MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA N:o 35 PUBLICATIONS OF THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND, No. 35 KOTIELÄINTUOTTEIDEN MARKKINOITUJEN MÄÄRIEN LYHYT- JA PITKÄAIKAISET VAIHTELUT SUOMESSA MARKKU NEVALA ERIK HAGGREN SUMMARY SHORT- AND LONG-TERM VARIATIONS 1N THE MONTHLY .QUANTITIES OF LIVESTOCK PRODUCTS MARKETED IN FINLAND HELSINKI 1978 MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA N:o 35 PUBLICATIONS OF THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND, No. 35 KOTIELAINTUOTTEIDEN MARKKINOITUJEN MAARIEN LYHYT- JA PITKAAIKAISET VAIHTELUT SUOMESSA MARKKU NEVALA — ERIK HAGGRN SUMMARY: SHORT- AND LONG-TERM VARIATIONS IN THE MONTHLY OUANTITIES OF LIVESTOCK PRODUCTS MARKETED IN FINLAND HELSINKI 1978 ISBN 951-9199-39-X A.LKUSANAT Valtiovallan säätelytoimenpiteistä huolimatta eräiden kotieläin- tuotteiden markkinoille tulevissa määrissä on havaittavissa sekä tilapäisiä että myös pitempiaikaisia säännönmukaisilta vaikuttavia vaihteluita. Kun näiden tuotteiden tuottajahinnat on haluttu pitää vakaina kunakin hinnoitteluvuonna erikseen määrätyllä tasolla, ovat nämä vaihtelut merkinneet aika ajoin tilapäistä tuonti- tai vientitarvetta eräiden tuotteiden kohdalla ja joissakin tuotteissa taas vaihteluita vientimääriin. Tällä tavalla ovat kyseiset vaih- telut 7 vaikeasti ennustettavina - aiheuttaneet ongelmia käytännön hintapolitiikan hoitoon. Tämän työn tarkoituksena on tunnistaa ja eritellä lyhyt- ja pitkä- aikaisia säännöllisiä vaihteluita maidon, naudanlihan eri kompo- nenttien ja sianlihan markkinoiduista määristä aikasarja-analyyt- tisin metodein. Raportin valmistuttua haluamme osoittaa kiitok- semme erityisesti NICHOLAS BYRNE:11e, joka työn alkuvaiheissa huo- lehti tilastoaineiston keruusta ja muokkauksesta sekä ATK-käsit- telystä. Kiitämme myös SIRKKA RÄMÄÄ ja RIITTA VÄNSKÄÄ, jotka ovat huolehtineet raportin konekirjoituksesta ja kuvioiden piirtämises- tä. Samoin kiitämme Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen hallitusta, joka on hyväksynyt tutkimuksemme laitoksen julkaisu- sarjaan. Helsingissä, tammikuussa 1978 Markku Nevala Erik Haggren SISÄLLYS Sivu JOHDANTO 4 TILASTOAINEISTO JA MENETELMÄT 5 ANALYYSITULOKSET 12 3.1. Maito 12 3.1.1. Markkinditujen määrien vaihtelut 12 3.1.2. Mallin tuottamat ex-post ennusteet maidon markkinamääristä vuonna 1977 16 3.2. Naudanliha 17 3.2.1. Analyysin perusteista 17 3.2.2. Nuori nauta 20 3.2.3. Lehmänliha 24 3.2.4. Mallin tuottamat ex-post ennusteet naudan- lihan markkinamääristä vuonna 1977 28 3.3. Sianliha 30 3.3.1. Markkinoitujen määrien vaihtelut 30 3.3.2. Mallin tuottamat ex-post ennusteet sian- lihan markkinamääristä vuonna 1977 35 YHTEENVETO JA TULOSTEN TARKASTELUA 37 KIRJALLISUUS 40 SUMMARY 41 LIITETAULUKOT -4- 1. JOHDANTO Kotieläintuotteiden tuotosmäärien ja hintojen vaihtelut ovat tyy- pillisiä ilmiöitä lähes joka maassa. Niiden tunnistamiseen ja ana- lysointiin on aikojen kuluessa uhrattu runsaasti tutkimuspanosta. Kiinnostuksen taustalla on keskeisenä ollut se yleinen käsitys, että nopeat ja odottamattomat vaihtelut tuotosmäärissä ovat sekä tuottajille että kuluttajille vahingollisia. Niin ikään ne saat- tavat vaikeuttaa tavoitteellisen hintapolitiikan hoitoa siinä ta- pauksessa, että myöhemmin hinnoitteluvuoden kuluessa tapahtuu sellaisia muutoksia, joita ei odotettu kyseistä kautta koskevia hintapäätöksiä tehtäessä. Sianlihan pitempiaikaisten vaihteluiden analysointi tuotti aikoi- naan cobweb-teorian (EZEKIEL 1938). Kyseisellä teorialla on sit- temmin voitu selittää verrattain hyvin eläintuotteiden markkinoi- tujen määrien syklisiä vaihteluita sellaisilla markkinoilla, joil- la hinnanmuodostus on vapaata. Sellaisenaan tämä teoria ei päde eläintJotteiden vaihteluiden selittämiseen Suomessa, koska ilmiöl- le olennainen hintasykli on maassamme katkaistu tavoitehintajär- jestelmällä. Tarkasteltaessa markkinoituja määriä kuvaavia aika- sarjoja voidaan kuitenkin havaita, että enemmän tai vähemmän sel- väpiirteisiä vaihteluita silti, esiintyy myös meidän maamme koti- eläintuotteiden markkinoinnissa. Tämän raportin tarkoituksena on pääpiirtein selvittää maamme tär- keimpien kotieläintuotteiden tuotannossa esiintyviä vaihteluita. Tässä työssä keskitytään lähinnä vain tunnistamaan erilaisten vaihteluiden mahdollinen olemassaolo 1) maidon, 2) naudanlihan sekä 3) sianlihan markkinoinnissa sekä arvioimaan niiden ominai- sHuksia. Näin ollen huomio kiinnitetään kunkin tuotteen markkinoi- tujen määrien pitkän aikavälin kehityssuuntaan, sykliseen vaihte- luun ja kausivaihteluun sekä myös epäsäännölliseen vaihteluun. Erityisesti kausivaihtelussa ajaninittaan tapahtuneita muutoksia on tässä työssä pyritty tarkastelemaan muuta perusteellisemmin. - 5 Sitävastoin tässä raportissa ei ole pyritty yksityiskohtaisemmin analysoimaan havaitun vaihtelun taustalla vaikuttavia kausaaliyh- teyksiä1). Eri tutkimuksissa on todettu, että relevantteja teki- jöitä on monia ja että ne saattavat olla hyvinkin syvällä piilossa tuotantosektorin biologisissa prosesseissa tai tuottajaryhmien käytöstavoissa. Siitä huolimatta on syytä uskoa, että jo em. vaih- teluiden tunnistaminen ja niiden suuruuden sekä niissä tapahtuvien muutosten arviointi menneisyyden aikasarjoista on omiaan paran- tamaan edellytyksiä osuvien ennusteiden tekemiseen tai hintapoli- tiikan toteuttamiseen. 2. TILASTOAINEISTO JA MENETELMÄT Pohjan jäljempänä esitettäville markkinoitujen määrien vaihtelui- den analysoinnille muodostavat kuukausittaiset aikasarjat. Aineis- ton saatavuuden vuoksi analyysiperiodi vaihtelee tuotteesta toi- seen, sillä naudan- ja sianlihan osalta yhtenäisin perustein laa- dittuja tilastosarjoja on saatavissa vain 1960-luvun alusta läh- tien. Tämä ei kuitenkaan mainittavasti heikennä analyysin suoritus- mahdollisuuksia. Tilastoaineisto on määritelty tarkemmin kunkin tuotteen analyysi- tuloksia käsittelevässä osassa. Lyhyt- ja pitkäaikaisia vaihteluita analysoidaan kotieläintuottei- den markkinoituja määriä kuvaavista aikasarjoista ns. yksittäisten aikasarjojen analysointiin tarkoitetun metodiikan avulla. Niistä useista vaihtoehtoisista metodeista, joita on käytettävissä tähän 1) Tässä yhteydessä sopii mainita, että eri kotieläintuotteiden tuotannon vaihteluita ovat Suomessa selittäneet ekonometristen mallien avulla mm. HAIKALA (1956), KAARLEHTO (1959) ja KETTUNEN (1968). Nämä tutkimukset koskevat kuitenkin verrattain kaukaisia ajanjaksoja. - 6 - tarkoitukseen 1) , on tässä sovellettu CENSUS II-metodia, joka on — amerikkalaista alkuperaa 2) . Siinä oletetaan, että aikasarja 0 on muodostunut multiplikatiivisesti trendi -suhdannekomponentistaTC, kausivaihtelukomponentista S ja residuaali- eli satunnaiskomponen- tista I: 0 = TC • S • I Trendi-suhdannekomponenttiin sisältyy pitkän aikavälin kehitys- suunta eli trendi ja sykliset vaihtelut. Kausivaihtelu puolestaan määritellään vuoden sisäiseksi vaihtelumalliksi, joka toistuu samanlaisena tai muuttuu tietyllä tavalla vuodesta vuoteen. Satun- naiskomponentti koostuu sellaisista äkillisistä ja odottamattomis- ta vaihteluista kuten sääsuhteiden, lakkojen, politiikkamuutosten yms. aiheuttamat vaihtelut sekä myös työpäivien lukumäärän vaihte- luista ja tilastovirheistä. Kun tässä ohjelmassa käytetään multi- plikatiivista mallia, on vain trendisuhdannekomponentilla alkupe- räisen sarjan dimensio. Muut komponentit ilmaistaan suhdelukujen avulla. Jo tässä kohdin on syytä huomauttaa, että luotettavien estimaat- tien saamiseksi eri vaihtelukomponenteille CENSUS-metodin tapai- silla liukuvien keskiarvojen menetelmillä tulee käytettävien aika- sarjojen olla riittävän pitkiä. Siksi vain muutaman vuoden pitui- sista aikasarjoista laskettuihin estimaatteihin tulee suhtautua varauksella. CENSUS II-metodin eri laskentavaiheet ovat lyhyesti esitettynä seuraavat (Katso esim. OECD Seasonal Adjustment on Electronic Computers, s. 390-398): 1)Esimerkiksi KUKKOSEN (1958) kehittämä metodi, japanilainen EPA (SAITO, 1970) sekä amerikkalainen CENSUS, josta on olemassa lukuisia eri versioita. Yhteistä näille kaikille on se, että ne käyttävät liukuvan keskiarvon metodia laskettaessa eri kom- ponenttien estimaatteja. 2) SHISKIN, J. 1961. Electronic Computer Seasonal Adjustments, Test .and Revisions of U.S. Census Methods. - 7 - Vaihe I Lasketaan 12 kk:n liukuvat keskiarvot alkuperäisestä sarjasta, jolloin saadaan ensimmäinen estimaatti trendi-suhdannekomponentil- le TC 1 Keskistetään kohdassa 1 saatu sarja eli lasketaan 2 kuukauden liukuvat keskiarvot kohdan 1 sarjasta. Lasketaan alustava estimaatti kausivaihtelu-råsiduaalikomponen- tille (S1 1 -luvut) jakamalla alkuperäinen havaintosarja kohdassa 2 lasketulla sarjalla. Korvataan ne. poikkeukselliset S11 -arvot seuraavasti: Lasketaan kultakin kuukaudelta erikseen (=kuukausivektori ker- rallaan) 5 termin liukuvat keskiarvot kohdassa 3 lasketuista S1 1 - arvoista. Tällä tavalla laskettuna kunkin kuukausisarjan sekä alus- ta että lopusta puuttuu 2 arvoa. Ensimmäisen vuoden arvot tähän sarjaan saadaan painottamalla kolmen ensimmäisen vuoden S11 -luvut painoin 2/5, 2/5 ja 1/5. Toisen vuoden arvot saadaan vastaavasti painottamalla neljän ensimmäisen vuoden S1 1 -luvut painoin 3/10, 3/10, 2/10 ja 2/10. Kahden viimeisen vuoden arvot saadaan vastaa- vaa menettelyä käyttäen. Lasketaan kontrollirajat kullekin kuukaudelle standardipoik- keamien avulla. Standardipoikkeaman estimaatti lasketaan käyttä- mällä keskiarvon estimaattina kohdassa a) laskettuja 5 termin liu- kuvia keskiarvoja S1 1 -luvuista. Kontrollirajoina käytetään arvoja 2 x standardipoikkeama. S1 1 -arvot, jotka jäävät em. rajojen ulko- puolelle määritellään poikkeuksellisiksi arvoiksi. Nämä poikkeukselliset S1 1 -luvut korvataan seuraavasti: ensim- mäisen vuoden kohdalla korvaavana arvona käytetään kolmen ensim- mäisen käytettävissä olevan vuoden (vrt. 4d) keskiarvoa. Kuukausi- sarjojen keskellä olevat poikkeukselliset arvot korvataan kysei- sen vuoden sekä sitä edellisen että sen jälkeisen vuoden keskiar- - 8 - volla. Sarjan viimeisen vuoden poikkeukselliset arvot korvataan vastaavasti kolmen viimeisen käytettävissä olevan vuoden arvojen keskiarvolla. Tässä eåitettyä menettelyä noudattaessa myös ko. poikkeuksellinen arvo vaikuttaa sitä korvaavan luvun suuruuteen. Edellisissä käsittelyvaiheissa (kohdat 1-4c) jäi 6 kuukautta sekä ‘ajanjakson alusta että lopusta ilman arvoja. SI1 -,luvut näille kuukausille saadaan käyttämällä lähimmän vuoden arvoa vaåtaavalta kuukaudelta korvauslukuna. Näin saatu S1 1 -sarja korjataan jakamalla kunkin vuoden kuukau- siarvot kyseisen vuoden kuukausiarvojen aritmeettisella keskiar- volla. Tällöin kunkin vuoden S1 1 -suhdelukujen summaksi saadaan 12. Lasketaan 3-termin liukuvat keskiarvot kullekin kuukaudella (=kuukausivektori kerrallaan) kahdesti peräkkäin käyttämällä koh- dassa e saatua sarjaa ( (3) (3) ). Näin laskettuna kahden ensimmäi- sen ja kahden viimeisen vuoden kuukausille ei saada arvoja lainkaan. Aikasafjojen ensimmäisen vuoden kuukausille ne estimoidaan painotta- malla kolmen ensimmäisen vuoden vastaavien kuukausien Sr*-luvut 1 painoin 9/18, 7/18 ja 2/18. Toiselle vuodelle arvot saadaan vastaa- vasti painottamalla neljän ensimmäisen vuoden suhdeluvut painoin 5/18, 7/18, 4/18 ja 2/18. Vastaavalla tavalla saadaan kahden vii- meisen vuoden puuttuvat arvot. Näin saatu sarja on kausivaihtelu- komponentin alustava estimaatti Sl. Lasketaan alustava estimaatti kausipuhdistetulle sarjalle (TDI 1 ) jakamalla alkuperäinen havaintosarja kohdassa 4 f laske- tulla sarjalla (T[1 1 =0/S1 ). Vcihe II Lasketaan 15 termin painotetut liukuvat keskiarvot kohdassa 5 lasketusta kausipuhdistetusta sarjasta TCIi. Painot ovat SPENCER'in suosittamat: -3/320, -6/320, -5/320, 3/320, 21/320, 46/320, - 9 67/320, 74/320, 67/320, 46/320, 21/320, 3/320, -5/320, -6/320, -3/320. jotta saataisiin liukuvat keskiarvot koko ajanjaksolle, tarvitaan tässä myös T0I1 -sarjan arvot 7:11e ensimmäistä kuukautta edeltävälle sekä viimeistä kuukautta seuraavalle 7 kuukaudella. Näiden kaikkien arvoiksi asetetaan sarjan alkuun ko. sarjan 4 en- simmäisen kuukauden keskiarvo ja sarjan loppuun vastaavasti nel- jän viimeisen kuukauden keskiarvo. Näin saatu sarja on trendi-suhdannekomponentin toinen alustava estimaatti T0 2 ' Painotettua 15 termin liukuvaa keskiarvoa voidaan tässä käyttää, koska TCIi-sarjasta on eliminoitu kausivaihtelu pois sarjalla S 1 (kohta 5). On myös väitetty, että 15 termin pai- notettu liukuva keskiarvo on joustavampi kuin 12 kuukauden liukuva keskiarvo ja tuottaa täten paremman estimaatin trendi-suhdanne- komponentille. Lasketaan suhdeluvut: alkuperäiset havaintoarvot trendi-suhdan- nekomponentin estimaatti T02 (kohta 6). Näin saadaan toinen alusta- va estimaatti kausivaihtelu-residuaalikomponentille (SI2=0/T02). Lasketaan suhdeluvut: kausipuhdistetun sarjan ensimmäinen esti- maatti/saman sarjan 15-termin liukuvat keskiarvot ja saadaan alus- tava estimaatti residuaalikomponentille (I1 =T0I1 /T02). Lasketaan myös kuukausittaiset muutokset suhdeluvuista Ii residuaalivaihtelun amplitudin mittaamiseksi. 9 a) Korjataan poikkeukselliset havainnot kohdassa 7 lasketuista suhdeluvuista (SI 2 ). Tämä tapahtuu vastaavalla tavalla kuin vai- heen I 5I 1 -lukujen korjaaminen, joka on esitetty kohdissa 4a, b, o ja e. (On kuitenkin huomattava, että sarjan alun ja lopun puut- tuvat arvot (vrt. 4d) tässä Vaiheessa on korvattu jo kohdassa 6). Korjattua sarjaa merkitään SI*. 2 - 10 - Jos kohdassa 8 laskettu residuaalikomponentin estimaatin ampli- tudi on< 2, käytetään kohdan 9c laskentamenettelyä. Jos se on 2 käytetään kohdan 9d menettelyä. c) Kullekin kuukaudelle (= kuukausivektori kerrallaan) sarjasta SI-* lasketaan 3 termin liukuvat keskiarvot kahdesti peräkkäin 2 ( (3) (3) ). Alun ja lopun kahden vuoden puuttuvien arvojen kor- vaaminen tapahtuu kuten kohdassa 4f. Tällä tavalla saatu sarja on kausivaihtelukomponentin lopullinen estimaatti S. Kullekin kuukaudelle (= kuukausivektori kerrallaan) lasketaan sarjasta SI; peräkkäin 5 termin ja 3 termin liukuvat keskiarvot ( (3) (5) ). Menettely johtaa 3 arvon puuttumiseen kunkin kuukau- sivektorin alusta ja lopusta. Kunkin kuukausisarjan alun arvot saadaan painottamalla S1 2 -sarjan termejä seuraavin painoin: S1 2 -arvot 1 vuosi 2 vuosi 3 vuosi 4 vuosi 5 vuosi 6 vuosi 1. liuk.keskiarvo 6/15 6/15 2/15 1/15 9/30 9/30 6/30 4/30 2/30 3. 5/30 7/30 6/30 6/30 4/30 2/30 Puuttuvien arvojen korvaaminen kuukausisarjojen lopusta tapahtuu vastaavalla tavalla lopusta alkaen. Näin saatu sarja on kausivaih- telukomponentin lopullinen estimaatti, jota merkitään kirjaimel- la S. Lasketaan ennuste kausivaihtelukomponentin seuraavan vuoden arvoille käyttäen 2 viimeisen havaintoperiodin kausivaihtelukom- ponentin arvoja: XN+1 - 3X N - X N-1 2 Ennuste olettaa täten vuotuisen muutosvauhdin hidastuvan puoleen edellisen vuoden tasosta. Lasketaan lopullinen kausipuhdistettu sarja jakamalla alkupe- räiset havainnot kausivaihtelukomponentin arvoilla (TOI = 0/S). Ohjelma testaa myöskin kausivaihtelun eliminoinnin onnistumista (katso OECD Seasonal Adjustment on Electronic Computers 1961, s. 393-396). Lasketaan 15 termin painotetut liukuvat keskiarvot lopulli- sesta kausipuhdiste-Lsta sarjasta (TOI) käyttäen SPENCER'in pai- noja (katso kohta 6).. Tämän sarjan 7 ensimmäisen ja 7 viimeisen arvon laskemiseksi käytetään samaa menettelyä kuin kohdassa 6. Tämä sarja on trendi-suhdannekomponentin lopullinen estimaatti TC. Tämän jälkeen voidaan laskea lopullinen estimaatti resi- duaalivaihtelulle jakamalla lopullinen kausipuhdistettu sarja kohdassa 11 lasketuilla 15 termin liukuvilla keskiarvoilla (I = TCl/TC). Ohjelma laskee lisäksi keskimääräisten kuukausiamplitudien estimaatit alkuperäisestä havaintosarjasta 0 ja sen komponen- teista TC, S, I. Nämä amplitudit ilmaistaan kuukausittaisten pro- senttimuutosten itseisarvojen keskiarvona. Lisäksi ohjelma laskee seuraavat amplitudien suhdeluvut: 1/TC, I/S, S/TC, I/O, TC/0 ja S/0. Seuraavassa luvussa tarkastellaan CENSUS II metodilla estimoituja vaihtelukomponentteja eri kotieläintuotteiden markkinoiduissa määrissä. Tulosten arviointi tapahtuu -- tyypillisesti tämänlaa- tuisille analyyseille -- enimmäkseen kuvioiden perusteella. Kus- takin tuotteesta on piirretty kaksi kuviota: ensimmäisessä esi- tetään alkuperäinen havaintosarja sekä estimoitu trendi-suhdanne- komponentti ja toinen kuvio havainnollistaa kausivaihtelun muu- toksia analyysiperiodilla. Tämän lisäksi liitteet 1-16 sisältävät alkuperäiset havaintoarvot sekä kunkin komponentin estimoidut arvot koko havaintokaudella. - 12 - 3. ANALYYSITULOKSET 3.1. Maito 3.1.1. Markkinoitujen määrien vaihtelut Analyysi perustuu vuosien 1956-76 markkinoitujen määrien kuukausi- tilastoon (katso maataloustilast. kk-katsaus vv. 1956-77). Esti- moidun trendi-suhdannekomponentin perusteella ei voida havaita mi- tään selvää syklistä -- vuosien pituista aaltomaista -- vaihtelua markkinoiduissa määrissä (Kuvio 1). Sen sijaan komponentin kuvaajassa on nähtävissä epäsäännöllisin välein toistuvia nousuja ja laskuja yleisestä pitkän aikavälin kehityssuunnasta. Nämä ajoittuvat säännönmukaisesti niiden vuosien kohdalle, jolloin kasvituotannon olosuhteet ovat olleettavalla tai toisella poikkeuksellisia. Tämä tulos vahvistaa sitä yleistä käsitystä, että rehusadon määrän ja laadun vaihtelut heijastuvat samahauuntaisina maidon tuotannon määrään melko välittömästi. Muu- ten näyttää maidon tuotannossa pitkän aikavälin kehitystrendi olevan lievästi laskeva aina 1960-luvun loppupuolelta lähtien. Huomio kiintyy myös trendi-suhdannåkomponentin kuvaajaan vuosina 1973-74, jolloin maitomäärät laskivat yleistä kehitystrendiä paljon nopeammin. Erityisen syvä piikki käyrässä ajoittuu vuodel- le 19741). Julkisessa keskustelussa tähän kiinnitettiin runsaasti huomiota ja tuotannon laskun arvioitiin yleisesti jatkuvan samal- la nopeudella myös tulevaisuudessa. Niin sitten maidon tavoite- hintaa nostettiin näinä vuosina ylisuhteellisesti muihin tuottei- siin verrattuna tämän alenevan kehityssuunnan katkaisemiseksi. Pr-,hjimmiltaan tämän laskusuunnan suhteeton jyrkkyys lie,lee kuiten- kin ollut vain kahden peräkkäisen normaalia huonomman satovuoden seurausvaikutusta. Alenevasta kehityssuunnasta toivuttiin nopeas- ti, jota ilmentää vuoden 1975 aikana tapahtunut tuotannon nousu (Kuvio 1). 1) Vastaavana aikana lehmänlihan markkinointi kasvoi voimakkaasti (Kuvio 5). - 13 - C". - 14 - Maidon markkinoitujen määrien kausivaihtelu ja siinä tapahtunut kehitys on huomattavasti mielenkiintoisempi tarkastelukohde kuin em. pitkäaikaiset vaihtelut. Jo Kuvion 1 perusteella voidaan pää- tellä, että vuoden sisäiset vaihtelut ovat maitomäärissä suhteel- liset suuret. Tämän lisäksi kausivaihtelussa on tapahtunut mer- kittäviä muutoksia ajan mittaan (Kuvio 2). Kesäkuukausien suhteel- liset maitomäärät ovat kasvaneet tutkimuskaudella vastaavan supis- tumån ajoittuessa vuoden neljän ensimmäisen kuukauden ajalle. Jalostuskapasiteetin ympärivuotiseen tasaiseen käyttöön pääsemi- seksi on valtiovalta yhdessä jalostussektorin kanssa pyrkinyt aktiivisesti tasaamaan markkinoituja määriä- kausitavoitehintojen avulla (kesällä alhaisempi hinta kuin talvella). Tämä ei kuiten- kaan tähän mennessä ole tuottanut toivottua tulosta kuten kuvaa- jista voidaan havaita. Maidon tuottaminen laidunrehulla on ilmei- sesti niin paljon talvituotantoa edullisempaa, että hintaporras- tuksen täytyisi olla huomattavasti suurempi silloin, kun halutaan olennaisesti vaikuttaa vuoden sisäiseen jakautumaan. Niinikään tuntLd perustellulta väittää, että tavoitehinnan korotusten ajoit- taminen syksyyn nykyisen kevään sijasta saattaisi olla tehokas toimenpide valtiovallan taholta talvikauden suhteellisen tuotos- määrän nostamiseksi. Etsittäessä syitä kausivaihtelun terävöitymiseen ajan mittaan on eräänä selityksenä myös pidettävä nykyistä karjojen keskikoon kas- vua. Tämän mukana mahdollisuudet yksilölliseen hoitoon huonontuvat ja siten esimerkiksi poikimisajankohdan kontrollointi tulee vai- keammaksi. Tarkasteltaessa aivan viime vuosien kehitystä on kuitenkin syytä panna merkille kausivaihtelun muutosten tasoittumistendnssi. Kuviosta 2 on nähtävissä, että kesäkuukausien maitomäärät suhtees- sa vuoden keskimääräiseen kasvoivat voimakkaasti 1960-luvun puoli- välistä 1970-luvun alkuun. 59 56 71 74 68 62 65 68 71 74 56 59 62 65 71 56 59 62 74 65 68 Elokuu August 65 68 71 74 56 59 1.14 1.1 0.96 0.9 0.98: 0.94: 0.90 0.86 Maaliskuu March 0.92 0.88 0.84 0.8 59 6 6 6 71 74 Lokakuu October 56 5 62 65 68 71 .74 0.9 0.88 0.8 0.8 Kesäkuu June - 15 - Kuvio 2, Maidon markkinoitujen määrien kausivaihtelussa tapahtunut kehitys vuosina 1956-76. Kausi-indeksit on estimoitu CENSUS II-metodilla. Figure 2. Seasonal variation in milk quantities marketed in Finland during 1956-76. Seasonal adjustment factors are estimated with CENSUS II-method. kuuJuly 56 59 62 65 68 71 74 0.88 0.84 0.80 0.76 Helmikuu February 56 59 62 65 68 71 74 Tammikuu January 0.90 0.8 0.8 0.78 56 59 62 65 68 71 74 56 9 62 65 68 71 74 1.28 0.88 1.24 0.84 1.20 N_ 0.8 - 1.1 Toukokuu May 0.78 5. .62. .65. .60 .. 71 .. 74. 1.30 Huhtikuu April Syyskuu September Marraskuu November Joulukuu December - 16 - Tämän jälkeen kesäkuukausienkin kausivaihteluindeksit ovat pysy- neet jokseenkin samoilla tasoilla. Vuonna 1973 otettiin käyttöön jyrkempi kausiporrastus tavoitehinnoissa. Kesä-heinäkuun tavoi- tehinta on viime vuosina ollut 8 penniä alhaisempi kuin vuoden korkein hinta eli loka-joulukuun tavoitehinta 4.3 %:selle mai- dolle. On kuitenkin korostettava sitä, että tuottajille maksetut tilityshinnat eivät osoita näin suurta vaihtelua. Keskimääräiset kuukausiamplitu'dit maidon markkinoituja määriä kuvaavassa aikasarjassa ja sen vaihtelukomponenteissa ovat seu- raavat (katso Luku 2 kohta 13): amplitudi, % Alkuperäinen havaintosarja 9.26 Trendi-suhdannekomponentti 0.64 Kausivaihtelukomponentti 9.22 Residuaalikompönentti 1.26 3.1.2. Mallin tuottamat ex-post ennusteet maidon markkinamääristä vuonna 1977 Estimoidulla CENSUS -mallilla tuotettiin myöskin ennusteet maidon Markkinoille tulevista määristä vuonna 1977. Tämä vuosihan on analyysiperiodin ulkopuolella ja siten ennusteet on tuotettu sen informaation pohjalta, joka malliin sisältyy (so. vuotta 1977 edeltävältä ajanjaksolta). Ennusteet eri kuukausien ja koko vuo- den markkinamäärille sekä ennustevirheet tammi.-syyskuun osalta ovat seuraavat: - 17 -* Kuukausi Todellinen Ennuste Ennustevirhe milj. 1 milj. 1 milj. 1 % 201.4 206.5 -5.1 -2.5 Ii 179.2 188.9 -9.7 -5.4 III 204.2 213.4 -9.2 -4.5 IV 237.6 247.8 -10.2 -4.2 284.9 298.8 -13.9 -4.9 VI 303.0 315.7 -12.7 -4.2 VII 297.5 304.3 -6.8 -2.3 VIII 279.6 281.9 -2.3 -0.8 IX 235.0 237.1 -2.1 -0.9 X 203.8 XI 195.6 XII 211.7 Yht. 2905.5 Mitä alkuvuoden arvoihin tulee, näyttää ennuste johdonmukaisesti yliarvioivan todellisen markkinatason. Suurimmat ennustevirheet ajoittuvat helmi- ja toukokuulle. Alkuvuoden ennustevirheet selit- tyvät ilmeisesti suurimmaksi osaksi rehun laatutekijöiden perus- teella. Muuten alkupuoliskon verrattain jyrkkää maidon tuotannon laskua on vaikea selittää- Tätä väittämää tukee myös se, että ennustevirheet näyttävät sään- nönmukaisesti pienenevän laidunruokintakauden alettua. Niinpä elo-syyskuussa malli yliarvioi enää vain vajaalla 1 %:11a todel- liset markkinoille tulleet maitomäärät. Alkuvuoden suurien yli- arviointien takia on kuitenkin ilmeistä, että mallin tuottama en- nuste vuodelle 1977 on kokonaisuudessaan liian korkea. Mielenkiin- toista olisikin ollut nähdä, kuinka hyvin malli normaalivuotena olisi kyennyt jäljittämään todellista kehitystä. 3.2. Nåudanliha 3.2.1. Analyysin perusteista Naudanlihan tuotannossa on eri maissa tunnistettu varsin eri pi- tuisia ja voimakkuudeltaan erilaisia .syklisiä vaihteluita. Suu- rimpien naudanlihan vientimaiden Australian ja Uuden Seelannin ym. -- naudanlihan tuotosmääristä on löydetty 7 vuoden pituisia - 18 - syklejä, jotka ovat olleet lisäksi vielä verrattain voimakkaita. Euroopan talousyhteisön maita koskeva tutkimus puolestaan viittaa 7-8 vuoden syklisiin vaihteluihin naudanlihan tuotannossa mitattu- na aikasarjojen ääriarvosta ääriarvoon. USA:n naudanlihasykli on tyypillisimmillään noudattanut 9-10 vuoden pituista kaavaa 1) . Nämä erot on ilmeisesti suurimmaksi osaksi selitettävissä tuotan- topohjan ja -teknologian eroavaisuuksien perusteella. USA: ^ ja muiden suurien tuottajamaiden naudanlihan tuotanto muodostuu suu- relta osalta varsinaisesta lihakarjasta. Siten se on luonteeltaan varsin itsenäistä. Sensijaan Euroopan maissa suurin osa naudanli- han tuotannosta perustuu lypsylehmien poistoon ja lypsykariasta saataviin vasikoihin. Tältä pohjalta arvioituna onkin selvää, että Euroopan maidontuotannossa vallitsevat olosuhteet heijastuvat melko välittöminä myös naudanlihan tuotantoedellytyksiin. Syklib pituus on myös asettanut omat rajoituksensa analyyseille; käytettävissä olevat aikasarjat ovat yleensä olleet liian lyhyitä pitkälle menevien johtopäätösten tekemiseen. Naudanlihasykliä on tutkittu selvästi vähemmän kuin vastaavaa sykliä sianlihan tuotan- nossa ja tästä syystä sen muoto ja ominaisuudet tunnetaan huonom- min kuin sikasyklin. Niinikään on ilmeistä, että naudanlihasyklin syntyprosessi on huomattavasti vaikeammin selitettävissä kuin sianlihan våstaava prosessi jo yksistään siihen vaikuttavien teki- jöiden moninaisuuden takia. Tärkeimmät tekijät syklin synnyss lienevät keskiteuraspainon ja siitoseläinkannan (lehmät + sonnit + uudistus) muutokset. Näihin kumpaiseenkin vaikuttaa olennaisesti tuottajien odotukset tuo- tannon kannattavuudesta tulevaisuudessa. Päinvastoin kuin sikojen ly;hdalla, erityisen suuri merkitys naudanlihan tuotosmäärän ajal- lisessa vaihtelussa on siitoseläinkannan muutoksilla. Siitos- eläinten osuus koko nautakannasta on normaalisti 35-40 %:n luok- kaa ja siten huomattavasti suurempi kuin vastaava osuus sianlihan tuotannossa. 1) OECD 1976. Market Instability, Joint Working Party of the Committee for Agriculture and the Trade Committee, 1976 AGR/TC/WP .(76) 3. - 19 - Teoreettisesti voidaan laskea, että esimerkiksi silloin, kun tuottajat haluavat muuttaa lehmäkantaa 5 %:11a suuntaan tai toi- seen 6 kuukauden kuluessa, täytyy teurastusmäärien muuttua kysei- senä kautena päinvastaiseen suuntaan 12 %:11a. Tämän perusteella voidaan perustellusti väittää, että tuotannon ohjailuun tarkoite- tut suuret muutokset hintapolitiikassa saattavat lyhyellä täh- täyksellä aiheuttaa suurenkin päinvastaisen heilahduksen tuotan- nossa, kun tuottajat sopeuttavat siitoseläinkantaa uuteen talou- delliseen tilanteeseen. Markkinoille tulevasta naudanlihasta maassamme on viime vuosina ollut noin 32-36 % lehmänlihaa ja loput 64-68 % on siten nuorien nautojen kasvattamisen tulosta. Edellä jo viitattiin siihen, että näiden naudanlihan eri lajien vaihteluihin vaikuttaa ainakin osit- tain eri tekijät. Viime vuosina nuoren naudan kasvatus on eriyty- nyt yhä enemmän kiinteästä yhteydestä maidon tuotantoon tapahtu- vaksi naudanlihan tuotantoon erikoistuneilla tiloilla. Sen lisäksi tuottajat voivat esimerkiksi taloudellisissa tekijöissä tapahtu- neen kehityksen perusteella muuttaa olennaisesti nuoren naudan tuotosmääriä keskiteuraspainon vaihtelun kautta. Kaiken kaikkiaan nuoren naudan markkinoinnissa on tällä hetkellä - ainakin teoriassa - suuremmat mahdollisuudet erilaisten vaihte- luiden syntyyn kuin lehmänlihan kohdalla, jos taloudelliset edel- lytykset muuttuvat. Lehmänlihan markkinointiin voidaan olennaises- ti vaikuttaa vain maidontuotannon taloudellisia edellytyksiä muut- tamalla. On kuitenkin merkillepantavaa, että vakaasti kasvavasta teuraspainosta ja luonnostaan tasaisesta lypsylehmien poistotar- peesta huolimatta lehmänlihan markkinoille tulevat määrät ovat vaihdelleet verrattain laajalla alueella viime vuosina (Kuvio 5). Aärimmäiset vaihtelut ovat kylläkin johtuneet pääasiassa valtio- vallan tuotantopoliittisista toimenpiteistä. - 20 - Jotta varsinaisen naudanlihan tuotannon eri pituiset vaihtelut voi- taisiin paremmin tunnistaa, tarkastellaan seuraavassa analyysissa erikseen nuoren naudan ja lehmänlihan markkinoituja määriä. Tar- kastelu perustuu kuukausiaineistoon vuosilta 1963-1976, johon al- kutiedot on saatu maataloustilastollisesta kuukausikatsauksesta. Tosin aikasarjat käsittäen vain 14 vuotta -- jäävät pitempiai- kaistan syklisten vaihteluiden tarkastelun kannalta liian lyhyek- si 'ja johtopäätöksiä nautasyklin mahdollisesta olemassaolosta Suomen markkinoilla ei voida tehdä tämän analyysin perusteella. 3.2.2. Nuori nauta Tarkasteltaessa nuoren naudan markkinoidun määrän trendi-suhdan- nekomponentin kuvaajaa (Kuvio 3) voidaan siinä erottaa selvästi kaksi eri vaihetta. '1960-luvulla nuoren naudan teurastukset osoit- tavat verrattain tasaista ja lievää nousevaa suuntausta. Äkkinäi- nen ja suhteellisen jyrkkä tasomuutos tapahtui sitten vuoden 1970 aikana', jolloin nuoren naudan kuukausittain markkinoidut määrät nousivat 3.7 milj, kilon tasolta noin 6 milj. kilon tasolle. Taso- muutos tuona ajankohtana johtui suurelta osalta ylituotanto-ongel- man kärjistymisestä sekä tämän ratkaisemiseksi tehdyistä maatalous- poliittisista toimenpiteistä, jotka paransivat nuoren naudan kas- vatuksen kannattavuutta. Tämän taitekohdan jälkeen markkinoidut määrät osoittavat alttiut- ta aikaisempaa suurempiin vuotuisiin vaihteluihin. Tätä ilmentä- vät erityisesti vuoden 1973 vaihteeseen ajoittunut aallonpohja sekä tilapäiseltä vaikuttava markkinoinnin taantuminen vuoden 1975 vaihteessa. Kuitenkin tasoltaan nuoren naudanlihan markkinoi- ut ovat pysyneet suunnilleen samoina koko 1970-luvun ajan. Keskiteuraspainon nostamisella on voitu korvata vasikoiden lukumäärän aleneminen. Selvän syklisen vaihtelun olemassaoloa on tämän ajanjakson perusteella mahdoton tunnistaa jo tuon tasomuu- toksenkin vuoksi ja ennen kaikkea sarjan lyhyyden takia. - ------- CO 03 D N. 10 03r. rn c-\; - 21 - C ar C aS S 03 -0 -0 _C (1) -P -0 -0 130 -P c 0 • (0 0 -H 1 E rn (_IJ OiD :a3 C _C G) -1-, C C E (13 ro D 1 u) -0 (r) (13 en -0 C13 D C a) U) ID LIJ C 03 •H C.) _NC Le_ _C ,--) -P -1 HH H 3 E 13 0) 0) _p 03(0 0).,-! C C1) el) (O▪ H o (13 E WE -(-'-1-) -P _Y • CO (13 0 -H rEI -1-) :113 •H- WE :n3 -0 _0 0 0 -1-, E 0 1 00) H 1-1 >,4-' 1--! ID E 0 -P ef) (0 0) CO CO 113 -H D P H C C -p0) (13 00 113-4-) (00 :30 a o- E 0 0 0 >0 • c E 00)0 _p 130 C- C 0 •H 0>0) C 03 _Co -P - 22 - Kuvion 4 kausivaihtelukäyrät puolestaan ilmentävät, että nuoren naudan markkinointi omaa verrattain suuren kausivaihtelun. Koko ajanjaksolla keskimäärin on nuoren naudan lihaa markkinoitu suh- teellisesti eniten toukokuussa (kausi-indeksien keskiarvo 110.3) ja vähiten vastaavasti joulukuussa (kausi-indeksien keskiarvo 89.3). Niin ikään muutokset kausivaihtelun muodossa ovat ko. ajanjakson kuluessa olleet huomattavan suuret. Erityisen silmiinpistävä on maaliskuun kausi-indeksissä tapahtunut muutos. Tutkimuskauden alussa maaliskuun teurastusmäärät olivat noin 22 % vuoden keski- määräisiä kuukausiteurastuksia suuremmat. Maaliskuun suhteellinen osuus on kuitenkin pienentynyt voimakkaasti tämän jälkeen. Vuoden 1976 maaliskuun kausi-indeksin arvo oli vain 84.9. Vastaava kehi- tys -- joskin lievempänä on.havaittavissa myos helmikuun kausi- indeksissä. Suurimmat syyt tähän ilmiöön on varmaankin löydettävissä tuotannon luonteen ja tekniikan muutoksista, joita kuvattiin kohdassa 3.2.1. Toisaalta tässä yhteydessä on huomioitava myös tavoitehintapäätös- ten ajankohdan muuttaminen. Tuottajat ovat siirtäneet teurastuk- sia tapahtuvaksi huhti-toukokuussa, kun tavoitehintojen korotus on viime vuosina ajoittunut huhtikuun alkuun. Tämä ilmenee kuviossa 4 huhti-toukokuun kausi-indeksien kasvuna 1970-luvulla ja vastaavana pienentymisenä helmi-maaliskuun kausi-indekseissä. Myös elo-syyskuun suhteellisissa osuuksissa on tapahtunut selvää kasvua kuitenkin sillä poikkeuksella, että elokuun suhteelliset teurastusmäärät ovat alkaneet laskea vuoden 1973 jälkeen. Tämä kasvu johtunee parantuvan laiduntalouden mahdollistamasta pitem- mästä kasvatusajasta. Vaikeammin selvitettäviä muutoksia on sen- sijaan tapahtunut tammikuun ja heinäkuun suhteellisissa teurastus- määrissä. Tammikuun kausi-indeksi osoittaa las-kevaa suuntausta aina \iuoteen 1971 saakka, jonka jälkeen kausi-i-ndeksin arvot al- koivat kasvaa tasaisesti. Heinäkuun teurastusmäärissä on tapahtu- nut täsmälleen päinvastainen kehitys. Helmikuu February 63 66 69 72 75 .Syyskuo September Maaliskuu March 72 75 69 6,9 7,2 6,6 7,5 0.92. 0.88 0.84. 0.80i Joulukuu December 63 66 69 72 7.5 1.10 1.06 1.02 0.98. 0.94. 0.90_ Elokuu August 63 sp sp 7.2 75 1.06 , 1.02 0.98 0.94 Heinäkuu July 53 66 sp 7,2 7.5 1.00, 0.96, 0.92 0.88 0.84 1.20_ 1.16 1.12 0.98 0.94 0.90 0.86 0.82 0.78 0.74 1.12 1.08. 1.04 1.00 0.96 0.92 6? 66 69 72 75 Toukokuu May 72 6,3 6.5 69 1.04 Kesäkuu 1.01 June Huhtikuu April 63 66 69 72 75 1.08 1.04 1.00 7.5 63 66 69 .72 75 63 66 6,9 7.2 75 Lokakuu 0 tober Marraskuu November 63 6,6 69 72 75 1.02. 0.98 0.94 0.90 0.86 Tammikuu January 63 66 1.00 0.96 0.92 0.88 0.98 0.94 0.90 - 23 - Kuvio 4. Nuoren naudan markkinoitujen määrien kausivaihtelussa tapah- tunut kehitys vuosina 193-76. Kausi-indeksit on estimoitu CENSUS II- metodilla. Figura 4. Seasonal variation in the quantities of yong beef cattle marketed in Finland during 1963-76. Seasonal adjustment factors are estimated with CENSUS II-method. - 24 - Keskimääräisen kuukausittaisen vaihteluamplitudin mittana voidaan käyttää alkuperäisestä havaintosarjasta ja sen eri komponenteista laskettuja prosentuaalisten muutosten keskiarvoa (katso Luku 2 kohta 13): amplitudi, % Alkuperäinen havaintosarja, 0 12.83 Trendi-suhdannekomponentti, TC 1.83 Kausivaihtelukomponentti, 3 6.98 Residuaalikomponentti, 1 9.22 Vertaamalla näitä maitomääristä laskettuihin arvoihin voidaan tode- ta, että trendi-suhdannekomponentin ja myös residuaalikomponentin vaihteluamplitudit ovat huomattavasti suurempia nuoren naudan mark- kinoiduissa määrissä kuin maidon vastaavissa määrissä. 3.2.3. Lehmänliha Lehmänlihan markkinoiduille määrille näyttää olevan tyypillistä nopeat ja hyvin tilapäiset vaihtelut (katso Kuvio 5). Tämä ilme- nee myöskin CENSUS-mallilla estimoiduista aikasarjan eri komponent- tien keskimääräisistä vaihteluamplitudeista (katso Luku 2 kohta 13): amplitudi, % Alkuperäinen havaintosarja, 0 18.96 Trendi-suhdannekomponentti, TC 2.04 Kausivaihtelukomponentti, S 16.63 Residuaalikomponentti, 1 8.52 Verrattaessa näitä amplitudeja nuoren naudan markkinoinnin vastaa- viin voidaan havaita, että lehmänlihan alkuperäisen havaintosar- jan sekä myös sen kausivaihtelukomponentin vaihtelualue on suhteel- lisesti huomattavasti suurempi kuin nuoren naudan kohdalla. - 25 - Osa äkillisistä vaihteluista on tosin varmasti aiheutettu niillä maatalouspoliittisilla toimenpiteillä, joilla maidontuotantoa on pyritty vähentämään. Mutta toisaalta tämän analyysin perusteella näyttää siltä, että vaihteluita lehmien teurastuksessa syntyy myös maitosektorin sisällä vaikuttavista tekijöistä, Kausivaihtelu on lehmänlihan markkinoinnissa huomattavasti voimak- kaampi kuin nuoren naudan markkinoinnissa. Koko tutkimuskaudelta keskimäärin laskien on lehmien teurastusten maksimi saavutettu laidunkauden lopussa eli lokakuussa (kausi-indeksien keskiarvo 146.30) ja minimiteurastusmäärä on ajoittunut taas laidunkauden alkuun eli kesäkuuhun (68.71). Tosin kausivaihtelussa on tutki' muskaudella tapahtunut myös huomattavia muutoksia, jotka ovat pääpiirteiltään samansuuntaisia kuin nuoren naudanlihan kohdalla. Niinpä esimerkiksi helmi- ja maaliskuun teurastusmäärät ovat ky- seisen ajanjakson kuluessa muuttuneet vuoden keskimääräistä suu- remmista keskimääräistä pienemmiksi. Vastaavasti jyrkkä nousu on nähtävissä syys-lokakuun suhteellisissa teurastusmäärissä. Tasai- semmin ovat osuutensa säilyttäneet toukokuu ja kesäkuu, joskin aivan viime vuosina on havaittavissa pientä alenemista näidenkin kuukausien suhteellisissa teurastusmäärissä. Trendi-suhdannekomponentin kuvaajassa on silmiinpistävintä vuoden 1969 aikana alkaneet verrattain voimakkaat heilahdukset. Näistä selvimpänä erottuu vuosien 1969-70 vaiheeseen ajoittuva huippu, joka on seurausta pellonvaraus- ja teurastuspalkkiojärjestelmistä tuona ajanjaksona. Tätä seuraavat huiput ajoittuvat säännönmukai- sesti kahden vuoden välein vuosina 1972 ja 1974 alkupuoliskolle. Vuoden 1976 alkuun ajoittuu myös huippu, joskin huomattavasti pie- nempi kuin edellä mainittujen vuosien huiput. Mielenkiintoista on myös havaita, että lehmänlihan tuotannon taso on koko 1970-luvun ajan pysynyt kannan supistuman myötä lähes samana. y ....... . -26 - 0 41 03 0 CL 4-1 13 I 4-) -C C t40 -H . • r-4 CD • 113 03 -0 -C -P -4-1 :n3 - CO -1C CO a) 0 co o C I CO (r) bl) (D 10 -Y I 0_ 03 • 0-1 •r-) (0113 01 • 110 •H 7 c E ED .4-1 0:1 -P 7 -0 tl:• "; -0 0 -Y _C 0 7 C E c E ok- 1-1 u_ (1) 07. C •H C/) (1) J.,-4 DLIJ CI3 0) 03 4-) H Q)0 7 _p _p 03 • 113 3 -P :10(0 L.-4 4_) 0) :11:) - rri EtJ E• 0) (r) 3 7 CO Q) OE -r-I I 0 I- 4-4-' 4-i 0 U.) II) .4-1 0)J U) _p -P E uJ E C_3 -P C f-4 U•,-4 0 4- _0 7 121 c 0) >, 0 :1110 C E E •H _c E 4-3 o o --1C «Im 1.0 4 1 1 7 • 0 0 0 01 0 D 01 D 0 > ta) cri LI- 10 CO Cr) C`,1 C a rC a S S 63 66 sp 75 7? Elokuu August 63 66 69 72 75 Syyskuu September 0.90 0.66 0.82 0.74 0.70 1.00 0.96 0.92 Huhtikuu April 63 66 69 72 7.5 Toukokuu May .63 66 69 72 7.5 1 0.66 Kesäkuu • June - 27 - Kuvio 6. Lehmänlihan markkinoitujen määrien kausivaihtelussa tapahtunut kehitys vuosina 1963-76. Kausi-indeksit on estimoitu CENSUS II-metodilla. Figura 6. Seasonal variation in cow maat quantities marketed in Finland during 1963-76. Seasonal adjustment factors are estimated 1.04 1.00 0.96 0.92 0.86 0.64 1.04, 1.00. 0.96, 0.92. 0.88. 0.64. with 6.3 66 CENSUS 69 72 II-method. 75 0.64, Tammikuu January 0.80 0.76 0.72. 0.66 63 66 69 72 75 0.94 0.90 0.861 Helmikuu February 6.3. 66 69 7.2 75 1.30 1.26 1.22 1.18 1.14 1.10 Maaliskuu March 1.60 1.56 63 66 69 7.2 75 1.52 63 66 69 72 75 63 66 69 72 75. Heinäkuu July 1.46_ 1.44 _ 1.40 _ 1.36 _ 1.32 - 63 66 69 72 7.5 1.281 1.24 Marraskuu 1.20 November 6.3 66 sp 7? 75 1,001 0,96 Joulukuu December 3.2.4. Mallin tuottamat ex-post ennusteet naudanlihan markkina- määristä vuonna 1977 Vastaavalla tavalla kuin maidonkin kohdalla tuotettiin CENSUS- mallien avulla ennusteet myös lehmänlihan ja nuoren naudan mark- kinamäärille vuodeksi 1977. Kyseiset ennusteet on tuotettu sen aikaisempia vuosia koskevan informaation pohjalta, joka malleihin sisältyy. Näin ollen nämä ennusteet olisi käytännössä voitu laa- tia niin pian kuin vuoden 1976 markkinoidut määrät olivat käytet- tävissä. Analyysivaiheessa naudanlihan määrä jaettiin lehmänlihaksi ja nuo- reksi naudaksi. Ennustamisen kannalta koko naudanlihan määrä on mielenkiintoinen ja siksi seuraavassa esitetään myös naudanlihan koko määrän ennusteet, jotka on johdettu em. malleista. Ennusteiden osuvuutta voitiin raPortointivaiheessa arvioida vain vuoden 10 ensimmäisen kuukauden todellisen kehityksen perusteella: Kuu- Nuori nauta kausi Todel- Ennus- Ennuste- linen te virhe Lehmänliha Todel- Ennus- Ennuste- linen te virhe m i 1 j. kg Naudanliha yht. Todel- Ennus- Ennuste- linen te virhe I 5.38 6.50 -1.12 2.97 3.07 -0.10 8.35 9.57 -1.22 II 4.96 5.11 -0.15 2.33 2.07 +1.26 7.29 7.18 +0.11 III 6.39 5.15 +1.24 2.62 2.06 +0.56 9.01 7.21 +1.80 IV 5.70 6.95 -1.25 2.46 2.31 +0.15 8.16 9.26 -1.10 V 7.15 7.03 +0.12 2.33 2.05 +0.28 9.48 9.08 +0.40 VI 6.17 6.38 -0.21 2.17 1.65 +0.52 8.34 8.03 +0.31 VII 5.04 6.28 -1.24 1.74 1.74 +0 6.78 8.02 -1.24 VIII 5.58 6.30 -0.72 2.22 2.26 =0.04 7.80 8.56 -0.76 IX 6.92 7.28 -0.36 3.65 3.48 +0.17 10.57 10.76 -0.19 X 5.76 6.15 -0.39 4.54 4.19 +0.35 10.30 10.34 -0.04 XI 5.79 3.24 9.03 XII 4.93 2.45 7.38 Yht. 73.85 30.57 104.42 - 29 - Asetelmassa esitettyjä yksittäisten kuukausien ennustevirheitä tarkasteltaessa on pidettävä mielessä, että jo yksistään tavoi- tehintaratkaisun poikkeava ajankohta (1.2.1977) saattaa huonontaa ennusteiden osuvuutta vuoden alkupuolella. Perustasoltaan ennus- teet ovat parempia kuin kuukausivirheet sinänsä edellyttävät. Tämä ilmenee seuraavista ensimmäiseltä ja toiselta vuosineljän- nekseltä ja ensimmäiseltä vuosipuoliskolta lasketuista ennuste- virheistä: Ennustevirhe Nuori nauta Lehmänliha Naudanliha yht. milj. kg % milj. kg % milj. kg % I vuosineljännes -0.03 -1.8 +0.72 +9.1 +0.69 +2.8 II -1.34 -7.0 +0.95 +13.6 -0.39 -1.5 I vuosipuolisko -1.37 -3.8 +1.67 +11.2 +0.30 +0.6 III vuosineljännes -2.32 -13.2 +0.13 +1.7 -2.19 -8.7 Kaikkea naudanlihaa koskeva ennuste poikkeaa vain 0.3 milj. kg (0.6 %) alaspäin todellisesta ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mitä 'voidaan pitää varsin hyvänä osuvuutena. Ne,Jdanlihan eri kompOmnttien ennusteet poikkeavat kuitenkin tät.e. enemmän todel- lisista arvoista. Mallit näyttävät yliarvioivan nuoren naudan markkinamäärät ja vastaavasti aliarvioivan lehmien .eurastukset vuoden 1977 alussa. Kolmannella vuosineljänneksellä ei ennusteiden osuvuus r.jytä enää yhtä hyvältä kuin ensimmäisellä vUosipuoliskolla. On kuit:-.9kin huomattava, että suurimmat ennustevirheet ajoittuvat kesäkL , kau- sille ja ennustevirheet pienenevät johdonmukaisesti 'vuoden 1-.,opua kohti mentäessä. Lokakuussa ennustevirhe kaiken naudanlihan osalta onkin enää vai:: -0.04 milj: kg eli -0.5 %. Siksi kolmannen neljänneksen perusteel- la ei voitane tehdä vielä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätök- siä mallin ennustekyvystä vuoden loppupuoliskolla. Lopullinen tar- kastelu on syytä suorittaa vasta sitten, kun todelliset arvot koko vuoden osalta ovat käytettävissä. Joka tapauksessa näyttää siltä, että estimoitu kausivaihtelumalli ei ole ollut oikein sovelias kuvaamaan todellista kausivaihtelua vuonna 1978. - 30 - 3.3. Sianliha 3.3.1. Markkinoitujen määrien vaihtelut Sianlihan markkinoitujen määrien vaihteluiden analyysi jäljempänä rajoittuu vuosiin 1963-76 (maataloustilast. kk. katsaus vuosilta 1963-77). Vaikka aikasarja jääkin verratain lyhyeksi, voitaneen estimoidun trendi-suhdannekomponentin perusteella tehdä joitakin päätelmiä sianlihan markkinamäärien pitkäaikaisistakin vaihteluis- ta (Kuvio 7)1). Pitkän aikavälin kehityssuunnasta voidaan ensinnäkin todeta, että sianlihan markkinoitujen määrien kasvu 1960-luvun puolivälin kummallakin puolella oli verrattain tasaista. Voimakas kasvu al- koi sitten vuonna 1969. Vuoteen 1972 mennessä sianlihan kuukau- sittain markkinoidut- määrät suunnilleen kaksinkertaistuivat 1960- luvun lopun määristä. Tämän jälkeen markkinoitujen määrien yleis- tasossa ei näytä tapahtuneen suuria muutoksia: vuonna 1976 markki- noidut määrät ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 1972. Tämän lisäksi trendi-suhdannekomponentin kuvaaja viittaa sykli- siin vaihteluihin sianlihan markkinoinnissa. Periodin alkupuo- lella tuotannon huiput ajoittuvat vuosille 1963, 1967, 1971, joita seuraa laskevan tuotannon kaudet. Tämä aaltoliike sinäl- lään viittaa neljän vuoden syklisen vaihtelun olemassaoloon sian- lihan markkinoinnissa. Tulos on sopusoinnussa myös muiden maiden vastaavista sarjoista tehdyjen analyysien kanssa. 4-5 vuoden pi- tuinen sikasykli on tunnistettu useassa eri maassa2). Kuviosta ja analyysistä on huomautettava, että vuoden 1976 kolmen viimeisen kuukauden todelliset havaintoarvot ovat en- nusteita, jotka laadittiin analyysiä tehtäessä marraskuussa 1976, jotta vuosi 1976 olisi saatu kokonaisuudessaan mukaan. OECD 1976. Market Instability, Joint Working Party of the Committee for Agriculture and the Trade Committee, 1976 AGR/TC/WP (76) 3. - 31 - 03 C Si an li ha n o 4-, 0) 03 0 -0 0 -C a) • cn _c -o I‘o -H 1 ) D3 O 4_) -0 4-3 -0 c C 113 CO 44:1 CD 43) • CO .,_, CO 01 113 Cr) E 10 0_ 03 u3i -o" 4:0 _c c (4) H aa bi] 13E-( 4:1-1 0-) C1 -4U3 o (1:1 E en v-1 113 OLI c _c 1134-: 13-4-' 7 cu J 0 V er) 10 Q] ca rc as s ma rk ki no id u t m H r ät - 32 - Se, millä tavalla sykli jatkuu vuoden 1972 jälkeen, on vielä osit- tain arvailujen varassa. Seuraava huippu tulisi säännön mukaan ajoittua vuoden 1976 tienoille. Aivan oikeaoppisesti sianlihan tuotanto nousi vuonna 1976 edellisen vuoden tasosta (Kuvio 7). Ei kuitenkaan vielä voida varmasti päätellä, mikä on sianlihan tuotannon kehitys vuoden 1977 aikana ja siitä eteenpäin. Eräät indikaattorit - esim. maatilahallituksen astutusindeksi - viittaa- vat nousun tasoittumiseen vuoden 1977 aikana ja siten 4 vuoden sykli olisi tunnistettavissa myös 1970-luvun alkupuolella. On kuitenkin todennäköistä, että sYkliteorian mukaista laskevaa suuntausta ei vuonna 1977 sianlihamarkkinoilla tulla havaitse- maan, koska sianlihan tuotanto voi toisaalta nousta muiden teki- jöiden vaikutuksesta (vrt, ennusteet osassa 3.3.2.). Ylituotan- tovaikeudet muissa tuotteissa, noudate-Etu sianlihan -hintapoli- tiikka yms. saattavat nostaa tuotoåmäärää ja tästä syystä vuo- delle 1976 ajoittuva syklihuippu ei näy markkinoituja määriä ku- vaavassa sarjassa. Edellä kerrottu ei kuitenkaan selitä vuosien 1973 ja 1974 vaihtee- seen ajoittuvaa huippua, joka on selvä poikkeus neljän vuoden syklikaavasta. Arvioitaessa syitä tähän huippuun on huomio kiinni- tettävä 1970-luvun vaihteen sianlihan tuotannon nopeaan laajentu- miseen, joka kolmessa vuodessa kaksinkertaisti tuotostason. Uusia tuottajia ilmestyi .sektoriin ja näiden uusien yritysten tuotan- toprosessien ajoitus poikkeaa ilmeisesti vanhojen yritysten vas- taavasta ajoituksesta. Tämä saattoi synnyttää uuden tuotannon huipun vuosien 1973 ja 1974 vaihteeseen. Mistä tällainen sykli sitten saa alkunsa sianlihan tuotannossa, vaikka hintojen vaihtelut sianlihamarkkinoilla on eliminoitu ta- voitehintajärjestelmän kautta? On tietenkin 'olemassa se mahdolli- suus, että noudatettu hintapolitiikka on eräissä tilanteissa ollut omiaan vahvistamaan tuotannon vaihteluita. Tämä ei kuiten- kaan selitä em. säännöllistä sykliä. - 33 - Sen sijaan eräs mahdollinen osaselittäjä on porsaan hintavaihtelut ja porsaantuottajien reaktiot. Maatilarekisterin perusteella on arvioitavissa että noin 2/3 porsaista tuotetaan vain porsastuotan- toon erikoisetuneilla tiloillal). Kun porsaiden ja sianlihan tuot- taminen tapahtuvat eri yrityksissä, on porsaan markkinahinnan ta- solla huomattava taloudellinen merkitys sekä porsaantuottajille että sianlihan tuottajille. Porsaan hinta markkinoilla muodostuu vapaasti kysynnän ja tarjonnan perusteella. Virallista tilastoa porsaiden hintakehityksestä ei ole käytettävissä, mutta eräät tie- dot viittaavat verrattain suuriin veihteluihin porsaan hinnoissa ajan mittaan. Porsaantuottajien reaktioiden selvittäminen vaatisi oman tarkas- telunsa. Ilman sitä voidaan vain esittää arveluja, että sianli- han tuotannon aaltomaiseen vaihteluun eräänä osasyynä ovat por- saiden tuotannon sykliset vaihtelut, jotka puolestaan johtuisivat porsaan hinnan vaihteluista. Joka tapauksessa tuntuu ilmeiseltä, että tasaisiin tuotosmääriin pääsemiseksi täytyisi myös porsaan hinnat markkinoilla stabilisoida. Kuvion 8 käyrät kuvaavat sianlihan markkinoinnin kausivaihtelua ja siinä ajan mittaan tapahtuneita muutoksia. Yleisesti kehityk- sestä voidaan todeta, että sianlihan tuotannon vuoden sisäinen vaihtelu on pienentynyt merkittävästi 1960-luvun puolivälistä lähtien. Vertailu vastaavaan kausivaihteluun Ruotsissa viittaa siihen, että vuoden sisäiset vaihtelut ovat siellä olleet huomat- tavasti suurempia kuin Suomessa (Katso Jordbruksekon. meddelanden 1977:6). 1) Vuoden 1974 lopussa Suomessa oli kaikkiaan 19 969 maatilaa, joilla oli sikoja (poislukien merijerisikalat). Lihotussikoja oli vastaavana aikana 13 950:11ä maatilalla sekä siitosemakoi- ta 10 235:11ä maatilalla. Siten pelkästään porsaiden tuottami- seen erikoistuneita tilola oli kaikkiaan 6 019 kpl. 63 66 69 72 75 Tammikuu January 63 66 69 7.2 7,5 Helmikuu February 1.20 1.00 0.96 0.92 0.88 1.04 1.00 0.96 0.92 63 66 69, 72 75 Elokuu ugust 1.04 1.00 0.96 0.92 6,3 66 sp 72 7.5 Heinäkuu July 1.04 1.00 0.96 0.92 1.04 1.00 0.96 0.92 Maaliskuu March 63 6,6 6,9 7,2 7,5 1.04 . 1.00 0.96 0.92. 6,3 66 sp 72 78 Syyskuu ber 6 6,6 6.9 7 75 Marraskuu ovember 63 66 69 72 75 63 66 69 1 .00 may 1.041 Toukokuu 0.96 0.92 7,2 75 63 66 69 72 75 34 - Kuvio 8. Sianlihan markkinoitujen määrien kausivaihtelussa tapahtunut kehitys vuosina 1963-76. Kausi-indeksit on estimoitu-CENSUS-II-metodil' la. Figura 8. Seasonal variation in park quahtities marketed in Finland during 1963-76. Seasonal adjustment factors are estimated with CENSUS II-method. 6.3 66 69 7.2 7.5 53 sp 69 7.2 78 1.04. 1.10 1.00. 1.06 0.96, 1.02 Huhtikuu 0.92, April 0.98 0.94_ Lokakuu October 1.04, 1.00, 0.96. 0.92. Joulukuu December - 35 - Myös yksittäisten kuukausien indeksiluvuissa on tapahtunut merkit- täviä muutoksia. Merkille pantavaa on erityisesti se, että aikai- sempina vuosina maaliskuun markkinamäärät olivat vuoden kuukausi- keskiarvoa suurempia. Viime vuosien kehitys on kuitenkin johtanut siihen, että maaliskuun tuotosmääråt ovat tällä hetkellä selvästi alh'aisimpia. Vastaavasti huhti-kesäkuun määrät ovat suhteellises-- ti kasvaneet. Osa tästä kehityksestä selittyy varmaankin hinnoit- teluvuoden alkamisajankohdalla. Normaalin kasvatusajan mukaisesti on tämä sitten vaikuttanut kausivaihteluindeksin kehitykseen myös loppuvuoden puolella. Erityisesti loka-marraskuun osuus on muuttu- nut merkittävästi viime vuosina. Tasaisimman osuutensa ovat pitä- neet elokuu, syyskuu ja joulukuu. Keskimääräiset vaihteluaMplitudit sianlihan alkuperäisessä havain- tosarjassa sekä sen eri komponenteissa ovat (katso Luku 2 kohta 13): amplitudi, % Alkuperäinen havaintosarja, 0 8.10 -Irendi-suhdannekomponentti, TC 1.28 Kausivaihtelukomponentti, S 4.94 Residuaalikomponentti, 1 5.95 3.3.2. Mallin tuottamat ex-post ennusteet sianlihan markkina- määristä vuonna 1977 Edellä kuvattua CENSUS-mallia käytettiin myös sianlihan markkina- määrien ennakointiin vuodelle 1977. Mallin tuottamia ennusteita ja ennustevirheitä voidaan tarkastella seuraavasta asetelmasta. 1Ta ) - - ssa kohdin on syytä huomauttaa, että sianlihan markkinoitu- ja määriä koskevat ennusteet on tehty vuoden 1978 marraskuussa. - 36 - Kuukausi Todellinen milj, kg Ennuste milj, kg Ennustevirhe milj. kg % I 10.4 10.9 -0.5 -4.8 II 11.0 9.6 +1.4 12.7 III 11.0 9.9 +1.1 10.0 IV 10.8 11.7 -0.9 -8.3 V 11.5 11.9 -0.4 -3.4 VI 11.7 11.5 +0.2 +1.7 VII 10.8 11.5 -0.7 -6.5 VIII 11.0 10.9 +0.1 +0.9 IX 11.2 11.4 -0.2 -1.8 X 12.7 11.8 +0.9 +7.1 XI 10.8 XII 11.4 yht. 133.3 Kuukausittaiset ennustevirheet ovat varsinkin vuoden alkupuolis- kolla verrattain suuret, johon osasyynä saattaa olla tavoitehin- taratkaisun poikkeava ajankohta vuonna 1977. Neljänneksittäin tai puolivuosittain tarkasteltuna ennusteiden osuvuus on kuiten- kin selvästi parempi, koska eri suuntaiset virheet eliminoivat toisiaan: Ennustevirhe milj. kg I vuosineljännes +2.0 +6.6 -1.1 -3.1 I vuosipuolisko -+0.9 +1.4 III vuosineljännes -0.8 -2.4 Ensimmäiseltä vuosipuoliskolta lasketun virheen suhteellinen pie- nuus (0.9 milj. kg = 1.4 %) viittaa siihen, että ennusteen perus- taso on jokseenkin oikea. Myös todellisen kehityksen ja tehdyn ennusteen vertailu lokakuun loppuun saakka lupaa verrattaia hyvää osumatarkkuutta koko vuodelle: _lokakuun loppuun mennessä ennuste- virhe on vain +1.0 milj. kg eli +0.9 %. Siten eräät suurehkot kuu- kausittaiset ennustevirheet ilmentävät lähinnä vain sitä, että estimoitu kausivaihtelumalli ei ole ollut oikein sopiva vuodelle 1977, johon osa syynä on mm. tavoitehintapäätöksen poikkeava ajoit- taminen. - 37 - 4. YHTEENVETO JA TULOSTEN TARKASTELUA Tämä analyysi on keskittynyt tunnistamaan erilaisia vaihteluita maidon, nuoren naudan, lehmänlihan sekä sianlihan markkinoiduista määristä. Useiden peräkkäisten painotettujen liHkuvien keskiarvo- jen menetelmään pohjautuvalla CENSUS II-metodilla (katso Luku 2) on kuukausittaisista aikasarjoista estimoitu niiden eri komponen- tit: 1) trendi-suhdannekomponentti (TE), joka kuvaa pitkän aika- välin kehityssuuntaa sekä s.yklistä vaihtelua kyseisessä aikasar- jassa, 2) muuttuva kausivaihtelukomponentti (S), joka voidaan määritellä ko. ilmiön vuoden sisäiseksi vaihtelumalliksi ja 3) residuaalikomponentti (I) eli epäsäännöllinen vaihtelu aikasar- jassa. Aikasarjojen on oletettu muodostuvan multiplikatiivisesti näistä komponenteista. Analyysituloksia on, helpoin tarkastella kuvioiden perusteella (Kuviot 1-8). Analyysitulokset samoin kuin alkuperäiset havain- tosariatkin on esitetty Liitetaulukoissa 1-16. Tämän analyysin perusteella on yleisesti todettavissa, että koti- eläintuotteiden markkinoidut määrät ovat osoittaneet kaikki tiet- tyä alttiutta sekä lyhyt- että pitkäaikaisiin vaihteluihin. Tämä huolimatta siitä, että valtiovalta on pyrkinyt stabilisoimaan em. kotieläintuotteiden markkinoita aktiivisesti tavoitehintajärjes- telmää soveltamalla. Tuotteiden hintataso ei tästä syystä ole päässyt vaihtelemaan vapaiden markkinoiden tapaan eikä aiheutta- maan sellaisia suuria tuotannon kannattavuusvaihteluita, jotka ovat omiaan luomaan edellytyksiä tuotosmäärien heilahduksille. Maidon markkinoinnissa näyttää -ongelmana olevan erityisesti kausi- ;aihtelun voimakkuus ja myös pitempiaikaiset -- pääasiassa rehun määrästä ja laadusta riippuvat -- vaihtelut (Kuviot 1-2). Naudan- liha -- käsiteltynä tässä analyysissä kahtena eränä: nuorena nau- tana ja lehmänlihana osoittaa myös verrattain voimakaspiirtei- siä, pitkäaikaisia tuotosmäärien vaihteluita erityisesti 1970- - 38 - luvulla (Kuviot 3 ja 5). Myös markkinoitujen määrien kausivaihte- lun muoto on muuttunut ratkaisevasti (Kuviot 4 ja 6). Sianlihaa koskevassa analyysissa on mielenkiintoisinta 4 vuoden pituisen syklisen vaihtelun mahdollisuus sianlihamarkkinoillamme, mistä tämä analyysi antoi viitteitä (Kuviot 7-8). Edellä olevia vaihteluita ei voida kuitenkaan missään tapauksessa tulkita siten, että markkinoiden stabiliteettiin tähtäävä hinta- politiikka olisi epäonnistunut tehtävässään. Ilman näitä toimen- piteitä tuotosmäärien vaihtelut olisivat varmasti olleet vielä paljon suurempia. Pikemminkin tämä analyysi heijastelee niitä vaikeuksia, joita päätöksentekijöillä on voitettavanaan hintapoliittisia ratkaisuja tehtäessä. Näyttää nimittäin siltä, että myös meidän maamme koti- eläintuotanto omaa tuotosmäärien våihteluiden synnyttämiseksi jonkinlaisen sisäsyntyisen mekanismin, jonka osatekijät saatta- vat olla biologispohjaisia ja/tai sitten tuottajien käyttäytymi- sestä johtuvia. Hintaratkaisun tekijän tulisi tuntea em. mekanis- mia, tämän kulloistakin vaihetta yms. silloin, kun hintapoliitti- silla toimenpiteillä pyritään johonkin eksaktiin tavoitteeseen tiettynä ajankohtana. Muussa tapuksessa vain hyvän onnen turvin on mahdollista mitoittaa hintapoliittiset toimet tavoitteiden saavuttamisen kannalta sopivasti. Markkinamäärien heilahduksia olisi tässä tilanteessa tietenkin mahdollista vaimentaa myös tasausvarastoinnin avulla. Tasausva- rastoinnin edullisuus riippuu tietenkin ratkaisevasti siitä saa- tavien hyötyjen ja sen aiheuttamien kustannusten keskinäisestä suuruudesta. Näiden hyötyjen ja kustannusten arviointi yksikäsit- teisesti on kuitenkin vaikea tehtävä ja vaatisi perusteellisen analyysin, jota ei tässä työssä ole pyrittykään tekemään. - 39 - Estimoiduilla malleilla tuotettiin myös ennusteet kyseisten tuot- teiden markkinamäärille vuonna 1977. Osumatarkkuus näyttää eräiden tuotteiden kohdalla suhteellisen hyvältä alkuvuoden perusteella tarkasteltuna. Tämä antaa aiheen olettaa, että puheena olevan tyyppisellä metodilla saattaisi olla joitakin hyviä ominaisuuksia kotieläintuotteiden markkinamäärien ennustamisessa. Tällaiset en- nusteet saattaisivat muodostaa luotettavan perusvaihtoehdon: to- dennäköisen kehityksen siinä tapauksessa, että mitään radikaalia tuotannonohjailua ei ennustettavalla kaudella harrastettaisi. Ennustemetodiselta kannalta tätä analyysia voidaankin pitää tar- peellisena alkutyönä nykyistä kehittyneempien ennustemallien ra- kentamisessa. Menetelmien kehittämisen suhteen luonteva jatko tälle analyysille tuntuisi olevan erilaisten satunnaissysäysmal- lien rakentaminen kuten autoregressiiviset tai liukuvan keskiar- von mallit sekä erilaiset ARIMA-mallit (Katso esim. KANNIAINEN & SUVANTO 1977). Tällaisten mallien rakentajalle puheena oleva analyysi on mallin identifiointivaiheessa hyödyllinen tunnis- taessaan eri pituisia vaihteluita ja havainnollistaessaan vaih- teluiden luonnetta ja ominaisuuksia. - 40 - 5. KIRJALLISUUS EZEKIEL, M. 1938. The Cobweb Theorem. Quart.O.Econ. 53:255-280. HAIKALA, E. 1956. Maatalouden ominaisuussuhdanteet ja cobweb- teoria. 187 s. Helsinki 1956. Jordbruksekonomiska meddelanden 1977:6. Statens jordbruksnämnd. KAARLEHTO, P. 1959. Sianlihan markkinoinnista Suomessa (Summary: A Study of the Pork Market in Finland): Maatal.tal. tutk.lait.julk. 2:1-72. KANNIAINEN, V. & SUVANTO, A. 1977. Ekonometrinen menetelmä uuden aikasarja-analyysin valossa. Helsingin Yliop. kansan- tal.tieteen lait. keskustelualoitteita 52:1-35. KETTUNEN, L. 1968. Demand and Supply of Pork and Beef. Maatal.tal. - tutk.lait.julk. 11:1-93. KUKKONEN, P. 1968. Analysis of Seasonal and Other Short-Term Variations with Applications of Finnish Economic Time Series. Bank of Finland Institute for Economic Research Publications 8:28. OECD 1961. Seasonal Adjustment on Electronic Computers. 399 s. Paris 1961. OECD 1976. Market Instability, Joint Working Party of the Committee for Agriculture and the Trade Committee 1976 AGR/WP (76) 3. Maataloustilastollinen kuukausikatsaus vuosilta 1956-77. Maatila- hallitus, Tilastotoimisto. Helsinki. BAITO, T. 1972. Cornet User's Manual, Nippon Univac Sogso Kenkyusho Inc. Mimeograph. SHISKIN, J. 1961. Electronic Computer Seasonal Adjustment. Tests and Revisions of U.S. Census Methods. In Seasonal Adjustment on Electronic Computers, OECD, Paris 1961. - 41 - 6. SUMMARY Short- and Long-Term Variations in the Monthly Quantities of Livestock Products Marketed in Finland Markku Nevala and Erik Haggren The Agricultural Economics Research Institute Rukkila, 00001 HELSINKI 100, FINLAND. The present study has been focused upon the exploration and identification of different variations in the quantities of the main livestock products marketed in Finland. Monthly time series for milk, young beef cattle, cow meat and pork 'ware divided into their 1) trend-cycle component (TC), 2) seasonal component (5) and 3) irregular component (I). The trend-cycle component includes the long-term trend and the cyclical variation. The seasonal component can be defined as the intrayear pattern of variation which is repeated constantly on in a changing fashion from year to year. The irregular component is composed of residual variations, such as sudden impacts of certain policy changes, the effect of strikes, unexpected weather conditions and sampling errors. The above mentioned components were estimated from the original monthly time series through the use of CENSUS II-method: a_ procedure consisting of many sequential weighted and simple moving averages. The model used in this study was multiplicative and, thus, only the trend-cycle component has the same dimension as the original time series. The monthly values of the other components are expressed in index numbers. - 42 -• The results of these analyses are given in Appendices 1-16. In addition, Figures 1-8 illuminate the most important aspects and findingsof this study. Our general conclusion from this study is that the quantities of the main livestock products marketed in Finland show relatively large short- and long-term variations. This has been the case in spite of the fact that the Finnish government has endeavoured to stabilize livestock products on the domestic markets by implementing a target price system. This system, including fixing target price levels with upper and lower limits for allowed price variations for each pricing year, has to a great extent prevented large and unexpected changes in the profitability of production. Thus, price fluctuations cannot be regarded as the main determinant of variations in production as is usually the case in a free-market situation. As to the individual products the present study covers, the results suggest that an especially large seasonal variation 588MS to be the most difficult problem in milk marketing. Also, temporary and unexpected fluctuations in domestic feed production due to weather conditions have caused up-and-down swings around the long-term trend of milk production. The trend-cycle components of young beef cattle and cow maat seem to have had relatively large variation amplitudes (Figures 3 and 5) especially in the early 1970's. The time series were, however, too short for identifying the possible exixtence of any cattle cycle in Finland. Also the pattern of seasonal variation on the domestic beef market has changed remarkably during the observation period (Figures 4 and 6). As far as pork is concerned, perhaps the most interesting result was the possible existence of hog cycle of 4 years' duration that was suggested by these results (Figure 7). - 43 - The large variations illustrated above cannot he interpreted in such a way that the price policy has not succeeded in its stabili- zation task. Variations on the livestock market would have certainly been much larger without the target price system than they have actually been. These results reflect rather the difficulties of policy makers when implementing the price policy. It seems obvious that livestock production also in our country has a kind of endogenous mechanism for creating variations in production. The factors related to this mechanism may he biological and/or due to the behaviour of the producers. Anyhow, without knowing the mechanism and its phase it is difficult to measure price policy action properly in terms of achieving its fixed goals. From the standpoint of developing forecasting methodology this study can he regarded as a useful point of departure for building more reliable forecasting models than exist at present for livestock products marketed in Finland. To our minds, the relevant direction of development in this respect would be various kinds of stochastic models for forecasting purposes; such as moving average models, autoregressive models and various ARIMA- models. Recently much attention has been paid to these approaches and generally they are considered a very promising area in the field of forecasting economic phenomena. Having explored and identified both short- and long-term variations and their characteristics, this analysis may serve a useful purpose in the identification stage in the process of building stochastic models. 0.0000000300000000000 . 000300000000000000000 taa •••••• •••••• ••••••eo, ia14 ,00000.-00000..-000CTN-...3 ....... vvV.-NVN.-Nr- r 00 000000000000000000000 000000000000000000000 10>.0- N-coo, 20) 4/0 1...) 410 • B • ••••••••••••• • • • • e • 4..0004. 000001000004.00r000 404000000000000000000 .030000 0 30 0 000000.00 000000000003000000000 -XI- 0.0 ,-O900010JN. 0 .0 .- , ••,-.1•••••••••••••••••••• • 4400000000000000.00000. _J ........ •- N NN r NY- N0 0000.000.0+000000000000 00000000000030000.33,0 4.v..004.04.10,..04000.400400, 0 .w.•••••••••••••••••••• •r• ,- r‘i 0, 00 >0 v .0,- CO T , vvvv N N N vv 0 0 0 0N101 N 00000000.0000 00000000 0 0 0000000000000000000 •000000000000,0000001000 .-4 40.9.e.I.e.e.•••••••••• 04,00,,,-,0,4,3.0V,ve-N,v..1N0,4 , 0010004/101001,..0000000,0.0, w 0r 0000000000000000003N E .._., N W . 00 0 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -X 000000000000000000000 1 mJy1000000000000000.,0000 M 00.8...........e.e.O.o. 010 .,I NtAAAWAAAA,A0AAN•-. Nr1NOANA M 0 0,-,v,,,,w0.W.300x30.M40, Xa, .-- j 0000NN001010000000,0000 00 000000000000000000000 000000000000000000000 D -0 • 0 .0 a •••••••••••••••••• se .• .0.-000000000000000000 0000000 ,00,,000000000 • . 000000000000000000000 11- 000000000000000000000 03-020,00,0000 ,0000004101-00 . . NINNN N1000 0 t.0 0 0 00.000 0030000 0 0 0 3 0 0 000000 0 0 4. 000000000000000000000 .0000000.0001'.,000000000 4413.4e.pa •••••••••••••••• _C40 ,1 ,1V ,0.--40,0Z0vo ,T0 ,. 10-T00000400000104040404 r ••• 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 N N _X• 0.00000000000030003000 M 000000.000000000000000 ▪ 000000.7, 0002, = 000000000000000000000 000000000000000000000 zNzN4,e.- 1 0 r 1 0 0 0 0 Y1 n 0 x.) E ••••••••••••••••••• • 404,.0,000 00....0000000 X ........ .000000000000.0 C 000>000040000000004.00 0,,,,,n0000.000000 m ,,,03.0000000000000000000 0_ 1 N- m a r k e t e d M o n t h l y d u a n t i t i e s m a r k k i n o i d u t m ä ä r ä t 0 -0 L i i t e t a u l u k k o 1 . 10 N 10030N- r 00 M N 1,0 M Ylr 0.101000 N 004 M tn 0, 0, 0, 0, M../ r 04001.004 1040004000000N- .-111•••••••••••••• •••••••• on co co 0.1000000 r N 000 N100 N CO 0 00000004. 0404 4 Nl. 0 r.,1 N Nl 0 Y1 0w-000,00 ,00000001000010 M . . M -X M0000000000004000,000 M 01 00.4. 0r0M4r0000.410004 0 r0 XI> 0 .- 0 .. N.N.- •- r 10.1 0. 4 •-00 N .40 0. 0 00 M (-0••••••••••••••••••••• > •...0 0 0 000 0 r.- , 0 0,4 r N 4 0 0 , st 0 0 0'. 00 0 004000r40004440,00r4, 10. • Z r00r00000000000000000 W W 0 0 M 0 • r004000000100400004000') -X 40004401-.0.100'),000)00040 M ,000.4.4000r400,10,100,000 r 40.4Weeå•eeeeeeel•eee@e0e C 000.4.104000,00.00 rM00000,00 .0 10 -1 0000000.40004,40000000 M r0.1-000000000000000000 0 3 - 3 -0 • .., N 4. 0000 0 0.1 0 4. 4. 0,- a., 0 00 100.000 -.X 00.04,00,0.0,000,00000,0 10 00. 0 .0 0 0 r 0 .0 0 N.- 0011000, Nr-I C,J,ON. .7 400 ,% 0,0••••••••••••••••••••• I. 00000,00.00040W00m0,Wr.044 M .-1 00 0 N. 00.00 •-..t ,•,1 .1. ,,, rn , 4 , 00 N 0 ''' , , ,-1 C 0 .000.00000000000000000 j LI_ M -X C • 4000041400000004000004 -X 000000000000000000000 0 000000M00000000,000'0,00 -X U l.0 •' . W10000000000000000400004 .-. 44 . 0000000.00,4014000000, U 0 000000000000000000000 1- _X .--. [-• M C E . 000M00010r000000000 01 -0/ 00000000000400000000, -X 10-1 0 0000004 NO 40 /) 00 4 r 0 0 .0 r 0 r, C0 • • • •••••••••• •••• •••• ,-1,0000000000000. 0000 0004 C E 0 00000r00,440.4..0000000 0 = 0 0 0 000000.0 N00 1•0 NON N NN 0_ 4.- o 0 _0/ 10 0004100000000.00.0000000 0 • 400000,0040,0000100000 C -0/2000410004044. 00000040.40 C , yomue•ke•we.s.eeeee..hsee 01 VI, 0 0 Y.00 0 4 N 0 0 0 00 000 4 00.0 0 -14 0 0 X1000.-0 0,1 440 , , Nl 0, 00 00 .0 .0 C ,4 r 0.-0 '4.0.0 0103 0000 .003 00 .0 .0 0)4 0 111 • 3 t., 0- .0, • nvB,-,IN-,11-, ,ON.04.00MV00, .J00 -0, T _X 0040000000001000000 cE -. 0>040400.-0.-000000000000 L.46•••••1 • 1 1 ••1••••••••• 0'. -P ,.10200000004.00,00,000.040 00 ,M C.0 .0 E0000001 4 40 ,'4') .1,0,0,0 C 0 11 1- 00,-000000000000000000 00 E,-1 0)4.0 E 0-.0 _c , . 000000000004040004000 M E 4,104 7004.4000000400410J.4.-04'104 10, 0.,20000040.-000.0 0,>4000 E4-, 4- =4, ... •••••••••••• ••••••• W 0433,4 0 0 000 4. Y1 0 4 .1 r 0 4 0 , 00 ..1 4 T >0 CM 03 00000..0,444,440 ..-..= ,-.,...-,Vvvv.savvvvvVVVVVv, .00 UI 3, I-, .00 .X 400000001000000000004 OU ,(0, 0040341',0.0004,000,0100, CO C-10.004000044. 004.0,0,0Nr,r .043 00)4-...c e • ••••••• •••••••••••• 90 CZ OY- 0 r 0 0 S• Y10 .1 0 0 r 0 Y.1 0 0 0 0 00 0 r E OWM 0000000 0,4 4 044-00p0,r, 4.1 0.0.1 2: 0000.00.000.0.0.00.0000.0000 0,• CM ... 4.00001000.00001.0044. 000100 07 MX 0 0.040.0000000,-000,0,0 .... UM r. .../X100000000,000000000N-00 ..-OZ 013 E . • ' " . . . . . . . . ' ' ' ' OLLI TW,u.400r...-,,0N., ,- ,.-04X00,-.,,, =0 044 0 0 0 0 T 0 •-. V v 4 4 4 V 4 4 , 0 4. 0 , 0, 110= r0000000000000100000,1 TiE N 043.0 1.0, 04004n,140001000..-0001000 ,0E N0.>000004 0000004400)0 _X _X • 06 N e.8•Osoeft@e•ee.8.ehe N F-00.0000000.--000.0.00.000 0.03,1-0,---4,40.4. 11. 0400.4 M X 0r0000000000000000000 M , 0 C , 000000004000/00000,4n0 , 0 ,..000000000000.000 ...... 0. m.000000000000000000000 0 0 W < ,N- -• 40 • 44 3 M M n En C 0 4-, -X C 44 0.1 -0 3 C CJ- ! • '‘'s ,••• o. .4 H :3 H o X> .0 .0 M En 0 EM M M .4 .0 .00 40 00 ou CO ua c0 Jo OD 0 0 03 . ou 00 0 XI 0 0 c0 H.'-• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 3.4.1 On M CO H 0 T . 0 •0 M CO 0 0000000000 00 oH00.00 C•T e • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • o 10 40 -0 0 0 -4 Co 0, 0 H .1 H .0 4 M M 40 00.3404000 -4040400 44 0 0 '0 . X/ 0 m :0 0 :0 •0 0 -0 0 0 0 0 -0 e • • • • • ••••••••••••••• Ot_e t4000100441,104044000,40,0'M00,440 .43 00000.0000.00W0r0007.300r ° ▪ 00000000000000440000,0.00 . • . .2 . .2 . " . . . .2 4j = co W o .0 En M o m M H c0 o00.00000,000000THMH.TH 000,,0'000,000,000'000'00'0'0 0 I ö 0 .Orr r rr rr rr r r r,J ,DNOMO,MTOMM,-.1.22rS,MT. 40 • 414 0,HTTH0oTTTH.H0.000,00 0 oToTT0000,0,0,00,00TOOTOT ....... Oge eg. Ou r r r rr rr r J o Li it e ta u lu kk o 3 . L ii te ta u lu k k o 4 . .41 ,TT,,,,,TT,T,,,Tr,,T, T. • • • ••••• ••• ••••••• • • • >ILI1 C 4]4040 .fl4n40000 03-0404-40.404 000r-HH •••• 0 0 ............ 0- = ••••,••••••••••••••,•• 0 Wo. - 0000'.0.0040'4-40-4404000m4mM00 0 -, oewae..see•eee•eee..e 4040404-0404414-4- .0 ,r1 /••••• 0. • • e •••••••••••••••••• COMNNN 4,1 0000400'40000,00'm00'000-.00 , ..... 0 __,,,-••••••••••••••••••••• j 4.0H,44-144.,00TOHOMm,H.,, .41 00000030 00= 00000 00 Ce • • • • • •••••••••••••••• 40 cc 40 r4010410001403'4000041-010004-0 4] 00l,40444440141004000>0E040to ts mrs • • • • • • • • • • • • • • • .• • • • 0410104 000>040 N▪ M••••••••••••••••••••• CO. itcr. TTTnnnnmnn, ,nnon,n,n, nnnnnAnnnAnnnAnnnnnn ••••••••••••••••••••• 40 X 11 ,nn0.000.300nOno 0. n, 'd7t3T3,TTT4, 3, TTTTT3, 3, 3, 4.3, 3, TTT 0. >12 44 C M 0,00,T000,0,0000,00,0ToTT ft n C • • • • • • • •••••• ••• ••••• D .40 0-,00-NONH000000.00,H.,.T M O., T NN Ns-- N NNNN N N N _? N ‘1:1 N C Nl LI. .1 .0 ,..1 0, 4 4. .(1 T 41 N N , T 0 J., .1., J3 , m 04 TH.MHHT0TONMO,THTOOTTO -3 C• Y T 0 0 T 0 00,0 0, TOT T T 0 Too 0, T 0 n UI 0 3 t e • • • • • • • • • • • e N N N NN N N NN N 1S W < 0 I-. , CU u _X I. -X H CO W oTHo,04.0H.OTHJOHMTHOT E . 0,00TTOTOOT0TOTOTT0,T ..'". -1 • • • • • • • • e • • e o , • e • • • • • 3 _X 04- HH H HH 4-4- 1- H 0 , E _c .,-, 4- 40 0 • ,...22.0M10,MTOr,..MMNMMrM,S, 00rMT1TMOrTTTrTTOTTrT0P W 0>TmTT00TTT0TTOTT0TOT C 0 0 z ..B..........9..8 .8 95 0 o, .-- ,- r• , e. , C .4 ,C, . ,-. rI , C . .0 • -., C 0 ...Y ,MM.00,1rM1,,r224.4.rT0M/MT c W . rT. T.0 0.0T0TTr.m0TTrT,c2T :fel Y M , 3 .4 e•ge..e8....e.t e..e. :0 • _C l'2'.. ,--",..- ,e- .- •-•.- .- •-• . a • 4, m 0 c c o c 3 E _ m, -- m , ===m=,-a====m•-=====,== 0 -. (06 44 ..0 ...... 9 . e. • • • .e. • • • • • • UP N S 0 N N N N N Ne- N N •-•-• 64, c x ¢ m =4) - H,EU H. _X 3,1 .-,-13 0 TOT00T00mT00,00,0T4.0T -PH 0 ..-. m0'02,3'000.0'0000'000007.03' CL r ,T0TT00TT0002,000TOTOT On 134, 004 e • ••••••• • • e • •••••• • • CO .400 0,, r r r rrr rrr r r 4, 4,E E ..0) 0, _¢E ,. 14: I... m , m E, >m .41 ms.. = .., m mm,. m m m ¢ 4 Nl, n 0 .... n v , = ,-, ,T,03,,,,J,T,TTT.,J3,TTNITT0Z EM g.en 0= 0= .-9 9 •••••• 9 9 glelee••••••• -OW rW ' r r r ..-1Z 00 -,. r- 01M .4 I.-, ML For. 4013 Y .,,,.. 3, .-. 3, 0 0 0 0 0 T 0 0, 0 n T T 0 0 0 0 _. T 0 T 0 T 0000 T 0 000 0 T T 0 0 T D t .. 8 e.e.o.n.e. • ••••• • • , • 0 1-.., ynnnnne000e T,TTT,TTTTTTTTT,TTTTT > Ap p en d ix 4 . le' 01 :,..▪ , 0 0 10 113 U3 LO LC3 113 10 0 0 0 0 0 0 0 ..-, 3 01 01 01 01 01 en Cn 01 erl en Cl1 01 01 . 01 op00000poocr000 0000 C1000[3000100 .3 2 r , op N 133 V 0 03 0 1 L11 0 CO N U1 CO 133 LO LO Cel cn Lel 0 00 N. 0 V 0 03 CO Cn V Ce l c0 4 - U3 (13 00000000000C10 0 0000000000O00 0 :11:1 113 03 0 V 01 0 0 CO c0 4 - 0 10 0 C13 C rel 0 01 CO C.3 4 - 0 CO V 0 0 V 0 0 0 10 01 CO 113 N s - 1.0 4 - at r, 00 133 01 0:1 N 0 en V •=1 : LO V V : Cr; 11) Y' 0000000010001000 00000000000000 -.1C V 4- V 10 Lf) 4.- LO 4- 01 01 01 0 0 01 - Le, cn co rn cn cn N. 10 4-• 0 ro o rq en 3 0 4- Ln an N. o UI Cn s- en 10 In c0 0 -(0, CO s- 01 03 N 4- LO 01 NI 4- V c-- I. st r•I 0 Ill r... cn o LO Lrl 01 V er, 0 4- 0,c- 4-- CO to CO r, co 0 01 0 CO 0 CO rsi 0 n co co CO 10 • • • • • • • • • • • • • • N(ON(001O1(0(OU1ODU,0 Va lu e s a re NIent.n03 4-01,000100113 03' V 01 V Cr) 4- V 0 rn 03 .4. .4- CO 1", 01 IL1 0,> 01 LO V 0 lel 1.11 03 V (13 0 0 cfl 0 03 (.4 0 UI 0 V 0 en 0 V c0 en 10 N 01 0 Cr, 4- 01 133 er) 0 en LO Ill CM Lel Cr, V' N 0 . 0 Z 5 0140001010140o000.0000 0010113VO4-001.0000V01 LI -Y 0 1.13 0 0 4- Nl en c0 NI N Ni 01 0 Lel C • 03 4-: 111 10 co ,- 0 LO LOI LO 0 03 V- C... 0 CO 0 ..Y 0 0000L13010,-00000-4000I0 ,-I c.c, 4- 01 03 4- 03 03 0 ,13 LO LO 1.11 Ln N 0 C -J en 01,01 ui oi ui ei (..C, wi ,J, ul ul (0 Ul LI- LO 0 -IL N 4- 1n 03 0 c0 03 Cr, V 01 0 Ln 4- 4- (0 -13. 001330100V0011100000101 >401 U3 CO 01 V ,- 0 0 en 03 0 01 •- V 0 >4(.0 0 n 0 Co en 0 c0 ,:t LO LO en 0 4- Cr, CD • • 01 en 0 01 01 en Cr) 113 In V- 1/1 1n CD lll 0I4'.1.11 030 .0- 0000(1 0003 en UI en 0 63 01 CO /11 V- Cr) 00 Ln 0 (300i0u000W0<01 4-• 0 0 N 01 01 0 0 0001000 4- 0 V1:001c0030100000131 4- • • - • • • • • • • • • • nicnr,c,innincoo.crulunroco 4- • 0000004000<04-000 01 :RI 1.0 4- Cr/ 1.11 0 0 01 Cr) (13 03 V' V: 03 Lel 4- 01 N LO 10 1D r, r, V 0 0 01 en Cn c0 V' 01 00 N V 4- _O -03 01 01 00(000 on 00 j Nl. Cr; 0. 0:1 Cr; 1,1 Lel V Lf"; Lel 5 0 . • ,01000(00001<0100 JO 000000100001011301 4-U1 :01 C 000<00004000100<00 0 CO CP 4- 01 Lel 0 01 0 CO 01 0 V LO 3 en 01 en 0 4- 01 0 0 CO 0 10 N • .10 0 0.0 0-1< 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 el C 00000000000000 41 0101.11 01 03CINUIVV0101 03•0: = 4- 00 C 0 1n 4- 4- 10 0 01 Cr) CO 0 N 4- LO Nl 0 0 • • • • • • • • • • --• • • • CO -1-: ▪ 2 ' (V' 0/ er; NI 01 0.1 V Ill te; le; •a; 1.1-; LI'l te; 0 Y IV 01 0 0 en 01 at V 1.11 113 V 03 111 te3 01 L i i t e ta u lu kk o 5 . 01 3 0 0 4-, CO _1a 0, • 00I300000000000 4.1 -1-1 -Y 01 .1 c0 Nl 0 Cl,w- 0 V Nl lel 00 0 ,- 3 -Y 00000000000000 = o 00001(001C0040V1311.1101 4- 3 E 0 0011.11N101.000303 0lf10111 10 c c ,,,, ., >,,, 4- 0 Ln c, 01 N 4- ,- 03 4- 0 1.0 UI r, >., Ill 0 10 LO Cr) ,- 0 1n 4- V 00 CO N 03 V 0 03 Cn 0 01 01 Ul al 0 0 4- 0 4- _1C 3 113 0 In 0 Lel CO (.0 V 4- V- en u3 0 4- 4- 01 3 3 CO 01 en 0 (0 (D 0 ,- 01 1.13 Lel CO 0 113 (V _C eL OLtlen 4-01,- VN0301I1 131010 .0 ... l-l. 0104-01130,-03 (13 CO 1.130/1.11 4e. 33 3 < • • • • • • • • • • • • • . 4-, 03 -1-1 3 < • • • • • • • • • • • . • . .0 2 10 en n Cr) en V V Nl Ui CO V 1.13 0 LO _C 01 2 (V (0 141 Nl rn en V (0 Ul L1 010 10 10 00 0 .1-: E c ii c ..-1 = 0 q-F-1 _la 0 -Ne 130 0 1-1 _NC Y ..Y Y Le Y 00000000000000 0, .-P LO c 4-01 4-0304-001001001,04 CO 10 00000000000000 0 •n C 0 .,-I 0, 01 Cr, en Ln 03 V 113 Cn 0 0 en 01•NI Ln .--.".. n cm 0 CO 0 ,-• 10 00 Ln 03 c0 0 en 4- CO 0 V- 0 0 CO 113 V 1,1 4- UI en CID LO E.-.. cou3 , «.., gjp...- 2,..E.c. gr,R., ? 0,.: &Ilcp, {2 ,- .1: rä. N 111 0,- 4- 10 CO 0 co cn 01 0 LO V' 10 N N 0 0 0/ 01 10 CD N 0 se- Ln n 01 .1 0 E 0.0 E .0 2, 0.. (ii n , o4 , u3 0 01 - In - V ,..>. .. 2( .C‘I CNI g un 4,-, es•.., I_Iil ät 6, L.n .9 r0,3 ä 3 2 0 1,-; t•e") r: r,-; ri ri ri .4: ui .1- ul ...- ui 0 4-: 0 4-, 2 0 01 01 Nl er"/ (;) er; n'l Lgi LI"; V.- til 1n 1.0 01 II. CO LL Z. Z M 33 E 3 01 I 111 0• (0 001000000000000 00000000000000 te, I- CO JOn 01 01 0 Ln 01 1.0 Cn C-3 0 0 CO , 10 JO .,, .4. 01 n CV O (V c0 0 N al: 4- 1n 00 0 Lel X LI C 01 a_ a. 01 0 I-- 0 o o 171 1-1• o co I-, 0 0 0 4- 0 en n In tr) V Cr> en 10 en 03 V C4,1 0 1.11 LO CO 01 CO Nl In 0 .- e- _ • 2 _2 _ • 00/000)01C;INIVUIVIDC130 10 (.13 U3 tI3 113 CO LO 0 0 0 0 0 ' 01 en 01 01 . Cr/ en 01 en en 01 0/ 6-, 6- 4-, 0F- Crel 01 Cn 0 01 V V Ln (13 113 ln 0 1.13 N. 1- 010101001 01VVIntner 00 113 1.0 00 ail >0--1 I-, :rti -(.0• all E -c E (ro 0 -1-, E • w0000000000000 c c •• ... LoOS- ocon•Ln Cr,DC,N.0,,-, . .. woom0000m00000, co o -o -,, on.a CO ID (V 01 4- 113 01 V 0 4- CO 4, o ii,-orocorNcncornmcnNonrn t, (0 0) 0 10 (00 V (13 1/1 ••- 10 4- V --, E 0 -P ,-, -P L. V003 4-V0 1.0030ar V 4- 01.13 0010,- 4-e0 00010 0)00 ,., 0 Z • • • • • • • • • • • • - • 0 • • • • • • • • • • • • • • (05 CO Lee 0 V N en en 0 LO n 4- Lel Ill 01 , C 0 c0 0 4- 0 10 N. 0 tn U3 01 Ln en V' 0 C 03 C 't 0(0 10 • • • • • • • • • • . • • - 0:1 01 01 01 Crl V 0; •0: V: Lel Le; V V V: tll ZI 0.e.3 5 NI n n 0 n en V 01 III cn cr u-, Ln co -o .00 E 00 0.0 03 U.1-( C 04-' 0 . -Y 00000000000000 CO ..Y N 0 0 10 V- In 0 Cr) 03 N en 0 Nl en C 0 .0 00000,30000000 ,,, L3 0 LO 0 n 0 0 0 01 O en 1.11 ln Dl C ,-1 I . (0)4-0100100=0000040010 V 03 10 0 •- en 0 01 01 V' 0 V 1•1 0 ...Y E C 4-00004-0/13,00,VOVUI E . 0000001-.Cn000 ,0100304-. . .Y cel n I- 010101014040400100c;111 UI 10 --1 (a.. C.-P 0 4. 0 (-(0 40 0 cl L0010)04 ,- 00101 0-0'0L00-0 E C CO cl- r.-- N en en CV In 0 N •-• en O rn E 111 01001010000-00100•.- 01 111, • • • • • • • • • • • • • • F- 4- 4- 4- 4- 4- 4- 4— 1II .14 0)cr0(.00-03010,-0401,1,110 00 (.01.01.003113(000-0-0-0-0-0-0- 0 0/0100101010100,01010)0101 >3. L i i t e t a u A p p e n d i x h ,-. , .Y en D en en 000 en en en (3) •-• 01,-0 lo N .--1 CV (V (V IV 1,1 (V C•1 NI O a:, en en Nl •-- 1 01) 0113100010101010,003030303 0, 00 • • • • • • • • • • • • • • en 010 cn .Y 0 ln N. 0'104', N. •- m en 01 0) L0,-0 -1 C.0 •-• 01 10 I, (V CO LOI CO CO a- cl- 0 0 Ill 00 00001010010010010100 10 00 • • • • • • • • • • • • • • neD ,-,- •-•- ,- n- ,— 0 cr) .Y ...-e en _Y cn u) r0 01 (13 C13 r, 0 •- (V N. lf/ Nl 0) 10 CO (V 0 ..- 0 cr CO 0 r, 1.11 01 CO (V 1,-) 01 ct r, LIO CO L i i t e t a u l u k k p 7 , CO 0. cr (04'...0-0-1.00'(Vc-s-0,- ,I cl- 0 f-• 0%031.11011.111.114-•- .- cn en en O eN N. L. > mencncncncncncncnolcncncnm > on r..> 00001000,- 00300100 • • • • • • • • • • • • • • C (00 • • • • • • • • • • • • - • 0 0 • 01 0 1010 .- Z .- .- •-• ..- c- .- .- 0 ..-1 C. cr) 0. -I, 0 4— 4, -0 C ra .Y cN.-c1- 1:131/1101•4- 1,10,- 0101.13ct CO -0 -Y c- 111 IV •- r, 1,.. 01 r, •.- (V 4'..10 Lnen C 0 en en •- cr, cn cr) (V C1- CO 0 •- (V •.- 0 C C. 0 c- 01 •- 1.11 00 1"... CO CO 1., 14,1 r, CO 0 Ct- ., 40-1-, 131001003031310101100000 0 0 40-1-1 0000030000/00)0000 , 0 s 10 10 Cr ('1 (0 cr cr cl- 4-- r... •-• 0001 0 -,C 03•-0o004 en, 000100010 4, 0 UI 0'0'001.01.1,04'..131•-010104m D D 40 CO 01 III 01 00 LO Cl. CV Cr CV •Cr IV 0 Crl 44 4 >1 0. 0l0n0000c00)0n0010,-.- 13 a) >,CL 0/010/•-0310131010000/4-0) Cu _Y 10 0 r-. r. s 0 ., E 0101,- 03 ,-0,-0-/4010010-100) (-1 0 • 1111,•-.1.0011003111111010101.130) -• 0 011 01010100/0000•-•-•-010 44 0 60 0 001131Crolocncn0,-ocncn en oa .--e 0 • • • • - • • • • • • • • • D 44 cl 0 • • • • • • • • • • •• • • • ..-.. C /II< r--1 0 LU< c-. •- •-• •-•••-•- 0). 0 4, 0 4, >1 -C 4- • CO ..Y •01 CO ..IC ...Y 4- :0 cr 000INe000•t0'0000 0 0 :e0 0100:100'0303141010101c 4'. 04 CO 0 C 0010004N0n0I00100'00 > .0 c onlencrs-NINcn•- enen•-•-(V 13 .01,-) 1300010100000001010101 •,1-4 001310 0300000301000 C Lin 00 • • • • • • • • • • • • • • C nd 0(0 • • • • • • . • • • • • • • 0 =01 CO C =, •-..,.- -- c• s- c. •-•-- a-- C 0 .--1 44 ,01 >4 CI) /-1 44 44 01 4- _C 0 :0 o co _, o (0 01111,-- ININIL(1c.010..(0r....cr C Y 0101< 004000103 CID cr •-0301 01 0 :0 4'-..0-4,04.0310011.1301,0101NI01 C CO :01 1,01010,1- CVOICNcr 101130101113 Cr 10 C 0010101310000000100 :0 0 CO (0 0101 ,- 0010301 ,-. 00010/00 cl CO 0 .• • • • • • • • • • • • • • 0001 00 • • . • . • . • • • • • • . u) >, NL n en 4, 100 4') ..- •-•-•- •- .--e :0 -01 _c o. -p .Y 4-, • 0 C 013 0 C 00 -Y CO En 0 03N1,1131 ,1- (001030,0c1- 0010 f% J Y Cr 0 cnoNienOmen•-cnINLnNlenct cl 4, ..Y 101000100, 004cI1001.111.11Cr .01 ...Y 0/ IN1 C‘J •- 01 Cr 1.13 Cr, CO o3crcr 41-1 •- LI :19 • _c E 0 m en 1010,000000 f. >, Z ,%... cnoocnern•-cnommoomo ul] r0 4, I 1-0 CO 0 -C 1-- 0 •-•-• •-• •-• •-•.- •-- E c 0-. E C 44 0 4-4-1 0 C 04-) 0 044 0 4-,-) en 001 E - "10 ..--..= . ••10 10 • E en en .,C D E 00 40 4401 .---0 .,.-e c- CO 03 r.... 0 c. Lf 1 10 1,.. 0 1,0 r. Cr, 10 41',) .0 .0 01 (13 0 0, CO 0 Nl 1,0 Cr r.... CO 01 •- CO r, .r-C 4, LL1 44 CID r-.. c0 pl 01 N. .1. NI •- C1. 1.130,01,1 '014.1 -4444 4-1 03 CO CO ,r o ,r CO 1,.. (V Cr, IV 1.11 in , 0 en 01.1 n f. 000moeS000000•-•-• 0 en en n r. 0000000 1.0001010,-03 00 L-. 00 • • • • • • • • • • • • • • c c0 c E 00. • • • • • • • • • • • • • • ,-i 0_0 2.2 •. 01 e 2‹:C •-•,.,-..c- .- •-•,- .)L ro -14 4-' .100 ,i .oO,-: 0,4 Y01 ••-•,4 0.01 03 ,0.1-1 1-1 . 0.... 4- ..Y en.. ••-•en _Y E -0 13 en ED D en o -P 0 ... •,,- .- en 0 o •- N cn (0 0' •- Ln 4- m 0 c en .01 en en N. en C•1 (V ('00 N o en Nl 1- en 0-4-' 04-, u-1 C‘1 ,110,...00010cr•-0C4.10303ct 04 00 •-• 0(00-0 04000-0000,,0%01 etr 0 ea en 0 f. NJ(NNI•-•-•-(DoommoDoDos ea 0 .01L11 0-4 ,.cncnoocncnocn•-moscno D E EE enen -0 E -PU 00 • • • • • • • • • • • • • • 5 1 44 ,4 00 0 I en E0 •- •-•- .- •-- 10 4-1 11144 0)-) .01.0 00--) 01(0 • 01-1 0.0 -, 03 (0.01 00) 13 CU) > • 010 00.0 10= -Y Cr Cr) 111 01 0 cl- r.,1,11.01,011-1ct 1110 1001CO04 0. 0) r.-. "TJ -/-1 03 Ln•-• 113010/C‘1011,0111F1001-` , 00 •-• E COM 041 •-00•crIN4-00 0- (010 00 0 0 E NiN(Nto,- d- 00,-(3) 4- 4'...01.C1- 0 LL1 0110 .-1_13 0000010101010103030300 O111 -(4-'. r-1 _0 01 0 0 CO 0 01 0 •- 01 01 0 0 CO 0 0 0 Cr, CO CO • • • • • • • • • • • • • • 00 00 CO 0.1 • • • • • • • • • • • • • • : Ml, •-•-••-•- VIE 2u_ •-•- •- •r-s- •-•,. •- 40 0) .- 01 •-001000104010-044-..0- 0.0 E 01 ('4 01 4.- CO Cr 0 r-... r, •-0•-0(0 E c 0000010010303010000 CO 10 • • • • • • • • • • • • • • I—, •—•—•—•— 4-4-4— C. 01 Cr 11-1 CO CO 01 0 •- (V 10 Cr 111 CO 0 10 10 (0 (0 10 (13 .1.13 (13 ca 0) 01 010101010101010010101131 44 -Jo E c -I 0 10 s u. ... c 0 -., c 00 • • • • • • • • • • • • • • CL .--1 00 • • • • • • • • • • • • • • >10 • • • • • • • • • • • • • • •••1 44 1010 • • • • • • • • • • • • • • (nen 40 0 0)0) •-- ,-- •-..,-- •- Y 04-0100)4-01004-4-04% 01 •-.. /-1 40 4-0)01000,- 041004(0111,-1, A p p e n d i x 7 . enen Geo mm m ar k k in o id u t Le hm än li h a n en L i it e ta u l u k k o m 4. 0 en ri tfl -• ,11 tO CO CO 13 1.13 U3 CO 0 0 0 0 0 0 0 a, cn en cn cn cn cn cr, cr, ca cn m >- A pp en d ix in F in la n d d u ri n g M on t h ly c iJ a n t it ie s a f c o w m a a t ; 00000000000000 ...1 00.0000013000000 .Y 111 113 03 CI 0 .- 0 01 N Ui 0 CO f.13 0 03 0 Lrl 0 LI1 0 113 CO to N en .3 en c3 O o en [0.•-• cr, en .- .-- en .- ,:t m 0 o 0 .P. o tUi 0 en ,r (NO <1. o111 N CO P1 I-. 0 (0401010010(001000(0003 -001N.C1l11 en m ,r 0 .1- o monn:Inco > CO 0 0 1. crl VI N 0 0 0 c0 11).0.1,0030t0OINNU11110/ co N" N N N Cs; N N 0. CO - 000000000013000 F-I VI ,:- .- (n.1Q0•=tc0 (0 03 . 01 0. 1.11 13001300000000130 • 0300,-1,0001001141.-N.-N H 01 .10 •- en cn en em 0 CO 0 01 Lf1 0 c0 .- .- .40 1' 1- 0 •-• O 0-1 ..- .1- (V C1 0,1 0 1. en 11343 0(001(0<01< 00300N1- 03 en 0 ro rn , r1 0 CO N- 0," 01"' 1. 0 0 0 3 0 001010101. 0/1110/1001 .1.113.1 M 04 ./C 44 1,1 . 10 UI CO 0) n, 1. ID 01 CO 0, 0 03 00 en 0 f] • • -J 0 1. C <1 0 " 1 0 , C 0 0 " ; 1 . 0 -; n - ; • 1 : 0 - ; 1 n" < 1 . 1 - .13-04NNNNNCONNNIVCONN Z 1.1.1 0 • 00000000000000 -I, . 00000(-010001 0)0010)1 0000000000•0 0.0 0 1D •- 0 0 c-- en o .- 0 ce, o 0-) 0 c.- Nl ...Y N0NN0 noLoo,rom <1.N en rl u3 01 •-• Cr) C1 C1 0 u3 cfl 0ul er13 V, 10 CO en 111 0 en 01 0 10 N 0 0, (4> C ]; 0 . 0 L 03 Ill 0. LO0C11.110/01(.13NII10 03 07P1,- T 0- T1,-000)0300000001x- 0 .-% 10.0 n tO te, , 0'1 R1 0 ,:- u3 0 to , T. 03 >, 0 • . • • • • 8 • • • • • • • C 07 LI, CV CO N N N N CO N 07 CO N 0-1 CO ., , N. CO 0 to Cfl CV 03 (13 co n: ,:r. co o 0) 0 03010003.-0Na:101 0 .- en • .- en S 00 N 1.0 03 1)-1 1. N c0 CO Lf1 N <1. Irl 0 03 ,22: • • • • • • • • • • • e • C 0 -0 •-.NCVs-NNO,INs-NNINNN CO 0- I- I N. C • l Nl rq. N N I V 0 23 N. V - 3 N 0 " ; C V. N. 0 -I, 0. >1 CO :0 .-1 _Y 10 -C I. • 000000000001300 E 4, .0. 10 c0 Ifl 03 CV 1. ti co 0 0 03 UI N .Y oom00000p0000 0 -Y. 0.1-11301c-U10-10103.-.00 (0 E0 cm,rn-,mmocrmr.....- coor,co c 003 <-1 <1. 0).1010,330010111-1 1.11 0300 -430. 131 0 CO UI 03 10 en IV to 0 0 1' 01 . 0/ E _. 430. 0m01001000010010001 .0 g o ,i. tr, cr 010011.1.003(10(.000. L g. n: en eo .cr .1- 0 0 .- U-1 .- , Zu) .--4 m •-• ,,,. , L11 1' N .1. 0 UI 0) 1. C1 0 0 2NNNNININNIONNINNNIV L'- NINC:INCVNN .I. NNINCOCON mu_ • • • • • e • • • • • • • 0 0 OLLI _J0( 1 CJ _ -0 C-C . CO, 00000000000000 0 I4-0 . 130100100,001- 0-10 03 100 000000000.3000 •- I- 3 CO 1.0 0 en UI N N U3 10 1. N (V en N 1 0 , ..-0.03.0,03001.11003.0003.- 17,01- 011...10 [0 10 .100303031.NNC00,030 cn IV 0 2 .0r,-.00 ‘330-/L1100.41.0,NIO 00100(neOLCINC101C0C010(3 -• 010-. UI 1- (V 0, 0 10 0) In en (04'. 0 Y 0 (-‘; I",; 0 r• I 0. N I IN ,T.C‘In. cm« rg ,r; 0-; .., 0,-- NI.ININNC,INNIO1NINC,1" INU1-0 01 W .-.I X 04 fl<10 (00000001<0 10 0 19 U3 [13 1.0 (0 CO CO N. 0 0 0 0 CL 3 03 0) en 01 0) en 0) C11 01 01 01 01 en 01 en s c- c- c- V , o- 4., O . E en 0 H H 1"... CO 40 10 0 o _,4 c0t.r,.000 Nl CO 01 N. Ni CO IV ct 01 00 0 0 LOI 01 CO CO 0 CO ta 04 in N. 111 Incno 0 U crl ('.0) •-• dr- 0 01 r. CO 1.1, in Lrl CO N. 01 Dl CO 000 01 CO On Cr) 01 CO CO 01 0. 1 44 01 Hi 0 0 (01' W N N in 0(4 c0 in Cr) r.... N., 01 01 oocnooscnc, Cr) 00) 01 0 Cr/ do o ro 0 . . . . . • . . . . . . . . H c. c• CD E -, 44 00 0)0 • • • • • • • . • • • • • H c- H ''-' • `- * •-. (I) CO • Z 01 -30 =LO S 111 c- 111 (Cl C__1 0 10111 CrICIOHCCCIOHN.H. 0 CO LONIOIN4cOCCOLOW cOLONIco <13 60 I. 0 .•-• CO Liioin 111 C dor CO N 0.0 1' 0 CO L. (0(3 Cl-. N cr o Cl-. m 01 01, N, Lrl 0.. 0... LO C r. > (V ,I NINICVNINININCNNINICVNI 10 N. L. > cnocnoosocnocnc000cnal r-... 0 00 • • • • • • • • • • • • • • 00 • • • • • • • • • • • • • • 011 £ £ H H CO 0 (0, 10 7 . -0 . 44 C _X CU n3 01 COCOCCOMHCN.010(.11,00N1 (ON. 00 N 1.11 N. 0.1 (V 10 H 0 0) Nl CC - C 0.0 -21 (VW CO 113COHLnacc001,3-01.3-C WCOCINIU10-10CCIFICOHC CO 0 C 7 C 01 ..-1 7 ▪ _X 00000100013110. 00cnna,,,- 00 0 0 j, t010 com 0.Lo01001,- ,r,00.(4 CU 01 Cn 00) H Nl C 111 C13 N ord 01 •-• 0000 C CO 0)N.W000001/000H001-1-0. 44 44 >10. 00 NININCO 0 .10 >C0. 0 0 01 0 11n 01 01 0 0 0 01 On 0 0 4-3 W >10 • • • • • • • • • • • • • • U. >10 . . . . . . . . . . . . . . ..-, .,e (f) U3 (D U) c- 0/ C. C o 4-, 4) . .10 cl- S 44 01 S 30 N. H 0.. CO Nl (0 LO cr H 10 0) N IN W o, :13 r... Ni c0 H N. Cr/ cr N (NO (0 0 r. (1) _X 0 CCO0000010.LII0000010C3 10 E c 00.0001000.0r....o0.000 m co co co r. r... , tn «3 <01 113 CO CO C.0 CO 10 H H (V Cn 0, CO 0 0 01 00 0 1111 0 CO 0 01 10 CU ,,,, • • • • • • • • • • • • • • 3 (03 • • • . • . - • • • - • . . 0 2, c o 2, .- a- c- ,- •-- s- ,-- .10 4-, al 0 44 ci 4- 01 C H 0 44 01 .-4 ..0 0 S 0 H (0 (0 c. c c0 NI c. CO 00 1- H LC1 30 c0 S 0000010W001H010000000. ..-1 0- 30 00001001 131.-1- 011,[001, C 03 cm 001,001,1 0-10101001.- N1010, 01 C (00-. 1.0 CO (.0 )0 CO N. N. c0 CO CO LO [Cr C o c c0000010 ,- 000010'131 0 >3 o 0 . • . • . . • . .. • . . . . :n3 -14 cu 0 . . . • • . • . • . . . . . H 00 H 00 H bL dd- 10 .0 Cl 44 -1-1 (CU C 01 C 0_ s 0 03 % . -NC - Cr 1L c o (0 .- c0011,C.00,1.4. 0),(.0Cr Ulto c 0 cr f•I 0.00)•-o ,r- •-0.coc4.-0. m m _,c 0c4 Nno-,eqo m >, 40 10t.0 W CO cl> 111 cr 0 n'l .3- 0101 N 011 ..-I .0 0 >., 0c0c1301,0c0000011 01,0030 03 •c . H 0 >, 00) Cr/ Cr/ 0 H On Cr, 01 0 00 01 0 - 4... 44 00 • . L 01 _c 00 10 C-0 :111 c 44 H 0 E-p o 0 E c --o c o (00 . 01 E 03 . --, .0 44 ...,c 3 4, r..- con, .-0-1,1- 0-1(ONIOHHH ..;-"....i -P-' S ...4 ui 7 N. CO N. Ui 01 CO 01/ 0-1 H 0 cl. N. 44 cf3 0.1 44 (.0 (13 01 Lr) N. 01 H H 0 CO W N1 H c. 4.4 CO ..-1 44 E .0 L. 0101010010100003001001 .100 C 4-1 o3 0 01 (.0 LOI 0) 01 cr 01 Nl 1.11 0 10 Ui _c 4-, cnocnocncnolacncnolooa, o , 02 • • - • • • • • • • • • • • o 0 00. • • • • • • • • • • • • - • c 4-, d--I 2 ‹ H s- c- C 0 2 ‹ H ..- H H • 0 H S 01 CO 40.-C ;:i S c 4-0) .01.0 •-• 7 4. 3 7 S (.0 0 S 0-44 .44 (0 0 00 044 0 E-,-, c .0 a, .-- .30 N CV 01 0 ct Lll cr, r•., cr, N, fr, E-P o 44 ..-1 C (0 `4" C 0 ln C Nl •- CO 01 NI Cr/ CO 0 01114 H 0-1 cr 03 NI 0 00 CO Ill 01 H 0 1I1 Cl) IV 0 H 0 HI 000 ‘9. c0 01 0 H 0(0 H Nl 0 cl- CO c E EU m t• cl0000cncna,mcncococom c E -P E 03 44 001001000001000100o 010 44 CO 0' • • • • • • • • • • • • • • 01 c 01 1 cll 01 • , • • • • • • • • • • • • • .0 4-3 0 _C 2 2 L H s-1 Hi 2 2 H H H H H H H H •- (0 04' 00 H 03 H IQ C 7 3 0(0 >U) :00 RI :0 = E0 "o 40 .c ,-, 0 m m 44 E er, rn CO •,-- c0 c0 er, c0 s- 01 NI N1 NI Co «4- 01 H 0 0. 1.11 ct Cr) 01 c- 0 03 0 CO - CoE F. d . IU ) d - i'l ''' ' t. L . Ir n : " " . " " 'E r. o •:,- c‘, L.,-, UI 0 0 N. cr H (.0 01) CO 01 00 NI L11 0 CO 01 CO 10 ct cr 0 0 01 -I 71 C 01 .-C.0 0 01 01 0 CO 011 0 Co CO CO 01 00 011 c0 _JO 003 H.0 0101001000030100001 0 E 0 0 • • • • • • • • • • • • • • 60 0:1 111 • - • • • • • • - • • • • • m..-, 2 LL H H H H 10 44 2 Lc_ . (044 H CU LO EI L. H H CO 0 (-C3 S S H 0000NININ110c- 0C1300 01 0 Ui (N1 CO N ,70 03L00001.4- 0 Cr) E 0-, HcON.CIDONI 01 InCOMOIHNI • E .4. 000(.000.•70100.70-.00(0 E c •-•-oc, o•- •- •- •- •- •- •- rm (V 40 Nl E c oocnc)ocnoocna,moocn 3 m m • • • • . • • • • • • • • • 0 m m • • • • • • • • • • • • • • i-n 0 n H H H H X . X CO 4-3 44 -0 0 -•-• C Ui 44 0 III C. rncr 0-, cn 0... CO 00 •-• Nl rn c1- In CO 0 0 C. 1)100 4(10 N. 000 ••-• (Nl cn,tu-3 to 00 10 10 10 LI3 LO LO CO 0... N. N.r.r.S.S. 10 CL 0 0 (0 CO tO CO (0 CO co N. 1".. 1".. 1,.. N. 1,.. r, s 0 mcncncncnolocnocncnocnol Ui o. 3 CU 00100001 001010010101.00, _I »' C »- (13 1 • CO 7 CO CO C H( _X 44 0) CO CO CO 01 ct cr cr (Cl 1.(1 Lrl crl LO c0 0 ..-. ' ...X 4-3 0 On 0 0 01 0 0 0 01 0 01 0 0 01 ..-1 C 0 0 • • . • • • . • • . • • . • • C., . 00 . • • • . . . . . • • • • • -,-1 _I 0 0. 3 ' -J 0 .- LL 7 m E _X -0 44 CO CO 001 00 1- 0100010,3- 01 COCI00IV 44 • WaDHOI 03 C.0 131LnHCONIH031111 _X 0 S N. 00 CO 0 0 CO c0 c0 0 H Nl NJ 10 c0 0 S 00 N c0 on H , ul n1 0-) crl (V cr N. •a o ta asmocncncoococn 01 0) 0) 01 CO Y 0 60 0010,03 000103010.- 00001 - H, 0 • • • . • • • • • . . . • . L. H D • • • . . . . . . . . . . . (0 3 CO d3C 3 01 WC • c ..-- H s-- c- .... o 00 E :CU C v u o s in a 1 9 6 3 -7 6 C E N S U S 1 1 -m s d u ri n g 1 9 6 3 -7 5 . 00000=000000 m m 00000000000000 .13 mN0nmcmoomemsi3O,r mm ,00.0M00NCOON0000 00 0,- 0r0T ,-00 ...... 0 •••.....N000,-,- 0.4.01ONCIDTM,-,,-,-,-, 00000000000000 10 00000000000000 L> 0000010000000000 LO 000000NN0".0N0 1W (0 10 • • • • - • 0<000001 00000000000000 L 00000000000000 M, _c, 00 ,-010000.00 00 0101,1.~.0,-........ _I .......0,-,-,-0,-N ,1-03110,,c0 ....... N.,-- NWTCOWMODT00 ,- D 0,00010,- 010MM010101 .0 00,,NWMT,F,0 ,- 0W DM ,-0W0,01000000WS. 00 ,,I.,-,- ,-,tN,.W .W . • 0 • • • • - • • •0 •0 •00 ,1,1- 31- 000,0,w.-0,-, (0 UiO,0,N00)O0N.00'0 W,010010101f.00000101 L> LO 00,00r.00W00W130, MZ - .0 -0 .00 000(001001 00100100000100100m M, LO 01,-001000,1.0100(0000 00 ........000.00 <00(001(00 vu o s in a 1 9 6 3 -7 6 , m i l j . L i it e ta u lu k k o 1 3 . 00000000000000 , M • 0000001.4.000,0,w L 0000,-0 o 0.0o o o o 0 o c E 0]00 (0 to ta m- .- s- 0 n 0 0 0, cn a 0300100100000OL0001 > M ma 0)O0W0000033 ,- (000 TM 0100010100 0<010010 L , TM 0,t ,-000,000,000 >4)) 0,t33000NC0.0,t... ro C >cm Nmommw.-- m M . . . . . . . -cm - .wom m - . - . . . - . 000 .00 on ,-,,,r C3-3 W 10 r.... c0 , Dl 03 •-w-s- LI- CtC,LIIMODW,WN-,-,- M ,-..- L D M C L oa 00000000000000 D 0000,1-010130,1-0~..N, 00000000000000 D M • W01W00000010001001 LU 0000,1. 0000000 ,- 0 L m LIM 000101010000,0010 0 OM 130100,1-01000L0100010 44 OD 000000~,WW,r,r13 ,C 0101,—,100110,-•••0e. .... CO ,C 0.1.000000 - .00 .. .., W .. .... . .,00 .00 0 _. W • . . . . . • .00 . .00 0,f0030,00,-,-,00,, , L cl- 0,7WWW0010,-,0)0),-,- .•-• 0 , E • 0 • 00000000000000 C L (00W0M010400000,- 0 L 00000000000000 L 0 0W0m0000,-10000 , I 0 00103000010,00~0 4, L C., 01WMI0N0104,000,-,0 M C, ,-0r..0000000001,..0 C o .D 0001000, 00000,1- 0 W 41 3 33-1001 3,10 111 01,t • 0-3 W • • • 01 a 0(0 0000000,t . .0 ... 03 mn • • • • . • • .o • -00 ,- C 2 ........00.00, , 2 0,1..1-,1-WWW0,00,-.-., 0 4- mm-,rulmw, . a o E 0 00000000000000 L 0 • 000000000W0,,,, 00000000000000 co -,.. L 0101M010,- 03,000000 L 04.:1-00001000,t00000 c 44 33041 ,- M'c-,1.0.4. 010 ,- 0010 010 C MC 000001WN0100M ,-000 C ND 00,0000 1- ,1- ,1- 0000 OD 0040400330,..0... 0 ..J 00 0,0,0,00 . .0 . . . 030 .. .. ... .0, .00, 21 C Y • • . . , • • •00 •330,- 4, 41 Y Ul,t,f1DWWWW,-,M,-,-, L M Wcr.c1- 001000,-, w ,-, 440 D D N 0- 0 • L 00000000000000 T L 030,-MWNIMN0TNNW M LL 0 00000000000000 0 0 OW0010,-,3- 0,10cr0101W L 4)>-, 0 0-3,r ,I. 33 ,r craoc, CO ,- C•1 03 C LIM LT 0000, - 003000.004,r, 0 DM 0,00,00010,1-0, M .4,L DM 0,-MMWMCOWNW0NNO 02 001010W00130..... L 0 10 0010,0010 ,- ..0)... L 1- .........00000 4, 0, , ........00 .00,- 0.cfct,l-WWCOTW ..... • E.,-1 cr0,t0m0m -41 c ba E :ro ML M L M.0 0.. 4,-0 . 0 0. L 00000000000000 3,0 -0 o _01 0000000,1- 30000 ,0 0 ..-• 00000000000000 0, 4-4) . 0,-,000,0000,00 , 4,L W0)00W0N0,000,1-0 E.,1 0-1, ..p I, 000010010001000 ,- 0 44 ..ca W0010N033,-.1-000N0 E 0 La 0,-N,1- 010.- 0N0,1- 0 ,00 3 40 DC N0,t.5- 0000. . .0 . - . C •-• E o4 01,,, -010.003..M... 0 4, 2 ........00-0,0 UI 2 ...-....00 .0 00 ,1- 0,I.000,0,,W ,-,, .0 03 i- 1-o ,r0,S1.00010,,,-0,,, . o c •01-1 c -Po . 4) .4143 44 0 Jc _.. 0 00000000000000 0. CD 0 W00,, - 001 -000,00 L 00000000000000 CO MW 010<000<000 0.0101 ,L 01M0010W001"-)0)0000 .. E cZ ,L 00,00N01,I- 3,NOWW 0 M 0 MM 0000,r-010.1,00.4-00104 L. 0 W MM W010),,-0.-0 ,-010010 0 1 3 0),1-,001000..001M, L, 0.0 02 ,0,, ,-,0,,,..M .C1. I-, m E Z ........00.0.0 C 0,1,0,11WMW0.,-w-000,00, MM OL ,P00MW0C0 E 0, L m .41 .41 0 • 2 0 3 . .41 01 _1c op00000000moo0 , L 0100001,100 ,-,0N0 W C 00000000000000 L. 051 . ,C000WN ,I.N0,- MOIMWM E.0 000,-r1"40),-0000000 .0 TM Ei, 0001.-.,M,0)W,000,t . ,03 1"-.TWN010.0,NO100 N0 '-20 04L ,M 0001m0).-m0N.- 00)1001m m ml, N0 L01.0 010000 -000- 10 0 44 i M MW 00.0.,-,1- 00 Ln . . 0 . 0 . 2 - . . .m . . . . m E = . - . • - • • ..0 .0 .0 ,l,1-0,1-0WWWW.,0101001 03 0, ,1-,1- .1-000m,,,w,w, 04, ,3` LM L 0000000C.000000 , 1-03 L ,1- 000N,- ,1-,,0w 00 W 00000000000000 . 000000010,,0M0010 EC 0000100,00000000 o EC 00,-00010,001,-0,1-0 Em 0M,001,1-01001000,0 L EM ,MW,1- 000,1- 00000 ,1- M 00 ,,r,331-10000.0,r.W. L 0 mn 010.11) 0100<00 •00 •r-... • F- ...o..,-..o 41 N- I- .-.......0.0.0 ,t ,1. .CI- 0 0 0 0 (0 , 03 03 , w ,- , ,1-,J- M- WW00T0 ,0001, X D X . M ., 0 , 0 C M 03 ML 100000.00100WM,1.00 , CO 0 L M cr UI 0 , 0 w M , w M cr 0 0 a om MWMMWM(0010.,0.01,0'. 0_ OM W0(010WW(000000001 0. 003 00mmm0m0m0000m a wm 000)0)00)0)0)00000)0)0 < >>- .... .,-.-.,.. ,-..- _.i < >>- 41 L 01 E 0) L 1-1 44 . m 3 n cn -0 Z Lu M 0 , n] W , 4-, m m M o m m -10 C M M , 0 0 . LI- C .1 C M .1 4. -o 44 M .1 4-, 03 0 -X 4 -X 0 O 3 E -X -X .. 4 0 W CL ..., 4- , 0 0 0 Y M M , 13 4, c . 4. D . 0 0 4. .d , Cr .1 L . 4-, 0 C 3 0 M E -X 0 C L M , , . 4- M 0 m w . -X 0 4-crlDMM,L11,02101<,1,0M . 04-c- NNOIMMMNNNNW 3000000000000000 CO 00 .............. , ,0 1 CO LO M .-- 0 M M ,030,1 ,4- MCINCONM0.01, C L .~~-M, M(9 01 . 0MM . 4> 0000000M01 III E m 0 4 . . • . . • . • • • • • 0 Z > . . .,c m001•-. .- 0010)0),00'm, 43 0 r,m ,-,000-.., •-mmmr.r.co 44 _4_1mmom ommmm c 00 a. • .9. • • • • • • • 6 M .00 0 0 a E o -X -X ONIMMWMI\MMOIMM,I. M .-1 UI 0)0101(00(0(0000(00.-.- ) TELMMIMMOMOIMMMM1000 M •••••••.• 0 mm ,- ,-..,-.-- 0 -0 . o 0 4 ,,.(44-MCIMMO3M4-00. .,c ,rmmr.J.-. mommomomm n OWOOMOOMOOMOOMMW .0 .............. 1-1 W< ..... . . ,- . .-. 4- .--. 0 .1 -X M M M 4-, MM.--4-,1.0,1- 0303,1. MM , c NCOMMW ,J- WMCCM,M.N L ..CIMMMOIMMOIMMOIMOO .4 0 0 • • • • • • • • • • • • • • M 2, 4- .. > c m C . -X ,rmmr,,im,mm•-mm,rmm , m WWWWW4FMMCIO N . l( 0 cMMMC0 C0MMM000000 M TMD .............. C 1001 C M r10 M 13. 0 MI1310.4- 01111034- 000M1000303 0 Y 0'100M,M0M,,M0,,0'I0 0 }1300 00 MMMMMmC00000 c . on . . . . . . . . . . . . . . M M l—,-. ,, ',I= 4.3 M, C03:0 ,0 =,, -0 M 43 0 E . .14 M 0 M (0 , m m m , W . [. D I] -13 m , C . u_ C , 13 M 4, M -X 4 10 E -X 4 0 a 4-. 0 to M .0 44- .1 4, C M J Cr >1 .4 L , C 0 . -X J MN/13,1...cr<00.4-COMOM .1 MINIclMM.111,1000M.NO 30M0)00)00)00)O0'0)000 OM •••••••••••••• • 0 M MNICOWICON,4-03MNWM 4 cl- ,CONM .< 0-,M M , c1,13MCO 040300o0)m00101010m0mmm m 0 . • . • • • •• • • ••• • E .-- •-•,- W- r, . .--mm,,rcoNmmmm,mm m ,Loci-,-.m,trmm.=1-ammom ..e 4. mmommommmommmm 00 .............. 0 ,,,r- ,r- -X NNW,I-NMMW,MMMNM 113,1-MMMCONCIOMM0.003 Tammmomm•-ommmomm ,0 .............. m W0) 0).0103,1.01(4 .. MM0-0.*COMMNNUILMMOD OWCOOMMMOMMOWOMMM . 0 . . . . . . . . . . . . . . 01< ... . -X m mmm(Nr.m(Nwmmom,m C ,..4-0,NMN0)40CO0)010).00 ...-11-100MMMMOOMMMOO M 03 . . . . . . . . . . . . . . 2, _, •-mm.-mmmmm.-m,y,m M cl-WC000,IN/00,1.,,r0340(.4 NC4-MMOCIMMOIMOMM010 M 0 . . . . . . . . . . . . . . 1001 . 4, 01.11NNONO0'0110NNNN -X 4-4-NM04MMOMM,MM, 3>1 0 0 01 30 0 0 01 0 Cl0 CO 0 01 131 0 om •••••••••••••• m m.. E ,-, E0 en • E m . c .._. .4 0. .0 ,c m 1.--, . mm 1-41-) 0 0 . ,= D c. 1-4 cM 03(,) .34 m -cl ,-1. . 0'/114- 01 N00)ON0)0)0'010/1 MZ MZ . 0014--CO000)OW,N01040M .0 M E 01030,011,1. N4-- NN.4-10M, .1011 .101, E r.om .,--,- m.- mm.- mrmNm 0344 cm .--t_ommmmmmmmmmmmmm wu 30 .LIMONMOMOMMOOMMO 0= 00 •••••••••••••• W 00 • • . • • • • • • • . • • • 0W 211_ . ML 2Y OZ • 4, 111 MW M (.., ,-- MW • .- 1,3 .01 .. ..e O . MM ,S- MMN,J.MM,J,DM.M 0 M M Nl ON (000' N ommnico m _1G m E 00,00 01 NI.NN0),0010,1,00 Y E OCONM.OMMMN,MMN w- ECMMMMMMMMMMMMMM Y ECOMOMOMOMOMMOMM MM •••••••••••••. D 03 10 • • • • . • • • • • • • • • 1-01 . 1.,4- .4-. 4- 4- 4•-• 4-4 4-- X .3 M M 4, -0 4, C , M , -. m 10/4McfMM,MMO.NW,WM 4, 014McfMM,MMO.C4M.41-MM a oommwimmmmr.r.,,,r,,,, ommmmcommm,,NN,N, a 30, MM0010MMMWMMMMM -_I < >} ......... .4-4-.4- --1 ›} M M MMMMMMMMMMMIJIMM ISBN 951-9199-39-X