541 Metsätieteen aikakauskirja Perttu Anttila Kuvioittaisten puustotietojen ajantasaistus kasvumallein ja visuaalisella ilmakuvatulkinnalla Seloste artikkelista: Anttila, P. 2002. Updating stand level inventory data applying growth models and visual interpre- tation of aerial photographs. Silva Fennica 36(2): 549–560. 1:20 000, ja ne skannattiin maastoresoluutioon 0,5 m × 0,5 m. Tutkimukseen valittiin 12 metsäsuunnittelijaa, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Jotta erot kuvioin- neissa eri tulkitsijoiden välillä eivät olisi vaikut- taneet puustotunnusten tulkintaan, tulkinta tehtiin Solmu-arvioinnin kuvioille. Vanha TASO-puusto- tieto kasvatettiin MELA96-simulaattorilla vuoteen 1999. Xforest-paikkatietojärjestelmässä tulkittiin ku- vioittain, vastasiko kasvatettu puustotieto ilmakuvan näkymää. Jos puustotietoja ei esim. suunnittelukau- della tapahtuneen hakkuun vuoksi hyväksytty, me- netelmässä 1 muutettiin kuvatulkinnan perusteella puusto-ositteiden keski-ikää, -läpimittaa ja -pituutta sekä pohjapinta-alaa tai runkolukua niiltä osin kuin oli tarpeen. Menetelmässä 2 sen sijaan katsottiin, löytyikö hakatuilta kuvioilta hakkuuehdotus vanhas- ta suunnitelmasta. Jos ehdotus löytyi, ja hakkuu oli kuvan perusteella toteutettu ehdotuksen mukaisesti, hyväksyttiin ehdotus. Muussa tapauksessa tulkittiin kuviolla viimeksi toteutettu toimenpide ja toteutus- vuosi. Mahdollisia toimenpiteitä olivat uudistami- nen, harvennus ja uudistushakkuu. Jos kuviolla ei ollut tehty toimenpiteitä suunnittelukaudella, mutta kasvatettuja puustotietoja ei silti voitu hyväksyä, tulkittiin puusto visuaalisesti ilmakuvalta kuten menetelmässä 1. Niillä kuvioilla, joilla ehdotus oli hyväksytty tai toimenpide tulkittu, puusto ajanta- saistettiin kuvatulkinnan jälkeen uudelleen siten, että myös toimenpiteet simuloitiin. Erot ajantasaistuksen luotettavuudessa ja tuotta- vuudessa olivat suuria ryhmien sisällä. Menetelmä 2 oli kuitenkin keskimäärin menetelmää 1 tarkempi iän, runkoluvun, keskipituuden ja tilavuuden ajan- tasaistuksessa ja lähes yhtä tarkka keskiläpimitan ja pohjapinta-alan ajantasaistuksessa. Tilavuuden kes- kivirhe menetelmällä 1 oli 62 m3/ha (34 %) ja me- netelmällä 2 57 m3/ha (30 %). Menetelmän 1 keski- määräinen tuottavuus oli 56,5 ha/h ja menetelmän 2 83,8 ha/h. Menetelmä 2 oli tarkkuudeltaan alueella suoritetun kuvioittaisen arvioinnin veroinen, mutta Yksityismaiden metsäsuunnittelun lähtötiedot ke- rätään tällä hetkellä kuvioittaisella arvioinnilla, jossa suurimman kustannuserän muodostaa maas- totyö. Kuvioittaisen arvioinnin ennakkokuvioin tiin tilataan ilmakuvat, joita ei kuitenkaan hyödynnetä puustotietojen hankinnassa. Lisäksi 70 %:lla yksi- tyismaista on voimassa oleva suunnitelma, mutta toiskertainen suunnittelu aloitetaan yleensä puh- taalta pöydältä. Tässä tutkimuksessa kehitettiin maastotyön vähentämiseksi kaksi inventointime- netelmää, jotka perustuvat näihin olemassa oleviin tietolähteisiin. Suonenjoella sijaitseva tutkimusalue oli inventoitu kuvioittaisella arvioinnilla TASO-suunnittelujärjes- telmän ohjeiden mukaisesti vuonna 1987. Alue in- ventoitiin uudelleen kuvioittain vuonna 1999, tällä kertaa Solmu-järjestelmällä. Solmu-arvioinnin jäl- keen kuvioista 66 tarkistusmitattiin. Kullekin kuviol- le sijoitettiin 5–9 koealan systemaattinen verkko, jossa koealan säde oli kehitysluokasta riippuen 3,99–20,00 m. Neljä kuviota poistettiin aineistosta, koska niiltä oli hakattu siemenpuut ilmakuvauksen ja tarkistusmittauksen välillä. Loput 62 kuviota oli- vat pääosin havupuuvaltaisia, tuoreita ja kuivahkoja kankaita. Aineistossa oli kuvioita taimikoista uudis- tuskypsiin metsiköihin. Tarkistusmittauskuvioiden keskikoko oli 3,1 ha. Alue ilmakuvattiin tutkimusta varten 26.9.1999. Väärävärikuvien mittakaava oli t u t k i m u s s e l o s t e i t a 542 Metsätieteen aikakauskirja 3/2002 Tutkimusselosteita tuottavuudeltaan aivan eri luokkaa – kuvioittaisen arvioinnin keskimääräiseen tuottavuuteen verrattuna 20-kertainen. Tosin taimikoissa maastoarviointi oli edelleen tarkempi. Menetelmä 2 osoittautui tutkimuksen perusteella nopeaksi keinoksi kuviotietokannan ajantasaistuk- seen. Se ei vaadi suuria muutoksia nykyisiin työn- kulkuihin eikä tietojärjestelmiin. Ratkaisematta jäi vielä monia ongelmia kuten vanhan inventointi- tiedon laadun vaihtelun vaikutus ajantasaistuk- sen luotettavuuteen sekä toimenpide-ehdotusten tuottaminen. Näiden lisäksi jatkotutkimuksissa on selvitetty kattavammin menetelmän luotettavuutta ja kustannuksia. Menetelmää on jatkojalostettu, ja esim. taimikoiden puusto selvitetään aina maastoin- ventoinnilla. � MMM Perttu Anttila, Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta. Sähköposti perttu.anttila@forest.joensuu.fi