Liite 9.3.2009 66. vuosikerta  Numero 1 Sivu 14  
Tehoisa lämpösumma kuvaa lajikkeiden 
kasvuaikaeroja 
 
Lauri Jauhiainen, Hannele Nikander ja Arjo Kangas, MTT 
 
Kasvuaika on ajanjakso kylvöstä tuleentumiseen. Tätä aikaa 
mitataan usein päivinä, mutta sitä voidaan mitata myös 
tehoisana lämpösummana. Se kostuu kasvuaikaan kuuluvien 
vuorokausien keskilämpötilojen summista, kun 
keskilämpötilasta on ensin vähennetty viisi astetta. Virallisten 
lajikekokeiden perusteella esimerkiksi Kunnari-ohran 
kasvuajaksi on saatu 90,9 päivää tai 874 astepäivää. 
 
Syysmuotoisten kasvien osalta tehoisa lämpösumma on 
lajikekokeissa laskettu huomioimatta kylvöä seuraavan 
syksyn lämpösummakertymää. Näin summaa on alettu 
kerryttää vasta kylvöä seuraavan kasvukauden keväällä, kun 
vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi noussut 5 asteen 
yläpuolelle, ja kun muutkin termisen kasvukauden 
edellytykset ovat täyttyneet.  
 
Lajikkeiden kasvuaikaerojen osalta tällä valinnalla ei ole 
merkitystä, sillä kaikki lajikkeet on kylvetty samana päivänä. 
Lajikkeiden kasvuajoissa on eroja 
 
Lajikekokeissa lajikkeiden kasvuaikaerot muodostuvat 
kasvukauden lopussa tuleentumiserojen mukaisesti. 
Tuleentuminen voi tapahtua aikaan, jolloin lämpötilat ovat 
korkeita ja kasvustossa kehitysvauhti suurta. Tällöin 
kasvuaikaerot jäävät muutamiin päiviin.  
 
Jos tuleentuminen tapahtuu viileään aikaan, kasvuaikaerot 
voivat venyä helposti muutamasta päivästä jopa yli viikkoon, 
joillain kasveilla jopa tätä pitemmiksi. 
 
Tehoisa lämpösumma huomioi pitemmän kasvuajan vaativan 
lajikkeen osalta myös ylimääräisten päivien lämpötilan, eikä 
pelkästään niiden määrää. Tällöin päädytään lähes samaan 
kasvuaikaeroon useissa erilaissa sääolosuhteissa.  
 
Näin ollen tehoisa lämpösumma paljastaa tehokkaasti 
lajikkeiden kasvuaikaerot. Lajikkeiden 
lämpösummavaatimukset esitetäänkin nykyisin osana 
virallisten lajikekokeiden tuloksia. 
Kasvuaika riippuu säästä  
 
Tarkasteltaessa yksittäisiä vuosia nähdään, kuinka 
lajikkeiden kasvuaika riippuu sääolosuhteista.  
Kunnari-ohran kasvuajaksi on lajikekokeiden perusteella 
saatu 90,9 päivää tai 874 astepäivää, mutta esimerkiksi 
vuosina 2004 ja 2008 kasvuaika ylitti 100 päivää. Vuonna 
2003 Kunnari-ohran kasvuaika oli niinkin lyhyt kuin 81,7 
päivää.  
 
Tehoisan lämpösumman avulla vuosille 2003, 2004 ja 2008 
saatiin Kunnari-ohralle kasvuajat 859, 845 ja 852 
astepäivää. Tosin vuonna 2007 lämpösummaksi tuli peräti 
916 astepäivää, kun päivinä mitattuna päädyttiin vain 90,0 
päivään. 
Ilmaston lämpeneminen kasvattaa lämpösummaa 
 
Tehoisa lämpösumma on myös mielenkiintoinen mittari, jos 
ilmastomme lämpiää tulevaisuudessa. Tällöin 
hyödynnettävissä oleva kasvuaika päivinä mitattuna pysyy 
nykyisessä tai lisääntyy hiukan. Sen sijaan hyödynnettävissä 
oleva tehoisa lämpösumma kasvaa huomattavasti 
nopeammin, koska sitä kasvattavat sekä pidentyvä 
hyödynnettävissä oleva kasvukausi että kohonneet 
vuorokauden keskilämpötilat.  
 
Tällöin lajikkeita valittaessa ja uusia lajikkeita kehiteltäessä 
tehoisa lämpösumma kertoo enemmän kuin kasvuaika 
päivinä. 
 
Tehoisa lämpösumma on yksinkertaistus kasvukauden 
sääolosuhteista. Näin ollen eri vuosien tehoisat 
lämpösummat eivät ole täysin vertailukelpoisia. Tämä ei 
poista sitä tosiasiaa, että tehoisa lämpösumma kuvaa 
lajikkeiden kasvuaikaeroja hyvin. Lisäksi lämpösumma on 
tarpeellinen työkalu, kun sopeutamme viljelyämme 
tulevaisuuden ilmastoon. 
 
Lisätietja: lauri.jauhiainen@mtt.fi  
puh. (03) 4188 2364