Latvian metsäsektori Venäjän ja itäisen Euroopan metsätietopalvelu 14.11.2016 Mika Mustonen Metsävarat ja metsänomistus Latvian pinta-alasta on metsää hieman yli puolet, mikä tekee maasta Euroopan neljänneksi metsäisimmän. Maa sijaitsee muiden Baltian maiden tavoin hemiboreaalisella vyöhykkeellä. Puolet yksityismetsää Valtion omistuksessa metsistä on puolet ja toisen puolen omistaa 144 000 yksityistä metsänomistajaa. Yksityisistä metsä- tiloista 60 prosenttia on alle viiden hehtaarin kokoisia. Yksityismetsien pinta- alasta lähes kaksi kolmannesta on kuitenkin yli 20 hehtaarin tiloilla ja kaksi viidestä yli 50 hehtaarin tiloilla. Yritykset tai osuuskunnat omistavat noin neljänneksen yksityismetsistä tilojen painottuessa suurimpiin kokoluokkiin. Puuston tilavuus kasvussa Latvian metsäala on noin kolme miljoonaa hehtaaria, josta 80 prosenttia on ensisijaisesti talousmetsää. Taloudelliselle käytölle on asetettu rajoituksia 14 prosentilla metsistä, jotka ovat enimmäkseen valtion omistamia. Marjojen ja sienien poiminta on sallittua lähes kaikissa metsissä. Metsäpinta-ala on kasvanut 2000-luvun vaihteesta 14 prosenttia käyttämättömien maatalousmaiden luonnollisen metsit- tymisen sekä metsittämisen seurauksena. Puuston tilavuus on kasvanut viiden- neksellä 665 miljoonaan kuutiometriin. Tyypillisin kehitysluokka on nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät. *puuntuotannon maalla Puuston tilavuudesta puolet on mäntyä ja kuusta, koivua on neljäsosa. Muita yleisiä puulajeja ovat haapa, harmaaleppä ja tervaleppä. Latvian metsät Metsäala 3,4 milj. ha  1,7 ha/asukas 94 % hyödynnettävissä puuntuotantoon Puuston tilavuus 665 milj. m³  198 m³/ha Vuotuinen kasvu* 20 milj. m³  6 m³/ha* Vuotuinen hakkuupoistuma* 12,8 milj. m³  4,1 m³/ha Itäisen Euroopan metsätalous - Latvia 2 Lähde: SoEF 2015 Mänty 37 Kuusi 16 Koivu 24 Lepät 10 Muut 13 Yksityiset 50 Valtio 49 Kunnat 1 Lähteet: FRA 2015, Latvian forest...2015 Puulajien osuus puuston tilavuudesta, % Metsänomistus, % Metsäpolitiikka Latvian metsäpolitiikan yleiset tavoitteet ovat metsien ja metsämaan kestävä hoito, raakapuun saatavuus kestävällä pohjalla ja vakaa toimintaympäristö metsätuotteiden kehittämiselle. Vuonna 2015 hyväksytyt metsäsektorin keskipitkän aikavälin poliittiset tavoitteet:  Latvian metsätalous on kestävää ja kansainvälisesti tunnustettua.  Metsäsektorin tuotanto on kilpailukykyistä ja asiakaslähtöistä, jalostusaste on korkea.  Koulutuksen ja tieteen taso sekä työvoiman osaaminen ovat tarvittavan korkealla tasolla. Metsälaki keskeinen Keskeinen metsäasioita käsittelevä laki on metsälaki. Sen tavoitteena on kestävän metsätalouden mahdollistaminen kaikissa Latvian metsissä. Metsänomistajille taataan yhtäläiset oikeudet, omaisuuden loukkaamattomuus ja taloudellisen toiminnan riippumattomuus sekä asetetaan heille myös yhtäläiset velvollisuudet. Metsälaki säätelee muun muassa eri hakkuutapojen käyttöä ja asettaa velvollisuuksia metsänuudistamiselle, metsänhoidolle sekä metsävaratietojen toimittamiselle valtion metsähallinnolle. Valtion metsien käyttö ja suojelu määritellään metsälaissa Latvian valtion metsien (Latvijas valsts meži) tehtäväksi. Sen toimintaa ohjaa erillinen laki. Metsätalous säänneltyä Muita keskeisiä metsäasioita käsitteleviä lakeja ovat erityisesti suojeltuja luontoalueita käsittelevä laki, lajien ja biotooppien suojelulaki, suojavyöhykelaki ja erityisesti suojeltujen metsäalueiden laki. Ne asettavat rajoitteita metsien talouskäytölle. Lajien ja biotooppien suojelulaissa keskeisin metsiä koskeva sisältö liittyy mikroreserveihin, jotka ovat uhanalaisten lajien tai elinympäristöjen suojeluun tarkoitettuja kohteita. Suojavyöhykelaki rajoittaa metsien käyttöä Itämeren ja Riianlahden rannikon suoja-alueella sekä kaupunkien, vesistöjen ja soiden suojavyöhykkeillä. Latvian maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 allokoi EU-varoja erityisesti maa- ja metsätalouden ekosysteemien kunnostukseen, säilyttämiseen ja parantamiseen, tavoitteena ympäristö- ystävälliset toimintatavat. Moniin muihin EU-maihin verrattuna Latviassa on enemmän metsätalouden harjoittamista koskevia lakeja ja säädöksiä. Itäisen Euroopan metsätalous - Latvia 3 Metsäalasta sertifioitu 24% FSC 48 % PEFC Kuva: Erkki Oksanen/Luke Metsätalouden organisaatiot Latviassa metsäalan hallinto on sijoitettu maatalousministeriöön ja sen alaiseen Valtion metsähallintoon. Maatalousministeriö on vastuussa muun muassa metsäpolitiikan sekä metsien käyttöä, ympäristön suojelua ja metsästystä koskevien säädösten valmistelusta sekä sidosryhmätiedotuksesta. Valtion metsähallinto on vastuussa lain täytäntöönpanoon liittyvästä neuvonnasta ja valvonnasta. Valtion talousmetsien hoidosta vastaa vuonna 1999 perustettu osakeyhtiö Latvian valtionmetsät ”Latvijas valsts meži”. Ympäristöministeriö on vastuussa ympäristönsuojeluista ja valvoo ympäristö- rajoitusten noudattamista Latvian metsissä. Se vahvistaa muun muassa lajien ja elinympäristöjen hoitosuunnitelmat. Yksityisten toimijoiden etujärjestöt Metsäsektorin yksityisten toimijoiden järjestöt yhdistyivät Latvian metsäteollisuusliitoksi vuonna 2000. Liitto toimii etujärjestönä Latvian metsäsektorin kehittämisessä yhdessä muiden sidosryhmien kanssa. Yksityisten metsänomistajien etujärjestönä toimii Latvian metsänomistajien liitto. Sen jäseninä on hyvin kattavasti yksityismetsien omistajia sekä yhtiöiden ja paikallishallinnon metsien omistajia. Liitto perustettiin vuonna 2005, jolloin kolme muuta metsän- omistajaliittoa yhdistyi siihen. Itäisen Euroopan metsätalous - Latvia 4 Metsätalouden keskeisimmät organisaatiot Latviassa  Maatalousministeriö ”Zemkopības ministrija”  Valtion metsähallinto ”Valsts meža dienests”, VMD  Latvian valtionmetsät "Latvijas valsts meži”, LVM  Ympäristöministeriö ”Vides ministrija”  Latvian metsäteollisuusliitto ”Latvijas Kokrūpniecības Federācija”  Latvian metsänomistajien liitto ”Meža īpašnieku biedrība”, LMIB Kuva: Erkki Oksanen/Luke Metsäalan tutkimus ja koulutus Keskeiset metsiin liittyvää tieteellistä tutkimusta tekevät laitokset ovat Latvian metsäntutkimuslaitos (Silava), Latvian maatalousyliopiston metsätieteellinen tiedekunta ja Latvian puukemiainstituutti. Muuta metsiin liittyvää tutkimusta tekee Metsä- ja puutuotteiden tutkimus ja - kehitysinstituutti (MeKA), joka tarjoaa puun ja puutuotteiden tutkimusta, kehittämistä ja testausta sekä epävirallista koulutusta. Metsäalan ylintä koulutusta antaa Latvian maatalousyliopistoon kuuluva metsä- tieteellinen tiedekunta tohtorin tasolle asti. Maisterintutkinnon suuntautumis- vaihtoehtoihin kuuluvat metsäekologia ja metsänhoito, metsäekonomia ja -politiikka, metsäteknologia sekä puuteknologia. Alemmalla korkeakoulututkinnolla on omat suuntautumisvaihtoehtonsa. Riikan teknisen yliopiston Materiaalitieteen ja muotoilun instituutti tarjoaa myös metsäsektoriin liittyvää koulutusta. Ammatillista metsäalan koulutusta antaa kaikkiaan 19 ammattioppilaistosta eri puolilla maata. Metsäntutkimuslaitoksen ja Maatalous- yliopiston yhteinen virasto Metsäasema keskittyy pitkäaikaiseen metsänhoidon tutkimukseen ja vastaa sen jatkuvuudesta. Itäisen Euroopan metsätalous - Latvia 5 Metsätalouden tutkimus- ja koulutusorganisaatiot  Valtion metsätutkimuslaitos ”Latvijas Valsts mežzinātnes institūts”, SILAVA  Latvian maatalousyliopisto ”Latvijas lauksaimniecības universitāte ”, Metsätieteellinen tiedekunta  Latvian puukemiainstituutti "Latvijas Valsts koksnes ķīmijas institūts”  Metsä- ja puutuotteiden tutkimus ja -kehitysinstituutti ”Meža un koksnes produktu pētniecības un attītstības institūts”, MeKA  Riikan tekninen Yliopisto ”Rīgas Tehniskā universitāte ”, Materiaalitieteen ja soveltavan kemian tiedekunta,Tekstiiliteknologia ja muotoiluinstituutti  Metsäasema ”Meža pētīšanas stacija” Kuva: Erkki Oksanen / Luke Metsänhoito Itäisen Euroopan metsätalous - Latvia 6 Metsänuudistaminen ja päätehakkuuala 2000-2014 Hakkuiden kehitys 2000-2015 Lähde: Central Statistical …2016 Hakkuita tehdään vuosittain 110 000 hehtaarilla. Tästä 40 prosenttia on päätehakkuita, 30 prosenttia harvennushakkuita ja 25 prosenttia poimintahakkuita. Metsää uudistetaan vuosittain noin 37 000 hehtaaria. Valtaosa on luontaista uudistamista, kylvön ja istutuksen osuus on noin kolmannes. Koivun osuus kaikesta uudistusalasta on yli neljännes. Männylle, haavalle ja kuuselle uudistetaan noin viidesosa kullekin. Harmaalepän osuus on noin kymmenen prosenttia. Uudistaminen jakautuu tasaisesti valtion ja yksityismetsiin. Kylvöstä ja istutuksesta noin 90 prosenttia tehdään männylle ja kuuselle, joilla keinollinen uudistaminen on vallitseva menetelmä. Luontainen uudistaminen on pääasiallinen uudistamismuoto koivulla, haavalla ja lepällä. Hakkuut ja metsänuudistaminen keskimäärin 2011-2015 1 000 ha Hakkuut 111 Päätehakkuut 43 Avohakkuut 33 Muut päätehakkuut 10 Harvennushakkuut 33 Poimintahakkuut 28 Muut hakkuut 7 Metsänuudistaminen 38 Kylvö ja istutus 13 Luontainen uudistaminen 25 0 4 8 12 16 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 milj. m³ Päätehakkuut Kasvatushakkuut Muut hakkuut 0 20 40 60 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 1 000 ha Istutus ja kylvö Luontainen uudistaminen Päätehakkuut 05 10 15 20 2000 2003 2006 2009 2012 2015 milj. m³ Hakkuut Vienti Puunkorjuu ja puumarkkinat Latviassa korjataan vuosittain puuta noin 13 miljoonaa kuutiometriä. Tästä pääte- hakkuista tulee yli 80 prosenttia, harvennuksista noin 10 prosenttia ja poimintahakkuista alle viisi prosenttia. Metsien kasvusta hyödynnetään yli 60 prosenttia. Yksityismetsien osuus hakkuumääristä puolet Tukkipuun osuus ainespuun hakkuista on hieman yli 60 prosenttia. Tukki- ja kuitupuun lisäksi Latviassa tuotetaan myös vähempiarvoista muuta ainespuuta noin miljoona kuutiometriä vuodessa. Polttopuun osuus kokonaishakkuista jää noin 10 prosenttiin. Hakkuumäärä jakautuu tasan valtion ja yksityisten metsien välillä. Kuitupuuta viedään ulkomaille Puuta viedään vuosittain noin viisi miljoonaa kuutiometriä, mikä on lähes 40 prosenttia tuotannosta. Vienti on pääasiassa kuitupuuta, tukkipuun osuus on 15 prosentin luokkaa. Tärkeimmät kuitupuun vientimaat ovat Ruotsi, Suomi ja Saksa. Raakapuuta myös tuodaan vajaa miljoona kuutiometriä vuodessa. Tuonnista valtaosa on havutukkia. Puuta tuodaan erityisesti Liettuasta, Virosta ja Valko-Venäjältä. Tärkeimpiä puun ostajia Latviassa ovat tukkipuuta käyttävät sahat. Niiden tuotannosta viidesosa on lehtisahatavaraa. Kuitupuuta menee kotimaassa lastulevyjen tuotantoon sekä energiakäyttöön. Itäisen Euroopan metsätalous - Latvia 7 Lähde: FAOSTAT 2016 Hakkuut ja puun vienti 2000-2015 Puuntuotanto keskimäärin 2011 - 2015 1 000 m³ (kuoretta) Ainespuu 11 430 Havupuu 7 760 Tukkipuu 5 120 Kuitupuu 1 570 Lehtipuu 3 770 Tukkipuu 1 910 Kuitupuu 1 590 Polttopuu 1 240 Raakapuu yhteensä 12 680 Puuhake ja -lastu 3 160 Jätepuu 550 Metsäteollisuus Metsäsektorin osuus Latvian bruttokansantuotteesta on 5,4 prosenttia ja se työllistää neljä prosenttia työvoimasta. Metsäsektorin osuus maan viennistä on merkittävä, noin viidennes. Baltian suurin sahatavaran tuottaja Latvian metsäteollisuus käyttää puuta noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Latvian sahatavaran vuosituotanto on yli kolme miljoonaa kuutiometriä, mikä tekee maasta selkeästi suurimman sahatavaran tuottajan Baltiassa. Noin viidesosa sahatavarasta on lehtipuuta. Puulevyjen vuosituotanto on miljoona kuutiometriä. Suurin osa tästä on lastulevyä, lisäksi tuotetaan vaneria. Suurin osa sahatavaran ja puulevyjen tuotannosta viedään ulkomaille. Tärkeitä sahatavaran vientimaita ovat muun muassa Iso-Britannia, Egypti ja Saksa. Puulevyjä viedään paljon Saksan ja Iso-Britannian lisäksi myös Venäjälle ja Liettuaan. Itäisen Euroopan metsätalous - Latvia 8 Sahatavaran tuotanto ja ulkomaankauppa 2000-2015 Lähde: FAOSTAT 2016 Puulevyjen tuotanto ja ulkomaankauppa 2000-2015 Tuotanto keskimäärin 2011 - 2015 1 000 m³ Sahatavara 3 440 Havusahatavara 2 780 Lehtisahatavara 660 Puulevyt 1 070 Vaneri 260 Lastulevy 810 0 2 4 6 2000 2003 2006 2009 2012 2015 milj. m³ Tuotanto Vienti Tuonti 0 500 1000 1500 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 1 000 m³ Lastulevy Vaneri Vienti Tuonti Kemiallinen metsäteollisuus pienimuotoista Kemiallinen metsäteollisuus on pienimuotoista Latviassa. Puumassaa ei tuoteta lainkaan. Paperin ja kartongin tuotanto on pysynyt viime vuosikymmenen aikana noin 50 000 tonnin vuositasolla. Tuotanto on lähes kokonaan erilaisia pakkauspapereita ja -kartonkeja. Niitä viedään muun muassa Saksaan ja Alankomaihin. Kansainvälisistä yrityksistä esimerkiksi Stora Enso tuottaa pakkausmateriaaleja Latviassa. Graafisten papereiden tuotanto on hyvin vähäistä, eikä pehmopapereita valmisteta Latviassa ollenkaan. Itäisen Euroopan metsätalous - Latvia 9 Tuotanto keskimäärin 2011 – 2015 1 000 t Paperi ja kartonki 50 Graafiset paperit 0 Muu paperi ja kartonki 45 Paperin ja kartongin tuotanto ja ulkomaankauppa 2000-2015 Lähde: FAOSTAT 2016 0 50 100 150 200 2000 2003 2006 2009 2012 2015 1 000 t Tuotanto Vienti Tuonti Lähteet Central Statistical Bureau of Latvia . 2016. http://data.csb.gov.lv/pxweb/en/lauks/lauks__ikgad__mezsaimn/?tablelist=true&rxid=3d1b24eb- 228c-413c-9cda-f786ac4a7cda (viitattu 1.7.2016) FAOSTAT. 2016. http://faostat3.fao.org/download/F/FO/E (viitattu 7.11.2016) FRA. 2015. Global Forest Resource Assessment 2015. Country reports. Latvia. FAO. http://www.fao.org/forest-resources- assessment/documents/en/ FSC. 2016. Facts & Figures. https://ic.fsc.org/en/facts-figures (viitattu 10.6.2016) Latvian Foret Sector Facts and Figures. 2015. Zaļās mājas. http://www.zalasmajas.lv/wp-content/uploads/2016/02/skaitlifakti_EN_web.pdf PEFC. 2016. Facts & Figures. http://www.pefc.org/about-pefc/who-we-are/facts-a-figures (viitattu 10.6.2016) SoEF. 2015. State of Europe’s Forests 2015. http://www.foresteurope.org/docs/fullsoef2015.pdf Unece. 2015. Country Market Statements. Latvia. http://www.unece.org/forests/market-statements-2015.html Unece. 2016. Country Market Statements. Latvia. http://www.unece.org/forests/market-statements-2016.html Itäisen Euroopan metsätalous - Latvia 10