SUOMEN MAATALOUSTIETEELLISEN SEURAN TIEDOTE NRO 42 L. Rantamäki-Lahtinen ym. (2024) 1 https://doi.org/10.33354/smst.143869 Kehittyvien kotieläinyritysten johtamisen haasteet ja mahdollisuudet Leena Rantamäki-Lahtinen1, Minna Väre2, Tiina Mattila2, Jarkko Niemi2 ja Timo Karhula2 1Helsingin yliopisto 2Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: leena.rantamaki-lahtinen@helsinki.fi Suomalaisen kotieläintuotannon rakenne ja toimintaympäristö muuttuvat nopeasti. Innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen käyttöönotto sekä kotieläinyritysten ammattitaitoinen johtaminen voivat parantaa niiden suorituskykyä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kestävyyden näkökulmasta. Yrittäjän ja yrityksen tavoitteet määrittelevät sen, miten tilaa kehitetään ja suorituskykyä voidaan parantaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan seurantaa ja tarvittaessa toimintatapojen muuttamista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat kehittyneiden kotieläinyritysten keskeiset tavoitteet ja haasteet. Toisena tavoitteena oli kuvata, millaisia päätöksenteon, liikkeenjohdon ja riskinhallinnan välineitä ja työkaluja kotieläintiloilla hyödynnetään. Aineistona käytettiin syksyllä 2023 tehtyä kyselyä (N = 168). Kotieläinyrittäjien tavoitteissa korostuivat toimeentulon turvaaminen, eläinten ja ihmisten hyvinvointi. Useimmat kotieläinyrittäjät kokivat onnistuneensa eläinten hyvinvoinnin sekä työntekijöiden hyvinvoinnin turvaamisessa hyvin. Noin puolet koki saavuttaneensa hyvän taloudellisen tilanteen yrityksessään. Alle kolmasosa yrittäjistä koki oman työhyvinvointinsa olevan hyvä. Talousjohtamisen ja riskienhallinnan työkalujen käytössä oli eroja vastaajien kesken. Yleisimmin käytettyjä talousjohtamisen työkaluja olivat hintatason sekä panos- ja tuotemarkkinoiden seuraaminen ja hankintojen kilpailutus. Myös maksuvalmiutta ja toteutuneita kustannuksia seurat- tiin monissa kotieläinyrityksissä. Riskienhallinnan työkaluista tärkeimmät olivat tuotannon keskeytysvakuutus ja eläin- tautien vahinkoja korvaava vakuutus. Tulosten perusteella taloushallinnan työkalujen käyttö korreloi riskienhallinnan työkalujen käytön ja tilakoon kanssa. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella johtamisen ja riskienhallinnan työkalujen käytettävyyttä tulisi kehittää, jotta ne palvelisivat nykyistä paremmin kehittyvien kotieläinyritysten päätöksenteon tukena. Avainsanat: strateginen johtaminen, kilpailukyky, työhyvinvointi, kotieläintuotanto, maatalous, resilienssi Johdanto Suomalaisen kotieläintuotannon rakenne, yksiköiden koko ja toimintaympäristö muuttuvat nopeasti. Innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen käyttöönotto sekä kehittyvien kotieläinyritysten ammattitaitoinen johtaminen voivat parantaa niiden suorituskykyä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kestävyyden näkökulmasta sekä vahvistaa kotieläintalouden kykyä uudistua. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat kehittyneiden kotieläinyri- tysten keskeiset tavoitteet ja haasteet. Toisena tavoitteena oli kuvata, millaisia päätöksenteon, liikkeenjohdon ja riskinhallinnan välineitä ja työkaluja kotieläintiloilla hyödynnetään. Tutkimus on osa hanketta ”Kehittyvien, kasvavien ja suurten kotieläintilojen johtamisen menestystekijät” (Success4Farms), jonka tavoitteena on parantaa kotieläintilojen kannattavuutta ja kestävyyttä tutkimalla tilojen liikkeenjohtoa ja yrittäjien johtamisvalmiuksia. Kotieläinyrittäjän arvot ja odotukset vaikuttavat yrityksen toiminnalle asetettaviin strategisiin tavoitteisiin (Ryhänen ja Sipiläinen 2018). Myös tavoitteiden ajantasaisuutta ja realistisuutta on välttämätöntä tarkastella ajoittain. On tärkeää ymmärtää, mitkä ovat kotieläinyrityksen kilpailukyvyn tekijät ja miten yrityksen erilaiset valinnat vaikuttavat sen kilpailukykyyn. Näitä tekijöitä ymmärtämällä voidaan tunnistaa yritysten hyviä johtamiskäytäntöjä ja siirtää niitä muihin kotieläinyrityksiin. Ideaalitilanteessa johtamisen työkalut valitaan tilan tavoitteiden perusteella. Seurannalla ja saavutettuja tuloksia analysoimalla saadaan ajantasaista tietoa yrityksestä ja sen toiminnasta. Seurannan tulosten perusteella voidaan korjata ja päivittää johtamisessa käytettyjä menetelmiä ja työkaluja. Magne ym. (2010) mukaan tiedosta on tullut yksi strategisen johtamisen elementti ja tilalle kilpailuetua tuova resurssi. Tiedolla johtaminen on tunnistettu tärkeäksi teemaksi myös suomalaisessa kontekstissa (Jansik ym. 2022). Magne ym. (2010) mukaan käytännössä tiedon saatavuus tai määrä ei ole este työkalujen käyttöönottamisessa. Sen sijaan haaste on pikemminkin siinä, että viljelijöillä on vaikeuksia löytää ja valita sellaista aidosti oleellista tietoa, mitä he tarvitsevat kohdatessaan pulmia tilansa johtamisessa. Saatavilla olevat työkalut eivät välttämättä tue tätä tavoitetta (Magne ym. 2010). Iakovidisin ym. (2023) tutkimuksen mukaan maatilayrittäjien asenteet erilaisia strategisen päätöksenteon ja johtamisen työkaluja kohtaan ovat muuttuneet myönteisimmiksi. Työkalujen käyttöönottoon vaikutti työkalujen hinta ja/tai Suomen Maataloustieteellinen Seura ry © CC BY 4.012 L. Rantamäki-Lahtinen ym. (2024) 2 käyttökustannus, yrittäjien koulutustaso, ikä sekä suhtautuminen yleisesti uuteen teknologiaan. Työkalujen käyttöön- ottoa ja hyväksymistä viljelijöiden parissa helpottaa, jos ne perustuvat todennettuun tietoon (Iakovidis ym. 2023). Työkalujen käyttöönotto vaatii sitä, että ne sopivat juuri kyseisen tilan tarpeisiin, joustavat, tarvittaessa on saatavilla apua niiden soveltamiseen ja niistä on hyötyä esimerkiksi neuvottelutilanteissa ruokaketjun muiden toimijoiden kanssa (Coteur ym. 2016). Ryhäsen ym. (2023) tutkimuksen mukaan suomalaiset maitotilayrittäjät ymmärtävät tietojärjestelmien merkityksen talousjohtamisessa ja etenkin kustannusten hallinnassa. Maitotilayrityksien välillä oli kuitenkin isoja eroja siinä, miten ne käytännössä seurasivat kustannuksia. Yrittäjät korostivat erityisesti kahdenkertaista kirjanpitoa, määrä- ja hinta-aineistoja sekä rahoitusbudjetointia keskeisinä työkaluina. Ryhä- sen ja Rajakorven (2023) mukaan tutkimuksessa mukana olleet maitotilayrittäjät seurasivat pääosin välittömiä kustannuksia ja rahan riittävyyttä. Kustannusten ja kannattavuuden seuranta jää tällöin huomiotta. Maitotilayrit- täjät kaipasivatkin neuvontaa ja paremmin heille sopivia tietojärjestelmiä tilan talousseurannan kehittämiseksi. Materiaalit ja menetelmät Tässä tutkimuksessa toteutettiin sähköinen kysely kotieläintilayrittäjille loka–marraskuussa 2023. Kyselyyn vastasi 168 yrittäjää. Kyselyn vastausprosentti oli 12, mitä voidaan pitää hyvänä. Kysely oli kohdennettu vain kotieläinyrit- täjille. Vastaajista 42 % harjoitti sikatuotantoa, 27 % naudanlihan tuotantoa ja 21 % siipikarjantuotantoa. Vastaajista 63 %:lla oli yhtiömuotona yksityinen elinkeinonharjoittaja, 36 %:lla osakeyhtiö ja 6 %:lla maatalousyhtymä. Otos oli kohdennettu erityisesti osakeyhtiömuotoisille maatilayrityksille, mikä näkyy siinä, että osakeyhtiöitä on suhteel- lisen suuri osuus ja aineiston tilat ovat keskimääräistä isompia liikevaihdolla, henkilöstöllä ja pinta-alalla mitattuna (Taulukko 1). Suurin osa yrityksistä oli elinkaarensa vakiintuneessa vaiheessa. Lopettamista suunnittelevia oli eniten yksityisissä elinkeinonharjoittajissa ja suhteellisesti eniten sukupolvenvaihdoksia suunniteltiin osakeyhtiöissä ja ryhmässä muut (Kuva1). Tilastollisessa analyysissa hyödynnettiin ryhmien väliseen vertailuun Kruskal-Wallisin ei-parametrista varianssiana- lyysiä, muuttujien välisen riippuvuuden testaamiseen Cramerin V-testiä ja työkalujen määrän ja yrityskoon välisen riippuvuuden asteen mittaamiseen Pearsonin korrelaatiokerrointa (KvantiMOTV 2023). ** p < 0.01, * p < 0.05 , C= Cramerin V-testi, K = Kruskall-Wallisin ei-parametrinen varianssianalyysi Taulukko 1. Kuvaus tutkimukseen osallistuneista tiloista Muuttuja Yksityinen elinkeinon- harjoittaja Osakeyhtiö Muu p N 98 47 15 Viljelyssä yhteensä, ha (ka) 112 190 153 * K Liikevaihto, € (ka) 553 075 1 867 541 757 692 ** K Yrittäjäperhe tai tilan omistajat, henkilöä (ka) 1.9 2.2 2.5 ** K Palkattu vakituinen työvoima, osuus tiloista 21 % 55 % 33 % ** K Palkattu tilapäinen työvoima, osuus tiloista 12 % 19 % 20 % * K Vastaajan ikä, (ka) 49 49 47 Sika, osuus tiloista 47 % 43 % 27 % **C Naudanliha, osuus tiloista 40 % 11 % 7 % **C Siipikarja, osuus tiloista 9 % 45 % 40 % **C Muu, osuus tiloista 4 % 2 % 27 % **C L. Rantamäki-Lahtinen ym. (2024) 3 Tulokset Kotieläintilojen keskeiset tavoitteet ja niissä onnistuminen Yrityksen keskeiset tavoitteet vaikuttavat yrityksen strategiaan ja niiden pitäisi vaikuttaa myös käytettyjen työkalujen valintaan. Kyselyn tulosten mukaan lähes kaikkien kotieläinyrittäjien tärkeinä pitäviä tavoitteita olivat oman toimeentulon turvaaminen (85 % vastaajista), ihmisten ja eläinten hyvinvointi (84 % vastaajista) ja pitkän tähtäimen kannattavuus (80 % vastaajista). Ympäristön hyvinvointia piti erittäin tärkeänä 57 % ja melko tärkeänä tavoitteena 39 % vastaajista. Useimmat kyselyyn vastanneet kotieläinyrittäjät kokivat onnistuneensa sekä eläinten hyvinvoinnin että työn- tekijöiden hyvinvoinnin turvaamisessa hyvin tai erittäin hyvin. Noin puolet koki saavuttaneensa hyvän tai erittäin hyvän taloudellisen tilanteen yrityksessään. Toisaalta alle kolmasosa yrittäjistä koki oman työhyvinvointinsa olevan hyvä tai erittäin hyvä. Omaan hyvinvointiin liittyvät tavoitteet eivät siis toteutuneet useimmissa kotieläinyrityksissä. Tulosten mukaan kotieläinyrittäjät kokivat talouden johtamisessa onnistuneensa parhaiten maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden saavuttamisessa. Yrityksensä tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeimpinä toimenpiteinä vastaajat pitivät keskittymistä ydintoimintaan, riskienhallinnan tehostamista ja uuden tuotantotekniikan omak- sumista. Yli 81 % vastanneista yrityksistä oli panostanut eläinten hyvinvointikorvauksiin vaikuttaneisiin toimen- pisteisiin. Aurinkovoimaan oli investoinut 39 % vastaajista. Johtamisen ja riskienhallinnan työkalujen käyttö Kyselyssä pyydettiin vastaajia valitsemaan 11 talousjohtamisen ja 11 riskienhallinnan työkalusta ne, joita he käyt- tivät, ja myös valitsemaan syitä, miksi työkalu oli käytössä ja miksi ei. Käytännössä kaikki tutkimukseen osallistuneet kotieläinyrittäjät käyttivät ainakin yhtä talousjohtamisen tai riskienhallinnan työkalua. Talousjohtamisen työkalujen yleisin lukumäärä (moodi) oli 8 ja mediaani 7. Riskienhallinnan työkalujen lukumäärän moodi oli 7 ja mediaani 7. Yleisimmät käytössä olleet talousjohtamisen työkalut olivat hintatason sekä panos- ja tuotemarkkinoiden seuraamin- en ja hankintojen kilpailutus. Vähiten käytettiin suunnittelulaskelmien herkkyysanalyysejä (Taulukko 2). Yleisimmät syyt talousjohtamisen työkalujen käyttöön olivat taloudellinen hyöty ja se, että työkalu helpotti työtä. Työkaluja ei otettu käyttöön yleensä siksi, että asiaa ei nähty tärkeäksi tai ajan ja osaamisen puutteen takia. Kuva 1. Aineiston maatilayritysten elinkaaren vaihe. Elinkaaren ja yhtiömuodon välillä on havaittavissa riippuvuutta (Cramerin V-testi p < 0.05). 4 7 4 19 0 12 55 67 51 19 20 9 2 7 23 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Osakeyhtiö Muu Yksityinen elinkeinonharjoittaja Alkuvaihe Kasvuvaihe Vakiintunut vaihe Suunnittelee sukupolvenvaihdosta Suunnittelee lopettamista % vastaajista L. Rantamäki-Lahtinen ym. (2024) 4 Yleisimmät käytössä olleet riskienhallinnan työkalut olivat tuotannon keskeytysvakuutus ja eläintautien vahinkoja korvaava vakuutus. Harvinaisinta oli hinta- ja markkinariskiltä suojautuminen futuureilla, optioilla tai vastaavilla työkaluilla (Taulukko 3). Kirjallisia yhteystyösopimuksia teki alle kolmasosa kyselyyn vastanneista yrittäjistä. Tyypillisiä syitä käyttää tiettyä työkalua olivat taloudellisten sekä tuotanto- ja/tai henkilöriskien pienentäminen. Syyt, miksi riskienhallinnan työkaluja ei käytetty liittyvät usein ajan tai osaamisen puutteeseen, siihen että työkalua pidettiin kalliina tai asiaa ei koettu tärkeäksi. Taulukko 2. Prosenttiosuus vastaajista, joka käytti talousjohtamisen työkalua, ja syitä miksi työkalu oli tai ei ollut käytössä Talousjohtamisen työkalut % käyttää Miksi yrittäjät käyttävät? Miksi ei käytössä? Hintatason, panos- ja tuotemarkkinoiden seuraaminen 89 Taloudellinen hyöty - Hankintojen kilpailutus 86 Taloudellinen hyöty, edullinen Muut syyt Maksuvalmiuden reaaliaikainen seuranta 80 Taloudellinen hyöty, helpottaa työtä, helppo käyttää Ajanpuute, asia ei ole tärkeä Toteutuneiden tuotantokustannusten seuranta 76 Taloudellinen hyöty Ajan ja osaamisen puute Suunnittelulaskelmat ennen tuotantopäätösten tekoa 74 Taloudellinen hyöty, helpottaa työtä Asia ei ole tärkeä Välitilinpäätös 67 Taloudellinen hyöty, helpottaa työtä Asia ei ole tärkeä, ajanpuute Talousneuvonnan palveluiden hyödyntäminen 47 Taloudellinen hyöty, helpottaa työtä Asia ei ole tärkeä, liian kallis, ajanpuute, muut syyt Kassabudjetti 46 Taloudellinen hyöty, edullinen Asia ei ole tärkeä Kahdenkertainen kirjanpito 43 Taloudellinen hyöty, helppo käyttää Asia ei ole tärkeä, ajanpuute Työn tuottavuuden seuranta (tuotos/ henkilöstökulut) 33 Taloudellinen hyöty Ajan- ja osaamisen puute, asia ei ole tärkeä Suunnittelulaskelmien herkkyysanalyysit 18 Taloudellinen hyöty Ajan ja osaamisen puute, asia ei ole tärkeä Taulukko 3. Prosenttiosuus vastaajista, joka käytti tiettyjä riskienhallinnan työkaluja, ja syitä miksi työkalu oli tai ei ollut käytössä. Työkalu % Miksi yrittäjät käyttävät? Miksi ei käytetä? Tuotannon keskeytysvakuutus 95 Pienentää taloudellisia, tuotanto- ja henkilöriskejä Liian kallis yrityksellemme Eläintautien vahinkoja korvaava vakuutus 88 Pienentää taloudellisia, tuotanto- ja henkilöriskejä Liian kallis yrityksellemme, ajanpuute, muut syyt Työterveyshuolto 77 Pienentää tuotanto- ja henkilöriskejä Liian kallis, ajanpuute, ei osaamista asia ei tärkeä, muut syyt Suunnitelma poikkeustilanteisiin varautumiseksi 76 Pienentää tuotanto-, henkilö- ja taloudellisia riskejä Liian kallis, ajanpuute, asia ei tärkeä, muut syyt Kirjallinen sopimus henkilöriskien hallintaan 63 Pienentää taloudellisia, tuotanto- ja henkilöriskejä Asia ei ole tärkeä Työturvallisuusriskien säännöllinen arviointi 61 Pienentää tuotanto- ja henkilöriskejä Ajanpuute, asia ei ole tärkeä Vastuuvakuutettu tukihakemusten täyttäjä 53 Pienentää taloudellisia riskejä, helpottaa työtä Asia ei ole tärkeä, muut syyt Kirjallinen suunnitelma tuotantoriskien hallintaan 44 Pienentää taloudellisia riskejä, helpottaa työtä, helppo käyttää Asia ei ole tärkeä, ajanpuute Työsuojelun toimintaohjelma 32 Pienentää tuotanto- ja henkilöriskejä Ajanpuute, asia ei ole tärkeä, osaamisen puute Kirjalliset sopimukset yhteistyötahojen kanssa 31 Pienentää taloudellisia riskejä, helpottaa työtä Muut syyt, asia ei ole tärkeä Hinta- ja markkinariskiltä suojautuminen futuureilla, optioilla ym. 18 Pienentää taloudellisia riskejä. Osaamisen puute, liian kallis, työkalujen puute, muut syyt L. Rantamäki-Lahtinen ym. (2024) 5 Taulukossa 4 on esitetty työkalujen käyttämisen ja maatilayrityksen koon välinen korrelaatio. Talousjohtamisen ja riskienhallinnan työkalujen käyttö myös korreloivat positiivisesti keskenään. Mikäli yrityksessä käytettiin vain vähän taloushallinnon työkaluja, oli melko todennäköistä, että myös riskienhallinnan työkaluja käytettiin vähän. Korrelaatio itsessään ei kerro muuttujien välisistä syy-seuraussuhteista, eli kausaliteetista (KvantiMOTV, 2023), mutta muuttujat ovat kuitenkin riippuvuussuhteessa toisiinsa. Osakeyhtiömuotoisissa kotieläinyrityksissä käytettiin enemmän ja erilaisia talousjohtamisen työkaluja kuin yksityisten elinkeinonharjoittajien maatilayrityksissä (Kuva 2). Osakeyhtiöt erosivat tilastollisesti merkitsevästi kahdenkertaisen kirjanpidon osalta elinkeinonharjoittajista, koska lähtökohtaisesti näillä yhtiömuodoilla on erilaiset velvoitteet kirjanpidon osalta (OVL 624/2006, MVL 1967/543). Lisäksi osakeyhtiöissä tehtiin useammin välitilinpäätös, hyödynnettiin talousneuvonnan palveluita, tehtiin herkkyysanalyysejä sekä tehtiin kassabudjetti. Erot yritysmuotojen välillä saattavat jossain määrin liittyä myös tilakokoon, sillä osakeyhtiömuotoiset yritykset olivat liikevaihdolla ja peltoalalla mitattuna keskimäärin suurempia kuin muut yritykset. ** p < 0.01, * p < 0.05, Pearsonin korrelaatiokerroin 94% 94% 89% 85% 87% 45% 60% 32% 64% 85% 92% 88% 83% 76% 69% 70% 27% 39% 10% 39% 59% 18% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Hintatason, panos- ja tuotemarkkinoiden seuraaminen Hankintojen kilpailutus Maksuvalmiuden reaaliaikainen seuranta Suunnittelulaskelmat ennen tuotantopäätösten tekoa Toteutuneiden tuotantokustannusten seuranta Työn tuottavuuden seuranta (tuotos/henkilöstökulut) Kassabudjetti* Suunnittelulaskelmien herkkyysanalyysit** Talousneuvonnan palveluiden hyödyntäminen ** Välitipäätös** Kahdenkertainen kirjanpito** Yksityinen elinkeinonharjoittaja Osakeyhtiö % vastaajista Kuva 2. Talousjohtamisen työkalujen käyttö osakeyhtiöissä ja yksityisten elinkeinonharjoittajien maatilayrityksissä (Cramerin V-testi** p < 0.01, * p < 0.05) Taulukko 4. Muuttujien väliset korrelaatiokertoimet Talousjohtamisen työkalujen määrä Riskienhallinnan työkalujen määrä Yrityksen liikevaihto Viljelyssä yhteensä, hehtaaria Talousjohtamisen työkalujen määrä 1 0.447** 0.329** 0.217* Riskienhallinnan työkalujen määrä 0.447** 1 0.425** 0.276** Yrityksen liikevaihto 0.329** 0.425** 1 0.449** Viljelyssä yhteensä, hehtaaria 0.217* 0.276** 0.449** 1 L. Rantamäki-Lahtinen ym. (2024) 6 Osakeyhtiömuotoisissa kotieläinyrityksissä oli yleisempää käyttää erilaisia riskienhallintatyökaluja kuin yksityisten elinkeinonharjoittajien tiloilla (Kuva 3). Tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä oli työturvallisuusriskien säännöllisessä arvioinnissa, työsuojelun toimintaohjelmassa, kirjallisissa sopimuksissa yhteistyötahojen kanssa, työterveyshuollossa ja eläintautien vahingoilta suojaavissa vakuutuksissa. Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat kehittyneiden kotieläinyritysten johtamiseen liittyvät keskeiset tavoitteet ja haasteet. Toisena tavoitteena oli kuvata, millaisia päätöksenteon, liikkeenjohdon ja riskinhallinnan välineitä ja työkaluja kotieläintiloilla hyödynnetään. Tulosten perusteella kehittyvien kotieläintilojen tavoitteissa korostuivat toimeentulon turvaaminen sekä eläinten, että ihmisten hyvinvointi. Useimmat kotieläinyrittäjät kokivat onnistuneensa eläinten hyvinvoinnin sekä työnteki- jöiden hyvinvoinnin turvaamisessa hyvin tai erittäin hyvin. Noin puolet vastaajista koki saavuttaneensa hyvän tai erittäin hyvän taloudellisen tilanteen yrityksessään. Alle kolmasosa yrittäjistä koki oman työhyvinvointinsa olevan hyvä tai erittäin hyvä. Tulokset vastaavat SmartFarmers –hankkeen (Karikallio ym. 2022) tuloksia, joiden mukaan viljelijät eivät kokeneet onnistuneensa huolehtimaan ihmisten hyvinvoinnista, vaikka se oli yrityksen tärkeimpiä tavoitteita. Ristiriita tavoitteen ja siinä onnistumisen suhteen vaatii syvällisempää tarkastelua. Voidaan kysyä, onko käynyt niin, että joissain kotieläinyrityksissä yrittäjä suorittaa oman hyvinvointinsa kustannuksella (Kolstrup 2008). Tulokset tukevat myös Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen aineistoihin perustuvia havaintoja, joiden mu- kaan maatalousyrittäjien psyykkinen oireilu ja stressin kokeminen ovat lisääntyneet, ja työtyytyväisyys sekä koettu työkyky heikentyneet (Saari 2024). Talousjohtamisen ja riskienhallinnan työkalujen käytössä oli eroja vastaajien kesken. Yleisimmin käytettyjä talous- johtamisen työkaluja olivat hintatason sekä panos- ja tuotemarkkinoiden seuraaminen ja hankintojen kilpailutus. Myös maksuvalmiutta ja toteutuneita kustannuksia seurattiin monissa kotieläinyrityksissä. Nämä kaikki ovat suhteellisen helposti toteutettavia toimenpiteitä, tarvittava tieto on helposti saatavilla, ja työkalut ovat edullisia ja helppoja 51% 100% 85% 75% 28% 100% 57% 92% 49% 49% 83% 55% 94% 72% 62% 14% 82% 38% 71% 24% 22% 53% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% Vastuuvakuutettu tukihakemusten täyttäjä Tuotannon keskeytysvakuutus Suunnitelma poikkeustilanteisiin varautumiseksi, varamiesjärjestelyt Kirjallinen sopimus henkilöriskien hallintaan Hinta- ja markkinariskiltä suojautuminen futuureilla, optioilla tai vastaavilla välineillä Eläintautien vahinkoja korvaava vakuutus** Kirjallinen suunnitelma tuotantoriskien hallintaan* Työterveyshuolto** Kirjalliset sopimukset yhteistyötahojen kanssa (esim. urakoitsijat)*** Työsuojelun toimintaohjelma** Työturvallisuusriskien säännöllinen arviointi*** Yksityinen elinkeinonharjoittaja Osakeyhtiö Kuva 3. Riskienhallinnan työkalujen käyttö osakeyhtiöissä ja yksityisten elinkeinonharjoittajien maatilayrityksissä (Cramerin V-testi*** p< 0.001, ** p< 0.01, * p< 0.05) L. Rantamäki-Lahtinen ym. (2024) 7 käyttää. Kotieläinyrittäjät kokivat, että näistä työkaluista oli myös taloudellista hyötyä ja ne helpottivat työtä. Vähiten käytettiin suunnittelulaskelmien herkkyysanalyysejä ja seurattiin työn tuottavuutta. Ne nähtiin ongelmallisena etenkin ajan- ja osaamisen puutteen takia. Osa yrittäjistä ei myöskään pitänyt niitä tärkeinä. Tulokset ovat saman- suuntaisia Coteur ym. (2016) ja Iakovidis ym. (2023) an analysis of twenty-eight representative farming businesses from the National Farm Accountancy Data (FADN) tulosten kanssa, sillä heidän mukaansa työkalujen käyttöön- ottoon liittyy niiden joustavuus, helppous ja edullisuus. Ryhänen ym. (2023) tutkimuksessa maitotilayrittäjät korostivat määrä- ja hinta-aineistoja sekä rahoitusbudjetointia keskeisinä työkaluina kustannusten seurannassa. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan myös muut kotieläinyrittäjät soveltavat samantyyppisiä talousjohtamisen työkaluja. Ryhäsen ja Rajakorven (2023) mukaan maitotilayrittäjiltä jää usein huomioimatta kannattavuuden ja kustannusten seuranta sekä pidemmän tähtäimen tavoitteiden seuranta ja tarkastelu. Saman tyyppinen asetelma näkyy tämän tutkimuksen kotieläinyrittäjien vastauksissa. Vaikka esimerkiksi kassabudjetin ja työn tuottavuuden seurantaan on olemassa tarkkoja mittareita, monet tämän kyselyn vastaajat eivät nähneet niitä tärkeinä. Tämän- tyyppiset mittarit säännöllisesti käytettynä auttaisivat yrittäjää myös lyhyen ja keskipitkän aikavälin suunnittelun tekemisessä. Lisäksi, vaikka suurin osa yrittäjistä käytti suunnittelulaskelmia ennen tuotantopäätösten tekemistä, alle viidesosa teki niille vaihtoehtoisia skenaarioita eli herkkyyslaskelmia. Riskienhallinnan työkaluista tärkeimmät olivat tuotannon keskeytysvakuutus ja eläintautien vahinkoja korvaava vakuutus. Vähiten käytössä oli hinta- ja markkinariskiltä suojautuminen futuureilla ja optioilla, joiden käyttöä rajoitti osaamisen puute, hinta ja työkalujen puute. Lisäksi vain alle kolmannes yrittäjistä käytti kirjallisia sopimuksia yhteistyötahojen, kuten urakoitsijoiden, kanssa, ja moni koki, että asia ei ole tärkeä. Tulosten perusteella taloushallinnan työkalujen käyttö korreloi riskienhallinnan työkalujen käytön ja tilan liikevaih- don ja peltoalan kanssa. Tulosten perusteella talousjohtamisen ja riskienhallinnan työkaluja käytetään merkit- tävästi enemmän osakeyhtiömuotoisissa kotieläinyrityksissä kuin yksityisten elinkeinonharjoittajien yrityksissä. Osakeyhtiöiltä edellytetään kahdenkertaista kirjanpitoa ja talouden tarkkaa seurantaa ja raportointia (Rinta- Kiikka ym. 2013). Tähän tutkimukseen osallistuneet osakeyhtiöt olivat suurempia yrityksiä kuin muut yritykset, mikä osaltaan vaikuttaa tuloksiin. Smart Farmers -hankkeen (Karikallio ym. 2022) tulosten mukaan menestyneimmillä yrittäjillä on sekä hyvä työkyky, että tilan taloustilanne. He ovat myös työssään motivoituneita ja osaavia yrityskokonaisuuden järjestelmällisiä johtajia. Laadukkaan johtamisen tueksi tarvitaan hyviä työkaluja, joita käytetään myös seurantaan. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella johtamisen ja riskienhallinnan työkalujen käytettävyyttä tulisi kehittää, jotta ne palvelisivat nykyistä paremmin kehittyvien kotieläinyritysten päätöksenteon tukena. Kiitokset Tekijät kiittävät Maatilatalouden kehittämisrahastoa (MAKERA) ja Oiva Kuusisto Säätiötä tutkimuksen rahoittamisesta. Lämmin kiitos myös kyselyyn vastanneille kotieläinyrittäjille ja kyselylomaketta eri eri vaiheissa kommentoineille henkilöille. Kirjallisuusviitteet Coteur, I., Marchand, F., Debruyne, L., Dalemans, F. & Lauwers, L. 2016. A framework for guiding sustainability assessment and on- farm strategic decision making. Environmental Impact Assessment Review 60: 16–23. https://doi.org/10.1016/j.eiar.2016.04.003 Iakovidis, D., Gadanakis, Y. & Park, J. 2023. Farmer and Adviser Perspectives on Business Planning and Control in Mediterranean Agriculture: Evidence from Argolida, Greece. Agriculture (Basel), 13: 450. https://doi.org/10.3390/agriculture13020450 Jansik, C., Lahnamäki-Kivelä, S. & Valtiala, J. 2022. Maatilayrityksen johtaminen 2030 tiekartta. https://maaseutuverkosto.fi/wp-content/uploads/2022/03/Agrihubi_Liikkeenjohto_Tiekartta_2022-1.pdf Kolstrup, C. 2008. Work environment and health among Swedish livestock workers [dissertation]. Alnarp: Swedish University of Agricultural Sciences. https://pub.epsilon.slu.se/1758/1/Kappa_C_Kolstrup_Epsilon.pdf 92 s. KvantiMOTV 2023. KvantiMOTV.-- Menetelmäopetuksen tietovaranto. https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/intro.html Magne, M.A., Cerf, M. & Ingrand, S. 2010. A conceptual model of farmers’ informational activity: a tool for improved support of livestock farming management. Animal (Cambridge, England) 4: 842–852. https://doi.org/10.1017/S1751731110000637 MVL 1967/543. Maatalouden tuloverolaki1967/543. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1967/19670543 Karikallio, H., Lahnamäki-Kivelä, S., Niemi, J., Aalto-Setälä, J., Forsman-Hugg, S., Kujala, P., Karttunen, J. & Tuure, V.-M. 2022. Menestyvä maatalousyrittäjä hallitsee riskit ja taitaa talouden. PTT Policy Brief 2/2022. https://www.ptt.fi/wp-content/uploads/media/julkaisut/smartfarmers_brieff.pdf OVL 624/2006. Osakeyhtiölaki 624/2006. https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2006/20060624 L. Rantamäki-Lahtinen ym. (2024) 8 Rinta-Kiikka, S., Pyykkönen, P. & Ylätalo, M. 2013. Osakeyhtiömuotoinen maatalous Suomessa. https://www.ptt.fi/wp-content/ uploads/media/liitteet/rap242.pdf Ryhänen, M. & Rajakorpi, J. 2023. Kustannusten hallinnalla kannattavuutta maidontuotantoon. Seamk Seinäjoen ammattikorkeak- oulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230904117228 Ryhänen, M., Rajakorpi, J. & Sipiläinen, T. 2023. Kustannusten hallinta maitotilayrityksissä. Teoksessa Ryhänen, M. & J. Raja- korpi (Toim.). 2023 Kustannusten hallinnalla kannattavuutta maidontuotantoon. p. 44–70. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230904117228 Ryhänen, M. & Sipiläinen, T. 2018. Maatalousyrityksen johtaminen ja toiminnan kehittäminen: tuotannon suunnittelu strategisen johtamisen tukena. Tempest Oy. Saari, P. 2024. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormitus. Teoksessa: Puhakainen, T. & Jokela, V. (toim.). Maataloustieteen päivät 2024, Esitelmä- ja posteritiivistelmät. Suomen Maataloustieteellisen seuran tiedote No 41. Helsinki. 343 s.