Ruokinta ennen vieroitusta Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö •  Vasikan kasvu ja energiantarvetta •  Emolehmävasikan kasvun eväät •  Laidunkasvusto ja vaihtoehdot •  Lisärehut •  Mitä tulisi huomioida © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Syntymä Sukukypsyysikä saavutetaan Sonnit: 7-10 kk Hiehot: 5-9 kk Vasikka on kiihtyvän kasvun vaiheessa! •  Vieroitus ja sukukypsyysikä saavutetaan samoihin aikoihin •  Lihaksien kasvu nopeutuu Kiihtyvän kasvun vaiheessa vasikka tarvitsee riittävästi energiaa ja ravintoaineita, jotta kasvupotentiaali toteutuu! Lihantuotannon kannalta merkittävien kudosten kasvu © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 0 50 100 150 200 250 K ud ok se n pa in o, k g Eläimen elopaino, kg lihas, kg rasva, kg lihas (rajoitettu), kg rasva (rajoitettu), kg •  Teurasiässä naudassa noin 30 % lihasta, noin 20 % rasvaa ja 10 % luita elopainosta •  Ruokinnan rajoitus ennen vieroitusta voi vaikuttaa epäsuotuisasti teurasruhon kudosjakaumaan Ø  Ero lihasmassassa voi olla 0-10 % (yksi lihakkuusluokka 1 - 2,5 %) Ø  Ero rasvanmäärässä voi olla 0-10 % (yksi rasvaluokka 2 - 3 %) ”Normi”: Lihakkuus R Rasvaluokka 2 Vasikan negatiivisen energiataseen kannalta ”vaarallisimmat kilot” Rajoitettu: Lihakkuus O+ Rasvaluokka 3 Emojen maidontuotantomäärä ja maidontuotantokäyrän muoto vaihtelee roduittain © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 140 kg 41 kg 1) 11 vk vasikka 15-20 % ravinnon tarve muualta 200 kg 2) 16 vk vasikka 50 % ravinnon tarve muualta 260-300 kg 3) 24 vk vasikka 80 % ravinnon tarve muualta 05 10 15 20 25 30 To uk ok uu : L aid un ka us i a lka a Ke sä ku un al ku : N ur me n k as vu ki iht yy Ke sä ku un lo pp u: Ma ido ntu ota nn on hu ipp u He inä ku un al ku He inä ku un lo pp u: Hu om ioi va sik an ka sv u! Elo ku u: Nu rm en ka sv u h iip uu Sy ys ku u: Vie ro itu s Lo ka ku u: Yll äp ito ka us i a lka a K ui va -a in ee n sy ön ti, k g ka /p v Emon paino, 600 kg Emon paino, 700 kg Emon paino, 800 kg Emon paino, 900 kg •  Kuiva-aineen syöntimäärä ja energiantarve kulkevat käsi kädessä •  Imetyskaudella syönti > 2% elopainosta •  Emon koko ja ikä vaikuttaa syöntimäärään •  Laidunpinta-alan / emovasikkapari tulisi olla aina yli 0,2 ha •  Käytännössä usein tarvitaan koko laidunkaudelle > 0,8 ha/ emovasikkapari •  Tuotantopotentiaali määrittää sen, mille laitumelle eläin kannattaa sijoittaa •  Kuntoluokan nosto, maidontuotanto ja vasikan kasvu laidunnurmesta Syönti, tuotantopotentiaali ja pinta-ala © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Vasikan laitumen syönti 1,5-7,0 kg ka/pv Optimaalinen laidunnusjakso Kasvuston vähimmäiskorkeus ennen syöttöä Kasvuston maksimikorkeus Kasvukausi, päiviä K as vu st on p itu us , c m Aktiivinen kasvunvaihe Kasvit korsiintuvat, siemenien muodostuminen •  Kasvuston sulavuuteen ja syöttöpituuteen vaikuttavat laitumessa oleva kasvilajikoostumus © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen D-arvo, g/kg ka 750-800 750-700 700-650 650-600 600-550 550-500 500-450 < 5,0 > 50,0 > 7,0 < 30,0 Laitumen kasvuston pituus -0,8 -0,6 -0,4 -0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 3,5 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5 10 10 ,5 Kasvuston pituus, cm El äi nt en p ai no n m uu to s, k g/ pä iv ä Emo elopaino, kg/päivä Vasikan kasvu, kg/päivä •  Loppukorkeuden tulisi olla vähintään 8 cm myös laidunkauden lopulla •  Emojen kuntoluokkaa ei kannata tähän vaiheeseen laskea! Ø  Yhden kuntoluokan nostaminen vaatii 4095-5265 MJ Jos kasvuston loppukorkeus < 5 cm emo laihtuu, vasikka kuitenkin kasvaa keskimäärin 1,0 kg/ päivä Jos hyvälaatuista laidunta ei ole mahdollista eläimille tarjota, kannattaa vasikat vieroittaa Jos näet emojen sorkat lähestyessäsi laumaa yli 7 m päästä laidun on LIIAN LYHYTTÄ! © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Kasvusto on arvioiminen © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen © Paavo Jahkola •  Pituus, jos saat nyhtämällä kunnon tupon, lehmäkin pystyy syömään riittävästi •  Tiheys •  Laidunlohkon 40-50 % syödyksi = hylkylaikut jää koskematta •  ”Ideaalitilanteessa yksittäinen kasvi syödään vain kerran laidunkierron aikana” 8-10 cm on suhteellisen pitkää… © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen © Paavo Jahkola Kasvuston loppukorkeus, kun laidunlohkolla on nuoria ja/tai kokemattomia laiduntajia Kasvuston loppukorkeus, kun laidunlohkolla on kokeneita vanhempia emoja (oppineet tilan laidunnuskäytäntöihin) Huomioi! Luonnonlaitumet ja metsälaitumet + 4-5 cm (suositusloppukorkeus ~15 cm), koska kasvusto on yleensä harvempaa, monimuotoisempaa ja nopeammin korsiintuvaa kuin peltolaitumella Loppulaidunkaudesta nurmen ravitsemuksellinen laatu heikkenee, apila auttaa hiukan © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 17.9.2008 21.9.2008 24.9.2008 Fuego 50-90, kaura 50-70 + vehnä 50-70 © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 29.7.2011 25.8.2011 14.8.2011 4.9.2011 12.10.2011 Kaura 60, virnat 50, raiheinät 25, apilat 5 © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 10/29/13 © MTT Agrifood Research Finland 14 © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 15 •  Maissi on alkukesällä kuin avomaankasvit 6-8 yksilöä/m2, asettaa haasteen rikkakasvien kanssa. •  Aluskasviksi voi sopia mm. persianapila Vasikoiden lisäruokinta •  Limousin ja blondi vasikoiden lisäruokinnan järjestäminen viimeistään 3 kk iästä suotavaa •  Hyvä laidun = ravintoarvoiltaan, kasvultaan ja kasvikoostumukseltaan vastaa väkirehua Ø  Loppukorkeus yleensä yli 8 cm Ø  Apilat, seoskasvustot ja mm. maissi pystyyn syötettynä •  Seos, joka sisältää: Ø  Nopeat hh (ohra tai vehnä) 1:1 Ø  Hitaat hh (kaura, sis. rasvaa) 1:1 Ø  Valkuainen 150 g/kg ka Ø  Kivennäiset ja vitamiinit Ca:P 2:1 •  Syysvasikoilla lisäksi hyvä karkearehu (D-arvo yli 670 g/ kg ka, > RV 140 g/kg ka) •  Huomioi vasikoiden lisäruokinnan paikka © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen •  Onnistuneella lisäruokinnalla 7 - 35 kg lisää vieroituspainoa •  Parin viikon lisäruokinta ennen vieroitusta helpottaa vasikoiden pötsin sopeutumista •  Vasikoiden lisäruokinta niin, ettei emot ja siitossonni pääse syömään tarjottuja rehuja •  Mahdollisuus päästää vain vasikat ”parempaan kasvustoon” •  Muista! Lisäruokinta lisää aina valvonnantarvetta (puhaltumiset ym. muut pötsihäiriöt, jos väkirehua) (ylimääräiset aidan ”ylitykset”, jos viereinen lohko) Lisärehun syönti •  Lisäruokinta yleensä vapaasti viljaa (kaura turvallisinta, litistettynä) •  Lisärehun valkuaispitoisuuden nosto voi olla edullista, jos laidun tosi heikkoa (rypsi) kokonaisdieetin RV 160 g/ kg ka •  Vasikkarehut hyvä, mutta kallis vaihtoehto •  Hyvälaatuista karkearehua ei sovi unohtaa (analyysi) Vasikan ikä, kk Lisärehun syönti, kg/pv Kulutus kuukaudessa, kg 1 – 2 0,25 7,6 2 – 3 0,70 21,4 3 – 4 1,10 33,6 4 – 5 1,60 48,8 5 – 6 2,30 70,2 6 – 7 3,20 97,6 © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Hyvä, riittävän pitkä laidunkasvusto •  Ranskalainen suositus ei yli 3 kg/pv lisärehua emon alla (Chaigneau 2012) •  Jos nurmikasvusto pystytään säilyttämään sulavana ja riittävän pitkänä vasikoiden vieroitukseen saakka Ø  Lisäruokinnasta ei ole mainittavaa hyötyä vasikoiden kasvun kannalta © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 0,7 0,8 0,9 1 1,1 1,2 1,3 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5 10 10,5 11 Kasvuston korkeus, cm K as vu , k g/ pä iv ä Ei lisäruokintaa 1,6 kg/päivä väkirehua Lively 2007 14-17 : 1 8-10 : 1 4,5-6 : 1 Ei lisäruokintaa Lisäruokinta 4,5-6:1 Laidun heikkoa joko määrällisesti tai laadullisesti, emon maidontuotanto alhainen. Syysvasikat. 8-10:1 Laidun keskimääräinen ja kasvu hiipuu, emon maidontuotanto keskimääräinen 14-17:1 Laitumen kasvu ja laatu erinomainen sekä emon maidontuotanto korkea Erilainen ruokinta jo ennen vieroitusta? •  Rasvakudos voi alkaa kasvaa jo 100-200 päivän iässä •  Ruokinnan tärkkelyspitoisuus ratkaisevassa roolissa •  Limousin-vasikat hyötyvät, kun viljapohjainen lisäruokinta aloitetaan 3 kuukauden iässä (Garcia-Launay ym. 2008) Ø Ei kasvun taittumista noin 200 pv iässä •  Angus ja angus-simmental-risteytyksillä eroja havaittavissa (Schoonmaker ym. 2004, Zehnder ym. 2010) Ø Mitä enemmän angusta, sitä enemmän rasvakudos aktivoitui Ø Väkirehulisäruokittujen angus-härkien teuraspainot olivat alhaisempia, koska rasvoittuminen oli runsasta © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Arvioi tarvitsevatko vasikat lisäruokaa Lisäruokinta kannattaa: 1)  Lisärehun hinta on alhainen 2)  Vasikat syntyneet aikaisin Ø  Nurmen kasvu hiipuu, vasikoiden syönti suurta 3)  Emot nuoria ja/tai emojen maidontuotanto alhainen 4)  Vähän laidunta, huono kasvu, kuivuus, märkyys 5)  Tavoitellaan korkeita vieroituspainoja Ø  Tarvitaan vähintään 60 vrk lisäruokintaa Lisäruokinta ei kannata: 1)  Uudistuseläimet kasvatetaan itse Ø  Varsinkin uudistuslehmävasikoiden lisäruokintaa tulisi välttää (viljalla) 2)  Laidunta paljon, hyvä kasvu 3)  Emot runsas maitoisia 4)  Jalostuskarja = emon maidontuotanto- ominaisuuden arviointi heikkenee 5)  Lisärehu kallista, vaikeasti järjestettävissä © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 150-180 180-210 210-240 240-270 270-300 300-330 Sy ön ti, g /k g el op ai no Kasvatuspäiviä vieroituksen jälkeen aikaisin vieroitettu, lisäruokinta aikaisin vierotettu, ei lisäruokintaa normaalivieroitus, lisäruokinta normaali vieroitus, ei lisäruokintaa Blanco ym. 2008, Renaville ym. 2011 Lisäruokinnan vaikutus? Aikaisin vieroitus (ikä 90 pv tai alle): •  Vaikuttaa negatiivisesti eläinten kasvuun = kasvatuspäivien lukumäärä kasvaa •  Eläimet eivät pystyneet lisäämään syöntiä •  Lihakkuudessa ja rasvaisuudessa ei eroa, kun lisäruokinta •  Rasvaisuus nousi yhden rasvaluokan, kun ei lisäruokintaa Normaali vieroitus (ikä yli 150 pv): •  Hyvä päiväkasvu (+1700 g/pv), johtuen eläinten syönnistä •  Ennen vieroitusta lisäruokittujen eläinten syönti kasvoi loppukasvatusta kohden •  Ruhot eivät rasvoittuneet •  Lihakkuus heikompi ei-lisäruokituilla eläimillä Ø  Syysvasikat ja heikoilla laitumilla olevat vasikat tarvitsevat lisäruokinnan Ø  Lisää kustannuksia, mutta parantaa teurastulosta Laitumen heikko kasvu 1)  Vieroita ajoissa 2)  Selvitä syy, miksi lohko tuottaa huonosta (sää, kasvuston kunto yms.) 3)  Tee suunnitelma kasvun parantamiseksi (uudistaminen, täydennyskylvö yms.) Kuvat : Anna Sunio Jos laidunta on paljon ja kasvu on hyvää 1) Vasikoiden lisäruokinta harvoin kannattaa 2) Ota kuitenkin huomioon olosuhteet, varsinkin loppulaidunkaudesta kasvuston ulkonäkö ei kerro ravintoarvoa 3)  Jos märkyys vaivaa, kannattaa aloittaa sisäruokintakausi Miksi vieroitus ajallaan? •  Vasikan ruokinta hyvillä rehuilla on kannattavampaa kuin emon ruokinta maidontuotannon ylläpitämiseksi Ø  Märehtijän rehun muuntosuhde heikko Ø  Kasvavalla eläimellä parempi kuin aikuisella •  Emojen rehun tarve pienenee •  Teinitiineyksien riski kasvaa merkitsevästi 6 kuukauden iän jälkeen Ø Laidunryhmän vanhimmat sonnivasikat voivat saavuttaa tiineyttämiskyvyn •  Säät •  Rehustuksen yksinkertaistuminen •  Tilan asettuminen ”talviasentoon” •  Pihvivasikoiden hinnoittelu © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Yhteenvetona •  Vasikoiden pötsi valmentautuu loppukasvatusrehuihin jo pihvivasikantuotantotilalla •  Jos laiduntaminen, kasvivalinnat ja kasvukausi ovat onnistuneet, lisärehulla ei merkitystä vasikoiden kasvuun ja kehitykseen Ø Loppukasvatukseen siirtyville vasikoille aloitettava väkirehuruokinta viimeistään kaksi viikkoa ennen siirtoa •  Lisärehut tasoittaa myytävää vasikkaryhmää Ø Vasikat syntyneet yli 120 päivän poikimajaksolla Ø Emojen maidontuotanto matala Ø Emot nuoria (1-3 kertaa poikineita) Ø Tilalla vähän laidunta tai se on heikkotuottoista Ø Syyspoikivat emot •  Loppukasvattajan on helpompi jatkaa kasvatusta hyvin kehittyneillä vasikoilla © MTT Agrifood Research Finland Maiju Pesonen Kiitos! Kysymyksiä?