79 3,79 3,79 3,79 4,64 4,64 4,64 4,64 4,64 4,64
tukkipuu logs 0,28 0,23 0,17 0,19 0,18 0,18 0,18 0,18 0,18 0,18 .. .. .. .. .. ..
kuitupuu pulpwood 0,40 0,51 0,38 0,37 0,36 0,36 0,36 0,36 0,36 0,36 .. .. .. .. .. ..
polttopuu fuelwood 8,86 4,04 3,52 3,46 3,34 3,34 3,25 3,25 3,25 3,25 4,64 4,64 4,64 4,64 4,64 4,64
238
ã
 8 W
ood consum
ption
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
8.4  Kotimaisen raakapuun käyttö metsäkeskuksittain 1998
Consumption of domestic roundwood, by forestry centre, 1998
milj. m3 mill. m3
1  Etelä- ja Pohjois-Suomen raja muuttui 1.1.1998; ks. s. 35.
Taulukko ei sisällä vientiin mennyttä puuta. Tuontipuu on taulukossa 8.6.
Exported roundwood is not included. Imported roundwood is given in Table 8.6.
Lähde: Metsäteollisuus ry ja Metsäntutkimuslaitos
Source: Finnish Forest Industries Federation and Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Kokonaiskäyttö Grand total  Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Polttopuu Fuelwood
Forestry centre  Mänty  Kuusi  Lehtipuut  Yht.  Mänty  Kuusi  Lehtipuut  Yht.  Mänty  Kuusi  Lehtipuut  Yht.  Mänty  Kuusi  Lehtipuut  Yht.
 Pine  Spruce  Hardwoods  Total  Pine  Spruce Hardwoods  Total  Pine  Spruce  Hardwoods  Total  Pine  Spruce Hardwoods  Total
Koko maa 24,69 27,07 9,72 61,49 11,59 15,86 1,32 28,77 12,31 10,44 5,33 28,08 0,80 0,77 3,07 4,64
Whole country
0-10 Etelä-Suomi 1 17,89 24,65 8,14 50,68 8,95 14,98 1,32 25,24 8,32 8,98 4,26 21,56 0,62 0,70 2,56 3,88
Southern Finland
11-13 Pohjois-Suomi 1 6,80 2,42 1,58 10,80 2,64 0,88 0,01 3,53 3,99 1,46 1,07 6,52 0,18 0,08 0,50 0,76
Northern Finland
0 Ahvenanmaa 0,01 0,01 0,01 0,04 0,01 0,01 0,00 0,01 0,00 0,00 - 0,00 0,01 0,01 0,01 0,02
1 Rannikko 2,34 1,26 1,67 5,27 0,67 0,94 0,00 1,61 1,61 0,23 1,42 3,27 0,06 0,09 0,25 0,39
Helsinki 0,12 0,47 0,12 0,71 0,09 0,41 0,00 0,50 0,00 0,00 - 0,01 0,03 0,06 0,12 0,20
Pohjanmaa 2,21 0,79 1,56 4,56 0,58 0,53 0,00 1,11 1,61 0,23 1,42 3,26 0,02 0,03 0,14 0,19
2 Lounais-Suomi 2,64 3,41 0,31 6,37 1,14 1,88 0,03 3,06 1,38 1,39 0,01 2,77 0,12 0,14 0,27 0,54
3 Häme-Uusimaa 0,92 2,66 0,89 4,48 0,87 2,25 0,24 3,36 0,01 0,30 0,35 0,66 0,05 0,12 0,30 0,47
4 Kymi 5,44 5,79 1,02 12,26 2,08 1,73 0,07 3,88 3,31 4,01 0,75 8,07 0,06 0,05 0,20 0,31
5 Pirkanmaa 1,53 2,60 0,36 4,49 1,45 1,97 0,14 3,55 0,03 0,55 - 0,58 0,06 0,08 0,22 0,35
6 Etelä-Savo 0,57 0,86 0,55 1,98 0,45 0,81 0,29 1,55 0,08 0,02 - 0,10 0,04 0,03 0,26 0,34
7 Etelä-Pohjanmaa 1,00 0,71 0,28 1,99 0,63 0,62 0,01 1,26 0,26 0,03 - 0,28 0,11 0,07 0,27 0,45
8 Keski-Suomi 1,29 3,19 1,46 5,94 0,49 1,45 0,32 2,27 0,74 1,70 0,89 3,32 0,06 0,04 0,25 0,35
9 Pohjois-Savo 0,68 2,76 1,09 4,53 0,18 2,16 0,10 2,44 0,48 0,56 0,67 1,71 0,03 0,04 0,32 0,39
10 Pohjois-Karjala 1,46 1,38 0,49 3,33 0,99 1,17 0,11 2,27 0,43 0,19 0,18 0,80 0,04 0,02 0,20 0,26
11 Kainuu 0,82 1,21 0,09 2,12 0,73 0,27 0,00 1,01 0,07 0,93 - 0,99 0,02 0,01 0,09 0,12
12 Pohjois-Pohjanmaa 2,01 0,68 0,62 3,30 0,84 0,50 0,00 1,35 1,07 0,13 0,36 1,56 0,10 0,04 0,26 0,40
13 Lappi 3,98 0,53 0,87 5,38 1,07 0,11 - 1,17 2,85 0,40 0,71 3,97 0,06 0,02 0,15 0,24
239
 8 Puun käyttö ã
Metsätilastollinen vuosikirja
8.5 Teollisuuden puunkäyttö toimialoittain 1998
Industrial wood consumption, by branch of industry, 1998
milj. m3 mill. m3
Sahahake on sahausjätteestä tehtyä haketta, jota käytetään lähinnä puumassateollisuudessa.
Piensahan vuotuinen puunkäyttö on alle 10 000 m3.
Sawmill chips originate mainly from the sawmilling industry and are primarily used by the pulp industry.
Annual wood consumption of a small sawmill is less than 10 000 m3.
Lähde: Metsäteollisuus ry ja Metsäntutkimuslaitos
Source: Finnish Forest Industries Federation and Finnish Forest Research Institute
Toimiala Branch of industry Raakapuu Roundwood Sahahake Kokonais-
ja puun alkuperä and wood source Mänty Kuusi Lehtipuut Yht. ja -puru käyttö
Pine Spruce Hardwoods Total Sawmill chips Total
Teollisuus kaikkiaan Industry, total 26,01 27,37 13,48 66,86 0,84 67,70
kotimainen domestic 23,90 26,30 6,65 56,85 . 56,85
tuontipuu imported 2,11 1,07 6,83 10,01 0,84 10,85
Puutavarateollisuus Wood-products industry 12,93 16,35 1,67 30,96 - 31,04
kotimainen domestic 12,39 15,71 1,32 29,42 - 29,42
tuontipuu imported 0,54 0,64 0,35 1,54 0,08 1,62
Sahateollisuus Sawmilling, total 12,35 14,80 0,21 27,37 . 27,37
kotimainen domestic 11,81 14,24 0,21 26,26 . 26,26
tuontipuu imported 0,54 0,56 0,00 1,11 . 1,11
Teollisuussahat Industrial sawmills 11,29 13,98 0,07 25,36 . 25,36
kotimainen domestic 10,75 13,42 0,07 24,25 . 24,25
tuontipuu imported 0,54 0,56 0,00 1,11 . 1,11
Piensahat Small sawmills 1,06 0,82 0,14 2,01 . 2,01
Vaneriteollisuus Plywood and veneer industry 0,01 1,52 1,45 3,00 - 3,00
kotimainen domestic 0,01 1,44 1,10 2,56 - 2,56
tuontipuu imported - 0,08 0,35 0,44 - 0,44
Muu levyteollisuus Other board industry 0,01 0,00 0,01 0,02 1,06 1,08
kotimainen domestic 0,01 0,00 0,01 0,02 0,98 1,00
tuontipuu imported - - - - 0,08 0,08
Muu teollisuus Other industry 0,56 0,03 0,00 0,59 - 0,59
Puumassateollisuus Pulp industry 13,07 11,02 11,80 35,88 12,22 48,10
kotimainen domestic 11,50 10,59 5,32 27,42 11,46 38,87
tuontipuu imported 1,57 0,43 6,48 8,47 0,76 9,23
Mekaaniset massat Mechanical pulp - 9,30 0,95 10,25 2,76 13,01
kotimainen domestic - 9,27 0,59 9,86 2,73 12,59
tuontipuu imported - 0,03 0,36 0,39 0,03 0,42
Sellu Chemical pulp 13,07 1,72 10,85 25,63 9,46 35,09
kotimainen domestic 11,50 1,32 4,73 17,55 8,73 26,28
tuontipuu imported 1,57 0,40 6,12 8,08 0,73 8,81
240
ã
 8 W
ood consum
ption
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
8.6 Teollisuuden puunkäyttö metsäkeskuksittain 1998
Industrial wood consumption by forestry centre, 1998 
 
milj. m3 mill. m3
JATKUU
CONT.
Raakapuu kaikkiaan Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Saha-
Metsäkeskus Alkuperä Roundwood total   hake yms
Forestry centre Source 1   Mänty    Kuusi Lehtipuut Yht.   Mänty   Kuusi Lehtipuut Yht.   Mänty   Kuusi Lehtipuut Yht. Sawmill
  Pine    Spruce Hardwoods Total   Pine   Spruce Hardwoods Total   Pine   Spruce Hardwoods Total chips
Koko maa Kotimainen 23,90 26,30 6,65 56,85 11,59 15,86 1,32 28,77 12,31 10,44 5,33 28,08 12,44
 Whole country Tuontipuu 2,11 1,07 6,48 10,01 0,49 0,61 0,36 1,46 1,62 0,46 6,48 8,55 0,84
0-10 Etelä-Suomi 2 Kotimainen 17,27 23,96 5,58 46,81 8,95 14,98 1,32 25,24 8,32 8,98 4,26 21,56 10,84
 Southern Finland Tuontipuu 1,68 0,98 5,98 8,64 0,32 0,54 0,36 1,21 1,37 0,44 5,62 7,42 0,81
11-13 Pohjois-Suomi 2 Kotimainen 6,63 2,34 1,07 10,04 2,64 0,88 0,01 3,53 3,99 1,46 1,07 6,52 1,60
 Northern Finland Tuontipuu 0,43 0,09 0,85 1,37 0,17 0,07 - 0,25 0,26 0,02 0,85 1,13 0,04
0 Ahvenanmaa Kotimainen 0,01 0,01 0,00 0,01 0,01 0,01 0,00 0,01 0,00 0,00 - 0,00       -
Tuontipuu       -       -       -       -       -       -       -       -       -       -       -       -       -
1 Rannikko Kotimainen 2,28 1,11 1,42 4,88 0,67 0,94 0,00 1,61 1,61 0,23 1,42 3,27 1,06
Tuontipuu 0,01 - 0,51 0,52 0,00 - - 0,00 0,00 - 0,51 0,52 -
Helsinki Kotimainen 0,09 0,42 0,00 0,50 0,09 0,41 0,00 0,50 0,00 0,00       - 0,01       -
Tuontipuu 0,00 -       - 0,00 0,00 -       - 0,00       -       -       -       -       -
 Pohjanmaa Kotimainen 2,19 0,76 1,42 4,37 0,58 0,53 0,00 1,11 1,61 0,23 1,42 3,26 1,06
Tuontipuu 0,00 - 0,51 0,52       - -       - - 0,00 - 0,51 0,52 -
2 Lounais-Suomi Kotimainen 2,52 3,27 0,04 5,83 1,14 1,88 0,03 3,06 1,38 1,39 0,01 2,77 1,20
Tuontipuu 0,10 0,02       - 0,12       - -       - - 0,10 0,02       - 0,12       -
3 Häme-Uusimaa Kotimainen 0,88 2,55 0,59 4,01 0,87 2,25 0,24 3,36 0,01 0,30 0,35 0,66 0,69
Tuontipuu 0,01 0,05 0,35 0,40 0,01 0,05 0,16 0,21       -       - 0,19 0,19       -
4 Kymi Kotimainen 5,39 5,74 0,82 11,95 2,08 1,73 0,07 3,88 3,31 4,01 0,75 8,07 4,63
Tuontipuu 1,22 0,39 3,11 4,72 0,09 0,18 0,08 0,36 1,13 0,21 3,03 4,36 0,73
5 Pirkanmaa Kotimainen 1,48 2,52 0,14 4,14 1,45 1,97 0,14 3,55 0,03 0,55 - 0,58 1,19
Tuontipuu 0,00 - 0,00 0,00 0,00 - - 0,00       -       -       -       -       -
6 Etelä-Savo Kotimainen 0,53 0,83 0,29 1,73 0,45 0,81 0,29 1,55 0,08 0,02       - 0,10 -
Tuontipuu 0,03 0,11 0,07 0,21 0,02 0,10 0,07 0,18 0,01 0,01       - 0,03 -
241
8 Puun käyttö ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
8.6 JATKOA
CONTINUATION
milj. m3 mill. m3
1  Kotimainen Domestic
 Tuontipuu Imported
2  Etelä- ja Pohjois-Suomen raja muuttui 1.1.1998; ks. s. 35.
Lähde: Metsäteollisuus ry ja Metsäntutkimuslaitos
Source: Finnish Forest Industries Federation and Finnish Forest Research Institute
Raakapuu kaikkiaan Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Saha-
Metsäkeskus Alkuperä Roundwood total   hake yms
Forestry centre Source 1   Mänty    Kuusi Lehtipuut Yht.   Mänty   Kuusi Lehtipuut Yht.   Mänty   Kuusi Lehtipuut Yht. Sawmill
  Pine    Spruce Hardwoods Total   Pine   Spruce Hardwoods Total   Pine   Spruce Hardwoods Total chips
7 Etelä-Pohjanmaa Kotimainen 0,89 0,64 0,01 1,54 0,63 0,62 0,01 1,26 0,26 0,03       - 0,28       -
Tuontipuu       -       -       -       -       -       -       -       -       -       -       -       -       -
8 Keski-Suomi Kotimainen 1,23 3,15 1,21 5,59 0,49 1,45 0,32 2,27 0,74 1,70 0,89 3,32 0,74
Tuontipuu       -       - 0,15 0,15       -       - 0,00 0,00       -       - 0,14 0,14       -
9 Pohjois-Savo Kotimainen 0,65 2,72 0,77 4,14 0,18 2,16 0,10 2,44 0,48 0,56 0,67 1,71 0,61
Tuontipuu 0,01       - 0,30 0,31       -       - 0,01 0,01 0,01       - 0,30 0,31       -
10 Pohjois-Karjala Kotimainen 1,42 1,36 0,29 3,07 0,99 1,17 0,11 2,27 0,43 0,19 0,18 0,80 0,73
Tuontipuu 0,31 0,41 1,49 2,21 0,20 0,22 0,04 0,45 0,11 0,19 1,45 1,76 0,08
11 Kainuu Kotimainen 0,80 1,20 0,00 2,00 0,73 0,27 0,00 1,01 0,07 0,93       - 0,99 0,41
Tuontipuu 0,11 0,04       - 0,16 0,10 0,04       - 0,14 0,02 0,01       - 0,02       -
12 Pohjois-Pohjanmaa Kotimainen 1,91 0,63 0,36 2,90 0,84 0,50 0,00 1,35 1,07 0,13 0,36 1,56 0,20
Tuontipuu 0,12 0,04 0,25 0,40 0,07 0,03       - 0,11 0,04 0,00 0,25 0,29 -
13 Lappi Kotimainen 3,92 0,51 0,71 5,14 1,07 0,11       - 1,17 2,85 0,40 0,71 3,97 0,99
Tuontipuu 0,20 0,01 0,60 0,82 - - - - 0,20 0,01 0,60 0,82 0,04
242
ã 8 Wood consumption
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
8.7 Puutavarateollisuuden puunkäyttö 1955–98
Wood consumption by wood-products industry, 1955–98
milj. m3 mill. m3
1 Sisältää myös puulajeittain erittelemättömän tuontipuun (hake, jätepuu)
Includes imported wood chips and wood residues.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Mänty Pine Kuusi Spruce Lehtipuut Hardwoods Yhteensä Total Sahahake
Kotimainen Tuontipuu Kotimainen Tuontipuu Kotimainen Tuontipuu Kotimainen Tuontipuu 1 ja -puru
Year Domestic Imported Domestic Imported Domestic Imported Domestic Imported 1 Sawmill chips
1955 8,31 0,04 4,20 0,01 1,86 0,00 14,37 0,05 0,30
1956 6,40 0,06 3,35 0,01 1,47 0,01 11,22 0,08 0,25
1957 6,77 0,06 3,26 0,01 1,49 0,01 11,52 0,08 0,27
1958 7,58 0,07 3,95 0,01 1,28 0,01 12,82 0,09 0,30
1959 8,27 0,08 4,14 0,01 1,43 0,01 13,84 0,10 0,33
1960 9,80 0,13 5,99 0,03 1,73 0,01 17,52 0,17 0,42
1961 9,73 0,25 5,60 0,04 1,77 0,01 17,10 0,30 0,37
1962 8,51 0,27 4,93 0,07 1,83 0,02 15,27 0,36 0,32
1963 7,97 0,40 5,04 0,08 1,98 0,03 14,99 0,51 0,40
1964 9,55 0,53 5,97 0,09 2,17 0,08 17,69 0,70 0,43
1965 9,12 0,60 5,78 0,15 2,50 0,10 17,40 0,85 0,56
1966 8,20 0,63 4,58 0,18 2,49 0,07 15,27 0,88 0,38
1967 8,38 0,55 4,12 0,14 2,52 0,10 15,02 0,80 0,46
1968 8,40 0,56 4,28 0,11 2,70 0,11 15,38 0,78 0,55
1969 9,69 0,34 5,38 0,11 2,99 0,08 18,06 0,53 0,59
1970 10,32 0,49 6,08 0,16 3,10 0,09 19,50 0,74 0,67
1971 10,35 0,49 6,57 0,13 2,61 0,15 19,53 0,77 0,72
1972 9,54 0,60 6,57 0,20 2,47 0,13 18,58 0,93 0,86
1973 10,13 0,49 7,77 0,21 2,08 0,31 19,98 1,02 1,12
1974 9,40 0,78 7,02 0,26 1,87 0,26 18,29 1,40 1,17
1975 6,14 0,72 4,69 0,07 1,21 0,29 12,04 1,11 0,91
1976 7,39 0,52 5,63 0,04 1,39 0,27 14,41 0,86 0,84
1977 8,50 0,55 7,10 0,16 1,44 0,15 17,04 0,91 0,81
1978 9,52 0,51 7,53 0,24 1,67 0,12 18,72 0,91 0,99
1979 11,78 0,45 10,29 0,14 1,92 0,20 23,99 0,83 1,15
1980 12,62 0,51 10,57 0,15 2,17 0,04 25,36 0,73 1,21
1981 10,71 0,38 8,22 0,08 1,91 0,04 20,84 0,55 1,15
1982 9,92 0,38 6,41 0,18 1,92 0,07 18,25 0,73 1,03
1983 10,66 0,34 7,35 0,14 1,76 0,05 19,77 0,60 1,11
1984 10,80 0,33 8,07 0,24 1,70 0,06 20,57 0,72 0,96
1985 9,79 0,35 7,79 0,14 1,67 0,06 19,25 0,67 0,95
1986 9,27 0,27 8,50 0,11 1,90 0,06 19,67 0,58 0,96
1987 9,65 0,25 9,42 0,12 1,71 0,04 20,76 0,58 0,98
1988 9,35 0,23 9,85 0,16 1,67 0,03 20,87 0,54 1,26
1989 9,41 0,16 9,80 0,09 1,57 0,05 20,78 0,46 1,30
1990 8,89 0,15 9,58 0,05 1,61 0,04 20,07 0,39 0,96
1991 6,76 0,12 7,92 0,05 1,11 0,06 15,79 0,39 0,63
1992 7,98 0,05 8,90 0,05 1,10 0,10 17,99 0,27 0,67
1993 9,27 0,05 10,78 0,04 1,01 0,08 21,05 0,29 0,81
1994 10,42 0,16 13,38 0,10 1,30 0,12 25,09 0,42 1,31
1995 10,40 0,21 12,81 0,17 1,35 0,15 24,55 0,58 1,20
1996 9,99 0,32 12,83 0,30 1,26 0,16 24,08 0,84 0,97
1997 11,62 0,45 14,77 0,51 1,35 0,20 27,74 1,19 1,07
1998 12,39 0,54 15,71 0,64 1,32 0,35 29,42 1,62 0,98
243
 8 Puun käyttö ã
Metsätilastollinen vuosikirja
8.8 Puumassateollisuuden puunkäyttö 1955–98
Wood consumption by pulp industry, 1955–98
milj. m3 mill. m3
1 Sisältää myös puulajeittain erittelemättömän tuontipuun (hake, jätepuu).
Includes imported wood chips and wood residues.
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Mänty Pine Kuusi Spruce Lehtipuut Hardwoods Yhteensä Total Sahahake Kaikkiaan
Kotimainen Tuontipuu Kotimainen Tuontipuu Kotimainen Tuontipuu Kotimainen Tuontipuu 1 ja -puru
Year Domestic Imported Domestic Imported Domestic Imported Domestic Imported 1 Sawmill chips Grand total
1955 3,50 0,03 7,58 - 0,15 - 11,23 0,03 1,07 12,33
1956 3,66 0,08 7,69 - 0,19 - 11,55 0,08 1,12 12,75
1957 4,21 0,09 7,92 - 0,27 - 12,40 0,09 1,32 13,81
1958 3,86 0,11 7,95 0,02 0,34 - 12,15 0,13 1,51 13,79
1959 4,07 0,16 7,86 0,00 0,45 - 12,38 0,16 1,74 14,28
1960 3,99 0,15 9,37 0,00 0,55 - 13,90 0,15 1,93 15,98
1961 5,27 0,18 10,25 0,02 0,90 0,01 16,42 0,21 1,99 18,62
1962 6,32 0,19 9,49 0,02 1,19 0,06 16,99 0,27 1,84 19,10
1963 7,23 0,35 9,39 0,13 1,36 0,07 17,97 0,57 2,24 20,78
1964 6,46 0,84 10,48 0,16 2,12 0,22 19,06 1,62 2,46 23,14
1965 5,15 1,07 10,40 0,32 2,75 0,42 18,31 2,51 3,11 23,93
1966 6,51 0,78 10,01 0,33 3,18 0,20 19,70 2,10 2,80 24,59
1967 7,36 0,71 9,28 0,38 3,45 0,22 20,09 2,22 2,53 24,84
1968 6,67 0,91 9,89 0,39 3,62 0,25 20,17 2,32 3,09 25,58
1969 7,66 0,81 10,51 0,40 3,48 0,65 21,65 2,33 3,21 27,19
1970 6,52 0,72 11,47 0,39 3,62 0,89 21,61 2,52 3,97 28,10
1971 5,15 1,23 10,47 0,57 3,26 0,70 18,87 3,09 4,31 26,27
1972 6,14 1,39 10,63 0,36 3,89 0,27 20,66 2,45 4,43 27,55
1973 6,07 1,78 10,41 1,04 3,45 0,96 19,92 4,59 4,68 29,20
1974 6,61 1,31 10,72 0,35 2,25 2,02 19,58 4,60 4,75 28,93
1975 5,92 1,16 8,31 0,64 1,55 1,91 15,78 4,73 3,31 23,81
1976 5,03 1,19 7,81 0,61 1,89 1,97 14,73 4,58 4,56 23,87
1977 4,78 1,23 7,36 0,37 2,13 1,45 14,27 3,57 5,34 23,17
1978 6,49 1,26 7,48 0,30 3,67 1,21 17,64 3,03 6,09 26,76
1979 7,77 1,01 8,70 0,23 4,51 1,44 20,98 2,91 7,19 31,07
1980 8,25 1,23 9,57 0,23 3,78 1,69 21,61 3,35 7,10 32,06
1981 7,92 1,22 10,25 0,29 3,93 1,74 22,10 3,56 6,18 31,85
1982 6,05 1,80 8,51 0,60 4,17 1,50 18,73 4,65 5,41 28,80
1983 6,51 2,01 7,98 1,10 4,06 1,89 18,55 6,07 6,15 30,77
1984 7,13 2,16 8,80 1,44 4,31 2,40 20,24 6,85 6,80 33,89
1985 8,36 1,79 8,86 0,90 5,03 2,21 22,26 5,39 6,12 33,77
1986 8,57 1,63 8,65 1,05 5,43 2,28 22,65 4,67 5,98 33,28
1987 9,27 1,48 9,15 0,46 4,99 3,16 23,43 5,43 7,29 36,15
1988 11,06 1,34 10,11 0,28 5,04 3,78 26,21 5,68 7,46 39,35
1989 10,09 1,69 10,33 0,29 5,74 4,17 26,15 6,30 7,04 39,49
1990 9,41 1,63 10,38 0,31 5,31 3,53 25,10 5,63 5,93 36,66
1991 9,12 1,49 9,24 0,31 5,84 3,05 24,19 5,19 5,39 34,77
1992 9,18 1,48 9,53 0,32 4,20 3,96 22,91 6,65 5,90 35,46
1993 9,85 1,01 9,89 0,15 5,11 4,98 24,85 6,68 6,92 38,45
1994 9,49 1,48 10,06 0,44 5,38 5,49 24,93 8,11 8,39 41,43
1995 9,86 1,82 10,78 0,27 4,15 5,70 24,79 8,39 9,15 42,33
1996 9,26 1,56 9,59 0,28 5,34 4,67 24,19 7,12 9,11 40,42
1997 11,57 1,59 10,10 0,20 6,03 5,79 27,70 8,40 10,70 46,80
1998 11,50 1,57 10,59 0,43 5,32 6,48 27,42 9,23 11,46 48,10
244
ã 8 Wood consumption
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
8.9 Saha-, vaneri- ja puumassateollisuuden puunkäyttö 1980–98
Wood consumption by sawmilling, plywood, and pulp industries, 1980–98
milj. m3 mill. m3
Lähde: Metsäteollisuus ry ja Metsäntutkimuslaitos
Source: Finnish Forest Industries Federation and Finnish Forest Research Institute
Toimiala Vuosi Kotimainen raakapuu Domestic roundwood Tuontipuu Sahahake Kaikkiaan
ja -puru
Branch of industry Year Mänty Kuusi Lehtipuut Yhteensä Imported Sawmill Grand
Pine Spruce Hardwoods Total wood chips total
Sahateollisuus 1980 12,22 9,91 0,34 22,48 0,65 . 23,13
Sawmilling 1985 9,47 6,97 0,22 16,66 0,49 . 17,15
1987 9,22 8,45 0,22 17,89 0,37 . 18,26
1988 9,00 8,89 0,22 18,11 0,39 . 18,50
1989 9,15 8,89 0,17 18,21 0,25 . 18,46
1990 8,52 8,66 0,25 17,43 0,20 . 17,63
1991 6,53 7,28 0,17 13,98 0,17 . 14,15
1992 7,55 8,19 0,19 15,93 0,10 . 16,03
1993 8,89 9,64 0,20 18,74 0,09 . 18,83
1994 9,95 12,24 0,23 22,41 0,25 . 22,66
1995 9,96 11,51 0,23 21,69 0,34 . 22,03
1996 9,56 11,38 0,20 21,14 0,58 . 21,72
1997 11,09 13,15 0,20 24,43 0,88 . 25,31
1998 11,81 14,24 0,21 26,26 1,11 . 27,37
Vaneriteollisuus 1980 0,09 0,58 1,55 2,23 0,00 0,01 2,24
Plywood and veneer industry 1985 0,05 0,71 1,28 2,04 0,03 - 2,07
1987 0,03 0,71 1,34 2,07 0,02 - 2,09
1988 0,01 0,75 1,34 2,10 0,03 - 2,13
1989 0,02 0,83 1,35 2,20 0,05 - 2,25
1990 0,01 0,77 1,31 2,09 0,04 - 2,13
1991 0,01 0,55 0,92 1,48 0,06 - 1,54
1992 0,01 0,58 0,88 1,46 0,10 - 1,56
1993 0,02 1,03 0,80 1,85 0,08 - 1,93
1994 0,02 1,08 1,02 2,13 0,13 - 2,25
1995 0,01 1,24 1,10 2,35 0,19 - 2,54
1996 0,02 1,42 1,02 2,46 0,19 - 2,65
1997 0,02 1,60 1,12 2,74 0,27 - 3,01
1998 0,01 1,44 1,10 2,56 0,44 - 3,00
Mekaaninen puumassateollisuus 1980 0,05 5,79 0,52 6,35 0,40 0,66 7,41
Mechanical pulp industry 1985 0,05 6,64 0,58 7,27 0,78 1,16 9,22
1987 0,02 7,47 0,56 8,06 0,52 1,02 9,59
1988 0,02 8,43 0,73 9,18 0,46 1,19 10,84
1989 0,01 8,16 0,60 8,77 0,30 1,43 10,50
1990 0,01 8,31 0,53 8,85 0,36 1,40 10,61
1991 - 7,61 0,51 8,12 0,55 1,32 9,99
1992 0,00 7,51 0,38 7,89 0,74 1,53 10,16
1993 - 7,96 0,51 8,47 0,49 1,81 10,78
1994 - 8,39 0,55 8,94 0,43 2,27 11,64
1995 - 8,96 0,53 9,49 0,37 2,23 12,08
1996 - 7,91 0,60 8,51 0,39 2,16 11,06
1997 - 8,95 0,72 9,66 0,34 2,59 12,59
1998 - 9,27 0,59 9,86 0,42 2,73 13,01
Selluteollisuus 1980 8,20 3,79 3,27 15,26 2,95 6,44 24,66
Chemical pulp industry 1985 8,32 2,21 4,44 14,97 4,61 4,96 24,55
1987 9,25 1,68 4,43 15,37 4,91 6,27 26,56
1988 11,04 1,68 4,31 17,03 5,23 6,27 28,53
1989 10,08 2,17 5,13 17,38 6,01 5,61 29,01
1990 9,40 2,07 4,78 16,25 5,26 4,54 26,05
1991 9,12 1,63 5,33 16,07 4,64 4,07 24,78
1992 9,18 2,02 3,82 15,01 5,90 4,37 25,28
1993 9,85 1,93 4,60 16,38 6,19 5,11 27,68
1994 9,49 1,67 4,83 15,98 7,69 6,12 29,80
1995 9,86 1,82 3,62 15,31 8,02 6,92 30,25
1996 9,26 1,68 4,74 15,68 6,74 6,96 29,38
1997 11,57 1,15 5,32 18,04 7,95 8,11 34,10
1998 11,50 1,32 4,73 17,55 8,81 8,73 35,09
245
 8 Puun käyttö ã
Metsätilastollinen vuosikirja
8.10 Arvio kiinteistöjen polttopuun käytöstä metsäkeskuksittain
Estimated fuelwood consumption in dwellings and other buildings, by forestry centre
milj. m3 mill. m3
Perustuu lämmityskauteen 1992/93 kohdistuneeseen tutkimukseen (Salakari ja Peltola 1995).
The data are based on the results of a questionnaire study concerning the heating season 1992/93 (Salakari & Peltola 1995).
1  Etelä- ja Pohjois-Suomen raja muuttui 1.1.1998; ks. s. 35.
Lähde:  Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Metsäkeskus Raakapuu Roundwood Jätepuu
Forestry centre Mänty Kuusi Lehtipuut Yhteensä Wood
 Pine Spruce Hardwoods Total residues
Koko maa 0,80 0,77 3,07 4,64 0,97
Whole country
0–10 Etelä-Suomi 1 0,62 0,70 2,56 3,88 0,83
Southern Finland
11–13 Pohjois-Suomi 1 0,18 0,08 0,50 0,76 0,14
Northern Finland
0 Ahvenanmaa 0,01 0,01 0,01 0,02 0,01
1 Rannikko 0,06 0,09 0,25 0,39 0,10
    Helsinki 0,03 0,06 0,12 0,20 0,06
    Pohjanmaa 0,02 0,03 0,14 0,19 0,03
2 Lounais-Suomi 0,12 0,14 0,27 0,54 0,17
3 Häme-Uusimaa 0,05 0,12 0,30 0,47 0,12
4 Kymi 0,06 0,05 0,20 0,31 0,07
5 Pirkanmaa 0,06 0,08 0,22 0,35 0,07
6 Etelä-Savo 0,04 0,03 0,26 0,34 0,05
7 Etelä-Pohjanmaa 0,11 0,07 0,27 0,45 0,11
8 Keski-Suomi 0,06 0,04 0,25 0,35 0,05
9 Pohjois-Savo 0,03 0,04 0,32 0,39 0,07
10 Pohjois-Karjala 0,04 0,02 0,20 0,26 0,04
11 Kainuu 0,02 0,01 0,09 0,12 0,02
12 Pohjois-Pohjanmaa 0,10 0,04 0,26 0,40 0,06
13 Lappi 0,06 0,02 0,15 0,24 0,05
246
ã 8 Wood consumption
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
8.11 Raakapuun vienti, ja käyttö teollisuudessa ja kiinteistöissä 1955–98 
Consumption of roundwood in industry, dwellings, and other buildings, and exports, 1955–98
milj. m3 mill. m3
1 Sisältää myös puulajeittain erittelemättömän tuontipuun (hake, jätepuu).
Includes imported wood chips and wood residues.
.
Lähde:  Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Vienti Teollisuus Industries Kiinteistöt Kotimainen raakapuu yhteensä Kokonais-
ja muut Domestic roundwood, total käyttö
Year Exports Kotimainen Tuontipuu 1 Dwellings Mänty Kuusi Lehtipuut Yhteensä Grand
 Domestic Imported 1 and others Pine Spruce Hardwoods Total total
1955 5,88 26,86 0,08 17,14 18,19 18,59 13,11 49,88 49,96
1956 5,00 24,14 0,17 16,68 16,30 16,84 12,67 45,82 45,97
1957 4,64 25,16 0,18 16,23 16,72 16,82 12,49 46,03 46,21
1958 4,48 26,34 0,23 15,96 16,97 17,44 12,37 46,79 47,02
1959 4,39 27,65 0,27 15,60 17,35 17,67 12,62 47,64 47,91
1960 5,47 32,82 0,31 15,36 18,78 21,90 12,98 53,65 53,96
1961 6,85 34,67 0,50 15,06 20,41 22,95 13,22 56,58 57,08
1962 4,24 33,35 0,63 14,68 19,37 19,43 13,47 52,27 52,90
1963 2,48 33,99 1,08 14,32 19,08 18,12 13,59 50,79 51,87
1964 1,60 37,63 2,33 11,94 18,11 19,00 14,06 51,17 53,50
1965 0,94 36,39 3,36 11,61 15,92 18,24 14,79 48,95 52,31
1966 0,88 35,47 2,97 11,34 16,34 16,37 14,98 47,70 50,67
1967 0,88 35,42 3,01 11,03 17,14 15,02 15,17 47,33 50,34
1968 0,66 35,73 3,10 10,69 16,35 15,70 15,04 47,09 50,19
1969 0,95 39,90 2,86 9,84 18,91 17,39 14,40 50,69 53,55
1970 1,34 41,25 3,27 9,41 18,37 19,15 14,47 51,99 55,26
1971 1,17 38,48 3,85 9,05 16,92 18,62 13,16 48,70 52,55
1972 0,68 39,28 3,38 8,67 17,00 18,36 13,27 48,63 52,01
1973 0,68 39,96 5,61 8,36 17,54 19,29 12,17 49,00 54,61
1974 0,65 37,88 6,00 7,94 17,33 18,78 10,36 46,48 52,48
1975 0,66 27,83 5,83 7,60 13,37 14,02 8,70 36,08 41,91
1976 0,71 29,17 5,45 6,36 13,75 14,52 7,97 36,24 41,69
1977 1,14 31,34 4,48 5,96 14,94 15,57 7,93 38,45 42,93
1978 0,71 36,39 3,95 5,41 17,56 16,20 8,74 42,50 46,45
1979 1,34 45,03 3,75 5,05 21,42 20,41 9,59 51,42 55,17
1980 1,98 47,03 4,09 4,72 22,89 21,91 8,94 53,74 57,83
1981 2,60 42,99 4,11 4,56 20,89 20,32 8,94 50,15 54,26
1982 1,24 37,06 5,37 4,43 17,59 16,11 9,04 42,73 48,10
1983 0,90 38,42 6,67 4,29 18,58 16,49 8,55 43,62 50,29
1984 1,21 40,93 7,57 4,16 19,54 18,08 8,67 46,30 53,87
1985 1,37 41,61 6,05 3,98 19,83 17,89 9,25 46,96 53,01
1986 1,60 42,40 5,25 3,93 19,74 18,31 9,89 47,94 53,19
1987 1,82 44,30 6,00 3,79 20,98 19,74 9,18 49,91 55,91
1988 1,02 47,17 6,22 3,79 21,96 20,87 9,15 51,98 58,20
1989 0,85 46,94 6,77 3,79 20,86 21,09 9,63 51,58 58,35
1990 0,63 45,17 6,01 3,79 19,45 20,86 9,27 49,59 55,60
1991 0,47 39,99 5,58 3,79 16,97 17,99 9,30 44,25 49,83
1992 0,72 40,88 6,93 3,79 18,39 19,32 7,67 45,39 52,32
1993 1,22 45,92 6,97 4,64 20,71 21,79 9,27 51,77 58,74
1994 1,85 50,01 8,54 4,64 21,69 24,96 9,85 56,50 65,04
1995 1,08 49,34 8,96 4,64 21,66 24,74 8,66 55,06 64,02
1996 0,86 48,27 7,95 4,64 20,64 23,39 9,74 53,74 61,72
1997 0,94 55,43 9,49 4,64 24,66 25,84 10,51 61,01 70,50
1998 0,99 56,85 10,85 4,64 25,40 27,28 9,79 62,48 73,33
247
 8 Puun käyttö ã
Metsätilastollinen vuosikirja
8.12 Mäntyraakapuun käyttö 1955–98 
Consumption of pine roundwood, 1955–98
milj. m3 mill. m3
1 Sisältää myös teollisuuden polttoraakapuun.
Includes also roundwood used as fuel by industry.
.
Lähde:  Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Vienti Puutavarateollisuus Puumassateollisuus Teollisuus yhteensä 1 Kiinteistöt Kaikkiaan
Year Exports Wood-products industry Pulp industry Industries, total 1 ja muut Grand total
Kotimainen Tuontipuu Kotimainen Tuontipuu Kotimainen Tuontipuu Dwellings Kotimainen Tuontipuu
 Domestic Imported Domestic Imported Domestic Imported and others Domestic Imported
1955 2,06 8,31 0,04 3,50 0,03 11,94 0,07 4,19 18,19 0,07
1956 2,14 6,40 0,06 3,66 0,08 10,21 0,14 3,95 16,30 0,14
1957 1,83 6,77 0,06 4,21 0,09 11,09 0,15 3,80 16,72 0,15
1958 1,73 7,58 0,07 3,86 0,11 11,58 0,18 3,67 16,97 0,18
1959 1,42 8,27 0,08 4,07 0,16 12,50 0,24 3,43 17,35 0,24
1960 1,59 9,80 0,13 3,99 0,15 13,93 0,28 3,27 18,78 0,28
1961 2,10 9,73 0,25 5,27 0,18 15,14 0,43 3,17 20,41 0,43
1962 1,48 8,51 0,27 6,32 0,19 14,94 0,46 2,95 19,37 0,46
1963 0,98 7,97 0,40 7,23 0,35 15,32 0,75 2,78 19,08 0,75
1964 0,57 9,55 0,53 6,46 0,84 16,07 1,37 1,47 18,11 1,37
1965 0,28 9,12 0,60 5,15 1,07 14,29 1,67 1,34 15,92 1,67
1966 0,37 8,20 0,63 6,51 0,78 14,73 1,41 1,25 16,34 1,41
1967 0,24 8,38 0,55 7,36 0,71 15,76 1,26 1,13 17,14 1,26
1968 0,27 8,40 0,56 6,67 0,91 15,07 1,47 1,02 16,35 1,47
1969 0,38 9,69 0,34 7,66 0,81 17,36 1,15 1,17 18,91 1,15
1970 0,38 10,32 0,49 6,52 0,72 16,85 1,31 1,14 18,37 1,31
1971 0,33 10,35 0,49 5,15 1,23 15,49 1,72 1,10 16,92 1,72
1972 0,28 9,54 0,60 6,14 1,39 15,68 1,99 1,03 17,00 1,99
1973 0,34 10,13 0,49 6,07 1,78 16,19 2,27 1,00 17,54 2,27
1974 0,40 9,40 0,78 6,61 1,31 16,00 2,09 0,93 17,33 2,09
1975 0,44 6,14 0,72 5,92 1,16 12,05 1,88 0,88 13,37 1,88
1976 0,49 7,39 0,52 5,03 1,19 12,42 1,71 0,84 13,75 1,71
1977 0,86 8,50 0,55 4,78 1,23 13,28 1,78 0,80 14,94 1,78
1978 0,56 9,52 0,51 6,49 1,26 16,00 1,77 1,00 17,56 1,77
1979 0,90 11,78 0,45 7,77 1,01 19,58 1,46 0,94 21,42 1,46
1980 1,10 12,62 0,51 8,25 1,23 20,88 1,74 0,91 22,89 1,74
1981 1,39 10,71 0,38 7,92 1,22 18,63 1,60 0,87 20,89 1,60
1982 0,74 9,92 0,38 6,05 1,80 15,99 2,18 0,86 17,59 2,18
1983 0,55 10,66 0,34 6,51 2,01 17,19 2,35 0,84 18,58 2,35
1984 0,77 10,80 0,33 7,13 2,16 17,96 2,49 0,81 19,54 2,49
1985 0,89 9,79 0,35 8,36 1,79 18,17 2,14 0,76 19,83 2,14
1986 1,12 9,27 0,27 8,57 1,63 17,86 1,90 0,76 19,74 1,90
1987 1,30 9,65 0,25 9,27 1,48 18,94 1,73 0,74 20,98 1,73
1988 0,80 9,35 0,23 11,06 1,34 20,41 1,57 0,74 21,96 1,57
1989 0,62 9,41 0,16 10,09 1,69 19,50 1,85 0,74 20,86 1,85
1990 0,42 8,89 0,15 9,41 1,63 18,29 1,78 0,74 19,45 1,78
1991 0,35 6,76 0,12 9,12 1,49 15,88 1,60 0,74 16,97 1,60
1992 0,49 7,98 0,05 9,18 1,48 17,16 1,53 0,74 18,39 1,53
1993 0,79 9,27 0,05 9,85 1,01 19,12 1,06 0,80 20,71 1,06
1994 0,99 10,42 0,16 9,49 1,48 19,91 1,64 0,80 21,69 1,64
1995 0,60 10,40 0,21 9,86 1,82 20,27 2,03 0,80 21,06 2,03
1996 0,59 9,99 0,32 9,26 1,56 19,25 1,88 0,80 20,64 1,88
1997 0,68 11,62 0,45 11,57 1,59 23,19 2,04 0,80 24,66 2,04
1998 0,71 12,39 0,54 11,50 1,57 23,89 2,11 0,80 25,40 2,11
248
ã 8 Wood consumption
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
8.13 Kuusiraakapuun käyttö 1955–98 
Consumption of spruce roundwood, 1955–98
milj. m3 mill. m3
1 Sisältää myös teollisuuden polttoraakapuun.
Includes also roundwood used as fuel by industry.
.
Lähde:  Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Vienti Puutavarateollisuus Puumassateollisuus Teollisuus yhteensä 1 Kiinteistöt Kaikkiaan
Year Exports Wood-products industry Pulp industry Industries, total 1 ja muut Grand total
Kotimainen Tuontipuu Kotimainen Tuontipuu Kotimainen Tuontipuu Dwellings Kotimainen Tuontipuu
 Domestic Imported Domestic Imported Domestic Imported and others Domestic Imported
1955 3,71 4,20 0,01 7,58 - 11,87 0,01 3,01 18,59 0,01
1956 2,79 3,35 0,01 7,69 - 11,14 0,01 2,91 16,84 0,01
1957 2,72 3,26 0,01 7,92 - 11,28 0,01 2,81 16,82 0,01
1958 2,70 3,95 0,01 7,95 0,02 12,01 0,03 2,73 17,44 0,03
1959 2,91 4,14 0,01 7,86 0,00 12,15 0,01 2,62 17,67 0,01
1960 3,82 5,99 0,03 9,37 0,00 15,53 0,03 2,54 21,90 0,03
1961 4,53 5,60 0,04 10,25 0,02 15,97 0,06 2,45 22,95 0,06
1962 2,56 4,93 0,07 9,49 0,02 14,51 0,09 2,36 19,43 0,09
1963 1,29 5,04 0,08 9,39 0,13 14,53 0,21 2,30 18,12 0,21
1964 0,85 5,97 0,09 10,48 0,16 16,50 0,25 1,65 19,00 0,25
1965 0,47 5,78 0,15 10,40 0,32 16,21 0,47 1,56 18,24 0,47
1966 0,25 4,58 0,18 10,01 0,33 14,62 0,51 1,50 16,37 0,51
1967 0,20 4,12 0,14 9,28 0,38 13,40 0,52 1,42 15,02 0,52
1968 0,16 4,28 0,11 9,89 0,39 14,18 0,50 1,36 15,70 0,50
1969 0,24 5,38 0,11 10,51 0,40 15,90 0,51 1,24 17,39 0,51
1970 0,44 6,08 0,16 11,47 0,39 17,55 0,55 1,16 19,15 0,55
1971 0,47 6,57 0,13 10,47 0,57 17,03 0,70 1,12 18,62 0,70
1972 0,09 6,57 0,20 10,63 0,36 17,19 0,56 1,08 18,36 0,56
1973 0,07 7,77 0,21 10,41 1,04 18,17 1,25 1,05 19,29 1,25
1974 0,06 7,02 0,26 10,72 0,35 17,73 0,62 0,99 18,78 0,62
1975 0,07 4,69 0,07 8,31 0,64 12,99 0,71 0,95 14,02 0,71
1976 0,12 5,63 0,04 7,81 0,61 13,45 0,65 0,95 14,52 0,65
1977 0,20 7,10 0,16 7,36 0,37 14,46 0,53 0,91 15,57 0,53
1978 0,12 7,53 0,24 7,48 0,30 15,01 0,54 1,07 16,20 0,54
1979 0,41 10,29 0,14 8,70 0,23 18,99 0,37 1,01 20,41 0,37
1980 0,81 10,57 0,15 9,57 0,23 20,15 0,38 0,95 21,91 0,38
1981 0,92 8,22 0,08 10,25 0,29 18,48 0,37 0,92 20,32 0,37
1982 0,29 6,41 0,18 8,51 0,60 14,92 0,78 0,89 16,11 0,78
1983 0,27 7,35 0,14 7,98 1,10 15,35 1,24 0,86 16,49 1,24
1984 0,36 8,07 0,24 8,80 1,44 16,88 1,68 0,84 18,08 1,68
1985 0,41 7,79 0,14 8,86 0,90 16,67 1,05 0,81 17,89 1,05
1986 0,36 8,50 0,11 8,65 0,37 17,16 0,48 0,79 18,31 0,48
1987 0,39 9,42 0,12 9,15 0,46 18,59 0,58 0,76 19,74 0,58
1988 0,13 9,85 0,16 10,11 0,28 19,96 0,44 0,76 20,87 0,44
1989 0,19 9,80 0,09 10,33 0,29 20,13 0,38 0,76 21,09 0,38
1990 0,16 9,58 0,05 10,38 0,31 19,95 0,36 0,76 20,86 0,36
1991 0,07 7,92 0,05 9,24 0,31 17,15 0,36 0,76 17,99 0,36
1992 0,13 8,90 0,05 9,53 0,32 18,43 0,37 0,76 19,32 0,37
1993 0,35 10,78 0,04 9,89 0,15 20,67 0,19 0,77 21,79 0,19
1994 0,76 13,38 0,10 10,06 0,44 23,43 0,54 0,77 24,96 0,54
1995 0,38 12,81 0,17 10,78 0,27 23,58 0,44 0,77 24,74 0,44
1996 0,19 12,83 0,30 9,59 0,28 22,43 0,58 0,77 23,39 0,58
1997 0,20 14,77 0,51 10,10 0,20 24,87 0,71 0,77 25,84 0,71
1998 0,21 15,71 0,64 10,59 0,43 26,30 1,07 0,77 27,28 1,07
249
 8 Puun käyttö ã
Metsätilastollinen vuosikirja
8.14 Lehtiraakapuun käyttö 1955–98 
Consumption of hardwood roundwood, 1955–98
milj. m3 mill. m3
1 Sisältää myös teollisuuden polttoraakapuun. Lehtipuu on lähes kokonaisuudessaan koivua.
Includes also roundwood used as fuel by industry. Hardwood is composed almost entirely of Betula sp.
.
Lähde:  Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Vuosi Vienti Puutavarateollisuus Puumassateollisuus Teollisuus yhteensä 1 Kiinteistöt Kaikkiaan
Year Exports Wood-products industry Pulp industry Industries, total 1 ja muut Grand total
Kotimainen Tuontipuu Kotimainen Tuontipuu Kotimainen Tuontipuu Dwellings Kotimainen Tuontipuu
 Domestic Imported Domestic Imported Domestic Imported and others Domestic Imported
1955 0,11 1,86 0,00 0,15 - 3,06 0,00 9,94 13,11 0,00
1956 0,07 1,47 0,01 0,19 - 2,78 0,01 9,82 12,67 0,01
1957 0,09 1,49 0,01 0,27 - 2,80 0,01 9,62 12,49 0,01
1958 0,06 1,28 0,01 0,34 - 2,76 0,01 9,56 12,37 0,01
1959 0,06 1,43 0,01 0,45 - 3,01 0,01 9,54 12,62 0,01
1960 0,07 1,73 0,01 0,55 - 3,36 0,01 9,55 12,98 0,01
1961 0,21 1,77 0,01 0,90 0,01 3,55 0,02 9,45 13,22 0,02
1962 0,21 1,83 0,02 1,19 0,06 3,89 0,08 9,37 13,47 0,08
1963 0,21 1,98 0,03 1,36 0,07 4,13 0,10 9,24 13,59 0,10
1964 0,18 2,17 0,08 2,12 0,22 5,07 0,30 8,83 14,06 0,30
1965 0,19 2,50 0,10 2,75 0,42 5,89 0,52 8,71 14,79 0,52
1966 0,26 2,49 0,07 3,18 0,20 6,12 0,27 8,60 14,98 0,27
1967 0,43 2,52 0,10 3,45 0,22 6,26 0,32 8,47 15,17 0,32
1968 0,24 2,70 0,11 3,62 0,25 6,48 0,36 8,32 15,04 0,36
1969 0,35 2,99 0,08 3,48 0,65 6,64 0,73 7,42 14,40 0,73
1970 0,51 3,10 0,09 3,62 0,89 6,85 0,98 7,10 14,47 0,98
1971 0,37 2,61 0,15 3,26 0,70 5,96 0,85 6,83 13,16 0,85
1972 0,30 2,47 0,13 3,89 0,27 6,41 0,40 6,56 13,27 0,40
1973 0,27 2,08 0,31 3,45 0,96 5,59 1,27 6,31 12,17 1,27
1974 0,19 1,87 0,26 2,25 2,02 4,15 2,28 6,02 10,36 2,28
1975 0,15 1,21 0,29 1,55 1,91 2,79 2,20 5,76 8,70 2,20
1976 0,09 1,39 0,27 1,89 1,97 3,31 2,24 4,57 7,97 2,24
1977 0,08 1,44 0,15 2,13 1,45 3,60 1,60 4,25 7,93 1,60
1978 0,03 1,67 0,12 3,67 1,21 5,37 1,33 3,34 8,74 1,33
1979 0,03 1,92 0,20 4,51 1,44 6,46 1,64 3,09 9,59 1,64
1980 0,08 2,17 0,04 3,78 1,69 6,00 1,73 2,86 8,94 1,73
1981 0,29 1,91 0,04 3,93 1,74 5,88 1,78 2,77 8,94 1,78
1982 0,21 1,92 0,07 4,17 1,50 6,15 1,57 2,68 9,04 1,57
1983 0,08 1,76 0,05 4,06 1,89 5,88 1,94 2,59 8,55 1,94
1984 0,08 1,70 0,06 4,31 2,40 6,09 2,46 2,50 8,67 2,46
1985 0,07 1,67 0,06 5,03 2,21 6,76 2,27 2,42 9,25 2,27
1986 0,12 1,90 0,06 5,43 2,28 7,39 2,34 2,38 9,89 2,34
1987 0,13 1,71 0,04 4,99 3,16 6,76 3,20 2,29 9,18 3,20
1988 0,09 1,67 0,03 5,04 3,78 6,71 3,81 2,29 9,15 3,81
1989 0,04 1,57 0,05 5,74 4,17 7,30 4,22 2,29 9,63 4,22
1990 0,05 1,61 0,04 5,31 3,53 6,93 3,57 2,29 9,27 3,57
1991 0,05 1,11 0,06 5,84 3,05 6,96 3,11 2,29 9,30 3,11
1992 0,09 1,10 0,10 4,20 3,96 5,29 4,07 2,29 7,67 4,07
1993 0,08 1,01 0,08 5,11 4,98 6,12 5,06 3,07 9,27 5,06
1994 0,11 1,30 0,12 5,38 5,49 6,68 5,61 3,07 9,85 5,61
1995 0,10 1,35 0,15 4,15 5,70 5,49 5,85 3,07 8,66 5,85
1996 0,08 1,26 0,16 5,34 4,67 6,59 4,83 3,07 9,74 4,83
1997 0,06 1,35 0,20 6,03 5,79 7,38 5,99 3,07 10,51 5,99
1998 0,07 1,32 0,35 5,32 6,48 6,64 6,83 3,07 9,78 6,83
250
ã
 8 W
ood consum
ption
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
8.15 Raakapuun ensiasteinen käyttö 5-vuotiskausittain 1920–98
Roundwood consumption in 5-year periods, 1920–98
milj. m3/v mill. m3/year
Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source: Finnish Forest Research Institute
Käyttöryhmä Consumption category 1920–24 1925–29 1930–34 1935–39 1940–44 1945–49 1950–54
Raakapuun vienti Exports of roundwood 2,63 4,32 2,68 3,64 0,95 2,03 4,69
Teollisuuden kotim. raakapuu Domestic industrial roundwood 12,19 19,17 17,20 21,13 8,62 14,86 20,22
puutavarateollisuus  wood-products industry 10,13 15,40 11,69 12,94 5,20 8,89 11,62
puumassateollisuus  pulp industry 2,07 3,77 5,51 8,19 3,42 5,97 8,60
Polttoraakapuu ja muut Fuelwood-in-the-round and others 20,91 20,66 19,81 19,75 24,47 23,98 19,96
Kotimainen puu yhteensä Domestic wood, total 35,74 44,15 39,69 44,52 34,05 40,88 44,87
Tuontipuu (teollisuus) Imported wood (industry) 0,01 0,15 0,45 0,05 0,00 0,00 0,00
Kokonaiskäyttö Total consumption 35,75 44,30 40,14 44,57 34,05 40,88 44,87
Teollisuuden kokonaiskäyttö Industrial consumption, total 12,20 19,32 17,65 21,18 8,62 14,86 20,22
Puuston poistuma Growing stock drain 41,56 50,01 44,82 49,49 38,17 45,22 49,25
Käyttöryhmä 1955–59 1960–64 1965–69 1970–74 1975–79 1980–84 1985–89 1990–94 1995–98
Raakapuun vienti 4,87 4,12 0,86 0,91 0,91 1,59 1,33 0,98 0,97
Teollisuuden kotim. raakapuu 24,70 33,38 36,19 39,23 33,91 41,20 44,41 44,39 52,48
puutavarateollisuus 12,76 16,51 16,20 19,10 17,23 20,96 20,27 20,00 26,45
puumassateollisuus 11,94 16,87 19,98 20,13 16,68 20,25 24,14 24,39 26,03
Polttoraakapuu ja muut 17,64 15,36 11,23 8,75 6,11 4,52 3,93 4,13 4,64
Kotimainen puu yhteensä 47,22 52,86 48,28 48,89 40,93 47,31 49,67 49,50 57,12
Tuontipuu (teollisuus) 0,19 0,97 3,06 4,42 4,69 5,56 6,06 6,81 9,31
Kokonaiskäyttö 47,41 53,83 51,34 53,31 45,62 52,87 55,73 56,31 66,43
Teollisuuden kokonaiskäyttö 24,89 34,35 39,25 43,65 38,60 46,76 50,47 51,20 61,79
Puuston poistuma 53,71 59,60 55,22 55,10 45,78 53,16 54,95 53,24 64,42
251Metsätilastollinen vuosikirja
9 METSÄTEOLLISUUS
Lähes kaikissa metsäteollisuuden tuoteryh-
missä vuosi 1998 oli tuotantomääriltään 
ennätyksellinen. Myös massa- ja paperiteol-
lisuuden kannattavuus parani hieman edel-
lisvuodesta. Vuoden 1999 alkupuoliskolla 
puuteollisuuden tuotantoluvut ovat vielä 
hieman suurempia kuin vuoden 1998 luvut, 
mutta puumassa- ja paperiteollisuudessa 
alkuvuoden tuotanto oli 4–5 prosenttia alle 
edellisvuoden tason.  Paperin ja kartongin 
tuotannon kasvu on vuosikymmeniä ollut 
melko suoraviivaista.
Tuotanto ja kotimainen kulutus
Sahatavaran vuoden 1998 tuotanto, 11,4 mil-
joonaa kuutiometriä, samoin kuin vanerin tuo-
tanto, 1,0 miljoonaa kuutiometriä, olivat ennä-
tykselliset. Vanerin tuotantokapasiteettia onkin
viime vuosina  rakennettu runsaasti lisää. Va-
nerin valmistuksessa on lisääntyvästi käytetty
kuusta (ks. taulukko 8.9): seka- ja havuvanerit.
Vuoden 1999 alkupuoliskolla sekä havusahata-
varan että vanerin tuotanto osoittavat nousevaa
suuntaa (taulukko 9.1).
Paperi- ja kartonkiteollisuudessa kapasitee-
tin käyttöaste oli 94 % vuonna 1998. Paperia
tuotettiin ennätykselliset 10,1 miljoonaa tonnia
ja kartonkia 2,6 miljoonaa tonnia. Vuoden
1999 alkupuoliskon tuotantoluvut osoitta-
vat 4–5 prosentin laskua. Paperiteollisuudessa
on viime vuosina otettu käyttöön uutta kapasi-
teettia. Kapasiteettia on koko ajan kasvatettu
myös tuotantokapeikkoja poistamalla.
Metsäteollisuus ry:ssä havusahatavaran
kotimaiseksi kulutukseksi on arvioitu 3,2 mil-
joonaa kuutiometriä vuonna 1998. Lehtisahata-
varan kulutus on arvioitu karkeasti puunkäyttö-
ja ulkomaankauppatilaston avulla (ns. näen-
näiskulutus eli tuotanto + tuonti - vienti). 
Paperin kotimaisen kulutuksen kohdalla
näennäiskulutus -laskentatavan on todettu anta-
van liioitellun kuvan suomalaisten paperinku-
lutuksesta, koska se ei ota riittävästi huomioon
painotuotteiden nettovientiä, vientituotteiden
paperi- ja kartonkipakkauksia yms. Metsäteol-
lisuus ry:ssä tehdyt, paperin kotimaisista toimi-
tuksista lähtevät laskelmat vuosilta 1994–98
esitetään taulukossa 9.6. 
Metsäteollisuus on pääasiassa vientiin
suuntautunutta suurteollisuutta. Viennin osuus
tuotannosta on tärkeimmissä tuoteryhmis-
sä 80–90 prosenttia. Vientiä koskevat tiedot on
koottu lukuun 10. Luvussa 11 esitetään Tilasto-
keskuksen koostamia tietoja metsäteollisuuden
kokonaistuotoksesta ja arvonlisäyksestä. Met-
säteollisuuden työvoimasta on tietoja luvussa 7.
Suomalaiset metsäyhtiöt omistavat monia tuo-
tantolaitoksia ulkomailla; tässä yhteydessä esi-
tettävät tiedot koskevat kuitenkin vain Suo-
messa toimivia tehtaita.
Investoinnit ja kannattavuus
Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksilleen teke-
män investointitiedustelun mukaan metsäteolli-
suuden kotimaiset kone- ja tuotantolaitosinves-
toinnit olivat vuonna 1998 5,8 miljardia mark-
kaa, mikä on 6,8 prosenttia yritysten liikevaih-
dosta kotimaassa. Ennakkoarvio vuoden 1999
investoinneista on 5,4 miljardia markkaa. Lu-
kuisten vuosina 1995–96 päättyneiden suurten
investointihankkeiden jälkeen investointiaste
on laskenut. Suomalaisen metsäteollisuuden
252
ã 9 Forest industries
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
omistuksessa on ulkomailla lähes 14 miljoonan
tonnin paperin ja kartongin tuotantokapasiteet-
ti. Maailmanlaajuisia massa- ja paperiteolli-
suuden tuotantokapasiteettitietoja esitetään lu-
vussa 12.
Voimakkaat suhdannevaihtelut, jotka hei-
jastuvat tietysti myös kannattavuuden tunnus-
lukuihin, ovat edelleen metsäteollisuudelle tyy-
pillisiä (kuva 9.2). Vuodet 1994, 1995 ja 1998
olivat hyviä massa- ja paperiteollisuudelle, ja
vuodet 1994 ja 1997 puutavarateollisuudelle.
Yhtiöiden velkaantuneisuus ei ole suurista
investoinneista huolimatta kasvanut.
Suomalainen metsäteollisuus on hyvin kes-
kittynyttä: UPM-Kymmenen, Stora Enson ja
Metsä-Serla/Myllykosken osuus toimialan lii-
kevaihdosta on noin 95 prosenttia. Nämä yhtiöt
kuuluvat alansa suurimpiin maailmassa. Stora
Enso on suomalais-ruotsalainen yhtiö.
Metsäteollisuuden tuotantoennätyksiä
milj. m³ vuosi
Sahatavara 11,4 1998
Vaneri 1,0 1998
Lastulevy 0,9 1973
milj. t
Hioke ja hierre 4,6 1998
Sellu 6,7 1998
Sanomalehtipaperi 1,9 1984
Aikakauslehtipaperi 5,0 1998
Hienopaperi 2,7 1998
Kartonki 2,6 1997
Kirjallisuus – Literature
Avain Suomen metsäteollisuuteen. 1998. Metsäteol-
lisuus ry. 116 s.
The Finnish Timber and Paper Directory 1996–97.
Suomen Paperi- ja Puutavaralehti Oy. 278 s.
Environmental report. Statistics for 1998. 1999. Finn-
ish Forest Industries Federation. 43 p.
Henttinen, A. 1997. 50 vuotta itsenäisen sahateolli-
suuden edunvalvontaa. Suomen Sahat ry 1945–
1995. Suomen Sahat ry. 171 s.
Hyvärinen, J. 1998. Metsäteollisuuden nykytilanne ja
näkymät. Taloustietoa -käsikirja, luku 10-3-2a.
Taloustieto Oy.
Kansantalouden tilinpito 1984–1989, taulukot. SVT
Kansantalous 1990:16. Tilastokeskus. 146 s.
Kettunen, J. 1999. Metsäklusterin muutoksia 1999–
2020. Paperi ja Puu 3: 182-186. 
Key to the Finnish forest industry. 1998. Finnish
Forest Industries Federation. 99 p.
Käär, E-J. 1999. Metsäteollisuuden tuotanto ja vienti
1998. Paperi ja puu 3: 156–157.
Metsäsektorin suhdannekatsaus 1999–2000. 1999.
Metsäntutkimuslaitos. 54 s.
Metsäteollisuus. Tilastot vuodelta 1998. 1999. Met-
säteollisuus ry. 82 s. 
Reunala, A., Tikkanen, I. & Åsvik, E. (toim.). 1998.
Vihreä valtakunta. Suomen metsäklusteri. Otava
ja Metsämiesten Säätiö. 351 s.
Reunala, A., Tikkanen, I., & Åsvik, E. (edit.). 1999.
The Green Kingdom. Finland's Forest Cluster.
Otava Publishing Ltd and Metsämiesten Säätiö
Foundation. 351 p. 
Rinne, P. 1999. Finland: Economy performs well but
P&P still struggles. Pulp & Paper International 7.
Annual Review. 
Ryti, N. 1988. Puunjalostustalous 503. Otakustanta-
mo. 119 s.  
Siekkinen, V. & Pajuoja, H. 1992. Suomen piensahat
1990. Summary: Small sawmills in Finland,
1990. Folia Forestalia 784. 19 s.
Tapion Taskukirja. 1997. Puun käyttö. Helsinki.
Teollisuuden ja rakentamisen rakennetilasto 1997.
SVT Teollisuus 1999:3. Tilastokeskus. 232 s.
Teollisuusyritysten tilinpäätöstilasto. Tietoja teolli-
suuden ja rakentamisen suurista yrityksistä 1998.
SVT Yritykset 1999:5. Tilastokeskus. 62 s.
Tilinpäätöstilasto 1997. SVT Yritykset 1999:2. Tilas-
tokeskus. 129 s.
Uusitalo, E. & Keskimölö, A. 1999. Metsäteollisuu-
den toimintaedellytykset. Teoksessa: Reunala,
A., Halko, L. & Marila, M. (toim.). Kansallinen
metsäohjelma 2010. Taustaraportti. Maa- ja met-
sätalousministeriö. Julkaisuja 6/1999:29–40.
Ympäristönsuojelun vuosikirja. Massa- ja paperiteol-
lisuus. Vuoden 1998 tilastot. 1999. Metsäteolli-
suus ry. 118 s.
Ympäristönsuojelun vuosikirja. Saha- ja levyteolli-
suus. Vuoden 1998 tilastot. 1999. Metsäteolli-
suus ry. 54 s.
Muut tietolähteet – Other sources of information
Metsäteollisuus ry
Tilastokeskus, yritystilastot
253
 9 Metsäteollisuus ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Kuva 9.1 Sahatavaran sekä paperin ja kartongin tuotanto 1955–98
Figure 9.1 Production of sawn goods and paper and paperboard, 1955–98
Kuva 9.2 Metsäteollisuuden kannattavuus 1974–98
Figure 9.2 Profitability of the forest industries, 1974–98
55 60 65 70 75 80 85 90 95 98
0
2
4
6
8
10
12
14
Vuosi - Year
Sahatavara, milj. m³
Sawn goods, mill. m³ 
Paperi- ja kartonki, milj. t
Paper and paperboard, mill. m.t.
Lähde:     Metsäteollisuus ry
Source:    Finnish Forest Industries Federation
75 80 85 90 95 98
-10
-5
0
5
10
15
Vuosi - Year
Puutavarateollisuus
Wood-products industry
Net profit ratio
Liikevaihto
– toimintakulut
– nettorahoituskulut
– poistot                  
= nettotulos
Turnover
– operational costs
– net financing costs
– depreciations             
= net profit
Lähde:     Tilastokeskus
Source:    Statistics Finland
Nettotulosprosentti
Puumassa- ja paperiteollisuus
Pulp and paper industry
254
ã
 9 Forest industries
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
9.1 Metsäteollisuuden tuotanto neljännesvuosittain 1997–99
Quarterly production of the forest industries, 1997–99
Sanoma- ja aikakauslehtipaperit perustuvat pääasiassa mekaanisiin massoihin (hiokkeet ja hierteet), hienopaperit selluun.
Newsprint and magazine papers are based mainly on mechanical pulp, fine papers on chemical pulp.
Lähde:   Metsäteollisuus ry
Source:  Finnish Forest Industries Federation
Tuote Product Mittayksikkö I/1997 II/1997 III/1997 IV/1997 I-IV/ I/1998 II/1998 III/1998 IV/1998 I-IV/ I/1999 II/1999 III/1999
Unit 1997 1998
Puutavarateollisuus Wood-products industries
Havusahatavara Sawn softwood 1 000 m3 2 260 3 185 2 255 2 900 10 600 2 650 3 050 2 400 3 200 11 300 2 750 3 050 2 470
Puupohjaiset levyt yhteensä Wood-based panels, total " 390 415 353 432 1 590 422 414 357 401 1 594 411 427 370
Vaneri Plywood " 239 260 215 273 987 260 254 221 257 992 269 278 234
Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries
Mekaaniset massat Mechanical pulp 1 000 t -m.t. 1 112 1 058 1 158 1 141 4 469 1 208 1 139 1 206 1 084 4 637 1 128 1 069 1 207
Sellu yhteensä Chemical pulp , total " 1 625 1 570 1 747 1 678 6 620 1 759 1 624 1 760 1 575 6 718 1 744 1 674 1 788
valkaistu havusulfaatti bleached softwood pulp " 859 779 889 836 3 363 892 816 893 823 3 424 885 859 899
valkaistu lehtisulfaatti bleached hardwood pulp " 623 622 688 661 2 594 692 644 703 602 2 641 689 661 713
Puumassa yhteensä Pulp, total " 2 738 2 628 2 905 2 819 11 089 2 967 2 763 2 965 2 660 11 355 2 872 2 744 2 995
Sanomalehtipaperi Newsprint " 381 350 369 370 1 470 376 374 380 353 1 483 375 363 381
Muu painopaperi Other graphic papers " 1 688 1 661 1 889 1 883 7 121 2 004 1 891 2 011 1 794 7 700 1 874 1 801 2 076
aikakauslehtipaperi magazine paper " 1 102 1 094 1 240 1 213 4 649 1 298 1 227 1 333 1 174 5 032 1 156 1 099 1 323
hienopaperi fine paper " 586 567 649 670 2 472 706 664 678 620 2 668 717 701 752
Voimapaperi Kraft paper " 117 114 119 124 474 121 114 114 102 451 121 116 139
Talous- ja muu paperi Household and other papers " 117 118 118 125 478 127 121 125 109 482 124 130 124
Paperi yhteensä Paper, total " 2 304 2 242 2 495 2 502 9 543 2 629 2 500 2 629 2 358 10 116 2 493 2 409 2 720
Kartonki Paperboard " 643 615 682 666 2 606 693 639 675 579 2 586 665 603 679
Paperi ja kartonki yhteensä Paper and paperboard, total " 2 947 2 857 3 177 3 168 12 149 3 322 3 139 3 303 2 939 12 703 3 158 3 011 3 399
255
 9 Metsäteollisuus ã
Metsätilastollinen vuosikirja
9.2 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto 1955–98
Production of wood-products industries, 1955–98
1 Liikevaihdoltaan yli 50 000 mk:n laitokset teollisuuden rakennetilastossa 1997 
(Tilastokeskus). Teollisuussahoja toimi silloin 113 ja vuonna 1998 131.
Includes plants with turnover of at least FIM 50 000 (Statistics Finland).
Number of industrial sawmills was 113 in 1997 and 131 in 1998.
Lähde: Metsäteollisuus ry
Source: Finnish Forest Industries Federation
Vuosi Sahatavara Vaneri Lastulevy Kuitulevy
Year Sawn goods Plywood Particle board Fibreboard
1000 m3 1000 t m.t.
1955 6 265 363 - 136
1956 5 284 271 1 131
1957 5 644 310 10 132
1958 5 737 287 28 138
1959 6 644 347 66 163
1960 7 737 413 86 191
1961 7 551 406 98 210
1962 6 660 430 118 218
1963 7 040 468 119 228
1964 7 320 512 142 239
1965 6 919 545 214 231
1966 6 279 550 196 206
1967 6 354 575 231 205
1968 6 265 619 292 228
1969 6 868 687 318 227
1970 7 310 706 380 241
1971 7 515 672 496 248
1972 7 475 701 705 260
1973 8 140 730 887 264
1974 7 503 568 844 240
1975 4 931 415 667 148
1976 5 757 491 657 140
1977 7 000 464 572 125
1978 7 608 549 673 136
1979 9 650 639 800 160
1980 10 230 639 809 176
1981 8 260 603 707 150
1982 7 300 596 636 136
1983 7 995 580 605 137
1984 8 232 592 541 128
1985 7 300 556 571 109
1986 7 110 597 581 86
1987 7 530 606 610 102
1988 7 790 610 657 104
1989 7 780 656 671 108
1990 7 430 643 526 96
1991 5 930 477 385 69
1992 6 950 462 354 73
1993 8 370 621 439 85
1994 9 780 700 477 86
1995 9 480 778 485 79
1996 9 370 869 498 77
1997 10 670 987 475 88
1998 11 370 992 455 100
Tehtaita 1 2671 16 4 2
No. of mills
256
ã 9 Forest industries
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
9.3 Puumassan tuotanto 1955–98
Production of pulp, 1955–98
1 000 t  m.t.
Lähde: Metsäteollisuus ry
Source: Finnish Forest Industries Federation
Vuosi Hioke ja Kemimekaaninen Mekaaninen Sulfaatti- Sulfiitti- Sellu Puumassa
hierre massa yhteensä sellu sellu yhteensä yhteensä
Year Mechanical Chemimechanical Mechanical, Sulphate Sulphite Chemical, Pulp, 
pulp pulp total pulp pulp total total
1955 780 14 794 822 995 1 817 2 611
1956 846 14 860 865 994 1 859 2 719
1957 843 20 863 1 016 1 060 2 076 2 939
1958 838 21 859 980 1 085 2 065 2 924
1959 845 27 872 1 094 1 054 2 148 3 020
1960 1 003 47 1 050 1 181 1 284 2 465 3 515
1961 1 138 102 1 240 1 434 1 392 2 826 4 066
1962 1 117 143 1 260 1 640 1 291 2 931 4 191
1963 1 231 164 1 395 1 885 1 301 3 186 4 581
1964 1 357 190 1 547 2 076 1 469 3 545 5 092
1965 1 467 202 1 669 2 179 1 496 3 675 5 344
1966 1 534 223 1 757 2 305 1 436 3 741 5 498
1967 1 454 204 1 658 2 473 1 378 3 851 5 509
1968 1 502 242 1 744 2 582 1 378 3 960 5 704
1969 1 599 325 1 924 2 725 1 413 4 138 6 062
1970 1 711 335 2 046 2 726 1 461 4 187 6 233
1971 1 753 325 2 078 2 589 1 324 3 913 5 991
1972 1 940 331 2 271 2 737 1 276 4 013 6 284
1973 2 159 367 2 526 2 852 1 300 4 152 6 678
1974 2 140 391 2 531 2 785 1 286 4 071 6 602
1975 1 613 207 1 820 2 277 1 091 3 368 5 188
1976 1 689 250 1 939 2 469 978 3 447 5 386
1977 1 774 246 2 020 2 446 781 3 227 5 247
1978 1 984 275 2 259 3 109 720 3 829 6 088
1979 2 238 303 2 541 3 740 769 4 509 7 050
1980 2 349 291 2 640 3 796 810 4 606 7 246
1981 2 485 308 2 793 3 792 759 4 551 7 344
1982 2 326 309 2 635 3 488 591 4 079 6 714
1983 2 483 301 2 784 3 792 587 4 379 7 163
1984 2 958 301 3 259 4 180 592 4 772 8 031
1985 2 931 326 3 257 4 265 454 4 719 7 976
1986 2 891 335 3 226 4 384 318 4 702 7 928
1987 3 062 360 3 422 4 713 332 5 045 8 467
1988 3 239 405 3 644 5 030 320 5 350 8 994
1989 3 203 373 3 576 5 224 318 5 542 9 119
1990 3 293 434 3 727 4 870 289 5 159 8 886
1991 3 157 432 3 589 4 682 215 4 897 8 486
1992 3 156 458 3 614 4 914 - 4 914 8 528
1993 3 401 472 3 873 5 465 - 5 465 9 338
1994 3 631 487 4 118 5 844 - 5 844 9 962
1995 4 306 .. 4 306 5 782 - 5 782 10 088
1996 3 957 .. 3 957 5 736 - 5 736 9 693
1997 4 469 .. 4 469 6 620 - 6 620 11 089
1998 4 637 .. 4 637 6 718 - 6 718 11 355
Tehtaita .. .. 27 .. - 18 45
No. of mills
257
 9 Metsäteollisuus ã
Metsätilastollinen vuosikirja
9.4 Paperin ja kartongin tuotanto 1955–98
Production of paper and paperboard, 1955–98
1 000 t  m.t.
Lähde: Metsäteollisuus ry
Source: Finnish Forest Industries Federation
Vuosi Sanoma- Muut painopaperit Other graphic papers Voima- Talous- ja Paperi Kartonki Paperi ja kartonki
lehtipaperi Aikakauslehti- Hieno- Yhteensä paperi muu paperi yhteensä yhteensä
Year Newsprint paperi paperi Kraft Household and Paper, Paper- Paper and paper-
Magazine papers Fine papers Total paper other papers total board board, total
1955 526 .. .. 172 202 105 1 004 286 1 290
1956 592 .. .. 187 204 106 1 089 293 1 382
1957 617 .. .. 194 227 111 1 149 386 1 535
1958 639 .. .. 189 223 106 1 157 416 1 573
1959 658 .. .. 192 286 111 1 247 451 1 698
1960 774 .. .. 235 300 124 1 433 537 1 970
1961 955 .. .. 282 310 141 1 688 692 2 380
1962 966 .. .. 293 314 149 1 722 793 2 515
1963 977 .. .. 359 361 189 1 886 852 2 738
1964 1 079 .. .. 420 379 175 2 053 926 2 979
1965 1 213 .. .. 493 389 180 2 275 930 3 205
1966 1 317 .. .. 520 402 206 2 445 1 016 3 461
1967 1 233 .. .. 547 416 222 2 418 971 3 389
1968 1 246 .. .. 640 430 244 2 560 1 069 3 629
1969 1 296 .. .. 782 480 276 2 834 1 226 4 060
1970 1 305 .. .. 924 468 314 3 011 1 247 4 258
1971 1 306 .. .. 986 466 337 3 095 1 329 4 424
1972 1 397 .. .. 1 208 496 374 3 475 1 490 4 965
1973 1 386 .. .. 1 534 530 376 3 826 1 620 5 446
1974 1 219 .. .. 1 745 538 387 3 889 1 626 5 515
1975 992 .. .. 1 296 414 275 2 977 1 017 3 994
1976 991 .. .. 1 529 442 261 3 223 1 327 4 550
1977 979 .. .. 1 686 420 247 3 332 1 288 4 620
1978 1 226 .. .. 1 806 505 256 3 793 1 347 5 140
1979 1 513 .. .. 1 877 555 294 4 239 1 499 5 738
1980 1 569 .. .. 2 027 602 295 4 493 1 426 5 919
1981 1 703 .. .. 2 093 523 299 4 618 1 517 6 135
1982 1 501 .. .. 2 171 489 283 4 444 1 451 5 895
1983 1 613 .. .. 2 382 546 284 4 825 1 563 6 388
1984 1 878 .. .. 2 970 584 275 5 707 1 611 7 318
1985 1 811 .. .. 3 166 558 292 5 827 1 620 7 447
1986 1 646 .. .. 3 366 537 299 5 848 1 701 7 549
1987 1 628 .. .. 3 689 563 313 6 193 1 819 8 012
1988 1 400 3 192 1 181 4 373 599 322 6 694 1 959 8 653
1989 1 321 3 200 1 310 4 509 531 419 6 780 1 973 8 753
1990 1 429 3 333 1 349 4 682 528 439 7 078 1 889 8 967
1991 1 305 3 269 1 436 4 705 419 422 6 851 1 926 8 777
1992 1 257 3 354 1 625 4 979 407 432 7 075 2 078 9 153
1993 1 425 3 632 1 871 5 502 448 459 7 834 2 156 9 990
1994 1 446 4 073 2 024 6 096 504 500 8 546 2 363 10 909
1995 1 425 4 385 1 929 6 315 484 372 8 595 2 346 10 941
1996 1 327 3 822 2 014 5 837 462 397 8 023 2 419 10 442
1997 1 470 4 649 2 472 7 121 474 478 9 543 2 606 12 149
1998 1 483 5 032 2 668 7 700 451 482 10 116 2 586 12 703
Tehtaita .. .. .. .. .. .. 28 15 43
No. of mills
258
ã 9 Forest industries
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
9.5 Sahatavaran kotimaan kulutus 1955–98
Domestic consumption of sawn goods, 1955–98
1 000 m3
Lähde: Metsäteollisuus ry
Source: Finnish Forest Industries Federation
Vuosi Havu- Lehti- Yhteensä
sahatavara sahatavara
Year Sawn Sawn Total
softwood hardwood
1955 2 094 120 2 214
1956 2 579 97 2 676
1957 2 350 106 2 456
1958 1 617 111 1 728
1959 2 316 131 2 447
1960 1 938 143 2 081
1961 2 048 130 2 178
1962 1 916 116 2 032
1963 2 512 124 2 636
1964 2 381 109 2 490
1965 2 374 157 2 531
1966 2 464 147 2 611
1967 2 768 157 2 925
1968 2 311 132 2 443
1969 2 352 116 2 468
1970 2 417 95 2 512
1971 2 503 73 2 576
1972 2 724 43 2 767
1973 2 948 39 2 987
1974 2 489 65 2 554
1975 2 247 28 2 275
1976 2 273 26 2 299
1977 2 296 37 2 333
1978 2 590 14 2 604
1979 2 953 28 2 981
1980 2 922 47 2 969
1981 2 850 43 2 893
1982 2 834 66 2 900
1983 2 825 48 2 873
1984 2 826 71 2 897
1985 2 714 66 2 780
1986 2 690 63 2 753
1987 2 750 55 2 805
1988 3 100 55 3 155
1989 3 450 50 3 500
1990 2 800 50 2 850
1991 2 400 40 2 440
1992 2 200 40 2 240
1993 2 300 80 2 380
1994 2 500 90 2 590
1995 2 440 120 2 560
1996 2 600 100 2 700
1997 2 900 120 3 020
1998 3 200 120 3 320
259
 9 Metsäteollisuus ã
Metsätilastollinen vuosikirja
9.6 Paperin ja kartongin kotimainen kulutus ja paperin keräys 1994–98
Domestic consumption  and recovery of  paper and paperboard, 1994–98
1 Painotuotteiden nettovienti, vientituotteiden kääreet, pakkaukset yms.
Net exports of printed products, wrappings of exported products, etc.
Lähteet: Metsäteollisuus ry ja Paperinkeräys Oy
Sources: Finnish Forest Industries Federation and Paperinkeräys Oy
Selite Item Yksikkö 1994 1995 1996 1997 1998
Unit
Kotimaan toimitukset Domestic deliveries 1 000 t m.t. 1 143 1 142 1 112 1 192 1 211
paperi paper 818 829 798 900 933
kartonki paperboard 325 313 314 292 278
– Jalosteiden vienti – Exports of converted products 1 000 t m.t 300 239 252 249 245
+ Tuonti + Imports 1 000 t m.t. 261 270 326 387 370
paperi paper 87 119 143 175 170
kartonki paperboard 113 85 108 131 122
jalosteet converted products 61 66 75 81 78
= Kotimainen bruttokulutus = Domestic gross consumption 1 000 t m.t. 1 104 1 173 1186 1330 1 336
– Jalosteiden välillinen vienti 1 – Indirect exports of conv. products 1 1 000 t m.t. 263 277 270 285 286
= Kotimainen kulutus = Domestic consumption 1 000 t m.t. 841 896 916 1 045 1 050
asukasta kohti per capita kg 165 175 179 203 204
Paperin ja kartongin keräys Recovery of paper and board 1 000 t m.t. 472 512 563 635 665
asukasta kohti per capita kg 93 100 110 124 129
kotimaisesta kulutuksesta of domestic consumption % 56 57 61 61 63
 käyttö paperiteollisuudessa usage in paper production 1 000 t m.t. 566 525 584 609 633
prosenttia tuotannosta % of paper production % 5,2 4,8 5,6 5,0 5,0
260
ã 9 Forest industries
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
9.7 Metsäteollisuuden liikevaihto, kapasiteetin käyttöaste ja investoinnit Suomessa 1975–98
Forest industries’ turnover, capacity utilisation rates, and investments in Finland, 1975–98
Investoinnit 1975–91 perustuvat kansantalouden tilinpitolaskelmiin (Tilastokeskus), muut luvut ovat Metsäteollisuus ry:n kokoamia.
Huomattakoon, että kuvaan 9.2 liittyvä liikevaihto, joka koostuu kaikkien päätoimialaltaan metsäteollisuudeksi luokiteltujen yritysten liike-
vaihdosta, on eri ja yleensä suurempi kuin taulukon ilmaiseva liikevaihto (= Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten ilmoittama kotimaisten tuo-
tantolaitosten liikevaihto).
It should be noted that the turnover related to Figure 9.2, which sums up the turnovers of all the enterprises whose main branch of industry 
is classified as forest industry, is different and generally greater than the turnover in this table (= turnovers by domestic plants reported by 
the member enterprises of the Finnish Forest Industries Federation).
Lähteet:  Metsäteollisuus ry ja Tilastokeskus
Sources: Finnish Forest Industries Federation and Statistics Finland
Kapasiteetin käyttöasteet, % Investoinnit, milj. mk
Capacity utilisation rates, % Investments, FIM mill. 
Vuosi Liikevaihto Teollisuus- Paperi- ja kar- Puutavara- Massa- ja Yhteensä Investointiaste, %
Year milj. mk sahat tonkiteollisuus teollisuus paperiteollisuus Investment rate, %
Turnover Industrial Paper and Wood-products Pulp and paper Total
FIM mill. sawmills paperboard industries industries
1975 12 000 .. .. 434 1 617 2 051 17,1
1976 14 000 .. .. 467 1 962 2 429 17,4
1977 15 200 .. .. 296 2 319 2 615 17,2
1978 17 600 .. .. 434 860 1 294 7,4
1979 22 700 .. .. 515 1 223 1 738 7,7
1980 27 800 89 94 748 1 989 2 737 9,8
1981 29 500 70 94 768 2 532 3 300 11,2
1982 29 000 58 83 557 2 833 3 390 11,7
1983 33 100 70 85 591 2 250 2 841 8,6
1984 40 400 71 93 532 2 795 3 327 8,2
1985 40 700 65 92 638 3 602 4 240 10,4
1986 41 100 75 90 666 3 527 4 193 10,2
1987 44 800 83 93 681 4 648 5 329 11,9
1988 50 600 84 95 771 5 422 6 193 12,2
1989 54 300 85 94 1 376 7 142 8 518 15,7
1990 50 800 80 92 1 334 6 841 8 175 16,1
1991 45 700 67 87 1 026 5 272 6 298 13,8
1992 49 200 81 84 533 5 570 6 103 12,4
1993 57 800 92 88 478 2 818 3 296 5,7
1994 60 300 93 94 742 4 412 5 154 8,5
1995 73 900 85 93 1 100 7 400 8 500 11,5
1996 71 300 82 86 600 9 600 10 200 14,3
1997 78 200 92 95 650 5 450 6 100 7,8
1998 85 300 94 94 1 050 4 750 5 800 6,8
261Metsätilastollinen vuosikirja
10 METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA
Sekä metsäteollisuustuotteiden viennissä 
että puun tuonnissa lyötiin vanhat ennätyk-
set vuonna 1998.  Metsäteollisuustuottei-
den viennin arvo kasvoi 7 prosenttia 
edellisvuodesta  67 miljardiin markkaan. 
Paperin vienti kattoi yksinään puolet metsä-
teollisuustuotteidemme viennin arvosta. 
Tuoteryhmistä sahatavaran, paperin ja kar-
tongin vientimäärissä  yllettiin uusiin ennä-
tyksiin. Metsäteollisuustuotteiden ja 
raakapuun viennin osuus Suomen koko-
naistavaraviennistä oli 29 prosenttia.  
Raaka- ja jätepuuta tuotiin Suomeen 12,0 
miljoonaa kuutiometriä vuonna 1998, mikä 
oli suurin määrä kautta aikojen.
Ulkomaankaupan tilastointi
Metsäntutkimuslaitos kokoaa raakapuun ja
metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppaa
käsittelevät tilastot tullihallituksen ylläpitämäs-
tä ULTIKA-tietokannasta. Tullihallitus on ti-
lastoinut Suomen ulkomaankauppaa vuoden
1995 alusta lähtien Euroopan unionin käyttä-
män CN-tavaranimikkeistön (Combined No-
menclature) mukaan. Tässä luvussa käytetyt
puutavaralajiluokat ja metsäteollisuuden tuote-
ryhmät on muodostettu CN-luokituksen nimik-
keitä yhdistelemällä. Nimikkeiden yhdistely
tuoteryhmiksi on esitetty Metsätilastollisessa
vuosikirjassa 1996 sivulla 269 sekä metsäteol-
lisuuden ulkomaankauppaa käsittelevissä met-
sätilastotiedotteissa.
Tullihallitus kerää tilastotiedot Euroopan
unionin ulkopuolisten maiden kanssa käytä-
västä kaupasta (ulkokauppa) suoraan tullauk-
sista. Jäsenmaiden välisen kaupan (sisäkauppa)
tilastointi perustuu sen sijaan ulkomaankaup-
paa harjoittavien yritysten tekemiin erillisiin
tilastoilmoituksiin (INTRASTAT-järjestelmä).
Tilastoilmoitukset kerätään yrityksiltä, joiden
tuonnin ja/tai viennin arvo ylittää 550 000
markkaa. Euroopan unionin osalta tullitilastot
eivät siis kata kaikkein pienimpien viejien ja
tuojien ulkomaankauppaa. Tämä ei kuitenkaan
juuri heikennä metsäsektorin ulkomaankauppa-
tilastojen kattavuutta. EU-sisäkaupan osuus
Suomen metsäsektorin ulkomaankaupasta on
ollut noin kaksi kolmannesta.
Ulkomaankauppatilastossa tavaroiden tilas-
toarvoina käytetään viennissä verottomia
myyntihintoja, joihin sisällytetään vakuutus- ja
rahtikustannukset Suomen rajalle saakka.
Tuonnin tilastoarvo on arvonlisäveron laskemi-
sen pohjana oleva verotusarvo, josta kuitenkin
vähennetään kaikki Suomeen tuonnin yhtey-
dessä kannettavat verot. Tuonnin tilastoarvoon
sisältyvät tavaran rahti- ja vakuutuskustannuk-
set Suomen rajalle ensimmäiseen rajanylitys-
paikkaan saakka. Luvun tiedot koskevat pää-
osin vuotta 1998. Yhteenvetotaulukossa 10.1
esitetään luvun keskeiset tiedot.
Raaka- ja jätepuu
Raakapuu on metsästä tulevaa teollisesti käsit-
telemätöntä puuta. Raakapuun ulkomaankau-
pan yhteydessä esitetään myös jätepuun vienti
ja tuonti (taulukot 10.2 ja 10.3). Raakapuu luo-
kitellaan tilastoissa puulajeittain, mutta tukki-
ja kuitupuujakoa ei voida esittää, sillä raaka-
puuta ei luokitella puutavaralajeittain ulko-
maankaupasta kerättävässä primääriaineistossa.
Raaka- ja jätepuun aikasarjatiedot esitetään
taulukoissa 10.6 ja 10.7.
Vuonna 1998 raaka- ja jätepuuta tuotiin
Suomeen ennätykselliset 12,0 miljoonaa kuu-
tiometriä. Tuontipuusta noin puolet oli koivua.
Venäläinen puu kattoi 85 prosenttia raakapuun
tuonnista. Seuraavaksi tärkeimmät tuontimaat
262
ã 10 Foreign trade by forest industries
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
olivat Viro (9 %), ja Latvia (3 %). Jätepuuta
tuotiin maahan 0,6 miljoonaa kuutiometriä,
josta 91 prosenttia tuli Venäjältä ja loput
Virosta (taulukko 10.5). 
Raakapuun vienti - 9,9 miljoonaa kuutio-
metriä - oli tuontiin verrattuna vähäistä. Puolet
puusta vietiin Ruotsiin. Seuraavaksi tärkeim-
mät vientikohteet olivat Egypti (14 %) ja Saksa
(12 %). Kolme neljännestä viennistä koostui
havuraakapuusta (taulukko 10.4).
Metsäteollisuustuotteisiin verrattuna raaka-
puun ulkomaankaupan arvo oli vähäinen (4 %
metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan
arvosta).
Metsäteollisuustuotteet
Metsäteollisuustuotteita ovat puutavarateolli-
suuden tuotteet (sahatavara, vaneri, viilu, lastu-
levy, kuitulevy, puiset huonekalut, puutalot ja
muut puuteokset) sekä massa- ja paperiteolli-
suuden tuotteet (massa, paperi, kartonki, pape-
rin ja kartongin jalosteet). Metsäteollisuustuot-
teiden ulkomaankauppatilastot esitetään taulu-
koissa 10.8–10.17.
Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli
67,5 miljardia markkaa vuonna 1998, mikä oli
29 prosenttia Suomen koko tavaraviennin
arvosta (taulukko 10.13).
Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo
lisääntyi 7 prosenttia edellisvuodesta saavut-
taen kaikkien aikojen ennätyksen. Paperin
vienti kattoi yksinään yli puolet metsäteolli-
suustuotteiden viennin arvosta. Sahatavaran,
paperin ja kartongin vientimäärissä saavutettiin
uudet ennätykset vuonna 1998. 
Länsi-Euroopan osuus Suomen metsäteolli-
suustuotteiden viennin arvosta vuonna 1998 oli
73 prosenttia. Muun Euroopan osuus oli 7 pro-
senttia, Aasian 7, Pohjois-Amerikan 6 ja mui-
den maanosien 6 prosenttia (taulukko 10.11).
Metsäteollisuustuotteiden kolme tärkeintä
vientimaata olivat edelleen Saksa (18 %), Iso-
Britannia (16 %) ja Ranska (7 %).
Metsäteollisuustuotteiden tuonnin arvo oli
4,5 miljardia markkaa eli 7 prosenttia vastaa-
vasta viennin arvosta ja 3 prosenttia koko tava-
ratuonnin arvosta vuonna 1998. Metsäteolli-
suustuotteiden tuonti kohdistuu usein pienissä
erissä tuotaviin erikoistuotteisiin. Tällöin myös
tuoteryhmän tuonnin yksikköhinta on korke-
ampi kuin vastaava vientihinta (taulukot 10.8 ja
10.16). 
Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastoja tammi–kesäkuulta 1999 ja muutokset 
tammi–kesäkuusta 1998
Määrä Muutos Arvo Muutos
1 000 yks % milj. mk %
Tuonti
Raakapuu, m³ 6 320 (+19) 1 193 (+15)
Jätepuu, m³ 237 (-20) 18 (-19)
Yhteensä, m³ 6 557 (+17) 1 211 (+14)
Vienti
Puutavarateollisuus . . 7 442 (-4)
Sahatavara, m³ 4 202 (+1) 4 219 (-1)
Vaneri ja viilu, m³ 513 (+9) 1 619 (-2)
Muu puutavarateollisuus . . 1 603 (-12)
Massa- ja paperiteollisuus . . 24 449 (-8)
Massa, t 1 022 (+23) 2 099 (+4)
Paperi, t 4 460 (-4) 16 761 (-9)
Kartonki, t 1 051 (-2) 3 998 (-8)
Jalosteet, t 184 (-10) 1 592 (-14)
263
 10 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Tuontipuun jakautuminen puutavaralajeihin
Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995 siihen asti käytössä ollut ulkomaankauppanimikkeistö muut-
tui. Ulkomaankauppatilastojen keruussa luovuttiin muun muassa puutavaralajijaottelusta. Niinpä vuodesta 1995 alkaen 
tuontipuuta ei virallisissa ulkomaankauppatilastoissa enää luokitella tukki- ja kuitupuuhun, vaan jaottelu perustuu 
ainoastaan puulajeihin. Metsäteollisuus ry alkoi kuitenkin vuoden 1995 alusta lähtien keräämään puutavaralajitietoja 
omien jäsenyritystensä tuomasta puusta. Metsäteollisuus ry:n keräämä tilasto ei ole täysin kattava, mutta vertailu tullin 
tuontipuutilastoihin osoittaa sen sisältävän noin 95 prosenttia tuodusta puusta (vrt. taulukko 10.7). Tiedot poikkeavat 
lisäksi puulajeittain jonkin verran tullin tilastoista. 
1995 1996 1997 1998
1 000 m³  
Saha ja vaneritukit 631 774 1 096 1 390
   Mänty 248 309 437 532
   Kuusi 178 298 415 476
   Muu havupuu - - - 3
   Koivu 205 167 244 379
Kuitupuu 9 910 6 683 6 223 9 025
   Mänty 2 033 1 882 1 512 1 520
   Kuusi 480 356 503 672
   Muu havupuu 19 179 63 6
   Koivu 7 378 4 266 4 145 6 827
Muu raakapuu 573 132 290 229
   Haapa 151 42 117 143
   Eukalyptus 422 90 173 86
Polttopuu, puujäte ja hake 642 575 568 921
Yhteensä 11 756 8 164 8 177 11 565
Lähde: Metsäteollisuus ry
Kirjallisuus – Literature
EU-jäsenyys muuttaa ulkomaankauppatilaston tie-
donkeruuta. 1995. Tullihallitus, tilastotuotanto ja
-palvelu. Moniste. 2 s.
Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 142. 1995. 
935 s.
Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 292. 1998.
970 s.
INTRASTAT Suomessa vuonna 1998. 1997. Tulli-
hallitus, tilastoyksikkö. 38 s.
Metsäsektorin suhdannekatsaus 1999–2000. 1999.
Metsäntutkimuslaitos.  54 s.
Metsäteollisuustuotteiden vienti, kuukausitilasto.
Metsätilastotiedote-sarja. Metsäntutkimuslaitos,
metsätilastollinen tietopalvelu.
Pulp & Paper International. Vol. 7. Vuosilta 1986–
99.
Metsäsektorin ulkomaankauppa, kuukausitilasto.
Metsätilastotiedote-sarja. Metsäntutkimuslaitos,
metsätilastollinen tietopalvelu.
Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain. Metsätilas-
totiedote-sarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilas-
tollinen tietopalvelu.
Raakapuun vienti ja tuonti maittain. Metsätilastotie-
dote-sarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastolli-
nen tietopalvelu. 
Metsäteollisuus tilastot vuodelta 1998. 1999. Met-
säteollisuus ry. 82 s.
Muut tietolähteet – Other sources of information
Metsäteollisuus ry
Tullihallitus, tilastopalvelu
Tullihallitus, ULTIKA-tietokanta
264
ã 10 Foreign trade by forest industries
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
70 75 80 85 90 95 98
0
50
100
150
200
250
Kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet
mrd. mk
Raakapuu ja metsäteollisuustuotteet
Roundwood and forest industry products
Vuosi - Year
FIM billion
Suomen kokonaistavaravienti
 Total exports of Finland
Rahanarvot muunnettu tuotannon hintaindeksillä
Monetary values deflated using production price index
Lähteet:     Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources:    Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
Kuva 10.2 Raakapuun ulkomaankauppa 1965–98
Figure 10.2 Foreign trade in roundwood, 1965–98
65 70 75 80 85 90 95 98
 3
0
3
6
9
12 milj. m³ mill. m³
Vuosi - Year
Tuonti - Imports 
Vienti  - Exports
Nettotuonti  - Net imports
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
Kuva 10.1 Suomen tavaravienti 1970–98 vuoden 1998 rahanarvossa
Figure 10.1 Total exports of Finland, 1970–98, expressed in 1998 money
265
 10 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Kuva 10.4 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden osuudet metsäteollisuuden viennin arvosta 1970–98
Figure 10.4 Proportions of roundwood and forest industry products in forest industry exports, 1970–98
Kuva 10.3 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan arvo tuoteryhmittäin 1998
Figure 10.3 Distribution of foreign trade in roundwood and forest industry products by product group, 1998
Massa
Pulp
Paperi
Paper
Puutavarateollisuuden
tuotteet (pl. sahatavara)
Other wood products
Massa
Pulp
Paperi
Paper
Muut puutavara-
teollisuuden tuotteet
Other wood products
Sahatavara
Sawn goods
Lähteet:     Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources:    Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
Saha-
tavara
Sawn
goods
Raaka- ja jätepuu
Roundwood and wood residues
Vienti - Exports
67,9 mrd. mk - FIM billion
Tuonti - Imports
6,7 mrd. mk - FIM billion
Raaka- ja jätepuu
Roundwood and 
wood residues
Kartonki sekä paperin 
ja kartongin jalosteet
Paperboard,converted
paper and paperboard
products
Kartonki sekä paperin 
ja kartongin jalosteet
Paperboard,converted 
paper and paperboard
products
70 75 80 85 90 95 98
0
20
40
60
80
100
%
3DSHUL
3DSHU
0DVVD
3XOS
Vuosi - YearLähteet:     Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources:    Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
.DUWRQNLVHNlSDSHULQMDNDUWRQJLQMDORVWHHW
3DSHUERDUGDQGFRQYHUWHGSDSHUDQGSDSHUERDUGSURGXFWV

3XXWDYDUDWHROOLVXXGHQWXRWWHHW
3URGXFWVRIZRRGSURGXFWVLQGXVWU\
5DDNDMDMlWHSXX
5RXQGZRRGDQG
ZRRGUHVLGXHV
266
ã 10 Foreign trade by forest industries
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Kuva 10.5 Metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja vienti 1970–98
Figure 10.5 Production and exports of forest industry products, 1970–98
70 75 80 85 90 95 98
0
3
6
9
12
Vuosi - Year
milj. m³ mill. m³
70 75 80 85 90 95 98
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
Vuosi - Year
milj. m³ mill. m³
70 75 80 85 90 95 98
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1,0
Vuosi - Year
milj. m³ mill. m³
70 75 80 85 90 95 98
0
0,1
0,2
0,3
Vuosi - Year
70 75 80 85 90 95 98
0
1
2
3
4
5
Vuosi - Year
70 75 80 85 90 95 98
0
2
4
6
8
Vuosi - Year
70 75 80 85 90 95 98
0
3
6
9
12
Vuosi - Year
70 75 80 85 90 95 98
0
1
2
3
Vuosi - Year
Vaneri - Plywood
Sellu - Chemical pulp
Paperi - Paper Kartonki - Paperboard
Mekaaniset massat ja puolisellu
Mechanical and semi-chemical pulp
milj. t mill. m.t.
milj. t mill. m.t. milj. t mill. m.t.
milj. t milj. tmill. m.t. mill. m.t.
Sahatavara - Sawn goods
Vienti - Exports
Tuotanto - Production
Tuotanto - Production
Vienti - Exports
Tuotanto - Production
Vienti - Exports
Vienti - Exports
Tuotanto - Production
Vienti - Exports
Tuotanto - Production
Vienti - Exports
Tuotanto - Production
Vienti - Exports
Tuotanto - Production
Vienti - Exports
Lastulevy - Particle board Kuitulevy - Fibreboard
Tuotanto - Production
Lähteet:      Tullihallitus ja Metsäteollisuus ry
Sources:     Board of Customs and Finnish Forest  Industries Federation
267
 10 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa ã
Metsätilastollinen vuosikirja
70 75 80 85 90 95 98
0
300
600
900
1200
Vuosi - Year
70 75 80 85 90 95 98
0
1000
2000
3000
4000
5000
Vuosi - Year
70 75 80 85 90 95 98
0
300
600
900
1200
1500
Vuosi - Year
70 75 80 85 90 95 98
0
1000
2000
3000
Vuosi - Year
70 75 80 85 90 95 98
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
Vuosi - Year
70 75 80 85 90 95 98
0
1000
2000
3000
4000
Vuosi - Year
70 75 80 85 90 95 98
0
1000
2000
3000
4000
5000
Vuosi - Year
70 75 80 85 90 95 98
0
1000
2000
3000
4000
5000
Vuosi - Year
Vaneri - Plywood
Sellu - Chemical pulp
Paperi - Paper Kartonki - Paperboard
Mekaaniset massat ja puolisellu
Mechanical and semi-chemical pulp
mk/m³ mk/m³FIM/m³ FIM/m³
mk/m³ FIM/m³ mk/t FIM/m.t.
mk/t FIM/m.t. mk/t FIM/m.t.
mk/t FIM/m.t. mk/t FIM/m.t.
Rahanarvot muunnettu tuotannon hintaindeksillä
Monetary values deflated using production price index
Sahatavara - Sawn goods
Lastulevy - Particle board Kuitulevy - Fibreboard
Lähteet:      Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources:     Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
Kuva 10.6 Metsäteollisuustuotteiden viennin yksikköarvot 1970–98 vuoden 1998 rahanarvossa
Figure 10.6 Export unit values of forest industry products, 1970–98, expressed in 1998 money
268
ã 10 Foreign trade by forest industries
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
10.1 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa 1998
Foreign trade of roundwood and forest industry products, 1998
1 Ei sisällä liukosellua. 
Excludes dissolving pulp. 
Lähteet: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources: Board Customs and Finnish Forest Research Institute
Yks. Määrä,  Arvo, Yksikköarvo, Muutos, 1998/97
Tuote Product 1 000 yks.  milj. mk mk/yksikkö Change 1998/97
Unit Quantity,  Value, Unit value, Määrä,% Arvo,% Yksikköarvo, %
1 000 units  FIM mill. FIM/unit Quantity,% Value,% Unit value, %
Vienti – Exports
Raakapuu Industrial roundwood m³ 993 458 . 7 0 .
Havupuu Softwood m³ 733 304 415 17 6 -10
Lehtipuu Hardwood m³ 22 32 1 422 1 23 22
Muu Other m³ 237 122 516 -15 -17 -2
Jätepuu Wood residues m³ 22 2 109 105 79 -13
Metsäteollisuustuotteet Forest industry products . . 67 479 . . 7 .
Sahatavara Sawn goods m³ 8 308 8 449 1 017 10 -2 -11
Vaneri ja viilu Plywood and veneers m³ 916 3 131 3 418 -4 4 9
Lastulevy Particle board m³ 184 230 1 249 -6 -1 6
Kuitulevy Fibreboard t - m.t. 64 123 1 920 15 6 -8
Muut puutuotteet Other wood-products . . 3 329 . . 4 .
Massa Pulp t - m.t. 1 711 3 823 2 235 -5 -9 -4
Paperi Paper t - m.t. 9 229 36 266 3 929 6 15 8
Kartonki Paperboard t - m.t. 2 118 8 515 4 020 1 2 1
Jalosteet Converted paper and t - m.t. 408 3 612 8 858 -8 -6 2
paperboard products
Yhteensä Total . . 67 940 . . 7 .
Tuonti – Imports
Raakapuu Industrial roundwood m³ 11 421 2 241 . 36 39 .
Havupuu Softwood m³ 3 523 702 199 13 12 0
Lehtipuu Hardwood m³ 7 136 1 430 200 54 60 4
Muu Other m³ 763 109 143 21 23 2
Jätepuu Wood residues m³ 612 48 79 21 15 -5
Metsäteollisuustuotteet Forest industry products . . 4 497 . . 6 .
Sahatavara Sawn goods m³ 223 377 1 692 -8 1 10
Vaneri ja viilu Plywood and veneers m³ 32 108 3 371 -13 15 32
Lastulevy Particle board m³ 29 46 1 578 52 70 12
Kuitulevy Fibreboard t - m.t. 48 145 3 047 31 35 3
Muut puutuotteet Other wood-products . . 989 . . 19 .
Massa Pulp t - m.t. 89 1 361 . 10 1 4 .
Paperi Paper t - m.t. 170 739 4 355 -3 1 5
Kartonki Paperboard t - m.t. 122 566 4 624 -7 -3 4
Jalosteet Converted paper and t - m.t. 78 1 164 14 853 0 0 1
paperboard products
Yhteensä Total . . 6 786 . . 15 .
269
 10 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa ã
Metsätilastollinen vuosikirja
10.2 Raakapuun vienti 1998
Exports of roundwood, 1998
Lähteet: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources: Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
10.3 Raakapuun tuonti 1998
Imports of roundwood, 1998
Lähteet: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources: Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
Määrä, Arvo, Yksikköarvo, Muutos 1998/97
Puutavaralaji Roundwood assortment 1000 m3 milj. mk mk/m3 Change 1998/97
Quantity, Value, Unit value, Määrä, % Arvo, %
 1000 m3 FIM mill. FIM/m3 Quantity, % Value, %
Raakapuu Industrial roundwood 993 458 . 7 0
Havupuu Softwood 733 304 415 17 6
mänty pine 577 257 446 17 6
kuusi spruce 156 47 301 18 7
muut havupuut other 0 0 1 714 367 2 300
Lehtipuu Hardwood 22 32 1 422 1 23
koivu birch 22 32 1 423 1 24
muut lehtipuut other 0 0 929 . .
Polttopuu Fuelwood 6 1 212 50 50
Hake Chips 179 47 264 2 -5
Kyllästetty puu Impregnated wood 52 74 1 414 -48 -24
kyllästetyt havupylväät softwood poles 51 72 1 406 -39 -15
muu kyllästetty puu other 1 2 1 778 -94 -85
Jätepuu Wood residues 22 2 109 105 79
Kaikkiaan Total 1 015 461 . 8 0
Määrä, Arvo, Yksikköarvo, Muutos 1998/97
Puutavaralaji Roundwood assortment 1000 m3 milj. mk mk/m3 Change 1998/97
Quantity, Value, Unit value, Määrä, % Arvo, %
 1000 m3 FIM mill. FIM/m3 Quantity, % Value, %
Raakapuu Industrial roundwood 11 421 2 241 . 36 39
Havupuu Softwood 3 523 702 199 13 12
mänty pine 1 984 393 198 6 7
kuusi spruce 1 535 308 201 24 19
muut havupuut other 4 1 283 -70 -44
Lehtipuu Hardwood 7 136 1 430 200 54 60
koivu birch 6 796 1 352 199 57 65
eukalyptus eucalyptus 114 38 328 -3 -3
muut lehtipuut other 225 40 178 17 12
Polttopuu Fuelwood 130 7 54 177 203
Hake Chips 633 102 161 9 18
Kyllästetty puu Impregnated wood 0 0 520 221 514
kyllästetyt havupylväät softwood poles 0 0 202 - -
muu kyllästetty puu other 0 0 723 96 421
Jätepuu Wood residues 612 48 79 21 15
Kaikkiaan Total 12 033 2 289 . 35 39
270
ã 10 Foreign trade by forest industries
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
10.4 Raakapuun vienti maittain 1998
Exports of roundwood by country, 1998
Lähteet: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources: Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
Mänty Kuusi Havupuut yhteensä Lehtipuut yhteensä
Pine Spruce Softwood total Hardwood total
Maa Määrä Arvo Maa Määrä Arvo Maa Määrä Arvo Maa Määrä Arvo
1000 m3 milj. mk 1000 m3 milj. mk 1000 m3 milj. mk 1000 m3 milj. mk
Country  Quantity Value Country Quantity Value Country Quantity Value Country Quantity Value
1000 m3 FIM mill. 1000 m3 FIM mill. 1000 m3 FIM mill. 1000 m3 FIM mill.
Ruotsi 293 77 Saksa 95 29 Ruotsi 309 81 Saksa 9 17
Sweden Germany Sweden Germany
Egypti 140 69 Japani 30 11 Egypti 140 69 Latvia 5 7
Egypt Japan Egypt Latvia
Iso-Britannia 45 44 Ruotsi 16 4 Saksa 106 40 Japani 3 1
United Kingdom Sweden Germany Japan
Turkki 22 13 Norja 14 3 Iso-Britannia 45 44 Ruotsi 2 2
Turkey Norway United Kingdom Sweden
Norja 21 8 Norja 35 11 Sveitsi 1 3
Norway Norway Switzerland
Muut 56 46 Muut 2 1 Muut 99 59 Muut 3 2
Others Others Others Others
Yhteensä 577 257 Yhteensä 156 47 Yhteensä 733 304 Yhteensä 22 32
Total Total Total Total
Hake ja polttopuu Kyllästetty puu Raakapuu yhteensä Jätepuu
Chips and fuelwood Impregnated wood Roundwood total Wood residues
Maa Määrä Arvo Maa Määrä Arvo Maa Määrä Arvo Maa Määrä Arvo
1000 m3 milj. mk 1000 m3 milj. mk 1000 m3 milj. mk 1000 m3 milj. mk
Country Quantity Value Country Quantity Value Country Quantity Value Country Quantity Value
1000 m3 FIM mill. 1000 m3 FIM mill. 1000 m3 FIM mill. 1000 m3 FIM mill.
Ruotsi 182 47 Libanon 13 15 Ruotsi 492 130 Ruotsi 22 1
Sweden Lebanon Sweden Sweden
Norja 3 1 Oman 12 14 Egypti 141 70
Norway Oman Egypt
Iso-Britannia 9 11 Saksa 115 56
United Kingdom Germany
Kypros 5 5 Iso-Britannia 54 55
Cyprus United Kingdom
Saudi-Arabia 5 6 Norja 41 15
Saudi Arabia Norway
Muut 0 1 Muut 8 24 Muut 150 132 Muut 0 1
Others Others Others Others
Yhteensä 185 48 Yhteensä 52 74 Yhteensä 993 458 Yhteensä 22 2
Total Total Total Total
271
 10 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa ã
Metsätilastollinen vuosikirja
10.5 Raakapuun tuonti maittain 1998
Imports of roundwood by country, 1998
Lähteet: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources: Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
Mänty Kuusi Muut havupuut Havupuut yhteensä 
Pine Spruce Other softwood Softwood total
Maa Määrä Arvo Maa Määrä Arvo Maa Määrä Arvo Maa Määrä Arvo
1000 m3 milj. mk 1000 m3 milj. mk 1000 m3 milj. mk 1000 m3 milj. mk
Country  Quantity Value Country Quantity Value Country Quantity Value Country Quantity Value
1000 m3 FIM mill. 1000 m3 FIM mill. 1000 m3 FIM mill. 1000 m3 FIM mill.
Venäjä 1 606 314 Venäjä 1 388 276 Viro 3 1 Venäjä 2 994 590
Russia Russia Estonia Russia
Saksa 142 28 Viro 103 22 Viro 239 52
Germany Estonia Estonia
Viro 133 29 Latvia 42 9 Saksa 142 28
Estonia Latvia Germany
Latvia 63 14 Ruotsi 1 0 Latvia 105 23
Latvia Sweden Latvia
Ruotsi 26 5 Valko-Venäjä 1 0 Ruotsi 28 5
Sweden Belarus Sweden
Muut - Others 15 3 Muut - Others 0 0 Muut - Others 16 3
Yht. - Total 1 984 393 Yht. - Total 1 535 308 Yht. - Total 4 1 Yht. - Total 3 523 702
Koivu Eukalyptus Muut lehtipuut Lehtipuut yhteensä 
Birch Eucalyptus Other hardwood Hardwood total
Venäjä 5 996 1 157 Uruguay 114 38 Venäjä 150 19 Venäjä 6 146 1 175
Russia Uruguay Russia Russia
Viro 533 134 Viro 70 13 Viro 603 147
Estonia Estonia Estonia
Latvia 213 51 Latvia 3 1 Latvia 216 51
Latvia Latvia Latvia
Valko-Venäjä 46 9 Saksa 2 6 Uruguay 114 38
Belarus Germany Uruguay
Ruotsi 8 1 Ranska 0 1 Valko-Venäjä 46 9
Sweden France Belarus
Muut - Others 0 0 Muut - Others 0 0 Muut - Others 0 1 Muut - Others 10 9
Yht. - Total 6 796 1 352 Yht. - Total 114 38 Yht. - Total 225 40 Yht. - Total 7 136 1 430
Hake ja polttopuu Kyllästetty puu Raakapuu yhteensä Jätepuu 
Chips and fuelwood Impregnated wood Roundwood total Wood residues
Venäjä 519 62 Venäjä 0 0 Venäjä 9 659 1 827 Venäjä 557 42
Russia Russia Russia Russia
Viro 163 34 Viro 1 005 234 Viro 53 5
Estonia Estonia Estonia
Latvia 54 8 Latvia 375 83
Latvia Latvia
Ruotsi 19 3 Saksa 143 34
Sweden Germany
Liettua 7 1 Uruguay 114 38
Lithuania Uruguay
Muut - Others 0 0 Muut - Others 0 0 Muut - Others 124 25 Muut - Others 1 1
Yht. - Total 763 109 Yht. - Total 0 0 Yht. - Total 11 421 2 241 Yht. - Total 612 48
272
ã 10 Foreign trade by forest industries
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
10.6 Raaka- ja jätepuun vienti 1965–98
Exports of roundwood and wood residues, 1965–98
1 000 m3
1 Sisältää kyllästetyn puun.
Includes impregnated wood.
Lähteet: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources: Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
Vuosi Havupuu 
1
Lehtipuu Polttopuu Hake Raakapuu Jätepuu Yhteensä
Year Softwood 
1
Hardwood Fuelwood Chips Roundwood Wood residues Total
1965 751 179 7 - 937 148 1 085
1966 587 245 4 42 878 70 948
1967 363 413 4 87 867 58 925
1968 344 213 6 85 648 64 712
1969 544 311 2 85 942 87 1 029
1970 748 495 1 82 1 326 49 1 375
1971 718 345 0 92 1 155 36 1 191
1972 292 276 2 92 662 0 662
1973 322 246 1 93 662 18 680
1974 372 178 0 85 635 21 656
1975 418 128 0 95 641 16 657
1976 523 75 0 114 712 54 766
1977 958 61 0 129 1 149 40 1 189
1978 575 15 0 117 707 23 730
1979 1 233 17 1 112 1 362 47 1 409
1980 1 814 60 4 240 2 119 221 2 340
1981 2 205 276 1 237 2 719 200 2 919
1982 927 188 1 102 1 217 10 1 227
1983 728 57 1 102 888 17 905
1984 996 53 0 139 1 188 15 1 203
1985 1 177 33 1 135 1 346 13 1 359
1986 1 329 72 1 172 1 574 7 1 581
1987 1 491 98 0 198 1 786 9 1 795
1988 767 27 24 203 1 020 3 1 023
1989 622 6 1 224 852 6 858
1990 422 5 0 202 629 10 639
1991 272 5 0 195 472 15 487
1992 475 27 1 213 716 5 721
1993 975 27 1 213 1 217 4 1 221
1994 1 594 35 1 179 1 809 5 1 814
1995 974 59 1 163 1 197 0 1 197
1996 667 13 3 169 852 6 858
1997 726 22 4 175 928 11 938
1998 786 22 6 179 993 22 1 015
273
 10 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa ã
Metsätilastollinen vuosikirja
10.7 Raaka- ja jätepuun tuonti 1965–98
Imports of roundwood and wood residues, 1965–98
1 000 m3
1 Sisältää kyllästetyn puun.
Includes impregnated wood.
Lähteet: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources: Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
Vuosi Havupuu 1 Lehtipuu Polttopuu Hake Raakapuu Jätepuu Yhteensä
Year Softwood 1 Hardwood Fuelwood Chips Roundwood Wood residues Total
1965 2 055 505 105 - 2 665 691 3 356
1966 1 822 266 102 - 2 191 775 2 966
1967 1 551 359 193 11 2 114 898 3 012
1968 1 759 351 224 19 2 353 746 3 099
1969 1 433 667 309 11 2 419 441 2 860
1970 1 638 973 147 27 2 785 480 3 265
1971 2 218 838 198 19 3 273 579 3 852
1972 2 322 389 217 22 2 951 432 3 383
1973 3 192 1 277 320 50 4 839 775 5 614
1974 2 498 2 128 356 51 5 033 965 5 998
1975 2 485 1 985 332 90 4 893 941 5 834
1976 2 249 2 046 307 155 4 757 798 5 555
1977 2 136 1 554 212 130 4 032 449 4 481
1978 2 217 1 332 95 92 3 735 211 3 946
1979 1 790 1 620 67 98 3 575 173 3 748
1980 2 033 1 722 96 58 3 909 184 4 093
1981 1 894 1 767 78 206 3 946 161 4 107
1982 2 876 1 559 73 579 5 088 283 5 371
1983 3 542 1 941 61 776 6 319 351 6 670
1984 4 132 2 449 41 674 7 297 272 7 569
1985 3 151 2 263 45 334 5 793 260 6 053
1986 2 350 2 332 48 176 4 906 522 5 428
1987 2 255 3 196 52 222 5 725 275 6 000
1988 1 991 3 804 30 196 6 021 204 6 225
1989 2 208 4 214 36 155 6 613 159 6 772
1990 2 140 3 563 28 249 5 981 64 6 045
1991 2 059 2 965 58 392 5 473 107 5 580
1992 1 929 4 011 21 898 6 858 71 6 929
1993 1 263 5 019 34 293 6 608 364 6 972
1994 2 211 5 612 30 518 8 371 227 8 598
1995 2 791 7 769 42 426 11 028 255 11 283
1996 3 157 4 466 44 451 8 117 403 8 520
1997 3 122 4 634 47 583 8 386 506 8 892
1998 3 523 7 136 130 633 11 421 612 12 033
274
ã 10 Foreign trade by forest industries
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
10.8 Metsäteollisuustuotteiden vienti 1998
Exports of forest industry products, 1998
Lähteet: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources: Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
Yks. Määrä,  Arvo, Yksikköarvo, Muutos, 1998/97
Tuote Product 1 000 yks.  milj. mk mk/yksikkö Change 1998/97
Unit Quantity,  Value, Unit value, Määrä,% Arvo,%
1 000 units  FIM mill. FIM/unit Quantity,% Value,%
PUUTAVARATEOLLISUUS WOOD PRODUCTS INDUSTRY . . 15 263 . . 1
Sahatavara Sawn goods m³ 8 308 8 449 1 017 10 -2
mäntysahatavara pine sawn goods m³ 3 541 3 906 1 103 8 1
kuusisahatavara spruce sawn goods m³ 4 181 3 759 899 11 -5
muu havusahatavara other sawn softwood m³ 0 0 3 750 . .
höylätty havusahatavara planed sawn softwood m³ 561 724 1 291 20 3
lehtisahatavara sawn hardwood m³ 25 61 2 474 -3 -1
Vaneri Plywood m³ 832 2 920 3 511 -5 3
Viilu Veneers m³ 84 211 2 501 10 16
Lastulevy Particle board m³ 184 230 1 249 -6 -1
Kuitulevy Fibreboard t - m.t. 64 123 1 920 15 6
Huonekalut Furniture . . 1 140 . . 3
Muut puuteokset Other wood products . . 1 443 . . 1
Puutalot Prefabricated wooden houses . . 747 . . 12
MASSA- JA PAPERITEOLL. PULP AND PAPER INDUSTRY t - m.t. 13 466 52 216 . 3 9
Massa Pulp t - m.t. 1 711 3 823 2 235 -5 -9
mekaaninen puumassa mechanical pulp t - m.t. 0 0 3 032 . .
puolikemiallinen puumassa semichemical pulp t - m.t. 88 189 2 147 -2 2
valkaisematon sulfaattisellu unbleached sulphate pulp t - m.t. 25 71 2 856 -20 -19
valkaistu sulfaattisellu bleached sulphate pulp t - m.t. 1 522 3 510 2 306 -7 -10
havusulfaatti softwood sulphate pulp t - m.t. 851 2 050 2 409 -12 -14
lehtisulfaatti hardwood sulphate pulp t - m.t. 671 1 460 2 177 2 -2
liukosellu dissolving pulp t - m.t. . 0 . .. ..
valkaisematon sulfiittisellu unbleached sulphite pulp t - m.t. 0 0 2 173 -84 -85
valkaistu sulfiittisellu bleached sulphite pulp t - m.t. 0 0 8 219 . .
keräyspaperi- ja massa recycled paper and pulp t - m.t. 76 53 694 55 18
muu kuin puumassa pulp other than woodpulp t - m.t. 0 1 1 728 -83 -76
Paperi Paper t - m.t. 9 229 36 266 3 929 6 15
sanomalehtipaperi newsprint t - m.t. 1 199 3 405 2 838 -1 4
aikakauslehtipaperi magazine paper t - m.t. 4 875 19 249 3 949 8 22
päällystämätön uncoated t - m.t. 1 893 6 688 3 532 4 15
päällystetty coated t - m.t. 2 981 12 561 4 213 11 26
hienopaperi fine paper t - m.t. 2 487 10 414 4 188 8 12
päällystämätön uncoated t - m.t. 1 342 5 373 4 004 -1 3
päällystetty coated t - m.t. 1 145 5 041 4 404 22 23
säkkipaperi sack paper t - m.t. 99 386 3 891 -13 -12
muu voimapaperi other kraft paper t - m.t. 213 841 3 954 -10 -11
muu paperi other paper t - m.t. 357 1 971 5 523 3 7
Kartonki Paperboard t - m.t. 2 118 8 515 4 020 1 2
kraftlaineri kraftliner t - m.t. 158 489 3 097 -3 1
muu sulfaattikartonki other sulphate paperboard t - m.t. 453 2 037 4 493 -1 -1
fluting fluting t - m.t. 400 686 1 715 -2 5
muu kartonki other paperboard t - m.t. 1 107 5 303 4 791 4 3
Paperin ja kartongin jalosteet Converted paper and t - m.t. 408 3 612 8 858 -8 -6
paperboard products
KAIKKIAAN GRAND TOTAL . . 67 479 . . 7
275
10 M
etsäteollisuuden ulkom
aankauppa ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
10.9  Metsäteollisuustuotteiden vientimäärät maittain 1998
Exports of forest industry products by country, 1998
Lähteet - Sources: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos - Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
Saha- Vaneri Lastu- Kuitu- Mekaaniset Sellu  Sanoma- Muu paino- ja Voima- Muu Paperi  Kartonki Paperin ja
tavara ja viilu levy levy massat  lehtipaperi kirjoituspaperi paperi paperi yhteensä kartongin jalosteet
Maa Country Sawn Plywood Particle Fibre- Mechanical Chemical  News- Other printing Kraft Other Paper,  Paper- Converted
goods and  board board pulp pulp  print and writing paper paper total  board products
veneers paper
1 000 m3 1 000 tonnia   1 000 m.t.
Eurooppa Europe 6 052,3 831,4 184,3 60,8 70,1 1 453,7 1 002,7 5 727,1 260,5 284,5 7 274,9 1 551,4 320,0
Euroopan unioni The European Union 5 840,2 755,1 139,6 55,9 59,3 1 371,3 913,8 5 083,7 232,0 266,3 6 495,9 1 369,1 218,3
Alankomaat The Netherlands 786,7 120,8 2,0 9,3 14,9 42,4 70,6 359,1 16,1 9,7 455,5 113,5 6,3
Belgia-Luxemburg Belgium-Luxembourg 143,3 15,3 0,2 3,4 1,6 31,2 31,8 546,3 5,4 43,1 626,6 95,2 4,6
Espanja Spain 142,9 22,8 - - 5,6 13,6 93,4 411,7 26,7 11,0 542,8 231,5 7,9
Irlanti Ireland 200,7 9,5 2,2 2,3 0,2 3,2 33,4 13,6 0,9 3,0 50,9 7,3 3,3
Iso-Britannia United Kingdom 1 375,5 81,5 92,6 24,8 7,1 247,7 333,1 1 214,8 36,7 74,1 1 658,8 217,3 33,5
Italia Italy 270,3 39,1 - 0,7 5,1 109,8 14,0 250,2 29,3 10,5 304,0 47,6 6,3
Itävalta Austria 139,5 21,7 - - - 16,1 10,7 78,0 18,8 0,7 108,2 23,8 4,0
Kreikka Greece 128,3 1,6 - 0,6 0,5 0,8 27,5 59,1 2,4 0,6 89,5 33,5 1,7
Portugali Portugal 5,9 4,9 - - - 45,6 20,0 45,0 2,9 1,0 68,9 7,7 0,8
Ranska France 886,1 89,3 - 0,8 11,3 104,7 43,9 602,7 30,8 32,0 709,5 62,0 29,4
Ruotsi Sweden 57,6 85,5 18,7 3,5 7,2 59,3 15,8 135,7 6,0 14,3 171,8 82,7 52,1
Saksa Germany 1 100,4 218,6 0,0 8,2 5,8 696,9 136,4 1 240,7 51,2 62,6 1 491,0 386,0 53,1
Tanska Denmark 603,1 44,5 24,0 2,4 - 0,0 83,1 126,8 4,8 3,7 218,4 61,1 15,3
Muu Länsi-Eurooppa Other Western Europe 174,7 52,2 11,1 2,6 0,4 48,7 24,5 212,7 6,4 4,4 248,0 33,4 24,2
Islanti Iceland 10,7 4,0 6,9 0,2 - - 0,1 2,1 0,0 0,4 2,6 0,1 0,7
Norja Norway 110,9 33,8 4,3 1,7 0,4 0,1 13,7 95,7 2,9 1,1 113,4 18,1 21,3
Sveitsi Switzerland 53,0 14,1 - 0,1 - 48,5 9,9 114,5 2,9 2,8 130,1 15,1 2,3
Muut Others 0,2 0,3 - 0,6 - 0,1 0,7 0,3 0,6 0,2 1,9 0,1 0,0
Muu Eurooppa Other Europe 37,4 24,0 33,5 2,3 10,5 33,7 64,5 430,7 22,1 13,7 531,0 148,9 77,4
Latvia Latvia 0,1 0,2 1,1 0,0 - 0,0 0,6 11,0 0,4 1,6 13,6 8,2 3,7
Liettua Lithuania 0,4 0,1 0,2 0,0 - - 2,6 8,4 0,3 0,1 11,5 0,9 2,8
Puola Poland 3,6 4,3 0,2 0,0 4,4 6,4 10,0 154,9 4,2 1,4 170,4 27,5 7,1
Slovakia Slovakia 0,1 1,1 - - 1,3 0,6 4,9 33,7 - 0,7 39,3 11,8 1,8
Tsekki Czech Republic 5,2 3,1 0,0 0,0 2,1 6,2 4,8 17,2 5,2 0,0 27,2 6,1 4,1
Turkki Turkey 1,4 6,2 - - 1,6 6,0 21,3 42,9 1,2 2,9 68,2 18,4 3,2
Ukraina Ukraine 0,3 0,0 0,2 0,0 0,1 - 0,5 9,1 0,0 0,2 9,9 15,4 1,3
Unkari Hungary 16,7 1,4 0,1 0,0 0,7 2,0 12,3 34,5 6,6 0,2 53,5 14,1 3,7
Valko-Venäjä Belarus - - - - - - - 1,4 - 1,0 2,5 0,7 0,5
Venäjä Russian Federation 4,9 2,1 23,3 1,2 0,0 5,9 0,4 69,4 0,5 4,1 74,4 31,5 37,8
Viro Estonia 4,0 3,2 8,5 1,0 - 0,0 4,5 14,0 0,1 0,9 19,4 6,6 10,4
Muut Others 0,7 2,4 0,0 0,0 0,2 6,5 2,5 34,2 3,8 0,6 41,1 7,7 1,0
Aasia Asia 868,9 44,5 0,1 1,7 4,8 83,5 113,9 376,9 33,0 37,9 561,8 324,6 52,1
Afrikka Africa 1 341,6 2,2 0,1 1,2 0,8 4,6 15,2 77,8 3,8 5,2 102,0 61,9 5,1
Pohjois-Amerikka North America 38,3 36,9 - 0,0 11,1 4,7 14,7 747,4 1,0 21,1 784,3 100,4 19,3
Lat. Amerikka Latin America 0,0 1,0 - - 1,0 0,0 20,6 267,2 11,0 1,2 300,0 50,1 5,7
Oseania Oceania 7,1 0,3 - 0,1 0,2 - 32,4 164,8 2,5 6,9 206,6 29,8 5,5
KAIKKIAAN GRAND TOTAL 8 308,1 916,2 184,5 63,9 88,1 1 546,5 1 199,5 7 361,2 311,9 356,9 9 229,5 2 118,2 407,8
276
ã
 10 Foreign trade by forest industries
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
10.10  Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo maittain 1998
Value of exports of forest industry products by country, 1998
Lähteet: - Sources: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos - Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
Saha- Vaneri Lastu- Kuitu- Mekaaniset Sellu  Sanoma- Paino- ja Voima- Muu Paperi  Kartonki Paperin ja
tavara ja viilu levy levy massat  lehtipaperi kirjoituspaperi paperi paperi yhteensä kartongin jalosteet
Maa Country Sawn Plywood Particle Fibre- Mechanical Chemical  News- Printing Kraft Other Paper,  Paper- Converted
goods and  board board pulp pulp  print and writing paper paper total  board products
veneers paper
milj. mk   FIM mill.
Eurooppa Europe 6 373,6 2 808,2 230,0 117,0 152,1 3 371,5 2 871,7 23 178,3 1 029,5 1 579,7 28 659,1 6 330,3 2 963,0
Euroopan unioni The European Union 6 100,1 2 513,0 149,3 102,3 129,1 3 188,3 2 634,4 20 467,6 904,8 1 498,1 25 504,9 5 496,9 1 853,3
Alankomaat The Netherlands 692,4 312,7 2,2 15,2 34,6 95,7 195,7 1 439,4 65,6 58,6 1 759,3 546,6 52,7
Belgia-Luxemburg Belgium-Luxembourg 129,9 60,0 0,2 3,9 3,8 74,7 90,0 2 132,6 23,6 210,1 2 456,3 330,8 46,4
Espanja Spain 135,6 94,6 - - 10,8 31,2 257,9 1 642,0 94,5 54,4 2 048,7 795,1 66,8
Irlanti Ireland 204,4 20,0 2,6 4,1 0,4 9,0 86,8 50,2 3,9 15,9 156,8 39,6 16,4
Iso-Britannia United Kingdom 1 633,7 288,0 96,6 52,8 16,2 597,1 996,9 5 073,7 164,3 459,7 6 694,5 1 019,3 248,9
Italia Italy 326,8 153,5 - 1,3 9,4 248,5 41,3 928,5 97,6 75,0 1 142,3 186,1 59,8
Itävalta Austria 141,9 91,3 - - - 35,8 31,0 311,2 58,0 5,7 406,0 104,7 41,0
Kreikka Greece 131,7 4,1 - 1,2 1,1 2,1 80,4 242,6 7,7 2,4 333,1 94,7 15,8
Portugali Portugal 5,9 17,0 - - - 102,4 56,2 188,7 10,9 5,7 261,5 35,2 7,0
Ranska France 820,9 223,3 - 1,1 25,9 258,5 137,4 2 466,6 123,6 204,0 2 931,6 289,1 257,2
Ruotsi Sweden 69,5 260,8 28,2 6,6 15,5 137,2 44,2 576,9 25,6 75,4 722,1 315,9 411,5
Saksa Germany 1 129,2 844,2 0,0 11,4 11,5 1 596,1 391,2 4 886,6 208,3 308,2 5 794,3 1 522,4 473,9
Tanska Denmark 678,2 143,4 19,3 4,8 - 0,0 225,6 528,6 21,3 23,0 798,4 217,5 155,9
Muu Länsi-Eurooppa Other Western Europe 207,2 194,4 16,4 5,9 0,7 111,3 69,8 853,3 29,3 24,9 977,2 176,7 235,8
Islanti Iceland 11,8 12,7 8,6 0,5 - - 0,3 10,0 0,1 2,0 12,4 0,5 7,5
Norja Norway 135,1 116,3 7,8 3,9 0,7 0,3 37,1 375,4 13,8 6,0 432,3 96,0 202,4
Sveitsi Switzerland 60,0 63,2 - 0,5 - 110,7 30,1 466,6 13,4 15,3 525,4 79,7 25,9
Muut Others 0,3 2,2 - 1,0 - 0,4 2,3 1,3 2,0 1,5 7,1 0,5 0,0
Muu Eurooppa  Other Europe 66,3 100,8 64,4 8,8 22,2 71,8 167,5 1 857,4 95,4 56,8 2 177,0 656,8 873,8
Latvia Latvia 0,4 2,7 1,9 0,0 - 0,0 1,6 49,5 2,4 3,2 56,6 25,9 48,8
Liettua Lithuania 0,7 0,4 1,1 0,0 - - 6,6 38,0 1,5 0,4 46,6 3,9 35,5
Puola Poland 4,7 23,0 0,8 0,1 9,4 12,3 28,3 642,7 21,1 6,6 698,7 132,4 87,4
Slovakia Slovakia 0,2 5,9 - - 2,7 2,0 13,6 127,1 - 2,5 143,2 50,8 16,6
Tsekki Czech Republic 5,4 9,9 0,0 0,0 4,5 14,0 13,4 69,6 20,3 0,0 103,3 27,1 35,8
Turkki Turkey 1,9 25,7 - - 3,2 11,9 52,7 173,1 4,4 10,6 240,9 67,5 22,6
Ukraina Ukraine 1,2 0,0 0,4 0,1 0,4 - 1,5 46,2 0,1 1,9 49,8 66,6 19,6
Unkari Hungary 23,8 6,9 0,6 0,0 1,5 4,0 31,9 138,8 25,4 1,1 197,1 61,7 25,2
Valko-Venäjä Belarus - - - - - - - 8,0 - 4,6 12,6 3,2 3,4
Venäjä Russian Federation 14,7 6,9 41,4 5,5 0,0 16,2 1,6 369,0 3,0 15,6 389,2 157,3 425,7
Viro Estonia 12,3 11,8 18,2 3,0 - 0,0 9,7 62,0 0,5 7,8 80,0 20,0 143,8
Muut Others 1,3 7,6 0,1 0,1 0,4 11,5 6,6 133,3 16,6 2,5 159,0 40,4 9,5
Aasia Asia 869,5 173,0 0,3 3,8 8,1 183,3 312,2 1 318,7 123,9 194,9 1 949,7 1 286,8 254,0
Afrikka Africa 1 139,1 9,8 0,1 1,6 1,8 12,1 39,2 278,9 16,4 25,2 359,6 202,8 28,2
Pohjois-Amerikka North America 53,9 133,2 - 0,0 24,9 13,4 44,9 3 072,8 7,3 120,0 3 244,9 416,5 265,8
Lat. Amerikka Latin America 0,1 4,2 - - 2,1 0,2 55,8 1 172,7 38,7 9,6 1 276,9 156,5 54,6
Oseania Oceania 13,1 2,9 - 0,2 0,3 - 80,8 641,6 11,4 41,6 775,4 122,2 46,5
KAIKKIAAN GRAND TOTAL 8 449,3 3 131,4 230,4 122,6 189,2 3 580,5 3 404,5 29 663,0 1 227,1 1 970,9 36 265,6 8 515,1 3 612,1
277
 10 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa ã
Metsätilastollinen vuosikirja
10.11 Suomen ulkomaankaupan jakautuminen maittain 1998
Distribution of foreign trade by country, 1998
Lähteet: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources: Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
Maa Country Koko Metsäteollisuus- Muu vienti Koko Metsäteollisuus- 
tavaravienti tuotteiden vienti tavaratuonti tuotteiden tuonti
Total exports Exports of forest Other exports Total imports Imports of forest
of goods industry products of goods industry products
milj. mk % milj. mk % milj. mk % milj. mk % milj. mk %
FIM mill. FIM mill. FIM mill. FIM mill. FIM mill.
Eurooppa Europe 173 883 75,4 54 001 80,0 119 882 73,5 128 253 74,2 3 988 88,7
Euroopan unioni The European Union 127 789 55,4 46 978 69,6 80 811 49,5 100 372 58,1 3 104 69,0
Alankomaat The Netherlands 10 441 4,5 3 557 5,3 6 885 4,2 7 303 4,2 196 4,4
Belgia-Luxemburg Belgium-Luxembourg 5 760 2,5 3 185 4,7 2 575 1,6 4 550 2,6 82 1,8
Espanja Spain 5 806 2,5 3 212 4,8 2 593 1,6 2 922 1,7 84 1,9
Irlanti Ireland 1 444 0,6 466 0,7 978 0,6 1 617 0,9 3 0,1
Iso-Britannia United Kingdom 21 256 9,2 10 925 16,2 10 331 6,3 12 552 7,3 191 4,2
Italia Italy 8 863 3,8 2 153 3,2 6 710 4,1 7 137 4,1 152 3,4
Itävalta Austria 3 083 1,3 923 1,4 2 160 1,3 1 909 1,1 40 0,9
Kreikka Greece 2 374 1,0 589 0,9 1 785 1,1 312 0,2 6 0,1
Portugali Portugal 1 518 0,7 433 0,6 1 085 0,7 1 026 0,6 22 0,5
Ranska France 11 732 5,1 4 856 7,2 6 876 4,2 8 433 4,9 163 3,6
Ruotsi Sweden 21 771 9,4 2 288 3,4 19 483 11,9 20 243 11,7 1 349 30,0
Saksa Germany 27 277 11,8 12 228 18,1 15 049 9,2 26 192 15,2 653 14,5
Tanska Denmark 6 464 2,8 2 162 3,2 4 302 2,6 6 175 3,6 162 3,6
Muu Länsi-Eurooppa Other Western Europe 10 636 4,6 2 213 3,3 8 423 5,2 8 832 5,1 147 3,3
Islanti Iceland 207 0,1 71 0,1 136 0,1 84 0,0 0 0,0
Norja Norway 7 552 3,3 1 183 1,8 6 370 3,9 6 016 3,5 120 2,7
Sveitsi Switzerland 2 838 1,2 948 1,4 1 890 1,2 2 687 1,6 27 0,6
Muut Others 39 0,0 12 0,0 27 0,0 44 0,0 0 0,0
Muu Eurooppa Other Europe 35 458 15,4 4 809 7,1 30 649 18,8 19 050 11,0 737 16,4
Latvia Latvia 1 720 0,7 153 0,2 1 567 1,0 289 0,2 41 0,9
Liettua Lithuania 1 093 0,5 99 0,1 994 0,6 166 0,1 4 0,1
Puola Poland 4 136 1,8 993 1,5 3 144 1,9 1 525 0,9 81 1,8
Slovakia Slovakia 416 0,2 225 0,3 191 0,1 233 0,1 9 0,2
Tsekki Czech Republic 1 391 0,6 208 0,3 1 182 0,7 787 0,5 12 0,3
Turkki Turkey 2 128 0,9 387 0,6 1 742 1,1 441 0,3 1 0,0
Ukraina Ukraine 714 0,3 151 0,2 563 0,3 141 0,1 1 0,0
Unkari Hungary 1 375 0,6 331 0,5 1 044 0,6 661 0,4 69 1,5
Valko-Venäjä Belarus 130 0,1 22 0,0 108 0,1 23 0,0 1 0,0
Venäjä Russia 13 804 6,0 1 600 2,4 12 205 7,5 11 360 6,6 211 4,7
Viro Estonia 7 597 3,3 408 0,6 7 190 4,4 3 045 1,8 290 6,4
Muut Others 953 0,4 234 0,3 719 0,4 377 0,2 17 0,4
Aasia Asia 25 156 10,9 5 039 7,5 20 116 12,3 21 025 12,2 173 3,9
Afrikka Africa 4 210 1,8 1 763 2,6 2 447 1,5 1 253 0,7 76 1,7
Pohjois-Amerikka North America 18 458 8,0 4 214 6,2 14 244 8,7 14 919 8,6 246 5,5
Lat. Amerikka Latin America 4 979 2,2 1 496 2,2 3 483 2,1 3 344 1,9 14 0,3
Oseania Oceania 2 369 1,0 966 1,4 1 403 0,9 1 231 0,7 2 0,0
KAIKKIAAN GRAND TOTAL 230 569 100,0 67 479 100,0 163 090 100,0 172 819 100,0 4 497 100,0
278
ã
 10 Foreign trade by forest industries
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
10.12  Metsäteollisuustuotteiden vienti 1960–98
 Exports of forest industry products, 1960–98
Lähteet:     Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources: Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
Tuote Product Mittayksikkö 1960 1970 1975 1980 1985 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
Unit 
Sahatavara Sawn goods 1000 m3 5 339 4 702 2 856 6 939 4 898 4 173 4 265 4 649 6 216 7 181 7 361 7 036 7 534 8 308
Vaneri ja viilu Plywood and veneer " 358 605 346 548 472 539 370 375 582 694 728 855 956 916
Lastulevy Particle board " 40 168 276 374 191 184 132 95 195 200 223 238 197 184
Kuitulevy Fibreboard (Wallboard) 1000 t - m.t. 128 152 79 86 56 46 38 45 53 60 53 55 56 64
Mekaaniset massat Mechanical pulp " 176 44 16 23 13 56 67 83 83 72 67 69 90 88
Sellu Chemical pulp " 1 419 2 013 928 1 916 1 521 1 405 1 282 1 206 1 372 1 420 1 235 1 473 1 662 1 546
liukosellu dissolving pulp " 152 252 136 184 133 97 33 10 0 0 .. .. .. ..
muu sulfiittisellu other sulphite pulp " 766 577 283 285 159 61 81 9 1 1 3 1 0 0
sulfaattisellu sulphate pulp " 500 1 184 508 1 447 1 229 1 247 1 168 1 187 1 371 1 419 1 232 1 472 1 662 1 546
Muut massat Other pulp " .. .. 5 38 85 63 73 38 35 35 44 43 51 76
Paperi Paper " 1 170 2 478 2 341 3 688 4 898 6 133 6 026 6 293 7 056 7 766 7 685 7 120 8 707 9 229
sanomalehtipaperi newsprint " 691 1 187 776 1 432 1 643 1 202 1 159 1 146 1 250 1 252 1 099 1 051 1 211 1 199
muu paino- ja kirjoituspaperi other printing and writing paper" 172 779 1 176 1 750 2 758 4 251 4 243 4 525 5 149 5 833 5 993 5 498 6 799 7 361
voimapaperi kraft paper " 218 317 210 314 298 354 320 298 329 356 322 279 351 312
muu paperi other paper " 89 195 179 191 200 326 303 326 328 325 272 293 346 357
Kartonki Paperboard " 440 1 044 756 1 104 1 268 1 566 1 603 1 754 1 764 1 986 1 918 1 942 2 094 2 118
Paperin ja kartongin jalosteet " 52 211 293 418 455 325 243 273 308 369 381 415 445 408
Converted paper and paperboard products
Paperi, kartonki ja jalosteet yhteensä " 1 663 3 732 3 390 5 210 6 622 8 024 7 871 8 320 9 129 10 122 9 984 9 477 11 246 11 755
Paper, paperboard and converted products, total
279
10 M
etsäteollisuuden ulkom
aankauppa ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
10.13 Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo 1970–98
Value of exports of forest industry products, 1970–98
1 Tuoteryhmään lisätty puiset huonekalut vuodesta 1995 alkaen.
Wooden furniture included as of 1995.
Lähteet: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources: Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
Tuote Product 1970 1980 1990 1995 1996 1997 1998
milj. mk % milj. mk % milj. mk % milj. mk % milj. mk % milj. mk % milj. mk %
FIM mill. FIM mill. FIM mill. FIM mill. FIM mill. FIM mill. FIM mill.
SUOMEN TAVARAVIENTI TOTAL EXPORTS OF GOODS 9 687 100,0 52 793 100,0 101 339 100,0 176 021 100,0 186 334 100,0 212 840 100,0 230 569 100,0
RAAKA- JA JÄTEPUU ROUNDWOOD AND WOOD RESIDUES 88 0,9 545 1,0 252 0,2 520 0,3 424 0,2 462 0,2 461 0,2
PUUTAVARATEOLLISUUS WOOD-PRODUCTS INDUSTRY 1 500 15,5 7 093 13,4 7 187 7,1 13 210 7,5 12 452 6,7 15 138 7,1 15 263 6,6
Sahatavara Sawn goods 924 9,5 4 960 9,4 4 441 4,4 7 692 4,4 6 714 3,6 8 587 4,0 8 449 3,7
Vaneri ja viilu Plywood and veneers 415 4,3 1 274 2,4 2 005 2,0 2 531 1,4 2 585 1,4 3 009 1,4 3 131 1,4
Lastulevy Particle board 43 0,4 222 0,4 175 0,2 259 0,1 243 0,1 232 0,1 230 0,1
Kuitulevy Fibreboard (Wallboard) 62 0,6 131 0,2 103 0,1 117 0,1 107 0,1 116 0,1 123 0,1
Muut 1 Others 1 56 0,6 507 1,0 463 0,5 2 610 1,5 2 804 1,5 3 194 1,5 3 329 1,4
MASSA- JA PAPERITEOLLISUUS PULP AND PAPER INDUSTRY 3 789 39,1 15 304 29,0 30 956 30,5 47 066 26,7 42 752 22,9 47 979 22,5 52 216 22,6
Mekaaniset massat Mechanical pulp 13 0,1 26 0,0 131 0,1 194 0,1 130 0,1 185 0,1 189 0,1
Sellu Chemical pulp 1 205 12,4 3 414 6,5 3 673 3,6 4 297 2,4 3 324 1,8 3 973 1,9 3 581 1,6
liukosellu dissolving pulp 194 2,0 423 0,8 326 0,3 .. .. .. .. .. .. 0 0,0
muu sulfiittisellu other sulphite pulp 334 3,4 508 1,0 186 0,2 6 0,0 2 0,0 1 0,0 0 0,0
sulfaattisellu sulphate pulp 676 7,0 2 483 4,7 3 161 3,1 4 291 2,4 3 322 1,8 3 972 1,9 3 580 1,6
Muut massat Other pulp 0 0,0 22 0,0 86 0,1 52 0,0 43 0,0 47 0,0 53 0,0
Paperi Paper 1 633 16,9 7 666 14,5 19 462 19,2 31 336 17,8 28 128 15,1 31 577 14,8 36 266 15,7
sanomalehtipaperi newsprint 631 6,5 2 420 4,6 2 917 2,9 3 171 1,8 3 371 1,8 3 271 1,5 3 405 1,5
muu paino- ja kirjoituspaperi other printing and writing paper 539 5,6 3 868 7,3 13 830 13,6 25 379 14,4 22 090 11,9 25 088 11,8 29 663 12,9
voimapaperi kraft paper 241 2,5 720 1,4 1 270 1,3 1 363 0,8 1 155 0,6 1 384 0,7 1 227 0,5
muu paperi other paper 222 2,3 658 1,2 1 445 1,4 1 424 0,8 1 511 0,8 1 834 0,9 1 971 0,9
Kartonki Paperboard 681 7,0 2 373 4,5 5 415 5,3 7 925 4,5 7 604 4,1 8 340 3,9 8 515 3,7
Paperin ja kartongin jalosteet Converted paper and paperboard products 258 2,7 1 803 3,4 2 189 2,2 3 261 1,9 3 522 1,9 3 858 1,8 3 612 1,6
RAAKAPUU JA METSÄTEOLLISUUS- ROUNDWOOD AND FOREST 5 377 55,5 22 942 43,5 38 394 37,9 60 796 34,5 55 628 29,9 63 579 29,9 67 940 29,5
TUOTTEET YHTEENSÄ INDUSTRY PRODUCTS TOTAL 
MUU VIENTI OTHER EXPORTS 4 310 44,5 29 851 56,5 62 945 62,1 115 225 65,5 130 706 70,1 149 261 70,1 162 629 70,5
280
ã 10 Foreign trade by forest industries
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
10.14 Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo maittain 1990–98
Value of exports of forest industry products by country, 1990–98
1
Sisältää vuonna 1990 silloisten EU-maiden lisäksi myös Itävallan ja Ruotsin, jotka liittyivät EU:n jäseniksi vuonna 1995.
Austria and Sweden are also included in 1990.
Taulukko sisältää myös puiset huonekalut vuodesta 1995 alkaen. 
Wooden furniture included as of 1995.
Lähteet: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources: Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
Maa Country 1990 1995 1996 1997 1998
milj. mk % milj. mk % milj. mk % milj. mk % milj. mk %
FIM mill. FIM mill. FIM mill. FIM mill. FIM mill.
Eurooppa Europe 32 512 85,2 47 307 78,5 43 800 79,3 49 780 78,9 54 001 80,0
Euroopan unioni 1 The European Union 1 27 873 73,1 41 947 69,6 38 170 69,1 43 151 68,4 46 978 69,6
Alankomaat The Netherlands 2 414 6,3 2 969 4,9 2 738 5,0 3 499 5,5 3 557 5,3
Belgia-Luxemburg Belgium-Luxembourg 997 2,6 3 305 5,5 2 574 4,7 2 822 4,5 3 185 4,7
Espanja Spain 1 542 4,0 2 630 4,4 2 258 4,1 2 668 4,2 3 212 4,8
Irlanti Ireland 375 1,0 449 0,7 432 0,8 388 0,6 466 0,7
Iso-Britannia United Kingdom 6 957 18,2 9 139 15,2 9 147 16,6 10 436 16,5 10 925 16,2
Italia Italy 1 303 3,4 1 545 2,6 1 284 2,3 1 836 2,9 2 153 3,2
Itävalta Austria 500 1,3 727 1,2 708 1,3 805 1,3 923 1,4
Kreikka Greece 411 1,1 611 1,0 458 0,8 572 0,9 589 0,9
Portugali Portugal 149 0,4 368 0,6 343 0,6 435 0,7 433 0,6
Ranska France 3 490 9,1 4 317 7,2 4 153 7,5 4 212 6,7 4 856 7,2
Ruotsi Sweden 1 315 3,4 2 034 3,4 1 919 3,5 2 046 3,2 2 288 3,4
Saksa Germany 6 996 18,3 11 599 19,2 10 107 18,3 11 320 17,9 12 228 18,1
Tanska Denmark 1 423 3,7 2 125 3,5 1 937 3,5 2 113 3,3 2 162 3,2
Muu Länsi-Eurooppa Other Western Europe 1 550 4,1 2 065 3,4 1 908 3,5 2 031 3,2 2 213 3,3
Islanti Iceland 47 0,1 63 0,1 59 0,1 64 0,1 71 0,1
Norja Norway 632 1,7 989 1,6 989 1,8 1 058 1,7 1 183 1,8
Sveitsi Switzerland 871 2,3 1 002 1,7 848 1,5 898 1,4 948 1,4
Muu Eurooppa Other Europe 3 088 8,1 3 295 5,5 3 722 6,7 4 598 7,3 4 809 7,1
Latvia Latvia . . 117 0,2 113 0,2 137 0,2 153 0,2
Liettua Lithuania . . 55 0,1 68 0,1 89 0,1 99 0,1
Ent. Neuvostoliitto former USSR 2 663 6,9 . . . . . . . .
Puola Poland 50 0,1 597 1,0 634 1,1 798 1,3 993 1,5
Ent. Tšekkoslovakia former Czechoslovakia 59 0,2 . . . . . . . .
Slovakia Slovakia . . 77 0,1 95 0,2 117 0,2 225 0,3
Tsekki Czech Republic . . 112 0,2 123 0,2 152 0,2 208 0,3
Turkki Turkey 118 0,3 250 0,4 262 0,5 317 0,5 387 0,6
Ukraina Ukraine . . 104 0,2 113 0,2 159 0,3 151 0,2
Unkari Hungary 90 0,2 226 0,4 204 0,4 279 0,4 331 0,5
Valko-Venäjä Belarus . . 13 0,0 16 0,0 32 0,1 22 0,0
Venäjä Russia . . 1 260 2,1 1 614 2,9 1 950 3,1 1 600 2,4
Viro Estonia . . 283 0,5 318 0,6 400 0,6 408 0,6
Muut Others 108 0,3 201 0,3 163 0,3 167 0,3 234 0,3
Aasia, josta: Asia, of which: 2 364 6,2 5 581 9,3 5 666 10,3 5 997 9,5 5 039 7,5
Japani Japan 548 1,4 1 897 3,1 2 159 3,9 2 050 3,2 1 643 2,4
Kiina China 86 0,2 256 0,4 495 0,9 383 0,6 385 0,6
Afrikka Africa 872 2,3 1 606 2,7 1 251 2,3 1 707 2,7 1 763 2,6
Pohjois-Amerikka North America 1 550 4,1 3 432 5,7 2 753 5,0 3 395 5,4 4 214 6,2
josta USA of which USA 1 406 3,7 3 207 5,3 2 587 4,7 3 134 5,0 3 803 5,6
Lat. Amerikka Latin America 393 1,0 1 196 2,0 886 1,6 1 198 1,9 1 496 2,2
Oseania Oceania 453 1,2 1 154 1,9 848 1,5 1 041 1,6 966 1,4
KAIKKIAAN GRAND TOTAL 38 142 100,0 60 276 100,0 55 203 100,0 63 117 100,0 67 479 100,0
281
10 M
etsäteollisuuden ulkom
aankauppa ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
10.15 Metsäteollisuustuotteiden vienti 1970–98
Exports of forest industry products, 1970–98
A. Puutavarateollisuuden tuotteet
Products of wood-product industries
Lähteet: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos JATKUU
Sources: Board of Customs and Finnish Forest Research Institute CONT.
Vuosi Sahatavara Vaneri ja viilu Lastulevy Kuitulevy
Year Sawn goods Plywood and veneer Particle board Fibreboard 
Määrä, Arvo, Yksikköarvo, Määrä, Arvo, Yksikköarvo, Määrä, Arvo, Yksikköarvo, Määrä, Arvo, Yksikköarvo,
1 000 m3 milj. mk mk/m3 1 000 m3 milj. mk mk/m3 1 000 m3 milj. mk mk/m3 1 000 t milj. mk mk/t
Quantity, Value, Unit value, Quantity, Value, Unit value, Quantity, Value, Unit value, Quantity, Value, Unit value,
1 000 m3 FIM mill. FIM/m3 1 000 m3 FIM mill. FIM/m3 1 000 m3 FIM mill. FIM/m3 1 000 m.t. FIM mill. FIM/m.t.
1970 4 702 924 196 605 415 686 168 43 255 152 62 411
1971 4 785 994 208 573 428 746 206 55 266 158 66 420
1972 4 911 1 036 211 595 482 811 334 93 278 165 75 454
1973 5 256 1 457 277 602 591 983 480 150 312 154 89 580
1974 4 323 2 146 496 394 547 1 388 334 134 402 124 94 759
1975 2 856 1 193 418 346 447 1 290 276 116 421 79 68 864
1976 3 858 1 706 442 432 604 1 397 240 101 420 58 55 949
1977 4 355 2 373 545 396 699 1 762 207 93 451 51 60 1 165
1978 5 469 2 921 534 503 892 1 771 290 142 489 66 73 1 114
1979 6 637 3 904 588 549 1 120 2 038 318 167 525 78 95 1 219
1980 6 939 4 960 715 548 1 274 2 324 374 222 595 86 131 1 526
1981 5 411 3 937 728 534 1 276 2 392 342 221 647 82 134 1 634
1982 4 600 3 148 684 518 1 276 2 464 239 176 737 62 105 1 682
1983 4 936 3 914 793 495 1 372 2 770 189 148 782 59 112 1 893
1984 4 820 4 305 893 496 1 475 2 974 180 135 750 57 111 1 934
1985 4 898 3 998 816 472 1 352 2 863 191 146 765 56 113 2 006
1986 4 557 3 697 811 502 1 456 2 903 232 175 756 49 102 2 062
1987 4 893 4 128 844 516 1 619 3 139 224 184 824 53 119 2 263
1988 5 049 4 426 876 517 1 630 3 152 229 200 871 58 138 2 395
1989 4 550 4 280 941 537 1 741 3 242 226 203 895 57 128 2 255
1990 4 173 4 441 1 064 539 2 005 3 716 184 175 953 46 103 2 265
1991 4 265 4 068 954 370 1 508 4 074 132 138 1 042 38 84 2 239
1992 4 649 4 687 1 008 375 1 638 4 363 95 105 1 105 45 98 2 165
1993 6 216 6 168 992 582 2 224 3 816 195 177 907 53 123 2 314
1994 7 181 8 014 1 116 694 2 530 3 664 200 205 1 024 60 131 2 186
1995 7 361 7 692 1 045 728 2 531 3 477 223 259 1 165 53 117 2 221
1996 7 036 6 714 954 855 2 585 3 023 238 243 1 019 55 107 1 947
1997 7 534 8 587 1 140 956 3 009 3 148 197 232 1 183 56 116 2 078
1998 8 308 8 449 1 017 916 3 131 3 418 184 230 1 249 64 123 1 920
282
ã
 10 Foreign trade by forest industries
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
10.15 JATKOA
CONTINUATION
B. Massat ja keräyspaperi
Pulp and recycled paper
Lähteet: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos JATKUU
Sources: Board of Customs and Finnish Forest Research Institute CONT.
Vuosi Mekaaniset massat Sulfaattisellu Liukosellu Muu sulfiittisellu Keräyspaperi ja muut massat
Year Mechanical pulp Sulphate pulp Dissolving pulp Other sulphite pulp Recycled paper and other pulp
Määrä, Arvo, Yksikköarvo, Määrä, Arvo, Yksikköarvo, Määrä, Arvo, Yksikköarvo, Määrä, Arvo, Yksikköarvo, Määrä, Arvo, Yksikköarvo,
1 000 t milj. mk  mk/t 1 000 t milj. mk mk/t 1 000 t milj. mk mk/t 1 000 t milj. mk mk/t 1 000 t milj. mk mk/t
Quantity, Value, Unit value, Quantity, Value, Unit value, Quantity, Value, Unit value, Quantity, Value, Unit value, Quantity, Value, Unit value,
1 000 m.t. FIM mill. FIM/m.t. 1 000 m.t. FIM mill. FIM/m.t. 1 000 m.t. FIM mill. FIM/m.t. 1 000 m.t. FIM mill. FIM/m.t. 1 000 m.t. FIM mill. FIM/m.t.
1970 44 13 300 1 184 676 571 252 194 770 577 334 579 .. .. ..
1971 29 9 302 834 514 617 197 164 834 417 264 632 .. .. ..
1972 46 13 290 919 545 593 183 159 865 462 280 605 .. .. ..
1973 39 14 355 915 616 673 169 153 905 536 350 652 4 1 303
1974 32 19 588 718 681 949 166 217 1 309 415 385 929 8 6 726
1975 16 14 905 508 721 1 417 136 270 1 986 283 385 1 361 5 2 361
1976 17 16 932 611 868 1 420 136 243 1 788 320 433 1 356 17 12 718
1977 11 9 847 756 964 1 276 137 242 1 763 276 362 1 311 11 6 531
1978 16 12 742 1 092 1 231 1 127 138 237 1 720 285 340 1 190 7 3 436
1979 18 16 921 1 374 1 970 1 434 168 322 1 911 305 442 1 448 14 8 587
1980 23 26 1 143 1 447 2 483 1 716 184 423 2 297 285 508 1 779 38 22 595
1981 17 23 1 333 1 252 2 510 2 005 174 487 2 797 242 513 2 125 30 24 779
1982 17 21 1 287 1 094 2 127 1 943 162 486 3 005 184 414 2 249 19 15 799
1983 18 24 1 329 1 197 2 311 1 931 150 450 3 002 207 458 2 211 21 17 810
1984 24 38 1 584 1 213 3 117 2 570 151 489 3 226 173 458 2 654 83 47 573
1985 13 22 1 673 1 229 2 579 2 099 133 386 2 895 159 379 2 385 85 63 737
1986 30 49 1 640 1 259 2 597 2 063 101 291 2 888 89 205 2 301 83 82 991
1987 55 96 1 745 1 405 3 327 2 368 108 328 3 038 73 182 2 488 62 60 979
1988 69 141 2 053 1 446 3 869 2 676 121 409 3 365 45 130 2 890 87 88 1 012
1989 66 172 2 623 1 430 4 432 3 100 118 447 3 793 39 132 3 429 80 84 1 052
1990 56 131 2 317 1 247 3 160 2 534 97 326 3 355 61 186 3 068 63 86 1 354
1991 67 127 1 877 1 168 2 290 1 962 33 97 2 903 81 217 2 676 73 77 1 047
1992 83 167 2 012 1 187 2 650 2 232 10 25 2 615 9 23 2 540 38 41 1 089
1993 83 164 1 972 1 371 2 743 2 001 0 0 2 432 1 2 3 095 35 34 969
1994 72 143 1 970 1 419 3 568 2 515 0 0 . 1 4 3 147 35 32 939
1995 67 194 2 881 1 232 4 291 3 483 .. .. .. 3 6 1 974 44 52 1 182
1996 69 130 1 879 1 472 3 322 2 257 .. .. .. 1 2 2 247 43 44 1 004
1997 90 185 2 050 1 662 3 972 2 390 .. .. .. 0 1 2 345 51 47 924
1998 88 189 2 148 1 546 3 580 2 315 .. 0 .. 0 0 2 516 76 53 698
283
10 M
etsäteollisuuden ulkom
aankauppa ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
10.15 JATKOA
CONTINUATION
C. Paperi ja kartonki
Paper and paperboard
Lähteet: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources: Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
Vuosi Sanomalehtipaperi Muu paino- ja kirjoituspaperi Voimapaperi Muu paperi Kartonki
Year Newsprint Other printing and writing paper Kraft paper Other paper Paperboard
Määrä, Arvo, Yksikköarvo, Määrä, Arvo, Yksikköarvo, Määrä, Arvo, Yksikköarvo, Määrä, Arvo, Yksikköarvo, Määrä, Arvo, Yksikköarvo,
1 000 t milj. mk mk/t 1 000 t milj. mk mk/t 1 000 t milj. mk mk/t 1 000 t milj. mk mk/t 1 000 t milj. mk mk/t
Quantity, Value, Unit value, Quantity, Value, Unit value, Quantity, Value, Unit value, Quantity, Value, Unit value, Quantity, Value, Unit value,
1 000 m.t. FIM mill. FIM/m.t. 1 000 m.t. FIM mill. FIM/m.t. 1 000 m.t. FIM mill. FIM/m.t. 1 000 m.t. FIM mill. FIM/m.t. 1 000 m.t. FIM mill. FIM/m.t.
1970 1 187 631 532 779 539 691 317 241 760 195 222 1 137 1 044 681 652
1971 1 168 647 554 854 623 729 305 243 797 194 227 1 168 1 067 712 668
1972 1 310 751 573 1 007 765 760 305 266 872 225 265 1 178 1 203 852 708
1973 1 321 816 618 1 246 1 049 842 312 307 985 235 307 1 305 1 328 1 071 806
1974 1 137 1 114 980 1 501 1 900 1 266 317 470 1 486 261 504 1 932 1 337 1 710 1 278
1975 776 993 1 280 1 176 1 758 1 495 210 401 1 912 179 453 2 537 756 1 189 1 574
1976 866 1 089 1 257 1 328 1 965 1 480 252 433 1 716 162 370 2 283 1 050 1 508 1 437
1977 840 1 201 1 431 1 526 2 559 1 677 229 415 1 813 158 389 2 467 1 018 1 515 1 488
1978 1 113 1 679 1 508 1 634 3 031 1 855 271 481 1 774 171 453 2 641 1 063 1 679 1 578
1979 1 393 2 200 1 579 1 617 3 229 1 997 320 613 1 913 191 570 2 980 1 163 2 091 1 797
1980 1 432 2 420 1 690 1 750 3 868 2 210 314 720 2 293 191 658 3 436 1 104 2 373 2 148
1981 1 542 2 972 1 928 1 700 4 119 2 423 263 671 2 556 190 717 3 777 1 141 2 699 2 366
1982 1 339 2 777 2 074 1 872 4 876 2 605 260 756 2 906 194 779 4 024 1 168 2 885 2 470
1983 1 467 3 013 2 054 2 092 5 652 2 701 281 829 2 948 202 822 4 080 1 215 3 195 2 628
1984 1 676 3 519 2 100 2 549 7 746 3 040 314 968 3 086 198 861 4 348 1 242 3 550 2 857
1985 1 643 3 683 2 242 2 758 8 983 3 257 298 968 3 252 200 931 4 659 1 268 3 750 2 957
1986 1 470 3 300 2 245 2 865 8 825 3 080 295 923 3 131 193 879 4 549 1 340 3 885 2 899
1987 1 437 3 270 2 276 3 309 10 112 3 056 305 961 3 154 216 991 4 596 1 471 4 201 2 857
1988 1 202 3 031 2 521 3 935 12 770 3 245 329 1 127 3 430 269 1 139 4 232 1 583 4 820 3 045
1989 1 079 2 666 2 472 4 134 13 926 3 369 338 1 217 3 603 295 1 304 4 414 1 588 5 221 3 287
1990 1 202 2 917 2 427 4 251 13 830 3 254 354 1 269 3 582 326 1 445 4 436 1 566 5 415 3 459
1991 1 159 2 876 2 481 4 243 13 423 3 163 320 1 072 3 349 303 1 280 4 222 1 603 5 712 3 564
1992 1 146 2 658 2 320 4 525 14 751 3 260 298 1 105 3 713 326 1 513 4 648 1 754 6 675 3 806
1993 1 250 2 974 2 379 5 149 18 374 3 568 329 1 276 3 878 328 1 595 4 864 1 764 6 739 3 819
1994 1 252 2 899 2 315 5 833 20 247 3 471 356 1 309 3 682 325 1 527 4 699 1 986 7 378 3 715
1995 1 099 3 171 2 885 5 993 25 379 4 235 322 1 363 4 233 272 1 424 5 245 1 918 7 925 4 132
1996 1 051 3 371 3 209 5 498 22 090 4 018 279 1 155 4 141 293 1 511 5 161 1 942 7 604 3 916
1997 1 211 3 271 2 702 6 799 25 088 3 690 351 1 384 3 945 346 1 834 5 301 2 094 8 340 3 983
1998 1 199 3 405 2 838 7 361 29 663 4 030 312 1 227 3 934 357 1 971 5 523 2 118 8 515 4 020
284
ã 10 Foreign trade by forest industries
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
10.16 Metsäteollisuustuotteiden tuonti 1998
Imports of forest industry products, 1998
Lähteet: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources: Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
Yks. Määrä,  Arvo, Yksikköarvo, Muutos, 1998/97
Tuote Product 1 000 yks.  milj. mk mk/yksikkö Change 1998/97
Unit Quantity,  Value, Unit value, Määrä,% Arvo,%
1 000 units  FIM mill. FIM/unit Quantity,% Value,%
PUUTAVARATEOLLISUUS WOOD PRODUCTS INDUSTRY . . 1 666 . . 16
Sahatavara Sawn goods m³ 223 377 1 692 -8 1
mäntysahatavara pine sawn goods m³ 58 34 585 -20 -19
kuusisahatavara spruce sawn goods m³ 84 48 571 -13 -19
muu havusahatavara other sawn softwood m³ 8 9 1 181 14 64
höylätty havusahatavara planed sawn softwood m³ 2 3 1 165 6 7
lehtisahatavara sawn hardwood m³ 71 283 3 984 9 8
Vaneri Plywood m³ 26 56 2 141 13 30
Viilu Veneers m³ 6 52 8 649 -57 3
Lastulevy Particle board m³ 29 46 1 578 52 70
Kuitulevy Fibreboard t - m.t. 48 145 3 047 31 35
Huonekalut Furniture . . 678 . . 22
Muut puuteokset Other wood products . . 305 . . 13
Puutalot Prefabricated wooden houses . . 5 . . -22
MASSA- JA PAPERITEOLL. PULP AND PAPER INDUSTRY t - m.t. . 2 831 . . 0
Massa Pulp t - m.t. . 361 . . 4
mekaaninen puumassa mechanical pulp t - m.t. 5 9 1 887 34 36
puolikemiallinen puumassa semichemical pulp t - m.t. 3 5 1 502 -50 -40
valkaisematon sulfaattisellu unbleached sulphate pulp t - m.t. 8 16 2 045 -45 -30
valkaistu sulfaattisellu bleached sulphate pulp t - m.t. 34 83 2 421 60 44
havusulfaatti softwood sulphate pulp t - m.t. 14 36 2 681 59 49
lehtisulfaatti hardwood sulphate pulp t - m.t. 21 47 2 251 61 40
liukosellu dissolving pulp t - m.t. .. 212 .. .. -1
valkaisematon sulfiittisellu unbleached sulphite pulp t - m.t. 1 1 2 012 186 135
valkaistu sulfiittisellu bleached sulphite pulp t - m.t. 1 3 3 681 -60 -50
keräyspaperi- ja massa recycled paper and pulp t - m.t. 34 21 618 4 -11
muu kuin puumassa pulp other than woodpulp t - m.t. 4 11 2 606 253 63
Paperi Paper t - m.t. 170 739 4 355 -3 1
sanomalehtipaperi newsprint t - m.t. 37 91 2 461 -4 -1
aikakauslehtipaperi magazine paper t - m.t. 9 41 4 496 2 1
päällystämätön uncoated t - m.t. 6 21 3 889 9 21
päällystetty coated t - m.t. 4 20 5 421 -6 -14
hienopaperi fine paper t - m.t. 42 300 7 126 -8 -6
päällystämätön uncoated t - m.t. 24 166 6 947 10 13
päällystetty coated t - m.t. 18 133 7 363 -25 -22
säkkipaperi sack paper t - m.t. 3 11 3 504 138 128
muu voimapaperi other kraft paper t - m.t. 7 38 5 101 -20 -1
muu paperi other paper t - m.t. 71 259 3 643 -1 10
Kartonki Paperboard t - m.t. 122 566 4 624 -7 -3
kraftlaineri kraftliner t - m.t. 73 211 2 910 -7 -1
muu sulfaattikartonki other sulphate paperboard t - m.t. 15 98 6 737 29 23
fluting fluting t - m.t. 4 9 2 079 46 49
muu kartonki other paperboard t - m.t. 31 248 8 005 -23 -14
Paperin ja kartongin jalosteet Converted paper and t - m.t. 78 1 164 14 853 0 0
paperboard products
KAIKKIAAN GRAND TOTAL . . 4 497 . . 6
285
10 M
etsäteollisuuden ulkom
aankauppa ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
10.17 Metsäteollisuustuotteiden tuonti 1983–98
 Imports of forest industry products, 1983–98
A. Puutavarateollisuuden tuotteet
Products of wood-product industries
Lähteet: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos JATKUU
Sources: Board of Customs and Finnish Forest Research Institute CONT.
Vuosi Sahatavara Vaneri ja viilu Lastulevy Kuitulevy
Year Sawn goods Plywood and veneers Particle board Fibreboard 
Määrä, Arvo, Yksikkö- Määrä, Arvo, Yksikkö- Määrä, Arvo, Yksikkö- Määrä, Arvo, Yksikkö-
1 000 m3 milj. mk arvo, mk/m3 1 000 m3 milj. mk arvo, mk/m3 1 000 m3 milj. mk arvo, mk/m3 1 000 t milj. mk arvo, mk/t
Quantity, Value, Unit value, Quantity, Value, Unit value, Quantity, Value, Unit value, Quantity, Value, Unit value,
1 000 m3 FIM mill. FIM/m3 1 000 m3 FIM mill. FIM/m3 1 000 m3 FIM mill. FIM/m3 1 000 m.t. FIM mill. FIM/m.t.
1983 54 60 1 111 9 55 6 072 3 4 1 349 3 5 1 546
1984 31 73 2 345 12 65 5 418 4 6 1 388 6 8 1 400
1985 27 62 2 286 9 52 5 798 3 6 1 933 11 15 1 356
1986 30 64 2 141 10 49 4 895 4 7 1 818 13 19 1 428
1987 42 78 1 853 10 54 5 371 4 8 1 934 20 30 1 524
1988 43 110 2 547 26 62 2 383 5 9 1 753 16 30 1 900
1989 56 130 2 314 18 80 4 446 18 29 1 624 27 48 1 776
1990 65 135 2 077 24 78 3 258 25 38 1 516 24 43 1 811
1991 63 107 1 706 32 85 2 652 21 31 1 473 19 33 1 715
1992 124 171 1 376 21 64 3 065 14 25 1 756 21 41 1 951
1993 165 235 1 419 21 51 2 459 13 18 1 414 23 49 2 103
1994 216 286 1 325 24 77 3 217 10 21 2 183 27 64 2 342
1995 184 281 1 531 32 74 2 352 22 25 1 127 30 73 2 465
1996 152 247 1 620 30 73 2 443 13 26 1 905 30 91 2 989
1997 242 371 1 532 37 94 2 550 19 27 1 409 36 108 2 965
1998 223 377 1 692 32 108 3 371 29 46 1 578 48 145 3 047
286
ã
 10 Foreign trade by forest industries
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
10.17 JATKOA
CONTINUATION
B. Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotteet
Products of pulp and paper industries
Lähteet: Tullihallitus ja Metsäntutkimuslaitos
Sources: Board of Customs and Finnish Forest Research Institute
Vuosi Mekaaniset massat Sellu (pl. liukosellu) Keräyspaperi ja muut massat Paperi Kartonki
Year Mechanical pulp Chemical pulp (excl. dissolving pulp) Recycled paper and other pulp Paper Paperboard
Määrä, Arvo, Yksikkö- Määrä, Arvo, Yksikkö- Määrä, Arvo, Yksikkö- Määrä, Arvo, Yksikkö- Määrä, Arvo, Yksikkö-
1 000 t milj. mk arvo, mk/t 1 000 t milj. mk arvo, mk/t 1 000 t milj. mk arvo, mk/t 1 000 t milj. mk arvo, mk/t 1 000 t milj. mk arvo, mk/t
Quantity, Value, Unit value, Quantity, Value, Unit value, Quantity, Value, Unit value, Quantity, Value, Unit value, Quantity, Value, Unit value,
1 000 m.t. FIM mill. FIM/m.t. 1 000 m.t. FIM mill. FIM/m.t. 1 000 m.t. FIM mill. FIM/m.t. 1 000 m.t. FIM mill. FIM/m.t. 1 000 m.t. FIM mill. FIM/m.t.
1983 4 6 1 417 27 59 2 196 9 9 1 015 22 131 5 940 30 148 4 945
1984 5 9 1 813 43 102 2 380 36 20 549 26 166 6 367 35 162 4 639
1985 8 17 2 112 54 133 2 463 23 23 988 30 181 6 050 41 197 4 811
1986 9 17 1 927 66 154 2 327 27 20 746 33 192 5 831 40 200 4 989
1987 6 12 2 043 85 214 2 516 37 28 755 40 207 5 184 46 233 5 074
1988 11 18 1 639 62 179 2 892 53 44 828 44 272 6 175 61 289 4 735
1989 23 33 1 416 59 196 3 323 86 73 851 50 330 6 594 73 285 3 900
1990 21 37 1 742 42 161 3 831 57 58 1 024 51 328 6 438 69 283 4 106
1991 15 24 1 605 62 211 3 399 63 39 614 50 303 6 052 65 274 4 217
1992 11 17 1 529 150 532 3 548 127 76 599 63 350 5 563 75 316 4 213
1993 12 26 2 238 48 326 6 861 115 61 537 78 395 5 045 88 389 4 434
1994 12 24 2 115 70 184 2 619 124 68 547 87 453 5 186 113 452 3 998
1995 33 96 2 882 63 213 3 395 68 71 1 057 119 570 4 788 85 459 5 430
1996 9 19 2 166 38 89 2 373 54 41 765 143 625 4 367 107 504 4 730
1997 10 15 1 471 38 88 2 313 33 30 893 176 729 4 143 132 585 4 426
1998 8 14 1 733 44 104 2 374 38 31 832 170 739 4 355 122 566 4 624
287Metsätilastollinen vuosikirja
Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa 
voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden 
ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toimin-
noista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa 
luvuissa. Tässä luvussa kuvataan metsäta-
louden ja -teollisuuden rakennetta, osuutta 
ja muutosten vaikutuksia kansantalouden 
tilinpidon näkökulmasta. Tilastokeskus on 
uudistanut kansantalouden tilinpidon las-
kelmat, ja siksi tässä vuosikirjassa esitettä-
vät uudet aikasarjat poikkeavat aikaisemmin 
julkaistuista.
Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi 
vuonna 1998 kuusi prosenttia. Metsätalou-
den osuus BKT:sta on viime vuosina ollut 
2,5 prosentin vaiheilla. Metsäteollisuuden 
BKT-osuus oli 5,4 prosenttia vuonna 1998. 
Vuonna 1998 bruttokantorahatulot nousivat 
ensimmäistä kertaa yli 10 miljardin markan.
Metsäsektorin osuus 
bruttokansantuotteesta
Suomen bruttokansantuote markkinahintaan oli
686 miljardia markkaa vuonna 1998. BKT:n re-
aalikasvu edellisvuodesta oli noin 6 prosenttia.
Kansantalouden tuotantoa lisäsivät erityisesti
viennin, investointien ja kulutuksen voimakas
kasvu. Teollisuuden tuotanto lisääntyi noin 8
prosenttia, ja keskimääräistä enemmän kasvoi-
vat myös mm. liikenne, rakentaminen, liike-
elämän palvelut ja kauppa. Tuotanto väheni
vain maataloudessa heikon sadon takia.  – Täs-
sä vuosikirjassa esitettävät luvut ovat Tilasto-
keskuksen ennakkotietoja heinäkuulta 1999.
Erityisesti vuotta 1998 koskevat luvut tarkentu-
vat vielä, mutta muutoksia tullee myös aikai-
sempiin vuosiin.
Toimialaluokituksessa (TOL-95) metsäta-
lous jaetaan metsän uudistamiseen, metsänhoi-
toon, puunkorjuuseen, muuhun metsätalouteen
ja metsätaloutta palvelevaan toimintaan. 'Muu-
hun metsätalouteen' luetaan mm. metsien suo-
jelu ja jäkälän keruu. 'Metsätaloutta palvelevia
toimintoja' ovat esimerkiksi metsätalouden
suunnittelu ja neuvonta, tiedotus ja metsän-
omistajien koulutus. Kansantalouden tilinpidon
laskelmissa alatoimialoja on yhdistetty, ja tie-
dot ovat saatavissa jaolla: puunkorjuu, metsien
hoito ja muu metsätalous (taulukko 11.3).
Puunkorjuu käsittää puutavaran teon met-
sässä ja kuljetuksen kaukokuljetusreitin var-
teen. Puunkorjuun osuus metsätalouden koko-
naistuotoksesta oli 90 prosenttia vuonna 1998
(taulukko 11.3). Puun kaukokuljetus on kan-
santalouden tilinpidossa liikennettä. Metsäoji-
tus ja metsäteiden rakentaminen kuuluvat puo-
lestaan rakentamisen luokkaan. Keräily (mm.
metsämarjat ja sienet) luetaan maatalouden toi-
mialaan.
Metsäteollisuuden toimiala voidaan kansan-
talouden tilinpidon kaksinumerotasolla jakaa
puutavarateollisuuteen (luokka 20) sekä massa-
ja paperiteollisuuteen (21). Metsäteollisuuden
kansantuoteosuus on 1990-luvun loppupuolis-
kolla vaihdellut 5 ja 6,5 prosentin välillä (tau-
lukko 11.6). Teollisuus yhteensä vastaa noin
neljänneksestä Suomen koko bruttokansantuot-
teesta.
Tilastokeskus on uudistanut kansantalouden
tilinpidon laskelmat, ja siksi tässä vuosikirjassa
esitetään uudet, EKT951:n mukaiset aikasarjat
metsäsektorin tuotoksesta, arvonlisäyksestä ja
toimintaylijäämästä 1990–98. Tilastokeskus on
1 Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä EKT 1995
11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA
288
ã 11 Forest sector in Finland’s national economy
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
päivittämässä aikasarjoja taaksepäin vuoteen
1975 asti. Tilinpidon uudistuksesta kerrotaan
tarkemmin tietotaulussa.
Uudistetun tilinpidon keskeinen muutos on
se, että toimialoittaisen tarkastelun (esim. met-
sätalous) lisäksi tuotantoa voidaan tarkastella
myös sektoreittain (esim. yritykset ja kotitalou-
det). Tässä vuosikirjassa käytetään toimialoit-
taista tarkastelua, jossa tuotantotili voidaan
esittää seuraavasti:
Tuotos perushintaan
– Välituotekäyttö ostajanhintaan
= Arvonlisäys, brutto perushintaan (osuus
BKT:sta)
– Kiinteän pääoman kuluminen
= Arvonlisäys, netto perushintaan
– Palkat ja palkkiot
– Työnantajan sosiaaliturvamaksut
– Muut tuotantoverot
+ Muut tuotantotukipalkkiot (esim. peltojen 
metsitys)
= Toimintaylijäämä
Kansantalouden tilinpito uudistettu
Suomen kansantalouden tilinpito on uudistettu. Uudistus perustuu uuteen Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestel-
mään (EKT 1995) ja sen kanssa yhdenmukaiseen maailmanlaajuiseen System of National Accounts 1993 -järjestel-
mään. Vastaava uudistus on tehty myös muissa EU-maissa.     
Suomen bruttokansantuote on 1990-luvulla korkeampi kuin aiemmin on laskettu. Uusien laskelmien mukaan vuonna 
1995 bruttokansantuotetta tuotettiin runsaat kaksi prosenttia enemmän kuin ennen tilastoitiin. Myös metsätalouden 
ja metsäteollisuuden arvonlisäykset nousivat jonkin verran uuteen järjestelmään siirryttäessä.  
Uudistuksen yhteydessä tilinpidon kiinteähintaisten laskelmien perusvuosi on muutettu vuoteen 1995. Uudistuksessa 
on tehty joukko käsitteellisiä ja menetelmällisiä muutoksia. Myös laskelmien kattavuuteen on kiinnitetty erityisesti huomio-
ta. Bruttokansantuotetta ja muita kansantalouden tilinpidon suureita käytetään  EU:n hallinnollisina mittareina, esimerkiksi 
budjetin koon ja siihen maksettavien maksujen perusteena. Siksi kunkin jäsenmaan tietojen tulee sisältää kaikki tilinpidon 
rajausten mukainen taloudellinen toiminta mukaan lukien harmaa talous. Suomessa kansantalouden tilinpidon läh-
deaineisto ja käytetyt menetelmät ovat tähän astikin olleet varsin kattavia, joten suuria tarkistustarpeita ei tältä osin ilmen-
nyt.  
Laajuudeltaan merkittävin muutos uudistuksessa on pääomanmuodostuksen käsitteen laajentaminen. Pääomanmuo-
dostukseen luetaan aiempien investointihyödykkeiden lisäksi myös aineettomien kiinteiden varojen hankinta kuten tie-
tokoneohjelmistot,  malminetsintä sekä viihteen, taiteen ja kirjallisuuden alkuperäisteokset. Suuruudeltaan merkittävin on 
ohjelmistoinvestoinnit, joiden arvioidaan vuonna 1995 olleen noin 6 miljardia markkaa.  
Viljeltyjen tuotteiden tuotanto lasketaan EKT 1995:ssä kasvun perusteella. Metsät  jaetaan  kahteen luokkaan, viljeltyihin 
ja luonnonvaraisiin. Viljeltyjen metsien tuotokseksi lasketaan vuotuinen kasvu, luonnonvaraisten tuotos perustuu 
hakkuisiin. Hakkuiden yli jäävä kasvu viljellyissä metsissä kirjataan kansantaloudessa varaston lisäykseksi. Jos hakataan 
kasvua vähemmän, tuotos on hakkuita suurempi ja varastot kasvavat. Jos taas hakataan kasvua enemmän, tuotos on 
hakkuita pienempi ja varastot supistuvat.  
Suomessa ei ole siirrytty uuteen laskentatapaan, vaan puunkorjuun tuotanto lasketaan vanhaan tapaan hakkuiden pe-
rusteella. Suomi pitää tärkeänä, että metsätalouden suhdannevaihtelut saadaan esille bruttokansantuotteessa. Kasvun 
mukaan laskettaessa suhdanteet tasoittuisivat. Lisäksi kauan aikaa vaativa pohjoisten metsien kasvu on enemmän luon-
nonprosessi kuin ihmistyöllä aikaansaatua viljelyä. Koska kansantalouden tilinpidon laskelmat tehdään 1/4-vuosittain, 
myös tietopohja on hakkuiden mukaan laskettaessa parempi kuin kasvun mukaisessa laskennassa.    
Lisätietoja kansantalouden tilinpidon uudistuksesta saa Tilastokeskuksen internet-sivuilta, 
osoite http://www.tilastokeskus.fi/tk/to/skt95.html 
tai julkaisusta  Kansantalouden tilinpito 1990–1998, Taulukot, SVT Kansantalous 1999:8.
Teksti: Eeva Hamunen, Tilastokeskus
289
 11 Metsäsektori kansantalouden osana ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Metsätalouden, puutavara- sekä massa- ja
paperiteollisuuden tuotantotilit esitetetään tau-
lukoissa 11.3–11.5. 
Tärkein erä puunkorjuun tuotosta lasketta-
essa on puunmyyntitulot eli kantorahatulot.
Bruttokantorahatuloilla tarkoitetaan puun-
myyntituloa tai, mikäli hakattu puutavara on
otettu metsänomistajan omaan käyttöön, vas-
taavaa raha-arvoa. Bruttokantorahatulot laske-
taan kertomalla hakkuumäärät alueittain ja
omistajaryhmittäin yksityismetsien puun kan-
tohinnoilla. Myös yhtiöiden ja Metsähallituk-
sen hakkuut arvotetaan yksityismetsien kanto-
hinnoilla. Kantohinnat perustuvat Metlan puun
ostomäärä- ja hintatilastoon. Hakkuumäärät
Tilastokeskus saa Metlan markkinahakkuuti-
lastosta. Kotitarvepuun määrä on Metlan arvio.
Nettokantorahatuloihin päädytään, kun
bruttokantorahatuloista vähennetään puun kas-
vatuksen poistot (Tilastokeskus). Nettokanto-
rahatulojen lisäksi puunkorjuun toimintaylijää-
mään lasketaan hankintatyötulot sekä traktori-
ja metsäkoneyrittäjien tulot. Hankintatyötulo
kuvaa metsänomistajan omassa metsässään
tekemän työn arvoa. Tulo sisältää hankintahak-
kuiden lisäksi kotitarvepuun. Hankintatyötu-
loa laskettaessa puumäärät arvotetaan hankin-
tahintojen ja vastaavien kantohintojen erotuk-
silla eli ns. hankintalisillä. Näin saadusta
hankinnan kokonaisarvosta puolet oletetaan
työn osuudeksi eli hankintatyötuloksi. 
Ennätyksellisten markkinahakkuiden ja
korkeiden kantohintojen vauhdittamina brutto-
kantorahatulot nousivat 10,4 miljardiin mark-
kaan vuonna 1998. Yksityismetsistä kantoraha-
tuloja tuli 9,4 miljardia markkaa. Edellinen
vastaavaa tasoa oleva huippuvuosi oli 1974.
Yksityiset-ryhmä sisältää yksityishenkilöiden
lisäksi myös mm. kuolinpesien, kuntien, seura-
kuntien ja säätiöiden kantorahatulot (kuva 11.1
ja taulukko 11.1).
Vuonna 1998 metsätalouden arvonlisäys oli
14,8 miljardia markkaa ja toimintaylijäämä
10,0 miljardia markkaa. Nettokantorahatulo-
jen voimakkaasta kasvusta (8 prosenttia) joh-
tuen metsätalouden arvonlisäys oli 0,8 miljar-
dia markkaa suurempi kuin vuonna 1997 (tau-
lukko 11.3).
Metsäteollisuudessa tuotantotilien rakenne
on sama kuin metsätaloudessa. Toimintayli-
jäämä lasketaan vähentämällä arvonlisäyk-
sestä kiinteän pääoman kuluminen, palkansaa-
jakorvaukset ja muut tuotantoverot sekä lisää-
mällä muut tuotantotukipalkkiot. Pääoman
kuluminen lasketaan kansantalouden tilinpidon
pääomakantamallin avulla. Muut tuotantove-
rot ja -tukipalkkiot lasketaan valtion tilinpää-
töksen perusteella.
Lähes 80 prosenttia metsäteollisuuden
arvonlisäyksestä syntyy massa- ja paperiteolli-
suudessa. Vuonna 1998 massa- ja paperiteolli-
suuden arvonlisäys oli Tilastokeskuksen
ennakkotietojen mukaan 24,4 miljardia mark-
kaa (+16 prosenttia edellisvuodesta). Puutava-
rateollisuuden arvonlisäys oli 7,6 miljardia
markkaa (-2 prosenttia). (taulukot 11.4 ja 11.5)
Yksityismetsätalouden kannattavuus
Metla on vuodesta 1996 kehittänyt yksityis-
metsätalouden kannattavuuteen liittyvien ai-
neistojen tiedonkeruurutiineja. Taulukoissa
11.7–11.8 esitetetään alueittaisia yksityismet-
sätalouden kannattavuustietoja 1994–98. Kan-
nattavuutta mitataan tässä suppeasti tuloina,
menoina ja niiden erotuksena suhteutettuna
metsämaan pinta-alaan. Varsinainen metsäta-
louden kannattavuustarkastelu edellyttäisi pi-
tempiä aikasarjoja ja puuston arvon muutosten
huomioon ottamista.
Kannattavuuslaskelmien tulotietoina käyte-
tään Tilastokeskuksen laskemia bruttokantora-
hatuloja (ks. tarkemmin taulukot 11.1–11.2).
Kustannuksina käytetään pääosin Metsätalou-
den kehittämiskeskus Tapion Metlalle toimitta-
mia metsäkeskuksittaisia kustannustietoja.
Kustannustiedot perustuvat uudistamismateri-
aalien sekä ulkopuolisilla teetettyjen metsän-
hoito- ja perusparannustöiden osalta metsäkes-
kusten HANKE-systeemin mukaisiin kustan-
nuksiin. Perusparannustöihin luetaan tässä
metsäojitus sekä metsäteiden rakentaminen ja
kunnossapito (taulukko 11.7). Metsänomista-
jien itse tekemistä töistä,  koneiden käytöstä ja
matkoista johtuvat kustannukset on arvioitu
ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten
290
ã 11 Forest sector in Finland’s national economy
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
perusteella. Hallintoon, koulutukseen ja mat-
koihin liittyvät kustannukset ovat pääosin arvi-
oita, joita käytetään metsätulojen pinta-alavero-
tuksen keskimääräisvähennyksen laskentaan.
Vuonna 1998 yksityismetsätalouden netto-
tulos oli keskimäärin 615 markkaa hehtaarilta.
Lisäystä edellisvuodesta oli 6 prosenttia. Itä-
Suomessa nettotulot olivat selvästi korkeimmat
(904 mk/ha). Pohjois-Suomessa hehtaarikohtai-
set tulot olivat noin kolmasosa koko maan kes-
kiarvosta (taulukko 11.8).
Metsäsektorin muutosten vaikutukset 
kansantalouteen
Taulukoissa 11.9–11.13 esitetään tietoja toimi-
alojen välisistä yhteyksistä ja metsäsektorin
muutosten kansantaloudellisista vaikutuksista.
Laskelmien pohjana ovat Tilastokeskuksen laa-
timat, julkaisemattomat 68-toimialaiset panos-
tuotostaulukot, jotka on tiivistetty 35-toimialai-
siksi. Uudistetussa tilinpidossa on otettu käyt-
töön vuoden 1995 toimialaluokitus, joten tiedot
eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia aikai-
semmissa vuosikirjoissa esitettyjen lukujen
kanssa.
Panos-tuotosmallissa vaikutukset lasketaan
lopputuotteiden kysynnän tiettyä muutosta
kohti. Kun tuotetaan lopputuotteita, tarvitaan
tuotantopanoksiksi oman ja muiden toimialojen
tuottamia välituotteita, joiden valmistaminen
vaatii välituotteita jne. Syntyy välillisiä tuotan-
tovaikutuksia. Metsäteollisuuden toimialat sai-
vat vuonna 1995 aikaan välittömästi ja välilli-
sesti 180–199 miljoonan markan suuruisen
kotimaisen kokonaistuotoksen muutoksen 100
miljoonan markan lopputuotteita kohti. Muiden
teollisuustoimialojen mediaani  oli 166 miljoo-
naa markkaa sekä alkutuotanto- ja palvelutoi-
mialojen mediaani2 153 miljoonaa markkaa
(taulukko 11.9).
Metsäteollisuudesta sen ulkopuolisiin toi-
mialoihin kohdistuvista vaikutuksista suurim-
mat ovat metsätalouden lisäksi kuljetuksessa,
liike- ja kiinteistöpalveluissa, energia- ja vesi-
huollossa, kemian teollisuudessa sekä kaupassa
(taulukko 11.10).
Tuotannon muutoksesta kansantalouteen
lopullisesti jäävä rahamäärä on arvonlisäys.
Vuonna 1995 metsäteollisuuden toimialat tuot-
tivat välittömästi ja välillisesti markkinahin-
taista arvonlisäystä 76–93 miljoonaa markkaa
100 miljoonan markan lopputuotteita kohti.
Välillinen vaikutus oli välitöntä suurempi kai-
killa metsäteollisuuden aloilla huonekaluja
lukuun ottamatta. Muiden teollisuustoimialojen
mediaani oli 66 miljoonaa markkaa sekä alku-
tuotanto- ja palvelutoimialojen mediaani 89
miljoonaa markkaa (taulukko 11.9).
Vaneri- ja muu levyteollisuus, muu puute-
ollisuus sekä huonekaluteollisuus ovat teolli-
suustoimialojen joukossa hyviä työllistäjiä: 100
miljoonan markan lopputuotteet edellyttivät
vuonna 1995 välittömästi ja välillisesti 325–
378 työllisen työpanosta. Massa- ja paperiteol-
lisuus puolestaan on pääomavaltaista. Tosin
sen muihin toimialoihin kohdistuvat välilliset
työllisyysvaikutukset ovat suuret, samoin kuin
puutavarateollisuudenkin. Työllisyys- ja työpa-
noskertoimet ovat panos-tuotostietojen no-
peimmin vanheneva osa tuottavuuden kohene-
misen takia, joten taulukoiden 11.11 ja 11.12
lukujen käyttöön sellaisinaan tulevaisuuteen
suuntautuvissa arvioissa on suhtauduttava
varauksin. Näiden lukujen vertaaminen edellis-
ten vuosikirjojen tietoihin ei myöskään ole
mahdollista, sillä tuottavuus- ja työllistävyys-
vertailut on tehtävä kiinteähintaisin laskelmin.
Metsäteollisuudesta sen ulkopuolisiin toi-
mialoihin kohdistuvista työllisyysvaikutuk-
sista suurimmat ovat metsätalouden lisäksi kul-
jetuksessa, liike- ja kiinteistöpalveluissa, kau-
passa, metallituoteteollisuudessa, kemian
teollisuudessa sekä energia- ja vesihuollossa
(taulukko 11.12).
Toimialojen brutto-osuudet viennistä on
laskettu kotimaisten tuotteiden viennin perus-
hintaisesta arvosta (taulukko 11.13). Netto-
osuuksia laskettaessa vientituotteiden arvosta
on vähennetty niihin välittömästi ja välillisesti
sisältyvät tuontipanokset. Metsäsektori on edel-
leen keskeinen viejä: metsäsektorin brutto-
osuus tavaroiden ja palveluiden viennistä
vuonna 1995 oli 31,0 prosenttia ja netto-osuus
35,0 prosenttia. Varsinaisen metallisektorin
(perusmetalli-, metallituote- ja kulkuneuvo-
teollisuus yhteensä) brutto-osuus oli 24,7
2 Jakauman lukuarvoista suuruusjärjestyksessä keskim-
mäinen 
291
 11 Metsäsektori kansantalouden osana ã
Metsätilastollinen vuosikirja
prosenttia ja netto-osuus 22,4 prosenttia; säh-
köteknisen ja optiikkateollisuuden osuudet oli-
vat vastaavasti 15,2 ja 11,9 prosenttia.
Kirjallisuus – Literature
Kansantalouden tilinpidon uudistus. SVT Kansanta-
lous 1999:4. Tilastokeskus. 18 s.
Kansantalouden tilinpito 1990–1998: Taulukot. SVT
Kansantalous 1999:8. Tilastokeskus. 194 s.
Kansantalouden tilinpito 1997–1998. SVT Kansanta-
lous 1999:13. Tilastokeskus. 16 s.
Metsänhoito- ja perusparannustyöt, vuosi 1997.
1999. Metsätilastotiedote 461. Metsäntutkimus-
laitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 32 s.
Panos-tuotos 1995. SVT Kansantalous 1999:10.
Tilastokeskus. 73 s. 
Toimialaluokitus 1995. Tilastokeskuksen käsikirjoja
4. 214 s.
Toivonen, R. 1997. Metsäsektori kansantaloudessa.
Tapion Taskukirja (23. uudistettu painos), s. 64–
71. Metsälehti Kustannus.
Toropainen, M. 1998a. The forest sector and national
economy. In: Kellomäki, S. (ed.). Forest resour-
ces and sustainable management. Papermaking
Science and Technology, Book 2. Fapet Oy, s.
404–413.
– 1998b. Metsäsektori kansantaloudessa. Julkai-
sussa: Hänninen, H. (toim.). Puuvarojen käyttö-
mahdollisuudet. Metsäntutkimuslaitos ja Met-
sälehti Kustannus, s. 154–157.
– 1998c. Metsäsektorin kerrannaisvaikutukset
kansantaloudessa. Julkaisussa: Hänninen, H.
(toim.). Puuvarojen käyttömahdollisuudet. Met-
säntutkimuslaitos ja Metsälehti Kustannus, s.
157–162.
Uotila, E. 1997a. Yksityismetsätalouden kannatta-
vuus – vuosien 1994 ja 1995 tilastoaineistot.
Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 659. 58 s.
– (toim.). 1997b. Yksityismetsätalouden kannatta-
vuustutkimus – tarpeita ja tuloksia eri organisaa-
tioiden näkökulmista. Metsäntutkimuslaitoksen
tiedonantoja 661. 67 s.
Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot 1997.
1999. Metsätilastotiedote 498. Metsäntutkimus-
laitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 12 s.
Muut tietolähteet – Other sources of information
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
Tilastokeskus, panos-tuotosaineistot
Tilastokeskus, Taloudelliset olot
292
ã 11 Forest sector in Finland’s national economy
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Kuva 11.2 Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta 1975–98
Figure 11.2 Share of the forest sector in gross domestic product, 1975–98
75 80 85 90 95 97 98*
0
2
4
6
8
10
12
0
2
4
6
8
10
12
Vuosi - Year
%
* Ennakkoarvio  -  Preliminary estimates
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
Puutavarateollisuus - Wood-products industry
Metsätalous - Forestry
Maatalous - Agriculture
Metsäsektori  - Forest sector
Massa- ja paperiteollisuus - Pulp and paper industry
Kuva 11.1 Bruttokantorahatulot 1965–98 muunnettuina vuoden 1998 rahanarvoon
Figure 11.1 Gross stumpage earnings 1965–98, expressed in 1998 monetary value
65 70 75 80 85 90 95 98
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
Vuosi - Year
milj. mk
Yksityiset ym. - Private & other
Valtio - State
Metsäteollisuus - Forest industries
Bruttokantorahatulot yhteensä - Total
FIM mill.
Rahanarvot muunnettu tukkuhintaindeksillä (kotimaiset tavarat).
Monetary values deflated using wholesale price index (domestic goods).
Lähde:     Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu
Source:    Finnish Forest Research Institute
293
 11 Metsäsektori kansantalouden osana ã
Metsätilastollinen vuosikirja
11.1 Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain 1998
Gross stumpage earnings by forest ownership category and forestry centre, 1998
1 000 mk FIM 1 000 
Lähde: Tilastokeskus
Source: Statistics Finland
Metsäkeskus Yksityiset ym. Metsäteollisuus  Valtio  Yhteensä
Forestry centre Private and other Forest industries  State  Total
0 Ahvenanmaa 18 421 65 - 18 486
1 Rannikko 457 007 3 295 5 361 465 663
   Helsinki 243 144 3 195 2 806 249 145
   Pohjanmaa 213 864 100 2 555 216 519
2 Lounais-Suomi 822 262 18 357 4 448 845 067
3 Häme-Uusimaa 990 495 15 236 15 363 1 021 094
4 Kymi 713 582 33 858 7 420 754 860
5 Pirkanmaa 764 365 25 826 51 306 841 497
6 Etelä-Savo 1 196 727 60 853 30 560 1 288 140
7 Etelä-Pohjanmaa 683 118 2 214 17 693 703 025
8 Keski-Suomi 1 002 566 66 793 51 376 1 120 735
9 Pohjois-Savo 972 842 46 268 18 859 1 037 970
10 Pohjois-Karjala 696 016 47 583 71 376 814 975
11 Kainuu 293 951 19 766 126 978 440 695
12 Pohjois-Pohjanmaa 528 706 8 616 68 227 605 549
13 Lappi 281 783 - 188 458 470 241
Koko maa 9 421 842 348 729 657 425 10 427 996
Whole country
294
ã 11 Forest sector in Finland’s national economy
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
11.2 Brutto- ja nettokantorahatulot metsänomistajaryhmittäin 1980–98
Gross and net stumpage earnings by forest ownership category, 1980–98
        milj. mk FIM mill.
*  Ennakkoarvio Preliminary estimates
Lähde: Tilastokeskus
Source: Statistics Finland
Selite 1980 1985 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
Explanation
Bruttokantorahatulot 5 075 6 332 8 016 5 513 5 358 5 305 7 500 8 691 8 120 9 803 10 428
Gross stumpage earnings
Yksityiset ym. 4 445 5 358 6 825 4 303 4 109 4 039 6 320 7 777 7 027 8 854 9 422
Private and other
Metsäteollisuus 307 411 534 655 683 730 619 280 429 292 349
Forest industries 
Valtio 323 563 657 555 566 536 561 634 664 657 657
State
Puun kasvatuksen poistot 655 1 100 1 602 1 674 1 674 1 682 1 635 1 711 1 593 1 758 1 757*
Wood production depreciations 
Yksityiset ym. 454 762 1 226 1 391 1 423 1 413 1 389 1 456 1 330 1 478 1 475
Private and other
Metsäteollisuus 106 177 131 100 117 134 115 84 104 95 97
Forest industries 
Valtio 95 161 245 183 134 135 131 171 159 185 185
State
Nettokantorahatulot 4 420 5 232 6 414 3 839 3 684 3 623 5 865 6 980 6 527 8 045 8 671*
Net stumpage earnings
Yksityiset ym. 3 991 4 596 5 599 2 912 2 686 2 626 4 931 6 321 5 697 7 376 7 947
Private and other
josta kotitarvepuu 392 459 560 350 309 291 426 480 497 558 562
of which household use
Metsäteollisuus 201 234 403 555 566 596 504 196 325 197 252
Forest industries
Valtio 228 402 412 372 432 401 430 463 505 472 472
State
295
 11 Metsäsektori kansantalouden osana ã
Metsätilastollinen vuosikirja
11.3 Metsätalouden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin 1990–98
Output, value added and operating surplus in forestry at current prices, 1990–98
milj. mk FIM mill.
* Ennakkoarvio (heinäkuu 1999) Preliminary estimates (July 1999)
Metsätalous (TOL: 020) sisältää seuraavat alatoimialat: Metsän uudistaminen (02011), metsänhoito (02012), puunkorjuu (02013), muu met-
sätalous (02019) ja metsätaloutta palveleva toiminta (02020). Tässä taulukossa ‘metsien hoitoon’ sisältyvät alatoimialat 02011 ja 02012; 
‘muuhun metsätalouteen’ luetaan alatoimialat 02019 ja 02020.
Forestry (SIC: 020) consists of the following sub-branches: Forest regeneration (02011), silviculture (02012), harvesting of roundwood 
(02013), other forestry activities (02019) and forestry related service activities (02020). In this table, silviculture comprises sub-branches 
02011 and 02012, while ‘other forestry activities’ refer to sub-branches 02019 and 02020.
Lähde: Tilastokeskus
Source: Statistics Finland
Selite 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998*
Explanation
1 Metsätalouden tuotos perushintaan 14 579 11 332 10 853 10 602 12 774 14 382 13 601 15 328 16 263
Output in forestry at basic prices
         puunkorjuu - harvesting of roundwood 13 049 9 717 9 291 9 172 11 533 13 049 12 138 13 840 14 700
          metsien hoito - silviculture 1 199 1 283 1 231 1 120 953 1 029 1 138 1 124 1 183
          muu metsätalous - other forestry activities 331 332 331 310 288 304 325 364 380
2 Välituotekäyttö ostajanhintaan 1 417 1 295 1 314 1 228 1 307 1 338 1 321 1 363 1 474
Intermediate consumption, at purchasers’ prices
3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) 13 162 10 037 9 539 9 374 11 467 13 044 12 280 13 965 14 789
Value added, gross at basic prices
         puunkorjuu - harvesting of roundwood 12 225 9 022 8 573 8 466 10 703 12 200 11 346 13 048 13 823
          metsien hoito - silviculture 762 838 789 745 622 692 772 728 768
          muu metsätalous - other forestry activities 175 177 177 163 142 152 162 189 198
4 Kiinteän pääoman kuluminen 2 394 2 478 2 471 2 456 2 345 2 381 2 273 2 474 2 491
Consumption of fixed capital
5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3-4) 10 768 7 559 7 068 6 918 9 122 10 663 10 007 11 491 12 298
Value added, net at basic prices
         puunkorjuu - harvesting of roundwood 9 831 6 544 6 102 6 010 8 358 9 819 9 073 10 574 11 332
          metsien hoito - silviculture 762 838 789 745 622 692 772 728 768
          muu metsätalous - other forestry activities 175 177 177 163 142 152 162 189 198
6 Palkat ja palkkiot 2 714 2 522 2 057 1 913 1 743 1 782 1 843 1 966 2 035
Wages and salaries
         puunkorjuu - harvesting of roundwood 1 731 1 502 1 225 1 093 905 760 981 1 128 1 190
          metsien hoito - silviculture 601 636 457 460 475 639 516 522 518
          muu metsätalous - other forestry activities 382 384 375 360 363 383 346 316 327
7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 586 538 470 486 442 470 461 492 510
Employers’ social contributions
         puunkorjuu - harvesting of roundwood 413 337 290 296 241 213 258 297 314
          metsien hoito - silviculture 106 111 91 105 106 149 109 111 110
          muu metsätalous - other forestry activities 67 90 89 85 95 108 94 84 86
8 Muut tuotantotukipalkkiot 358 382 377 338 312 278 277 282 244
Other subsidies on production
9 Metsätalouden toimintaylijäämä (5-6-7+8) 7 826 4 881 4 918 4 857 7 249 8 689 7 980 9 315 9 997
Operating surplus in forestry
         puunkorjuu - harvesting of roundwood 7 718 4 757 4 637 4 654 7 241 8 877 7 866 9 219 9 861
                        nettokantorahatulot - net stumpage earnings 6 414 3 839 3 684 3 623 5 865 6 980 6 527 8 045 8 671
                         hankintatyötulot - income from delivery sales 589 476 506 431 586 469 470 405 540
                         muu puunkorjuu - other harvesting activities 715 442 447 600 790 1 428 869 769 650
          metsien hoito - silviculture 79 116 266 203 52 -80 160 105 151
          muu metsätalous - other forestry activities 29 8 15 0 -44 -108 -46 -9 -15
296
ã 11 Forest sector in Finland’s national economy
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
11.4 Puutavarateollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin 1990–98
 Output, value added and operating surplus in wood-products industries at current prices, 1990–98
milj. mk FIM mill. 
*  Ennakkoarvio (heinäkuu 1999) Preliminary estimates (July 1999)
Puutavarateollisuus (TOL: 20) sisältää seuraavat alatoimialat: Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (201); vanerin ja muiden puulevyjen val-
mistus (202); rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (203); puupakkausten valmistus (204) ja muiden puutuotteiden sekä korkki- ja punon-
tatöiden valmistus (205).
Wood-products industries (SIC: 20) consist of the following sub-branches: Sawmilling, planing and impregnation of wood (201); manufacture 
of plywood and other wood-based panels (202); manufacture of builders’ carpentry and joinery (203); manufacture of wooden containers 
(204); manufacture of other products of wood, and products of cork, straw and plaiting materials (205).
Lähde: Tilastokeskus
Source: Statistics Finland
Selite 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998*
Explanation
1 Puutavarateollisuuden tuotos perushintaan 20 207 15 251 14 782 16 776 20 988 21 641 21 072 26 655 28 902
Output of wood-products industries 
at basic prices
2 Välituotekäyttö ostajanhintaan 13 553 10 887 10 057 10 875 13 675 14 935 15 493 18 900 21 322
Intermediate consumption, at purchasers’ prices
3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) 6 654 4 364 4 725 5 901 7 313 6 706 5 579 7 755 7 580
Value added, gross at basic prices
4 Kiinteän pääoman kuluminen 945 983 1 048 1 087 1 095 1 068 1 072 1 092 1 136
Consumption of fixed capital
5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3-4) 5 709 3 381 3 677 4 814 6 218 5 638 4 507 6 663 6 444
Value added, net at basic prices
6 Palkat ja palkkiot 3 317 2 822 2 537 2 563 2 924 3 169 3 090 3 352 3 644
Wages and salaries
7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 916 740 673 764 901 973 893 943 1 021
Employers’ social contributions
8 Muut tuotantoverot 4 3 3 3 3 3 4 5 6
Other taxes on production
9 Muut tuotantotukipalkkiot 154 144 133 259 155 138 105 106 42
Other subsidies on production 
10 Puutavarateollisuuden toimintaylijäämä (5-6-7-8+9) 1 626 -40 597 1 743 2 545 1 631 625 2 469 1 815
Operating surplus in wood-products industries
297
 11 Metsäsektori kansantalouden osana ã
Metsätilastollinen vuosikirja
11.5 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin 1990–98
 Output, value added and operating surplus in pulp and paper industries at current prices, 1990–98
milj. mk FIM mill. 
*  Ennakkoarvio (heinäkuu 1999) Preliminary estimates (July 1999)
Massa- ja paperiteollisuus (TOL: 21) sisältää seuraavat alatoimialat: Massan, paperin ja kartongin valmistus (211) ja paperi- ja kartonkituot-
teiden valmistus (212).
Pulp and paper industries (SIC: 21) consist of the following sub-branches: Manufacture of pulp, paper and paperboard (211); manufacture 
of paper and paperboard products (212).
Lähde: Tilastokeskus
Source: Statistics Finland
Selite 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998*
Explanation
1 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos perushintaan 47 801 43 861 46 394 51 889 59 274 77 927 67 835 74 111 78 299
Output of pulp and paper industries 
at basic prices
2 Välituotekäyttö ostajanhintaan 34 066 33 214 33 413 35 700 40 537 52 763 47 849 53 122 53 918
Intermediate consumption, at purchasers’ prices
3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) 13 735 10 647 12 981 16 189 18 737 25 164 19 986 20 989 24 381
Value added, gross at basic prices
4 Kiinteän pääoman kuluminen 5 324 5 628 5 896 6 336 6 387 6 388 6 636 7 015 7 101
Consumption of fixed capital
5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3-4) 8 411 5 019 7 085 9 853 12 350 18 776 13 350 13 974 17 280
Value added, net at basic prices
6 Palkat ja palkkiot 6 167 6 185 5 966 5 966 6 237 6 751 6 954 7 218 7 572
Wages and salaries
7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 1 701 1 687 1 647 1 698 1 924 2 083 2 017 2 117 2 178
Employers’ social contributions
8 Muut tuotantoverot 5 4 4 4 5 4 5 5 6
Other taxes on production
9 Muut tuotantotukipalkkiot 91 85 71 247 145 133 118 126 54
Other subsidies on production 
10 Massa- ja paperiteollisuuden toimintaylijäämä (5-6-7-8+9) 629 -2 772 -461 2 432 4 329 10 071 4 492 4 760 7 578
Operating surplus in pulp and paper industries
298
ã 11 Forest sector in Finland’s national economy
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
11.6  Metsäsektorin ja maatalouden osuudet bruttokansantuotteesta 1960–98
 Shares of the forest sector and agriculture in gross domestic product, 1960–98
milj. mk FIM mill.
*  Ennakkoarvio (heinäkuu 1999) Preliminary estimates (July 1999)
BKT markkinahintaan = Bruttoarvonlisäys perushintaan + tuoteverot - tuotetukipalkkiot
GDP at market prices = Value added (gross) at basic prices + taxes on production - subsidies on production
1 Aikasarja vuodesta 1990 alkaen perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon. Tiedot vuosilta 1990–98 eivät ole täysin vertailukel-
poisia aikaisempien vuosien kanssa. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin tietotaulussa.
Starting from 1990, the figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore the information for 
1990–98 are not fully comparable with the figures for earlier years.
Lähde: Tilastokeskus
Source: Statistics Finland
Bruttokansantuote (BKT) Arvonlisäys, brutto perushintaan 
Vuosi markkinahintaan Value added, gross at basic prices
Gross domestic product (GDP) Kaikki Metsätalous Puutavara- Massa- ja Maatalous
Year at market prices toimialat teollisuus paperiteollisuus
All Forestry % Wood-products % Pulp and paper % Agriculture %
industries industry industry
1960 16 374 14 710 1 263 8,6  422 2,9  519 3,5 1 354 9,2
1961 18 561 16 682 1 475 8,8  426 2,6  619 3,7 1 585 9,5
1962 19 874 17 823 1 409 7,9  399 2,2  573 3,2 1 491 8,4
1963 21 583 19 603 1 531 7,8  431 2,2  660 3,4 1 534 7,8
1964 24 344 22 238 1 784 8,0  490 2,2  739 3,3 1 745 7,8
1965 26 922 24 430 1 978 8,1  530 2,2  755 3,1 1 804 7,4
1966 28 863 26 131 1 721 6,6  497 1,9  760 2,9 1 882 7,2
1967 31 660 28 257 1 672 5,9  517 1,8  784 2,8 1 986 7,0
1968 36 297 32 217 1 794 5,6  609 1,9 1 024 3,2 2 449 7,6
1969 41 430 37 044 2 163 5,8  900 2,4 1 575 4,3 2 562 6,9
1970 46 238 41 514 2 628 6,3 1 011 2,4 1 795 4,3 2 333 5,6
1971 50 801 45 392 2 718 6,0 1 057 2,3 1 565 3,4 2 714 6,0
1972 59 260 52 908 2 662 5,0 1 194 2,3 1 785 3,4 2 979 5,6
1973 72 137 64 439 3 467 5,4 1 952 3,0 2 266 3,5 3 163 4,9
1974 91 030 82 707 4 697 5,7 2 313 2,8 3 790 4,6 3 415 4,1
1975 105 420 96 608 4 740 4,9 1 492 1,5 3 242 3,4 5 147 5,3
1976 116 644 106 438 4 674 4,4 1 568 1,5 2 868 2,7 5 887 5,5
1977 128 545 115 800 5 261 4,5 2 032 1,8 3 221 2,8 6 020 5,2
1978 142 209 127 234 5 143 4,0 2 337 1,8 4 568 3,6 6 484 5,1
1979 165 550 148 589 6 627 4,5 3 220 2,2 6 298 4,2 6 901 4,6
1980 191 376 171 320 8 096 4,7 4 253 2,5 7 402 4,3 8 217 4,8
1981 216 660 193 488 8 876 4,6 3 385 1,7 7 925 4,1 8 240 4,3
1982 243 585 217 200 8 992 4,1 2 946 1,4 6 997 3,2 10 057 4,6
1983 271 607 242 662 8 834 3,6 4 016 1,7 7 930 3,3 11 863 4,9
1984 304 597 270 227 10 006 3,7 4 405 1,6 10 617 3,9 12 806 4,7
1985 331 628 293 418 10 700 3,6 3 777 1,3 10 461 3,6 12 864 4,4
1986 354 994 313 261 9 717 3,1 3 892 1,2 10 317 3,3 13 794 4,4
1987 386 855 340 294 10 553 3,1 4 694 1,4 11 912 3,5 11 319 3,3
1988 434 341 377 389 12 140 3,2 5 202 1,4 15 089 4,0 11 741 3,1
1989 486 998 422 606 13 070 3,1 6 173 1,5 15 542 3,7 14 191 3,4
1990 1 521 021 449 446 13 162 2,9 6 654 1,5 13 735 3,1 15 299 3,4
1991 498 067 430 628 10 037 2,3 4 364 1,0 10 647 2,5 13 582 3,2
1992 487 194 422 363 9 539 2,3 4 725 1,1 12 981 3,1 10 907 2,6
1993 493 062 428 316 9 374 2,2 5 901 1,4 16 189 3,8 11 505 2,7
1994 521 443 455 303 11 467 2,5 7 313 1,6 18 737 4,1 12 661 2,8
1995 561 387 490 829 13 044 2,7 6 706 1,4 25 164 5,1 8 930 1,8
1996 587 550 510 159 12 280 2,4 5 579 1,1 19 986 3,9 8 312 1,6
1997 632 882 547 871 13 965 2,5 7 755 1,4 20 989 3,8 8 127 1,5
1998 * 686 013 592 615 14 789 2,5 7 580 1,3 24 381 4,1 6 827 1,2
299
11 M
etsäsektori kansantalouden osana ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
11.7 Yksityismetsätalouden tulot ja menot (katelaskelma) metsäkeskuksittain 1998
Incomes and expenses (coverage calculation) in non-industrial, private forestry by forestry centre, 1998
1 000 mk FIM 1 000
1 Metsäojitus sekä metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito – Forest drainage, and construction and maintenance of forest roads
Lähteet - Sources: Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Tilastokeskus – Finnish Forest Research Institute, Forestry Development Centre Tapio and Statistics Finland
 
Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kymi 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10 Pohjois- 11 Kainuu 12 Pohjois- 13 Lappi Koko maa
Forestry centre nanmaa Suomi Uusimaa maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa Whole country
Bruttokantorahatulot 18 421 457 007 822 262 990 495 713 582 764 365 1 196 727 683 118 1 002 566 972 842 696 016 293 951 528 706 281 783 9 421 842
Gross stumpage earnings
Metsänhoito ja perusparannus 1 302 55 383 59 976 62 672 52 296 55 246 94 579 84 888 92 902 118 335 67 330 51 595 102 736 85 082 984 322
Silviculture and forest improvement
Metsän uudistaminen  650 18 643 26 166 34 907 27 306 24 117 47 574 32 187 46 810 57 850 34 243 13 480 38 399 46 834 449 166
Forest regeneration
Nuoren metsän kunnossapito  623 11 567 12 991 14 487 12 999 11 238 25 559 23 835 23 323 30 674 13 686 15 373 32 115 11 568 240 038
Tending of young stands
Metsänlannoitus  - 6 122 393 22 296 136 2 796 1 228 1 735 527 3 1 405 77 8 746
Forest fertilisation
Metsänparannus 1 29 25 167 20 697 12 885 11 969 19 595 21 310 26 070 21 541 28 076 18 874 22 739 30 817 26 603 286 372
Forest improvement 1
Metsien hallinto ym.  2 210 29 083 47 570 45 439 38 946 40 329 47 820 45 436 43 684 43 654 34 637 16 511 39 900 27 271 502 490
Forestry administration costs
Metsänhoitomaksut  537 7 142 15 246 13 158 13 300 11 882 17 111 13 756 13 574 10 842 10 030 3 869 9 930 5 429 145 806
Forestry fees
Ammattiapu  66 2 574 3 009 4 296 5 337 5 386 4 280 5 254 5 539 8 127 4 366 2 066 5 367 5 040 60 705
Services provided by experts
Vakuutusmaksut  166 2 304 4 733 5 331 2 890 4 176 4 187 3 336 4 391 3 011 2 955 1 030 3 857 2 861 45 228
Insurance fees
Matkakustannukset 1 048 10 282 13 482 10 447 8 790 9 182 9 528 13 488 9 402 10 132 8 852 4 647 12 328 8 283 129 891
Travel costs
Muut hallintokulut 394 6 782 11 101 12 208 8 628 9 704 12 714 9 601 10 779 11 541 8 434 4 898 8 417 5 659 120 860
Other administration costs
– Bruttokustannukset  3 512 84 466 107 546 108 111 91 242 95 575 142 399 130 324 136 586 161 989 101 967 68 106 142 636 112 353 1 486 812
Total costs
+ Tuki 411 13 233 12 141 13 008 15 981 11 697 17 872 32 143 17 727 25 836 16 370 18 711 51 680 55 962 302 772
Subsidies
= Nettotulos  15 320 385 774 726 857 895 392 638 321 680 487 1 072 200 584 938 883 707 836 690 610 419 244 556 437 750 225 392 8 237 801
Net earnings
Nettotulos / Bruttokantorahatulot 83 % 84 % 88 % 90 % 89 % 89 % 90 % 86 % 88 % 86 % 88 % 83 % 83 % 80 % 87 %
Net earnings / Gross stumpage earnings
Tuloksia metsämaan pinta-alaa kohti Results per unit of forest area  mk/ha  FIM/ha
Bruttokantorahatulot 307 572 876 1 190 1 062 1 011 1 180 576 1 057 977 861 378 310 148 703
Gross stumpage earnings
Bruttokustannukset 58 106 115 130 136 126 140 110 144 163 126 88 84 59 111
Total costs
Tuki 7 17 13 16 24 15 18 27 19 26 20 24 30 29 23
Subsidies
Nettotulos 255 483 774 1 076 950 900 1 057 493 932 840 755 315 257 119 615
Net earnings
300
ã 11 Forest sector in Finland’s national economy
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
11.8 Yksityismetsätalouden tulot ja menot (katelaskelma) suuralueittain 1994–98 metsämaan pinta-alaa 
kohti
 Incomes and expenses (coverage calculation) in non-industrial, private forestry per unit of forest area, 
1994–98
mk/ha FIM/ha 
Länsi-Suomi: metsäkeskukset 0, 1, 2, 3, 5, 7 ja 8; Itä-Suomi: metsäkeskukset 4, 6, 9 ja 10;
Pohjois-Suomi: metsäkeskukset 11, 12 ja 13.
The composition of the three regions in this table is the following: Western Finland: forestry centres 0, 1, 2, 3,
5, 7 and 8; Eastern Finland: forestry centres 4, 6, 9 and 10; Northern Finland: forestry centres 11, 12 and 13.
For forestry centres, see Table 11.7.
Lähteet: Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Tilastokeskus
Sources: Finnish Forest Research Institute, Forestry Development Centre Tapio and Statistics Finland
Alue 1994 1995 1996 1997 1998
Region
Länsi-Suomi Western Finland 
Bruttokantorahatulot 543 658 623 785 858
Gross stumpage earnings
– Bruttokustannukset 105 109 106 118 121
Total costs
+ Valtion tuki 19 17 18 18 18
State subsidies
= Nettotulos 458 566 535 684 756
Net earnings
Itä-Suomi Eastern Finland
Bruttokantorahatulot 706 898 769 985 1 025
Gross stumpage earnings
– Bruttokustannukset 116 127 129 133 143
Total costs
+ Valtion tuki 21 17 18 21 22
State subsidies
= Nettotulos 611 788 658 873 904
Net earnings
Pohjois-Suomi Northern Finland
Bruttokantorahatulot 162 201 178 211 252
Gross stumpage earnings
– Bruttokustannukset 69 65 59 63 74
Total costs
+ Valtion tuki 32 27 26 28 29
State subsidies
= Nettotulos 126 163 144 175 207
Net earnings
Koko maa Whole country
Bruttokantorahatulot 471 583 527 664 703
Gross stumpage earnings
– Bruttokustannukset 97 100 98 105 111
Total costs
+ Valtion tuki 24 20 21 22 23
State subsidies
= Nettotulos 398 503 449 580 615
Net earnings
301
 11 Metsäsektori kansantalouden osana ã
Metsätilastollinen vuosikirja
11.9 Lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen aikaansaama kotimaisen 
tuotoksen ja markkinahintaisen arvonlisäyksen muutos vuonna 1995, välitön ja välillinen vaikutus 
yhteensä
Effects of a FIM 100 mill. increase in final demand on domestic output and on value added at market prices
in 1995, direct and indirect effects
milj. mk FIM mill. 
Lähteet:  Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus
Sources: Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland
Lopputuotteen tuottaja Producer of the final product Tuotoksen muutos Increase in domestic output Arvonlisäyksen muutos
Omalla Muilla (suluissa välitön vaikutus)
toimialalla toimialoilla Yhteensä Increase in value added
Own industry Other industries Total (direct effects in brackets)
Maatalous Agriculture 113 70 183 81 (45)
Metsätalous Forestry 102 9 111 98 (92)
Kaivos- ja kaivannaistoiminta Mining and quarrying 102 84 186 83 (42)
Elintarviketeollisuus Food, beverages, tobacco 133 108 241 74 (17)
Tevanake-teollisuus Textiles, wearing apparel, leather 112 42 154 67 (42)
Sahateollisuus Sawn, planed and impregnated wood 103 88 191 93 (27)
Vaneri- ja muu levyteollisuus Veneer, plywood and other board 103 77 180 83 (38)
Muu puuteollisuus Other wood products 106 90 196 83 (37)
Huonekaluteollisuus Furniture 106 75 181 81 (43)
Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper 126 71 197 79 (33)
Paperituoteteollisuus Paper and paperboard products 105 94 199 76 (34)
Graafinen teollisuus Printing, publishing 104 83 187 85 (42)
Polttoaineteollisuus Refined petroleum, coke 108 28 136 30 (16)
Kemian teollisuus Chemicals, chemical products 114 49 163 64 (37)
Kumi- ja muoviteollisuus Rubber and plastic products 103 51 154 64 (40)
Savi-, lasi- ja kiviteollisuus Non-metallic mineral products 110 61 171 76 (43)
Perusmetalliteollisuus Basic metals 149 47 196 59 (25)
Metallituoteteollisuus Metal products, machinery 117 56 173 67 (37)
Sähkötekninen ja optiikan teollisuus Electrical and optical equipment 123 32 155 56 (33)
Kulkuneuvoteollisuus Transport equipment 106 63 169 65 (35)
Muu teollisuus Other manufacturing 107 55 162 70 (41)
Energia- ja vesihuolto Electricity, heating, water 135 45 180 81 (45)
Talonrakentaminen Building 101 82 183 79 (40)
Maa- ja vesirakentaminen Civil engineering 101 72 173 81 (49)
Kauppa Trade 108 48 156 90 (61)
Ravintolat ja majoitus Restaurants, hotels 101 106 207 86 (42)
Kuljetus Transportation 109 44 153 85 (60)
Posti- ja teleliikenne Post and telecommunications 106 38 144 93 (70)
Rahoitus ja vakuutus               Financial intermediation, insurance 107 37 144 94 (71)
Asuntojen omistus Dwellings 100 48 148 95 (72)
Liike- ja kiinteistöpalvelut Business and real estate services 110 60 170 86 (50)
Julkinen hallinto Administration 107 38 145 89 (65)
Koulutus Education 104 39 143 94 (72)
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Health and social work 107 26 133 93 (76)
Muut palvelut Other services 102 48 150 89 (64)
302
ã 11 Forest sector in Finland’s national economy
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
11.10 Metsäteollisuuden lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen 
aikaansaama kotimaisen tuotoksen muutos vuonna 1995 toimialoittain, välitön ja välillinen 
vaikutus yhteensä
Effects of a FIM 100 mill. increase in final demand of forest industry products on domestic output in 1995,
direct and indirect effects, by industry
milj. mk FIM mill. 
Lähteet: Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus
Sources: Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland
Lopputuotteen tuottaja Producer of final product
Toimiala, jolle vaikutukset Saha- Vaneri- ja muu Muu puu- Huonekalu- Massa- ja pa- Paperituote-
kohdistuvat teollisuus levyteollisuus teollisuus teollisuus periteollisuus teollisuus
Increase in output of Sawn, planed and Veneer, plywood Other wood Furniture Pulp and paper Paper and paper-
impregnated wood and other board products board products
Metsätalous 51,6 20,5 14,5 6,0 11,7 3,8
Forestry
Sahateollisuus 103,4 2,9 22,0 7,2 3,3 1,2
Sawn, planed and impregnated wood
Vaneri- ja muu levyteollisuus 0,1 103,3 2,8 9,7 0,3 0,2
Veneer, plywood and other board
Muu puuteollisuus 0,2 0,6 106,3 2,9 0,5 0,6
Other wood products
Huonekaluteollisuus 0,1 0,1 0,2 105,6 0,1 0,1
Furniture
Massa- ja paperiteollisuus 1,7 6,0 2,4 2,7 125,9 37,8
Pulp and paper
Paperituoteteollisuus 0,4 0,5 0,8 1,1 1,4 104,9
Paper and paperboard products
Kemian teollisuus 0,6 6,9 2,8 4,0 5,1 3,7
Chemicals, chemical products
Metallituoteteollisuus 1,6 2,1 4,8 5,5 2,5 2,0
Metal products, machinery
Energia- ja vesihuolto 3,4 7,3 4,0 4,0 13,3 7,9
Electricity, heating, water
Kauppa 2,7 2,1 2,4 2,0 2,0 2,2
Trade
Kuljetus 11,3 10,3 9,6 6,8 10,0 9,5
Transportation
Liike- ja kiinteistöpalvelut 3,6 4,4 6,0 7,1 4,9 6,8
Business and real estate services
Muut toimialat (22) yhteensä 10,0 13,4 17,0 16,3 15,8 17,9
Other industries (22) total
Yhteensä 190,7 180,4 195,6 180,9 196,8 198,6
Total
303
 11 Metsäsektori kansantalouden osana ã
Metsätilastollinen vuosikirja
11.11 Lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen aikaansaama työllisyyden 
muutos vuonna 1995, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä (suluissa välitön vaikutus), työllisiä
Employment effects of a FIM 100 mill. increase in final demand in 1995, direct and indirect (direct effects in
brackets), employed persons
Lähteet: Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus
Sources: Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland
Työllisten määrän muutos
Lopputuotteen tuottaja Producer of final product Increase in number of employed persons
Omalla toimialalla Muilla toimialoilla Yhteensä
Own industry Other industries Total
Maatalous Agriculture 866 (764) 115 981
Metsätalous Forestry 175 (171) 18 193
Kaivos- ja kaivannaistoiminta Mining and quarrying 128 (125) 143 271
Elintarviketeollisuus Food, beverages, tobacco 127 (96) 434 561
Tevanake-teollisuus Textiles, wearing apparel. leather 297 (266) 74 371
Sahateollisuus Sawn, planed and impregnated wood 98 (95) 150 248
Vaneri- ja muu levyteollisuus Veneer, plywood and other board 209 (202) 116 325
Muu puuteollisuus Other wood products 205 (193) 135 340
Huonekaluteollisuus Furniture 254 (241) 124 378
Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper 60 (48) 107 167
Paperituoteteollisuus Paper and paperboard products 96 (91) 111 207
Graafinen teollisuus Printing, publishing 177 (170) 152 329
Polttoaineteollisuus Refined petroleum, coke 31 (29) 49 80
Kemian teollisuus Chemicals, chemical products 92 (81) 76 168
Kumi- ja muoviteollisuus Rubber and plastic products 156 (152) 77 233
Savi-, lasi- ja kiviteollisuus Non-metallic mineral products 184 (168) 98 282
Perusmetalliteollisuus Basic metals 79 (53) 77 156
Metallituoteteollisuus Metal products, machinery 168 (144) 86 254
Sähkötekninen ja optiikan teollisuus Electrical and optical equipment 120 (98) 59 179
Kulkuneuvoteollisuus Transport equipment 165 (155) 100 265
Muu teollisuus Other manufacturing 222 (208) 93 315
Energia- ja vesihuolto Electricity, heating, water 89 (66) 67 156
Talonrakentaminen Building 221 (219) 148 369
Maa- ja vesirakentaminen Civil engineering 227 (225) 110 337
Kauppa Trade 315 (292) 92 407
Ravintolat ja majoitus Restaurants, hotels 295 (293) 242 537
Kuljetus Transportation 190 (174) 83 273
Posti- ja teleliikenne Post and telecommunications 298 (281) 72 370
Rahoitus ja vakuutus Financial intermediation, insurance 181 (169) 75 256
Asuntojen omistus Dwellings 0 (0) 94 94
Liike- ja kiinteistöpalvelut Business and real estate services 215 (195) 115 330
Julkinen hallinto Administration 377 (353) 78 455
Koulutus Education 358 (343) 82 440
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Health and social work 502 (471) 54 556
Muut palvelut Other services 301 (294) 97 398
304
ã 11 Forest sector in Finland’s national economy
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
11.12 Metsäteollisuuden lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen 
aikaansaama työllisyyden muutos vuonna 1995 toimialoittain, välitön ja välillinen vaikutus
yhteensä
Employment effects of a FIM 100 mill. increase in final demand of forest industry products in 1995, 
direct and indirect, by industry
1 000 työtuntia 1 000 working hours
Lähteet: Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus
Sources: Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland
Lopputuotteen tuottaja Producer of final product
Toimiala, jolle vaikutukset Saha- Vaneri- ja muu Muu puu- Huonekalu- Massa- ja Paperituote-
kohdistuvat teollisuus levyteollisuus teollisuus teollisuus paperiteollisuus teollisuus
Increase in employment in Sawn, planed and Veneer, plywood Other wood Furniture Pulp and paper Paper and paper-
impregnated wood and other board products board products
Maatalous 3,8 5,8 5,2 5,3 9,9 9,3
Agriculture
Metsätalous 165,5 65,6 46,5 19,2 37,4 12,0
Forestry
Sahateollisuus 162,6 4,5 34,6 11,3 5,1 1,9
Sawn, planed and impregnated wood
Vaneri- ja muu levyteollisuus 0,2 345,1 9,3 32,3 1,1 0,7
Veneer, plywood and other board
Muu puuteollisuus 0,7 2,0 339,3 9,2 1,5 1,9
Other wood products
Huonekaluteollisuus 0,2 0,3 0,9 411,5 0,3 0,3
Furniture
Massa- ja paperiteollisuus 1,3 4,7 1,8 2,1 97,7 29,4
Pulp and paper
Paperituoteteollisuus 0,6 0,7 1,1 1,7 2,1 156,5
Paper and paperboard products
Kemian teollisuus 0,8 9,2 3,7 5,3 6,7 5,0
Chemicals, chemical products
Metallituoteteollisuus 3,8 5,1 11,5 13,3 6,1 4,8
Metal products, machinery
Energia- ja vesihuolto 3,5 7,5 4,1 4,1 13,8 8,2
Electricity, heating, water
Kauppa 14,3 11,2 12,5 10,5 10,5 11,6
Trade
Kuljetus 38,0 34,9 32,5 23,0 33,8 31,9
Transportation
Liike- ja kiinteistöpalvelut 12,5 15,4 20,6 24,6 17,1 23,4
Business and real estate services
Muut toimialat (21) yhteensä 31,9 41,3 53,5 52,3 45,7 55,2
Other industries (21) total
Yhteensä 439,7 553,3 577,1 625,7 288,8 352,1
Total
305
 11 Metsäsektori kansantalouden osana ã
Metsätilastollinen vuosikirja
11.13 Toimialojen osuudet tavaroiden ja palveluiden viennistä vuonna 1995
Shares of the individual industrial sectors in exports of goods and services in 1995
%
1 Vientituotteista vähennetty niihin välittömästi ja välillisesti sisältyvät tuontipanokset.
Exported less imported direct and indirect inputs.
Lähteet: Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus
Sources: Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland
Toimiala Osuus tavaroiden viennistä Osuus tavaroiden ja palveluiden viennistä:
Industry Share in exports of goods Share in exports of goods and services:
Brutto Netto 1 Brutto Netto 1
Gross Net 1 Gross Net 1
Metsätalous 0,2 0,3 0,2 0,2
Forestry
Elintarviketeollisuus 2,3 2,5 2,0 2,1
Food, beverages, tobacco
Tevanake-teollisuus 1,9 1,8 1,6 1,5
Textiles, wearing apparel, leather
Sahateollisuus 4,4 5,9 3,8 4,9
Sawn, planed and impregnated wood
Vaneri- ja muu levyteollisuus 1,7 2,0 1,5 1,7
Veneer, plywood and other board
Muu puuteollisuus 0,9 1,1 0,8 1,0
Other wood products
Huonekaluteollisuus 0,8 0,9 0,7 0,8
Furniture
Massa- ja paperiteollisuus 26,8 30,5 23,1 25,5
Pulp and paper
Paperituoteteollisuus 1,1 1,2 1,0 1,0
Paper and paperboard products
Graafinen teollisuus 1,2 1,5 1,1 1,3
Printing, publishing
Polttoaineteollisuus 2,0 0,9 1,8 0,8
Refined petroleum, coke
Kemian teollisuus 5,5 5,1 4,8 4,3
Chemicals, chemical products
Kumi- ja muoviteollisuus 1,8 1,7 1,6 1,4
Rubber and plastic products
Savi-, lasi- ja kiviteollisuus 1,2 1,3 1,0 1,1
Non-metallic mineral products
Perusmetalliteollisuus 7,5 6,4 6,5 5,4
Basic metals
Metallituoteteollisuus 15,5 15,1 13,4 12,6
Metal products, machinery
Sähkötekninen ja optiikkateollisuus 17,6 14,3 15,2 11,9
Electrical and optical equipment
Kulkuneuvoteollisuus 5,6 5,3 4,8 4,4
Transport equipment
Kauppa - - 1,2 1,5
Trade
Kuljetus - - 6,2 7,4
Transportation
Liike- ja kiinteistöpalvelut - - 4,7 5,6
Business and real estate services
Muut toimialat (14) yhteensä 2,0 2,2 3,0 3,6
Other industries (14) total
Metsäsektori yhteensä 35,9 42,0 31,0 35,0
Forest sector total
Toimialat yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0
Industries total
306
ã 11 Forest sector in Finland’s national economy
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
307Metsätilastollinen vuosikirja
12 KANSAINVÄLISIÄ METSÄTILASTOJA
Kansainväliset metsätilastot perustuvat 
pääosiltaan YK:n elintarvike- ja maatalous-
järjestön FAO:n keräämiin ja julkaisemiin 
tietoihin maailman  metsävaroista sekä raa-
kapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotan-
nosta ja ulkomaankaupasta. Luvussa 
esitetään myös maittaisia raakapuun hintati-
lastoja sekä FAO:n vuosittaisen metsäteolli-
suuden kapasiteettiseurannan päätulokset.
Maailman metsävarat
Maapallon metsävaroja on arvioitu noin kym-
menen vuoden välein 1950 -luvulta alkaen.
FAO:n ja Euroopan talouskomission ECE:n
yhteinen sihteeristö (UN-ECE/FAO, Geneve)
laatii teollistuneiden maiden metsävaratilastot.
FAO:n metsäosasto (Rooma) vastaa muiden
maiden metsävarojen arvioimisesta ja koko
maailman tulosten yhteenvedosta. Viimeisim-
män koko maailmaa koskevan arvioinnin tu-
lokset on julkaistu vuonna 1995 (Forest
Resources Assessment 1990, FRA–1990). 
Taulukossa 12.1 on esitetty maailman kes-
keiset metsävaratiedot vuotta 1990 koskevan
arvioinnin mukaisesti. Maakohtaiset FRA–
1990 -tiedot on tässä päivitetty uusimmilla saa-
tavissa olevilla pinta-ala- ja väestötiedoilla
(State of the World’s Forests 1999) ja lisäksi
FRA–1990 'ssa sovellettua maanosakohtaista
maajakoa on uudistettu vastaamaan paremmin
nykyistä käytäntöä: Euroopasta on siirretty
Aasiaan Turkki, Kypros ja Israel sekä muista
maista Japani. Vastaavasti entisestä Neuvosto-
liitosta on siirretty Eurooppaan Baltian maat
sekä Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Osea-
nia koostuu tässä Uuden-Seelannin ja Austra-
lian lisäksi myös eteläisen Tyynen valtameren
pikkusaarista.
Uusin maapallon metsävaroja (FRA–2000)
koskeva kysely on tehty vuoden 1998 aikana ja
sitä koskevat alustavat tulokset on julkaistu
vuonna 1999. Tiedot kattavat toistaiseksi vain
ns. teollistuneiden maiden metsävaratiedot
(taulukko 12.2) ja koskevat temperaattisia
(lauhkean vyöhykkeen) ja boreaalisia (viileän
vyöhykkeen) metsiä (Temperate and Boreal
Forest Resource Assessment, TBFRA–2000,
katso tietotaulu). Metsävaroja koskevat tiedot
ovat tässä vaiheessa vielä ennakkotietoja.
Oleellisin ero edellisen ja uuden arvioinnin
välillä on se, että uusimmassa arvioinnissa met-
säksi luetaan maa-alue, jossa puuston latvus-
peittävyys on vähintään 10 prosenttia, kun se
edellisessä selvityksessä oli 20 prosenttia.
Muita Euroopan maiden metsävaratietoja löy-
tyy Eurostatin lähinnä EU -maita käsittelevästä
metsätilastojulkaisusta (Forestry Statistics
1992–1996) sekä UN-ECE:n Timber tilastotie-
tokannasta (ks. lähdeluettelo)
Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden 
tuotanto ja ulkomaankauppa
Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotan-
toa sekä ulkomaankauppaa koskevien tilastojen
lähteenä on käytetty FAO:n FAOSTAT -tilas-
totietokantaa. Viimeisimmät koko maailmaa
koskevat tiedot ovat vuodelta 1997. Tietokan-
nasta on saatavilla myös vuoden 1998 ennak-
kotietoja eräiden maiden ja tuotteiden osalta.
Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden
tuotantoa sekä ulkomaankauppaa kuvaavat tie-
dot julkaistaan vuosittain myös kahdessa eri
julkaisussa:
- FAO Yearbook of Forest Products (vii-
meisin vuosilta 1993–1997)
- Forest Products Statistics, UN-ECE/FAO
Timber Bulletin (viimeisin vuosilta 1993–
1997)
308
ã 12 International forest statistics
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Temperate and Boreal Forest Resource Assessment - TBFRA–2000
Maailman metsävarojen inventoinnin tarkoituksena on tarjota kansainvälisesti vertailukelpoista ja luotettavaa metsävara-
tietoa. Yksi keskeisistä tehtävistä on myös seurata metsävaroissa tapahtuvia muutoksia, selvittää muutoksia aiheuttaneet 
tekijät sekä tarjota perusteita kestävän metsätalouden edistämiseksi.
TBFRA–2000 on viimeisin ns. teollistuneiden maiden temperaattisia ja boreaalisia (lauhkean ja viileän metsävyöhykkeen) 
metsiä koskeva metsävarojen arviointi. Ensimmäinen vastaavan arvioinnin tulokset julkaistiin jo vuonna 1947 ja viimeistä 
edellisen vuosina 1992 ja 1993. TBFRA–2000 on osa globaalia metsävarojen arviointia (FRA–2000), jota koordinoi 
Roomassa sijaitseva FAO:n metsäosasto. Temperaalisen ja boreaalisen vyöhykkeen osalta työn käytännön toteuttami-
sesta vastaa YK:n ECE:n toimisto Genevessä. 
TBFRA–2000:n yhtenä tavoitteena on ollut saattaa eri maiden metsävaratiedot entistä enemmän kansainvälisesti ver-
tailukelpoisiksi. Tämä on edellyttänyt eri maista kerättävien tietojen mahdollisimman täsmällistä määrittelyä ja harmo-
nisointia. Yhtenäisistä määritelmistä ja käsitteistöistä johtuen julkaistut TBFRA–2000:n metsävaratiedot saattavat poiketa 
kansallisissa metsätilastoissa esitetyistä tiedoista. 
Olennaisin ero edellisen (FRA–1990) ja uuden arvioinnin välillä on uusittu metsän määritelmä. Edellisessä arvioinnissa 
metsäksi luettiin maa-alue, jossa puuston latvuspeittävyys maa-alasta oli teollistuneissa maissa (developed countries) 
vähintään 20 prosenttia ja kehitysmaissa (developing countries, pääosin trooppisia metsiä) vähintään 10 prosenttia. 
Uudessa arvioinnissa metsäksi luetaan molemmissa tapauksissa latvuspeittävyydeltään vähintään 10 prosentin maa- 
alue. Suomeen sovellettuna tämä merkitsee, että suurin osa kitumaasta kuuluu jatkossa kansainvälisissä vertailuissa 
metsämaahan. Varsinaisten metsävaratietojen lisäksi TBFRA–2000 kysely sisältää mm. seuraavat aihealueet:
· metsien biodiversiteettiä ja metsäalueiden suojelutilannetta kuvaavat tiedot (ks. taulukko 2.11)
· metsätaseeseen ja puuston hiilivaroihin vaikuttavat tiedot
· metsien kuntoa ja metsätuhoja koskevat tiedot
· metsien suojavaikututukseen sekä metsien sosio-ekonomisiin tehtäviin liittyvät tiedot
TBFRA-2000:n lopulliset tulokset julkaistaneen vuoden 1999 loppuun mennessä. Tulokset ovat tulevaisuudessa saa-
tavilla Internetin välityksellä myös UN/ECE Timber Committee'n kotisivulle perustetusta TBFRA-2000 tietokannasta. Koko 
maailman metsävaroja koskevat alustavat tulokset on tavoitteena julkaista vuonna 2000. Euroopan maita koskevat alus-
tavat TBFRA-2000 tulokset on esitetty taulukossa 12.2 ja keskeisimmät Euroopan ulkopuolisten maiden tiedot alla ole-
vassa taulukossa.
Lähde: TBFRA–2000, ennakkotietoja
Kaikki metsät Talousmetsät
Maapinta-ala Metsä- ja josta Puuston tilavuus, Metsämaan Puuston Puuston Puuston 
kitumaa metsämaa milj.m3 pinta-ala tilavuus nettokasvu hakkuu-
kuorineen poistuma
Maa milj. ha milj. ha milj.m3 kuorineen
Australia 761 578 157 8 635 16 645 35 20
Kanada 922 418 245 29 364 126 17 355 227 ..
Japani 36 25 24 3 483 23 3 368 69 29
Uusi-Seelanti 27 9 8 2 579 2 370 34 23
Turkki 77 21 10 1 484 9 1 187 33 17
Yhdysvallat 916 298 217 40 682 198 27 035 694 523
309
 12 Kansainvälisiä metsätilastoja ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Näistä edellinen julkaisu sisältää koko maa-
ilman tiedot. Julkaisun ja FAOSTAT -tietokan-
nan tiedot saattavat poiketa toisistaan, koska
tietokantaa päivitetään ja korjataan jatkuvasti.
Forest Products Statistics -julkaisu puolestaan
sisältää metsätuotteiden tuotanto- ja ulkomaan-
kauppatiedot Euroopan maista, Pohjois-Ameri-
kasta, Japanista sekä entisen Neuvostoliiton
alueen maista (ns. UN/ECE -alueen maat).
FAO:n tilastot ovat joissain tapauksissa epävi-
rallisiin lähteisiin perustuvia tai FAO:n sihtee-
ristön arvioita, mikä saattaa aiheuttaa eroja eri
tilastoja vertailtaessa.
Luvun tuotanto- ja kauppatilastoissa
Eurooppa on jaettu kolmeen eri suuralueeseen,
joita ovat Euroopan unioni (the European
Union) ja sen ulkopuolinen muu Länsi-
Eurooppa (other Western Europe) sekä muu
Eurooppa (other Europe). Jälkimmäiseen kuu-
luvat Itä-Euroopan maiden lisäksi Neuvostolii-
ton, Jugoslavian ja Tsekkoslovakian hajoami-
sen tuloksena syntyneet itsenäiset tasavallat.
Entisestä Neuvostoliitosta muodostuneista val-
tioista tässä ryhmässä ovat Venäjän lisäksi Bal-
tian maat, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä.
Taulukoissa on eri maista esitetty vain suurim-
mat ja merkityksellisemmät, poikkeuksena
Euroopan maat, joista on otettu mukaan lähes
kaikki valtiot. Suuralueittaiset yhteenvetotiedot
sisältävät kuitenkin alueen kaikkien maiden
yhteenlasketut tiedot.
Paperi- ja kartonkituotteiden tuotanto on
kasvanut maailmanlaajuisesti voimakkaasti vii-
meisen neljänkymmenen vuoden aikana (kuva
12.3). Kun tuotanto vuonna 1961 oli noin
80 000 tonnia, sen määrä oli 1990 -luvun lop-
pupuolelle tultaessa kasvanut liki nelinkertai-
seksi. Vuonna 1998 paperin ja kartongin vuosi-
tuotannon arvioitiin ensimmäistä kertaa ylittä-
neen 300 milj. tonnia, kasvua vuoteen 1997
verrattuna oli lähes 7 prosenttia (Pulp and
Paper International).
Suomen osuus tärkeimpien metsäteollisuus-
tuotteiden tuotannosta ja viennistä vuonna
1997 on esitetty kuvassa 12.4. Suomen paperi-
ja kartonkituotteiden viennin suuri osuus perus-
tuu maamme johtavaan asemaan (22 prosent-
tia) paino- ja kirjoituspapereiden viejänä (tau-
lukko 12.13). Suomen koko raakapuun ja met-
säteollisuustuotteiden viennin arvo oli FAO:n
mukaan vuonna 1997 kaikkiaan 10,4 mrd. dol-
laria eli lähes 8 prosenttia koko maailman met-
sätuotteiden viennin arvosta (taulukko 12.15).
Tällä Suomi sijoittuu maiden välisessä vertai-
lussa neljänneksi Kanadan (18,4 %), Yhdysval-
tojen (11,6 %) ja Saksan (8,0 %) jälkeen.
Metsäteollisuuden kapasiteetin 
kehitysennusteet
Tiedot maailman metsäteollisuuden investoin-
tisuunnitelmista perustuvat FAO:n vuosittai-
seen kapasiteettiseurantaan (Pulp and Paper
Capacities Survey). Suomen metsäteollisuuden
kotimaisista investoinneista on tietoja luvussa 9
(taulukko 9.7).
Paperin ja kartongin tuotantokapasiteetti
kasvoi vuosina 1993–98 lähes 3 prosentin vuo-
sivauhtia (taulukko 12.6). FAO arvioi kapasi-
teetin kasvun lähivuosina hidastuvan 1 prosent-
tiin. Voimakkaimpana vuosikasvun ennuste-
taan jatkuvan Itä-Euroopassa sekä Oseanian ja
eteläisen Amerikan alueella (taulukko 12.7)
Taulukossa 12.8 on esitetty tietoja paperin
ja kartongin tuotannosta, kulutuksesta sekä
keräyspaperin talteenotosta ja kierrätyksestä
vuodelta 1998. Tilaston heikkoutena Suomen
näkökulmasta on se, että paperin näennäiskulu-
tukseen (tuotanto + tuonti - vienti) perustuva
kotimaisen kulutuksen laskenta antaa liioitellun
kuvan suomalaisten paperinkulutuksesta.
Tilasto ei ota ei ota riittävästi huomioon erilais-
ten Suomessa tuotettujen painotuotteiden netto-
vientiä eikä esimerkiksi vientituotteiden
paperi- ja kartonkipakkauksia ja vastaavia (ks.
taulukko 9.6). Vientipainotteisesta tuotannosta
johtuen myös keräyspaperin talteenottoaste jäi
Suomessa pienemmäksi kuin esim. EU:ssa kes-
kimäärin.
Kansainväliset raakapuun hinnat
Kansainvälisiä raakapuun hintoja tilastoidaan
säännöllisesti UN-ECE/FAO:n julkaisemassa
Forest Products Prices -julkaisussa (UN-ECE/
FAO Timber Bulletin, viimeisin vuosilta 1996–
98). Julkaisu sisältää raakapuun hintojen lisäksi
myös eri metsäteollisuustuotteiden kuukausi-
310
ã 12 International forest statistics
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
hintasarjoja pääpainon ollessa lähinnä ulko-
maankauppatilastoihin perustuvilla vienti- ja
tuontihinnoilla (yksikköarvoilla).
Eri maiden raakapuun hinnoista on parhai-
ten saatavilla hankintahintoja. Hankintahinta
on myös yleensä määritelty samalla tavalla
tienvarsihintana. Raakapuun hintatilastojen
vertailukelpoisuutta heikentää se, että eri
maissa mittayksiköt, puulajit sekä eri puutava-
ralajien mitta- ja laatuvaatimukset poikkeavat
toisistaan. Siksi taulukoissa 12.16–20 esitet-
tyjä hintasarjoja tulisikin käyttää lähinnä kun-
kin maan sisäisen hintakehityksen arviointiin.
Suomen metsäalan kehitysyhteistyö
Vuonna 1998 Suomi tuki erilaisia metsäalan
kehitysyhteistyöhankkeita yhteensä 101,5 mil-
joonalla markalla (taulukko 12.21), josta kaksi
kolmasosaa oli lahjamuotoista apua. Eniten va-
roja käytettiin kohdemaiden metsä- ja puuta-
louden suunnitteluun sekä metsätalouden insti-
tuutioiden kehittämiseen, 63 prosenttia koko
tuesta ja 96 prosenttia lahja-avusta. Tärkeimpiä
metsäalan kehitysyhteistyön yksittäisiä kohde-
maita olivat Namibia, Kenia ja Laos. Suurin
korkotukiluottojen kohdemaa oli Thaimaa.
Kehitysyhteistyömäärärahojen voimakas
vähentyminen 1990-luvulla kääntyi vuonna
1998 nousuun, mikä näkyy myös metsäalan
kehitysyhteistyön rahoituksen lisääntymisenä.
Vuonna 1998 metsäyhteistyön maksatukset oli-
vat noin 65 prosenttia korkeammat edellisvuo-
teen verrattuna. Suurelta osin tämä on metsäin-
vestointeihin suunnatun lisääntyneen korko-
tuen ansiota, mutta myös lahjamuotoinen apu
nousi yli 11 prosenttia.
Kuluneen vuosikymmenen aikana varoja on
ohjattu voimakkaasti metsä- ja puutalouden
suunnitteluun ja instituutioiden vahvistami-
seen. Muiden projektityyppien rahoituksen
määrä on vähentynyt merkittävästi. 
Suomen metsäalan kehitysyhteistyössä
sovelletaan hallituksen vuonna 1996 tekemää
Kehitysyhteistyön Periaatepäätöstä, vuonna
1998 vahvistamaa Kehitysmaapolitiikan Lin-
jausta sekä EU:n vuonna 1996 julkaistua
ohjeistoa (Forests in Sustainable... 1996). Huo-
miota kiinnitetään erityisesti metsätalousohjel-
mien vaikutuksiin ympäristönsuojelussa, köy-
hyyden vähentämisessä ja maaseudun väestön
sekä muiden tahojen, kuten yksityisen sektorin,
osallistumiseen kehitysohjelmien suunnitteluun
ja toteutukseen.
Metsäalan hankkeet jaetaan neljään eri
tyyppiin. Metsä- ja puutalouden suunnitteluun
kuuluvat metsätalouden sektorisuunnittelu kan-
sallisella ja läänitasolla ja metsien inventointi-
hankkeet, sekä metsäsuunnitteluun liittyvä työ.
Metsien suojeluun ja metsittämiseen kuuluvat
erilaiset taimitarha-, polttopuu-, suojelualue-
hallinto- ja kylämetsätaloushankkeet, metsä-
neuvonta sekä valuma-alueiden hallinta ja
käyttö. Instituutioiden kehittäminen tarkoittaa
etupäässä metsähallinnon, oppilaitosten ja tut-
kimuksen tukemista. Metsätalouden korkotu-
kea myönnetään ympäristöystävällistä, kestä-
vän kehityksen mahdollistavaa teknologiaa
siirtäviin investointeihin OECD:n sääntöjen
mukaisesti.
Kirjallisuus – Literature
Maailman metsävarat
Forest Report by the Federal Government. Federal
Ministry of Food, Agriculture and Forestry, Ger-
many. 54 p.
Forest resources assessment 1990: Global synthesis.
FAO Forestry Paper 124. FAO, Rome, 1995.
44 p.
Forest resources assessment 1990: Tropical count-
ries. FAO Forestry Paper 112. FAO, Rome, 1993.
59 p. + annexes.
The Forest Resources of the Temperate Zones. The
UN-ECE/FAO 1990 Forest Resource Assess-
ment. Volume 1: General Forest Resource Infor-
mation. ECE/FAO, New York, 1992. 348 p.
Eurostat Forestry Statistics 1992–1996. Eurostat,
Luxemburg, 1998. 137 p. + annexes.
Kuusela, K. 1994. Forest Resources in Europe 1950–
1990. European Forest Institute. Research Report
1. Cambridge University Press. 154 p.
Palo, M. & Uusivuori, J. (eds.). 1998. World Forests,
Society and Environment. World Forests, Vo-
lume 1. Kluwer Academic Publishers. 404 p.
State of the World's Forests 1999. Food and Agricul-
ture Organization of the United Nations. Rome,
1999. 154 p. 
Statistisches Jahrbuch über Ernährung Landwirt-
schaft und Forsten der Bundesrepublik Deutsch-
land 1997. Landwirtschaftsverlag GmbH Mün-
ster-Hiltrup. 556 p.
Sustainable Forest Management in Europe. Special
311
 12 Kansainvälisiä metsätilastoja ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Report on the Follow-up on the implementation
of Resolutions H1 and H2 of the Helsinki Minis-
terial Conference. Follow-up Reports on the Min-
isterial Conferences on the Protection of Forests
in Europe. Volume II. Lisbon, June 1998. 274 p.
Skogsstatistisk årsbok 1999. Sveriges officiella
statistik. Skogsstyrelsen, Jönköping, 1999. 348 s. 
TBFRA–2000. The UN-ECE/FAO Temperate and
Boreal Forest Resource Assessment 2000.
Volume I. Main report (draft as of March 1999).
United Nations, New York and Geneva, 1999.
232 p.
TBFRA–2000. The UN-ECE/FAO Temperate and
Boreal Forest Resource Assessment 2000.
Volume II. Components (A). Table of Essential
TBFRA Data. United Nations. 55 p.
Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden
tuotanto ja ulkomaankauppa
Diesen, M (ed.). 1998. Economics of the pulp and pa-
per industry. Papermaking Science and Technol-
ogy, Book 1. Helsinki, Fapet. 186 p.
European Timber Trends and Prospects to the Year
2000 and Beyond. Volume I and II. UN-ECE and
FAO. United Nations, New York, 1986. 253 p.
and 323 p.
European Timber Trends and Prospects: into the 21st
century. Geneva Timber and Forest Study Pa-
pers. UN-ECE and FAO. United Nations, New
York and Geneva, 1996. 238 p.
FAO Yearbook of Forest Products 1993–1997. FAO
Forestry Series No. 32. FAO Statistics Series No.
145. FAO, Rome, 1999. 245 p.
Forest Products Statistics 1993–1997. Timber Bulle-
tin. Volume LI (1998), No 2. United Nations.
New York and Geneva, 1998. 62 p.
Hetemäki, L. 1997. Metsäsektori 2010. Pihlaja -sarja;
2. Metsälehti -kustannus. 155 s. 
Pulp and Paper International, Annual Review, July
1999 and August 1999.
Metsäteollisuuden kapasiteetin kehitysen-
nusteet
Pulp and Paper Capacities Survey 1998–2003. FAO,
Rome, 1998. 171 p. + annexes. 
Kansainväliset raakapuun hinnat
Forest Products Prices 1996–1998.UN-ECE Timber
Bulletin, Volume LII (1999), No. 1. 43 p. 
Forest Products Prices, 1973–92. FAO Forestry Pa-
per 125. FAO, Rome, 1995. 187 p.
ZMP-Bilanz Forst und Holz 1999. ZMP Zentrale
Markt- und Preisberichtstelle GmbH. 185 p.
Skoglig Statistikinformation Nr 1999:70. Rund-
virkespriser. Sveriges Officiella Statistik. Skogs-
styrelsen. 4 s.
Suomen metsäalan kehitysyhteistyö
Forests in Sustainable Development. Guidelines for
Forest Sector Development Cooperation, Euro-
pean Commission, Oct. 1996.
Muut tietolähteet – Other sources of information
Bundesamt für Umwelt, Wald und Landschaft -
Swiss Agency for the Environment, Forests and
Landscape.
European Parliament, Europarl - http://www.
europarl.eu.int/dg4/wkdocs/forest/en/eurfo.htm
Eurostat, Luxemburg
FAO, Rooma
FAOSTAT Database - http://www.fao.org
Federal Ministry of Agriculture & Forestry, Division
of International Forest Policy, Austria 
Skogsstyrelsen - National Board of Forestry, Sweden
Statistisk Centralbyrå - Statistics Norway
Suomen Pankki, tilastopiste
Ulkoasiainministeriö, kehitysyhteistyöosasto
UN/ECE Timber Committee, Geneve
UN/ECE Timber Database - http://www.unece.org/
trade/timber/welcome.html

313
 12 Kansainvälisiä metsätilastoja ã
Metsätilastollinen vuosikirja
Kuva 12.2 Raakapuun hakkuut 1961–97. Koko maailma
Figure 12.2 Roundwood production, 1961–97. Whole world
Kuva 12.3 Sahatavaran ja paperin ja kartongin tuotanto 1961–97. Koko maailma
Figure 12.3 Production of sawn goods and paper and paperboard, 1961–97. Whole world
61 65 70 75 80 85 90 95 97
0
200
400
600
61 65 70 75 80 85 90 95 97
0
100
200
300
Vuosi - YearVuosi - Year
Paperi ja kartonki
Paper and paperboard
milj. m³ mill. m³ milj. t mill. m.t.
Lähde - Source:   FAOSTAT Database
Sahatavara - Sawn goods
Havusahatavara - Softwood
Lehtisahatavara - Hardwood
61 65 70 75 80 85 90 95 97
0
1000
2000
3000
4000
61 65 70 75 80 85 90 95 97
0
300
600
900
1200
Vuosi - YearVuosi - Year
milj. m³ kuoretta mill. m³ underbark milj. m³ kuoretta mill. m³ underbark
Aasia
Asia
Pohjois-Amerikka
North America
Latinalainen Amerikka
Latin America
Oseania - Oceania
Eurooppa
Europe
Afrikka
Africa
Lähde - Source:   FAOSTAT Database
Raakapuu - Roundwood
Polttopuu ja puuhiili - Fuelwood and charcoal
Ainespuu - Industrial roundwood
314
ã 12 International forest statistics
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Kuva 12.4 Suomi metsäteollisuustuotteiden tuottajana ja viejänä 1997
Figure 12.4 Finland’s position among the leading producers and exporters of some major forest industry products, 1997
SWE
GERSWE
FIN USA CAN JAP Muut - Others
FIN CAN
JAP
Muut - Others
SWEFIN USA CAN Muut - Others
SWEFIN USACAN Muut - Others
FIN USA CAN Muut - Others
FIN USACAN Muut - Others
FIN CAN Kanada
Canada
JAP Japani
Japan
SWE Ruotsi
Sweden
CHI Kiina
China
GER Saksa
Germany
Suomi
Finland
0 20 40 60 80 100
%

BRA
BRA Brasilia
Brazil
KOKO MAAILMA
WHOLE WORLD

RUS Venäjä
Russian Federation

PAPERI JA KARTONKI PAPER AND PAPERBOARD
PUUMASSA WOOD PULP
HAVUSAHATAVARA SAWN SOFTWOOD

CHI JAP
RUS
 
Vienti
Exports
96 milj. m³ - mill. m³ 

    
 

Lähde - Source:   FAOSTAT Database
 
CHI

AUS
   
   

   
    
AUS Itävalta
Austria
Tuotanto
Production
316 milj. m³ - mill. m³
Tuotanto
Production
165 milj. t - mill. m.t.
Vienti
Exports
35 milj. t - mill. m.t.
Tuotanto
Production
298 milj. t - mill. m.t.
Vienti
Exports
88 milj. t - mill. m.t.
315
 12 Kansainvälisiä metsätilastoja ã
Metsätilastollinen vuosikirja
12.1 Maailman metsävaratietoja 1990 (FRA–1990)
Global forest resource data, 1990 (FRA–1990)
1 Ilman Kyprosta, Turkkia ja Israelia, jotka lisätty Aasiaan - Excluding Cyprus, Turkey and Israel which here belong to Asia
2 Australia, Uusi-Seelanti ja eteläisen Tyynenmeren saaret - Including Australia, New Zealand and South Pacific islands
3 Entinen Etiopia ja Eritrea - former P.D.R Ethiopia
Lähteet - Sources: State of the World’s Forests 1999, FAO
4 Forest resources assessment 1990, Global synthesis, FAO
Väkiluku Maapinta- Metsämaa Forest land
ala Pinta-ala Osuus maa- Puuston 
pinta-alasta tilavuus 4
Alue ja maa Region and country Population Land area Area Percentage of Growing stock
land area volume 4
milj. % milj. m³ kuorineen
mill. milj. ha - mill. ha per cent mill. m³ overbark
Eurooppa ¹ Europe ¹  507,3 472,4 146,0 30,9 18 493
Ent. Neuvostoliitto Former USSR 293,2 2 194,9 816,2 37,2 84 234
Pohjois-Amerikka North America 301,5 1 838,0 457,1 24,9 53 401
Kanada Canada 29,9 922,1 244,6 26,5 28 671
Yhdysvallat USA 271,6 915,9 212,5 23,2 24 730
Oseania ² Oceania ² 28,6 849,1 90,7 10,7 10 325
Australia Australia 18,2 768,2 40,9 5,3 3 306
Papua-Uusi-Guinea Papua New Guinea 4,5 45,3 36,9 81,6 6 063
Uusi-Seelanti New Zealand 3,6 26,8 7,9 29,4 396
Afrikka Africa 757,7 2 937,0 520,2 17,7 55 655
Angola Angola 11,6 124,7 22,2 17,8 854
Botswana Botswana 1,5 56,7 13,9 24,6 287
Etelä-Afrikka South Africa 43,3 122,1 8,5 7,0 713
Etiopia ³ Ethiopia ³ 63,5 110,1 13,9 12,6 977
Gabon Gabon 1,1 25,8 17,9 69,3 4 267
Ghana Ghana 18,3 22,8 9,0 39,7 478
Kamerun Cameroon 13,9 46,5 19,6 42,1 3 867
Keski-Afrikan tasavalta Central African Republic 3,4 62,3 29,9 48,0 3 087
Kongo Congo 2,7 34,2 19,5 57,2 4 648
Kongon dem. tasavalta (ent. Zaire) Congo Dem. Rep. (former Zaire) 48,0 226,7 109,2 48,2 23 108
Madagaskar Madagasgar 15,8 58,2 15,1 26,0 915
Marokko Morocco 27,5 44,6 3,8 8,6 159
Mosambik Mozambique 18,3 78,4 16,9 21,5 641
Nigeria Nigeria 118,4 91,1 13,8 15,1 1 001
Norsunluurannikko Ivory Coast 14,3 31,8 5,5 17,2 2 072
Sambia Zambia 8,5 74,3 31,4 42,2 808
Sudan Sudan 27,9 237,6 41,6 17,5 1 375
Tansania Tanzania 31,5 88,4 32,5 36,8 2 148
Latinalainen Amerikka ja Karibia Latin America & Caribbean 491,8 2 016,5 950,0 47,1 109 421
Argentiina Argentina 35,7 273,7 33,9 12,4 3 660
Bolivia Bolivia 7,8 108,4 48,3 44,6 3 650
Brasilia Brazil 163,1 845,7 551,1 65,2 65 088
Chile Chile 14,6 74,9 7,9 10,5 1 390
Ecuador Ecuador 11,9 27,7 11,1 40,2 1 304
Guyana Guyana 0,8 19,7 18,6 94,3 3 241
Kolumbia Colombia 37,1 103,9 53,0 51,0 6 001
Meksiko Mexico 94,3 190,9 55,4 29,0 1 846
Peru Peru 24,4 128,0 67,6 52,8 10 593
Ranskan Guayana French Guiana 0,2 8,8 8,0 90,6 2 191
Surinam Suriname 0,4 15,6 14,7 94,4 2 806
Venezuela Venezuela 22,8 88,2 44,0 49,9 4 889
Aasia Asia 3 465,1 2 676,1 474,2 17,7 52 199
Etelä-Korea Republic of Korea 45,7 9,9 7,6 77,0 460
Filippiinit Philippines 70,7 29,8 6,8 22,7 1 425
Indonesia Indonesia 203,5 181,2 109,8 60,6 19 609
Intia India 960,2 297,3 65,0 21,9 2 431
Iran Iran 71,5 162,2 1,5 1,0 133
Japani Japan 125,6 37,7 25,1 66,8 2 851
Kamputsea Cambodia 10,5 17,7 9,8 55,7 1 484
Kiina China 1 243,7 932,6 133,3 14,3 9 789
Laos Laos 5,2 23,1 12,4 53,9 1 686
Malesia Malaysia 21,0 32,9 15,5 47,1 3 763
Myanmar Myanmar 46,8 65,8 27,2 41,3 4 184
Thaimaa Thailand 59,1 51,1 11,6 22,8 790
Turkki Turkey 62,8 77,0 8,9 11,5 762
Vietnam Viet Nam 76,5 32,5 9,1 28,0 989
KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 5 845 13 048 3 454 26,5 383 727
316
ã
 12 International forest statistics
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
12.2 Euroopan metsävaratietoja (TBFRA–2000)
Forest resource data for Europe (TBFRA–2000)
JATKUU
CONT.
Kaikki metsät Talousmetsät
Forest and other wooded land, total Forests available for wood supply
Alue ja maa Region and country Väkiluku Maa- Pinta-ala Puuston tilavuus Metsämaan josta yksityis- Pinta-ala 1 Puuston Puuston Puuston 
pinta-ala ala metsien osuus, % tilavuus nettokasvu poistuma
Population Land area Area Growing Forest land Of which Area 1 Growing Net annual  Fellings
stock volume area non-industrial, stock increment
milj. milj.m3 kuorineen private owner- volume
mill. 1 000 ha 1 000 ha milj.m3 overbark 1 000 ha ship, per cent 1 000 ha milj.m3 kuorineen - milj.m3 overbark
Eurooppa Europe 728,4 2 205 397 1 099 581 114 327,1 999 820 10 677 674 .. .. ..
Euroopan unioni The European Union 374,3 311 851 136 204 15 163,9 113 567 70 95 525 13 420,1 459,5 299,5
Alankomaat The Netherlands 15,7 3 388 339 64,7 339 49 314 52,1 2,2 1,4
Belgia Belgium 10,1 3 030 672 141,0 646 57 639 139,8 5,1 4,4
Espanja Spain 39,6 50 055 25 984 594,4 13 509 69 10 479 486,8 28,6 11,0
Irlanti Ireland 3,7 6 890 591 44,0 591 34 580 43,0 3,5 2,3
Iso-Britannia United Kingdom 58,6 24 088 2 489 353,0 2 469 57 2 108 293,0 14,6 9,5
Italia Italy 57,4 29 412 10 842 1 518,6 9 857 66 6 013 876,7 18,7 8,7
Itävalta Austria 8,1 8 252 3 924 1 107,3 3 840 83 3 352 1 037,3 27,3 19,5
Kreikka Greece 10,6 13 076 6 513 154,5 3 359 23 3 094 139,8 3,5 ..
Luxemburg Luxembourg 0,4 258 89 20,4 1 86 53 86 20,4 0,7 ..
Portugali Portugal 9,9 9 105 3 467 292,0 3 383 93 1 897 188,0 12,9 11,2
Ranska France 58,7 54 148 16 989 2 977,0 15 156 74 14 470 2 835,7 92,3 60,2
Ruotsi Sweden 8,9 40 843 30 259 2 993,6 27 264 83 21 236 2 566,5 85,4 66,1
Saksa Germany 82,1 34 613 10 740 2 880,0 10 740 46 10 142 2 820,0 89,0 48,6
Suomi Finland 5,2 30 454 22 768 1 963,0 21 883 71 20 675 1 867,0 72,5 54,3
Tanska Denmark 5,3 4 239 538 60,2 445 69 440 54,0 3,2 2,2
Muu Länsi-Eurooppa Other Western Europe 12,4 43 613 13 372 1 242,7 9 920 79 7 687 1 026 30 19
Islanti Iceland 0,3 9 024 130 1,1 30 70 14 0,4 0,0 -
Liechtenstein Liechtenstein 0,0 16 7 1,8 7 7 4 1,4 0,0 0,0
Malta Malta 0,4 32 0 0,1 0 - - - - -
Norja Norway 4,4 30 625 12 000 817,3 8 710 86 6 609 671,4 22,0 11,6
Sveitsi Switzerland 7,3 3 916 1 234 422,5 1 173 32 1 060 353,2 8,2 7,1
317
12 Kansainvälisiä m
etsätilastoja ã
M
etsätilastollinen vuosikirja
12.2 JATKOA
CONTINUATION
1 Vain metsämaa - Forest land only
Lähde - Source: Temperate and Boreal Forest Resource Assessment 2000, FAO: Ennakkotietoja - Preliminary data
Kaikki metsät Talousmetsät
Forest and other wooded land, total Forests available for wood supply
Alue ja maa Region and country Väkiluku Maa- Pinta-ala Puuston tilavuus Metsämaan josta yksityis- Pinta-ala 1 Puuston Puuston Puuston 
pinta-ala ala metsien osuus, % tilavuus nettokasvu poistuma
Population Land area Area Growing Forest land Of which Area 1 Growing Net annual  Fellings
stock volume area non-industrial, stock increment
milj. milj.m3 kuorineen private owner- volume
mill. 1 000 ha 1 000 ha milj.m3 overbark 1 000 ha ship, per cent 1 000 ha milj.m3 kuorineen - milj.m3 overbark
Muu Eurooppa Other Europe 341,7 1 849 934 950 005 97 920,6 876 332 1 574 461 .. .. ..
Albania Albania 3,1 2 759 1 030 83,5 1 030 - 902 73,6 0,9 0,7
Bosnia ja Herzegovina Bosnia and Herzegovina 3,7 5 073 2 710 250,4 1 2 276 22 1 305 125,2 .. 1,2
Bulgaria Bulgaria 8,3 10 895 3 903 467,4 3 590 - 3 124 401,1 10,2 4,9
Jugoslavia Yugoslavia 10,6 10 112 3 480 328,8 2 894 46 2 379 288,5 6,1 3,1
Kroatia Croatia 4,5 5 592 2 105 357,8 1 775 24 1 690 337,7 7,1 4,6
Latvia Latvia 2,4 6 222 2 995 542,0 2 884 43 2 413 409,3 11,1 6,6
Liettua Lithuania 3,7 6 267 2 050 373,9 1 978 18 1 686 314,4 8,5 5,2
Makedonia Macedonia 2,0 2 531 988 63,4 906 22 745 .. .. 1,0
Moldova Moldova 4,4 3 309 355 43,2 324 - 211 25,9 0,6 0,5
Puola Poland 38,7 30 435 8 942 1 973,5 8 942 17 8 300 1 771,0 39,4 30,5
Romania Romania 22,5 22 949 6 680 1 341,5 1 6 301 5 5 617 .. .. ..
Slovakia Slovakia 5,4 4 810 2 031 510,9 2 016 44 1 706 445,5 12,3 7,1
Slovenia Slovenia 1,9 2 016 1 166 317,6 1 099 70 1 035 292,5 6,1 2,3
Tšekki Czech Republic 10,3 7 728 2 630 688,5 2 630 16 2 559 668,2 20,4 16,2
Ukraina Ukraine 50,9 57 936 9 494 1 736,0 9 458 - 5 999 1 110,5 21,3 8,5
Unkari Hungary 10,1 9 093 1 811 330,7 1 811 35 1 702 295,3 9,9 5,9
Valko-Venäjä Belarus 10,3 20 285 8 936 1 202,4 7 865 - 5 966 969,5 24,6 9,5
Venäjä Russian Federation 147,4 1 637 733 886 538 86 986,8 816 538 - 525 191 60 922,2 742,0 125,5
 Viro Estonia 1,4 4 187 2 162 322,4 2 016 9 1 932 307,1 7,1 4,0
318
ã 12 International forest statistics
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
12.3 Raakapuun hakkuut maittain 1997
Roundwood production by country, 1997
       1 000 m3 kuoretta 1 000 m3 underbark
1 Sisältää myös muun raakapuun. Also includes other industrial roundwood.
2 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden tuotanto- ja ulkomaankauppatiedot perustuvat Belgian ja Luxemburgin talousliiton (BLEU)
tietoihin.
Volumes for production and foreign trade of roundwood and forest industry products are presented for the Belgo-Luxembourg 
Economic Union (BLEU).
Lähde - Source: FAOSTAT Database
Havupuu Lehtipuu Polttopuu Raakapuu
Industrial roundwood, Industrial roundwood, ja puuhiili yhteensä
Alue ja maa Region and country softwood hardwood
Tukkipuu  Kuitupuu Kaikkiaan 1 Tukkipuu  Kuitupuu Kaikkiaan 1 Fuelwood Roundwood
Logs  Pulp- Total 1 Logs  Pulp- Total 1 and total
 wood  wood charcoal
Eurooppa Europe 189 198 89 983 293 398 47 102 38 644 101 112 79 330 473 840
Euroopan unioni  The European Union 116 047 59 537 179 409 18 419 22 398 43 305 36 847 259 561
Alankomaat The Netherlands 414 223 694 208 82 292 131 1 117
Belgia-Luxemburg 2 Belgium-Luxembourg 2 1 700 675 2 535 700 200 950 500 3 985
Espanja Spain 4 183 3 057 7 590 1 546 2 909 4 843 3 588 16 021
Irlanti Ireland 1 264 820 2 084 20 13 33 63 2 180
Iso-Britannia United Kingdom 3 642 2 624 6 636 256 310 614 262 7 512
Italia Italy 721 94 1 075 1 537 552 2 849 5 288 9 212
Itävalta Austria 8 027 2 480 10 917 503 292 985 3 423 15 325
Kreikka Greece 282 60 362 185 45 312 1 350 2 024
Portugali Portugal 3 500 930 4 575 368 3 450 3 853 648 9 076
Ranska France 12 727 5 109 18 052 7 771 4 589 12 591 10 466 41 109
Ruotsi Sweden 33 700 18 300 52 460 400 3 500 3 940 3 824 60 224
Saksa Germany 22 094 6 624 29 495 3 293 2 114 5 993 2 719 38 207
Suomi Finland 23 332 18 020 41 627 1 218 4 292 5 560 4 094 51 281
Tanska Denmark 461 521 1 307 414 50 490 491 2 288
Muu Länsi-Eurooppa  Other Western Europe 6 937 3 666 10 853 616 313 959 1 257 13 069
Norja Norway 4 537 3 344 8 071 15 151 186 299 8 556
Sveitsi Switzerland 2 392 322 2 774 600 162 772 954 4 500
Muu Eurooppa  Other Europe 66 214 26 780 103 136 28 067 15 933 56 848 41 226 201 210
Latvia Latvia 2 450 1 490 4 120 1 290 560 1 940 2 902 8 962
Liettua Lithuania 1 560 880 2 480 860 650 1 525 1 145 5 150
Puola Poland 8 022 5 615 15 259 1 819 2 654 4 596 1 706 21 561
Romania Romania 2 720 1 440 4 810 1 579 496 5 027 3 913 13 750
Tšekki Czech Republic 6 221 5 022 11 528 540 797 1 352 616 13 496
Ukraina Ukraina 3 290 - 4 371 2 918 - 3 871 1 846 10 088
Valko-Venäjä Belarus 8 097 350 11 047 2 923 120 5 729 809 17 585
Venäjä Russian Federation 28 100 8 420 39 755 9 960 7 820 23 435 20 778 83 968
Viro Estonia 1 870 1 100 3 141 430 1 100 1 555 1 100 5 796
Pohjois-Amerikka North America 315 691 112 621 437 595 83 003 71 708 164 356 79 919 681 870
Kanada Canada 139 300 19 751 159 988 12 282 11 338 25 871 5 319 191 178
Yhdysvallat USA 176 391 92 870 277 607 70 721 60 370 138 485 74 600 490 692
Oseania Oceania 17 828 7 742 27 378 8 288 5 498 13 906 8 756 50 041
Australia Australia 5 898 4 112 10 435 4 303 5 302 9 720 2 904 23 059
Papua-Uusi-Guinea Papua New Guinea 64 - 64 3 000 175 3 175 5 533 8 772
Uusi-Seelanti New Zealand 11 730 3 324 16 437 23 21 44 50 16 531
Afrikka Africa 6 864 4 457 12 294 19 096 7 464 55 767 528 664 596 725
Etelä-Afrikka South Africa 5 000 3 270 8 713 432 6 986 9 463 7 156 25 332
Etiopia Ethiopia 9 6 25 51 1 2 458 49 827 52 310
Kamerun Cameroon - - - 3 380 - 4 319 12 970 17 289
Kenia Kenya 329 357 706 131 - 1 227 39 981 41 914
Nigeria Nigeria - - - 6 200 - 8 479 108 908 117 387
Latinalainen Amerikka Latin America 43 570 21 287 65 927 44 119 23 406 75 743 253 142 394 811
Brasilia Brazil 21 779 10 600 33 047 26 000 20 101 51 614 135 652 220 313
Chile Chile 10 982 7 063 18 272 1 150 - 1 516 10 773 30 561
Meksiko Mexico 5 502 921 6 551 419 296 762 15 900 23 213
Aasia Asia 61 215 9 999 99 661 115 726 19 579 177 491 907 190 1 184 342
Indonesia Indonesia 333 200 539 32 250 11 347 46 750 155 700 202 989
Intia India 2 538 145 2 779 15 812 1 063 22 251 281 425 306 455
Japani Japan 14 779 2 234 17 315 852 3 283 4 230 971 22 516
Kiina China 38 264 5 793 69 702 22 159 1 958 39 016 204 299 313 017
Malesia Malaysia 207 - 207 33 980 788 35 581 10 243 46 031
Turkki Turkey 2 384 1 361 5 565 2 420 8 4 208 8 277 18 050
KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 634 366 246 089 936 253 317 334 166 299 588 376 1 857 001 3 381 629
1996 616 531 239 142 912 629 315 030 171 278 591 098 1 849 282 3 353 010
1995 623 440 264 541 944 929 308 100 163 716 568 207 1 834 441 3 347 577
1994 608 352 250 596 918 667 305 012 163 286 562 356 1 813 322 3 294 344
319
 12 Kansainvälisiä metsätilastoja ã
Metsätilastollinen vuosikirja
12.4 Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto maittain 1997 
Production of sawn goods and wood-based panels by country, 1997
1 000 m3
Lähde - Source: FAOSTAT Database
Sahatavara Vaneri ja viilu Lastulevy Kuitulevy
Sawn goods Plywood and Particle Fibreboard
Alue ja maa Region and country Havupuu  Lehtipuu veneer sheets board
Softwood  Hardwood
Eurooppa Europe 98 863 16 110 6 676 34 608 6 899
Euroopan unioni The European Union 63 705 7 720 4 570 26 836 4 570
Alankomaat The Netherlands 223 177 32 44 25
Belgia-Luxemburg Belgium-Luxembourg 830 270 110 3 087 48
Espanja Spain 2 378 702 410 1 970 590
Irlanti Ireland 632 10 - 200 330
Iso-Britannia United Kingdom 2 214 142 5 2 175 460
Italia Italy 788 963 914 2 750 700
Itävalta Austria 8 122 185 177 1 771 120
Kreikka Greece 210 127 78 250 35
Portugali Portugal 1 250 481 133 695 387
Ranska France 6 900 3 100 715 3 289 584
Ruotsi Sweden 15 419 200 126 612 192
Saksa Germany 13 801 1 048 784 9 190 900
Suomi Finland 10 600 70 1 061 475 120
Tanska Denmark 338 245 25 328 79
Muu Länsi-Eurooppa Other Western Europe 3 600 200 53 898 210
Norja Norway 2 500 20 20 397 66
Sveitsi Switzerland 1 100 180 33 501 144
Muu Eurooppa Other Europe 31 558 8 190 2 053 6 874 2 119
Latvia Latvia 2 550 150 133 150 27
Liettua Lithuania 1 160 90 30 170 69
Puola Poland 5 010 900 133 2 041 719
Romania Romania 1 115 746 114 229 78
Tšekki Czech Republic 3 100 293 119 737 105
Valko-Venäjä Belarus 938 607 122 270 -
Venäjä Russian Federation 15 600 3 900 1 001 1 483 630
Viro Estonia 610 40 21 179 167
Pohjois-Amerikka North America 145 217 30 972 18 306 24 217 7 318
Kanada Canada 63 764 1 000 2 329 7 954 1 056
Yhdysvallat USA 81 453 29 972 15 977 16 263 6 262
Oseania Oceania 5 299 1 683 522 1 006 1 078
Australia Australia 2 062 1 393 180 790 464
Uusi-Seelanti New Zealand 3 150 12 311 216 614
Afrikka Africa 2 482 5 929 1 006 775 78
Etelä-Afrikka South Africa 1 439 135 60 551 42
Ghana Ghana 54 550 102 3 -
Kamerun Cameroon - 773 74 - -
Nigeria Nigeria - 2 723 75 40 -
Norsunluurannikko Ivory Coast - 613 313 - -
Tunisia Tunisia 7 14 34 55 15
Latinalainen Amerikka Latin America 17 667 17 522 3 539 2 131 1 550
Brasilia Brazil 8 591 10 500 2 200 660 698
Chile Chile 4 274 387 162 425 479
Ecuador Ecuador 416 1 663 294 94 31
Meksiko Mexico 2 751 210 181 397 28
Aasia Asia 46 812 49 718 30 550 9 106 6 183
Etelä-Korea Republic of Korea 4 059 700 1 014 721 750
Indonesia Indonesia 138 7 100 9 650 440 73
Intia India 2 500 14 960 252 60 36
Japani Japan 19 250 2 448 4 072 1 249 1 114
Kiina China 16 613 10 356 8 179 3 643 2 677
Malesia Malaysia 150 8 232 5 900 500 600
Turkki Turkey 2 502 1 766 77 1 728 574
KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 316 339 121 934 60 598 71 844 23 105
1996 309 190 122 444 59 297 67 472 21 580
1995 305 957 120 040 61 609 65 129 20 375
1994 310 953 122 484 56 848 59 487 19 952
320
ã 12 International forest statistics
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
12.5 Massan, paperin ja kartongin tuotanto maittain 1997 
Production of pulp, paper and paperboard by country, 1997
 1 000 t 1 000 m.t.
1 Sisältää sulfaatti- ja sulfiittisellun lisäksi liukosellun ja muusta kuin puukuidusta valmistetun sellun.
The following commodities are included: chemical wood pulp, dissolving wood pulp and other fibre pulp.
Huom. Taulukossa 12.8 tietoja paperin ja kartongin tuotannosta 1998.
Note: Information on production of paper and paperboard in 1998 is available in Table 12.8.
Lähde - Source: FAOSTAT Database
Massa Pulp Paperi ja kartonki Paper and paperboard
Mekaaniset Puolikemial- Sellu 1 Sanomalehti- Paino- ja Muu paperi Yhteensä
Alue ja maa Region and country massat liset massat paperi kirjoituspaperi ja kartonki
Mechanical Semi-chem- Chemical Newsprint Printing and Other paper Total
pulp ical pulp pulp 1 writing paper and paperboard
Eurooppa Europe 13 607 1 602 27 276 11 110 32 476 43 748 87 334
Euroopan unioni The European Union 10 690 1 052 21 561 8 518 29 363 37 093 74 974
Alankomaat The Netherlands 138 - 1 703 373 878 1 908 3 159
Belgia-Luxemburg Belgium-Luxembourg 173 - 209 104 991 337 1 432
Espanja Spain 103 - 1 467 143 901 2 924 3 968
Irlanti Ireland - - - - - - -
Iso-Britannia United Kingdom 537 86 - 1 030 1 779 3 646 6 455
Italia Italy 385 - 163 180 2 930 4 423 7 533
Itävalta Austria 378 - 1 253 397 1 826 1 593 3 816
Kreikka Greece 25 - 2 9 125 616 750
Portugali Portugal - - 3 - 533 547 1 080
Ranska France 757 100 1 664 783 3 141 4 632 8 556
Ruotsi Sweden 2 959 266 7 588 2 411 2 459 4 909 9 779
Saksa Germany 1 220 - 763 1 618 6 390 7 945 15 953
Suomi Finland 3 940 529 6 712 1 470 7 317 3 361 12 148
Tanska Denmark 75 71 34 - 93 252 345
Muu Länsi-Eurooppa Other Western Europe 1 640 73 986 1 106 1 322 1 283 3 711
Norja Norway 1 534 73 827 798 861 469 2 128
Sveitsi Switzerland 106 - 159 308 461 814 1 583
Muu Eurooppa Other Europe 1 277 477 4 729 1 486 1 791 5 372 8 649
Latvia Latvia 1 - 1 3 1 12 16
Liettua Lithuania 3 - - - - 29 29
Puola Poland 60 75 744 80 470 1 090 1 640
Slovakia Slovakia 5 76 311 2 214 310 526
Slovenia Slovenia 28 - 105 49 183 198 430
Tšekki Czech Republic 59 - 455 94 185 493 772
Unkari Hungary - 5 12 - 169 241 410
Venäjä Russian Federation 1 025 180 2 710 1 198 440 1 694 3 332
Viro Estonia 7 - 36 - 20 34 54
Pohjois-Amerikka North America 16 753 4 072 64 840 15 749 29 294 60 200 105 243
Kanada Canada 11 355 404 13 142 9 205 4 966 4 798 18 969
Yhdysvallat USA 5 398 3 668 51 698 6 544 24 328 55 402 86 274
Oseania Oceania 1 072 162 1 349 804 376 2 111 3 291
Australia Australia 351 129 697 421 364 1 633 2 418
Uusi-Seelanti New Zealand 721 33 652 383 12 478 873
Afrikka Africa 402 32 2 668 424 737 2 000 3 161
Egypti Egypt - - 60 - 70 151 221
Etelä-Afrikka South Africa 370 - 2 035 370 546 1 425 2 341
Latinalainen Amerikka Latin America 712 208 9 709 947 3 353 9 336 13 636
Argentiina Argentina 12 108 633 166 228 597 991
Brasilia Brazil 443 27 6 028 265 1 996 4 214 6 475
Chile Chile 209 - 1 868 184 83 430 697
Meksiko Mexico 10 6 560 305 623 2 563 3 491
Aasia Asia 2 638 468 34 356 6 796 23 729 54 710 85 235
Etelä-Korea Republic of Korea 197 - 394 1 592 1 813 4 958 8 363
Indonesia Indonesia - 216 2 763 422 1 587 2 921 4 930
Intia India 223 - 1 902 400 1 150 1 475 3 025
Japani Japan 1 674 196 9 621 3 192 11 112 16 712 31 016
Kiina China 440 - 17 741 825 6 711 24 047 31 583
Thaimaa Thailand - 26 547 118 529 1 624 2 271
Turkki Turkey 24 30 408 60 135 756 951
KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 35 184 6 544 140 199 35 830 89 965 172 105 297 900
1996 34 164 6 466 131 377 34 838 82 877 164 361 282 075
1995 36 508 6 728 143 742 35 380 81 091 165 625 282 095
1994 35 009 7 319 139 948 34 478 81 720 160 433 276 632
321
 12 Kansainvälisiä metsätilastoja ã
Metsätilastollinen vuosikirja
12.6 Puumassan, paperin ja kartongin tuotantokapasiteetti ja sen kehitysennuste tuotteittain
Wood pulp, paper and paperboard production capacities and their forecasts by product
1 Ennuste.
Forecast.
Lähde - Source: Pulp and Paper Capacities Survey 1998–2003, FAO
Kapasiteetti Capacity Kapasiteetin vuosikasvu
Tuote Product Annual increase in capacity
1988 1993 1998 2003 1 1988–1993 1993–1998 1998–2003 1
milj. t    mill. m.t. prosenttia per cent
Puumassa Total wood pulp 160 176 191 198 2,0 1,6 0,7
kuumahierre thermo-mechanical 17 24 29 30 7,7 3,5 1,1
muut mekaaniset massat other mechanical 24 21 18 18 - 3,0 - 2,3 - 0,3
puolikemiallinen semi-chemical 10 9 8 8 -0,8 - 3,1 - 1,0
sellu chemical 109 122 136 142 2,2 2,3 0,8
Muu massa Other fibre pulp 15 21 24 24 6,0 2,7 0,1
Liukosellu Dissolving pulp 5 4 4 4 - 3,5 - 1,7 - 0,6
Paperi ja kartonki Total paper and paperboard 243 291 334 351 3,7 2,8 1,0
sanomalehtipaperi newsprint 34 37 40 41 1,9 1,1 0,8
paino- ja kirjoituspaperi printing and writing paper 68 87 104 111 5,3 3,6 1,3
muu paperi ja kartonki other paper and paperboard 141 166 190 198 3,3 2,8 0,9
322
ã
 12 International forest statistics
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
12.7 Puumassan, paperin ja kartongin tuotantokapasiteetti ja sen kehitysennuste suuralueittain
Wood pulp, paper and paperboard capacities and their forecast development by region
1 Ennuste.
Forecast.
2 pl. Suomi, Ruotsi ja Itävalta.
Excluding Finland, Sweden and Austria.
Lähde - Source: Pulp and Paper Capacities Survey 1998–2003, FAO
Puumassa Wood pulp Paperi ja kartonki Paper and paperboard
Alue Region Kapasiteetti Capacity Kapasiteetin Annual increase Kapasiteetti Capacity Kapasiteetin Annual increase
vuosikasvu in capacity vuosikasvu in capacity
1993 1998 20031 1993–1998 1998–2003 1 1993 1998 2003 1 1993–1998 1998–2003 1
1 000 t 1 000 m.t. prosenttia per cent 1 000 t 1 000 m.t. prosenttia per cent
Euroopan unioni 2 The European Union 2 11 249 10 905 11 229 -0,6 0,6 48 012 56 288 62 102 3,2 2,0
Pohjoismaat Nordic countries 24 685 27 156 28 617 1,9 1,1 22 941 26 922 29 204 3,3 1,6
Suomi Finland 11 045 13 235 13 755 3,7 0,8 11 446 13 715 14 915 3,7 1,7
Muu Länsi-Eurooppa Other Western Europe 2 676 2 866 2 876 1,4 0,1 6 474 7 714 8 278 3,6 1,4
Itä-Eurooppa Eastern Europe 3 030 2 459 2 873 -4,1 3,2 5 308 4 289 4 935 -4,2 2,8
ent. Neuvostoliitto former USSR 11 190 9 910 9 700 -2,4 -0,4 11 398 7 730 7 730 -7,5 0,0
Pohjois-Amerikka North America 86 794 91 462 92 345 1,1 0,2 102 597 116 110 119 704 2,5 0,6
Oseania Oceania 2 649 2 852 3 305 1,5 3,0 3 499 3 571 4 005 0,4 2,3
Afrikka Africa 1 170 1 183 1 195 0,2 0,2 1 360 1 445 1 495 1,2 0,7
Latinalainen Amerikka Latin America 10 006 11 569 13 963 2,9 3,8 14 964 17 037 18 884 2,6 2,1
Aasia Asia 6 270 13 668 14 424 16,9 1,1 38 812 55 904 57 675 7,6 0,6
Muut maat Other countries 16 726 17 262 17 295 0,6 0,0 35 127 36 593 36 816 0,8 0,1
Koko maailma Whole world 176 445 191 292 197 822 1,6 0,7 290 492 333 603 350 828 2,8 1,0
323
 12 Kansainvälisiä metsätilastoja ã
Metsätilastollinen vuosikirja
12.8 Keräyspaperin käyttö eri maissa 1998
Utilisation of recycled paper in various countries, 1998
1 Näennäiskulutus = tuotanto + tuonti - vienti. Apparent consumption = production + imports - exports.
2 Talteenottoaste = keräyspaperin talteenotto/paperin ja kartongin näennäiskulutus (vrt. taulukko 9.6 Suomen osalta).
Recovery rate = waste paper recovery/apparent consumption of paper and paperboard (compare also to Table 9.6 regarding Finland).
3 Käyttöaste = keräyspaperimassan käyttö raaka-aineena/paperin ja kartongin tuotanto.
Utilisation rate = recycled fiber as a fibre source/total paper and paperboard production.
4 Arvio - Estimate.
Lähde - Source: Pulp and Paper International, July 1999 and August 1999
Paperi ja kartonki Keräyspaperi
Paper and paperboard Waste paper
Tuotanto Näennäiskulutus 1 Talteenotto Talteenotto- Käyttö raaka- Käyttö-
Apparent consumption 1 Recovery aste 2 aineena aste  3
Kaikkiaan Asukasta kohti Kaikkiaan Asukasta kohti Recovery Use as Utilisation
Alue ja maa Region and country Production Total Per capita Total Per capita rate 2 rawmaterial rate 3
1 000 t % 1 000 t %
1 000 t 1 000 m.t. kg 1 000 m.t. kg per cent 1 000 m.t. per cent
Eurooppa Europe 90 247 82 787 102 .. .. .. .. ..
Euroopan unioni The European Union 77 549 72 131 190 .. .. .. .. ..
Alankomaat Netherlands 3 180 3 401 218 2 200 4 141 65 1 926 61
Belgia Belgium 1 545 3 265 320 1 424 140 44 525 34
Espanja Spain 4 196 6 072 152 2 634 66 43 3 396 81
Irlanti Ireland 42 440 122 .. .. .. .. ..
Iso-Britannia United Kingdom 6 476 12 477 204 5 050 83 40 4 655 72
Italia Italy 8 245 9 919 172 3 301 57 33 4 112 50
Itävalta Austria 4 009 1 767 219 1 096 136 62 1 634 41
Kreikka Greece 322 877 84 280 27 32 320 99
Luxemburg Luxembourg - 74 175 .. .. .. .. ..
Portugali Portugal 1 136 1 037 104 309 31 30 352 31
Ranska France 9 161 10 681 175 4 670 77 44 4 987 54
Ruotsi Sweden 9 880 2 368 267 1 378 156 58 1 758 18
Saksa Germany 16 310 16 855 205 11 913 145 71 9 917 61
Suomi Finland 12 703 1 652 321 665 129 40 633 5
Tanska Denmark 344 1 246 235 612 115 49 392 114
Muu Länsi-Eurooppa Other Western Europe 3 851 2 464 203 .. .. .. .. ..
Islanti Iceland - 30 107 .. .. .. .. ..
Norja Norway 2 260 774 176 453 103 59 287 13
Sveitsi Switzerland 1 591 1 638 230 1 062 149 65 1 082 68
Muu Eurooppa Other Europe 8 847 8 192 20 .. .. .. .. ..
Bulgaria Bulgaria 170 213 25 115 14 54 133 78
Kroatia Croatia 154 234 51 58 13 25 108 70
Latvia Latvia 18 100 41 35 14 35 16 89
Liettua Lithuania 37 97 26 29 8 30 35 95
Puola Poland 1 711 1 900 49 670 17 35 671 39
Romania Romania 295 415 18 101 4 24 116 39
Slovakia Slovakia 597 404 75 127 24 31 211 35
Slovenia Slovenia 472 227 114 82 41 36 207 44
Tšekki Czech Republic 785 876 85 303 29 35 287 37
Unkari Hungary 433 654 65 252 25 39 283 65
Venäjä Russian Federation 3 540 1 954 13 580 4 4 30 530 4 15
Viro Estonia 43 61 41 16 11 26 4 9
Pohjois-Amerikka North America 104 578 98 259 327 44 160 147 45 38 869 37
Kanada Canada 18 723 7 306 238 3 057 100 42 4 656 25
Yhdysvallat USA 85 855 90 953 337 41 103 152 45 34 213 40
Oseania Oceania 3 377 4 023 144 .. .. .. .. ..
Australia Australia 2 542 3 259 177 1 557 85 48 1 463 58
Uusi-Seelanti New Zealand 835 737 195 67 18 9 37 4
Afrikka Africa 2 996 4 180 6 .. .. .. .. ..
Egygti Egypt 287 771 12 260 4 34 260 91
Etelä-Afrikka South Africa 2 050 1 785 40 690 4 16 39 695 4 34
Latinalainen Amerikka Latin America 13 867 17 143 34 .. .. .. .. ..
Argentiina Argentina 1 159 1 872 52 631 17 34 624 54
Brasilia Brazil 6 524 6 211 38 2 184 13 35 2 203 34
Chile Chile 728 573 39 55 4 10 55 8
Kolumbia Colombia 711 1 008 27 333 9 33 360 51
Meksiko Mexico 3 669 4 589 47 1 963 20 43 3 395 93
Venezuela Venezuela 637 740 32 267 11 36 404 63
Aasia Asia 85 947 92 133 26 .. .. .. .. ..
Etelä-Korea Republic of Korea 7 750 5 242 114 3 869 84 74 5 832 75
Indonesia Indonesia 5 487 2 783 13 1 355 7 49 3 380 62
Intia India 3 285 3 733 4 .. .. .. .. ..
Japani Japan 29 888 29 989 237 16 211 128 54 15 944 53
Kiina China 27 800 32 892 26 8 880 7 27 10 796 39
Malesia Malaysia 803 1 830 85 541 25 30 561 70
Taiwan Taiwan 4 223 4 837 222 2 790 128 58 3 789 90
Thaimaa Thailand 2 367 1 604 26 869 14 54 1 594 67
Turkki Turkey 1 356 2 084 33 720 11 35 760 56
KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 301 012 298 524 50 .. .. .. .. ..
324
ã 12 International forest statistics
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
12.9 Raakapuun vienti maittain 1997
Exports of roundwood by country, 1997
1 000 m3 kuoretta 1 000 m3 underbark
Lähde - Source: FAOSTAT Database
Ainespuu Polttopuu Raakapuu
Industrial roundwood ja puuhiili yhteensä
Alue ja maa Region and country Havupuu Lehtipuu Hake ja jätepuu Yhteensä Fuelwood Roundwood
Chips, particles Total and charcoal total
Softwood Hardwood and wood residues
Eurooppa Europe 27 221 15 810 9 340 52 371 3 435 55 806
Euroopan unioni   The European Union 7 479 4 232 6 725 18 436 950 19 385
Alankomaat The Netherlands 215 77 261 553 38 591
Belgia-Luxemburg Belgium-Luxembourg 592 311 407 1 310 65 1 375
Espanja Spain 285 164 18 467 193 660
Irlanti Ireland 260 - 146 406 6 412
Iso-Britannia United Kingdom 12 28 12 52 36 88
Italia Italy 1 4 7 12 5 17
Itävalta Austria 615 191 1 694 2 500 22 2 522
Kreikka Greece 0 1 1 3 4 7
Portugali Portugal 88 575 31 693 23 716
Ranska France 434 2 009 1 194 3 636 484 4 120
Ruotsi Sweden 1 386 30 251 1 667 11 1 678
Saksa Germany 2 840 677 2 448 5 965 46 6 011
Suomi Finland 621 19 161 801 5 806
Tanska Denmark 130 146 95 371 13 384
Muu Länsi-Eurooppa Other Western Europe 1 336 286 413 2 036 121 2 157
Norja Norway 467 6 187 660 18 678
Sveitsi Switzerland 867 280 226 1 373 103 1 476
Muu Eurooppa Other Europe 18 406 11 292 2 202 31 900 2 365 34 264
Latvia Latvia 1 070 1 050 140 2 260 1 047 3 307
Liettua Lithuania 429 338 8 776 2 778
Puola Poland 187 49 66 302 221 523
Slovakia Slovakia 546 331 50 926 259 1 185
Tšekki Czech Republic 2 143 514 479 3 136 170 3 306
Unkari Hungary 217 484 61 762 214 977
Valko-Venäjä Belarus 546 348 - 894 0 894
Venäjä Russian Federation 11 742 5 938 951 18 631 92 18 723
Viro Estonia 1 309 1 115 399 2 823 78 2 902
Pohjois-Amerikka North America 9 829 1 756 9 142 20 728 407 21 135
Kanada Canada 416 305 1 763 2 485 108 2 592
Yhdysvallat USA 9 413 1 451 7 379 18 243 299 18 542
Oseania Oceania 5 993 2 877 8 229 17 099 5 17 104
Australia Australia 595 3 7 477 8 075 5 8 080
Uusi-Seelanti New Zealand 5 391  - 437 5 828  - 5 828
Afrikka Africa 290 5 670 2 158 8 118 366 8 484
Etelä-Afrikka South Africa 279 105 2 157 2 541 176 2 718
Gabon Gabon  - 2 270  - 2 270  - 2 270
Kamerun Cameroon  - 2 016  - 2 016  - 2 016
Latinalainen Amerikka Latin America 2 031 1 727 5 303 9 061 594 9 654
Argentiina Argentina 0 491 265 756 321 1 077
Brasilia Brazil 415 377 579 1 371 63 1 434
Chile Chile 1 541 188 4 445 6 174  - 6 174
Aasia   Asia 622 8 127 4 546 13 294 2 199 15 493
Indonesia Indonesia  - 20 663 683 1 039 1 722
Kiina China 95 69 2 942 3 107 298 3 404
Malesia Malaysia 87 6 593 103 6 783 211 6 994
KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 45 988 35 966 38 718 120 673 7 006 127 679
1996 44 461 33 980 39 727 118 168 6 597 124 765
1995 48 317 40 496 42 118 130 931 5 837 136 768
1994 44 444 33 201 36 111 113 757 5 876 119 632
325
 12 Kansainvälisiä metsätilastoja ã
Metsätilastollinen vuosikirja
12.10 Raakapuun tuonti maittain 1997
Imports of roundwood by country, 1997
1 000 m3 kuoretta 1 000 m3 underbark
Lähde - Source: FAOSTAT Database
Ainespuu Polttopuu Raakapuu
Industrial roundwood ja puuhiili yhteensä
Alue ja maa Region and country Havupuu Lehtipuu Hake ja Yhteensä Fuelwood Roundwood
jätepuu Total and charcoal total
Softwood Hardwood Chips, particles
and wood residues
Eurooppa Europe 21 034 21 169 11 092 53 295 3 087 56 382
Euroopan unioni The European Union 16 510 19 848 9 718 46 077 2 528 48 605
Alankomaat The Netherlands 222 232 243 697 136 833
Belgia-Luxemburg Belgium-Luxembourg 726 2 097 1 266 4 088 170 4 258
Espanja Spain 236 1 880 217 2 333 64 2 397
Irlanti Ireland 56 19 2 77 6 83
Iso-Britannia United Kingdom 387 189 149 725 281 1 006
Italia Italy 1 680 2 834 1 499 6 013 466 6 479
Itävalta Austria 4 055 1 110 2 200 7 365 265 7 630
Kreikka Greece 67 6 7 80 4 84
Portugali Portugal 314 1 816 59 2 189 17 2 206
Ranska France 403 1 385 1 351 3 139 181 3 320
Ruotsi Sweden 4 074 3 574 921 8 569 162 8 731
Saksa Germany 1 314 339 780 2 433 555 2 988
Suomi Finland 2 754 3 985 943 7 682 65 7 747
Tanska Denmark 222 383 81 687 157 843
Muu Länsi-Eurooppa Other Western Europe 2 508 614 1 170 4 292 486 4 779
Norja Norway 2 336 509 636 3 481 414 3 895
Sveitsi Switzerland 170 98 529 797 66 863
Muu Eurooppa Other Europe 2 016 707 204 2 926 72 2 998
Latvia Latvia 15 23  - 38  - 38
Liettua Lithuania 85 12  - 97 3 100
Puola Poland 195 154 2 351 14 365
Slovenia Slovenia 176 149 69 394 6 400
Tšekki Czech Republic 450 53 5 508 1 509
Unkari Hungary 237 21 52 310 5 315
Venäjä Russian Federation 310 15  - 325  - 325
Viro Estonia 46 46 61 153 2 155
Pohjois-Amerikka North America 5 182 2 063 3 099 10 344 452 10 796
Kanada Canada 4 800 1 863 1 662 8 325 122 8 447
Yhdysvallat USA 382 200 1 437 2 019 331 2 350
Oseania Oceania 2 6 5 13 2 15
Australia Australia - 2 4 6 1 7
Uusi-Seelanti New Zealand - 3 - 3 - 3
Afrikka Africa 256 636 13 904 78 982
Egypti Egypt 174 34 - 208 7 215
Etelä-Afrikka South Africa 0 75 3 77 59 136
Marokko Morocco 62 353 - 415 - 415
Latinalainen Amerikka Latin America 131 115 21 267 78 345
Brasilia Brazil - 6 0 6 46 52
Honduras Honduras - 52 - 52 - 52
Meksiko Mexiko 39 35 2 76 2 78
Aasia  Asia 22 951 16 640 30 112 69 703 2 120 71 824
Etelä-Korea Republic of Korea 6 955 1 311 1 204 9 470 454 9 924
Japani Japan 13 961 6 446 26 914 47 321 630 47 951
Kiina China 1 049 4 980 1 909 7 938 181 8 119
KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 49 568 40 630 44 343 134 540 5 818 140 357
1996 46 042 35 945 42 700 124 686 5 702 130 388
1995 50 191 44 365 43 197 137 752 5 267 143 019
1994 46 801 41 356 38 754 126 911 5 192 132 102
326
ã 12 International forest statistics
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
12.11 Sahatavaran ja puulevyjen vienti maittain 1997
Exports of sawn goods and wood-based panels by country, 1997
1 000 m3
Lähde - Source: FAOSTAT Database
Sahatavara Vaneri ja viilu Lastulevy Kuitulevy
Sawn goods Plywood and Particle- Fibreboard
Alue ja maa Region and country veneer sheets board
Havupuu Lehtipuu
Softwood Hardwood
Eurooppa Europe 40 189 4 251 3 666 9 969 4 468
Euroopan unioni  The European Union 27 039 1 675 2 326 7 672 3 425
Alankomaat The Netherlands 226 137 57 102 70
Belgia-Luxemburg Belgium-Luxembourg 319 152 133 2 065 308
Espanja Spain 77 46 94 247 289
Irlanti Ireland 275 7 4 92 184
Iso-Britannia United Kingdom 81 12 22 198 101
Italia Italy 37 103 148 158 574
Itävalta Austria 4 700 98 175 1 204 143
Kreikka Greece 9 23 8 42 19
Portugali Portugal 621 13 13 369 265
Ranska France 455 684 285 1 252 538
Ruotsi Sweden 10 900 20 107 157 121
Saksa Germany 1 751 313 304 1 484 718
Suomi Finland 7 509 26 938 196 65
Tanska Denmark 80 41 38 105 32
Muu Länsi-Eurooppa Other Western Europe 826 60 19 591 105
Norja Norway 692 2 5 196 29
Sveitsi Switzerland 134 58 14 395 75
Muu Eurooppa Other Europe 12 324 2 516 1 320 1 706 938
Latvia Latvia 2 030 140 107 120 23
Liettua Lithuania 849 115 22 137 52
Puola Poland 718 279 100 128 337
Romania Romania 917 325 57 13 40
Tšekki Czech Republic 1 397 22 92 381 72
Venäjä Russian Federation 4 540 260 615 170 170
Viro Estonia 621 40 86 152 155
Pohjois-Amerikka North America 51 550 3 912 3 471 6 425 1 323
Kanada Canada 47 664 1 022 1 177 6 072 744
Yhdysvallat USA 3 886 2 890 2 294 353 579
Oseania Oceania 1 185 64 123 198 568
Australia Australia 24 36 5 100 165
Uusi-Seelanti New Zealand 1 156 1 105 98 403
Afrikka Africa 85 1 216 444 23 7
Etelä-Afrikka  South Africa 31 16 11 6 7
Ghana Ghana 1 270 91 - -
Kamerun Cameroon - 238 40 0 -
Norsunluurannikko Ivory Coast - 493 173 - -
Latinalainen Amerikka Latin America 2 374 1 753 1 241 353 747
Brasilia Brazil 548 885 751 51 283
Chile Chile 1 218 25 71 63 350
Meksiko Mexico 415 3 12 82 16
Paraguay Paraguay - 488 99 - -
Aasia Asia 742 5 395 15 220 678 1 035
Hongkong Hong Kong 47 735 881 125 129
Indonesia Indonesia 50 368 8 503 245 16
Kiina China 110 735 806 19 56
Malesia Malaysia 102 3 007 4 572 123 590
KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 96 125 16 593 24 164 17 645 8 149
1996 94 804 16 713 23 275 15 832 6 633
1995 94 350 16 899 22 316 14 301 5 922
1994 90 193 16 315 21 017 12 778 5 302
327
 12 Kansainvälisiä metsätilastoja ã
Metsätilastollinen vuosikirja
12.12 Sahatavaran ja puulevyjen tuonti maittain 1997
Imports of sawn goods and wood-based panels by country, 1997
1 000 m3
Lähde - Source: FAOSTAT Database
Sahatavara Vaneri ja viilu Lastulevy Kuitulevy
Sawn goods Plywood and Particle- Fibreboard
Alue ja maa Region and country veneer sheets board
Havupuu Lehtipuu
Softwood Hardwood
Eurooppa Europe 30 654 7 355 5 513 7 740 3 761
Euroopan unioni  The European Union 27 629 6 772 4 893 6 264 3 242
Alankomaat The Netherlands 2 670 706 487 618 310
Belgia-Luxemburg Belgium-Luxembourg 1 270 737 367 200 205
Espanja Spain 1 275 900 178 446 342
Irlanti Ireland 352 110 79 54 48
Iso-Britannia United Kingdom 6 491 611 998 1 119 755
Italia Italy 5 145 1 760 467 644 298
Itävalta Austria 872 161 134 179 102
Kreikka Greece 620 155 22 71 107
Portugali Portugal 22 223 17 51 47
Ranska France 1 842 539 408 613 273
Ruotsi Sweden 108 116 213 287 103
Saksa Germany 4 603 642 1 285 1 546 543
Suomi Finland 176 66 36 35 61
Tanska Denmark 2 183 47 201 401 48
Muu Länsi-Eurooppa Other Western Europe 1 319 148 271 321 185
Islanti Iceland 76 11 5 16 3
Norja Norway 861 63 120 55 46
Sveitsi Switzerland 368 69 142 241 132
Muu Eurooppa Other Europe 1 706 435 349 1 154 334
Jugoslavia Yugoslavia 275 60 7 30 7
Latvia Latvia 21 4 2 8 0
Liettua Lithuania 120 14 8 42 6
Puola Poland 130 71 75 468 110
Tšekki Czech Republic 138 66 65 91 41
Unkari Hungary 672 56 38 54 13
Venäjä Russian Federation 18 18 10 105 -
Viro Estonia 52 9 64 32 23
Pohjois-Amerikka North America 43 315 2 120 3 189 5 671 1 071
Kanada Canada 801 1 024 621 261 204
Yhdysvallat USA 42 514 1 096 2 568 5 410 867
Oseania Oceania 755 115 121 21 121
Australia Australia 657 100 91 13 111
Uusi-Seelanti New Zealand 21 11 7 3 8
Afrikka Africa 3 884 1 069 458 85 175
Algeria Algeria 471 182 71 3 21
Egypti  Egypt 2 176 275 230 11 41
Etelä-Afrikka South Africa 63 403 55 46 11
Marokko Morocco 575 69 8 0 69
Tunisia Tunisia 374 25 34 3 0
Latinalainen Amerikka Latin America 2 142 1 077 558 265 228
Argentiina Argentina 18 208 55 4 10
Brasilia Brazil 7 373 32 121 37
Dominikaaninen tasavalta Dominican Republic 272 27 44 2 7
Meksiko Mexico 1 155 330 204 33 72
Aasia Asia 14 911 8 741 13 905 2 058 3 015
Etelä-Korea Republic of Korea 347 638 1 377 293 58
Hongkong Hong Kong 88 843 1 431 133 141
Israel Israel 448 88 78 116 85
Japani Japan 10 801 1 789 5 942 673 764
Kiina China 954 2 191 3 186 440 1 463
Saudi-Arabia Saudi Arabia 597 103 450 22 79
Thaimaa Thailand 103 1 360 71 5 12
KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 95 675 20 478 23 751 15 840 8 372
1996 90 875 19 057 22 550 14 097 6 724
1995 88 271 19 464 22 410 13 591 5 738
1994 89 675 18 733 21 679 12 186 5 073
328
ã 12 International forest statistics
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
12.13 Massan, paperin ja kartongin vienti maittain 1997
Exports of pulp, paper and paperboard by country, 1997
 1 000 t 1 000 m.t.
1 Sisältää puumassan lisäksi muusta kuin puukuidusta valmistetun sellun.
The following commodities are included: wood pulp and other fibre pulp.
Lähde - Source: FAOSTAT Database
Massa Pulp Paperi ja kartonki Paper and paperboard
Mekaaniset ja Sellu Yhteensä 1 Sanomalehti- Paino- ja Muu paperi Yhteensä
Alue ja maa Region and country puolikemialli- paperi kirjoituspaperi ja kartonki
set massat
Mechanical Chemical Total 1 Newsprint Printing and Other paper Total
and semi- wood pulp writing paper and paperboard
chemical pulp
Eurooppa Europe 663 9 313 10 482 8 017 21 503 19 880 49 400
Euroopan unioni The European Union 466 7 539 8 297 5 679 19 692 17 103 42 474
Alankomaat The Netherlands 4 274 287 296 1 017 1 511 2 825
Belgia-Luxemburg Belgium-Luxembourg 3 182 188 112 1 263 373 1 748
Espanja Spain 18 716 759 49 339 653 1 041
Irlanti Ireland - - - 1 7 51 59
Iso-Britannia United Kingdom 5 3 9 252 671 750 1 673
Italia Italy 7 5 13 8 899 1 099 2 006
Itävalta Austria - 291 294 306 1 980 1 157 3 443
Kreikka Greece 0 0 0 2 2 26 30
Portugali Portugal 2 1 085 1 097 5 367 325 697
Ranska France 0 449 523 605 559 1 663 2 827
Ruotsi Sweden 239 2 505 2 886 2 195 2 153 3 958 8 306
Saksa Germany 16 366 404 637 3 970 2 820 7 427
Suomi Finland 90 1 661 1 753 1 211 6 374 2 576 10 161
Tanska Denmark 82 0 83 1 90 142 232
Muu Länsi-Eurooppa   Other Western Europe 159 358 653 954 981 1 264 3 199
Norja Norway 154 243 532 835 652 475 1 961
Sveitsi Switzerland 5 115 121 119 329 789 1 237
Muu Eurooppa Other Europe 38 1416 1 531 1 384 830 1 513 3 727
Kroatia Croatia 37 - 37 2 3 123 128
Latvia Latvia - - - - - 8 8
Liettua Lithuania 1 6 6 0 4 21 25
Puola Poland - 59 73 45 157 215 417
Slovakia Slovakia - 82 96 1 113 95 209
Slovenia Slovenia - 59 59 443 175 104 722
Tšekki Czech Republic - 224 225 62 79 241 382
Venäjä Russian Federation - 936 983 806 193 435 1 434
Unkari Hungary - 3 5 - 76 85 161
Viro Estonia - 3 3 11 10 36 57
Pohjois-Amerikka North America 1 935 14 712 17 537 9 873 4 654 11 069 25 596
Kanada Canada 1 648 9 186 11 086 8 906 3 142 2 395 14 443
Yhdysvallat USA 287 5 526 6 451 967 1 512 8 674 11 153
Oseania Oceania 296 290 586 260 40 529 829
Australia Australia - - - 0 35 384 419
Uusi-Seelanti New Zealand 296 290 586 260 5 144 409
Afrikka Africa 1 777 1 119 104 25 354 483
Etelä-Afrikka South Africa 1 464 797 103 22 330 455
Latinalainen Amerikka Latin America 25 4 171 4 312 192 710 1 243 2 144
Brasilia Brazil 17 2 393 2 526 14 561 754 1 329
Chile Chile - 1 576 1 576 146 1 84 231
Meksiko Mexico 7 2 9 23 17 235 275
Aasia Asia 2 1 499 1 517 469 1 962 6 727 9 158
Etelä-Korea Republic of Korea - 2 2 279 666 1 132 2 077
Hongkong Hong Kong - 3 3 16 239 2 421 2 676
Indonesia Indonesia 0 1 284 1 286 58 578 576 1 213
Japani Japan - 60 63 29 195 925 1 149
Kiina China - 27 34 25 117 928 1 070
Thaimaa Thailand - 103 103 3 61 461 526
KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 2 921 30 761 35 553 18 915 28 894 39 802 87 611
1996 2 818 29 388 33 909 17 154 24 761 34 361 76 276
1995 2 889 29 130 33 761 17 829 25 648 31 467 74 944
1994 2 698 27 667 31 817 17 553 24 751 29 925 72 229
329
 12 Kansainvälisiä metsätilastoja ã
Metsätilastollinen vuosikirja
12.14 Massan, paperin ja kartongin tuonti maittain 1997
Imports of pulp, paper and paperboard by country, 1997
        1 000 t 1 000 m.t.
1 Sisältää puumassan lisäksi muusta kuin puukuidusta valmistetun sellun.
The following commodities are included: wood pulp and other fibre pulp.
Lähde - Source: FAOSTAT Database
Massa Pulp Paperi ja kartonki Paper and paperboard
Mekaaniset ja Sellu Yhteensä 1 Sanomalehti- Paino- ja Muu paperi Yhteensä
Alue ja maa Region and country puolikemialli- paperi kirjoituspaperi ja kartonki
set massat
Mechanical Chemical Total 1 Newsprint Printing and Other paper Total
and semi- pulp writing paper and paperboard
chemical pulp
Eurooppa Europe 835 14 400 16 084 6 340 15 503 17 846 39 689
Euroopan unioni The European Union 787 13 149 14 664 5 600 13 589 15 268 34 458
Alankomaat The Netherlands 74 1 033 1 184 449 1 128 1 498 3 075
Belgia-Luxemburg Belgium-Luxembourg 10 518 541 234 1 289 1 132 2 654
Espanja Spain 22 534 580 397 1 130 1 243 2 770
Irlanti Ireland - 11 24 173 126 207 506
Iso-Britannia United Kingdom 107 1 636 1 897 1 628 3 059 2 411 7 098
Italia Italy 282 2 812 3 138 438 1 247 1 879 3 564
Itävalta Austria 20 534 577 106 544 393 1 044
Kreikka Greece 3 121 139 97 218 225 539
Portugali Portugal 4 85 90 84 175 310 569
Ranska France 77 2 047 2 175 493 957 2 106 3 556
Ruotsi Sweden 20 229 277 38 130 321 489
Saksa Germany 150 3 481 3 882 1 162 3 167 2 901 7 230
Suomi Finland 10 37 83 39 44 149 232
Tanska Denmark 7 71 79 263 375 494 1 132
Muu Länsi-Eurooppa Other Western Europe 25 534 569 151 647 912 1 710
Norja Norway 3 134 137 46 177 255 478
Sveitsi Switzerland 22 400 432 96 451 635 1 182
Muu Eurooppa Other Europe 24 717 850 589 1 267 1 666 3 521
Latvia Latvia - 1 1 13 28 45 85
Liettua Lithuania - 8 8 13 13 12 38
Puola Poland 5 178 188 26 420 384 830
Slovenia Slovenia 16 143 160 177 36 67 280
Tsekki Czech Republic - 101 140 43 192 217 452
Unkari Hungary 2 136 141 85 96 165 346
Venäjä Russian Federation - 23 49 1 134 369 504
Viro Estonia - 4 4 31 26 19 75
Pohjois-Amerikka North America 416 5 526 6 083 6 521 5 506 4 403 16 430
Kanada Canada 22 216 270 19 738 1 292 2 049
Yhdysvallat USA 394 5 310 5 813 6 502 4 768 3 111 14 381
Oseania Oceania 13 201 217 255 698 439 1 392
Australia Australia 13 190 206 250 625 261 1 136
Uusi-Seelanti New Zealand - 11 11 - 66 171 237
Afrikka Africa 73 235 317 199 407 908 1 514
Algeria Algeria - 29 29 8 52 57 117
Egypti Egypt 66 19 87 100 36 277 413
Etelä-Afrikka South Africa 1 94 95 3 173 178 354
Marokko Morocco 3 14 17 19 20 122 161
Latinalainen Amerikka Latin America 90 1 041 1 210 1 221 534 3 504 5 259
Argentiina Argentina 4 161 166 138 71 542 752
Brasilia Brazil 21 214 262 471 41 659 1 171
Meksiko Mexico 33 274 351 108 101 731 940
Aasia Asia 1 224 8 559 10 651 3 811 3 845 11 364 19 019
Etelä-Korea Republic of Korea 179 1 798 2 004 14 112 422 548
Hongkong Hong Kong - 7 7 424 802 2 830 4 056
Indonesia Indonesia 186 661 1 043 38 37 124 199
Japani Japan 496 2 729 3 450 629 151 834 1 614
Kiina China 277 2 028 2 574 886 1 441 4 256 6 582
Malesia Malaysia 1 70 72 299 206 488 993
KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 2 651 29 962 34 562 18 349 26 494 38 467 83 310
1996 2 504 28 373 32 756 16 826 22 999 34 604 74 428
1995 2 438 27 739 32 278 16 964 22 687 30 038 69 689
1994 2 404 27 305 31 352 17 322 23 526 28 781 69 629
330
ã 12 International forest statistics
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
12.15 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan arvo maittain 1997
Value of foreign trade of roundwood and forest industry products by country, 1997
milj. dollaria USD mill.
Raakapuu Metsäteollisuustuotteet Yhteensä
Alue ja maa Region and country Roundwood Forest industry products Total
Vienti Tuonti Vienti Tuonti Vienti Tuonti
Exports Imports Exports Imports Exports Imports
Eurooppa Europe 3 231 3 847 62 374 59 665 65 605 63 513
Euroopan unioni The European Union 1 231 3 189 52 813 51 634 54 043 54 823
Alankomaat The Netherlands 33 65 2 738 4 696 2 770 4 761
Belgia-Luxemburg Belgium-Luxembourg 115 191 2 332 3 180 2 446 3 372
Espanja Spain 27 218 1 671 3 501 1 699 3 720
Irlanti Ireland 14 27 197 654 211 680
Iso-Britannia United Kingdom 23 138 2 101 9 855 2 124 9 993
Italia Italy 6 552 2 645 6 271 2 651 6 823
Itävalta Austria 112 331 4 375 1 808 4 487 2 139
Kreikka Greece 1 9 66 769 67 778
Portugali Portugal 33 253 1 391 934 1 424 1 187
Ranska France 326 319 3 782 4 991 4 108 5 310
Ruotsi Sweden 125 407 10 147 989 10 272 1 396
Saksa Germany 293 281 10 630 11 846 10 923 12 127
Suomi Finland 88 321 10 326 395 10 414 716
Tanska Denmark 36 77 412 1 746 448 1 822
Muu Länsi-Eurooppa Other Western Europe 144 463 3 424 3 185 3 568 3 648
Islanti Iceland 0 1 2 62 2 62
Norja Norway 27 404 1 645 912 1 672 1 316
Sveitsi Switzerland 116 55 1 777 2 157 1 894 2 212
Muu Eurooppa Other Europe 1 856 195 6 137 4 846 7 993 5 042
Kroatia Croatia 152 53 217 283 369 335
Latvia Latvia 139 9 437 122 576 131
Liettua Lithuania 22 4 163 73 186 77
Puola Poland 49 22 657 1 064 706 1 086
Slovenia Slovenia 14 15 712 466 727 481
Tšekki Czech Republic 158 31 681 624 840 655
Unkari Hungary 46 16 182 483 228 500
Venäjä Russian Federation 1 035 7 1 891 681 2926 688
Viro Estonia 107 6 195 117 302 123
Pohjois-Amerikka North America 2 418 563 38 540 26 803 40 957 27 366
Kanada Canada 209 389 24 925 2 857 25 134 3 246
Yhdysvallat USA 2 209 174 13 615 23 946 15 824 24 120
Oseania Oceania 1 415 3 1 369 1 859 2 784 1 862
Australia Australia 421 2 402 1 498 824 1 499
Uusi-Seelanti New Zealand 429 1 949 309 1 378 310
Afrikka Africa 1 323 139 1 915 2 747 3 238 2 886
Algeria Algeria - 6 0 357 0 363
Egypti Egypt 3 36 6 901 9 937
Etelä-Afrikka South Africa 240 8 1 043 525 1 283 533
Gabon Gabon 458 - 34 3 492 3
Ghana Ghana 4 - 203 18 206 18
Kamerun Cameroon 409 - 130 23 539 23
Marokko Morocco 0 49 67 290 67 339
Norsunluurannikko Ivory Coast 10 20 219 39 229 59
Tunisia Tunisia - 9 19 201 19 210
Latinalainen Amerikka Latin America 472 53 5 307 5 943 5 779 5 996
Argentiina Argentina 46 1 238 844 284 845
Brasilia Brazil 82 1 2 871 1 296 2 954 1 297
Chile Chile 254 0 1 185 200 1 439 200
Meksiko Mexico 5 11 439 1 457 444 1 468
Aasia Asia 1 627 8 860 16 284 34 978 17 910 43 837
Etelä-Korea Republic of Korea - 1 001 1 521 2 817 1 521 3 818
Hongkong Hong Kong 160 202 2 107 3 633 2 267 3 835
Indonesia Indonesia 64 49 5 031 944 5 095 993
Japani Japan 2 5 867 1 637 11 317 1 639 17 184
Kiina China 228 1 081 1 322 7 668 1 550 8 750
Malesia Malaysia 885 30 3 140 957 4 025 988
Turkki Turkey 2 108 48 594 50 702
KOKO MAAILMA WHOLE WORLD 10 486 13 465 125 788 132 012 136 275 145 477
1996 11 136 13 627 124 108 143 502 135 244 143 502
1995 11 807 15 420 135 927 153 005 147 735 153 005
1994 10 272 13 828 104 551 123 377 114 824 123 377
USD = 5,1944 FIM (vuoden 1997 keskikurssi). - The average exchange rate 1997: 1 USD = 5.1944 FIM.
Vienti FOB, tuonti CIF. - The figures for exports represent f.o.b. values, while those for imports represent c.i.f. values.
Lähde - Source: FAOSTAT Database
331
 12 Kansainvälisiä metsätilastoja ã
Metsätilastollinen vuosikirja
12.16 Raakapuun hankintahintoja Ruotsissa 1979/80–1999
Roadside prices of roundwood in Sweden, 1979/80–1999
SEK/m3
1 Hakkuuvuosi: 1.8.–31.7.
Felling season: 1.8.–31.7.
2 Tilastointi muuttunut kalenterivuosittaiseksi 1995 alkaen.
As of 1995, the compilation of price statistics has been changed to cover the calender year.
Mittayksikkö SEK/m3 kuoretta. 1 SEK = 0,6721 FIM (vuoden 1998 keskikurssi).
Tilasto sisältää kaikkien omistajaryhmien metsissä tehdyt puukaupat.
Measurement unit: SEK/m3 underbark. The average exchange rate 1998: 1 SEK = 0.6721 FIM.
Prices are averages for all forest ownership categories.
Lähde: Skogsstyrelsen 
Source: The Swedish National Board of Forestry
Hakkuuvuosi 1 Mänty- Kuusi- Mänty- Kuusi- Koivu-
ja neljännes tukit tukit kuitupuu kuitupuu kuitupuu
Felling season 1 Pine Spruce Pine Spruce Birch
and quarter logs logs pulpwood pulpwood pulpwood
1979/80 195 195 107 116 91
1980/81 233 239 133 142 123
1981/82 218 205 154 165 145
1982/83 231 215 153 165 140
1983/84 275 237 169 183 153
1984/85 341 274 209 225 180
1985/86 348 283 206 222 180
1986/87 348 295 218 244 203
1987/88 351 322 227 255 224
1988/89 378 334 249 270 248
1989/90 412 352 279 294 263
1990/91 420 356 270 284 256
1991/92 393 326 251 270 238
1992/93 348 288 231 244 240
1993/94 351 298 204 218 213
1994/95 437 402 253 278 267
1995 2 454 404 280 298 302
1996 409 358 268 290 291
1997 423 411 221 241 241
1998 443 400 222 242 241
1999 I 453 406 210 233 231
II 444 403 205 225 227
III 414 393 198 224 224
332
ã 12 International forest statistics
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
12.17 Raakapuun hankintahintoja Norjassa 1979/80–1997
Roadside prices of roundwood in Norway, 1979/80–1997
NOK/m3
1 Hakkuuvuosi: 1.8.–31.7.
Felling season: 1.8.–31.7.
2 Tilastointi muuttunut kalenterivuosittaiseksi 1996 alkaen.
As of 1996, the compilation of price statistics has been changed to cover the calender year.
Mittayksikkö NOK/m3 kuoretta. 1 NOK = 0,7339 FIM (vuoden 1997 keskikurssi).
Tilasto sisältää kaikkien omistajaryhmien metsissä tehdyt puukaupat.
Measurement unit: NOK/m3 underbark. The average exchange rate in 1997: 1 NOK = 0.7339 FIM.
Prices are averages for all forest ownership categories.
Lähde: Statistisk sentralbyrå 
Source: Statistics Norway
Hakkuuvuosi 1 I-luokan II-luokan Mänty- Kuusi-
kuusitukit kuusitukit kuitupuu kuitupuu
Felling season 1 First class Second class Pine Spruce
sawlogs, spruce sawlogs, spruce pulpwood pulpwood
1979/80 226 201 139 147
1980/81 257 229 162 179
1981/82 261 233 183 193
1982/83 262 229 165 170
1983/84 298 261 176 185
1984/85 308 271 203 218
1985/86 338 294 213 230
1986/87 381 323 231 261
1987/88 420 361 239 286
1988/89 403 350 254 294
1989/90 432 374 263 304
1990/91 457 382 241 308
1991/92 417 347 234 291
1992/93 347 282 194 237
1993/94 391 305 177 224
1994/95 498 385 240 266
1995/96 429 344 247 275
1996 2 429 340 238 262
1997 475 369 200 239
333
 12 Kansainvälisiä metsätilastoja ã
Metsätilastollinen vuosikirja
12.18 Raakapuun hankintahintoja Itävallassa 1980–98
Roadside prices of roundwood in Austria, 1980–98
ATS/m3
1 Kuusitukin eri laatuluokkia.
The codes refer to different quality classes.
Mittayksikkö ATS/m3 kuorineen, ilman arvonlisäveroa. 1 ATS = 0,4318 FIM (vuoden 1998 keskikurssi). Tilasto sisältää kaikkien
omistajaryhmien metsissä tehdyt puukaupat.
Measurement unit: ATS/m³ overbark, VAT excluded. The average exchange rate 1998: 1 ATS = 0.4318 FIM. Prices are averages 
for all forest ownership categories.
Lähde: Bundesministerium für Land- und Forstwirtschaft
Source: Federal Ministry of Agriculture & Forestry
Vuosi Mänty- Kuusi- Kuusi- Pyökki- Mänty- Kuusi- Pyökki-
tukit tukit 2b 1 tukit 3a 1 tukit kuitupuu kuitupuu kuitupuu
Year Pine Spruce/fir Spruce/fir Beech Pine Spruce/fir Beech
logs logs 2b 1 logs 3a 1 logs pulpwood pulpwood pulpwood
1980 1 052 1 219 1 260 858 555 641 375
1981 1 042 1 196 1 263 892 548 633 386
1982 933 1 043 1 091 874 536 605 383
1983 871 1 022 1 057 913 499 566 384
1984 944 1 118 1 161 927 499 574 374
1985 900 1 019 1 073 938 501 594 446
1986 874 992 1 038 967 534 600 462
1987 878 997 1 034 957 535 596 461
1988 900 1 055 1 094 934 520 581 470
1989 1 023 1 202 1 249 1 036 524 589 491
1990 1 017 1 108 1 157 1 034 525 594 486
1991 1 023 1 108 1 158 1 009 508 575 502
1992 941 1 089 1 139 998 486 541 492
1993 723 845 889 901 390 449 448
1994 789 963 1 006 1 021 367 411 419
1995 841 1 030 1 074 1 085 413 455 441
1996 612 901 937 1 086 395 438 453
1997 693 1 034 1 075 1 095 371 413 431
1998 751 1 103 1 134 1 120 383 422 432
334
ã 12 International forest statistics
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
12.19 Raakapuun hankintahintoja Sveitsissä 1980–98
Roadside prices of roundwood in Switzerland, 1980–98
SFR/m3
1 Sisältää vuodesta 1996 alkaen vain kuusitukkien hinnat. Jalokuusen (Abies sp.) hinnat tilastoitu erikseen.
Since 1996, prices of spruce logs only. Prices for fir logs compiled separately.
Raakapuun mittayksikkö on yleensä m³ kuoretta. Taulukossa hinnat on muunnettu yksikköön SFR/m³ kuorineen. 1 SFR = 3,6880 FIM (vu-
oden 1998 keskikurssi). Tilasto sisältää kaikkien omistajaryhmien metsissä 
tehdyt puukaupat.
In general, volumes are measured in cu.m. under bark. In the table, the figures have been converted into 
SFR/m³ over bark. The average exchange rate in 1998: 1 SFR = 3.6880 FIM. Prices are averages for all forest ownership categories. 
Lähde: Bundesamt für Umwelt, Wald und Landschaft
Source: Swiss Agency for the Environment, Forests and Landscape
Vuosi Kuusi- Jalokuusi- Pyökki- Kuusi- Lehti-
tukit tukit tukit kuitupuu kuitupuu
Year Spruce/fir Fir Beech Spruce/fir Hardwood
logs logs logs pulpwood pulpwood
1980 140 .. 138 91 66
1981 160 .. 153 101 76
1982 148 .. 146 100 70
1983 127 .. 141 92 60
1984 125 .. 140 85 57
1985 123 .. 141 85 57
1986 127 .. 143 86 63
1987 121 .. 140 86 63
1988 115 .. 140 82 59
1989 119 .. 143 79 57
1990 127 .. 148 79 54
1991 117 .. 145 72 46
1992 119 .. 149 68 42
1993 114 .. 145 64 76
1994 112 .. 147 63 80
1995 113 .. 162 74 58
1996 103 1 87 164 76 58
1997 97 81 161 69 54
1998 102 86 173 63 56
335
 12 Kansainvälisiä metsätilastoja ã
Metsätilastollinen vuosikirja
12.20 Raakapuun hankintahintoja Saksassa 1992–98
Roadside prices of roundwood in Germany, 1992–98
DEM/m3
1 Tukki- ja kuitupuun laatuluokkia. – The codes refer to different quality classes.
2 Sisältää kuusen, jalokuusen ja douglaskuusen. – Including spruce, fir and douglas fir.
3 Mittayksikkö DEM/t. – Measurement unit DEM/ton (air-dry).
Mittayksikkö DEM/m3 kuorineen. 1 DEM = 3,0381 FIM (vuoden 1998 keskikurssi).
Measurement unit DEM/m3 overbark. The average exchange rate in 1998: 1 DEM = 3.0381 FIM.
Koko maan kattavia hintakeskiarvoja ei ole saatavissa. Tilasto sisältää valtion metsissä tehdyt puukaupat. Valtion metsien osuus on 34 % 
Saksan metsäalasta (1993). Vuonna 1998 Saksan hakkuukertymä oli 39,1 milj. m³ (kuoretta). Taulukossa esitettävien kolmen osavaltion 
osuus oli yhteensä 53 % Saksan hakkuukertymästä. 
Average roundwood price statistics for the whole country are not available. The prices presented here are averages for sales from state 
forests. They account for 34% of the total wooded area in Germany (1993). Total roundwood production in Germany in 1998 was 39.1 
mill. m³ (underbark). The combined share of the three ‘Bundesländer’ presented here was 53%.
Lähde - Source: ZMP-Bilanz Forst und Holz 1999
Vuosi tai Mänty- Kuusi- Kuusi- Pyökki- Tammi- Mänty- Kuusi- Pyökki-
hakkuuvuosi tukit tukit tukit tukit tukit kuitupuu kuitupuu kuitupuu
Year or Pine Spruce Spruce Beech Oak Pine Spruce Beech
felling season logs logs logs logs logs pulpwood pulpwood pulpwood
(Forstwirtschaftsjahr) B/C 1 B 1 B/C 1 B 1 A/C 1 IL 1 IL 1 IL 1
Baijeri Bavaria
1992 59,40 78,50 74,60 175,70 227,80 50,80 57,80 57,50
1993 98,60 99,40 95,30 195,00 174,20 48,70 56,20 52,60
1994 81,70 118,10 119,30 186,00 286,40 49,80 57,50 46,60
1995 88,30 133,10 131,70 195,70 289,40 57,10 60,40 56,70
1996 79,60 125,60 117,50 193,80 230,30 55,90 55,10 58,60
1997 81,00 141,40 131,90 198,60 217,80 48,30 50,10 51,40
1998 91,40 160,30 149,20 203,30 220,10 51,60 53,90 51,20
Baden-Württemberg
10/91–9/92 108,20 122,40 2 112,70 2 208,30 228,10 .. 78,20 2 82,90 3
10/92–9/93 94,20 97,00 2 92,00 2 191,70 191,50 .. 70,80 2 70,00 3
10/93–9/94 94,10 120,60 2 117,60 2 192,00 179,70 .. 75,90 2 59,50 3
10/94–9/95 97,50 133,80 2 128,80 2 207,90 198,00 .. 85,40 2 75,90 3
10/95–9/96 84,90 116,00 2 111,80 2 197,80 152,90 .. 76,30 2 81,00 3
10/96–9/97 67,60 128,70 2 125,00 2 197,40 166,40 .. 83,40 2 73,50 3
10/97–9/98 87,30 142,90 2 139,40 2 208,80 160,00 .. 86,90 2 66,70 3
Niedersachsen
10/91–9/92 105,80 126,20 116,30 251,20 118,40 55,00 49,60 57,10
10/92–9/93 79,70 91,50 82,20 224,20 118,00 60,60 39,10 37,70
10/93–9/94 75,90 115,40 106,60 215,50 116,50 43,70 33,90 36,30
10/94–9/95 90,00 147,90 137,20 225,20 139,50 55,90 50,10 58,20
10/95–9/96 85,10 120,80 114,70 237,20 140,50 54,80 49,90 66,70
10/96–9/97 85,20 132,10 125,90 238,80 148,50 51,60 44,20 47,80
10/97–9/98 87,00 145,50 138,80 262,90 144,60 42,30 45,10 47,60
336
ã 12 International forest statistics
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
12.21 Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston tukemat metsäalan projektit 1998
Forest sector development projects supported by the Ministry for Foreign Affairs, 1998
 milj. mk FIM mill.
1 Projektityypit Project types
1 Metsä- ja puutalouden suunnittelu 1 Forestry and Forest-Industries Planning
2 Metsien suojelu ja metsittäminen 2 Forest Conservation and Reforestation
3 Metsäteollisuuden kehittäminen 3 Forest-Industries Development
4 Instituutioiden kehittäminen 4 Research, Institutional Support and Development
Lähde: Ulkoasiainministeriö
Source: Ministry for Foreign Affairs
Lahja-apu projektityypeittäin 1 Korkotuki Kaikkiaan
Alue ja maa Region and country Grants by project type 1 Interest Grand total
Yhteensä subsidies
1 2 3 4 Total
Eurooppa Europe 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 1,0
Turkki Turkey - - - - - 1,0 1,0
Afrikka Africa 16,9 0,9 0,0 16,5 34,3 1,2 35,5
Burkina Faso Burkina Faso 0,5 - - - 0,5 - 0,5
Etelä-Afrikka South Africa - - - 1,3 1,3 - 1,3
Kenia Kenya - - - 6,3 6,3 - 6,3
Namibia Namibia 9,0 - - - 9,0 - 9,0
Sambia Zambia 4,1 - - - 4,1 - 4,1
Tansania Tanzania 3,3 - - - 3,3 - 3,3
Zimbabwe Zimbabwe - - - - 0,0 1,2 1,2
Erittelemätön Unspecified - 0,9 - 8,9 9,8 - 9,8
Aasia Asia 16,0 0,0 0,5 0,2 16,7 32,3 49,0
Indonesia Indonesia - - - 0,2 0,2 - 0,2
Kiina China 0,4 - 0,5 - 0,9 5,5 6,4
Laos Laos 5,4 - - - 5,4 - 5,4
Nepal Nepal 3,4 - - - 3,4 - 3,4
Thaimaa Thailand - - - - 0,0 26,8 26,8
Vietnam Vietnam 2,6 - - - 2,6 - 2,6
Erittelemätön Unspecified 4,2 - - - 4,2 - 4,2
Latin. Amerikka Latin America 7,6 0,0 1,5 0,0 9,1 0,0 9,1
Meksiko Mexico - - 1,5 - 1,5 - 1,5
Erittelemätön Unspecified 7,6 - - - 7,6 - 7,6
Muu erittelemätön Other unspecified 1,5 0,0 0,0 5,4 6,9 0,0 6,9
YHTEENSÄ TOTAL 42,0 0,9 2,0 22,1 67,0 34,5 101,5
1997 25,4 8,3 - 26,6 60,3 1,1 61,4
1996 17,6 14,4 0,1 32,2 64,3 2,5 66,8
1995 13,3 22,0 - 43,1 78,3 63,0 141,3
1994 7,8 25,7 0,6 50,0 84,1 58,1 142,2
1993 6,4 25,5 0,7 60,9 93,5 60,1 153,6
1992 14,9 37,6 15,1 83,0 150,6 46,5 197,1
337Skogsstatistisk årsbok
SAMMANDRAG
Tabell- och figurförteckning på engelska, se sidan 
16.
1  Skogsresurser
Skogsforskningsinstitutet har genomfört åtta
riksskogstaxeringar. Den första riksskogstaxe-
ringen genomfördes under åren 1921–24 och
den åttonde under åren 1986–94. Varje år gen-
omförs fältarbetena i 2–3 skogscentraler, och
det tar 8–9 år att slutföra en riksskogstaxering.
Den grundar sig på mätningar från i terrängen
systematiskt utplacerade provytegrupper. Vid
den nionde taxeringen, vilken påbörjades i
södra Finland år 1996, består grupperna (från
hösten 1997) av 14 tillfälliga provytor med 250
meters intervall (figur 1.1). Relaskopmetoden
tillämpas på provytorna.
Skogsresursernas kvantitativa utveckling
har varit gynnsam (tabell 1.2). Enligt de kombi-
nerade resultaten av den åttonde och nionde
riksskogstaxeringen var skogarnas totalvolym
1 927 milj. m³ och den årliga tillväxten 78,3
milj. m³ på den totala skogsarealen om
23,0 milj. ha.
Det intensiva utnyttjandet av skogsresur-
serna har orsakat betydande förändringar i sko-
garnas struktur (figur 1.4). God efterfrågan på
massaved har stimulerat gallringsavverknin-
garna. De olika trädslagens fördelning i förhål-
lande till totalvolymen har under en anmärk-
ningsvärt lång tid förblivit stabil. Tallens andel
ökar emellertid sakta. Enligt de nyaste taxe-
ringsresultaten är fördelningen följande: tall
(Pinus sylvestris) 46,4 %, gran (Picea abies)
35,6 %, björk (Betula sp) 14,8 % och andra löv-
träd 3,2 %.
Av Finlands totala landareal (30,5 milj. ha)
är 26,3 milj. ha klassificerad som skogsbruks-
mark. Skogsbruksmarken är indelad i tre så kal-
lade ägoklasser på basis av sin virkesproduce-
rande förmåga:
- skogsmark, där den potentiella tillväxten är
minst 1 m³/ha/år.
- tvinmark är för det mesta marker på bergig grund
eller torvmarker, där den potentiella tillväxten är
mellan 0,1 och 1 m³/ha/år.        
- impediment, om inte naturligt trädlöst, produce-
rar mindre än 0,1m³/ha/år. 
Följande arealer beräknades utgående från
de senaste taxeringsresultaten:
skogsmark 20,1 milj. ha
tvinmark   2,9 milj. ha
impediment   3,1 milj. ha
Skogsvägar och upplagsplatser upptar
ungefär 0,2 milj. ha. I dessa siffror ingår naturs-
kyddsområden på 2,7 milj. ha som till största
delen är belägna i norra Finland (tabell 1.8).
2  Skogarnas tillstånd och biodiversitet
Olika faktorer inverkar tillsammans på skogar-
nas tillstånd t.ex. klimatet, jordmånen, luftföro-
reningarna och ingreppen i skogen. Trädens
vitalitet studeras t.ex. genom uppskattning av
barrutglesning, som avspeglar den kombine-
rade effekten av de många stressfaktorerna i
skogen. Barrtäcket anses vara uttunnat om trä-
den förlorat 25 % av sina barr. År 1998 ansågs
3 % av tallarna, 26 % av granarna och 9 % av
lövträden vara uttunnade (tabell 2.1) Utglesnin-
gen i Finland är i medeltal mindre än i övriga
Europa (figur 2.5).
I riksskogstaxeringen (1986–98) upptäcktes
att 15 % av skogsmarken i södra Finland och
31 % i norra Finland hade sådana skogsskador
338
ã Sammandrag
Skogsstatistisk årsbok
som sänkte beståndets skogsvårdsklassificering
eller förändrade dess utvecklingsklass (tabell
2.2). De oftast återkommande orsakerna till
skadorna var svampsjukdomar eller klimatfak-
torer (tabell 2.4).
Bevarandet av skogarnas biodiversitet är ett
av de främsta målen i skogslagen. Naturs-
kyddsområdena skapar grunden för skyddandet
av de olika levnadsmiljöerna. Skogsbruket är
begränsat på cirka 4,5 milj. ha (där även impe-
diment ingår). De strikt skyddade skogarna
(skogs- och tvinmark) uppgår till 1,5 milj. ha,
vilket är 6,6 % av den totala skogs- och tvin-
marksarealen (tabell 2.7). Största delen av
dessa skyddsområden är belägna i norra Fin-
land. 
Antalet hotade djur- och växtarter i Finland
uppgick år 1990 till 1 692. Av dem är 138
utdöda, 217 akut hotade, 308 sårbara och 1 029
hänsynskrävande. Ungefär 48 % av de hotade
arterna lever i skogen och på myren (tabell
2.12).
3  Skogsvård
Avverkningsarealen år 1998 var 506 000 ha
vilket var 4 % mindre än föregående år. Gal-
lringsarealen var 284 000 ha och kalavverk-
ningsarealen 116 000 ha (figur 3.3, tabellerna
3.3–3.4). År 1998 minskade den sådda eller
planterade arealen med 2 % jämfört med år
1997 och var 111 000 ha (figurerna 3.4–3.5,
tabellerna 3.7–3.9). Plantbeståndsvård gjordes
på 201 000 ha, vilket var betydligt mera än året
innan (figur 3.6, tabellerna 3.11–3.12). Däre-
mot minskade arbetsinsatserna i skogsdikning
och i anläggning samt grundförbättring av
skogsvägar. Iståndsättningsdikning gjordes på
69 000 ha (figur 3.8, tabellerna 3.16–3.17).
Nästan 1 700 kilometer ny skogsväg anlades
och 1 200 kilometer skogsväg grundförbättra-
des  (figur 3.9, tabellerna 3.18–3.19).
Totalkostnaderna för skogvårds- och grund-
förbättringsarbetena år 1998 var 1 167 milj.
FIM. Det var en ökning med 9 % jämfört med
år 1997 (figur 3.10, tabellerna 3.20–3.21). De
olika skogsägargruppernas andelar av total-
kostnaderna var följande: icke-industriella, pri-
vata m. fl. 84 %, staten 11 % och skogsindustri-
bolagen 5 %. En del av det icke-industriella,
privata skogsbrukets utgifter subventioneras av
staten. År 1998 var det statliga understödet och
lånen 308 milj. FIM och de privata skogsägar-
nas egna andel 677 milj. FIM (figur 3.11, tabel-
lerna 3.22–3.24).
4  Virkesmarknaden
Kapitlet ger en detaljerad översikt över aktivi-
teterna på virkesmarknaden i Finland. Två
områden är av speciellt intresse: virkespriserna
(tabellerna 4.4–4.8) och avverkningarna (tabel-
lerna 4.9–4.13). Uppgifterna finns tillgängliga
även i form av bulletiner som Skogsforskning-
sinstitutet ger ut månatligen. Det mesta av
informationen härrör sig från år 1998 och första
halvåret 1999.
Avtalssystemet där prisförhandlingarna förs
separat med varje skogsindustribolag tillämpa-
des även under år 1998. Prisförhandlingarna
ledde dock till resultat endast mellan UPM-
Kymmene och råvirkessäljarna. Trots detta var
virkeshandeln livlig under den senare hälfen av
året efter den tysta vårsäsongen år 1998. År
1998 köpte skogsindustrin råvirke från privat-
skogarna allt som allt 36,6 milj. m³, vilket var
8% mindre än året innan. Rotpriserna på tim-
mer var i medeltal 3–5% högre än föregående
år. Rotpriserna på granmassaved steg i medeltal
med 3% och på björkmassaved med 1% jäm-
fört med år 1997. Rotpriserna på tallmassaved
var på samma nivån som året innan (tabellerna
4.4 och 4.8).
År 1998 var avverkningsvolymen rekordar-
tat stor, allt som allt  55 milj. m³. Mängden var
2 milj. m³ eller 4 % större än året innan. I Fin-
land är privatskogarna skogsindustrins primära
virkeskälla. År 1998 avverkades i privatsko-
garna 48,9 milj. m³ eller 89 % av den totala
avverkningsmängden. För resten av det
inhemska utbudet svarade skogsindustrins egna
skogar (2,1 milj. m³) och forststyrelsen (4,1
milj. m³). 
339
 Sammandrag ã
Skogsstatistisk årsbok
5  Drivning och transport av virke
I kapitel 5 behandlas närmast volymerna vid
och kostnaderna för drivning och transport av
virke. Informationen härrör sig till största delen
från år 1998.
Sedan mitten av 1980-talet har mekanise-
ringen av avverkningarna ökat avsevärt. År
1998 steg mekaniseringsgraden vid rotavverk-
ningar till 91 % (figur 5.3). År 1998 var det
genomsnittliga antalet skördare i de finska sko-
garna 1296 (tabell 5.1). 
Största delen av fjärrtransporterna av virke i
Finland sker med lastbil. Flottningens andel har
successivt sjunkit (tabell 5.4). År 1998 var
totalkostnaderna för drivning och fjärrtran-
sport av inhemskt virke 3,4 miljarder FIM
(tabell 5.2).
6  Mångbruk
Utöver virkesproduktionen inkluderas i mång-
bruket skogarnas övriga värden som inte är
knutna till virkesproduktionen. I detta kapitel
indelas mångbruket av skogen i följande delar:
rekreation, bär- och svampplockning samt
export av lav, jakt och renskötsel. Ytterligare
presenteras i slutet av kapitlet information om
torvresursser och torvproduktion.
År 1999 fanns det i Finland ungefär 7 500
olika frilufts- och rekreationsområden (tabell
6.1). De flesta av dem är lokala och upprätt-
hålls av kommunerna. 
År 1998 plockades det för kommersiellt
bruk 9,8 milj. kg bär och svamp ur skogen och
inkomsterna av detta var 65 milj. FIM (tabel-
lerna 6.2–6.3). Inkomsterna av lavexporten var
8,1 milj. FIM (tabell 6.4).
Inkomsterna av jakten år 1998 beräknades
vara 215 milj. FIM (tabellerna 6.5–6.6). Det
viktigaste villebrådet är älg (tabell 6.7).
Renskötsel idkas i norra Finland och dess
årliga ekonomiska värde för området är ungefär
200 milj. FIM. Renstammens storlek är under
vinterhalvåret cirka 200 000 djur (tabell 6.9). 
7  Arbetskraften inom skogssektorn
Tabellerna över arbetskraften inom skogsnärin-
gen baserar sig främst på Statistikcentralens
arbetskraftsstatistik (tabellerna 7.1–7.3 och
7.5–7.7). Dessa ger information om bl.a. sys-
selsättning, arbetslöshet och arbetsinsatser
inom olika näringsgrenar. Statistikcentralen
ansvarar även för insamlandet och sammanstäl-
landet av information om avlöning (tabellerna
7.8–7.10), arbetskonflikter (tabell 7.11),
olyckor (tabell 7.12) och utbildning (tabellerna
7.13–7.15) inom skogssektorn.
Metoderna som användes i översikten för-
nyades under åren 1997–98 för att motsvara de
nya definitionerna i ILO och EU. Informatio-
nen som presenteras i de motsvarande tabel-
lerna har blivit uppdaterade från och med år
1989 i enlighet med de nya definitionerna.
År 1998 var i genomsnitt 96 000 personer
sysselsatta inom skogssektorn i Finland, vilket
var ca 4 % av den totala arbetskraften (tabell
7.2, figur 7.1). Två tredjedelar av dessa eller
72 000 personer arbetade inom skogsindustrin.
Den fortsatta nedgången i arbetslöshetsgraden
under år 1998 inverkade även på skogssektorn.
Arbetslöshetsgraden speciellt inom skogsbru-
ket minskade från ungefär 18 % år 1997 till
15 % år 1998. Trots detta var arbetslöshetsgra-
den inom skogsbruket högre än den den gen-
omsnittliga arbetslöshetsgraden, 11 % (tabell
7.7) 
Arbetskraften inom skogsbruket har mins-
kat med mer än 60 % sedan början av 1980-
talet (tabell 7.3). Största orsaken till nedgången
är den ökande mekaniseringen av avverknin-
garna (se även figur 5.3 i kapitel 5). Antalet
sysselsatta inom skogsindustrin har sjunkit från
början av 1980-talet från 120 000 personer till
72 000 år 1998. Det är främst automatiseringen
som orsakat minskningen av det manuella arbe-
tet och ändrat karaktären av arbetet från
manuellt arbete till övervakningsarbete.
Arbetslöshetsgraden inom skogsindustrin var 6
%, vilket trots allt var betydligt mindre än den
genomsnittliga arbetslöshetsgraden.
340
ã Sammandrag
Skogsstatistisk årsbok
Den genomsnittliga inkomsten för arbetsta-
garna inom skogsbruket uppgick till mer än
115 000 FIM år 1997, vilket innebär en ökning
på 2 % jämfört med året innan (tabell 7.19).
Den motsvarande inkomsten i trävaruindustrin
var cirka 136 000 FIM och i massa- och pap-
persindustrin 193 000 FIM, en ökning på 8 och
5 % inom respektive industrier (tabell 7.10 den
genomsnittliga arbetslöshetsgraden)
8  Virkesförbrukning
År 1998 var det femte året i rad under vilket
den totala virkesförbrukningen var över
60 milj. m³, vilket inkluderar både export och
import av virke. I Finland svarar virkesimpor-
ten för ca 15 % av skogsindustrins virkes-
förbrukning (tabell 8.2).
Virkesförbrukningen har hållits någorlunda
konstant under de senaste 30 åren trots att mas-
saproduktionen ökat kraftigt (figur 8.1). Detta
är följden av många strukturella förändringar så
som minskningen i den ickeindustriella virkes-
förbrukningen, minskningen av virkesexporten,
den ökade användningen av sågverksflis inom
massaindustrin och den ökade andelen meka-
nisk massa. En högre förädlingsgrad har lett till
minskad åtgång av trä per producerad enhet.
Den industriella virkesförbrukningen ökar dock
betydligt, och dess andel av totalförbrukningen
är för närvarande över 90 %.
9  Skogsindustri
Produktionen av sågade trävaror uppgick år
1998 till rekordhöga 11,4 milj. m³. De industri-
ella sågverkens kapacitetsutnyttjande var i gen-
omsnitt 94% och lönsamheten var i allmänhet
god. Fanerproduktionen ökade i och med nyli-
gen utbyggd produktionskapacitet. 1998 var ett
rekordår för pappersindustrin, med högre pro-
duktion (tabell 9.4) än någonsin. Även globalt
sett hör den finska pappersindustrin till de stora
producenterna av tryck- och skrivpapper i värl-
den. Under första halvåret av 1999 var träva-
ruindustrins produktion 0–2% högre, medan
pappersindustrins produktion var 4–5% lägre
än under motsvarande period år 1998. De
inhemska investeringarna i skogsindustrin var
år 1998 5,8 miljarder FIM.
Användningen av sågade varor har ökat
under de senaste åren. Skogsindustrin rf har
utvecklat noggrannare uppskattningar om den
inhemska tillgången av papper. Metoden utgår
från de inhemska leveranserna, och beaktar net-
toexporten av trycksaker, exportvarornas för-
packningar och annan indirekt export (tabell
9.6).
10  Skogsindustrins utrikeshandel
I kapitel 10 presenteras export- och importvo-
lymerna för virke och skogsindustriprodukter.
Statistiken är sammanställd av Tullverket.
Grupperingen i detta kapitel baserar sig på det
så kallade Combined Nomenclaturesystemet
(förkortat CN).
I tabellerna 10.1–10.7 presenteras utri-
keshandeln av virke. Finlands utrikeshandel av
virke är till övervägande del import. Importen
av virke, huvudsakligen från Ryssland, uppgick
år 1998 till rekordhöga 12,0 milj. m³. I jämfö-
relse med importen är exportmängderna av
virke rätt blygsamma, 1,0 milj. m³ år 1998.
Om utrikeshandeln med skogsindustripro-
dukter år 1998 presenteras detaljerade uppgif-
ter (tabellerna 10.1, 10.8–10.11 och 10.16).
Dessutom ges information, i form av tidsserier,
om de viktigaste produktgrupperna. År 1998
var värdet av skogsindustrins export rekordar-
tat, 67,5 miljarder FIM. Detta svarade för 29 %
av Finlands totala export.
Huvudmarknaderna för den finska skogsin-
dustrins produkter ligger i Västeuropa. De tre
viktigaste köparländerna år 1998 var Tyskland,
Storbritannien och Frankrike. Deras gemen-
samma andel var 42 % av den totala exporten
av skogsindustriprodukter från Finland.
11  Skogssektorn som en del av 
samhällsekonomin
I kapitel 11 behandlas skogsbruket och
skogsindustrin ur samhällsekonomisk synvin-
kel. Tabellerna 11.1–11.6 är sammanställda av
Statistikcentralen. 
341
 Sammandrag ã
Skogsstatistisk årsbok
De finska nationalräkenskaperna har revi-
derats för att så bra som möjligt anpassa sig till
det europeiska systemet som används inom EU.
I nationalräkenskaperna hör följande fem bran-
scher till skogsbruket: skogsförnyelse, skogs-
vård, drivning av virke, övrigt skogsbruk (t.ex.
skogsskydd) och främjande av skogsbruk
(inkluderar främst skogsvårdsföreningarnas
aktiviteter). Skogsindustrin är indelad i träva-
ruindustrin samt massa- och pappersindustrin. 
År 1998 var Finlands bruttonationalprodukt
686 miljarder FIM, en volymbetonad ökning på
cirka 6 % jämfört med år 1997. Skogssektorn
(skogsbruket och skogsindustrin tillsammans)
svarade för cirka 8 % av den totala BNP år
1998 (tabell 11.6). Nästan 80 % av värdeöknin-
gen inom skogsindustrin härstammar från
massa- och pappersindustrin (tabellerna 11.4–
11.6).
Tabellerna 11.7 och 11.8, som huvudsakli-
gen utarbetats av Metla, behandlar privatskogs-
brukets lönsamhet under åren 1994–98. Tack
vare rekordhöga avverkningar har skogsägar-
nas både brutto- och nettointäkter ökat avsevärt
på senare år. I tabellerna 11.9–11.13 presente-
ras input-outputinformation om skogssektorns
inverkan på den övriga samhällsekonomin
(effekter på produktion, värdeökning och sys-
selsättning).
12  Internationell skogsstatistik
I detta kapitel behandlas främst skogresurserna,
produktionen och utrikeshandeln av råtimmer
och skogsindustrins produkter ur internationell
synvinkel. Statistiken är i huvudsak producerad
av FAO.
Sedan 1950-talet har globala skogsinvente-
ringar (FRA) genomförts med tio års mellan-
rum. Informationen som behandlas i detta kapi-
tel härrör sig från den senaste inventeringen
som genomfördes i början av 1990-talet
gemensamt av FAO (Rom) och det gemen-
samma FAO/ECE sekretariatet (Genève)(FRA
1990, tabell 12.1).
I denna årsbok är uppgifterna om skogsre-
surserna i Europa (tabell 12.2) baserade på pre-
liminära data från den nya taxeringen av skogs-
resurserna (TBFRA 2000). Information om
skogsresurser landsvis och annan skogsrelate-
rad information är tillgänglig i Forestry Statis-
tics sammanställd av Eurostat och även i UN-
ECE/FAOs databas om timmer (se Litteratu-
ren).
Tabeller som hänvisar till produktionen och
utrikeshandeln av råvirke och skogsindustri-
produkter härstammar från FAOs FAOSTAT
online databaser (tabellerna 12.3–12.5 och
12.9-12.15). I fråga om exportvärdet av skogs-
relaterade produkter år 1997 var Finland på
fjärde plats i världen med en andel på 8 %. De
två största exportländerna var Kanada och USA
(tabell 12.15). Finlands position bland de
ledande producenterna och exportörerna av
vissa betydande skogsindustriprodukter år
1997 presenteras i figur 12.3. Finlands position
som en betydande pappers- och kartongexpor-
tör är baserad på landets ledande position gäl-
lande exporten av tryck- och skrivpapper. Fin-
lands andel av den sistnämnda är 22 % (tabell
12.13).
342 Skogsstatistisk årsbok
343Finnish Statistical Yearbook of Forestry
SUMMARY
For the list of figures and tables (Contents), see 
page 16.
1  Forest resources
The forests of Finland form part of the boreal
coniferous forest zone. Finland, situated bet-
ween 60° N and 70° N, is about 1 100 km long
in the south-north direction. In the southern
part of the country, the conditions are ideal for
coniferous forests. Towards the north, the cli-
mate becomes cooler and more humid (see p.
28–29). Mainly due to climatic variation, forest
increment also varies significantly in different
parts of the country (e.g. Table 1.28).
The Finnish Forest Research Institute
(Metla) has carried out eight nation-wide forest
inventories (NFIs). The first such inventory
dates back to 1921–24 while the 8th national
forest inventory took place during 1986–94. In
the latter inventory, the field work covered two
to three administrative areas (then forestry
board jurisdictions, since 1996 forestry centre
jurisdictions) each year, and it took nine years
to cover the whole of Finland. Due to the deci-
sive role of non-industrial, private forestry,
these regional areas are applied in the presenta-
tion of the inventory results. 
The 9th national forest inventory began in
1996. The sampling used is based on systemati-
cally distributed clusters. In southern Finland,
since the autumn of 1997, a cluster consists of
14 temporary sample plots placed at intervals
of 250 metres. Angle-count sampling is applied
on all the plots (Fig. 1.1).
Despite the 12.8% reduction in forested
area in 1944 following World War II, Finland's
wood resources are currently more plentiful
than in the pre-war years (Fig. 1.2). According
to the combined results of the 8th and 9th
inventories, the total growing stock volume at
the time was 1 927 mill. m³ and the annual inc-
rement was 78.3 mill. m³ with an overall fores-
ted area of 23.0 mill. ha. In recent years, the
annual volume increment has exceeded drain
by more than 10 mill. m³ (Fig. 1.3).
Intensive utilisation of the forest resources
in Finland has caused considerable changes in
forest structure (Fig. 1.4). The high demand for
pulpwood has stimulated silvicultural thin-
nings. The tree-species distribution of the gro-
wing stock has remained stable for a conside-
rable period of time. The proportion of pine is,
however, slowly increasing. According to the
combined results of the 8th and 9th inventories,
the tree-species distribution is as follows: Scots
pine (Pinus sylvestris) amounts to 46.4% of the
total volume, Norway spruce (Picea abies) to
35.6%, and broadleaved species (mostly birch,
Betula sp.) to 18.0%. In terms of area, too, pine
is the predominant species occurring on 64.8%
of the  forest land; this indicates a large propor-
tion of young pine stands. When artificial rege-
neration is resorted to, native species are used
almost exclusively. 
Of the total land area of Finland (30.5
mill. ha), 26.3 mill. ha fall into the category of
forestry land. Forestry land is grouped into
three classes according to site productivity:
- forest land, where the potential annual increment
is at least 1 m³/ha.
- scrub land  (unproductive forest land) is mainly
exposed bedrock and scree or mires, where the
potential annual increment is below 1 m³/ha but
over 0.1 m³/ha.
- waste land, unless naturally treeless, produces
less than 0.1 m³/ha/year.
344
ã Summary
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
The area estimates of the combined 8th and
9th NFIs are as follows:
forest land 20.1 mill. ha
scrub land 2.9 mill. ha
waste land 3.1 mill. ha
Forest roads, timber depots, etc., occupy
approx. 0.2 mill. ha of forestry land. These
figures include nature conservation areas
amounting to 2.7 mill. ha, which are situated
almost entirely in northern Finland (Table 1.8).
Most of the nature conservation areas consist of
waste land (56%). Of the total forested area of
23.0 mill. ha, 1.2 mill. ha (5.1%) are nature
conservation areas where all forestry activities
are prohibited. The new international definition
of forest land, as it has been applied in the Glo-
bal Forest Resources Assessment 2000, sets a
10% canopy cover requirement as the threshold
between forest land and other lands. This
means that most of the scrub land in Finland
will enter the internationally defined concept of
forest land.
2  Forest health and biodiversity
Various factors  affect the condition of the
forests in combination; e.g. climate and soil
conditions, air-borne pollutants and forest treat-
ment. The vitality of trees is being widely stu-
died by estimating defoliation which reflects
the combined effect of several stress factors.
Trees are regarded to be afflicted by defoliation
if their relative foliage loss exceeds 25%. In
1998, it was estimated that 3% of pines, 26% of
spruces and 9% of broadleaved trees were
afflicted by defoliation (Table 2.1). Defoliation
in Finland is modest in comparison to that
observed elsewhere in Europe (Figure 2.5).
In the course of the most recent NFI (1986–
98), it was observed that 15% of the forest
lands in southern Finland were affected by
forest damage reducing the silvicultural quality
of stands (Table 2.2). In northern Finland, the
corresponding figure was higher, 31%. The
most frequent damaging agents were fungi and
weather factors (Table 2.4).
Maintaining the biodiversity of forest is one
the main goals of the recently reformed Forest
Act. Nature conservation areas form the basis
for maintaining natural environments. There
are 4.5 mill. ha of land with restrictions on
wood production. Strictly protected forests
(forest and scrub land) account for 1.5 mill. ha
of this area.  Most of these set-aside areas are
situated in the northern part of the country
(Table 2.8).
In 1990, the numbers of threatened fauna
and flora were estimated to amount to 1 692 of
the total of some 42 000 species. Of the threate-
ned species, 138 have disappeared, 217 are
endangered, 308 are vulnerable, and 1 029 are
in need of monitoring. Forty-eight per cent of
all the threatened species inhabit forests and
mires (Table 2.12).
3  Silviculture
The total area treated with timber felling in
1998 was 506 000 hectares, which is 4% less
than in the previous year (Figure 3.3, Tables
3.3–3.4). The area covered by thinnings was
284 000 hectares and that by clear fellings
116 000 hectares. In 1998, areas seeded and
planted (111 000 hectares) decreased by 2%
compared to the year 1997 (Figures 3.4–3.5,
Tables 3.7–3.9).  Tending of seedling stands
was carried out on 201 000 hectares, which was
notably more than in the year before (Figure
3.6, Tables 3.11–3.12). The amount of  forest
drainage and construction of forest roads dec-
reased. The area of ditch cleaning and supple-
mentary ditching was 69 000 hectares (Figure
3.8, Tables 3.16–3.17). Nearly 1 700 kilomet-
res of new forest roads were built and 1 200
kilometres were the subject of basic improve-
ment (Figure 3.9, Tables 3.18–3.19).
The costs of silvicultural and forest-impro-
vement works totalled FIM 1 167 mill. in 1998,
i.e. an increase of 9% over the previous year
(Figure 3.10 and Tables 3.20–3.22). The pro-
portions of different ownership categories of
the total in 1998 were as follows: non-indust-
rial, private 84%, State 11% and forest
industries 5%. In non-industrial, private forests,
the costs are partly covered by State subsidies.
In 1998, State grants and loans totalled
345
 Summary ã
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
FIM 308 mill., leaving FIM 677 mill. to be
financed by the private forest owners themsel-
ves (Figure 3.11, Tables 3.22–3.24).
4  Roundwood markets
Chapter 4 provides a detailed overview of the
activities in the roundwood markets. Two sub-
jects are of special interest: roundwood prices
(Tables 4.4–4.8), and production (Tables 4.9–
4.13). Most of the information refers to 1998
and the first half of 1999. The statistics are
generated, mainly on a monthly basis, by
Metla. 
The new system for agreeing on roundwood
prices, introduced in 1997, was applied also in
1998. A common concept of how prices should
develop was negotiated between sellers and
buyers separately for each company. In 1998,
however, this agreement was reached only bet-
ween UPM-Kymmene and forest owners. In
spite of this, the roundwood markets were
active during the second half of the year after a
quiet spring season. In 1998, forest industries
purchased a total of 36.6 million m³ of round-
wood from private forests. In 1998, the stum-
page prices of logs were, on average, 3–5%
higher than in 1997. The stumpage price of
pine pulpwood remained on the previous year's
level. The price of spruce pulpwood was, on
average, 3% higher and the price of birch pulp-
wood, on average, 1% higher than in 1997. The
delivery prices followed the trend in stumpage
prices.
In 1998, the total commercial roundwood
fellings amounted to a new record high of 55
million m³. Compared to the preceding year,
this was 2 million m³ (4%) higher. Non-indust-
rial, private forests are the main roundwood
source for Finland's forest industries, accoun-
ting for 89% of the commercial roundwood fel-
lings in 1998. Timber felling from the forest
industries' own forests totalled 2.1 million m³
and felling from state forests totalled 4.1 mil-
lion m³.
5  Harvesting and transportation of 
roundwood
Chapter 5 consists of a report on the forestry
machines used in wood harvesting and data on
the volumes and costs incurred in the harves-
ting and transportation of roundwood. The
information presented refers mainly to 1998.
Since the mid-1980s, mechanisation in
forestry has increased dramatically. The share
of mechanised felling in the standing sales of
wood amounted to 91% in 1998 (Fig. 5.3). In
1998, there were, on average, 1 296 harvesters
in use in Finnish forests (Table 5.1).
In Finland, road transportation by lorry is
the dominant method used in the long-distance
transportation of roundwood (accounting for
65% of the total transport volume in 1998). The
share of water transportation has decreased in
the 1980s and 1990s (Table 5.4). The increased
proportion of mechanised felling has helped the
forest industries to reduce their costs in harves-
ting (Table 5.6); and the same trend applies
also to the long-distance transportation of
roundwood. In 1998, the total costs of harves-
ting and transportation of domestic roundwood
were FIM 3.4 billion (Table 5.2).
6  Multiple-use forestry
Multiple-use forestry includes the products and
facilities provided by forests in addition to
wood. In this chapter, the multiple-use of
forests is divided into sub-categories: recrea-
tion, collecting of wild berries, edible mush-
rooms and lichen, hunting, and reindeer
husbandry. Finally, the chapter provides infor-
mation on peat resources and peat production.
There were approximately 7 500 special
outdoor recreation sites in Finland in 1999
(Table 6.1). Most of them were local and main-
tained by municipalities.
The amount of commercial wild berries and
edible commercial mushrooms collected from
the forests in 1998 was 9.8 mill. kg and their
value totalled FIM 65 mill. (Tables 6.2–6.3).
The value of lichen exports was FIM 8.1 mill.
(Table 6.4). 
346
ã Summary
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
The value of hunting was estimated at
FIM 215 mill. in 1998 (Table 6.5–6.6). The
foremost game species is the moose (Table
6.7).
Reindeer husbandry is practised in northern
Finland and its annual economic value for the
region is approximately FIM 200 mill. The
winter herd amounts to approx. 200 000
(Table 6.9).  
7  Forest sector's labour force
Statistics on the forest sector's labour force are
primarily based on the annual labour-force sur-
vey, compiled by Statistics Finland (Tables
7.1–7.3 and 7.5–7.7). Among other things, the
survey provides information on employment,
unemployment and labour input by branch of
industry. The same government agency is
mainly also responsible for collecting and com-
piling the data on salaries (Tables 7.8–7.10),
labour disputes (Table 7.11), accidents (Table
7.12) and education (Tables 7.13–7.15) in the
forest sector.
The methods applied in the labour-force
survey were renewed in 1997–98 to meet the
new definitions of the ILO and the EU. Thus,
the data presented in the corresponding tables
have been updated since 1989 to meet the new
definitions compared, for example, to the data
presented in the Finnish Statistical Yearbook of
Forestry 1997.
In 1997, an average of 96 000 people were
employed by forestry and forest industries.
This amounts to approximately 4% of the total
number of people employed in Finland (Table
7.2, Figure 7.1). Two thirds, or 72 000, of the
employees worked for the forest industries. The
further fall in unemployment in 1998 also
impacted on the forest sector and especially on
forestry: the number of unemployed people in
forestry decreased from approximately 18% in
1997 to 15% in 1998. However, the unemplo-
yment rate in forestry is still higher than the
total national unemployment rate, which at the
moment is 11% (Table 7.7).
The labour force in forestry has decreased
by more than 60% since the beginning of the
1980s (Table 7.3). This declining trend is
mainly due to mechanisation in wood
harvesting (see Figure 5.3 in Chapter 5). In the
forest industries, total employment has also fal-
len (from 120 000 in 1980 to 72 000 in 1998)
due to increased automation, which has led to
manual work being focused more on control
activities. In 1998, the overall unemployment
rate in the forest industries was approximately
6%, which was significantly less than the ave-
rage unemployment rate for all branches of
industry.
In 1997, the average annual earnings of
forest workers amounted to more than FIM
115 000, a rise of 2% over the preceding year
(Table 7.9). The corresponding average annual
earnings in the wood-products industries were
about FIM 136 000 and in the pulp and paper
industries FIM 193 000 (Table 7.10), represen-
ting rises of approximately 8% and 5% in these
industries.
8 Wood consumption
The year 1998 was the fifth year in succession
during which total wood consumption in Fin-
land exceeded 60 mill. m³, including imports
and exports. Industrial wood consumption was
67.7 mill. m³. In 1998, imported roundwood
accounted for 16% of industrial wood con-
sumption (Table 8.2). Recycled fibre accounted
for 5% of the fibre supply for paper and paper-
board industries.
Total wood consumption has remained rat-
her stable during the last 30 years despite
manyfold increases in wood pulp production
(Fig. 8.1). This is mainly due to numerous
structural changes, such as diminished non-
industrial use of wood, reduction in roundwood
exports, increased use of industrial wood resi-
dues, and the increased share of mechanical
pulping and less-wood-containing products.
Industrial wood consumption is, however, sho-
wing a strong upward trend. 
9 Forest industries
In 1998, a record of 11.4 million m³ of sawn
goods were produced. Industrial sawmills wor-
ked at 94% capacity utilisation rate. New
347
 Summary ã
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
capacity has been built for plywood, and its
production is increasing. The year 1998 was a
record year for the paper industries with a 6%
rise in production (Table 9.4) over the previous
year. The Finnish paper industries are among
the major global producers of graphic papers.
In the first half of 1999, the wood-products
industries produced 0–2% more, and the paper
industries 4–5% less than in the corresponding
period in 1998. Domestic investments by the
forest industries totalled FIM 5.8 billion, i.e.
6.8% of their annual turnover (Table 9.7).
The domestic demand for sawn goods has
been increasing in recent years. As regards
domestic paper consumption, new, more realis-
tic estimates have been worked out at the Fin-
nish Forest Industries Federation. The calcula-
tion method starts from domestic deliveries of
paper and takes into account net exports of
printed products, wrappings of exported pro-
ducts and other indirect exports (Table 9.6).
10  Foreign trade by the forest industries
Chapter 10 provides data on the foreign
trade in roundwood and forest-industry pro-
ducts. The primary statistics are produced by
the National Board of Customs. The main
groups of goods presented in this chapter are
based on what are called Combined Nomencla-
ture (abbr. CN). The CN classification is a stan-
dard within the European Union for compiling
statistics on foreign trade.
Imports dominate Finland's foreign trade in
roundwood. Imports of roundwood and wood
residues, mainly from Russia, reached a new
record in 1998, totalling 12.0 mill. m³. The
volume of roundwood and wood residues
exported from Finland was 1.0 mill. m³. Com-
pared to imports, Finland's exports of round-
wood are fairly insignificant (Tables 10.1–
10.7).
Detailed data on the foreign trade in forest-
industry products are presented for 1998 (Tab-
les 10.1, 10.8–10.11 and 10.16). In addition,
time-series information is presented for the
major product groups. In 1998, the value of
forest-industry exports amounted to an all-time
high of FIM 67 billion. This accounted for 29%
of the total value of all exports from Finland.
The forest-industry products' share of all
exports has, however, gradually decreased.
The major markets for Finnish forest-
industry products are in Western Europe. In
1998, the three most important customers were
Germany, the United Kingdom and France.
Their combined share was 42% of the total
value of forest-based products exported from
Finland.
11  Forest sector in the national economy
Chapter 11 deals with forestry and the forest
industries from the perspective of national eco-
nomics. Tables 11.1–11.6 have been compiled
by Statistics Finland.
Finnish national accounts have been revised
to fully comply with the European System of
Accounts, as applied in the EU. The industry
titled 'forestry' consists of the following five
sub-branches: forest regeneration, silviculture,
harvesting of roundwood, other forestry activi-
ties and forestry related service activities (i.e.
mainly activities performed by local forest
management associations). The forest
industries can be divided into two sub-branc-
hes: wood-products industries, and pulp and
paper industries.
In 1998, Finland's gross domestic product at
market prices amounted to FIM 686 bill., sho-
wing an increase of around 6% over the pre-
vious year. In 1998, the combined share of the
forest sector (i.e. forestry and the forest
industries) was 8% of the total GDP. Close to
80% of the total value added in the forest
industries is produced by the pulp and paper
industries (Tables 11.4–11.6).
Tables 11.7 and 11.8, produced mainly by
Metla, deal with the profitability of non-indust-
rial, private forestry during 1994–98. Due pri-
marily to record-high removals, both gross and
net stumpage earnings of private forest owners
have increased significantly over the last few
years. Finally, Tables 11.9 to 11.13 set forth
basic information, in the format of input-output
tables, on the effects of an increase in demand
for final products on domestic output, value
added and employment. 
348
ã Summary
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
12  International forest statistics
This chapter is primarily concerned with infor-
mation on forest resources and production of
and foreign trade in roundwood and forest-
industry products from the international point
of view. These statistics are mainly based on
the various forest statistics produced by FAO.
Since the 1950s, global forest resource
assessments (FRA) have been carried out at
approximately 10-year intervals. The data of
the last assessment, implemented jointly by the
FAO (Rome) and the FAO/ECE Secretariat
(Geneva), refer to 1990 (FRA-1990, Table
12.1). In the present Yearbook, the data on the
forest resources of Europe (Table 12.2) are
based on the preliminary data of a new forest
resource assessment (TBFRA-2000). Country-
specific information on forest resources and
other information related to forestry are also
available in Eurostat Forestry Statistics as well
as in the UN-ECE/FAO’s Timber Database (see
the Literature).
Tables referring to the production of and
foreign trade in roundwood and forest-industry
products originate from the FAO’s FAOSTAT
on-line database (Tables 12.3–12.5 and 12.9–
12.15). According to the data included, Finland
ranks 4th in the world as regards the value of
exports of forest-based products (Table 12.15),
representing approximately 8% of the world
total in 1997. The two biggest exporters were
Canada and the United States. Finland's posi-
tion among the leading producers and exporters
of some major forest-industry products in 1997
is presented in Fig. 12.4. Finland's position as a
significant paper and paperboard exporter is
based on the country's leading position as an
exporter of printing and writing paper, its share
being 22% (Table 12.13).
349Metsätilastollinen vuosikirja
HAKEMISTO
Arvonlisäys 287-289,  295-298,  301
Avainbiotooppi 78-79, 98
Bioindikaattori 76
Bruttokansantuote, BKT  287-289,  298
CN-tavaranimikkeistö 261
EU:n sisä- ja ulkokauppa 261
Hakkuukertymä 153, 177-179
Hakkuukoneet 185, 185, 187, 187
Hakkuumahdollisuusarviot 33, 73
Hakkuut 
kustannukset 188, 192
markkinahakkuut 152-153, 167-176
pinta-alat 115-118
raakapuu eri maissa 307, 309, 313, 318
Hakkuutavat (metsänhoidolliset) 102, 108, 
115-118
Hankintahakkuiden kustannukset 192
Hankintahinnat 149, 162, 164, 166
Hankintakaupat 149, 160, 168, 172, 176
Hankintatyötulo  289,  295
Happamoituminen 75, 82, 84
Harsuuntuneisuus 76, 85-86, 91
Ikärakenne (puuston) 39, 55
Ilman laatu 75-76, 82-84 
INTRASTAT-järjestelmä 261
Inventointi (VMI) 31-32, 37
Investoinnit (metsäteollisuuden) 260
Joutomaa 34, 50
Jäkälä 194, 200
Jätepaperi ks. keräyspaperi
Jätepuu
käyttö 239-245 
tuonti 262, 268-269, 271, 273
vienti 268-270, 272
Kangasmaat 34, 51
Kannattavuus
metsäteollisuus 253
yksityismetsätalous  289-290,  299-300
Kansainväliset metsätilastot 307-336
Kansantalouden tilinpito  287-289,  290
Kansantalous (toimialat)  287-292,  295-298,
301-305
maatalous  292,  298,  301,  303-304
metsätalous  287-289,  292,  295,  298,  
301-305
metsäteollisuus  287,  289,  292,  296-298, 
301-305
Kantohinnat 149, 161, 163, 165-166
Kantorahatulot 
brutto  289,  292-294,  299-300
netto  289,  294-295
Kapasiteetti 
käyttöaste 260
maailman metsäteollisuus 309, 321-322
Karsinta (pystypuiden) 112, 127, 134, 136, 
139-140, 144
Kartonki 
kansainväliset tilastot 307, 309, 313-314, 
320-323, 328-329
tuonti 268, 284, 286
tuotanto 254, 257
vienti 262, 266-268, 274-276, 278-279, 283
Katelaskelmat (yksityismetsätalous)  289-290, 
299-300
Kaukokuljetus 183, 188-192
Kauppasienet  193-194, 198-199
tuotanto 252-257
tuotanto eri maissa 307, 309, 313-314, 
319-320, 323
työlliset 214, 215, 217, 220
työtaistelut 211, 225
työtapaturmat 226
työttömyys 221
Metsäteollisuustuotteet 
kansainvälinen kauppa 307, 309, 314, 
326-330
tuonti 268, 277, 284-286
tuotanto 252-257
tuotanto eri maissa 307, 309, 313-314, 
319-320, 323
ulkomaankauppa 261-262, 265-268, 274-286
vienti 262, 266, 268, 274-283
Metsätiet 102-103, 111-112, 132-134, 137, 
139-140, 146-147
Metsätilakaupat 48
Metsätraktorit 185, 187
Metsätuhokorvaukset 77, 91
Metsätuhot 77, 87-91
Metsävarat 
Eurooppa 307-308, 316-317
maailman 307-308, 312, 315
Suomen 38, 43-44, 61-65
Monikäyttö 193-207
Monimuotoisuus 77-79
Monistressihypoteesi 75
Monitoimikoneet 185, 187
Moottorisahahakkuu 186, 188
Natura 2000  80, 94
Neulaskato 76, 85-86
Nuoren metsän kunnostus 112, 125-126, 
134-135, 139-140, 144
Palkat 210-211, 215, 222-224
Panos-tuotosanalyysi  290-291,  301-305
Paperi 
kansainväliset tilastot 307, 309, 313-314, 
320-323, 328-329
kotimainen kulutus 259
tuonti 268, 284, 286
tuotanto 254, 257
vienti 262, 265-268, 274-276, 278-279, 283
Pellonmetsitys 124
Perustamistapa (metsikön) 58
Poistot (puun kasvatuksen)  294
Poistuma (puuston) 35, 38, 70-73
Polttopuun käyttö 237-238, 245, 246, 250
Porotalous 194, 205
Puukauppa 149, 152, 158-166
Puulajit 26, 53-54
Puulevyt 
kansainväliset tilastot 307, 309, 319, 326-327
tuonti 268, 284-285
tuotanto 254-255
vienti 266-268, 274-276, 278-279, 281
Puumassat 
kansainväliset tilastot 307, 309, 314, 320-322,
328-329
tuonti 268, 284, 286
tuotanto 254, 256
vienti 262, 265-268, 274-276, 278-279, 282
Puun ks. raakapuu 
Puun käyttö 
ei-teollinen käyttö 233, 236-237, 245-246, 250
Kehitysluokka 34, 40, 56, 57, 64
Kehitysyhteistyö 310, 336
Keräyspaperi 
kansainväliset tilastot 309, 323
keräys- ja käyttömäärät 259
Kiinteistöjen puunkäyttö 245-246
Kitumaa 34, 50
Koneellinen hakkuu 186, 188
Koneellistaminen (hakkuiden) 183, 186
Korjuukustannukset 188, 192
Koulutus 211-212, 227-229
metsätalous 211-212, 227
metsäteollisuus 211-212, 228-229
Kriittinen kuormitus 75, 82
Kuitulevy ks. puulevyt 
Kuitupuun käyttö 234, 237-241, 243, 244
Kuljetus ks. kaukokuljetus tai lähikuljetus 
Kuljetuskustannukset 188-190, 192
Kuollut puusto 99
Kuorma-autot 186-187
Kuormatraktorit 185, 187
Lastulevy ks. puulevyt 
Liikevaihto (metsäteollisuuden) 260
Luonnonsuojelualueet 49, 77-78, 92-96
Luonnonsuojeluohjelmat 77, 94
Luontokohteet 102-103
Lähikuljetus 188, 192
Maankäyttö 33, 42
Maataloustraktorit 183
Markkinahakkuut ks. hakkuut 
Massat ks. puumassat 
Metsien suojelu 49, 77-78, 92-96
Metsähallituksen hakkuut 153, 168, 174, 176
Metsäkoneet 187
Metsäkuljetus 188, 192
Metsämaa 34, 50
Metsämarjat  193-194, 198-199
Metsänhoidollinen laatu 35, 59, 60
Metsänhoito-ja perusparannustyöt 101-103, 
108-112, 115-147, 295, 299
Metsänhoitomaksu  299
Metsänlannoitus 110, 112, 128-129, 134, 136,
139-140, 144
Metsänomistus 33, 45-48, 61
Metsänuudistaminen 103, 108, 140
istutus  103, 108, 121-123, 134, 143, 147
kylvö  103, 108, 121-123, 134, 143, 147
luontainen uudistaminen 103, 108, 139
metsänviljely 103, 107-109, 112, 114, 
121-124, 134-135, 139
Metsäojitus 103, 110, 112, 130-131, 134, 136,
139-140, 145, 147
Metsäpalot 90
Metsäsertifiointi 104-105
Metsästys 194, 201-204
Metsätalousmaa 34, 50
Metsätase 38, 70, 73
Metsäteollisuus 
hakkuut 153, 168, 173, 176
investoinnit 260
kannattavuus 253
kapasiteetin käyttöaste 260
kapasiteetti eri maissa 309, 321-322
liikevaihto 260
puun ostot 149, 152, 158-160
puuvarastot 152, 180-181
350
ã Hakemisto 
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Sahateollisuus ks. puutavarateollisuus 
Suojelumetsät 49, 77-78, 92-96
Suot 34, 51
Taimikonhoito 102-103, 109, 112, 
125-126, 134-135, 139-140, 144, 147
Taimituotanto 101, 107, 113-114
Tavaranimikkeet 261
Tehoisa lämpösumma 28
Toimiala  ks. kansantalous (toimialat)
Toimintaylijäämä  288-290,  295-297
Tukkipuun käyttö 234, 237-242, 244
Tullinimikkeet 261
Tuonti 262-265, 268-269, 271, 273, 277,
284-286
kansainväliset tilastot 307, 309, 325,
327, 329-330
kokonaistavaratuonti 277
metsäteollisuustuotteet 268, 277, 
284-286
raakapuu 262-264, 268-269, 271, 273
tuontimaat 271,277
tuontipuun kuljetus 183, 189
Tuontipuun käyttö 235-237, 239-244, 
246-250
Tuotanto 
metsäteollisuus 252-257
metsäteollisuus eri maissa 307, 309, 313-314,
319-320, 323
raakapuu eri maissa 307, 309, 313, 318
Tuotos (metsäsektorin)  287-289,  295-297,  
301-302
Turve 196, 206-207
tuotanto 196, 207
turvevarat 196, 206
Työlliset 209-210, 213, 214, 215, 217, 220
Työllisyysvaikutukset 290,  303-304
Työntekijät 217, 218
Työtaistelu 211, 225
Työtapaturma 211, 226
Työttömyys  209-210, 216, 221
Työvoima  209-210, 213, 216
Työvoimatutkimus 210, 213
Uhanalaiset lajit 78, 97
Uitto 189
Ulkomaankauppa 261-286
metsäteollisuustuotteet 268, 274-286
raakapuu 268-273
tilastoinnin periaatteet 261
Uudistusalan valmistaminen 112, 119-120, 
134-135, 139
kulotus 119-120, 134, 143
muokkaus 119-120, 134, 142
uudistusalan raivaus 119-120, 134, 142
Valtakunnan metsien inventointi (VMI) 31-32,
37
Valtion tuki
metsäluonnon hoitohankkeille 141
metsänhoito- ja perusparannustöihin 103,
112, 138-140
Valtionrautatiet 191
Vaneri ks. puulevyt 
Veroluokka 34, 52
Vesitiekuljetus 189-190
Vienti 262, 264-270, 272, 274-283
jätepuu 268-270, 272
kansainväliset tilastot 307, 309, 314, 324,
326, 328, 330
kokonaistavaravienti 264, 277, 279
metsäteollisuustuotteet 262, 266, 268,
274-283
raakapuu 264, 268-270, 272
Vientimaat 
metsäteollisuustuotteet 275-277, 280
raakapuu 270
Viilu ks. puulevyt 
Virkistyskäyttö (luonnon) 193, 195, 197
Yksityismetsät 
hakkuukertymä 178-179
hakkuut 153, 168, 170-172, 176
katelaskelma 299-300
pinta-alat 45-48
puukaupat 158-166
raakapuun hinnat 161-166
Ympäristötuki 141
kokonaiskäyttö 233, 235, 237, 246, 250
kuitupuu 234, 237-241, 243-244
per tuotosyksikkö 232
polttopuu 237-238, 245, 246, 250
puulajeittain 234, 247-249
raakapuun vienti 235, 237, 246-250
teollinen käyttö 233, 234, 236-237, 
239-244, 246-250
tukkipuu 234, 237-242, 244
Puunkorjuu  287-289,  295
Puuston kasvu 38, 41, 43, 66-70
Puuston tilavuus 38, 43-44, 61-65
Puutavara-autot 186-187
Puutavarateollisuus 
puunkäyttö 234, 239, 242, 250
tuotanto 254-255
Puuvarastot 180-181 
Pystykaupat 149, 160, 168, 171, 176
Raakapuu
hakkuut eri maissa 307, 309, 313, 318
hinnat 161-166
hinnat muualla Euroopassa 309-310,
331-335
kansainvälinen kauppa 307, 309, 
324-325
korjuu 183, 188, 192
korjuukalusto 185-187
korjuukustannukset 188, 192
kuljetus 183, 187-192
ostot 149, 152, 158-160
tuonti 262-264, 268-269, 271, 273
varastot 180-181
vienti 264, 268-270, 272
Rautatiekuljetus 189-191
Sademäärä 29
Sahatavara 
kansainväliset tilastot 307, 309, 
313-314, 319, 326-327
kotimainen kulutus 258
tuonti 268, 284-285
tuotanto 253-255
vienti 262, 266-268, 274-276, 278-279,
281
351Metsätilastollinen vuosikirja
INDEX
Accidents at work 226
Afforesting of arable land 124
Age structure (growing stock) 39, 55
Air-borne pollutants 82-84
Biodiversity 344
Biotype 98
Capacities (pulp and paper, globally) 321-322
Coverage calculation (in private forestry)  
299-300
Critical load 82
Dead trees 99
Defoliation 85-86, 344
Delivery prices 162, 164, 166
Delivery sales 160, 168, 172, 176
Depreciations (in wood production)  294
Development class 40, 56, 57
Development projects 336
Drain (growing stock) 38, 70-73
Earnings 222-224
Education  227-229
Employment  213-217, 220
Employment effects  303-304
Exports 264-270, 272, 274-283
by country 270, 275-277, 280
forest industry products 266, 268, 274-283
international statistics 314, 324, 326, 328,
330, 348
roundwood 264, 268-270, 272
Fellings
areas 108, 115-118, 344
volumes, see roundwood production
Fibreboard, see wood-based panels 
Floating 189
Foreign trade of forest industries 264-286
Forest damage 87-91, 344
Forest damage compensation 91
Forest drainage 110, 112, 130-131, 134, 136,
139-140, 145, 147, 344
Forest fertilisation 110, 112, 128-129, 134, 136,
139-140, 144
Forest fires 90
Forest industries 
capacity utilisation rates 260
investments 260
production 252-257
profitability 253
turnover 260
Forest land 42, 50
Forest machines 185-187
Forest ownership 
in Finland 45-48
Forest resources 
Europe 316-317, 348
global 312, 315, 348
in Finland 38, 43-44, 61-65
Forest roads 111, 112, 132-134, 137, 139-140,
146-147, 344
Forestry fee  299
Forestry land 42, 50
Forwarders 185, 187
Global trade 324-325
Grants for environment 141
Grants for tending of forest nature 141
Growing stock 
age structure 39, 55
drain 38, 70-73
Paperboard 
exports 266-268, 274-276, 278-279, 283
imports 268, 284, 286
international statistics  313-314, 320-323,
328-329, 348
production 254, 257
Particle board, see wood-based panels 
Peat 206-207
production 207
resources 206
Peatlands, see Mires 
Plant production 107, 113-114
Plywood, see wood-based panels 
production 254-255
Pollutants, see air-borne pollutants 
Precipitation 29
Preparation of regeneration areas 112, 119-120,
134-135, 139
clearing of regeneration area 119-120, 134,
142
prescribed burning  119-120, 134, 143
soil preparation  119-120, 134, 142
Private forests 
commercial roundwood production 168, 
170-172, 176
ownership 45-48
roundwood prices 161-166
roundwood trade 158-160
total roundwood production 178-179
Production of forest industry products 
global 313-314, 319-320, 323, 348
in Finland 252-257
Profitability (in private forestry)  299-300
Protection forests, see nature conservation areas
Pruning 112, 127, 134, 136, 139-140, 144
Pulp 
exports 265-268, 274-276, 278-279, 282
imports 268, 284, 286
international statistics 314, 320-322,
328-329
production 254, 256
Rail transportation 189-191
Recovered paper 259
international statistics 323
Recreation 197, 345
nature-based recreation sites  197, 345
Regeneration 108, 140
artificial regeneration 107-109, 112, 114,
121-124, 134-135, 139, 344
natural regeneration 108, 139
planting 108, 121-123, 134, 143, 147
seeding 108, 121-123, 134, 143, 147
Reindeer husbandry 205, 346
Road transportation 189-190
Roadside price (in some countries) 331-335
Roundwood 
consumption see wood consumption 
exports 264, 268-270, 272
global production 313, 318
imports 264, 268-269, 271, 273
inventories 180-181
prices 161-166
production 167-176
trade 158-160
Sawn goods 
domestic consumption 258
increment 38, 41, 43, 66-70
volume 38, 43, 44, 61-65
Harvesters 185, 187
Harvesting costs 188, 192
Harvesting of roundwood 188, 192, 295
Haulage 188, 192
Hunting 201-204, 346
Imports 264-265, 268-269, 271, 273, 277, 
284-286
forest industry products 268, 277, 284-286
international statistics 325, 327, 329-330
roundwood 264, 268-269, 271, 273
Improvement of young stands 112, 125-126,
134-135, 139-140, 144
Increment (growing stock) 38, 41, 43, 66-70
Index of Atmospheric Purity 84
Index of real earnings 215, 222
Industrial wood consumption 233, 234, 236-237,
239-244, 246-250
Industry, see national economy (industries) 
Input-output analysis  301-305
International forest statistics 312-336, 348
Inventory design (NFI) 37
Labour disputes  225
Labour force  213, 216
Land use 42
Lichen 200, 345
Long-distance transportation 188-190, 192
Mechanised felling 186-188
Mineral soils 51
Mires 51
Motor-manual felling 186, 188
Multi-process machines 185, 187
Multiple use 197-207, 345-346
Mushrooms (commercial) 198-199, 345
National economy (industries)  292,  295-298, 
301-305
agriculture  298,  301,  303-304
forest industries  292,  296-298,  301-305
forestry  292,  295,  298,  301-305
pulp and paper industry  292,  297-298, 
301-305
sawmilling  301-305
wood-products industry  292,  296,  298, 
301-305
Nature conservation areas 49, 92-96, 344
national parks  93-94
natura 2000 -areas 94
protected herb-rich forests  93-94
protected old-growth forests  93-94
protected peatlands  93-94
special protected areas  93-94
strict nature reserves  93-94
wilderness areas  93-94
Nature conservation programmes 94
Operating surplus  295-297
Output (in forest sector)  295-297,  301-302
Ownership (forest) 45-48
Ozone 82
Paper 
domestic consumption 259
exports 265-268, 274-276, 278-279, 283
imports 268, 284, 286
international statistics 313-314, 320-323,
328-329, 348
production 254, 257
352
ã Index
Finnish Statistical Yearbook of Forestry
Tending of seedling stands 109, 112, 
125-126, 134-135, 139-140, 144, 
147, 344
Threatened species  97, 344
Timber lorries 186-187
Trade of forest industry products (global) 314,
326-330, 348
Trade of roundwood (global) 324-325
Transportation of roundwood 188-192
Tree species 26, 53, 54
Unemployment  216, 221
Value added  295-298,  301
Veneer, see wood-based panels 
Waste land (open land) 42, 50
Water transportation 189-190
Wild berries 198-199, 345
Wood consumption 
by tree species 234, 247-249
dwellings 245-246
fuelwood 237-238, 245, 246, 250
imported roundwood 235-237, 239-244, 
246-250
industrial 233, 234, 236-237, 239-244, 
246-250
logs 234, 237-242, 244
non-industrial 233, 236-237, 245-246, 250
plywood industries 239, 244
pulp industries 234, 239, 243, 244, 250
pulpwood 234, 237-241, 243-244
roundwood exports 235, 237, 246-250
sawmilling 239, 244
total 233, 235, 237, 246, 250
wood-products industries 234, 239, 242,
250
Wood residues 
exports 268-270, 272
imports 268-269, 271, 273
utilisation 239-245
Wood-based panels 
exports 266-268, 274-276, 278-279, 281
imports 268, 284-285
international statistics  319, 326-327
production 254-255
exports 266-268, 274-276, 278-279,
281
imports 268, 284-285
international statistics 313-314, 319,
326-327
production 253-255
Scrub land (unproductive forest land) 42,
50
Silvicultural and forest improvement works
108-112, 115-147, 295, 299, 344
Silvicultural state of forests 59, 60
Standing sales 160, 168, 171, 176
State subsidies for silviculture 112, 
138-140, 344
Stumpage earnings 
gross stumpage earnings  292-294, 
299-300
net stumpage earnings  294-295
Stumpage prices 161, 163, 165-166
Swamps, see Mires 
Tax class 52
Temperature sum 28