192 Metsätieteen aikakauskirja 3/2012 Tieteen tori t e e m a Kalle Karttunen ja Kari Väätäinen Energiabiomassan vesitiekuljetusketju Energiabiomassojen käyttömäärien kasvu lisää kaukokuljetustarvetta. Energiabiomassoista etenkin metsäpolttoaineiden kysyntä keskitetyissä lämpö- ja voimalaitoksissa sekä mahdollisissa bio- jalostamoissa avaa mahdollisuuksia vaihtoehtoisille kaukokuljetusmuodoille. Vesitiekuljetusketjuilla on mahdollista ratkaista metsäpolttoaineiden saatavuu- teen ja toimitusvarmuuteen liittyviä haasteita vesi- reittien äärellä sijaitseville käyttöpaikoille (kuva 1). Sisävesialueilla vesitiekuljetusta käytetään eten- kin raakapuun kuljetuksiin pitemmillä kuljetusmat- koilla. Vesiteitse kuljetetusta puumäärästä aluskul- jetuksen osuus on ollut keskimäärin kolmannes. Aluskuljetus olisi varteenotettava vaihtoehto myös metsäpolttoaineiden hankinnan logistisessa ketjussa. Merikuljetuksia kuivalasti- ja konttialuksilla voitai- siin hyödyntää jalostetumpien energiabiomassojen ulkomaankaupassa sekä rannikkoalueille suuntau- tuvissa kuljetuksissa. Kuljetuskokeilut ja simuloinnit tutkimusmenetelminä Energiabiomassojen vesitiekuljetusmahdollisuuksia sisävesialueilla on tutkittu toteuttamalla käytännön demonstroinnin lisäksi simulointimallinnusta. Käy- tännön kuljetukset ovat kiinnostaneet erityisesti suu- ria voimalaitoksia, jotka ovat vesitieyhteyksien vä- littömässä läheisyydessä. Kuljetuksia on kuitenkin toteutettu vähän ja kokeiluluontoisesti. Hetkellisiä toimitusvarmuudesta johtuvia ongelmia on myös pyritty ratkaisemaan aluskuljetuksilla. Toimin- nan laajamittainen käynnistyminen vaatisi suuren Kuva 1. Suomen tärkeimmät vesitiet rannikko- ja sisävesi- satamiin (Merenkulkulaitos (Liikennevirasto)). Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 3/2012 193 käyttö kohteen lisäksi investointeja ja osaamista kul- jetusketjun aikaansaamiseksi, sillä vesitiekuljetus- ketju on monimutkaisempi kokonaisuus kuin suorat perinteiset maantiekuljetukset käyttöpaikoille. Energiabiomassan vesitiekuljetuksia on tutkittu ja demonstroitu ”Metsäpolttoaineiden vesitiekuljetus proomukalustolla” -hankkeessa. Hanke oli Tekesin ja alalla toimivien yritysten rahoittama kokonaisuus, jossa järjestettiin käytännön kuljetuskokeiluja sekä kehitettiin tieteellistä laskentaa. Hankkeen aikana saatiin kerättyä julkista uutta tietoa lastikapasitee- teista, ketjujen toimivuudesta, kustannuksista sekä työntuottavuuksista eri menetelmillä. Kuljetuskokei- lut ovat kuitenkin kalliita ja työläitä järjestää, joten kaikkia vaihtoehtoisia menetelmiä ei ole pystytty todentamaan käytännössä. Kuljetuskokeiluja täy- dentämään onkin rakennettu simulointiympäristö, jolla pystytään mallintamaan erilaisia sisävesialu- een vesitiekuljetusketjuja. Simulointimallinnuksella pystytään tutkimaan vaihtoehtoisten vesitiekuljetus- ketjujen tuottavuutta ja kustannuksia tapauskohtai- sissa kuljetustehtävissä. Toimitusketjuja simuloi- malla voidaan todeta kunkin vaihtoehdon logistinen toimivuus ketjun eri vaiheissa; esimerkiksi kuinka kauan koneet ja kalusto joutuvat odottamaan kulje- tettavan materiaalin siirtoa tai käsittelyä vai toimiiko ketjun eri vaiheisiin osallistuva kalusto tehokkaasti ilman ylimääräisiä odotuksia. Vesitiekuljetusketjun kokonaiskustannuksen metsästä käyttöpaikalle pitää olla kilpailukykyi- nen vaihtoehtoisiin menetelmiin nähden toiminnan käynnistymiseksi. Simulointimallinnuksen perus- teella proomukuljetusten kustannukset ovat olleet kilpailukykyisiä pitkillä kuljetusmatkoilla verrattuna metsähakkeen maantiekuljetuksiin (kuva 2). Kustan- nusten lisäksi hankintaketjujen toimitusvarmuuteen liittyvät epävarmuustekijät pitäisi pystyä ottamaan huomioon vertailtaessa vaihtoehtoisia toimitus- tapoja. Vesitiekuljetusvaihtoehtojen paremmuus esille mallinnuksella Sisävesi- ja rannikkoalueilla käytettävien proomu- kuljetusten kilpailukyky perustuu erillisen miehite- tyn aluksen ja edullisten proomuyksiköiden muo- dostamaan kytkyeseen, jolla voidaan saavuttaa etuja muihin järjestelmiin nähden. Lastikapasiteettia ja tehokkuutta voidaan kasvattaa lisäämällä proomu- yksiköiden määrää sekä kytkyessä että vaihtologis- tiikassa. Vaihtologistiikassa täydet proomut voidaan vaihtaa satamassa valmiina odottaviin tyhjiin proo- muihin, jolloin matka voi jatkua nopeammin uuden lastin hakuun. Proomukuljetuksen kustannukset riippuvat aluk- sen käyttöasteesta ja odotusajoista, proomumääräs- tä logistiikassa sekä satamatoiminnoista lastaus- ja purkumenetelmineen. Logistiikan kehittämisessä oleellista on saavuttaa kalliimmalle työntäjälle mah- dollisimman suuri käyttömäärä. Odotukset lastaus- ja purkupaikoilla syövät toiminnan kannattavuutta ja tehokkuutta. Useamman proomuyksikön logistiikal- la voitaisiin vähentää odotusaikoja. Tällainen logis- tiikka vaatii kuitenkin jatkuvia säännöllisiä kuljetus- virtoja sekä proomuyksiköiden määrän merkittävää lisäämistä, satamatoimintojen kehittämistä ja liike- toimintamallien uudistamista. Satamatoiminnoissa kustannustehokkuutta on saavutettavissa nopeilla ja edullisilla lastausmenetelmillä sekä joustavilla työaikakäytännöillä. Nopeilla lastaus- ja purkume- netelmillä voidaan vähentää alusten odotus aikoja terminaaleissa. Energiabiomassojen vesitiekuljetusmahdolli- suudet näyttävät lupaavilta, mutta kuljetusketjujen käyttöönottoa hidastavat useat tekijät. Vaikka ve- sitiekuljetuksen kustannustaso olisikin kilpailuky- kyinen, niin käytännön kuljetusmahdollisuuksia on edelleen rajallisesti. Käytännön demonstroinnit sekä julkisessa tutkimuksessa että yritysten opera- tiivisessa kehittämistoiminnassa ovat lähtöperusta Kuva 2. Metsähakkeen vesitie- ja maantiekuljetuksen kustannusvertailu (€/MWh) koko hankintaketjun osalta kaukokuljetusetäisyyden suhteen. 194 Metsätieteen aikakauskirja 3/2012 Tieteen tori energiabiomassan vesitiekuljetuksen sisältämälle säännölliselle hankinnalle. Simuloimalla voidaan haarukoida sopivimpia kuljetusketjuja, kun otetaan huomioon metsäpolttoaineiden alueellinen saata- vuus ja käytössä olevat kalusto- ja reittimahdollisuu- det. Energiabiomassan suurimman kysynnän aikaan talvikautena vesitiekuljetuksen kustannustehokkuus on kuitenkin erityisen haastavaa. Vesitiekuljetuksen mahdollisuudet parantuisivat oleellisesti, mikä- li ympärivuotiseen energiabiomassan hankintaan perustuvien biojalostamoiden investointipäätöksiä toteutettaisiin satamien välittömään läheisyyteen. Kirjallisuus Karttunen, K., Väätäinen, K., Asikainen, A. & Ranta, T. 2012. The operational efciency of waterway transport of forest chips on Finland’s Lake Saimaa. Silva Fen- nica 46(3): 395–413. — , Jäppinen, E., Väätäinen, K. & Ranta, T. 2008. Met- säpolttoaineiden vesitiekuljetus proomukalustolla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Tutkimusraportti ENTE B-177. Korpinen, O.-J., Föhr, J., Saranen, J., Väätäinen, K. & Ranta, T. 2011. Biopolttoaineiden hankinta ja saata- vuus Kaakkois-Suomessa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Tutkimusraportti 12. n Kalle Karttunen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Savo Sustainable Technologies, Mikkeli, kalle.karttunen@lut. Kari Väätäinen, Metla, Joensuu, kari.vaatainen@metla.