MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 9/93 BERTALAN GALAMBOSI, RIITTA KEMPPAINEN, JUKKA SIKKILÄ ja HEIKKI TALVITIE Maustekasvien merkitys mehiläisille Jokioinen 1993 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 9/93 BERTALAN GALAMBOSI*, RIITTA KEMPPAINEN**, JUKKA SIKKILÄ*** ja HEIKKI TALVITIE**** Maustekasvien merkitys mehiläisille The significance of culinary herbs to bees *Maatalouden tutkimuskeskus Etelä-Savon tutkimusasema 50600 MIKKELI Puh. (955)230 028 ***Maatalouden tutkimuskeskus Luonnonmukaisen tuotannon tutki musasema 51900 JUVA Puh. (955) 52492 **Maatalouden tutkimuskeskus Kainuun tutki musasema 88600 SOTKAMO Puh. (986)61 741 ****Maatalouden tutkimuskeskus Satakunnan tutki musasema 31810 PEIPOHJA Puh. (939)368 420 Jokioinen 1993 ISSN 0359-7652 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 5 SUMMARY 6 1 JOHDANTO 9 2 KIRJALLISUUSKATSAUS 9 2.1 Suomalaista kirjallisuutta luonnossa kasvavien ja viljeltyjen rohdos- ja maustekasvien merkityksestä mehiläishoidossa 9 2.2 Ulkomaista kirjallisuutta luonnossa kasvavien ja viljeltyjen rohdos- ja maustekasvien merkityksestä mehiläishoidossa 16 2.3 Eri rohdos- ja maustekasveista saatu hunajasato kansainvälisen kirjalli- suuden mukaan 20 2.4 Rohdos ja maustekasvien erikoiskäyttö mehiläistaloudessa 21 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 23 3.1 Tutkimuspaikat 23 3.2 Kasvien valinta 23 3.3 Kasvien viljely- ja hoitomenetelmät 24 3.4 Havainnot 25 3.4.1 Ilmastolliset havainnot 25 3.4.2 Kasveja koskevat havainnot 25 3.4.3 Mehiläisiä koskevat havainnot 26 4 TULOKSET 26 4.1 Kasveja koskevat tulokset 26 4.1.1 Kasvien korkeus 26 4.1.2 Kasvien vihermassa 28 4.1.3 Kukkien määrä eri maustekasveissa 28 4.1.4 Monivuotisten kasvien talvehtiminen 28 4.1.5 Kukinnan pituus 31 4.1.6 Kukinnan ajankohta 37 4.1.7 Kukinnan dynamiikka kasvilajeittain 37 4.2 Mehiläisiä koskevat tulokset 37 4.2.1 Havaittujen mehiläisten määrä 37 4.2.2 Eri maustekasvien houkuttelevuus 48 4.2.3 Mehiläisten tekemän työn laatu ja vilpymisailca kukissa 49 4.2.4 Mehiläisten esiintymisfrekvenssi eri sääolosuhteissa 53 4.3 Kimalaisia koskevat tulokset 53 4.3.1 Havaittujen kimalaisten määrä 53 4.3.2 Mehiläisten ja kimalaisten suhde 54 4.3.3 Mehiläisten ja kimalaisten kilpailutilanne 54 5 TULOSTEN TARKASTELU 55 6 KIRJALLISUUS 60 LIITTEET: Liite la. Tiedotteessa esiintyvien kasvien nimet suomenkielisen nimen mukaan aakkosjärjestyksessä. Appendix la. Finnish and Latin names of the plants mentioned in this study and in the references. Liite lb. Tiedotteessa esiintyvien kasvien nimet tieteellisen nimen mukaan aakkos- järjestyksessä. Appendix lb. Latin and Finnish names of the plants mentioned in this study and in the references. Liite 2. Havaintopalstojen viljelytekniset tiedot. Appendix 2. Agronomics of the experi- mental plots. Liite 3. Maustekasvien kylvö- ja istutusajat koevuosina. Appendix 3. Times of sowing and transplantings by the years and experimental places. Liite 4. Tutkimusasemien säähavainnot (kuukauden keskilämpötila (°C) ja sade- määrä,rnm). Appendix 4. The mean temperature (°C) and precipitation (mm) , by months. Liite 5. Maustekasvien kukinnan alkaminen ja loppuminen koevuosina. Appendix 5. Starting (A) and ending (L) times of flowering of herbs. Liite 6. Mehiläisten esiintymisfrekvenssi (%). Appendix 6. Representativity of bees in herb flowers in % of total number of observations. Liite 7. Mehiläisten määrä eri maustekasveissa sääolosuhteista riippuen Mikke- lissä 1989-1990. Appendix 7. Number of bees effected by different wheather conditions at Mikkeli during 1989-1990. Liite 8. Mehiläisten (M) ja kimalaisten (K) yhteismäärä maustekasveissa havaintokautena. Appendix 8. Total number of bees (M) and bumblebees (K) during the whole observation periods Liite 9. Appendix 9. Mesikasviksi soveltuvien maustekasvien viljelytekniikka. 5 BERTALAN GALAMBOSI, RIITTA KEMPPAINEN, JUKKA SIKKILÄ ja HEIKKI TALVITIE. Maustekasvien merkitys mehiläisille. (Summary: The significance of culinary herbs to bees.) Maatalouden tutkimuskeskus, Tiedote 9/93. 62 p. +9 Mettä. Avainsanat: maustekasvi, mesikasvi, mehiläinen, kimalainen, kukinta-aika, houkuttelevuus THVISTELMÄ Maustekasveihin kuuluu monia runsaasti kukkivia lajeja, joita eteläisemmissä maissa käytetään mesikasveina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Suomen ilmasto-olosuhteissa me- nestyvien mauste- ja rohdoskasvien soveltuvuutta mesikasviksi. Sitä selvitettiin havainnoimalla tiettyjen runsaskukkaisten maustekasvien houkuttelevuutta tarhamehiläisille sekä tutkimalla maustekasvien kukinta- ja viljelyominaisuuksia. Havainnot tehtiin vuosina 1989-90 neljällä Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkimusasemalla. Havaintopalstoilla viljeltiin 11 maustekasvia ja niiden lisäksi hunajakukkaa sekä valko- ja puna-apilaa. Mehiläisten ja kimalaisten määrä las- kettiin 1 m2:n ruuduilta kuusi kertaa viikossa. Havaintoja tehtiin kahden vuoden aikana yhteensä 350 kertaa. Tutkimuksen aikana laskettiin yhteensä 13 121 mehiläistä. Parhaaksi mesikasviksi osoittautui kurkkuyrtti, jonka kukat houkuttelivat mehiläisiä parhaiten. Kaikista havainnoista 82 % oli positiivisia eli mehiläisiä oli kurkkuyrtin kukissa. Kurklcuyrtti houkutteli mehiläisiä puoleensa myös huonolla säällä, ja lisäksi sen kukinta-aika oli suhteellisen pitkä. Hyviksi mesikasveiksi osoittautuivat myös iisoppi, anisiisoppi, oregano ja kissanminttu. Havain- tokertojen määrästä 62-66 % oli positiivisia. Niiden houkuttelevuus oli siten hyvä varsinaisiin mesikasveihinkin kuten hunajakukkaan (74 %) ja valkoapilaan (70 %) verrattuna. lisopin, anisiisopin, oreganon ja kissanmintun kukinta-aika oli melko pitkä. Ongelmallista on se, että näi- den monivuotisten maustekasvien talvehtiminen on Suomessa epävarmaa ja lisäksi ne vaativat taimikasvatuksen. Taimikasvatuksen vaativat kasvilajit soveltuvat vain pieneliköjen mehiläis- laidunten perustamiseen. Korianteria, ampiaisyrttiä ja salkoruusua voidaan pitää vain keskinkertaisina mesikasveina, vaik- ka välillä saatiin melko'hyviä mehiläislentotuloksia. Mehiläisiä esiintyi niiden kukissa keskimää- rin puolella havaintokerroista. Näiden yksivuotisten kasvien etuna on se, etteivät ne vaadi taimi- kasvatusta vaan viljelys voidaan perustaa suoraan kylvämällä. Tämä mahdollistaa myös suurten peltoalojen viljelyn. Sinappi, kamoMilla ja sitruunaMelissa osoittautuivat huonoiksi mesikasveiksi. Niissä mehiläisiä esiintyi vähän (18-22 %). Vaikka sinapissa kävi joillakin havaintopaikoilla melko runsaasti me- hiläisiä, sen kukinta oli lyhyt ja horsman samanaikainen kukinta verotti mehiläisten käyntejä si- napissa. Tarhamehiläisten lisäksi havaintopalstoilla esiintyi luonnonpölyttäjiä, eniten kimalaisia, joita laskettiin yhteensä 2 264. Kimalaiset suosivat erikoisesti anisiisopin kukintoja, mutta ne kävivät runsaasti myös iisopin, ampiaisyrtin ja oreganon kukinnoissa. Kimalaiset lensivät myös loppu- kesällä ja huonossakin säässä, joten ne voivat kilpailla mehiläisten kanssa medenkerääjinä. Tutkituista maustekasveista ei löydetty hyvin aikaisin kuldcivaa kasvilajia. Kukinta alkoi kesä- kuun lopussa ja pääkukinta oli heinäkuussa. Sen sijaan maustekasvien joukossa oli useita pitkään kukkivia lajeja, kuten kurkkuyrtti, anisiisoppi, salkoruusu, ampiaisyrtti, iisoppi, oregano ja ko- 6 rianteri. Parhaimmillaan kukinta jatkui jopa syyskuun loppuun. Kukinta-aikaa voidaan ohjata porrastetulla kylvöllä. Maustekasvien viljely mesikasveina tulisi yhdistää muiden käyttömuotojen kuten siemenmaustei- den tuotannon, viherkesantokasvina tai maisemointikasvina käytön kanssa, jolloin maustekasvi- viljelmästä saadaan suurempi hyöty. Eri maustekasveista saatavan hunajan laatua (erikoisaromi- nen laatuhunaja) voidaan selvittää vain, jos yhtenäinen maustekasviala on vähintään 1 hehtaari. SUMMARY THE SIGNIFICANCE OF CULINARY HERBS TO BEES Culinary herbs include many abundantly blossoming plant species that are used as honey plants in countries south of Finland. The present study looked at culinary and medicinal herbs that thrive under the Finnish climatic conditions to establish their suitability as honey plants. Certain abundantly blossoming culinary herbs were observed for their attractiveness to bees, in addition to studying the blossoming and cultivation properties of culinary herbs. Observations were made during 1989 and 1990 at four research stations. Eleven culinary herbs, in addition to honey flower (Phacelia tanacetifolia Benth.), white clover (Trifolium repens L.) and red clover (Trifolium pratense L.) were grown on the observation plots. The number of bees and bumblebees was counted six times a week on plots measuring one square meter each. Over the two year period 350 observations were made, during which 13 121 bees, in ali, were counted. Borage (Borago officinalis L.) proved to be the best honey plant. Its blossoms attracted the most bees, with 82% of ali the observations made being positive, i.e. bees were found to forage on borage blossoms. In bloom for a relatively long period, borage also attracted bees in bad weather. Hyssop (Hyssophus officinalis L.), anise hyssop (Agastache foeniculum (Pursch)), wild marjoram (Origanum majorana L.) and catnip (Nepeta cataria L.) were found to be good honey plants as well, with 62 to 66 per cent of ali the observations made being positive. These herbs were nearly as attractive as the actual honey plants, such as the honey flower (74%) and white clover (70%). A favourable characteristic of hyssop, anise hyssop, wild marjoram and catnip was their rela- tively long blossoming period, but the problems with these perennial culinary herbs are their poor wintering characteristics in Finland and the need to transplant them as seedlings. For prac- tical purposes plant species that need to be transplanted as seedlings are suitable for small bee forages only. Coriander (Coriandrum sativum L.), dragonhead (Dracocephalum moldavica L.) and common mallow (Malva silvestris sp. Mauritiana L. Thell.) may be considered mediocre honey plants, al- though they exhibited raMer highvisiting frequencies, with bees being seen in one half of the ob- servations on average. The main advantage of these annual plants is that they can be sown as seed, and need not be transplanted as seedlings, being as such suitable for cultivation even in large fields. Yellow mu,stard (Sinapis alba L.), German chamomile (Chamomilla recutita L. Rauschert) and lemon balm (Melissa officinalis L.) proved to be poor honey plants, as evidenced by bee counts 7 as low as 18 to 22 per cent. Although the visiting frequency of bees on yellow mustard was rather high at certain observation sites, the herb is in blossom for a short period, and bees seemed to prefer the simultaneously blossoming willow herb over yellow mustard. In addition to honey bees, natural pollinators, mainly bumblebees, of which a total of 2 264 were counted, were observed at the observation sites. The bumblebees favourecl especially anise hyssop, visiting hyssop, dragonhead and wild marjoram frequently as well. The bumblebees may compete with the bees for honey, but had higher visiting frequencies in late summer and under poor weather conditions. None of the herb plants studied were of early blooming species. They were in bloom from the end of June throughout July, the latter being the most intense period of bloom. Several medicinal herbs, however, were found to be long blooming species, e.g. borage, anise hyssop, common mallow, dragonhead, hyssop, wild marjoram and coriander, being in bloom until the end of September at the best. Their blooming period can be controlled by sowing in stages . The use of culinary herbs as honey plants should be combined with other applications, such as the production of spice seed, in growing fallow crops, or as a landscape plant, to maximise the cultivation profitability. The quality of honey obtained from various culinary herbs (high-quality flavoured honey) can be studied only in cultivation areas at least one hectare in size. (Key words: hetbs, bee plants, honey bee, bumble-bee, flowering time, attractivity) 9 1 JOHDANTO Mauste- ja rohdoskasvien viljely on laajenemassa Suomessa. Vuonna 1985 maustekasveja viljel- tiin vain 76 hehtaarin alueella, mutta viljelyala on lisääntynyt neljän seuraavan vuoden aikana jo 234 hehtaariin. Vuonna 1991 voimaan tullut viherkesannon tukijärjestelmä sallii mesikasvien vil- jelyn kesantopelloilla, mikä on omalta osaltaan lisännyt kiinnostusta yrttien viljelyyn. Vuonna 1991 yrttien viljelyala avomaalla oli 670 ha. Maustekasvien joukossa on muutamia runsaasti kiikkivia. lajeja, joita eteläisemmissä maissa vil- jellään mesikasveina. Mehiläistalous on Suomessa arvostettu sivuelinkeino, ja mehiläisillä on huomattava merkitys myös hedelmä- ja marjakasvien pölyttäjinä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin Suomessa viljeltävien mauste ja rohdoskasvien soveltuvuutta mesikasvilcsi havainnoimalla tiettyjen runsaskukkaisten maustekasvien houkuttelevuutta tarhame- hiläisille sekä tutkimalla maustekasvien kukinta- ja viljelyominaisuuksia. Tutkimuksen tavoitteena ei ollut selvittää eri maustekasvien aromiaineiden vaikutusta hunajan laatuun, koska sen tyyppinen tutkimus edellyttää tässä tutkimuksessa olevien kysymysten selvit- tämistä. Tutkimus on osa Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkimushanketta "Mausteviljelyn ke- hittäminen", joka toteutettiin vuosina 1989-91. Tiedotteen ovat kirjoittaneet Bertalan Galambosi ja Riitta Kemppainen. Jukka Sikkilä on tarkas- tanut käsikirjoituksen ja tehnyt siihen arvokkaita mehiläisten käyttäytymistä ja elintoimintoja koskevia lisäyksiä. 2 KIRJALLISUUS KATSAUS Kirjallisuudesta löytyy paljon sellaisia julkaisuja ja tutkimustuloksia, joissa käsitellään kasvien pölytysbiologiaa (PRimAC 1975, KEvAN 1973) tai mehiläisten käyttäytymisominaisuuksia (ESCH 1976). Tutkimuksemme keskittyi niihin mauste- ja rohdoskasveihin, joita runsaskukkaisuuden tai erityisten aromiaineiden takia voitaisiin käyttää mehiläisten satokasveina. Siksi Icirjallisuuskat- sauksessa on rajoituttu pelkästään niihin julkaisuihin, joissa mehiläiset, mehiläishoito tai pölytys- biologia ovat yhteydessä rohdos- ja maustekasveihin. Kirjallisuus voidaan ryhmitellä neljään osaan käsiitäen kotimaista kirjallisuutta luonnossa kasva- vista ja viljellyistä maustekasveista, ulkomaista kirjallisuutta luonnossa kasvavista ja viljellyistä mauste- ja rohdoskasveista, ulkolaista kirjallisuutta rohdos- ja maustekasvien avulla tuotetuista hunajasadoista ja rohdos- ja maustekasvien erikoiskäyttö mehiläistaloudessa. Koska kasvien ni- met on mainittu eri kirjallisuuslähteissä yleensä sekä tieteellisellä nimellä että kirjoittajan äidin- kielellä tai pelkästään tieteellisellä nimellä, olemme koonneet kasvien tunnistamisen helpottami- seksi nimilistan, jossa ovat kaikki tässä tiedotteessa esiintyvät kasvit sekä suomenkielisen että tieteellisen nimen mukaan aakkosjärjestyksessä (Liitteet 1a ja lb). 2.1 Kotimaista kirjallisuutta luonnossa kasvavien ja viljeltyjen maustekasvien merkityksestä mehiläishoidossa KÄPYLÄ ja NIEMELÄ (1979) ovat julkaisseet vuosina 1931-33 Etelä-Suomessa tehtyjen 44 500 havainnon yhteistulöksia, joissa on arvioitu 139 luonnossa kasvavan ja viljellyn rohdoskasvilajin kukinta-aika sekä siitepölyn ja meden esiintyminen (Taulukko 1). 10 Taulukko 1. Arvio eräiden luonnon ja viljeltyjen rohdoskasvien meden ja siitepölyn esiintymisestä sekä kukinta-ajoista KÄpyi_Än ja NiEmELÄn (1979) mukaan. Table 1. Flower of some wildflower and cultivated plant species visited by honey bees (KÄPYLÄ and NIEMELÄ 1979). Kasvilaji Plant species Mesi Siitepöly Nectar Pollen (1-5)* Kukinta-aika 2 viikon jaksoissa Flowering time Luonnonvaraiset lajit Wildflower species Achillea millefolium Arctium minus Arctium tomentosum Centaurea cyanus Centaurea jacea Echium vulgare Solidago virgaurea Thymus serpyllum Valeriana officinalis Viola tricolor Plantago media Viljellyt lajit Cultivated species Calendula officinalis Carum carvi Sinapis alba Origanum vulgare 1 15.6.-15.9. 1 1.7.-1.9. 5 1.7.-1.9. 4 1.7.-1.9. 3 15.7.-1.9. 5 5 1.7.-15.8. 2 1 1.7.-1.9. 4 15.6.-1.8. 1 1.7.-15.8. 1 1.6.-15.9. 1.6.-15.8. 1 15.6.-15.9. 4 1.6-1.8 5 5 1.7.-15.9. 4 4 1.7.-15.8. * 1 = alle 4 esiintymistä/vuosi, 2 = 4-10,3 = 11-20,4 = 21-50, 5 = yli 50. 1 = occasional: mean below 4 records per year, 5 = very abundant: mean over ihan 50 records per year. Taulukko 2. Eräiden rohdoskasvien kukkien sokeripitoisuus ja meden tuoton arviointi kÄmän (1978) mukaan. Table 2. Amount of nectar sugar mg/flower and nectar producing with the scale 0-4 of some medicinal plants by KÄPYLÄ (1978). Kasvilaji Plant species Sokeripitoisuus -mgfictikka) Sugar content mglflower Arvio meden tuot- tamisesta (0-4) Value as a nectar producer (0-4) Achillea millefolium 0.011 1 Achillea ptarmica 0.083 2 Album schoenophrasum 1.460 3 Centaurea jacea 0.240 2 Epilobium angustifolium 0.240 3 Filipendula ubnaria 0.001 0 Hypericurn maculatum 0.076 1 Taraxacum sp. 1.040 2 Toisessa julkaisussaan KÄPYLÄ (1978) esitteli arvioita Suomessa luonnonvaraisena kasvavien rohdoskasvien medentuottomääristä. (Taulukko 2). 11 Taulukko 3. Eräiden viljeltyjen ja luonnossa kasvavien rohdoskasvien kukinta-aika ja mesikas-viarvo KUURMAR ja PAKARISEN (1961) mukaan. Table 3. Flowering times, sugar and pollen productivity of some medicinal plants with the scale 0-3 by KUURMA and PAKARINEN (1961). Kasvilaji —Plant species Kukinta-aika Flowering time Arvo meden tuottajana Nectar 19roducer 0-3 Arvo siitepölyn tuottajana Pollen producer D-3 Viljellyt kasvit — Cultivated plants: Iisoppi — Hyssopus officinalis 7-8 3 2 Kurldwyrtti —Borago officinalis 7-9 3 1 Kamomillasaunio — Chamomilla recutita 6-9 — 2 Keltasinappi — Sinapis alba 7-9 3 2 Ruiskaunokki — Centaurea cyanus 7-9 2 2 Ahdekaunokki — Echium vulgare 7-9 2 2 Luonnonkasvit — Wildflowers: Ajuruoho — Thymus serpyllum 7-8 2 1 Kultapiisku — Solidago virgaurea 7-9 1 3 Vertailukasvit — Cotnparative plants: Viljatatar — Fagopyrum esculentum 7-8 2 1 Hunajakukka —Phacelia tanacetifolia 6-9 3 2 KUURMA ja PAKARINEN (1961) esittelevät mehiläistaloutta käsittelevässä käsikirjassaan 89 eri- laista mehiläiskasvia, joista keväällä kukkivia on 29, kesällä 54 ja syksyllä kukkivia 6. Kasviryh- mistä oli viljeltyjä maustekasveja kuusi ja luonnon rohdoskasveja, joita voidaan viljellä, kaksi. He esittivät kasvien kukinta-ajat ja arvion meden ja siitepölyn tuottokyvystä (Taulukko 3). Roh- doskasvien arvioita voidaan verrata tavallisimpiin mesikasveihin, kuten viljatattariin ja hunaja- kukkaan. Mesikasvitutkimuksista on julkaistu 1970-luvun alkupuolella muutamia kirjoituksia, joissa käsi- teltiin eräiden peltokasvina viljeltävien mesikasvien viljelykokemuksia. LOTTANEN (1973) ja TEITTINEN (1974) kirjoittivat hunajakukista (Phacelia tanacenfolia). Professori KAILA (1971, 1972) kirjoitti hunajakukista ja muista mehiläislaiduntaan kelpaavista kasveista esim. tattarista, keltasinapista, tuoksuresedasta, kurkkuyrtistä, iisopista ja rohtomesikästä. Kirjoituksissa kerro- taan havaintoja viljelytekniikasta ja mesikasviarvosta, mutta todetaan samalla, että mehiläiskas- vien peltoviljelystä on varsin vähän kokemuksia. Tämän vuoksi joudutaan turvautumaan ulko- maisiin tietoihin ja melko pieniltä viljelmiltä tehtyihin havaintoihin. TEITTINEN (1980) on havainnoinut viljeltäviä mesilcasveja 25-50 m2 kokoisten koeruutujen pe- rusteella. Parhaaksi viljellyksi mesikasviksi osoittautuvat puna ja valkoapila, hunajalcukka ja kurkkuyrtti. Vuonna -75 kurkkuyrtti oli kylvetty Peipohjassa 30.5., kukinta oli alkanut 22.6. ja kestänyt 24 vrk. Sadalle neliömetrille laskettu mehiläisten määrä oli kurkkuyrtillä 515/vrk ja hu- najakukalla 29 l/vrk. Vuonna -97 mehiläisten määräksi vastaavalta alalta oli hunajakukalla saatu 17 l/vrk, tattarilla 62/vrk ja kurkkuyrtillä 461/vrk. Kurkkuyrtillä saatujen myönteisten tulosten perusteella pitäisi kasvin viljelytekniikkaa kehittää. Etelä-Suomessa sijaitsevassa Puumalassa ja Pohjois-Ruotsissa sijaitsevassa Abiskossa on selvi- tetty sitä, miten kimalaiset suosivat eri luonnonkasveja (RANTA ym. 1981). Kaikkiaan havainnoi- tiin 59 kasvilajia, joista 30 lajilla oli havaittu yli 10 vierailua. Havaintoja tehtiin Puumalassa 12 Taulukko 4. Puumalassa ja Abiskossa yhden kesän aikana eri rohdoskasveissa havaittujen kimalaisten määrä RANNAN ym. 1981 mukaan. Table 4. Number of bumblebees visited plant flowers in Puumala and Abisco (RANNA et aL 1981). Kasvilaji Plant species Kimalaisten vierailujen määrä Number of bumble bee visits Puumala Abisko Angelica archangelica — 41 Calluna vulgaris 135 — Epilobium angustifolium — 82 Filipendula ulmaria 23 — Hypericum maculatum 94 — Solidago virgaurea 609 152 Taraxacum officinale 31 — Trifolium pratense 732 — Trifolium repens 154 — kesällä 1986 29.5.-27.8. välisenä aikana ja Abiskossa kesällä 1972 27.5-15.8. välisenä aikana (Taulukko 4). LEHTOVAARA (1983 a) kirjoitti laajassa artilckelisarjassaan Suomen luonnonvaraisten ja viljelty- jen mesikasvien ominaisuuksista. 17 luonnonkasvista rohdoskasveja olivat leskenlehti (Tussilago farfara), voikukka (Taraxacum officinale), horsma (Epilobium angustifolium) ja kanerva (Calluna vulgaris). Kirjoittaja kertoo myös eräiden viljeltyjen mesikasvien viljelyominaisuuk- sista ja arvioi niiden merkitystä mehiläiskasvina. Tarkastelussa olivat myös mukana rohto- mesikkä (Melilotus idänunildco (Papaver orientale), oopiumunikko (Papaver somni- ferum), keltasiappi (Sinapis alba), kurkkuyrtti (Borago officinalis) ja ruiskaunokki (Centaurea cyanus). Rymättylässä tehtyjen tutkimusten perusteella LEHTOVAARA (1983 b) arvioi eräiden rohdoskas- vien arvoa mehiläiskasvina (Taulukko 5). Hän laski elokuun 15. päivänä mehiläisten käyntejä eri kasveissa; purasruohossa kävi 9, hunajakukassa ja unikössa 8 ja ruiskaunokissa 7 mehiläistä neliömetrin alalla. LEHTOVAARAN mukaan Suomessa voitaisiin varsin vähäisellä työllä muuttaa kasvuolosuhteita mehiläisten luontaiselle vuosikierrolle suotuisammaksi. Toisessa kirjoituksessaan LEHTOVAARA (1985) käsitteli eräiden mesi- ja maustekasvien vuosiryt- mejä. Hän totesi, että kurkkuyrtti ja keltasinappi ovat arvokkaita mesikasveja, sillä kurkkuyrtti kukkii runsaasti vielä syyskesällä ja alkusyksyllä, ja keltasinappi kukkii joskus vielä pääsadon jälkeen uudelleen. VIRAMOn (1988) antamien tietojen mukaan luonnon ja viljeltyjen mesikasvi- en kukinta-ajat ovat: Helsingissä 20.5.-24.9., Jyväskylässä 22.5.-15.9., Oulussa 31.5.-11.9. ja Sodankylässä 8.6.-28.8. JUNNILAn (1983) mukaan suomalainen hunaja syntyy pääasiassa apilasta, vadelmasta, horsmasta ja rypsistä kerätystä medestä. MARTimOn (1945) mukaan tärkeimpiin hunajakasveihin kuuluvat valkoapila, maitohorsma, kanerva ja viljatatar. Suurin osa suomalaisesta hunajasta on ns. seka- hunajaa, koska meillä on varsin pienet yhtenäiset kukka-alat, joilta mehiläiset voivat kerätä me- den puhtaana pesiinsä. Erittäin suotuisissa olosuhteissa voidaan saada melko puhdasta apila- hunajaa, joskus kanerva ja tattarihunajaa. Eniten kotimaisesta hunajasta tavataan valkoapilan, horsman, kanervan, herukan, ruiskaunoldn, orvokin ja voikukan siitepölyä. 13 Taulukko 5. Eräiden luonnonkasvien ja viljeltyjen rohdoskasvien arviointi mehiläiskasveina LEHTO- VAARAll (1983) mukaan. Table 5. EValuation of some wildflower and cultivated medicinal plants by LEHTOVAARA (1983). Kasvilaji Plant species Kukinta-aika Flowering time Meden sokeripit. Sugar content in % Mettä kukassa kerralla mg Honey mglflower Arvo (0-3) ' mesikasvina siitepölykasvina Valuation with scale 0-3 as honey as pollen producer producer Laskettu hunajasato kg/ha Honey yield kg/ha Plantago media 20/5-31/8 0 . 0 0 3 - Centaurea cyanus 20/6-10/9 40-67 2 3 60 kchium vulgare 3/7-20/8 40-50 0.90 2-3 1 300 (400) Papaver orientale 20/6-30/8 (10/9) - - 0 3 - Sinapis alba 25/6-20/7 (5/9) 38-46 - 3 2 100-300 Borago officinalis 5/7-10/9 54 0.77 3 250-400 KUUSINEN (1981) on tutkinut mehiläisten merkitystä eräiden hyötykasvien pölyttäjinä ja sato- tason nostajina ja todennut, että mehiläisten pölytyksen ansiosta rypsin sato on lisääntynyt 10-45 %, siemenapilaan 20-30 %, mansikan ja muiden puutarhamarjojen 15-20 % ja avomaan kurkun 30%. Kun KUUSINEN (1985) ennusti mehiläistalouden tulevaisuuden näkymiä, Suomessa oli n. 5 000 mehiläishoitajaa, joista 20-30 % sai,päätufonsa mehiläisenhoidosta. Mehiläisyhdyskuntia oli noin 45 000. Hoitajista suurin osa oli harrastajia, vain 20 % 'sai merkittävää sivutuloa mehiläishoidos- ta. Nyt .hunajan tuotanto on Suomessa keskimäärin 1,1 milj, kiloa vuodessa ja hunajan kulutus noin 300 g/henkilö. Tällä hetkellä ennustetaan, että kulutus 10 vuoden aikana kaksinkertaistuisi. Tämän hunajamäärän tuottaminen edellyttäisi mehiläisyhdyskuntien määrän lisäänty- mistä 100 000:een.. KORPELAN (1985) mukaan mehiläistalouden arvo hunajasadon osalta on noin 27 miljoonaa markkaa, mutta suurempi merkitys on pölytysarvolla, jonka arvioidaan olevan yli 100 miljoonaa markkaa. Mehiläistaloutta käsittelevässä Tieto tuottamaan -oppaassa (1986) todetaan, että mesikasvien vil- jely pelloilla on harvoin kannattavaa. Jos kasvista saadaan myytävä siemensato, voi tuotto yhdes- sä hunajatulojen kanssa muodostua kannattavaksi. Viljeltäväksi soveltuvia mesikasveja ovat tat- tari, auringonkukka, hunajakukka ja kurkkuyrtti. Oppaassa esitetään myös yhteenvetoja Maatalouden tutkimuskeskuksessa tehdyistä mehiläistalouteen liittyvistä tutkimuksista ja tode- taan, että mehiläisillä on huomattava merkitys eräiden siemenhyötykasvien sadonmuodostukses- sa. Puna-apilan pölytyksessä ja siemensadon muodostumisessa mehiläisten osuudeksi on vuosina 1953-1964 arvioitu keskimäärin 27 %, mutta suotuisissa olosuhteissa tämä osuus oli kukinnan alku- ja keskivaiheilla jopa 70 %. Työskenteleviä mehiläisiä lasketaan tarvittavan täyskukinnan aikaan noin 20 000 kpl/ha eli vähintäin kolme vahvaa mehiläisyhdyskuntaa/ha. Maatalouden tutkimuskeskuksen tuhoeläinosastolla vuosina 1977-1983 suoritetuissa häkkieris- tyskokeissa rypsisato oli avoimilla hyönteisten pölyttämillä ruuduilla useimmiten 25-75 % kor- keampi kuin häkitetyillä ruuduilla. Eri vuosien tuloksista oli pääteltävissä, että todellisena pöly- tyshyötynä pidettävä luku riippui satotasosta esim., kun satotaso ilman pölyttäjiä oli 1 500 kg/ha, 14 pölytyshyöty oli noin 8 %, mutta 1 000 kg satotasolla Se oli 20 %. Mehiläispölytys lisäsi satoa ja nopeutti kukintaa, jolloin tuleentuminen oli tasaisempaa. Rypsin tehokkaaseen pölyttämiseen tar- vitaan 2-4 mehiläisyhdyskuntaa. Mustahemkalla suoritetuissa pölytyskokeissa ' Öjebyn'- ja 'Roodknop ' -lajikkeiden pensaat an- toivat avoruuduilla hieman yli kaksinkertaiset sadot verrattuna häkitettyihin pensaisiin, joihin mehiläisten pääsy estyi. Sadonlisäys aiheutui marjomisprosentin huomattavasta paranemisesta. 'Lepaan musta'- ja 'Brödtoip '-lajikkeilla saatiin vielä suurempia satoeroja: vapaiden pensaiden sato oli edellisellä 5,5-kertainen ja jälkimmäisellä jopa 10-kertainen verrattuna häkitettyjen pen- saiden satoon. Mansikoista esim. 'Senga sengana'-lajikkeella on todettu mehiläispölytyksen li- säävän satoa. Joillakin lajikkeilla itsepölytyskyky on niin hyvä, ettei hyönteispölytyksestä aiheu- du selvää sadonlisää. Näilläkin lajikkeilla kauppakelpoisen sadon osuus kokonaissadosta lisääntyy mehiläispölytyksen ansiosta, koska vajaakehittyneiden marjojen osuus jää pienemmäksi kuin ilman mehiläisiä. Myös luonnonmaijat hyötyvät mehiläispölytyksestä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan mustikan ja puolukan satoa voidaan mehiläisten avulla lisätä joissakin tapauksissa 2-3 kertaiseksi. Myös hillan pölyttäjänä mehiläisillä on merkitystä: marjan keskipaino lisääntyi kokeissa 30-40 % ja osahedelmien lukumäärä kaksinkertaistui tehokkaan pölytyksen ansiosta. Kokonaissadon lisäys oli n. 50 % verrattuna eristettyihin koealoihin. Mehiläishoitajan käsikirjassa HÄMÄLÄINEN ym.(1986) kertovat eri kasvien merkityksestä siite- pöly- ja mesikasvina aikaisemmin tehtyjen tutkimusten yhteenvetona. Pölytyksestä he toteavat, että monien hedelmä- ja marjakasvien, apiloiden ja öljykasvien sato riippuu joko kokonaan tai osittain mehiläisten ja vähäisemmässä määrin muidenkin hyönteisten suorittamasta pölytyksestä. Viljelykasvien lisäksi mehiläisten suorittama pölytys on tärkeä myös lukuisille luonnonkasveille. Tarhamehiläiset ovat merkityksellisempiä luonnonvaraisiin pölyttäjiin verrattuna, koska luonnon- varaisia pölyttäjiä on usein liian vähän pelkästään siitä syystä, että pölytystä tarvitsevat viljellyt kasvustot ovat laajoja. Lauhkean vyöhykkeen hyönteispölytteisiä viljelykasveja ovat: Hedelmä- ja marjakasveja Siemenkasveja herukat*** keltasinappi** karviainen* kaalit** mustikka rypsi*** puolukka sinimailanen*** luumu*** apilat*** kirsikka*** härkäpapu* omena*** ruusupapu*** päärynä*** valkomesikkä*** puutarhamansikka* amingonkukka*** vadelma* tattari* ** *** Hyönteispölytyksellä saavutettavissa oleva sadonlisäys: kohtalainen , suuri , hyvin suuri HÄMÄLÄINEN ym. toteavat, että eri kasvien meden tuotanto ja meden sokeripitoisuus ovat hyvin erilaisia. Myös saman lajin eri lajikkeilla sokeripitoisuus voi olla erilainen. Siitepölyhiuklcasen koko, muoto, pintarakenne ja väri ovat erilaisia eri kasveilla. Näistä tuntomerkeistä voidaan sel- vittää mehiläisten käyttämät siitepölykasvit. Mehiläiset suosivat tiettyjen kasvien siitepölyä, vaikka ehkä helpomminkin kerättävää siitepölyä olisi tarjolla. Tutkimuksissa on todettu, että eri kasvien sfitepölyllä on erilainen ravitsemukSelli- nen arvo mehiläisille. Erittäin hyvää siitepölyä tuottavat mm. sahrami, pajut, hedelmäpuut, unik- 15 Taulukko 6.Tärkeimpien luonnon ja viljeltyjen mesikasvien kukinta-ajat ja arvio meden ja siitepölyn tuotosta (HÄMÄLÄINEN ym. 1986). Table 6. Evaluation of some wildflower and cultivated medicinal plants (HÄMÄLÄINEN et aL 1986). Kukinta-aika kk Mesimäärä Siitepölymäärä asteikolla 1-3 asteikolla 1-3 Flowering time Honey producer Pollen producer with scale 1-3 with scale 1-3 Luonnonkasvit Wildflowers Kangasajuruoho —Thymus serpyllum 7-9 2 1 Kaunolcki — Centaurea cyanus 7-9 2 3 Malcsaruoho —Sedum acre 7-8 2 2 Neidonkieli —Echium vulgare 6-8 2 1 Orvokki — Viola tricolor 5-8 2 2 Rantalcukka —Lythrum salicaria 7-8 2 2 Valkopeippi — Lamium album 5-10 2 2 Viljellyt kasvit Cultivated plants Iisoppi —Hyssopus officinalis 7-8 3 2 Keltasinappi — Sinapis alba 7-9 3 2 Kevätesikko —Primula vulgaris 5-6 1 1 Unikko —Papaver somniferum 6-8 0 1 Kasvilaji Plant species ko, apilat ja kanerva. Keskinkertaista siitepölyä tuottavat mm. vaahtera ja jalava ja huonoa voi- kukka, pähkinäpensas, leppä, koivu, haapa ja erityisesti havupuut. Koska vain harvoissa paikoissa mehiläisille on tarjolla ilman katkoja riittävästi hyviä satokasveja ja koska maatalouden tehostumisen (salaojitus, rikkakasvien kemiallinen torjunta) myötä entinen- kin satokasvivalikoima on kaventunut, ovat hoitajat usein yrittäneet parantaa mehiläisten huna- jantuottomahdollisuuksia sopivia satokasveja kylvämällä tai istuttamalla. Käsikirjassa esitetään myös aikaisempiin tutkimuksiin ja havaintoihin perustuvia tietoja mesikasveista (Taulukko 6). Alkuperäisestä taulukosta otettiin vain rohdoskasveja. VARIS ym.(1982) tekivät laajan hunajatutkimuksen, jonka yhtenä tavoitteena oli suomalaisen hu- najan siitepölyspektrin kuvaaminen. Vuosina 1977 ja 1978 kerättiin hunajanäytteet 71 mehiläis- hoitajan 81 mehiläistarhasta, jolloin näytteitä kertyi 160 kpl. Siitepölyanalyysien avulla tutkittiin suomalaisen hunajan kasvipohjainen alkuperä. Tutkimuksessa todettiin, että runsaimpana ja useimmin esiintyi ristikukkaisiin kuuluvia kasvilajeja (3 947 %). Muita tärkeitä kasvilajeja olivat apilat, pajut ja ruusukukkaiset kasvilajit. Siitepölyanalyysin tulokset osoittivat, että hunajasta löytyi melko runsaasti luonnon rohdoskas- vien siitepölyä (Taulukko 7). Sen määrä oli kuitenkin viljeltävien ristikukkaisten siitepölyn määrään verrattuna melko matala. Sarjakukkaisten joukossa oli useita helposti viljeltäviä kasvila- jeja esim. tuli, korianteri, kumina ja venkoli. VALLE ym. (1960) ovat tutkineet tetraploidin puna-apilan pölyttymistä ja siemensadon muodos- tumista ja todenneet, että luonnon kimalaisilla on merkittävä rooli siemensadon muodostumises- sa. Neljällä tutkirnusasemalla suoritetuissa kokeissa todettiin, että pölyttäviä kimalaislajeja on useita, joista Mikkelin kokeissa tetraploidilla apilalla runsaimmin esiintyviä olivat tarhakimalai- nen (Bompus hortotum) 60 % ja Bombus distinguendus 20,9 %, harvemmin esiintyviä kivikkoki- malainen (B. lapidarius) 12,2 % ja peltokimalainen (B. agrorum) 5,6 %. Diploidilla apilalla tar-. 16 Taulukko 7. Eräiden luonnon rohdoskasvien siitepölyfrekvenssi VA- RIKSEN ym. (1982) mukaan. Table 7. The representativity of pollens of some wildflower medicinal plants in honey by VARIS et aL (1982). Kasvilaji Plant species Frekvenssi Representativity in % Siitepölyä kpl/näyte Pollen numberl honey sample 1977 1978 1977 1978 Taraxacurn sp. 50 42 1.4 0.7 Filipendula uimaria 99 93 24.2 28.3 Linaria vulgaris 75 48 10.2 3.2 Epilobium angustifolium 69 55 2.5 1.7 Solidago virgaurea 30 17 1.0 0.3 Centaurea sp. 44 23 1.7 0.4 Calluna vulgaris 68 55 5.2 3.4 Plantago major 18 43 0.4 1.7 Brassicaceae 94 90 331.0 241.0 Trifolium repens + T. hybr. 100 100 71.0 29.0 Salix 91 100 39.0 112.0 Apiaceae 90 90 72.0 63.0 hakimalaisia esiintyi 40,9 %, kivikkokimalaisia 22,6 % ja peltokimalaisia 14,5 %. Yllättävää oli, että kokeissa laskettiin hyvin vähän mehiläisiä. 2.2 Ulkomaista kirjallisuutta luonnossa kasvavien ja viljeltyjen maustekasvien merkityksestä mehiläishoidassa Egyptiläiset EL-BERRY ym. (1974) tutkivat neljän maustekasvin pölyttäjiä selvittääkseen, mitkä luonnonpölyttäjät vaikuttavat eniten kasvien siemensatoon. Tutkimuksessa todettiin, että eri hei- moon kuuluvilla maustekasveilla on erilainen hyönteisflora, josta muutamat pölyttäjälajit esiinty- vät selvästi muita runsaimpina (Taulukko 8). Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan vielä saatu selville sitä, mikä runsaana esiintyvästä hyönteislajista vaikuttaa eniten siemensadon määrään. Toisessa Egyptissä tehdyssä tutkimuksessa (ATALLAHJA ym. 1990) selvitettiin seitsemän hyöty- kasvin pölytysominaisuuksia. Näistä neljä oli maustekasveja, kurkkuyrtti, venkoli, tilli ja korian- teri. Parhaimpia siitepölyntuottajia (g/kasvi) olivat apila, maissi, papu, korianteri ja kurkkuyrtti. Parhaimpia siitepölysadon tuottajia olivat maissi, papu, apila, kurkkuyrtti, korianteri, puuvilla, venkoli ja tilli. Jugoslaviassa, Lim-joen laaksossa 1300 metrin korkeudessa, on tutkittu huulikukkaisten hei- moon kuuluvia mauste- ja rohdoskasveja siitepölyn ja hunajan tuottajina (JOVANCEVIC ym. 1984). Eri lajit kukkivat maaliskuulta lokakuulle, pääkukinta oli touko-elokuussa. Parhaimpia meden ja siitepölyn tuottajia olivat salvia (Salvia verticillaw), mäkimeirami (Origanum vulgare), kangasajuruoho (Thymu,s serpyllum), nukula (Leonorus cardiaca), hopeatäpläpeippi (Lamium maculatum). Kirjoituksessa ehdotetaan medentuotannon lisäämiseksi maustekasvien, erityisesti salvian viljelyä. 17 Taulukko 8. Aniksen, kuminan, korianterin ja kyntelin pölyttäjiä Egyp- tissä (EL-BEssv ym. 1974). Table 8. lnsect pollinators visiting Pimpinella anisum L., Carum carvi L., Coriandtum sativum 4., and Satureja hortensis L. in Egypt(EL-BERRY et al. 1974). Kasvi Pölyttäjä Esiintymi,s-% Plant Insect species % of total number of insects Anis Pimpinella anisum Syrphus corollae 79.14 Andrenallvipes 5.56 Eristalis quinquelineatus 2.95 Megachile flaviceps 1.95 Kumina — Carum carvi Syrphus corollae 78.44 Andrena ovatula 13.82 A.flaviceps 2.09 Eristalis qu. 1.91 Korianteri —Coriandrum Syrphus corollae 79.53 sativum Andrena ovatula 7.84 Colletes catoni 4.49 Andrena morio 3.12 Kynteli — Satureja hortensis Syrphys corollae 24.52 Megachile flaviceps 25.77 Eristali qu. 11.92 Osmia sordida 11.65 Eristalis aeneus 8.59 Andrena ovatula 6.77 A. flaviceps 2.59 Australiassa ANDERSON ja SYMON (1988) tutkivat 18 koisokasvien (Solanaceae) heimoon kuu- luvia luonnollisia pölyttapa. Tutkimuksessa löydettiin 18 eri hyönteislajia, joista 15 kuului mehi- läisiin ja kaikista havaituista pölyttäjistä 93 % oli mehiläisiä. Luonnonmukaista puutarhanhoitoa käsittelevässä kokoomateoksessa (HONEY PLANTS 1978) mainitaan helposti viljeltäviksi hunajakasveiksi mm. härmesalvia (Salvia farinacea) ja ampiais- yrtti (Dracocephalum moldavica). Nämä kasvit pystyvät tuottamaan suotuisissa kasvuolosuhteis- sa kukkivan kasvuston muutaman viikon kuluttua kylvöstä. Hyvä mesikasvi on myös rantakukka (Lythrum salicaria), joka kukkii kauan, myöhään syksyyn. Erityisesti soisilla paikoilla USA:ssa rantakukka on kasvanut hyvin.Vuoriminttu (Pycnanthemum pilosum) on houkutteleva mehiläis- kasvi ja lisäksi se sisältää minttuaromista öljyä, joten sitä voidaan käyttää haihtuvan öljyn tuot- tamiseen. Anisiisoppi (Agastache foeniculum) on havaittu hyväksi mehiläiskasviksi, sillä puoli hehtaaria (1 acre) anisiisoppia tarjoaa riittävästi ravintoa 100 mehiläisyhdyskunnalle. Mehiläis- kasveiksi soveltuvat teoksen mukaan myös mäkimeirami (Oreganum vulgare), mirrinminttu (Nepeta mussini) ja muut kissanminttulajit. Hyvä mesikasvi on myös hurttaminttu (Marribium vulgare). AYERS ym. (1978) tekivät USA:ssa laajan havaintokokeen, jossa selvitettiin kasvien houkuttele'- vuutta mehiläisille. Koesarjassa istutettiin 54 eri kasvilajia, joista 17 oli rohdos- ja maustekasve: ja. Eri kasvien houkuttelevuutta verrattiin 1,5x3 m kokoisilla koepalstoilla laskemalla klo 14 ilta- päivällä kukissa olevien mehiläisten määrät (Taulukko 9). 18 Taulukko 9. Mehiläisten lukumäärä eri maustekasvien havainto- palstoilla (AvERs ym. 1978). Table 9. Total number of bees visited at sampling unit of different herbs (AYERS et al. 1978). Kasvi - Plant Mehiläisten määrä kpl/palsta Total bees number per plot Vuoriminttu -Pycnathemum pilosum 1403 Anisiisoppi -Agastache foeniculum 393 Kissanminttu -Nepeta cataria 610 Kurkkuyrtti - Borago officinalis 271 Rantakukka -Lythrum salicaria 299 Puolanminttu -Menthapulegium 174 Vihenninnu -Mentha spicata 150 Piparminttu - Menthapiperita 135 Oregano - Origanum vulgare 128 Persiankissanminttu -Nepeta mussiini 82 Ampiaisyrtti - Dracocephalum moldavica 12 lisoppi - Hyssopus officinalis 50 Timjami - Thymus vulgaris 27 Maahumala - Glechoma hederacea 119 Nukula - Leonorus cardiaca 512 Taulukko 10. Eräiden luonnon rohdoskasvien sokerintuotto Pohjois-Ukrainassa ERASTO- vi n (1986) mukaan. Table 10. Production of sugar by different wildflower medicinal plants in North-Ukraine (ERAsTOV, 1986). Kasvi - Mara Sokeripitoisuus Kukkien määrä Sokerintuotto mg/100 kukkaa kpl/kasvi mg/kasvi Sugar content Number offlowers Sugar production mg/100 flower per plant mglplant Ahdekaunolcki - Centaurea jacea 7.2 344 49.5 Maitohorsma - Epilobiwn angustifolium 204.6 127 519.7 Mesiangervo - Filipendula ulmaria 0.6 767 4.6 Suopursu - Ledum palustre 22.3 916 408.5 Iltahelokki - Oenothera biennis 293.5 18 105.7 Oregano - Origanumvulgare 1.7 412 14.0 Niittyhumala - Prunella vulgaris 6.0 27 3.2 Kultapiisku - Solidago virgaurea 87.3 54 94.0 Kangasajuruoho - Thymus seppyllum 1.3 154 4.0 Leskenlehti - Tussilago farfara 10.7 2 1.0 Rohtovirmajuuri - Valeriana officinalis 3.6 964 34.7 Keto-orvokki - Viola tricolor 27.0 34 9.2 ERASTOV (1986) on selvitellyt Pohjois-Ukrainassa kasvavien luonnonvaraisten kasvien ja niiden eri lajien soveltuvuutta mesikasviksi. Tutkitusta 283 kasvilajista 28 oli puita, 42 pensaita ja 213 ruohomaisia kasveja. Ruohomaisista kasveista huomattava osa oli rohdoskasveja. Kasveista mi- tattiin kukkien sokeripitoisuus ja sokerin tuotto kasvia kohti laskettuna (Taulukko 10). Testatuista kasveista korkein sokeripitoisuus oli iltahelokilla (Oenothera biennis) ja horsmalla (Epilobium angustifolium L.). Huonoja sokerintuottajia olivat kangasajuruoho (Thymus serpyllum L.) ja mesiangervo (Filipendula ulmaria). 19 Taulukko 11. Tarhamehiläisten ja luonnonpölyttäjien esiin- - tymisfrekvenssi (%) 24 rohdos- ja maustekasvilla D'ABOREI1 mukaan. Table 11. Representativity of different pollinators in medicinal and nenb plants in Italy by DABORE. Kasvi Tarhamehiläiset Luonnonpölyttäjät Plant species Apis mellifera Other wild insects Itgustica Spin. Thymus vulgaris 97.3 Thymus pulegoides 97.0 Lavandula angustifolia 94.4 Rosmarinus officinalis 92.5 Atropa belladonna 89.5 - Leonorus cardiaca 78.5 - Salvia officinalis 66.4 33.6 Marrubium vulgare 57.4 - Digitalis purpurea 54.7 - Satureja montana - 43.1 Valeriana officinalis 41.3 - Hyssophus officinalis 40.0 __ Satureja hortensis - 34.2 Origanum vulgare 28.8 79.0 Origanum majorana 26.0 71.1 Angelica archangelica 17.2 82.8 Digitalis lanata 7.0 - Salvia sclarea 1.0 99.0 Carum carvi - 98.7 Petroselinum hortense - 99.8 Apium graveolens - 99.5 Pimpinella anisum - 98.1 Daucus carota - 99.8 Foeniculum vulgare - 97.9 HAYWARD (1983) kirjoitti värimintun (Monarda didyma ja M. fistulosa) viljelymahdollisuuksista Kanadan olosuhteissa. Kasvia viljellään haihtuvien öljyjen vuoksi.. Öljyjen pääkomponentti on eugenol, jota käytetään hajuvesiteollisuudessa. Värimintulla on mesikasvina erikoinen ominai- suus; kukkien mettä pystyvät keräämään vain kimalaiset. BASWANA (1984) tutki Intiassa kaksivuotisessa kokeessa mehiläisten vaikutusta kahden sarja- kukkaisen siemenmaustekasvin satomääriin. Kokeessa käytettiin kattamattomia ja harsolla peitet- tyjä palstoja. Tulokset osoittivat, että pölyttäjillä oli ratkaiseva vaikutus sadon muodostumi-seen, sillä harson alla kasvaneista kasveista saatiin siemensatoa vain noin puolet mehiläispölytyksessä avomaalla kasvaneiden kasvien siemensadosta. Korianterin sato harson alla oli 0,8-0,9 tn/ha ja avomaalla 1,3-1,4 tn/ha. Venkolin siemensato harson alla oli 1,3 tn/ha ja avomaalla 2,8 tn/ha. BARRET (1966) ehdotti mesikasvien viljelyä Amerikan olosuhteissa käsittelevässä kirjoitukses- saan, että mesikasveja tulisi viljellä eri ilmasto-olosuhteissa ottaen huomioon kasvupaikkaa valit- taessa mesikasvin maalaji-, kosteus- ja lämpövaatimukset sekä kuivuuden- ja varjostuksensieto- kyky. Keltamaksaruohoa (Sedum acre) ja kangasajuruohoa (Thymus serpyllum) ehdotettiin kasvatettavaksi maanpeitekasvina kuivissa olosuhteissa. Koristekasveista mesikasviksi suositel- tiin ruiskaunokkia (Centaurea cyanus) ja tuoksuresedaa (Reseda odorata). Varjoisille kasvupai- koille soveltuisi kissanminttu (Nepeta cataria) ja kosteille paikoille rantakukka (Lythrum salica- ria). 20 Italiassa D'ALBORE tutki vuosina 1982-1985 viljelemättömällä maatalousalueella 38 eri kasvila- jin luonnollisten pölyttäjien koostumusta. Kasveista 25 oli rohdos- ja maustekasvilajeja. Tulokset julkaistiin kahdeksassa julkaisussa (D'ALBORE, 1983a, 1983b, 1984a, 1984b, 1985,1986,1988, 1990), joissa todettiin, että eri kasvilajien pölyttäjät eroavat huomattavasti toisistaan. D'ALBORE selitti erojen johtuvan kasviheimojen välisistä anatomisista eroista. Taulukosta 11 ilmenee eri la- jeissa esiintyneiden tarhamehiläisten ja luonnonpölyttäjien esiintymisfrekvenssit. Tulokset osoit- tavat, että huulikukkaisten kasvien pölytyksessä tarhamehiläisten osuus (60-97 %) on suurempi kuin luonnonpölyttäjien. Toisaalta saijakukkaisten pölytyksessä luonnonpölyttäjien osuus on yli- voimaisesti suurempi kuin tarhamehiläisten. Tulosten yhteenvedossa kirjoittaja ehdottaa eräiden rohdoskasvien viljelyä mehiläisten laidunkasveiksi. 2.3 Eri rohdos- ja maustekasveista saatu hunajasato kansainvälisen kirjallisuuden mukaan PETROV (1978) teki vuosina 1968-74 laajoja mesikasvihavainnointeja ja kokeita selvittääkseen eri rohdoskasvien mesikasviominaisuuksia. Kirjallisuustutkimuksessaan hän keskittyi erikoisesti venäläiseen kirjallisuuteen, jonka perusteella hän esitti seuraavien rohdoskasvien hunajantuotto- mahdollisuudet: kg/ha sitruunamelissa 23 timjami 125-185 muskatelisalvia 107-174 iisoppi 38-789 oregano 90-204 laventeli 110-183 Omassa tutkimuksessaan PETROV määritti eri aromikasvien kukista meden määrän ja sokeripi- toisuuden ja laski rohdoskasveille potentiaaliset hunajasadot hehtaaria kohti (Taulukko 12). Taulukko 12. Eri rohdoskasvien kukkien meden määrä, meden sokeripitoisuus ja hunajasato PETROVirl (1978) mukaan. , Table 12. Flower honey content, sugar content and honey yield of medicinal plants by PETROV (1978). Kasvi - Plant species Meden määrä mg,/kukka Meden sokeri- pitoisuus, % Hunajasato kg/ha Quantity of honey Sugar content Honey_yield mg/flower of honey % kglha Auringonkulcka lajike I - Helianthus annuus 0.83 43.23 39.7 Auringonicukka lajike II - Helianthus annuus 1.03 39.20 39.9 Sitruunamelissa - Melissa officinalis 0.77 40.40 100.7 Kangasajuruoho - Thymus serpyllum 0.38 30.10 40.8 Iisoppi - Hyssopus officinalis 1.10 41.70 278.0 Oregano - Origanum vulgare 0.44 35.60 55.0 Muskatelisalvia - Salvia sclarea 2.97 38.80 135.5 Laventeli -Lavandula officinalis 0.80 41.80 143.4 Puolanminttu - Menthapulegiwn 0.22 35.70 51.8 Kynteli, valk. -Satureja hortensis (white) 1.62 29.70 70.8 Kynteli, violet. -Satureja horten,sis (violet) 2.04 30.10 79.2 Gamander - Tencrium chamaedris 1.76 35.30 28.8 Nukula -Leonorus cardiaca 2.13 43.90 113.3 21 Taulukko .13. Eräiden luonnon- ja viljeltyjen rohdoskasvien meden tuotto, meden sokeripitoisuus ja hunajasato Tsekkoslovakiassa JusKin (1979) mukaan. Table 13. Flower honey content, sugar content and honey yield of cultivated and wild- flower medicinal plants by JURIK (1979). Kasvi Meden tuotto Meden sok. Hunajasato mg/kuldcaivrk pit. % kgnia Plant species Honey production Sugar content Honey yield mglflower124 hours of honey % kg/ha Luonnonkasvit Wildflowers Echiwnvulgare 0.50-8.80 17-43 Centaurea jacea 0.43 31-38 Taraxacum officinalis 5.00 50 Lythum salicaria 0.27-0.64 52-72 225-265 Epilobium angustifoliurn 1.06-2.90 44-63 140-240 Marrubiwn vulgare 0.15-0.55 55 Thymus etpyllum 0.10-0.30 50 30 Malva sylvestris 3.50 45 26-32 Arctium lappa 0.70 42 Viljellyt kasvit Cultivated plants Melilotus officinalis 0.40 36 500 Phacelia tanacetifolia 1.03-3.41 50-60 214-496 Fagopyrum esculentwn 0.20-0.40 10-50 Origantun vulgare 0.30-1.10 35 200 Borago officinalis 4.00-8.00 60 Mentha piperita 0.3-4.00 40 Carum carvi 100 Tsekkoslovakialaisen JURIKin (1979) kirjoittamassa käsikirjassa kerrotaan eri kasvilajien käyttö- mahdollisuuksista mesikasvina. Tsekkoslovakialaisten tutkimusten ja käytännön havaintojen pe- rusteella kirjaan on koottu tietoja kukkien meden tuotosta, meden sokeripitoisuudesta ja hunaja- sadoista (Taulukko 13). SEMETKOV ym. (1987) toteavat mesikasveja käsittelevässä teoksessaan, että Valko-Venäjällä esiintyvistä kasveista 1 460 luonnonkasvia ja 230 viljeltyä kasvia voivat olla potentiaalisia mesi- kasveja. Lisäksi he mainitsevat, että esim. tattaria viljellään Valko-Venäjällä 40-4.5 000 ha. Teoksessa mainitaan muutamien kasvien hunajantuotosta; keltasinappi voi tuottaa hunajasatoa 90 kg/ha, mesikät 230-270 kg/ha, horsma 350 kg/ha ja kaunokki 194 kg/ha. Unkarissa v. 1991 ilmestyneessä käsikirjassa "Mffilegelö"(suomeksi Mehiläislaidun) (HALmA- GYI ym. 1991) kerrotaan eräiden mehiläishoitoon soveltuvien kasvien käyttömahdollisuuksista. Kirjassa esitellään 16 viljellyn ja 13 luonnon rohdoskasvin meden tuottokyky, meden sokeripitoi- suus ja kasveista saatava hunajasato. (Taulukot 14 ja 15). 2.4 Rohdos- ja maustekasvien erikoiskäyttö mehiläistaloudessa Kirjallisuudesta löytyi muutamia julkaisujajoissa selvitetään haihtuvaa öljyä sisältävien kasvien tai itse haihtuvan öljyn käyttöä mehiläistaloudessa desinfiointi- tai suojeluaineena. MISIIREF ym. (1988) raportoi tutkimuksista, joissa rohdos ja maustekasvien uutteita sekoitettiin siirapin kanssa ja syötettiin mehiläisille. Kokeissa seurattiin kamomilla-, kurjenpolvi- ja meirami- 22 Taulukko 14. Eräiden viljeltyjen rohdos- ja maustekasvien meden määrä, meden sokeripitoi- suus ja hunajasato HALmAcvin ja KERESZTESIn (1991) mukaan. Table 14. Flower honey content, sugar content and honey yield of some cultivated medicinal and herb plants in Hungary (HALMAGYI and KERESZTESI 1991). Kasvi —Plant species Meden tuotto mg/kukka Sokeripitoisuus % Hunajasato kg/ha Honey production mg/flower Sugar content % Honey yield kg/ha Keltasinappi—Sinapis alba — — 50-152 Ampiaisyrtti —Dracocephalum maldavica 0.90 48 200-400 Tarha-ajuruoho — Thymus vulgaris 0.23 — — Laventeli —Lavandula officinalis 1.00-4.00 30-40 50-183 Muskatelisalvia — Salvia sclarea 2.40 36 107-174 Korianteri — Coriandrum sativum 1.00 — 500 Kurkkuyrtti — Borago officinalis 2.60 44-77 200 Kesäkynteli —Satureja hortensis 0.40 25 — Maustemeirami — Origanum majorana 0.10 50 — Basilika — Ocimum basilicum 0.70 32 100 Hurttaminttu —Marrubium vulgare 0.60 34 162-4.60 Ryytisalvia — Salvia officinalis 3.70 32 402 Iisoppi —Hyssopus officinalis 0.3 33 116-406 Rohtosormustinkukka —Digitalispurpurea 2.00-7.00 — 24-25 Sitruunamelissa — Melissa officinalis 0.1 21 32-150 Taulukko 15. Eräiden luonnon rohdoskasvien meden tuotto, meden sokeripitoisuus ja huna- jasato HALMAGYM ja KERESZTES1111 (1991) mukaan. Table 15. Flower honey content, sugar content % and honey yield of some wildflower medicinal plants in Hungary (HALMAGYI and KERESZTESI 1991). Kasvi Plant species Meden tuotto mg/kukka Honey production mgiflower Sokeripitoisuus % Hunajasato kg/ha Sugar content % Honey yield kg/ha Rantakuldca — Lythrum salicaria 0.2-1.2 52-63 240 Karvahorsma —Epilobium hirsuturn 1.0-2.9 66 63-1000 Raunioyrtti —Symphytum officinale 2.0-4.9 33 — Niittyhumala —Prunella vulgaris 0.3-0.8 20-60 — Kangasajuruoho — Thymus serpyllum 0.1 24-39 — Isotakiainen — Arctium lappa L. 0.1-0.2 36 — Seittitakiainen —Arctium tomentosurn 0.23-0.28 — — Voikulcka — Taraxacum officinale 0.1-0.2 — 80-1000 Neidonkieli —Echiurn vulgare 1.56-1.79 23-27 — Isopiisku — Solidngo gigantea 0.150.38 30 — Ruiskaunoklci — Centaurea cyanus 0.19-0.28 29-41 Mäkimeirami — Origanum vulgare L. 0.2 48 76-200 uutetta sisältävien siirappien vaikutusta mehiläisissä esiintyviin bakteereihin. Kun uutena sisältä- viä siirappeja oli syötetty mehiläisille 8 viikon ajan, todettiin, että uutteilla oli mehiläisten ter- veyttä edistävä vaikutus. Tehokkaimmin vaikuttava uute oli kamomilla, sitten kuljenpolvi ja mei- rami. Mikrobeista uutteen vaikutukselle herkin oli Staphylococcus aureus, toiseksi herkin Escherichia coli, Bacillus subtilis ja Saccharomyces sp. Jos uutteita valmistettaessa käytettiin al- koholia, tulos oli parempi kuin vesiuutetta käytettäessä. Tulokset osoittivat, että melko yksinker- taisin keinoin luonnon aineita hyväksi käyttäen voidaan vaikuttaa mehiläisten terveyteen. 23 CouNin (1990) tutkimuksessa on selvitetty timjamin ja salvian haihtuvien öljyjen tehoa varro- apunkin torjunnassa. Timjamin "(1%) ja salvian (0,5%), öljyä oli injektoitu mehiläispesiin ja ver- tailuaineena oli käytetty 0,25. % amitrazi acaticid -valmistetta: Tulosten mukaan kahden kasviöl- jyn ja amitrazin välillä ei ollut merkitsevää eroa varroapunkin torjunnassa. Loppupäätelmissään tutkijat ehdottivat, että haihtuvien öljyjen käyttö yhdistettäisiin amitrazin käyttöön. Uudessa Seelannissa on jo pitkään pyritty valmistamaan lajihunajaa. SENGin ym. (1990) tutki- muksissa selvitellään erikoishunajien kemiallista koostumusta analysoimalla yhdestä kukkivasta kasvista esim. timjamista, horsmasta, valkoapilasta (TAN ym. 1988) ja kanervasta (TAN ym. 1989) kerätyn hunajan ominaisuuksia. Ranskalaiset tutkijat raportoivat laventelihunajan laatuominaisuuksista (GARCIA-FERNANDEZ ym. 1986, SERRA-BONHEVI, 1988). Yleisesti he totesivat, että pääaromin antavan kasvin siitepö- lyn määrä vaihtelee eri hunajaerissä melko suuresti. Tutkijat ehdottavat, että olisi asetettava raja- arvot, joiden perusteella voitaisiin nimittää tietty hunaja esim. laventelihunajaksi. Italialaiset raportoivat kastanjahunajan kemiallisesta koostumuksesta (BONAGA, 1986) ja ja- panilaiset lehmuksen kukasta valmistetusta hunajasta (TSuNEYA ym. 1974). 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Tutkimuspaikat Tutkimuspaikkoja valittaessa edellytettiin, että tutkimusasemalla on mehiläispesiä ja toisaalta ko- kemuksia mesikasvitutkimuksista. Kokeet perustettiin seuraaville asemille: Satakunnan tutkimusasema, Peipohja, 61 16'N, 22 15'E Kainuun tutkimusasema, Sotkamo, 64 06'N, 28 20'E Etelä-Savon tutkimusasema, Mikkeli, 61 44'N, 27 18'E Luonnonmukaisen tuotannon tutkimusasema, Juva, 61 53'N, 27 53'E. 3.2 Kasvien valinta Kuten kirjallisuuskatsauksesta kävi selville, eri mauste- ja rohdoskasveilla on erilainen merkitys, kun niitä hyödynnetään mesikasvina. Kasvien valintaan vaikuttivat seuraavat seikat: kirjallisuuden mukaan mesikasviksi sopiva runsas kukkiminen helposti viljeltävä menestyy Suomessa ennestään viljelykokemuksia Suomessa. Kokeisiin otettiin melko laaja kasvivalikoima, koska tämä koesarja oli ensimmäinen Suomessa, jossa tutkittiin maustekasvien sopivuutta mesikasviksi. Valitut 10 kasvia, niiden lajike ja alkuperä on esitetty taulukossa 16. Lisäksi taulukon lopussa on mainittu kasvit, joista oli koeruudut vain Peipohjassa ja Juvalla. 24 Taulukko 16. Havaintokokeiden kasvilajit, lajikkeet ja alkuperä. Table 16. The name, and origin of plants observed in the experitrients. Kasvi Lajike Alkuperä Finnish and latine name of plants Cultivar' s name Origin (country) Kamomilla Budakalaszi-2 Unkari Chamomilla recutita L. Rauschert Hungary Valkosinappi Gisilba Unkari Sinapis alba L. Hungary .Kurkkuyrtti Borago officinalis L. Korianteri Coriandrum sativum L. Salkoruusu Malva silvestris sp. Mauritiana L. Thell. tavallinen Unkari common variety Hungary LD Hollanti Netherlands Biborfelhö Unkari Hungary Ampiaisyrtti tavallinen Unkari Dracocephalum moldavica L. common variety Hungary Iisoppi Kekviragu Unkari Hyssophus officinalis L. Hungary Oregano eli mäkimeirami tavallinen Suomi Origanum majorana L. common variety Finland Anisiisoppi tavallinen Kanada Agastache foeniculurn (Pursch) common variety Canada Kissanminttu tavallinen Unkari Nepeta cataria L. common variety Hungary Sitruunamelissa tavallinen Unkari Melissa officinalis L. common variety Hungary Hunajakukka tavallinen Phacelia tanacetifolia Benth. common variety Puna-apila Bjursele Suomi Trifolium pratense L. Finland Valkoapila Undrom Ruotsi Trifolium repens Sweden 3.3 Kasvien viljely- ja hoitomenetelmät Palstakoko: Kullekin tutkimusasemalle perustettiin 20 m2;ri kasvipalstoja. Taimien määrästä ja talvehtimisesta johtuen muutamilla monivuotisilla kasveilla palstakoko oli hieman pienempi (Lii- te 2). Palstojen perustaminen: Palstat perustettiin joko suoraan kylvämällä tai esikasvatusta vaativilla kasveilla istuttamalla taimet. Eri kasvien kylvösiemenmäärät ja taimien istutusvälit on esitetty liitteessä 2 sekä kylvö- ja istutusajat vuosittain ja koepaikoittain liitteessä 3. Taimikasvatus: Taimet kasvatettiin Etelä-Savon tutkimusasemalla 60 m2:n kasvihuoneessa Plan- tek-64-merkkisissä muovikennoissa, joiden koko oli 5x5 cm. Taimet kylvettiin kasvatuskennoi- hin 27.4.1989 ja 29.4.1990 ja toimitettiin koepaikoille kesäkuun alussa. 25 Taulukko 17. Mesikasvikokeissa tehtyjen havaintojen määrä. Table 17. Number of observations during the experiments. Koepaikka Vuosi Havainto- Pituus Havainto- Havainnot Havaintojen kausi vrk päivien määrä yhteensä määrä/paivä Place of experiment Years Time of observation Length of observations Number of observation clays Total number of observations Number of observationslday Peipohja 1989 3.7.-1.9. 60 18 36 2 1990 25.6.-3.9 70 29 58 2 Sotkamo 1989 10.7.-23.8. 44 19 38 2 1990 9.7.-17.8. 39 18 36 2 Mikkeli 1989 5.7.-6.9 63 28 56 2 1990 27.6.-12.9. 77 35 70 2 Juva 1989 28.6.-14.9. 78 23 28 1.2 1990 26.6.-17.9. 83 26 28 1.2 Lannoitus: Viljelyohjeissa yleislannoitusmääräksi annettiin NKP (50-100-100)kg/ha. Peipohjas- sa lannoitettiin hiven PK:lla 600 kg/ha, Mikkelissä ldoorivapaalla Y:llä 500 kg/ha 4-31 kg N/ha kesällä ja Sotkamossa Puutarhan Y1 :11ä 500 kg/ha. Juvalla koealalle levitettiin kompostia 30 tn/ha vastaava määrä. Hoito: Taimia kasteltiin istutuksen jälkeen ja myöhemminkin tarpeen mukaan. Rikkaruohot ha- rattiin ja kitkettiin kasvukauden aikana useaan kertaan. Monivuotisten kasvien kuivuneet kas- vinosat leikattiin syyskuussa tai huhtikuussa. Mikkelissä kurkkuyrtin kasvusto leikattiin v. 1990 40 cm korkeudelta kukkimisen jälkeen, minkä seurauksena kasvi kukki syyskesällä toisen kerran. 3.4 Havainnot Jokaisella tutkimusasemalla tehtiin havaintoja kasvustosta kasvikohtaisesti, mehiläisten ja kima- laisten osalta sekä ilmastollisia havaintoja. Havainnot tehtiin joka toinen tai kolmas päivä aamu- päivällä klo 9-11 ja iltapäivällä klo 13-15. Juvalla havainnot tehtiin syyskesällä (15/8 jälkeen) vain kerran päivässä klo 11-15 välillä. Tiedot havainnoinnista eri koepaikoilla on koottu tauluk- koon 17. 3.4.1 Ilmastolliset havainnot Peipohjan ja Mikkelin ilttastotiedot saatiin Ilmatieteen laitoksen kuukausikatsauksista 1989-90. Sotkamossa ja Juvalla käytettiin tutkimusaseman omia havaintotietoja. Asemakohtaiset säätiedot on esitetty liitteessä 4. Lisäksi jokaisena havaintopäivänä merkittiin säätila seuraavasti: A aurinkoinen PP puolipilvinen P pilvinen S sade T tuulinen 3.4.2 Kasveja koskevat havainnot Kasvien kasvukausien pituus: Laskettiin kasvien istutus- ja kylvöajasta ja kasvun loppuvaiheesta tai ensimmäisestä pakkasyöstä. Kasvien talvehtiminen: Monivuotisten kasvien osalta määritettiin touko-kesäkuussa talvituhojen määrä laskemalla talvehtimisprosentti. 26 Kasvien talvehtiminen: Monivuotisten kasvien osalta määritettiin touko-kesäkuussa talvituhojen määrä laskemalla talvehtimisprosentti. Kasvien viljelyteknisiä havaintoja: Mitattiin kasvien korkeus, vihermassantuottokyky ja kukkien tai kukintojen osuus vihennassasta. Juvalla näitä havaintoja ei tehty. Kukinnan seuranta ja kukkien määrä: Kesällä -89 Kainuussa ja Mikkelissä laskettiin auki olevien kukkien/kukintojen määrä kustakin kasvilajista kolmesti viikossa. Koeruudulta merkittiin 10 kasvia, joista kukinnot ja niissä olevat kukat laskettiin. Laskenta aloitettiin ensimmäisten kuk- kien avauduttua ja laskemista jatkettiin Kainuussa elokuun viimeiselle viikolle ja Mikkelissä syyskuun ensimmäiselle viikolle. Peipohjassa kukinnan seuranta tehtiin osasta kasvilajeja laske- malla, mutta runsaskukkaisten lajien kohdalla päädyttiin arviointiin. Koska tutkimukseen vali- tuista kasveista osa on Suomessa melko uusia lajeja, haluttiin tällä laskennalla selvittää kukkimi- sen dynamiikkaa kasvukauden aikana. Kesällä -90 kukinnan runsautta arvioitiin asteikolla 0-10, jolloin 0 = ei auki olevia kukkia ja 10 = täyskukinta. 3.4.3 Mehiläisiii koskevat havainnot Mehiläisten yhteismäärä: 20 m2 kasvustoon rajattiin kehikon avulla 1 m2:n suuruinen havainto- ruutu, jolta laskettiin mehiläisten määrä visuaalisesti mahdollisimman nopeasti.Vain kukassa olevat mehiläiset laskettiin. Täten pyrittiin seuraamaan eri kasvien houkuttelevuutta. Laskenta tehtiin havaintopäivittäin aamupäivällä klo 9-11 ja iltapäivällä 13-15. Peipohjassa mehiläisten yhteismäärä laskettiin koko koeruudun alalta, joskus kun mehiläisiä oli paljon, määrä jouduttiin arvioimaan. Keruun seuranta: Meden- ja siitepölyn kerääjien laskenta tehtiin Juvalla ja Peipohjassa. Meden- kerääjiksi laskettiin ne mehiläiset, jotka kävivät kukassa. Siitepölynkerääjiksi laskettiin ne mehi- läiset, joilla näkyi siitepölykuormat takajaloissa. Kullakin kasvilajilla on tietyn värinen siitepöly, joka erottuu palloina mehiläisen siitepölyvasuissa. Yksittäisessä kukassa käynnin kesto: Mehiläisten viipyminen kukassa laskettiin sekunteina. Nämä havainnot tehtiin Sotkamossa ja Juvalla. Kimalaisten määrä eri maustekasveissa: Alkukesällä -89 havaittiin kimalaisten määrän lisäänty- mistä eri maustekasveissa ja otettiin niiden laskenta ohjelmaan Mikkelissä, Juvalla ja Peipohjas- sa. Sen avulla pystytään myös kuvaamaan eri kasvien houkuttelevuutta ja toisaalta mehiläisten ja kimalaisten välistä kilpailua meden ja siitepölyn keruussa. Kimalaiset laskettiin samalla tavalla kuin mehiläiset. 4 TULOKSET 4.1 Kasveja koskevat tulokset 4.1.1 Kasvien korkeus Kasvien korkeuksissa ei ollut huomattavia eroja koepaikkojen välillä. Monivuotisista kasveista iisoppi, oregano ja erityisesti kissanminttu kasvoivat toisena kasvukautenaan hieman korkeam- miksi kuin ensimmäisenä (Taulukko 18). 27 Taulukko 18. Eri maustekasvien korkeus täyskukinnossa. Table 18. The plant heights at different places and years in full fiowering stage. Kasvi - Plant species Peipohja Sotkamo 1989 Sotkamo 1989 1990 Mikkeli 1989 1990 Keskiarvo -Average 1-vuot. 2.-vuot. 1 year . 2 years old plaws old plants Katnomillasaunio - Chamomilla recutita 35 56 - 45 39 44 Valkosinappi - Sinapis alba 110 101 120 135 117 Kurkkuyrtti -Borago officinalis 94 104 95 85 94 94 Korianteri - Coriandrwn sativum 6 65 80 70 85 74 Salkoruusu -Malva silvestris ssp. Maurit. 141 140 150 95 145 ' 144 Ampiaisyrtti - Dracocephalum moldavica 65 60 50 55 52 56 Kylvetty Sown Ampiaisyrtti -Dracocephalum moldavica 49 60 - 50 49 52 Istutettu Planted Esoppi -Hyssopus officinalis 44 46 55 48 55 46 55 Oregano - Origanum vulgare 30 43 55 45 50 39 53 Anisiisoppi - Agastache foeniculum 52 59 55 57 60 57 Kissanminttu -Nepeta cataria - - 70 132 70 132 Sitruunamelissa -Melissa officinalis - 65 70 68 Hunajakukka -Phacelia tanacetifolia 85 90 90 Taulukko 19. Maustekasvien vihermassan paino, kg/m2. Table 19. Fresh weight of plant phytomass kg/m2 in full fiowering. Kasvi - Pian! species Peipohja 1989 1990 Sotkamo 1989 1990 Mikkeli 1989 1990 Keskiarvo -Average 1-v. 2-v. 1. year 2. year old plants old plants Kamomilla - Chamomilla recutita 0.9 0.1 2.7 1.5 1.7 2.8 1.6 Valkosinappi - Sinapis alba 1.6 1.0 1.8 1.1 5.5 3.7 2.5 Kurldwyrtti - Borago officinalis 2.5 2.0 8.1 4.9 6.4 8.3 5.4 Korianteri - Coriandrum sativtan 1.0 0.4 1.7 2.4 0.5 3.0 1.5 Salkoruusu - Malva silvestris ssp. Mauritiana 1.7 1.7 4.3 5.8 1.8 3.7 3.4 Ampiaisyrtti - Dracocephalum moldavica 0.7 1.6 2.0 3.5 - 2.6 2.1 Kylvetty Sown Ampiaisyrtti - Dracocephalum moldavica 0.8 - 2.0 - 2.0 1.1 1.5 - Istutettu Planted Iisoppi - Hyssopus offcinalis 0.3* 2.5+ 1.3* 4.4+ 1.5* 4.9+ 1.0 3.9 Oregano - Origanum vulgare 0.3* 1.3+ 2.0* 1.5+ 0.9* 1.9+ 1.1 1.6 Anisiisoppi -Agastachefoeniculum 0.8 1.5 2.2 1.1 0.6 1.6 1.3 - Kissanrninttu -Nepeta cataria - 0.7* - 1.0* 0.3* 33+ 0.7 3.5 Sitruunamelissa - Melissa officinalis - - - - 1.2+ 1.8+ - 1.5 Hunajakukka - Phacelia tanacetifolia 3.1 1.3 - - - - 2.2 - Puna-apila - Trifoliwn pratense - 7.6 - - - - - 7.6 Valkoapila - Trifoliwn repens - 4.5 - - - - 4.5 * = yksivuotinen kasvusto, + = kaksivuotinen kasvusto = 1. plantes, 2. years old plants 28 4.1.2 Kasvien vihermassa Koeruuduista 1 m2 alalta punnitun vihermassan painot on esitetty taulukossa 19. Vihermassan tuottokyky vaikuttaa kasvien kukkien määrään ja siten mehiläislaidunominaisuuksiin. Vihermas- san tuottokyvyssä koepaikkojen ja -vuosien väliset ero ovat suurempia kuin kasvien korkeuksissa olevat erot. Kasvien vihermassan paino oli Peipohjassa pienempi kuin Mikkelissä ja Sotkamossa. Säähavain- totiedoista huomataan, että Mikkelissä sademäärät olivat huomattavasti suuremmat kuin Länsi- Suomessa (Liite 4). Vuonna -90 Peipohjassa satoi kesäkuussa vain 18,6 mm, minkä seurauksena keväällä kylvetystä kamomillasta tuli vain vähän vihermassaa. Sinapin ja kurkkuyrtin suurempi vihermassamäärä johtuu Mikkelissä annetusta lisälannoituksesta. Monivuotisten kasvien ensim- mäisenä ja toisena vuonna tuotetussa vihermassan määrässä oli huomattavia eroja. Ensimmäisenä vuonna iisoppi tuotti 0,3-1,5 kg/m2 ja toisena vuonna 2,5-4,9 kg/m2, kissanminttu 0,7 kg/m2 ja 3,5 kg/m2. Mäkimeiramilla eli oreganolla vihermassa jäi pienemmäksi, ensimmäisenä vuonna tuotto oli 0,3-2,0 kg/m2 ja toisena vuonna 1,3-1,9 kg/m`. 4.1.3 Kukkien määrä kasvikohtaisesti Havaintoruuduista pyrittiin saamaan tietoja eri kasvilajien kukkien määrästä laskemalla tai arvioi- malla. Vuonna -89 Peipohjassa aloitettiin auki olevien kukkien havainnointi laskemalla, mutta varsinkin runsaskuklcaisten kasvilajien yksittäisten kukkien laskeminen todettiin liian työlääksi, joten heinäkuun loppupuolella havainnot tehtiin arvioimalla (Taulukko 20 a). Kamomillan, kurk- kuyrtin, ja salkoruusun auki olevien kukkien määrä oli suhteellisen vähäinen ja kukinnan alkuvai- heessa helppo laskea. Kukkien määrä vaihteli 1:stä 520:een. Kukinnon rakenteesta johtuen iiso- pin, anisiisopin ja oreganon kukkalaskenta oli erittäin työlästä. Arvioimalla saadut tulokset eivät kuvastakaan yksittäisten auki olevien kukkien vaan kokonaisten kukintojen määrää. Tarkempia lukuja saatiin Sotkamossa ja Juvalla tehtyjen laskentojen perusteella, missä laskettiin sekä kulcintojen että kussakin kukinnossa olevien kukkien määrät (katso luku 3.4.2). Taulukossa 20 b ja 20 c esitetään neliömetriä kohden saadut tulokset, jotka ovat kaikilla muilla kasveilla pait- si anisiisopilla yksittäisten kukkien määriä ja kuvaavat hyvin eri kasvilajien kukkien runsautta ja houkuttelevuutta mehiläisille. Runsaimmin kukkivia kasveja olivat korianteri, jolla oli parhaim- millaan yli 30 000 kukkaa auki neliömetrin alalla, ja oregano, jolla kukkia oli auki enimmillään yli 22 000 neliömetrillä. Kukkien osuus koko vihermassasta riippuu siitä, miten pitkällä varrella kukat kasvista korjataan. Jos korjataan pelkästään kukat, niiden paino koko kasviyksilöstä vaihte- lee 3-10 % välillä (Taulukko 21). Jos leikataan 10-20 cm pitkiä versoja tai kukkalatvoja, kukki- vien oksien osuus nousee 20-40 %:iin koko kasvista. 4.1.4 Monivuotisten kasvien talvehtiminen Mesikasviviljelmän perustamiskustannusten kannalta on tärkeää, kuinka hyvin monivuotiset yrtit talvehtivat. Talvehtimishavainnot on esitetty taulukossa 22. Anisiisoppi ja sitruunamelissa eivät talvehtineet koevuosina lainkaan. Iisoppi talvehti kaikilla koepaikoilla erittäin hyvin, ainoastaan Mikkelissä kylmällä peltolohkolla paleltui muutama prosentti taimista. Oreganon talvehtiminen oli heikompaa, varsinkin Sotkamossa. Kissanmintun talvehtimisesta saatiin Mikkelissä ristiriitai- sia tuloksia: perustamisvuoden jälkeen talvehtiminen oli 100 %, mutta kukintavuoden jälkeen tai- mista tuhoutui 95 %. olt cv tfå en C+++ + 01 kin 0 0 0 0 --, 0 0 0 0 -1 ,-, .1- en kn ,-, ,--, ,-, dl- C++++ 0 1 .-1 0 0 0 0 ,--, -1 oo 0 0 0 ,--, d- 0 co 0 .--4 .ZI. 0+ + + + 0 1 00 0 0 0 0 kr) 0 0 0 0 d• .1. 0 oo un .-.. + + + + 1 00 000 kr) 0 0 0,1 0 c.t oo 1-4 +0 +0 + 1 tri 00 I 000.rt+ 1 oo en 00 co 0 0 + tf oo 1 len 0 In 1 + 1 est S 0 I I rs- 1 en 0 0 d• O 11 1 i I 1 I 1 1 r- 0 0 1 1 I lI. ln .--. dr 010++ 0000 0 0. -1 0 CO 0 N -1 C 1 C + + est tr) 00 .-.. 0 0 en N 1-1 tr) 1 czt, + + ON N 0 0 .-, N 0 0 en N ,--, 8 + 00 oo o 1 <9.,, 2 00..00.er en 0 0 1 0 oo 0 oo r-: r-: od on a— P ha ce lia ta na ce tif ol ia V al k o a pi la — T ri fo liu m r ep en s Ii so pp i — H ys so p u s of f i ci na lis A m p ia is yr tti ( k .) — D ra co ce p ha lu rn m ol i 1 1./- 1 0 + 0 0 0 + 0 tr) 0 N en 4 0 0 o 0 ,-, N o c .--1 Li") d• 0 dr ir."1 0 es1 1 1 trl .1 tri + + 0 + + en en 0 C> 0 0 0 c..1 tao in vz• 0 0 I 1 co I 0 + + + + + 1400 en N 0 0 0 0 0 (-.3( trtI I1N ‘C• r- kn v-1 I trt 1 en + + + + + ...n 0 0 tr) 0 0 tr) 0 en S r- oo S tn en 0 1 t4 ir 'tio +0 +0 +0 en +p +0 ii") 00000 ktO oo oo 0 0 .-• od 1 O 0 0 + + + + +_ ▪ 1 0 e--I SC1 .0 0 0 .0.0 T-1 0 0 0.0 ,C,D1 ‘,C) co q-1 - 1-1 'Z1" 0 1 0 + 0 0 + _ 0 + +0 - I 0 C: 0 00 oo ri S t kr) • en 0 0 0 0 oo N • S 29 30 Taulukko 20 b. Auki olevien kukkien määrä/m2 maustekasveissa Sotkamossa v. 1989. Table 20 b. Number of opened flowers of different species during the flowering time at Sotkamo, 1989. Heinäkuu —July Kasvi —Plant species 12 14 17 19 21 24 26 28 31 Keltasinappi —Sinapis alba 8811 11748 11570 12460 6853 — — KurIckuyrtti —Borago officinalis — 25 200 250 425 350 525 525 850 Korianteri — Coriandrum sativwn — — — — 326 1630 1956 4238 10106 Salkoruusu — Malva silvestris ssp. Mauritiana — — 37 37 37, 111 185 555 Ampiaisyrtti (k.) — Dragocephalum moldavica — — — — — — — 72 144 Ampiaisyrtti (i.) —Dragocephalum moldavica 171 270 378 441 504 567 783 900 1368 Iisoppi — Hyssopus officinalis 432 . _ 828 1080 1890 1215 2196 2295 2943 6336 Oregano — 0 riganum vulgare 2700 4698 3915 4425 7371 5940 12240 15408 Anisiisoppi* — Agastache foeniculum 28 70 84 168 140 238 224 224 238 Elokuu —August Kasvi —Plant species 2 4 7 9 11 14 16 18 21 23 Valkosinappi — Sinapis alba — — Kurkkuyrtti —Borago officinalis 1050 675 750 875 1050 475 325 Korianteri — Coriandrum sativum 7498 10758 20864 21190 30318 18908 19886 23798 14018 16952 Salkoruusu — Malva silvestris ssp. Mauritiana 888 777 888 962 925 888 629 518 333 407 Ampiaisyrtti (k.) —Dragocephalum moldavica 244 244 504 1128 840 1584 2112 2640 3240 3096 Ampiaisyrtti (i.) — Dragocephalum moldavica 1476 873 810 828 855 459 342 252 180 108 Iisoppi — Hyssopus officinalis 7236 7101 5328 6012 5220 4392 5274 5490 8280 4374 Oregano — Origanum vulgare 15408 22770 15408 12960 9603 10584 10098 12636 12231 15444 Anisiisoppi* — Agastache foeniculum 266 294 448 476 476 448 546 658 616 630 (k.) = kylvetty, (i.) = istutettu, (k.) = sown, (.) =planted. *Anisiisopista laskettu kukinnot. Taulukko 20 c. Auki olevien kukkien määrä/m2 maustekasveissa Juvalla v. 1989. Table 20 c. Number of opened flowers of different species during the flowering time at Juva, 1989. Kasvi — Plarzt species Heinäkuu —July Elokuu —August Syyskuu — September 10 14 21 28 4 11 18 23 4 14 Kamomilla —Chamomilla recutita Keltasinappi —Sinapis alba Kurkkuyrtti — Borago officinalis Korianteri — Coriandrum sativum Salkoruusu —Malva sil- vestris ssp. Mauritiana Ampiaisyrtti (k.) — Dra- gocephalwn moldavica Ampiaisyrtti (i.) — Dra- gocephalum moldavica Iisoppi — Hyssopus officinalis Oregano — Origanum vulgare Anisiisoppi* — Agastache foeniculum Hunajakukka — Phacelia tanacetifolia 9800 290 490 630 1680 750 8500 665 70 1050 2600 5790 1649 660 890 160 1520 5070 8980 3112 950 350 1450 6500 18700 5939 820 710 980 6370 20570 5400 945 780 760 3120 16250 3434 612 510 430 2730 13460 1240 130 320 140 1820 9720 290 220 1100 510 160 460 (k.) = kylvetty, (i.) = istutettu, (k.) = sown, (i.) =planted. 31 Taulukko 21. Kukkien osuus täyskukinnossa eri maustekasveilla. Peipohjalla kukat leikattu 10-20 cm:n varsilla. Sotkamossa pelkästään kukat. Table 21. The proportion of flowering branches (Peipohja) and flowers only (Sotkamo) from the total weights of the fresh phytomass of different species. Kasvi — Plant species Peipohja Sotkamo Tuorepaino g/m2 Freshwight glm Kukkivien oksien osuus g/m2 Flowfring branches glrn Tuorepamo Kukkien osuus g/m2 g/m2 Fresh weight 2of Fwers flowers glm glrn • % Kamomilla — Chamomilla recutita 875 351 40.1 2725 285 10.40 Keltasinappi —Sinapis alba 1625 707 43.5 1845 Kurkkuyrtti —Borago officinalis 2498 642 25.7 8050 214 2.65 Korianteri —Coriandrum sativum 920 77 8.3 1685 129 7.65 Salicoruusu— Malva silvestris ssp. Mauritiana 1653 513 31.0 4315 403 9.34 Ampiaisyrtti (k.) —Dragocephalum moldavica 732 264 36.0 1960 57 2.90 Ampiaisyrui (i.)—Dragocephalum moldavica 808 198 24.5 2045 74 3.62 Iisoppi — Hyssopus officinalis 279 106 37.9 1345 62 4.60 Oregano — Origatuun vulgare 312 87 27.8 2010 214 10.60 Anisiisoppi — Agastache foeniculum 767 100 13.0 2242 413 18.40 Kissanminttu — Nepeta cataria 3088 840 27.2 (k.) = kylvetty, (i.) = istutettu, (k.) = sown, (i.) =planted. Taulukko 22. Monivuotisten mausteyrttien talvehtiminen, (/.3). Table 22. Overwintering of perennial herbs (%). Kasvi —Plant species Peipohja Sotkamo Mikkeli Juva 1989-90 1989-90 1990-91 1989-90 1990-91 1989-90 1990-91 Anisiisoppi — Agastache foeniculum 0 0 Iisoppi —Hyssopus officinalis 100 100 100 100 95 97 100 Oregano — Origanum vulgare 100 50 50 100 85 95 97 Kissaruninttu —Nepeta cataria 85 100 5 75 65*) Sitruunamelissa —Melissa officinalis 0 0 *)Juvalla 1990-91 talvehtineet kissanminttuyksilöt olivat kesän -90 aikana siemenistä kehittyneitä taimia. 4.1.5 Kukinnan pituus Eri maustekasvien kukinnan alkaminen, loppuminen ja kesto Peipohjassa, Mikkelissä, Juvalla ja Sotkamossa on esitetty kuvissa 1-5. Lisäksi kukkimisen alkamis- ja loppumispäivät on koottu liitteeseen 5. Eri kasvilajeilla kukinnan pituus on erilainen. Kylvövuoden apiloita lukuun ottamat- ta kasvit voidaan ryhmitellä kukinnan pituuden perusteella kolmeen ryhmään: 1) Hyvin lyhyt kukinta: keltasinappi ja sitruunamelissa kuuluvat tähän ryhmään. Kukinta-ajan keskiarvo oli 25 vrk ja vaihtelu 19-39 vrk. Sinapin kukinnan lyhyys oli yllättävää, koska sinapin tuotantoalueella esim. Unkarissa sinappi on tärkeä mehiläislaidunkasvi ja kukinta pitempi. Ku- kinnan lyhyyteen on syynä todennäköisesti valoisuuden runsaus kesä-heinäkuun vaihteessa. Myös sitMunamelissan kukinta oli Mikkelissä lyhyt, 25-37 vrk. KELTASINAPIN KUKINTA 0 120 30 60 90 0 30 60 90 120 Vuorokausia 1.6. alkaen Peipohja -89 Peipohja -90 Mikkeli -89 Mikkeli -90 Juva -89 Juva -90 Sotkamo -89 Sotkamo -90 Vuorokausia 1.6. alkaen SITRUUNAMELISSAN KUKINTA KISSANMINTUN KUKINTA Peipohja -90 Mikkeli -89 Mikkeli -90 Juva -90 Sotkamo -90 Mikkeli -89 Mikkeli -90 0 30 60 90 120 Vuorokausia 1.6. alkaen 32 Kuva 1. Keltasinapin, sitruunamelissan ja kissanmintun kukinta. Fig 1. Flowering periods of mustard, lemon balm and catnip. (Day number starts from 1. of Juna) KAMOMILLAN KUKINTA 33 Peipohja -89 Peipohja -90 Mikkeli -89 Mikkeli -90 Juva -89 Juva -90 Sotkamo -89 Sotkamo -90 0 30 60 90 120 Vuorokausia 1.6. alkaen KORIANTERIN KUKINTA Peipohja -89 Peipohja -90 Mikkeli -89 Mikkeli -90 Juva -89 Juva -90 Sotkamo -89 Sotkamo -90 30 60 90 120 Vuorokausia 1.6. alkaen ANISIISOPIN KUKINTA Peipohja -89 Peipohja -90 Mikkeli -89 Mikkeli -90 Juva -89 Sotkamo -89 Sotkamo -90 0 30 60 90 120 Vuorokausia 1.6. alkaen Kuva 2. Kamomillan, korianterin ja anisiisopin kukkaa. Fig. 2. Flowering periods of chamomile, coriander and anise hyssop. Peipohja -89 Peipohja -90 Mikkeli -89 Mikkeli -90 Juva -89 Juva -90 Sotkamo -89 Sotkamo -90 0 30 60 90 120 Vuorokausia 1.6. alkaen ISTUTETUN AMPIAISYRTIN KUKINTA Peipohja -89 Mikkeli -89 Mikkeli -40 Juva -89 Satkamo -89 0 30 60 90 120 Vuorokausia 1.6. alkaen KYLVETYN AMPIAISYRTIN KUKINTA Peipohja -89 Peipohja -90 Mikkeli-89 Mikkeli -90 Juva -89 Juva -90 Sotkamo -89' Sotkamo -90 . • 1 .... • ..... . . . SALKORUUSUN KUKINTA 0 30 60 90 120 Vuorokausia 1.6. alkaen 34 Kuva 3. Salkoruusun, istutetun ampiaisyrtin ja kylvetyn anwiaisyrtin kukinta. Fig. 3. Flowering periods of mallow, transplanted and directly sowed dragonhead. HUNAJAKUKAN KUKINTA 35 Peipohja -89 Peipohja -90 Mikkeli -89 0 30 60 90 120 Vuorokaisia 1.6. alkaen PUNA-APILAN KUKINTA Peipohja -89 Peipohja -90 0 30 60 90 120 Vuorokausia 1.6. alkaen VALKOAPILAN KUKINTA Peipohja -89 Peipohja -90 0 30 60 . 90 120 Vuorokausia 1.6. alkaen Kuva 4. Hunajakukan, puna-apilan ja valkoapilan kukinta. Fig. 4. Flowering periods of phacelia, red- and white clower. Peipohja -89' Peipohja -901 Mikkeli -89 Mikkeli -90 Juva -89 Juva -90 Sotkamo -89 Sotkamo -90 Peipohja -891 Peipohja -90j Mikkeli -89 Mikkeli -90 Juva -89 Juva -90 Sotkamo -89 Sotkamo -90 36 IISOPIN KUKINTA Peipohja -89 Peipohja -90 Mikkeli -89 Mikkeli -90 Juva -89 Juva -90 Sotkamo -89 Sotkamo -90 0 30 60 90 120 Vuorokausia 1.6. alkaen OREGANON KUKINTA 0 30 60 90 120 Vuorokausia 1.6. alkaen KURKKUYRTIN KUKINTA 30 60 90 120 Vuorokausia 1.6. alkaen Kuva 5. lisopin, oreganon ja kurkkuyrtin kukinta. Fig. 5. Flowering periods of hyssop, oregano and borage. 37 keskipitkä kukinta: Tutkituista kasveista kamornilla, kurkkuyrtti, korianteri, salkoruusu, ampi- aisyrtti, anisiisoppi, kissanminttu, hunajakukka ja apilat kuuluivat tähän ryhmään. Kukinta kesti 48-54 vrk, siis 7-8 viikkoa. pitkä kukinta: Kukinta kesti keskimäärin 61-64 vrk, jopa 73 vrk. Näitä pitkälle syksyyn knkki- via olivat iisoppi, oregano ja osittain anisiisoppi. 4.1.6 Kukinnan ajankohta Maustekasveista suurin osa kukki heinä- elokuussa (Kuvat 1-5). Aikaisin kukinta oli kesäkuussa 1-vuotisilla apiloilla, muiden kasvien osalta ei kesäkuussa ollut merkittävää kukintaa. Keltasinap- pi, kamomilla ja istutettu ampiaisyrtti aloittivat kukintansa kesäkuun viimeisellä viikolla, mutta kukinnan alussa auki olevien kukkien määrä oli melko vähäinen. Heinäkuun ensimmäisellä ja toi- sella viikolla aloittivat kukintansa kurkkuyrtti, iisoppi ja oregano. Heinäkuun puolivälin ja elo- kuun lopun välinen aika oli runsaimman kukinnan aikaa, kaikkien mesikasvien pääkukinta, kelta- sinappia lukuun ottamatta, tapahtui tänä aikana. Oreganon, iisopin, kurkkuyrtin, salkoruusun, korianterin ja kylvetyn ampiaisyrtin kukinta jatkui muutamalla koepaikalla syyskuulle. Aurinkoi- sina päivinä mehiläisten liikkuminen oli vielä syyskuussakin melko vilkasta. 4.1.7 Kukinnan dynamiikka kas vilajeittain Havaintoruuduilta pyrittiin saamaan yksityiskohtaisia tietoja eri maustekasvien kuklcimisominai- suuksista. Satakunnan tutkimusasemalla arvioitiin auki olevien kukkien ja kukintojen määrä as- teikolla 1-10, minkä avulla saatiin tietoja eri kasvilajien kukinnan dynamiikasta (Kuvat 6-14). Kuvista näkyy, että puna- ja valkoapilan kukinnan huippu oli heinäkuun alussa. Iisopilla, ore- ganolla, kurkkuyrtillä ja korianterilla kukinnan huippu oli heinäkuun viimeisellä viikolla. Elo- kuun ensimmäisellä tai toisella viikolla oli kukinta huipussaan kissanmintulla, anisiisopilla ja kylvetyllä ampiaisyrtillä. 4.2 Mehiläisiä koskevat tulokset 4.2.1 Havaittujen mehiläisten määrä Eri maustekasvien houkuttelevuuden arviointi perustui mehiläisten määrien laskentaan. Neljästä havaintopaikasta kolmella (Mikkeli, Juva, Sotkamo) laskenta tehtiin koeol-qeen mukaisesti raja- tulta 1 neliömetrin alalta, Peipohjassa laskenta pyrittiin tekemään koko 20 m alalta.Tuloksia ver- tailtaessa erilainen laskentatapa aiheuttaa hieman vaikeuksia, minkä vuoksi taulukoissa Peipohjan tulokset esitetään erikseen.(Taulukot 23 ja 24). Kahden vuoden aikana laskettiin neljällä havaintopaikalla yhteensä 13 121 mehiläistä, joista suu- rin osa Peipohjassa (7 379) ja toiseksi eniten Mikkelissä (3 076), jossa ruutujen lähellä oli 8 me- hiläisyhdyskuntaa. Juvalla yhdyskuntia oli 10 ja mehiläisiä laskettiin 1 955 kpl. Sotkamossa me- hiläisyhdyskuntia oli vain 2 ja mehiläisiä laskettiin 671 kpl, Havaittujen mehiläisten määrä oli kesän 1989 aikana 3 813 kpl ja kesällä 1990 9 308 kpl. Kesän 1990 aikana mehiläisiä esiintyi siis yli kaksinkertainen määrä edelliseen kesään verrattuna. Koe- vuosien vertailussa kesä 1989 oli lämpötilasumman kesä-heinäkuun jakson kertymän osalta pa- rempi kuin kesä 1990, mutta loppukesän osalta lämpötilasummaa kertyi vuonna 1990 enemmän kuin vuonna 1989. Syyskesän havainnoissa mehiläisten absoluuttinen lukumäärä nousee selvästi sellaisissa mehiläisten ravintokasveissa, joiden kukintajakso painottuu loppukesään, jos saman- aikaisesti sääolot suosivat mehiläisten lentoa elo-syyskuussa. Näin tapahtui vuonna 1990. Toinen selittävä tekijä on se, että sekä mehiläisten että kimalaisten populaatiodynamiikassa yksilö- 38 Taulukko 23. Mehiläisten yhteismäärä havaintokautena. Havaintoruutu Sotkamossa, Mikkelissä ja Juvalla 1 m2, Peipohjassa 20 m2. Table 23. Total number of bees during the flowering periods (bees/m2), at Peipohja bees/20 1712. Peipohja Sotkamo Mikkeli Juva Yhteensä - Total Kasvi - Pian: species 1989 1990 1989 1990 1989 1990 1989 1990 1989 1990 1989-1990 Kamomilla - Chamomilla recutita 0 0 7 13 11 89 - - 18 102 120 Keltasinappi - Sinapis alba 14 38 6 2 4 69 24 56 48 165 213 Kurkkuyrtti - Borago officinalis 321 644 107 89 114 439 77 70 619 1242' 1861 Korianteri - Coriandrum sativum 204 95 62 2 54 210 - 35 320 342 662 Salkoruusu - Malva silvestris ssp. Maurit. 186 506 60 7 28 191 34 48 308 752 1060 Ampiaisyrtti (k.) -Dragocephalum molda- vica 22 133 10 0 38 75 - 57 70 265 335 a Ampiaisyrtti (i.)-Dragocephalum molda- vic 129 - 11 - 75 147 164 - 379 147 526 Iisoppi -Hyssopus officinalis 192 558 36 40 55 214 87 136 370 948 1318 Oregano - Origanum vulgare 105 763 30 56 48 246 155 340 338 1405 1743 Anisiisoppi - Agastache foeniculum 203 1640 57 50 80 287 - - 340 1977 2317 Kissanminttu-Nepeta cataria - 401 - 26 45 454 - 217 45 1098 1143 Sitruunamelissa -Meli,ssa officinalis - - - - 4 13 - - 4 13 17 Hunajalculdca - Phacelia tanacetifolia 611 358 - - 86 - 227 202 924 560 1484 Puna-apila - Trifoliumpratense 1 51 - - _ _ - 34 1 85 86 Valkoapila - Trifoliwn repens 29 175 - - - - - 32 29 207 236 Mehiläisiä yht. - Bees, total 2017 5362 386 285 642 2434 768 1227 3813 9308 13121 (k.) = kylvetty, (i.) = istutettu, (k.) = sown, (1.) = planted. Taulukko 24. Mehiläisten määrän keskiarvo eri maustekasveissa havaintokautena kpl/m2/havainto- kerta. Table 24. Calculated number of bees during the flowering periods by bees number/m2/observation. Peipohja Sotkamo Mikkeli Juva Kasvi -Pian: species 1989 1990 1989 1990 1989 1990 1989 1990 Kamomilla - Chamomilla recutita 0.0 0.0 1.8 2.6 1.2 3.2 - - Keltasinappi - Sinapis alba 0.1 0.1 3.0 1.0 0.8 2.6 3.0 5.1 Kurkkuyrtti - Borago officinalis 0.8 1.1 5.4 5.2 3.6 9.1 4.2 5.0 Korianteri - Coriandrum sativum 0.6 0.1 5.6 1.0 2.8 6.8 - 2.9 Salkoruusu -Malva silvestris ssp. Mauritiana 0.4 0.7 4.3 1.8 1.9 5.3 2.6 4.3 Ampiaisyrtti (k.) -Dragocephalum moldavica 0.1 0.3 2.0 0.0 2.2 2.5 - 5.2 Ampiaisyrtti (i.) -Dragocephalum moldavica 0.3 - 1.8 - 3.0 3.9 8.9 - Iisoppi - Hyssopus officinalis 0.4 1.5 2.61 4.02 2.41 5.52 3.81 6.22 Oregano - Origanwn vulgare 0.2 1.5 3.01 4.72 2.31 6.52 7.41 15.42 Anisiisoppi -Agastachefoeniculwn 0.4 2.5 4.4 3.6 3.6 7.2 - - Kissaruninttu - Nepeta cataria - 0.5 - 2.01 2.01 932 - 12.72 Sitruunamelissa - Melissa officinalis - - - - 1.3 1.3 - - Hunajakukka - Phacelia tanacetifolia 1.2 1.0 - - 4.3 0 10.8 12.6 Puna-apila - Trifoliumpratense 0.0 0.1 - - - - - 1.82 Valkoapila - Trifolium repens 0.11 0.32 - - - - - 1.62 (k.) = kylvetty, (i.) = istutettu; 1)1. vuoden kasvusto La 2)2. vuoden kasvusto. (k.) = sown, (i.) = istutettu, 111 year old plants and 42 years old plants. 0 0) CO LO t Cr) (\I 1.01M.SP 39 asteikot N 01 0) •••1 03 (0 0 40 ,..,.,--ri x -....i. 5 — CD N zu (i) 6' -0 SiL) 1 c 0 ch = ' CQ °) ,../.. ' s• r) ir = a) 7 ..› m S ,...., ..._''N .A. k U › Q_ o• s> 0 '.< 0 = 0 ...), 5-0 (1) it? —.. >r '0 0) . s..> 13 IJ%.> '0 0 0 . ‘ S» - 7 70 , ... ..n 5 (7.01 •(''.n %., co P •)d.s> Q>s› 6;,$) .? (97 ...., Q, V 0 0) CO dlcs 41 asteikot —L 1‘) -N 01 0) ft.,1 03 (0 0 42 cn k< --k 7S-- 0 ...< C 0 C I I (.0 i i — . 5" (D- c o W 7" 0 0) e0 cr) 10 OlS C‘i >.% :(t$ C 4-1 C W II o T- 43 6), o 6\0: 6), 9/ 0 :3) 9.0 6), c's .i., ‹. 6'& c"c4 .̀...9̀cs d a) a) El& 1— i c c,,N, o 11) c-; ca c:. 6' ‹, l 0 0) — cu a ."- ‹ , m 0 03 ..‘41 C C .13 d• l 3 .... <" -14 m , i C 4 4.5), '- = () 1 **& •_ % = k 0 1 o LI• - (1) (1) CO ."- > = .6) LI- 44 -"n X cCD .c)• c s4, CO 0 — 7 s> 51): sx) ty• 7 asteikot -k (A) 4 01 0) 03 (0 0 (1) %.< 0 ‘'‹ C C 11 E. I I "(D - cf) 7" 45 0 0) c0 LO 1" CO N Tol!alsu (9, o k e ( 9 9 6), 4), 45),: 4), 6), <5), 0 6), 0 <5) <5), 6), 6), 6' asteikot 01 .̀.1 0) (0 0 -ri X < -... I» M 5-0 —i 0 0 = -,, .... cw 0..13 = 1,› c is• w. (9 s> o) 5 = 6' s> 0. co = 0 a 0.1 7 5 o) _ 7 cn —' = 7 ..› 0 :k 0 (9 9 Z S 7 1!. 5»: 7 s? (D. -0 › b 0 I 7 5 =. o.) 0 co I» (c) ... s> P co (9 co (9):› s> scP 6> 7 6' 0 7 '61 ID. »Si 7 0 7 '6/ I (5' 7 '65 d> s-C;(9 '61 Q 'IS 7, c' 6) 6' '6) 6' Qs9s6) '6) -7 s0 cn Q 0 cii E II 5" 2- 7" 46 47 dk o <9, 6);99c' <9 c" 6), 6), <9 6), • CD <9, 01 6), 6), o 6),4 <9, o> <• '& co • cS o) ca • 0 0) c0 N. LO C‘I 48 määrän runsauden huippujakso ajoittui suhteellisen myöhäiseen ajanjaksoon vuonna 1990 verrat- tuna useamman kesän keskiarvoon. Mehiläisten lentomäärä lisääntyy selvästi, kun lämpötila nou- see yli +14 °C. Keruulentoja ei mainittavasti esiinny +10-13 °C:n lämpötilassa keskikesällä, mut- ta keväällä ja loppukesästä mehiläiset tekevät uhkarohkeita lentoja huonollakin Säällä yrittäessään täydentää pesän siitepölyvaroja. Mehiläistarhojen lähettyvillä olleet koekasvustot houkuttelivat erityisen runsaasti kenttämehiläisiä etenkin syyskesän 1990 aikana: 4.2.2 Eri maustekasvien houkuttelevuus Eri maustekasvien houkuttelevuus mehiläisille pyrittiin arvioimaan kahdella tavalla: laskemalla havaittujen mehiläisten määrän keskiarvo koko kokeen aikana havaintoruutua kohti (Taulukko 25). Eniten mehiläisiä houkutteli yksivuotisista kasveista kurklcuyrtti, joilla mehiläisiä kävi keskimäärin 5,4 kpl/m2/havaintokerta. Samaan käyntimäärään ylsi istutusvuoden oregano. Anisiisopilla vastaavasti mehiläisiä kävi keskimäärin 4,7 ja istutetulla ampiaisyrtillä 4,3. Hieman vähemmän houkuttelivat mehiläisiä puoleensa korianteri ja salkoruusu. Keltasinapin, kylvetyn ampiaisyrtin ja istutusvuoden iisopin ja ldssanmintun kukinnot houkuttelivat vain vähäisessä määrin mehiläisiä (2-2,9 kpl). Vertailukasvina mukana ollut hunajakukka houkutteli 9,0 mehi- läistä/m2/havaintokerta. Monivuotisten kasvien osalta houkuttelevuus parani jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi toisena vuonna, jolloin kasvit kehittivät runsaammin kukkia ja kukinta alkoi aikaisemmin. Kissanmintus- sa kävi tällöin keskimäärin 11,2, oreganossa 8,8 ja iisopissa 5,2 mehiläistä/m2/hakaintokerta. Ka- momillan ja sitruunamelissan houkuttelevuus jäi hyvin vähäiseksi. Peipohjan 20 m2 ruuduista laskettujen mehiläisten määrä oli tietysti suurempi, mutta suunta oli sama kuin muillakin havain- topaikoilla; samat yrttikasvit olivat mehiläisten kannalta suosituimpia. Yksivuotisista kasveista anisiisoppi oli Peipohjassa suosituin (60,5 kpl), hunajakukka ja kurkkuyrtti oli houkuttelevuudel- taan samanarvoisia (31,3 ja 32,9 kpl). Kissanmintussa, salkoruusussa ja korianterissa kävi keski- määrin 22,9-26,3 mehiläistä. Ampiaisyrtti, yksivuotinen oregano ja iisoppi houkuttelivat mehiläi- siä melko vähäisesti (7,5-17,4 kpl). Vähiten mehiläisiä houkuttelivat ensimmäisen vuoden apilakasvustot, valkosinappi ja kamomilla. Kun monivuotiset kasvit (oregano ja iisoppi) talvehti- vat, niiden kukinnan runsaus houkutteli Peipohjassakin seuraavana vuonna huomattavasti enem- män mehiläisiä kuin istutusvuonna. laskemalla kasvikohtaisesti mehiläisten esiintymisfrekvenssi (Liite 6). Esiintymisfrekvenssillä tarkoitetaan positiivisten havaintojen määrää prosentteina kaikista havaintokerroista, esim. jos 100 havaintokerrasta 50 aikana mehiläisiä oli ruuduilla, esiintymisfrekvenssi on 50 %. Havintoja tehtiin kahden koevuoden aikana eri koepaikoilla hyvin vaihtelevassa määrin eri kasvien kukin- nan pituudesta riippuen; havaintokertojen määrä vaihteli 30 ja 306 välillä. Hyvin matala esiintymisfrekvenssi oli kamomillalla (18,3 %) ja sitruunamelissalla (23,2 %) eli keskimäärin vain joka viidennellä havaintokerralla kukissa oli mehiläisiä. Alle 50 prosentin esiintymisfrekvenssin jäivät yksivuotisista kasveista keltasinappi, korianteri, kylvetty ampiaisyrtti (Kuva 15). Näiden kasvien houkuttelevuus oli keskinkertainen. Vaihfeluväli oli tosin suuri ja eri- tyisesti Juvalla esiintyi näissäkin kasveissa runsaasti mehiläisiä. Yli 50 prosentin esiiritymisfre- kvenssin saaneita kasveja olivat salkoruusu, istutettu ampiaisyrtti, anisiisoppi ja hunajakukka sekä monivuotisista kasveista iisoppi, oregano, kissanminttu , toisen vuoden puna- ja valkoapila (Kuva 16). Korkein esiintymisfrekvenssi saatiin kurkkuyrtille (81,6 %), eli 10 havaintokerrasta 8 kerralla mehiläisiä oli kukissa. Kurkkuyrtti osoittautui siis houkuttelevammaksi kuin hunaja- kukka (74,4 %), joka oli kasvivalikoimassa vain viisi kertaa. 49 Taulukko 25. Mehiläisten määrän keskiarvo eri maustekasveissa laskettuna koko kokeen ajalta (kpl/ruutu/havainto). Table 25. The average number of bees (bees/plot/observation) in the first and second year old plants. Mikkeli - Sotkamo - Juva (1 m2) Peipohja (20 M2) . Kasvi - Plant species 1-vuotinen kasvusto 1. year old plants 2-vuotinen kasvusto 2. year old plants 1-vuotinen kasvusto 1. year old plants 2-vuotinen kasvusto 2. year old plaws Kamomilla - Chamomilla recutita 6 1.46 - - 2 0.0 - Keltasinappi -Sinapis alba 6 2.6 - - 2 2.4 - Kurkkuyrtti - Borago officinalis 6 5.4 - - 2 31.3 - Korianteri - Coriandrum sativum 5 3.8 - - 2 26.3 - Salkoruusu - Malva silvestris spp. Mauritania 6 3.4 - 2 25.2 - Ampiaisyrtti (k.) - Dragocephalum rrzoldavica 5 2.9 - - 2 7.5 - Ampiaisyrtti (i.) - Dragocephalwn moldavica 4 4.3 - - 1 12.5 - Iisoppi -Hyssopus officinalis 3 2.9 3 5.2 2 17.4 24.2 °repii() - Origanum vulgare 3 5.4 3 8.8 2 9.5 34.7 Anisiisoppi -Agastachefoeniculum 4 4.7 - - 2 60.5 - Kissanminttu -Nepeta cataria 2 2.0 2 11.2 1 22.9 - Sitruunamelissa -Melissa officinalis - - 2 1.3 - - - Hunajalcukka -Phacelia tanacetifolia 3 9.0 - - 2 32.9 - Puna-apila - Trifoliwn pratense - - - 1.8 2 2.0 - Valkoapila - Trifolium repens - - - 1.6 2 4.8 10.3 (k.) = kylvetty, (i.) = istutettu ja n* havaintoruutujen lukumäärä. (k.) = sown, (.) = planted and n* taiat number of observations. 4.2.3 Mehiläisten keruutoiminnan jakautuminen ja viipymisaika kukissa Eri kasvien houkuttelevuus on todennäköisesti yhteydessä mehiläisten siitepölyn ja meden ke- ruun kanssa ja toisaalta kukkien morfologisten ominaisuuksien kanssa. Eri kasvilajit tuottavat mettä ja siitepölyä hyvin erilaisia määriä. Sekä meden että siitepölyn keruussa, olevien mehiläis- ten prosenttiosuudet voidaan laskea keruutehtävissä olevien mehiläisten yhteismäärästä. Siitepö- lyn kerääjien prosenttiosuus kerääjien kokonaismäärästä kertoo kasvilajin merkityksen mehiläis- ten valkuaislähteenä. Peipohjassa ja Juvalla tehdyt mehiläisten keruutoimintaan liittyvät havainnot esitetään taulukossa 26. Koekasveista esim. kurkkuyrtti on mehiläisten ravintokasvina selvästi vain mesikasvi. Juvalla kesien 1989 ja 1990 aikana kurkkuyrtissä käyneiden mehiläisten määrästä 4,8 prosentilla näkyi siitepölymöykyt takajaloissa. Korianteri ja oregano (5,7 ja 8,1 % siitepölyn kerääjiä) olivat myös heikkoja siitepölykasveja. Keskinkertaisia siitepölykasveja olivat ampiaisyrtti, iisoppi, kissanminttu ja hunajakukka. Hyviä siitepölykasveja olivat valko- ja puna- apila (90,6 ja 76,8 %) sekä valkosinappi (71,3 %). Valkosinapista oli Juvalla myös myöhennetty- jä kylvöjä (15.6.-30.6.), jolloin kasvuston kukintakausi ajoittui elokuun puolelle. Täl-löin kerää- jämehiläisten lukumäärä havaintoruudulla oli 2-3-kertainen verrattuna vallcosinapin heinäkuiseen kukintaan ja siitepölyn kerääjien osuus nousi yli 90 prosenttiin. Peipohjassa mehiläisistä 74 % oli meden kerääjiä ja 26 % siitepölyn kerääjiä. Siitepölyn kerääjiä oli eniten valkosinapissa, hunajakukassa, ampiaisyrtin sekä iisopin ja oreganon kukissa. Mehi- läisten viipymisaika vaihteli 4-9 sekunnin välillä. Pisin aika havaittiin kurkkuyrtin ja anisiisopin kukissa ja lyhyin aika iisopin, ampiaisyrtin ja kamomillan kukissa. "•/<; S'3&)̀ IV CO -P en OD CO 0 0 0 0 0•0 0 0•0 0 0 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1. o 1••• 50 . . . . . . . . . . co, (Nl ..... • ...... . • ..... • . • • • . .. . . . .... .'.•.•.•.•. . . .. . . . . . . . • • • . . • . .......... • • • • • . • . .... . • • . ..... • . • . ........ • • . • • 51 cJ \ *.'.'.'.•.•.•.•.• •.'.'.•.•.'. . . . . . .•.'...'.•.•.•.•.•.'.'.'.'.'.' " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .".' . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 01, • (0(./ * 0 0 0 0 0 0 fr* k CO Cki sr" . • • • . * - v a in k a ks iv uo tis en a c7) .4- . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . . . . ........ . . ........ . . . . . 0 0 0 0 0 0 0) CO N. " 0 aj .12(n . . . . . . . . . .... . . . ... • • . • • • • • • • • . .. . . . . • . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . • . . . . 52 CO 4=1. N.3 i.s !A nd lio n d . Ui , e ls !o lu lJ ny (c: .'." ...". • • • • .• .• ." • 48 e4 Li n so lo s %-osuus siitepölyn kerääjiä %-osuus 1989 siitepölyn kerääjiä Proportion of pollen collectors SP • M Proportion cgfizitoe; - - - 71.3 9 14 64.3 4.8 52 321 16.2 5.7 9 204 4.4 15.8 31 186 20.0 37.0 7 22 31.8 39.0 41 129 31.8 35.4 60 192 45.5 8.1 58 206 39.5 - 37 108 34.3 28.1 - - - - - - - 29.4 115 203 56.7 76.8 - _ - 90.6 2 29 6.9 28.3 421 1614 26.1 53 Taulukko 26. Mehiläisten keruutoiminnan jakautuminen Juvalla 1989 ja 1990, Peipohjassa 1989. Table 26. Distribution of honey and pollen collecting bees at Juva 1989-1990, and at Peipohja 1989. Peipohja Kasvi -Plant species Juva 1989 1990 1989-1990 SP M SP M SP M Kamomilla - Chamomilla recutita - - - - - - Keltasinappi - Sinapis alba 13 24 44 56 57 80 Kurkkuynti - Borago officinalis 4 77 3 70 7 147 Korianteri - Coriandrum sativum - - 2 35 2 35 Salkoruusu -Malva silvestris ssp. Mauritiana 9 34 4 48 13 82 Ampiaisyrtti (k.) -Dragocephalum moldavica 17 43 20 57 37 100 Ampiaisyrtti (i.) -Dragocephalum moldavica 64 164 - - 100 164 Iisoppi - Hyssopus officinalis 49 87 30 136 79 223 Oregano - Origanumvulgare 21 155 19 340 40 495 Anisiisoppi - Agastache oeniculum - - - - - - Kissanminttu -Nepeta cataria - 61 217 61 217 Sitruunamelissa - Melissa officinalis - - - - - - Hunajalcukka- Phacelia tanacetifolia 85 227 41 202 126 429 Puna-apila - Trifoliumpratense - - 26 34 26 34 Valkoapila - Trifolium repens - - 29 32 29 32 Yhteensä - Tom/ 298 811 279 1227 577 2038 (k.) = kylvetty, (i.) = istutettu, SP = siitepölyn kerääjien määrä, M = keruutehtävissä olevien mehiläisten yhteismäärä. (k.) = sown, (i.) = planted, SP = number of pollen collectors, M = total number of bees. 4.2.4 Mehiläisten esiinlymisfrekvenssi eri sääolosuhteissa Havaintojen teon yhteydessä merkittiin muistiin tärkeimpiä säätekijöitä, joiden oletettiin vaikutta- van mehiläisten työn tekoon.. Kuvassa 17 esitetään mehiläisten määrän riippuvuutta sääolosuh- teista Mikkelissä. Sateisella ja pilvisellä säällä esiintyi vain 0,6-2,6 .mehiläistä yhden havainnon aikana. Puolipilvisellä säällä mehiläisten määrä nousi 2,6-5,2 ja aurinkoisella säällä mehiläisiä oli 3,8-8,7/havainto. Muutamat kasvit näyttävät houkuttelevan hyvin mehiläisiä huonollakin säällä (Liite 7). Kurldwyrtin kukissalävi mehiläisiä v. 1989 sekä puolipilvisellä että aurinkoisel- la säällä lähes sama määrä (3;6 ja 4 kpl) ja y. 1990 pilviselläkin säällä kävijöitä oli 4,3 kpl: Sama ilmenee v. 1989 iisopin luvuista (2,8-2,4 kpl). Myös iisopin, oreganon ja anisiisopin houkuttele- vuus oli melko hyvä puolipilviselläkin säällä. 4.3 Kimalaisia koskevat tulokset Kun maustekasveja istutetaan pelto-olosuhteisiin, on luonnollista, että ne houkuttelevat myös muita luononvaraisia pölyttäjähyönteisiä. Heti kokeen alussa v. 1989 havaittiin kimalaisten run- sas esiintyminen. Sen vuoksi Mikkelissä ja Juvalla havainnoitiin myös kimalaisten lukumäärää koeruuduilla. Kimalaisten esiintyminen kuvastaa omalta osaltaan eri maustekasvien houkuttele- vuutta ja toisaalta kimalaisten runsas esiintyminen johtaa tiettyyn kilpailutilanteeseen, jossa tar- jolla oleva siitepöly ja mesi jaetaan tarhamehiläisten ja luonnonkimalaisten kesken. 4.3.1 Havaittujen kimalaisten määrä Mikkelissä ja Juvalla kimalaisia havaittiin kahden kesän aikana yhteensä 2 264 (Taulukko 27). Myös Peipohjassa kimalaisia laskettiin toisena koevuonna 1 895 kpl, mutta havainnot tehtiin 54 Taulukko 27. Kimalaisten yhteismäärä havaintokautena. Havaintoruutu Mikkelissä ja Juvalla 1 m2, Peipohjassa 20 m2. Table 27. Total number of bumble bees during the flowering periods. Peipohja Mikkeli Juva Yhteensä Total Kasvi — Plant species 1990 1989 1990 1989 1990 x 1989 1990 Kamomilla — Chamomilla recutita — 2 19 10.5 — — — 2 19 Keltasinappi — Sinapis alba 9 — 3 1.5 0 1 0.5 0 4 Kurldwyrtti — Borago officinalis 51 26 51 38.5 20 1 10.5 46 52 Korianteri — Coriandrumvulgaris 5 7 16 11.5 — 0 0.0 7 16 Sallcoruusu — Malva silvestris ssp. Mauritiana 89 37 13 25,0 8 2 5.0 45 15 Ampiaisyrtti (k.) — Dracocephalum moldavica 416 41 125 83.0 14 23 18.5 55 148 Ampiaisyrtti (i.) —Dracocephalum moldavica — 45 69 57.0 34 — 34.0 79 69 Iisoppi —Hyssopus officinalis 268 102 249 175.5 40 30 35.0 142 279 Oregano — Origanumvulgare 114 65 287 176.0 57 45 51.0 122 332 Anisiisoppi — Agastache foeniculum 705 142 390 266.0 — — — 142 390 Kissanminttu —Nepeta cataria 70 35 164 99.5 — 6 6.0 35 170 Sitruunamelissa — Melissa officinalis — 8 13 10:5 — — — 8 13 Hunajakukka — Phacelia tanacetifolia 75 19 — 9.5 36 14 25.0 55 14 Pu