Maatalouden k, tutkimuskeskus MAATALOUS TEKNOLOGIAN TUTKIMUS TOIMINTAKERTOMUS 1999 Sisällys Esipuhe 3 Tiedotus- ja julkaisutoiminta 36 MTT/Vakolan organisaatio Henkilökunta 42 ja tehtävät 5 Varainkäyttö 6 Liitteet Konemyyntitilasto MTTNakolan toiminta Julkaisuluettelo vuonna 1999 7 Maatalousteknologian vastuualue 7 Mittauksen ja standardisoinnin vastuualue 28 Yleistä 28 Mittaustekniikka 28 Standardisointi ja sertifiointi 28 Testaus- ja tarkastustoimisto 33 Tukipalvelut 34 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 1 Esipuhe Vuonna 1999 keskusteltiin alan ammattilehdissä kasvavien tilojen ongelmista ja töiden organi- soinnista. Aineistoa keskusteluun saatiin MTT/ Vakolan tutkimushanldceista "Viljan korjuu ja varastointi", "Maatalouden konetöiden häiriöt" sekä MTT:n nurmitutkimusohjelmasta. Hajanai- nen tilusrakenne johtaa siihen, että kaikkia suur- tuotannon etuja ei voida hyödyntää ja tilan pin- ta-alan kasvattaminen saattaa jopa johtaa tehok- kuuden laskuun, ellei töitä osata organisoida. Lisäksi työturvallisuus on otettava eri tavalla huomioon, kun liikutaan paljon yleisillä teillä ja työt tehdään pääasiassa yksin. Toinen tärkeä asia yksikön toiminnassa on ol- lut eläinten hyvinvoinnin edistäminen. EU:n ra- hoittaman vasikkatutkimuksen alustavista tulok- sista on tiedotettu viljelijöille aktiivisesti ja auto- maattisen lypsyn tutkimusta on valmisteltu yh- dessä Helsingin yliopiston kanssa. Eläinten hy- vinvointiin liittyvät myös erilaisten jaloittelutar- hojen ja jaloittelutarhojen hoitojen kokeilut. Päästöt ympäristöön ja jätevesien talteenotto ovat tietenkin olleet keskeisiä jaloittelutarhoista käydyssä keskustelussa. Tarhoista syntyviin päästöihin ei olisi kiinnitetty asian vaatimaa huo- miota ilman MTT:n tutkimuspanosta. Lannan hyvä käsittely on edelleen ollut tutki- muksissa keskeinen aihe. Tulosten pohjalta vilje- lijät voivat valita sopivan menetelmän ja etsiä tilalleen parhaan levitysajan, jolloin sikatiloilla lannan levitys oraalle on eräs varteenotettava vaihtoehto. Maatalouden pölyistä ja pölyongelmien torju- misesta toimitettiin selvitys MELA:lle. MELA laatii materiaalin pohjalta opaskirjan ja muuta neuvontamateriaalia. Pölystä ja pölyongelmien torjunnasta tehtiin posteri, joka palkittiin Agro- food-seminaarin posterinäyttelyssä. Standardisoinnissa metsäkoneiden turvalli- suusstandardi eteni hyvin ja ohjaamoiden lujuus- kokeesta laadittiin ehdotus keskustelun pohjaksi. Kaikkiaan standardi etenee suomalaisvalmistaji- en kannalta oikeaan suuntaan. Haldcureiden tur- vastandardi oli CEN-kyselyssä ja nyt standardiin saadaan julkisesti kommentit. Syöttölaitteiden rakenteessa ja melupäästöjen mittaustavassa on ollut selkeitä suomalaisen teollisuuden etuja val- vottavana. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta tehtiin sekä yleensä näyttelyissä että erikseen peräkärryjen ja silppureiden marklcinavalvontaa. Puutteita ilmeni, mutta toimivaltainen viranomai- nen ei puutteiden johdosta ryhtynyt erityisiin toimenpiteisiin. Yhteistyö Viron maatalouskoneiden tutkimus- laitoksen (EPMI) kanssa jatkui vilkkaana. Yhtei- nen EU-hanke saatiin päätökseen aikataulun mu- kaisesti ja työtä jatkettiin EU:n rahoituksella tralctoridirektiivin osalta. Tietoisuus EU-jäsenyy- den edellyttämästä työmäärästä lisääntyi huomat- tavasti EPMI:ssä samoin aktiivisuus EU-asioissa. Hankkeet vahvistivat edelleenkin käsitystä siitä, että EU-hankkeisiin ei kannata ryhtyä, ellei asia ole riittävän tärkeä MTT:lle. Pietarin alueella yhteistyö eteni siten, että ve- näläinen tutkija työskenteli MTTNakolassa puo- len vuoden ajan tutkimushanldceessa "Turvepoh- jaisen kompostisikalan vaikutukset ympäristöön, ympäristön viihtyisyyteen ja viljelijöiden ter- veyteen". Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 3 '4 Meijereiden kanssa neuvoteltiin lypsykoneneu- vonnan tuki- ja kehittämisyksikön perustamisesta MTTNakolaan. Keskusteluja käytiin meijerei- den ja MTK:n maitovaliolcurman aloitteesta. Toimintavuoden lopulla oli saavutettu periaat- teellinen yksimielisyys toiminnan sisällöstä ja laajuudesta sekä rahoituksesta. Keskustelut toi- minnan yksityiskohdista jatkuvat ja tavoitteena on saada toiminta käyntiin kesällä 2000. Markus Pyykkönen 4 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 (r* MTTNakolan organisaatio ja tehtävät Maatalousteknologian tutkimus Maatalouden tutkimuskeskuksessa organisoitiin uudelleen vuonna 1998. Maatalousteknologian tutkimuslai- toksesta tuli Maatalousteknologian tutkimus, jo- ka tunnetaan edelleen myös lyhenteellä MTTNakola. Organisaatiota hiottiin ja vahvis- tettiin vuonna 1999. Maatalousteknologian tutki- mus on jakautunut kahteen vastuualueeseen; maatalousteknologiaan sekä mittaukseen ja stan- dardisointiin. Näiden tukena ovat toimisto- ja tekniset palvelut Maatalousteknologia-vastuualueen tehtävänä on tutkia ja kehittää maatalousrakennusten ja koneiden toimivuutta sekä maataloudessa käytet- täviä työmenetelmiä ja niiden turvallisuutta. Mittaus- ja standardisointi -vastuualueeseen kuu- luvat mittaustekniikan ryhmä, standardisointi- ja sertifiointiryhmä sekä testaus- ja tarkastustoimis- to. Standardisointi- ja sertiflointiryhmä yhdessä testaus- ja tarkastustoimiston kanssa toimivat EU:n konedirektiivin ilmoitettuna laitoksena nro 504. Vastuualueen tehtävänä on yksikön mittaus- ja ATK-järjestelmien ylläpito, maatalous- ja metsä- koneiden standardisointi sekä erilaiset testaus- ja tarkastuspalvelut konevalmistajille ja -maahan- tuojille sekä viranomaisille, muun muassa kone- ja tralctoridirektiivien mukaiset testaukset, tarkas- tukset ja sertifioinnit ja elintarvikekulj etusauto- jen sertifminti. Tutkimustoiminnan tämänhetkiset painoalueet ovat seuraavat: lannankäsittelyn tekniset ja ympäristölliset on- gelmat, puu rakennusaineena, työnkäyttö ja eläinten hyvinvointi tuotantora- kennuksissa, maataloustyöhön liittyvät vaaratekijät, nurmituotannon teknologiset haasteet, suurten tuotantoyksiköiden teknologiset haas- teet, lypsylehmien ruokinta ja ympäristö ja luomutuotannon tekniikka ja työmenetelmät. MTT/Maatalousteknologian tutkimus MIT/Vakola Mittaus ja standardisointi Mittausteludildm Maatalousteknologia Standardisointi ja sertifiointi Testaus ja tarkastus Konedirektiivin ilmoitettu laitos nro 504 Tuldpalvelut Toimistopalvelut, tekniset palvelut Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 5 Varainkäyttö Maatalousteknologian tutkimuksen käytettävis- sä vuonna 1999 oli 12,5 milj.mk, josta varain- käyttö oli 12 milj. mk. Budjettiperusteinen ra- hoitus oli 9,5 milj. mk. Maksullisen toiminnan tulorahoituksen osuus oli 1,9 milj, mk ja ulkopuolisen rahoituksen osuus 1,5 milj.mk. Vuodelle 2000 siirtyi varoja 0,5 milj. mk. Kokonaismenot Palkkamenot 9,7 milj. mk 81 Käyttömenot 2,0 milj. mk 17 Laitehankinnat 0,3 milj. mk 2 Kokonaismenot yht. 12 milj.mk 100 6 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 Kuva 1. Pyöreästä puusta tehty kahvilakatos. MTT/Vakolan toiminta vuonna 1999 Maatalousteknologian vastuualue Vuoden 1999 aikana valmistuneet tutkimukset Pienen pyöreän puun käyttö rakenta- misessa Voitaisiinko pientä pyöreää puuta, jota saadaan metsien ensiharvennuksesta, käyttää jotenkin rakentamisessa? Ja jos voidaan, miten, missä ja mitkä ovat puun ominaisuudet? Näitä kysymyk- siä esitetään usein ja vastauksia näihin kysymyk- siin haettiin laajalla tutkimuksella, jossa selvitet- tiin pyöreän puun ominaisuuksia ja käyttömah- dollisuuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää pienestä pyöreästä puusta rakennusmateriaali, jonka omi- naisuudet ja käyttökohteet ovat tunnetut. Tutki- muksessa selvitettiin pyöreän rakennus- puun korjuuta, jalostusta, kuivausta, lujuutta ja kestävyyttä. Jotta pyöreälle rakennuspuulle olisi käyttökohteita, sel- vitettiin pyöreän puun rakentamiseen sopivia rakenteita ja liitoksia. Koska pyöreää puuta korjataan ensi- harvennuksilta, Ongelmana on usein puun lujuus. Harvennuksessa poistetaan huo- nompia puita, jotka sopivat huonosti ra- kentamiseen. Tämän vuoksi tutkimukses- sa kehitettiin pyöreälle puulle lujuuslajit- teluohje, joka pohjautuu puiden oksako- koon ja kasvunopeuteen. Pyöreä puu voidaan jalostaa rakennusmateri- aaliksi joko kuorimalla tai sorvaamalla. Ensin mainittu on halvempaa, mutta kuoritun raken- nuspuun ominaisuudet ovat huonommat. Sorvaa- maila saadaan kalliimmalla parempaa laatua. Pa- ras tapa rakennuspuun kuivaamiseksi on ulko- kuivaus, tällöin kuivaushalkeamat ovat pienim- mät. Pyöreän puun koerakennuskohteena MTTNakola yhteistyössä MMM/Malon kanssa suunnitteli ja toteutti 30 In3 suuruisen pyöreän puun kioskikahvilarakennuksen Lappeenrannan asuntomessuille. Rakennus esitteli pyöreän puun hyödyntämismahdollisuuksia ja rakennustekniik- Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 7 kaa. Messujen kävijämäärä oli 228 000. Raken- nus oli tilapäinen ja purettiin messujen jälkeen. Tutkimukset kesto: 1996-1999 Tutkimuksen osallistujat: VTT Rakennustekniik- ka; Surreyn yliopisto, Iso-Britannia; Delftin tek- nillinen korkeakoulu, Alankomaat; CTBA, Rans- ka; BOKU Itävalta; Lehtimäen konepaja ja MTTNakola. Tutkimuksen rahoittajat: EU-FAIR-tutkimusoh- jelma, Maa- ja metsätalousministeriö, MTTNakola. Hankkeen tärkeimmät julkaisut Round small-diameter timber for construction. Final report of project FAIR CT 95-0091.VTT:n julkaisu 383. Englanninkielinen tutkimuksen yhteenveto ja tutkimusten tärkeimmät tulokset.*) Design Guidelines for Engineered Structures and Connections Using Small Diameter Round Timber. Englanninkielinen moniste, jossa käsi- tellään pyöreän puun liitoksia. Sisältää pyöreästä puusta tehtävien rakenteiden ja liitosten suunnit- telu- ja laskentaohjeet eurooppalaisen mitoi- tusohjeen (European code EC5), Desing of Tim- ber Structures), jonka perusteella pyöreän puun liitokset ja rakenteet voidaan mitoittaa. **) Pyöreän puun käyttö rakentamisessa I: Pyöreän puun lujuus, mänty ja kuusi. Pyöreän puun liitos- kokeet. Vakolan tiedote 81/2000. Pyöreän puun käyttö rakentamisessa II: Suomen rakennuspuuvarat. Rakennuspuun korjuukustan- nukset. Rakenn-uspuun tuotantokustannukset. Vakolan tiedote 82/2000. Pyöreän puun käyttö rakentamisessa III: Ra- kenteet, liitokset ja rakennusesimerkit. Vakolan tiedote 84/2000. *) Saatavana VTT Tietopalvelusta, puh. (09) 456 4404. **) Saatavana MTTNakolasta. Maa- ja metsätalouden pölyt Työllisten määrään suhteutettuna maatalous on työperäisissä hengitystieallergioissa toiseksi ris- kialttein toimiala elintarviketeollisuuden jälkeen. Kaikista työperäisistä hengitystieallergioista noin puolet on 1990-luvulla todettu maataloudessa. Hengitystieallergian riski on maataloudessa noin kahdeksan kertaa suurempi kuin työssäolevalla väestöllä keskimäärin. Käytännössä tämä tarkoit- taa 400 - 500 uutta hengitystieallergiaa vuosit- tain. Hankkeessa koottiin olemassa olevan tiedon pohjalta käsikirja maa- ja metsätalouden pölyistä ja niiden torjumisesta. Tietopaketin tarkoituksena on lisätä viljelijöiden ja neuvojien tietoisuutta pölyongelmista sekä antaa käytännön ohjeita työ- ja tuotantomenetelmien muuttamiseksi, jotta altistumista ja sitä kautta ammattitautitapauksia voidaan vähentää. Tehokkaimmaksi yksittäiseksi keinoksi vä- hentää hengitysilman pölypitoisuutta sikaloissa on todettu kasviöljyn levitys. Muita keinoja ovat työmenetelmien ja käsiteltävien materiaalien muuttaminen vähemmän pölyäviksi tai pölylle altistaviksi, ilmanvaihdon tehostaminen ja ilman suodatus sekä ionisointi. Tuotantorakennuksissa, sekä eläinsuojissa että kuivureissa, olisi kuiten- kin tärkeintä ottaa pölyntorjunta huomioon jo uudisrakennuksen tai korjausinvestoinnin suun- nitteluvaiheessa. Paras tulos saavutetaan yhdistä- mällä parhaat tuotanto- ja työmenetelmien, ko- neistuksen sekä ilmanvaihdon ratkaisut siten, että pölyjen muodostuminen ja niille altistuminen minimoidaan. Tämä edellyttää sitä, että suunnit- teluvaiheessa pölyntorjunta otetaan huomioon ja sille annetaan riittävän korkea prioriteetti. Pelto- viljelyn töissä saavutetaan useimmiten hyvä tu- los, kun käytetään koneita, joisa on suljettu, tii- vis ohjaamo ja toimiva ohjaamon ilmanvaihto ja suodatus. Suunnittelussa ja torjunnassa on muis- tettava, että orgaanisen pölyn, kaasujen ja milcro- 8 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 Hengitätkö näitä? Pölyt aiheuttavat maataloudessa useita satoja uusia hengitystieallergioita vuosittain Työympäristön pölyisyyteen voit vaikuttaa k . MTTNakola tuottaa viljelijöille Maatalouden pölyntorjuntaoppaan Rahoittaja: Maatalousyrittäjien eläkelaitos organismien terveyshaitat voimistuvat niiden esiintyessä yhdessä, kuten usein tapahtuu. Halvin ja nopein keino puuttua pa- himpaan altistumiseen on työjärjestyk- sen ja työtavan muuttaminen. Haitalli- sin altistuminen on usein lyhytaikainen piikki työssä, esimerkiksi jauhojen pudotus jakovaunuun, lehmän harjaus tai homeisen heinän tai kuivikkeen levittäminen. Kun nämä tilanteet tun- nistaa, voi yhdistellä seuraavia keino- ja: henkilökohtaisten suojaimien käyt- täminen, siirretään pölyä ilmaan tuot- tava työ viimeiseksi ennen rakennuk- sesta poistumista, lopetetaan tarpeeton työvaihe tai vältetään (rajataan) pölyn vaikutusalue. Kesto: 1998-1999 Rahoittaja: Maatalousyrittäjien eläke- laitos. Johtava tutkija: Juha Suutarinen .. Gramma navetan pölyä voi sisältää tuhansia tällaisia pankkeja. Maa-ja metsätalouden pölyt. Agro-Food 99. Posteri. Julkaisut vuonna 1999 Suutarinen, J. Maa- ja metsätalouden pölyjen torjuntaopas. In: Mitä Suomi syö - ja millä hinnalla?: Agro-Food 99 : Tampere 2.-4.2.1999, Tampere-talo. Agro- Food ry/Agronomiliitto ry. p. 50. Pölyntorjunnan opas. Raportti Maatalousyrittä- jien eläkelaitokselle. 20 s. Raudaskoski, E. Tutkijan kammiosta käytäntöön. Suomalainen Maaseutu 2. Maatilatalouden konetyöhön liittyvien häiriöiden vähentäminen Yhä harvemmin maatila pystyy antamaan koh- tuullisen toimeentulon useammalle kuin yhdelle henkilölle. Tähän kehitykseen sisältyy merkittä- viä riskejä työturvallisuudelle ja kestävälle tuo- tannolle. Kun yksi ihminen hoitaa totuttua suu- rempaa yksikköä, lisääntynyt työmäärä ja yksin työskentelyyn liittyvä henkinen kuormitus kas- vattaa työn kuormitusta ja tapaturmariskiä ver- rattuna vähemmän intensiiviseen perheviljelmä- työhön. Häiriöt tuotannossa kasvattavat tapatur- mariskiä. Häiriöiden määrän ja laadun selvittämiseksi analysoitiin Työtehoseuran työntutkimuksia. Analysoituja työntutkimuksia on kaikkiaan 698 ja ne jakaantuvat 12 eri työhön ja 48 työvaihee- seen. Rekisteröityjen häiriöiden määrä on aineis- tossa 718. Keskimääräiseksi häiriöprosentiksi tulee 4,2 ja työntutkimusta kohti häiriöitä oli kes- Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 9 kimäärin 1,03. Tunnissa häiriöitä tapahtui keski- määrin 1,21. Tuloksia arvioitaessa on oleellista muistaa, että työntutkimukset on tehty pääosin normaaleissa tai hyvissä olosuhteissa. Heinän- ja oljenkorjuussa kokonaisuutena on selvästi keski- määräistä korkeammat.häiriöprosentit: 5,5 ja 7,8. Häiriöaltteina työvaiheina nousevat esille sekä pyörö- että kovapaalaus, säilörehun käärintä ja niitto ja niittomurskaus. Esimerkiksi säilörehu- paalien käärinnässä tapahtuu hyvissä olosuhteis- sa keskimäärin yli 6 häiriötä tunnissa. Koneiden tuklceutumiset ovat yleensäkin pääasiallinen häi- riötyyppi, ne vastaavat n. 55 % kaikista häiriöis- tä. Toiseksi merkittävin häiriötyyppi on työko- neen toimintahäiriö, 17 % osuudella. Näiden ris- kien hallitsemiseksi on parannettava koneita ja koneiden valintaa, koneiden käyttöä ja tuotannon sekä oman ajankäytön suunnittelua. Koneen huo- no laatu ja puutteellinen toimivuus ilmenevät toistuvina käyttöhäiriöinä ja niihin liittyvinä ta- paturmina. Maataloudessa olisi pyrittävä häiriöt- tömämpään konetyöhön tapaturmariskin vähen- tämiseksi ja tuotannon kannattavuuden paranta- miseksi. Hankkeen puitteissa aloitettiin lisäksi projekti "Ajettavien työkoneiden kulkuteiden turvallisuus". Kesto: 1998-1999 Rahoitus: Maatalouskoneiden tutkimussäätiö Johtava-tutkija: Juha Suutarinen Julkaisut vuonna 1999 Suutarinen, J. Harmittavat häiript.Koneviesti 47 (1999): 19, 4. The human outcome of poor machinery reliabi- lity. In: S. Lember (toim.), S. Seesmaa, T. Ki- visäkIc. Pöllumajandustehnika, -ehitus ja -ener- geetika: Agricultural machinery, building and energy engineering. Estonian Agricultural Uni- versity. Transactions 204: p. 189-194. Lannan levitys kasvavaan nurmeen - Kevytrakenteisen lietelannan sijoitus- laitteen säätöjen optimointi sijoitetta- essa lietettä kasvavaan nurmeen Tutkimus kuuluu MMM:n karjanlantatutki- musohjelman ensimmäiseen osaan. Tutkimuk- sessa kehitettiin lietelannan sijoitusvannasta aikaisemmassa tutkimuksessa saatujen tulosten pohjalta. Siinä selvitettiin sijoitussyvyyden, van- nasvälin ja vantaan siiven leveyden vaikutus nurmisatoon sijoitettaessa lietettä kasvavaan nurmeen ensimmäisen niiton jälkeen sekä vantai- den vetovastus eri maalajeilla. Tutkimus on edennyt julkaisu- ja käytännön sovellutusten kehittelyvaiheeseen. Pääosa tutkimustuloksista on julkaistu ohjelman loppuraportissa. Vuonna 1999 lietevaunuun asennettiin määränsäätö- ja täsmäviljelyjärjestelmä. Tutkimuksen tulosten perusteella yhteistyössä Konepaja Kääriäinen Ky:n kanssa suunnitellun ja rakennetun lietelan- nan sijoituslaitteen vuonna 1998 alkanutta esitte- lyä jatkettiin vuonna 1999 yhdessä määränsäätö- ja täsmäviljelyjärjestelmän esittelyn kanssa. Si- joituslaitetta ja määränsäätö- ja täsmäviljelyjär- jestelmää on vuonna 1999 esitelty muun muassa Jokioisissa järjestetyissä esittelytilaisuuksissa ja FARMA-99-maatalouskonenäyttelyssä Turussa. Jokioisissa on ollut esillä myös lietelannan levi- tystekniikkaan liittyvät demonstraatiokentät. Kesto: 1995-1999 Rahoitus: Maatilatalouden kehittämisrahasto, Maatalouskoneiden tutkimussäätiö, Uudenmaan ympäristökeskus, Konepaja Kääriäinen Ky Tutkija: Petri Kapuinen Julkaisut Happonen, K. Lietelantaa voi nyt levittää hajuttomasti. Fors- san Lehti Nro 124 (26.10.1999). s. 1. Sijoituslaitteella typpi pysyy maassa. Forssan Lehti Nro 124 (26.10.1999) s. 5. 10 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 (I Lietelannan levityksen täsmäviljelysovellus I,i,idaan levittää halutut määrä tieteitä kuhunkin lohkon kohtaan . sadan mukaan Malift ravinnetilan mukaan . eri tekijäiden yhdistelmän mukaan lahteen käyttää myös muiden levitysmeneteltnien kniff sijoituksen yhteydessä lan4t. liOrlAnnau N11).011011, IP Lietelannan sijoituslaite ja täsmäviljelyratkaisu. Farma99- maatalouskonenäyttely. PosterL Heikkilä, T. Päästöt kuriin lietelannan sijoituslevi- tyksellä. Turun Sanomat (29.10.1999). Jääskeläinen, V. MTTNakola esitteli ensimmäisenä Suomessa täsmäsijoituslaitteen lietelan- nan levitykseen. Koneviesti 19 (5.11.1999): 16-17. Kapuinen, P. Lietteen levitysmahdollisuudet. Teho- lehti 2: 22-24. Lietteen levitysmahdollisuudet. Työte- hoseuran maataloustiedote 6: 1-6. Kulmala, M. Lietelannan sijoitus säästää typen kas- vustolle. Maaseudun Tulevaisuus (27.5.1999). Maaranen, A. Uutta tekniikkaa lietelannan levityk- seen. Käytännön Maamies 13: 40-42. Vesterinen, R. Lietevaunujen koko jää alle 20 kuution. Maa- seudun Tulevaisuus 6.2.1999. Kuva sijoituslaitteesta Maaseudun Tulevaisuu- den pääkirjoituksessa (28.9.1999). Päästöt kuriin lietelannan sijoituslevityksellä. Turun Sanomat 26.10.1999. Lietelannan sijoittaminen estää huuhtoutumista. Maaseudun Tulevaisuus Nro 124 (28.10.1999). s. 8. Lantbrukets forskningsanstalt utvecklade ett nytt aggregat - Luktfri och miljö- vänlig flytgödselspridning. Landsbygdens Folk Nro 43 (29.10.1999). Varastointiolojen vaikutus mallasoh- ran itämislepoon Yhteistyössä VTT:n bio- ja elintarviketekniikan kanssa tutkittiin ohran itämislepoon vaikuttavia tekijöitä ja selvitettiin keinoja vaikuttaa itämisle- von kestoon. Varastointilämpötila tiedettiin erääksi tärkeäksi tekijäksi ja siksi mitattiin nel- jässä siilossa syksystä kevääseen, miten lämpöti- la muuttuu varastoinnin aikana. Alhaisessa läm- pötilassa itämislevon purkautuminen voi kestää vuosia, kun taas 30 - 40 °C:n lämpötilassa se yleensä tapahtuu viikon kahden aikana. Ohra kuten vilja yleensäkin on varsin hyvä läm- möneriste ja siksi lämpötilaero siilon reunojen ja Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 11 keskiosan välillä voi olla hyvinkin suuri. Siiloista otetut näytteet osoittivat, että lämpötilaerolla oli selkeä vaikutus ohran mallastusominaisuuksiin, joista hyvä ja tasainen itävyys on tärkein. Mal- lasohran lämpökäsittely tarjoaisi ehkä mailasta- moille mahdollisuuden luopua ylimenokauden varastoinnista ja siitä aiheutuvista kustannuksis- ta. Tämä tutkimus tehtiin opinnäytetyönä VTT:11e. Kesto: 1998-1999 Rahoitus: MTTNakola, VTT Tutkija: Hannu Mikkola Julkaisu Mikkola, H. Varastointiolojen vaikutus mallasohran itämis- levon kestoon. Insinöörityö, Espoon-Vantaan teknillinen ammattilcorkeakoulu Biomassan tuottaminen kuidun ja energian raaka-aineeksi Tämän yhteistutkimuksen tavoitteena on paran- taa korsibiomassojen kuitu- ja energiakäytön kannattavuutta koko tuotanto- ja käyttöketjussa. Tutkimuksessa mukana ovat MTT:n lisäksi VTT Energia, Työtehoseura ja VAPO. Projektissa MTTNakolan osatutkimuksen nimi on "Tehokas korjuumenetelmä korsibiomassoille - paalaus- menetelmät". Osatutkimuksen tarkoituksena on kehittää oljen ja ruokohelven korjuutekniikkaa niin, että korsibiomassa voidaan korjata pellolta, varastoi- da ja toimittaa käyttäjille aiempaa tehokkaam- min, pienemmin korjuutappioin ja taloudellisem- min. MTTNakolan osahanIckeesta on jätetty raporttikäsikirjoitus ja se julkaistaan v. 2000 aikana MTT:n A-sarjassa. Rahoitus: Maa- ja metsätalousministeriö Tutkija: Antti Suokannas Julkaisu Suokannas, A. The baling methods in Reed canary Grass Har- vesting. COST 814 Workshop. Altemative Crops for Sustainable Agriculture. BioCity, Turku. 13 - 15 June, 1999. Posteri. Lyhytkuituisen pellavan korjuu- ja varastointiteknologian kehittäminen Tutkimus tehtiin yhteistyönä Helsingin yliopis- ton maa- ja kotitalousteknologian laitoksen ja MTTNakolan kanssa. Helsingin yliopiston maa- ja kotitalousteknologian laitos teki korjuutekno- logiset kokeet ja MTTNakola teki korsimassan kuivaukseen liittyvät kokeet. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää ja kokeil- la uusia hinnaltaan kilpailukykyisiä pellavan korjuuteknologian koneketjuja, jotka soveltuvat pohjoismaisiin olosuhteisiin, ja jotka varmistavat pellavan kuidun laatuominaisuuksien säilymisen korjuuketjun ja varastoinnin aikana. Syksyn ai- kana tehtiin pyöröpaalatun pellavan korsimassan kuivauskokeita käytännön mittakaavan kuivu- reissa. Kuivattavat raaka-aineet olivat öljy- ja kuitupellavan korsimassaa sekä hamppua. Ko- keissa mitattiin erityisesti kuivumisen edistymis- tä ja kuivumistasaisuutta. Kokeissa haetaan myös suositeltavia ohjearvoja mm. käytettävän ilma- määrän, paalin kosteuden ja tiheyden osalta. Kuivauskokeiden tuloksista raportoidaan ke- vään 2000 aikana Helsingin yliopiston maa- ja kotitalousteknologian laitoksen sarjassa. Rahoitus: Maa- ja metsätalousministeriö Tutkija: Antti Suokannas 12 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 Vuoden 1999 aikana alkaneet tai jatkuneet tutkimukset Juottovasikoiden hyvinvointi Juottovasikoiden hyvinvointitutkimus, 'Chain management of veal calf welfare', kuuluu EU:n FAIR-tutkimusohjelmaan. MTTNakola osallis- tuu projektiin yhteistyössä Ranskan INRA:n (Institut National de la Recherche Agronomique) kanssa, tutkimalla mikä on hoitajan kontaktin ja karsinatoverin vaikutus vasikoiden hyvinvoin- tiin. Tutkimuksessa oli 64 ayrshire-sonnivasikkaa ja se tehtiin MTT:n Lintupajun mullinavetassa Jokioisilla. Aineisto kerättiin neljässä 16 vasikan koejaksossa. Kaksi ensimmäistä jaksoa tehtiin vuoden 1998 aikana ja kaksi viimeistä vuoden 1999 aikana. Puolet vasikoista kasvatettiin yksi- lökarsinoissa ja puolet kahden vasikan parikar- sinoissa. Puolet vasikoista molemmissa karsi- natyypeissä sai 16 koeviikon ajan lisättyä ihmis- kontaktia (LK) karjanhoitajalta aamu- ja ilta- juoton jälkeen ja puolet hoidettiin mahdollisim- man vähäisin, minimi-ihmiskontaktein (MK). Kotikarsinassa videoitiin vasikoiden käyttäy- tymistä ja testattiin vasikoiden reaktioita vierasta henkilöä kohtaan sekä juottojen välillä että juo- ton aikana. Avokenttätesteissä tutkittiin vasikoi- den reaktioita uutta tilaa ja uutta esinettä, tunte- matonta vasikkaa ja vierasta ihmistä kohtaan. Lisäksi testattiin, miten nopeasti vasikat seurasi- vat hoitajaa kujassa ja miten vasikat valitsivat, kun vaihtoehtoina olivat vieras henkilö ja vieras vasikka. Lastaus- ja kuljetustestissä tarkkailtiin vasikoiden käyttäytymistä sekä mitattiin vasikan sydämen sykettä ja plasman kortisolitasoa eläin- kuljetusautoon lastaamisen, kuljetuksen ja takai- sin kotikarsinaan siirron aikana. Yksilökarsinavasikat ottivat parivasikoita no- peammin ja useammin kontaktia kotikarsinaan astuvaan vieraaseen henkilöön. Avokentällä reak- tiot vierasta vasildcaa kohtaan eivät juuri eronneet eri tavallå käsiteltyjen vasikoiden välillä, mutta lisättyä kontaktia saaneet vasikat olivat minimi- kontaktivåsikoita useammin ja pitempään koske- tuksissa vieraan ihmisen kanssa. Kujassa yksilö- karsinavasilcat seurasivat karjanhoitajaa parikar- sinavasikoita nopeammin kujan keskelle ja sen päähän saakka. Minimikontakti-parikarsinavasi- koilta kului eniten aikaa mennä kujan päähän lä- helle karjanhoitajaa.Valintatestissä karsinatyypil- lä oli suuri vaikutus vasikan käyttäytymiseen, pa- rikarsinavasikat pitivät selvästi parempana vaih- toehtona pysyä lähellä vierasta vasilckaa ja vältel- lä tuntematonta ihmistä. Lastauksen ja takaisin kotikarsinaan siirron aikana lisättyä kontaktia saaneilla vasikoilla oli miniinikontaktivasikoihin nähden merkittävästi alhaisempi syke. Plasman kortisolipitoisuuksissa ei ollut merkittäviä eroja eri tavoin käsiteltyjen vasikoiden välillä. Hoitajan ja karsinatoverin vaikutus vasikoiden käyttäytymiseen oli selvä ja mitattavissa. Tulos- ten mukaan positiivinen ihmiskäsittely on erityi- sen tärkeää ryhmässä kasvatettaville vasikoille. Ryhmäkarsinavasikoita pitäisi käsitellä riittävästi, jotta vasikasta kasvaisi ihmistä pelkäämätön ja helposti käsiteltävä täysikasvuinen nauta. Vasi- koita käsittelemällä, kuten rapsuttamalla ja jutte- lemalla, hoitaja oppii tuntemaan eläimet yksilöi- nä. Tällöin sekä eläinten käsiteltävyys että hoita- jien työturvallisuus paranee. Kesto: 1997-2000 Rahoitus: EU:n FAIR-tutkimusohjelma, MMM ja MTTNakola Tutkijat: Markus Pyykkönen, Satu Raussi, Henrik Sarin Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 13 ( Julkaisut 1999 Raussi, S., Lensink, J. & Pyykkönen, M. Ihmiskontalctin vaikutus vasikoiden hyvinvoin- tiin. Mitä Suomi syö—ja millä hinnalla? AGRO- FOOD '99. Tampere 2.-4.2.1999, Tampere-talo. P 53. Raussi, S., Lensink, J., Boivin, X., Veissier, 1. & Pyykkönen, M. The effect of the social environment and hu- man contact on veal calves' responses to hu- mans. ISAE'99 Proceedings of the 33 Interna- tional Congress of the International Society for Applied Ethology. 17-21 August 1999. Lille- hammer, Norway. Ed. K.E. Boe, M. Balcken and B.O. Braastad. P. 48. Rinne, M. Vasikkavahtiin EU:n laidalle. Elintarvike- tuotanto & ympäristö, maaliskuu 1999, s. 8. Vasikoiden vierihoito Tutkimus tehtiin yhdessä Helsingin yliopiston kotieläintieteen, kliinisen eläinlääketieteen ja peruseläinlääketieteen laitosten kanssa. Tutki- mukseen liittyi kaksi osaprojektia: osaprojekti I. Vierihoidon ja vieroituksen vaikutus vasikoiden ja emien rehujen syöntiin, kasvuun ja tuotok- seen, terveyteen ja käyttäytymiseen ja osaprojek- ti 2. Vierihoitovasikoiden käyttäytyminen ja kä- sittely. Osaprojekti 2 oli M'TTNakolan vastuul- la. Tutkimuksessa -selvitettiin vierihoito-olosuh- teiden vaikutusta vasikoiden käyttäytymiseen ja käsiteltävyyteen. Oletus oli, että vierihoitovasi- koiden 'olosuhdepaketti' (kanssakäyminen emän kanssa, ihmiskäsittely ja liikunta) tekisi vierihoi- tovasikoista vertailuvasikoita rauhallisempia ja helpommin käsiteltäviä. Tarkoituksena oli myös seurata kuinka nopeasti vasikat oppivat kulke- maan reitin emän luo, kun motivaatio (nälkä, halu päästä emän luo, imemisen tarve) on suuri. Koe tehtiin Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimustilan navetassa talvella 1998-1999. Ko- keessa oli 24 syys-marraskuussa syntynyttä vasik- kaa ja niiden emät. Vasikat syntyivät poikimakar- sinoissa, joista ne siirrettiin 1/2 vuorokauden ku- luttua yksittäiskarsinoihin. Vasikat jaettiin kol- meen ryhmään. Ryhmän 1 vasikat (6 vasikkaa) imivät emäänsä 2 kertaa vuorokaudessa, kun aamu- ja iltalypsystä oli kulunut 2 tuntia, 5 viikon ajan ja siitä lähtien vain aamulypsyn jälkeen 3 vii- kon ajan. Ryhmän 2 vasikat (6 vasikkaa) imivät vastaavasti emäänsä 5 viikon ajan, jonka jälkeen vierihoito lopetettiin. Ryhmään 3 vasikat (12 va- sikkaa) olivat vertailuvasikoita ja saivat juomana 8 viikon ajan täysmaitoa tai hapatettua täysmaitoa tuttiämpäreistä. Vertailuvasikat juotettiin karsi- naan, eikä niillä ollut ihmiskontaktia muulloin kuin punnitusten ja verinäytteiden oton yhteydes- sä. Vierihoitovasikoilla oli emä- ja ihmiskontakti kaksi kertaa päivässä, kun ne kävivät imemässä emiään. Vasikoiden osittaista vierihoitoa tutkittiin Helsin- gin yliopiston Viikin opetus-ja tutkimustilan navetassa. Vasikan kulkemista emän luo tarkkailtiin seitse- mänä ensimmäisenä kertana imemään mennessä. Vasikoiden käsiteltävyyttä testattiin viiden viikon ikäisinä taluttamalla niitä navetan vintillä. Punni- tuksen aikaista käsiteltävyyttä seurattiin 1, 2, 5, 8 ja 12 viikon punnitusten yhteydessä. Vasikan sy- 14 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 kettä seurattiin 45 minuuttia ennen punnitusta, punnituksen aikana ja 45 minuuttia punnituksen jälkeen. Kulkuaika emän luo lyheni neljännen kulku- kerran jälkeen, eikä vasikoita tarvinnut enää toi- sen kulkukerran jälkeen kovinkaan usein työntää eteenpäin. Talutettaessa vasikoita navetan vintil- lä, vierihoitovasilcat olivat vertailuvasikoita no- peampia taluttaa. Vertailuvasikat hyppivät ja kaatuivat talutettaessa vierihoitovasikoita enem- män. Vertailuvasikat myös pysähtyivät useam- min reitin varrella, joten niitä täytyi työntää eteenpäin useammin kuin vierihoitovasikoita. Vierihoitovasikat olivat vertailuvasikoita nope- ampia punnita 2, 5 ja 8 viikon iässä ja käyttäytyi- vät vertailuvasikoita rauhallisemmin 5 ja 8 vii- kon punnituksissa. Todennäköisesti lisääntynyt liikunta ja tottu- minen ihmisiin teki vierihoitovasikoista helpom- min käsiteltäviä vertailuvasilcoihin nähden. Koe osoittaa, että vasikat pystyvät jo heti syntymän jälkeen tottumaan sekä ihmis- että emäkontak- tiin, eikä rajoitettu imeminen tai vierihoito tee vasikoista vaikeasti käsiteltäviä, jos ne samalla saavat riittävästi ihmiskontalctia. Kesto: 1998-2000 Rahoitus: MMM, Helsingin yliopisto ja MTTNakola Tutkijat: MTTNakolasta Markus Pyykkönen ja Satu Raussi Julkaisut 1999 Hepola, H., Saari, K., Pursiainen, P., Syrjälä- Qvist, L., Raussi, S., Pyykkönen, M., Härtel, 11., Taponen, S., Laroma, H., Väisänen, T:, Saloniemi, H., Sankari, S., Hovinen, M. & So- veri, T. Vasikoiden vierihoito. Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan 75-vuo- tisjuhlan esitelmät ja posterilyhennelmät. p. 51. Puun kuivaus kuumalla kasviöljyllä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten hyvin kasviöljyt sopivat puun kuivaukseen. Tutkimusta varten MTTNakolassa rakennettiin kuivauslait- teisto, jossa öljy voidaan kuumentaa yli 100 °C ja johon puut voidaan upottaa. Kokein selvitetään rypsi-, pellava- ja mäntyöljyn sopivuus puun kui- vaukseen. Vuoden 1999 aikana tehtiin alustavat kuivauskokeet ja perustettiin koekentät, joilla kui- vattujen puiden ominaisuuksia voidaan selvittää. Alustavasti näyttää siltä, että pyöreää puuta voi- daan kuivata siten, ettei se haikea, kun käytetään öljyä. Tutkimus jatkuu. Kesto: 1999-2000 Rahoitus: Lappset Oy, Metsähallitus, MTTNakola Tutkijat: Jukka Pietilä, Matti Serenius Viljasadon korjuu ja varastointi Tutkimuksen tavoitteena on etsiä hyvin perusteltu- ja teknologisia ratkaisuja, joilla viljankorjuuketjun kiloa kohti laskettuja kustannuksia voidaan vähen- tää 10 vuoden kuluessa keskimäärin 25%. Korjuu- ketjun hankaluuksia pyritään poistamaan ja ka- pasiteetin käyttöastetta nostamaan. Suomessa viljan kuivaustarve on ilmasto-olo- suhteista johtuen suurempi kuin muualla Euroo- passa. Puinnin ja kuivauksen kustannukset ovat Suomessa pienimmilläänkin noin 20 penniä kilol- ta. Lisäksi tulevat varastoinnista aiheutuvat kustan- nukset, jotka laatutuotteita tuotettaessa ovat huo- mattavia. Viljan hinta vaihtelee nykyisessä markkinajär- jestelmässä jopa toistakymmentä prosenttia myyn- tilcauden aikana. Tuottajan maksama kuljetuskus- tannus saattaa muodostua useaksi penniksi kilolta riippuen kuljetusetäisyydestä, erän suuruudesta ja kuormausnopeudesta. Täten viljan käsittelyn on oltava tehokasta mutta laitteet eivät saa olla kallii- ta. Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 15 Varastointi ) Länunhiihn kuivaus Puskuri- kuivuri Kaato- suma) Kalusto Lajikkeet Viljasato Puimurin ominaisuudet Kylvöaffia Pellon ominaisuudet Kuivurin koko Kosteus C:Työntekijät Kylmäihna kuivaus Varastointi) Murskesäilöntä Jyväsällöntä Ihnatiivissäilöntä 41Varastohiti Kapasiteetti Viljan korjuu-ja varastointimallin periaatekuva. Toimivassa mallissa systeemiin vaikuttavia tekijöitä on huomattavasti enemmän (Piirros Jani Aho). Kuivausprosessin sisäisellä optimoinnilla saa- daan nykytietämyksen mukaan enää varsin vä- häisiä säästöjä. Koko korjuuketjun kattavalla järjestelyllä näyttää olevan parempia mahdolli- suuksia puuttua kustannusten suuruuteen. Käy- tännössä keinoina ovat käyttötarkoituksen mu- kaisesti erilaiset ketjut esim. rehu-, leipä- ja teol- lisuusviljan käsittelyyn. Kuivaukselle voidaan esittää vaihtoehtoja. Korjuu- ja varasto intika- pasiteetin käyttöastetta voidaan kohottaa ja uusi kapasiteetti rakentaa edullisemmin. Tutkimuksessa selvitetään tekniikan optimoin- nin ja ketjun uudelleenjärjestelyn avulla saavu- tettavissa olevat säästöt. Saatavilla olevia erillisiä tutkimustuloksia yhdistetään kokonaiskuvan ai- kaansaamiseksi. Ratkaisujen etsimisessä käyte- tään simulointimalleja, joita voidaan hyödyntää tuotannon suunnittelussa. Koerakentamiskohteis- sa selvitetään rakennusteknisten ratkaisujen vai- kutuksia ketjun toimintaan. Tutkimuksessa pyri- tään selvittämään eri kohteissa saavutettavissa olevat säästöt. Ratkaisuja lasketaan siten prosessi-, tila- ja aluekohtaisesti. Vuonna 1999 on mallinnettu ja simuloitu läh- töparametrien, kuten sääolosuhteiden, viljalajik- keiden ominaisuuksien ja koneiden kapasiteet- tien vaikutusta korjuuketjun toimintaan. Alusta- vien tulosten mukaan tavoitteena oleva säästö voidaan saavuttaa. Tutkimuksessa on analysoitu nykyisiä kui- vuri- ja varastoratkaisuja. Rakennusratkaisuilla on mahdollista vaikuttaa ketjun toimivuuteen ja talouteen. Tutkimukseen on liittynyt kaksi koera- kennuskohdetta. A. Sipilän tilalle Kärkölään on jo 1998 suunniteltu uusi lämminilmakuivuri. Kohteen rakentamista ei kuitenkaan ole aloitettu kuluneen vuoden 1999 aikana. K. Pelanterin luo- mutilalle Kauhavalle on suunniteltu ja rakennettu 16 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 ajonkestävä monitoiminen kylmäilmalcuivuri, jolla voidaan kuivata viljan lisäksi esimerkiksi sipulia, heinää tai puutavaraa. Rahoitus: MMM ja MTTNakola Kesto: 1998-2000. Tutkijat: Hannu Haapala, Tapani Kivinen, Timo Lötjönen, Hannu Mikkola, Henrik Sarin, Win- fried Schäfer ja Antti Suokannas Julkaisut Haapala, H. Viljan vaihtoehtoiset käsittelytavat. Agro Food '99 -seminaari Tampere. Esitelmä ja artikkeli seminaarijulkaisussa. Enhancing the capacity of grain handling and storage in Finland. Tarton Maatalousyliopiston juhlaseminaari. Tarto Eesti. Esitelmä ja artikkeli seminaarijulkaisUssa. Kuorettoman kauran kuivaus Kansalliseen kauraohjelmaan liittyen tutkittiin, alentaalco kuivaus kuorettoman kauran itävyyttä. Kauraa kuivattiin tavanomaisella siilokuivurilla ja koko kuivauksen ajan otettiin näytteitä, joista tutkittiin itävyys ja rildcoutuneiden siementen määrä. Kuivauslämpötila oli säädetty niin alhai- seksi, että se ei voinut huonontaa itävyyttä. Koe osoitti, että varovainen kuivaus ei huononna itä- vyyttä. Tämän ja muiden tutkimusten yhteydessä on sen sijaan todettu, että siemenet vaurioituvat hyvin helposti puinnin yhteydessä, vaikka kaura yritettäisiin puida hellävaraisesti. Tulokset jul- kaistaan myöhemmin muiden kuoretonta kauraa koskevien julkaisujen yhteydessä. Kesto: 1999-2000 Rahoitus: Maa- ja metsätalousministeriö Tutkija: Hannu Mikkola Korjuuteknologian vaikutus säilöre- hun laatuun ja kannattavuuteen Tutkimuksen tavoitteena on selvittää keskeiset nurmirehun korjuu- ja käsittelymenetelmät sekä menetelmien vaikutus rehun laatuun ja korjuu- kustannuksiin. Korjuuprosessi sisältää useita muuttujia, jotka on otettava huomioon yksityis- kohtaisessa tarkastelussa. Nurmirehun laatu- ja määrälcriteerit ratkaisevat korjuujakson ajoittu- misen ja pituuden. Tutkimuksessa tehtiin systeemianalyysi säilö- rehun korjuusta mallinnusohjelmaa käyttäen. Korjuuketjuista mallirmettiin yleisimmät ketju- vaihtoehdot. Vertailuketjuna kapasiteetin ja kus- tannusten osalta käytettiin vanhaa vieläkin käy- tössä olevaa kelasilppurimenetelmää. Tulosten perusteella voidaan päätellä mitkä muodostetuis- ta yhdistelmistä soveltuvat parhaiten eri tilakoko- luokkiin ja käytettävään työvoimaan. Tutkimuksessa saatiin uutta, aiempaa tarkem- paa tietoa eri korjuuteknologisista muuttujista, joita voidaan hyödyntää koko nurmirehuntuotan- toprosessia koskevassa mallintamisessa ja ta- loudellisissa laskelmissa. Tuloksia voidaan hyö- dyntää käytännössä välittömästi tehtäessä inves- tointipäätöksiä säilörehun tuotannon koneista. Kesto: 1998-2000 Rahoitus: Maa- ja metsätalousministeriö ja Maa- talouden tutkimuskeskus Tutkijat: Antti Suokannas, ins.opisk. Jani Aho Julkaisut Aho, J. Mallimms ja simulointi nurmirehun korjuutek- nologian analysoinnissa. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu. 58 p. Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 17 C Korjuumenetelmän kehittäminen vil- jakasvuston fraktiointiin märehtijöi- den rehuksi ja non food -käyttöön Tutkimus on yhteistutkimus, johon osallistuvat Helsingin yliopistosta maa- ja kotitalousteknolo- gian laitos, kotieläinlaitos ja maanviljelystalou- den laitos sekä Työtehoseura ja MTTNakola. Hankkeessa MTTNakolassa keskitytään koko- viljan korjuuteknologiaan. MTTNakolassa on tavoitteena selvittää par- haimmat korjuuvaihtoehdot ja pyrkiä vähentä- mään korjuutappioita ja maakontaminaatiota. Kesän 1999 aikana tehtiin korjuukokeita eri kehi- tysasteilla olevissa ohra- ja vehnäkasvustoissa. Korjuukoneina kokeissa oli suoraan korjaava kaksoissilppuri ja pyöröpaali-kiedontamenetel- mä. Kesto:1999-2001 Rahoitus: Maa- ja metsätalousministeriö Tutkija: Antti Suokannas Eläinten elektronisten tunnistuslaittei- den toiminta pohjoisen kylmissä olo- suhteissa EU:ssa ollaan siirtymässä elektroniseen ko- tieläinten tunnistukseen. Ennen laajamittaista käyttöönottoa elektronista tunnistusjärjestelmää pyritään testaamaan käytännön olosuhteissa. EU:n Joint Research Centre (JRC, Ispra, Italia) on aloittanut aihetta selvittävän I.D.E.A.-hank- keen (IDentification Electronique des Animaux: basis for the future implementation of the Elect- ronic Identification System in livestock of the European Union). Tämä maa- ja metsätalousmi- nisteriön rahoituksella aloitettu kansallinen han- ke liittyy I:D.E.A. -projektiin. Ensisijaisena tavoitteena on tutkia eläinten elektronisen tunnistusmenetelmän toimintaa il- mastossamme, jolle on tyypillistä ajoittaiset ko- vat pakkaset (jopa -50°C) ja nopeat lämpötilan vaihtelut (-25...+5°C). Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka perusteella JRC voi asettaa realisti- set kriteerit pohjoiseen tarkoitettujen laitteiden toimivuudelle. Lisäksi tavoitteena on tuottaa tie- toa koko järjestelmän ja toimintaketjun toimi- vuudesta ja sopivuudesta Suomen olosuhteisiin, jossa karjakoot ovat suhteellisen pieniä ja väli- matkat suuria. Suomessa on käytössä poikkeuk- sellisen kattavat maatilarekisterit, joiden yhteen- sovittaminen uuteen tunnistustapaan on myös suuri haaste. Käytännön tiloilla tehtävän toimivuustestin kohteena on kolme karjatilaa (n. 650 eläintä). Tunnistimina käytetään sekä korvaan kiinnitettä- viä että pötsiin laitettavia elektronisia merkkejä. Eläimet tunnistetaan kädessä pidettävillä ja kiin- teillä tunnistuslaitteilla. Tunnistuslaitteiden toi- mivuus todetaan ja merkkien kestävyydestä teh- dään havaintoja. Kerätty havaintomateriaali arvi- oidaan. Lopuksi elektroniset merkit kerätään teu- rastamossa talteen. Lisäksi tehdään havaintoja merkitsemis-, luku- ja merkkien talteenottotyön sujuvuudesta ja testataan tiedonhallintaa. Työ hyödyttää kansainvälistä standardoimis- työtä. JRC pystyy tekemään olosuhteisiimme sopivia vaatimuksia elelctronisille tunnistuslait- teille ja muullekin maatalouselektroniikalle. Suo- mi saa tietoa menetelmästä, jota ollaan todennä- köisesti ottamassa käyttöön lähitulevaisuudessa. Etukäteistieto antaa mahdollisuuden vielä vaikut- taa tuleviin ratkaisuihin, jolloin menetelmät eivät aiheuta turhia kustannuksia hallinnolle ja viljeli- jäväestölle. Kesto: 1999-2001 Tutkijat: Hannu Haapala, Jukka Havento Yhteistyötahot: Työtehoseura, Maatalouden las- kentakeskus, EU:n Joint Research Centre, Italia, Maa- ja metsätalousministeriö 18 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 Maataloustyöhön liittyvät vaaratekijät Maa- ja metsätalous todetaan maailmanlaajuises- ti yhdeksi vaarallisimmista elinkeinoista työnte- kijälle. Varsinkin vakavat tapaturmat sekä työpe- räiset sairaudet ovat maatalousväestön keskuu- dessa liian yleisiä. Koneisiin ja menetelmiin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö on avainasemassa tilanteen parantamisessa. Tavoitteenamme on ke- hittää elinkeinon tuotantomenetelmiä niin, että ne ovat eettisesti korkeatasoisia sekä tuottajien että kuluttajien näkökulmasta esimerkiksi nou- dattamalla kestävän kehityksen periaatteita. Kes- tävä tuotanto ei voi toteutua ilman työlcylcyistä viljelijää. Maa- ja metsätalouteen liittyvässä tut- kimus-, kehitys- ja tarkastustoimiimassa konei- den ja menetelmien turvallisuus on aina yhtenä tarkastelukohteena. Varsinaisen turvallisuustutki- muksen tavoitteena on nykyisten ja uusien konei- den ja tuotantomenetelmien käytettävyyden, käyttöturvallisuuden ja tehokkuuden optimointi. Turvallisuuteen liittyvä tutkimus- ja kehitys- työ MTT/Maatalousteknologian tutkimuksessa voidaan jakaa karkeasti kahteen pääosaan: ongel- malähtöiset yksittäiset tutkimus- ja kehityshank- keet ulkopuolisista tilauksista ja toisaalta pitkä- jänteisempi ja teoreettisempi maatalouden turval- lisuustieteen kehittämistyö. Esimerkkeinä ensin mainituista hankkeista ovat ILO:lle laaditut maa- talouden sekä työsuojeluviranomaisille tehdyt tapauskohtaiset selvitykset. Turvallisuustieteen kehittämiseen liittyen on kokeiltu rakenneyhtälö- malleja tapaturmien taustatekijöiden mallintami- sessa. Tutkimuksen painopisteenä on tällä het- kellä konetöiden häiriöiden, tapatunnien ja tno- tannonohjauksen välisen ongelmakentän tarkas- telu. Selvittämällä häiriöiden ja tapaturmien yh- teisiä syymekanismeja voidaan löytää ne kehitys- kohteet työssä ja koneissa, joilla voidaan paran- taa toiminnan turvallisuutta ja tehokkuutta. Kesto: 1998 - 2002 Rahoitus: Maatalouskoneiden tutkimussäätiö Tutkijat: Juha Suutarinen, Hannu Haapala Työsuojelupanostuksen kannattavuus maataloudessa Suomen maatalous on ollut murroksessa viime vuosikymmenten aikana. Lähes puolet työvoi- masta on poistunut viljeltävän pinta-alan pysyes- sä ennallaan. Tilojen lukumäärä vähenee edel- leen, jolloin tilakoko sekä kotieläintuotannon yksildcökoko kasvavat nopeasti. Yhden ihmisen harteille kerääntyy yhä enemmän vastuuta tuo- tannosta ja sen jatkuvuudesta. Pitkien työpäivien mukana riskit kasvavat ja tuotanto haavoittuu helposti, jos työsuojelussa on puutteita. Työ- suojelukustannusten selvittäminen ja suuruuden arviointi sekä piiloon jäävien kustannusten tie- dostaminen ohjaavat tässä tilanteessa työsuojelu- panostusten kohdentamista. Riskien hallinta hel- pottuu, jos suurimpien työsuojelukustannusten taustalla olevien tapaturmien, ammattitautien ja muiden tekijöiden aiheuttajia osataan nimetä ja asettaa tärkeysjärjestykseen. Työsuojelukustan- nusten laskentaa sekä erilaisten olemassa olevien mallien soveltuvuutta maatilayritysten toimin- taan ei ole kuitenkaan aiemmin laajasti esitetty. Tämän tutkimuksen tavoitteena on etsiä sopi- via elinkeinoelämän muilla sektoreilla käytössä olevia työsuojelun kustannusten laskentaan tar- koitettuja menetelmiä ja malleja, selvittää niiden käyttökelpoisuus maatalouden työsuojelukustan- nusten laskennassa, tuottaa samalla vertailukel- poista tietoa maatalouden työsuojelukustannuk- sista sekä laskea esimerkein joidenkin tavallisim- pien työsuojelupanostusten kannattavuutta maa- tilayritystasolla. Hanke toteutetaan yhteistutkimuksena MTT/Maatalousteknologian tutkimuksen Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 19 (MTTNakolan) ja Työtehoseuran (ITS) maata- lousosaston kanssa. Tutkimus on luonteeltaan systeemianalyyttinen tutkimus ja se jakautuu kol- meen osatehtävään: 1) kirjallisuustutkimus, 2) mallintaminen ja 3) esimerkkilaskelmat ja työ- suojelupanostuksen kannattavuuden arviointi. Tutkimus tuottaa kuvan tapatunnan aiheutta- mista kokonaiskustannuksista ja niiden merki- tyksestä maatilalla. Tulosten perusteella voidaan löytää taloudellisia suuntaviivoja työturvallisuus- investointien kohdentamiseksi. Tutkimus antaa perustan tulevalle tutkimustoiminnalle, esimer- kiksi tarkemmalle kustannuslaskennalle tai ris- kienhallinnalle. Maatalouden ja muiden elinkei- noelämän sektoreiden tapaturmien aiheuttamia kokonaiskustannuksia voidaan alustavasti ver- tailla. Ainakin Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA), neuvontaorganisaatiot ja viljelijöiden työterveyshuolto-organisaatiot voivat hyödyntää saatuja tuloksia omassa työssään. Maatalousyrit- täjien osalta tulosten tärkein käytännön merkitys lienee motivoituminen työsuojeluinvestointeihin. Hankkeen tulokset julkaistaan raporttina MTT/Vakolan tai Työtehoseuran tiedotteena ja MTT:n tieteellisten julkaisujen sarjassa. MTTNalcola ja Työtehoseura tiedottavat hank- keen tuloksista ammattilehtiartikkelilla, normaa- lin julkaisutiedottamisen mukaan sekä myös omissa koulutus-ja tiedotustilaisuuksissaan. Kesto: 1999-2001 Rahoitus: Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA Tutkijat MTTNako- lasta: Juha Suutarinen, Jukka Manni, Hannu Haapala ja Kimmo Mäkelä TTS Ajettavien työkoneiden kulkuteiden turvallisuus Sekä ajettavien työkoneiden että niiden käyttäji- en määrä eri toimialoilla on laskettavissa sadois- sa tuhansissa. Tietyissä koneryhmissä kotimais- ten koneiden markkinaosuus on merkittävä. Ajet- tavien työkoneiden kulkuteillä sattuvien tapatur- mien osuus kaikista konetapaturmista on käytet- tyyn työaikaan nähden suuri, useissa tutkimuk- sissa on todettu kymmenien prosenttien osuuk- sia. Lisäksi on oletettu, että toistuva ohjaamosta hyppääminen altistaa tuki-ja liikuntaelinten, lä- hinnä selkärangan milcrotraumoille. Koneiden koon suureneminen, erityisesti korkeuden lisään- tyminen kasvattaa tapaturma- ja mikrovammaris- kiä. Koneiden kulkuteiden paremman suunnitte- lun ja kansainväliseen standardisointiin osallistu- misen pohjaksi tarvitaan uutta tietoa kulkuteiden mitoituksen ja muotoilun käyttäjälähtöisistä vaa- timuksista. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli selvittää ajettavien työkoneiden kulkuteihin liittyviä ongelmia ja käytettävissä olevien tutkimusmenetel- mien soveltuvuutta niiden ratkaisemiseen. Tavoittee- na oli tuottaa liikkuvien koneiden valmistajille ja Kulkutien käytettävyys kuvataan koehenkilön avulla. 20 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Tonnintakertomus 1999 14 varustajille tietoa siitä, miten kulkuteitä käytetään, mitä hyvää niissä on ja mitä muutoksia niihin tarvi- taan. Tavoitteena oli myös selvittää edellytykset hankkeen alun perin suunnitellulle laajentamiselle jatkossa, toisin sanoen tutkimusaiheen tärkeys, esitettyjen haasteiden ratkaistavuus ja yritysten kiinnostus laajempaan hankkeeseen. Aluksi selvitettiin kirjallisuuden perusteella kulkuteissä ja niiden käytössä todettuja keskeisiä ongelmia sekä niiden merkitystä ja seurauksia. Lisäksi selvitettiin kulkuteihin liittyvät yleiset ja työkonestandardit, ja niistä tehtiin listaus. Maata- lousyrittäjien eläkelaitokselta (MELA) hankittiin tapaturmatilastoja maatalous-, metsä-ja puutarha- alan kulkutietapaturmista, joista selvitettiin yleisim- mät tapaturmatyypit ja niiden aiheuttajat eri tehtävis- sä ja kulkutietyypeissä. Kesto: 1999 - 2002 Rahoitus: Työsuojelurahasto Tutkijat Vakolasta: Juha Suutarinen, Hannu Haa- pala, Pekka Olkinuora ja Timo Leskinen, Janne Väänänen, Jouni Lehtelä, Pekka Plaketti Työter- veyslaitos. Kylmät nautakarjarakennukset Hankkeen tavoitteena on kehittää maidontuotan- toon ja muuhun nautakarjatuotantoon soveltuvia erittäin halpoja rakennusratkaisuja. Ensimmäinen koerakennuskohde valmistui syksyllä 1994 ja toinen syksyllä 1995. Kaksi kohdetta on lähes valmiita. Kuluneena vuonna valmistui R. Mäki- sen lihamullipihatto Somerolla. Kohteessa seu- rattiin erityisesti kustannusten muodostumista sekä oman työn ja puutavaran menekkiä. Koh- teesta laaditaan raportti vuonna 2000. Kesto: 1994-2000 Rahoitus: MTTNakola ja koerakentajat Tutkijat: Tuija Alakomi, Tapani Kivinen, Henrik Sarin Rakennusten toiminnallisuuden pa- rantaminen pienin rahamenoin Maatilojen mahdollisuudet investointeihin ovat rajalliset. Hoitajan työympäristössä ja eläinten elinympäristössä on usein paljon puutteita. Pa- rannukset olisi voitava tehdä niin, että tilan raha- menot pysyvät kohtuullisina. Tutkimuksen tavoitteena on etsiä sellaisia ratkaisuja, jotka oleellisesti parantavat hoitajan työolosuhteita ja eläinten ympäristöä tai parantavat rakennusta teknisessä mielessä, ilman että muutoksesta ai- heutuu suuria rahamenoja. Tässä hankkeessa on mahdollista tutkia ja kehittää myös pieniä yksi- tyiskohtia jotka eivät yksin voi muodostaa tutki- musprojektia. Hankkeessa on tutkittu olki-savi- harkkojen ominaisuuksia ja kalustohallin muun- tamista sikalaksi. Hankkeessa on myös suunni- teltu lypsyasema n. 30 lehmän parsinavettaan lypsytyön helpottamiseksi sekä seurattu ratkai- sun toimivuutta. Parsinavetasta on tehty julkaisu vuonna 1999. Hankkeen kesto: 1994-2000 Rahoitus: MTTNakola Tutkijat: Tuija Alakomi, Tapani Kivinen, Maarit Puumala, Henrik Sarin. Valmis lihakarjakasvattamo. Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 21 Julkaistu vuonna 1999 Alakomi, T. & Sarin, H. Lypsyasema parsinavetassa. Vakolan rakennus- ratkaisuja 7/1999: 14 p. Kosteikon perustamisen tekniset on- gelmat Vuoden 1999 aikana jatkettiin edellisenä vuonna perustetun kosteikon viimeistelyä ja maisemoin- tia. Penkereille kylvettiin nurmiseosta ja kos- teikon reuna-alueille istutettiin ja kylvettiin eri- laisia kosteildcokasveja. Kosteikkoalueen yläpuo- lelle kaivettiin oja ulkopuolisten vesien poisjoh- tamiseksi. Kosteikkoon rakennettiin myös la. iturit näytteenottoa varten. Seurantaa jatkettiin tulevas- ta ja lähtevästä vedestä otetuin kokoomanäyttein. Alueella tehtiin myös lintuseurantaa paikallisten lintuharrastajien voimin. Kesto: 1997 - 2000 Yhteistyötahot: Suomen Ympäristökeskus, VTT/Yhdyskuntatekniildca Rahoitus: EU:n Life-rahasto, MMM Tutkijat: MTTNakolasta Maarit Puumala, Hen- rik Sarin Julkaisut vuonna 1999 Koskiaho, J., Puustinen, M., Puumala, M. & Riihimäki, J. Constructed wetlands for the treatment of ru- noff from arable land. In : Jordbruk og samfunn. Kongres Rapport. Nordiske Jordbrugsforskeres Forening XXI kongres Ås, 28. Juni - 1. Juli 1999. p. 388. Puustinen, M., Koskiaho, J., Puumala, M. & Riihimäki, J. Vesiensuojelukosteikot maatalouden valuma- vesien käsittelyssä. In: Riitta Salo, Markku Yli- Halla (toim.). Maataloustieteen päivät 2000. Kasvintuotanto ja maaperä; Puutarhatuotanto. Helsinki, 10. 11.1.2000. Maatalouden tutkimus- keskuksen julkaisuja. Sarja A 67: p. 231. Hankkeen väliraportti ilmestyy helmikuussa 2000. Lantavarastojen ja ritiläpalkistojen kelpoisuus, kunto ja korjaus Lantaloiden vesitiiviysvaatimus on herättänyt vilkasta keskustelua. Toisaalla lantalan saa ra- kentaa harkoista ja omatekoisista elementeistä, kun toisaalla vaaditaan käytettäväksi vesitiiviys- kokeen läpäissyttä betonia. Erilaiset ohjeiden tulkinnat paitsi asettavat viljelijät eriarvoiseen asemaan vaikuttavat olennaisesti lantalainves- tointien kustannuksiin. Tutkimuksen tarkoitukse- na on selvittää lantavarastojen vesitiiviysvaati- muksen täyttävät rakennusmateriaalit, rakenteet ja ty0tavat. Rakolattiapalldcien huonosta kunnosta aiheu- tuu haittaa eläinten sorkkaterveydelle ja eläinlää- kärien mukaan myös maidon laatu saattaa kärsiä. Syöpyneet palkit aiheuttavat tapaturmavaaran sekä eläimille että niiden hoitajille. Ritiläpalkis- tojen osalta tutkimuksessa on tavoitteena selvit- tää eri ikäisten palkkien kunto ja mahdolliseen vaurioitumiseen johtaneita syitä. Lisäksi selvite- tään mahdollisuuksia korjata palkkien vaurioita. Vuoden1999 aikana on hankittu testattavat lantaloiden pohjarakenne- ja seinämateriaalit ja valettu tai muurattu koekappaleet. Seinämateri- aalien vesitiiviyskokeet on aloitettu ja kehitetty menetelmää pohjarakenteiden vesitiiviyden mää- rittämiseksi. Lisäksi on aloitettu lantaloiden ja ritiläpalkistojen määrän, tilavuuden ja ikäjakau- tuman selvitykset eri lähteistä. Kesto: 1999-2000 Yhteistyötahot: Parma Betonila Kurikan tehdas, Lujabetoni Oy, Fescon Oy Rahoitus: Maa- ja metsätalousministeriö (MÄ- KERA), MTTNakola, yhteistyötahot Tutkijat: Maarit Puumala, Henrik Sarin 22 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 Turvepohjaisen kompostisikalan vai- kutukset ympäristön viihtyisyyteen ja viljelijöiden terveyteen Kompostisikala on eläinten hyvinvoinnin kannal- ta perinteistä lietelantasikalaa parempi vaihtoeh- to. Myös ympäristöön kohdistuvan hajuhaitan on todettu olevan perinteistä kasvatustapaa merkit- tävästi pienemmän. Kompostisikaloissa on koke- muksia ainoastaan sahanpurusta kuivikepohjana. Ongelmana on ollut pohjan vettyminen liian no- peasti. Turpeen nesteensitomiskyky on huomat- tavasti parempi kuin purun. Lisäksi turpeen on osoitettu absorboivan ammoniakkia ja riklcivetyä tehokkaammin kuin muiden materiaalien. Siat tonkivat mielellään kuivikepohjaa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää laboratorio- olosuhteissa turve,olkiseosten kompostoitumista, turve-olkipohjan käyttöä ja toimivuutta kompos- tisilcalassa sekä turve-olkipohjan vaikutusta hai- sevien ja haitallisten yhdisteiden määrään sikalan ilmassa ja päästöissä ulkoilmaan. Lisäksi selvite- tään kompostipohjan vaikutusta työntekijöiden terveyteen. Kenttäkokeiden koealueilla selvite- tään mahdolliset vaikutukset pohjavesiin ja ve- sistöihin. Tammi-heinäkuussa 1999 toteutettiin labora- torio-osuus. Käytössä oli neljä kompostipohja- vaihtoehtoa.; sahanpuru, kaksi kuiviketurve-ol- kiseosta ja väliturve-olkiseos, joilla simuloitiin kaksi lihasiankasvatusjaksoa samalla komposti- pohjalla. Tulosten perusteella maatilamittakaa- van kokeihin päätettiin ottaa 1:1 turve-olkiseos. Maatilakokeisiin valittiin viisi tilaa ja kokeet käynnistyivät syys-lokakuussa. Ensimmäisen kerran kompostipohjien toimintaa mitattiin mar- raskuun lopulla kolmella maatilalla. Mittaukset jatkuvat vuoden 2000 aikana. Kesto: 1999-2000 Yhteistyötahot: Kuopion aluetyöterveyslaitos, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen ympäristö- keskus, Vapo Oy Rahoitus: Maa- ja metsätalousministeriö, Keski- Suomen ympäristökeskus, Keski-Suomen TE- keskus, Vapo Oy, MTTNakola Tutkijat: MTTNakolasta Alexey Afanasyev, Maarit Puumala, Markus Pyykkönen Järvikaislan kompostointi EU:n myötä yhä useampi viljatila on siirtynyt luomutuotantoon. Näillä tiloilla on vuoroviljelyn lisäksi syntynyt tarve luonnonmukaisten lannoit- teiden hankkimiseen. Kun samaan aikaan moni- en järvien ongelmaksi on muodostunut liiallinen järvikasvillisuus, jota on yritetty vähentää kasvi- en niitolla, on herännyt ajatus, voitaisiinko luo- muviljelyssä hyödyntää järvistä poistettua kom- postoitua järvikasvillisuutta. Vuoden 1999 elokuussa perustettiin Pusulan- järven rantapellolle suoraan pohjamaan päälle kaksi noin 10 m3 kokoista aumaa, joihin koottiin järvestä juuri niitettyä järvikaislaa ja -konetta sekä niihin sekoittunutta järvimutaa. Aumojen kompostoitumista seurataan syksyn ja talven ai- kana. Lähtömateriaaleista ja pohjamaasta otettiin Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 23 C perustamisen yhteydessä näytteet. Aumoista on mitattu lämpötiloja kaksi kertaa. Kesto: 1999-2000 Yhteistyötahot: Pusulanjärven vesiensuojeluyh- distys Rahoitus: Pusulanjärven vesiensuojeluyhdistys (EU:n tavoite 5b-ohjelma), MTTNakola Tutkija: Maarit Puumala Lietelannan käyttö kevätviljojen lan- noitukseen Tutkimus on jatkunut vuonna 1999 osana MMM:n Karjanlantatutkimuksen tutkimusohjel- man toista osaa: "Lietelannan käyttö kevätviljo- jen ja nurmien lannoitukseen". Tässä osatutki- muksessa selvitetään lietelannan käyttöä kevät- viljojen lannoituksessa ennen ja jälkeen kylvön. Vuoden 1999 aikana on jatkettu vuonna 1998 alkaneita kenttäkokeita, joissa selvitetään sian lietelannan vaikutusta ohra- ja vehnäsatoon sekä niiden laatutekijöihin eri maalajeilla levitettäessä lietettä ennen kylvöä tai kasvustoon kahtena eri ajankohtana hajalevityksenä, letkuievityksenä ja sijoittamalla sekä verrattu lietettä vastaavaan vä- kilannoituksen vaikutukseen. Kasvustoon levitet- täessä koetekijänä oli myös starttitypen käyttö. Kesto: 1998-2001 Rahoitus: Maatilatalouden kehittämisrahasto, Maatalouskoneiden tutkimussäätiö, MTTNakola Tutkija: Petri Kapuinen Julkaisut Kapuinen, P. Lietteen levitysmahdollisuudet.Teho-lehti 2: 22- 24. Kapuinen, P. Lietteen levitysmahdollisuudet. Työtehoseuran maataloustiedote 6: 1-6. Nurmien väkilannoituksen aiheuttami- en ympäristöhaittojen vähentämismah- dollisuudet sijoitustekniikan avulla Vuonna 1996 alkanut "Nurmien sijoituslan- noitus"-tutkimus on jatkunut tällä nimellä. Tutki- muksessa on kehitetty sijoituslaite väkilannoit- teen sijoittamiseksi kasvavaan nurmeen ja selvi- tetty menetelmän käytön vaikutuksia nurmirehu- sadon määrään ja laatuun sekä vesistökuormituk- seen. Tutkimuksen kenttäkokeet sijaitsevat Ke- miran Kotkaniemen koetilalla. Vuosi 1999 oli tutkimuksen kolmivuotisen monivuotisella rai- heinänunnella tehtävän kenttäkokeen kolmas ja viimeinen. Kokeessa koejäsenet olivat: 1) lan- noittamaton, 2) Nurmen Y-lannos keväällä pin- taan ja Suomensalpietari kesällä pintaan, 3) Nur- men Y-lannos keväällä pintaan ja Suomensal- pietari kesällä sijoittaen, 4) Nurmen Y-lannos keväällä pintaan ja urea kesällä pintaan, 5) Nur- men Y-lannos keväällä pintaan ja urea kesällä sijoittaen ja 6) Nurmen Y-lannos keväällä ja Suomensalpietari kesällä sijoittaen. Lannoitteena annettiin kullekin sadolle 100 kg N/ha. Rehun hygieninen ja säilörmällinen laatu määritettiin koejäsenistä 2 ja 3. Ympäristövaikutukset määri- tettiin mittaamalla liukoisen fosforin huuhtoutu- minen uuttotekniikalla koejäsenistä 2 ja 6. Tutki- musta laajennettiin vuonna 1998 uudella kokee!- la, jossa verrataan kolmen eri sijoituslaitteen vai- kutusta nurmirehusatoon neljällä eri nurmikasvil- la suhteessa pintalevitystekniikkaan. Uusien nur- mien perustaminen seuraavien vuosien kokeita varten ei kuitenkaan onnistunut kesän 1998 eikä 1999 sääolosuhteiden takia. Koekentät on tarkoi- tus perustaa uudelleen kesällä 2000. Kesto:1997-2002 Rahoitus: Maatalouskoneiden tutkimussäätiö ja Kemira Agro Oy Tutkija: Petri Kapuinen 24 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 Lr.° Kasvihuoneen paluuveden desinfioin- nin kehittäminen Ruukkukasvien viljelyssä voivat ongelmaksi muodostua kasvitautien aiheuttamat tappiot. Taudinaiheuttajat kulkeutuvat viljelmällä helpos- ti kiertävän kasteluveden mukana paikasta toi- seen ja niiden tehokas torjunta on hankalaa. Mo- net niistä tartuttavat useita kasvilajeja ja pystyvät säilymään myös kasvatustiloissa. Tärkeimpiä ruukkukasveilla esiintyviä sienitautien aiheutta- jista ovat Pythium-lajit, Phytophthora-lajit sekä Fusarium oxysporum. Ne tuhoavat kasvien juu- ristoja ja tyviosia aiheuttaen kasvun heik- kenemistä ja kasvien kuihtumista. Lisäysmateri- aalin mukana leviävät taudit ovat erityisen haital- lisia mm. paavalinkukan ja gerberan tuotannossa. Hankkeessa rakennetaan osaan ruuklcukasveja tuottavan yrityksen kasvihuoneista suljettuun järjestelmään zeoliittisuodatin, seurataan suodat- timen vaikutusta ravinneliuoksessa olevien tau- Zeoliittisuodatin. dinaiheuttajien määrään ja verrataan suodatetus- sa kierrossa olevan osan tautitilannetta vastaavan suodattamattoman osan tautitilanteeseen käyttäen koekasvina juuristotaudeille herkkiä ruukkukas- veja: ruukkugerberaa, suppilokukkaa ja paavalin- kukkaa. Kokeilujakso kestää yhden kasvatuskau- den eli kolme kuukautta. Hankkeen lopuksi ko- keilun tulokset julkistetaan loppuraportissa ja sopivassa yleisötilaisuudessa vuonna 2000. Kesto: 1999-2000 Rahoitus: Ylitalo Oy ja Lounais-Suomen ympä- ristökeskus Tutkijat: Petri Kapuinen, Arja Anttila, Elina Muuttoniaa, Päivi Parikka, Arvo Ylitalo ja Ilpo Ihalainen. Luomuviljojen typpilannoitustekniikat Luonnonmukaisessa viljelyssä kasvien ravinteita on usein niukasti. Vehnän viljelyssä typen puute alentaa satoa ja valkuaispitoisuutta, mistä on seurauksena huono leivontalaatu. Kaksivuotisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä menetelmillä eloperäisen lannoitteen levitys kas- vavaan vehnäkasvustoon onnistuu ja mitkä ovat menetelmien vaikutukset vehnän laatuun. Yh- teistyötahoja ovat Agropolis Oy ja Maaseutukes- kusten "Luomuviljaprojekti". Lannoitteina käytetään apilaa sisältävää viher- massaa ja ilmastettua naudan lietelantaa, jotka levitetään juuri ennen vehnän korrenkasvun al- kua. Vihermassan levitykseen kokeillaan mene- telmää, jossa apilanunnea ja viljaa kasvatetaan tasalevyisissä kaistoissa samalla pellolla. Nurmi- kaistoista vihermassa niitetään erikoisrakentei- sella silppurilla kasvavan viljan joukkoon. Liete- lanta levitetään viljarivien väliin letkulevittimel- lä. Rikkakasvit torjutaan riviväliharauksella. Kesän 1998 kokeessa kasvustoon levitetty lietelanta nosti selvästi sadon määrää ja valkuais- pitoisuutta. Kasvustoon levitetyn vihermassan hyöty jäi sen sijaan vähäiseksi. Vihermassa ei näytä olevan soveltuva lannoiteaine Etelä-Suo- men olosuhteissa. Apilanurmen kasvu on liian hidasta ja se tuottaa vain 45 kg N/ha kun typpi- lisäystä tarvitaan sadon laadun parantamiseksi. Typen mineralisaation hitauteen on todennäköi- Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 25 sesti syynä joko liian alhaiset lämpötilat tai kui- vat kaudet. Vasta vihermassan ja lannoitettavan viljan välinen 2:1 pinta-alasuhde tuottaa riittävän 80 kg/ha typpitason. Pitkäaikaista vihennassan lannoitevaikutusta ei havaittu. Kasvustoon levi- tetty lietelanta voi parantaa sadon laatua erityi- sesti suotuisissa sääoloissa. Vuoden 1999 kui- vuus aiheutti todennäköisesti typen häviöitä sekä vihennassassa että lietelannassa. Kesto: 1998-1999 Rahoitus: MTTNakola, Agropolis Oy Tutkijat: Timo Lötjönen, Winfried Schäfer Pienmoottoreiden päästöjen vähen- nystekniikan kehittäminen Pienmoottoreiden päästöt ovat kohonneet koko- naispäästöjä ajatellen merkittäviksi. Tähän on syynä pienmoottoreiden yksinkertaiset tekniset ratkaisut, rajoittamattomat päästöt sekä niiden lukumäärän jatkuva lisääntyminen. Jos pien- moottoreita verrataan esimerkiksi katalysaattori- autoihin, ero on seuraava: ruohonleikkurin moot- tori tuottaa tunnin käytössä CO-päästöjä 468 g, HC-päästöjä 21 g ja NOx-päästöjä 3 g. Mootto- risahan vastaavat päästöt ovat 825 g, 225 g ja 1 g. Katalysaattoriautojen päästörajat ovat näille päästöille 2,11 g/km, 0,25 g/km ja 0,62 g/km, jolloin saadaan seuraavat vastaavuudet 1 tunnin pienmoottorikäytölle ja henkilöauton vastaavalle kilometrimäärälle: ruohonleikkurin CO-päästö vastaa 220 km katalysaattoriautolla ajoa, ruohonleikkurin HC-päästö vastaa 80 km ka- talysaattoriautolla ajoa, ruohonleikkurin NOx-päästö vastaa 5 km ka- talysaattoriautolla ajoa, moottorisahan CO-päästö vastaa 390 km kata- lysaattoriautolla ajoa, moottorisahan HC-päästö vastaa 900 km kata- lysaattoriautolla ajoa ja moottorisahan NOx-päästö vastaa 2 km kata- lysaattoriautolla ajoa. Tulevaisuudessa pienmoottoreiden päästöosuu- det tulevat lisääntymään, koska autokannan uu- siutuessa siirrytään pienpäästöisempiin malleihin ja koska pienmoottoreiden määrä kasvaa jatku- vasti ns. harrastekäytön lisääntyessä. Pienmoot- toreiden käytön ongelmana on lisäksi suurempi käyttäjän altistumisvaara pakokaasuille, koska pakokaasut joutuvat hengitysalueelle. Pienmoot- toreita käytettäessä ei siten tarvita ns. smogin syntymistä, vaan niiden pakokaasut ovat usein suoraan käyttäjille vaarallisia. Maassamme on n 1,4 miljoonaa työkoneiden pienmoottoria, joiden vuotuinen CO- ja HC-päästömäärä on samansuu- ruinen kuin katalysaattorihenkilöautojen vastaa- vat päästömäärät. Näiden lisäksi maassamme on useita satoja tuhansia kulkuvälineiden pienmoot- toreita, kuten perämoottoreita, lumikelkkoja ja mopoj a. Tutkimuksen tavoitteena on päästä pienmoot- toreiden päästöjen vähentämisen alalla edelläkä- vijäksi. Tuloksena on odotettavissa maamme kokonaispäästöjen väheneminen ja käyttäjän tur- vallisuuden paraneminen. Kesto: 1999-2001 Yhteistyötahot: Kemira Metalkat Oy, Neste Oy, Kuopion yliopisto Tutkijat: Jukka Ahokas, Esa Elonen Muu tutkimustoiminta MTTNakolan tutkijat ovat osallistuneet MTT:n muiden yksiköiden ja muiden organisaatioiden projekteihin myös vuoden 1999 aikana. Lisäksi on suoritettu luottamuksellista toimeksiantotutki- musta. 26 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 (11. Leikkuupuimureiden ja juurikkaankorjuuko- neiden käyttökoulutus Kiinassa Xinjiang D'Long International Industry -niminen yritys Luoteis-Kiinasta osti vuonna 1998 Suo- mesta 20 Sampo-leildcuupuimuria ja 4 Juko-juu- riklcaankorjuukonetta. Kauppaan sisältyi käyttö- koulutus paikan päällä Kiinassa. Leildcuupuimu- reiden käyttökoulutus tapahtui Henan-maakun- nassa, noin 900 km Pekingistä etelään touko-ke- säkuun vaihteessa ja kouluttajana oli agronomi Henrik Sarin. Juuriklcaankorjuukoneiden käyttöä opeteltiin puolestaan lokakuussa paikassa nimel- tään Kuytun, joka sijaitsee 2 600 km Pekingistä länteen. Siellä kouluttajana oli agronomi Hannu Mikkola. Viljankorjuuseen on Kiinassa käytetty jo aikai- semminkin leikkuupuirnureita ja puimureita myös valmistetaan Kiinassa. Puintiolot olivat Henanin alueella hyvin samanlaiset kuin Suo- messakin kuumuutta lukuunottamatta. Vehnä oli monin paikoin laossa, osin vielä tuleentumatonta ja puintikosteus mieluummin yli 20 % kuin sen alle. Lohkot eivät olleet kovin suuria, vaan tyy- pillinen puitava ala oli 1 - 3 ha. Puimureilla ajet- tiin tällä alueella pelkästään rahtia ja asiakkaat olivat paikallisia viljelijöitä. Puintityö lähti vai- keuksitta käyntiin ja asiakkaat olivat erittäin tyy- tyväisiä sekä pieniin puintitappioihin että puimu- rin säiliöstä saamaansa puhtaaseen viljaankin. Sokerijuurikas korjataan pääosin käsityönä vie- lä tänäkin päivänä. Juurikkaat irrotetaan maasta kultivaattoria muistuttavalla koneella, mutta sen jälkeen ne listitään ja heitellään kuorma-auton lavalle käsin. Työvoima on niin halpaa, että 2- rivisen Jukon hintaisella koneella pitäisi pystyä korjaamaan noin 5 hehtaaria 10 tunnissa, jotta koneellinen korjuu olisi kannattavaa. Juurikkaan- korjuukone oli ilmeisesti paljon suurempi ihme- tyksen aihe kuin puimuri, koska vastaavaa ei juu- ri kukaan ollut koskaan nähnyt. Niin leikkuupui- murit kuin juurikkaankorjuukoneetkin joutuvat Kiinassa todella ranklcaan uraldcakäyttöön, jossa käyttötunteja kertyy helposti kymmenkertainen määrä verrattuna käyttöön Suomessa. Asiantuntijatehtäviä Maarit Puumala on osallistunut kansallisen asian- tuntijaraportin laadintaan kotieläintalouden ym- päristökuormitusta vähentävistä menetelmistä ja tekniikoista. Työryhmäraporni tehdään EU:11e. SYKE koordinoi ryhmän toimintaa. Tapani Kivinen ja Hannu Mikkola ovat osal- listuneet MTT/Luovan, VTT Kemiantekniikan ja Maaseutukeskusten Liiton yhteistutkimukseen Suomalainen Sampo-leikkuupuimuri tyhjentämäs- sä vehnää säiliöstään Kiinassa (kuva Henrik Sa- rin). Juko-juurikkaankorjuukone työssä Aasian sydä- messä, Kiinan luoteisosassa (kuva Hannu Mikko- la). Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 27 4 Ympäristöhallintaa tukevan tietopohjan kehittä- minen osana maatilojen laatujärjestehnää, Case: rehuohran elinkaariarviointi. Kivinen ja Mikkola ovat laatineet viljelyn koneketjumallit sekä näi- den polttoainekulutukset tilakoon ja työsaavutus- ten suhteen. Tapani Kivinen ja Henrik Sarin ovat konsul- toineet Keski-Suomen Maatalous- ja metsäopis- ton navetan muutoshanketta. Muutosehdotukses- sa tilan nykyinen 35 lypsylehmän parsinavetta järjesteltiin uudelleen 70 lehmän pihatoksi varus- tettuna perinteisellä kalanruotolypsyasemalla sekä muunnos lypsyrobottia varten. Lisäksi esi- tettiin pihaton uudelleenjärjestely ja laajennus- vaihtoehto 118-paikkaiseksi pihatoksi. Jukka Manni on osallistunut Finpron (ent. Ul- komaankauppaliitto) Agritec-vientistrategiaryh- män työskentelyyn. Antti Suokannas on ollut mukana Kymen TE- keskuksen EU-rahoitteisessa "Kasettivaunukui- vuri"-nimisessä hankkeessa. Hän on mm. tehnyt alustavia mittauksia kuivattaessa heinää uutta kuivuritekniikkaa hyödyntäen. Hanke on rapor- toitu tilaajalle. Timo Lötjönen on laatinut luomuteknolo- giahanldceen esiselvityksen, joka tulee vaikutta- maan MTTNakolan tulevien vuosien luomutut- kimukseen. Juha Suutarinen on osallistunut kansainvälisen työjärjestön (ILO) maailmanlaajuisen työturvalli- suustiedotejärjestelmän luomiseen. Hän on yh- dessä Juha Sariolan kanssa kartoittanut erilaiset työterveys- ja työturvallisuusongelmat lypsykar- jan hoitotyössä sekä peltoviljelytöissä ja laatinut työturvallisuustiedotteet näihin töihin. Tiedotteet julkaistiin myös Internetissä html-versioina: Sariola, J. & Suutarinen, J. 1999. Dairy Farmer. p. Suutarinen, J. & Sariola, J. 1999. Field Crop Worker. 4 p. http://www.ilo.org/publidenglish/protection/safe work/cis/products/hdo/htmold/idhindOl.htm Mittauksen ja standardisoinnin vastuualue Yleistä Laatujärjestelmää kehitettiin vuoden aikana edelleen siten, että erillään ollut sertifioinnin laa- tujärjestelmä yhdistettiin aldcreditoidun testausla- boratorion laatujärjestelmään. Näin käytössä on vain yksi laatujärjestelmä koko vastuualueen toi- minnoille. Vuoden .1999 loppupuolella valmistui maata- louskoneiden yleinen eurooppalainen turvalli- suusstandardi EN 1553. Sen avulla voidaan osoittaa maatalouskoneen täyttävän koneturvalli- suusdirektiivin vaatimukset. Tämä standardi tu- lee helpottamaan maatalouskonevalmistajien vaatimustenmukaisuusvakuutusten antoa. Mää- räysten ja turvastandardien tuntemus ei kuiten- kaan aina ole hyvä. Tämän ovat osoittaneet vas- tuualueen tekemät markkinavalvontaselvitykset, joissa on usein ilmennyt ratkaisuja, jotka eivät täytä vaatimuksia. Syitä on ainakin kaksi: ensiksi markkinavalvonnan vaatimaton taso, jolloin val- mistajat eivät saa palautetta koneidensa turvalli- suusasioista ja toiseksi uuden ajatustavan opette- leminen siten, että viranomaishyväksynnästä on siirrytty valmistajan vastuulla olevaan vaatimus- tenmukaisuusvakuutukseen. 28 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 Mittaustekniikka Vuoden 1999 suurimpina töinä ovat olleet pien- moottoreiden päästötutkimusprojektin pienmoot- torilaboratorion muutostyöt sekä vuosituhannen vaihteen ongelmien aiheuttamat ATK-työt. Ke- vättalvella aloitettiin kolmivuotinen tutkimuspro- jekti pienmoottoreiden päästöistä. Tähän osallis- tuu toisena tutkimuslaitoksena Kuopion yliopis- ton ilmafysiikan ja -kemian laitos. Tutkimuslai- tosprojelctin rinnalla on myös vastaava teollisuus- projekti. Tarkoituksena on kehittää pienmootto- reihin sopivaa pakokaasujen puhdistusteknifickaa ja vähentää näiden moottoreiden päästöjä. Tutki- musta varten hankittiin pienmoottorijarru sekä rakennettiin hiukkasmittauksia varten laimennus- tunneli. Laboratoriossa pystytään mittaamaan alle 12 kW pienmoottoreiden tehot sekä kaasu- maiset päästöt ja hiukkaspäästöt. Laboratoriota tullaan käyttämään tuotekehitysprojekteissa ja sen avulla saadaan myös mittaustietoja pien- moottoreiden päästöistä. Vuoden 2000 ATK-ongelmiin varauduttiin hankkimalla ATK-verkkoon uusi käyttöjärjestel- mä, tarkistamalla tietokoneiden ja prosessoripe- rustaisten mittalaitteiden kalenteriongelmat ja päivittämällä ongelmalliset ohjelmistot. Osa oh- jelmista jouduttiin ohjelmoimaan tämän ongel- man takia uudestaan. Muiden mittausjärjestelmien osalta lähinnä tar- kennettiin mittauslaitteiden ja ohjelmistojen toi- mintoja. Standardisointi ja sertifiointi Sertifiointi, toiminta koneturvallisuus- direktiivin ilmoitettuna laitoksena Vuoden 1999 aikana saatettiin loppuun yksi pilk- kojasirkkelin EY-tyyppitarkastustodistus pyö- rösahalla varustetulle pilkkojasirkkelille. Kerto- musvuoden lopussa voimassa olevia tyyppitar- kastustodistuksia oli 14 kpl koskien yhteensä 52 klapikone- ja sirkkelimallia. Vuoden aikana osallistuttiin kahteen ilmoitet- tujen laitosten kansalliseen yhteistyökokoukseen sekä kahteen kaikkien ilmoitettujen laitosten kansainväliseen yhteistyön kokoukseen Suomen ilmoitettujen laitosten edustajana. Standardisointi Suomen Standardisoimisliiton SFS kanssa sol- mittu toimialayhteisösopimus uusittiin vuoden aikana. Laitoksen toimialana ovat maatalous- ja metsäkoneet, käytännössä ISO/TC 23 'Traktorit, maatalous- ja metsäkoneet' sekä CEN/TC 144 'Traktorit, maatalous- ja metsäkoneet' ja CEN 334 'Sadetus ja kastelulaitteet' toimialat. Tehtä- viin kuuluu myös kansainvälisen standardisoi- misjärjestön ISO:n metsäkonealakomit.an ISO/TC 23/SC 15 sihteeristötehtävät sekä eu- rooppalaisen standardisoimisjärjestön metsä- konetyöryhmän CE/TC 144/WG 8 yhdistetty puheenjohtajuus ja sihteeristön hoito. Kansallinen SFS-standardisointi Vuoden 1999 aikana luovutettiin SFS:lle julkais- tavaksi 17 standardia, voimaansaattamisilmoitus- ta tai jo voimassa olevan standardin täydennystä: SFS-EN 909 Agricultural and forestry machinery. Centre pivot and moving lateral types irrigation machines. Safety (Maatalous- ja metsäkoneet. Säteittäin ja lineaarisesti etenevät sadetuskoneet) Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 29 SFS-EN 12484-1 Irrigation techniques. Auto- matic turf irrigation systems. Part 1: De- fmitions of the programme of equipment by the owner (Sadetustekniikka. Automaattiset turpeen sadetusjärjestelmät. Omistajan laitteis- tolle asettamien vaatimusten määritelmät) SFS-ISO 11684 Traktorit, maatalous-ja met- säkoneet sekä moottorikäyttöiset puutarhako- neet. Turvallisuuskilvet ja vaaratekijöiden ku- vatunnukset. Yleiset periaatteet SFS-EN 908 Agricultural and forestry machinery. Reel machines for irrigation. Safe- ty (Maatalous- ja metsäkoneet. Letkukelasade- tuskoneet. Turvallisuus) SFS-EN 704 Maatalouskoneet. Paalaimet. Turvallisuus SFS-EN 745 Maatalouskoneet. Pyöröniittoko- neet ja kelaniittomurskaimet. Turvallisuus SFS-EN 609-1 Maatalous- ja metsäkoneet. Puunhalkaisukoneiden turvallisuus. Osa 1: Kiilahalkaisukoneet SFS-EN 707 Maatalouskoneet. Lietevaunut. Turvallisuus SFS-EN 1853 Maatalouskoneet. Kipattavat perävaunut. Turvallisuus SFS-EN 709+A Maatalous- ja metsäkoneet. Kävellen ohjattavat, jyrsimillä tai haranterillä varustetut vetävät traktorit. Turvallisuus SFS-EN 12324-1 Irrigation techniques. Reel machine systems. Part 1: Size series (Sadetus- tekniikka. Letkukelasadetuskoneet. Osa 1: Kokoluokat SFS-EN 12324-2:1999 Irrigation techniques. Reel machine systems. Part 2: Specifications of polyethylene tubes for reel machines (Sade- tustekniikka. Letkukelasadetuskoneet. Osa 2: Letkukelasadetuskoneiden polyeteeniletkuille asetettavat vaatimukset) SFS-EN 12324-3:1999 Irrigation techniques. Reel machine systems. Part 3: Presentation of technical characteristics (Sadetustekniikka. Letkukelasadetuskoneet. Osa 3: Teknisten tie- tojen esittäminen) SFS-EN 12324-4:1999 Irrigation techniques. Reel machine systems. Part 4: Check list of users requirements (Sadetustekniikka. Letku- kelasadetuskoneet. Osa 4: Tarkistusluettelo käyttäjien vaatimuksista) SFS-EN 12325-1 Irrigation techniques. Centre pivot and moving lateral systems. Part 1: Pre- sentation of the technical characteristics. (Sa- detustekniikka. Säteittäin ja lineaarisesti etene- vät järjestelmät. Osa 1: Teknisten tietojen esit- täminen) SFS-EN 12325-2:1999 Irrigation techniques. Centre pivot and moving lateral systems. Part 2: Minimum performances and technical cha- racteristics (Sadetustekniikka. Säteittäin ja li- neaarisesti etenevät sadetuskoneet. Osa 2: Vä- himmäissuoritusarvot ja tekniset tiedot) SFS-EN 12325-3:1999 Irrigation techniques. Centre pivot and moving lateral systems. Part 3: Terminology and classification (Sadetustek- niikka. Säteittäin ja lineaarisesti etenevät sade- tuskoneet. Osa 3: Nimistö ja luokittelu) Kansalliset standardisoimiskomiteat kokoontui- vat vuoden 1999 aikana seuraavasti: MAKOSTA - maatalouskoneet, yksi kokous, MEKOSTA/isot metsäkoneet, kaksi kokousta, MEKOSTA/kan- nettavat koneet, kaksi kokousta sekä MEKOS- TA/haldcurit, yksi kokous. 30 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 T24 (EN 45001) Kansainvälinen ISO-standardisointi ISO/TC 23/SC 15 Metsäkoneet SC 15 piti 18. kaksipäiväisen kokouksen maalis- kuussa Frankfurtissa, paikalla oli 20 henkeä 9 eri maasta. Kokous jatkoi metsäkoneiden turvalli- suusstandardin ISO 11850 valmistelua yhteiseksi EN-ISO-standardiksi. Myös metsäkoneiden oh- jaamotestistandardin ISO 8082 sekä ikkunasuoji- en testistandardin ISO 8084 uusiminen saatiin liikkeelle. Vuoden lopussa SC 15 listalla oli yhteensä 16 aktiivista P-jäsenmaata ja 11 tarkkailijajäsenmaa- ta. SC 15 postinjakelussa siirryttiin sähköpostitse toimivaan työpapereiden jakeluun, tosin kaikki maat eivät olleet tähän vielä halukkaita. Muu ISO/TC 23 työ Vuoden 1999 aikana oli traktoreita, maatalous- tai metsäkoneita koskevia ISO:n standardiehdo- tuksia lopullisessa FDIS-äänestyksessä tai sitä edeltävässä DIS-äänestyksessä yhteensä 20 kap- paletta. Niihin vastattiin lausuntokierroksen tai kansallisten komiteoitten kokouksissa muodoste- tun kannan perusteella. Vuoden 1999 aikana osallistuttiin seuraaviin ISO:n kokouksiin: TC 23/SC 2 - Yleiset testit, SC 4 - Traktorit, SC 6 - Kasvinsuojelukoneet ja SC 15 - Metsäkoneet sekä eri työryhmäkokouk- sia, yhteensä 11 kokouspäivää, joista kaksi SC- kokouksen sihteerinä. Eurooppalainen CEN-standardisointi CEN/TC 144/WG 8 Metsäkoneet WG 8 ei kokoontunut vuonna 1999. Sen vahnis- telema haldcureiden turvallisuusstandardin ehdo- tus prEN 13525 oli virallisessa CEN-kyselyssä, joka päättyi lokakuussa. Ehdotus sai yhteensä noin 120 kommenttia, noin 80 sivua. Ehdotusten käsittelykokous jäi vuoden 2000 puolelle. Halckureiden turvallisuusaiheen postituslistalla oli vuoden lopussa 41 henkeä 12 maasta. WG 8 ryhtyi myös käyttämään osittain sähköistä työ- paperinjakelua. Muu CEN/TC 144 työ Vuoden 1999 aikana oli lopullisessa formai vote- äänestyksessä tai sitä edeltävässä CEN-kyselyssä yhteensä 17 EN-standardin ehdotusta. Vuoden 1999 aikana osallistuttiin seuraaviin CEN/TC 144:n kokouksiin: WG 3 -työkoneet, 4 kokousta, ja TC 144 yksi kokous, yhteensä 12 kokouspäivää. Laitoksen internet-sivuilla on ajan tasalla pi- dettävä yhteenveto CEN/TC 144 valmistelemien maatalous- ja metsäkoneiden standardien valmis- tumisesta. Standardien valmistelusta pidettiin esitys kahdessa STM:n markkinatarkkailuyh- dyshenkilöiden kokouksessa. Laatujärjestelmä MTTNakolan maksullisen palvelutoiminnan laatujärjestelmä kattaa sekä aldcreditoidun tes- tauslaboratorion T024 että konedirektiivin ilm ii- tetun laitoksen nro 504 toiminnan. Testauslabo- ratorion aldcreditoituun pätevyysalueeseen sisäl- tyvät useimmat MTTNakolan lujuuskokeissa, melukokeissa ja tärinätes- teissä käyttämät menetel- mät. Kertomusvuonna laatujärjestelmää täyden- nettiin sisällyttämällä sii- hen uusia MTTNakolan maksulliseen palvelutoi- mintaan kuuluvia suorit- teita. Laatujärjestelmä perustuu SFS-EN 45000 -sarjan standardeihin. Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 31 Elintarvikekuljetusvälineiden ATP- sertifiointi MTTNakola antoi vuonna 1999 yhteensä 578 ATP-todistusta helposti pilaantuvien elintarvik- keiden kuljetuksiin käytettävälle kalustolle. Li- säystä edellisvuodesta oli 80 %. Sertifiointien lukumäärä oli ylivoimaisesti suurin sen jälkeen kun Suomi vuonna 1980 liittyi ATP-sopimuk- seen. ATP-todistuksista 2/3 (394 kpl) annettiin FRC-luokan pakastekuljetuskalustolle. Pakaste- puoliperävaunujen sertifiointi yli 2,5 kertaistui edellisvuodesta. Vuoden 1999 lopussa suomalai- sia ATP-todistuksia oli voimassa 1785 kpl, mikä on noin 450 todistusta enemmän kuin vuoden 1998 lopussa. Näyttää siltä, että aiemmat arviot kaluston määrän vakiintumisesta tasolle 1500 kpl ovat alimitoitettuja. Todennäköisesti 2000 ATP- luokitellun kuonnatilan raja ylittyy jo ennen vuotta 2001. Ulkomaisten korirakenteiden osuus kaikista vuoden 1999 ATP-sertifioinneista nousi kol- mannekseen. Vuonna 1999 sertifioiduista FRC- luokan pakastepuoliperävaunuista lähes 4/5 oli ulkomaista alkuperää saksalaisen Schmitzin joh- dolla. Kaikista ATP-sertifioinneista Schmitzin osuus oli 23 %. Virtasen Autokori Oy:n valmis- tamien korien osuus oli lähes 20 % kaikista serti- fioinneista. Seuraavina kotimaisista valmistajista tulivat Oy Närko Ab, Närpiön Puu ja Metalli Oy ja Fokor Oy. Kertomusvuonna ATP-luokitellun kaluston kylmäkoneista oli Thermo Kingejä 63 %, Lu- mikkoja 23 % ja Carriereita 8 %. Noin viisi pro- senttia kuljetusvälineistä luokiteltiin ilman IcYl- mäkonetta joko IR- tai 1N-luokkaan. MTTNakolan tarkastustoimiston mittauksiin perustuvia ATP-tyyppitarkastustodistuksia an- nettiin vuonna 1999 jokseenkin yhtä paljon kuin vuonna 1998: 9 kpl pakastekoreille (k-arvcK 0,40 W/m2 °C) 9 kpl jäähdytetylle koreille (k-arvo välillä 0,40...0,70 W/m20C) ja 2 kpl lcylmäkoneille. Maaliskuussa 1999 MTTNakolan edustaja osal- listui Lissabonissa Portugalissa järjestettyyn In- tematicinal Institute of Refrigeration'in alakomis- sion D2/3 "Test Stations" kokoukseen ja marras- kuussa YK:n Euroopan talouskomission maalii- kennekomitean 'WP11:n kokoukseen Genevessä. Eurointegraatio Vuoden 1999 aikana julkaistiin neljä Vakolan eurotiedotetta, yhteensä 21 sivua, levikki n. 170 kpl. Eurotiedote on luettavissa myös laitoksen intemet-sivuilla. Traktorin tyyppihyväksyntädirektiivin ja osa- direktiivien uusintaa kommentoitiin STM:lle tar- kastuslaitoksen ominaisuudessa. Muuta Lokakuussa aloitettiin Phare-projekti Virossa. Projektin tarkoituksena on selvittää EU:n trakto- ridirektiivien toimintaa ja tyyppitarkastuksia käytännössä, projekti jatkuu vuonna 2000. Lokakuussa Turussa pidettyjen Fanna-Kone- messujen yhteydessä toteutettiin nivelakselikäyt- töisten koneiden tarkastuskampanja, jonka tar- koituksena oli kiinnittää huomiota koneturvalli- suusdirektiivin ja tulossa olevien EN-standardien vaatimuksiin. Joka kolmannen nivelakselikäyt- töisen koneen turvallisuudessa oli puutteita. Tu- loksia esiteltiin lehdistötiedotteena sekä myös ilmoitettujen laitosten kokouksessa. Pekka Olkinuora esitteli puunhalkaisukonei- den vaatimuksenmukaisuustarkastuksen tulokset STM:n markkinatarkkailuyhdyshenkilöiden ko- kouksessa yhdessä kahden aikaisemman selvi- tyksen kanssa. 32 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 Testaus-ja tarkastustoimisto Hinattavien ajoneuvojen jarruvaatimukset ovat herättäneet keskustelua julkisuudessa. Jarrut voidaan mitata MTT/Vakolan koeajoradalla. Testaus- ja tarkastustoimisto testaa ja tarkastaa valmistajien, viranomaisten tai muiden, esimer- kiksi alan lehtien toimeksiannosta koneita ja lait- teita. Testit ja tarkastukset perustuvat standardei- hin, direktiiveihin tai asiakkaan asettamiin vaati- muksiin. Testien tuloksia käytetään muun muas- sa vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen. Tur- vaohjaamoiden lujuuskokeet ja erilaiset pakkas- kokeet ovat yleisimpiä testejä. Osalle tarkastettavista koneista MTTNakola antaa sertifikaatin tai tyyppihyväksyntätodistuk- sen, osalle riittää pelkkä testiraportti. Virallisena OECD-traktoritestilaitoksena MTTNakola testaa traktorin turvaohjaamon lujuu- den, ohjaamo- ja ohiajomelun sekä suorituskyvyn. Testaus- ja tarkastustoimisto on Mittatekniikan keskuksen akkreditoima testauslaboratorio T24. Akkreditointi koskee traktoreiden ja muiden liikkuvi- en työkoneiden turvaohjaamoiden ja -katosten lujuuden testausta sekä melu- ja tärinämittauksia. Suomessa on merkittävää sellaisten koneiden valmistusta, joissa turvaohjaamo tai -katos on tarpeellinen. MITNakola on ainoa suomalainen tällaisia testejä tekevä laitos. MTTNakola tekee maataloustraktorien ETY- tyyppihyväksyntätarkastuksia ja helposti pilaan- tuvien elintarvikkeiden kuljetukseen tarkoitettu- jen ATP-ajoneuvojen tyyppitarkastuksia, joissa kummassakin toiminta on ollut vilkasta. Vuoden aikana tarkastustoimisto teki testejä ja tarkastuksia seuraavasti: 61 erilasta lujuuskoetta (etupäässä OPS-, FOPS- ja ROPS-kokeita), 22 ATP-sopimuksen mukaista k-arvon määritystä, Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 33 30 ATP-kausitarkastusta, 2 lcylmäkoneen jäähdytystehon mittausta, 6 traktorin lämmityslaitekoetta, 49 traktorin melumittausta 4 traktorin pikakoetta, 4 lcylmätestiä, 7 metsätraktorin melu-, tärinä- ja jarrumittausta, 15 savutustestiä, 1 maitosäiliötestin ja 1 puunhalkaisukoneiden vaatimustenmukaisuus- tarkastuksen. Pekka Olkinuora toimi OECD-testilaitosten vuosikokouksen puheenjohtajana. Mainittakoon, että uutena aluevaltauksena aloitet- tiin tammi-helmikuun vaihteessa traktoridirelctiivin mukaineh kuuden brasilialaisen tralctorimallin tyyppitarkastus tekemällä alustava tarkastus Brasi- liassa. Sen perusteella traktoreita muutettiin vastaa- maan eurooppalaisia vaatimuksia. Kesällä jatkettiin MTTNakolassa näiden muutettuj en traktorimallien tyyppitarkastusta. Tukipalvelut Maatila Kourla luomutuotantoon Vuonna 1995 noin 20 hehtaaria Kourlan tilan pelloista siirrettiin luomuun viljelyteknisten ky- symysten tutkimiseksi. Kourlan kahta suurinta lohkoa ja muiden tilojen peltoja viljellään edel- leen väkilannoitusta ja torjunta-aineita käyttäen. Tästä syystä haetaan vuosittain rinnakkaisviljely- oikeutta Uudenmaan maaseutuelinkeinopiiristä. Viljelyn tavoitteena on monivuotiseen viljely- kiertoon perustuva luonnonmukainen viljely. Siten voidaan tutkia kokemusperäisen tiedon avulla luomuviljelyn ongelmia. Keskeisempiä ongelmia ovat rikkakasvien tor- junta, vihermassan sekoitus maahan, lannan kä- sittely, kasvien korjuu ja käsittely, siemenkasvi- en korjuu ja kuivaus sekä töiden organisointi. Karjanlantaa ei Kourlan tilalla toistaiseksi käy- tetä lannoitteena. Näin pystytään tutkimaan, on- ko luomutuotanto karjattomilla tiloilla kannatta- vaa ja pystytäänkö peltojen ravinnehuolto toteut- tamaan vaihtoehtoisella tavalla. Kourlan luomuviljelyyn käytettävät lohkot ovat tilan hankalimpia: osa on nopeasti kuivuvia rinnepeltoja ja osa kevättulvien alle jääviä ranta- palstoja. Maa on savista Mutta runsasmultaista. Lohkot eivät täytä tieteellisen tutkimuksen vaati- mia edellytyksiä, sen sijaan ne tarjoavat haasteen ammattitaidon osoittamiselle ja ne edustavat mainiosti Suomen maatalouden kovaa todelli- suutta. Rilckakasvitorjuntaan käytetään MTTNakolas- sa kehitettyä riviväliharaa. Riviväli oli aluksi 25 cm, mutta tästä vuodesta lähtien se on ollut 18 cm. Kylvökone on luonnollisesti säädetty samal- le rivivälille. Erikoisuutena Kourlassa viljellään spelttiveh- nää eri lajikkeiden sopivuuden ja puintiominai- suuksien tutkimista varten. Luomussa spelttiveh- nä on osoittautunut kiitolliseksi viljeltäväksi, sil- lä se kasvaa heikommallakin maalla eikä vaadi paljoa typpeä menestyäkseen. Vuonna 1999 spelttivehnän sato Kourlan tilalla oli 2,1 tonnia hehtaarilta. MTT:n luomututkimus on vuodesta 1990 kes- kittynyt ekologisen tuotannon tutkimusasemalle Juvalle. Kourlan pelloilla onkin tutkittu yhteis- työssä ekologisen tuotannon kanssa muun muas- sa yrttituotannon teknologisia kysymyksiä. Kourlan tilasta kehitetään esimerkkinä toimivaa ja taloudellisesti menestyvää mallitilaa, jossa tutkimustulokset muutetaan viljelykäytännöksi. 34 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 Muu tutkimuksellinen viljely Kesän tulo alkoi vuosisadan suurimmilla tulvilla Uudellamaalla. Huhtikuun lopulla vesi nousi en- nätyskorkeuksiin myös Vihtijoen varrella MTTNakolan matalilla rantapelloilla. Ylävämmillä pelloilla maiden kuivuminen edistyi keskivertokeväiden tapaan. Ensimmäise- nä peltotyönä korjattiin edellisen kesän sateiden takia tuleentumisessa hidastunutta ja sen vuoksi korjaamatta jäänyttä öljypellavaa. Jo huhtikuun 27. päivänä puinti kävi hyvin. Koetilan kevätkylvöaika oli 10. 5. - 10. 6. Peltoviljelyn osalta kasvukausi oli toinen kato- vuosi peräkkäin. Edellisenä kesänä sadon veivät sateet - kuivuus ja lämpö tuhosivat tämän vuo- den satotoiveet. Lämmössä lisääntyivät kirvat ym. tuholaiset, jotka useammasta torjuntakerras- ta huolimatta täydensivät joidenkin lohkojen ka- toa. Kesät ovat olleet samanlaisia koko Uudella- maalla. Ensimmäinen syysviljojen puintipäivä oli 26. heinäkuuta. Koealoilta punnituissa sadoissa oli suuria vaihteluja lohkon sijainnista riippuen. Viljojen sadot vaihtelivat 600 - 6300 kg/ha välil- lä. Viimeinen öljypellavalohko korjattiin 20. lo- kakuuta. Pellon käyttö vuonna 1999 Eri kasvien viljelypinta-alat Kasvi Ala Sato ha kg,/ha Syysvehnä 17,49 2500 Kevätvehnä 39,27 2400 Ohra 40,37 2000 Kaura 7,40 Herne 1,30 Öljypellava 12,95 Nurmi 1,30 Kesanto 32,02 Yhteensä 152,10 ha Metsätyöt Puuta pystykaupalla ensiharvennusleimikosta ostanut metsäyhtiö teki kauppaan kuuluvan alu- een raivauksen metsurityönä. Varsinainen hak- kuu on vuonna 2000. Omana työnä tehtiin taimi- koiden perkauksia 6,50 ha. Tutkimuskäyttöön koepuiksi otettiin 5 m3. Koealueet Kauran viljely Kotimainen öljy Lannanmultaus Kokoviljasäilöntä Luomuviljely Sakoluku Ympäristönhoito, saostusallas Koealueet yhteensä 59,90 ha Koetilalla on panostettu vuonna 1999 ympäristönhoitoon. Osana tutkimushanketta perustettiin Hovin tilalle kosteikko. Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 35 Tiedotus- ja julkaisutoiminta Tiedotustoiminta Vuoden aikana toimitettiin kotimaiselle lehdistöl- le tiedotteita yksikön tutkimuksista sekä kone- myyntitilastosta, josta tiedotettiin myös ulkomai- selle lehdistölle. Tiedotteita annettiin yhteensä yhdeksästä aiheesta. MTTNakola osallistui 2.-4.2.1999 pidetyille Agro- Food tutkimuspäiville sekä posterein että tutkijoiden esityksin. Mainittakoon, että tutkija Juha Suutarisen poster valittiin posternäyttelyn parhaaksi. MTTNakola osallistui Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan 75-vuo- tisjuhlallisuuksiin esitelmin ja posterein. Farma-konemessut pidettiin Turussa 27.-30.10. 1999. MTTNakolalla oli näyttelyssä oma osasto, jonka teemoina olivat koneturvallisuus sekä tur- vallisuusstandardit, lietelannan sijoitus ja täsmä- viljely sekä lihakarjakasvattamot. Julkaisutoiminta MTTNakolan tutkimustulokset julkaistaan yksi- kön omissa julkaisusarjoissa ja muissa julkaisuis- sa. Yksikön omat julkaisusarjat ovat: Vakolan tutkimusselostukset. Sarja suuntautuu lukijoille, jotka haluavat mahdollisimman kat- tavan ja tieteellisen selostuksen tutkimustulok- sista. Vakolan tiedotteet. Sarjassa esitetään tuloksia suppeammassa ja kansantajuisemmassa muo- dossa kuin tutkimusselostuksissa. Vakolan rakennusratkaisuja. Sarjassa julkais- taan ehdotuksia käytäntöön soveltuviksi raken- nusratkaisuiksi tejcstein ja piirroksin. OECD-traktoritestiselostukset. Nämä julkais- taan kansainväliseen OECD-sarjaan kuuluvina. Kieli on englanti. Vakolan eurotiedotteet. Tässä monistesarjassa tiedotetaan ajankohtaisista direktiivi- ja stan- dardiasioista. Tiedote jaetaan ilmaiseksi alan teollisuuteen, järjestöille, kaupan pariin, tiedo- tusvälineille sekä standardisoimisyhteistyössä mukana oleville. Levikki on noin 170 kpl. Vuoden 1999 aikana julkaistiin yksi OECD-se- lostus, neljä Vakolan eurotiedotetta ja yksi Vako- lan rakennusratkaisuja-julkaisu. Toimintakerto- muksen liitteenä on luettelo Vakolan julkaisuista. OECD-traktoritestiselostus 1792/1999 Valmet 1180S-4 (4WD) 21 p. Vakolan rakennusratkaisuja Alakomi, T., Sarin, H. 1999. Lypsyasema par- sinavetassa. Vakolan rakennusratkaisuja 7/1999: 14 p. Vuoden aikana MTTNakolan tutkijat ovat jul- kaisseet kirjoituksia muissa julkaisuissa seuraa- vasti: Asiantuntijatarkastetut tieteelliset ar- tikkelit Pääkkönen, K., Havento, J., Galambosi, B. & Pyykkönen, M. Infrared drying of herbs (Research Note). Agri- cultural and food science in Finland 8, 1: 19-27. 36 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 (" Muut tieteelliset artikkelit Ahokas, J. Agricultural tractortyres. In:Pöllumajandus- tehnika, -ehitus ja -energeetika : Agricultural machinery, building and energy engineering. Estonian Agricultural University Transactions 204: 31-38. Alakomi, T. & Kivinen, T. Cost-efficient agricultural buildings with own labour and timber. In: M. Heinloo et. al. (toim.). Pöllumajandustehnika, -ehitus ja -energeetika : Agricultural machinery, building and energy engineering. Estonian Agricultural University Transactions 204: 39-45. Havento, J. & Pyykkönen, M. Measuring the compressive load of the teatcup liner by using an artificial teat. In: (toim.) M. Heinloo et al.. Pöllumajandustehnika, -ehitus ja -energeetika : Agricultural machinery, building and energy engineering. Estonian Agricultural University Transactions 204: 72-77. Pietilä, J. Harvesting, quality and manufacturing. In: Alpo Ranta-Maunus (ed.). Round small-diameter timber for construction: fmal report of project FAIR CT 95-0091. VTT publications 383:14-21. Pietilä, J. & Bor&t, H. Drying fuel chips with suction air. In: Vytautas Kucinskas et al.. Tarptautin6 konferencija Atsinaujinanti energija zem6s ukyje: moksliniai pranesimai 1999 rugs6jo 16-17 d.. p. 59-64. Pyykkönen, M. 1999. Sikalat ja sikalaolosuhteet. In: toim. Hele- na Rautala. Sikalan eläinlääkärikirja. p. 58-60. Kirjat, raportit ja oppaat Alakomi, T. & Sarin, H. Lypsyasema parsinavetassa. Vakolan rakennus- ratkaisuja 7/1999: 14 p. Lötjönen, T., Pitkänen, J., Vanhala, P., Jalli, M. & Mikkola, H. Kyntämättä viljelyn vaikutus rikkakasveihin ja kasvitauteihin: kirjallisuuskatsaus. Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A 59:37 p. Mokkila, M., Sariola, J. & Hägg, M. Mansikan korjuun ja käsittelyn avaintekijät. VTT tiedotteita 1955: 51 s + Hitt. 4s. Pöyhönen, A., Alakukku, L., Ahokas, J., Aura, E. & Sampo, M. Traktorista välittyvän pystysuoran jännityksen mittaus kynnetyssä ja sänkimuokatussa savi- maassa. Maatalouden tutkimuskeskuksen jul- kaisuja. Sarja A 63: 33 p + 1 app. Suutarinen, J. The human outcome of poor machinery reliabi- lity. In: S. Lember (toim.), S. Seesmaa, T. Kivisökk. Pöllumajandustehnika, -ehitus ja -energeetika : Agricultural machinery, building and energy engineering. Estonian Agricultural University. Transactions 204: p. 189-194. Kokous-, seminaari- ja vuosikirjajul- kaisut Ahokas, J. & Elonen, E. .Pien- ja huvimoottoreiden päästöt. In: Mitä Suomi syö - ja millä hinnalla? : Agro-Food '99, Tampere 2.-4.2.1999, Tampere-talo. Helsinki: Agro-Food ry/Agronomiliitto ry. p. P51 [1 p.]. Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 37 Haapala, H. Viljasadon vaihtoehtoiset käsittelytavat. In: Mi- tä Suomi syö - ja millä hinnalla?: Agro-Food '99, Tampere 2.-4.2.1999, Tampere-talo. Helsinki: Agro-Food ry/Agronomiliitto ry. p. E42 [2 p.]. Hepola, H., Saari, K., Pursiainen, P., Syrjälä- Qvist, L., Raussi, S., Pyykkönen, M., Härtel, H., Taponen, S., Laroma, H., Väisänen, T., Saloniemi, H., Sankari, S., Hovinen, M. & So- veri, T. Vasikoiden vierihoito. In: Veli-Matti Tuure et al. (toim.). Biotuotteilla ensi vuosituhannelle: Helsingin yliopisto maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan 75-vuotisjuhlan esitelmät ja pos- terilyhennelmät. p. 51. Kapuinen, P. Ympäristön huomioon ottavat lannan käsittely- tavat. In: Mitä Suomi syö - ja millä hinnalla?: Agro-Food '99, Tampere 2.-4.2.1999, Tampere- talo. Helsinki: Agro-Food ry/Agronomiliitto ry. p. E48 [2 p.]. Kirkkari, A.-M., Rajala, A., Peltonen-Sainio, P. & Mikkola, H. Korjuu- ja kuivaustekniikalla kuorettoman kau- ran laatua varmistamaan. In: Riitta Salo, Markku Yli-Halla (toim.). Maataloustieteen päivät 2000. Kasvintuotanto ja maaperä, Puutarhatuotanto. Helsinki, 10. 11.1.2000. Maatalouden tutkimus- keskuksen julkaisuja. Sarja A 67: p. 221. Pietilä, J. Pyöreän puun käyttö rakentamisessa. In: Mitä Suomi syö - ja millä hinnalla?: Agro-Food '99, Tampere 2.-4.2.1999, Tampere-talo. Helsinki: Agro-Food ry. p. P52. Pietilä, J., Ranta-Maunus, A. & Born, H. Pienen pyöreän puun käyttö rakentamisessa. In: Mitä Suomi syö - ja millä hinnalla?: Agro-Food '99, Tampere 2.-4.2.1999, Tampere-talo. Helsin- ki: Agro-Food ry/Agronomiliitto ry. p. P52. Puustinen, M., Koskiaho, J., Puumala, M. & Riihimäki, J. Vesiensuojelukosteikot maatalouden valuma- vesien käsittelyssä. In: Riitta Salo, Markku Yli- Halla (toim.). Maataloustieteen päivät 2000. Kas- vintuotanto ja maaperä, Puutarhatuotanto. Hel- sinki, 10. 11.1.2000. Maatalouden tutkimuskes- kuksen julkaisuja. Sarja A 67: p. 231. Pyykkönen, M. Tuotantoympäristön yleiset vaatimukset. In: Mi- tä Suomi syö - ja millä hinnalla? : Agro-Food '99, Tampere 2.-4.2.1999, Tampere-talo. Helsin- ki: Agro-Food ry/Agronomiliitto ry. p. E 58 [2 13.1. About the ethical consequences of the agricultu- ral policy. In: First European congress on agri- cultural and food ethics: Wageningen The Net- herlands March 4-6, 1999: preprints. p. 59-61. [ Abstract ] Tuotantoympäristön yleiset vaatimukset. In: Mi- tä Suomi syö - ja millä hinnalla?: Agro-Food '99, Tampere 2.-4.2.1999, Tampere-Talo. Helsinki: Agro-Food ry. p. E58. Nautaeläinten pitopaikkojen perusvaatimukset. In: Nautojen lcylmäkasvatusseminaari 15.3.1999. p. 3-5. Olika stödformers inverkan på djurens välfärd. In: Jordbruk og samfunn Ås, 28. juni - 1. juli 1999. Nordisk jordbruksforskning 81, 2: 256. Raussi, S., Lensink, J., Boivin, X., Veissier, I. & Pyykkönen, M. The effect of the social environment and human contact on veal calves' responses to humans. In: K.E. Boe, M. Bakken, B.O. Braastad. ISAE"99 : proceedings of the 33rd International congress of the International Society for Applied Ethology 17-21 August 1999, Lillehammer, Norway. p. 48. 38 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 Raussi, S., Lensink, J. & Pyykkönen, M. Ihmiskontalctin vaikutus vasikan hyvinvointiin. In: Mitä Suomi syö - ja millä hinnalla?: Agro- Food '99, Tampere 2.-4.2.1999, Tampere-talo. Helsinki: Agro-Food ry/Agronomiliitto ry. p. P53. Suokannas, A. Korjuumenetelmän kehittäminen viljakasvien fraktiointiin märehtijöiden rehuksi ja non-food käyttöön: korjuuteknologinen osuus. In: Veli- Matti Tuure et. al. (toim.). Biotuotteilla ensi vuosituhannelle: 75 1924-1999: Helsingin yli- opisto maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan 75-vuotisjuhlan esitelmät ja posterilyhennelmät. Helsinki: Helsingin yliopiston maatalous-metsä- tieteellinen tiedekunta. p. 57. Suutarinen, J. Maa- ja metsätalouden pölyjen torjuntaopas. In: Mitä Suomi syö - ja millä hinnalla?: Agro-Food '99 : Tampere 2.-4.2.1999, Tampere-talo. Helsin- ki: Agro-Food ry/Agronomiliitto ry. p. P50. Ammattilehtiartikkelit Ahokas, J. Stöere kurs med industridekk. Norsk landbruk 1: 36-38. Luomutilan traktori. Luomulehti 18, 7: 38-39. Ahokas, J. & Emgardsson, P. Taurus slog ut statusdäcken. Lantmannen 119, 1: 14-16. Hänninen, M. -Konemyynnin kasvu jatkui. Koneviesti 47, 6: 8-9. Kivinen, T. God planering sparar tusen steg om dagen. LoA. Teknisk och ekonomisk tidslcrift för lantbruket 80, 1: 38-39. Lassila, K., Mikkola, 11., Laine, S. & Pietilä, K. Varastointiolojen vaikutus mallasohran dor- manssin kestoon. Mallas ja olut 4: 101-107. Lötjönen, T. & Mikkola, H. -Viherkesannon niitto ja muokkaus. Koetoiminta ja käytäntö 56, 20.4.1999: 5. Mekaanistakin torjuntaa tarvitaan. Käytännön Maamies 48, 4: 36-39. Manninen, E. & Pyykkönen, M. Nännikumitutkimus selvitti lypsyongelmia. Maito ja me 7: 18-19. Undersökning av spengummin klarlade mjölk- ningsproblem. LoA. Teknisk och ekonomisk tidslcrift för lantbruket 8: 330-331. Olkinuora, P. Ilåtta nivelakselisuojuksista. Koneviesti 47, 22: 9. Pyykkönen, M. -Vahinko tulee kello kaulassa. Elintarviketuotan- to & ympäristö 6, 1: 2. Traktorimyynti 80-luvun lopun tasolla: hankin- toja harkitusti. Koneviesti 47, 5: 18-19. Sarin, H. Minkälainen on hyvä ulkotarha? KoetJiminta ja käytäntö 56, 17.8.1999: 4. -Mjölkningsavdelning förbättrar mjölkarens och kornas välbefinnande. LoA. Teknisk och ekonomisk tidskrift för lantbruket 80, 8: 334-335. Suutarinen, J. Harmittavat häiriöt. Koneviesti 47, 19: 4. Muut julkaisut Katajajuuri, J-M., Loikkanen, T., Hongisto, M., Torkkeli, S., Pahkala, K., Uusi-Kämppä, J., Voutilainen, P., Kurppa, S., Laitinen, P., Mikkola, 11., Kivinen, T. & Salo, S. 1999. Ympäristöhallintaa tukevan tietopohjan kehittä- Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 39 minen osana maatilojen laatujärjestelmää: Case: Rehuohran elinkaariarviointi. 124 p. (Loppura- porttiluonnos). Pyykkönen, M. Ruoan tuotantotapa valitaan ostoksilla. In: Vie- raskynä-palsta. Helsingin Sanomat 3.5.1999: . Konemyyntitilastot MTTNakola kerää vuosittain koneliikkeiltä ja —valmistajilta tietoa vuoden aikana myytyjen maatalous- ja metsäkoneiden lukumäärästä ja myynnin arvosta. Vuoden 1999 tilasto on tämän vuosikertomuksen liitteenä. Vuoden 1999 maatalouskonekaupan arvo oli 2,32 miljardia markkaa. Myynti pieneni 8 % vuodesta 1998, jolloin se vielä kasvoi edellisvuo- desta 11 %. Traktoreiden ja leilckuupuimureiden myynti väheni. Traktoreiden myynti oli 48 % koko myynnistä. Kotimaisen traktorin suuri markkinaosuus selittää osaltaan sen, että koti- maisten koneiden osuus myynnin arvosta nousi ja oli nyt 51 %. Traktoreiden myynti oli 4 440 kpl ja arvo 1 096 milj. mk. Kappalemääräinen myynti vähe- ni 11 %, mutta traktorit olivat entistä suurempia, joten myynnin arvo pieneni vain noin 3,5 %. Vuonna 1999 myytyjen traktoreiden teho oli kes- kimäärin 77 kW eli 105 hv. Traktori maksoi kes- kimäärin 247 000 mk. Puimureita myytiin 519, vähennystä edellis- vuodesta 177 kpl. Suosituimman kokoluokan, leilckuuleveys 320 - 379 cm, myynti väheni puo- leen edellisvuodesta. Puimureiden koko on kas- vanut niin, että suurimpien myytyjen leikkuule- veys on yli 5 metriä. Keskimäärin leikkuupuimu- ri maksoi 400 000 mk. Peltoviljelykoneiden myynti yhteensä oli lä- hes yhtä suuri kuin edellisenä vuonna. S-piik- kiälceiden myynti väheni parin vuoden takaisiin määriin ja lautasäkeitä myytiin vain 18 eli alle puolet vuoden 1998 myynnistä. Hinattavia yli 2,5 m leveitä kylvölannoittimia myytiin 419, mi- kä on 141 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kylvölannoittimien lisälaitteiksi myytiin heinän- siemenen kylvölaitteita ja peittauslaitteita lähes kaksi kertaa niin paljon kuin 1998, mutta peit- tauskoneita ilmoitettiin myydyn vain kuudesosa vuoden 1998 määrästä. Niittokoneiden myynti väheni jonkin verran ja niittosilppureiden huomattavasti. Säilöntäainei- den armostelulaitteet olivat kaikki pumppusyöt- töisiä ja niiden myynti lisääntyi selvästi. Kuiva- heinän teossa tarvittavien pöyhimien myynti vä- henee jatkuvasti, mutta pyöröpaalainten myynti on pysynyt hiukan yli 600 kpl määrässä. Pyörö- paalien kiedontalaitteita myytiin samoin noin 600 kpl. Säilörehun pyöröpaalauksen yleistyessä tralctorikäyttöisten säilörehun palaleikkureiden myynti vähenee nopeasti. Perunan kotitarveviljely vähenee päätellen kolmanneksella pienentyneestä perunannostoko- neiden myynnistä. Suurten korjuukoneiden myynti pysyi ennallaan. Sokerijuurikkaan nos- toon ovat tulleet suuret 6-riviset itsekulkevat kor- juukoneet. Viljankuivureiden myynti lisääntyi hiukan ollen 1361 kappaletta. Viljanlajittelukoneiden myynti pieneni, mutta esipuhdistimien kauppa kasvoi. Elevaattorikauppa lisääntyi ja ruuvikul- jettimien myynti väheni. Karjatalouteen liittyvien koneiden myynnistä saatiin aikaisempaa huonommin tietoja, joten monen koneen myynnin huomattavaa pienene- mistä osoittavat luvut eivät välttämättä kerro to- tuutta konekaupan todellisista määristä vuonna 1999. Uutena koneryhmänä kysyttiin mm. lanta- kompostoreita, mutta niiden ilmoitettu myynti oli niin pieni, että sen arvo liitettiin ryhmään erittele- mättömät maatalouden koneet ja laitteet, jossa on muitakin yhden myyjän ilmoittamia koneita. Lie- telannan multaukseen ei valitettavasti ole löyty- nyt yleisesti hyväksyttyä ratkaisua, koska laittei- 40 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 den myynti väheni edelleen ja oli vain 18 kpl. Letkulevittimiä myytiin 100 kpl, 11 enemmän kuin 1998. Perävaunujen ja varsinkin korkealta kippaavi- en täyttövaunujen myynti väheni. Kylvölannoi- tuskoneen täyttöruuveja ei ilmoitettu myydyn yhtään. Monitoimiperävaunujen myynti väheni hiukan ja karjanlannan levittimiä myytiin 85, eli puolet vähennystä edellisvuoteen verrattuna. Etukuormainten myynti oli 1 704 kpl eli 142 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Itsekulke- via pienkuormaimia myytiin 507 ja kurottaja- kuonnaimia 5, molemmat olivat ensi kertaa mu- kana kyselyssä. Luminen talvi näkyi lisääntynee- nä lumilinkojen myyntinä. Rakennusten ja rakenteiden myynnissä ei ollut suuria muutoksia. Väkirehusiilojen myynti näyt- tää lisääntyvän ja säilörehutornisiilojen vähenty- vän. Ensimmäisen kerran kysyttyjä pyöreitä vil- jasiiloja myytiin 174. Käytettyjen koneiden ilmoitettu myynti pieneni noin 40 %. Käytettyjä traktoreita ja puimureita myytiin lähes 1,4 kpl jokaista uutta konetta koh- den. Metsäkoneiden myynti näyttää vähentyneen Suomessa vuonna 1999 huomattavasti verrattuna edelliseen vuoteen. Metsäkoneiden myynnin arvo julkaistussa tilastossa ilman kuonnatraktoreita ja haldcuukoneita oli noin 304 milj. mk, jossa on noin 155 milj. mk eli kolmannes vähennystä vuo- teen 1998. Tilastossa on esitetty Ajoneuvohallin- tokeskuksen tilastojen mukaisina kuormatrakto- reiden ja halckuukoneiden rekisteröintiluvut, kos- ka niiden ja myös joidenkin muiden ammatti- käyttöön tarkoitettujen koneiden myyntimääristä saadut tiedot ovat niin puutteellisia, ettei niitä ole syytä julkaista. Moottorisahojen myynti väheni yhteensä noin 45 % ja raivaussahojen vastaavasti noin 30 %. Kappalemääräisesti eniten väheni keskikokoisten moottorisahojen myynti, yli 21 000 kpl, ja suh- teellisesti eniten suurten moottorisahojen myynti, noin kaksi kolmasosaa. Vain pienimpien raivaus- sahojen myynti lisääntyi. Yhteensä myytiin vajaa 42 000 moottorisahaa, määrässä on vähennystä edellisvuoteen yli 33 000 kpl. Raivaussahojen myynti väheni noin 4 500 kpl ja oli lähes 11 000 sahaa. Hakehakkureiden myynti on pysynyt edellis- vuoden määrissä. Polttopuun pilkkomisessa käy- tettävien pilkekoneiden ja yhdistelmäkoneiden menekki on hiukan pienentynyt, mutta hal- kaisukoneiden myynti kasvoi noin 40 %. Puutavara-autoissa käytettäviä järeitä kuormai- mia ilmoitettiin myydyn 221, missä luvussa on vähennystä 84 eli noin neljännes edelliseen vuo- teen verrattuna. Maataloustraktoriin kytkettävien nostolai- tesovitteisten kuormainten myynti on vähentynyt hiukan, kun taas kiinteästi ja perävaunuun asen- nettavien kauppa on lisääntynyt jonkin verran. Metsäperävaunujen myyntimäärät vähenivät, samoin juontokouria myytiin edellisvuotista vä- hemmän. Juontovinttureiden kauppa lisääntyi hieman. Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 41 Henkilökunta Markus Pyykkönen, MMT, professori, yleisjohto Maatalousteknologia Haapala Hannu, MMT, erikoistutkija, vastuu- alueen johtaja Rakennukset Alakomi Tuija, rakennusmestari Jantunen Jorma, DI, tutkinmsinsinööri, 30.11.1999 asti Kivinen Tapani, arkkitehti Pietilä Jukka, MML, tutkija Puumala Maarit, DI, tutkija Raussi Satu, FM, tutkija Sarin Henrik, agr., tutkija Luomutekniikka Lötjönen Timo, MMM, tutkija Sehäfer Winfried, Dr.Sc.Agr., MMM, vanhempi tutkija, virkavapaa 1.1. - 28.2.1999 Nurmen korjuu Aho Jani, 3.5. alkaen Suokannas Antti, MMM, tutkija Lannan levitys Kapuinen Petri, MML, tutkija Sinisalo Risto, tutkimusassistentti Viljan viljely Mikkola Hannu, agr., tutkija Hänninen Mikko, agrologi, 30.6.1999 asti, eläkkeelle Suomi Pasi, 5.3. - 30.11.1999 Työturvallisuus Manni Jukka, agr., tutkija, 1.1. - 30.6.1999 vuorotteluvapaalla Suutarinen Juha, MML, projelctitutkija Mittaus ja standardisointi Ahokas Jukka, TkT, erikoistutkija, vastuualu- een johtaja Mittaustekniikka Elonen Esa, DI, tutkija, 1.5. - 31.12.1999 Havento Jukka, DI, tutkija Koskinen Pauli, tutkimusteknikko Rinta-Karjanmaa Tapani, tutkimusmestari Serenius Matti, insinööri, tutkimusassistentti Virolainen Vesa, MMM, tarkastaja Standardisointi ja sertiflointi Nysand Matts, MMM, tarkastaja Olkinuora Pekka, agr., tarkastaja Rantti Pekka, MMM, tarkastaja Testaus ja tarkastus Ikonen Väinö, tutkimusteknildco Kekki Kari, tutkimusmestari Korte Mauri, tutkimusteknilcko Lemminkäinen Ari, insinööri, tarkastaja Maunula Kari, insinööri, tarkastaja Tuunanen Lauri, DI, tarkastaja Tukipalvelut Toimistopalvelut Koponen Paula, toimistosihteeri Laaksonen Tuovi, toimistosihteeri Manninen Tarja, toimistovirkailija Mykkänen Salme, toimistosihteeri Sarin Päivi, toimistosihteeri Ågren Seija, toimistosihteeri Tekniset palvelut Hanhikangas Kauko, tutkimusmestari Hämäläinen Eira, tutkimusapulainen Hämäläinen Jouko, tutkimusmestari 42 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 (13 Joensuu Tuomo, tutkimusmestari Korhonen Martti, tutkimusapulainen Kytäjä Risto, tutkimusmestari Laakkonen Antero, tutkimusapulainen Lindström Vuokko, tutkimusapulainen Merivirta Rauno, tutkimusmestari Mykkänen Reino, tutkimusmestari Mykkänen Seija, tutkimusapulainen Sundberg Lippo, tutkimusmestari Tretjakov Sergei, tutkimusteknildco Vanha-Perttula Mikko, agrologi, työnjohtaja Virolainen Esko, agrologi, tutkimusteknikko Harjoittelijat Afanasyev Alexey, 1.1. - 30.6.1999 Ahokas Maija, 7.6. - 4.7.1999 Aisla Joni, 3.5. - 31.8.1999 Kaipainen Tuomas, 3.5. - 30.9.1999 Kangas Teemu, 3.5. - 31.8.1999 Kosonen Simo, 31.5. - 27.8.1999 Laalahti Miia, 7.6. - 31.7.1999 Mattila Kai, 1.1. -31.12.1999 Pastell Kai, 3.5. - 30.9.1999 Ågren Senja, 7.6. - 31.7.1999, 18.10 - 22.10.1999 Ulkomaalaiset vieraat Vuoden aikana kävi MTTNakolassa vieraita seuraavista maista: Hollanti 4 Brasilia 2 Latvia 7 Ruotsi 3 Englanti 1 Venäjä 1 Italia 1 Tekin tasavalta 2 Tanska 2 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Toimintakertomus 1999 43 MTT/Vakola 13.4.2000 Maatalous- ja metsäkoneiden myynti vuosina 1997 - 1999 I Maatalouskoneet Tiedot perustuvat myyjien, valmistajien ja keskusliikkeiden ilmoituksiin. Myynnin arvot perustuvat arvonlisäverollisiin nettohintoihin. Koneryhmä 1997 1998 1999 Kpl Arvo 1 000 mk Kpl 1 Arvo 000 mk Kpl 1 Arvo 000 mk 1. Maatalouden voimakoneet Traktorit, maatalouskäyttö Takapyörävetoiset, alle 40 kW - - _ - - - - 41-50 kW 8 1 064 1 98 2 240 - 51-60 kW 15 2 024 33 4 225 10 1 399 - 61-70 kW 24 4 614 7 1 268 3 537 - 71-80 kW - - - - - - - yli 80 kW - _ 1 220 - - Takapyörävetoiset yhteensä 47 7 702 42 5 811 15 2 176 Nelivetoiset, alle 40 kW 5 600 3 297 - - - 41-50 kW 197 24 885 192 26 044 112 15 671 - 51-60 kW 857 137 828 661 111 238 453 78 880 - 61-70 kW 2 571 505 614 2 346 499 394 1 594 343 799 - 71-80 kW 620 156 517 618 154 496 763 204 670 - yli 80 kW 1 156 350 635 1 135 339 863 1 503 451 242 Nelivetoiset yhteensä 5 406 1 176 079 4 955 1 131 333 4 425 1 094 262 Traktorit yhteensä 5 453 1 183 781 4 997 1 137 144 4 440 1 096 438 Varusteet: Etunostolaite 31 532 17 310 37 645 Työkonekytkimet (pikakytkimet) 324 713 167 453 - - 2. Peltoviljely Muokkaus Sarka-aurat: - 2-teräiset, nostolaitesovitteiset 5 75 2 30 2 31 - 3-teräiset, -"- 163 3 894 160 3 849 147 3 642 - 4-teräiset ja isommat, -"- 271 8 994 329 10 964 301 10 175 - puolihinattavat 2 100 3 153 6 325 Sarka-aurat yhteensä 441 13 063 494 14 996 456 14 173 Kaksoisaurat: - 2-teräiset, nostolaitesovitteiset 4 178 4 200 - - - 3-teräiset, -"- 272 15 413 320 18 117 326 18 935 - 4-teräiset ja isommat, -"- 394 26 220 472 32 291 432 30 571 - puolihinattavat 16 1 911 17 2 046 21 2 579 Kaksoisaurat yhteensä 686 43 721 813 52 654 779 52 085 Aurat yhteensä 1 127 56 785 1307 67 650 1 235 66 258 Äkeet: Lapiorullaäkeet 362 7 874 320 7 009 256 5 559 S-piikkiäkeet: - nostolaitesovitteiset, työleveys 3 m 10 90 - - - - - nostolaitesovitteiset, työleveys yli 3 m 591 10 774 785 13 414 627 10 358 - hinattavat, työleveys 4 m tai pienempi - - - - - - - hinattavat, työleveys yli 4 m 487 28 763 551 33 257 474 29 653 S-piikkiäkeet yhteensä 1 088 39 628 1 336 46 671 1 101 40 011 Kultivaattorit 279 4 838 209 3 363 240 2 957 Lautasäkeet 73 1 062 42 655 23 423 Pintaäkeet 102 1 413 50 740 61 852 Muut äkeet 41 1 304 51 1 228 51 1 259 Äkeet yhteensä 1 945 56 118 2 008 59 660 1 732 51 061 Jyrsimet: - tasojyrsimet 223 8 186 188 7 088 147 5 903 - kelajyrsimet 175 3 323 146 2 865 152 3 091 Jyrsimet yhteensä 398 11 509 344 _9 953 299 8 994 Jyrät: - nostolaitejyrät 28 342 31 420 44 559 - hinattavat jyrät 98 2 146 71 1 968 84 2 611 Jyrät yhteensä 126 2 488 102 2 388 128 3 170 2 Koneryhmä 1997 1998 1999 Kpl Arvo 1 000 mk Kpl Arvo 1 000 mk Kpl Arvo 1 000 mk Lannoitus Lannoitteenlevittimet: - puhallinlevittimet 75 1 329 76 1 473 50 923 - keskipako- ja heilurilevittimet 614 5 404 529 5 941 650 8 481 - muut pintaan levittävät 72 1 324 33 481 28 473 Lannoitteenlevittimet yhteensä 761 8 057 638 7 895 728 9 877 Sokerijuurikkaan rivilannoittimet 3 180 1 60 10 950 Kylvö Kylvö-lannoituskoneet: - nostolaitesovitteiset, työleveys 2,5 m 54 2 066 60 2 340 42 1 648 - hinattavat, työleveys 2,5 m 302 14 140 307 14 785 327 15 228 - hinattavat, työleveys yli 2,5 m 391 37 564 560 51 323 419 37 079 Kylvö-lannoituskoneet yhteensä 747 53 769 927 68 448 788 53 955 Kylvö-lannoituskoneiden lisälaitteet: - peittauslaite 144 1 022 136 974 213 1 621 - heinänsiemenen kylvölaite 202 1 667 223 1 963 401 3 552 Kylvö-lannoituskoneiden lisälaitteet yht. 346 2 689 359 2 936 614 5 174 Tarkkuuskylvökoneet: - sokerijuurikkaan, yksikköä 56 246 97 388 100 450 - vihannesten 1 40 1 85 5 353 Istutus Perunanistutuskoneet: - puoliautomaattikoneet 121 340 76 286 67 293 - automaattikoneet 24 1 300 22 1 574 29 2 390 Perunanistutuskoneet yhteensä 145 1 640 98 1 860 96 2 683 Sipulinistutuskoneet _ - 3 90 Kasvinsuojelu- ja hoitokoneet Kasvinsuojeluruiskut: - nostolaitesovitteiset 971 22 631 996 25 035 1 082 30 060 - hinattavat 29 1 865 40 5 680 47 5 999 Kasvinsuojeluruiskut yhteensä 1 000 24 496 1 036 30 715 1 129 36 059 Peittauskoneet Nestepeittaus 117 408 157 508 50 216 Kuivapeittaus 90 270 150 525 - Peittauskoneet yhteensä 207 678 307 1 033 50 216 Juurikasharat 4 125 2 64 - - Rikkakasviäkeet 20 500 - 12 126 Sadetus -putkikalusto 35 860 31 820 30 900 -putkiletkukalusto 56 1 754 22 704 10 275 -sadetuskoneet 59 3 258 33 2 132 48 3 565 Sadetuslaitteet yhteensä 150 5 872 86 3 656 88 4 740 Peltoviljely yhteensä 228 973 256 797 244 154 3. Sadonkorjuu Niitto Niittokoneet: - lieriöterälaite 75 702 192 1 855 152 1 455 - lieriöterälaite murskausvarustein 45 2 158 40 1 191 54 1 746 - lautasterälaite 584 7 870 456 6 882 371 6 235 - lautasterälaite murskausvarustein 937 51 856 923 52 856 859 49 539 Niittokoneet yhteensä 1 641 62 585 1 611 62 784 1 436 58 976 Kelasilppurit: - työleveys 120 cm 40 516 35 490 35 490 - työleveys 130-135 cm 86 1 630 33 693 28 588 - työleveys 150 cm 164 3 569 161 3 663 131 2 977 Kelasilppurit yhteensä 290 5 715 229 4 846 194 4 055 Kaksoissilppurit 313 12 409 226 8 644 156 5 772 Tarkkuussilppurit, noukkimella varustetut 185 14 477 160 13 570 151 12 516 3 Koneryhmä 1997 1998 1999 Kpl Arvo 1 000 mk Kpl Arvo 1 000 mk Kpl Arvo 1 000 mk Säilöntäaineen annostelulaitteet: - pumppusyöttöiset 1 115 3 457 974 3 166 1 293 3 972 - painesyöttöiset 12 43 - - - - Säilöntäaineen annostelulaitteet yhteensä 1 127 3 500 974 3 166 1 293 3 972 Haravointi, pöyhintä Yhdistetyt harava-pöyhimet: - pyöröharavapöyhin 73 1 056 70 1 280 38 649 - kelaharavapöyhin 139 2 329 5.5 967 39 685 Yhdistetyt harava-pöyhimet yhteensä 212 3 385 125 2 247 77 1 334 Paalaus, niputus, paalien käsittely, nou- kinvaunut Kovapaalaimet - - - - 2 92 Suurkanttipaalaimet 1 580 1 380 4 1 820 Pyöröpaalaimet 632 68 582 604 71 987 638 77 525 Paalinkuormauslaitteet ajoneuvoon 129 503 284 21 110 297 1 259 Noukinvaunut 85 13 296 88 14 169 87 15 304 Pyöröpaalien kiedontalaitteet 474 23 117 596 29 379 601 29 771 Viljankorjuu Ajopuimurit: - leikkuuleveys alle 320 cm 14 4 060 120 36 300 146 44 710 - leikkuuleveys 320...379 cm 267 89 535 450 156 910 229 84 655 - leikkuuleveys 380...449 cm 82 39 275 126 69 190 99 45 753 - leikkuuleveys 450...549 cm - - - - 42 28 965 - leikkuuleveys yli 549 cm - - - - 3 3 623 Ajopuimurit yhteensä 363 132 870 696 262 400 519 207 690 Sänkimurskaimet 87 2 489 70 2 545 110 2 611 Täsmäviljelylaitteet: leikkuupuimurin sa- donmittauslaitteet - - - - 4 290 Perunan ja juurikasvien korjuu Perunannostokoneet: - heittopyöräkoneet 230 599 228 583 140 359 - elevaattorikoneet 124 1 035 75 608 60 486 Perunannostokoneet yhteensä 354 1 634 303 1 190 200 . 845 Perunankorjuukoneet: - 1-riviset 72 15 640 82 20 660 78 20 180 - 2-riviset 1 350 2 657 4 1 815 Perunankorjuukoneet yhteensä 73 15 990 84 21 317 82 21 995 Sokerijuurikkaan korjuukoneet: - 1-riviset 67 7 040 46 6 099 15 2 250 - 2- tai useampiriviset 8 2 507 23 9 560 18 6 330 Itsekulkevat sokerijuurikkaan korjuuk. - - - - 4 6 000 Sokerijuurikkaan korjuukoneet yhteensä 75 9 547 69 15 659 37 14 580 Vihannesten korjuukoneet 6 796 3 430 9 1 270 Sadonkorjuu jfhteensä 371 475 535 823 461 677 4. Talouskeskus Sadonkäsittely Viljanlajittelukoneet 247 3 872 239 4 031 158 2 975 Viljan esipuhdistimet 308 1 228 158 956 209 711 Viljankuivurit: - kuivurikoneet ilman uunia 317 27 659 470 31 803 518 35 123 - öljylämmitteiset uunit 504 17 445 599 20 571 654 24 380 Siirrettävät lämminilmakuivurit 137 17 536 186 24 180 189 26 374 Viljankuivurit yhteensä 958 62 640 1 255 76 554 1 361 85 877 Kylmäilmapuhaltimet 127 556 93 418 61 322 Viljansiirtolaitteet: - lietsot 45 535 53 292 27 187 - elevaattorit 337 8 506 556 11 122 657 13 422 - ruuvikuljettimet 1 373 5 223 1 438 5 527 1 257 6 021 - tasokuljettimet 171 1 299 152 1 110 157 1 225 - imu- ja painekuljettimet 29 765 68 1 398 18 414 Viljansiirtolaitteet yhteensä 1 910 15 793 2 214 19 158 1 911 17 878 Koneryhmä 1997 1998 1999 Kpl Arvo 1 000 mk Kpl Arvo 1 000 mk Kpl Arvo 1 000 mk Kotitarvemyllyt: - vasaramyllyt - valssimyllyt Kotitarvemyllyt yhteensä 83 540 623 1 8 9 113 141 255 57 549 606 7 8 634 946 580 47 204 251 3 3 636 307 944 Rehunsekoittimet 11 312 12 520 15 642 Korsirehulietsot 25 975 - - - - Paalisilppurit 97 2 920 66 2 067 56 2 358 Karkearehun käsittelylaitteet: - säilörehutornin tyhjennysjyrsimet 41 4 430 39 5 170 22 2 580 - taljatalikot ja -kahmaimet 4 46 21 252 2 5 - siltanosturit 4 312 8 520 2 220 - traktorisovitt. säilörehun palaleikkurit 828 6 104 404 2 817 282 2 309 Karkearehun käsittelylaitteet yhteensä 877 10 892 472 8 759 308 5 114 Perunan käsittelykoneet .. 7 074 .. 6 200 .. 7 100 Karjatalous Lypsykoneet: - sankokoneet 20 998 14 124 26 94 - putkilypsykoneet 216 12 503 349 23 032 204 17 667 Lypsykoneet yhteensä 236 12 601 363 23 155 230 17 761 Lypsyasemat 169 6 965 215 9 898 122 5 198 Lypsykon. ja maidonjäähdytt. pesulaitteet 465 6 904 624 11 154 246 4 487 Tilasäiliöt 859 42 295 980 51 630 690 38 564 Maidon lämmön talteenottolaitteet _ - - - 8 68 Liemiruokkijat 131 16 157 45 6 265 74 10 577 Putkiruokkijat kuivaa rehua varten 36 1 327 10 500 57 2 991 Automaattiseen tunnistukseen perustuvat kiinteät rehu- ja juottoasemat 219 4 061 426 10 079 271 5 363 Muut kiinteät ruokintalaitteet 298 1 156 - - 25 1 000 Tietokoneohjatut väkirehun jakovaunut 299 12 024 378 17 015 187 10 808 Muut väkirehun jakovaunut 697 7 137 - - 167 164 Apevaunut, sekoittavat ja jakavat 50 6 260 60 8 640 81 12 532 Purkavat karkearehun jakeluvaunut 214 9 814 328 16 165 207 11 553 Pyöröpaalipurkaimet 101 1 073 172 3 767 121 828 Ruokintalaitteet yhteensä 2 045 59 008 1 419 62 431 1 190 55 815 Lannanpoistolaitteet 571 13 232 559 11 032 244 8 603 Lietepumput: 467 7 105 528 8 385 - - - traktorikäyttöiset - - - - 303 5 172 - sähkömoottorikäyttöiset - - - 84 853 Lietteensekoittimet, potkurisekoittimet - - - 109 552 Lantakompostorit - - - - - - Muut koneet talouskeskuksessa Tuotantorakennusten ilmastointi: - puhaltimet 4 492 11 707 4 515 11 186 3 444 8 230 - lämmönvaihtimet 90 1 440 - - 60 870 Tuotantorakennusten ilmastointi yhteensä 4 582 13 147 4 515 11 186 3 504 9 100 Painepesurit 1 150 5 750 16 234 36 927 1 302 7 438 Talouskeskus yhteensä 283055 353 332 283 921 5. Siirto ja kuljetus Varsinaiset perävaunut: - 1-akseliset 70 1 124 68 1 075 84 1 262 - telivaunut 1 609 45 843 1 683 50 057 1 491 46 112 Varsinaiset perävaunut yhteensä 1 679 46 967 1 751 51 131 1 575 47 373 Täyttövaunut, korkealta kipp. telivaunut . 150 6 347 104 5 927 56 3 283 Kylvölannoituskoneen täyttöruuvit 85 723 210 1 760 - - Monitoimiperävaunut: - 1-akseliset 13 244 10 175 10 162 - telivaunut 390 13 703 377 15 191 333 13 473 Monitoimiperävaunut yhteensä 403 13 948 387 15 366 343 13 634 Koneryhmä 1997 1998 1999 Kpl Arvo 1 000 mk Kpl Arvo 1 000 mk Kpl Arvo 1 000 mk Karjanlannan levittimet Lietevaunut: - imupainevaunut - levitysvaunut . Lietelannan multauslaitteet Lietalannan letkulevittimet 71 500 - - 62 29 2 23 1 '.1 956 272 - - 417 209 168 599 - - 48 89 4 31 1 4 588 269 - - 010 018 125 - 300 281 18 100 3 15 15 4 304 - 853 917 342 247 Maan- ja lumensiirto Maatilakaivurit 22 1 435 22 1 134 22 1 213 Maan- ja lumensiirtolevyt 1 349 9 582 1 411 10 108 1 545 11 518 Lumilingot 1 465 12 688 1 531 14 046 1 732 17 241 Etukuormaimet 1 981 61 647 1 846 60 254 1 704 56 961 Takakuormaimet 17 196 74 497 14 182 Suursäkkinostimet 50 177 58 141 80 415 ltsekulkevat pienkuormaimet - - - 507 26 070 Kurottajakuormaimet - -- - 5 1 590 Kivenkeruukoneet - -- - 18 1 800 Siirto ja kuljetus yhteensä 182 561 201 249 222 265 Maatalouden koneet ja laitteet, erittele- mättömät - -- - .. 7 644 Maatalouden koneet ja laitteet yhteensä 2,25 mrd mk 2,49 mrd mk 2,32 mrd mk Kotimaisten koneiden osuus myynnin ar- vasta 47 % 48 % 51 % Rakennukset ja rakenteet') Elementtikuivurirakenn. ilman koneistoa 136 19 870 181 30 081 324 47 996 Elementtirakenteiset kylmäilmakuivurit 4 88 3 75 - - Puuelementtirakenteiset navetat - - - - 12 2 580 Puuelementtirakenteiset sikalat - - - - - Kivielementtirakenteiset navetat 26 2 990 56 8 730 62 11 470 Kivielementtirakenteiset sikalat 65 11 440 50 7 820 22 5 060 Konehallit 329 23 241 369 33 483 376 22 760 Lietesäiliöt 200 3 600 190 2 476 209 3 250 Lantaritilät, m2 31 372 9 911 30 538 8 611 30 532 8 740 Parsilaitteet lehmille, parsipaikkaa 11 001 10 878 9 706 10 685 10 822 10 457 Nuorkarjalaitteet, aukkoa 11 999 8 450 16 024 14 078 10 500 6 388 Sikalakalusteet, karsinaa 8 959 17 279 8 138 15 884 6 867 10 330 Säilörehusiilot: laakasiilot 10 400 - - 4 104 Väkirehusiilot 420 2 744 450 8 483 528 4 887 Tornisiilot 25 7 500 37 12 300 19 3 510 Pyöreät viljan varastosiilot - - 174 3 828 Rakennukset ja rakenteet yhteensä 118 391 152 706 137 531 Käytetetyt koneet Käytetyt traktorit 9 210 542 821 9 498 641 920 6 023 501 454 Käytetyt puimurit 613 45 714 1 222 94 401 698 69 282 Käytetyt koneet yhteensä 588 535 736 321 570 736 "Tilastossa on vain koneliikkeiden myymät rakennukset ja rakenteet eikä esim, rakennusteollisuuden myymiä. MTT/Vakola 12.4.2000 Maatalous- ja metsäkoneiden myynti vuosina 1997 - 1999 II Metsäkoneet Tiedot perustuvat myyjien, valmistajien ja keskusliikkeiden ilmoituksiin. Myynnin arvot perustuvat arvonlisäverollisiin nettohintoihin. Koneryhmä 1997 1998 1999 Kpl Arvo 1 000 mk Kpl Arvo 1 000 mk Kpl Arvo 1 000 mk Kuormatraktorit: - pyörätraktorit - telatraktorit Kuormatraktorit yhteensä 185* .. 214* .. 202* .. Hakkuukoneet (alustakoneineen myydyt): - harvesterit - muut hakkuukoneet Hakkuukoneet yhteensä 194* .. 195* .. 187* .. Maataloustraktorikäyttöiset ja ilman alustakonetta myydyt: - prosessorit 14 1 427 2 140 - - - harvesterit 229 24 145 434 74 948 295 22 790 - erilliset kaatopäät 9 3 100 55 8 725 - Pienpuuhakkurit: - maataloustraktorikäyttöiset 174 6 315 87 2 922 90 2 891 - palsta- tai välivarastohakkurit 4 3 490 - - 1 20 Pienpuuhakkurit yhteensä 178 9 805 87 2 922 91 2 911 Pyörösahat - - - - - - Vannesahat ja moott.sahakäytt. piensahat - - 88 4 079 44 1 333 Pienpuun kuorimakoneet - - 8 280 155 463 Moottorisahat: - alle 35 cm3 sylinterin iskutilavuus 26 795 32 592 22 075 30 744 14 473 15 985 - 35-50 cm3 sylinterin iskutilavuus 32 157 86 582 46 017 86 371 24 749 51 648 - yli 50 cm3 sylinterin iskutilavuus 6 881 23 675 7 092 18 053 2 521 7 993 Moottorisahat yhteensä 65 833 142 849 75 184 135 168 41 743 75 626 Raivaussahat: - alle 40 cm3 sylinterin iskutilavuus 10 072 26 381 3 613 8 739 4 213 11 535 - 40-50 cm3 sylinterin iskutilavuus 7 110 26 666 9 031 28 178 5 161 18 679 - yli 50 cm3 sylinterin iskutilavuus 1 444 6 229 2 743 9 999 1 495 6 510 Raivaussahat yhteensä 18 626 59 276 15 387 46 916 10 869 36 723 Maataloustraktorikuormaimet: - nostolaitesovitteiset 826 37 326 827 38 165 760 34 843 - kiinteäsovitteiset 81 5 485 52 2 780 61 3 823 - perävaunusovitteiset 93 4 442 63 2 646 72 2 514 Muut kuormaimet - 82 8 200 83 9 130 Erikseen myydyt kuormaimet yhteensä 1 000 47 253 1 024 51 791 976 50 310 Puutavara-autokuormaimet 188 47 000 305 76 876 221 56 733 Maataloustraktorin juontokourat 643 3 887 541 3 342 461 2 898 Maataloustraktorin juontovintturit: - nostolaitesovitteiset 66 379 23 189 42 246 - kiinteät juontovintturit - 3 32 2 21 Juontovintturit yhteensä 66 379 26 221 44 267 Metsäperävaunut: - perävaunut ilman voimansiirtoa 629 12 745 561 11 411 513 11 320 - vetävät perävaunut 41 2 805 72 5 073 61 4 191 Perävaunut yhteensä 629 15 550 633 16 484 574 15 511 Pienjuontokoneet - 13 476 - - Polttopuun pilkkomiskoneet: - ns. pilkekoneet" 664 10 546 702 12 426 604 9 465 - yhdistelmäkoneet21 1 716 18 167 2 042 22 269 1 953 25 820 - halkaisukoneet31 856 2 334 826 2 213 1 163 3 899 Polttopuun pilkkomiskoneet yhteensä 3 236 31 047 3 570 36 908 3 720 39 184 Laikkurit - - 2 30 4 100 Metsänkylvökoneet - 12 480 - Koneiden myynnin arvo yhteensä 386,5 milj. mk 459,7 milj. mk 304,9 milj. mk * Metsätraktoreiden ja hakkuukoneiden rekisteröinnit Ajoneuvohallintokeskuksen tilaston mukaan. 11 Koneet, joissa sama terä katkaisee ja halkaisee rangan. Esim. katkaisusirkkeli-kiilahalkoja, sirkkeli-ruuvihalkoja jne. 31 Kiila-, ruuvi- ym. halkojat. Maatalouden JULKAISULUETTELO tutkimuskeskus 1.5.2000 VAKOLA Vakolantie 55, 03400 VIHTI Puhelin (09) 224 251 Telekopio (09) 224 6210 Vakolan tutkimOsselostukset Study Reports 1/54 Maatalouskoneiden yhteiskäyttötutkimus Suomessa v.1953 On joint use of agricultural machines in Finland 2/60 Liikkumattoman viljan kuivauksesta lämmitetyllä ilmalla (loppuunmyyty) 3/63 Työtapaturmista maatiloilla (loppuunmyyty) 4/64 Polttomoottorin kulumistutkimus aktivoituja männänrenkaita käyttäen 5/66 Maatilojen keskeisestä yhteistoiminnasta eräissä maissa Ofco-operation between farms in some European countries 6/68 Traktorin voimansiirtojärjestelmän kuormittumisesta suoma- laisessa maatilakäytössä (loppuunmyyty) 7/69 Menetelmä maatalouskoneiden kestävyyskokeiden joudut- tamiseksi A method for accelerated testing of farm machinery 8/71 Menetelmä moottorisahan tärinän mittaamiseksi ja tulosten arvostelemiseksi Method of measuring the vibration of chain saws and evalu- ating the results 9/71 Tutkimus metsätraktorin heilumisen mittaus- ja arvostelu- menetelmän kehittämiseksi Experiment for developing a method how to measure and evaluate the rocking of the forest tractor 10/73 Metsätraktorien melu, tärinä ja heilunta Noise, vibration and rocking of the forest tractor 11/74 Chain saw operators opinions of chain saw vibration 12/74 Chain saw vibration and vibration measurements 13/74 Alustava kartoitus metsätöissä traktoria kuljettaneiden hen- kilöiden selkäsairauksista Preliminary survey of the back complaints of men who have driven tractors in forest work 14/75 Tutkimus maataloustraktorin vetovoimasta 15/78 Tutkimus maataloustraktorin tärinästä ja heilunnasta 16/78 Runko-ohjattavien metsäkoneiden stabilisuus 17/78 Kyselytutkimus monitoimikoneiden kuljettajien työn rasitta- vuudesta ja työviihtyvyydestä Survey of the strain and comfort at work of multiprocessor and harvester operators 18/79 Vertailututkimus metsurin työhousujen viiltosuojainten kes- tävyystutkimuksissa käytetyistä tutkimusmenetelmistä Comparison of test methods used for durability testing of leg shields for chain saw users 19/79 Energian tarpeen vähentämisestä ja kotimaisen energian käytöstä viljan kuivauksessa 20f79 Maanmuokkauksen minimointi ja kylvö- ja lannoitusvantai- den soveltuvuus kyntämättömään maahan 21/79 Kotimaiset polttoaineet, niiden käyttöön soveltuvat kattila- tyypit ja kattiloiden koetusmenetelmä 22/80 Puukaasu moottoriajoneuvojen polttoaineena 23/80 Nurmisäilörehun valmistuksen ja käsittelyn tekniikka 24/80 Polttomoottorien varustaminen kotimaisten polttoaineiden käyttöön soveltuviksi 26/81 Traktorin vetokoukun kuorrnitukset ja sijainti Agricultural Tractor Hitch-Hook loading and location 25/82 Itujen vaurioituminen idätetyn perunan koneellisessa istu- tuksessa Sprout damaging in mechanical planting of sprouted pota- to 27/82 Metsätraktorin heilunnan mittausmenetelmän kehittäminen 28/82 Näkyvyys traktorista The visibility from tractors 29/82 Aurasalaojituksen käyttömahdollisuudet Utilization of trenchless drainage 30/83 Olki polttoaineena Straw as fuel 31/83 Energiansäästö viljankuivauksessa Energy saving in grain dtying 32/83 Kotimainen polttoaine viljankuivauksessa 33/83 Energiantuotanto maatilatalouden omista energialähteistä Energy production from own energy sources in agriculture 34/83 Avomaavihannesten lannoitus- ja kastelu kokeita 35/83 Pienpuuhakkurit Small-sized wood chippers 36/83 Lämmönvaihtimet eläinsuojien ilmastoinnissa Heat exchangers in livestock housing ventilation 37/84 Häkäkaasulaitteisto maatalouden polttomoottorikäytössä Producer gas equipment use in intemal combustion en- gines in agriculture 38/84 Traktorin turvakaari Roll-over protection guard for tractors 39/84 Eläinsuojien ilmanvaihdon mitoitus Dimensioning of ventilation in animal houses 40/85 Oljen pelletointi ja pellettien käyttö polttoaineena Straw pelletization and use of pellets as fuel 41/86 Lietelannan kompostointilämmön talteenotto 42/86 Kasviöljyt dieselmoottorin polttoaineena Vegetable oils as diesel engine fuel 43/86 Traktorin polttoaineenkulutukseen vaikuttavia seikkoja Aspects on tractor fuel consumption 4/86 Alipaineilmanvaihto kotieläinsuojissa Fan powered extraction and natural ventilation in animal houses 45/87 Kompostoinnin vaikutus lietelannan laatuun ja käsiteltävyy- teen Effect of composting on sluny quality and handling proper- ties 46/87 Käyttökokemuksia 80-luvulla rakennetuista kalustovajoista, varastokuivureista ja pihatoista 47/87 Lannoitteenlevityksen tasaisuus Fertilizer spreading evenness 48/87 Jauhatuksen tilantarve ja pölyhaittojen vähentäminen Requirement of space in grinding and means to reduce the injurious effects of dust 49/88 Maatalouskoneiden tietokanta Database of agricultural machines 50/88 Lannanpoistolaitteiden toiminta ja kestävyys Function and durability of manure removal equipment 51/88 Pienten pihatoiden ilmanvaihdon erityisvaatimukset Special requirements for the ventilation in small free stalls 52/88 Tuotantorakennusten suunnittelu ja rakentaminen käytän- nössä Planning and building of agricultural buildings in practice 53/89 Hellävarainen perunankorjuu Low damage potato harvesting 54/89 Syyskyntöä korvaavien muokkausmenetelmien vaikutus kevätvehnän satoon 1975-1988 Effects of autumn ploughing and different reduced tillage methods on yield and quality of spring wheat 1975-1988 Pitkäaikaisen aurattoman viljelyn vaikutukset hiesusaven rakenteeseen ja viljavuuteen Effects of longterm reduced tillage on structure and fertility of a silty clay soi! 55 Ei julkaisua 56/89 Kosteiden pintojen kosteudentuotanto navetoissa Humidity production from moist surfaces in cow stables 57/90 Kylmäilmakuivurin mitoitus ja käyttö Dimensioning and use of near-ambient drier 58/90 Leikkuupuimurin kulkukyky vaikeissa olosuhteissa Combine harvester mobility in muddy conditions 59/90 Lietelantajärjestelmien toimivuus Functional performance of liquid manure systems 60/91 Heinän varastokuivaus Drjing hay in bam ckyer 61/92 Viljankuivauksen pölyhaitat Dust problems in grain dtying 62/91 Säilörehun siirto ja käsittely talvella Transport and handling of grass silage in the winter 63/92 Naudanlihan tuotantomenetelmät ja -rakennukset Methods and buildings for beef production 64/93 Kiedotun pyöröpaalisäilörehun valmistustekniikka ja laatu Effect of post-harvest technology upon wrapped round bale silage quality 65/93 Hellävarainen perunan kauppakunnostus Low damage potato grading 66/93 Naudanlihan tuotantomenetelmät ja -rakennukset II Methods and buildings for beef production II 67/93 Betonit ja muovit navetan lattiamateriaaleina Concrete and plastic as floor material in bams 68/94 Lannankäsittelyn taloudellisuuden ja lannan ravinteiden hyväksikäytön parantaminen 69/94 The effect of ground pro file and plough gauge wheel on ploughing work with a mounted plough 70/95 Järeän sahatavaran mekaaniset ominaisuudet Structural properties of large-sized timber 71/97 Järeän sahatavaran käyttö rakennuksissa, rakennejärjes telmät ja liitokset The large-scale timber in construction, structural systems and connections 72/96 Lannan levitys kasvustoon Application of slurty in growing crops Osa 1. Lietelannan sijoituslaitteen rakenteelliset vaatimuk set suomalaisissa olosuhteissa Part 1. Sructural requirements for a slurry injector in Finnish conditions 73/96 Lannan levitys kasvustoon Application of sluny in growing crops Osa 2. Lietelannan levitysmahdollisuudet kasvavaan vil janoraaseen Part 2. Application of sluny in growing cereals 74/96 Kylmäkasvattamoiden kuivikepohjien toimivat vaihtoehdot Functional deep Niers for cold beef bams 75/96 Konetöiden turvallisuuden ja tehokkuuden parantaminen Developing safety and efficiency of work with machinety 76/96 Laboratorioiden työn ja työympäristön kehittäminen Developing work environment and processes in laboratoties 77/97 Pienmoottoreiden päästöt Reduction of exhaust emission from small utility engines 2 3 VAKOLAn tiedotteet 1/68 2/68 Traktorin pyöräketjujen tien pintaa rikkovasta vaikutuksesta Perunan istutus-, hoito-ja nostokoneet 29/79 30/80 Pihattotutkimus 1976-1978 Pyörätraktorit 1980 3/68 Maa- ja metsätalouden työtekniikasta ja sen kehitysnäky- mistä maassamme 31/81 Pyörätraktorit 1981 32/82 Pyörätraktorit 1982 4/68 Kasvinsuojelukoneet 33/82 Kyntö ja kyntöaura 5/69 I Sopimus yhteistoiminnasta maa- ja metsätilojen piiris- sä 34/83 Pyörätraktorit 1983 II Kone- ja työkustannuksista maatilojen keskeisessä työavussa 35/83 Viljankuivausopas III Konepankin toiminta, mallisäännöt ja toimintalomak- keet 36/83 Pohjoismaiset tilasäiliöiden pesulaiteohjeet 1983 Konepankin perustamiskirja ja mallisäännöt 37/85 Astianpesukoneet 6/69 Sadetuslaitteet 38/86 Traktori ja polttoaineen kulutus 7/69 Säilörehun ja heinän korjuukoneet 39/87 Leikkuupuimurin kulkukyky upottavissa oloissa 8/69 Eräitä tietoja Maaningan ja Nuijamaan konepankeista kah- delta ensimmäiseltä toimintavuodelta 1967 ja 1968 40/87 Leikkuupuimureiden teknisiä mittoja 9/69 Ratkaisuja lannankäsittelypulmiin etsitään 41/87 Jauhatustyönjärjestelyjä ja kustannuksia 10/70 Perunan lajittelu- ja harjauskoneista 42/88 Lannanpoistolaitteiden toimivuus ja kestävyys 11/70 Rivilannoitus sekä rivi-ja kylvölannoituskoneet 43/88 Käytännön ohjeita konevaraston hankintaa suunnittele- ville 12/70 Broilereiden kasvatuksen tekniikkaa 44/89 Pohjoismaiset lypsykone- ja laiteohjeet 13/70 Koneellisesta astianpesusta 45/89 Säilörehun korjuu pyöröpaalaimella 14/70 Traktoreita koskevat teknilliset turvallisuusohjeet (Trakto- riohjeet) 45S/89 Rundbalsensilering 15/71 Sadetuksen tilakohtainen suunnittelu 46190 Kevytsora lietesäiliön katteena Kevätviljojen sadetus Käytännön sadetustekniikka kevätviljapelloilla 47/90 Lietelannan kompostointi 16/71 Lypsy, maidon jäähdytys, säilytys ja kuljetus 48/90 Turvallinen ja nopea työkoneiden kytkentä 17/71 Traktorityö ja työterveys 49/91 Betonit ja muovit navetan lattiamateriaaleina 18/71 Maatilamaidon tilasäiliöt 50/91 Pölyn ja roskien talteenotto lämminilmakuivaamossa 19/72 Kuivuriuunien paloluokitustarkastus 51/92 Viherkesannon perustaminen ja hoito 20/72 Kylvö ja kylvökoneet 52/92 Kaasut ja pöly eläinsuojien ilmanvaihdossa 21/73 Eläinsuojien koneellinen ilmanvaihto 53/93 Lannoitteenlevittimien levitystasaisuus 22/73 Kevätkylvöjen jyräys 54/93 Maaseudun koerakentamisen ohjelmointi 23/75 Maan muokkaus ja muokkauskoneet 55/93 Pyöröpaalisäilörehun korjuu, varastointi ja laatu 24/75 Parsinavettatutkimus 1973- 1975 56/93 Maaseuturakentamisen ideakilpailu 25/77 Vesakon koneellinen korjuu 57/93 Syyskylvöjen varmentaminen 26/77 Painepesulaitteista ja niiden käytöstä 58/93 Maatilan ja maatilamatkailun jätehuolto 27/79 Pyörätraktorit 1979 59/93 Maatilamyymälätoiminta vanhassa maatilan pääraken- nuksessa 28/79 Pohjoismaiset lypsykone- ja laiteohjeet 1979 60/93 Tyhjien maatilarakennusten uusi käyttö 76/97 Tilasäiliöorias 61/94 Lietelannan varastointi ja levitys 77/98 Yrttikuivurin suunnittelu ja käyttö 62/94 Tuotantorakennusten alapohjia ja piha-alueiden päällysra- kenteita 78/98 Väkilannoitteen sijoituslaitteet nurmiviljelyssä 79/98 Lietelannan ilmastus 63/94 Turvallinen puunpilkonta 80/00 Lannan aumavarastointi 64/94 ltkupinta-tuloilmalaitteen vaikutus eläinsuojassa 81/00 Pienen pyöreän puun käyttö rakentamisessa I 65/94 Oksainen hake pienpolttimissa - Pyöreän puun lujuus - mänty ja kuusi - Pyöreän puun liitokset 66/94 Pako- ja savukaasujen analysointi 82/00 Pienen pyöreän puun käyttö rakentamisessa II 67/94 Käyttökokemuksia jyräkylvölannoittimista - Suomen rakennuspuuvarat - Rakennuspuun korjuukustannukset 68/94 Käsikäyttöisten liekittimien käyttöominaisuuksia - Rakennuspuun tuotantokustannukset 69/95 Renkaiden vaikutus traktorin vetokykyyn ja maan tiivistymi- seen 83/00 Pienen pyöreän puun käyttö rakentamisessa III - Rakenteet, liitokset, rakennusesimerkit 70/95 Hakkeen kuivaus imuilmalla 84/00 Perunaviljelmän edullisin koko Suomessa - Sään rajoittama viljelytöiden aika 71/95 Klapikattiloiden käyttöominaisuudet - Viljelmien nykytilanne kyselyn perusteella 72/96 EPS-rakeet ja EPS-rouhe sikalan lietesäiliön katteena 73/96 Kevytsaviharkkojen kuivuminen ja lujuus 74/97 Rikkakasvien torjunta viljoista riviväliharauksella 75/97 Öljypellavan leikkuupuinti Vakolan rakennusratkaisuja 1/1994 Kylmä osakuivikepohjainen emolehmäkasvattamo 511997 Havaintoja kylmäpihattojen lannankäsittelystä 2/1995 Rehtijärven keinokosteikko 611997 Kalustohallista toimiva sikala 3/1995 Puurakenteiset ruokinta-aidat ja parrenerottimet 711999 Lypsyasema parsinavetassa 4/1996 Perustamistapojen hintavertailu Koerakennuskohde: kylmäpihatto lypsylehmille ja mulleille 4 Maatalouden Nw tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimus Vakola Vakolantie 55 03400 VIHTI Puhelin (09).224 251, telekopio (09) 224 6210 http://www.mttfimtl