Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 Viehekalastus kalatalousalueilla Päivi Eskelinen ja Jarmo Mikkola Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 Viehekalastus kalatalousalueilla Päivi Eskelinen ja Jarmo Mikkola Luonnonvarakeskus, Helsinki 2019 Viittausohje: Eskelinen, P. & Mikkola, J. 2019. Viehekalastus kalatalousalueilla. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 30 s. Päivi Eskelinen, ORCID lD https://orcid.org/0000-0003-1986-3845 2. Korjattu painos 30.10.2019 ja 26.11.2019 korjattu taulukoita 8., 18. ja 19. ISBN 978-952-326-849-4 (Painettu) ISBN 978-952-326-850-0 (Verkkojulkaisu) ISSN 2342-7647 (Painettu) ISSN 2342-7639 (Verkkojulkaisu) URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-850-0 Copyright: Luonnonvarakeskus (Luke) Kirjoittajat: Päivi Eskelinen ja Jarmo Mikkola Julkaisija ja kustantaja: Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki 2019 Julkaisuvuosi: 2019 Kannen kuva: Saara Tuohimetsä Painopaikka ja julkaisumyynti: PunaMusta Oy, http://luke.juvenesprint.fi http://urn.fi/URN Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 3 Tiivistelmä Päivi Eskelinen1) ja Jarmo Mikkola2) 1)Luonnonvarakeskus, Survontie 9 A, 40500 Jyväskylä 2)Luonnonvarakeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Muita kalastustapoja kuin onkimista ja pilkkimistä harrastavien 18-64 –vuotiaiden vapaa- ajankalastajien pitää maksaa kalastonhoitomaksu. Se oikeuttaa käyttämään yleiskalastusoikeutta eli kalastamaan yhdellä vavalla ja vieheellä muualla kuin erityiskalastuskohteilla ja kalastuskieltoalueilla. Kalastonhoitomaksuina kerätyistä varoista maksetaan yleiskalastusoikeuksien hyödyntämisestä kor- vauksia vesialueiden omistajille. Korvaukset perustuvat vesialueisiin kohdistuvaan viehekalastusrasi- tukseen. Viehekalastusrasituksen selvittämiseksi lähetettiin kalastonhoitomaksun maksaneista vapaa- ajankalastajista poimitulle otokselle marraskuussa 2018 kysely viehekalastuksesta 1.9.2017- 31.8.2018 välisenä aikana. Otokseen valikoitui 20 169 kalastajaa maan eri puolilta. Kalastajia pyydet- tiin ilmoittamaan viehekalastuspäivät kalastonhoitomaksuun perustuvalla oikeudella ja viehekalas- tuspäivät muita lupia edellyttävissä kohteissa kalatalousalueittain sekä seisovien pyydysten käyttö. Kyselyn vastausprosentti oli 34,6. Tässä raportissa esitetään viehekalastuspäiväestimaatit kalaston- hoitomaksuun perustuvalla oikeudella ja muilla luvilla kalatalousalueittain sekä kalastonhoitomaksun maksaneiden kalastuksen jakautuminen viehekalastukseen ja seisovilla pyydyksillä kalastamiseen. Kalatalousalueittain esitetään myös viehekalastuspäiväestimaattien osuudet kaikista koko maan vie- hekalastuspäivistä sekä ELY-keskusten kalataloustehtävien hallintoalueen viehekalastuspäivistä. Viehekalastuspäiviä oli 6,3 miljoonaa. Niistä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalataloustehtävien vastuualueen alueella oli 40,9 %, Pohjois-Savon alueella 45,6 % ja Lapin alueella 13,5 %. Kalastonhoi- tomaksun maksaneista 79,1 % käytti maksuun sisältyvää oikeutta viehekalastukseen. Seisovia pyy- dyksiä käytti 41,8 % ja ainoastaan seisovia pyydyksiä 11,7 % kalastonhoitomaksun maksaneista. Viehekalastus kalastonhoitomaksuun sisältyvällä oikeudella on runsainta (estimaatti yli 100 000 päi- vää) Helsinki-Espoon, Airisto-Velkuan, Tammisaari-Pohjan, Porvoo-Sipoon, Suur-Saimaan, Karjaanjo- en ja Kirkkonummi-Siuntion, Näsijärven, Pohjois-Päijänteen, Kokemäenjoen yläosan ja Inarin kalata- lousalueilla. Kalastonhoitomaksun mahdollistama viehekalastus kohdistuu selvästi alueille, joilla asuu paljon työikäisiä kalastuksen harrastajia ja joilla on runsaasti vesialueita ja hyvinä pidettyjä kalavesiä. Myös seuduilla, joilla on paljon vapaa-ajan asuntoja, on useimmiten paljon viehekalastusta. Asiasanat: Viehekalastus, kalastonhoitomaksu, kalatalousalue, yleiskalastusoikeudet, omistajakorva- ukset Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 4 Sisällys 1. Johdanto ..................................................................................................................................5 2. Aineisto ja menetelmät ............................................................................................................6 2.1. Perusjoukko ........................................................................................................................................ 6 2.2. Käytetyt tilasto-ohjelmistot ................................................................................................................ 6 2.3. Otoksen poiminta ............................................................................................................................... 6 Poimintamenetelmä ja otoskoon määrittäminen ............................................................................. 6 2.3.1. Otoksen poiminnan toteutus ............................................................................................................ 7 2.3.2. 2.4. Kyselylomake ...................................................................................................................................... 8 2.5. Kyselyn toteutus ................................................................................................................................. 8 2.6. Tallennetun aineiston tarkistus .......................................................................................................... 9 2.7. Estimointimenetelmät ........................................................................................................................ 9 Horvitz-Thompson-estimaattori ........................................................................................................ 9 2.7.1. Painokertoimien korjaaminen ........................................................................................................... 9 2.7.2. Imputoinnit ..................................................................................................................................... 10 2.7.3. Varianssien estimointi ..................................................................................................................... 10 2.7.4. Domain-estimointi .......................................................................................................................... 10 2.7.5. 2.8. Estimointien toteutus ....................................................................................................................... 10 Kalastuspäivien summaestimointi .................................................................................................. 10 2.8.1. Eri kalastustapojen estimointi ......................................................................................................... 10 2.8.2. 3. Tulokset ................................................................................................................................. 11 3.1. Vastausaktiivisuus ............................................................................................................................. 11 3.2. Viehekalastus kalastonhoitomaksuun perustuvalla oikeudella ........................................................ 11 3.3. Kalastonhoitomaksun maksaneiden kalastus seisovilla pyydyksillä ................................................. 17 3.4. Viehekalastus myös muita lupia edellyttävissä kohteissa ................................................................ 17 3.5. Viehekalastuksen tunnuslukuja ........................................................................................................ 20 4. Tulosten tarkastelu ................................................................................................................. 26 4.1. Viehekalastus kalastonhoitomaksulla osana kaikkea viehekalastusta ............................................. 26 4.2. Vertailu aiempiin kalastusrasitusselvityksiin .................................................................................... 27 Kiitokset ..................................................................................................................................... 27 Viitteet ....................................................................................................................................... 28 Liitteet ........................................................................................................................................ 29 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 5 1. Johdanto Kalastuslain (379/2015) 82 §:n 1 momentin 4 kohdassa määrätään, että kalastonhoitomaksuina kerä- tyistä varoista maksetaan kalavesien yleiskalastusoikeuksien hyödyntämisestä sekä kalastusopastoi- mintaan perustuvasta käytöstä korvauksia vesialueen omistajille. Lain 83 § määrittelee, että 82 §:n tarkoitettujen korvausten jako vesialueen omistajille perustuu vesialueeseen kohdistuvaan vieheka- lastuksesta aiheutuvaan rasitukseen, joka vahvistetaan käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Kalatalous- alueet vastaavat jaon teknisestä toteuttamisesta. Kalastuslain 7 §:ssä määritellään yleiskalastusoikeudet. Niihin kuuluu 18–64 -vuotiaiden kalastajien oikeus harjoittaa viehekalastusta muualla kuin vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla ja vesialu- eilla, joilla kalastaminen on jonkin muun säännöksen nojalla kiellettyä, kun on suorittanut kalaston- hoitomaksun. Viehekalastus määritellään tarkoittavan kalastamista yhdellä vavalla ja vieheellä, veto- uistelua yhdellä vavalla, vieheellä ja painovieheellä sekä kelaongintaa. Kalatalousalueiden tehtäviin kuuluu kalastuslain 24 §:n mukaan viehekalastuksesta kertyneiden kor- vausvarojen jako vesialueen omistajille. Viehekalastus tarkoittaa tässä yhteydessä kalastonhoitomak- sun maksaneiden 18–64 -vuotiaiden kalastusta yhdellä vavalla ja vieheellä. Viehekalastusrasituksen selvittämiseksi tarvitaan tieto siitä, miten paljon kalatalousalueella on lain tarkoittamaa viehekalas- tusta yhdellä vavalla ja vieheellä. Kalatalousalueet on muodostettu vuoden 2016 aikana ja päätöksiä niiden rajojen vahvistamiseksi sovelletaan vuoden 2019 alusta lähtien. Kalatalousalueiden toiminta on siten vuosien 2017 ja 2018 aikana ollut käynnistysvaiheessa. Tässä raportissa esitetään tulokset viehekalastuksesta yhdellä vavalla ja vieheellä kalatalousalueilla 1.9.2017–31.8.2018 välisenä aikana. Viehekalastus on selvitetty kalastajille tehdyn kyselyn perusteel- la. Viehekalastus koskee kalastajia, jotka ovat maksaneet kalastonhoitomaksun vuonna 2017 ja vuo- den 2018 elokuun alkuun mennessä. Kalenterivuodesta poikkeava aikajakso on käytännön sanelema. Vuoden 2018 alussa ei ollut riittäviä edellytyksiä kyselyn tekemiseen koska kalatalousalueiden toi- mintaa vasta käynnisteltiin. Edellistä vuotta koskevien kalastustietojen kysymistä ei kannata viedä pitkälle seuraavan vuoden ja kalastuskauden puolelle. Ajoittamalla kysely syksyyn 2018 voitiin hyö- dyntää lähes lopullisia kalatalousalueiden tietoja ja vastaajilla oli paremmin muistissa kalastuksensa. Viehekalastusta mitataan kalastuspäivien lukumääränä. Tässä työssä ei ole selvitetty viehekalastuksen saaliita eikä seisovien pyydysten kalastuksen määrää tai kohdistumista kalatalousalueille. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 6 2. Aineisto ja menetelmät 2.1. Perusjoukko Perusjoukon muodostivat 18–64 -vuotiaat henkilöt, jotka olivat maksaneet kalastonhoitomaksun vuonna 2017 ja vuonna 2018 elokuun alkuun mennessä. Kalastonhoitomaksun maksaneiden nimet, syntymävuodet ja yhteystiedot sekä tieto siitä, miten pitkäksi ajaksi kalastonhoitomaksu oli makset- tu, saatiin Metsähallitukselta kahdella erillisellä tietojenluovutuspäätöksellä. Maksaneissa oli mukana sekä eräluvat.fi –verkkokaupassa että muissa luvanmyyntipisteissä kalastonhoitomaksun maksaneet. Perusjoukossa oli vuoden 2017 maksun maksaneissa 253 611 maksajaa ja vuoden 2018 osalta 202 414 maksajaa. Maksajatiedoista poistettiin ne henkilöt, joiden osoitetieto oli muualla kuin Suo- messa sekä ne, joiden osoitetieto voitiin parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella olettaa olevan kalastusoppaan, matkailuyrittäjän tai muun palveluntarjoajan osoite. Lisäksi poistettiin ne, joiden syntymävuosi tai osoite puuttui kokonaan. Tämän jälkeen perusjoukossa oli 233 792 lupamaksua vuonna 2017 ja 191 804 lupamaksua vuonna 2018. 2.2. Käytetyt tilasto-ohjelmistot Kaikki estimoinnit tehtiin SAS-ohjelmiston survey-työkaluilla, joista SURVEYSELECT-proseduurilla teh- tiin otoksen poiminta, SURVEYMEANS-proseduurilla kalastuspäiväsummien estimoinnit ja SURVEY- FREQ-proseduurilla kalastusaktiivisuuden estimoinnit. 2.3. Otoksen poiminta Poimintamenetelmä ja otoskoon määrittäminen 2.3.1. Vanhan kalastuslain aikaisten kalastusrasitustutkimusten tulosten hyödyntämisen yhtenä haasteena oli havaintojen epätasainen jakautuminen kalastusalueille. Kalastuslain uudistus tuli voimaan vuoden 2016 alussa. Uudistus helpotti kalastusrasitustutkimusten tekoa, sillä kalatalousalueiden kokoa oli kasvatettu, alueiden määrää pudotettu 222 kalastusalueesta 118 kalatalousalueeseen. Aiemmat ka- lastusrasitustutkimukset tehtiin väestökyselynä, nykyisen lain aikana on käytettävissä rekisteri kalas- tonhoitomaksun maksaneista. Kun tutkitaan kalastuksen määrää alueellisesti, eräs perusongelma on kalastajien asuinpaikan ja hei- dän kalastusalueidensa eroavaisuudet, sillä kalastajat eivät lähtökohtaisesti rajoita kalastustaan vain asuinalueelleen, eikä ole ollut käytettävissä tietoa siitä, millä kalatalousalueilla kalastajat kalastavat yhdellä vavalla ja vieheellä. Asuinpaikkaan perustuvalla otannalla voidaan kuitenkin ajatella saavutet- tavan parempi alueellinen peitto kalastuksen suhteen myös alueilla, joissa asuintiheys on pienempi, jos mukaan saadaan poimittua vastaajia mahdollisimman kattavasti koko maasta. Tätä voidaan edesauttaa asuinpaikkaan perustuvalla ositetulla otannalla (stratified sampling). Ositetussa otannas- sa otospohja jaetaan ennen poimintaa ositteisiin (strata), käyttäen jotain luontevaa luokittelua. Var- sinainen otoksen poiminta tehdään itsenäisesti ositteiden rajaamissa alipopulaatioissa, mikä mahdol- listaa niissä myös itsenäisen estimoinnin. Kun otantaa alettiin suunnitella, tulevien uusien kalatalous- alueiden rajojen vahvistusprosessi oli vielä kesken, joten ositealueet määriteltiin käyttäen uusien alueiden luonnoksia. Otosta varten kaikki Suomen kunnat sijoitettiin kalatalousalueille. Tämä tehtiin omana työnä, koska käytettävissä ei vielä ollut kalataloushallinnon valmista listaa kalatalousalueiden pääasiallisista kunnista. Mikäli kunta osui useamman kalatalousalueen alueelle, huomioitiin se alue, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 7 jossa pääosa kunnasta sijaitsi. Tämän luokittelun mukaisille alueille myös määriteltiin kalastuspäivien vaihtelua kuvaavat varianssiestimaatit käyttäen edellisen Suomi Kalastaa 2009 -tutkimuksen tuloksia (Seppänen ym 2011) sekä vapaa-ajankalastustilaston viehekalastustietoja ELY-keskuksittain (SVT, vapaa-ajankalastus, verkkojulkaisu). Lopullinen estimointi suoritettiin varmistuneilla uusilla kalatalo- usalueilla. Tämän takia lopullinen estimoinnit toteutettiin käyttäen niin sanottua domain-estimointia, jota kuvataan hieman tarkemmin luvussa 2.7.5. Edelliseen tutkimukseen pohjautuvia arvioita uusien kalatalousalueiden parametrien arvoista (kalas- tuspäivien varianssit ja populaatiokoot alueilla) käytettiin tarvittavan otoskoon määrittelyssä. Niin sanotulla luottamusvälimenetelmällä määritelty tarvittava otoskoko populaatiosumman estimointiin on 𝑛𝑛 = 𝑛𝑛0 �1 + 𝑛𝑛0 𝑁𝑁� �� , missä N on populaation koko ja 𝑛𝑛0 = 𝑁𝑁2𝑧𝑧2𝜎𝜎�2 𝑑𝑑2� , missä d on sallittu maksimi-ero oikeasta populaatioarvosta, z standardisoidun normaalijakauman ylempi 𝛼𝛼 2� -arvo ja 𝜎𝜎�2 mielenkiinnon kohteena olevan muuttujan varianssin estimaatti (Thompson 2012). Käyttämällä merkitsevyystasoa 5% (α), sallittua virhetoleranssia 5% (d) ja laskemalla minimi- otoskoot erikseen ositteille, minimi-kokonaisotoskooksi kyselylle saatiin noin 20 000. Käytettävissä oli kalastonhoitomaksun maksaneiden nimi, syntymäaika ja osoitetiedot. Otokseen poimituille kalastonhoitomaksun maksaneille haettiin väestörekisterikeskuksesta osoitteet ja äidin- kielitieto. Tämä osoittautui jossain määrin haastavaksi, kun käytössä ei ollut täydellistä henkilötun- nusta, jonka perusteella väestörekisteri tunnistaa kansalaisia. Tämä ehdottomasti hyödyllinen var- mistus toi toisaalta otoksen poimintaan lisävaiheen, jota ei huomioitu etukäteen. Kaikille nimille ei nimittäin löytynyt ilman henkilötunnusta yksilöiviä tarkistettuja osoitetietoja ja siksi otoksen poimin- taa jouduttiin täydentämään lisäpoiminnalla, jotta tavoitteena ollut otoskoko saatiin käyttöön. Otoksen poiminnan toteutus 2.3.2. Kalastaja on voinut lunastaa usemman 1 tai 7 vrk:n kalastonhoitomaksun vuoden aikana ja maksaa maksun sekä vuonna 2017 että vuonna 2018. Maksaja huomioitiin otoksessa vain kerran. Tämän jälkeen otospohja sisälsi 223 400 maksajatietoa. Poiminta tapahtui ositetulla otannalla ja tavoiteotos jaettiin ositteille käyttämällä suhteellisia ositelu- kumääriä (proportional allocation). Alueiden otantapohjan koko vaihteli huomattavasti. Kooltaan pienimmältä alueelta oli vain 186 tietoa, kun suurimmalta alueelta niitä oli lähes 30 000. Suhteellisen allokaation tavoitteena on suhteellisesti samansuuruinen otos kaikissa ositteissa siten, että 𝑛𝑛ℎ = 𝑛𝑛𝑁𝑁ℎ 𝑁𝑁� ∀ℎ, missä nh on otoskoko ositteessa h ja n haluttu kokonaisotoskoko. Kokonaisotantasuhteeksi (=n/N) tuli nyt noin 13,4 % (29 907/223 400). Ositetussa otannassa ositteiden poimintamäärä voidaan tarvitta- essa määrittää haluttuina kiinteinä lukuina, mutta suurilla ositteiden kokoeroilla suhteellinen määrä tuntui luontevalta. Joidenkin alueiden pienen koon takia poiminnassa kuitenkin määriteltiin myös minimipoimintamäärä per osite (10). Poiminta ositteiden sisällä tehtiin yksinkertaisena satun- naisotantana (ilman palautusta). Yhteensä otannassa poimittiin siten 29 907 maksutietoa, joista 20 172:lle saatiin Väestörekisterikeskuksesta vahvistettu osoitetieto. Lopulta kysely voitiin lähettää 20 169:lle kalastonhoitomaksun maksajalle. Ensimmäisessä erässä postitettiin 14 131 suomenkielistä Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 8 ja 536 ruotsinkielistä kyselylomaketta ja toisessa erässä 5 272 suomenkielistä ja 230 ruotsinkielistä kyselylomaketta. Kaikenkaikkiaan suomenkielisiä lomakkeita lähetettiin 19 403 kpl ja ruotsinkielisiä 766 kpl, eli ruotsinkielisten osuus oli 3,7 %. Otokseen poimitut kalastajat jakaantuivat asuinpaikkansa mukaan kalatalousalueille kuvan osoitta- malla tavalla. Kuva 1. Kalastonhoitomaksun maksaneet henkilöt osuutena kaikista maksajista vuonna 2017 ja 2018 elokuun alkuun mennessä sijoitettuna kalatalousalueille maksurekisteriin ilmoitetun osoitteen perusteella. Karttapohja Maanmittauslaitos, Esri Finland. 2.4. Kyselylomake Kyselylomake oli nelisivuinen (liite 1). Varsinaisia viehekalastusaktiivisuuden kysymyksiä oli yksi sivu, toisella kysymyssivulla kysyttiin kalastusta seisovilla pyydyksillä ja kalastusharrastuksen merkitystä vastaajalle. Viehekalastuskysymyksissä kysyttiin kalastuspäiviä sekä kalastonhoitomaksun antamalla oikeudella että myös muita lupia edellyttämillä tavoilla, kuten kalastusta erityiskalastuskohteilla. Kalastuspäivällä tarkoitettiin jokaista päivää, jolloin vastaaja oli viehekalastusta harjoittanut riippu- matta siitä, miten kauan kalastamassa oli kyseisenä päivänä oltu. Saatekirje ja nettivastausohjeet muodostivat kaksi sivua. Kyselylomakkkeen mukana postitettiin myös kartta kalatalousalueista (liite 2). Kalatalousalueiden niminä kartassa oli v. 2018 käytössä olleet alustavat nimet. Suurin osa nimistä on vahvistettu v. 2019 aikana ja tässä raportoinnissa käytetään vahvistettuja nimiä. 2.5. Kyselyn toteutus Tutkimukseen valituille lähetettiin postitse kyselylomake ja saatekirje vastausohjeineen sekä palau- tuskuori. Kyselyyn saattoi vastata joko palauttamalla lomakkeen postitse tai netissä henkilökohtaisen vastauslinkin kautta. Kyselylomakkeiden ensimmäinen kierros lähetettiin 9.11.–16.11.2018 välisenä Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 9 aikana. Vastaamattomille lähetettiin muistutus ja kyselylomakkeet 12.12.2018. Vastausaikaa oli joka kyselyerässä kaksi viikkoa. Lopullisesti kysely suljettiin 18.1.2019. Kyselylomakkeet postitti ja vastaanotti alihankkija. Sama yritys myös teki nettivastauspohjan ja tal- lensi netissä ja postitse tulleet vastaukset. Kyselyn sulkemisen jälkeen vielä 15 vastausta otettiin mu- kaan ja tallennettiin itse. Tämän jälkeen tuli vielä 17 vastausta, joita ei voitu ottaa mukaan lasken- taan. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin viisi sadan euron kannustuspalkintoa. 2.6. Tallennetun aineiston tarkistus Vastaajien oli mahdollista ilmoittaa kalatalousalue, jolla oli viehekalastanut, joko kalatalousalueen nimellä tai numerolla tai vesistön nimellä. Niihin vastauksiin, joissa ei ollut kalatalousalueen nume- roa, mutta oli nimi, täydennettiin numero. Jos vastaaja oli ilmoittanut vain vesistöt, joissa oli kalasta- nut, ne sijoitettiin kalatalousalueille ja niille täydennettiin kalatalousalueen numero. Jotkut vastaajat olivat ilmoittaneet vain kunnan, jonka alueella olivat viehekalastaneet. Aineiston tarkastusvaiheessa oli käytettävissä ELY-keskuksesta saatu listaus kalatalousalueiden alueen kunnis- ta. Listauksen avulla sijoitettiin näissä tapauksissa ilmoitetut viehekalastuspäivät kalatalousalueille. Muutama kalastaja oli ilmoittanut viehekalastusalueen mutta ei päiviä ja osa viehekalastuspäivänsä sanallisesti. Nämä täydennettiin varovaisuusperiaatteen mukaan lukumääriksi siten, että jos oli ilmoi- tettu alue, mutta ei päiviä, se korvattiin mediaanilla, muutama päivä tulkittiin tarkoittavan viittä päi- vää ja koko kausi kymmentä päivää. Tarkastuksen jälkeen epäselvät vastaukset ja kahteen kertaan toimitetut vastaukset jätettiin pois laskennasta. 2.7. Estimointimenetelmät Horvitz-Thompson-estimaattori 2.7.1. Estimoinnissa käytettiin Horvitz-Thompson estimaattoria (HT-estimaattori), jossa estimaattien tasoja korjattiin vastaus- ym. kadon suhteen otospainojen avulla. Yksinkertaisimmillaan HT-estimaattori mielenkiintomuuttujan summalle on 𝜏̂𝜏 = ∑ 𝑤𝑤𝑖𝑖𝑛𝑛 𝑖𝑖=1 𝑦𝑦𝑖𝑖, missä n on otoksen koko, yi on muuttujan arvo yksikölle i ja otospainolle wi pätee 𝑤𝑤𝑖𝑖 = 1 𝑝𝑝𝑖𝑖� , missä pi on yksikön i poimintatodennäköisyys (Thompson 2012). Painokertoimien korjaaminen 2.7.2. Jotta HT-estimaattorin tuottama summaestimaatti vastaisi populaation parametria, pitää vastauskato yms. huomioida otospainoissa wi. Näin summaestimaatin estimoinnissa käytetty otospaino oli 𝑤𝑤𝑖𝑖∗ = 𝑤𝑤0,𝑖𝑖 ∗ 𝑤𝑤𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾𝐾,ℎ = 𝑤𝑤0,𝑖𝑖 ∗ � 𝑛𝑛ℎ,𝑂𝑂𝑂𝑂𝑂𝑂𝑂𝑂 𝑛𝑛ℎ,𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉𝑉� � , missä w0,i on otanta-asetelman huomioiva peruspaino ja wKato,h sekä Väestörekisterikeskuksen osoite- tiedusteluiden että kyselyn vastauskadon huomioiva korjauskerroin ositteessa h. Tietokadon korjaus- Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 10 kertoimen arvot laskettiin siis ositteittain siten, että kyseisen muutoskertoimen arvo oli vakio saman ositteen kaikille yksiköille. Kalastusaktiivisuutta estimoitaessa korjaus tehtiin jakaumakohtaisesti. Imputoinnit 2.7.3. Puuttuvien arvojen imputointia sovellettiin summaestimoinnissa sellaisille yksiköille, joilla oli tieto kalatalousalueesta, muttei kyseisellä alueella tapahtuneen kalastuksen kestoa. Tällöin puuttuva ka- lastuspäivien määrä korvattiin kyseiselle alueelle ilmoitettujen kalastuspäivien mediaaniarvolla. Täl- laisia puuttuvia arvoja oli 3,8 %. Mediaanin käyttö imputoinnissa oli perusteltua, koska kalastuspäivi- en määrien jakaumat olivat hyvin vinoja (oikealle). Varianssien estimointi 2.7.4. Estimaattien varianssiestimaatteja tarvittiin muun muassa luottamusvälien määrittämisessä. Varians- sien estimoinnissa käytettiin SAS-ohjelmiston SURVEYMEANS-proseduurissa oletuksellisesti sovellet- tavaa Taylor-sarja-menetelmää, jossa kokonaissumman varianssi on ositteiden summien varianssien summa. Laskennassa käytettiin myös äärellisen populaation korjaustekijää. Domain-estimoinnissa varianssiestimointi on monimutkaisempaa, koska estimaatit lasketaan ositteista eroavan luokittelun mukaisesti. SAS-ohjelmiston survey-työkaluissa on valmiina domain-estimoinnin mahdollistava optio. Domain-estimointi 2.7.5. Domain-estimoinnissa estimointi tehdään luokittelulla, joka tehdään vasta aineiston keräämisen jäl- keen. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että luokkien mukaisten aliotosten koot ovat yleensä sa- tunnaisia. Piste-etimaatit ovat kuitenkin samat kuin vastaavat erilliset luokkaestimaatit. Toisin sano- en summa-, keskiarvo- ym. estimaatit ovat samat, jotka saataisiin jakamalla aineisto vastaaviin ali- otoksiin ja laskemalla estimaatit niissä erikseen. Varianssien estimoinnissa kuitenkin huomioidaan koko aineiston vaihtelua sekä otanta-asetelmaa muun muassa siten, että domainin varianssit esti- moidaan siihen sisältyvien ositteiden varianssien avulla. 2.8. Estimointien toteutus Kalastuspäivien summaestimointi 2.8.1. Ositteisiin jakaminen siis tehtiin asuinpaikkaa ja karkeaa uutta kalatalousalueluokitusta apuna käyt- täen. Vastaajat pystyivät kuitenkin ilmoittamaan useita kalastusalueita ja toisaalta varsinainen mie- lenkiinnon kohde oli uusiin tarkkoihin kalatalousalueisiin kohdistuva kalastusrasite. Näin ollen sum- maestimoinnit uusille alueille tehtiin käyttäen domain-optiota, jolla tulokset jaettiin uusia kalatalous- alueita vastaaviin aliluokkiin. Eri kalastustapojen estimointi 2.8.2. Vastaajilta kysyttiin myös erikseen aktiivisuutta kolmen erityyppisen kalastuksen suhteen: vieheka- lastus kalastonhoitomaksulla, viehekalastus muilla luvilla sekä kalastus seisovilla pyydyksillä. Vastauk- set annettiin kyllä/ei-muodossa. Kalastusaktiivisuutta estimoitiin SAS:in SURVEYFREQ-proseduurilla, jolla voidaan estimoida otospainojen avulla populaation jakautumista luokkiin kappalemäärinä ja osuuksina. Tällainen luokitteluanalyysi toisaalta edellytti omien katokorjauskertoimien laskemista tarkastelluille jakaumille, sillä myös osa aktiivisuusmuuttujien arvoista puuttui. Suhdeluvuille lasket- tiin varianssit ja luottamusvälit käyttäen ohjelmiston oletusmenetelmää (Taylor-sarja- linearisointimenetelmä). Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 11 3. Tulokset 3.1. Vastausaktiivisuus Kyselyyn vastasi yhteensä 6 979 henkilöä. Vastausaktiivisuus oli 34,59 %. Netin kautta saatiin 36 % vastauksista, loput postitse. 3.2. Viehekalastus kalastonhoitomaksuun perustuvalla oikeudella Kalastonhoitomaksun maksaneista vastaajista 79,1 % oli kalastanut luvan oikeuttamalla yhdellä va- valla ja vieheellä muualla paitsi erityiskalastuskohteilla (Taulukko 1.). Näillä kohteilla kalastaminen sekä seisovilla pyydyksillä kalastaminen edellyttää myös kalastonhoitomaksun maksamista. 20,9 % vastaajista ei käyttänyt kalastonhoitomaksuun sisältyvää oikeutta viehekalastamiseen yhdellä vavalla ja vieheellä. Taulukko 1. Kalastonhoitomaksun maksaneiden kalastus eri kalastustavoilla. Kalastustapa Kalastajia, vastaukset Osuusestimaatti Luottamusväli N % Alaraja Yläraja viehekalastus kalastonhoitomaksulla 5324 79,07 78,015 80,127 viehekalastus myös muilla luvilla 2607 38,44 37,172 39,708 kalastus seisovilla pyydyksillä 2897 41,82 40,547 43,101 Kalastonhoitomaksun oikeuttamia kalastuspäiviä oli koko maassa 6,3 miljoonaa. Taulukossa 2. on viehekalastuspäivät koko maassa ja niiden osuudet ELY-keskusten kalatalouspalveluyksiköittäin. Var- sinais-Suomen ELY-keskuksen alueelle kuuluvat rannikon kalataloustehtävät Varsinais-Suomen, Sata- kunnan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa, Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueelle Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakuntien kalataloustehtä- vät ja Lapin ELY-keskukselle Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien kalataloustehtävät. Taulukko 2. Kaikki koko maan viehekalastuspäivät ja osuudet ELY-keskusten kalatalousyksiköittäin. Alue N Kalastuspäivät Keski- hajonta Luottamusväli Osuus kalas- tuspäivistä Summa Alaraja Yläraja % Kaikki alueet 9489 6312429* 128068 6061387 6563471 100 Varsinais-Suomen ELY 2582384** 40,909 Pohjois-Savon ELY 2879665** 45,619 Lapin ELY 850385** 13,472 *Kokonaistulos **Laskettu erillisten kalatalousalueitten estimaattien summina, pyöristetty joka alueella erikseen Seuraavissa taulukoissa 3.-12. esitetään kalatalousalueille estimoidut viehekalastuspäivät kalatalou- den alueellisten yhteistyöryhmien ja ELY-keskusten mukaan jaoteltuina. Taulukoissa on kalastuspäi- vähavaintojen määrä (N), johon viehekalastuspäivien summaestimaatti perustuu, kalastuspäivien summaestimaatti ja sen keskihajonta, luottamusvälien ala- ja ylärajat sekä kunkin kalatalousalueen viehekalastuspäivien osuus koko maan viehekalastuspäivistä kalastonhoitomaksuun perustuvalla oikeudella. Kalatalousalueet on sijoitettu siihen yhteistyöryhmään, jossa pääosa siitä oli elokuussa 2019. Taulukoissa 3.-6. esitetään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen, taulukoissa 7.-10. Pohjois- Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 12 Savon ELY-keskuksen alueen ja taulukoissa 11.-12. Lapin ELY-keskuksen alueen kalatalousalueiden viehekalastuspäivät. Taulukko 3. Viehekalastuspäivät Uudenmaan kalatalouden yhteistyöryhmän alueen kalatalousalueilla (Varsi- nais-Suomen ELY) Kalatalousalue N Estimaatit Luottamusväli % kaikista Nro Nimi (v. 2019) Summa Keskihaj. Alaraja Yläraja päivistä 1 Länsi Uusimaa 125 77311 14489 48909 105713 1,225 2 Tammisaari-Pohja 158 159577 36399 88228 230927 2,528 3 Inkoo 116 59881 10074 40134 79629 0,949 4 Kirkkonummi-Siuntionjoki 134 102618 25196 53228 152008 1,626 5 Porvoo-Sipoo 207 115891 13328 89766 142017 1,836 6 Loviisan saaristo 114 70119 10227 50071 90166 1,111 7 Karjaanjoen vesistö 114 105743 19765 66998 144487 1,675 8 Helsinki-Espoo 324 243943 38390 168690 319195 3,864 9 Vantaanjoki 89 60286 10960 38802 81771 0,955 10 Musti-Porvoonjoki 36 26111 6065 14223 37998 0,414 11 Koskenkylänjoki 13 8722 3899 1079 16365 0,138 Taulukko 4. Viehekalastuspäivät Kaakkois-Suomen kalatalouden yhteistyöryhmän alueen kalatalousalueilla (Varsinais-Suomen ELY) Kalatalousalue N Estimaatit Luottamusväli % kaikista Nro Nimi (v. 2019) Summa Keskihaj. Alaraja Yläraja päivistä 12 Eteläinen Saimaa 136 111138 21567 68861 153413 1,761 13 Parikkala-Rautjärvi- Ruokolahti 54 52372 8612 35490 69254 0,830 14 Kymi 122 64618 7844 49243 79994 1,024 15 Kaakonkulma 38 19238 3952 11491 26984 0,305 16 Hamina-Virolahti 90 56868 10028 37210 76526 0,901 36 Kivijärvi-Valkeala 65 47946 10751 26872 69020 0,760 Taulukko 5. Viehekalastuspäivät Lounais-Suomen kalatalouden yhteistyöryhmän alueen kalatalousalueilla (Var- sinais-Suomen ELY) Kalatalousalue N Estimaatit Luottamusväli % kaikista Nro Nimi (v. 2019) Summa Keskihaj. Alaraja Yläraja päivistä 17 Karvianjoki 87 52477 9787 33293 71662 0,831 18 Pori 89 75938 15010 46515 105362 1,203 19 Eurajoki-Lapinjoki 86 58379 10569 37661 79097 0,925 20 Kokemäki 43 35587 7597 20696 50478 0,564 21 Sirppujoki 18 17554 7377 3093 32014 0,278 22 Lounais-Suomi 122 95196 15367 65073 125319 1,508 23 Kemiönsaari-Särkisalo 144 69701 8938 52181 87221 1,104 24 Parainen-Nauvo 123 85117 12756 60112 110121 1,348 25 Airisto-Velkua 256 204615 24676 156245 252985 3,241 26 Korppoo-Houtskari-Iniö 78 48927 8368 32524 65330 0,775 27 Kustavi-Uusikaupunki 187 138673 32143 75666 201679 2,197 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 13 Taulukko 6. Viehekalastuspäivät Etelä-, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kalatalouden yhteistyöryhmän alu- een kalatalousalueilla (Varsinais-Suomen ELY) Kalatalousalue N Estimaatit Luottamusväli % kaikista Nro Nimi (v. 2019) Summa Keskihaj. Alaraja Yläraja päivistä 28 Kristiinankaupunki-Isojoki 28 22461 9083 4656 40266 0,356 29 Eteläinen Rannikko- Pohjanmaa 54 36674 9048 18938 54411 0,581 30 Merenkurkku 112 91868 13170 66052 117683 1,455 31 Pohjoinen Rannikko- Pohjanmaa 52 58820 13465 32425 85214 0,932 32 Keski-Pohjanmaa 70 30192 4879 20628 39756 0,478 33 Järviseutu 52 27693 6847 14271 41115 0,439 34 Lapuanjoki 41 26557 8514 9867 43246 0,421 35 Kyrönjoki 48 23573 4777 14208 32937 0,373 Taulukko 7. Viehekalastuspäivät Kokemäenjoen kalatalouden yhteistyöryhmän alueella (Pohjois-Savon ELY) Kalatalousalue N Estimaatit Luottamusväli % kaikista Nro Nimi (v. 2019) Summa Keskihaj. Alaraja Yläraja päivistä 39 Kokemäenjoen yläosa 91 110417 23689 63981 156853 1,749 40 Ruovesi-Kuorevesi 64 55266 16791 22351 88180 0,876 41 Näsijärvi 153 120911 18463 84719 157103 1,915 42 Pirkkala 119 99864 19664 61318 138411 1,582 43 Vanajanselkä 76 50984 14352 22851 79116 0,808 44 Pälkäne 80 74457 18205 38771 110144 1,180 45 Längelmävesi 110 81472 12269 57423 105522 1,291 46 Hämeenlinna 113 87863 14671 59104 116622 1,392 47 Loppi 48 21079 4411 12433 29725 0,334 48 Tammela-Tarpianjoki 70 93502 40353 14401 172603 1,481 50 Kihniö-Parkano 38 24345 6036 12512 36177 0,386 51 Kyrösjärvi 66 57844 14144 30118 85569 0,916 58 Keuruu 69 42631 7371 28183 57079 0,675 89 Suomenselkä 58 29220 5112 19199 39241 0,463 91 Hauhon reitti 42 30819 7707 15712 45926 0,488 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 14 Taulukko 8. Viehekalastuspäivät Kymijoen kalatalouden yhteistyöryhmän alueella (Pohjois-Savon ELY) Kalatalousalue N Estimaatit Luottamusväli % kaikista Nro Nimi (v. 2019) Summa Keskihaj. Alaraja Yläraja päivistä 37 Salpausselkä 98 66034 9587 47241 84827 1,046 49 Etelä- ja Keski-Päijänne 140 90869 14003 63420 118319 1,440 52 Hartola 53 33892 7244 19692 48091 0,537 53 Heinola 76 57469 9815 38230 76708 0,910 54 Pihtipudas 42 15077 3344 8522 21632 0,239 55 Kivijärvi 60 30059 7326 15698 44421 0,476 56 Keitele 105 52638 7573 37794 67482 0,834 57 Saarijärven reitti 64 49116 10340 28847 69384 0,778 59 Leppävesi-Hankasalmi 99 62631 10895 41275 83986 0,992 60 Rautalammin reitti 89 68102 18302 32226 103979 1,079 61 Pohjois-Päijänne 183 120306 14191 92489 148123 1,906 62 Suontee 35 28368 6861 14919 41818 0,449 66 Kyyvesi-Pieksämäki 53 61015 24124 13726 108303 0,967 71 Mäntyharju-Vuohijärvi 91 76495 16914 43340 109649 1,212 81 Pielavesi-Nilakka 25 14821 3717 7536 22107 0,235 90 Puula 91 59555 8835 42238 76873 0,943 Taulukko 9. Viehekalastuspäivät Vuoksen eteläisen kalatalouden yhteistyöryhmän alueella (Pohjois-Savon ELY). Kalatalousalue N Estimaatit Luottamusväli % kaikista Nro Nimi (v. 2019) Summa Keskihaj. Alaraja Yläraja päivistä 38 Korpijärvi-Kuolimo 39 25316 7716 10190 40442 0,401 63 Virtasalmi-Joroinen 39 12849 2827 7308 18390 0,204 64 Haukivesi 105 82402 11652 59562 105241 1,305 65 Heinäveden reitti 58 29110 5417 18491 39728 0,461 67 Mikkeli-Luonteri 139 78760 8967 61182 96337 1,248 68 Puumala 87 42412 6513 29644 55179 0,672 69 Pihlajavesi 99 74996 10617 54185 95808 1,188 70 Puruvesi 67 45738 9021 28055 63422 0,725 75 Koitere 27 9171 2582 4109 14233 0,145 76 Orivesi 145 71841 8635 54914 88768 1,138 77 Kitee-Jänisjoki 49 22076 4813 12642 31509 0,350 78 Karjalan Pyhäjärvi 35 31536 10218 11505 51566 0,500 84 Koitajoki 41 21435 4992 11650 31220 0,340 85 Suvasvesi 36 20420 4417 11761 29079 0,323 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 15 Taulukko 10. Viehekalastuspäivät Vuoksen pohjoisen kalatalouden yhteistyöryhmän aluella (Pohjois-Savon ELY) Kalatalousalue N Estimaatit Luottamusväli % kaikista Nro Nimi (v. 2019) Summa Keskihaj. Alaraja Yläraja päivistä 72 Pielisen-Karjala 208 93263 9423 74792 111735 1,477 73 Viinijärvi 38 14868 3248 8502 21235 0,236 74 Höytiäinen 64 29040 4993 19252 38827 0,460 79 Ylä-Savo 85 64047 14476 35671 92422 1,015 80 Nilsiän reititi 106 77725 16446 45488 109963 1,231 82 Tavinsalmi-Kallavesi 56 37603 8072 21780 53427 0,596 83 Vaikkojoki-Juojärvi 47 19882 4051 11941 27823 0,315 86 Valtimo 13 7299 4195 -924 15523 0,116 87 Sorsavesi-Unnukka 50 35202 8589 18365 52038 0,558 88 Kallavesi 87 65553 12223 41593 89513 1,038 Taulukko 11. Viehekalastuspäivät Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kalatalouden yhteistyöryhmän alueella (La- pin ELY-keskus) Kalatalousalue N Estimaatit Luottamusväli % kaikista Nro Nimi (v. 2019) Summa Keskihaj. Alaraja Yläraja päivistä 92 Iijoki 93 64924 17338 30939 98910 1,029 93 Koillismaa 138 68609 9343 50294 86924 1,087 94 Kiiminkijoki 40 21397 5467 10680 32114 0,339 95 Oulujoki ja merialue 67 38153 6655 25107 51199 0,604 96 Oulujärvi 88 46752 6836 33352 60152 0,741 97 Emäjoki 34 14932 3610 7856 22007 0,237 98 Suomussalmi 75 34347 5995 22595 46099 0,544 99 Sotkamo 73 36092 7029 22313 49871 0,572 100 Kuhmo 94 46346 7204 32225 60467 0,734 101 Siikajoki 30 18999 5420 8375 29623 0,301 102 Pyhäjoki 27 15030 5202 4834 25227 0,238 103 Kalajoki 48 16915 3092 10854 22976 0,268 118 Pyhäjärvi 27 10134 3129 4000 16267 0,161 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 16 Taulukko 12. Viehekalastuspäivät Lapin kalatalouden yhteistyöryhmän alueella (Lapin ELY-keskus) Kalatalousalue N Estimaatit Luottamusväli % kaikista Nro Nimi (v. 2019) Summa Keskihaj. Alaraja Yläraja päivistä 104 Inari 236 105841 9181 87843 123838 1,677 105 Tornionjoki-Muonionjoki ja Perämeri * 87 41113 7127 27144 55083 0,651 106 Keski-Kemijoki 50 28639 10734 7598 49680 0,454 107 Ala-Kemijoki ja Perämeri 37 30491 7594 15605 45377 0,483 108 Ylikemi 68 26572 4187 18365 34778 0,421 109 Ounasjoki* 50 20502 3705 13240 27763 0,325 110 Sodankylä 39 22686 7000 8964 36408 0,359 111 Lokka-Porttipahta 20 6873 2827 1332 12414 0,109 112 Simojoki ja Kuivaniemi 42 33010 9631 14132 51887 0,523 113 Suolijärvi 29 39722 27852 -14874 94319 0,629 114 Teno 37 14551 3797 7108 21994 0,231 115 Enontekiö 67 32632 16849 -395 65660 0,517 116 Tengeliönjoki 23 9066 3504 2197 15934 0,144 117 Raudanjoki 16 6058 1957 2221 9895 0,096 *Kalatalousalueen nimi vahvistamatta Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 17 3.3. Kalastonhoitomaksun maksaneiden kalastus seisovilla pyydyksillä Kalastonhoitoimaksun maksaneista 41,8 % kalasti myös seisovilla pyydyksillä (Taulukko 1.). Kalaston- hoitomaksun maksaneista estimoitiin 11,7 % olevan sellaisia kalastajia, jotka eivät kalasta ollenkaan kalastonhoitomaksuun perustuvalla viehekalastusoikeudella, mutta kalastavat seisovilla pyydyksillä (Taulukko 13.). Kalastonhoitomaksulla viehekalastaneiden joukossa on yleistä kalastaa myös seisovil- la pyydyksillä, kolmannes harrastaa myös näitä kalastusmuotoja viehekalastuksen ohella. Taulukko 13. Kalastonhoitomaksulla viehekalastaneiden kalastus seisovilla pyydyksillä Pyydyskalastus Viehekalastus Vastauksia N Osuusestimaatti % Luottamusvälin alaraja Luottamusvälin yläraja kalastanut kalastanut 2007 30,21 28,99 31,43 kalastanut ei kalastanut 794 11,72 10,59 12,25 kalastanut kaikki 2897 41,82 40,55 43,10 ei kalastanut kalastanut 3201 48,69 47,38 50,01 Puuttuvia tietoja 332 3.4. Viehekalastus myös muita lupia edellyttävissä kohteissa Kyselyssä pyydettiin arvioimaan myös kalastuspäivät niissä kohteissa, joissa viehekalastukseen tarvi- taan kalastonhoitomaksun lisäksi joku muu lupa, esimerkiksi lupa useamman vavan käyttämiseen tai kalastamiseen erityiskalastuskohteilla. Näitä lupia ilmoitti käyttäneensä 38,4 % vastaajista (estimoitu painotettu frekvenssi). Näillä luvilla laskettiin kalastetun yhteensä 369 645 kalastuspäivää (Taulukko 14.). Kalastuspäivien jakaantuminen eri kalatalousalueille on taulukoissa 15–17. Taulukoissa on kalas- tuspäivähavaintojen määrä (N), johon viehekalastuspäivien summaestimaatti perustuu, kalastuspäi- vien summaestimaatti ja sen keskihajonta (SD), luottamusvälien ala- ja ylärajat sekä kunkin kalatalo- usalueen viehekalastuspäivien osuus koko maan viehekalastuspäivistä kalastonhoitomaksun lisäksi muitakin lupia edellyttävissä kohteissa. Taulukossa 15. esitetään Varsinais-Suomen, taulukossa 16. Pohjois-Savon ja taulukossa 17. Lapin ELY-keskuksen kalataloustehtävien hallintoalueen alueen kala- talousalueiden muitakin lupia edellyttävät viehekalastuspäivät. Taulukoissa käytettävä merkintä – tarkoittaa, että havaintoja ei ole yhtään ja merkintä .. , että lukua ei ole mahdollista estimoida. Taulukko 14. Vastauksia Kalastuspäivät N yhteensä Keskihajonta Luottamusvälin alaraja Luottamusvälin yläraja Kaikki alueet 704 369 645 23 716 323 071 416 220 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 18 Taulukko 15. Kalastonhoitomaksun lisäksi muita lupia edellyttävän kalastuksen viehekalastuspäivät Varsinais- Suomen ELY-keskuksen alueen kalatalousalueilla. Havaintoja % koko maan Numero Nimi N Summa Keskihajonta Alaraja Yläraja päivistä 1 Länsi Uudenmaan kalatalousalue 8 9189 6017 -2629 21006 2,486 2 Tammisaari-Pohjan kalatalousalue 7 10510 1466 7631 13389 2,843 3 Inkoon kalatalousalue 3 1301 854 -376 2978 0,352 4 Kirkkonummi-Siuntionjoki kalatalousalue 15 9391 3367 2778 16004 2,541 5 Porvoon-Sipoon kalatalousalue 15 6726 2790 1248 12204 1,820 6 Loviisan saariston kalatalousalue 4 491 308 -114 1096 0,133 7 Karjaanjoen vesistön kalatalousalue 28 13623 4033 5702 21544 3,685 8 Helsinki-Espoon kalatalousalue 35 15062 3636 7921 22203 4,075 9 Vantaanjoen kalatalousalue 43 20993 6552 8125 33860 5,679 10 Musti-Porvoonjoen kalatalousalue 8 2788 1499 -157 5732 0,754 11 Koskenkylänjoen kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 12 Eteläisen-Saimaan kalatalousalue 6 6451 3019 523 12380 1,745 13 Parikkalan-Rautjärven-Ruokolahden kalatalousalue 1 323 323 -311 958 0,087 14 Kymen kalatalousalue 22 16764 9245 -1392 34920 4,535 15 Kaakonkulman kalatalousalue 1 507 506 -486 1499 0,137 16 Haminan-Virolahden kalatalousalue 3 508 331 -142 1157 0,137 17 Karvianjoen kalatalousalue 9 4337 2791 -1143 9818 1,173 18 Porin kalatalousalue 1 2027 2025 -1950 6004 0,548 19 Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 20 Kokemäen kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 21 Sirppujoen kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 22 Lounais-Suomen kalatalousalue 7 1616 946 -241 3473 0,437 23 Kemiönsaaren-Särkisalon kalatalousalue 2 506 430 -337 1350 0,137 24 Paraisten-Nauvon kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 25 Airisto-Velkuan kalatalousalue 2 440 318 -185 1065 0,119 26 Korppoon-Houtskarin-Iniön kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 27 Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalue 2 192 106 -17 401 0,052 28 Kristiinankaupungin-Isojoen kalatalousalue 3 1828 1190 -509 4165 0,494 29 Eteläisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 30 Merenkurkun kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 31 Pohjoisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalue 1 85 84 -81 250 0,023 32 Keski-Pohjanmaan kalatalousalue 2 70 50 -29 169 0,019 33 Järviseudun kalatalousalue 1 28 28 -27 83 0,008 34 Lapuanjoen kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 35 Kyrönjoen kalatalousalue 1 48 48 -46 143 0,013 36 Kivijärven-Valkealan kalatalousalue 3 3892 2613 -1239 9024 1,053 Kalatalousalue Kalastuspäivät Luottamusväli Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 19 Taulukko 16. Kalastonhoitomaksun lisäksi muita lupia edellyttävän kalastuksen viehekalastuspäivät Pohjois- Savon ELY-keskuksen alueen kalatalousalueilla. Havaintoja % koko maan Numero Nimi N Summa Keskihajonta Alaraja Yläraja päivistä 37 Salpausselän kalatalousalue 8 11964 5403 1354 22574 3,237 38 Korpijärvi-Kuolimo kalatalousalue 3 961 564 -147 2068 0,260 39 Kokemäenjoen yläosan kalatalousalue 3 798 571 -323 1918 0,216 40 Ruoveden-Kuoreveden kalatalousalue 3 356 236 -107 819 0,096 41 Näsijärven kalatalousalue 3 1046 542 -18 2109 0,283 42 Pirkkalan kalatalousalue 1 159 158 -153 470 0,043 43 Vanajanselän kalatalousalue 9 13376 10709 -7657 34408 3,619 44 Pälkäneen kalatalousalue 5 6494 3602 -580 13569 1,757 45 Längelmäveden kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 46 Hämeenlinnan kalatalousalue 25 17971 6453 5298 30645 4,862 47 Lopen kalatalousalue 9 5166 2529 198 10133 1,398 48 Tammelan-Tarpianjoen kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 49 Etelä- ja Keski-Päijänteen kalatalousalue 32 20659 7121 6674 34644 5,589 50 Kihniön-Parkanon kalatalousalue 4 504 276 -39 1047 0,136 51 Kyrösjärven kalatalousalue 5 1924 1252 -535 4382 0,520 52 Hartolan kalatalousalue 12 5706 2365 1061 10351 1,544 53 Heinolan kalatalousalue 11 8791 4023 891 16691 2,378 54 Pihtiputaan kalatalousalue 2 613 505 -378 1604 0,166 55 Kivijärven kalatalousalue 2 438 357 -263 1139 0,118 56 Keiteleen kalatalousalue 3 416 240 -56 888 0,113 57 Saarijärven reitin kalatalousalue 5 755 344 80 1429 0,204 58 Keuruun kalatalousalue 2 335 242 -140 810 0,091 59 Leppäveden-Hankasalmen kalatalousalue 5 3318 2026 -662 7297 0,898 60 Rautalammin reitin kalatalousalue 11 4450 1978 566 8334 1,204 61 Pohjois-Päijänteen kalatalousalue 15 7001 2163 2753 11249 1,894 62 Suonteen kalatalousalue 4 9214 5225 -1047 19474 2,493 63 Virtasalmi-Joroinen kalatalousalue 2 335 235 -127 797 0,091 64 Haukiveden kalatalousalue 5 4987 2957 -820 10794 1,349 65 Heinävedenreitin kalatalousalue 6 1996 1506 -961 4954 0,540 66 Kyyvesi-Pieksämäki kalatalousalue 6 6495 4431 -2207 15197 1,757 67 Mikkeli-Luonteri kalatalousalue 7 3208 1970 -662 7077 0,868 68 Puumalan kalatalousalue 4 1666 1104 -503 3835 0,451 69 Pihlajaveden kalatalousalue 5 1291 759 -200 2782 0,349 70 Puruveden kalatalousalue 2 1124 854 -553 2800 0,304 71 Mäntyharju-Vuohijärvi kalatalousalue 14 14082 7181 -21 28185 3,810 72 Pielisen-Karjalan kalatalousalue 11 3825 1443 992 6658 1,035 73 Viinijärven kalatalousalue 1 381 381 -366 1129 0,103 74 Höytiäisen kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 75 Koitereen kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 76 Oriveden kalatalousalue 6 1208 725 -216 2631 0,327 77 Kitee-Jänisjoen kalatalousalue 5 360 160 45 674 0,097 78 Karjalan Pyhäjärven kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 79 Ylä-Savon kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 80 Nilsiän reitin kalatalousalue 2 1245 1040 -798 3288 0,337 81 Pielavesi-Nilakan kalatalousalue 2 145 110 -71 360 0,039 82 Tavinsalmi-Kallavesi kalatalousalue 1 96 96 -93 286 0,026 83 Vaikkojoki-Juojärvi kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 84 Koitajoen kalatalousalue 1 140 139 -134 413 0,038 85 Suvasveden kalatalousalue 2 523 485 -430 1475 0,141 86 Valtimon kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 87 Sorsavesi-Unnukka kalatalousalue 3 135 78 -17 288 0,037 88 Kallaveden kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 89 Suomenselän kalatalousalue 2 4792 4339 -3729 13312 1,296 90 Puulan kalatalousalue 9 4587 2534 -389 9563 1,241 91 Hauhon reitin kalatalousalue 13 6642 3159 438 12846 1,797 Kalatalousalue Kalastuspäivät Luottamusväli Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 20 Taulukko 17. Kalastonhoitomaksun lisäksi muita lupia edellyttävän kalastuksen viehekalastuspäivät Lapin ELY- keskuksen alueen kalatalousalueilla. 3.5. Viehekalastuksen tunnuslukuja Kalastonhoitomaksun oikeuttaman viehekalastuksen määrä vaihtelee kalatalousalueiden välillä. Kala- talousalueet ovat viehekalastuksen edellytyksiltään erilaisia. Taulukoissa 18.–21. esitetään vieheka- lastuspäivät yhdellä vavalla ja vieheellä suhteessa kalatalousalueen vesialaan. Viehekalastuspäivien määrä ja vesipinta-ala kalatalouden yhteistyöryhmittäin on kuvassa 4 ja maakunnittain kuvassa 5. Omistajakorvausten palautuksissa kalavesien omistajille voidaan tarkastella kalatalousalueille koh- dentuvaa viehekalastusta sekä osuutena kaikista koko maan viehekalastuspäivistä että osuutena sen ELY-keskuksen alueen viehekalastuspäivistä, johon kalatalousalue sijoittuu. Taulukoissa 18.–21. on esitetty myös kalatalousalueiden yhden vavan ja vieheen viehekalastuspäivien osuudet kunkin ELY- keskuksen kalatalouspalveluiden yksiköiden viehekalastuspäivistä. Havaintoja % koko maan Numero Nimi N Summa Keskihajonta Alaraja Yläraja päivistä 92 Iijoen kalatalousalue 3 768 603 -417 1952 0,208 93 Koillismaan kalatalousalue 19 5209 1497 2269 8149 1,409 94 Kiiminkijoen kalatalousalue 1 293 292 -281 866 0,079 95 Oulujoen ja merialueen kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 96 Oulujärven kalatalousalue 4 380 203 -20 779 0,103 97 Emäjoen kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 98 Suomussalmen kalatalousalue 15 5219 2176 945 9493 1,412 99 Sotkamon kalatalousalue 5 704 333 50 1358 0,190 100 Kuhmon kalatalousalue 4 1737 921 -72 3545 0,470 101 Siikajoen kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 102 Pyhäjoen kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 103 Kalajoen kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 104 Inarin kalatalousalue 29 9159 1929 5371 12946 2,478 105 Tornio-Muoniojoen ja Perämeren kalat.alue 20 8656 3743 1306 16007 2,342 106 Keski-Kemijoen kalatalousalue 1 42 42 -41 125 0,011 107 Ala-Kemijoen ja Perämeren kalatalousalue 1 326 325 -313 965 0,088 108 Ylikemin kalatalousalue 9 2676 962 787 4565 0,724 109 Ounasjoen kalatalousalue 8 2417 1053 349 4485 0,654 110 Sodankylän kalatalousalue 2 207 170 -127 541 0,056 111 Lokka-Porttipahta kalatalousalue 4 1388 909 -397 3173 0,376 112 Simojoen kalatalousalue 3 694 412 -115 1503 0,188 113 Suolijärven kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 114 Tenon kalatalousalue 19 5398 1401 2646 8150 1,460 115 Enontekiön kalatalousalue 28 8856 1848 5227 12486 2,396 116 Tengeliönjoen kalatalousalue 1 107 106 -102 315 0,029 117 Raudanjoen kalatalousalue - .. .. .. .. 0,000 118 Pyhäjärven kalatalousalue 4 4039 2930 -1715 9793 1,093 Kalatalousalue Kalastuspäivät Luottamusväli Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 21 Taulukko 18. Kalatalousalueiden viehekalastuspäivät, osuus Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen vieheka- lastuspäivistä, vesialueen pinta-ala ja viehekalastuspäivät vesialuetta kohti Varsinais-Suomen Elyn alueella. Yhteistyöryhmä Kalatalousalue Kalastus- % V-S ELYn Vesiala Kal.pv/ Nro Nimi päivät kal.pv ha vesi-ha Uusimaa 1 Länsi Uusimaa 77311 2,994 38195 2,024 Uusimaa 2 Tammisaari-Pohja 159577 6,179 34036 4,688 Uusimaa 3 Inkoo 59881 2,319 20600 2,907 Uusimaa 4 Kirkkonummi- Siuntionjoki 102618 3,974 27236 3,768 Uusimaa 5 Porvoo-Sipoo 115891 4,488 48190 2,405 Uusimaa 6 Loviisan saaristo 70119 2,715 44586 1,573 Uusimaa 7 Karjaanjoen vesistö 105743 4,095 21444 4,931 Uusimaa 8 Helsinki-Espoo 243943 9,446 28342 8,607 Uusimaa 9 Vantaanjoki 60286 2,335 3371 17,884 Uusimaa 10 Musti-Porvoonjoki 26111 1,011 3672 7,110 Uusimaa 11 Koskenkylänjoki 8722 0,338 4587 1,901 Kaakkois-Suomi 12 Eteläinen-Saimaa 111138 4,304 88490 1,256 Kaakkois-Suomi 13 Parikkala-Rautjärvi- Ruokolahti 52372 2,028 28425 1,842 Kaakkois-Suomi 14 Kymi 64618 2,502 46561 1,388 Kaakkois-Suomi 15 Kaakonkulma 19238 0,745 8289 2,321 Kaakkois-Suomi 16 Hamina-Virolahti 56868 2,202 53155 1,070 Lounais-Suomi 17 Karvianjoki 52477 2,032 30023 1,748 Lounais-Suomi 18 Pori 75938 2,941 29939 2,536 Lounais-Suomi 19 Eurajoki-Lapinjoki 58379 2,261 46493 1,256 Lounais-Suomi 20 Kokemäki 35587 1,378 6899 5,159 Lounais-Suomi 21 Sirppujoki 17554 0,680 6604 2,658 Lounais-Suomi 22 Lounais-Suomi 95196 3,686 24336 3,912 Lounais-Suomi 23 Kemiönsaari-Särkisalo 69701 2,699 131713 0,529 Lounais-Suomi 24 Parainen-Nauvo 85117 3,296 129356 0,658 Lounais-Suomi 25 Airisto-Velkua 204615 7,923 52267 3,915 Lounais-Suomi 26 Korppoo-Houtskari- Iniö 48927 1,895 209448 0,234 Lounais-Suomi 27 Kustavi-Uusikaupunki 138673 5,370 85524 1,621 E-P, K-P ja P* 28 Kristiinankaupunki- Isojoki 22461 0,870 13262 1,694 E-P, K-P ja P* 29 Et. Rannikko- Pohjanmaa 36674 1,420 112939 0,325 E-P, K-P ja P* 30 Merenkurkku 91868 3,557 98421 0,933 E-P, K-P ja P* 31 Pohj. Rannikko- Pohjanmaa 58820 2,278 51723 1,169 E-P, K-P ja P* 32 Keski-Pohjanmaa 30192 1,169 42071 0,718 E-P, K-P ja P* 33 Järviseutu 27693 1,072 22367 1,238 E-P, K-P ja P* 34 Lapuanjoki 26557 1,028 12500 2,124 E-P, K-P ja P* 35 Kyrönjoki 23573 0,913 8798 2,679 Kaakkois-Suomi 36 Kivijärvi-Valkeala 47946 1,857 19469 2,463 *Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteistyöryhmä Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 22 Taulukko 19. Kalatalousalueiden viehekalastuspäivät, osuus Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueen viehekalas- tuspäivistä, vesialueen pinta-ala ja viehekalastuspäivät vesialuetta kohti Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella, Kokemäenjoen ja Kymijoen yhteistyöryhmät Yhteistyöryhmä Kalastusalue Kalastus- % P-S ELYn Vesiala Kal.pv/ Nro Nimi päivät kal.pv ha vesi-ha Kymijoki 37 Salpausselkä 66034 2,293 27787 2,376 Kokemäenjoki 39 Kokemäenjoen yläosa 110417 3,834 15849 6,967 Kokemäenjoki 40 Ruovesi-Kuorevesi 55266 1,919 19109 2,892 Kokemäenjoki 41 Näsijärvi 120911 4,199 32744 3,693 Kokemäenjoki 42 Pirkkala 99864 3,468 17469 5,717 Kokemäenjoki 43 Vanajanselkä 50984 1,770 14880 3,426 Kokemäenjoki 44 Pälkäne 74457 2,586 17375 4,285 Kokemäenjoki 45 Längelmävesi 81472 2,829 34027 2,394 Kokemäenjoki 46 Hämeenlinna 87863 3,051 12869 6,828 Kokemäenjoki 47 Loppi 21079 0,732 7364 2,863 Kokemäenjoki 48 Tammela-Tarpianjoki 93502 3,247 14048 6,656 Kymijoki 49 Etelä- ja Keski-Päijänne 90869 3,156 80514 1,129 Kokemäenjoki 50 Kihniö-Parkano 24345 0,845 10732 2,268 Kokemäenjoki 51 Kyrösjärvi 57844 2,009 14073 4,110 Kymijoki 52 Hartola 33892 1,177 17831 1,901 Kymijoki 53 Heinola 57469 1,996 27144 2,117 Kymijoki 54 Pihtipudas 15077 0,524 21816 0,691 Kymijoki 55 Kivijärvi 30059 1,044 29503 1,019 Kymijoki 56 Keitele 52638 1,828 60872 0,865 Kymijoki 57 Saarijärven reitti 49116 1,706 28748 1,708 Kokemäenjoki 58 Keuruu 42631 1,480 19298 2,209 Kymijoki 59 Leppävesi-Hankasalmi 62631 2,175 40413 1,550 Kymijoki 60 Rautalammin reitti 68102 2,365 81181 0,839 Kymijoki 61 Pohjois-Päijänne 120306 4,178 69616 1,728 Kymijoki 62 Suontee 28368 0,985 18776 1,511 Kymijoen 66 Kyyvesi-Pieksämäki 61015 2,119 28840 2,116 Kymijoen 71 Mäntyharju-Vuohijärvi 76495 2,656 39573 1,933 Kymijoen 81 Pielavesi-Nilakka 14821 0,515 38773 0,382 Kokemäenjoen 89 Suomenselkä 29220 1,015 38112 0,767 Kymijoen 90 Puula 59555 2,068 51439 1,158 Kokemäenjoen 91 Hauhon reitti 30819 1,070 28283 1,090 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 23 Taulukko 20. Kalatalousalueiden viehekalastuspäivät, osuus Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueen viehekalas- tuspäivistä, vesialueen pinta-ala ja viehekalastuspäivät vesialuetta kohti Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella, Vuoksen eteläinen ja Vuoksen pohjoinen yhteistyöryhmät. Yhteistyöryhmä Kalatalousalue Kal. % P-S ELYn Vesiala Kal.pv/ Nro Nimi päivät kal.pv ha vesi-ha Vuoksen eteläinen 38 Korpijärvi-Kuolimo 25316 0,879 22868 1,107 Vuoksen eteläinen 63 Virtasalmi-Joroinen 13471 0,446 32409 0,416 Vuoksen eteläinen 64 Haukivesi 82553 2,862 51523 1,602 Vuoksen eteläinen 65 Heinävedenreitti 29110 1,011 48740 0,597 Vuoksen eteläinen 67 Mikkeli-Luonteri 78760 2,735 46373 1,698 Vuoksen eteläinen 68 Puumala 42412 1,473 46403 0,914 Vuoksen eteläinen 69 Pihlajavesi 74996 2,604 78741 0,952 Vuoksen eteläinen 70 Puruvesi 45738 1,588 44644 1,025 Vuoksen pohjoinen 72 Pielisen-Karjala 93263 3,239 122595 0,761 Vuoksen pohjoinen 73 Viinijärvi 14868 0,516 18385 0,809 Vuoksen pohjoinen 74 Höytiäinen 29040 1,008 31041 0,936 Vuoksen eteläinen 75 Koitere 9171 0,318 25295 0,363 Vuoksen eteläinen 76 Orivesi 71897 2,495 121601 0,591 Vuoksen eteläinen 77 Kitee-Jänisjoki 22076 0,767 18941 1,166 Vuoksen eteläinen 78 Karjalan Pyhäjärvi 31536 1,095 23565 1,338 Vuoksen pohjoinen 79 Ylä-Savo 64047 2,224 42188 1,518 Vuoksen pohjoinen 80 Nilsiän reitti 77725 2,699 69955 1,111 Vuoksen pohjoinen 82 Tavinsalmi-Kallavesi 37603 1,306 22960 1,638 Vuoksen pohjoinen 83 Vaikkojoki-Juojärvi 22280 0,690 45278 0,492 Vuoksen eteläinen 84 Koitajoki 22650 0,744 19248 1,177 Vuoksen eteläinen 85 Suvasvesi 20420 0,709 29055 0,703 Vuoksen pohjoinen 86 Valtimo 7299 0,253 4821 1,514 Vuoksen pohjoinen 87 Sorsavesi-Unnukka 35202 1,222 23995 1,467 Vuoksen pohjoinen 88 Kallavesi 65553 2,276 34654 1,892 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 24 Taulukko 21. Kalatalousalueiden viehekalastuspäivät, osuus Lapin ELY-keskuksen alueen viehekalastuspäivistä, vesialueen pinta-ala ja viehekalastuspäivät vesialuetta kohti Lapin ELY-keskuksen alueella Yhteistyöryhmä Kalatalousalue kalastus % Lapin ELYn vesiala kal.pv/ Nro Nimi päivät kal.pv ha vesi-ha Kainuun ja P-P** 92 Iijoki 64924 7,635 74410 0,873 Kainuun ja P-P** 93 Koillismaa 68609 8,068 109830 0,625 Kainuun ja P-P** 94 Kiiminkijoki 21397 2,516 16349 1,309 Kainuun ja P-P** 95 Oulujoki 38153 4,487 79408 0,480 Kainuun ja P-P** 96 Oulujärvi 46752 5,498 101371 0,461 Kainuun ja P-P** 97 Emäjoki 14932 1,756 22013 0,678 Kainuun ja P-P** 98 Suomussalmi 34347 4,039 53896 0,637 Kainuun ja P-P** 99 Sotkamo 36092 4,244 30259 1,193 Kainuun ja P-P** 100 Kuhmo 46346 5,450 60687 0,764 Kainuun ja P-P** 101 Siikajoki 18999 2,234 26588 0,715 Kainuun ja P-P** 102 Pyhäjoki 15030 1,767 12530 1,200 Kainuun ja P-P** 103 Kalajoen kalajoki 16915 1,989 16796 1,007 Lapin 104 Inari 105841 12,446 232600 0,455 Lapin 105 Tornionjoki-Muonionjoki ja Perämeri* 41113 4,835 38368 1,072 Lapin 106 Keski-Kemijoki 28639 3,368 23204 1,234 Lapin 107 Ala-Kemijoki ja Perämeri 30491 3,586 22280 1,369 Lapin 108 Ylikemi 26572 3,125 47141 0,564 Lapin 109 Ounasjoki* 20502 2,411 20957 0,978 Lapin 110 Sodankylä 22686 2,668 22956 0,988 Lapin 111 Lokka-Porttipahta 6873 0,808 52587 0,131 Lapin 112 Simojoki ja Kuivaniemi 33010 3,882 34494 0,957 Lapin 113 Suolijärvi 39722 4,671 19663 2,020 Lapin 114 Teno 14551 1,711 19629 0,741 Lapin 115 Enontekiö 32632 3,837 43888 0,744 Lapin 116 Tengeliönjoki 9066 1,066 26919 0,337 Lapin 117 Raudanjoki 6058 0,712 19279 0,314 Kainuun ja P-P** 118 Pyhäjärvi 10134 1,192 14320 0,708 *Nimi vahvistamatta, ** Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmä Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 25 Kuva 2. Kalatalousalueiden vesipinta-ala (ha) ja viehekalastus yhdellä vavalla ja vieheellä (päivää) alueellisten kalatalouden yhteistyöryhmien mukaan jaoteltuna. Kuva 3. Viehekalastuspäivät yhdellä vavalla ja vieheellä (päivää) ja vesien pinta-ala (ha) maakunnittain ja ELY- keskusten kalatalouspalveluyksiköittäin. 0 200000 400000 600000 800000 1000000 1200000 vesiala ha kalastuspäivät 0 200000 400000 600000 800000 1000000 1200000 U us im aa Et el ä- Ka rja la Ky m en la ak so Sa ta ku nt a Va rs in ai s- Su om i Et el ä- Po hj an m aa Po hj an m aa Ke sk i-P oh ja nm aa Pä ijä t- Hä m e Ka nt a- Hä m e Pi rk an m aa Ke sk i-S uo m i Et el ä- Sa vo Po hj oi s- Ka rja la Po hj oi s- Sa vo Po hj oi s- Po hj an m aa Ka in uu La pp i Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Lappi vesiala ha viehekal. pv Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 26 4. Tulosten tarkastelu 4.1. Viehekalastus kalastonhoitomaksulla osana kaikkea viehekalastusta Kalastonhoitomaksuina kertyneet varat tulee kalastuslain 82§:n (379/2015) mukaan jakaa viiteen eri tarkoitukseen: kalavesien kestävän käytön ja hoidon järjestämiseen ml. kalastuksenvalvonta, kalata- lousalueiden toimintaan, kalatalousalan neuvontapalveluihin, yleiskalastusoikeuksien hyödyntämi- sestä vesialueiden omistajille maksettaviin korvauksiin ja kalastonhoitomaksun kannon menoihin. Tässä raportissa tarkasteltava omistajille maksettava korvaus yleiskalastusoikeuksien käytöstä perus- tuu vesialueeseen kohdistuvan viehekalastuksesta aiheutuvaan rasitukseen. Tämä viehekalastusrasi- tus tarkoittaa kalastonhoitomaksun oikeuttamaa viehekalastusta yhdellä vavalla ja vieheellä muualla kuin erityiskalastuskohteilla. Viehekalastuspäivät eivät siten kuvaa kaikkea viehekalastusta kullakin kalatalousalueella. Se ei pidä sisällään alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden kalastajien viehe- kalastusta, ulkomailla asuvien viehekalastusta, kalastusta kohteissa, joissa tarvitaan kalastonhoito- maksun lisäksi myös joku muu lupa eikä tietenkään luvatonta viehekalastusta. Kalastonhoitomaksun oikeuttaman viehekalastuksen osuutta kaikesta viehekalastuksesta tai edes kaikesta viehekalastuksesta yhdellä vavalla ja vieheellä ei ole selvitetty. Sitä voi jossain määrin arvioi- da vapaa-ajankalastustilaston perusteella (SVT, vapaa-ajankalastus, verkkojulkaisu). Noin 40 % kaikis- ta vapaa-ajankalastajista on viime vuosina ollut alle 18 tai yli 64-vuotiaita ja määrä on 2010-luvulla kasvanut. Viehekalastusta on harjoittanut 2010-luvulla noin 700 000 vapaa-ajankalastajaa, joista yli 64-vuotiaita ja alle 18-vuotiaita on ollut kolmisenkymmentä prosenttia. Kalastonhoitomaksun mak- saneita vapaa-ajankalastajia on v. 2015 kalastuslakiuudistuksen jälkeen ollut vuosittain noin 200 000 henkilöä. Heistäkin osa kalastaa vain seisovilla pyydyksillä. Nämäkin seikat painottavat sitä, että nyt raportoitava viehekalastus ei kuvaa kaikkea viehekalastusta Suomessa. Viehekalastusrasitus kalastonhoitomaksuun sisältyvällä oikeudella on nyt runsainta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluiden alueista Helsinki-Espoon, Airisto-Velkuan ja Tammisaari-Pohjan, Porvoo-Sipoon, Suur-Saimaan, Karjaanjoen ja Kirkkonummi-Siuntion kalatalousalueilla sekä Pohjois- Savon ELY-keskuksen alueella Näsijärven, Pohjois-Päijänteen, Kokemäenjoen yläosan kalatalousalu- eilla ja Lapissa Inarin kalatalousalueella, joille kaikille estimoitiin osuvan yli 100 000 viehekalastuspäi- vää. Kalastonhoitomaksun mahdollistamaa viehekalastusta on eniten alueilla, joilla asuu paljon työ- ikäisiä kalastuksen harrastajia. Kalastusta on paljon myös kalatalousalueilla, joilla on runsaasti vesi- alueita ja hyvinä pidettyjä kalavesiä. Seuduilla, joilla on paljon vapaa-ajanasuntoja, on useimmiten myös paljon viehekalastusta. Alueet, sekä kalatalousalueet että maakunnat tai muut hallinnolliset alueyksiköt eroavat toisistaan vesialueiden määrän ja laadun suhteen. Kalataloudelliset edellytykset ja myös viehekalastuksen edel- lytykset ovat maan eri osissa erilaiset, vaikka vesialueita meillä on kaiken kaikkiaan runsaasti. Vaikka viehekalastus kalastonhoitomaksuun perustuvalla oikeudella ei kuvaakaan kaikkea viehekalastusta, se on yksi mahdollisuus tarkastella viehekalastuksen kysyntää eri alueilla sekä eri alueiden vetovoi- maisuutta ja edellytyksiä viehekalastuksen mahdollisuuksien näkökulmasta. Sekä kalatalouden yh- teistyöryhmittäin (kuva 2.) että maakunnittain (kuva 3.) tarkasteltuna viehekalastusrasitus painottuu hyvinkin vaihtelevasti suhteessa vesialueiden laajuuteen. Uudellamaalla ja Pirkanmaalla on sekä tihe- ää asutusta, paljon kesämökkejä että kiinnostavia kalavesiä ja se näkyy näiden maakuntien vieheka- lastuspäivien määrässä sekä vesialueiden laajuuden ja kalastuspäivien suhteessa. Lapin, Pohjois- Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntien kalavesille näyttäisi tämän tarkastelun perus- teella mahtuvan enemmänkin viehekalastajia. Pohjois- ja Länsi-Lapin alueilla sekä Koillismaalla on kuitenkin runsaasti muita lupia edellyttävää viehekalastusta (taulukko 17.). Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 27 4.2. Vertailu aiempiin kalastusrasitusselvityksiin Kalastuslaki uudistettiin v. 2015 ja uusi laki tuli voimaan vuoden 2016 alussa. Aiemman kalastuslain aikana Suomessa oli 222 kalastusaluetta ja lisäksi Ahvenenmaa. Viehekalastusta harjoitettiin aiem- man lain aikana kolmella erilaisella luvalla: läänikohtaisella viehekalastusluvalla, ikään perustuvalla oikeudella (alle 18- ja yli 64-vuotiaat) sekä kalaveden omistajan luvalla. Aiemman lain aikana selvitet- tiin Suomi kalastaa –tutkimuksilla pyyntipäivien lukumäärä eri kalastusalueilla siten, että eroteltiin viehekalastuspäivät näillä erilaisilla luvilla. Tässä raportissa raportoitavia kalastuspäiviä voidaan ver- rata lähinnä pyyntipäiviin läänikohtaisella viehekalastusluvalla. Vuoden 2009 kalastusta koskevassa Suomi kalastaa –tutkimuksessa (Seppänen ym. 2011) eniten viehekalastuspäiviä läänikohtaisella lu- valla keräsivät Helsingin, Kirkkonummen, Espoon, Airisto-Velkuan, Tammisaaren, Porvoonselän ja Korsholmin kalastusalueet sekä sisävesillä Etelä- ja Keski-Päijänteen, Oriveden, Näsijärven, Suur- Saimaan, Inarin ja Pohjois-Päijänteen kalastusalueet. Nykyiset kalatalousalueet eivät ole samoja kuin aiemmat kalastusalueet. Eniten viehekalastusta kalastonhoitomaksuun sisältyvällä oikeudella osui nyt rannikkoseutujen kalatalousalueista Helsinki-Espoon, Airisto-Velkuan ja Tammisaari-Pohjan kala- talousalueille. Sisävesialueella kalastuspäiviä oli eniten Näsijärven ja Pohjois-Päijänteen kalatalous- alueilla. Pohjois-Suomen sisävesialueilla eniten kalastuspäiviä oli Inarin kalatalousalueilla. Kalastus- päivien absoluuttisten määrien vertailu aiempiin tutkimuksiin on hankalaa erilaisten tutkimusmene- telmien takia. Suhteelliset osuudet kaikista kyseisen viehekalastustyypin kalastuspäivistä ovat pe- remmin vertailtavissa, mutta nekin ovat vain suuntaa-antavia kehityksen kuvaajia. Vertailussa on huomioitava alueiden erot kalatalousalueiden ja aiempien kalastusalueiden välillä. Parhaiten vertailu onnistuu alueilla, joissa vanhat ja uudet alueyksiköt ovat lähes samat. Näin tarkasteltuna kalastonhoi- tomaksun oikeuttamat viehekalastuspäivät osuutena koko maan päivistä olisivat kasvaneet esimer- kiksi Pirkkalan ja Inarin kalatalousalueilla verrattuna Pirkkalan ja Inarin kalastusalueiden läänikohtai- sen viehekalastusluvan kalastuspäiviin osuutena koko maan ko. luvan kalastuspäivistä. Ounasjoen kalatalousalueella viehekalastuspäivien osuus kaikista olisi vastaavan tarkastelun perusteella vähän pienempi kuin aiemman Ounasjoen kalastusalueen. Kalastuslaissa, alueiden väestörakenteessa ja vapaa-ajankalastustavoissa tapahtuneista muutoksista huolimatta viehekalastusrasitus kalastonhoitomaksuun sisältyvällä oikeudella kohdistuu vahvasti monille samoille seuduille kuin viehekalastus läänikohtaisella luvalla kymmenkunta vuotta sitten. Kiitokset Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille vapaa-ajankalastajille, Teemu Hentiselle kalatalousalueiden tiedoista ja kartasta sekä Vesa Nivalalle otoskarttojen piirtämisestä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 28 Viitteet Kalastuslaki 379/2015 muutoksineen. Luettavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150379?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpik a%5D=kalastuslaki SAS 9.4., Analytical Products 14.3. Seppänen, E., Toivonen, A.-L., Kurkilahti, M. & Moilanen, P. 2011. Suomi kalastaa 2009. Vapaa- ajankalastus kalastusalueilla. Riista- ja kalatalous. Tutkimuksia ja selvityksiä 1/2011. 56 s. Suomen virallinen tilasto (SVT): Vapaa-ajankalastus. [verkkojulkaisu]. Helsinki: Luonnonvarakeskus. Saantitapa: https://stat.luke.fi/vapaa-ajankalastus Thompson, S.K. 2012. Sampling. John Wiley & Sons. Inc. 472 s. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150379?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=kalastuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150379?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=kalastuslaki https://stat.luke.fi/vapaa-ajankalastus Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 29 Liite 1. Kyselylomake Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 30 Liite 2. Kalatalousalueiden kartta Numeroita vastaavat kalatalousalueiden nimet löytyvät tulostaulukoista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 75/2019 31 Kysely Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki puh. 029 532 6000 1. Johdanto 2. Aineisto ja menetelmät 2.1. Perusjoukko 2.2. Käytetyt tilasto-ohjelmistot 2.3. Otoksen poiminta 2.3.1. Poimintamenetelmä ja otoskoon määrittäminen 2.3.2. Otoksen poiminnan toteutus 2.4. Kyselylomake 2.5. Kyselyn toteutus 2.6. Tallennetun aineiston tarkistus 2.7. Estimointimenetelmät 2.7.1. Horvitz-Thompson-estimaattori 2.7.4. Varianssien estimointi 2.7.5. Domain-estimointi 2.8. Estimointien toteutus 2.8.1. Kalastuspäivien summaestimointi 2.8.2. Eri kalastustapojen estimointi 3. Tulokset 3.1. Vastausaktiivisuus 3.2. Viehekalastus kalastonhoitomaksuun perustuvalla oikeudella Taulukko 1. Kalastonhoitomaksun maksaneiden kalastus eri kalastustavoilla. Taulukko 2. Kaikki koko maan viehekalastuspäivät ja osuudet ELY-keskusten kalatalousyksiköittäin. Taulukko 3. Viehekalastuspäivät Uudenmaan kalatalouden yhteistyöryhmän alueen kalatalousalueilla (Varsinais-Suomen ELY) Taulukko 4. Viehekalastuspäivät Kaakkois-Suomen kalatalouden yhteistyöryhmän alueen kalatalousalueilla (Varsinais-Suomen ELY) Taulukko 5. Viehekalastuspäivät Lounais-Suomen kalatalouden yhteistyöryhmän alueen kalatalousalueilla (Varsinais-Suomen ELY) Taulukko 6. Viehekalastuspäivät Etelä-, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kalatalouden yhteistyöryhmän alueen kalatalousalueilla (Varsinais-Suomen ELY) Taulukko 7. Viehekalastuspäivät Kokemäenjoen kalatalouden yhteistyöryhmän alueella (Pohjois-Savon ELY) Taulukko 8. Viehekalastuspäivät Kymijoen kalatalouden yhteistyöryhmän alueella (Pohjois-Savon ELY) Taulukko 9. Viehekalastuspäivät Vuoksen eteläisen kalatalouden yhteistyöryhmän alueella (Pohjois-Savon ELY). Taulukko 10. Viehekalastuspäivät Vuoksen pohjoisen kalatalouden yhteistyöryhmän aluella (Pohjois-Savon ELY) Taulukko 11. Viehekalastuspäivät Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kalatalouden yhteistyöryhmän alueella (Lapin ELY-keskus) Taulukko 12. Viehekalastuspäivät Lapin kalatalouden yhteistyöryhmän alueella (Lapin ELY-keskus) 3.3. Kalastonhoitomaksun maksaneiden kalastus seisovilla pyydyksillä Taulukko 13. Kalastonhoitomaksulla viehekalastaneiden kalastus seisovilla pyydyksillä 3.4. Viehekalastus myös muita lupia edellyttävissä kohteissa Taulukko 15. Kalastonhoitomaksun lisäksi muita lupia edellyttävän kalastuksen viehekalastuspäivät Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen kalatalousalueilla. Taulukko 16. Kalastonhoitomaksun lisäksi muita lupia edellyttävän kalastuksen viehekalastuspäivät Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueen kalatalousalueilla. Taulukko 17. Kalastonhoitomaksun lisäksi muita lupia edellyttävän kalastuksen viehekalastuspäivät Lapin ELY-keskuksen alueen kalatalousalueilla. 3.5. Viehekalastuksen tunnuslukuja Taulukko 18. Kalatalousalueiden viehekalastuspäivät, osuus Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen viehekalastuspäivistä, vesialueen pinta-ala ja viehekalastuspäivät vesialuetta kohti Varsinais-Suomen Elyn alueella. Taulukko 19. Kalatalousalueiden viehekalastuspäivät, osuus Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueen viehekalastuspäivistä, vesialueen pinta-ala ja viehekalastuspäivät vesialuetta kohti Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella, Kokemäenjoen ja Kymijoen yhteistyöryhmät Taulukko 20. Kalatalousalueiden viehekalastuspäivät, osuus Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueen viehekalastuspäivistä, vesialueen pinta-ala ja viehekalastuspäivät vesialuetta kohti Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella, Vuoksen eteläinen ja Vuoksen pohjoinen yhteistyöryhmät. Taulukko 21. Kalatalousalueiden viehekalastuspäivät, osuus Lapin ELY-keskuksen alueen viehekalastuspäivistä, vesialueen pinta-ala ja viehekalastuspäivät vesialuetta kohti Lapin ELY-keskuksen alueella 4. Tulosten tarkastelu 4.1. Viehekalastus kalastonhoitomaksulla osana kaikkea viehekalastusta 4.2. Vertailu aiempiin kalastusrasitusselvityksiin