METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA 83 Matemaattinen osasto KANTOHINTATASON MÄÄRITTÄMINEN EERO KAKKURI, RAIMO RAUSKALA & ERKKI VIITANEN Helsinki 1983 Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 83 KANTOHINTATASON MÄÄRITTÄMINEN Eero Kakkuri, Raimo Rauskala & Erkki Viitanen Helsinki 1983 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO 1 2. KANTOHINNAT JA VEROKUUTIOMETRIN KESKIMÄÄRÄINEN RAHA-ARVO 2 3. AINEISTO 4 4. KANTOHINTATASON LASKENNAN MALLIT 7 5. HINNAN TOTEUTUMINEN 12 6. TARKASTELU 15 KIRJALLISUUS 17 LIITTEET ISSN 0358-4283 Helsinki 1983. Valtion painatuskeskus 1 1. JOHDANTO Maatilatalouden tuloverolain (543/67) mukaan tulee metsän puhdasta tuottoa arvioitaessa ottaa huomioon verovuonna päättyneen ja kahden sitä edeltäneen hakkuuvuoden kanto hintataso. Kantohintataso määritetään Metsäntutkimuslai toksen valtioneuvostolle tekemässä ehdotuksessa vuotui sista metsätalouden tuottoperusteista - verokuutiometrin keskimääräisistä raha-arvoista - jotka valtioneuvosto vahvistaa verohallitusta kuultuaan (Laki verotuslain 68a §:n muuttamisesta 314/82). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vaihtoeh toisten laskentamallien vaikutus kantohintatason määrit tämisessä hakkuuvuodelle 1980/81. Tutkimuksessa selvi tettiin myös, missä määrin kauppakirjan mukainen yksikkö hinta toteutui lopullisena puun luovutuksen yksikköhin tana. Aiemmin on verotusaineiston pohjalta kantohinta tasoa tutkinut Selin (1957). Tämä tutkimus tehtiin Metsäntutkimuslaitoksessa verohal lituksen tilauksesta. Kiitämme puun ostajia, jotka an toivat käyttöömme tutkimuksessa käytetyn aineiston. 2 2. KANTOHINNAT JA VEROKUUTIOMETRIN KESKIMÄÄRÄINEN RAHA-ARVO Kantohintatason määrittämisessä tarvittavat hintatiedot saatiin Metsäntutkimuslaitokselle hakkuuvuoden 1979/80 loppuun saakka piirimetsälautakunnilta. Hakkuuvuodesta 1980/81 alkaen on niillä puun ostajilla ja ostajien jär jestöillä, joiden ostomäärä metsän omistajilta on hakkuu vuoden puolivuotiskautena ollut yli 2 000 kuutiometriä, ollut velvollisuus ilmoittaa kunnittaiset tai kantohin ta-alueittaiset keskihinnat ostamistaan puutavaralajeista Metsäntutkimuslaitokselle (Laki verotuslain muuttamisesta 980/79; Verohallituksen päätös 14.2.1980). Puun ostajat ilmoittavat Metsäntutkimuslaitokselle kaup pakirjojen yksikköhintoihin perustuvat puutavaralajien keskihinnat erikseen pysty- ja hankintakaupoista. Kä teiskaupat sisältyvät hankintakauppoihin. Hankintahin noista määritetään Metsäntutkimuslaitoksessa laskennal liset kantohinnat siten, että eri puutavaralajien hankin tahinnoista vähennetään puun hintasuositusten mukaiset perusleimikon korjuukustannukset (Maataloustuottajain... 1980, s. 7). Puun ostajat ilmoittavat puutavaralajien keskihinnat ny kyisen käytännön mukaan kauppojen lukumäärällä painotet tuina erikseen hakkuuvuoden syys- ja kevätkaudelle. Hinnat ilmoitetaan puutavaralajeille mäntytukki, kuusi tukki, lehtitukki, mäntykuitupuu, kuusikuitupuu ja lehti kuitupuu. Puutavaralajeihin sisältyvät mm. seuraavat erikoispuutavaralajit: mäntytukkiin pylväs ja mäntyvane ritukki, lehtitukkiin koivuvaneri- ja haapatukki, mänty jä kuusikuitupuuhun pikkutukki ja parrun aiheet ja lehti kuitupuuhun sekalehtikuitupuu. Ostajien ilmoittamien keskihintojen perusteella lasketaan Metsäntutkimuslaitok sessa puutavaralajien kunnittaiset tai kantohinta-alueit taiset kantohinnat. 3 Eri puutavaralajien kunnittaiset kantohinnat yhdistetään metsäverotuksessa verokuutiometrin rakenteella, joka pe rustuu valtakunnan metsien inventoinnin pohjalta laaditun hakkuusuunnitteen puutavaralajirakenteeseen (Asetus maa tilatalouden tuloveroasetuksen muuttamisesta 781/79). (Verokuutiometrin rakenne tutkimuksen kohteena olevista kunnista on esitetty liitetaulukossa 3.) Puutavaralajien kantohinnoista verokuutiometrin rakenteen perusteella laskettua yhden hakkuuvuoden arvoa kutsutaan puukuutio metrin bruttoarvoksi (ks. Metsävero-opas... 1980). Verokuutiometrin keskimääräisen raha-arvon laskennassa otetaan huomioon puukuutiometrin bruttoarvo verovuonna päättyneeltä ja kahdelta sitä edeltäneeltä hakkuuvuo delta. Lisäksi otetaan vähennyksinä huomioon metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja hallintokustannukset sekä kohtuulliset arvonvähennykset ja kotitarvepuun laa tuvähennys (Maatilatalouden tuloverolaki 543/67; Asetus maatilatalouden tuloveroasetuksen muuttamisesta 1042/76). 4 3. AINEISTO Tutkimuksessa käytetty puutavaralajien ostomäärien ja yk sikköhintojen aineisto kerättiin puun ostajilta tarkas tettaessa ostajien Metsäntutkimuslaitokselle ilmoittamia puutavaralajien keskihintoja hakkuuvuodelta 1980/81 (ks. Laki verotuslain muuttamisesta 980/79). Aineistoa täy dennettiin postikyselyllä. Tarkastuskohteena olevat kunnat valittiin harkinnanvarai sena näytteenä maan eri osista. Tarkastuskunnista saa tiin tutkimukseen aineistoa koko hakkuuvuodelta - sekä syyskaudelta 1980 että kevätkaudelta 1981 - Hämeen lää nistä Tammelasta ja Forssasta, Vaasan läänistä Töysästä sekä Oulun läänistä Oulaisista ja Pyhäjoelta. Ainoastaan syyskaudelta 1980 saatiin aineistoa Mikkelin läänistä Puumalasta, Pohjois-Karjalan läänistä Lieksasta ja Nur meksesta sekä Oulun läänistä Puolangalta. Aineistoa kertyi yhteensä 22 yhtiöltä. Aineisto kerättiin 2 050 kauppakirjasta ja 1 287 mittaus todistuksesta. Tammelan, Puumalan, Lieksan, Nurmeksen ja Puolangan kunnissa käytettiin suurimmilla ostajilla otantaa: kauppakirjoista ja niihin liittyvistä mittaus todistuksista otettiin tutkimukseen mukaan ostajittain joko joka toinen, kolmas tai viides riippuen kauppojen lukumääristä. Kauppatavoittain aineisto jakaantui seu raavasti: Tutkimusaineisto kattoi Metsäntutkimuslaitokselle ilmoi tetuista kunnittaisista puutavaralajien keskihintojen ko konaisaineistoista hakkuuvuodelta 1980/81 Tammelasta, Pysty- Hankinta- Käteis kaupat kaupat kaupat :auppakirjat, lkm 764 733 553 Iittaustodistukset, lkm 596 691 5 Kuva 1. Tutkimuksen kohteena olevat kunnat: Tammela, Forssa, Töysä, Oulainen ja Pyhäjoki hakkuu vuonna 1980/81 sekä Puumala, Lieksa, Nurmes ja Puolanka syyskaudella 1980. 6 Forssasta ja Töysästä yli 70 %, Oulaisista ja Pyhäjoelta noin 50 %. Kattavuus syyskauden 1980 aineistosta oli Puumalasta, Nurmeksesta ja Puolangalta yli 70 %, Liek sasta noin 50%. Hakkuuvuodelta 1980/81 saatiin Tammelasta, Forssasta, Töysästä, Oulaisista ja Pyhäjoelta yli 90 %:sta tutkimus aineiston kauppakirjoista vastaavat mittaustodistukset. Syyskaudelta 1980 saatiin Puumalasta ja Puolangalta yli 80 %:sta, Lieksasta ja Nurmeksesta noin 70 %:sta kauppa kirjoista mittaustodistukset. Kunnista, joissa oli useampia kantohinta-alueita - Liek sasta, Nurmeksesta ja Puolangalta - oli aineisto ainoas taan I kantohinta-alueilta. Kunnittaisilla kantohin noilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa I kantohinta-alu eitten hintoja. 7 4. KANTOHINTATASON LASKENNAN MALLIT Puutavaralajin kantohintatason määrittelyssä mahdollisia malleja havainnollistetaan seuraavalla puutavaralajin i kauppakirjojen esimerkillä: Kantohintataso lasketaan kauppojen lukumäärällä painottaen. Tämä on metsäverotuksessa nykyisin sovellettu laskentatapa. Kantohintataso lasketaan ostomäärällä painottaen. Tätä laskentatapaa sovelletaan kantorahatulojen laskennassa. >uut avaral laji l 3 m mk/m^ kauppakirja 1 kauppakirja 2 "il q i2 p ii P i2 kauppakirja k q ik P ik 8 Liitetaulukossa 1 on esitetty puutavaralajien kantohinnat laskettuna malleilla 1 ja 2 tutkimuksen kohteena olevista kunnista. Mallilla 2 eli ostomäärällä painottaen las ketut puutavaralajien kantohinnat olivat yleensä korke ammat kuin mallilla 1 lasketut. Tämä aiheutui siitä, että suurissa kaupoissa, joissa mallilla 2 laskettaessa oli enemmän painoa kuin mallilla 1 laskettaessa, oli kes kimäärin korkeammat yksikköhinnat kuin pienissä kau poissa. Etenkin Tammelassa oli mäntytukin kantohinta erityisen korkea mallilla 2 laskettuna. Merkittävin poikkeus, jolloin puutavaralajin kantohinta ei ollut kor keampi mallilla 2 laskettaessa kuin mallilla 1, oli män tykuitupuun kantohinta Töysässä. Tämä aiheutui siitä, että Töysässä oli paljon mäntypikkutukin kauppoja, joissa ostomäärät olivat vähäiset, mutta yksikköhinnat korkeat. Taulukossa 1 on esitetty puukuutiometrin bruttoarvo las kettuna malleilla 1 ja 2 tutkimuksen kohteena olevista kunnista. Äärimmäisenä vasemmalla oleva sarake lasket tiin mallilla 1 Metsäntutkimuslaitokselle ilmoitetuista keskihintojen kokonaisaineistoista tutkimusta vastaavilta ajanjaksoilta. Näytteestä lasketut mallin 2 mukaiset puukuutiometrin bruttoarvot olivat jokaisessa kunnassa korkeammat kuin mallilla 1 lasketut vastaavat arvot. Mallilla 2 ja mallilla 1 näytteestä laskettujen puukuuti ometrin bruttoarvojen suhdetta on tarkasteltu lähemmin kuvassa 2. Suhteelliset erot mallien 2 ja 1 välillä olivat suurimmat Tammelassa, Pyhäjoella, Puumalassa, Lieksassa ja Nurmeksessa, noin 5%. Ostomäärällä painottaen lasketun mallin 2 lisäksi lasket tiin kantohintataso myös kahdella muulla vaihtoehtoisella mallilla, malleilla 3 ja 4. Mallilla 3 kantohintataso laskettiin kauppojen lukumäärällä painottaen siten, että samassa kauppakirjassa voi olla vain yksi saman puutava ralajin kauppa. (Metsäverotuksessa nykyisin sovelletun laskentatavan mukaan jokainen puutavaralajin ja erikois puutavaralajin kauppa on erillinen kauppa.) Samassa kaup- 9 Taulukko 1. Puukuutiometrin bruttoarvo laskettuna eri mal leilla Tammelassa, Forssassa, Töysässä, Oulai sissa ja Pyhäjoella hakkuuvuonna 1980/81 sekä Puumalassa, Lieksassa, Nurmeksessa ja Puolan galla syyskaudella 1980. mk/m Kokonais- aineisto NÄYTE MALLI 1 MALLI 1 MALLI 2 Hakkuuvuosi 1980/81 Tammela 100.20 100.10 105.40 Forssa 100.00 99.10 102.40 Töysä 94.30 97.60 98.00 Oulainen 61.00 61.90 64.00 Pyhäjoki 59.70 60.80 63.90 Syyskausi 1980 97.70 96.10 100.70 Puumala Lieksa 87.40 85.20 89.20 Nurmes 80.80 78.90 82.50 Puolanka 73.90 74.10 76.00 10 Kuva 2. Mallilla 2 ja mallilla 1 näytteestä laskettujen puukuutiometrin bruttoarvojen suhde Tammelassa, Forssassa, Töysässä, Oulaisissa ja Pyhäjoella hakkuuvuonna 1980/81 sekä Puumalassa, Lieksassa, Nurmeksessa ja Puolangalla syyskaudella 1980. 11 pakirjassa oleville puutavaralajin ja siihen sisältyvän erikoispuutavaralajin (esim. kuusikuitupuu ja kuusipik kutukki) yksikköhinnoille laskettiin keskiarvo. Mallilla 4 kantohintataso laskettiin kauppojen lukumää rällä painottaen ( mallilla 1) erikseen hakkuuvuoden kum mallekin osakaudelle, syys- ja kevätkaudelle. Osakaudet yhdistettiin ostomäärän suhteessa. Tämä oli metsävero tuksessa aiemmin, 1930-luvulta hakkuuvuoteen 1979/80 saakka, sovellettu laskentatapa (ks. Selin 1957, s. 31-32). Mallilla 4 laskettiin kantohintataso ainoastaan niistä kunnista, joista oli aineistoa koko hakkuuvuodelta 1980/81. Sekä mallin 3 että 4 mukaisesti näytteestä lasketut puu kuutiometrin bruttoarvot tutkimuksen kohteena olevista kunnista poikkesivat hyvin vähän verotuksessa sovelle tulla mallilla 1 lasketuista vastaavista arvoista. Suh teelliset erot olivat alle prosentin suuruisia. Mallilla 4 saatuja tuloksia ei voi kuitenkaan yleistää tutkimuksen kohteena olleiden kuntien vähäisen lukumäärän (viisi) vuoksi. 12 5. HINNAN TOTEUTUMINEN Liitetaulukossa 2 on esitetty puutavaralajien kantohinnat tutkimuksen kohteena olevista kunnista laskettuna kauppa kirjoista, joihin liittyy mittaustodistus sekä vastaa vista mittaustodistuksista. Hinnat laskettiin kauppojen lukumäärällä painottaen metsäverotuksessa sovelletulla mallilla 1. Mittaustodistuksista lasketut kantohinnat olivat useimmiten korkeammat kuin kauppakirjoista las ketut. Tämä aiheutui yleensä siitä, että puutavaralajien yksikköhintoihin kauppakirjoissa ei aina sisältynyt ai kaisuus-, keskitys- tai metsäyhteistyöaluelisiä, jotka sisältyivät yksikköhintoihin vastaavissa mittaustodistuk sissa (ks. Maataloustuottajain... 1980, s. 10-11). Kantohinnan nousua aiheutti toisinaan jonkin verran myös se, että puutavaralajin yksikköhinta saattoi esiintyä pelkästään joko mittaustodistuksessa tai kauppakirjassa. Viimeksi mainittu tekijä saattoi kuitenkin joissain ta pauksissa aiheuttaa myös kantohinnan laskua. Taulukossa 2 on esitetty puukuutiometrin bruttoarvot las kettuna kauppakirjoista ja vastaavista mittaustodistuk sista tutkimuksen kohteena olevista kunnista. Äärimmäi senä vasemmalla oleva sarake laskettiin mallilla 1 Met säntutkimuslaitokselle ilmoitetuista keskihintojen koko naisaineistoista tutkimusta vastaavilta ajanjaksoilta . Mittaustodistuksista lasketut puukuutiometrin bruttoarvot olivat jokaisessa kunnassa korkeammat kuin näytteen kaup pakirjoista lasketut vastaavat arvot. Mittaustodistuk sista ja kauppakirjoista laskettujen puukuutiometrin bruttoarvojen suhdetta on tarkasteltu lähemmin kuvassa 3. Suhteelliset erot olivat suurimmat Töysässä, Pyhäjoella, Lieksassa ja Nurmeksessa, noin 2 %. 13 Taulukko 2. Puukuutiometrin bruttoarvo laskettuna kauppa kirjoista ja mittaustodistuksista Tammelassa, Forsassa, Töysässä, Oulaisissa ja Pyhäjoella hakkuuvuonna 1980/81 sekä Puumalassa, Lieksassa, Nurmeksessa ja Puolangalla syyskaudella 1980. Malli 1. mk/m Kokonais- aineisto NÄYTE Kauppa- kirjoista Kauppa- kirjoista Mittausto- distuksista Hakkuuvuosi 1980/81 Tammela 100.20 100.00 100.60 Forssa 100.00 99.10 99.40 Töysä 94.30 97.60 99.30 Oulainen 61.00 61.70 62.10 Pyhäjoki 59.70 60.90 62. 00 Syyskausi 1980 97.70 95.00 96.00 Puumala Lieksa 87.40 84.90 86.40 Nurmes 80.80 78.70 80.40 Puolanka 73.90 73.50 73.90 14 Kuva 3. Mittaustodistuksista ja kauppakirjoista näytteestä laskettujen puukuutiometrin brutto arvojen suhde Tammelassa, Forssassa, Töysässä, Oulaisissa ja Pyhäjoella hakkuuvuonna 1980/81 sekä Puumalassa, Lieksassa, Nurmeksessa ja Puolangalla syyskaudella 1980. Malli 1. 15 6. TARKASTELU Verotuksessa sovelletusta kauppojen lukumäärällä painot taen lasketusta kantohintatason mallista eniten poikke avat tulokset saatiin ostomäärällä painotetulla kantohin tatason laskennan mallilla. Tutkimuksen kohteena ole vissa kunnissa olivat ostomäärällä painottaen lasketut puukuutiometrin bruttoarvot hakkuuvuodelta 1980/81 0-5 % ja syyskaudelta 1980 2-5 % korkeammat kuin kauppojen lu kumäärällä painottaen lasketut. Eri laskentatapojen vaikutusta puutavaralajien kantohin tatasoon voidaan syyskaudelta 1980 selvittää myös raaka puun hintatilastojen pohjalta. Ostomäärällä painottaen lasketun hintatilaston (Uusitalo ja Mäki 1981) kanto- ja hankintahinnat olivat kyseisenä aikana keskimäärin koko maassa tukeilla 1-4 % ja kuitupuulla 0-2 % korkeammat kuin kauppojen lukumäärällä painottaen lasketun tilaston (Rauskala ja Uusitalo 1981) hinnat . Myös Selinin (1957, s. 115) aiemmassa verotusaineis toihin pohjautuneessa laskelmassa olivat ostomäärällä painottaen lasketut kantohinnat korkeammat kuin kauppojen lukumäärällä painottaen lasketut hinnat. Suhteellinen ero oli keskimäärin koko maassa hakkuuvuodelta 1934/35 havusahapuulla noin 5 % ja kuusipaperipuulla 6 % ja hak kuuvuodelta 1938/39 havusahapuulla noin 6 % ja kuusipape ripuulla 3 %. Ostomäärällä ja kauppojen lukumäärällä painottaen lasket tujen kantohintojen erot olivat samankaltaisia tässä tut kimuksessa kuin edellä mainituissa Uusitalon ja Mäen (1981), Rauskalan ja Uusitalon (1981) sekä Selinin (1957) tutkimuksissa. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuiten kaan voida tehdä koko maata koskevia yksityiskohtaisia yleistäviä johtopäätöksiä ostomäärällä painottaen lasket tujen mallien vaikutuksista metsätalouden vuotuisiin 16 tuottoperusteisiin. Syyt tähän ovat tutkimuskohteena olevien kuntien pienehkö alueellinen kattavuus sekä tut kimuksen ajanjakson lyhyys (hakkuuvuosi 1980/81, syys kausi 1980). Tähän tutkimukseen liittyvän aiheen selvittelyä jatketaan vastaisuudessa. Tarkastelun kohteena tulee olemaan puu tavaralajien kantohintojen jakaumat. 17 KIRJALLISUUS Asetus maatilatalouden tuloveroasetuksen muuttamisesta annettu 23.12.1976. Suomen Asetuskokoelma 1042/76. Asetus maatilatalouden tuloveroasetuksen muuttamisesta annettu 26.10.1979. Suomen Asetuskokoelma 781/79. Laki verotuslain 68a §:n muuttamisesta annettu 30.4.1982. Suomen Säädöskokoelma 314/82. Laki verotuslain muuttamisesta annettu 21.12.1979 Suomen Asetuskokoelma 980/79. Maataloustuottajain Keskusliiton metsävaltuuskunnan ja Teollisuuden Puuyhdistyksen yhteiset puun hin tasuositukset 1.7.1980 - 30.6.1981. Pohjois suomi. Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi. 1980. Moniste. Maatilatalouden tuloverolaki annettu 15.12.1967. Suomen Asetuskokoelma 543/67. Metsävero-opas 1980. 1980. Verohallituksen julkaisu 152. Helsinki RAUSKALA, R. & UUSITALO, M. 1981. Yksityisluontoisten metsien raakapuun kanto- ja hankintahinnat hak kuuvuonna 1980/1981. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 32. Helsinki. SELIN, L. 1957. Raakapuun kantohintataso maassamme vuosina 1934-1955. Verokuutiometrin hinnoitte luaineistoihin perustuva tutkimus. Metsäntut kimuslaitoksen julkaisuja 48.5. Helsinki. Tutkimussopimus verohallituksen ja Metsäntutkimuslaitok sen välillä päivätty 9.4.1981 sekä 23.3.1982. UUSITALO, M. & MÄKI, E. 1981. Yksityisluontoisten metsien raakapuun kanto- ja hankintahinnat hak kuuvuonna 1979/80 ja kalenterivuonna 1980. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 5. Hel sinki . Verohallituksen päätös annettu 14.2.1980. 18 Liitetaulukko 1. Puutavaralajien kauppakirjojen kantohinnat laskettuna eri malleilla Tammelassa, Forssassa, Töysässä, Oulaisissa ja Pyhäjoella hakkuuvuonna 1980/81 sekä Puuma lassa, Lieksassa, Nurmeksessa ja Puolangalla syyskaudella 1980. 'm MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI LEHTITUKKI Hakkuuvuosi 19 80 81 MALLI 1 MALLI 2 •MALLI 1 MALLI 2 MALLI 1 MALLI 2 Tammela 164.70 186.00 150.20 158.60 136. 30 141.20 Forssa 167.90 170.50 151.40 154.70 137.30 138.30 Töysä 163.60 167.50 143.30 148.20 120. 80 118. 30 Oulainen 149.60 153.60 125.30 132.60 Pyhäjoki 148.70 153.80 123.20 129.00 Syyskausi 1980 142.40 146.90 149.80 158.20 130.40 133.60 Puumala Lieksa 140.30 147.50 118.70 125.20 128.60 131. 40 Nurmes 141.00 149 .90 117.90 122. 20 129.40 134.20 Puolanka 141.20 144.20 109. 30 112.20 mk 'm 3 MÄNTYKUITUPUU KUUSIKUITUPUU LEHTIKUITUPUU Hakkuuvuosi 1980/81 MALLI 1 MALLI 2 MALLI 1 MALLI 2 MALLI 1 MALLI 2 Tammela 66.80 69.30 70.60 70.20 53.30 50.70 Forssa 64.40 67. 30 66.00 72.30 50.40 50.20 Töysä 78.50 74 .00 74.40 73.90 57.00 58.50 Oulainen 62.80 65. 20 63.30 65.80 51.20 52. 20 Pyhäjoki 61.40 65.30 62.10 65.60 49.90 52.80 Syyskausi 1980 64.60 69 .50 68.80 69.90 52.60 55.00 Puumala Lieksa 59. 30 61.20 59 .70 62.80 48.90 50.40 Nurmes 59.40 61.90 59.20 61.50 48.70 50 . 40 Puolanka 54. 70 56.20 58.60 59 .20 42.70 45.50 19 Liitetaulukko 2. Puutavaralajien kantohinnat laskettuna kauppakirjoista ja mittaustodistuksista Tammelassa, Forssassa, Töysässä, Oulaisissa ja Pyhäjoella hakkuuvuonna 1980/81 sekä Puumalassa, Lieksassa, Nurmeksessa ja Puolangalla syyskaudella 1980. Malli 1. mk/m^ MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI LEHTITUKKI MÄNTYKUITUPUU KUUSIKUITUPUU LEHTIKUITUPUU KAUPPA- KIRJA MITT. TOD. KAUPPA- KIRJA MITT. TOD. KAUPPA- KIRJA MITT. TOD. KAUPPA- KIRJA MITT. TOD. KAUPPA- KIRJA MITT. TOD. KAUPPA- KIRJA MITT. TOD. [akkuuvuosi 19 80/8 1| Tammela 164.40 165.30 150.00 150. 70 136.60 138.70 66.80 67.00 70.70 71.00 53.00 53.50 Forssa 168.00 168.30 151.50 152.00 138.70 138.20 64.00 64.00 65.80 66.30 50.70 51.20 Töysä 163.50 164.20 143.20 143.70 120.80 123.90 78.40 80.00 74.40 77.60 57.40 61.60 Oulainen 149.60 150.00 125.20 125.30 62.60 63.00 63.20 64.20 51.00 51.10 Pyhäjoki 148.60 150.30 123.60 125.10 61.40 62.30 62.40 63.60 50.10 51.50 Syyskausi 1980 148.00 150.40 128.80 132.50 141.30 143.40 63.90 64.20 68.20 66.40 51.80 52.00 Puumala Lieksa 140.00 142.10 118.70 119.20 127.70 130.40 58.90 60.40 59.30 61.20 48.30 49.80 Nurmes 140.80 142.50 117.90 119. 30 129.90 131.70 59.30 61.20 58.90 61.40 48.20 50.20 Puolanka 140.70 140.80 108.70 108.30 53.60 54.50 57.80 59.60 41.80 41.70 20 Liitetaulukko 3. Verokuutiometrin rakenne asetuksen maatilatalouden tuloveroasetuksen muuttamisesta (781/79) mukaan Tammelassa, Forssassa, Töysässä, Oulaisissa, Pyhäjoella, Puumalassa, Lieksassa, Nurmeksessa ja Puolangalla. 3 m TUKKIPUU KUITUPUU KUNTA HUKKAPUU MÄNTY KUUSI LEHTI MÄNTY KUUSI LEHTI Tammela 0.14 0.28 0.02 0.11 0.27 0.11 0.07 Forssa 0.14 0.28 0.02 0.11 0.27 0.11 0.07 Töysä 0.26 0.10 0.01 0.28 0 .16 0.10 0.09 Oulainen 0.11 0.06 0.23 0.16 0.26 0.18 Pyhäjoki 0.11 0.06 0.23 0.16 0.26 0. 18 Puumala 0. 32 0.07 0.08 0.18 0.11 0.16 0.08 Lieksa 0.30 0.10 0.03 0.20 0.17 0.11 0.09 Nurmes 0.19 0.16 0.03 0.12 0.26 0.14 0. 10 Puolanka 0.28 0.08 0.17 0.18 0.14 0.15 ISSN 0358-4283