, MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 4/90 TIMO MELA, HANNU KÄNKÄNEN ja ARI ILOLA • Kasvintuotannon tutkimuslaitos Heikkoitoisen kevätviljan arvo kylvösiemenenä JOKIOINEN 1990 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 4/90 TIMO MELA, HANNU KÄNKÄNEN ja ARI ILOLA Heikkoitoisen kevätviljan arvo kylvösiemenenä Maatalouden tutkimuskeskus Kasvinviljeln tutkimusala Jokioinen ISSN 0359-7652 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO sivu 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 3 2.1. Kokeet 3 2.2. Kasvuolot 4 2.3. Tulosten analysointi 6 TUTKIMUSTULOKSET 7 3.1. Kylvösiemenen itävyyden ja kylvötiheyden vaikutus kevätviljojen jyväsatoihin, satokomponentteihin, viljakasvustoon ja jyväsadon laatuun 7 3.1.1. Tulosten tilastollinen tarkastelu 7 3.1.2. Jyväsadot 8 3.1.3. Satokomponentit 12 3.1.4. Viljakasvusto 15 3.1.5. Jyväsadon laatu 16 3.2. Muuttujien väliset korrelaatiot 17 KYLVÖSIEMENEN ITÄVYYDEN JA KOON VAIKUTUS KEVÄTVEHNÄN JYVÄSATOON JA SEN LAATUUN. TULOKSIA LAADULTAAN ERI- LAISTEN SIEMENERIEN VERTAILUKOKEESTA. 22 TULOSTEN TARKASTELUA 25 KIRJALLISUUS 28 LIITTEET ESIPUHE Kylvösiemenen saanti katovuoden jälkeisen kevään kylvöihin on aika ajoin toistuva ongelma Suomen viljelyoloissa. Kylvösie- menen tuontia siemenpulaan ulkomailta rajoittaa lyhyt kasvu- kautemme. Meille sopivia riittävän aikaisia lajikkeita vil- jellään tosin Ruotsissa ja Norjassa, mutta näitä maita kohtaa kato usein samanaikaisesti kuin Suomeakin eikä sieltäkään löydy silloin apua. Tällaisen vakavan tilanteen edessä, katovuoden 1987 jälkeen, Agronomiliiton viljelijäagronomien toimikunta ehdotti maata- louden tutkimuskeskukselle, että tutkimuksella selvitettäi- siin vastaisten kylvösiemenen puutevuosien varalle, minkälai- seen tulokseen päästään käyttämällä heikkoitoista viljaa kyl- vösiemenenä. Vaikka tätä kysymystä oli jo aikaisemmin tutkit- tu, uusi yksivuotinen tutkimus päätettiin suorittaa kesällä 1988 aikaisempien tulosten varmentamiseksi. MTTK:n ja Agronomiliiton lisäksi kylvösiemenhuollostamme vas- tuussa olevat yritykset rahoittivat tutkimusta. Kiitän Agro- nomiliittoa, Valtion Viljavarastoa, E-osuuskunta Ekaa, Hank- kija-Maatalous Oy:ä, Kesko Oy:ä, Kylvösiemensäätiötä, S.G. Nieminen Oy:ä, Suomen Osuuskauppojen Keskusliittoa, Suomen Viljaa, Tukkukauppojen Oy:ä ja Raision Yhtymää tälle tutki- mukselle annetusta tuesta. Jokioisissa maaliskuussa 1990 Timo Mela TIIVISTELMÄ Heikkoitoisen kevätviljan arvo kylvösiemenenä Timo Mela, Hannu Känkänen ja Ari Ilola Maatalouden tutkimuskeskus, Kasvinviljelyn tutkimusala Vuonna 1988 perustetun tutkimuksen tarkoituksena oli varmen- taa Suomessa aikaisemmin samasta aiheesta tehtyjen tutkimus- ten tuloksia (Valle ja Mela 1965, Köylijärvi 1966). Tutkimuk- sessa verrattiin seitsemällä koepaikalla kylvösiemenen laadun - hyvin, huonosti ja erittäin huonosti itävän kevätvehnän (95, 66 ja 57 % peitattuna), ohran (88, 70 ja 43 %) ja kauran (84, 59 ja 48 %) -, vaikutusta viljan kasvuun, jyväsatoon ja sen laatuun. Toisena tutkittavana tekijänä oli kylvömäärä: normaali, 25 % normaalia suurempi ja 25 % normaalia pienempi. Kevätvehnän kylvömäärät olivat 600, 750 ja 450, ohran ja kau- ran 500, 625 ja 375 itävää siementä neliömetriä kohden. Koe- paikat olivat MTTK:n kasvinviljelyn tutkimusala Jokioisissa sekä Lounais-Suomen, Kymenlaakson, Satakunnan, Sata-Hämeen, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemat. Koemene- telmä oli osaruutumenetelmä, kerranteiden lukumäärä oli nel- j . Tutkimuksen tärkeimmät tulokset olivat: Normaalilla kylvötiheydellä kevätvehnän hyvä kylvösiemen antoi keskimäärin 11 % suuremman jyväsadon kuin huono ja 17 % Suuremman jyväsadon kuin erittäin huono kylvösiemen. Huonon ja erittäin huonon siemenen kylvömäärän suurentaminen lisäsi jyväsatoa. Ohran keskimääräisiin jyväsatoihin siemenen laatu ja • kyl- vömäärä eivät vaikuttaneet. Jokioisissa, erittäin huonolla ohran siemenellä saatiin jopa suurempi sato kuin hyvällä sie- menellä, hyvästä siemenestä kehittyneen tiheän kasvuston la- koutuessa voimakkaasti. Kaurasta saatiin hyvällä ja huonolla siemenellä keskimää- rin yhtä suuret jyväsadot.. Erittäin huonolla siemenellä saa- tiin näitä pienempiä satoja. Normaalilla .kylvötiheydellä erittäin huonb kylvösiemen antoi 18 % pienemmän sadon kuin hyvä kylvösieinen. Regressioahalyysin mukaan orastiheyden ja kunkin viljala- jin jyväsadon välillä oli selvä positiivinen vuorosuhde. Huono siemn orastui pellossa huonommin kuin hyvä. Huonos- ta siemenestä kehittyi näin ollen harvempi kasvusto kuin hy- västä, vaikka itävien jyvien kylvömäärä oli sama. Kylvösieme- nen laadun vaikutukset viljakasvustoon, satokomponentteihin ja sadon laatuun olivatkin samansuuntaisia kuin kasvutiheyden muutosten vaikutukset. Tähkien tai röyhyjen lukumäärä pinta- alayksikköä kohden pieneni, jyvien paino ja lukumäärä tähkää kohden suurenivat, lako-% ja kasvuston Pituus pienenivät, tuleentuminen viivästyi, jyväsadon hehtolitranpaino pieneni ja valkuaispitoisuus suureni kylvösiemenen laadun huonontues- sa. 1. 'JOHDANTO Vuosi 1987 oli kasvintuotannon kannalta epäedullinen. Ankaran talven synnyttämä paksu routa suli keväällä hitaasti ja myö- hästytti kevätkylvöjä 1 - 2 viikolla. Koko kesä oli normaalia kylmempi. Jokioisissa touko-, kesä-, heinä- ja syyskuun kes- kilämpötilat olivat puolitoista astetta normaalia kylmempiä ja elokuun keskilämpötila peräti kolme astetta keskimääräistä kylmempi. Kevätviljojen kasvuajat venyivät erittäin pitkiksi. Lajikeko- keiden aikaisin ohra Arra tuleentui 5.9. Sen kasvuaika oli sata vuorokautta, eli 16 päivää keskimääräistä pidempi. Kaura tuleentui vasta lokakuun puolella. Vain aikaisin kevätvehnä- lajike Ulla ehti tuleentua. Ullan tuleentumispäiväksi merkit- tiin Jokioisissa 7.10. Kasvuaika oli 137 vuorokautta, kun se keskimäärin on sata vuorokautta. Syyskuun puolellakin tuleen- tuneiden viljojen korjuuta haittasivat päivittäiset sateet. Ohra puitiin Jokioisissa 16. - 24. syyskuuta ja kaura 5. - 12. lokakuuta. Kaikki kevätvehnät puitiin tuleentumattomuu- desta huolimatta 14. lokakuuta. Halloja alkoi olla elokuun puolivälistä lähtien lähes viikottain. Edellytykset hyvän kylvösiemenen saamiseksi vuoden 1987 sa- dosta olivat todella huonot. Valtion viljavaraston otannan mukaan kevätvehnänäytteiden keskimääräinen itävyysprosentti oli 37. Ohran itävyys oli 67 % ja kauran 49 % ( Anon. 1987 ). Tilanne oli siten kylvösiemenen kannalta vieläkin huonompi kuin edellisen vastaavan tyyppisen katovuoden 1962 jälkeen. Agronomiliiton viljelijäagronomien toimikunnan aloitteesta Maatalouden tutkimuskeskuksen Kasvinviljelylaitokselle ja sen tutkimusasemille perustettiin vuonna 1988 kokeita,joiden ta- voitteena oli selvittää kylvösiemenen laadun vaikutus kevät- viljojen kasvuun ja satoon. MTTK:n ja Agronomiliiton lisäksi tutkimusta rahoittivat Valtion Viljavarasto, E-osuuskunta EKA, Hankkija-Maatalous Oy, Kesko Oy, Kylvösiemensäätiö, S.G. Nieminen Oy, Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto, Suomen vil- ja, Tukkukauppojen Oy ja Raision Yhtymä. Kokeissa verråttiin hyvin itäviä siemeneriä huonosti ja erit- täin huonosti itäviin siemeneriin eri kylvötiheyksissä. Ver- tailulajikkeiksi valittiin Tapio -kevätvehnä, Arra -ohra ja Veli -kaura. Kokeet vastasivat vuonna 1963 järjestettyjä kokeita, joissa useilla koepaikoilla verrattiin kahta itävyydeltään erilaista siemenerää ( Valle & Mela 1965 ). Tuolloin todettiin, että hyväitoinen siemen orastui pellossa paremmin kuin huonoitoi- nen, vaikka orastumismäärityksen perusteella kylvettiin yhtä monta orastuvaa jyvää pinta-alayksikölle. Kaura ja ohra ver- soivat runsaammin kuin kevätvehnä. Huono siemen vähensi ke- vätvehnän jyväsatoa 11 %, ohran jyväsatoa 5 % ja kauran jyvä- satoa 4 %. Huonoa siementä käytettäessä siemenmäärän lisäämi- nen nosti merkitsevästi kauran ja ohran, muttei vehnän satoa. Vuonna 1988 perustetun tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli varmentaa vuonna 1963 saatuja tuloksia. Oman mielenkiintonsa vertailuun tuo vuosien erilaisuus: kasvukausi 1988 oli ennä- tyksellisen lämmin, paikoin myös kuiva, kun taas kasvukausi 1963 oli pääsääntöisesti varsin edullinen. Tutkimukseen liittyvät kevätkaudella 1988 tehdyt kasvihuone-- ja kasvatuskaappikokeet ( Ilola 1988 ). Niiden mukaan heik- koitoiset siemenet orastuivat hieman hitaammin kuin hyvät siemenet, ja orastuvuus oli myös jonkin verran pienempi. Kylvösyvyyden lisääminen tai orastumisolojen vaikeutuminen toi esiin huonoitoisten siementen heikon elinvoiman. 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1. Kokeet Heikkoitoisen kevätviljan kylvösiemenkelpoisuutta selvittävät kokeet perustettiin MTTK:n kasvinviljelyosastolle Jokioisiin sekä Lounais-Suomen ( Mietoinen ), Satakunnan ( Kokemäki ), Kymenlaakson ( Anjala ), Etelä-Pohjanmaan ( Ylistaro ), Poh- jois-Pohjanmaan ( Ruukki ), Sata-Hämeen ( Mouhijärvi ) ja Keski-Suomen ( Laukaa ) tutkimusasemille. Kokeissa verrattiin eri kevätviljojen hyvin itävää, huonosti itävää ja erittäin huonosti itävää siementä toisiinsa. Eri koepaikoille kylvetyn siemenen alkuperä oli sama. Kaikki siemen saatiin Valtion viljavarastolta. Tapio -kevätvehnän hyvän siemenen itävyys peitattuna oli 95 %, huonon 66 % ja erittäin huonon 57 % ( taulukko 1 ). Arra -ohran hyvän kylvösiemenen itävyys oli 88 %, huonon 70 % ja erittäin huonon 43 %. Veli -kauran itävyydet olivat 84 %, 59 % ja 48 %. Siemen oli pääosin vuoden 1987 satoa. Hyvin itävää kevätvehnää ei tuolta vuodelta saatu, ja kokeissa käy- tettiin vuoden 1986 hyvää kylvösiementä. Jokaisessa kauran siemenerässä oli jonkin verran puintivioi- tusta, ja huonoimmissa erissä myös home- ja hallavioitusta. Hyvässä ohran siemenessä ei ollut vioituksia, huonossa sieme- nessä oli jonkin verran home- ja puintivioitusta. Erittäin huonosta siemenestä vioituksia ei oltu määritetty. Parhaassa kevätvehnän siemenerässä oli hieman puintivioitusta. Muista kevätvehnän siemeneristä ei oltu määritetty vioituksia. Taulukko 1. Siemenerien itävyys, tuhannen jyvän paino ja orastuminen hiekassa eri syvyyksissä. Heikoin kevätvehnän siemen hankittiin vasta kylvösy- vyyskokeiden jälkeen, joten siitä ei ole oras- tuMistuloksia. Määritykset suoritettu Valtion siementarkastuslaitoksella ( VSTL ) ja tarkistet- tu MTTK:n kasvinviljelyosastolla ( KVO ). Viljely- vhosi It.% It.% peit. TJP, g Orastumis-% hiekassa VSTL KVD -25cm 5.0cm 7.5cm Kevävehnä 1986 93 95 39.8 40.9 88 73 16 1987 58 66 - 38.6 59 51 1 1987 52 57 38.7 Ohra 1987 88 88 32.0 30.3 87 81 32 1987 68 70 33.4 33.0 63 56 7 1987 45 43 29.2 28.2 26 19 1 Kaura 1987 89 84 35.4 33.0 74 67 46 1987 62 59 33.2 33.4 49 44 15 1987 41 48 31.0 30.7 34 20 2 Kokeissa käytettiin kolmea kylvötiheyttä: normaalia sekä nel- jänneksellä lisättyjä ja pienennettyjä siemenmääriä. Kauran ja ohran kylvömäärät olivat siten 500, 625 ja 375 sekä kevät- vehnän 600, 750 ja 450 itävää siementä neliömetriä kohti. Kylvömäärät kiloina hehtaaria kohti poikkesivat varsin suu- resti toisistaan ( taulukko 2 ). Kylvömäärä laskettiin peita- tun siemenen itävyyden ja Valtion siementarkastuslaitoksen määrittämän 1000 siemenen painon perusteella. Huonon kevät- vehnän siemenen kohdalla käytettiin kasvinviljelyosastolla määritettyä 1000 siemenen painoa vSTL:n määrityksen puuttues- sa. Siemenet kylvettiin normaaliin syvyyteen. Taulukko 2. Eri siemenerien kylvömäärät ( kg/ha siementiheydessä. ) kussakin Siemenen laatu KylvötiheYs Kylvömäärä, kg/ha Kevätvehnä Ohra Kaura Hyvä Tiheä 314 227 263 Normaali 251 182 211 Harva 189 136 158 Huono Tiheä 439 298 352 Normaali 351 239 281 Harva 263 179 211 Eritt. Tiheä 509 424 404 huono Normaali 407 340 323 Harva 306 255 242 Viljojen ruutusadosta määritettiin 1000 jyvän paino, hehto- litran paino ja valkuaispitoisuus, sekä lisäksi kevätvehnästä sakoluku ja kaurasta kuoripitoisuus. Oraiden lukumäärä las- kettiin rivimåtriltä viidestä kohtaa ruutua jokaisesta ker- ranteesta. Tähkät laskettiin yhdestä kohdasta ruutua ja sa- malta rivimettiltä otetusta näytteestä punnittiin tähkäsato. Korsien pituuå mitattiin tuleentuneesta kasvustosta kolmesta kohdasta kutakin ruutua. Lako määritettiin sekä kasvuaika havainnoitiiru 2.2. Kasvuolot Jokioisten koekentän maalaji oli aitosavi, Kokemäen savinen hietainen hiesu, Mietoisten ja Laukaan hietasavi sekä Anja- lan, Ylistaron ja Mouhi järven hiesusavi. Kasvukausi 1988 oli koko maassa poikkeuksellisen lämmin ( taulukot 3a ja 3b ). Lämpösummat kohosivat jopa ennätyslu- kemiin. Touko-, kesä- ja heinäkuun keskilämpötilat olivat 2 - 3 astetta keskimääräistä korkeampia. Elokuu oli vajaan asteen tavallista viileämpi ja syyskuu asteen tavallista lämpimämpi. Monin paikoin haittasi myös kuivuus, ja sateita alettiin saa- da vasta kun se oli sadon muodostumisen kannalta myöhäistä. Mouhijärvellä satoi tavallista enemmän. Taulukko 3a. Krvukauden 1988 kuukausien keskilämpötilat ( C ) sekä normaaliarvot eri koepaikoilla. Touko Kesä Heinä Elo Syys 1988 ka. 1988 ka. 1988 ka. 1988 ka. 1988 ka. Jokioinen 11,4 8,8 16,5 13,7 19,0 16,2 14,1 14,7 10,8 9,7 Mietoinen 11,0 9,2 16,3 14,5 19,1 16,2 14,3 14,8 11,5 f0,3 Kokemäki 10,9 8,7 16,5 13,6 18,7 16,6 14,0 14,8 11,1 9,9 Mouhijärvi 10,8 8,8 16,2 13,7 18,8 16,6 13,7 14,9 10,6 9,7 Anjala 12,3 9,0 17,6 14,4 20,3 17,1 14,4 15,4 10,9 10,2 Laukaa 9,5 8,1 15,8 13,3 19,2 16,3 13,2 14,1 9,6 8,8 Ruukki 8,6 7,3 14,9 12,8 18,4 16,2 12,8 14,0 9,9 8,4 Taulukko 3b. Kasvukauden 1988 kuukausien sademäärät ( mm ) sekä normaaliarvot eri koepaikoilla. Touko 1988 ka. Kesä 1988 ka. Heinä 1988 ka. Elo 1988 ka. Syys 1988 ka. Jokioinen 44 39 25 42 128 70 79 74 85 61 Mietoinen 42 31 45 45 104 76 127 85 71 72 Kokemäki 66 31 54 44 97 70 101 74 85 57 Mouhijärvi 70 38 110 54 113 75 137 80 57 70 Anjala 13 39 19 53 45 74 144 76 132 60 Laukaa 79 44 91 58 51 74 106 74 71 66 Ruukki 19 32 38 57 79 71 100 71 48 57 Useimmilla koepaikoilla päästiin kylvämään normaaliin aikaan hyvissä oloissa, ja maassa oli hyvin kosteutta orastumiseen ( taulukko 4 ). Laukaalla sateet haittasivat kevätkylvöjä. Mietoisissa yli 30 mm:n sateet muutama päivä kylvön jälkeen vaikeuttivat orastumista. Kokemäellä kaksi vuorokautta ( 21. - 22.5. ) kestänyt yhtämittainen sade tiivistytti muokkauskerroksen, mistä kasvit kärsivät koko kasvukauden. Taulukko 4. Kökeen kylvö- ja korjuupäivät eri koepaikoilla. Klvö Puinti Kevätvehnä Ohra Kaura Jokioinen 13.5. 15.8. 27.7. 8.8. Mietoinen 14.5 18.8. 2.8. 18.8. Kokemäki 18.5. 23.8. 4.-9.8. 15.8. Mouhijärvi 13.5. 15.8. 2.8. 15.8. Anjala 18.5. 15.8. 15.8. 15.8. Laukaa 16.5. 18.8. 3.-18.8. 9.-18.8. Ruukki 24.5. 18.-23.8. 29.8. 6 Viljat kehittyivät erittäin nopeasti eivätkä siksi pystyneet tuottamaan kaikilla koepaikoilla normaalin suuruista jyväsa- toa. Ylistarossa rapkuuro tuhosi kokeen kesäkuun lopulla, joten sieltä ei saatu tuloksia. Anjalassa hehtaarisadot jäi- vät kuivuuden ja helteen vuoksi tuhannen kilon tuntumaan ja Laukaallakin viljat poutivat pahoin. Muilla koepaikoilla päästiin tYydyttäviin satoihin. Mietoisissa tosin ohran yksi kerranne tiivistyi pahoin ja jätettiin tulosten ulkopuolelle. 2.3. Tulosten analysointi Tulokset laskettiin ja käsiteltiin tilastollisesti Maatalou- den tutkimuskeskuksen Vax 11/780 -tietokoneella käyttäen SAS-ohjelmistoa. Koepaikoittaisista keskiarvotuloksista sel- vitettiin varianssianalyysillä siemenen itävyyden ja kylvöti- heyden vaikutusta tutkittaviin muuttujiin. Analyysi tehtiin sekä koko aineistosta että koepaikoittain. Keskiarvoja ver- rattiin Tukeyn testillä. Taulukoissa eri kirjaimilla merkit- tyjen arvojen välillä on merkitsevä ero ( p < 0.05 ). Muuttujien vaikutuksia toisiinsa tarkasteltiin koko aineiston käsittäneellä korrelaatioteszillä. Kunkin viljan oraiden ja tähkien lukumäärän suhteesta satoon laskettiin regressioyhtä- löt. Oras- ja tähkäluvun korrelointia satoon tarkasteltiin myös koepaikoittain. Kokeet tehtiin osaruutumenetelmällä, mutta koejärjestelyssä oli eroja koepaikkojen välillä. Jokioisissa, Anjalassa ja Laukaalla itävyys oli pääruutuna ja kylvötiheys osaruutuna. Mietoisissa, Kokemäellä, Mouhijärvellä ja Ruukissa kylvöti- heys oli pääruutuna ja itävyys osaruutuna. Näin ollen va- rianssianalyysiä ei voitu laskea tavanomaisen osaruutukokeen tapaan. Laskentamalliin otettiin itävyyden, kylvötiheyden ja koepaikan lisäksi mukaan koepaikan ja itävyyden sekä koepai- kan ja kylvötiheyden yhdysvaikutukset. Itävyyden ja kylvöti- heyden vaikutukset kuhunkin muuttujaan testattiin erikseen mallin satunnåistamisen erityispiirteet huomioiden ( Pearce 1983 ). Varianssianalysin F-arvojen merkitsevyydet ilmoitetaan seuraavilla tunnuksilla ( Mäkinen 1978 ): Merkintä *** ** ero ero erittäin merkitsevä merkitsevä Riskitaso > 99.9 % 99 - 99,9 = p % = < p 0,001 < 0,01 ero jokseenkin merkitsevä 95 - 99 % = p < 0,05 0 ero suuntaa antava 90 - 95 % = p < 0,1 NS ero ei ole merkitsevä 7 3. TUTKIMUSTULOKSET 3.1. Kylvösiemenen itävyyden ja kylvötiheyden vaikututus kevätviljojen jyväsatoihin, satokomponentteihin, vilja- kasvustoon ja jyväsadon laatuun 3.1.1. Tulosten tilastollinen tarkastelu Varianssianalyysin perusteella kylvösiemenen itävyys ja kyl- vötiheys vaikuttivat tilastollisesti merkitsevästi useimpiin satokomponentteihin, selvimmin orastiheyteen ja tähkien luku- määrään pinta-alayksiköllä ( taulukot 5a ja 5b ). Kylvötihey- den vaikutus jyvien painoon ja lukumäärään tähkää kohti oli myös tilastollisesti merkitsevä, samoin itävyyden vaikutus ohraa lukuunottamatta. Kevätvehnän ja kauran jyväsatoon itävyys ja kylvötiheys vaikuttivat voimakkaasti, mutta ohran jyväsatoon ne eivät vaikuttaneet. Vaikutusten tilastollinen merkitsevyys muihin muuttujiin vaihteli kasvilajeittain. Taulukko 5a. Varianssianalyysi koepaikkojen keskiarvotulok- sista, itävyyden ja kylvötiheyden vaikutus. Muuttuja Kevätvehnä Itä- Kylvö- vyys tiheys Chra Itä- Kylvö- vyys tiheys Itä- vyys Kaura Kylvö- tiheys Jyväsato, kg/ha *** *** NS NS *** * Oraat, kpl/nm *** *** *** ***. *** *** Tähkät, kplinm * ** * *** ** * Lako, % NS NS * NS NS NS. TJP, g NS NS NS 0 NS NS, HLP, kg NS NS * t* ** * Valkuainen, % * NS NS NS 0 NS Kasvuaika, yTk * NS ** NS * * Korren pituus, cm ** NS ** NS NS NS Sakoluku ' NS NS Kuoripitoisul:is, % NS * Jyvien paino/tähkä, g * ** NS * ** 0 Jyvien lukum/tähkä, kpl * ** NS * ** * Taulukko 5b. Pienimmät merkitsevät erot, itävyys ja kylvöti- hhys ( p < 0,05 ). Revätvehnä Chra Raura Itä- Kylvö- Itä- Kylvö- Itä- Kylvö- Miluttuja vyys tiheys vyys tiheys vyys tiheys Jyväsato, kg/ha 176 114 359 200 219 137 oraat, kpl/nm 7,5 5,7 5,6 5,0 6,8 4,9 Tähkät, kpl/rm 11,1 9,6 8,8 4,8 10,4 11,1 Lako, % 16,3 9,9 8,2 11,4 14,1 11,6 TJP, g 1,3 1,1 1,7 1,0 0,9 0,5 HLP, kg 1,4 0,8 1,8 0,8 0,7 0,8 Valkuainen, % 0,4 0,7 0,6 0,6 1,0 0,5 Kasvuaika, vrk 2,4 0,7 3,4 0,3 2,7 0,7 Korren pituus, cm 3,1 2,9 3,2 5,1 2,3 3,2 Sakoluku 28,7 25,5 Kuoripitoisuus, % 0,7 0,5 Jyvien paino/tähkä, g 0,10 0,08 0,36 0,29 0,13 0,20 Jyvien lukum,/tähkä, kpl 3,4 2,1 10,3 8,5 4,2 6,8 3.1.2. Jyväsadot Koetulokset antoivat hyvän kuvan kylvösiemenen laadun merki- tyksestä erilaisissa kasvuoloissa, sateisuuden vaihdellessa suuresti koepaikoittain. Normaalilla kylvötiheydellä ( 600 kpl/m 2 ) kevätvehnän hyvä kylvösiemen antoi keskimäärin 11 % suuremman jyväsadon kuin huono kylvösiemen ja 17 % suuremman jyväsadon kuin erittäin huono kylvösiemen ( taulukko 6 ). Kahden viimeksi mainitun siemenlaadun antamat satotulokset eivät poikenneet tilastol- lisesti merkitsevästi toisistaan. Kylvötiheys ei vaikuttanut kevätvehnän jyväsatoon, kun siemen oli laadultaan hyvää. Kun kylvösiemen oli huonoa tai erittäin huonoa, pienin kylvötiheys antoi merkitsevästi pienemmän sa- don kuin suurin kylvötiheys. Lisäämällä kevätvehnän huonon siemenen määrää 25 % päästiin jyväsatoon, joka ei merkitsevästi poikennut normaalilla hyvän siemenen kylvötiheydellä saadusta sadosta, vaikka jäikin 200 kg/ha pienemmäksi. Suurin erittäin huonon siemenen kylvömäärä ( 509 kg/ha ) antoi 250 kg/ha pienemmän jyväsadon kuin pienin hyvän siemenen kylvömäärä ( 189 kg/ha ). Ero ei tosin ollut tilastollisesti merkitsevä. Kylvösiemenen laadun vaikutus kevätvehnän jyväsatoon on sel- västi nähtävissä myös tarkasteltaessa tuloksia koepaikoit- tain. Ohran keskiarvotulokset eivät osoita lainkaan tilastollisesti merkitseviä eroja kylvösiemenen laatuluokkien ja kylvötiheyk- sien välillä. Tämä johtuu osaksi siitä, että itävyyden ja • kylvötiheydenvaikutus ohran jyväsatoon vaihteli suuresti koepaikoittain. Jokioisissa huonoimmin itävästä ohrasta saa tiin paras sato. Ilmeisesti runsas lakoutuminen alensi, hyväl- lä siemenellä,saatujen tiheiden kasvustojen jyväsatoa. Myös Mietoisissa 111Åonö siemen antoi keskimäärin lähes yhtä suuren sadon kuin hyvä siemen. Kokemäellä sekä itävyyden että kylvö- tiheyden 1ask4 pienensivät erittäin merkitsevästi satoa. An- jalassa, missä jyväsadot jäivät kuivuuden vuoksi erittäin pieniksi, hyvå siemen antoi merkitsevästi suuremman sadon kuin huono simen. Laukaalla sato pieneni erittäin merkitse- västi itävyydån heiketessä, kaikkien siemenerien välillä oli merkitsevä ero. Myös kylvön harveneminen pienensi satoa jok- seenkin merkitsevästi. Vaikka koetulokset on analysoitu ti- lastollisesti koepaikoittain, yksityiskohtaisia tuloksia ei . ole selvyyden vuoksi esitetty taulukossa 6. 9 Kauran hyvän ja huonon siemenen kaikilla kylvömäärillä saa tiin keskimäärin jyväsadot, jotka eivät poikenneet tilastol- lisesti merkitsevästi toisistaan vaikka koejäsenten välinen ero oli suurimmillaan 250 kg/ha. Erittäin huono kauran kyl- vösiemen antoi sen sijaan merkitsevästi pienemmän jyväsadon kuin muut siemenlaadut. Normaalilla kylvötiheydellä hyvän ja erittäin huonon kylvösiemenen antamien jyväsatojen välinen erotus oli Taulukko 6. Siemenen Kylvö- laatu tiheys 18 % eli 530 kg/ha. Kevätviljojen jyväsadot koepaikoittain Joki- Mie- An- Koke- Mouhi- Lau- Ruuk- Keskimäärin oinen toinen jala mäki järvi kaa ki kg/ha sl Kevätvehnä Hyvä 750 3730 4130 1600 3670 3440 3020 3270 a 100 600 3580 4460 1590 3480 .3290 3150 3260 a 100 450 3340 3820 1680 3350 3190 3000 3060 ab 94 Huono 750 3580 3990 1400 3290 3280 2840 3060 ab 94 600 3370 3400 1390 32u0 3250 2880 2920 bc 89 450 3110 3430 1250 3080 2990 2610 2750 cd 84 Eritt. 750 3080 3520 1290 3240 3180 2530 2810 bc 86 huono 600 2790 3550 1280 3100 3100 2370 2700 od 83 450 2950 3150 1160 2920 2750 2140 2510 d 77 Chra 1-W,å 625 4440 2990 1310 3700 3810 2420 3660 3190 a 103 500 4390 2980 1380 3340 3720 2310 3590 3100 a 100 375 4530 3210 1330 3230 3910 2250 3290 3110 a 100 Huono 625 4300 2690 1250 3290 3830 2220 2820 2910 a 94 500 4420 2970 1210 3050 3650 1980 3570 2980 a 96 375 4240 3010 1140 2840 3650 1880 3450 2890 a 93 Eritt. 625 5520 3050 1280 3140 3840 1910 3310 3150 a 102 huono 500 5300 2530 1300 2940 3670 1830 3050 2950 a 95 375 5030 3460 1250 2670 3750 1620 3270 3010 a 97 Kaura Hyvä 625 4070 2840 690 3760 4030 2510 3900 3110 a 106 500 3760 2680 780 3820 3840 2180 3590 2950 a 100 375 3800 2780 680 3650 3720 2380 3840 2980 a 101 Huono 625 3930 2890 660 3750 4030 2360 3530 3020 a 102 500 3650 2820 740 3520 3990 2300 3310 2900 a 98 375 3440 2630 650 3250 4140 2140 3780 2860 ab 97 Eritt. 625 3440 2420 650 3230 3390 1700 3220 2580 bc 87 huono 500 3170 2230 610 2990 3360 1550 3040 2420 c 82 375 3250 2010 670 3100 3290 1230 3250 2400 c 81 100 100 82 Suhde- luku 100- 80- 6C1- 40- 20- 100 97 93 91 84 14 10 Myös koejäsenittäisten tulosanalyysien mukaan kevätvehnästä saatiin selvästi sitä pienempi jyväsato, mitä heikommin itävää kylvösiemen oli ( taulukko 7, kuva 1 ). Erittäin huono kauran siemen antoi pienemmän jyväsadon kuin hyvä ja huono kylvösiemen. Sen sijaan ohran itävyyden vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä koepaikkojen välisen suuren vaih- telun vuoksi ( taulukko 6 ). Tiheys ei keskimäärin vaikutta- nut ohran jyväsatoon, mutta kevätvehnän tiheä ja normaali sekä kauran tiheä kylvö tuottivat suuremman sadon kuin harva kylvö. Taulukko 7. Itävyyden ja kylvötiheyden vaikutus kevätvil- jojen jyväsatoon Kevätvehnä Ohra Kaura Siemenen laatu Hyvä 3200 a 3130 a 3010 a Huono 2910 b 2930 a 2930 a Eritt. huono 2670 c 3030. a 2470 b Kylvötiheys Tiheä 3050 a 3090 a 2910 a Normaali 2960 a 3010 a 2760 b Harva 2770 b 3000 a 2750 b 1 2 3 1 2 3 1 2 3 Kevätvehnä Ohra Kaura Kuva . Jyväsadot suhteessa kunkin viljalajin parhaan sieme- nen tuottamaan satoon. 1. - hyvä siemen, 2. - huono siemen ja 3. = erittäin huono siemen. 11 Kylvötiheyden merkitys näyttää vähenevän entisestään, kun kylvösiemenmäärät vähennetään jyväsadoista ( taulukko 8 ). Vain kevätvehnän nettosadossa voidaan nähdä saatavan jonkin- laista hyötyä, kun kylvömäärää lisätään saman siemenlaadun puitteissa. Huonon siemenen suurista kylvömääristä johtuen nettosadon laskeminen korostaa hyvän siemenen paremmuutta huonoon näh- den. Esimerkiksi huonoimman ohran siemenen tiheän kylvön net- tosato oli seitsemän prosenttia pienempi kuin hyvän siemenen tuottama nettosato normaalissa kylvötiheydessä, vaikka koko- naisjyväsato oli kaksi prosenttia suurempi ( taulukko 6 Taulukko 8. Kylvötiheyden vaikutus jyväsadon ja käytetyn siemenmäärän erotukseen ( nettosato ). ). Siemenen Kylvötiheys laatu Kevätvehnä Ohra Kaura kg/ha sl kg/ha sl kg/ha sl Hyvä Tiheä 2950 98 2960 101 2850 104 Normaali 3010 100 2920 100 2740 100 Harva 2870 95 2970 102 2820 103 Huono Tiheä 2620 87 2620 90 2670 97 Normaali 2560 85 2740 94 2620 96 Harva 2480 82 2710 93 2650 97 Eritt. Tiheä 2300 76 2730 93 2180 80 huono Normaali 2290 76 2610 89 2100 77 Harva 2210 73 2750 94 2160 79 12 3.1.3. Satokomponentit Sekä kylvösiemenen itävyys että kylvötiheys vaikuttivat erit- täin merkitsevästi kevätviljojen oraiden määrään pinta-alayk- sikköä kohti ( taulukot 5a ja 9 ). Heikkoitoisella siemenellä saatiin harvempi kasvusto kuin hyväitoisella, vaikka itäviä siemeniä kylvettiin yhtä monta kappaletta pinta-alayksikölle. Huono siemen orastui siis pellossa itävyysanalyysiin nähden heikommin kuin hyvä siemen. Taulukko 9. Itävyyden ja kylvötiheyden vaikutus kevätvehrpi, ohran ja kauran orastumiseen pellossa ( kpl/m ) sekä oraiden suhteellinen osuus itävien siementen määrään verrattuna ( % ). Kevätvehnä Ohra Kaura Siemenen laatu kpl/m2 % 2 kpl/m % 2 kpl/m % Hyvä 496 a 83 432 a 86 464 a 93 Huono 480 a 80 352 b 70 408 b 82 Eritt. huono 352 b 59 304 c 61 240 c 48 Kylvötiheys Tiheä 537 a 72 452 a 72 460 a 74 Normaali 451 b 75 358 b 72 372 b 74 Harva 337 c 75 282 c 75 285 c 76 Tähkien lukumäärään itävyys ja kylvötiheys vaikuttivat saman suuntaisesti kuin oraidenkin lukumäärään, mutta lievemmin ( taulukot 5a ja 10 ). Itävyyden paraneminen lisäsi merkitse- västi kauran röyhyjen sekä jokseenkin merkitsevästi kevätveh- nän ja ohran tähkien lukumäärää. Kylvötiheyden kasvu lisäsi erittäin merkitsevästi ohran ja merkitsevästi kevätvehnän tähkien lukumäärää. sekä jokseenkin merkitsevästi kauran röy- hyjen lukumäärää. Tähkien suhteellinen osuus kylvettyjen itävien siemehten lukumäärästä kuitenkin kasvoi, kun kylvö harveni. Taulukko 10. itävyyden ja kylvötiheyden 9ikutus tähkien ja töyhyjen lukumäärään ( kpl/m ) sekä tähkien ja ja röyhyjen suhteellinen osuus itävien siementen Siemenen laati lukumäärään verrattuna Kevätvehnä ( % ). Ohra % Kaura % kpl/m2 % 2 kpl/m 2 kpl/m Hyvä 456 a 76 392 a 78 416 a 83 Huono 480 a 80 344 ab 69 384a 77 Eritt. huono 368 b 61 296 b 59 280 b 56 Kylvötiheys Tiheä 475 a 63 404 a 65 396 a 63 Normaali 466 a 78 345 b 69 370 ab 74 Harva 366 b 81 281 c 75 305 b 81 13 Kuvan 2 mukaan huonolla siemenellä saatu harva viljakas- vusto tuotti oras- ja tähkälaskentöjen perusteella usein yksilöä kohti enemmän tähkiä kantavia versoja kuin hyvällä siemenellä saatu kasvusto. Oraiden ja tähkien lukumäärä kpl/m 2 480 - 400 - 320 240 - 160 80 2 3 Kevätvehnä 1 Ohra 1 2 Kaura 3 Kuva 2. Itävyyden vaikutus tähkien ja oraiden lukumäärään neliömetrillä. Viivoitetut pylväät kuvaavat tähkien lukumäärää, viivoittamattomat oraiden lukumäärää. 1. = hyvä kylvösiemen, 2. = huono kylvösiemen ja 3. - erittäin huono kylvösiemen. Käsin kootusta tähkäsatonäytteestä määritettiin jyvien luku- määrä ja paino tähkää kohti ( taulukko 11 ). Ohran jyvien lukumäärä ja påino tähkää kohti sekä kauran jyvien lukumäärä ja paino röyhyå kohti olivat pienimpiä hyvin itävän siemene- rän sadossa ja suurimpia erittäin huonosti itävän siemenerän sadossa. Ohran tulos ei tosin ollut tilastollisesti merkitse- vä. Kevätvehnä,poikkesi muista viljoista sikäli, että hyvällä siemenellä saatiin jyvien painoltaan ja jyvien lukumäärältään yhtä suuria tähkiä kuin erittäin huonolla siemenellä. Kylvön tiheneminen pienensi jokaisen viljalajin tähkien kokoa. Tu- losten tilastollista merkitsevyyttä pienentää vähäinen vapa- usasteiden määrä, koska tähkäsatonäytettä ei otettu jokaisel- la koepaikalla. 14 Taulukko 11. Itävyyden lukumäärään ja kylvötiheyden vaikutus jyvien ja painoon tähkää kohti. Jyvien paino, g/tähkä Kevätvehnä (n=36) Ohra (n=36) Kaura (n=36) Siemenen laatu Hyvä 0,62 ab 0,82 a 0,65 b Huono 0,53 b 0,91 a 0,71 b Eritt. huono 0,67 a 1,10a 0,87 a Kylvötiheys Tiheä 0,53 b 0,81 b 0,67 a Normaali 0,60 b 0,86 b 0,70 a Harva 0,69 a 1,15 a 0,86 a Siemenen laatu Jyvien määrä, kpl/tähkä Hyvä 19 ab 23 a 22 b Huono 17 b 26 a 24 b Eritt. huono 20 a 31 a 29 a' KylvötiheyS Tiheä 17 b 23 b 22 a Normaali 19 b 25 ab 24 a Harva 21 a 32 a 29 a Tuhannen jyvän painoon kylvösiemenen itävyys ei keskimääräis- ten tulosten mukaan vaikuttanut ( taulukko 12 ). Vaihtelu oli kuitenkin suurta. Anjalassa erittäin huonolla kevätvehnän siemenellä tuotetun sadon TJP oli selvästi pienin (liite 5). Heikoin ohran siemen aiheutti Kokemäellä alhaisimman TJP:n, mutta Anjalassa, Jokioisissa ja Mietoisissa korkeimman TJP:h ( liitteet 7 - 11 ). Kauran TJP vaihteli vähiten kylvösieme- nen laadun mukaan. Kylvön harveneminen nosti suuntaa antavas- ti ohran, muttei kevätvehnän ja kauran TJP:a ( taulukko 5a ). Tuhannen jyvän painot olivat kauttaaltaan normaalia alhaisem- pia. Tapio -1+iätvehnän keskimääräinen TJP on 35, Arra -ohran 37 ja Veli -uran 34. Tässä tutkimuksessa luvut olivat vas- taavasti 32, 35 ja 30. Heikkoitoisen siemenen kokeiden keski- määräisistä luvuista jäivät eniten Kokemäen ja Anjalan kevät- vehnän TJP ( 0 ), Anjalan ( 32,5 ) ja Laukaan ( 33,5 ) ohran TJP sekä Mouhijärven ( 27 ) ja Anjalan ( 28 ) kauran TJP ( liitteet ).,Jokioisten ja Mietoisten kevätvehnän ja ohran sekä Mouhijäni,en ohran TJP:t olivat lähellä normaaliarvoja. Taulukko 12. Siemenen 1000 Itävyyden ja kylvötiheyden jyvän painoon. Kevätvehnä Ohra Kaura vaikutus Siemenen laatu Hyvä 32,4 a 34,8 a 29,2 a Huono 32,4 a 35,1 a 29,3 a Eritt. huono 32,6 a 35,2 a 29,6 a Kylvötiheys Tiheä 32,0 a 34,5 b 29,4 a Normaali 32,3 a 35,0 ab 29,5 a Harva 33,0 a 35,6 a 29,4 a 15 3.1.4. Viljakasvusto Heikkoitoisella siemenellä saatu harva ohrakasvusto ( vrt. taulukot 9 ja 10 ) lakoutui vähemmän kuin hyvästä siemenestä muodostunut kasvusto ( taulukko 13 ). Myös muut viljat näyt- tivät lakoutuvan vähemmän itävyyden heiketessä, vaikkei ti- lastollisesti merkitseviä eroja saatukaan. Sama vaikutus oli kasvuston harvenemisella kylvötiheyden vaikutuksesta. Monilla koepaikoilla sekä lakoutuminen että itävyyden ja tiheyden vaikutus lakoon oli vähäistä ( liitteet ). Ohran ja kevätvehnän korsi kasvoi sitä pidemmäksi mitä parem- min itävää kylvösiemen oli. Kasvuston tiheyden lisäyksen voi tulkita suurentaneen kasvuston korkeutta. Kauran korren pi- tuuteen itävyys ei vaikuttanut. Kaikkien viljojen kasvuaika piteni selvästi kylvösiemenen itävyyden heiketessä. Myös kas- vuajan pituuden voi katsoa olleen yhteydessä kasvuston tihey- teen. Harvaan kasvustoon kehittyi myöhäisiä sivuversoja, jot- ka myös tuleentuivat myöhään. Toinen syy pidentyneeseen kas- vuaikaan lienee ollut huonon siemenen hidas orastuminen. Kau- ran kasvuaikaa pidensi myös harva kylvö. Taulukko 13. Kylvösiemenen itävyyden ja kylvötiheyden vaiku- tus lakoon, kasvuston pituuteen ja kasvuaikaan. Siemenen laatu Kevätvehnä Ohra Kaura Lako, % Hyvä 10 a 29a 19a Huono 3 a 26 ab 13 a Eritt Huono Hyvä 3 a 79a 15 .b Kasvuston pituus, 66a cm 9 a 76 a Huono 75 b 64 a 77 a Eritt. huono 75 b 60 b 76 a Kasvuaika, vrk Hyvä 87 b 71 b 81 b Huono 87 ab 72 b 81 b Eritt. huono 89 a 77 a 84 a Kylvötlheys Lako, % Tiheä 8 a 28 a 17 a Normaali 4 a 24 a 14 a Harva Tiheä 3 a 77 a 18 a Kasvuston pituus, 64 a cm 9 a 77 a Normaali 77 a 65 a 75 a Harva 75a 62a 76a Kasvuaika, vrk Tiheä 87 a 73 a 81 a Normaali 88 a 73 a 81 ab Harva 88 a 73 a 82 b 16 3.1.5. Jyväsadon laatu Ohran ja kauran hehtolitran paino pieneni kylvösiemenen itävyyden heiketessä ( taulukko 14 ). Myös kylvön harvenemi- nen pienensi HLP:a. Kevätvehnän hehtolitran painoon kylvösie- menen itävyys ja kylvötiheys eivät keskimäärin vaikuttaneet, mutta Jokioisissa ja Anjalassa kevätvehnän HLP aleni itävyy- den ja kylvötiheyden pienetessä ( liitteet 1 ja 5 ). Kevätvehnän ja kauran valkuaispitoisuus nousi kylvösiemenen itävyyden heiketessä, kevätvehnän selvemmin. Anjalassa erit- täin huonon siemenen tuottaman ohrasadon valkuaispitoisuus oli alhaisin, ja Laukaalla kylvön tiheneminen laski valkuais- pitoisuutta. Muuten kylvösiemenen itävyys ja kylvötiheys ei- vät vaikuttaneet ohran valkuaispitoisuuteen. Kevätvehnän sa- kolukuun siemenen itävyys ja kylvötiheys eivät vaikuttaneet. Kauran kuoripitoisuuteen kylvösiemenen itävyys vaikutti vain Jokioisissa, missä itävyyden nousu pienensi kuoripitoisuutta. Kylvötiheyden pieneneminen lisäsi jokseenkin merkitsevästi. kuoripitoisuutta. Taulukko 14. Itävyyden ja kylvötiheyden vaikutus hehtolitran painoon, valkuaispitoisuuteen, kevätvehnän sako- lukuun ja kauran kuoripitoisuuteen. Siemenen laatu Kevätvehnä Ohra Kaura HLP Hyvä 75,2 a 59,6 a 48,5 a Huono 75,4 a 59,6 a 48,2 ab Eritt. huono 74,7 a 57,5 b 47,5 b Hyvä Valkuainen, 12,4 b % 12,6 a 14,1 a Huono 12,6 ab 12,7 a 14,3 a Eritt. huono 12,8 a 12,5 a 14,9 a Sakoluku Kuori, % Hyvä 276 a 25,3 a Huono 275 a 25,3 a. Eritt. huono 264 a 25,5 a Kylvötiheys HLP Tiheä 75,4 a 59,2 a 48,4 a Normaali 75,1 a 59,2 a 48,3 ab Harva 74,8 a 58,2 b 47,5 b Tiheä Valkuainen, 12,5 a % 12,6 a 14,2 a Normaali 12,5 a 12,5 a 14,5 a Harva 12,8 a 12,8 a 14,5 a Sakoluku, Kuori, % Tiheä 277 a 25,1 b Normaali 273 a 25,2 ab Harva 264 a 25,7 a 17 3.2. Muuttujien väliset korrelaatiot Kevätvehnän jyväsato korreloi erittäin merkitsevästi ja kau- ran jyväsato merkitsevästi orastiheyden kanssa. Ohran jyväsa- dolla ja orastiheydellä ei ollut merkitsevää korrelaatiosuh- detta ( taulukot 15, 16 ja 17 ). Näiltä osin korrelaatiotesti vahvistaa varianssianalyysin tuloksia, samoin kuin kevätveh- nän ja kauran tähkätiheyden korrelointi jyväsatoon. Myös oh- ran tähkätiheys korreloi erittäin merkitsevästi jyväsatoon, vaikka varianssianalyysin perusteella itävyys ja kylvötiheys vaikuttivat merkitsevästi tähkätiheyteen, mutta eivät jyväsa- toon. Itävyyden heikko, vaikkakin tilastollisesti merkitykse- tön vaikutus jyväsatoon oli kuitenkin saman suuntainen kuin itävyyden vaikutus tähkätiheyteen, mikä selittänee varians- sianalyysin ja korrelaatiotestin ristiriitaa. Jyväsadon kanssa korreloivat positiivisesti myös lakoisuus, korren pituus, kasvuaika, kevätvehnän ja ohran tuhannen jyvän paino sekä ohran hehtolitran paino. Tähkien koon määrityksen perustana ollut käsin koottu tähkäsato korreloi positiivises- ti ja erittäin merkitsevästi puimurilla korjattuun jyväsa- toon. Negatiivisesti jyväsadon kanssa korreloi valkuaispitoi- suus. Orastiheys korreloi erittäin merkitsevästi tähkätiheyteen kaikilla viljoilla. Lisäksi orastiheydellä oli erittäin mer- kitsevä positiivinen korrelaatio kevätvehnän ja ohran lakou- tumiseen sekä merkitsevä korrelaatio kauran lakoutumiseen. Hehtolitran paino korreloi voimakkaasti kaikkien viljojen pituuteen, kauran lakoon, kevätvehnän ja ohran kasvuaikaan, ohran ja kauran valkuaiseen sekä ohran tähkätiheyteen. Kevätvehnän sakoluku korreloi erittäin merkitsevästi kasvuai- kaan ja hehtolitran painoon, meikitsevästi jyväsatoon ja tu- hannen jyvän painoon sekä jokseenkin merkitsevästi kasvuston pituuteen. Kauran kuoripitoisuus korreloi voimakkaasti jyväsadon lisäksi lakoisuuteen, kasvuaikaan, kasvuston pituuteen ja tähkien lukumäärään nOliömetrillä. Kaikkiin näihin kuoripitoisuus korreloi negatiivisesti. 18 Taulukko 15. Kevätvehnän muuttujien väliset korrelaatiot. SATO CPASL SAID TKHKÄL KASVU- PITUUS LAKO TJP AIKA 1.00000 0.0000 54 ( = 0.47956 1.00000 ¶2 VALK SAKO 0.0002 0.0000 54 54 0.33895 0.71979 1.00000 0.0227 0.0001 0.0000 45 45 45 KASVU- 0.64382 -0.05786 -0.08481 1.00000 AIKA 0.0001 0.6777 0.5796 0.0000 54 54 45 54 PrZ.X.J5 0.75648 0.28910 0.35981 0.61641 1.00000 0.0001 0.0340 0.0152 0.0001 0.0000 54 54 45 54 54 LAKD 0.45444 0.52018 0.26508 0.02806 0.19318 1.00000 0.0006 0.0001 0.0784 0.8404 0.1616 0.0000 54 54 45 54 54 54 TJP 0.38972 _0.20778 -0.20148 0.39431 -0.03774 -0.01009 1.00000 0.0036 0.1316 0.1344 0.0032 0.7864 0.9423 0.0000 54 54 45 54 54 54 54 HLP -0.00443 0.10616 -0.05840 -0.41991 -0.35098 0.25651 0.14243 1.00000 0.9747 0.4448 0.7032 0.0016 0.0093 0.0612 0.3042 0.0000 54 54 45 54 54 54 54 54 VALA 7q-Nci -0.23836 -0.18371 -0.65276 -0.80708 -0.18383 -0.12424 -0.00188 -n---- 1.00000 0.0001 0.0826 0.2271 0.0001 0.0001 0.1833 0.3707 0.9892 0.0000 54 54 45 54 54 54 54 54 54 SAM -0.40602 0.09021 0.03462 -0.67897 -0.30342 0.06510 -0.43211 0.53070 0.23691 1.00000 0.0023 0.5165 0.8214 0.0001 0.0257 0.6400 0.0011 0.0001 0.0846 0.0000 5441 45 54 54 - 54• 54 54 54 54 TKimm4i,- 0.61131 0.36599 0.56130 -0.63354 0.65022 0.65662 -0.39510 0.32416 -0.66942 0.54923 SATO 0.0001 0.0281 0.0004 0.0001 0.0001 0.0001 0.0171 0.0538 0.0001 0.0005 36 36 36 36 36 36 36 36 36 36 19 Taulukko 16. Ohran muuttujien väliset korrelaatiot. SATO SATO 1.00000 0.0000 63 WASL ( = n ) TÄHKÄL KASVU- AIKA PiTuUS LAKD VALK TJP HLP ORASL 0.18028 1.00000 0.1921 0.0000 54 54 0.50806 0.74748 1.00000 0.0004 0.0001 0.0000 45 45 45 KASVU- 0.27091 -0.27237 -0.09323 1.00000 AIKA 0.0317 0.0463 0.5424 0.0000 63 54 45 63 PITUUS 0.84840 0.20112 0.55156 0.33121 1.00000 0.0001 0.1448 0.0001 0.0144 0.0000 54 54 45 54 54 LAKD 0.49389 0.36678 0.59589 -0.00165 0.61686 1.00000 0.0001 0.0064 0.0001 0.9898 0.0001 0.0000 63 54 45 63 54 63 VALK -0.44395 0.03973 -0.20418 -0.34375 -0.48042 0.01761 1.00000 0.0003 63 0.7755 54 0.1785 45 0.0058 63 0.0002 54 0.8910 63 0.0000 63 TJP 0.66228-0.15618 0.24550 0.14611 0.64055 0.13918 -0.25343 1.00000 0.0001 0.2594 0.1041 0.2532 0.0001 0.2766 0.0451 0.0000 63 54 45 63 54 63 63 63 0.64071 0.18877 0.41129 -0.08846 0.41553 0.23427 -0.48329 0.44714 1.00000 0.0000 0.0001 63 0,1716 54 0.0050 45 0.4906 63 0.0018 54 0.0646 63 0.0001 63 0.0002 63 63 zkfich: - SATO 0.82801 0.0001 36 0.41073 0.0128 36 0.56975 0.0003 36 -0.57643 0.0002 36 0.58149 0.0002 36 0.69390 0.0001 36 -0.24097 0.1569 36 0.47093 0.0037 36 0.56920 0.0003 36 20 Taulukko 17. Kauran muuttujien väliset korrelaatiot. spao SATO 1.00000 0.0000 63 CRASL (=n) TÄRKÄL KAsvu- AIKA PIlU LA1J TJP 1112 VALK KLERI cRAsL 0.40145 1.00000 0.0026 0.0000 54 54 TÄETÄL 0.51037 0.73966 1.00000 0.0003 0.0001 0.0000 45 45 45 KASVU- 0.63907 -0.06907 -0.03970 1.00000 AIKA 0.0001 0.6197 0.7957 0.0000 63 54 45 63 PITuuS 0.79670 0.17426 0.44153 0.53757 1.00000 0.0001 0.2076 0.0024 0.0001 0.0000 63 54 45 63 53 LAKO 0.44732 0.31302 0.16245 0.43502 0.53301 1.00000 0.0002 0.0212 0.2863 0.0004 0.0001 0.0000 63 54 45 63 63 63 TJP 0.18998 0.00307 0.08658 -0.12272 -0.02183 -0.31171 1.00000 0.1359 0.9824 0.5717 0.3380 0:8652 0.0129 0.0000 63 54 45 63 63 63 63 EILP -0.12514 0.17793 -0.13862 0.09576 -0.57676 -0.41132 0.09058 1.00000, 0.3285 0.1980 0.3638 0.4553 0.0001 0.0008 0.4802 0.0000 63 54 45 63 63 63 63 63 vALK -0.63683 -0.23568 -0.36906 -0.49949 -0.41680 0.07397 0.01085 -0.34469 1.00000 0.0001 0.0862 0.0126 0.0001 0.0007 0.5645 0.9328 0.0057 0.0000 63 54 45 63 63 63 63 63 63 ---- , KLICPI -0.77001-0.31449 -3.48088 -3.43979 -0.57803 -0.48216 -0.38623 0.15333 0.19284 1.00000 0.0001 0.020d 3.0008 0.0003 0.0001 0.0001 0.0018 0.2302 0.1300 0.0000 63 54 45 63 63 63 63 63 63 63 TKETÄ- 0.69845 0.28311- 3.58428 -0.62891 0.74317 -0.09019 0.29691 -0.63783 -0.60253 -0.45865 SATO 0.0001 0.0943 0.0002 0.0001 0.0001 0.6009 0.0787 0.0001 0.0001 0.0049 36 36 36 36 36 36 36 36 36 36 21 Eri viljojen orastiheyden ja jyväsadon väliset regressiosuo- rat ovat varsin samansuuntaiset ( kuva 3 ). Regressioyhtä- löistä on jätetty pois yleisestä tasosta poikkeavat Anjalan heikot jyväsadot. Siitä syystä myös ohran regressioyhtälön merkitsevyys on korkea, vaikka kaikki koepaikat sisältäneessä korrelaatiotestissä orastiheyden ja jyväsadon välillä ei ol- lut korrelaatiota. Kaikkien viljojen regressiosuhdetta on selkeyden vuoksi kuvattu lineaarisena, vaikka toisen asteen yhtälö olikin kauran kohdalla hieman merkitsevämpi kuin en- simmäisen asteen yhtälö. JYVÄ- SATO KG/HA 40300 'C..: .1‹ 0/'' 4= -3 ,1 ,' st.' .../.. ,?200 / (._ .1( O'Ca ..../ •Ic 4(4c 0 ....** 2,,„ ,- , 20 „,- ..-- / ,- k ,, ./ ,- ----- , 2\ sato --- ..--- 3000 2000 150 200 300 400 500 ORASTIHEYS KPL/M 2 Kuva 3. Kevätvehnän ( ), ohran (- - -)ja kauran (-- --) jyväsadon ( kg/ha ) riippuvuus oraiden lukumäärästä neliömetrillä. 22 4. KYLVÖSIEMENEN ITÄVYYDEN JA KOON VAIKUTUS KEVÄTVEHNÄN JYVÄ- SATOON JA SEN LAATUUN. TULOKSIA LAADULTAAN ERILAISTEN SIE- MENERIEN VERTAILUKOKEESTA. Heikkoitoisen kevätviljan kokeisiin liittyen tehtiin MTTK:n kasvinviljelyosastolla Jokioisissa koe jossa oli mukana 24 itävyydeltään ja tuhannen jyvän painoltaan erilaista kevät- vehnäerää ( taulukko 15 ). Kahdeksan siemenerää kylvettiin kolmena kerranteena, muista oli vain yksi kerranne. Jyväsato ja jyväsadon laatu määritettiin samaan tapaan kuin heikkoi- toisen kevätviljan kokeissa. Aineisto oli luokittelematon, joten tilastollinen käsittely rajoittui korrelaatioiden ja regression laskemiseen. Taulukko 17. Kevätvehnäaineiston itävyys, TJP ja kylvömäärä sekä jyväsadot. It% It.% peit. TJP, g Kylvö kg/ha Sato kg/ha Valiosiemeniä: 86 93 42.1 272 3740 59 80 30.5 229 3140 62 65 38.8 358 3330 53 62 29.8 288 3080 Orastumiskokeiden siemeniä: 93 95 39.8 251 3650 59 70 32.0 274 3320 58 66 38.6 351 3380 52 57 38.7 407 3560 Kauppasiemeniä: 66 72 37.5 312 5790 62 69 36.4 317 2750 51 68 35.6 314 3200 64 66 41.7 379 3590 52 65 37.4 345 2950 57 63 39.0 371 3230 59 63 28.3 270 3160 49 58 26.9 278 3240 52 57 38.7 407 3840 46 55 30.0 327 3360 42 55 30.0 327 3400 48 54 31.1 346 3190 43 53 34.4 389 3230 41 52 27.6 318 2800 38 49 30.2 370 3330 16 17 29.7 1048 720 • . .0 5N6 42 44 23 Tässä aineistossa kylvösiemenen koolla näytti olevan itävyyt- tä merkittävämpi vaikutus jyväsatoon. Tuhannen siemenen paino 'korreloi jokseenkin merkitsevästi jyväsåtoon. Jyväsadon riip- puvuus kylvösiemenen painosta voidaan ilmoittaa .kaavalla: sato = 2293 + 29 * tsp ( kuva 4 ). Jyvä- sato .kg/ha TS) — Kuva 4. Regressiosuora kevätvehnän kylvösiemenen painon jyväsådon välillä 24 Muuttujien väliset korrelaatiot olivat heikkoja ( taulukko 17 ). Kylvösiemenen itävyyden ja tuhannen siemenen painon välillä oli jokseenkin merkitsevä korrelaatio. Muista muuttu- jista vain korsien pituus korreloi tuhannen siemenen painoon tai itävyyteen. Jyväsadon kanssa korreloivat jokseenkin merkitsevästi korsien pituus ja hehtolitran paino. Oras- ja tähkätiheys eivät kor- reloineet satoon, eikä niiden välillä ollut keskenäänkään korrelaatiota. Taulukko 17. Korrelaatiot kevätvehnäaineiston muuttujien välillä 175W sATO PITUUS TJP Fr.s3 vAr OPASL TAgESAL Iv 1.00000 0.0000 0.49595 1.00000 0.0189 0.0000 SATO 0.28652 0.51634 1.00000 0.1961 0.0139 0.0000 PITUUS 0.43186 0.60512 0.52145 1.00000 0.0447 0.0028 0.0128 0.0000 TJP 0.3004c. 0.17525 0.25206 0.40684 1.00000 0.1743 0.4353 0.2578 0.0602 0.0000 HLP 0.00467 0.09842 0.52423 0.15429 0.08358 1.00000 0.9835 0.6630 0.0123 0.4930 0.7115 0.0000 vALK 0.07470 -0.24947 -0.33833 0.02087 -0.11181 -0.44409 1.00000 0.7411 0.2629 0.1235 0.9266 0.6203 0.0384 0.0000 oPtAsL 0.04207 -0.02907 0.32480 0.14576 0.16296 0.53219 -0.30309 1.00000 0.8525 0.8978 0.1403 0.5175 0.4687 0.0108 0.1703 0.0000 TABEAL -0.18735 -023816 -0.26066 -0.40139 -0.18726 -0.00466 -0.25914 0.10551 1.00000 0.4038 0.2858 0.2413 0.0641 0.4040 0.9836 0.2442 0.6403 0.0000 TAHEAS 0.32006 0;15600 -0.14319 0.32968 0.48614'-0.28300 -0.02091 0.16590 0.20344 0.1465 0.4882 0.5250 0.1340 0.0218 0.2019 0.9264 0.4606 0.3638 25 5. TULOSTEN TARKASTELUA Kesä 1988 oli koko maassa poikkeuksellisen lämmin ja viljojen kasvuaika jäi lyhyeksi. Sademäärien alueittainen vaihtelu aiheutti kuitenkin suuria viljan kasvun ja satojen eroja tut- kimuspaikkojen välillä. Kokeiden suurin sato, joka oli 5520 kg/ha ja saatiin erittäin huonolla ohran siemenellä Jokioi- sissa, oli yhdeksänkertainen pienimpään satoon verrattuna. Pienin sato, 610 kg/ha, saatiin Anjalassa huonolla kauran siemenellä. Sademäärien suuri vaihtelu palveli kuitenkin tut- kimuksen tavoitteita, sillä kylvösiemenen laadun merkitys tuli näin testattua erilaisissa kosteusoloissa. Tutkimuksen siemenerät poikkesivat itävyydeltään ja 1000 sie- menen painoltaan Vallen ja Melan (1965) vuoden 1963 kokeissa käyttämistä siemenistä sekä Köylijärven (1966) kevätvehnällä vuosina 1963-1965 tekemien kokeiden siemenistä. Siementen laatuerot voivat osaltaan selittää tutkimustulosten vaihte- lua. Kylvösiemenen kyky muodostaa hyvin satoa tuottava vilja- kasvusto riippuu itävyydestä, siemenen koosta ja muistakin siemenen laatuominaisuuksistE'_. Kevätvehnäkokeista saatiin keskimäärin melko samansuuntaisia satotuloksia kuin molemmissa aikaisemmissakin tutkimuksissa (taulukko 6). Huonon siemenen kylvömäärän lisääminen lisäsi kuitenkin tässä tutkimuksessa selvästi satoa, toisin kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Kun huonon siemenen kylvömäärää. lisättiin 25 %, tutkimuspaikkojen keskimääräinen jyväsato ei poikennut hyvällä siemenellä saaduista sadoista tilastolli- sesti merkitsevästi. Vallen ja Melan (1963) tutkimuksen mukaan ohran kylvö huonol- la siemenellä pienensi satoja tilastollisesti merkitsevästi. Kun kylvömäärä oli normaali, sadonvähennys oli 15 %. Myös huonon ohran siemenen kylvömäärän muutos vaikutti jyväsatoon. Tässä tutkimuksessa ohran siemenen laadulla ja kokeilluilla kylvömäärillä ei ollut vaikutusta keskimääräisiin satotulok- siin. Kauran huonolla siemenellä saatiin molemmissa tutkimuksissa yhtä suuri sato kuin hyvällä siemenellä, kun kylvömäärä oli sama. Tässä tutkimuksessa siemenen laadun heikkeneminen erit- täin huonoksi ja aikaisemmassa tutkimuksessa (Valle ja Mela 1963) huonon Oiemenen kylvömäärän vähentäminen normaalista pienensivät satoa tilastollisesti merkitsevästi. Viljalajien erilaiset satotulokset selittyvät paljolti kunkin viljalajin kyvyllä kompensoida huonosta siemenestä aiheutuva kasvuston harveneminen. Tosin kuva 2 vahvistaa tätä käsitystä vain osittain. Esimerkiksi ohran hyvä versonmuodostuskyky näkyy ainoastaan silloin, kun kylvösiemen on ollut erittäin huonoa. 26 Kylvösiemenen hyvän laadun merkitys korostuu, kun tutkimustu- losten perusteella määritetään nettosadot vähentämällä.käyte- tyn siemenen määrä jyväsadosta (taulukko 8). Huonolaatuisen siemenen suuret kylvömäärät pienentävät nettosatoja huomatta- vasti enemmän kuin hyvän siemenen kylvömäärät. Toisaalta tut- kimustulokset osoittavat, että kylvömäärän pienentäminen vä- hentää merkittävästi vain kevätvehnän nettosatoja, siemenen laadusta riippumatta. Tämän mukaan voitaisiin kylvösiemenen puutteessa tinkiä jopa huonon ja erittäin huonon ohran ja kauran siemenen määrästä ilman, että se vaikuttaisi nettosa- don määrään. Tutkimustuloksista on tehty päätelmiä lähinnä eri kokeiden keskiarvojen perusteella. Koepaikkakohtaisten tulosten suuri vaihtelu varoittaa kuitenkin siitä, että määrätyissä oloissa voidaan päätyä poikkeaviin tuloksiin. Se voidaan tuloksista päätellä, että huonosta siemenestä kehittynyt vilja ei kärsi kuivasta kesästä sen enempää kuin hyvästä siemenestä kasva- nut. Jokioisten kokeessa, jossa kasvu oli runsainta, hyvästä siemenestä kehittyneen tiheän kasvuston lakoutuminen käänsi satovertailun heikon siemenen hyväksi. Huono siemen orastui pellossa heikommin kuin hyvä. Huonosta siemenestä kehittyi näin ollen harvempi kasvusto kuin hyväs- tä, vaikka orastumismäärityksen mukaan oli kylvetty yhtä mon- ta orastuvaa jyvää (taulukot 9 ja 10). Kylvösiemenen laadun vaikutukset satokomponentteihin - tähkien tai röyhyjen luku- määrään, tähkien painoon, jyvien lukumäärään tähkässä (taulukko 11) ja jyvien kokoon (taulukko 12) -, olivat saman- suuntaisia kuin kasvutiheyden muutosten vaikutukset ja aina- kin osittain kasvutiheydestä johtuvia. Samoin kylvösiemenen laadun vaikutukset viljakasvustoon, tuleentumisaikaan, korren pituuteen ja lakoisuuteen olivat samanlaisia kuin yleensä kasvuston erilaisen tiheyden vaikutukset ovat (taulukko 13). Sama suuntaus voidaan nähdä myös sadon laatuominaisuuksien vaihtelussa, hehtolitranpainoissa, valkuaispitoisuuksissa ja kauran kuoripitoisuuksissa (taulukko 14). Tutkimustulosten keskinäiset riippuvuussuhteet osoitettiin myös korrelaatioanalyysillä (taulukot 15, 16 ja 17; kuva 3) Orastiheyden ja jyväsadon välinen korrelaatio oli tilastolli- sesti merkitsevä tai erittäin merkitsevä viljalajista riip- puen. Kuvaa kylvösimenen eri laatutekijöiden merkityksestä pyrit- tiin täydentäfflään tutkimuksen toisessa osassa vertaamalla 24 erilaista kevätvehnän siemenerää keskenään. Vaikka aineisto ei ollutkaan varsin suuri, sitä käytettiin hyväksi viljan kasvun ja sadon kannalta merkittävien kylvösiemenen ominai- suuksien erittelemiseksi korrelaatioanalyysillä. Tulosten luotettavuuden takia pyrittiin alunperin kokoamaan tähän ver- tailuun suurempi lukumäärä siemeneriä kuin lopulta onnistut- tiin hankkimaan. 27 Tämän aineiston perusteella kevätvehnän jyväsato korreloi voimakkaimmin kylvösiemenen jyvän koon kanssa (1000 j.p.g.). Korrelaatio itävyyden kanssa ei ollut tilastollisesti merkit- sevä. Tutkimuksen tuloksia on syytä tarkastella myös siitä tilan- teesta, joka johti tämän tutkimuksen suorittamiseen. Katovuo- den 1987 jälkeen monet viljelijät joutuivat kylvämään heikko- laatuisella viljan siemenellä, vaikka epäilivät sen soveltu- vuutta kylvösiemeneksi. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että jopa vain 50 -prosenttisesti itävää viljaa voi- daan käyttää kylvösiemeneksi. Merkittävimmin siemenen heikko laatu voi vaikuttaa kevätvehnän satotulokseen (taulukko 6). Normaalia huonomminkin itävän kotimaisen siemenen kylvö on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin kylvää meillä kokeilematto- man ja tuntemattoman ulkomaisen lajikkeen tuontisiementä. 28 KIRJALLISUUS ANON. 1987. Maataloustilastollinen kuukausikatsaus 11: 315. ILOLA, A. 1988. Katovuoden 1987 kevätviljojen siemenen oras- . tumiskokeet. MTTK Tiedote 16/88: 11 - 17. KÖYLIJÄRVI, J. 1966. Siemenen itävyyden ja koon vaikutus k vätvehnän kasvuun. Koetoim. ja Käyt. 23: 3 - 4. MÄKINEN, Y. 1978. Tilastotiedettä biologeille. 4. painos. 306 p. PEARCE, S.C. 1983. The Agricultural Field Experiment. 318 p. VALLE, 0. & MELA, T. 1965. Heikosti itävien kevätviljojen kylvösiemenarvosta. Ann. Agric. Fenn. 4: 121 - 133. e t ehnän koetulokset Jokioisissa Ko ke e n n im i H e i k ko it o is en k ev ä tv eh nä n k äy tt ök el p oi su u s ky lv ös ie m en ek s i Tu t k .y ks . KV A Jo ki o in en kiv öj j 1 01 2 Vu os i 88 Ka sv i k ev ä tv eh nä 1 1 3 ma a1 a1 1. AS a _1 2 1 , 7 ,2 Mg 29 4 La nn o it u s N 09 4 p 04 1 07 6 59 0 kg /h a Y n , Fl .r.81 3_ 1 Mi tz . t u l. pv mE 7 / 8 11 9 1 8 8 (K oe k or ja tt u 1 5 .8 .1 98 8 en t o rj . Ko e m al li os ar uu tu Ke rr . 1L is ä ti e do t 13 1 6 1 li h a R o x io n k ir v oj en t o rj . -- ) ' ,-- C1/41 in....1- ,— ',— CO ,— 01 ,— 1/40 s— ,•-• N Cr) r, • .0 O'N . 0 CO . 0 k.0 . 0 C•1 . 0 ,...0 . 0 -.y- . o 1/4o I Cr) -.....t o . x— cn c•c) . 1n cn cn . CO cv I'. . c'I cn en . cs Cv C1/41 . r, en o 1/40 en 1/40 -...1- fs. en ....1" en Ln cv Ln 0 Ln o 1/40 GO 1/40 Cr -.-1- 1/4.0 --.1" cn Le) -.1- en --..1- Ln N r, Lr) N cn 01 N cv f•-• C1/41 0 1/40 e1/41 co --I" N r--- N N r CN ,—. n CN Pn- 61 ,-, PP,—. n N .n.- n N ,—. n ,— Ps.— n en ,— • r, r•-• • r•-• I`, . n co r, 61 1/4o r--- 61 1/40 r---• 01 r-- r, n 1/40 r- ,--• ....1" Cr) N Cr) en ....1" Ln Cr) -...1- r", 01 en C1) Cn CO I..n Cf.) Lr) l.r) en cv 00 c:n r•••• o co co r, --.1- r---. CO l's ‘..0 1"--, 0 0 0 0 0 0 0 -, p- 1/40 co 1/40 co 1/40 co- 1/40 co r, Go r, co r- co Lel Cr) r- • Kä si tt e ly t .7 / 6 , 2 l ih a A ct r il S +0 ,5 l ih a R ox io n k ir vo j › 0 Q3 7 jy vä sa t.c . 1 1 41 . - . 1,1 ,. , C../1 0 0 1— ...1- C..) 6t• Cf) CYN -1- (Dl 35 80 10 0 31 1 0 87 27 90 78 '.0 CO Cs1 00 (1: 0 Y 11 :113 > .1-1 :60 1:33- :0 > ,--1 >, M (::: CN 01 ‘,7 0 C:) CO Cr) 3 7 3 0 0 . ....,1" Cr) 33 7 0 30 80 29 5 0 • 0 >. 3 1 K yl v ö- K yl v ö - si em en en t ih ey s Kr I n - ' la at u kp l/ m2 H yv ä 60 0 UI r•••• , = 45 0 H uo no 60 0 C, LI r-- = 45 0 1H yv in h u on o 60 0 1 ” 75 0 1 " 45 0 n- C, ' Tu nn is te ir [E s i ka sv i La id u n n u rm i n 1..n ... 0 '7 > 7 .-c .-. :--,. ,— , CC1 ) v"" C \ I CC1 ,-- Cr) CO ,— Pq Cq C.,/ PC1 C1/41 b H ,— PC1 en I A3 B2 r" — A; E - 33 Liite 2. Kevätvehnän koetulokset Mietoisissa 1 n - - - - - - - K o k e e n n i m i H e ik k o it o is e n ke v ä tv il ja n k ä yt t ök e lp o is u us k y lv ös ie m e n ek s i T u t k . k s . L O U , M ie to in e n T u n n i s t e 0 01 1 2 8 8 03 T u t l , . y k s . 13 K o e 05 6 vu os i 88 K a s v i k e v ä tv eh nä - 13 Ma al a 'i H tS a 25 _ . ._ . _ ,. .. .,_ _ — _ _ vi lj .l uv u t p H 6 ,6 C a 2 34 5 1 1 2 87 P 1 9 ,9 M g 3 6 9 La n n o i t u s N 09 4 P 0 2 8 K 02 8 47 0 Y v K ( 2 0 -6 -6 ) _ .. . E s i k a s v i H e rn e 21 K y l v ö p ä i ‘ -: 1 4 / 5 1 9 88 M i t t . t u l . p v m ' 1 9 . K o e k o r j a t t u 18 / 8 K . ä s i t t e l y t K o e m a l l i o s a r u u t u 1- -- 1 K e r r . ii ..-.. - -; ,,, rI n t 1 1 1 0 • J yv i ä J y v i ä T a l v i - 2 K a s v u T e h . 4 L a k o 5 6 T j p 7 h ii p 8 y a l k ? S a k o - Ö r a a t 5ä h k iä s a t o 9 / kp l/ t u t u h c ' a i k a t i l a s . u s , k : 5 . 7 N l u k u kp l/ r m k p l/ tm g /r m tä hk ä tä hk ä 1 c m 0 Cq i:C1 Pq Pq CSI Ln N Ln N O'N N ,-- CO . C) 01 1-•••• . C) ‘— 01 n eD Cr% en in en -0 Ln •• 0 Ln cn tf) r--- [II tf) ••..1- C7') -.1- N t.r) -.1- en s.0 Cfl csi N .0 N N Ln 'N lf) 1"--• ..,, cn r-••• r--- 0 r, oo en ••••,1« c) cs Is •••..1- en cs /I •••1- en , f•-• r, r, oo Ln 0 10 09 10 0 9 10 1 8 cr% cs Ol 80 1 0-‘ r••• 71 35 5 0 35 2 0 0 Ln en I 0 0 1/ 4.0 0 0 .0 0 1-1 ._._. 0 Ln r••• 7. = I ” 45 0 PQ PC) 1 A 3 B 1 1 PC1 Cr) = Liite 3. Kevätvehnän koetulokset Kokemäellä .. . . ., i' ' K ok e e n n i m i H e i k k o i t o i s e n k e v ä t v i l j a n k ä y t t ö k e l p o i s uu s k y l v ö s i e m e n e k s i Tu t k .y k s . S A T , K o k e m ä k i -V y ö j : : : Tu n n is te 1- 7 . 0 - 1- 1 2 8 8 0 3 Tu t k . y k s . 1 4 K o e 6 1 0 Vu os i [ 7 .3 : : K a s vi k e v ä t v e h n ä 1 1 3 1 Ma a la ii s h t H s 2 1 , V i l j . l u v u t o 'rg 5 , 6 C a 0 8 7 3 K 1 5 8 'I D 0 9 , 7 Mg 11 3 L a n n o i t u s N 0 9 0 P 0 3 9 K 0 7 3 Y n 5 6 0 . . _ . E s i k a s v i k a u r a . 15 Ky lv ö p ä i v ä 1 8 5 1 9 8 8 M i t t . t u l . o v m, 15 8 19 8 8 Ko e k o r ja tt u 2 3 / 8 K ä s i t t e ly t 1 0 / 6 G l e a n + R o x i o n 0 , 5 l i h a K o e m a l l i o s a r u u t u L I Ke r r . . • cv cv cv s.0 cv Cr) cv Ln cv cn >.c, . o r-- Ln . o (3-> r-- . o oo r, . 000 c> r, . s.o r-- . c> 01 0 ...1- co 01 en -,..1- c> 0% tn -..t o 01 s:> cn 0 0, crN en o 0, r---en -...1- ,.0 ,.0 r", r's LI") ,..0 ...1 \ 0 tr) o1 ....I- Ln 1 /4.0 Ln CO 0 Ln -1- ....t co in Ln Cr) 01 ,— --i- 01 r--- cvcv 'X) 0-> r---- co C \ I r--: cr> (-'1 cr> co C`J 01 IN 00 0 I, ,,.. C \I 01 .< ',-- 0, '-- (31 I, 0 0 01 - n Ln 1--.. n Ln r, n ....i- r, n Ln r, 0 n Ln....1- r, k.0 n r, r-- cr> est co r-- cv cv c> cn o‘ ,zr> cv r-- o en oo c> Cr CD o ,— r-- 0-> r-- cr> 0 c> ,— r-- cr> r--o-> oo o ,--- r, r, CO r- , — cv 2 10 21 10 39 10 39 10 39 o-> cn o ,--- c:r> co cr, co ,— 0', ,-- cr> L—• cr> ,— cs cv 01 in 01 co 00 cs> 00 Cr) Crl 2 9 2 0 1 8 4 1 32 0 0 0 cr, C•4 Cn 0 co CD Cr) 0 CD Cr) 32 40 r A 2 B 1 ; H uo n o 6 0 0 Ln r, 00 A 2 B 3 I " 4 5 0 r A 3 B 1 I H y v i n h u o no 6 0 0 0 Ln r-- = r A 3 B 3 1 " " 4 5 0 cv 0a1 cv 00 cn ..=:C Liite 4. Kevätvehnän koetulokset Mouhijärvellä: i 9 1 0 5 ä h k ä — J yv i ä J yv i ä . 2 4 5 6 T j p 7 H i n 8 V a l k . % O r aa t T ä h k i ä s a t o g / k pl / T a l v i -- K a s v u - T e h . L a k o P i - t u h o a i k a t i l a s . t u u s 9 /< ' : 5 . 7 N l u k u k lA / m m k P V n n g / r m t ä h k ä tä h k ä c m 1 I 1 _ _ cn ,--- c) cs.1 r--. ,-- oo ,-- cn I, C) r-- ON CI en SS C) co IFN C) en C, en 00 C) en Cn C, en ON .....1" c-4 c) r•-•-...1- ,..o r--. tr) cf..) -..t in ....1- .....1- ....1- r--- ,..o crs cn ,-- esi C•1 o•N ,— C•1 c) ,-- C•1 1"-- cp C•1 Cn C \ 1 C•1 Cr, 1.1") C•1 r•-.. C•1 Cn n ,•-• 1--- (V n 0 N. 1-•••• n CO ,..o CO n 00 k.o 1--- . C \ I cn ,— . en cn c> ... C•1 cn --1- 10. C•1 r-) , ...i. CO cn 01 ,-- 01 (V 00 0 0 0 0 r-- cr, r-- cr, r, (7, r, cr, a-N -.1- ,...1- 01 01 ,i--...i- 01 ,— c:n -...1- cs‘ r--- cr, cn co c) Cr, C1I 31 00 CO (r) 00 lf 1 C•1 A2 B3 I " 45 0 1 H yv in h uo no 60 0 1 1-r) r, 00 in .....1- ,— Pq m <4 csi Pci cf) <4 cn Pc1 cr) <4 Tiitc. 5 Kevätvehnän koetulokset Anjalassa 0 1 5 0 0 Y tr 1 I 8 8 1K o e k o r j a t t u 15 / 8 1 3 4 5 ö . 7 . C 9 1 0 'r åh kä - J yv iä J yv iä T a l v i - K a s v u - T e h . L a k o T j p V a l k . S a k o - O r aa t T å h k i ä s a to g / k pl ,/ l ä m p ö - . t u ' t u h o a i k a u s 5 . 7 r'; l u k u 1 T 1 / 111 11 k Pl i r m 9/ rm - t äh k ä tä hk ä c m 71 0 51 3 0 ,8 7 7 ,0 1 4 3 36 5 5 7 56 . , , 1 7 H ei k ko it o is en k ev ä tv il ja n k äy tt ök el p oi s uu s ky lv ös ie m en ek si l u tv .. y k s . KY M , A n ja la V y 1 P i ,j ,.-- W ul - .._ ('3 --, ni R, Ln --.1- cs Ln N k.o Ln --I- N .....t ,JD in CD ...I- in LI-) •••-• en •••• Lin Cr) Ln 0 V) Cr) •••1« 0-, --I- en -...1- cn N en cn cs Lin cn en --..1- en Ln N rn on on N Ln ,- e<-) •••.,1. C . ....1" — 4, ' in *- ••1 Ln 'l N IN in 'L ,..0 II% Ln ',. O'N 4'1 Ln "4. Ln dl% L.r) C 1 c00 I, 0 . ("'") 0, CS1 n 00 n un N n Ln N 0 ,-.0 N NO r•-• r-- 1-•••• s.0 N ,..o N N 0 cn 9% I' 0 IN 0 " N 0, Ln . a\ N r- . c0 N *0 r--- en en en cn N N 0 ,0 Cll - › +-1 0 0 c0 N N Ln ,-- in CO ..t C7N ..1- CO --..1- 0 in 0 Ln :ni › L a n n o i t u s N I 03 E > n 1-, 0 0 0 0 0 > ,J) .c -1-, 4--, 00 1 cc CO N N. cr> N N N N N o m Lr co cs ", -__ 00 en N. 00 s- 16 8 0 1 10 6 1 13 9 0 87 I 12 8 0 8 0 1 0303 - c0 01 r•-• U.1 0 CL :CU > ., wo .. 00 00 CrN ' h. Ln ,--. • Ln N Ln ,_, >, 14 00 1n ••-• 12 9 0 0 ,..0 .--- w ..., ›. 7 ". 75 — T T ( _._ .._• :1 I-- .0 II) H uo n o 60 0 0 u-1 0 Ln 0 0 u 75 0 1 0 in -...7» ".: T u n n i s t e 10 3_ 0 : 1 1 2 .8 8 _ 03 [ E s i k a s v i H er n e ...1- N. ....1- s.o ra 0 0 in f. 4 ..-1 fo. , 4-, 7 > .--, , P0 :31- P:4 PIO A 2B 3 c < 1 A 3 B1 I A3 B2 XI T -; V1Ttrc'l,nin lenpful nkRet Laukaalla L k ev ä tv il ja n k äy tt ök el p oi s uu s ky lv ös ie m en ek s i T u t k. _y k s . KE S„ \ L au ka a vy öh 3 T u t k . y k s . 1- 1; - ] K o e 13 51 V u o s i r 8 {- K a s v i k ev ä tv eh nä 11 3 I Ma a l a s i H tS a 22 40 0 Y n It 88 K o e k o r j a t t u 18 / 8 . -1 2 3 4 5 6 7 . 8 1 v 1 k 9 1 1S hk ä 7 J yv iä . J yv i ä " I K a s v u - T a l - 1 . 1- " c ) P i - T i P " P ' X g / P 1 / ' 3 S a k o - O r aa t 1S h ki ä s a to l a m p ö - s g t u h o a i k a t i l a s . t u u k c 5 . 7 N l u k u k Pl A lm k Pl / n m g/ nm t ä h kä t äh k ä c M ' i , N ,— ev Csi ,—• .-- Ln CV CV ',-- CV Ln 0 N C) L.n C., 0 L.n C, r--. 0 Ln 1"--. 0 ,..f) 0 r•-• 0 n (V • C. Cr) n cv CV • I, N CV V, 0 CV I, CV CV Ps ---1- 11, •••.t o .....1- -1- ...1- tr) ir, N. csi .•- en co en c) Nl c, ,...... ,- ...i. csi , c) Lr, co cf., c.] , c, ,. Li') c., ‘— N. cv 1/4.0 ,..o cv CV L.n C,1 ,— cn CV -.I" ,— (V 1/4.0 ' CV ev Cr) CV ,..t CV CV Ln o ,-- CV .— Ln CV .,— .— CV .,—. ‘—• CV ,-- N. ,—, ("V c ,— 1-, s- . L.n ,-- ,.0 N Ln 1-.. c> u-) r-... in r... Cr)....1- h. 0 N. CV L.r) 1-.. (71 cn r-.. CO csi c> i 88 Mi tt .t u l. pv m1- 1 6 / 8 [1 9, cv ft cn co II en cn en rt ...1- cn ,-- Ph eN,1 en L..o es en en N P en cn en P, en A., Ln en r 11 2 ,— r•••• cv N. N 1 /4.0 co 1 /4.0 L.0 1/4.0 ,..0 1/4.10 1/4C 1 /4.0 01 V) : 0 0 0 0 0 0 0 0 r•••• cs r•-• cr, -.1- ,- — -i-— ..••• 1 0 2 6 1 10 7 9 10 4 4 10 53 CV 01 N al --I- 01 --I- 6: k.0 ON N 0 e— 00 61 0-‘ 01 cn Lf 61 n CO ,.0 01 in 01 ••-• 01 0 01 cr) 00 23 70 1 75 I 25 30 1 80 I 00 ,.0 > ,-1 to3 s.0 0 .— 0. :0 > .—. ,.. 0 . CV 0 cn 0 0 0 en 0 CO 00 cv 0 st CO cv 0 s— 1/4.0 ev 0 ',I- CV 0 tn C:) tn ...i• H uo no 6 0 0 I 0 Ln N. 0 u-L -...t 0 0 L.o 1 II 75 0 I 0 Ln ....1- N. -11 ir ' K o k e e n n i m i H ei k k o it o is er r in r- If n -l_ n i 1 2 R R _ 03 1 o 1/4.0 [E si ka sv i oh r a N 0 0 .4 0 r-1 A 3B 3 1 . " . ct3 ' cr, •• Ln FV il l. lu vu t p H I 1 Pci - ,--• 1 <4 PC1 ,--- <4 -- I00 N <4 C 'sj XI N <4 el N— Pc1 P21 N Cr) <4 <4 Cs1 Fq Cr) <4 -° t Jokioisissa . . .. . . .. . , 9 T å hk ä _ J y v i ä J yv i ä r 2 1 7 V 1 k 6 % K a s v u - W i • _ 3 L a k o 4 P i - 5 T .i p 6 N . p a • K a u - o r a a t ' M k - - I N s a to g/ kp i/ r a n k pl / r m k pl ,/ r m t ä h k ä t ä h k ä .l a m p o - % t s 9 k g g / r m 6 . 2 5 N k u o r i % a i k a t i l a s . c m . - - 1 -..1- Cr) N Cr) N ...1- , CO N n 0 N n --.1" i..r1 n 0 e 0 6 3 ,5 11 0 , 1 1 I 5 6 5 3 1 6 3 ,8 i 01 n 01 Lf1 ....- 01 C) 01 en , --- ....1- -..1- -.1- en -- 01 0 ,--• • N 0., Cr) r-- .., r•-• cr) cr, ..., r-.. en co .. 0 en co r-.. Ln r-. Ln 1"••• CO ,-- N N CO .....1- I".•• ...I- 1--, ,— N ,— 12 6 1 i.f) ,- 5 30 0 1 0 N Ln Ln 0 Cr) o Ln H y v i n h u o n o 5 0 0 1 1..r) ,..D 7. 11 It 3 75 • 1 V n L c . m n n i m i H e i k k o i t o i s en CO N P c ; L - n c w i L a i d un n u r m i I K ä s i t t e 1 y t 7 / 6 2 l i h a A ct r i l / A 1 1 / b n R o w i ?.n t ] kI H u o n o ,-- <-• 0 1---• n Ln , L y ö — 2.r m m ( a t u en o ' = c., .4, .L., = › = . .---, c ,— esi Pq Pq .,— ,— en t:i: ‘—• ,— P21. ei c•I Pq est en Pg — Pct c:::') N t=q • c.:',1) Cr) Pc1 Cr) Liite 8. Ohran koetulokset Mietoisissa r ( - - P 0 2 8 _]— (- ; 8 I 4 70 Y vK ( 2 0 -6 -6 ) / r i a t t u 2 / 8 • L_ c_ w .. •• J y v i ä J y v i ä g / k pl / I . t ä h k ä t äh k ä , 1 1 1 K < n k p p n n i m i H e i kk o i t o is e n k e v ä t v i l i an k ä y t t ök e l po i s u us k y l v ö s i e me ne k s i T u t k . y k s . L O U , M i et o i ne n Vv ö hr ;-1 . Cn ...3 — CrN es1 Cr) C1 /41 1"-- C1 /4I 00 C1 /41 r-••• C1 /4.I N Cr) Ln Cr) L-.1 Cr) 1 ,6 6 [ 4 4 ! K o e m a l l i o s a r uu t u Cri C) C) . r..... Ne C) Ln 61 C.) ,— C) e— 61 C) e— e— e— en ,-.. CO C) ., 4J .,... I utr r.r-) e‘r , " 1-n— 4 6 ,4 1 C`4 ...1- 4 0 1 3 8 4 0 , 8 1 24 2 5 33 , 8 1 .. -...- .1 -.,1- Le) esr --- eq 4 0 1 4 8 ,3 1 " 0 -.1- 0 e‘r , :4fi ..,...: N. Le) r.r-) — -i- Le) en -...1- -4- C -C 0. 4- !R = 0 9-1 o. Cr) 1.0 ....t en cr, cx. . • - c c c_ ml ca 0 Y r- = _Ne et) • = -• *C,, (r, N M tO R3 ,-1 ,4 0 •-• > U) CO Y ,......... 1-.... Ci. x -. CO 1 /40 (1") 1 /40 ce) 1 /49 co 1 /40 0 1 /4.0 0 1 /40 -.1- 1"••• cn r-- Cr, cn 1/ 40 CD 1/ 40 a. 1 /40 en 1 /4— .....1- en c.( 1 /40 en r-- c.r) cn 1 /40 ...r) en CO crl en Cr) 1--. en C:, r-- en 1 /40 r-- cn Ir) co .-. 0 o 01 1— N 1 E CO 01 0 1— 01 -,1" 77 71 —3 69 tu s E > Ci. • —. 4-, 4-, 4-, ,4 1.--1". 0 _.Y M 0 00 C) e-••• en a— CO C) e— en ,—• 00 0, e•-• 00 - 3 1 1 K a s v u an po — a i k a t i l a s . 7 70 7 7 0 I 7 70 P- 77 3r - 1 7 7 0 7 8 3 I 03 u-) CO r-- -...1- 00 7 5 8 5 8 I CO 0) 0 7 7.---, 01 • CO ,.0 00 1 /40 CO 1 /4.0 0', 1 /40 ' CO 1 /40 cr% 1 /40 cr) r•-• -...i• r-- . r-- Lel 0 - 1 J y v ä s a t o K g / h a S i t a i 1 0 0 ,c— , 0 C. — c0 0 "c— 0 0 — 0 CrN ,— 0 — Ln co e‘r 0 — '.o. — — o > .., :03 N. C1 /4.I 0. :o > , C 00 ON (`q 2 9 9 7 1- 3 2 1 0 0 r", 01 C,1 C 1— C:) Cr) 0 C") V) C1 /41 3 0 5 0 1 3 4 6 0 1 0, >., _. 1— K y l v ö K y l vö - s i e me n e n t i h e ys K o o d i l a at u k p l / m2 A 1 B 1 I H yv ä 5o a , rn esi ,.0 : te 37 5 1 H u o n o 5 0 0 re) C•1 v:, - 37 5 ! H yv i n h u o n o 5 00 if) c-1 1 /40 Z , = c.r) r-- Cr) Z Z crl C1 /41 _ 1 0 3 0 1 12 88 1 -.1- Cr) ("V r c i k a s v i H e r ne 4-, >.. ..-4 03 3 4-, c. • .-1 :21 na %.0 x 4-, 7 7 0 ,--, c • --, 0 • . ?. e•SI P=1 '' ... en P:1 ‘—• • ,-- p:1 C \I C.4 Pc1 Cr) e£1 r— P1 rn N Pci en 0,-) Pz1 en L. 0 CO ?s7-- iite 9 Ohran koetulokset Kokemäellä , K a s v u 1 h. .. L a k o 4 P i - 5 T j g H l p 7 V a l k B O r a a t Tä hk iä . l a m p ö - t u u s r a n a i k a t i l a s . c m k g 6 2 5 N k u o r i % kp l l/ rm tä hk ä tä hk ä /r m kp g/ rm Cr) Cr) c1/41 Cr) . . . .. , 0 ON ("Nl ....1" 0 ON C1/4I ....1- 4 3 I 50 1 4 2 ,0 1 0 n 1/40 Cr) -------.- 1/40 Cr) Cr) Cr) C1/4.1 CO . o oo . a1/4 r--• . o•1 /4 ...1- . o ,— ...i• 0, CO Ln 1 /4.o n 1/4.0 Ln en n r•-• in 1--- dN Ln ['I 1n deN r, en --I- • cn en a1/4 n cv en oo n en en 1/40 r-- C1/44 r--- en r-• oo. 1 /4.0 tt) en tr) cv en cv -- cv , 1 /44) o co 90 2 1 90 2 1 90 2 1/4.0 N. I--. 1 /4.0 1--, . . in co co co -..1- cr1/4 80 , 1r n 4 1- n i q p n 1 /4o — :0 > .-.. >-, , o C•I Cr) 30 5 0 o C1/ 44 Cr) 0 00 C1/41 2 7 47 1 0 ,-- Cr) 26 70 4 Ly ö - Ky lv ö em en en ti h ey s n i - 1 1 /1 11 2 L.C) r-- en r. 0 o in 0 0 4 0 r-: › >-, !ft cv 1/40 = :.-. L.C) r-- Cr) Z :-. if) en 0 ul in 1 /4.0 cn ,-- ,-- co ) L) 1 i 01 Ln 0 g o ) =ct : ..-. -I--, 7 » •—/ -, .--. V m ..:: 0 ', 1:10 - — <1 cv irt csi ,..0 tr) r•-• H u o n o 5 0 0 I irl esi cn u-) 1--- 0 0 0 0 4 H › Ln C•1 = Le) e•-• z.. = . ,- PC1 N PC) e cn Pq ,— Pel N PC1 CV Cr) PC) CV e ‘— PC) Cr) Csi PO Cr) , Cr) Pc1 Cr) — 0 Liite 11. Ohran koetulokset Anjalassa 7 :3 7 a'? 0.) Li) ,-i 4J ,-1 0 r-i C1) ., E C C 03 a, o Y 4, 0 -0 G., ...-1 4, :e3 ., —I H y v ä 5 Q O - 1 ,3 S 0 - 4 00 .- 0 3 5 3 2 ,0 5 6 ,0 1 6 ,6 • 5 5 4 7 _ 6 2 5 13 1 0 9 5 6 3 0 34 3 0 ,8 5 6 ,7 1 6 ,4 7 1 4 1 3 75 1 3 30 9 7 6 3 0 3 6 3 1 ,0 5 6 ,2 1 6 ,5 4 1 3 1 H u o n o 5 0 0 1 2 1 0 8 8 6 3 0 3 6 3 3 ,4 5 6 ,0 1 6 ,3 4 2 3 4 6 2 5 12 5 0 9 1 6 3 _ 0 3 5 3 1 ,3 5 6 1 6 . 1 6 0 4 6 Q) 3 6 I , 3 5 1 1 e-1 en co ..- en ...t -- ..o tr) 4 0 1 32 1 . ‘,C) —, . Ln -- . Ln ,-- . in .— 7 Hi p Va lk . kg 6 .2 5 N CrN . in Ln C . en Ln ',— . cn Ln ,-- . en Ln — . N Cr) C . --1- en Nl . Cr) cn 01 . ...I- en , kr) en N en CV en --„1- en o 0 0 0 6 3 1 _1 6 3 I cn en ,..0 , K y l v ö - K y l v ö - j 1 1 s i e me n e n t i h e y s Jy vä sa to K o o d i l a a t u k u l / m2 K 9 / ha Si t a i Cr) 00 ...„1- Cr, cr) 01 '- Cr, .7 1 71 7 7 1 • 0 0 cr) 0 00 CV 12 5 0 1 Ln 1.--- Cn H y v i n h u o n o 5 0 0 .1 1 6 2 5 Ln 1---- en G W 1 0 3 0 1 1 2 8 8 _ 0 3 1 en Kä si tt e ly t a 1 t n + R in co / 0 ni (...) V") . ‘.0 W 5-1 , 10 M _:£ tf. La_ ‘— P:1 ,— CV P:1 ,— Cr) PQ ,— ,— Pc1 e-1 N Gc1 cs.1 cr) P1 csi ,-- 00 en N XI en Cr) P0 en . 03 1/2 ..-1 c I---- 4, 7 —• • --, .-. 7 ......., Liite 12. Ohran koetulokset Laukaalla Cs1 , 40 0 Yn c_ 3 4 7 8 9 K a s v u T h . L a k o P i - 5 T j p H i p V a l k . l a m p ö - 6 % t s k g % r a n kp l/ rm kp l/ rm K a u - O r a a t tä h k ä tä hk ä '1 hk iä I hk ä- Jy vi ä J y vi ä a i k a t i l a s . c m 6 . 2 5 N k u o r i % V a n 01 ;co , M l I K 'K ok ee n H ei k k o it o is en k ev ä tv il ja n k äy tt ök e lp o is u u s k y lv ös ie m en ek si Tu t k . y k s . K E S . La uk aa Vy ö h 4-b ..-. . — ro ccs ro 0 ,8 01 23 I 0 ,6 8 21 2, 14 6 3 L l d K o e k o r ja t t u l co , • ' K ä s i t t e l y t 10 /6 A ct r il S 2 ,5 l /h a + R ox io n 0 ,5 1 /h a Ko em al li o sa ru ut u k.0 o0 r-- c0 00 n c‘r OC) n e-q r•-• 1n CV Csi n ,-- 01 n C',1 Cr) n C•1 0 n cr) Cr) ...1- ,-- c‘.1 Cr) ,— cr) Cr) ...1- ,..0 Cr) CT --I -..2- Cs4 C•sl cn ,..0 Cr) 20 Cs1 Ln 0 Q .,— ‘.« cs CYN ,—. Ln ..- CD 0-, ,,l- ,— cl k ,4 0 .. > ,) co c‘l n p ,.0 r-- n Cr, 1n 0 en 0 .0 Ln en 0., Ln co n ...1- LL c-si n l-r) Ln cn n ...1- . In CO N 0 cr" .--' o_ o -.1- en c‘.1 C•1 Cr) 1"-- Cr) c-r) ,..0 Ln cr) N. N c , r-- N c.,-) r--- cn en V., c> r-- -...1- co -t oo -...1- 01 ....1- ,-.- -....1* 0 -1' ul e") I L a n n o i t u s N 1 88 1 M it t. tu l. ny mi 0 0 0 0 0 0 0 cs VD co • 0, k4) co 0, ,..0 co ON ‘.0 oo Cr.) 1-r) O'N Cr) Ln Cr) Ln cslco Go Ln ('4 • V) 0 7 7 71 = Lr r--- r--- r--. I,. r--. r-. 8 7 r--- co r-• oo Lt -__ ,..0 Crl CO 0.1 CO r-• 19 10 I 8 3 I 1"-- C1) o 1:1- :(0 > ya .— ci_ :0 > LI) CV C-4 1 9 8 0 C`4 C•1 C•1 CO CO ,-- Cr) 00 ‘--- 16 2 0 1 v) .s > .c 4-, i___ Ln r-- cn A 2B 1 'H u on o 50 0 A 2B 2 I " 62 5 I A 2B 3 1 " 37 5 1H vv in h u on o 50 0 1 " 62 5 Ln 1--. cn - - Cs1 r•-• --.1• _ . T; nn O 3 O 1 1 2 8 8 _ 03 1 cs 9 ,,:i clz! k - - - - - 1V i 1 i.1 u y u t 011 1 ,- . •-• › v) ez) , . LLJ P0 .<1 CC1 cn <1 Csi CP cn <4 Cr) CO cn - CO Cr) , Ti e tu e tu n nu s = Liite 13. Ohran koetulokset Ruukissa po is u us k y lv ös ie m en ek s i Tu tk .y ks . PP O \ R uu kk i Vv öh . 1 , V u os i K as vi o h ra 1 4 jM aa la ji H H t 1 i_ ....W ....4.: 1 4 _ Mg l 0 4 0 La nn o i tu s N 0 85 P 03 0 K 0 6 0 50 0 kg Y n / h a 5 19 88 Mi tt .t u l. pv m 4. 8 19 88 Ko e ko r ja tt u 1 8 .8 ., 23 .8 . ,- -- . 3 4 • 6 7 " , 8 1 9 4u Tå hk ä - Jy vi ä Jy vi ä La ko P i- T jp H ip Va ik . .1 (a u _ O r aa t sa to g / k g / Ka sv u Te h . ia mp ö— % tu us % ra n kp l i n n k pl i n m kg 6. 25 N ku or i. c m ai ka g/ n n tä hk ä t äh kä - • • 1 • , - - n UI ' IFY .....t ON UI P, UI 0, Ln P s.c> I, 111 r-- P, o'N LI L.o ON r.-- Ln -.1.• 0, co In Irl gIN co LI CV P, r-- Ln C•I P Li-) Ln ,40 I, „sp Ln Cr) IS (r) Ln. -N . en en -.1- . Ln en 0-, . in en en . u-) -....1- en -.1- . en Ln . en en o . — (-n Ln . --.1- en , - •0 co c:r„ ,..0 Li.") r-- N. c0 en 1 /4.0 Ln Ln in Ln -...i• -I' 00 co 81 5 tr) c0 co co co Ln 1-- co c0 co (-4 r-- en rn N. r-- en r-- -1- r--• ,-- OC) 80 81 R 1K ok e en n im i H ei k k o it o is e n k e v ä tv il Ia n k ä y tt ö k e l: • • ' t ...I- > CV CD ,-- Crl CrN Cir .1 Cr‘ N. 1/40 0•N Ln CO (-4 C'N ,— 61 Cl) 0 CL :IV ,-1 :(0 0- :0 > --. >, , C,1 Cs.1 Cl") 01 0 0 10 1/4.0 Cr) 0 01 C•1 CO 0 r-- Li') Cr) 28 20 3 4 50 0 V) 0 cr) 3 3 10 3 2 70 I Tu tk .v ks . Ln '.0 1..n r-- Cr) H uo no 50 0 62 5 " t t 37 5 C> 0 irt 0 0 ,• .r. › Ln (•1 ,.0 = 1 II " 37 5 M ,- -.I- Cr) 0 00 CO CV ,-- ,-- 0 0 , 111 lE si ka sv i n e ru n a ., 4-, >, .--1 4-, 4--, . m L., . - --.1- • Irl a, 4-, ul . Csi P:1 ‘— Cr) P:1 ,— ,..— fzi CN r A 2B J 01 PI:1 C‘I ,— P=1 C.r) C•I PA C.<1 CO ccl en • L re Liite 14. Kauran koetulokset Jokioisissa 03 00 4.) 0 R e h u v i l j a t L a n n o i t u s N 03 CO r•-• esi kr" C/) Cr) co co Lfl Cr) 0 -0 • 0 :CU 0 4-I . •-• 5 0 0 k g / h a , Y R K o e k o r j a t t u T 44 1 1r n4.1-11 1 elle qP Mipi-ni qissa. M I 1 K H e i k k o i t o i se n k e v ä t v i l j a n k ä y t t ök e l po i s u u s k y l vö s i e me ne k s i T u t k . y k s . L O U , M i et o i ne n V y ö h . 1 1 1 T u t k . y k s . 13 K o e 0 58 8 8 V u o s i K a s v i k au r a 15 M a a l a j i H t S a 25 K 28 7 p 19 ,9 M g 3 6 9 L a n n o i t u s N 0 94 m 02 8 1 0 1 1 02 8 47 0 Y vK (2 0- 6 -6 ) . ..,- . 0 ,8 5 2 9 I L.r) N 1/4.D N C1/41 N 1 /40 N ,-- cn 0 c,-) / cv r--- . 0 en r--- . 0 cv s.0 I, 0 ,.C) r--- • 0 en o'N . 0 CO co I, 0 CO 01 ,-- -1- Ln 0) r--- en oo n 1/4!) cn co 0. 0 cn LI) cn ‘10 cr) 32 31 1 3 4 ,3 1 ft 00 en • en N CO cn ...1- N ,— II) Ln --..1" 0 ,..D c+-) tf") 0 ,..0 Ln cn 0 c•I 00 -1- Ln n 0 Ln 1--- n tJ 0'— ,— n irl ,— dis 0 Ln-.t c'4 11. CO r--- • ON .../. oo • 00 -..t. 2 7 K a s v u — T h . 3 L a k o 4 P i — 5 T j p 6 H l p 1 a m p ö — % t u u s a i k a t i l a s . k g c m co 111 CS CSI r•-• n 0 en csi n 0 Cr) -.1- n C) rf) Ln • 13.1 C \ I 0', • Cr) C.,1 — • ,— rn co III -.I- Ln Ln II) ON Ln N- Ln ON Ln Cn 1.1-1 en Ln en 0 en 00 1-- ..i• co 1 L im 17L 1-- --I- co co Ln co o 0 Cr) c:N co . • . •- — 7 Liite 16. Kauran koetulokset Kokemåellä M l IK Ko ke en ni mi H e i k k o i t o i s e n k e v ä t v i l j a n k ä y t t ök e l p o i s uu s k l vö s i e me n ek s i Tu t k .y k s . S A T , K o k e mä k i Vv ö h . 1 Tu nn is te 03 01 1 2 8 8 0 3 Tu t k .y k s . 4 Ko e 61 2 Vu o s i 88 K as v i k a ur a 1 1 5 IM a a la j i sh tH s 21 .— vi lj .l uv ut p H I S I Ca 09 02 K 1 2 4 P 1 2 M g 12 0 La nn o it u s N 09 0 P 03 9 K 07 3 Y n 5 60 _. ... _ _ E s ik a s v i k a ur a 15 Ky lv öp ä iv ä 1 8 / 5 19 88 Mi t t. tu l. pv m 6 8 19 8 8 K oe k o rj a t tu 1 5 / 8 K äs it te ly t 10 / 6 G l e a n + R o x i o n 0 ,5 l i h a K oe m al l i o s a r uu t u rn Ke r r . \ . c,) 0 cr) r•-• Cf1 N 1 ,3 8 4 8 0 --1- 0 -.I- ,— -1- 0 -1- ,- --i- 2 4 I 2 9 14 0 , 0 1 .1 IN Ok . , r-. CO ,-• Cr) l'-' cn 'l Cr) CO 1/4.0 1/4.0 r•-• u1 0.• CO N 01 CO N ,.. 0 Cf) . 0 cn ft 01 N 01 01 r•-• 01 -.1- 0 01 01 tfl 1 95 7 1 5 ] 8 2 I 9 5 7 in iiinuuii 8 0 I 9 3 6 1/4.0 Cr) 01 83 I 9 68 0 CO C•1 CO I 8 5 2 9 9 0 1 7 8 ...I- CO 31 0 0 I 81 0 V) r-- c-n rn csi 1/40 Ln r--. cn 1 H yv i n h u o n o 5 0 0 Ln c.1 1/40 Z Ln r•-• Cr) Z C1/41 CO Cn f:C1 ,— PP (:: 4) N P:I 'C Q Cn CO Liite 17 Kauran koetulokset Mouhijärvellä 6,9 73 7 , - 4 T ä h k ä - 1 J y v i ä J yv i ä K a s v u 21 ? h . ; 5 • 6 — 7 1 4( 8 . 3 L a k o T j p H l p V a cy a p s at o g/ a m p ö — % t u u s r a n k p i / r m k p / k m tä h k ä t ah k a a i k a t i l a s . c m k g 6 . 2 5 N k u o r i . K — 9 O r a a t T ä h k i ä g / n a . • I - N N V9 N Li') N . N ,..0 ON 0 0-1 ,..0 IN 0 C:r) ,...0 ON 0 1 3 9 I 6 0 1 37 ,4 1 41 3 7 25 , 4 1 CD. 0 ...t \I' r-- c‘.1 24 ,7 1 en ON r--- ON ....t C \ I .....t CN N. -1- -1- Ok en Ot Cr) ONL cn ,— r--- ., N r--- r--- u- -..t -.1- -.1- ...o .., N cr, .., N r--- ., N 09 co 01 cr, Ln 0-, 1-n 0 en r--- cr) r--- cs ,— 1---. cr, -...i. cr, ....1.. crl -...t cr, • 88 86 r-- co • co it o is en k ev ät vi lj a n I Lf) N v) _. ›.-. ..,4 .)_) = en 0 co co r`•• 01 0 )c, > .--. k . r u is k . J y v ä s a t o CJ -...1' 0 Cr) 0 N 39 90 0 C,) ! 0 ; -1- 0 ,..0 33 9 0 3 2 90 .—_. oc3 0 1--. o -.1- I ,-- -...1- cn en ,cn e'l .: --.1- (,'") ) K yl v ö K yl v ö - 1 si em en en ti h ey s la at u ko l / m2 4 50 0 1 H yv in h uo no 50 0 :. - 37 5 . 0" 0: Ln . Ln es4 1 /40 t() r-- en tf ev 1 /4.o I, Lfl r--.. en L( e.) k.o en en (c) (-) ,--i :cd ..." cr) 0 x ca. $-1 ;-- •-• E .-1 C 7 w I—• •1)C Y • II) -I, 0 . ,-. (-- 4, 7 > 7 .--• •—, .—I > UI ca .j.0 r Lo 4, >••• —I 4, . -I 0 CU 4-- , L i s ä t i e d o t K o o d i r— Pq ...• <4 CS1 Pc1 ‘— <4 Cr) ,— Pq P:1 ,— CN1 <4 <4 . C,1 Pq <4. N('4 Cr) Cr) Pq - -. ,-- P:1 . <4 C's1 P:1 en <4 Cr) Pq en <1 ' - T4irp 1R Kauran koetulokset Anialassa K YM , A n j a l a Vv ö h . I I I [ v ö s -L e, r n p n k ,q i T u t k . y k s . K a s v i k au r a .. ...._ 1 1 5 , Ma a la ji H s S 2 2 2 2 / 7 1 1 9 1 _,± L I K o e k o r j a t t u 15 / 8 r- -- [ I K ä s i t t e l y t 8 / 6 G l e a n + R i p c o r d K o e m a l l i o s a ru u t u 1 4 1 K e r r. I 1 4-; .d n+ n W . .. : 1 , -1- ..1- .1- en ,-.- en 0 .1- 0 en N. ...1- .- u'' e•-• .1- ,- .1- N in ‘•-• ‘.o en en ...1 - 4 6 I 1 /40 1 /40 en ,..0 en ,-- cn --.1- N CO N CO N r, N Lin co N r--. N r-- N co N en CO N CO N N n co ,o—• 01 on r-- .1.— N co ,o—• CO on r-- e•-• ,- on co e— ,-- n 1--. e— Cr) n 1--- ,k— 0 ... CO ,1— ,-• on CO n—• . 1/ 4.0 ...1- n Le") -.1- . ‘.0 -.4- cn ,- n 1..n -4. .. [..r) ....1- r--. . 1..r) .1- cr, . ....t .1- - cl_ -, . ....1- . -4- 01 . r-- N 01 . r--. N 01 r5 co N r•-) on co N u-, n co N — . I". N cv . .7::+1 N co n r--- N co n r-- N o 0 ,- Le-) , r--. -t In .1- r--- -1- 01 -1- r-- -4- co -J- cr, -1- co -.1- co --1- . L a n n o i t u s N E > 4-, 4-, o-o ....1" 0 ...Y 03 0 0 0 © 0 0 0 0 0 C) 2 K a s v u - 3 1 1 l a m p o - a i k a t i l a s . M l I K • 1 K o k p e n ni m i N e i k k n i t a i s e n k e v ä t v i l i a n k ä y t t ök e l p o i su u s_ k _v : ) CO OZ) VI 0 7 :.., co 0 1 en en (X) CO CO 1, r-- ' • j Ln Ln Ln 0 Ln vp Ln v:p Ln vz, Ln v:, Ln v:) Ln 1/ 4.0 - o U1 :rc: > = -: K g / h a S i I t a i 1 Ö 0 6 9 0 1 8 9 1 00 CO ...1" 01 1..1 CO en CO 6 1 0 1 7 8 1 6 5 0 1 8 4 ,./0 CO Cl 1:1_ :0) . ,... o_ ...-o =, N CO t".. CO 1/ 4.0 0000000 -.1- e-. 1/ 4.0 1/ 4.0 %.10 6 7 0 • 50 =, • -:.-: = I— K y l v ö K y l v ö — s i e m e n e n t i h e y s Ko o d i l a a t u k p l / m2 C; o ., :_n :rci ›-. Ln N 1/ 40 = i..n r-- cn = A 2 B 1 ' H u on o 5 0 0 i Lie) N ,..o = Ln r--- en = ! H y v i n h u o no 5 0 0 in cy r) = Ln 1- cn = Ln en o 00 4 M o en o r- o cn ro (~) —t'.0 . }-1 cl) V i l j . l u v u t p H I > In 03 , . Lo.J 4-, tr - c c , 5- .-. PC) <4 C- I PC) <4 Cr) PO e-- <4 C \I PC1 C \I <4 Cr) PC1 c•' <4. e''' PC1 c0 <4 N Pc1 cn <4 en PC1 cn -, 0 c0 0 Liite 19. Kauran koetulokset Laukaalla Nl 1 I N , Ko ke e n n im i H e i k k o i t o is en k e v ä t v i l j a n k ä y t t ök e l .o i s uu s k l vö s i e me n ek s i Tu tk . k s. KE S L a u k a a Vv öh . 1 1 1 Tu nn is te 0 3 01 1 2 8 8 0 3 Tu tk .y k s. 19 Ko e 13 5 Vu os i 88 Ka sv i k a ur a 1 5 IM a a l a j i H tS a 2 2 Vi lj .l u vu t pH 5 ,9 Ca 15 2 3 g 10 2 P 9 ,1 tiq 14 2 La nn o it u s N 06 4 p 0 2 8 U 0 5 2 40 0 Y n Es ik as vi oh ra 14 - Ky lv öp ä i v ä 1 6 , 5 19 88 M i t t .t u l. pv m 8 8 19 88 Ko e ko rj a tt u 9 .- 1 8 .8 . Kä si tt e ly t 10 /6 A c tr i l S 2 ,5 l / h a + R ox io n 0 ,5 l / h a Ko em al li o s a r u u tu 4 K e rr . — . l i c ä f i e d n f - - t . , . . N—• 0 ,5 3 1 9 1 ,—. -- Ln . 0 0 ,5 6 I 20 Cs1 -....1. r•-• . 0 .....1- . o o n cr) n CO n CV n LI-1 ,i- n N- 0-1 CrI CO Cr/ C1I ,"— ,- C1I ,— N. tf) N. Cr) —• C,1 Ln CV r-, ,- 0 . CV C,I cIN C \I 0 1 CN1 r•-• V, C•1 (3-, 01 C,I n (,1 n C•1 n • 0 n Lrl CV n Ln ? 3 ,9 . cn In 5 3 ,4 1 5 3 ,7 1 , Ln ., cn LI ) , c-,-) CrN --t CO co 0 cn co CO C•J o CO CV In Ln --....i- CO -...1- --1- - 0 0 0 0 ,.C) ON s.0 ON ...t 0 ,--- ....t 0 ,-- -.1" 0 ,-- Ln co 1/ 4r) co ....i- cs -...1- crN ....1- crN ON ,-- CO ,— r-- CO r, r, in 2 3 6 0 0 ,1- ,— Csi ,-- Ln L.r) 0 0 0 r"-- ',-- 12 30 1 in Ln - H y v i n h u o n o 5 00 1 LI) C',I 0 Ln r, Cr) :-- IA2 B 2 cn c2c1 c-sl <1 ,— P=1 cn <4 c-.1 PC1 cr) <4 I A 3B 3 Liite 20. Kauran koetulokset Ruukissa 4, . , mi ca , 5 0 0 k g n o rm . Y - la n n o s /h a K o e k o r j a t t u 2 9 .8 . ,.., . . . 1K o k e e n n i m i H ei k k o it o is en k ev ä tv il ja n k ä y tt ök e lp o is u u s k y lv ös ie m en ek s i T u t k . y k s . PP O , R u uk k i Vv öh j 3 :,„ • ......, ._,.... 1K ä s i t t e l y t K o e m a l l i os ar u u tu 1 / 4 0 CO —, .- •--, IL i s ä t i e d o t CO :. ...., ,_•,,.., , IB m .-.1 La N .--1 f:14 X 4.1 CL:3 N t4 04 0 u.. i --, , eci ecs o _,c 0 en N 00 N N en -1- N 01 un en e1/41 CS, en N en en N un -1- N --I- en N 0 -.1- N 0 0 . , Ln 0 C''' CO -1- . %.C. ,-.• ,-- . 1/40 ,--• 1,- n Lin ,-.• -1- n r-- a- en n '.01 a. en 1 n Le) a- Cr, n 1/4.0 't- en n Lin ,- ,-• n '.0' v-- Y c" .--. CO M 0 en 0 , ..--.. 0- ,---. cn CO . , C \I --I" 00 . CSI ...1- -1- . ...t -1' -1- . r") st -.1- . CSI ...i' 1/40 I, ....1. --..1" N 0, C-r) --.7 c0 0, ',1- -.1" N ON rn -1' co 0. c0 CO N r-. CO N N CO N N 0 en . 1/4.0 CSN N -1- ' N en 0 0 en -1- ON N 0 0 en , et' $.4 Li") M 0 v, i .,-, = 0 CO 0 ,— 01 0 .-- 0N 0 ..,— r-- 0 ‘-• Cr, 0 ,-- 0-1/ 4 0 s— O'', 0 ,-- ON 0 ,-- c0 0 .,— 0 .-- . ,..t > ,J) ea L a n n o i t u s N M i t t . t u l . p v m .--7 0 .s ml 0 -J lel r-- ,-- c0 00 en 00 -1- Crl L1-1 0 ,--• CO ,-- C‘i ,— in . s e t 2dwer £ iä I ‘.0 CrN 9 2 1 CO CSI CrN .--• C,1 Cr, 9 2 1 I 9 2 8 _ I CO C'si Cr., 92 8 CYN en Cr, CO 00 CSi 11«) 05 CO CO 0, 0-, ..-I N 0 n W K a s v u — a i k a 1/4.0 r-- 00 87 87 8 8 1 CO r '8 £ 89 _ 1 F 1---N 1 J y v ä s a t e ts ml en d 0 ,-, C.N 0 .,-- 1 0 7 N Cr, CO Cr, un 0 ,-- Lel c0 0 CYN 0 aN o > co c, :,, > '" N N 1--- ON CD - 77 11 7 - 1 39 00 0 .....t CO Cr) 33 1 0 0 Cf) I./") M 3 7 8 0 I 3 0 40 3 2 2 0 0 LI') C.4 Cr) 1 T u t k . y k s . I K yl v ö I K yl v ö -1 si em en en t ih ey s K o o d i la a tu kp l/ m 2 H yv ä 5 0 0 • L.r) N 1/4.0 ” 37 5 H uo n o 5 00 I.f) N 1/40 H yv in h u on o 50 0 in N 1/40 II V I 37 5 . N E s i k a s v i p e ru n a .0 1 1 2 8 8 .0 1 r-- .. I- (0 n T u n n i s t e -0 3 V i l j . l u v u t p H 0. 0-- PI ,--- <4 CNI Pq ,--- <4 - Cn Pc1 ,— <1 ,- Gcl P1 N <4 C,1 PC1 PCI eri