VA KnixA-\ VUOSIKERTOMUS 1991 ESIPUHE Laitoksen johtaja professori Osmo Kara jäi eläkkeelle 31. tammi- kuuta 1991. Johtajan virkaa oli määräaikaan mennessä hakenut neljä henkilöä. Uutta johtajaa ei kuitenkaan nimitetty, koska val- tiovarainministeriö esitti laitoksen asemaa maa- ja metsätalousmi- nisteriön alaisessa organisaatiossa muutettavaksi eikä päätöstä tehty vuoden 1991 aikana. Maa- ja metsätalousministeriö määräsi minut hoitamaan johtajan virkaa virkaatoimittavana toistaiseksi. Kevään aikana valmistui maa- ja metsätalousministeriön asetta- man työryhmän selvitys maatalousteknologisen tutkimuksen uudel- leen järjestämisestä. Tavoitteeksi asetettiin tutkimuksellisten osaa- rnisalueiden vahvistaminen, resurssien käytön tehostaminen ja tiedonkulun parantaminen tutkimuksen ja neuvonnan välillä. Työ- ryhmän käsityksen mukaan paras tulos saavutettaisiin, jos Helsin- gin yliopiston maatalousteknologian laitos, Työtehoseuran maata- lousosasto ja VAKOLA voitaisiin yhdistää. Maa- ja metsätalousmi- nisteriön pyynnöstä vuorineuvos Yrjö Pessi valmisteli syksyn aikana esityksen koko maataloustutkimuksen ja -neuvonnan kehittämi- seksi. VAKOLAa koskevat päätökset tullaan todennäköisesti teke- mään vuoden 1992 aikana. Laitoksen toiminnalle asetetaan uusia vaatimuksia Suomen solmiessa ETA-sopimuksen ja mahdollisesti liittyessä Euroopan Yhteisöön. Laitoksen on täytettävä tietyt laatuvaatimukset eli akkreditoiduttava, jotta laitoksen tekemät työt hyväksytään Euroo- passa. Akkreditointivalmistelut eli laatukäsikirjojen laadinta ja mittalaitteiden saattaminen vaadituile tasolle on aloitettu. Akkredi- tointeja ei kuitenkaan anottu vielä vuoden 1991 aikana. Yleinen lama heijastui laitoksen toimintaan koetusten vähene- misenä. Valtion yleisten säästötoimien seurauksena laitoksen määrärahoja on hieman pienennetty ja vuoteen 1996 mennessä on vuoden 1991 tilanteeseen verrattuna vähennettävä kaksi virkaa. Kansainvälistä yhteistyötä tullaan tulevaisuudessa lisäämään. Vuoden 1991 aikana solmittiin pohjoismaisten koneenkoetuslaitos- .ten välillä yhteistyösopimus, joka mm. mahdollistaa muissa pohjois- maissa tehtyjen koetusselostusten suomentamisen. Vihti 29.4.1992 Henrik Sarin ) LAITOKSEN TEHTÄVÄT Laitoksen tehtävänä on tuottaa puolueetonta tietoa pääasiassa maa- ja metsätaloudessa käytettävistä koneista ja laitteista sekä rakennuksista niiden käyttäjille, valmistajille, myyjille, eri viranomai- sille ja muille tarvitsijoille. Laitoksen toimialaan luetaan kuuluvaksi myös puutarha-, meijeri-, kotitalous- ja kotiteollisuuskoneet. Laitos tutkii, kehittää, koettaa ja tarkastaa alan koneita ja laitteita sekä edistää standardisointia ja työsuojelua toimialallaan ja maatalousra- kennusten tutkimisen lisäksi koordinoi ja edistää maatalouden rakennustutkimusta ja tutkimusyhteistyötä. Laitoksen tehtävät on määritelty lailla, 1010/84 ja 596/90, ja asetuksella, 1012/84 ja 1123/87. Laitos on maa- ja metsätalousmi- nisteriön alainen. Traktorien melua ja veto tehoa mitattaessa traktoria kuormitetaan jarruautolla. 3 LAITOKSEN ORGANISAATIO Laitos toimii osastoittain. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOSASTO peltoviljely tuotantorakennukset metsä KOETUS- JA TARKASTUSOSASTO koetus tarkastus tekninen palvelu TIETO PALVELUOSASTO standardisointi tietopalvelu tiedotus YLEINEN OSASTO hallinto laitospalvelu maatila 4 VARAINKÄYTTÖ Laitoksen kokonaisbudjetti vuonna 1991 oli 11,8 milj.mk, josta valtion budjetin osuus oli 10,6 milj.mk. Ulkopuolisia tutkimusvaroja oli 1,2 rnilj.mk. Varainkäyttö 1 000 mk Palkkamenot 7 706 Kulutusmenot 2 100 Mittaus- ja tutkimusvälineet 260 Muut menot 550 Tutkimusvarat valtion varojen lisäksi 1 200 Menot yhteensä 11 816 Tulot Palvelutoiminta 1 100 Maatalouden bruttotulot 890 Muut tulot 197 Tulot yhteensä 2 187 5 TOIMINTA VUONNA 1991 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOSASTO Vuoden 1991 aikana valmistuneet tutkimukset ja selvitykset: Heinän varastokuivaus Kuivattaessa väkiheinää ja pien- tai pyöröpaaleja heinän aiheuttama vastapaine on alhainen, kun ilmamäärä on 500 - 1000 m3/hm2. Muuttuvakammioisen paalaimen paaleja kuivattaessa vastapaine on suurempi verrattuna kiinteäkammioisen paalaimen paalien vastapai- neeseen. Myös pienpaalien latominen lappeelleen aiheuttaa merkit- tävästi suuremman vastapaineen kuin paalien latominen leikattu puoli alaspäin, mutta toisaalta lappeelleen latominen on työtekni- sesti helpompaa. Heinäkerros läpäisee ilmaa paremmin heinän vesipitoisuuden vähentyessä. Vastapaineeseen vaikuttaa lisäksi korjattava heinälaji ja kasvuaste. Rahoitus: Maatilatalouden kehittämisrahasto Tutkija: Antti Suokannas Julkaisu: Tutkimusselostus 60/91 Heinän varastokuivaus Säilörehun siirto ja käsittely talvella Tutkimuksessa selvitettiin säilörehun jäätymisominaisuuksia kirjalli- suuden avulla ja laboratoriokokein. Säilörehu jäätyy, jos korjattavan säilörehun kuiva-ainepitoisuus on alle 30 %. Rehun jäätyessä sen lämpötila on -1 - -4 °C. Lämpöpeitettä tarvitaan, kun ulkoilman lämpötila on alle -10 °C. Siihen saakka jäätyminen voidaan estää kaksinkertaista muovia käyttäen, jos rehua otetaan vähintään kerran viikossa. Leikkuupinnan huolellinen peittäminen edellyttää sitä, että rehurintaus pidetään suorana. Rahoitus: Maatilatalouden kehittämisrahasto Tutkija: Antti Suokannas Julkaisu: Tutkimusselostus 62/91 Säilörehun siirto ja käsittely talvella Ympäristölle haitallisen pölyn ja roskien talteenotto viljankuivaa- moissa Viljankuivaamojen pöly aiheuttaa terveyshaittoja, pölyräjähdyksen ja tulipalon vaaran, mekaanista kulumista laitteistossa ja ympäristö- haittoja. 6 Kuivaamon esipuhdistimen ja pohjaimurin roskat kerätään suursäkkeihin. Roskia kertyy 3 - 5 kg yhdestä kuivatusta viljakuutiometristä. Roskienpoistolaitteiston säiliöissä on varattava tilaa 0,2 - 0,3 m3 10 viljakuutiometriä kohden. Pöly voidaan erotella kuivausilmasta joko pölykammiota tai syklonia eli pyörre-erotinta käyttäen. Pölykammiossa ilman nopeus vähenee paljon, jolloin pöly laskeu- tuu kammion pohjalle. Parhaiten pölykammio toimii kuivauksen alussa, kun roskat ja pöly ovat kosteita. Kuivauksen lopussa pöly on kuivaa ja kevyttä, joten se menee helposti pölykammion läpi ilman mukana, mutta pölyn määrä on pienempi kuivauksen lopussa. Pölyhiukkasten koon ollessa 0,08 mm, ilmavirran nopeus ei saa olla yli 0,09 m/s, jotta pöly laskeutuu kammion pohjalle. Käytännössä on nopeus ollut esimerkiksi 7 m/s, jolloin jopa 10 mm pituiset roskat kulkevat kammion kautta ulos ja kaikkiaan noin neljäsosa roskista menee ilman mukana ympäristöön. Pyörre-erottimessa roskainen ilma puhalletaan vaipan suuntaisesti lieriöön, jolloin keskipakovoiman vaikutuksesta pöly laskeutuu pohjalle ja lähes puhdas ilma poistuu ylhäältä. Syklonin läpi kulkevi- en pölyhiukkasten koko on tavallisesti alle 1/100 mm. Käytännössä syklonit toimivat hyvin. Suodatinta ei voida käyttää, koska se tukkeutuu pian. Syklonin läpi kulkee enimmillään noin 2,5 % roskista ja pölystä, eli syklonin puhdistusteho on noin kymmenker- tainen verrattuna pölykammioon. 7 Pölykammion ja syklonin roskasäiliön tyhjennys on suunniteltava niin, että se voidaan tehdä koneellisesti, muuten tyhjentäjä joutuu tyhjennyksen ajaksi alttiiksi erittäin suurille pölymäärille, ja pölyn seassa voi olla kasvanut terveydelle haitallisia mikrobeja. Pöly voi- daan hävittää ehkä helpoimmin lahottamalla se maakuopassa. Polttaminen avotulella tai lämmityslaitoksissa ei tavallisesti onnistu ilman palovaaraa tai ympäristöhaittaa. Rahoitus: Maatilatalouden kehittämisrahasto Tutkija: Jukka Manni Julkaisu: VAKOLAn tiedote 50/91 Pölyn ja roskien talteenotto lämminilmakuivaamoissa Vuoden 1991 aikana alkaneet ja jatkuneet tutkimukset ja selvityk- set: MAANMUOKKAUS JA KYLVÖ Äkeiden muokkausominaisuudet Äkeiden koetusten rinnalla tehdyissä kenttäkokeissa on tutkittu äestyypin vaikutusta sadon määrään. Satoerot erilaisilla äkeillä muokattujen koeruutujen välillä ovat olleet yleensä melko pieniä, eikä esimerkiksi eri piikkimalleja voida asettaa tulosten perusteella paremmuusjärjestykseen. Muokkausvälineen oikea käyttö on siten paljon tärkeämpi tekijä kuin muokkausvälineen rakenne. Rahoitus: VAKOLA Tutkijat: Vesa Virolainen, Mikko Hänninen Sänkimuokkauksessa kulti- vaattorin tärkeimpiä ominai- suuksia on oljenmultauskyky. Pintaan jääneiden olkien mää- rää verrataan olkien määrään ennen sänkimuokkausta. 8 Muokkaussyvyyskoe Kokeessa tutkittiin muokkaus- ja lannoitussyvyyden vaikutusta orastuvuuteen ja satoon hiesusavimaalla. Kun lannoite sijoitettiin muokkauspohjaa rikkomatta samaan syvyyteen siemenien kanssa, orastuvuus oli jonkin verran parempi kuin perinteisessä menetel- mässä. Hyvästä orastumisesta huolimatta matala lannoitus antoi kuitenkin pienimmän sadon. Koejäsen, jossa käytettiin normaalia suurempaa muokkaussyvyyttä (9 cm), orastui heikoimmin, mutta antoi kuitenkin parhaan sadon. Rahoitus: VAKOLA Tutkijat: Vesa Virolainen, Mikko Hänninen Viherkesantokoe Kokeessa tutkittiin tavanomaisen peltoviljelykaluston sopivuutta viherkesannon viljelyyn. Koekasveiksi valittiin seuraavat yksivuoti- set kesantokasvit: auringonkukka, hunajakukka, peltovirna ja persianapila. Kutakin koekasvia kylvettiin sekä tela- että nastasyöt- töisellä kylvökoneella. Nastasyöttöisessä koneessa kylvömäärän säätä onnistui paremmin käytettäessä pieniä siemenmääriä. Koe- kasveista persianapila ja peltovirna menestyivät parhaiten. Per- sianapilan kyntö onnistui vasta sen jälkeen kun kasvusto oli hävi- tetty niittosilppurilla. Rahoitus: VAKOLA Tutkijat: Vesa Virolainen, Mikko Hänninen miliherkesantokokeessa tutkittiin mm. auringonkukan viljelyä. Zaitsevo-projekti Suomalais-venäläisenä yhteistyönä tutkitaan vaikeasti vettä lä- päisevien maiden salaojitusteknologiaa Pietarin lähelle perustetulla koekentällä. Tutkijaryhmä vieraili 20.-22.5.1991 Pietarissa Lengi- provodkhoz- ja Sevniigim-instituuteissa sekä koekentällä Zaitsevos- sa. Matkan aikana sovittiin tutkimuksen julkaisemiseen liittyvistä asioista ja saatiin tarkennuksia venäläisten tutkijoiden toimittamiin raportteihin. Yhteistutkimus: Helsingin yliopisto, MTTK, Salaojakeskus, VAKOLA, Vesi- ja ympäristöhallitus Rahoitus: Ulkoasiainministeriö, tutkimukseen osaa otta- vat laitokset ja organisaatiot Tutkijat: VAKOLAsta Hannu Mikkola Julkaisu: Vuonna 1991 julkaistavaksi suunnitellun tutki- musraportin julkaisu siirtyi vuoteen 1992. RAKENNUKSET Navetoiden ruokintapöytien, maitohuoneiden ja parsien pinnoitteet Tutkimuksen tavoitteena on selvittää eräiden betonilaatujen ja muovipinnoitteiden soveltuvuus navetoiden lattiamateriaaleiksi. Suoritetuissa laboratoriokokeissa on ollut mukana 9 erilaista be- tonimassaa ja 27 erilaista muovipinnoitetta; lakkoja, maaleja, pinnoitteita ja massoja, epoksi-, polyuretaani- sekä akryylipoh- jaisina. Betonit soveltuvat käytettäviksi kohteissa, joissa vaaditaan me- kaanista kulutuksenkestävyyttä ja hyvää kitkaa, esimerkiksi parsis- sa ja käytävillä. Ruokintapöydällä ja maitohuoneessa muovipinnoit- teet ovat käyttökelpoisempia. Pinnoitteen kesto on miltei suoraan verrannollinen pintakalvon paksuuteen, joten mitä rasittavampi ympäristö, sitä paksumpi pinnoitteen tulisi olla, jotta se kestäisi käyttökelpoisena peruskorjausvälin. Maali- tai pelkkä lakkapinta eivät näytä kestävän, mutta lakkaimeytyksellä voidaan pinnoitteen kestoa parantaa tuntuvasti. Käytännön kokeen betonikoeruudut, joissa käytettiin viittä eri betoniseosta, vaiettiin huhtikuussa 1990 ja muovipinnoiteruudut, joissa käytettiin kuutta eri pinnoitetta, teetettiin kesäkuussa 1990. Niitä tarkkaillaan vuoden 1992 loppuun, minkä jälkeen voidaan antaa arvio kyseisten materiaalien kestävyydestä käytännön olo- suhteissa. 10 Rahoitus: Maatilatalouden kehittämisrahasto Tutkijat: Timo Lehtiniemi, Maarit Puumala Julkaisu: VAKOLAn tiedote 49/91 Betonit ja muovit navetan lattiamateriaaleina Naudanlihan tuotantomenetelmät ja -rakennukset Tutkimuksen alkuvaiheessa koottiin koti- ja ulkomaisissa tutkimuk- sissa saatuja tuloksia sekä viljelijöiden kokemuksia naudanlihan tuotantomenetelmistä ja -rakennuksista. Haastatteluja tehtiin yhteensä 22 tilalla. Tutkimus jatkuu osalla, jossa pyritään kehittämään nykyisiä paremmin toimivia kuivikepohjia. Selvityksen kohteena ovat erilai- set kuivikeseokset sekä tekniset ratkaisut. Pohjatietoa kerättiin talvella 1990 - 91 tilakokein. Nyt tutkimus jatkuu laboratoriokokee- na ja kuivikepohjien toimintaan perehtyvänä kirjallisuuskatsaukse- na. Lihanautoja voidaan kasvattaa joko lämpimässä tai kylmässä rakennuksessa. Kylmäkasvattamot ovat päärakennustyyppi itse- uudistuvassa tuotannossa. Vanhat lämminkasvattamot kannattaa hyödyntää jatkokasvatuksessa. ltseuudistuvassa tuotannossa on järkevintä pyrkiä lyhyeen poikimiskauteen keväällä. Itseuudistuva naudanlihan tuotanto on luonnonläheinen tuotantomuoto. Karsinoita on kahta tyyppiä: osakuivike- ja täyskuivikepohjainen. Makuuparsikasvattamo on harvinainen. Eläinten makuupaikka on karsinassa palavalla kuivikepohjalla. Kuivitus on syytä tehdä joka päivä. Kuivikemäärä päivittäin on 5 - 12 kg eläintä kohti vaihdellen karsinatyypin ja kuivikeseoksen mukaan. Ruokintaa varten tarvi- taan ruokintapöytä tai ruokintahäkki tai molemmat. Eläintenkäsittelytilat on yleensä järjestettävissä karsina-aidoista, käytävistä ja vaa'asta. Kiinteältä lattialta tulevaa lantaa varten tarvitaan katettua lantavarastoa 3,7 - 5 m3 emopaikkaa kohden. Korsirehuvarastona voidaan käyttää vanhoja rakennuksia tai tarvit- taessa ulkovarastoa. Kasvattamoon tarvitaan noin viikon käteisva- rasto väkirehulle, ja viljarehun jauhatus ja muu käsittelyketju tulee suunnitella kunnolla. Rahoitus: Naudanlihantuotannon edistämisprojekti ja Maatilata- louden kehittämisrahasto Tutkija: Petri Kapuinen Julkaisut: VAKOLAn tutkimusselostus "Naudanlihan tuotanto- menetelmät ja -rakennukset". Vuonna 1992 ilmestyy tutkimusselostus kuivikepohjien toiminnasta sekä tutkimustiedote. SADON KORJUU JA KÄSITTELY pyöröpaalisäilörehun laatu ja säilyvyys Kesällä 1991 alkoi tutkimus, jossa selvitetään kiedotun pyörö- paalisäilörehun valmistustekniikan vaikutusta rehun laatuun ja säilyvyyteen. Kokeessa on kolme säilöntävaihtoehtoa: kiedontaker- rosten lukumäärä on joko 4, 6, tai 8 ja paalit varastoidaan kolmella eri tavalla: osa paaleista on suojapeitteen alla, osa lintuverkon suojassa ja loput ovat ilman peitettä. Rahoitus: Maatilatalouden kehittämisrahasto Tutkijat: Jyrki Kervinen, Antti Suokannas Julkaisut: Tutkimuksesta valmistuu pro gradu -työ Helsingin yli- opiston maa- ja kotitalousteknologian laitokselle ja VAKOLAN tutkimusselostus. Viljankuivauksen pölyhaitat Tutkimuksessa selvitettiin viljankuivaamoissa eri työvaiheissa esiintyvän pölyaltistuksen määrää. Pölyävimpien työvaiheiden 12 Pölysiilon tyhjennys käynnissä. Kuvan pölysiilo tyhjennetään kuivaamon ulkopuolelta, mikä on pölyaltistuksen kannalta hyvä asia. Oviaukko voisi kuitenkin olla leveämpi, jotta sido pystyttäisiin tyhjen tämåän etukuor- maajalla. aiheuttaman pölyaltistuksen vähentämiseksi pyrittiin löytämään rakenteellisia ja työteknisiä ratkaisuja. Kokonaispölymittauksia tehtiin lämmin-ja kylmäilmakuivaamoissa syksyinä 1989 ja 1990: Yli puolet viljan käsittelyn aikana mitatuis- ta keskimääräisistä kokonaispölypitoisuuksista oli suurempia kuin orgaanisen pölyn HTP,h-arvo 5 mg/m3. Suurimmat pitoisuudet olivat kymmeniä kertoja suurempia kuin HTP,h-arvo. Pölyisimpiä työvaiheita tiloilla olivat viljan kippaus kaatosuppiloon (pölyä 8 - 125 mg/m3), kylmäilmakuivurin tyhjennys (2 - 40 mg/m3), varas- tosiilojen täyttö (2 - 25 mg/m3) ja pölysiilon tyhjennys (200 - 500 mg/m3 hengitysvyöhykkeellä). Ilman sieni-itiöpitoisuudet (104 - 106 cfu/m3) olivat kaikissa tutki- tuissa kylmä- ja lämminilmakuivureissa korkeampia kuin toimisto- tai asuinhuoneistoissa (102 - 103 cfu/m3) ja samaa suuruusluokkaa kuin aiemmin maatalousympäristöissä mitatut sieni-itiöpitoisuudet. Näiden tulosten perusteella pölyn vähentämiseen tähtääviä toimia tulisi tehdä useimmilla tutkimustiloilla. Jos pölyntorjuntatoimet osoittautuvat riittämättömiksi, on suositeltavaa käyttää P2-luokan suodattimella varustettua hengityksensuojainta. 13 Pölyn vähentäminen teknisin toimenpitein onnistui kohtalaisen helposti ja pölypitoisuuksia saatiin pienennettyä alle HTP-tason. Tutkimuksessa hyväksi koettuja ratkaisuja ovat mm. kaatosuppilon varustaminen kohdepoistolla sekä kaatosuppilon osastoiminen. Varastosiiloja täytettäessä voidaan käyttää esimerkiksi siirrettäviä kohdepoistoja tai pölynpoistoimuria elevaattorin tyhjennysputkessa. Kylmäilmakuivurin laarien täytössä ja tyhjennyksessä kuivauspuhal- timen käyttäminen "takaperin" osoittautui erittäin tehokkaaksi menetelmäksi, joka vähentää kokonais- ja hienopölyä. Ilmalla tyhjennettävissä kylmäilmakuivureissa tulisi viljan siirto voida järjestää siten, että kuivurissa ei tarvitse oleskella tyhjennyksen ai- kana. Yhteistutkimus: VAKOLA, Kuopion aluetyöterveyslaitos Rahoitus: MELA Tutkijat: Juha Sariola, Lauri Tuunanen Julkaisu: VAKOLAn tutkimusselostus julkaistaan keväällä 1992 Ruokaperunan varastosta oton, lajittelun ja muun kauppakunnos- tuksen vaikutus perunan laatuun Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kauppakunnostuksesta ruokaperunaan aiheutuvien mekaanisten vikojen määrää ja vioitus- ten vaikutusta myytävän ruokaperunan laatuun. Tutkimus kestää 1990-1992. Tutkimukseen sisältyy haastattelututkimus, jonka avulla selvitet- tiin muun muassa perunavarastoissa käytössä olevia koneita ja laitteita sekä perunan kauppakunnostuksessa ilmeneviä ongelmia. Yleisimmin esilletuievia ongelmakohtia isäntien mielestä olivat puutteelliset pakkaamotilat ja lajittelu- ja pakkaustyön pölyisyys. Vuonna 1991 kevättalvella tehdyssä kenttätutkimuksessa otettiin perunanäytteet yhteensä 25 Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalta tilalta. Useimmissa tapauksissa suurin osa havaituista vioituksista oli syntynyt jo ennen lajittelua perunan nostossa. Lajittelussa syntyneitten mekaanisten vioitusten määrä korreloi selvästi lajittelun aikaisten pudotusten määrän kanssa. Rahoitus: Maatilatalouden kehittämisrahasto Tutkijat: Juha Sariola, Jyrki Leppälä Julkaisu: VAKOLAn tutkimusselostus. Pro gradu -työ Helsingin yliopiston maa- ja kotitalousteknologian laitokselle 14 METSÄ Männyn oksan kehitys pystykarsinnan jälkeen ja sen vaikutus karsinnan kannattavuuteen Tutkimus pohjautuu kahteen aikaisempaan tutkimukseen, jotka ovat: PIETILÄ, J. 1989. Pystykarsitun männyn oksien kyljestymi- nen. Silva Fennica 23 (2), ja PIETILÄ, J. 1989. Männyn oksan muoto rungon ytimen lähellä. Silva Fennica 23 (4). Näissä kerät- tyyn aineistoon perustuen tehtiin jatkotutkimus pystykarsinnan kannattavuudesta ja kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä. 80 Tuotto ja kustannus; mk/puu 60 40 20 10 20 30 40 50 60 Aika; a — Tuotto p =6, k =3 —>k= p=6, k=4 -8- p=3, k=4 Pystykarsinnan jälkeisen kiertoajan vaikutus karsinnan kannattavuuteen. Kuvassa on esitetty puukohtaiset tuotot ja kustannukset, kun korkosadannes p ja karsinta- kustannus k (mk) vaihtelevat. Tuottoja kuvaa suora T ja kustannuksia käyrät S, K ja U. Karsinta kannattaa, mikäli tuo ttosuora T on kustannuskäyrän yläpuolella, esimer- kiksi välillä AB käyrällä K, kun korko on 6 % ja karsintakustannus 3 mk/puu. 15 Karsinnan kannattavuuteen vaikuttaa eniten valittu tai haluttu korkokanta. Karsinta kannattaa varmasti 3 %:n korolla, toden- näköisesti 6 %:n korolla. Mikäli korkovaatimus on 9 %, kannatta- vuus on epävarmaa. Muita kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat karsitun ja karsimattoman puun suhteellinen hintaero. Mitä enemmän paremmasta puusta maksetaan, sitä paremmin karsinta kannattaa. Karsittujen oksien koko vaikuttaa siten, että mitä suurempia karsitut oksat ovat, sitä heikommin karsinta kannattaa. Lisäksi vaikuttaa karsitun metsikön metsätyyppi samoin kuin valittu tai haluttu kiertoaika karsinnan jälkeen. Rahoitus: VAKOLA Tutkija: Jukka Pietilä Julkaisut: Pystykarsinnan kannattavuuteen vaikuttavat tekijät. Moniste. Helsingin yliopisto, Metsätalouden Iiiketie- teen laitos Männyn oksien kehitys pystykarsinnan jälkeen ja sen vaikutus kannattavuuteen. Moniste. Helsingin yliopis- to, Metsäteknologian laitos Kuusen kosteusvaihtelu Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yhden kuusikon puuaineen kosteusvaihtelua vuoden aikana. Aineiston keruun aikana metsikös- tä kaadettiin neljä puuta viikoittain ja puiden tiheys, kosteus ja sydänpuun osuus mitattiin. Tuloksina saatiin selville puun ominai- suuksien vaihtelu eri vuodenaikoina ja näihin vaikuttavia tekijöitä. Aineisto saatiin kerätyksi syksyllä, mutta sen tarkempi analysointi jää vuoteen 1992. Rahoitus: VAKOLA Tutkija: Jukka Pietilä Ruohontorjunta metsitettävillä pelloilla Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää eri vaihtoehtoja torjua puuntaimia haittaavaa ruohoa. Koealat perustettiin keväällä 1990 ja niiden seurantaa jatketaan tulevina vuosina. Vuonna 1991 koealat tarkastettiin ja todettiin, että torjunta ainakin helpottaa taimien löytämistä, jos ruoho kasvaa torjunnasta huolimatta niin pitkäksi, että ruohousta tarvitaan. Taimien muussa selviytymisessä ei ainakaan vielä havaittu eroja. Rahoitus: VAKOLA Tutkija: Jukka Pietilä 16 KOETUS- JA TARKASTUSOSASTO KOETUS Julkaistut koetusselostukset: Numerot 1300 - 1311, tarkemmin julkaisuluettelossa kohdassa "Julkaisutoiminta". Koetus jatkuu: TRAKTORIT, OECD-koetus Ursus 932 Ursus 1134 Ursus 1634 Ursus 4512 Ursus 4414 Valmet 6300 Valmet 6400 Valmet 6600 Valmet 8100 PELTOVILJELYKONEET S-piikkien ryhmäkoetus: Fiskars, 3 mallia Kongskilde, 6 mallia Ligabue & Rolli, 1 malli Rasspe, 1 malli Solbjerg, 1 malli TALOUSKESKUKSEN KONEET Hakepoltin VETO-turve/hakeautomaatti Lämmityskattila VETO TH 60 TARKASTUS Suurimpina työllistäjinä olivat OECD-koetuksessa olevat 9 traktoria, liikkuvien koneitten turvaohjaamot, helposti pilaantuvien elintarvik- keiden kuljetusajoneuvot (ATP-tarkastukset) ja maidonjäähdytys- säiliöt. Edellisvuonna alkanut tilasäiliöiden vilkas tyyppitarkastus jatkui myös kertomusvuonna. Tärkein syy tähän oli uuden, ympä- ristölle vähemmän haitallisen jäähdykkeen, osittain halogenoidun 17 ATP-tyyppitarkastuksessa lämmitetään ajoneu- von kuormatilaa vakioteholla ja mitataan sisä- ja ulkolämpötilan ero, jolloin voidaan laskea kuor- madlan seinämän K-arvo. kloorifluorihiilivety-yh- disteen R22, tulo mark- kinoille korvaamaan lähitulevaisuudessa kiel- lettävää jäähdykettä R12. Kaikkiaan tyyppi- hyväksynnän sai 13 ti- lasäiliötä. Vuosi 1991 oli ensimmäinen koko- nainen vuosi, jolloin ATP-testien tekemisen lisäksi VAKOLA myönsi ajoneuvokohtaisia ATP- todistuksia. Todistuksia myönnettiin 30 kpl, joista suurin osa pakas- tekuljetuksiin käytettä- ville eli FRC-luokan puoliperävaunuille. Moottori- ja raivaussa- hojen tarkastuksia oli erittäin vähän. Pääasial- lisin syy tähän oli se, että uudet moottori- sahamääräykset astuivat voimaan toissa vuonna. Tämän vuoksi silloin tarkastettiin runsaasti sahoja, joten kertomusvuodeksi ei jäänyt tarkastettavaa, eikä-uusia malleja tullut markkinoille. Lisäksi tarkastusten vähyyteen vaikutti epätietoisuus siitä, mikä Suomen vaatimusten asema tulee olemaan Euroopan integraatiossa. Moottorisahoille voidaan jatkossakin tehdä tarkastuksia, ellei sahaa ole tehty harmonisoidun standardin mukaisesti. Yhdessä Euroopan maassa tehty tarkastus riittää ja muut maat voivat halutessaan tehdä markkinatarkkailua myynnissä olevista sahoista. Tämä johtanee siihen, että tyyppitarkastuksia tehdään vain valmis- tajamaissa, ja VAKOLAn mittaukset tulevat olemaan pistokokeita markkinatarkkailua varten. Tarkastus muuttaa myös luonnettaan. Enää ei tarkasteta mark- kinoilla olevia koneita entiseen tapaan, vaan tuotteiden turvallisuu- den varmistaminen siirtyy entistä enemmän suunnitteluvaiheeseen, jolloin koneiden ja laitteiden valmistajia pitää pystyä auttamaan eri määräysten ja standardien soveltamisessa. 18 Alipäinesäiliön jäähdytystehon mittaus vakio-olosuhteissa. Maidontuotantoon ja -käsittelyyn liittyvät koneet ja laitteet ovat erityisasemassa Suomen lainsäädännössä. VAKOLA seuraa uusien lypsykoneiden kuntoa lypsykoneiden neuvontatestausjärjestelmän avulla. Vuosittain tehtävä yhteenveto yli 700 testatusta lypsyko- neesta antaa hyvän kuvan asennettujen laitteistojen tasosta. Kertomusvuonna VAKOLA myönsi lisäksi testausvaltuutuksen noin sadalle meijerin neuvojalle, jotka neuvojat antavat lypsyneuvontaa ja testaavat jo käytössä olleita lypsykoneita niillä tiloilla, jotka tois- tuvasti tuottavat liian solupitoista maitoa. Vuonna 1991 saatiin loppuun sahamittausten akkreditoinnin valmistelu ja mittausmenetelmät saatettiin tämän edellyttämään valmiuteen. Kustannusten vuoksi päätettiin kuitenkin olla hakemat- ta akkreditointia sahamittauksille, mutta mittaukset päätettiin pitää vastedeskin tasoltaan sellaisina, että akkreditointia voitaisiin hakea. Ohjaamoiden lUjuuskokeitten ja OECD-kokeitten laatukäsikirjan laatiminen aloitettiin, jotta koetulosten oikeellisuus voidaan varmis- taa standardin EN 45 001 Testauslaboratorioiden toiminta. Yleiset vaatimukset -mukaisesti. Laboratorion kalustoluettelo siirrettiin tietokantaan ja laitteistoa täydennettiin. Ohjaamoiden lujuuskoelait- teisiin hankittiin siltanosturi, kylmäkaappi ohjaamoiden lujuuskokei- ta varten, hydraulisylinterit yli 21 tonnin painoisia koneita varten, 19 Pakkashallin valvomon säätä- ja mittalaitteita. VAKOLAn suuren pakkashallin jäähdy- tyskompressorit. 4 x 22 kW:n teholla 500 m3:n halli voidaan jäähdyttää jopa -30°C lämpötilaan. hydraulikoneiston sähköiset ohjauslaitteet, paineanturien kalibroin- tilaitteet ja uusi tiedonkeruulaite. Ison pakkashuoneen lämpötilan- mittausjärjestelmä uusittiin ja hankittiin kalibrointilaitteet lähinnä pakastettujen elintarvikkeiden kuljetuksiin käytettävien kuorma- autojen perävaunujen ATP-kokeita varten. VAKOLAn edustajat tutustuivat IIR:n (International Institute of Refrigeration) kokouksen yhteydessä Statens Provningsanstalt'iin kuuluvaan Ruotsin ATP-tarkastusasemaan Boråsissa. 20 Vuonna 1991 tarkastetut koneet la laitteet: Asuntovaunut 1 kpl Elintarvikeautot (ATP) k-arvon määritys 11 kylmätehon määritys kausitarkastus tuotekehityskokeet Henkilöautojen sumun- ja huurteenpoistolaitteet 24 Maataloustraktorit, uudet 24 Maata loustraktorit, käytetyt Maidonkeräilyautot Metsätraktorit Moottorisahat Puimurit, uudet Raivaussahat Traktoreiden lämmityslaitteet 6 Traktoreiden melut 1 6 Traktoreiden vetokoukut 5 Traktorikaivurit 3 Traktoreiden katot Turvaohjaamoiden lujuudet 26 Lausunnot ATP-todistukset 30 kpl Traktorit, renkaat ym. 24 " Silppurin ohjauslaite 1 Torjunta-aineen lentolevityskalusto Kolmiopikakytkimen kestävyys Lämmöntalteenottolaitteet Kuivurit 21 TIETOPALVELUOSASTO TIEDOTUSTOIMINTA Koetusselostusten ja tiedotteiden vuositilaajia on noin 100. Erillisiä koetus- ja tutkimuselostusten tilauksia oli noin 500. Lisäksi koetus- selostukset julkaistaan Koneviestissä, jonka levikki on noin 52 000. Julkaisujen vaihtoa on 95 laitoksen ja järjestön kanssa. Yleinen lehtitiedote laitokselta lähetettiin kerran noin 65 kotimai- seen ja noin 15 ulkomaiseen lehteen. Laitos osallistui Turussa pidettyyn Talvifarma-maatalousnäyttelyyn, jossa oli laitoksen toimintaa esittelevä osasto. Retkikuntia kävi laitoksella noin 20 ja kokonaiskävijämäärä oli noin 300 henkeä. STANDARDISOINTI VAKOLA on Suomen Standardisoimisliiton toimialayhteisö, TAY, maatalous- ja metsäkoneiden alalla. Sopimukseen kuuluu toimialan kansallisen ja kansainvälisen standardisoinnin hoito, kansallisten standardien valmistelu julkaistavaksi ja osallistuminen kansainväli- seen standardisointiin Suomen näkökantojen esilletuomiseksi. Kansallinen SFS-standardisointi Vuoden 1991 aikana luovutettiin Suomen Standardisoimisliitolle julkaistavaksi neljä stanadardiehdotusta: SFS-ISO 500 Maataloustraktorit. Takavoimanottoakseli. Tyypit 1,2, ja 3. SFS-ISO 730-1 Traktorit ja maatalouskoneet. Kolmipistekiinni- tys. Kokoluokat 1, 2 ja 3. SFS-ISO 7916 Metsäkoneet. Raivaussahat. Käsiin kohdistuvan tärinän mittausmenetelmä. SFS-ISO 7917 Metsäkoneet. Akustiikka. Raivaussahat. Melun mittaaminen käyttäjän paikalla. Kaksi ensinmainittua ovat voimassaolleiden standardien SFS 4572 ja SFS 4083 uusittuja versioita ja ovat SFS-ISO -tunnuksen mukai- sesti asiasisällöltään yhtäpitäviä kansainvälisten esikuvastandar- diensa kanssa. Ne on julkaistu suomeksi käännettyinä. Kaksi viimeksimainittua ovat voimaansaattamisilmoituksia, joilla saate- taan kansainvälinen esikuvastandardi voimaan sellaisenaan. 22 SFS-standardina oli vuoden aikana lausunnolla yhteensä neljä muuta ehdotusta, jotka koskevat eri koneryhmien hallintalaitteiden kuvatunnuksia sekä pientraktoreiden etunostolaitetta ja voimanot- toa. Muita SFS-ehdotuksia on valmisteilla yhteensä kolme. Kansallinen standardisoimiskomitea MAKOSTA - maatalousko- neet, kokoontui vuoden aikana kolme kertaa ja MEKOSTA - metsä- koneet, neljä kertaa. MEKOSTA jaettiin asioiden aihepiirin mukaan kahteen alaryhmään MEKOSTA/kannettavat koneet ja MEKOS- TA/isot koneet. Kansainvälinen ISO -standardisointi VAKOLA hoitaa Kansainvälisen Standardisoimisjärjestön ISO:n metsäkoneiden alakomitean, ISO/TC 23/SC 15, sihteeristötehtävät. SC 15 piti vuoden 1991 toukokuussa 13. kokouksensa Lontoossa. Kokouksessa oli paikalla 9 eri maan edustus, yhteensä 16 henkeä. Kokouksen tärkeimpiä asioita olivat yleinen metsätraktoreiden turvallisuusstandardi ja teloin varustettujen metsäkoneiden jarrut, sekä päätös, että SC 15 jatkaa metsäkoneiden turvaohjaamon testimenetelmästandardin tekoa omana työnä. Vuoden aikana tuli lopulliseen DIS-äänestykseen kolme ehdotus- ta, jotka SC 15 on valmistellut: ISO/DIS 8084 - metsäkoneiden ikkunasuojaus, ISO/DIS 111 69 - metsäkoneiden jarrut ja ISÖ/DIS 3767-4 - metsäkoneiden hallintalaitteiden kuvatunnuk- set. Vuoden 1991 aikana oli DIS-äänestyksessä maatalous- ja metsä- koneista kaikkiaan 39 ehdotusta, joista useimmista järjestettiin lausuntopyyntökierros Suomen kannan selvillesaamiseksi. Vuoden 1991 aikana osallistuttiin seuraaviin kansainvälisiin maa- ja metsätalousalan standardisointikokouksiin: ISO/TC 23/SC 19 - maatalouden elektroniikka, ISOfTC 23/SC 4 - traktorit, ISO/TC 23/SC 2 - yleiset testit, ISOTTC 23/SC 14 - kuvatunnukset, ohjekirjat ISO/TC 23/SC 3 - kuljettajan turvallisuus, ISO/TC 23/SC 15 - metsäkoneet ja ISO/TC 23/SC 6 - kasvinsuojeluruiskut. 23 Tarkastusryhmän edustaja VAKOLAsta osallistui vuonna 1991 kerran lypsykonestandardeja ISO 5707, 6690 ja 3918 uudistavan ISO/TC 23/ad-hoc -ryhmän "Lypsykoneet" -kokoukseen. Valmistel- tavat standardit tulevat pohjoismaisittain katsoen olemaan melko vaatimattomia, joten tulevaisuudessa lypsy- ja lypsykoneneuvon- nan merkitys tulee kasvamaan. Eurooppalainen CEN-standardisointi Euroopan talousyhteisön, ETY, ja Euroopan vapaakauppaliiton, EFTA, alueen kattava Eurooppalainen Standardisoimisjärjestö CEN, valmistelee parhaillaan myös maatalous- ja metsäkoneiden standar- deja, joista osa on jatkossa ETY:n konedirektiiviä selventäviä "harmonisoituja" standardeja, EN-standardeja. Tämän alan standar- dit valmistellaan teknisessä komiteassa CEN/TC 144. CEN-sääntö- jen mukaisesti jäsenmaiden pitää saattaa voimaan kaikki EN-stan- dardit ja peruuttaa niiden kanssa ristiriidassa olevat aikaisemmat standardinsa. Koska konedirektiivi tulee voimaan vuoden 1993 alussa ja koska Euroopan talousalue, ETA, saattaa koneturvalli- suusdirektiivin voimaan myös meillä, niin CEN:n standardisointityö on varsin laajaa ja nopeata. EN-standardit saatetaan Suomessa voimaan tunnuksella SFS-EN. Vuoden aikana oli CEN:n PQ-menettelyssä kaksi ISO:n valmistele- maa standardia: ISO 4254-1 - maatalouskoneiden yleisiä turvallisuusasioita ja ISO 4254-2 - nestetypen levityslaitteiden turvallisuus. PQ-menettelyssä pyydetään jonkin muun järjestön laatimalle stan- dardille hyväksyntää EN-standardiksi. Asiallisesti nämä aiheet ovat rinnastettavissa SFS-standardiehdotuksiin, niille pidettiin samanlai- nen lausuntopyyntökierros. Ensimmäiset TC 144 -alueen aiheet, noin 14 kpl, olivat TC-tason kyselyssä ja ovat jo osittain tulleet 6 kuukauden CEN-kyselyyn, jolloin niille järjestetään kattava kansallinen lausuntopyyntökierros. Vuoden 1 991 aikana osallistuttiin seuraaviin CEN:n kokouksiin: CENTTC 144 - traktorit, maatalous- ja metsäkoneet TC 144/WG 3 - työkoneet, TC 144/WG 1 - yleiset asiat (kaksi kokousta), TC 144/WG 6 - metsäkoneet (kaksi kokousta) ja TC 23NVG 2 - itsekulkevat koneet, puimurit. 24 Miljoonaa mk 5000 Maatalouskoneiden myynnin arvo 1962 - 1991 ........ ' 0 500 4500 4000 3500 3000 2500 2000 T 1500 ' 1000-- Elinkustannusindeksillä muunnettu nykyarvo ......... Myynnin arvo Tarkastusryhmän edustaja osallistui maidon jäähdytyssäiliöstan- dardia valmistelevan CENfTC 153/WG 8:n ja ad-hoc -ryhmä 1:n kokouksiin kolmesti. Valmisteltava standardi tulee olemaan koh- tuullisesti Suomen olosuhteisiin sopiva. Pohjoismainen INSTA-yhteistyö Pohjoismaisen INSTA-yhteistön tärkeimpänä asiana oli CEN-työn koordinointi, tärkeimpiin kokouksiin pyrittiin aina varmistamaan osallistuminen Pohjoismaista. Tätä tarkoitusta varten on perustettu Pohjoismaisen teollisuusrahaston projekti: "Maatalouskoneet, turvallisuus, CEN". Yksi tämän projektin koordinointikokouksista pidettiin helmikuussa Suomessa. INSTA valmisteli myös ehdotusta pientraktoreiden etunostolait- teesta ja voimanotosta. Ehdotus oli kansallisella lausuntokierroksel- la Suomessa ja Ruotsissa. KONEMYYNTITILASTOT VAKOLAn keskusliikkeiltä, muulta kaupalta ja valmistajilta keräämä tilasto maatalouskoneiden ja metsäkoneiden myynnistä vuonna 1991 on tämän vuosikertomuksen liitteenä. Vertailun helpottami- seksi tilastossa on rinnakkain kolmen viime vuoden luvut. 1962 1967 1972 1977 1982 1987 1991 Vuosi 25 JULKAISUTOIMINTA Laitos julkaisee kolme julkaisusarjaa: tutkimusselostukset, tiedot- teet ja koetusselostukset. Tutkimusselostukset suuntautuvat etenkin neuvojille, opettajille ja muille jotka haluavat mahdollisim- man kattavan selostuksen tutkimustuloksista. Tiedotteet ovat usein tutkimusselostusten tiivistelmiä ja suuntautuvat maanviljelijöille, neuvojille ja muille jotka haluavat lukea tutkimustuloksia suppeam- massa muodossa. Koetusselostuksissa esitetään puolueettomia koetustuloksia koneiden suorituskyvystä, käyttöominaisuuksista ja kestävyydestä ja ne suuntautuvat siten etenkin maanviljelijöille ja neuvojille. Vuoden 1991 aikana julkaistiin kaksi tutkimusselostusta ja kaksi tiedotetta. Koetusselostuksia julkaistiin 11, joista 7 oli ryhmäkoe- tuksia. Yhteensä koetuselostuksissa arvosteltiin 32 konetta, laitet- ta tai menetelmää. Vuoden 1991 aikana julkaistiin kolme VAKOLAn eurotiedotetta, yhteensä 13 sivua. Tutkimusselostukset 60/91 SUOKANNAS, A. Heinän varastokuivaus 62/91 SUOKANNAS, A. Säilörehun siirto ja käsittely talvella Tiedotteet 49/91 LEHTINIEMI, T. & PUUMALA, M. Betonit ja muovit navetan lattiamateriaaleina 50/91 MANNI, J. Pölyn ja roskien talteenotto lämminilma- kuivaamossa Koetusselostukset 1300 Renki-kivikarhotin 1301 Renki-kivipoinnuri 1302 Paineilmakompressoreiden ryhmäkoetus 1303 Kultivaattoreiden ryhmäkoetus 1304 ABS Coronada 200 W-KS-SR -puristenestepumppu 1305 Ro-Ka -tilasäiliöt RK 1250/2 ja 1500/2 1306 Landteknikk-tilasäiliöt 6VF, 7.5VF, 9VF, 12VF ja 15VF 26 1307 Ursus 914 DL -traktori 1308 Serap-tilasäiliöt S820, S1090 ja S1290 1309 Rø-Ka -tilasäiliöt RK 600/2, RK 800/2 ja RK1000/2 1310 Einhell TMP 352-S ja Taifun 300 -puristenestepum- put MUU TOIMINTA Joulukuussa pidettiin laitoksella Euroopan integraatioon ja EN- standardeihin liittyen maatalous- ja metsäkoneiden asioista päivän pituinen tiedotustilaisuus, johon osallistui n. 50 henkeä laitoksen ulkopuolelta. Lukuisiin eurointegraatioon liittyviin tiedusteluihin on vastattu ja asiasta on laadittu muutamia lehtikirjoituksia. YLEINEN OSASTO MAATILA VAKOLAIla on hallinnassaan maata 757 ha. Alueesta on peltoa 165,24 ha. Laitoksen toiminta on pääasiassa keskittynyt koetus- ja tutkimustoimintaan, mutta silti varsinkin hallinnassa olevia metsä- alueita pyritään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla ottaen samalla huomioon kestävän tuoton periaate. Pellon käyttö määräytyy vuosittain menossa olevien koetusten ja tutkimusten mukaan. Kesantokasvit, tuorerehun säilöntä ja viljankäsittelyyn liittyvät pölyt olivat huomattavimmat tutkimuskohteet, joihin peltoja ja maatalousrakennuksia käytettiin vuonna 1991. Pellon käyttö vuonna 1991 Koekentät ha 5,83 sato kg/ha Ruis 11,81 3000 Kevätvehnä 21,88 4200 Ohra 39,25 3920 Kaura 40,10 3950 Nurmi, kuiva-ainesato 8,64 9000 Kesanto 37,73 27 Eteläisimmän Suomen kasvukausi alkoi huhtikuun 4.-6. päivien tienoilla. Tuli kuitenkin viikkoja kestänyt kolean sään jakso, paikoin lämpösumman laskeminen lopetettiin ja aloitettiin alusta uudelleen. Huhtikuun viimeisenä päivänä alkanut peltotyökausi oli viileä. Toukokuussa lämpötila nousi vain viisi kertaa + 16 °C:een. Kesä- kuun aikana + 20 °C ylitty; vain kerran. Heinä- ja elokuu olivat taas hienoa kesää, vielä syyskuun alussa oli hellepäiviä. Kevätkylvöt tehtiin 8. - 24.5. Tuorerehun korjuuajat olivat 17.6., 1.8. ja 25.9. Ensimmäinen syysvehnäkoelohko puitiin 14.8. ja viimeinen kauralohko 9.9. Rakentaminen Hovin kuivaamon läheisyyteen rakennettiin 318 rn2 suuruinen konevarasto, jossa on teräskehät ja lautaseinät. Metsätyöt Pellon vähentämiseksi on metsitetty alueita myös VAKOLAssa. Pel- lon muuttaminen metsäksi ei ole kuitenkaan juuri koskaan ongelma- ton toimenpide. VAKOLAssa on torjuttu hirviä, myyriä ja hyöntei- siä. Metsäksi muutetuilla peltoalueilla on heinätty, täydennetty istutuksia ja istutettu uudelleen. Myös hyviä taimikoita on. Kuiten- kin uuden metsän saaminen vaatii pitkää huolellista työtä ja seuran- taa. Vanhempia metsiä käsiteltiin metsätaloussuunnitelmien mukaan. Niistä kertyi pääte- ja harvennushakkuista puutavaraa yhteensä: Kuusitukkia 380 m3 Mäntytukkia 70 m3 Kuusikuitupuuta 350 m3 Mäntykuitupuuta 45 m3 Koivukuitupuuta 60 m3 Lahoa kuusta 90 m3 28 LAITOKSEN JOHTOKUNTA Valtioneuvoston vuosiksi 1991-1993 asettaman johtokunnan kokoonpano on seuraava: Ilkka Vainio-Mattila, osastopäällikkö, maa- ja metsätalousminis- teriö, johtokunnan puheenjohtaja, 011i Rekola, toimistopäällikkö, varajäsen Eero Nordberg, ylijohtaja, maatilahallitus Eero Väänänen, toimistopäällikkö, varajäsen Henrik Sarin, vt. johtaja, VAKOLA Rihko Haarlaa, professori, Helsingin Yliopisto, Aarne Pehkonen, professori, varajäsen Hilkka Janhonen, osastopäällikkö, Työtehoseura ry., Erkki H. Oksanen, professori, varajäsen Berit Korpilo, agronomi, Svenska Lantbrukssällskapens Förbund, Antti Viirimäki, toimitusjohtaja, varajäsen Pertti Kajanne, johtaja, Suomen Metalliteollisuuden Keskusliitto, Reijo Lehtinen, insinööri, varajäsen Seppo Netola, johtaja, Traktorimyyjät-yhdistys Matti Jaakkola, ekonomi, varajäsen Johtokunta kokoontui vuoden 1991 aikana 7 kertaa. Johtokunnan sihteerinä toimii tarkastaja Hannu Mikkola VAKOLAsta. 29 LAITOKSEN HENKILÖKUNTA AZWAW.1~,T~~11~3195~~:~4." LAITOKSEN JOHTAJA - Sarin Henrik, ylitarkastaja, laitoksen vt. johtaja 1.2.1991 alkaen YLEINEN OSASTO - Manni Jukka, tarkastaja, yleisen osaston päällikkö, isännöitsijä, työsuojelupäällikkö Hallinto - Koponen Paula, toimistosihteeri, kassa - Sarin Päivi, toimistosihteeri, johtajan sihteeri - Ågren Seija, tilap. toimistosihteeri Laitospalvelu Aarrekorpi Katri, siivooja Hämäläinen Eira, talonmies Koivula Pentti, työnjohtaja Kytäjä Risto, mekaanikko Lehto Marja, tutkimusapulainen Lindström Vuokko, siivooja Manninen Tarja, toimistovirkailija, Mykkänen Salme, toimistovirkailija, puhelinkeskus Mykkänen Seija, siivooja Rissanen Veikko, vanhempi mekaanikko Maatila Kaunisto Leo, vanhempi mekaanikko - Korhonen Martti, metsuri - Laakkonen Antero, metsuri Suontaka Pekka, vs. mekaanikko Virolainen Esko, tutkimusteknikko, tilanhoitaja, väestönsuojelu- päällikkö TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOSASTO - Sarin Henrik, ylitarkastaja, osaston päällikkö, maatalouden rakennustutkimus, vt. johtaja 1.2.1991 alkaen Peltoviljely Kervinen Jyrki, agr.yo., "Nurmisadon käsittely ja varastointi", 6.5.1991 alkaen - Leppälä Jyrki, agr.yo., "Perunan lajittelu", 2.9.1991 alkaen 30 - Mykkänen Reino, vanhempi mekaanikko, työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies - Sariola Juha, agr.yo., "Pölyhaittojen vähentäminen viljan- kuivauksessa", Suokannas Antti, tarkastaja, nurmisadon korjuututkimukset Virolainen Vesa, tarkastaja, muokkaus- ja kylvötutkimukset Tuotantorakennukset Hämäläinen Jouko, mekaanikko Kapuinen Petri, agr., "Naudanlihan tuotanto" Manni Jukka, tarkastaja, Puumala Maarit, tarkastaja, rakennustutkimus, äitiyslomalla 26.10.1991 alkaen Schäfer Winfried, vt. ylitarkastaja 1.3.1991 alkaen Tuunanen Lauri, tarkastaja, kuivurit, ilmastointi Metsä Pietilä Jukka, tarkastaja, metsäkoneet KOETUS- JA TARKASTUSOSASTO - Karhunen Jorma, ylitarkastaja, osaston päällikkö - Ahokas Jukka, tarkastaja, traktorit, virkavapaalla Koetus Aarrekorpi Sulo, työnjohtaja Aho Juhani, tutkimusteknikko, puimureiden työsuojelutekniset tarkastukset Ikonen Väinö, tutkimusteknikko Koskinen Pauli, tutkimusteknikko, traktorit Lyytinen Otto, kenttämestari Merivirta Rauno, vanhempi mekaanikko Mikkola Hannu, tarkastaja, peltoviljelykoneet Tarkastus Kekki Kari, mekaanikko Korte Mauri, .tutkimusteknikko Lehto Raimo, tutkimusteknikko, työsuojelutekniset tarkastukset Maunula Kari, tarkastaja, työsuojelutekniset tarkastukset Mäkelä Ossi, tutkimusteknikko, kuivurit, kattilat Rantti, Pekka, tarkastaja, tilasäiliöt, ATP-tarkastukset Tekninen palvelu - Hietala Kaarlo, kenttämestari 31 Lemminkäinen Ari, tarkastaja Mäkimaa Pekka, tarkastaja - Paukkeri Matti, insinööri Sundberg Lippo, mekaanikko TIETOPALVELUOSASTO Olkinuora Pekka, tarkastaja, osaston päällikkö, standardisointi, julkaisut Tietopalvelu Standardisointi Tiedotus Hänninen Mikko, tutkimusteknikko, retkikunnat, maatalousko- neiden myyntitilasto Laaksonen Tuovi, piirtäjä Nysand Matts, tarkastaja Sinisalo Risto, tarkastaja STIPENDIAATIT JA HARJOITTELIJAT Alakruuvi Ari, agr.yo Bretschneider Katrin, agr.yo., Leipzigin yliopisto, Saksa 1.6. - 3.8.1991 1.8. - 23.10.1991 Hämäläinen Petri, vt. korjausmies 13.5. - 31.7.1991 - Ikonen Kimmo 17.6. - 16.7.1991 - Koponen Päivi 15.4. - 19.5.1991 - Laine Esko 15.4. - 23.6.1991 - Lehtonen Raimo 25.4. - 30.11.1991 Mäenpää Kalle 2.5. - 30.9.1991 - Ranta Teemu 2.5. - 30.9.1991 - Rintahaka Esa 7.5. - 30.9.1991 - Sipilä Antti, agr.yo 27.5.- 31.7.1991 Sirviö Ismo, vt. korjausmies 8.7. - 20.12.1991 - Sohlman Heidi 1.7. - 12.7.1991 - Värk Ville, Viro 6.5. - 31.7.1991 Työvoimatoimiston varoin palkatut Hanhikangas Kauko 26.8.1991 alkaen - Huhtamäki Asko 30.5. - 26.7.1991 Hujånen Aila 18.11.1991 alkaen Koli Eino 25.2. - 22.3.1991 Lamminluoto Reijo 11.3. - 19.6.1991 Said Mohammed 15.11.1991 alkaen 32 Liite VAKOLA MAATALOUS- JA METSÄKONEIDEN MYYNTI VUOSINA 1989-1991 9.3.1992 Vuosien 1990 Ja 1991 hinnat ovat netto- 1 MAATALOUSKONEET hintoja. Vuoden 1989 hinnat ovat ohje- Tiedot perustavat myyjien, valmistajien ja keskusliikkeiden Ilmoituksiin. vähittäishintoja Koneryhrnä 1989 1990 1991 kpl arvo 1000 mk kpl arvo 1000 mk kpl arvo 1000 mk 1. MAATALOUDEN VOIMAKONEET Traktorit, maatalouskäyttö Takapyöräveto alle 40 kW 143 15 244 95 9 131 35 2 910 - 41-50 kW 236 25 152 218 21 104 123 12 388 - 51-60 kW 220 31 888 154 18 730 58 6 814 - 61-70 kW 27 3 404 33 4 084 58 10 276 - 71-80 kW 3 565 5 685 1 203 - yli 80 kW Takapyöräveto yhteensä 629 76 253 505 53 734 275 32 591 Neliveto alle 40 kW 127 17 201 151 14 500 110 10 886 - 41-50 kW 1 848 261 044 1 598 209 043 924 110 868 - 51-60 kW 3 373 614 944 2 455 388 856 1 492 221 891 - 61-70 kW 1 969 378 376 1 545 266 256 1 348 -227 542 - 71-80 kW 974 220 637 810 166 844 392 81 146 - yli 80 kW 594 157 738 1 582 293 956 425 97 292 , Neliveto yhteensä 8 885 1 649 940 8 141 1 339 455 4 691 749 625 1 Traktorit yhteensä 9 514 1 726 193 8 646 1 393 189 4 966 ' 782 216 Varusteet: Etunostolaite 14 164 - - - - Työkonekytkimet (pikakytkimet) ei tied. ei tied. 644 1 153 513 987 2. PELTOVILJELY MUOKKAUS Sarka-aurat: - 2-teräiset, nostolaitesovitteiset 143 1 765 112 1 434 65 831 - 3-terälset, -"- 1 633 32 439 1 802 37 198 923 18 100 - 4-terålset ja isommat, -"- 751 20 278 1 062 30 409 567 15 962 - puolihinattavat - 7 331 5 245 Sarka-aurat yhteensä 2 527 54 482 2 983 69 372 1 560 35 138 Kaksolsaurat: . - 2-teräiset, nostolaitesovItteiset 20 632 21 702 15 398 - 3-teräiset, -"- 705 28 168 775 32 703 463 22 705 - 4-terålset ja isommat, -"- 274 13 509 305 15 987 261 16 546 - puolihInattavat 26" 1 5441) 45 3 443 39 3 487 Kaksoisaurat yhteensä 1 025 43 853 1 146 52 835 778 . 43 136 Aurat yhteensä 3 552 98 335 4 129 122 207 2 338 78 274 Akeet: Laplorullaäkeet 935 9 766 849 9 588 481 5 700 S-plikkläkeet: - nostolaitesov., työleveys 3 m 982 6 091 671 4 108 219 1 539 - nostolaitesov., työleveys yli 3m 1 958 25 099 1 824 23 671 1 189 15 489 - hInattavat, työlev. 4 m tai pienempi 125 2 721 182 3 764 112 2 956 - hinattavat, työleveys yli 4 m 721 27 967 979 36 707 595 23 110 R-niikkiäkeet yhteensä 3 786 61 878 3 656 68 250 2 115 43 094 1) sekä sarka- että kaksoisaurat Koneryhmä 1989 1990 1991 kpl arvo 1000 mk kpl arvo 1000 mk kpl arvo 1000 mk Kultivaattorit 151 2 651 373 5 539 367 5 431 Lautasäkeet 338 4 986 344 6 238 185 3 082 Pintaäkeet 347 3 067 298 2 781 184 1 840 Muut äkeet 176 2 164 204 2 856 150 2 100 Jyrsimet: - tasojyrsimet 247 8 359 320 10 647 174 5 826 - keiajyrsimet 472 6 305 438 5 693 310 4 133 Jyrsimet yhteensä 719 14 664 758 16 340 484 9 959 Jyrät: - nostolattejyrät 927 6 891 900 6 804 709 5 889 - hinattavat jyrät 157 3 070 321 6 616 259 5 288 Jyrät yhteensä 1 084 9 961 1 221 13 420 968 11 177 LANNOITUS Lannoitteenlevittimet: - puhallinlevittimet 452 6 323 621 9 109 234 3 698 - keskipako- ja heflurilevfttimet 2 225 9 548 2 345 10 651 1 255 6 401 - muut pintaan levittävät 169 1 609 195 2 011 123 1 388 Lannoitteenlevittimet yhteensä 2 846 17 480 3 161 21 771 1 612 11 487 Sokerijuurikkaan rivilannoittimet 205 5 440 110 2 991 " 37 1 121 KYLVÖ Kylvölannoituskoneet: - nostolaitesov., työleveys 2 m 169 3 716 115 2 404 18 369 - nostolaitesov., työleveys 2,5 m 929 24 106 798 20 419 449 12 240 - nostolaitesov., työleveys yli 2,5 m - - - 10 379 - hinattavat, työleveys 2,5 m 793 27 871 788 29 208 737 29 433 - hinattavat, työleveys yli 2,5 m 134 7 103 269 14 187 165 9 630 Kylvö-lannottuskoneet yhteensä 2 025 62 796 1 970 66 218 1 379 52 051 Kylvä-lannoituskoneiden lisälaitteet - peittauslajte 377 1 784 452 2 421 277 1 644- - heinänsiemenen kylvölaite 376 1 284 418 1 471 310 1 186 Tarkkuskylväkoneet: - sokerijuurikkaan, yksikköä 49 210 323 1 051 226 837 -vihannesten - 7 207 6 176 ISTUTUS Perunanistutuskoneet: - puoliautomaattikoneet 1 182 2 895 881 2 018 533 1 369 - automaattikoneet 128 2 051 89 1 800 28 624 Perunanistutuskoneet yhteensä 1 310 4 946 970 3 818 561 1 993 Sipulinistutuskoneet 1 54 KAS VINSUOJELU JA -HOITO Kasvinsuojeluruiskut - nostolaitesovitteiset 2 669 26 743 2 605 28 596 1 364 14 630 - hinattavat 20 1 033 31 1 351 18 1 078 Kasvinsuojeluruiskut yhteensä 2 689 27 776 2 636 29 947 1 382 15 708 Peittauskoneet nestepeittaus - _ 20 36 28 58 Juurikasharat - - 5 107 2 52 Sadetus: - putkikalusto 23 754 30 983 13 494 - putkiletkukalusto 32 1 076 45 1 336 22 704 - sadetuskoneet 44 2 232 76 2 897 51 2 179 Sadetuslattteet yhteensä 99 4 062 151 5 216 86 3 377 2 Koneryhmä 1989 1990 1991 kpl arvo 1000 mk kpl arvo 1000 mk kpl arvo 1000 mk 3. SADONKORJUU NIITTO Niittokoneet: - tavanomainen sormiterälaite - - - - - - lierlöterälaite 12 157 288 2 189 268 2 289 - lieriöterälaite mursk. var. 95 2 004 121 2 795 86 3 226 - lautasterälatte 2 484 27 125 1 747 19 660 1 211 14 207 - lautasterälaite mursk.var. 309 8 804 324 10 681 609 25 509 Niktokoneet yhteensä 2 900 38 090 2 480 35 325 2 174 45 231 _Kelasilppurit: -työleveys 110 cm 52 481 25 263 6 87 - työleveys 120 cm 420 3 360 425 3 953 257 2 570 - työleveys 130-135 cm 834 10 529 896 13 371 462 7 159 - työleveys 150 cm 294 4 079 362 5 889 230 3 664 Kelasilppurit yhteensä 1 600 18 429 1 708 23 476 955 13 480 Kaksoissilppunt 178 4 299 330 8 468 291 7 828 Lieriöniittosilppurit 213 5 362 167 4 085 210 6 195 Tarkkuussilppurit: Noukkimella varustetut 76 3 616 178 9 741 188 11 608 SäilöntäaIneen annostelulaitteet - valutussyöttöiset 283 192 245 154 133 100 - pumppusyöttöiset 2 060 2 427 2 667 3 622 1 707 2 658 - painesyöttöiset 386 664 180 310 69 124 Säilöntäaineen annostetul. yht. 2 729 3 283 3 092 4 086 1 909 2 882 HARAVOINTI, PÖYHINTÄ Haravakuljettimet 10 20 12 25 - - Yhdistetyt harava-pöyhimet: - pyöröharavapöyhin 225 1 846 468 4 368 187 2 260 - kelaharavapöyhin 1 499 17 209 1 291 15 889 693 8 418 - ketju- tai hihnaharavapöyhin 14 97 - - Yhdistetyt harava-pöyhimet yht. 1 738 19 152 1 759 20 257 880 10 678 PAALAUS, NIPUTUS, PAAL1EN KÄSITTELY, NOUKINVAUNUT Kovapaalaimet 609 23 274 538 19 546 232 8 349 Pyöröpaalaimet 280 18 064 421 26 671 373 25 125 Paalinkuormauslaitteet ajoneuvoon 86 573 91 605 225 630 Noukinvaunut 124 4 816 149 9 516 115 8 727 Pyöröpaalien kiedontalaitteet ei tied. ei tied. 356 10 026 397 12 347 VILJANKORJUU Alopulmurit: - leIkkuuleveys alle 280 cm 269 73 859 437 103 027 269 64 568 - leikkuuleveys 280...319 cm 418 127 001 484 134 088 277 78 053 - leikkuuleveys 320...380 cm 193 70 477 392 125 388 252 84 552 - leikkuuleveys yli 380 cm 27 14 216 35 17 455 52 24 153 - Hetki- tai kelakohlinpuimurit 3 2 793 1 800 - - Ajopuimurit yhteensä 910 288 343 1 349 380 758 850 251 326 PERUNAN JA JUURIKASVIEN KORJUU Perunannostokoneet: - heittopyöräkoneet 1 760 3 817 1 082 2 236 - 600 1 250 - elevaattorikoneet 818 5 427 634 4 090 238 1 633 Perunannostokoneet yhteensä 2 578 9 244 1 716 6 326 838 2 883 3 Koneryhmä , 1989 1990 1991 kpl arvo 1000 mk kpl arvo 1000 mk kpl arvo 1000 mk Perunankorjuukoneet: - 1-riviset 252 28 434 119 12 353 38 4 474 - 2-riviset - - - - 2 104 Sokerijuurikaan korjuukoneet: - 1-riviset 212 11 811 134 7 780 116 5 646 - 2-rivlset 1 170 1 167 1 165 Sokerijuurikkaan korjuukoneet yht 213 11 981 135 7 947 117 5 811 Vihannesten korjuukoneet 11 656 9 721 8 684 4. TALOUSKESKUS SADONKÄSITTELY Viljanlajittelukoneet 122 1 006 124 3 020 98 2 298 Viljan esipuhdistimet 861 3 037 965 3 203 814 2 624 Viljankuivurit: - kuivurikoneet ilman uunia 780 45 368 695 21 768 680 26 714 - uunit; öljylämmitteiset 801 24 426 921 39 271 1 009 23 451 - kotim. polttoaine 15 450 14 294 Siirrettävät lämminilmakuivurit ei tied. ei tied. 161 17 960 129 12 125 Kylmäilmapuhaltimet 805 2 801 642 2 225 351 1 174 Viljansiirtolaitteet: - lietsot 15 67 10 40 10 40 - elevaattorit 467 6 503 458 6 870 336 5 190 - ruuvikuljettimet 2 484 5 649 2 046 5 336 1 853 4 341 - tasokuljettimet 127 867 143 870 ' 164 714 - imu- ja painekuljettimet 33 623 45 815 32 576 Viljansiirtolaitteet yhteensä 3 126 13 709 2 702 13 931 2 395 10 861 , Kotitarvemyllyt: - vasaramyfiyt 403 4 721 397 4 763 378 4 461 - valssimyllyt 552 7 556 755 10 461 612 8 346 Kotitarvemyllyt yhteensä 955 12 277 1 152 15 224 990 12 807 Rehunsekoittimet 59 1 145 79 1 816 134 2 896 Korsirehulietsot 56 501 27 311 14 224 Korsirehuelevaattorit, varastoon Paalielevaattorit, varastoon 65 462 61 434 33 181 Paalisilppurit 37 251 62 749 77 1 998 Karkearehun käsittelylaitteet: - säilörehutornin tyhjennysjyrsimet 1 20 1 20 3 330 - taljatalikot ja -kahmalmet 70 550 86 684 65 705 - siltanosturit 48 2 828 76 4 762 67 3 920 - traktorisov. säilörehun palaleikkurit 814 5 352 1 166 7 463 835 4 982 Karkearehun käsittelylaitteet yht. 933 8 750 1 329 12 929 970 9 937 Perunan lajittelukoneet 11 472 10 427 6 205 KARJATALOUS Lypsykoneet - sankokoneet 177 1 161 105 710 83 712 - putkilypsykoneet 680 17 186 741 18 308 407 12 673 Lypsykoneet yhteensä 857 18 347 846 19 018 490 13 385 Lypsyasemat 81 4 749 155 7 158 124 8 990 Lypsykoneen ja maidonjäähdyttimen pesulaitteet 721 8 136 661 7 728 459 5 986 Tilasäiliöt 345 10 739 377 13 773 262 8 747 Maidon lämmön talteenottolaitteet 5 35 4 32 5 40 Koneryhmä 1989 1990 1991 kpl arvo 1000 mk kpl arvo 1000 mk kpl arvo 1000 mk Tietokoneohj. ruokInta- ja seurialtt. 265 16 868 ' 323 19 915 Llemiruokkijat 2) 2) 2) . 111 10 729 Putkiruokkijat (kuiva rehu) • 2) 2) 21 2) 87 3 854 Automaattiseen tunnistukseen perustuvat rehu- ja juottoasemat a a a a 133 6 094 Muut kiinteät ruokintalaitteet 2433) 6 8423) 6673) 7 1153) 378 5 608 .Väkirehun jakovaunut 570 641 910 904 185 1 261 Purkavat karkearehun jäkeluvaunut 17 376 84 2 487 11 772 Pyöröpaalipurkaimet ei tied. ei tied. ei tied. ei tied. 59 1 474 Ruokintalaitteet yhteensä 1 095 24 727 1 984 30 421 964 29 792 Lannanpoistolaitteet 1 349 31 251 1 322 33 511 1 024 24 599 Lietepumput 343 4 182 307 3 787 251 3 597 MUUT KONEET TALOUSKESKUKSESSA Tuotantorakennusten ilmastointi: -puhaltimet 4 376 10 252 5 867 14 853 3 960 11 335 - lämmönvaihtimet 900 7 695 238 3 394 166 3 511 Painepesurit 27 178 74 376 21 003 60 477 18 666 53 456 5. SIIRTO JA KULJETUS Varsinaiset perävaunut: - 1-akseliset 666 8 442 642 8 179 380 5 108 - telivaunut 4 635 100 399 5 050 114 315 2 752 63 301 Varsinaiset perävaunut yhteensä 5 301 108 841 5 692 122 494 3 132 68 409 Täyttövaunut, korkealta kippaavat: - 1-akseliset 130 4 895 - - - - - telivaunut 185 7 764 303 13 150 278 13 015 Täyttövaunut yhteensä 315 12 659 303 13 150 278 13 015 Kylvölannoituskoneen täyttöruuvit 25 125 37 192 23 158 Monitoimiperävaunut: - 1-akseliset 298 5 120 159 2 564 72 1 230 - telivaunut 1 265 35 079 1 312 39 360 784 24 177 Monitolmiperävaunut yhteensä 1 563 40 199 1 471 41 924 856 25 407 Karjanlannan levittimet 16 336 128 934 14 378 Uetevaunut 579 13 999 751 20 439 625 17 295 Lietelannan multauslaitteet 21 313 21 338 31 572 MAAN- JA LUMENSIIRTO Maatilakalvurit 103 4 874 86 4 355 47 2 .809 Maan- ja lumensiirtolevyt 3 774 13 297 3 537 13 215 2 220 9 031 Lumilingot 4 021 23 091 3 222 17 582 1 605 9 547 Etukuormaimet 2 262 71 903 2 161 71 227 1 076 40 020 Takakuormaimet 709 4 075 470 3 626 118 1 017 Suursäkkinostimet 68 322 63 372 50 220 Maatalouden koneet ja laitteet yhteensä 3,14 Mrd mk 2,98 Mrd mk 1,9 Mrd mk Kotimaisten koneiden osuus myynnin arvosta 40 % 41 % 43 % sisältyy kolmeen seuraavaan laiteryhmään sisältyy tietokoneohjattuihin ruokintalaitteislin ja kiintelsiin ruokintalaitteislin sisältää liemiruokkijoita, putkiruokkijoita ja rehuasemia ilman tietokoneohjausta 5 Koneryhmä 1989 1990 1991 kpl arvo 1000 mk kpl arvo 1000 mk kpl arvo 1000 mk RAKENNUKSET JA RAKENTEET Elementtikutvurirakennukset Ilman koneistoa 269 23 395 238 23 672 198 18 450 Elementtirakenteiset kylmäilmakulvurit 33 2 038 4 154 - Puuelementtirakenteiset navetat 25 3 400 17 2 350 8 1 040 Puuelementtirakenteiset sikalat 7 1 520 1 178 - Kivlelementtirakentelset navetat 54 6 660 81 8 354 18 2 124 Kivielementtirakenteiset sikalat 11 1 395 16 2 300 5 700 Konehallit 1 115 68 759 1 204 74 392 948 55 065 Lietesäiliöt 145 4 055 170 4 833 179 7 330 Lantaritilät, m2 27 735 8 918 49 252 11 861 27 188 9 931 ParslIaltteet lehmIlle, parsipaikkaa 10 417 7 459 10 726 7 925 10 785 7 437 Nuorkarjalaitteet, aukkoa 12 181 7 352 11 840 7 430 7 135 8 058 Sikalakalusteet, karsinaa 3 381 8 624 5 270 12 974 3 907 10 541 Säilörehusillot: laakasiilot 140 5 105 177 5 577 98 3 460 Väkirehusiilot 439 4 316 546 4 947 390 5 198 Rakennukset ja rakenteet yhteensä 152 996 184 818 134 134 KÄYTETYT KONEET Käytetyt traktorit 9 500 625 100 11 722 605 754 8 416 368 495 Käytetyt puimurit 1 660 137 600 2 005 181 347 1 147 97 816 Käytetyt koneet yhteensä 762 700 787 101 466 311 6 VAKOLA MAATALOUS- JA METSÄKONEIDEN MYYNTI VUOSINA 1989-1991 10.3.1992 II METSÄKONEET Hinnat ovat nettohintoja. Tiedot perustuvat myyjien, valmistajien ja keskusliikkeiden ilmoituksiin. Koneryhmä 1989 1990 1991 kpl arvo 1000 mk kpl arvo 1000 mk kpl arvo 1000 mk Kuormatraktorit: - pyörätraktorit 298 274628 277 233065 116 104740 - telatraktorit 18 11010 28 15560 4 1960 Kuormatraktorit yhteensä 316 285638 305 248625 120 106700 Hakkuukoneet: - erilliset kaatopäät 33 1498 2 95 0 0 - kuormainharvesterit 191 228348 179 213110 92 120570 - muut harvesterit 4 6660 1 1800 0 0 - maataloustraktorikäyttöiset ja ilman alustakonetta myydyt - prosessorit 22 2315 8 765 { { - harvesterit 171 33955 135 32395 97 25879 Hakkuukoneet yhteensä 421 272776 325 248165 189 146449 Pienpuuhakkurtt: - maataloustraktorikäyttöiset . - laikkahakkurit 30 500 {118 { 70 {1 888 - palahakkurit 40 1100 { 2733 - palsta- tai välivarastohakkurit 1 66 2 120 2 1700 Pienpuuhakkurit yhteensä 71 1666 120 2853 72 3588 Moottorisahat: - alle 35 crns sylinterin iskutilavuus 6570 7809 11649 12338 11761 12029 - 35-50 cm3 sylinterin iskutilavuus 47872 84142 33398 57687 30670 62214 - yli 50 cm3 sylinterin iskutilavuus 16320 39639 11329 30845 7297 20058 Moottorisahat yhteensä 70762 131590 56376 100870 49728 94300 Raivaussahat: - alle 40 cm' sylinterin iskutilavuus 6282 13852 7331 17950 6173 14601 - 40-50 cm3 sylinterin iskutilavuus 4500 12657 5250 14170 7836 23608 - yli 50 cm' sylinterin iskutilavuus 14413 4451 1494 5684 2197 8815 Raivaussahat yhteensä 12230 30961 14075 37804 16206 47024 Erikseen myydyt kuormaimet: - nostolaitesovitteiset 1896 65983 1318 41695 516 17961 - kiinteäsovitteiset 372 17515 334 16986 75 3799 - perävaunusovitteiset 35 1652 45 2122 45 1978 Erikseen myydyt kuormaimet yhteensä 2303 85150 1697 60803 636 23738 Puutavara-auton kuormaimet: - alle 80 kNm 148 21260 88 14010 .36 5620 - 80 ja yli 80 kNm 243 39688 242 44030 96 17500 Puutavara-autokuormaimet yhteensä 391 60948 330 58040 132 23120 Juontokourat maataloustraktoriin 1031 5168 834 4046 445 2211 Juontovintturit maataloustraktoriin: - nostolaitesovitteiset 288 1457 220 1056 45 260 - kiinteät juontovintturit 54 299 36 184 9 64 - Juontovintturit yhteensä 342 1755 256 1240 54 324 Metsäperävaunut: - perAvaunut (ei voimansiirtoa) 913 14552 857 13486 275 4932 - vetävät perävaunut 37 2236 12 737 7 612 Perävaunut yhteensä 950 16788 869 14223 282 5544 2 Koneryhmä 1989 1990 1991 kpl arvo 1000 mk kpl arvo 1000 mk kpl arvo 1000 mk Plenjuontokoneet Reet: - maataloustraktorireet - moottorikelkkareet Reet yhteensä Pilkkomiskoneet: - katkaisu- ja halkaisukoneet - katkaisukoneet - halkaisukoneet Pilkkomiskoneet yhteensä Lannoitteen levittimet Lautasaurat (äkeet) Metsänviljelyaurat Traktorikaivurit (metsäkäyttöön) Laikkunt 20 171 1178 1349 2692 3 1449 4144 0 14 1 0 19 690 544 2455 2999 16671 8 2906 19585 0 2315 145 0 9160 17 176 860 1036 1885 4 1162 3051 0 10 2 0 8 646 502 1970 2472 9829 9 2350 12188 0 2004 80 0 4800 21 53 51 104 {1567 857 2424 0 { 9 0 8 1214 165 84 249 {10534 2142 12676 0 {22 74 0 4900 Metsäkoneiden myynnin arvo yhteensä Kotimaisten koneiden osuus myynnin arvosta 927,3 milj. mk 66 % 799,0 milj.mk 66 % 474,3 mill. mk 56 %