Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 Luonnonvarakeskus 2023 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 Suomalaisten kivennäispeltomaiden vedenpidätysominaisuuksia Mittauksia, pedotransferfunktioita ja maalajikohtaisia arvioita Timo A. Räsänen, Vilma Jokinen, Mika Tähtikarhu ja Jari Hyväluoma Luonnonvarakeskus 2025 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 Suomalaisten kivennäispeltomaiden vedenpidätysominaisuuksia Mittauksia, pedotransferfunktioita ja maalajikohtaisia arvioita Timo A. Räsänen, Vilma Jokinen, Mika Tähtikarhu ja Jari Hyväluoma Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 Viittausohje: Räsänen, T. A., Jokinen, V., Tähtikarhu, M. & Hyväluoma, J., 2025. Suomalaisten kivennäispel- tomaiden vedenpidätysominaisuuksia : Mittauksia, pedotransferfunktioita ja maalajikohtaisia arvioita. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 31 s. Timo A. Räsänen ORCID ID, https://orcid.org/0000-0003-0839-3155 ISBN 978-952-419-061-9 (Verkkojulkaisu) ISSN 2342-7639 (Verkkojulkaisu) URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-419-061-9 Copyright: Luonnonvarakeskus (Luke) Kirjoittajat: Timo A. Räsänen, Vilma Jokinen, Mika Tähtikarhu ja Jari Hyväluoma Julkaisija ja kustantaja: Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki 2025 Julkaisuvuosi: 2025 Kannen kuva: Timo A. Räsänen Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 3 Tiivistelmä Timo A. Räsänen, Vilma Jokinen, Mika Tähtikarhu ja Jari Hyväluoma Luonnonvarakeskus Tietoa peltomaiden vedenpidätysominaisuuksista tarvitaan monissa sovelluksissa, kuten käy- tännön vesienhallinnassa ja matemaattisessa mallinnuksessa. Mittaustietoa vedenpidätysomi- naisuuksista ei kuitenkaan ole aina saatavilla, jolloin näitä ominaisuuksia voidaan arvioida pe- dotransferfunktioiden avulla. Vaikka pedotransferfunktioita on kehitetty Euroopan tasolla, suomalaisille peltomaille ei ole luotu omia, paikalliseen aineistoon perustuvia malleja. Eu- rooppalaisten pedotransferfunktioiden suorituskyky suomalaisiin mittausaineistoihin verrat- tuna on kuitenkin todettu kohtalaisen hyväksi, ja ne tarjoavat käyttökelpoisen työkalun suo- malaisten peltomaiden vedenpidätysominaisuuksien arviointiin. Tämän raportin tavoitteena on esitellä testattuja ja Suomen olosuhteisiin soveltuvia euroop- palaisia pedotransferfunktioita sekä tarjota helposti hyödynnettävää tietoa suomalaisten ki- vennäispeltomaiden pintamaan vedenpidätysominaisuuksista tilanteisiin, joissa maaperän mittaustietoa ei ole saatavilla. Esiteltävät pedotransferfunktiot on testattu sekä eurooppalaisia että suomalaisia mittausaineistoja vasten. Tiedot suomalaisten kivennäispeltomaiden pintamaan vedenpidätysominaisuuksista tuotettiin näillä pedotransferfunktioilla hyödyntäen Suomen peltomaiden kemiallisen tilan seurantatut- kimuksen (VALSE) maaperähavaintoja. Arviot tuotettiin suomalaisen maalajikolmion sekä Maaperä 1:20 000-, Maaperä 1:200 000- ja Maannostietokantakartta-aineistojen maalajeille. Kokonaisuutena raportti tarjoaa kokoelman pedotransferfunktioihin perustuvia arvioita suo- malaisten peltomaiden vedenpidätysominaisuuksista. Asiasanat: Maaperän vedenpidätys, peltomaa, kivennäismaa, pintamaa, pedotransferfunktiot Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 4 Abstract Timo A. Räsänen, Vilma Jokinen, Mika Tähtikarhu and Jari Hyväluoma Natural Resources Institute Finland Information on the water retention characteristics of agricultural soils is needed for various applications, such as practical water management and mathematical modelling. However, measured data on these properties are not always available, in which case they can be esti- mated using pedotransfer functions. While pedotransfer functions have been developed at the European level, no models specifically tailored to Finnish agricultural soils using local data have been created. Nevertheless, the performance of European pedotransfer functions when applied to Finnish measurement datasets has been found to be reasonably good, making them a useful tool for estimating the water retention characteristics of Finnish agricultural soils. The aim of this report is to present European pedotransfer functions that have been tested and found suitable for Finnish conditions, and to provide easily accessible information on the water retention characteristics of the topsoil (plough layer) in Finnish mineral agricultural soils in situations where measurement data are not available. The presented pedotransfer func- tions have been evaluated using both European and Finnish datasets. Estimates of the water retention characteristics of Finnish mineral topsoils were produced us- ing these pedotransfer functions and soil observation data from the national monitoring pro- gramme of the chemical state of agricultural soils in Finland (VALSE). The estimates were gen- erated for soil types defined in the Finnish soil texture triangle, as well as for those used in the Superficial Deposits 1:20,000 and 1:200,000 soil maps, and the Finnish Soil Database. Overall, this report provides a collection of pedotransfer function–based estimates of the wa- ter retention characteristics of Finnish agricultural soils. Key words: Soil water retention, arable lands, mineral soils, surface soil, pedotransfer func- tions Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 5 Sisällys 1. Johdanto .................................................................................................................. 6 2. Maaperän vedenpidätys ......................................................................................... 8 3. Maalajit .................................................................................................................... 9 3.1. Maalajikolmio ............................................................................................................................................................ 9 3.2. Maaperä 1:20 000 .................................................................................................................................................... 9 3.3. Maaperä 1:200 000 ja Maannostietokanta 1:200 000 ............................................................................ 10 4. Pedotransferfunktiot ............................................................................................ 11 4.1. Kyllästymiskosteus, kenttäkapasiteetti ja lakastumisraja ...................................................................... 11 4.2. Van Genuchten-vedenpidätyskäyrän parametrit ..................................................................................... 12 5. Maalajikohtaiset mittaukset ................................................................................ 14 6. Maalajikohtaiset arviot ........................................................................................ 15 6.1. Maalajikolmio ......................................................................................................................................................... 15 6.1.1. Kyllästymiskosteus, kenttäkapasiteetti, ja lakastumisraja .................................................................. 15 6.1.2. Vedenpidätyskäyrät ja niiden parametrit ................................................................................................. 16 6.2. Maaperä 1:20 000 ................................................................................................................................................. 21 6.2.1. Kyllästymiskosteus, kenttäkapasiteetti, ja lakastumisraja .................................................................. 21 6.2.2. Vedenpidätyskäyrät ja niiden parametrit ................................................................................................. 22 6.3. Maaperä 1:200 000 ja Maannostietokanta 1:200 000 ............................................................................ 26 6.3.1. Kyllästymiskosteus, kenttäkapasiteetti, ja lakastumisraja .................................................................. 26 6.3.2. Vedenpidätyskäyrät ja niiden parametrit ................................................................................................. 27 Viitteet .......................................................................................................................... 31 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 6 1. Johdanto Tietoa peltomaiden vedenpidätysominaisuuksista tarvitaan monissa sovelluksissa, kuten käy- tännön vesienhallinnassa ja matemaattisessa mallinnuksessa. Peltojen kuivatus, kastelu ja kui- vuuden hallinta edellyttävät ymmärrystä maalajikohtaisista vedenpidätysominaisuuksista, ja mallien parametrisointi vaatii yksityiskohtaista tietoa. Haasteena on kuitenkin usein se, että näistä ominaisuuksista on saatavilla vain vähän tietoa – erityisesti suomalaisilta peltomailta. Maaperän vedenpidätysominaisuuksien selvittäminen mittaamalla on kallista ja aikaa vievää, eikä riittäviä mittauksia ole usein saatavilla tai mahdollista tehdä. Tällöin vedenpidätysominai- suuksia voidaan arvioida pedotransferfunktioiden (PTF) avulla hyödyntäen yleisemmin saata- villa olevaa maalajitietoa, kuten raekokojakaumaa, orgaanisen aineksen määrää ja kiintoti- heyttä. Euroopan tasolla on kehitetty useita pedotransferfunktioita laajoihin mittausaineistoi- hin perustuen. Tóth ym. (2015) ovat kehittäneet regressioyhtälöihin (euptfv1) perustuvia funk- tioita ja Szabó ym. (2021) koneoppimismalleihin (euptfv2) pohjautuvia malleja, joilla voidaan ennustaa maaperän vedenpidätysominaisuuksia erilaisilla maalajitietoyhdistelmillä. Euroopan laajuisesti tarkasteltuna näiden pedotransferfunktioiden ennustetarkkuus on yleisesti ottaen kohtalaisen hyvä. Suomalaisille peltomaille ei kuitenkaan ole kehitetty omia pedotransferfunktioita, jotka olisi sovitettu suomalaiseen mittausaineistoon. Suomessa tehtyjen testien perusteella eurooppa- laisten pedotransferfunktioiden on todettu tuottavan kohtalaisen hyviä ennusteita vedenpi- dätysominaisuuksista suomalaisilla peltomailla, vaikka ennustetarkkuus on jonkin verran hei- kompi kuin Euroopan tasolla (Jokinen 2024, Jokinen ym. 2025). Hydraulisen johtavuuden osalta eurooppalaiset pedotransferfunktiot epäonnistuivat testauksissa suomalaisia mittausai- neistoja vasten. Eurooppalaiset pedotransferfunktiot tarjoavat kuitenkin tärkeän työkalun suomalaisten peltomaiden vedenpidätysominaisuuksien arvioimiseen. Tämän raportin tavoitteena on esitellä testattuja ja Suomen olosuhteisiin soveltuvia pedo- transferfunktioita sekä tarjota helposti hyödynnettävää tietoa suomalaisten kivennäispelto- maiden pintamaan (muokkauskerroksen) vedenpidätysominaisuuksista tilanteisiin, joissa maaperän mittaustietoa ei ole saatavilla. Raportti keskittyy vedenpidätysominaisuuksien osalta kyllästymiskosteuteen, kenttäkapasiteettiin, lakastumisrajaan sekä van Genuchtenin (1980) vedenpidätyskäyrään ja sen parametreihin. Raportti tarjoaa pedotransferfunktioilla ar- vioitua maalajikohtaista tietoa näistä ominaisuuksista suomalaisen maalajikolmion ja maape- räkarttojen maalajeille. Raportti esittelee aluksi lyhyesti vedenpidätykseen liittyvät keskeiset käsitteet sekä maalajikol- mion ja kivennäispeltomaiden osalta tärkeimmät maaperäkarttojen maalajit. Tämän jälkeen kuvataan Jokisen (2024, 2025) tekemien testien perusteella suomalaisille peltomaille parhai- ten soveltuvat eurooppalaiset pedotransferfunktiot. Seuraavaksi raportti esittelee arvioituja vedenpidätysominaisuuksia suomalaisen maalajikolmion ja maaperäkarttojen maalajeille. Ar- viot perustuvat parhaiten soveltuviin eurooppalaisiin pedotransferfunktioihin sekä Suomen peltomaiden kemiallisen tilan seurantatutkimuksen (VALSE) maaperähavaintoihin (Heikkinen ym. 2021, Soinne ym. 2022). VALSE-havaintojen vedenpidätysominaisuudet arvioitiin pedo- transferfunktioiden avulla, ja tulokset jaoteltiin maalajikolmion ja maaperäkarttojen maalajien mukaisiin luokkiin. Maaperäkarttojen osalta luokittelu tehtiin sen perusteella, minkä maalajin Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 7 alueelle maaperähavainnot sijoittuivat. Mittauksiin perustuvia maalajikohtaisia hydraulisen johtavuuden arvoja on esitetty työssä Jokinen (2024). Kokonaisuutena raportti tarjoaa kokoelman suomalaisille peltomaille soveltuvia pedotransfer- funktioihin perustuvia arvioita vedenpidätysominaisuuksista. Raportissa esitetyt maalajikoh- taiset tiedot löytyvät myös erillisenä liitteenä olevasta taulukkotiedostosta (Taulukkoliite). Ra- portissa esitellyt mittaus- ja maaperäaineistot sekä pedotransferfunktioiden testaukset ja nii- hin liittyvät menetelmät on kuvattu tarkemmin julkaisuissa Jokinen (2024, 2025). Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 8 2. Maaperän vedenpidätys Maaperän vedenpidätyskyky liittyy maaperän huokoskokojakaumaan, ja siihen vaikuttavat erityisesti lajitekoostumus, rakenne ja orgaanisen aineen määrä. Hienojakoiset, hyvän raken- teen omaavat ja runsaasti orgaanista ainesta sisältävät maalajit pidättävät yleensä enemmän vettä kuin karkeammat, heikkorakenteiset ja vähemmän orgaanista ainesta sisältävät maalajit. Peltomailla vedenpidätysominaisuudet vaihtelevat myös ajassa viljely- ja maanmuokkaustoi- menpiteiden seurauksena. Maaperän vedenpidätysominaisuuksia kuvataan vedenpidätyskäyrän avulla. Vedenpidätys- käyrä esittää maaveteen kohdistuvan imun (matriisipotentiaalin) ja maaperän vesipitoisuuden välisen suhteen. Vedenpidätyskäyrät voidaan määrittää laboratoriossa häiriintymättömille sy- linterinäytteille tasapainottamalla aluksi vedellä kyllästetty maanäyte halutuissa imuissa, jol- loin osa näytteen huokosista tyhjenee vedestä, ja mittaamalla kussakin imussa näytteeseen jäävän veden määrä. Maaperän vedenpidätystä kuvataan matemaattisesti van Genuchtenin vedenpidätyskäyrän avulla, joka kuvaa, miten maaperän vesipitoisuus (𝜃) muuttuu suhteessa matriisipotentiaaliin (𝜓). van Genuchtenin (1980) yhtälö on: 𝜃(𝜓) = 𝜃𝑟 + 𝜃𝑠−𝜃𝑟 [1+(𝛼ℎ)𝑛]𝑚 (1) 𝑚 = 1 − 1 𝑛 (2) 𝜃 (𝜓) on maaperän vesipitoisuus (cm³ cm-³) tietyssä matriisipotentiaalissa 𝜓 (hPa tai cm), 𝜃s kyllästetty vesipitoisuus (maksimivesimäärä, jonka maaperä voi pidättää, cm³ cm-³) ja θr on jäännösvesipitoisuus (vesimäärä, joka jää maaperään kuivumisen jälkeen, cm³ cm-³). Muotote- kijät α (hPa-1 tai cm-1), n (-) ja m (-) ovat empiirisiä sovitusparametreja, jotka riippuvat maape- rän huokoisuusominaisuuksista. Peltojen vesienhallinnan ja kasvien viljelyn kannalta kyllästymiskosteus, kenttäkapasiteetti ja lakastumisraja ovat keskeisiä käsitteitä sekä vedenpidätyskäyrän pisteitä. Kyllästymiskosteus kuvaa suurinta mahdollista vesipitoisuutta, jonka maaperä voi pidättää. Kenttäkapasiteetti ku- vaa vesipitoisuutta tilanteessa, jossa ylimääräinen vesi on valunut pois painovoiman vaikutuk- sesta. Lakastumisraja kuvaa pienintä vesipitoisuutta, jonka jälkeen kasvit eivät enää pysty ot- tamaan maaperään sitoutunutta vettä, ja alkavat lakastua. Kyllästymiskosteus määritetään matriisipotentiaalissa 0 hPa. Maatalousmaille kenttäkapasi- teetti määritetään Suomessa useimmiten −100 hPa:n kohdalla, mutta kansainvälisesti käyte- tään myös muita arvoja, kuten esimerkiksi −330 hPa. Lakastumisraja määritetään useimmiten −15 800 hPa:ssa. Kyllästymiskosteuden ja kenttäkapasiteetin vesipitoisuuksien erotusta kutsutaan kuivatetta- vissa olevaksi vedeksi, ja kenttäkapasiteetin ja lakastumisrajan välistä erotusta kasveille käyt- tökelpoiseksi vedeksi eli hyötykapasiteetiksi. Kasveille käyttökelvottomalla vedellä tarkoite- taan maassa lakastumisrajalla olevaa vesipitoisuutta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 9 3. Maalajit 3.1. Maalajikolmio Kivennäispeltomaalajit luokitellaan yleisesti suomalaisen maalajikolmion mukaisesti. Sen maalajiluokat ovat aitosavi (As), hiesusavi (HsS), hiuesavi (HeS), hietasavi (Hs), hiesu (Hs), hiue (He) ja hieta (Ht) (Paasonen-Kivekäs ym. 2016) (Kuva 1). Tässä raportissa hieta on jaettu edelleen karkeaan (KHt) ja hienoon hietaan (HHt), sillä hydraulisten ominaisuuksien näkökulmasta hieta on laaja maalajiluokka, jonka sisällä esiintyy huomattavaa vaihtelua vedenpidätysominaisuuksissa. Kuva 1. Suomessa käytetyn maalajikolmion kivennäismalajit ja niiden määrittely: aitosavi (As), hiesusavi (HsS), hiuesavi (HeS), hietasavi (Hs), hiesu (Hs), hiue (He) ja hieta (Ht) (Kuva: Paaso- nen-Kivekäs ym. 2016). 3.2. Maaperä 1:20 000 Maaperä 1:20 000-aineisto kattaa noin 37 % Suomen pinta-alasta ja noin 69 % maatalous- maasta. Maalajit on luokiteltu RT-luokituksen (rakennustekninen) mukaisesti (GTK, 2015; Haa- visto, 1983). Kivennäispeltomaat sijoittuvat suurelta osin kartta-aineiston savi- (Sa), hiesu- (Hs), hieno hieta- (HHt), karkea hieta- (KHt), hiekka- (Hk), hiekkamoreeni- (HkMr) ja hienoai- nesmoreeni- (HMr) maalajiluokkien alueille (Taulukko 1). On kuitenkin hyvä huomata, että Maaperä 1:20 000-kartta-aineistossa käytetty rakennustek- ninen luokitus ei täysin vastaa maalajikolmion mukaista luokitusta, vaikka samoja maalajiluok- kien nimiä käytetäänkin. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 10 Taulukko 1. Kivennäispeltomaalajien osalta keskeiset Maaperä 1:20 000-aineiston pintamaa- lajit (GTK, 2015) sekä maatalousmaa-ala maalajiluokittain aineiston alueella. Maaperä 1:20 000 pintamaalaji (RT-luokitus) Maatalousmaa-ala (ha) Savi (Sa) 660 262 (42 %*) Hiesu (Hs) 189 875 (12 %*) Hieno hieta (HHt) 140 415 (9 %*) Karkea hieta (KHt) 134 980 (9 %*) Hiekka (Hk) 25 346 (2 %*) Hiekkamoreeni (HkMr) 105 728 (7 %*) Hienoainesmoreeni (HMr) 42 528 (3 %*) *Osuus Maaperä 1:20 000-aineiston alueen maatalousmaa-alasta: 1 566 662 ha (Ruokavirasto) 3.3. Maaperä 1:200 000 ja Maannostietokanta 1:200 000 Maaperä 1:200 000 (maalajit) -aineisto kattaa koko Suomen, ja siinä maalajit on luokiteltu ra- kennusteknisen RT-luokituksen mukaisesti (GTK, 2010; Haavisto, 1983). Kivennäispeltomaat sijoittuvat suurelta osin savi-, hienojakoisten maalajien-, karkearakeisten maalajien- ja sekala- jitteisten maalajien luokkiin (Taulukko 2). Maannostietokanta 1:200 000-aineisto kattaa myös koko Suomen ja kuvaa maannosten esiin- tymistä World Reference Base for Soil Resources (WRB) -luokituksen mukaisesti (IUSS Wor- king Group WRB 2015, Lilja ym. 2017). Maannostietokannan osalta kivennäispeltomaat sijoit- tuvat suurelta osin aineiston Vertic Luvic Stagnosol-, Stagnic Regosol-, Arenic Podzol- ja En- dogleyic Podzol -maannostyyppeihin. Maannostietokannan geometriset maalajikuviotiedot ovat samat kuin Maaperä 1:200 000-aineistossa. RT-luokituksen ja WRB-luokituksen välinen yhteys on esitetty taulukossa 2 ja tarkemmin Maannostietokannan käyttöoppaassa (Lilja ym. 2017). Taulukko 2. Kivennäispeltomaalajien osalta keskeisten Maaperä 1:200 000-aineiston pinta- maalajien (GTK 2010) ja Maannostietokannan maannosten (Lilja ym. 2017) välinen yhteys, sekä maatalousmaa-ala maalaji- ja maannosluokittain. Maaperä 1:200 000 pintamaalaji (RT- luokitus) Maannostietokanta 1:200 000 (WRB- luokitus) Maatalousmaa-ala (ha) Savi (Sa) Vertic Luvic Stagnosol 790 775 (35 %*) Hienojakoiset maalajit (Hy) Stagnic Regosols 448 210 (20 %*) Karkearakeiset maalajit (Ky) Arenic Podzols 213 558 (9 %*) Sekalajitteinen maalaji (Sy) Endogleyic Podzols 369 937 (16 %*) *Osuus koko Suomen maatalousmaa-alasta: 2 281 509 ha (Ruokavirasto) Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 11 4. Pedotransferfunktiot 4.1. Kyllästymiskosteus, kenttäkapasiteetti ja lakastumisraja Suomen olosuhteisiin soveltuvia pedotransferfunktioita vesipitoisuuden arvioimiseen kyllästy- miskosteudessa (0 hPa), kenttäkapasiteetissa (−100/−330 hPa) ja lakastumisrajalla (−15 800 hPa) on esitetty taulukossa 3. Vesipitoisuuden arviointiin kohdissa 0, −330 ja −15 800 hPa on saatavilla helposti sovellettavat, regressioyhtälöihin perustuvat euptfv1-pe- dotransferfunktiot (Tóth ym. 2015). Vesipitoisuudelle −100 hPa:ssa on puolestaan saatavilla random forest -koneoppimismalliin perustuva euptfv2-pedotransferfunktio (Szabó ym. 2021), jota voidaan käyttää verkkoselaimessa tai R-ohjelmointiympäristössä. Taulukko 3. Suomen peltomaille soveltuvia pedotransferfunktioita vesipitoisuuden arvioimi- seen kyllästymiskosteudessa, kenttäkapasiteetissa ja lakastumisrajalla. PTF Kuvaus Tarvittavat lähtötiedot Pedotransferfunktio* Lähde euptfv1 PTF5 Arvioi vesipitoi- suutta kyllästymis- kosteudessa (θS, 0 hPa) Tekstuuri, or- gaaninen hiili, tilavuuspaino, näytesyvyys θS = 0.6819 - 0.06480 * (1/(OC+1)) - 0.11900 * BD2 - 0.02668 * T/S + 0.001489 * Cl + 0.0008031 * Si + 0.02321 * (1/(OC+1)) * BD2 + 0.01908 * BD2 * T/S - 0.0011090 * Cl * T/S - 0.00002315 * Si * Cl - 0.0001197 * Si * BD2 - 0.0001068 * Cl * BD2 Tóth ym. (2015) euptfv2 FC2 PTF01 Arvioi vesipitoi- suutta kenttäkapa- siteetissa (θFC, -100 hPa) Tekstuuri, näy- tesyvyys Random forest- koneoppimismalli. Pedotransferfunktioi- den käyttö R-ohjelmistoympäristössä: https://git- hub.com/brigittaszabo/euptfv2. Pedotransferfunktioiden käyttö verkkoselaimessa: https://ptfinterface.ris- sac.hu/app_direct/ptf/ Szabó ym. (2021) euptfv1 PTF9 Arvioi vesipitoi- suutta kenttäkapa- siteetissa (θFC, -330 hPa) Tekstuuri, or- gaaninen hiili θFC = 0.2449 - 0.1887 * (1/(OC+1)) + 0.004527 * Cl + 0.001535 * Si + 0.001442 * Si * (1/(OC+1)) - 0.00005110 * Si * Cl + 0.0008676 * Cl * (1/(OC+1)) Tóth ym. (2015) euptfv1 PTF12 Arvioi vesipitoi- suutta lakastumis- rajalla (θWP, 15 800 hPa) Tekstuuri, or- gaaninen hiili θWP = 0.09878 + 0.002127* Cl - 0.0008366 * Si - 0.07670 *(1/(OC+1)) + 0.00003853 * Si * Cl + 0.002330 * Cl * (1/(OC+1)) + 0.0009498 * Si * (1/(OC+1)) Tóth ym. (2015) *Yhtälöiden muuttujien selitteet: θS=kyllästymiskosteus [cm³ cm-³]; θFC=kenttäkapasiteetti [cm³ cm-³]; θWP=lakastu- misraja [cm³ cm-³]; OC=orgaaninen hiili [%] (organic carbon); BD=tilavuuspaino [g cm-3] (bulk density); T/S= pinta- maa (näyte 0-30 cm kerroksesta ja näytteen yläpinta 0-5 cm syvyydellä, topsoil, T/S=1; ) / pohjamaa (subsoil, T/S=0); Cl=saveksen osuus [%] (clay, 0-2 μm); Si= siltin osuus [%] (silt, 2-50 μm) Suomalaisiin mittausaineistoihin perustuvien tarkastelujen perusteella taulukossa 3 esitetyt pedotransferfunktiot toimivat kohtalaisesti, lukuun ottamatta kyllästyneen maan vesipitoisuu- den ennustamista, jossa selityskerroin (R²) on erittäin matala (Taulukko 4). Kyllästyneen maan vesipitoisuuden ennusteissa neliöllinen keskivirhe (root mean square error, RMSE) ja keski- virhe ovat kuitenkin pienet. Kokonaisuudessaan pedotransferfunktioiden suorituskyky Suo- messa on R²- ja RMSE-arvojen perusteella samaa luokkaa tai hieman heikompi kuin euroop- palaisiin mittausaineistoihin perustuvissa testeissä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 12 Taulukko 4. Suomen peltomaille vesipitoisuuden arvioimiseen kyllästymiskosteudessa, kent- täkapasiteetissa ja lakastumisrajalla soveltuvien pedotransferfunktioiden suorituskyky suoma- laisia mittausaineistoja vasten (Jokinen 2024, Jokinen ym. 2025). Pedotransferfunktio Matriisipotentiaali (hPa) R2 (-) RMSE (cm3/cm3) Keskivirhe (cm3/cm3) euptfv1 PTF5 0 0.09 0.04 <0.01 euptfv2 FC2 PTF01 -100 0.74 0.04 0.06 euptfv1 PTF9 -330 0.47 0.06 0.02 euptfv1 PTF12 -15800 0.63 0.07 -0.03 4.2. Van Genuchten-vedenpidätyskäyrän parametrit Taulukko 5 on esitetty kolme suositusta Suomen olosuhteisiin soveltuvista pedotransferfunk- tioista van Genuchtenin vedenpidätyskäyrän parametrien arviointiin. Ensimmäinen on hel- posti sovellettava regressioyhtälöön perustuva (Tóth ym. 2015). Kaksi jälkimmäistä ovat ran- dom forest-koneoppimismalliin perustuvia pedotransferfunktioita (Szabó ym. 2021), joita voi- daan käyttää verkkoselaimessa tai R-ohjelmointiympäristössä. Taulukko 5. Suomen peltomaille soveltuvia pedotransferfunktioita van Genuchtenin vedenpi- dätyskäyrän parametrien arviointiin. PTF Kuvaus Tarvittavat lähtötiedot Pedotransferfunktio* Lähde euptfv1 PTF20 Arvioi van Genuchten:n vedenpidätys- käyrän para- metrejä Tekstuuri, or- gaaninen hiili, pH, kationin- vaihtokapasi- teetti Sääntö 1: Jos Sa >= 2.00 θr = 0.041 Sääntö 2: Jos Sa < 2.00 θr = 0.179 θs = 0.5056 - 0.1437 * (1/(OC+1)) + 0.0004152 * Si log10(α) = -1.3050 - 0.0006123 * Si - 0.009810 * Cl + 0.07611 * (1/(OC+1)) - 0.0004508 * Si * Cl + 0.03472 * Cl * (1/(OC+1)) - 0.01226 * Si * (1/(OC+1)) log10(n-1) = 0.01516 - 0.005775 * (1/(OC+1)) - 0.24885 * log10(CEC) - 0.01918 * Cl - 0.0005052 * Si - 0.007544 * pH2 - 0.02159 * Cl * (1/(OC+1)) + 0.01556 * Cl * log10(CEC) + 0.01477 * (1/(OC+1)) * pH2 + 0.0001121 * Si * Cl - 0.33198 * (1/(OC+1)) * log10(CEC) Tóth ym. (2015) euptfv2 PTF10 Arvioi van Genuchten:n vedenpidätys- käyrän para- metrejä Tekstuuri, näytteenot- tosyvyys, or- gaaninen hiili, kationinvaih- tokapasiteetti Random forest- koneoppimismalli. Pedotransferfunktioiden käyttö R- ohjelmistoympäristössä: https://github.com/brigittaszabo/euptfv2. Pedotransferfunktioiden käyttö verkkoselaimessa: https://ptfinter- face.rissac.hu/app_direct/ptf/ Szabó ym. (2021) euptfv2 PTF01 Arvioi van Genuchten:n vedenpidätys- käyrän para- metrejä Tekstuuri, näytteenot- tosyvyys *Yhtälöiden muuttujien selitteet: θr= jäännösvesipitoisuus (cm³ cm-³); θs = kyllästetty vesipitoisuus (cm³ cm-³); Sa=hiekan osuus [%] (sand, 50-2000 μm); OC=orgaaninen hiili [%] (organic carbon); Si= siltin osuus [%]; α=empii- rinen parametri [hPa-1 tai cm-1]; n= empiirinen parametri [-]; (silt, 2-50 μm); CEC=kationin vaihtokapasiteetti [meq 100g-1] (cation exchange capacity); Cl=saveksen osuus [%] (clay, 0-2 μm); pH= pH. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 13 Suomalaisiin mittausaineistoihin perustuvien tarkastelujen perusteella pedotransferfunktiot toimivat eri tavoin eri maalajeilla (Taulukko 6). Savimailla (As, HsS, HeS, HtS) parhaiten toimii random forest -koneoppimismalliin perustuva euptfv2 PTF01 (Szabó ym. 2021). Keskikarkeilla mailla (Hs, He, HHt) parhaiten toimii koneoppimismalliin perustuva euptfv2 PTF10 (Szabó ym. 2021). Karkeammilla mailla (KHt) parhaiten toimii regressioyhtälöön perustuva euptfv1 PTF20 (Tóth ym. 2015). Ennusteissa kullekin maalajille käytettiin sitä pedotransferfunktiota, jonka suorituskyky kyseiselle maalajille oli paras. Kokonaisuudessaan eurooppalaisten pedotransferfunktioiden suorituskyky suomalaisia mit- tausaineistoja vasten on samaa luokkaa tai hieman heikompi kuin eurooppalaisiin mittausai- neistoihin perustuvissa testeissä. Taulukko 6. Suomen peltomaille van Genuchtenin vedenpidätyskäyrän parametrien arviointiin soveltuvien pedotransferfunktioiden suorituskyky suomalaisia mittausaineistoja vasten (Joki- nen 2024, Jokinen ym. 2025). Maalajikolmion maalaji Pedotransferfunktio R2 (-) RMSE (cm3/cm3) As, HsS, HeS, HtS euptfv2 PTF01 0.59 0.06 euptfv2 PTF10 0.43 0.07 euptfv1 PTF20 0.37 0.08 Hs, He, HHt euptfv2 PTF10 0.90 0.05 euptfv1 PTF20 0.89 0.05 euptfv2 PTF01 0.86 0.06 KHt euptfv1 PTF20 0.77 0.08 euptfv2 PTF10 0.73 0.09 euptfv2 PTF01 0.52 0.11 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 14 5. Maalajikohtaiset mittaukset Maalajikolmion maalajikohtaisia, pääosin pintamaan mitattuja vedenpidätysominaisuuksia on esitetty taulukossa 7. Mittaustiedot on koottu Luonnonvarakeskuksen ja Salaojayhdistyksen eri hankkeiden aineistoista, jotka kattavat 19 peltokohdetta. Taulukko 7. Peltojen pääosin pintamaasta (muokkauskerros) mitattuja vedenpidätysominai- suuksia yhdeksästätoista peltokohteesta (Luonnonvarakeskus ja Salaojayhdistys ry.). Maa- laji Matriisi- potentiaali (hPa) Näytteiden määrä (kpl) Keskiarvo (cm³/cm³) Mediaani (cm³/cm³) 2,5. persentiili (cm³/cm³) 97,5. persentiili (cm³/cm³) Pienin (cm³/cm³) Suurin (cm³/cm³) AS -10 69 0,51 0,5 0,43 0,58 0,42 0,61 -100 137 0,49 0,49 0,41 0,56 0,39 0,6 -300 89 0,48 0,48 0,42 0,53 0,39 0,54 -16 000 183 0,29 0,3 0,15 0,42 0,14 0,43 HsS -10 2 0,45 0,45 0,45 0,46 0,45 0,46 -100 24 0,45 0,45 0,41 0,48 0,41 0,48 -300 18 0,44 0,44 0,41 0,46 0,41 0,47 -16 000 24 0,17 0,14 0,12 0,28 0,11 0,29 HeS -10 150 0,44 0,44 0,39 0,48 0,36 0,49 -100 158 0,4 0,4 0,34 0,45 0,33 0,49 -300 129 0,38 0,38 0,32 0,43 0,31 0,46 -16 000 52 0,19 0,22 0,08 0,3 0,08 0,31 HtS -10 47 0,48 0,46 0,4 0,56 0,39 0,58 -100 49 0,44 0,44 0,37 0,54 0,33 0,56 -300 46 0,45 0,46 0,39 0,51 0,35 0,52 -16 000 95 0,28 0,29 0,21 0,41 0,19 0,42 Hs -10 - - - - - - - -100 - - - - - - - -300 - - - - - - - -16 000 - - - - - - - He -10 36 0,42 0,41 0,35 0,47 0,34 0,5 -100 32 0,36 0,36 0,33 0,39 0,32 0,39 -300 32 0,32 0,32 0,29 0,36 0,29 0,36 -16 000 36 0,08 0,06 0,05 0,23 0,05 0,23 Ht -10 111 0,45 0,45 0,39 0,5 0,38 0,53 -100 206 0,32 0,34 0,22 0,4 0,2 0,4 -300 282 0,31 0,31 0,17 0,43 0,16 0,45 -16 000 279 0,07 0,04 0,02 0,19 0,01 0,22 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 15 6. Maalajikohtaiset arviot 6.1. Maalajikolmio 6.1.1. Kyllästymiskosteus, kenttäkapasiteetti, ja lakastumisraja Maalajikolmion maalajeille pedotransferfunktioilla arvioidut keskimääräiset vesipitoisuudet kyllästymiskosteudessa, kenttäkapasiteetissa ja lakastumisrajalla sekä näiden vaihteluvälit on esitetty taulukossa 8. Maalajeille arvioidut kuivatettavissa oleva vesi, kasveille käyttökelpoinen vesi ja kasveille käyttökelvoton vesi on esitetty kuvassa 2. Taulukko 8. Maalajikolmion maalajeille arvioidut pintamaan (0‒15 cm) kyllästymiskosteus (0 hPa), kenttäkapasiteetti (-100 hPa), ja lakastumisraja (-15 800 hPa), sekä näiden vaihteluvälit (euptfv1 PTF05, euptfv2 FC PTF01, ja euptfv1 PTF12). Maalaji VALSE- havainnot (kpl) Matriisi- potentiaali (hPa) Keskiarvo (cm3/cm3) 25. persentiili (cm3/cm3) 75. persentiili (cm3/cm3) Pienin (cm3/cm3) Suurin (cm3/cm3) AS 19 0 0.51 0.49 0.53 0.48 0.60 -100 0.46 0.46 0.47 0.44 0.48 -15 800 0.30 0.29 0.31 0.28 0.32 HsS 37 0 0.54 0.50 0.58 0.45 0.64 -100 0.40 0.38 0.42 0.37 0.46 -15 800 0.25 0.22 0.27 0.20 0.30 HeS 47 0 0.52 0.48 0.55 0.43 0.61 -100 0.39 0.38 0.40 0.35 0.43 -15 800 0.22 0.20 0.24 0.19 0.27 HtS 5 0 0.49 0.48 0.50 0.43 0.56 -100 0.37 0.35 0.35 0.34 0.46 -15 800 0.20 0.19 0.19 0.18 0.28 Hs 27 0 0.53 0.51 0.57 0.46 0.60 -100 0.38 0.37 0.39 0.35 0.41 -15 800 0.14 0.13 0.17 0.08 0.19 He 55 0 0.52 0.48 0.55 0.42 0.64 -100 0.38 0.37 0.39 0.34 0.41 -15 800 0.15 0.12 0.17 0.10 0.19 HHt 96 0 0.56 0.51 0.60 0.42 0.66 -100 0.37 0.36 0.38 0.35 0.42 -15 800 0.09 0.07 0.10 0.05 0.18 KHt 218 0 0.52 0.49 0.57 0.41 0.65 -100 0.31 0.29 0.36 0.08 0.37 -15 800 0.08 0.07 0.08 0.06 0.18 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 16 Kuva 2. Maalajikolmion maalajeille arvioidut pintamaan (0‒15 cm) kuivatettavissa oleva vesi, kasveille käyttökelpoinen vesi ja kasveille käyttökelvoton vesi (euptfv1 PTF05, euptfv2 FC PTF01 ja euptfv1 PTF12). 6.1.2. Vedenpidätyskäyrät ja niiden parametrit Maalajikolmion maalajeille pedotransferfunktioilla arvioidut keskimääräiset van Genuchtenin vedenpidätyskäyrät on esitetty kuvassa 3. Kunkin maalajin keskimääräiset sekä 19 satunnaisen maalajihavainnon van Genuchtenin vedenpidätyskäyrän parametrit on esitetty taulukoissa 9‒16. Kuva 3. Maalajikolmion maalajeille arvioituja pintamaan (0–15 cm) keskimääräisiä van Genuch- tenin vedenpidätyskäyriä. Käytetyt pedotransferfunktiot: euptfv2 PTF01 (As, HsS, HeS, HtS), euptfv2 PTF10 (Hs, He, HHt), ja euptfv1 PTF20 (KHt). Kenttäkapasiteetin matriisipotentiaali on - 100 hPa (alempi katkoviiva) ja lakastumisrajan -15 800 hPa (ylempi katkoviiva). Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 17 Taulukko 9. Maalajikolmion aitosavelle (As) arvioitujen pintamaan (0‒15 cm) van Genuchten- vedenpidätyskäyrien parametrien keskiarvo (ka; rivi=1) ja arvoja satunnaisesti valituille VALSE- havainnoille (rivit 2‒20) (euptfv2 PTF01). As θs (cm3/cm3) θr (cm3/cm3) α (cm1) n (-) m (-) 1 (ka) 0.5133 0.0667 0.0119 1.1982 0.1632 2 0.4957 0.0324 0.0027 1.2827 0.2204 3 0.5159 0.0495 0.0183 1.1423 0.1246 4 0.4983 0.0490 0.0104 1.2323 0.1885 5 0.5067 0.0966 0.0070 1.1701 0.1454 6 0.5196 0.0518 0.0213 1.1602 0.1381 7 0.5106 0.0570 0.0148 1.1466 0.1278 8 0.5246 0.0728 0.0226 1.1621 0.1395 9 0.5192 0.0651 0.0059 1.1632 0.1403 10 0.5216 0.0582 0.0185 1.1580 0.1365 11 0.5114 0.0506 0.0025 1.2927 0.2264 12 0.5012 0.1042 0.0048 1.2680 0.2113 13 0.5089 0.0593 0.0125 1.1490 0.1297 14 0.5070 0.1001 0.0117 1.1676 0.1436 15 0.5191 0.0892 0.0128 1.1725 0.1471 16 0.5117 0.0532 0.0026 1.2963 0.2286 17 0.5112 0.0634 0.0198 1.1542 0.1336 18 0.5358 0.0965 0.0035 1.3466 0.2574 19 0.5136 0.0523 0.0125 1.1467 0.1279 20 0.5212 0.0665 0.0209 1.1547 0.1340 Taulukko 10. Maalajikolmion hiesusavelle (HsS) arvioitujen pintamaan (0‒15 cm) van Genuch- ten-vedenpidätyskäyrien parametrien keskiarvo (ka; rivi 1) ja arvoja satunnaisesti valituille VALSE-havainnoille (rivit 2‒20) (euptfv2 PTF01). HsS θs (cm3/cm3) θr (cm3/cm3) α (cm1) n (-) m (-) 1 (ka) 0.4469 0.0452 0.0052 1.3373 0.2413 2 0.4319 0.0289 0.0108 1.1876 0.1580 3 0.4940 0.0610 0.0016 1.4376 0.3044 4 0.4681 0.0509 0.0015 1.5029 0.3346 5 0.4202 0.0874 0.0026 1.5239 0.3438 6 0.4496 0.0286 0.0110 1.1842 0.1555 7 0.4474 0.0188 0.0134 1.1830 0.1547 8 0.4305 0.0823 0.0008 1.6225 0.3837 9 0.4233 0.0864 0.0028 1.8394 0.4564 10 0.4779 0.0556 0.0019 1.5249 0.3442 11 0.4582 0.0680 0.0023 1.3644 0.2671 12 0.4363 0.0390 0.0016 1.3987 0.2850 13 0.4995 0.0972 0.0034 1.2531 0.2019 14 0.4413 0.0267 0.0048 1.2048 0.1700 15 0.4235 0.0921 0.0027 1.8016 0.4449 16 0.4309 0.0314 0.0082 1.2229 0.1823 17 0.4505 0.0357 0.0017 1.4876 0.3278 18 0.4208 0.0410 0.0047 1.2794 0.2184 19 0.4797 0.0542 0.0016 1.3771 0.2739 20 0.4819 0.0482 0.0014 1.4212 0.2964 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 18 Taulukko 11. Maalajikolmion hiuesavelle (HeS) arvioitujen pintamaan (0‒15 cm) van Genuch- ten-vedenpidätyskäyrien parametrien keskiarvo (ka; rivi 1) ja arvoja satunnaisesti valituille VALSE-havainnoille (rivit 2‒20) (euptfv2 PTF01). HeS θs (cm3/cm3) θr (cm3/cm3) α (cm1) n (-) m (-) 1 (ka) 0.4422 0.0304 0.0189 1.1809 0.1516 2 0.4541 0.0366 0.0091 1.1642 0.1410 3 0.4546 0.0355 0.0031 1.2348 0.1902 4 0.4463 0.0394 0.0320 1.1434 0.1254 5 0.4481 0.0515 0.0415 1.1510 0.1312 6 0.4313 0.0238 0.0138 1.1729 0.1474 7 0.4288 0.0265 0.0187 1.1736 0.1479 8 0.4391 0.0205 0.0124 1.1967 0.1644 9 0.4327 0.0489 0.0193 1.2159 0.1776 10 0.4437 0.0310 0.0107 1.1778 0.1510 11 0.4389 0.0336 0.0020 1.2716 0.2136 12 0.4352 0.0250 0.0185 1.1538 0.1333 13 0.4388 0.0219 0.0151 1.1716 0.1465 14 0.4361 0.0207 0.0193 1.1629 0.1401 15 0.4619 0.0227 0.0246 1.1299 0.1150 16 0.4297 0.0268 0.0216 1.2022 0.1682 17 0.4547 0.0241 0.0162 1.1363 0.1199 18 0.4555 0.0251 0.0360 1.1406 0.1232 19 0.4168 0.0289 0.0515 1.1389 0.1219 20 0.4347 0.0364 0.0218 1.1790 0.1518 Taulukko 12. Maalajikolmion hietasavelle (HtS) arvioitujen pintamaan (0‒15 cm) van Genuch- ten-vedenpidätyskäyrien parametrien keskiarvo (ka; rivi 1) ja arvoja VALSE-havainnoille (rivit 2‒ 20) (euptfv2 PTF01). HtS θs (cm3/cm3) θr (cm3/cm3) α (cm1) n (-) m (-) 1 (ka) 0.4387 0.0421 0.0439 1.1465 0.1278 2 0.5210 0.0480 0.0161 1.1491 0.1297 3 0.4224 0.0383 0.0403 1.1592 0.1373 4 0.4144 0.0281 0.0596 1.1284 0.1138 5 0.4206 0.0491 0.0574 1.1477 0.1287 6 0.4149 0.0469 0.0459 1.1484 0.1292 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 19 Taulukko 13. Maalajikolmion hiesulle (Hs) arvioitujen pintamaan (0‒15 cm) van Genuchten- vedenpidätyskäyrien parametrien keskiarvo (ka; rivi 1) ja arvoja satunnaisesti valituille VALSE- havainnoille (rivit 2‒20) (euptfv2 PTF10). Hs θs (cm3/cm3) θr (cm3/cm3) α (cm1) n (-) m (-) 1 (ka) 0.4436 0.0302 0.0040 1.3367 0.2506 2 0.4710 0.0180 0.0052 1.3067 0.2347 3 0.4144 0.0314 0.0057 1.3348 0.2508 4 0.4551 0.0276 0.0014 1.3494 0.2589 5 0.4418 0.0346 0.0048 1.3191 0.2419 6 0.4127 0.0380 0.0059 1.3274 0.2466 7 0.4514 0.0280 0.0037 1.3336 0.2501 8 0.4755 0.0208 0.0027 1.3077 0.2353 9 0.4795 0.0329 0.0013 1.4652 0.3175 10 0.4275 0.0243 0.0035 1.3164 0.2404 11 0.4583 0.0283 0.0044 1.3591 0.2642 12 0.4407 0.0303 0.0058 1.2816 0.2197 13 0.4379 0.0320 0.0030 1.3143 0.2391 14 0.4518 0.0167 0.0071 1.2656 0.2098 15 0.4606 0.0231 0.0050 1.3114 0.2375 16 0.4004 0.0351 0.0033 1.3373 0.2522 17 0.4189 0.0408 0.0031 1.3452 0.2566 18 0.4547 0.0473 0.0047 1.3244 0.2450 19 0.4467 0.0108 0.0067 1.2493 0.1995 20 0.4225 0.0489 0.0041 1.3154 0.2397 Taulukko 14. Maalajikolmion hiueelle (He) arvioitujen pintamaan (0‒15 cm) van Genuchten- vedenpidätyskäyrien parametrien keskiarvo (ka; rivi 1) ja arvoja satunnaisesti valituille VALSE- havainnoille (rivit 2‒20) (euptfv2 PTF10). He θs (cm3/cm3) θr (cm3/cm3) α (cm1) n (-) m (-) 1 (ka) 0.4433 0.0253 0.0110 1.2827 0.2190 2 0.4107 0.0205 0.0054 1.3124 0.2380 3 0.4424 0.0568 0.0046 1.3174 0.2409 4 0.4198 0.0309 0.0013 1.3386 0.2529 5 0.4194 0.0281 0.0306 1.2110 0.1743 6 0.4365 0.0173 0.0487 1.1960 0.1638 7 0.4744 0.0159 0.0176 1.2570 0.2044 8 0.4230 0.0110 0.0274 1.2110 0.1742 9 0.4241 0.0075 0.0170 1.1974 0.1648 10 0.4735 0.0413 0.0127 1.2803 0.2189 11 0.4118 0.0472 0.0049 1.3132 0.2385 12 0.4489 0.0074 0.0126 1.2484 0.1990 13 0.4501 0.0243 0.0032 1.3452 0.2566 14 0.4560 0.0184 0.0023 1.3229 0.2441 15 0.4388 0.0066 0.0201 1.1981 0.1653 16 0.5092 0.0289 0.0014 1.3653 0.2675 17 0.4787 0.0317 0.0071 1.3029 0.2325 18 0.4244 0.0149 0.0181 1.2070 0.1715 19 0.4609 0.0387 0.0052 1.3120 0.2378 20 0.4374 0.0082 0.0194 1.1944 0.1627 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 20 Taulukko 15. Maalajikolmion hienolle hiedalle (HHt) arvioitujen pintamaan (0‒15 cm) van Genuchten-vedenpidätyskäyrien parametrien keskiarvo (ka; rivi 1) ja arvoja satunnaisesti vali- tuille VALSE-havainnoille (rivit 2‒20) (euptfv2 PTF10). HHt θs (cm3/cm3) θr (cm3/cm3) α (cm1) n (-) m (-) 1 (ka) 0.4641 0.0327 0.0228 1.2771 0.2139 2 0.5053 0.0279 0.0097 1.2397 0.1934 3 0.4682 0.0266 0.0399 1.2336 0.1894 4 0.4802 0.0146 0.0024 1.3239 0.2447 5 0.4305 0.0220 0.0053 1.3650 0.2674 6 0.4613 0.0356 0.0269 1.2515 0.2010 7 0.4644 0.0316 0.0326 1.2096 0.1733 8 0.4926 0.0626 0.0393 1.1897 0.1594 9 0.4891 0.0845 0.0249 1.3936 0.2824 10 0.4820 0.0557 0.0070 1.3224 0.2438 11 0.4961 0.0772 0.0761 1.1723 0.1470 12 0.4139 0.0175 0.0052 1.2735 0.2148 13 0.4853 0.0183 0.0054 1.2971 0.2290 14 0.4527 0.0340 0.0136 1.2748 0.2156 15 0.4756 0.0324 0.0026 1.3210 0.2430 16 0.4605 0.0123 0.0270 1.2127 0.1754 17 0.4197 0.0097 0.0140 1.2477 0.1985 18 0.4787 0.0344 0.0013 1.5125 0.3388 19 0.4810 0.0618 0.0034 1.3216 0.2433 20 0.4655 0.0461 0.0079 1.2813 0.2196 Taulukko 16. Maalajikolmion karkealle hiedalle (KHt) arvioitujen pintamaan (0‒15 cm) van Genuchten-vedenpidätyskäyrien parametrien keskiarvo (ka; rivi 1) ja arvoja satunnaisesti vali- tuille VALSE-havainnoille (rivit 2‒20) (euptfv1 PTF20). KHt θs (cm3/cm3) θr (cm3/cm3) α (cm1) n (-) m (-) 1 (ka) 0.4811 0.0410 0.0355 1.4063 0.2887 2 0.4799 0.0410 0.0358 1.3561 0.2626 3 0.4689 0.0410 0.0438 1.4374 0.3043 4 0.4829 0.0410 0.0346 1.4072 0.2894 5 0.4495 0.0410 0.0489 1.3874 0.2792 6 0.4727 0.0410 0.0159 1.3123 0.2380 7 0.4733 0.0410 0.0429 1.4182 0.2949 8 0.4704 0.0410 0.0319 1.3714 0.2708 9 0.4781 0.0410 0.0361 1.4129 0.2923 10 0.4752 0.0410 0.0203 1.3054 0.2340 11 0.5035 0.0410 0.0345 1.4051 0.2883 12 0.4798 0.0410 0.0367 1.4141 0.2929 13 0.4894 0.0410 0.0136 1.3612 0.2653 14 0.4815 0.0410 0.0351 1.4073 0.2894 15 0.4940 0.0410 0.0378 1.4118 0.2917 16 0.4891 0.0410 0.0383 1.3951 0.2832 17 0.5027 0.0410 0.0228 1.4066 0.2891 18 0.5045 0.0410 0.0370 1.3992 0.2853 19 0.5045 0.0410 0.0344 1.4032 0.2873 20 0.4729 0.0410 0.0319 1.4032 0.2873 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 21 6.2. Maaperä 1:20 000 6.2.1. Kyllästymiskosteus, kenttäkapasiteetti, ja lakastumisraja Maaperä 1:20 000-kartta-aineiston maalajeille arvioidut keskimääräiset vesipitoisuudet kylläs- tymiskosteudessa, kenttäkapasiteetissa ja lakastumisrajalla sekä näiden vaihteluvälit on esi- tetty taulukossa 17. Kuvassa 4 on esitetty myös maalajeille arvioitu kuivatettavissa oleva vesi, kasveille käyttökelpoinen vesi ja kasveille käyttökelvoton vesi. Arvioita tarkasteltaessa on hyvä huomioida, että hiekka- ja hiekkamoreenimaiden alueille osuvat VALSE-havainnot määrittyvät maalajikolmion perusteella pääosin karkeaksi hiedaksi. Taulukko 17. Maaperä 1:20 000-aineiston maalajeille arvioidut pintamaan (0‒15 cm) kyllästy- miskosteus (0 hPa), kenttäkapasiteetti (-100 hPa), ja lakastumisraja (-15 800 hPa), sekä näiden vaihteluvälit (euptfv1 PTF05, euptfv2 FC PTF01, ja euptfv1 PTF12). Maalaji VALSE- havainnot (kpl) Matriisi-po- tentiaali (hPa) Keskiarvo (cm3/cm3) 25. persentiili (cm3/cm3) 75. persentiili (cm3/cm3) Pienin (cm3/cm3) Suurin (cm3/cm3) Savi (Sa) 95 0 0.51 0.48 0.53 0.43 0.66 -100 0.39 0.37 0.42 0.16 0.48 -15 800 0.21 0.18 0.27 0.08 0.32 Hiesu (Hs) 35 0 0.52 0.49 0.54 0.43 0.63 -100 0.38 0.37 0.39 0.35 0.43 -15 800 0.14 0.10 0.17 0.07 0.27 Hieno hieta (HHt) 32 0 0.53 0.49 0.56 0.43 0.63 -100 0.36 0.36 0.38 0.23 0.41 -15 800 0.11 0.08 0.12 0.06 0.19 Karkea hieta (KHt) 41 0 0.53 0.49 0.56 0.44 0.64 -100 0.32 0.28 0.36 0.17 0.39 -15 800 0.09 0.07 0.09 0.06 0.19 Hiekka (Hk) 13 0 0.48 0.46 0.50 0.43 0.58 -100 0.28 0.19 0.36 0.08 0.40 -15 800 0.08 0.07 0.09 0.07 0.12 Hiekka- moreeni (HkMr) 52 0 0.55 0.52 0.59 0.43 0.62 -100 0.34 0.32 0.36 0.19 0.39 -15 800 0.09 0.07 0.09 0.06 0.24 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 22 Kuva 4. Maaperä 1:20 000-kartta-aineiston maalajeille arvioidut pintamaan (0‒15 cm) kuiva- tettavissa oleva vesi, kasveille käyttökelpoinen vesi ja kasveille käyttökelvoton vesi. 6.2.2. Vedenpidätyskäyrät ja niiden parametrit Maaperä 1:20 000-kartta-aineiston maalajeille arvioidut keskimääräiset van Genuchtenin ve- denpidätyskäyrät on esitetty kuvassa 5. Kunkin maalajin keskimääräiset ja 19 satunnaisen maalajihavainnon van Genuchtenin vedenpidätyskäyrän parametrit on esitetty Taulukoissa 18‒23. Kuvasta 5 voidaan huomata, että VALSE-aineiston avulla ei voida tunnistaa suuria eroja karkean hiedan, hiekan ja hiekkamoreenin vedenpidätysominaisuuksien välillä, sillä ve- denpidätyskäyrät ovat hyvin lähellä tosiaan. Hiekka ja hiekkamoreeni maiden aluille osuvat VALSE-havainnot määrittyvät maalajikolmion perusteella pääosin karkeaksi hiedaksi. Kuva 5. Maaperä 1:20 000-kartta-aineiston maalajeille arvioituja keskimääräisiä pintamaan (0– 15 cm) van Genuchtenin vedenpidätyskäyriä. Käytetyt pedotransferfunktiot: euptfv2 PTF01 (savi), euptfv2 PTF10 (hiesu, hieno hieta), ja euptfv1 PTF20 (karkea hieta, hiekka, hiekkamo- reeni). Kenttäkapasiteetin matriisipotentiaali on -100 hPa (alempi katkoviiva) ja lakastumisrajan -15 800 hPa (ylempi katkoviiva). Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 23 Taulukko 18. Maaperä 1:20 000-kartta-aineiston savelle arvioitujen pintamaan (0‒15 cm) van Genuchten-vedenpidätyskäyrien parametrien keskiarvo (ka; rivi 1) ja arvoja satunnaisesti vali- tuille VALSE-havainnoille (rivit 2‒20) (euptfv2 PTF01). Sa θs (cm3/cm3) θr (cm3/cm3) α (cm1) n (-) m (-) 1 (ka) 0.4536 0.0399 0.0162 1.2600 0.1982 2 0.5117 0.0532 0.0026 1.2963 0.2286 3 0.4374 0.0418 0.0283 1.2013 0.1675 4 0.4235 0.0921 0.0027 1.8016 0.4449 5 0.4744 0.0241 0.0136 1.2728 0.2143 6 0.4352 0.0250 0.0185 1.1538 0.1333 7 0.4541 0.0366 0.0091 1.1642 0.1410 8 0.4763 0.0322 0.0311 1.2884 0.2238 9 0.4619 0.0227 0.0246 1.1299 0.1150 10 0.4321 0.0229 0.0149 1.1643 0.1411 11 0.4582 0.0680 0.0023 1.3644 0.2671 12 0.4839 0.0269 0.0033 1.2196 0.1801 13 0.5012 0.1042 0.0048 1.2680 0.2113 14 0.4212 0.0331 0.0048 1.2628 0.2081 15 0.4787 0.0277 0.0165 1.2765 0.2166 16 0.4275 0.0296 0.0432 1.1477 0.1287 17 0.4388 0.0219 0.0151 1.1716 0.1465 18 0.4453 0.0198 0.0020 1.3017 0.2318 19 0.4518 0.0298 0.0102 1.2954 0.2281 20 0.4049 0.0538 0.0429 1.6532 0.3951 Taulukko 19. Maaperä 1:20 000-kartta-aineiston hiesulle arvioitujen pintamaan (0-15 cm) van Genuchten-vedenpidätyskäyrien parametrien keskiarvo (ka; rivi1 ja arvoja satunnaisesti vali- tuille VALSE-havainnoille (rivit 2-20) (euptfv2 PTF10). Hs θs (cm3/cm3) θr (cm3/cm3) α (cm1) n (-) m (-) 1 (ka) 0.4435 0.0264 0.0102 1.3057 0.2313 2 0.4827 0.0334 0.0014 1.4715 0.3204 3 0.4564 0.0069 0.0093 1.2145 0.1766 4 0.4144 0.0314 0.0057 1.3348 0.2508 5 0.4843 0.0417 0.0019 1.5418 0.3514 6 0.4224 0.0196 0.0071 1.2358 0.1908 7 0.4551 0.0276 0.0014 1.3494 0.2589 8 0.4277 0.0333 0.0033 1.3244 0.2449 9 0.4004 0.0351 0.0033 1.3373 0.2522 10 0.4815 0.0204 0.0511 1.1617 0.1392 11 0.4148 0.0520 0.0043 1.3181 0.2413 12 0.4710 0.0180 0.0052 1.3067 0.2347 13 0.4107 0.0205 0.0054 1.3124 0.2380 14 0.4189 0.0408 0.0031 1.3452 0.2566 15 0.4198 0.0309 0.0013 1.3386 0.2529 16 0.4194 0.0276 0.0028 1.3275 0.2467 17 0.4819 0.0283 0.0104 1.1890 0.1590 18 0.4379 0.0320 0.0030 1.3143 0.2391 19 0.4087 0.0372 0.0066 1.3254 0.2455 20 0.4342 0.0267 0.0243 1.1752 0.1491 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 24 Taulukko 20. Maaperä 1:20 000-kartta-aineiston hienolle hiedalle arvioitujen pintamaan (0‒ 15 cm) van Genuchten-vedenpidätyskäyrien parametrien keskiarvo (ka; rivi 1 ja arvoja satun- naisesti valituille VALSE-havainnoille (rivit 2‒20) (euptfv2 PTF10). HHt θs (cm3/cm3) θr (cm3/cm3) α (cm1) n (-) m (-) 1 (ka) 0.4554 0.0266 0.0180 1.2902 0.2222 2 0.5092 0.0289 0.0014 1.3653 0.2675 3 0.4275 0.0243 0.0035 1.3164 0.2404 4 0.4197 0.0097 0.0140 1.2477 0.1985 5 0.4452 0.0376 0.0079 1.3098 0.2365 6 0.4163 0.0481 0.0391 1.4246 0.2981 7 0.4819 0.0326 0.0505 1.1710 0.1460 8 0.4243 0.0128 0.0027 1.3233 0.2443 9 0.4305 0.0220 0.0053 1.3650 0.2674 10 0.4795 0.0329 0.0013 1.4652 0.3175 11 0.4643 0.0283 0.0031 1.3158 0.2400 12 0.4661 0.0598 0.0322 1.2452 0.1969 13 0.5162 0.0209 0.0021 1.3336 0.2502 14 0.4619 0.0141 0.0056 1.3019 0.2319 15 0.4115 0.0188 0.0766 1.1661 0.1424 16 0.4735 0.0413 0.0127 1.2803 0.2189 17 0.4515 0.0260 0.0020 1.3613 0.2654 18 0.4735 0.0283 0.0031 1.2935 0.2269 19 0.4144 0.0295 0.0412 1.1843 0.1556 20 0.4655 0.0445 0.0783 1.1832 0.1549 Taulukko 21. Maaperä 1:20 000-kartta-aineiston karkealle hiedalle arvioitujen pintamaan (0‒ 15 cm) van Genuchten-vedenpidätyskäyrien parametrien keskiarvo (ka; rivi 1) ja arvoja satun- naisesti valituille VALSE-havainnoille (rivit 2‒20) (euptfv1 PTF20). KHt θs (cm3/cm3) θr (cm3/cm3) α (cm1) n (-) m (-) 1 (ka) 0.4827 0.0410 0.0301 1.4025 0.2865 2 0.5031 0.0410 0.0308 1.4070 0.2893 3 0.4804 0.0410 0.0162 1.3134 0.2386 4 0.4670 0.0410 0.0459 1.4140 0.2928 5 0.5048 0.0410 0.0319 1.4040 0.2878 6 0.4811 0.0410 0.0136 1.3465 0.2573 7 0.4725 0.0410 0.0186 1.3454 0.2567 8 0.5081 0.0410 0.0073 1.4770 0.3229 9 0.4765 0.0410 0.0343 1.3905 0.2808 10 0.4705 0.0410 0.0090 1.2929 0.2265 11 0.4905 0.0410 0.0264 1.4154 0.2935 12 0.5098 0.0410 0.0309 1.4014 0.2864 13 0.4934 0.0410 0.0107 1.4021 0.2868 14 0.4546 0.0410 0.0296 1.4096 0.2906 15 0.4761 0.0410 0.0303 1.4033 0.2874 16 0.5032 0.0410 0.0047 1.4600 0.3151 17 0.4853 0.0410 0.0442 1.4231 0.2973 18 0.4999 0.0410 0.0209 1.4045 0.2880 19 0.4837 0.0410 0.0359 1.4253 0.2984 20 0.4624 0.0410 0.0458 1.4381 0.3046 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 25 Taulukko 22. Maaperä 1:20 000-kartta-aineiston hiekalle arvioitujen pintamaan (0‒15 cm) van Genuchten-vedenpidätyskäyrien parametrien keskiarvo (ka; rivi 1) ja arvoja satunnaisesti vali- tuille VALSE-havainnoille (rivit 2‒20) (euptfv1 PTF20). Hk θs (cm3/cm3) θr (cm3/cm3) α (cm1) n (-) m (-) 1 (ka) 0.4754 0.0410 0.0336 1.4050 0.2878 2 0.4942 0.0410 0.0108 1.3790 0.2748 3 0.4919 0.0410 0.0118 1.3856 0.2783 4 0.4615 0.0410 0.0467 1.4478 0.3093 5 0.4596 0.0410 0.0294 1.3933 0.2823 6 0.4690 0.0410 0.0423 1.4327 0.3020 7 0.4862 0.0410 0.0475 1.4239 0.2977 8 0.4564 0.0410 0.0515 1.4568 0.3135 9 0.4716 0.0410 0.0479 1.4432 0.3071 10 0.4637 0.0410 0.0283 1.3402 0.2539 11 0.5075 0.0410 0.0299 1.4059 0.2887 12 0.4665 0.0410 0.0162 1.3548 0.2619 13 0.4761 0.0410 0.0406 1.3974 0.2844 14 0.4754 0.0410 0.0336 1.4050 0.2878 15 0.4942 0.0410 0.0108 1.3790 0.2748 16 0.4919 0.0410 0.0118 1.3856 0.2783 17 0.4615 0.0410 0.0467 1.4478 0.3093 18 0.4596 0.0410 0.0294 1.3933 0.2823 19 0.4690 0.0410 0.0423 1.4327 0.3020 20 0.4862 0.0410 0.0475 1.4239 0.2977 Taulukko 23. Maaperä 1:20 000-kartta-aineiston hiekkamoreenille arvioitujen pintamaan (0‒ 15 cm) van Genuchten-vedenpidätyskäyrien parametrien keskiarvo (ka; rivi 1) ja arvoja satun- naisesti valituille VALSE-havainnoille (rivit 2‒20) (euptfv1 PTF20). HkMr θs (cm3/cm3) θr (cm3/cm3) α (cm1) n (-) m (-) 1 (ka) 0.4864 0.0410 0.0307 1.4016 0.2862 2 0.4799 0.0410 0.0358 1.3561 0.2626 3 0.5029 0.0410 0.0064 1.4466 0.3087 4 0.4511 0.0410 0.0471 1.4432 0.3071 5 0.4720 0.0410 0.0419 1.3902 0.2807 6 0.4893 0.0410 0.0338 1.4156 0.2936 7 0.4799 0.0410 0.0190 1.3663 0.2681 8 0.4872 0.0410 0.0310 1.4080 0.2898 9 0.4890 0.0410 0.0345 1.4066 0.2891 10 0.5050 0.0410 0.0363 1.4044 0.2879 11 0.4877 0.0410 0.0129 1.3618 0.2657 12 0.4930 0.0410 0.0352 1.4117 0.2916 13 0.4773 0.0410 0.0350 1.4124 0.2920 14 0.4829 0.0410 0.0346 1.4072 0.2894 15 0.5058 0.0410 0.0109 1.4301 0.3008 16 0.4937 0.0410 0.0323 1.4055 0.2885 17 0.4664 0.0410 0.0355 1.3949 0.2831 18 0.4753 0.0410 0.0325 1.4080 0.2898 19 0.5140 0.0410 0.0102 1.4341 0.3027 20 0.4872 0.0410 0.0355 1.4205 0.2960 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 26 6.3. Maaperä 1:200 000 ja Maannostietokanta 1:200 000 6.3.1. Kyllästymiskosteus, kenttäkapasiteetti, ja lakastumisraja Maaperä 1:200 000- ja Maannostietokanta 1:200 000-kartta-aineistojen maalajeille arvioidut keskimääräiset vesipitoisuudet kyllästymiskosteudessa, kenttäkapasiteetissa ja lakastumisra- jalla sekä näiden vaihteluvälit on esitetty taulukossa 24. Kuvassa 6 on esitetty kuivatettavissa oleva vesi, kasveille käyttökelpoinen vesi ja kasveille käyttökelvoton vesi. Karkearakeisten ja sekalajitteisten maalajien alueille osuvat VALSE-havainnot määrittyvät maalajikolmion perusteella pääosin karkeaksi hiedaksi. Taulukko 24. Maaperä 1:200 000- ja Maannostietokanta 1:200 000-aineistojen maalajeille ar- vioidut pintamaan (0‒15 cm) kyllästymiskosteus (0 hPa), kenttäkapasiteetti (-100 hPa), ja lakas- tumisraja (-15 800 hPa), sekä näiden vaihteluvälit (euptfv1 PTF05, euptfv2 FC PTF01, ja euptfv1 PTF12). Maalaji/ maannos VALSE- havainnot (kpl) Matriisi- potentiaali (hPa) Keskiarvo (cm3/cm3) 25. per- sentiili (cm3/cm3) 75. per- sentiili (cm3/cm3) Pienin (cm3/cm3) Suurin (cm3/cm3) Savi/Vertic Luvic Stagnosols 120 0 0.51 0.48 0.54 0.42 0.66 -100 0.39 0.37 0.41 0.18 0.48 -15 800 0.21 0.16 0.26 0.08 0.32 Hienojakoinen maalaji/Stagnic Regosols 85 0 0.53 0.50 0.57 0.41 0.66 -100 0.37 0.36 0.39 0.29 0.43 -15 800 0.13 0.08 0.16 0.06 0.28 Karkearakeinen maalaji/Arenic Podzols 83 0 0.53 0.48 0.58 0.42 0.65 -100 0.31 0.28 0.37 0.08 0.42 -15 800 0.08 0.07 0.08 0.06 0.21 Sekalajitteinen maalaji/Endog- leyic Podzols 164 0 0.54 0.51 0.58 0.43 0.65 -100 0.34 0.32 0.36 0.08 0.45 -15 800 0.09 0.07 0.09 0.05 0.28 Kuva 6. Maaperä 1:200 000- ja Maannostietokanta 1:200 000-aineistojen maalajeille arvioidut pintamaan (0‒15 cm) kuivatettavissa oleva vesi, kasveille käyttökelpoinen vesi ja kasveille käyt- tökelvoton vesi. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 27 6.3.2. Vedenpidätyskäyrät ja niiden parametrit Maaperä 1:200 000- ja Maannostietokanta 1:200 000-kartta-aineistojen maalajeille arvioidut keskimääräiset van Genuchtenin vedenpidätyskäyrät on esitetty kuvassa 7. Kunkin maalajin keskimääräiset sekä 19 satunnaisesti valitun maalajihavainnon van Genuchtenin vedenpidä- tyskäyrän parametrit on esitetty taulukoissa 25‒28. Kuva 7 voidaan havaita, että VALSE-aineiston perusteella ei voida tunnistaa eroja karkeara- keisten ja sekalajitteisten maalajien vedenpidätysominaisuuksien välillä, sillä niiden vedenpi- dätyskäyrät ovat lähes samanlaiset. Tämä selittyy ainakin osin sillä, että näiden maalajiluok- kien alueille sijoittuvat VALSE-havainnot määrittyvät maalajikolmion perusteella pääosin kar- keaksi hiedaksi. Kuva 7. Maaperä 1:200 000- ja Maannostietokanta 1:200 000-aineistojen maalajeille arvioituja keskimääräisiä pintamaan (0–15 cm) van Genuchtenin vedenpidätyskäyriä. Käytetyt pedotrans- ferfunktiot: euptfv2 PTF01 (savi), euptfv2 PTF10 (hienojakoinen maalaji) ja euptfv1 PTF20 (kar- kearakeinen ja sekalajitteinen maalaji). Kenttäkapasiteetin matriisipotentiaali on -100 hPa (alempi katkoviiva) ja lakastumisrajan -15 800 hPa (ylempi katkoviiva). Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 28 Taulukko 25. Maaperä 1:200 000-aineiston savelle ja Maannostietokannan Vertic Luvic Stagno- sols:lle arvioitujen pintamaan (0‒15 cm) van Genuchten-vedenpidätyskäyrien parametrien kes- kiarvo (ka; rivi 1) ja arvoja satunnaisesti valituille VALSE-havainnoille (rivit 2‒20) (euptfv2 PTF01). Savi/ Vertic Luvic Stagnosols θs (cm3/cm3) θr (cm3/cm3) α (cm1) n (-) m (-) 1 (ka) 0.4517 0.0385 0.0172 1.2578 0.1972 2 0.5210 0.0480 0.0161 1.1491 0.1297 3 0.4418 0.0237 0.0018 1.3390 0.2532 4 0.4251 0.0312 0.0676 1.1738 0.1480 5 0.4496 0.0286 0.0110 1.1842 0.1555 6 0.4555 0.0251 0.0360 1.1406 0.1232 7 0.4668 0.0182 0.0209 1.1326 0.1171 8 0.4348 0.0216 0.0147 1.1676 0.1435 9 0.4823 0.0250 0.0318 1.2670 0.2108 10 0.4319 0.0289 0.0108 1.1876 0.1580 11 0.4288 0.0265 0.0187 1.1736 0.1479 12 0.4278 0.0218 0.0459 1.1483 0.1292 13 0.4391 0.0205 0.0124 1.1967 0.1644 14 0.5191 0.0892 0.0128 1.1725 0.1471 15 0.4374 0.0418 0.0283 1.2013 0.1675 16 0.5117 0.0532 0.0026 1.2963 0.2286 17 0.4529 0.0226 0.0030 1.2957 0.2282 18 0.5246 0.0728 0.0226 1.1621 0.1395 19 0.4168 0.0289 0.0515 1.1389 0.1219 20 0.4235 0.0921 0.0027 1.8016 0.4449 Taulukko 26. Maaperä 1:200 000- aineiston hienojakoiselle maalajille ja Maannostietokannan Stagnic Regosols:lle arvioitujen pintamaan (0‒15 cm) van Genuchten-vedenpidätyskäyrien pa- rametrien keskiarvo (ka; rivi 1) ja arvoja satunnaisesti valituille VALSE-havainnoille (rivit 2‒20) (euptfv2 PTF10). Hienojakoinen maalaji/Stagnic Regosols θs (cm3/cm3) θr (cm3/cm3) α (cm1) n (-) m (-) 1 (ka) 0.4511 0.0275 0.0136 1.2851 0.2194 2 0.4241 0.0075 0.0170 1.1974 0.1648 3 0.4297 0.0071 0.0241 1.1773 0.1506 4 0.4612 0.0408 0.0126 1.3055 0.2340 5 0.4413 0.0112 0.0084 1.2249 0.1836 6 0.4655 0.0445 0.0783 1.1832 0.1549 7 0.4756 0.0324 0.0026 1.3210 0.2430 8 0.4800 0.0192 0.0021 1.4091 0.2903 9 0.4004 0.0351 0.0033 1.3373 0.2522 10 0.4795 0.0329 0.0013 1.4652 0.3175 11 0.5092 0.0289 0.0014 1.3653 0.2675 12 0.4926 0.0626 0.0393 1.1897 0.1594 13 0.4197 0.0097 0.0140 1.2477 0.1985 14 0.4564 0.0069 0.0093 1.2145 0.1766 15 0.4467 0.0050 0.0177 1.2032 0.1689 16 0.4964 0.0538 0.0185 1.2599 0.2063 17 0.4661 0.0598 0.0322 1.2452 0.1969 18 0.4827 0.0334 0.0014 1.4715 0.3204 19 0.4581 0.0152 0.0093 1.3294 0.2478 20 0.4087 0.0372 0.0066 1.3254 0.2455 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 29 Taulukko 27. Maaperä 1:200 000-aineiston karkearakeiselle maalajille ja Maannostietokannan Arenic Podzols:lle arvioitujen pintamaan (0‒15 cm) van Genuchten-vedenpidätyskäyrien para- metrien keskiarvo (ka; rivi 1 ja arvoja satunnaisesti valituille VALSE-havainnoille (rivit 2‒20) (euptfv1 PTF20). Karkearakeinen maalaji/Arenic Podzols θs (cm3/cm3) θr (cm3/cm3) α (cm1) n (-) m (-) 1 (ka) 0.4832 0.0410 0.0319 1.4048 0.2877 2 0.4964 0.0410 0.0443 1.4143 0.2929 3 0.4755 0.0410 0.0478 1.4385 0.3049 4 0.4596 0.0410 0.0294 1.3933 0.2823 5 0.4949 0.0410 0.0235 1.4081 0.2898 6 0.4909 0.0410 0.0329 1.4077 0.2896 7 0.4974 0.0410 0.0406 1.4087 0.2901 8 0.4593 0.0410 0.0375 1.4404 0.3057 9 0.4773 0.0410 0.0196 1.3498 0.2592 10 0.4857 0.0410 0.0265 1.3823 0.2766 11 0.4934 0.0410 0.0223 1.3961 0.2837 12 0.4566 0.0410 0.0482 1.4035 0.2875 13 0.4801 0.0410 0.0068 1.3295 0.2478 14 0.4914 0.0410 0.0247 1.4019 0.2867 15 0.4840 0.0410 0.0369 1.4174 0.2945 16 0.4853 0.0410 0.0420 1.4233 0.2974 17 0.5202 0.0410 0.0085 1.4764 0.3227 18 0.4536 0.0410 0.0353 1.4360 0.3036 19 0.4837 0.0410 0.0359 1.4253 0.2984 20 0.4624 0.0410 0.0458 1.4381 0.3046 Taulukko 28. Maaperä 1:200 000-aineiston sekalajitteiselle maalajille ja Maannostietokannan Endogleyic Podzols:lle arvioitujen pintamaan (0-15 cm) van Genuchten-vedenpidätyskäyrien parametrien keskiarvo (ka; rivi 1 ja arvoja satunnaisesti valituille VALSE-havainnoille (rivit 2-20) (euptfv1 PTF20). Sekalajitteinen maalaji/Endogleyic Podzols θs (cm3/cm3) θr (cm3/cm3) α (cm1) n (-) m (-) 1 (ka) 0.4853 0.0410 0.0293 1.4096 0.2899 2 0.4766 0.0410 0.0412 1.4353 0.3033 3 0.4838 0.0410 0.0348 1.4099 0.2907 4 0.5084 0.0410 0.0283 1.4062 0.2889 5 0.4798 0.0410 0.0346 1.4103 0.2909 6 0.4651 0.0410 0.0379 1.4435 0.3073 7 0.4938 0.0410 0.0314 1.4100 0.2908 8 0.4821 0.0410 0.0051 1.3251 0.2453 9 0.4881 0.0410 0.0222 1.3848 0.2779 10 0.4874 0.0410 0.0291 1.3945 0.2829 11 0.4814 0.0410 0.0355 1.4210 0.2963 12 0.4920 0.0410 0.0250 1.4112 0.2914 13 0.4770 0.0410 0.0408 1.4321 0.3017 14 0.4894 0.0410 0.0235 1.3849 0.2779 15 0.4919 0.0410 0.0192 1.3822 0.2765 16 0.5033 0.0410 0.0226 1.4050 0.2883 17 0.4989 0.0410 0.0153 1.3951 0.2832 18 0.4875 0.0410 0.0349 1.4124 0.2920 19 0.5029 0.0410 0.0064 1.4466 0.3087 20 0.4846 0.0410 0.0317 1.4038 0.2877 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 30 Kiitokset Tämä raportti ja sen taustatyö on tehty osana Maatalouden alueellisen vesienhallinnan las- kenta-alusta (MAVELA)- ja Pedotransferfunktiot ja maaperäseuranta-aineistot: Kattavampaa, saavutettavampaa ja helpommin sovellettavissa olevaa tietoa Suomen peltomaiden hydrauli- sista ominaisuuksista (PedoHydro) -hankkeita vuosina 2023–2025. MAVELA-hankkeen rahoitti Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Vesiensuojelun tehostamisoh- jelma) ja Salaojituksen tukisäätiö sr. PedoHydro-hankkeen rahoitti Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 31 Viitteet GTK 2015. Maaperä 1:20 000/1:50 000 [WWW-dokumentti]. Geol. Tutkimuskeskus. https://tupa.gtk.fi/paikkatieto/meta/maapera_20_50k.html (katsottu 5.5.21). GTK 2010. Maaperä 1:200 000 (maalajit) [WWW-dokumentti]. Geol. Tutkimuskeskus. https://tupa.gtk.fi/paikkatieto/meta/maapera_200k.html (katsottu 5.5.21). Haavisto, M. 1983. Maaperäkartan käyttöopas 1:20 000, 1:50 000. Maanmittaushallituksen karttapaino, Helsinki. Heikkinen, J., Keskinen, R., Regina, K., Honkanen, H. & Nuutinen, V. 2021. Estimation of carbon stocks in boreal cropland soils - methodological considerations. European Journal of Soil Science 72: 934–945. https://doi.org/10.1111/ejss.13033 IUSS Working Group WRB 2015. World Reference Base for Soil Resources 2014, update 2015. International soil classification system for naming soils and creating legends for soil maps (No. 106). World Soil Resources Reports. FAO, Rome. Jokinen, V. 2024. Improving hydraulic property information on Finnish agricultural soils by us- ing pedotransfer functions and nationwide monitoring data, Diplomityö. Aalto-yli- opisto, Espoo, Finland. Jokinen, V., Räsänen, T.A., Tähtikarhu, M. & Hyväluoma, J. 2025. Evaluation of European Hy- draulic Pedotransfer Functions for Boreal Agricultural soils against Finnish data. Julkai- sematon käsikirjoitus. Lilja, H., Uusitalo, R., Yli-Halla, M., Nevalainen, R., Väänänen, R., Tamminen, P. & Tuhtar, J. 2017. Suomen maannostietokanta: Käyttöopas versio 1.1 (Finnish Soil Database: Ma- nual, version 1.1). Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 6/2017. Luonnonvarakeskus (LUKE) (Natural Resources Institute Finland). Helsinki. Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R., Vakkilainen, P. & Äijö, H. 2016. Maan vesi- ja ravinneta- lous. Ojitus, kastelu ja ympäristö. Salaojayhdistys ry., Helsinki. Soinne, H., Kurkilahti, M., Heikkinen, J., Eurola, M., Uusitalo, R., Nuutinen, V. & Keskinen, R. 2022. Decadal trends in soil and grain microelement concentrations indicate mainly favourable development in Finland. Journal of Plant Nutrition and Soil Science 185: 578–588. https://doi.org/10.1002/jpln.202200141 Szabó, B., Weynants, M. & Weber, T.K.D. 2021. Updated European hydraulic pedotransfer functions with communicated uncertainties in the predicted variables (euptfv2). Geo- scientific Model Development 14: 151–175. https://doi.org/10.5194/gmd-14-151-2021 Tóth, B., Weynants, M., Nemes, A., Makó, A., Bilas, G. & Tóth, G. 2015. New generation of hy- draulic pedotransfer functions for European Journal of Soil Science 66: 226–238. https://doi.org/10.1111/ejss.12192 van Genuchten, M.Th. 1980. A Closed-form Equation for Predicting the Hydraulic Conductivity of Unsaturated Soils. Soil Science Society of America Journal 44: 892–898. https://doi.org/10.2136/sssaj1980.03615995004400050002x Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 38/2025 32 Löydät meidät verkosta luke.fi Luonnonvarakeskus (Luke) Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki