Kehittämis- kertomuksia Green Care -koordinaation liepeiltä Elina Vehmasto (toim.) Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 33/2018 2 BiotalousjulkaisutLuke Sisällys Alkusanat ............................................................................................................................................................ 3 Kirjoittajaesittelyt.............................................................................................................................................. 4 1. Suomalainen Green Care − LuontoHoivan ja LuontoVoiman palvelut ................................................ 5 2. Laatumerkit Green Care -brändin ja palveluiden laadun kehittämisessä.......................................... 7 3. Monialaisuudesta yhteistyötä ja palveluita: Green Care päivät 2017 Levillä................................... 10 4. Hoivamaatilatoiminta vaihtoehtona: Green Care päivät 2016 Rantasalmella..................................13 5. Eläinavusteisuuden monet muodot: Green Care päivät 2015 Ypäjällä.............................................. 16 6. Pohjoisen Suomen aluetoiminta: omaehtoisuus ja erityispiirteet keskiössä................................. 19 7. Hankeyhteistyö Green Care Finland ry:n Itä-Suomen alueyhdistyksen perustana..........................22 8. Mitä opittiin GreenCareLabin kokeilutoiminnasta?..............................................................................24 9. Kehittämishankkeilla on paikkansa, mutta miten paikataan aukkoja? ...........................................26 10. Miten rakennettiin Green Care Merikarvia -yritysryhmähanke?......................................................28 11. Tutkimustietoa ja käytännön esimerkkejä pohjoismaisesta seminaarista ....................................30 12. Miten suomalainen Green Care -käsite asettuu kansainväliseen kontekstiin? ............................. 32 13. Monikanavainen viestintä Green Care -koordinaatiohankkeessa ...................................................34 14. Millaista on Suomalainen Green Care vuonna 2018 strategiakyselyyn mukaan............................ 36 15. Johtopäätökset: Miten tästä eteenpäin? ............................................................................................... 39 3 BiotalousjulkaisutLuke Alkusanat Tähän julkaisuun on koottu kertomuksia eri kirjoittajilta, jotka ovat olleet mukana suomalaisen Green Care -toiminnan kehit- tämisessä Valtakunnallisen Green Care -koordinaatiohankkeen puitteissa ja liepeillä. Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke (2015-2018) sai rahoituksen Euroopan Maaseuturahastosta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Hanketta johti Luonnonvarakeskus. Hankkeen aikana Green Care -brändiä tarkennet- tiin ja palveluiden laatutyötä kehitettiin laatumerkkien avulla. Lisäksi hankkeessa työstettiin sähköinen Green Care -portaali (www.gcfinland.fi) palvelemaan alan toimijoiden tiedon saantia ja keskinäistä tiedonvaihtoa. Hanke tuki Green Care -toimijoi- den välistä verkostoitumista sekä hyvien käytäntöjen jakamista. Tämän työn jalkauttamiseksi maa jaettiin neljään suuraluee- seen, joissa toimivat aluekoordinaattorit. Aluekoordinaatiosta vastasivat Lapin ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen am- mattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos vastasi laatumerkkityöstä. Hanke toimi kiinteässä yhteistyössä Green Care Finland ry:n hallituksen kanssa. Laatumerkit rakennettiin yhteistyössä yhdis- tyksen kanssa ja niitä hallinnoi nyt Green Care Finland ry. Verkkosivut uutiskirjetoimintoineen jäivät hankkeen jälkeen Green Care Finland ry:n aktiiviseen käyttöön ja ylläpitoon. Koordinaatiohankkeella on ollut merkittävä rooli luontoavusteisen toiminnan rakenteiden ja hyvien käytäntöjen kehittämi- sessä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja luonnonvara-alan välimaaston sijoittuvalla Green Care -toiminnalla on paljon annet- tavaa monenlaisille asiakasryhmille. Luonto on vaikuttava yhteistyökumppani sekä ongelmien ennaltaehkäisyssä että kun- toutumisen puolella. Koordinaatiohankkeessa on luotu toimintaedellytyksiä tämän uuden toimialan laajemmalle ja ammatil- lisemmalle hyödyntämiselle. Julkaisun artikkeleissa kerrotaan eri näkökulmista siitä, mitä hankkeen aikana tapahtui, mitä opittiin, missä nyt mennään ja mitä tulisi tehdä jatkossa suomalaisen Green Care -toiminnan hyväksi, jotta sen tuomat moninaiset edut olisivat yhä parem- min yhteiskunnan, alueiden, eri asiakasryhmien ja palveluntuottajien saatavilla. Suomalaisen Green Care -toiminnan kehit- tämisen kentällä toimii moninainen joukko alan palveluntuottajia, yrittäjiä, kehittäjiä, kouluttajia, rahoittajia ja myös palve- luiden käyttäjiä ja ostajia. Toivomme lukijan saavan kertomuksista innoitusta omalle toiminnalleen tällä laajalla Green Care -toiminnan kehittämisen kentällä. Huhtikuussa 2018 Elina Vehmasto Tuomo Salovuori Tutkija, Luonnonvarakeskus Green Care Finland ry:n puheenjohtaja Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke (maaliskuu 2014 - maaliskuu 2018) Hankkeen vastuullinen johtaja Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja 4 BiotalousjulkaisutLuke Kirjoittajaesittelyt Päivi Pylkkänen (FM) projektipäällikkö ja arvioin- titutkija, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Green Care -koordinaatiohankkeen ohjausryhmän jäsen. HoivaFarmi-hankkeen tutkija. Kiinnostunut Creen Caren -toiminnan yhteisö- ja maaseutuvai- kutuksista. Jaana Ruoho (KTM) matkailupalvelujen lehto- ri, matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmän pro- jektipäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu. Edistää hankkeiden avulla mikroyrittäjyyttä ja luontoon liittyvää palvelutoimintaa Satakunnas- sa. Green Care -laatulautakunnan puheenjohtaja vuonna 2017. Sari Rämö (sosionomi AMK) palvelukoordinaattori, projektipäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulun Hyvinvointiosaamisen yksikkö. Pitkä kokemus so- siaali- ja terveysalan hanketoiminnasta, Green Ca- re -toiminnasta ja ePalvelujen kehittämisestä hy- vinvointialalla. Reeta Sipola (agrologi YAMK) Lapin ammattikor- keakoulu, luonnonvara-alan tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja opetustoiminta. Pohjois-Suomen aluekoordinaattori Green Care -koordinaatiohank- keessa, projektisuunnittelija Green Care -koulu- tusmalli korkea-asteelle sekä Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle -hankkeissa. Sanna Vinblad (agrologi) Lapin ammattikorkea- koulu, luonnonvara-alan tutkimus-, kehitys-, in- novaatio- ja opetustoiminta. Pohjois-Suomen aluekoordinaattorina Green Care –koordinaatio- hankkeessa, projektipäällikkö Green Care -koulu- tusmallikorkea-asteelle -hankkeessa ja Green Ca- re -yrittäjyyden kehittämistarpeet Lapissa -hank- keessa. Elina Vehmasto (MMM) tutkija, Luonnonvarakes- kus. Valtakunnallisen Green Care –koordinaatio- hankkeen vetäjä. Luontoperustaisten palveluiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja palveluiden laa- tu kiinnostuksen kohteina. Taina Lilja (YTM) tutkija, Luonnonvarakeskus. Green Care -koordinaatiohankkeessa työsti ja yl- läpiti Green Care -verkkosivuja, facebook-sivua ja Green Care -uutiskirjettä. Kiinnostuksen kohteita maatiaiseläimet ja niiden käyttö Green Care -toi- minnassa. Anne Matilainen (MMM) projektipäällikkö, Hel- singin yliopiston Ruralia instituutti. Green Care – koordinaatiohankkeessa Länsi- ja Keski-Suomen aluekoordinaattori. Työskennellyt pitkään luonnon monikäytön, sosiaalisen kestävyyden, mikroyrit- täjyyden ja Green Care -toiminnan kehittämises- sä ja tutkimuksessa. Marita Mattila (MMM) projektipäällikkö Kaak- kois-Suomen ammattikorkeakoulu. Green Care -koordinaatiohankkeessa itäisen Suomen alue- koordinaattori. Erikoisalana maaseudun kehittä- misen näkökulmasta kumpuavat kehittämishank- keet ja eläinavusteisuus. Teemu Peuraniemi (fysioterapeutti YAMK, AmO) yrittäjä, Vihreä Hyvinvointi Oy. Tuottaa luontokun- toutusta erityisryhmille, sekä kehittämistoimintaa hoito- ja kuntoutusalan organisaatioille. Itä-Suo- men Green Care -alueyhdistyksen puheenjohtaja, Green Care Finland ry:n hallituksen ja ry:n nimeän laatulautakunnan jäsen. Green Care -koordinaa- tiohankkeen ohjausryhmän jäsen. 5 BiotalousjulkaisutLuke 1. Suomalainen Green Care − LuontoHoivan ja LuontoVoiman palvelut Green Care -palveluissa hyvinvointivaiku- tukset syntyvät käyttämällä luontoon pe- rustuvia toimintatapoja. Keskeistä on oh- jattu luontokokemus ja luonnon tuottaman lisäarvon tiedostaminen asiakkaan tavoit- teisiin pääsemisessä, sekä ohjaajan tarjo- ama yksilöllisiin tarpeisiin perustuva tuki. Green Care -toiminta voi tapahtua niin metsäluon- nossa, vesistöympäristössä, puutarhassa, maati- lalla kuin kaupunkien luontoympäristöissäkin. Jot- kin toimintamuodot soveltuvat myös sisätiloihin. Luontokokemuksia voidaan tuoda sisätiloihin ik- kunanäkymää, ääntä, kuvaa ja luontomateriaaleja käyttäen, esimerkiksi aistihuoneiden avulla. Green Care -toimintatavan kolme peruselement- tiä ovat luontoperustaisuus, kokemuksellisuus ja osallisuus. Hyvinvointivaikutukset syntyvät näi- tä elementtejä eri tavoin yhdistelemällä. Green Care -toimintatavan kolme perusedellytystä ovat tavoitteellisuus, ammatillisuus ja vastuullisuus. Green Care -palvelut voidaan jakaa LuontoHoivan ja LuontoVoiman palveluihin. LuontoHoivan palvelut ovat luontoperustaisia so- siaali- ja terveysalan palveluja. Palvelut on tarkoi- tettu pitkäjänteiseen työskentelyyn erityistä tukea tarvitsevien asiakasryhmien kanssa, jotka käyt- tävät kuntoutuspalveluja fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. ELÄINLUONTO PUUTARHA MAATILA Tavoitteellinen eläinavusteinen toiminta Tavoitteellinen luontoavusteinen toiminta Luontoavustei- nen terapia Eläinavusteinen terapia Tavoitteellinen puutarha- toiminta Puutarhaterapia Tavoitteelliset maatila- tai metsätilavierailut Kuntouttava toiminta maa- tilalla tai met- sänhoidossa Sosiaali- pedagoginen eläintoiminta Luonnon kun- touttava käyttö Pedagoginen puutarha- toiminta Terapia maa- tai metsätila- ympäristössä Sosiaalinen ja terapeuttinen puutarha- toiminta Eläinavusteinen pedagogiikka Luontoavusteinen pedagogiikka Pedagoginen toiminta maa- tai metsätilalla sosiaalinen psyykkinenfyysinen HYVINVOINTI  Luonto‐ perustaisuus Osallisuus /Yhteisö Kokemuksellisuus  /Toiminta Tavoitteellisuus VastuullisuusAmmatillisuus /Osaaminen Suomalainen Green Care ‐toimintatapa Yksilöllinen  ohjaus/  tuki Lähde: Luke, THL & GCF ry 2018Lähde: Luke, THL &GCF ry 2018 6 BiotalousjulkaisutLuke LuontoHoivan palveluihin osallistumisen tavoit- teena on asiakkaan hoito- tai kuntoutussuunni- telman mukainen terveyden, toimintakyvyn, osal- lisuuden tai arjen hallinnan vahvistuminen. Palve- lun ostaja ja käyttäjä ovat usein eri tahoja. LuontoHoivan palvelut edellyttävät tuottajalta so- siaali- ja terveysalan koulutusta tai yhteistyötä koulutettujen toimijoiden kanssa. Lisäksi edelly- tetään luontoperustaisten toimintatapojen osaa- mista sekä asiakkaan ohjaamisen taitoja. Toimin- nassa noudatetaan sosiaali- ja terveysalan lake- ja ja säädöksiä. LuontoVoiman palvelut ovat ohjatuttuja luontope- rustaisia hyvinvointi-, kasvatus- ja harrastuspal- veluja. Palveluissa huomioidaan palvelun käyttäji- en mahdollinen tuen tarve, joka voi vaatia erityis- järjestelyjä. LuontoVoiman palveluiden tavoitteena on asiak- kaiden  yleisen hyvinvoinnin ja terveyden edistä- minen. Pitkäkestoisia hyvinvointivaikutuksia ta- voitellaan asiakaslähtöisesti erilaisin motivoinnin ja ohjauksen keinoin, esimerkiksi siten, että palve- lun avulla tuetaan omaehtoisten luontokokemus- ten lisäämistä tai jatkumista palvelukokemuksen jälkeenkin. LuontoVoiman palveluissa noudatetaan kunkin alan suosituksia ja säädöksiä. Palvelun tuotta- jan on tunnettava luonnon hyvinvointivaikutusten syntymekanismit ja häneltä edellytetään taitoja asiakkaan ohjaamisessa. Green Care -toiminnassa hyvinvointivaikutukset rakentuvat vuorovaikutuksessa luontoperustai- suuden, kokemuksellisuuden ja osallisuuden tun- teen kanssa. Luontoperustaisuus on Green Care -palveluiden peruselementti. Luontokokemus suunnitellaan ja ohjataan luonnon hyvinvointivaikutusten perus- talle asiakkaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Kokemuksellisuus on toinen peruselementti. Ko- kemuksellisuus voi olla ohjattua aktiivista toimin- taa tai vähäeleistä luonnon havainnointia. Luonto tarjoaa mielekästä tekemistä ja merkityksellisiä yhteyden kokemuksia. Osallisuus on kolmas peruselementti. Vuorovai- kutteisen kokemuksen myötä asiakkaan  osalli- suuden tunne voi syntyä myös eläinten tai muiden luonnonelementtien ja ympäristön kanssa, mikä edesauttaa yhteyden tunteen syntymistä ihmis- tenkin kanssa. Tavoitteellisuuden perusedellytys tarkoittaa pal- velun tavoitteiden määrittelyä, kirjaamista ja to- teutumisen seurantaa. Palvelu suunnitellaan asi- akkaiden tavoitteiden mukaisiksi yhdessä neuvo- tellen. Osaamisen perusedellytys sisältää 1) riittävän am- mattipätevyyden kyseisen palvelun tarjoamiseen; 2) luontoperustaisten toimintatapojen osaamisen suhteessa asiakaslähtöisiin tavoitteisiin; 3) ohjaa- misosaamisen sekä asiakkaan tukemisen ja koh- taamisen taidot. Ohjaaja luo edellytykset luonnon hyvinvointivai- kutusten synnylle siten, että asiakas voi löytää it- selleen sopivan ja omia tavoitteitaan edistävän ta- van kokea ja tuntea osallisuutta sekä luonnon että sosiaalisen ympäristön kanssa. Ohjaaja tukee asi- akasta koko palveluprosessin ajan, alkaen asiak- kaan kyvystä asettaa tavoitteita aina reflektointiin ja tavoitteiden saavuttamisen arviointiin asti. Reflektoinnissa ohjaaja johdattelee pohtimaan kokemusta, mikä auttaa koetun purkamisessa, tunteiden tunnistamisessa ja ilmaisemisessa se- kä tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa ja nii- den uudelleen asettamisessa. Reflektoinnin avul- la asiakas pystyy näkemään oman tilanteensa ja toimintansa seuraukset paremmin. Reflektiolla tu- etaan asiakkaiden osallisuutta, toimijuutta ja voi- maantumista. Elina Vehmasto Luvun tekstin Elina Vehmasto kirjoitti koordinaatiohank- keen tuottamaan esitteeseen: LuontoHoivan ja Luon- toVoiman palvelut, Suomalainen Green Care -tietosivu 1_2018. Tietosivusarjaan kuuluvat myös esitteet: Luon- toperustaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa, Suoma- lainen Green Care -tietosivu 2_2018; Luontoperustais- ten palveluiden ja luontokontaktien terveysvaikutukset, Suomalainen Green Care -tietokortti 3_2018; sekä Puu- tarhatoiminta, -terapia sekä terapeuttinen ja sosiaali- nen puutarhanhoito, Suomalainen Green Care -tietosi- vu 4_2018. 7 BiotalousjulkaisutLuke 2. Laatumerkit Green Care -brändin ja palveluiden laadun kehittämisessä Ammatillisuus ja osaaminen Palvelun vaatiman ammattipätevyyden lisäk- si merkki edellyttää sekä Green Care -osaamis- ta että ohjausosaamista. Laatumerkin edellyttä- mään koulutusta ovat tarjonneet eri koulutusor- ganisaatiot, mutta koulutusta ei ole vielä ollut tar- jolla kysyntää vastaavasti. Jos hakijalla itsellään ei ole merkin edellyttämää osaamista, hän voi hakea merkkiä yhdessä sellaisen toimijan kanssa, joka täydentää puuttuvan osaamisen. Green Care -palveluiden laatua on kehitet- ty moniammatillisessa valtakunnallisessa yhteistyössä: alan käsitteet on määritelty ja laatumerkit sekä laatutyökirja on jul- kaistu. Tavoitteena oli innostaa alan pal- velujentuottajat palveluiden laadun kehit- tämiseen ja vakuuttaa ostajat ammatilli- sesti tuotetuista Green Care -palveluista. Laatumerkit: LuontoHoiva ja LuontoVoima Suomalaiset Green Care -laatumerkit: LuontoHoi- va ja LuontoVoima ovat samanarvoisia. Luonto- Hoivan merkki on tarkoitettu luontoon perustuvil- le sosiaali- ja terveyspalveluille ja LuontoVoiman merkki luontoon perustuville kasvatuksen sekä virkistys- ja hyvinvointipalveluille. Merkki voidaan myöntää palvelulle tai palvelukokonaisuudelle. Green Care Finland ry hallinnoi merkkejä ja ne ovat voimassa kolme vuotta. Merkin myöntämisen edellytyksenä on, että Green Care -toimintatavan peruselementit, eli luontope- rustaisuus, kokemuksellisuus ja osallisuus, sekä perusedellytykset, tavoitteellisuus, ammatillisuus ja vastuullisuus, toteutuvat palveluissa suunnitel- mallisesti ja laadukkaasti. Green Care -laatutyö- kirjan avulla palveluntuottaja kuvaa, miten nämä konkreettisesti toteutuvat kyseisessä palvelussa. Kuva: Anne Matilainen. 8 BiotalousjulkaisutLuke Laatumerkit myönnetään kirjallisen dokumentaation perusteella Hakemusasiakirjat ovat sähköinen hakulomake Green Care Finland ry:n verkkosivuilla, Green Ca- re -laatutyökirja, palvelukohtainen turvallisuus- suunnitelma sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteydessä omavalvontasuunnitelma. Lisäksi tar- kastellaan hakijan verkkosivuja ja muuta saatavil- la olevaa materiaalia. Green Care -laatutyökirja on laadunhallinnan tärkein työkalu ja samalla laatu- merkkihakemusten keskeinen asiakirja. Green Care -laatulautakunta myöntää laatumerkit Laatumerkkihakemuksia voi jättää laatulautakun- nalle jatkuvasti Green Care Finland ry:n verkkosi- vujen kautta. Monialainen laatulautakunta käsit- telee hakemukset neljä kertaa vuodessa (maalis- kuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa), kun hakemus on jätetty edellisen kuukauden lop- puun mennessä. Green Care Finland ry nimittää laatulautakunnan ja sille puheenjohtajan. Lauta- kunnassa toimii asiantuntijoita eri ammattialoilta. Laatumerkkejä myönnettiin ensimmäisen vuoden aikana kymmenen. Merkkejä ovat saaneet mo- nenlaiset palvelut: kehitysvammaisten päivätoi- minta, luonto-, eläin- ja puutarha-avusteinen toi- mintakykyä ylläpitävä hoivapalvelu ja kuntouttava palvelu. Ensimmäisenä vuonna yhtä lukuun otta- matta kaikki hakemukset ja myönnöt tehtiin Luon- toHoivan palveluille. Laatumerkki haastaa hakijan On tavallista, että hakijalta pyydetään lisätieto- ja ennen laatumerkin myöntämistä. Lautakunta haastaa ja kannustaa hakijaa kuvaamaan Green Care -palvelunsa piirteitä ja lisäarvoa mahdolli- simman täsmällisesti, sekä perustelemaan, miten tietyillä menetelmien ja harjoitteiden avulla tavoi- tellaan tiettyjä asiakastavoitteita. Laatulautakunta kiinnittää erityisesti huomiota siihen, miten hake- muksissa kuvattuja Green Care -elementtejä käy- tetään, eli miten Green Care -elementit ovat kyt- ketty toimintaan, jonka tavoitteena on asiakkaan tietynlainen terveyden, hyvinvoinnin ja elämänlaa- dun ylläpito tai edistyminen. Käsitteistön ja laatutyökirjan täsmennys Lautakunnan ensimmäisen toimintavuoden aika- na käsitteistöä täsmennettiin sekä laatulautakun- nan että Luontoa elämään! -hankkeen toimijoiden havaitsemien seikkojen vuoksi. Green Care -laa- tutyökirjasta muokattiin uusi versio: Suomalai- nen Green Care - LuontoHoivan ja LuontoVoiman laatutyökirja. Nimen lisäksi laatutyökirjan raken- ne muutettiin niin, että merkin hakijalle tarkoitetut kysymykset ovat työkirjan toisessa osassa kaikki peräkkäin. Tämä helpotti kokonaisvaltaisempien kysymysten muodostamista ja tämän uskotaan helpottavan työkirjan täyttäjää palvelun kokonais- valtaisemmassa kuvauksessa. Kuva: Anne Matilainen. 9 BiotalousjulkaisutLuke luonteinenkin. Pitkäkestoisia hyvinvointivaikutuk- sia tavoitellaan kuitenkin erilaisin motivoinnin kei- noin, kuten niin, että asiakasta tuetaan omaeh- toisten luontokokemusten piiriin ohjaustilanteen jälkeenkin. Jaana Ruoho ja Elina Vehmasto Luontoperustaisen kokemuksen reflektointi ja ohjaus Työkirjassa aikaisemmin käytetty ”luontolähtöi- nen” -termi korvattiin ”luontoon perustuva” -ilmai- sulla tai ”luontoperustainen” -termillä. Työkirjaan tuotiin myös hieman uusia sisällöllisiä painotuk- sia. Esimerkiksi luontosuhteen ja luontokokemuk- sen merkitystä avattiin tekstiosassa lisää, samoin kuin osallisuuden kokemuksen mahdollistamista palveluprosessin aikana sekä siihen liittyvän re- flektoinnin merkitystä, jossa ohjaajalla on tärkeä rooli. Reflektointi on keino arvioida, onko tavoit- teet saavutettu ja onko koettu hyvinvointi edisty- nyt palvelun avulla. Yksilöllisen tuen ja ohjausosaamisen merkitystä pyrittiin korostamaan lisää. Green Care -palvelus- sa keskeistä on ohjaajan antama yksilöllinen tu- ki, joka vaatii ohjausosaamista niin luontoperus- taisten toimintatapojen, kokemuksellisuuden kuin osallisuuden tunteen edistämisestä. Ohjaus ja yk- silöllinen tuki on perustekijöiden ja -elementtien lisäksi tekijä, josta erottaa Green Care -palvelun. Pitkäjänteisyydestä Pitkäjänteisyyden tavoitetta tarkennettiin. Luon- tohoivan palvelut perustuvat asiakkaan hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaiseen pitkäjäntei- seen terveyden, toimintakyvyn, osallisuuden tai arjen hallinnan edistämiseen. LuontoVoiman pal- veluissa hyväksytään, että palvelu voi olla kerta- Kuva: Maarit Aho. Kuva: Maarit Aho. 10 BiotalousjulkaisutLuke 3. Monialaisuudesta yhteistyötä ja palveluita: Green Care päivät 2017 Levillä Vuosittain järjestettävät valtakunnalliset päivät ovat Green Care -toimijoiden pää- tapahtuma. Green Care -päivien teema ja järjestämispaikkakunta vaihtuvat vuosit- tain. Päiviä on järjestetty vuodesta 2011 lähtien, ja tapahtumapaikat ovat olleet järjestyksessä: Tampereella, Mikkelissä, Hämeenlinnassa, Kuortaneella, Ypäjällä ja Rantasalmella. Viimeisimmät Green Care -päivät järjestettiin Levillä. LEVI GOES GREEN 2017 -seminaari liitti yhteen elinkeinojen rajapintoja yhdistäen samaan ta- pahtumaan Green Care -päivien, Pohjoisen viher- päivien ja matkailualan teemoja. Eri elinkeinojen näkökulmia yhdistelevä tapahtuma tarjosi uutta osaamista, toimintaa ja palveluita matkailualan, sosiaali- ja terveysalan ja luonto- ja viherympäris- töalan toimijoille. Kolmipäiväinen tapahtuma sisälsi seminaaripäi- vien lisäksi retkipäivän upeissa ruskamaisemis- sa Levillä ja Ylläksellä. Retken aikana tutustuttiin kiinnostaviin yrityksiin, luontokohteisiin sekä her- kulliseen lähiruokaan. Tapahtuman monialaisuutta ja vahvaa yhteistyötä kuvaa sen laaja järjestelytiimi: Lapin AMK, Luontoa elämään! -hanke, Voimametsistä viherkattoihin -hanke, Green Care Finland ry, Green Care -koor- dinaatiohanke, Viherympäristöliitto, Metsähalli- veluiden kehittämiseen saatiin äänimaisemien ja valaistuksen hyödyntämisestä, osallisuuden mer- kityksestä sekä hyvinvointimatkailun palvelupa- ketoinnista. Vierailevat asiantuntijat Ruotsista ja Sveitsistä toivat kansainvälistä näkökulmaa sekä eläinavusteiseen Green Care -toimintaan että hy- vinvointimatkailupalvelujen tuotteistamiseen. Yrittäjät, asiantuntijat ja opiskelijat saivat ideoi- ta, tietoa ja taitoja omaan toimintaansa ja samal- tus, Kittilän kunnan Kideve elinkeinopalvelut ja Le- vin Matkailu Oy. Runsas ja monipuolinen ohjelma houkutteli noin 160 henkeä Seminaaripäivien aikana kuultiin esimerkkejä hy- vinvoinnin edistämisestä luonnon, viherrakenta- misen ja hyvinvointimatkailun avulla. Eväitä pal- Kuva: Sanna Vinblad. 11 BiotalousjulkaisutLuke la kasvatettiin verkostoja yli toimialarajojen. Pu- heenvuorojen ohessa seminaaripäivien aikana oli mahdollisuus tutustua seminaaritorin esittelypis- teisiin, ja päivän päätteeksi osallistua teemakoh- taisiin treffeihin, työryhmiin, illanviettoon ja käve- lyretkelle. Ammatillisesti merkityksellistä ja henkilökohtaisesti voimauttavaa Seminaariosallistujat kokivat ammatillisesti mer- kityksellisenä monialaisen toteutustavan tuo- mat synergiaedut ja toimialojen väliset kohtaa- miset. Monipuoliset luennot ja mahdollisuus osal- listua joustavasti rinnakkaisseminaareihin saivat runsaasti kiitosta. Palautteen mukaan konkreetti- set esimerkit hyvistä käytänteistä ja kokemuksis- ta toivat uusia ideoita. Käytännön toimintatapojen ja vaikuttavuuden käsittely antoivat lisää uskoa ja intoa oman toiminnan kehittämiseen. Osallistujat kokivat henkilökohtaisesti merkityksellisenä ver- kostoitumisen ja ihmisten tapaamisen. Vertais- kohtaamiset ja epäviralliset keskustelut koettiin voimauttavina, ja tällaiselle Green Care -kehittäjä- yhteisöä vahvistavalle vuorovaikutukselle kannat- taa jatkossakin varata riittävästi aikaa. ”Toimi yllättävän hyvin! Teemat täydensivät toi- siaan, ja toimialojen välille syntyi kohtaamisia. Kiin- toisia puheenvuoroja oli eri teemoissa.” ”Näkökulmien laajentamisesta on aina hyötyä, ra- japinnoilla liikkumisesta saa uusia ideoita jopa liike- toimintaa ajatellen.” ”Ehdottomasti on hyvä ylläpitää keskustelua alojen välillä. Rajapinnoissa on paljon mahdollisuuksia. Sa- malla toimijat tulevat tietoisiksi toisistaan ja vaikut- tavuus kasvaa.” ”Monialaisessa tilaisuudessa verkostoja syntyy mo- nipuolisemmin ja työtä voidaan yhdessä kehittää paljon paremmin.” ”Uudenlaisia Green Care -toimintamalleja hyödyn- nettäväksi työhön” ”Ryhmätyöt, retket, seminaaritorin tapaamiset ja pitkät lounaat edesauttoivat kohtaamisia ja kontak- tien luomisia” Kuva: Sanna Vinblad. 12 BiotalousjulkaisutLuke Tulevilta Green Care -päiviltä odotetaan entistä- kin enemmän konkreettisia yritysesimerkkejä ja yrittäjätarinoita, ja esimerkiksi kokemuksia laatu- merkkiä hakeneiden yritysten kehittymisproses- sista. Yrityksiin halutaan tutustua konkreettises- ti vaikkapa retkipäivän yhteydessä. Retkipäivä sai runsaasti kiitosta, ja sellaista toivotaan myös tule- viin tapahtumiin. Päivien ohjelmaan toivotaan yhä lisää toiminnallisuutta ja kokemuksellisuutta, eli Green Care -toimintatavan toteutumista myös päi- vien osallistujille. Monialaisuutta toivotaan myös tulevilta Green Care -päiviltä, sillä sen koettiin tuo- van lisäarvoa ja kontakteja yli ammattirajojen. ”Levin seminaarissa monien alojen yhteistyö antoi mahdollisuuden keskustella yli ammatillisten rajo- jen ja luoda hyviä kontakteja. Toivottavasti samaan tapaan myös ensi vuonna!” ”Lyhyitä luentoja monesta eri näkökulmasta. Tä- mänvuotinen konsepti toimiva.” ”Verkostoituminen oli tässä ihan sopivassa roolissa: pitkät ruokatunnit, iltatilaisuus, retkipäivä, ryhmä- työt, ryhmien vaihtaminen.” Monialainen yhteistyö jatkuu yhdistysten välillä Kipinää yhteistoiminnan tiivistämiselle saivat myös järjestelyihin osallistuneet yhteisöt: Green Care Finland ry, Visit Finland ja Viherympäristöliit- to. Visit Finland kutsui muut pyöreän pöydän ää- reen suunnittelemaan yhteistä toimintaa. Konk- reettinen yhteistyö on käynnistynyt tiedonjaka- misen ja asiantuntijuuden vaihdon tiimoilta. Vi- herympäristö -lehteen (4/2018) kirjoitettiin Green Care -artikkeli, ja Green Care Finland ry:n puheen- johtaja kutsuttiin mukaan Viheralan neuvottelu- kunnan toimintaan. Yhteistyötä syvennetään, tie- toa ja toimintaa tullaan edelleen välittämään puo- lin ja toisin sekä tarkastelemaan toimialojen yh- teisiä kehittämiskohteita. Yhteistyöstä hyötyvät kaikkien toimialojen toimijat ja palveluntuottajat, mutta ennen kaikkea palveluiden asiakkaat. Reeta Sipola ja Sanna Vinblad Kuva: Sanna Vinblad. ”Näkökulmien laajentamisesta on aina hyötyä, rajapinnoilla liikkumisesta saa uusia ideoita jopa liiketoimintaa ajatellen.” 13 BiotalousjulkaisutLuke 4. Hoivamaatilatoiminta vaihtoehtona: Green Care päivät 2016 Rantasalmella kokemuksia. Lisäksi kuultiin toimintaan osallistu- via asiakkaita ja heidän lähipiiriään, sosiaalipalve- lujen järjestäjiä, valvojia ja lääkärikuntaa sekä ke- hittämistukea tarjoavia tahoja. Kansainvälinen pu- heenvuoro tuli Englannista. Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, maatilojen käyttö esimerkiksi sosiaalisen kuntou- tuksen paikkana on ollut Suomessa melko vähäis- tä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. On mielen- kiintoista pysähtyä hetkeksi kysymään, miksi hoi- vamaatilatoimintaa pidetään tällä hetkellä var- teenotettavana toimialana myös Suomessa? Mik- si se on seuloutunut aiheeksi yhä useampaan se- minaariin ja paikalliseen kehittämishankkeeseen? Hoivamaatilatoiminnan hyötyjä Vaikka olosuhteet ja toimijat vaihtelevat eri alu- eilla suuresti, yhdistäviä perusteitakin löytyy. Kiin- nostuksen heräämisen perusidea on yksinkertai- nen. Hoivamaatilatoiminta puhuttelee, koska niin moni toimijataho voi löytää siitä juuri oman tai Hoivamaatilatoiminnalla tarkoitetaan lii- ketoimintaa, jossa maatilaa ja maaseutu- ympäristöä hyödynnetään tietoisesti, ta- voitteellisesti ja vastuullisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä on toi- mintaan osallistuvalle henkilölle kuntout- tavaa ja hoitavaa (LuontoHoivaa) tai sillä voi olla ensisijaisesti voimaannuttavia ja hyvinvointia vahvistavia tehtäviä (Luon- toVoimaa). Hoivamaatilatoiminta nou- dattaa suomalaisen Green Caren -toimin- nan periaatteita ja liiketoiminnan har- joittaja voi halutessaan hakea palveluille myös Green Care -laatumerkkejä. Valtakunnallisten Green Care -päivien 2016 teema Rantasalmen Järvisydämessä oli hoivamaatalous. Päivät toteutettiin Elelä-Savon HoivaFarmi-hank- keen johdolla, yhteistyössä Green Care -koordi- naatiohankkeen ja Green Care Finland ry:n kanssa. Hoivafarmi oli ESR-rahoitteinen (2014–2016) Mik- kelin ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hanke, jossa kehitettiin Green Care -palvelutuotteita maatiloille verkostoyhteis- työssä eri toimijoiden kesken. Hoivafarmi-hankkeessa tehtiin käytännönlähei- sesti hoivan tuotteistamista maatiloilla, palvelu- ketjun eri osapuolien törmäyttämistä ja yhdes- sä oppimista. Green Care -päivillä esiteltiin tulok- sia ja kertynyttä tietoa sekä kuultiin palveluita ke- hittäneiden kokemuksia maatila- ja hoivayrittäjien Kuva: Teija Skyttä. 14 BiotalousjulkaisutLuke taustaryhmänsä intressin. Kuvio hahmot- telee kokoavasti näitä näkökohtia. Maatilan kannalta kysymys on paitsi lisätulon lähteestä myös mielekkääksi ja sosiaa- lisesti palkitsevaksi koetus- ta työstä. Hoivamaatilatoi- mintaan lähteneet maaseutu- yrittäjät eivät aio luopua alas- ta, vaan haluavat useimmissa tapauksissa kehittää toimintaan- sa edelleen. Toimintaan osallistuval- le asiakkaalle maatila ja maaseu- tuympäristö tarjoavat hyvinvointi- ja ter- veyshyötyjä, joista on jo saatu tutki- mustuloksia sekä kansainvälises- ti että Suomesta. Maatiloista ja maaseutuympäristöstä am- mentavien toimijoiden avul- la julkinen palvelunjärjestäjä voi monipuolistaa palveluva- likoimaansa. Tämä voi merki- tä palvelunjärjestäjälle väylää vähentää laitoskeskeistä hoitoa ja kuntoutusta sekä tehdä palve- lusta kustannusvaikuttavampaa. Pai- kallisia päättäjiä voi kiinnostaa se, että hoiva- maatilatoiminta jättää eurot omalle alueelle. Hoi- vamaatilatoiminnasta voi parhaimmillaan kasvaa alueiden elinvoimaisuutta kestävällä tavalla vah- vistava liiketoimintamuoto. Lenjuksen tila. Kuva: Teija Skyttä. Paikallisia päättäjiä voi kiinnostaa se, että hoivamaatilatoiminta jättää eurot omalle alueelle Maatila • Maatalouden suhdanteista riippumaton sivuelinkeino ja kasvualusta • Luontoympäristön, rakennuskannan ja muiden olemassa olevien resurssien hyödyntämismahdollisuus • Mielekkääksi ja palkitsevaksi koettu työ Palvelun järjestäjä • Monipuolistaa ja täydentää palveluvalikoimaa tuomalla uusia palveluratkaisuja etenkin erityisryhmien tarpeisiin • Väylä vähentää laitoskeskeistä hoivaa ja kuntoutusta • Usein kokonaistaloudellisesti edullisin Toimintaan osallistuva asiakas • Tutkimustulosten tukemat hyvinvointi- ja terveyshyödyt • Inhimillinen mittakaava ja kodinomaisuus • Luontosuhde ja yhteisöllisyys Aluetalous • Työllistää ja antaa toimeentuloa • Jättää verotulot alueelle • Talouden kerrannaisvaikutukset HOIVAMAATILATOIMINNAN HYÖTYJÄ NELJÄSTÄ SUUNNASTA 15 BiotalousjulkaisutLuke Portinvartijat ja mahdollistajat Jos hyödyt usealta kannalta näin ilmeisiä, mikä on estänyt sen, ettei Suomeen ole nopeamminkin syntynyt satoja uusia hoivamaatiloja? Hoivamaa- tilatoiminnasta ei kaikesta huolimatta tiedetä tar- peeksi, eikä siitä tiedetä aina oikeita asioita. Julki- set palvelujenjärjestäjät ovat keskeisiä portinvar- tijoita, joiden harkinta vaikuttaa laajalti palveluket- jun toisiin toimijoihin: tärkeää on millaiselta hoiva- maatilatoiminta näyttäytyy heille. Lisääntyvä lop- pukäyttäjän valinnanvapaus saattaa kuitenkin ol- la mahdollisuus hoivamaatilatoiminnan yleistymi- selle. Kaikille maatiloille hoivaan suuntautuminen ei suinkaan ole oikea eikä sopiva ratkaisu. Ulkoiset puitteet, henkilöresurssit ja ihmisten ohjaamisen osaaminen on oltava kunnossa. On ehkä koulut- tauduttava tai löydettävä yhteistyökumppani, jolla on tarvittava täydentävä osaaminen. Myös mah- dollisessa asiakasjoukossa on ehtoja - vaikka mo- ni hyötyy, kaikille ei maatilaympäristö sovi. Asen- teissa voi olla jäänteitä hyvin kaukaakin: esimer- kiksi joillekin ikäihmisille perhehoito maatilalla on tuonut mieleen entisten aikojen huutolaishuollon. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet järjestämis- ratkaisut ovat vielä tekemättä ja monet käytännön seikat avoimena. Näillä näkymin maakunnat saat- tavat saada paljon itsenäistä harkintavaltaa, mikä voi johtaa siihen, että eri maakunnat toteuttavat keskenään erilaista hoivapolitiikkaa. Joka tapauk- sessa selvää on, ettei hoiva- ja hyvinvointipalvelu- jen kysyntä ole vähenemässä. Matalankynnyksen ennalta ehkäiseville palveluille on yhä suurempaa tarvetta, kun halutaan vähentää yhteiskunnalle kalliiden korjaavien palveluiden kustannuksia. Li- säksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vel- voitteet ja niihin liittyvien palveluiden järjestämis- vastuu jäävät mahdollisen uudistuksen jälkeenkin kunnille. Lakisääteisten palvelujen lisäksi kasvunäkymiä avautuu markkinaehtoisessa voimauttavassa ja virkistävässä palveluliiketoiminnassa. Hyvinvoin- tialalle sopii uusia toimijoita, jotka kehittävät ja tutkivat uudenlaisia palveluratkaisuja monenlai- siin tarpeisiin. Hoivamaatilatoiminta eri muodois- saan tulee olemaan tulevaisuudessa yksi yhä var- teenotettavampi uusi palveluratkaisu. Päivi Pylkkänen Lisätietoa: Pylkkänen & Skyttä 2016. Tienviittoja hoivamaati- latoimintaan: http://www.helsinki.fi/ruralia/Tien- viittoja%20hoivamaatilatoimintaan%20-opas.pdf http://www.theseus.fi/handle/10024/123467 Matalankynnyksen ennalta ehkäiseville palveluille on yhä suurempaa tarvetta, kun halutaan vähentää yhteiskunnalle kalliiden korjaavien palveluiden kustannuksia. Hoivamaatilatoiminta eri muodoissaan tulee olemaan tulevaisuudessa yksi yhä varteenotettavampi uusi palveluratkaisu. http://www.helsinki.fi/ruralia/Tienviittoja%20hoivamaatilatoimintaan%20-opas.pdf http://www.helsinki.fi/ruralia/Tienviittoja%20hoivamaatilatoimintaan%20-opas.pdf http://www.theseus.fi/handle/10024/123467 16 BiotalousjulkaisutLuke 5. Eläinavusteisuuden monet muodot: Green Care päivät 2015 Ypäjällä Eläinavusteisten menetelmien monipuolinen käyt- tö on viime vuosikymmeninä yleistynyt monil- la eri sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasva- tuksen osa-alueilla. Kuntoutusmuotona erityises- ti ratsastusterapialla on pitkät, 1970-luvulla alka- neet perinteet. Ratsastusterapeutteja on Suomes- sa koulutettu Suomessa vuodesta 1988. Ensimmäisenä aamupäivänä kokoonnuttiin Ypä- jä-hallin maneesilla, jossa päivät avasi maaseu- tuyrittäjyysjohtaja Timo Sipilä MTK:sta. Puhetta seurasi monipuolisesta käytettävyydestään tun- nettujen suomenhevosten näytös, jonka järjesti Hevosopisto. Viidennet Green Care -päivät järjestettiin syyskuussa 2015 Ypäjän Hevosopistol- la. Päivät saavuttivat suuren suosion, ja kaikkia halukkaita ei pystytty tilarajoittei- den vuoksi ottamaan mukaan. Ypäjän He- vosopistolle kokoontui parisensataa eläi- navusteisuudesta kiinnostunutta kuulijaa. Päivien teemalla Eläinavusteiset menetelmät hy- vinvoinnin tukemisessa ja tapahtumapaikalla oli paljon yhtymäpintaa. Ypäjä tunnetaan hevosis- taan ja opisto tasokkaasta ja monipuolisesta he- vosalan koulutuksestaan. Hevosopisto sijaitsee paikalla, jossa hevosia on kasvatettu jo 1800-lu- vulla. Ypäjän hevosopisto on pohjoismaiden suu- rin hevosalan oppilaitos: ratsastusterapiakoulu- tusta on ollut tarjolla 1990-luvun puolesta välistä asti. Opistolla on myös vuosien kokemus sosiaali- pedagogisen hevostoiminnan täydennyskoulutuk- sen järjestämisestä. Järjestelyistä vastasi Green Care Finland ry yhdes- sä Ypäjän hevosopiston, Koirat kasvatus- ja kun- toutustyössä ry:n, Sosiaalipedagogisen Hevostoi- minnanyhdistyksen, Suomen Ratsastusterapeutit ry:n, Hippolis ry:n ja Luonnonvarakeskuksen kans- sa. Mukana tapahtumassa ovat myös MTK, Ypäjän ja Forssan kunnat, Etelä-Suomen ProAgria/Maa- ja kotitalousnaiset sekä Sininauhaliitto ry. Humisevan Harjun alpakkatila. Kuva: Carita Saarinen. 17 BiotalousjulkaisutLuke Loppupäivä oli varattu ihmisen ja eläimen välisten suhteiden tarkastelulle. Varsinainen ohjelma aloi- tettiin puheenvuoroilla, joissa asiantuntijat pereh- dyttivät yleisöä eläinten luontaiseen käyttäytymi- seen. Eläintenkouluttaja Tuire Kaimion aiheena oli Eläin kuntoutustilanteessa, kehonkieli, ihmisen ja eläimen välinen suhde. Eläinlääkäri Tuulia Apple- by esitelmöi Eläinten luontaisesta stressi- ja pel- koreaktiosta. Iltapäivällä olivat vuorossa Parhaiden käytäntöjen työryhmät, joissa kuultiin eläinavusteisuuden so- veltamisesta käytäntöön. Eläin tukena lasten kas- vussa ja kuntoutuksessa -ryhmää vetivät sosiaa- lipedagogisen hevostoimintakoulutuksen opet- taja ja Valmennuskeskus Loimihaan yrittäjä Lee- na Kalalahti ja sairaalakoulun erityisopettaja Ta- pani Jokela. Eläin ikäihmisten vierellä -ryhmää ve- tivät Tuulensuun palvelukeskuksen toiminnan- johtaja  Tiina Läksy ja muisti- ja lähihoitaja  Elina Lukumies. Eläimet mielenterveystyössä -ryhmässä vetäjinä olivat koira-avusteisuutta työssään käyttävä toi- mintaterapeutti Heidi Kihlström-Lehtonen, Pol- lesta potkua ry:n yrittäjä Ulla Linjama-Lehtinen ja hevosavusteisuutta työssään käyttävä perhe- ja psykoterapeutti  Anne Peltonen. Eläimet fysiote- rapiassa -ryhmässä vetäjinä olivat ratsastustera- peutti Anne Rokka ja koira-avusteisuutta työssään käyttävä fysioterapeutti Mia Malmberg. Myöhemmin iltapäivällä ratsastuksen opetta- ja Pirkko Herd ja ratsastusterapeutti Sanna Mat- tila-Rautiainen demonstroivat hevosen koulutta- mista terapiaan ja hevosavusteiseen toimintaan Haimi-hallissa. Toisena päivänä luentosaliin oli koottu myös han- ketori, johon saattoi tauoilla tutustua. Eläinavus- teisten toimintatapojen käsittely laajeni sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen sekä eläina- vusteisten ratkaisujen tulevaisuuteen. Päivän avasi ja alan nykytilannetta kuvasi Green Care Finland ry:n puheenjohtaja ja Vihreä Veräjä –hankkeen vetäjä Tuomo Salovuori. Ritva Michels- sonin Sosiaalipedagoginen Hevostoimintayhdis- tyksestä ja Nona Borgströmin Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:stä aamupäivän puheenvuo- rot liittyivät eläinavusteisuuden tulevaisuuteen. Kuva: Katri Lehtola.Kuva: Anne Peltonen. Infograafi:Tuulia Appleby. 18 BiotalousjulkaisutLuke Dosentti Markus J. Rantala Turun yliopistosta ker- toi puolestaan ympäristön vaikutuksista tervey- teen evoluutiopsykologian näkökulmasta. Colo- radon yliopiston tutkimuksissa oli saatu muun muassa selville, että mullassa oleva Mycobate- rium vaccae -bakteeri vapauttaa ihmisessä sero- toniinia, joka taas vähentää levottomuutta ja ah- distusta. Green Care -päivät päättyivät paneelikeskuste- luun, jossa mukana oli koiria työssään useiden vuosien ajan käyttänyt lastenpsykiatri Kaija Ikä- heimo, Kaiturin tilan yrittäjä ja ympäristökasvat- taja Marjukka Kulmala, päihdetyöntekijä Reetta Ekström ja perhetyöntekijä Maiju Hämäläinen. Il- tapäivän antia lisäsi kokemusasiantuntija kerto- mus sosiaalipedagogisen hevostoiminnan vaiku- tuksesta päihderiippuvuudesta toipumisessa. Pa- nelistit pohtivat eläinavusteisen terapian ja toi- minnan tarjonnan laajentamista ja kehittämistä ja vastasivat yleisön kysymyksiin. Monia alan toimijoita tuntui kiinnostavan se, mi- tä reittiä asiakkaat ohjautuvat Green Care -palve- luiden pariin, ja kuka maksaa palvelut. Kelan kor- vausten piiriin kuuluu fysioterapeutin antama rat- sastusterapia, jonka suurimpia käyttäjäryhmiä ovat muun muassa CP-vammaiset ja MS-tautia sairastavat. Keskustelussa tuli esille valitettava tosiasia: moni eläinavusteinen kuntoutus jää usein vaille Kelan korvauksia. Taina Lilja Kuva: Maarit Aho. Ratsastusterapian ensimmäiset askeleet otettiin Suomessa 1970-luvulla. Nyt eläinavusteisten menetelmien käyttö on laajentunut monille eri sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatuksen osa-alueilla. Asiakkaiden ohella eläinavusteisuudesta ovat hyötyneet myös työntekijät ja potilaiden omaiset. Yhteisiä ilon hetkiä on löydetty pienten asioiden äärellä. Erilaisten rajoitteiden merkitys vähenee, ja asukkaiden voimavarat vahvistuvat. Joskus miltei puhumattomat ihmiset innostuvat kertaamaan eläimiin liittyviä muistojaan 19 BiotalousjulkaisutLuke 6. Pohjoisen Suomen aluetoiminta: omaehtoisuus ja erityispiirteet keskiössä en tapahtumien avulla. Lähellä sijaitsevat alueet hyötyvät toistensa menestyksestä, ymmärtävät toisiaan samankaltaisten toimintaympäristöjen vuoksi ja voivat tarjota vertaistukea kehittämisen haasteissa, joita kaikki kohtaavat ennemmin tai myöhemmin. Green Care -toiminnan kokonaiske- hityksen etu on alueiden välisen yhteistyön ja tie- donvaihdon ylläpito ja edistäminen. Pohjois-Suomen koordinaatioalue sisäl- si Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja La- pin maakunnat, joissa pitkät välimatkat alueiden sisällä ja niiden välillä tuovat haasteita henkilökohtaisille kohtaami- sille. Kohtaaminen useiden toimialojen yhdyspinnoilla on Green Care -toiminnan vahvuus, mutta samalla se asettaa haas- teita yhteistyökontaktien syntymiselle. Kohtaamisten foorumit Järjestetyt tapaamiset muodostivat yhteisen foo- rumin, jossa toisilleen ennen tuntemattomat tahot löysivät vertaistukea ja yhteistyömahdollisuuksia. Tapaamiset käynnistivät maakuntiin monialaisten Green Care -verkostojen rakentamisen. Pohjois-Suomen alueella järjestettiin sekä valta- kunnalliset Green Care -päivät 2017 että maakun- nittaisia tapaamisia. Tapahtumat järjestettiin yh- teistyössä alueellisten hankkeiden ja organisaati- oiden kanssa. Yhteistoiminnan kautta saatiin sy- nergiahyötyjä tapaamisten sisältöihin sekä laa- jennettiin kontaktiverkostoja, joiden kautta luotiin uusia yhteyksiä alueen toimijoiden kesken. Alueellisten verkostojen toiminnan tukemisek- si myös alueiden välisen vuorovaikutuksen jär- jestäminen on tärkeää. Tämä voi toteutua esimer- kiksi vertaistapaamisina ja yhdessä järjestettävi- Humisevan Harjun alpakkatila. Kuva: Pauliina Luukinen. 20 BiotalousjulkaisutLuke Omaehtoisuus kehittää ja vahvistaa alueita Pohjois-Suomen aluekoordinoinnilla jalkautet- tiin laatutietoa ja tuettiin alueita löytämään omat tapansa toteuttaa verkostoitumista. Green Ca- re -toiminnasta kiinnostuneita kannustettiin si- toutumaan alueensa kehittämiseen, ja muotoile- maan toiminnastaan oman maakuntansa tarpei- ta vastaavaa. Alueellisten tapaamisten kannusta- mana sekä Kainuuseen että Pohjois-Pohjanmaalle perustettiin Green Care -toimijaverkostojen Face- book -ryhmät. Lapissa Facebook -ryhmä oli perus- tettu jo aikaisemmin. Yhteensä Pohjois-Suomen ryhmissä oli helmikuussa 2018 noin 600 jäsentä. Eri alueet etenevät eri tahtia tarpeidensa ja voi- mavarojensa mukaan. Kehityksen alkuvaiheessa toiminnan vetäminen on usein muutamien hen- kilöiden vastuulla, mikä tekee verkostosta hau- raan. Toiminnan laajentuessa on tärkeää varmis- taa kaikkien kiinnostuneiden mahdollisuus osal- listumiseen verkoston vahvistumiseksi ja jatku- vuuden turvaamiseksi. Verkostoitumisen kautta Green Care -toiminnan vaikutus alueilla on kertautunut. Erilaisten tee- maryhmien, yritystreffien, vierailujen ja muiden alueen omaa verkostoa vahvistavien kohtaamis- ten järjestäminen on jatkossakin tärkeää. Digitaa- lisuus tuo uusia mahdollisuuksia verkostoitumi- seen ja toimijoiden vuorovaikutukseen. Näin pys- tytään pitämään toimijat tietoisina käynnissä ole- vasta toiminnasta ja mahdollistamaan etäosallis- 21 BiotalousjulkaisutLuke tuminen, vaikka lähiosallistuminen tapaamisiin ei onnistuisikaan. Sähköisten kanavien kautta myös kansalliset ja kansainväliset uudet innovaatiot ja käytänteet leviävät nopeasti eri alueiden hyödyn- nettäväksi. Green Care -toiminnan kehittyminen ja jatkotarpeet Toiminnan kehittymistä on tuettu sparraamal- la Pohjois-Suomen Green Care -hankkeita eteen- päin, sekä käymällä keskustelua Green Care -kä- sitteistä. Yhä edelleen on tarvetta hankkeiden tu- kemiselle ja sisältöjen koordinoinnille. Sen avulla voidaan välttää päällekkäisiä toimenpiteitä, taata alueiden tasavertainen kehittyminen ja ohjata re- sursseja tehokkaasti alueellisesti keskeisiin kehit- tämiskohteisiin. Alueellisissa tapaamisissa kerättyjen tietojen vä- littämiseksi järjestettiin rahoittajille ja hanketoi- mijoille webinaarit. Tilaisuuksissa koottiin yhteen Pohjois-Suomen Green Care -tilannetta ja -kehit- tämistarpeita, sekä edistettiin vuorovaikutteista tiedonvaihtoa. Alueiden Green Care -yritystoimintaa voidaan edel- leen vahvistaa tuotteistamalla palveluja ja kehittä- mällä myyntikanavia. Näiden kautta yrityskentälle saadaan lisää konkreettisia esimerkkejä Green Ca- re -liiketoiminnasta. Green Care -menetelmien laa- jempi käyttöönotto eri palveluissa kuten kuntou- tuksessa, opetuksessa ja työtoiminnassa, nähtiin yhteisesti tärkeinä asioina kaikilla alueilla. Alueellisia Green Care -aktivaattoreita kaivattiin avuksi palvelujen paketointiin ja rahoituksen ha- kemiseen liittyvissä asioissa. Tällaisten aktivaat- toreiden roolina olisi edistää asioita, joihin yksit- täisten yrittäjien voimavarat eivät riitä. Tällaisia tehtäviä ovat toimiminen alueen yhteisenä Green Care -kontaktipisteenä, verkostojen tukeminen sekä palveluiden kehittämisen ohjaaminen. Kehittämis- ja tutkimustoiminnalla on tärkeä yh- teiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamisen rooli. Vaikuttamisen keinoina ovat tutkimustiedon esiintuominen, Green Care -toiminnan hyötyjen konkretisointi ja Green Care -yritystoiminnan vah- vistaminen. Aluekehitystä ja toimialojen kehitystä ohjataan muun muassa strategioilla, joissa Green Care on nostettu esiin, kuten Kainuun maakunta- ohjelma. Reeta Sipola ja Sanna Vinblad Humisevan Harjun alpakkatila. Kuva: Carita Saarinen. 22 BiotalousjulkaisutLuke 7. Hankeyhteistyö Green Care Finland ry:n Itä-Suomen alueyhdistyksen perustana Aika on ollut otollinen tuoreelle Green Care -alueyhdistykselle. Verkostotoiminnan kautta se on kyennyt yhdistämään palveluntuottajia, asi- akkaita, ostajatahoja sekä kouluttajia ja kehittä- jiä. Alueellinen yhdistystoiminta on mahdollista- nut kehittämiselle klusterialustan. Sen avulla voi- daan tuottaa käytännön pilotteja poikkisektori- sesta palvelumuotoilusta eri kohderyhmille; tes- tata uudenlaista asiakasohjausmallia kuntasek- torin ja eri viranomaistahojen kesken; sekä kerätä tutkittua näyttöä Green Care -palvelujen hyödyistä niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Hankkeiden merkitys tämän kehitystyön etene- misessä on elintärkeä. Itä-Suomen Green Ca- re -alueyhdistyksen kehittämistoiminnassa on- kin ollut tarkoituksena hyödyntää laaja-alaisesti niin valtakunnallisia kuin paikallisiakin Green Care -hankkeita. Tiivis yhteistyö valtakunnallisen Green Care -koordinaatiohankkeen ja Pohjois-Karja- Muutos kertoo tarpeesta vastata ympä- rillämme oleviin haasteisiin. Näin on myös käsillä olevan sosiaali- ja terveyshuollon uudistuksen kohdalla. Ongelmien ratkai- su vaatii, että yhteiskuntarakenteitamme ajatellaan uudella tavalla. Muutoksessa piilee aina mahdollisuus: mahdollisuus uudistua ja löytää uusia kestävämpiä rat- kaisuja. Voidaan kysyä, miten tämä liittyy Green Care -toimintaan ja sen kehittämi- seen? Muutos antaa Green Care -toiminnalle mahdol- lisuuden nousta esiin osana hyvää tulevaisuut- ta. Itä-Suomessa on vahva näkemys siitä, mi- ten luonnon uudenlaisella käytöllä voidaan lisätä alueen maakuntien hyvinvointia ja kehittää eko- systeemipalveluihin liitettäviä Green Care -palve- lumarkkinoita. Alueelle on syntynyt sosiaali- ja terveys-, kasva- tus- ja matkailualan toimijoiden kesken vahva tahtotila verkostoitua ja synnyttää uutta palvelu- rakennetta niin kuntasektorin kuin yksityisenkin palvelusektorin suuntaan. Vuonna 2015 Itä-Suo- meen perustetun Green Care -alueyhdistyksen ta- voitteena on ollut järjestäytyneen verkoston avul- la edistää luontolähtöisten palvelujen ja toiminta- mallien näkyvyyttä tulevaisuuden kunnissa, maa- kunnissa ja terveysmatkailun markkinoilla. Sipoon seniorikeskus. Kuva: Antti Lemetyinen. 23 BiotalousjulkaisutLuke lan Green Care − Green Karelia -hankkeen kans- sa on tuottanut merkittäviä avauksia Itä-Suomen alueelle. Laatu ja kyky osoittaa palvelun kustan- nustehokkuus ovat korostumassa yhä voimak- kaammin sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailu- tuksissa sekä hyvinvointi- ja matkailualalla. Yksi merkittävimmistä avauksista on ollut Green Care -koordinaatiohankkeen aikaansaama Green Care -laatumerkin käyttöönotto. Laatumerkkien merkityksenä on, että niiden avulla luontoperus- taiset palvelut voidaan saada osaksi tunnistet- tua hyvinvointi- ja kasvatusalan palvelujärjestel- mää. Lisäksi ne edistävät markkinointia ja palve- luiden näkyvyyttä. Laadun kehittämiseen liittyen on eri hankkeiden yhteistyönä tuotettua koulu- tusta Itä-Suomen Green Care -palveluntuottajien käyttöön. Laatutyökirjan ja laatumerkkien myö- tä Green Care -palvelujen asiakaslähtöisyys ja ta- voitteellisuus on avattu, ammatillisuus ja osaa- misvaatimukset kuvattu sekä vastuullisuuden si- sältö on jäsennelty. Ennen kaikkea on pyritty tuo- maan esiin, miten niiden tulisi näkyä erilaisille asiakasryhmille suunnatuissa erityyppisissä luon- toperustaisissa palveluissa Tavoitteena on ollut käytännön toiminnan kehit- täminen sekä asiakasohjaukseen vaikuttaminen, mutta myös tietoisuuden lisääminen luontoperus- taisten palveluiden mahdollisuuksista. Itä-Suo- men Green Care -alueyhdistystoiminnan ja sen yhteistyöverkoston avulla on kyetty tunnistamaan paikallisen osaamisen painopisteitä sekä luomaan keinoja tietoisuuden levittämiseksi palvelujen os- taja- ja asiakasrajapinnoille. Paikallishankkeiden ja alueyhdistyksen yritysjä- senten kesken on tuotettu monialaisia konkreet- tisia pilotteja niin matkailu-, kasvatus- kuin sosi- aali- ja terveyspalveluille. Kokeilut ovat vahvista- neet toimijoille uusia kasvupolkuja LuontoHoivan ja LuontoVoiman palvelumuotojen suuntaan. Mo- nen toimijan kohdalla kyseessä on ollut useiden vuosien työkokemus luonto- tai eläinavusteisten palveluiden tuottamisesta, mutta vasta tutkimus- tietoon pohjautuvan Green Care -käsitteen kautta se on saavuttanut uutta nostetta niin asiakkaiden, palvelunostajien kuin palveluntuottajienkin kes- kuudessa. Green Care -palvelujen kehittymisen kannalta suu- rimpia onnistumisia Itä-Suomen maakunnissa on ollut se, että julkinen sektori on alkanut kiinnos- tua yhteistyöstä Green Care -yritysten kanssa. Jul- kinen sektori on erityisen kiinnostunut maatiloilla toteutettavista terapeuttisista tai kuntouttavista työtoiminnoista eri asiakasryhmille, luontoperus- taisista ikäihmisten päivätoiminnoista, sekä so- siaalisesta kuntoutuksesta osana maahanmuut- tajien kotoutusohjelmia. Lisäksi on pystytty vas- taamaan kasvavaan kiinnostukseen luontoperus- taisten palvelusektorin muodostamista kohtaan, sekä tässä vaadittaviin osaamistarpeisiin. Alueel- le on muodostunut vahvaa Green Care -koulutus- osaamista, kun useat korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset ovat huomioineet Green Care -viite- kehyksen osana sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja matkailualan perusopintoja. Green Care -kehitysaskeleiden osalta olemme Itä-Suomessa oikealla tiellä, hyvin eväin ja osaa- valla joukolla. Alueyhdistyksen perustamisko- kouksessa määrittelimme toimintaamme johdat- televan vision: ”10 vuoden päästä Itä-Suomessa luontoyhteys ja maakunnallinen kulttuurihistoria on uudelleen löydetty ja niitä hyödynnetään yh- teiskunnalliseen hyvinvointiin.” Tämä edellyttää, että tulevaisuudessa pyrimme suuntaamaan ke- hittämistyön yhä enemmän käytäntöön ja autent- tisiin luontoympäristöihin. Kokemus ja toiminta tuottavat tietoa. Tieto auttaa jäsentämään koke- muksellisuutta ja toiminnassa havaittuja tuloksia, ja mahdollistaa niiden hyödyntämisen hyvinvoin- nin edistämiseen. Teemu Peuraniemi Sipoon seniorikeskus. Kuva: Antti Lemetyinen. 24 BiotalousjulkaisutLuke 8. Mitä opittiin GreenCareLabin kokeilutoiminnasta? tettiin maatilalla, puutarhassa, luontoympäristös- sä sekä eläinavusteisesti. Kokeilemalla kehittäen Yrittäjyyttä suunnittelevilla oli mahdollisuus ko- keilla ideaansa omassa ympäristössään, kuten maatilalla, tai sitten mentoriyrittäjän luona, esi- merkiksi kaupunki ympäristössä sijaitsevassa hoivakodissa. Kokeilu saattoi tapahtua myös luon- toympäristössä tai asiakkaiden luona. Kolme toteutuskertaa samojen osallistujien kans- sa samassa toimintaympäristössä osoittautui toi- mivaksi ratkaisuksi. Kokeiluprosessi eteni siten, että ensimmäisen kokeilukerran jälkeen tuli ke- hittämisvaihe, missä osallistujilta kerättyä palau- tetta analysoitiin ja palvelua muotoiltiin uudelleen saadun palautteen perusteella toiseen kokeiluker- taan ja niin edelleen. GreenCareLab -hankkeen yhtenä ulottu- vuutena oli Green Care -yrittäjyyden ko- keilutoiminnan kehittäminen. Avoimeen LivingLab -toimintamalliin perustuvan käytännön kokeilutoiminnan koordinointi ja GreenCareLab -toimintamallin kehit- täminen olivat Hämeen ammattikorkea- koulun vastuulla. Tässä osatoteutuksessa ensisijaisena kohderyh- mänä olivat Green Care - yrittäjyyttä suunnittele- vat henkilöt. Voidakseen osallistua kokeilutoimin- taan, yrittäjyyttä suunnittelevalta henkilöltä, ko- keilijalta, ei vaadittu loppuun saakka hiottua lii- keideaa tai kirjoitettua liiketoimintasuunnitelmaa. Riitti, että kokeilijalla oli selkeä visio siitä, millaisen yrityksen hän olisi valmis perustamaan ja millaisia palveluja tuottamaan. Jokainen hankkeessa toteutettu kokeilu oli oma räätälöity kokonaisuutensa. Kokeilu lähti liikkeel- le kokeilijasta itsestään. Hänen kiinnostuksensa ja kokemuksensa Green Care -toiminnasta mää- rittivät sen, suuntautuiko kokeilutoiminta vihre- än hoivan vai vihreän voiman palveluihin. Kokei- luissa ja palvelua kehittämässä olivat aina muka- na oikeat asiakkaat, eli se kohderyhmä, jolle pal- velu oli ajateltu suunnata. Lisäksi jokaiselle kokei- lijalle etsittiin oma yritysmentori. Yritysmentoriksi etsittiin henkilö, jolla on jo useamman vuoden ko- kemus yrittäjänä samalta Green Care -toiminnan teema-alueelta kokeilun kanssa. Kokeiluja toteu- Tonttulan viherkatto. Kuva: Sanna Vinblad. 25 BiotalousjulkaisutLuke Lähes kaikissa kokeiluissa osallistuvat henkilöt olivat julkisen sektorin asiakkaita. Näin myös jul- kisen sektorin toimijat osallistuivat palvelun yh- teiskehittelyyn. Heidän ymmärryksensä siitä, mitä Green Care -palvelut voivat tarjota asiakkaille, li- sääntyi ja samalla yrittäjyyttä suunnittelevalle kir- kastuivat erilaiset julkisen sektorin ostopolut. Kokeilut mahdollistivat kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen sekä vuoropuhelun keskeisten alan kehittämiseen vaikuttavien toimijoiden, kuten pal- veluiden käyttäjien, palveluntuottajien, kuntatoi- mijoiden ja päättäjien kesken. Siten kokeilutoimin- nalla voidaan vaikuttaa maaseudun elinvoimai- suuden ja toimivien palveluiden kehittämiseen. Kokeilu on oppimisprosessi Kehittämisvaiheessa yritysmentorin rooli on mer- kittävä. Mentoroinnissa jaettiin paljon hiljaista tie- toa. Useasti mentori oli myös mukana kokeiluker- roilla ja kokeilijat kertoivat, että siitä oli hyötyä, koska kokemuksellinen oppi selkiytti monia asia- kastilanteita. Kehittämisprosessi osoitti yrittäjyyttä suunnitte- levalle, kuinka tärkeää on kokeillun palvelun doku- mentointi ja asiakaspalautteen kerääminen. Ko- keilujen dokumentoinnin avuksi hankkeessa ke- hitettiin toimintakortteja, kokeilijalle ja mentorille omansa. Käytettävä palautemenetelmä määräy- tyi osallistujien mukaan. Käytössä oli kuvakortte- ja, piirtämistä sekä keskusteluja. Kokeilut osoitti- vat, että palautetta tulee kerätä jatkuvan arvioin- nin periaatteella. Myös se, kuinka kokeilujen aika- na kerättyä asiakaspalautetta voisi hyödyntää re- ferenssinä tulevan yrityksen markkinoinnissa, jäi mietityttämään kokeilijoita. Kokeilut ovat tuottaneet kokeilijalle tietoa siitä, mitä yrittäjäksi aikovan pitää selvittää jatkossa. Kokeilutoiminta on konkretisoinut kysymyksiä ja osoittanut käytännössä, mikä yritystoiminnassa voi toimia ja mikä ei. Kokeilijoille heräsi kokeilujen aikana samantyyp- pisiä kysymyksiä, jotka teemoiteltiin ja niiden pohjalta hankkeessa on järjestetty miniseminaa- reja. Aiheina ovat olleet uudenlaiset liiketoiminta- mallit, vihreän hoivan pätevyysvaatimukset ja va- kuutukset sekä sopimusoikeudelliset asiat. Kos- ka hankealue on laaja, miniseminaarit toteutet- tiin LiveStream-lähetyksinä ja ne ovat katsotta- vissa hankkeen kotisivuilta osoitteesta www.tts. fi/greencare. Hankkeen toteutus Hanketta koordinoi Työtehoseura ry. Se toteuttaa hankkeen yhteistyössä Hämeen ammattikorkea- koulun ja ProAgria Etelä-Suomen kanssa. Hanke on kolmivuotinen, se alkoi vuoden 2016 alussa ja päättyy 2018 vuoden lopussa. GreenCareLab -hanketta rahoittivat Manner-Suo- men maaseudun kehittämisohjelma sekä Hä- meen, Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan ja Uuden- maan ELY-keskukset. Hankkeessa tehtiin yhteis- työtä yritysten, julkisten organisaatioiden ja kol- mannen sektorin kesken, sekä valtakunnallisen Green Care -koordinaatiohankkeen kanssa. Toi- minta-alueena oli koko Etelä-Suomi (Häme, Kaak- kois-Suomi, Pirkanmaa ja Uusimaa). Sari Rämö Kuva: Maarit Aho. 26 BiotalousjulkaisutLuke 9. Kehittämishankkeilla on paikkansa, mutta miten paikataan aukkoja? Näkyvyyden saavuttaminen toimialan sisällä ei ole tuottanut ongelmia. Hankalampaa on ollut vie- dä viestiä muille sektoreille, kuten julkisten hyvin- vointipalveluiden hallintoon sekä mahdollisille os- tajatahoille. Toki realistisesti ajatellen yksittäisel- le alueelliselle tiedotushankkeelle ei kovin suur- ta tavoitetta tämän suhteen voi asettaakaan. Uu- sien ajatusten juurtuminen vie aikaa. Onkin tär- keää tuoda alaa yhtenäisesti esille pidemmällä ai- kajänteellä, myös aluetasolla. Green Care -toiminnan kulmakiviksi on nostet- tu toiminnan tavoitteellisuus, ammatillisuus ja vastuullisuus. Ammatillisuus tarkoittaa riittävää osaamista ja osaamisen kehittämistä. Kansallisel- la toisen asteen koulutushankkeella on luotu yh- Green Care -toimintatapaa voidaan luon- nehtia uusvanhaksi. Jo pitkään luontoa on hyödynnetty osana ihmisten hyvinvointia asiaa sen kummemmin pohtimatta. Green Care -termin käytön myötä luonnon hyö- dyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on tullut yhä tavoitteelli- sempaa ja tietoisempaa. Käsite esiteltiin Suomessa runsas kymmenen vuotta sit- ten, vuonna 2006. Esittelyn tekivät tutki- jat ja kehittäjät, jotka ”toivat” termin Kes- ki-Euroopasta. Termi on siis edelleen suh- teellisen uusi ja se on yhä monille tahoille vieras. Koska Green Care -toimintatapa on nykymuotoi- senaan uusi, on ollut tarve tehdä sitä tunnetuksi erilaisilla yleisillä kehittämis- ja tiedotushankkeil- la. Eri alueilla Green Care -toiminnan kehittäminen on lähtenyt käyntiin esiselvitys- ja tiedonvälitys- hankkeiden myötä. Yleisten hankkeiden avulla on saatu näkyvyyttä, ja luotu markkinoita alan yritys- toiminnalle. Kun mahdollisuuksista ja toiminnan hyödyistä on tietoa, alan palveluja osataan ky- syä, mikä on edellytys markkinoiden syntymisel- le. Kyse on siis ollut myös uuden markkinakate- gorian luomisesta. Toisin kuin jotkin muut palve- lumuodot, joita on tehty tunnetuksi ja kehitetty jo vuosikymmeniä, on Green Care -toiminnan kehit- täminen yhä hyvin nuorta. Tämä pitää ottaa huo- mioon kehittämistoimintaa suunniteltaessa ja ar- vioitaessa. Heiskalan Hoppalassa. Kuva: Korpilumo. 27 BiotalousjulkaisutLuke tenäistä sisältöä alan koulutukselle. Tärkeää olisi saada lisää osaajia alalle pitkällä tähtäimellä. Alan koulutuksen tasaisemman laadun takaamisek- si koulutussisältöjen harmonisointi on keskeis- tä. Myös kouluttajien osaamiseen on kiinnitettävä suurempaa huomiota. Jotta tiedotushankkeiden tekemä työ pystyttäisiin täysimääräisesti hyödyntämään, olisi tärkeää pys- tyä tarjoamaan myös nopeasti toteutettavia toi- menpiteitä, joilla ala kehittyisi laadukkaasti. Kun tiedotushankkeet ovat innostaneet yrittäjiä Green Care -toimintatapaan, pitäisi pystyä vastaamaan myös heidän tieto- ja osaamistarpeisiinsa monen- laisin keinoin. Kovaa kysyntää on juuri nyt erilaisille koulutuksil- le koskien luontolähtöisiä toimintatapoja ja mene- telmiä sekä niiden soveltamista. Näiden avulla pys- tyttäisiin tarjoamaan yrityksille eväitä tuotekehi- tyksen tueksi, sekä samalla myös julkisen ja kol- mannen sektorin palveluottajille mahdollisuuksia ottaa Green Care -menetelmiä osaksi toimintaan- sa. Monet yleiset kehittämishankkeet ovat toteutta- neet tietoiskutyyppisesti tilaisuuksia Green Ca- re -menetelmiin liittyen. Tämän tyyppisten infoti- laisuuksien sisältö on kuitenkin melko niukkaa ja pinnallistakin. Jotta alan kehittyisi, palveluntuot- tajien tulisi päästä syvällisesti perehtymään erilai- siin luontoperustaisiin toimintatapoihin ja mene- telmiin. He tarvitsisivat tietoa siitä, mihin toimin- tatavat ja menetelmät perustuvat, mitä niillä ta- voitellaan ja miten niitä voi soveltaa omaan toi- mintaan ja omien asiakasryhmien tarpeisiin. Jos luontoperustainen menetelmäosaaminen on ha- taraa, on vaikeaa toimia ammattimaisesti. Tällä taas saattaa olla imagohaittoja koko alalle. Green Care -yrittäjyyden todellinen laajenemi- nen on vasta alkamassa. Olemassa olevat yrityk- set ovat ottaneet Green Care -toimintatapoja yhä enemmän mukaan tuotteisiinsa sekä kehittäneet uusia tuotteita. Uusien yritysten määrää voidaan pitää melko suurena verrattuna monelle muulle alalle. Kehittämistoiminnalla pitäisi pystyä tuke- maan uuden yritystoiminnan syntymistä sekä uu- sia yrityksiä niiden alkutaipaleella. Uudet yritykset ovat usein mikroyrityksiä. Sote/ maku-uudistuksen myötä niiden markkinatilan- ne saattaa olla osittain avoin ja tuotekehitys vas- ta alussa. Liikkeelle lähdetään varovaisesti. Maa- seuturahaston uusi rahoitusmuoto yritysryhmä- hanke, on mielenkiintoinen työkalu olemassa ole- vien yritysten yhteistyön edistämiseksi. Malli on kuitenkin haastava, mikäli alan yritykset ovat vas- ta suunnitteilla tai juuri aloittaneet. Yritykseltä vaadittavat investoinnit voivat tuntua liian suuril- ta aloittavalle yritykselle. Yritysryhmähankkeet ei- vät myöskään synny itsestään, vaan niiden alkuun saattaminen vaatii aikaa ja rahaa. Myös tämän ke- hittämistyön tukemiseen pitäisi pystyä satsaa- maan. Joillakin alueilla näitä satsauksia on jo teh- ty ja lupaavia yritysryhmähankkeita on toteutettu. Green Care -toiminnan käynnistäminen vaatii ko- keiluja. Pelkkien hyvien esimerkkien tuominen toi- mijoiden tietoisuuteen ei välttämättä johda käy- tännön palveluihin. Olisikin tärkeää aktivoida toi- mijoita kokeilemaan ja testaamaan erilaisia toi- mintamalleja ja niiden sopivuutta omalle alueelle, tietylle kohderyhmälle sekä omalle osaamisalu- eelle. Kokeiluiden laajuus voi vaihdella. Aina ei tar- vitse lähteä laajamittaiseen pilotointiin vaan pie- nempikin demonstraatio voi riittää. Olisi kuiten- kin järkevää pyrkiä kokeiluihin, joilla on realistisia mahdollisuuksia jatkaa toimintaa myös kokeilu- vaiheen jälkeen. Kehittämistoimintaa yritysten prosessikaavioissa kuvataan usein ympyränä. Korostetaan jatkuvaa parantamisen ja kehittämisen merkitystä. Myös Green Care -toiminnan osalta, etenkin alan ollessa vielä nuorta, jatkuva parantaminen vie eteenpäin. Tunnettuuden lisääminen on keskeistä markkinoi- den luomisessa. Toisaalta tuotekehitystä ja uut- ta yrittäjyyttä pitää pystyä tukemaan, jotta kysyn- nän lisääntymiseen voidaan vastata. Kehittäminen on kokonaisuus, ei joukko toisistaan irrallisia toi- menpiteitä. Jatkuvan parantamisen kehä voisi ol- la myös hanketoiminnan kehittymistä ja matkaa edistävä metafora. Anne Matilainen 28 BiotalousjulkaisutLuke misteluvaihe on erittäin dynaaminen ja aikaa vie- vä prosessi: yrittäjiä jää pois, uusia tulee tilal- le, tavoitteet ja toimenpiteet hakevat muotoaan. Näin myös Green Care Merikarviassa ja esimerkik- si viimeisiä hankehakemusasiakirjojen allekirjoi- tuksia otettiin vastaan epätyypillisessä paikassa 10. Miten rakennettiin Green Care Merikarvia -yritysryhmähanke? epätyypilliseen aikaan. Hankevalmistelijan tulee myös puhua ”samaa kieltä” yrittäjien kanssa, osa- ta haastaa ja tukea heitä. Green Care Merikarvia -hankkeessa selkeä, kaikille avoin excel-taulukko osoittautuikin korvaamattomaksi työkaluksi. Yritysryhmähanke Green Care Merikarvia (2017-2018) koottiin Satakunnan Ammat- tikorkeakoulun hallinnoiman Green Care -tiedonvälityshanke Satakunnassa (2015– 2018) toimenpiteenä. Yritysryhmä koostui neljä merikarvialaisesta matkailuyrityk- sestä, jonka tavoitteina on osaamisen li- sääminen, uusien Green Care -palveluiden kehittäminen sekä markkinointiviestinä. Yritysryhmähankkeen aloittamista edelsi tässä tapauksessa maakunnan kehittäjätahojen yhteiset viestintäponnistelut. Satakunnan am- mattikorkeakoulu (SAMK), alueen Leader-ryh- mät ja ProAgria Länsi-Suomi toteuttivat eri puolilla Satakuntaa lukuisia yhteisiä info- tilaisuuksia. Infojen yhteydessä toteutettiin myös vapaamuotoinen keskustelutilaisuus ja työpaja yritysten kehittämistavoitteiden tunnistamiseksi sekä ryhmien kokoamiseksi. Green Care Merikar- via -ryhmän kokoava voima oli loppujen lopuk- si yksi infoihin osallistunut yrittäjä, joka osasi in- nostaa entuudestaan tuntemansa yrittäjät mu- kaan. Tiedonvälityshankkeen toimenpiteet ja re- surssit olivat kuitenkin ratkaiseva tekijä siinä, että yritysryhmän kokoaminen ja käynnistyminen oli- vat mahdollista. Oli tärkeää, että valmistelijalla oli aikaa hankevalmisteluun. Green Care Merikarvia -hankkeen valmistelutyös- tä kertyi paljon kokemuksia tulevia yritysryhmä- hankkeita ajatellen. Yritysryhmähankkeen val- Kuva: Satu Kumpulainen. 29 BiotalousjulkaisutLuke Yritysryhmähankkeen valmistelijan tulee myös osata tukea luottamuksen rakentumista osapuol- ten välille ja hänen tulee varata aikaa vaikeiden- kin asioiden käsittelyyn. Talous- ja sopimusasiois- ta on keskusteltava avoimesti ja yksityiskohtia on tarkistettava. Kaikki mahdolliset tulevaisuu- den vaihtoehdot on yritettävä ennakoida, esimer- kiksi se, miten yhteiset maksut hoidetaan, jos yk- si ryhmän yritys lopettaa toimintansa hankkeen aikana. Myös yritysten tukikelpoisuus pitää tar- kistaa riittävän ajoissa. Valmistelijalta vaaditaan- kin erinomaisia vuorovaikutustaitoja, koska esil- le voi nousta kipeitä asioita. Tämänkin hankkeen valmisteluvaiheessa kokoonnuttiin useita kertoja keskustelemaan kiireettömästi asioista joko yrit- täjien luona tai kunnantalolla. Tärkeitä kysymyksiä ovat, miten päätökset teh- dään ryhmässä ja mistä ostopalvelut, esimerkiksi mainostoimistopalvelut, hankitaan. Hankkeen toi- menpiteiden toteuttamiseksi pelisäännöt täytyy määritellä ja vastuut jakaa: aktiivisimman yrittäjän ei kuulu tehdä kaikkea yksin. Aikataulutuksesta se- kä siitä, kuinka paljon yrittäjät pystyvät panosta- maan kehittämistyöhön, tulee keskustella suunnit- teluvaiheessa. Ryhmästä ja hankkeesta saa hyötyä juuri sen verran kuin yrittäjä itse niihin panostaa. Kannattaa myös pohtia miten tavoitteiden saavut- tamista ja hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan. Yrityksillä on usein myös kiire päästä aloittamaan, ja rahoituspäätöksen jälkeen saatetaan tunnistaa heti muutostarpeita hankesuunnitelmaan. Siksi sekä lyhyen että pitkän aikavälin kehittämistavoit- teiden määrittely tule tehdä huolella valmistelu- vaiheessa. Yritysryhmähankkeen valmistelu haas- taa sekä yrittäjät että valmistelijan pohtimaan sy- vällisesti sitä, mitä tavoitteita yritystoiminnal- le halutaan asettaa, ja miten ne voidaan saavut- taa. Valmistelija myös kartoittaa ja esittelee erilai- sia ratkaisuvaihtoehtoja ja toimenpide-ehdotuk- sia ryhmälle, kuten tässä tapauksessa etsi opinto- matkan vierailukohteet omien verkostojensa avul- la. Valmistelija usein myös kommunikoi rahoitta- jan edustajien kanssa hankkeen toimenpiteiden rahoituskelpoisuudesta Valmistelijalta vaaditaan paljon, eikä valmiste- lutyötä kannatakaan tehdä yksin yritysryhmän kanssa, vaan mukaan on saatava kehittäjätahojen ja sidosryhmien edustajia. Green Care Merikarvia -hankkeen valmistelussa paikallisella ProAgrian yritysneuvojalla oli merkittävä rooli: hän tunsi yri- tykset ja niiden talouden. Lisäksi Merikarvian kun- nan kehittämispäällikön ja Merikarvian matkailu ry:n edustajan osallistuminen valmisteluun tuki ja innosti prosessin läpiviemisessä. Jaana Ruoho Lisätieoja: Ryhmän Facebook-sivu: https://www.facebook.com/Greencaremerikarvia/ Kuva: Maarit Aho. https://www.facebook.com/Greencaremerikarvia/ 30 BiotalousjulkaisutLuke 11. Tutkimustietoa ja käytännön esimerkkejä pohjoismaisesta seminaarista Erityisen tärkeää oikean eläimen valinta on, kun toimitaan vaativan asiakasryhmän kuten psyykki- sesti sairaiden kanssa. On varmistettava, että asi- akkaat pystyvät toimimaan eläimen kanssa vahin- goittamatta sitä. Sara Karlsson Ruotsin terapiakoirakoulutusorga- nisaatiosta on saanut hyviä tuloksia lukukoiratoi- minnasta lasten kanssa. Hän kuvaa toimintaansa työparitoiminnaksi. Koiran soveltuvuus testataan sekä koiran isännän että lapsiryhmän kanssa en- nen toiminnan aloittamista. Lukukoiran tulee sallia lapsiasiakkailtaan voimakkaitakin hellyydenosoi- tuksia. Berit Johannesen Agderin yliopistosta Ruotsis- ta on puolestaan tutkinut koirien käyttöä vanhus- ten palvelutaloissa. Hoitohenkilökunnan haastat- telujen ja videotallenteiden perusteella asukkai- den elämään palvelutalossa oli tullut aikaisempaa enemmän iloa ja naurua sekä sanallista ilmaisua ja katsekontaktia. Eläimet rauhoittivat ja toivat eletyn elämän muistoja mieleen. Vanhukset saivat koiran kanssa myös kaipaamaansa fyysistä kos- ketusta. Tutkija piti tärkeimpänä osoituksena toi- minnan hyvinvointivaikutuksesta kuitenkin asiak- kaiden sitoutumista. Koiraa odotettiin, tultiin pai- Norjan Kristinasandissa lokakuussa 2017 järjestetyssä seminaarissa pureuduttiin Green Care -toiminnan tutkimukseen Eu- roopassa. Tutkimustietoa havainnollistet- tiin käytännön esimerkein, ja osallistujina oli runsaasti Green Care -palveluja tuot- tavia yrittäjiä. Norjan In på tunet -verkos- to on erikoistunut maatila-avusteiseen Green Care -toimintaan, jossa käytetään erityisen paljon eläinavusteisuutta. Bjarne O. Braastad Norjan ympäristö- ja biotietei- den yliopistosta esitteli eläinten käyttäytymistie- teen näkökulmasta kriteerejä, joilla eläimen hyvin- vointia voidaan arvioida. Näitä ovat luottavaisuus ja leikkisyys, positiiviset ilmeet ja liikkeet sekä so- siaalinen kontakti ihmisiin. Keskeistä Green Care -toiminnassa on taito vali- ta oikea eläinlaji ja oikeat yksilöt erilaisiin eläina- vusteisiin toimintoihin. Tällaisina valintakriteerei- nä Braastad esitteli amerikkalaista mallia: 1. Luotettavuus - toistaa käytöksen samanlai- sena erilaisten asiakkaiden kanssa 2. Ennustettavuus 3. Kontrolloitava - käyttäytyminen voidaan kes- keyttää, korjata ja uudelleen ohjata 4. Sopivuus - palvelee toiminnan tarkoitusta ja tavoitetta 5. Luottamusta herättävä - herättää luottamus- ta ja viehättää asiakasta Kuva: Maija Lipponen. 31 BiotalousjulkaisutLuke lan töitä oppien vastuullisuutta ja työn merkitys- tä. Myös asiakasryhmien sekoittaminen on joskus tarkoituksenmukaista. Hassink ehdotti Green Care -toimijoille toiminnan eri muotojen ennakkoluu- lotonta yhdistelemistä laajemman vaikuttavuu- den aikaansaamiseksi sekä terveydenhoitoalalla, sosiaalityössä, työhyvinvointipalveluissa että yh- teiskunnissamme laajemmin. Menetelmissä ja mittareissa on vielä kehitettävää, ja uudenlaisia välineitä tarvitaan tutkimustiedon keräämiseksi. Hollannissa tähän tarkoitukseen on kehitetty MEDLO - arkielämän seuranta- ja tallen- nuslaite. Marita Mattila kalle, viihdyttiin ja jälkikäteen keskusteltiin siitä, mitä kaikkea koiran kanssa oli tehty. Jan Hassink Wageningen yliopistosta Hollannis- ta on kartoittanut Green Care –tutkimuksen tilan- netta globaalisti. Hän piti tutkimuksen haasteena, mutta samalla rikkautena, toiminnan monipuo- lisuutta. Esimerkkinä hyötyjen monimuotoisuu- desta hän esitteli hoivamaatalouden merkityksiä: asiakasryhmille voimaantumista, terapiaa ja hy- vinvointia, maatiloille tuloja, kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusta, maaseutumaiseman säilymis- tä, maaseudun elinvoimaa sekä uusia innovaatioi- ta ja yhteyksiä maatalouteen, terveydenhoitoon ja sosiaalityöhön. Hassink on luokitellut hoivamaatilatoimintaa asia- kasryhmittäin. Sekä ohjaus, aktiviteetit että ym- päristö pitää suunnitella asiakasryhmän tarpei- den pohjalta. Esimerkiksi nuorten kohdalla maati- layrittäjä ja hänen koko perheensä toimivat vah- vana roolimallina ja nuori voi tehdä normaaleja ti- Stall Falisa, Tessa Turtonen. Kuva: Pia Bobacka. Stall Falisa, Tessa Turtonen. Kuva: Pia Bobacka. Kaikki seminaarin materiaalit löytyvät englanninkielisinä täältä. https://www.fylkesmannen.no/nb/Aust--og-Vest-Agder/Kurs-og-konferanser1/Landbruket--en-kilde-til-mestring-og-livskvalitet/ 32 BiotalousjulkaisutLuke 12. Miten suomalainen Green Care -käsite asettuu kansainväliseen kontekstiin? siaalipalveluja vammaisille, ikäihmiselle, lapsil- le tai työllistivät osatyökykyisiä, ajoittuvat myös 1970-luvulle, jolloin Italian valtio ei pystynyt tuot- tamaan riittävästi sosiaalipalveluja näille ryhmille. Alankomaissa (Zorglandbouw), Norjassa (In på tunet) ja Belgian Flandersissa (Groene zorg) toi- mintaa kuvaa parhaiten Care farm -termi (”hoi- vamaatila”), sillä näissä maissa palvelut tarjotaan useimmiten maatilaympäristössä maanviljelijä- parin toimesta, ja toimintaa ohjaa, valvoo ja jos- sakin määrin myös tukee valtio. Ruotsissa käsite (Grön Omsorg) on tullut niin ikään tunnetuksi lä- hinnä maataloustuottajien tuottamina palveluina. Suomalaisen Green Care -termin tausta on eurooppalainen. Useimmissa Euroo- pan maissa ei omalla kielellä puhuttaessa käytetä toimintatavan nimenä englannin- kielistä versioita Green Care, kuten meillä, vaan paikalliskielisiä termejä. Myös Suo- messa käytetään yhä useammin suomen- kielisiä termejä LuontoHoiva ja Luonto- Voima. Eri maissa käytössä olevien luontolähtöisten me- netelmien muodot ja painopisteet vaihtelevat riippuen maiden yhteiskuntarakenteista, lainsää- dännöstä, sosiaalipalveluiden järjestämistavois- ta, luontoalueiden käytön rajoitteista ja kulttuu- rista. Kaikkialla Green Care -käsite (”vihreä hoi- va”) ei ole lainkaan vakiintunut, vaikka luontoläh- töisiä menetelmiä käytetäänkin hyvinvointipalve- luissa monin eri tavoin. Lisäksi Green Caren rin- nalla käytetään muita termejä, kuten Care farming tai Social farming (nämäkin yleensä paikalliskieli- sinä termiversioina) tai mitään erityistä termiä ei käytetä lainkaan, vaan puhutaan eri tavoin luon- toa hyödyntävistä hyvinvointi-, virkistys- ja kas- vatuspalveluista. Alankomaissa on tiettävästi käytetty jo 1970-lu- vulla Care farm -termiä (”hoivamaatila”), koski- en maatiloja, jotka tuottivat myös sosiaalipalve- luja. Italiassa ensimmäiset Social farming -ko- keilut (”yhteisöllinen maatila”), jotka tuottivat so- Kuva: Maarit Aho. 33 BiotalousjulkaisutLuke Italiassa (Agricoltura Sociale), Portu- galissa (Agricultura Social), Saksas- sa ja Itävallassa (Soziale Landwirt- schaft) Social farming -termikään- nösten käyttö on yleisempää kuin Green Care -käännöstermin. Italiassa toiminta painottuu heikompiosais- ten auttamiseen, vapaaehtoistyöhön ja sosiaalisten osuuskuntien toimin- taan maatilaympäristöissä. Saksas- sa on vahva traditio antroposofisis- sa yhteisöissä sekä kristillisten yh- teisöjen tuottamissa maatilaympä- ristöissä tarjottavissa sosiaalipalve- luissa. Samantyyppiset traditiot ovat toiminnan taustalla myös Itävallassa ja Portugalissa. Näissä maissa vajaa- työkykyisten työllistäminen on yksi keskeinen toimintamuoto. Vuonna 2005 perustettiin eurooppa- lainen verkosto, Community of Prac- tice - Farming for Health ja sen jäl- keen käynnistyi COST 866 Green Care in Agricultu- re syksyllä 2006. COST-työssä tavoitteena oli täs- mentää mitä Green Care tarkoittaa sosiaali-, ter- veys- ja kasvatuspalvelujen kentässä Euroopas- sa. Laajemmat pohdinnat siitä, mitä Green Care on Suomessa alkoivat, kun ensimmäiset suomalaiset kehittämishankkeet käynnistyivät. COST-hankkeen raportissa vuonna 2010 Green Ca- re -toiminnaksi määriteltiin erilaiset luontope- rustaiset interventiot, kuten hoivamaatilatoimin- ta, eläinavusteinen toiminta ja terapia, sekä sosi- aalinen ja terapeuttinen puutarhatoiminta. Määri- telmä korosti Green Care -palveluiden tavoitteel- lisuutta: niiden tulee tuottaa terveys- tai hyvin- vointihyötyjä. Lisäksi tarkennettiin, että luonto ei ole vain Green Care -toiminnan taustaympäristö, ja kaikki, mikä tapahtuu vihreässä ympäristössä, ei ole Green Care -toimintaa. Lisäksi korostettiin palvelujen tuottamista haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. Brittiläinen käsitys Green Care -toi- minnan sisällöstä perustuu pitkälti COST 866 -hankkeen määritelmään. Erilaiset luontoperustaiset interve- ntiot on jaoteltu oheiseen kuvioon, josta käy ilmi, milloin luontoperus- tainen interventio on brittiläisen määritelmän mukaan Green Care -toimintaa, milloin muuta terveyden edistämiseen tähtäävää toimintaa ja milloin arkielämää vapaa-ajalla tai työssä. Kun ensimmäiset suomalaiset alan valtakunnalliset kehittämishankkeet (MTT:n VoiMaa!- ja CareVa-hank- keet) olivat meneillään vuosina 2009-2014, käytiin kokoontumisissa usein kiivastakin keskustelua siitä, mikä on Green Care -toimintaa ja mi- kä ei. Nopeasti oli selvää, että Suo- messa käsitteestä kiinnostui hyvin laajaa palvelujen kenttää edustava joukko toimijoita. VoiMaa!-hankkeen päättyessä vuonna 2014 suomalainen Green Care oli määritel- ty laajemmin, kuin useimmissa muissa maissa Eu- roopassa. Kun verrataan suomalaista Green Care -määritelmää brittiläiseen kuvioon, voidaan näh- dä, että meillä Green Care -toiminnaksi on mää- ritelty molemmat vihreät sarakkeet: vaalean vih- reä edustaa meillä LuontoVoimaa ja tumman vih- reä LuontoHoivaa. Elina Vehmasto Arkielämä Koko väestö Green Care Luontoperustainen terapia tai interventio Erityisen tuen tarve Vuorovaikutus eläinten kanssa työnä tai harrastuksena Eläinavusteinen toiminta Animal Assisted Activities, AAA Kuntouttava eläinavusteinen toiminta tai terapia Animal Assisted Therapy, AAT Puutarhanhoito työnä tai harrastuksena Sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhatoiminta Yhteisöllinen puutarhatoiminta Sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhatoiminta Puutarhaterapia Social and Therapeutic Horticulture, STH Horticultural Theraphy, HT Maatalous, metsän- tai ympäristönhoito työnä tai harrastuksena Maatilavierailut, yhteisöllinen ympäristön, metsän tai maatilan hoito Kuntouttava toiminta maatilalla tai metsän ja ympäristön hoidossa Maiseman katselu Oleskelu luonnossa Liikkuminen luonnossa Elvyttävien ympäristöjen ja puutarhojen kokeminen Luontoliikunta Luonnon kuntouttava ja terapiakäyttö Kuntouttava luontoliikunta Terveyden edistämiseen tähtäävä luontoperustainen toiminta Koko väestö Vehmasto kääntänyt kuvion soveltaen: Bragg, R. & Atkins, G. 2016. A Review of the nature-based intervention for mental health care. Natural England Commissioned Reports, Number 2014, sivu 22. Brittiläinen jaottelu luontoperustaisuudesta erilaisissa toiminnoissa 34 BiotalousjulkaisutLuke 13. Monikanavainen viestintä Green Care -koordinaatiohankkeessa Sivustolle haluttiin jäsennellä vahva ja kattava alan tietovaranto. Sivuston asiakaskuntaa ovat opiskelijat, palveluntarjoajat, palveluiden ostajat, eri ammattialojen toimijat, ja luonnon hyvinvointia edistävistä vaikutuksista kiinnostunut suuri ylei- sö. Ennen kaikkea tieto tuli saattaa helposti löy- dettävään ja käytettävään muotoon. Omille sivuil- leen koottiin uutiset ja ajankohtaiset tapahtumat; asiantuntijat; palveluntarjoajat; koulutukset; uu- det julkaisut; sekä käynnissä olevat alan hankkeet. Uusi sivusto avattiin juuri ennen joulua 2016, jol- loin lähetettiin myös ensimmäinen Green Care -uutiskirje sivuston kautta yli 2000 vastaanotta- jalle. Aikaisemmin käytetty sähköpostiosoittei- den lista sisälsi Green Care Finland ry:n jäsenten lisäksi valtakunnallisen ja alueellisen koordinaati- Green Care Finland ry:n toiminnassa tie- donvälitys on ollut keskeisessä asemassa yhdistyksen perustamisesta lähtien. Vies- tinnän merkitys korostuu uutta palvelua tai käsitettä, kuten Green Care, lansee- rattaessa. Green Care -koordinaatiohank- keen myötä tuli mahdolliseksi lisätä alan viestintää ja kehittää Green Care -tieto- varantojen kokoamista ja käytettävyyttä. Hankkeessa oli varattu resursseja uuden sisällönhallintajärjestelmän hankkimi- seen ja käyttöönottoon. Tavoitteena oli viedä eteenpäin ja yhtenäistää olemassa olevaa monikanavaista viestintäkokonai- suutta: verkkosivustoa, uutiskirjettä ja Facebook-sivua. Alkuvuosi 2016 kului tarkoitukseen sopivan julkai- sujärjestelmän hankkimisessa. Tiukan tarjouskil- van voitti tamperelainen Mainostoimisto Semio. Tämän jälkeen aloitettiin Webio-julkaisujärjestel- mään perustuvan sivuston ulkonäön ja tiedollisen sisällön suunnittelu, tietojen siirtämiseen vanhoil- ta sivuilta sekä uuden sisällön tuottaminen. Sivus- ton suunnittelussa lähtökohtana tiedollisen kapa- siteetin ohella oli viestiä vahvistava visuaalinen il- me. Tekemistä ohjasi ajatus, että kuva vaikuttaa tekstiä suoremmin, koska kuvan viesti on voima- kas ja tunteita herättävä. Kuva: Suvi Saarinen. 35 BiotalousjulkaisutLuke on yhteystahot. Sivustoon lisättiin myös toiminto uutiskirjeen tilaamista varten. Uutiskirjeen jakelu- listalla on nyt 2825 henkilöä (7.3.2018) - lista kasvoi reilun vuoden aikana noin 800 henkilöllä. Uudistunut uutiskirje pyrittiin laatimaan niin, että se tukee uuden verkkosivuston käyttöä. Uutiskir- jeeseen sisällytettyjen linkkien avulla ohjattiin lu- kijaa tutustumaan myös uudistettuun internetsi- vustoon. Uutiskirjeen lyhyiden tekstien, otsikoiden ja linkkien avulla johdatetaan lukija muualla ver- kossa löytyvään laajempaan tietoon asioista. Uuden sivuston myötä tarjottiin hankkeille ti- laisuus omien sivujen perustamiseen sivustol- le. Vuoden 2017 aikana mahdollisuutta käytti kak- si hanketta. Niukka kiinnostus johtunee siitä, että moni hanke oli ehtinyt perustaa omat verkkosivut jo ennen uuden sivuston avaamista. Toivottavas- ti tulevaisuudessa mahdollisuutta käytetään laa- jemmin hyväksi. Green Care Finland ry:n facebook -sivu on tullut yhä tärkeämmäksi tavaksi tavoittaa aihepiiristä kiinnostunut suuri yleisö. Facessa on ajankohtais- ten tapahtumien ja uutisten ohella jaettu muus- sa mediassa liikkuvaa tietoa, joka liittyy Green Ca- ren ohella esimerkiksi ympäristöön, luonnon hy- vinvointivaikutuksiin, luontoyrittäjyyteen, tervey- teen, hyvinvointiin, kasvatukseen, matkailuun ja vapaa-aikaan. Green Care -koordinaatiohankkeen aikana facessa ”tykkäysten” määrä on kasvanut voimakkaasti. Runsaan kahden vuoden aikana si- vulle on tullut noin 2000 uutta seuraajaa. Google Analytics  -kävijäseurantaohjelman avul- la on saatu tietoa uusien verkkosivujen käytös- tä. Erityisen suosittuja käyntikohteita sen mukaan ovat olleet ajankohtaiset sivut samoin kuin palve- luntuottajia, aineistoja, kehittämistä ja menetel- miä esittelevät sivut. Käyttäjät -lukuun summautuu jokainen sivustolla kävijä ainoastaan kerran. Istunnot -lukuun sum- mautuu kaikki kävijän tekemät käynnit riippumat- ta siitä onko kävijä tullut sivulle uudelleen. Green Care -koordinaatiohankkeen aikana selvi- tettiin myös ohjausryhmän ja hanketoimijoiden mielipidettä monikanavaisen viestinnän onnistu- misesta. Kyselyyn marraskuussa 2017 vastannei- den keskuudessa alan sisäistä viestintää pidettiin onnistuneena. Suuri osa piti uutta internetsivus- toa hyvänä, selkeänä ja helppokäyttöisenä. Sivus- ton kehittäminen on kuitenkin edelleen tärkeää, sillä osalla vastaajista oli ongelmia löytää asioita. Internetsivustoa pidettiin vastaajien keskuudessa tärkeänä, koska se mahdollistaa laajan ilmoittelun ja alan materiaalin kokoamisen yhteen paikkaan. Uutiskirjettä pidettiin tarpeellisena muistutuksena siitä, että monenlaista on jatkuvasti meneillään, ja verkkosivuilla kannattaa käydä myös uutiskirjei- den välillä. Taina Lilja Kuva: Anne Peltonen. 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 maalis touko heinä syys marras tammi istunnot käyttäjät 20182017 36 BiotalousjulkaisutLuke Suomalaista Green Care -strategiaa val- misteleva Webropol-kysely työstettiin Valtakunnallisessa Green Care -koordi- naatiohankkeessa yhteistyössä Green Care Finland ry:n kanssa. Kysely lähetet- tiin 7.3.2018 verkkosivujen kautta Green Care -uutiskirjeen jakelulistan sähköpos- tiosoitteisiin, joita oli tuolloin 2825. Vas- tausaikaa oli kaksi viikkoa. Kyselyn tavoitteena on selvittää uutiskirjeen tilaa- jien käsityksiä: Osa I) Tilannearvio Green Care -palvelukonsep- tista keväällä 2018, Osa II) Kehittämistarpeet vuoteen 2025 mennes- sä, sekä Osa III) Tulevaisuuden näkymät vuoteen 2035. Vastaukset saatiin 88 henkilöltä, joten vastaus- prosentti oli kolme. Vastaajista 48 % oli ja 52 % ei ollut Green Care Finland ry:n jäseniä. Vastaus- prosentti ry:n jäsenten osalta oli siten kymme- nen (ry:llä oli tuolloin jäseniä 400). Vastaajista rei- lu kolmannes ei ole toiminut julkisesti rahoite- tussa alan kehittämishankkeessa, vajaa kolman- nes on toiminut kuluvan ohjelmankauden kehittä- mishankkeissa ja neljännes edellisen ohjelmakau- den kehittämishankkeissa. Vähintään yksi vas- taus saatiin kaikista maakunnista. Eniten vas- tauksia saatiin Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta. Yli kolmasosa vastaajista oli syntynyt 1960-luvulla ja hieman alle kolmasosa 1970-luvulla, 15 % oli syn- Vastaajista 91 % katsoi itse tuntevansa Green Ca- re -käsitteen, samaan aikaan kun 88 % katsoi, että suurelle yleisölle Green Care -käsite ei ole tunnet- tu. Vastaajista 78 % katsoi itse tuntevansa Luon- toHoivan ja LuontoVoiman käsitteet, ja 98 % arvi- oi, että suurelle yleisölle LuontoHoiva ja Luonto- Voima eivät ole tunnettuja. Väitteeseen ”Kaikki luonnossa tapahtuva ihmisen hyvinvointiin liittyvä toiminta on Green Care -toi- mintaa” vastattiin niin, että yli neljännes vastaa- jista oli väitteen kanssa samaa mieltä ja kaksi kol- masosaa vastaajista oli väitteen kanssa eri mieltä. 14. Millaista on Suomalainen Green Care vuonna 2018 strategiakyselyn mukaan tynyt 1980-luvulla, 10 % 1950-luvulla ja muutama vastaaja 1990-luvulla. Vastaajien ammattialana oli kolmanneksella so- siaaliala, hieman alle kolmanneksella luonnonva- ra-ala, 15 %:lla terveydenhoitoala, 13 %:lla kasva- tusala ja 5 %:lla matkailuala. Vastaajista lähes kol- mannes vastasi potentiaalisen Green Care -pal- veluyrittäjän tai -palveluntuottajan roolissa, 22 % Green Care -palveluyrittäjän ja 12 % alan kehittäjän roolissa. Vastaajista 43 % työskenteli yrityksessä, 15 % kuntaorganisaatiossa, 15 % järjestössä ja 9 % ammattikorkeakoulussa. Kuva: Maarit Aho. 37 BiotalousjulkaisutLuke Vastaajista valtaosa katsoi, että on hyvä että suo- malainen Green Care -käsite on laaja, ja että Luon- toHoivan ja LuontoVoiman laatumerkit ovat hyö- dyllisiä palveluiden markkinoinnin kannalta. Val- taosa vastaajista myös arvioi, että uskoa palve- luiden laadukkuudesta heikentää se, että kuka ta- hansa voi ilmoittaa olevansa Green Care -asian- tuntija. Julkista ostajaa koskeviin väitteisiin vastattiin seuraavasti: kolme neljäsosaa arveli, että julkisel- la sektorilla on suuri tarve Green Care -tyyppisil- le palveluille; kaksi kolmasosaa vastaajista katsoi, että julkinen ostaja voidaan vakuuttaa palveluiden laadukkuudesta; puolet vastaajista arveli, että tie- don puute on este Green Care -palveluiden hankin- nan esteenä; kaksi kolmasosaa arveli, että Green Care -palveluiden saatavuus on este niiden julkisil- le hankinnoille; puolet vastaajista arveli, että pal- velun Green Care -ominaisuuksista saa tulla lisä- kustannuksia ja kolmasosa arveli, että Green Care -ominaisuuksista ei saa tulla lisäkustannuksia jul- kiselle palvelunostajalle; lisäksi kolme neljäsosaa vastaajista katsoi, että pienten palveluyritysten on vaikeaa pärjätä julkisissa kilpailutuksissa. Tutkimusta ja koulutusta koskeviin väitteisiin vas- tattiin seuraavasti: puolet vastaajista katsoi, että alan tutkimustieto ei ole koottu ja jäsennelty tar- peeksi hyvin ja se ei ole helposti saatavilla; samoin puolet vastaajista kuitenkin katsoi että tutkittua tietoa on laajasti hyödynnetty Green Care -pal- veluiden sisällön kehittämisessä ja markkinoin- nissa; yli puolet vastaajista arveli, alan koulutus- 0 5 10 15 20 25 30 35 Yrityksessä Järjestössä Kuntaorganisaatiossa Vapaaehtoistyössä Ammattiopistossa tai vastaavassa Ammattikorkeakoulussa Yliopistossa Muussa koulutusorganisaatiossa Sektoritutkimusorganisaatiossa Valtionhallinnossa, kuten ministeriössä Aluehallinnossa (ELY, AVI, maakuntaliitto tms.) 0 5 10 15 20 25 30 Luonnonvara-ala (maa- ja metsätalous, puutarha-ala, eläinten kasvatus, eräopas tms.) Sosiaaliala (sosiaalityöntekijä, sosionomi, lähihoitaja tms.) Terveydenhoito (lähihoitaja, sairaanhoitaja, lääkäri, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi tms.) Kasvatus (varhaiskasvattaja, opettaja, lastentarhanopettaja tms.) Matkailu Taide- ja kulttuuri Liikunta ja vapaa-aika 0 5 10 15 20 25 30 Green Care -palveluiden käyttäjänä tai ostajana Green Care -palveluiden potentiaalisena käyttäjänä tai ostajana Green Care -palveluyrittäjänä Potentiaalisena Green Care -palveluyrittäjänä tai -palveluntuottajana Muuna yrittäjänä Työntekijänä yrityksessä Johtajana/ esimiehenä yrityksessä Työntekijänä julkisessa organisaatiossa Johtajana/ esimiehenä julkisessa organisaatiossa Kouluttajana Kehittäjänä Tutkijana Opiskelijana Kansalaisena edustaen vain omaa henkilökohtaista näkemystäni Vastaajan ammattiala Vastaajan tavanomaisin toimintaympäristö Vastaajan ensisijainen rooli, jonka puitteissa vastasi 38 BiotalousjulkaisutLuke ten sisältö ja laatu vaihtelevat liikaa - kolmannes ei osannut ottaa kantaa väitteeseen; yli kolman- nes arveli, että kouluttajaorganisaatioiden välinen kilpailu estää koulutusmateriaalien avoimen jaka- misen- puolet vastaajista ei osannut ottaa kantaa tähän väitteeseen; vastaajista puolet katsoi, että alan kehittäminen ja tutkimus perustuu erilaisissa hankkeissa laadukkaasti toteutettuihin piloitoin- teihin ja kokeiluihin, joiden tulokset on raportoitu tasokkaasti ja saatavilla helposti − kolmannes ei osannut ottaa kantaa tähän väitteeseen. Väitteiden lisäksi kysyttiin avoimella kysymyksel- lä, mitä muuta vastaaja haluaisi sanoa siitä, mil- tä Green Care -palvelukonsepti näyttää kevääl- lä 2018. Avointen vastausten mukaan yleinen tun- nettuus ja näkyvyys kaikissa medioissa on yhä liian pientä. Faktapohjaista tietoa Green Care -toi- minnan terveys- ja hyvinvointivaikutuksista tulisi saada nykyistä paremmin esille. Green Care -pal- veluiden reunaehdot tulisi saada yhä selkeäm- min toimijoiden tietoisuuteen: mikä on sitä ja mi- kä ei. Vahvalla tutkimustietoon perustuvalla näy- töllä voidaan päästä alan ammatillisuutta kyseen- alaistavista rasitteista, joita arveltiin vielä olevan. Laatumerkkien tunnettuutta pidettiin avainase- massa, ja samalla niiden tunnettuutta vielä liian pienenä. Tiedottamiseen ja sisällöntuottamiseen kaivattiin lisää ammattimaisuutta ja yhtenäisyyt- tä. Vastaajat uskoivat, että virallinen tutkinto lisäi- si asiakkaiden luottamusta. Lisäksi katsottiin, että asiantuntijuus tulisi pystyä kytkemään selkeäm- min osaamisen sisältöön, opintojen laajuuteen tai laatumerkkiin. Toimijoiden osaamisen takaamista pidettiin erityisen tärkeänä markkinoinnissa julki- selle sektorille, samoin laatukriteerejä. Vastauksissa katsottiin, että alan kehittämisessä ollaan vasta alkutaipaleella, mutta että alku on ol- lut lupaavaa ja ollaan menossa johdonmukaisesti oikeaan suuntaan. Alan palveluiden kysyntäpoten- tiaalia nähtiin olevan hyvin, mutta taloudellisia re- sursseja palveluiden kehittämiseksi niukasti. Suu- reksi esteeksi alan laajenemiselle mainittiin pal- veluntarjoajien puute. Sosiaali- ja terveyspalvelui- den uudistuksen keskeneräisyyden vuoksi arvel- tiin, että kunnat eivät välttämättä tee uusia avauk- sia Green Care -palveluiden ulkoisten hankintojen suuntaan, vaan kehittävät Green Care -toimintaa osana julkisten organisaatioiden omia palveluja. Tällöin suurempi osa alan palveluyrittäjistä saat- taa suuntautua luontovoiman palvelujen kehittä- miseen yksityisille asiakkaille. Elina Vehmasto Heiskalan Hoppalassa. Kuva: Korpilumo. Mannakoti. Kuva: Merja Monto. 39 BiotalousjulkaisutLuke 15. Johtopäätökset: Miten tästä eteenpäin? palveluiden laatua ja laatutyökaluja tulee edel- leen kehittää. • Yhteisten kehittämislinjauksien määrittelyä, laajaa tiedonvaihtoa, sekä toimijoiden ja hank- keiden verkottamista tulee edelleen tehdä. Green Care -palveluja on kehitetty Suomessa vasta noin kymmenenvuotta, ja ala ei ole vielä valmis tulemaan toimeen omillaan. Erilaisten teemaverkostojen (kuten tutkimus, koulutus, menetelmäverkostot ym.) työtä tulee vah- vistaa, ja palveluntuottajien osaamista tulee syventää. • Toiminnan kehittämisessä tulee entistä enem- män painottaa ympäröivän luonnon erityis- Green Care -toimiala on viime vuosina kehittynyt monin tavoin. Erilaisten Green Care -toimijoiden kiinnostus ja innostus ovat suuressa kasvussa. Koordinaatiohankkeen aikana tehtiin sekä hank- keen ulkoinen arviointi että itsearviointi. Lisäksi tehtiin Green Care -strategiaa valmisteleva kysely. Green Care -strategiaa valmistelleen kyselyn avul- la päivitettiin pohjatieto alan jatkokehittämistar- peista Green Care Finland ry:n jatkotyöstöä varten. Arviointien ja kyselyjen vastauksista sekä alue- koordinaattoreiden huomioista nousi seitsemän teemaa. Teemat ovat: Green Care -brändin vah- vistaminen; Palveluntuottajien osaamisen ja pal- veluiden laadukkuuden varmistaminen; Yrittäjien tukeminen; Alue- ja hanketoimijoiden tukeminen; Monipuolisen vaikuttavuustiedon hankkiminen ja käyttäminen; Ammattimainen ja suunnitelmalli- nen viestiminen; sekä Valtakunnallinen vaikutta- minen. Seuraavassa esitetään teemojen alla alan jatkokehittämisen tarpeita ja mahdollisia kehittä- mistoimenpiteitä. I Brändin vahvistaminen • Green Care -brändin tulee olla yhtenäinen ja uskottava, ja sen tulee kertoa tutkimustietoon ja asiantuntemukseen perustuvista palveluis- ta. Alan palveluita tulee tuoda esiin ammatil- lisesti tuotettuina hyvinvointipalveluina. Alan Kuva: Maarit Aho. 40 BiotalousjulkaisutLuke piirteitä ja niissä piileviä mahdollisuuksia sekä Suomalaisen luonnon merkityksiä vuodenai- koineen. • Green Care -toiminnan kehittämisen yhä vahvempi linkittäminen kestävän kehityksen päämääriin ja vastuullisiin toimintatapoihin, niin asiakas-, ympäristö- kuin yhteiskuntavas- tuullisuudenkin näkökulmista, tuo paremmin esiin alan palveluiden kehittämisen aluetalou- delliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ekologiset merkitykset. II Palveluntuottajien osaamisen ja palveluiden laadukkuuden varmistaminen • Green Care -palveluilla on mahdollista vastata yksilöllisten palveluratkaisujen kysynnän kas- vuun. Asiakaskohtaisesti räätälöityjen palvelu- jen kehittäminen vaatii ammattitaitoa ja syvää Green Care -osaamista. • Julkinen ja yksityinen ostopolku ovat erilaisia. Molemmille markkinoille tulee osoittaa, mil- laisiin asiakastarpeisiin Green Care -palveluilla on mahdollista vastata. Palveluiden laadunhal- lintatyö on tärkeä valtti julkisten palvelunjär- jestäjien tekemissä kilpailutuksissa. Palvelun- tuottajat tarvitsevat tietoa ja tukea palveluiden tuotteistamiseen ja markkinointiin julkiselle sektorille. • Kansallisella koulutushankkeella on luotu yh- tenäistä sisältöä koulutukselle. Tavoitteena on ollut saada pitkällä aikajänteellä lisää osaajia alalle. Jotta esimerkiksi tiedotushankkeiden tekemä työ pystyttäisiin täysimääräisesti hyö- dyntämään, tulee pystyä tarjoamaan myös nopealla aikavälillä toteutettavia koulutuksia. • Erilaisille alan menetelmiä ja niiden sovelta- mista koskeville kursseille on kovaa kysyntää. Mikäli menetelmäosaaminen on yrityksissä tai alan toimijoilla hataraa, on vaikeaa toteuttaa toiminnan ammattimaista luonnetta. Tämä voi aiheuttaa imagohaittoja koko alalle. • Laatumerkkiin vaadittavien Green Care -pe- ruskoulutusten tarjontaa tulee edistää tehok- kaammin, että sen saatavuus ei olisi pullon- kaulana palveluiden laadun kehittämiselle, laatumerkkien hakemiselle ja hyödyntämiselle. • Valtakunnallista verkkokoulutusta ja webinaa- reja tulee jatkossa käyttää ja hyödyntää yhä enemmän. III Yrittäjien tukeminen • Alalla uusien yrittäjien suhteellinen osuus on kehittämiseen mukaan lähtevien yritysten jou- kossa suuri. Kehittämistoiminnalla pitää jat- kossakin pystyä tukemaan uuden yritystoimin- nan syntymisen lisäksi uusia yrityksiä niiden alkutaipaleella. • Yritysneuvojille tulee saada lisää tietoa tee- masta. Heillä on tärkeä merkitys yrittäjäksi aikovien ja uusien yrittäjien tukemisessa. • Kokeilutoiminta on tärkeä keino käytännön toiminnan aloittamisessa. Pelkkien hyvien esi- merkkien tuominen esiin tiedotuksella ei riitä. Toimijoita tulee aktivoida kokeilemaan ja tes- taamaan erilaisten palvelumallien sopivuut- ta omalle alueelle ja tietylle kohderyhmälle, oman osaamisen puitteissa ja/tai yhteistyössä täydentävää osaamista tarjoavan toimijan kanssa. • Yrittäjät tarvitsevat tietoa siitä, kuinka Green Care -palveluntuottamisesta saadaan pienelle yritykselle liiketaloudellisesti kannattavaa toi- mintaa. Hyviä yritysesimerkkejä tulee nostaa esiin ja selvittää kannattavuuteen liittyvät te- kijät. • Green Care -yritystoimintaa voidaan edelleen vahvistaa tuotteistamalla palveluja ja kehit- tämällä myyntikanavia. Yhteismarkkinointi ja tilausjärjestelmä edistäisivät alaa. • Verkostoja pienten yritysten kesken tulee kehittää, jolloin voidaan edistää eri asioihin erikoistunein toimijoiden yhteistyötä palvelui- den tuottamisessa. Yhteistyössä voi onnistua palvelukonseptien tarjoaminen suurillekin ryhmille. Yritysryhmähankkeet ovat yksi tärkeä rahoitusväline yhteistyön kehittämiselle. • Mikro- ja pienyrittäjyyden lisäksi tulee kehit- tää verkostotuottajamalleja ja vahvistaa muita palveluntuottajamalleja, kuten osuuskuntatoi- mintaa, yhteiskunnallista yrittäjyyttä, ja kol- mannen sektorin palveluntuotantoa. • Green Care -palveluyrittäjien toimintaa tulee nostaa esiin ja kertoa mitä palveluja on tarjol- la. Green Care -toimijoiden kartoittaminen eri alueilla olisi hyvä tehdä tätä tavoitetta palve- lemaan. IV Alue- ja hanketoimijoiden tukeminen • Hankkeiden tukemiselle ja sisältöjen koordi- noinnille on edelleen tarvetta. Koordinaation avulla voidaan välttää päällekkäisiä toimenpi- teitä, varmistaa Green Care -alan yhtenäisyys ja selkeys, ja taata alueiden tasavertaisempi kehittyminen sekä vaikuttaa resurssien oh- jaukseen alueellisesti keskeisiin kehittämis- kohteisiin. • Alueellista Green Care -aktivaattoritoimin- taa on esitetty keinoksi edistää asioita, joihin yksittäisten yrittäjien voimavarat eivät riitä. Aktivaattoreiden rooli olisi toimia alueen Green Care -kontaktipisteenä ja tukea alueen verkos- toja. Myös alueellisten tai paikallisten hankkei- den käynnistämisen tuki ja apu rahoitukseen 41 BiotalousjulkaisutLuke liittyvissä asioissa sopisi aktivaattorien tehtä- viin. • Jatkossa tulee painottaa entistä enemmän alueiden ja hanketoimijoiden omaehtoista v