MTT:n julkaisuja S A RJ A Sirpa Suo npää Maj-Lis Aaltonen Ilkka Mattila ELEVA - elektronisen tieto- materiaalin tuotanto, hankinta, jakelu ja varastointi MTT:ssä ,17år. MTT Sirpa Suonpää, Maj-Lis Aaltonen ja Ilkka Mattila ELEVA elektronisen tietomateriaa- lin tuotanto, hankinta, jakelu ja varastointi MTT:ssä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ISBN 951-729-615-0 (Painettu) ISBN 951-729-616-9 (Verklcojulkaisu) ISSN 1239-0836 Intranet: http://mttinfo.mtt.fi/bsarja Copyright MTT Sirpa Suonpää, Maj-Lis Aaltonen ja Ilkka Mattila Julkaisija MTT, 31600 Jokioinen Jakelu ja myynti MTT, Tietopalveluyksikkö, 31600 Jokioinen Puhelin (03) 4188 2327, telekopio (03) 4188 2339 sähköposti julkaisut@mtt.fi Painatus Jyväskylän yliopistopaino 2001 Sisäsivujen painopaperille on myönnetty pohjoismainen Joutsenmerkki. Kansimateriaali on 75-prosenttisesti uusiokuitua. Suonpää, S.," Aaltonen, M.-L. " & Mattila, I. " 2001. ELEVA — elektronisen tietomateriaalin tuo- tanto, hankinta, jakelu ja varastointi MTT:ssä. MTT:n julkaisuja. Sarja B 26. Jokioinen: MTT. 34p. ISBN 951-729-615-0 (Painettu), ISBN 951-729-616-9 (Verkkojulkaisu), ISSN 1239-0836. Saata- vuus: intranet http://mttinfo.mtlfi/bsarja MTT, Tietopalveluyksikkö, 31600 Jokioinen, sirpa.suonpaa@ mtLfi, maj-lis.aaltonen@mtt.fi, iikka.mattila@mtlfi Tiivistelmä Avainsanat: elektroniset julkaisut, sähköiset julkaisut, tietokannat, tiedonhallinta, tietopalvelu, tietoresurssit, MTT, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, tutkimus, tutkimusjulkaisut MTT:n sisäisessä ELEVA-hankkeessa selvi- tettiin elektronisen tietomateriaalin tuo- tantoon, hankintaan, varastointiin ja jake- luun liittyviä kysymyksiä vuosina 1998- 2001. Hankkeen tehtävänä oli MTT:tä hyödyttävien nykyaikaisten tiedonhallinta- ratkaisujen toteuttaminen siten, että MTT:n sisäiset ja ulkoiset asiakkaat saavat käyttöönsä mahdollisimman nopeasti ja helposti tutkimuksen tuottamat ja sitä var- ten hankitut elektroniset dokumentit sekä elektronisten dokumenttien pitkäaikaiseen varastointiin soveltuvien järjestelmien to- teuttaminen MTT:n verkossa. ELEVA-hanke muodostui neljästä osa- projektista: 1. MTT:n tutkimustietojärjestelmää kehi- tettiin tutkimushallinnon ja tietopalve- lun tarpeiden mukaan. Tutkimustieto- järjestelmän tallennusohjeet toteutet- tiin MAATTI-ohjekantana, joka on käytettävissä MTT:n intranetissä. Tal- lennusta helpottavan www-pohjaisen tiedonsyötön mahdollisuuksia selvitet- tiin. Tietokantoihin lisättiin elektronis- ten julkaisujen kuvailua varten kenttiä. MTT:n tutkimusaineistojen viitetieto- jen tallentamista varten toteutettiin DATAINFO-kanta ja maa- ja metsäta- lousministeriölle extranet-liittymä MTT:n tutkimustietoj ärj estelmään . Elektronisten dokumenttien metadataa ja identifiointia selvitettiin. MTT:n omien julkaisusarjojen jul- kaiseminen verkossa aloitettiin. Agri- cultural and , Food Science in Finland -lehden verkkoversion julkaiseminen alkoi v. 2000. MTT:n julkaisuja. Sarja A on julkaistu internetissä ja Sarja B MTT:n intranetissä PDF-muodossa maaliskuusta 2001 alkaen. Julkaisusar- jojen verkkojakelu on toteutettu MTT:n julkaisutietokantaa hyväksi käyttäen. Lisäksi Koetoiminta ja käytäntö -liit- teen kirjoitukset ovat luettavissa Maa- seudun Tulevaisuuden verkkosivuilla vuodesta 1999 alkaen. MTT:n elektroniseen kirjastoon han- kittiin verkkolehtiä, verkkokäyttöisiä viitetietokantoja ja sanakirjoja. Han- kinnat tehtiin kansallisen elektronisen kirjaston FinELibin konsortion kautta tai omatoimisesti suoraan kustantajilta ja lehtivälittäjiltä. Elektronisten aineis- tojen käyttöön ja hankintaan liittyviä sopimuskäytäntöjä selvitettiin. Elekt- ronisia aineistoja esiteltiin MTT:n tut- kijoille ja niiden käytössä opastettiin. MTT:n elektronisen kuva-arkiston pe- rusta luotiin suunnittelemalla ja toteut- 3 tamalla teknisesti kuvatietokanta MTT:n tiedotukselle. ELEVA-hanke toteutettiin tietopalve- lun johdolla julkaisemisen, tiedotuksen, tie- tokantasovellusten ja tekniikan asiantunti- joiden yhteistyönä. Hanke tuotti useita sel- vityksiä ja projektiraportin. Hankkeen jat- koksi esitettiin suosituksina ELEVA-yhteis- työn jatkamista ja tarvittavien resurssien tur- vaamista, laadukasta ja ryhdikästä elekt- ronista julkaisemista sarjoissa, julkaisuvaras- ton ja metadatan käyttöönoton ohjeistamis- ta ja koulutusta syksyn 2001 aikana, tieto- kantojen tuottamisen edistämistä MTT:ssä ja rakenteisen julkaisemisen tarveselvityksen tekemistä sekä verkkgaineistojen hankinnan keskittämistä. 4 Esipuhe Elektroniset julkaisut ovat tieteellisen jul- kaisemisen todellisuutta ja arkipäivää kus- tantajille, kirjastoille ja lukijoille. Elektroni- seen muotoon tuotettua oppimateriaalia, ammattikirjallisuutta ja kuluttajille suun- nattuja tietotuotteita ja -palveluja käyttä- vät yhä useammat tiedontarvitsijat. Tieto- kone ja siihen liittyvät ohjelmistot ja tieto- liikenneyhteydet ovat yhä useamman kan- salaisen ulottuvilla. Siellä, missä nopeus on valttia, elektronisen julkaisemisen edut pai- nottuvat. Laitteiden ja yhteyksien inves- tointien lisäksi on hankittava osaamista ja aineistoja. Elektronisten tietotuotteiden ke- hittäminen vaatii monenlaista osaamista ja resurssia, eikä parhaita tuotteita välttämät- tä saa verkosta ilmaiseksi, vaan käyttöoi- keuksista on maksettava. Elektronisfin julkaisuihin, niiden tuo- tantoon, hankintaan, varastointiin ja jake- luun liittyy vahvuuksia ja heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia, monenlaisia käy- tännön työprosessien ja käytön yksityiskoh- tia, ehtoja ja pitkän tähtäyksen varauksia. Niitä selvittämään käynnistettiin Elekt- ronisen tietomateriaalin tuotanto, hankin- ta, jakelu ja varastointi MTT:ssä, ELEVA- hanke vuonna 1998. Tämä raportti kokoaa hankkeen sisältöä, tuloksia, kokemuksia ja suosituksia yksiin kansiin ja sen tukena ovat projektiryhmän tuottamat erilliset selvityk- set ja muu kotimainen ja ulkomainen lähde- aineisto. ELEVA-hanke on ollut ennen muuta osallistujiensa oppimisprosessi. Työ ei pääty tähän raporttiin, vaan oikeastaan se on vasta alkamassa. Toivomme, että oppi tämän raportin myötä ja monin muin kei- noin leviää laajemmin MTT:ssä kaikkien niiden käyttöön, jotka tuottavat tai hankki- vat elektronista tietomateriaalia. Esitämme lämpimät kiitokset yhteistyös- tä projektin työryhmälle, seurantaryhmien jäsenille, työtä edesauttaneille MAATTI-tal- lentajille ja muille mukana olleille. Kiitokset myös elektronisten tietotuotteiden tiimoil- ta kanssamme asioineille. Erityisesti kiitäm- me tiedetoimittaja San Torkkoa, toimittaja Riitta Saloa ja tietopalvelusihteeri Raija Lemmettyä tämän raportin sisällön kom- mentoinnista. Johdon tuki on ELEVAn ta- paiselle yhteistyöhankkeelle elinehto. Kii- tämme MTT:n yleisjohtoa rahoituksesta, luottamuksesta ja tuesta hankkeellemme. Jokioisilla 2.5.2001 Maj-Lis Aaltonen Ilkka Mattila Sirpa Suonpää informaatikko pääsuunnittelija informaatikko ELEVA-hankkeen vetäjä 1999-2001 hankkeen vetäjä 1998 5 Sisällys Tiivistelmä 3 Esipuhe 5 1 Johdanto 7 2 MAATTI-tietopankin kehitystyö 8 2.1 MAATTI-ohjekanta tallentajien käytössä intranetissä 9 2.2 Tutkimustietojärjestelmän tekninen toteutus 10 2.3 Www-pohjainen tiedonsyöttö 10 2.4 Elektronisten julkaisujen kentät tietokantoihin 11 2.5 DATAINFO 11 2.6 Extranet MMM:lle 12 2.7 Metadataselvitys 12 2.8 Tutkimustietojärjestelmän kehitystyö jatkossa 12 3 MTT:n omat julkaisusarjat elektronisiksi 13 3.1 Agricultural and Food Science in Finland 13 3.2 MTT:n julkaisuja. Sarja A 15 3.3 MTT:n julkaisuja. Sarja B 16 3.4 Koetoiminta ja käytäntö 16 3.5 Julkaisusarjojen jatkokehitys 16 4 MTT:n elektroninen kirjasto 17 4.1 Verkkolehdet MTT:ssä 18 4.2 Muut elektroniset aineistot 18 4.3 Verkkoaineistojen hankintaan liittyviä näkökohtia 18 4.4 Verkkoaineistojen hankinta- ja ylläpitotyö kirjastossa 19 4.5 FinELib — kansallinen elektroninen kirjasto 20 4.5.1 FinELibin aineistonhankintakäytäntö 21 4.5.2 FinELibin hinnoitteluperiaatteet 21 4.6 MTT:n elektronisen kirjaston jatkokehitys 22 5 MTT:n kuvatietokanta 23 6 ELE VA-hankkeen yhteisiä ja erityisiä selvityskohteita 24 6.1 Elektronisen aineiston varastointi ja pitkäaikaissäilytys 24 6.2 Rakenteinen julkaiseminen 26 6.3 MTT:n elektronisia erillisjulkaisuja: case Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 27 6.4 Verkkokauppa 29 7 ELEVAn kokemuksia ja suosituksia 29 7.1 Kokemukset 29 7.2 Suositukset 31 Kirjallisuus 33 6 1 Johdanto ELEVA-hanke sai aloitteensa vuoden 1997 aikana informaatiojärjestelmien osaamis- alueen keskusteluista ja Hollannissa Tilbur- gin yliopiston erillisyksikön Ticerin toimes- ta järjestetyn kansainvälisen elektronisen kirjaston kesäkurssin annista (Aaltonen 1997). Elektronisen julkaisemisen kehitys oli jo maailmalla kovassa vauhdissa. MTT:n elektronisen kirjaston ainekset olivat tuol- loin hyvin alkutekijöissään: kokoelmatieto- kannat ja oman talon tutkimustietokannat olivat käytössä, mutta muun verkkokäyt- töisen aineiston tarjonta ja käyttö oli olema- tonta. Elektroniseen kirjastoon hankittavan aineiston varastoinnin ongelmat alkoivat nousta esiin suurena haasteena. MTT:n omista julkaisusarjoista tieteellinen lehti oli mukana valtakunnallisessa elektronisen jul- kaisemisen Elektra-hankkeessa, mutta verkkojulkaisun tuotantoprosessia ei vielä ollut olemassa eikä Elektraan toimitetun ai- neiston käyttöoikeutta ollut edes omassa organisaatiossa. Internetin käyttömahdolli- suuksien nähtiin kuitenkin kasvavan no- peasti kaikissa asiakaspiireissä. Julkaisun kirjoittajan, kustantajan, jakelijan, kirjas- ton ja lukijan roolien ja työpanosten muutos oli odotettavissa. Tietoverkkojen käyttöön nopeasti orientoituneet Agronetin viljelijä- käyttäjät olivat jo monen vuoden ajan toi- voneet viitetiedoista pääsyä kokonaisiin do- kumentteihin. Elektronisen tietomateriaalin tuotan- toon, hankintaan, varastointiin ja jakeluun liittyviä kysymyksiä oli tarve selvittää MTT:n tarpeista ja resursseista lähtien laa- jasti eri alueiden asiantuntijoiden yhteistyö- nä ja samalla rakentaa pohjaa uudenlaiselle tietomateriaalin hallintajärjestelmälle. Yhtä tärkeä motiivi hankkeelle oli tarve ja- kaa syntyvää osaamista niin projektiin osal- listuville kuin MTT:n tutkijoille ja muille asiantuntijoillekin. Selvitystarve rajattiin koskemaan tutkimustietotuotteita, koska MTT:n asiakirjahallinnon järjestelmien sel- vitys ja toteutus oli käynnistymässä erillään ELEVAsta hallintojohtajan johdolla. Syksyllä 1997 tehtiin projektiesitys MTT:n yleisjohdolle rahoituksen saamisek- si yhden informaatikon vuosipalkaksi kol- melle vuodelle. Hanke hyväksyttiin ja se sai luvan käynnistyä vuoden 1998 alussa. Päte- vän informaatikon rekrytointi oli osoittau- tunut vaikeaksi alan ammattilaisten hyvän työllisyystilanteen takia jo edellisenä vuon- na. Erinäisten MTT:n sisäisten henkilöstö- järjestelyjen kautta projekti-informaatikon tehtävä saatiin täytetyksi vain osaksi vuotta sekä 1998 että 1999 ja varsinainen ehjä pro- jektivuosi saatiin tehdyksi vasta 2000. Pro- jektin vetäjänä vuonna 1998 toimi pää- suunnittelija Ilkka Mattila ja vuosina 1999-2001 informaatikko Maj-Lis Aalto- nen. Projektiryhmään kuuluivat myös Sirpa Suonpää, Sari Torkko, Pekka Haavisto, Riitta Salo, Outi Mäkilä, Rauha Kallio, Pir- jo Kupila, Tarja Lintula, Raija Lemmetty, Ritva Kalakoski ja Anne Lindqvist. Osan ai- kaa mukana olivat Sirpa Piekkari, Martti Honkanen ja Taru Pirttimäki. Projekti tie- dotti toiminnastaan omalla kotisivullaan MTT:n intranetissä MTT-INFOssa (http:// mttinfo.mtt.fi/tpy/eleva) ja lisäksi se rapor- toi seurantaryhmälle, johon kuuluivat sil- loinen tutkimusjohtaja Erkki Kemppainen, professorit Kari Tiilikkala (varalla tutki- muspäällikkö Jukka ,Salonen) ja Tuomo Varvikko (varalla erikoistutkija Esa Män- tysaari) ja tietopalveluyksikön johtaja Juk- ka Öfversten. MAATTI-tutkimustietokan- tojen kehitystyötä on ohjannut seuranta- ryhmä, johon ovat kuuluneet tutkimusjoh- taja Erkki Kemppainen, tutkimussihteeri Rauha Kallio, pääsuunnittelija Ilkka Matti- la ja informaatikko Maj-Lis Aaltonen. Ryh- mä on kokoontunut muutaman kerran vuo- dessa tarpeen mukaan. Ryhmä on käsitellyt tietokantojen sisältökysymyksiä, muutos- tarpeita ja tietosisältöjen esittämistä erityi- sesti tutkimushallinnon näkökulmasta ja sopinut toteutusten aikatauluista. ELEVA-projektin tehtäviksi kirjattiin MTT:tä hyödyttävien nykyaikaisten tie- donhallintaratkaisujen toteuttaminen si- ten, että MTT:n sisäiset ja ulkoiset asiak- kaat saavat käyttöönsä mahdollisimman nopeasti ja helposti tutkimuksen tuottamat 7 ja sitä varten hankitut elektroniset doku- mentit sekä elektronisten dokumenttien pitkäaikaiseen varastointiin soveltuvien jär- jestelmien toteuttaminen MTT:n verkossa. Hankkeen tavoitteena oli toimia kolmella tasolla: seurata tiiviisti elektronisen tieto- materiaalituotannon kehitystä ja laatia stra- teginen suunnitelma MTT:n elektronisen tiedontuotannon kehittämisestä, määritellä ja koordinoida osaprojekteja ja niiden vaati- mia budjettiesityksiä vuosittain MTT:n ta- solla tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuk- siksi sekä toteuttaa elektronisen tietomate- riaalin hallintaan liittyvät aineiston kuvai- lu-, sovellus- ja järjestelmäratkaisut. Projektin työ jaettiin neljään osaprojek- tiin: 1. MAATTI-tutkimustietojärjestel- män kehitystyö, 2. MTT:n omien sarjojen julkaiseminen verkossa, 3. MTT:n elekt- roninen kirjasto, 4. MTT:n elektroninen kuva-arkisto. Niihin liittyviä selvitystehtä- viä, yhtymäkohtien ja rajapintojen tunnis- tamista ja tiedon ja osaamisen jakamista to- teutettiin yhteisellä työresurssilla.. Suurin osa projektiin osallistuneista teki ELEVAa sivuavaa työtä omassa tiimissään omien toi- mintasuunnitelmiensa tahdissa muiden työtehtäviensä ohessa. ELEVAn johdosta tulleita resurssitarpeita kukin osallistuva tiiminvetäjä vei eteenpäin oman alansa toi- minta- ja taloussuunnitelmaesityksiin oman yksikkönsä johdolle. 2 MAATTI-tietopankin kehitystyö MTT:ssä on ollut käytössä MAATTI-tutki- mustietojärjestelmä vuodesta 1994 alkaen. Järjestelmä pohjautuu vuonna 1987 perus- tettuun yhden käyttäjän tutkimusrekiste- riin, joka hajautettiin monen käyttäjän jär- jestelmäksi. MAATTI on sekä tutkimustie- tojärjestelmän kattonimi että järjestelmän tallennusohjeiden tietokannan nimi. Vuo- desta 2001 alkaen kattonimi poistuu käy- töstä ja puhutaan MTT:n tutkimustietojär- jestelmästä ja -tietokannoista. Tutkimus- tietojärjestelmän avulla tiedetään, mitä MTT:ssä tutkitaan, kuka tutkii ja mitä tu- loksia tutkimukset tuottavat. Tutkimustie- tojärjestelmä on MTT:n tutkimushallinnon keskeinen työväline ja kanava tiedon jaka- miseen sekä MTT:n sisällä että ulkopuoli- sille asiakkaille ja sidosryhmille (Lindqvist et al. 1996). MTT:n tutkimustietokantoj en rakenne on toteutettu soveltaen kotimaista korkea- kouluille esitettyä tutkimusrekisterisuosi- tusta MTT:n tarpeisiin. Julkaisutietokan- nat puolestaan noudattavat Maatalouskir- jaston (nykyisen Viikin tiedekirjaston) jul- kaisutietokantojen rakennetta. Tavoitteena on ollut luoda MTT:n tutkimustietoj ärj es- telmä sisällöltään yhdenmukaiseksi, vertai- lu- ja vaihtokelpoiseksi MTT:n tärkeimpien yhteistyökumppaneiden kanssa (Piekkari et al. 1995). Yhteistyötä julkisen tutkimustie- don käytön tehostamiseksi on tehty MIVIM:n rahoittamassa MATRI-projektissa (vuosina 1993-1997). Tutkimustietojärjestelmien kansainvälistä kehitystä on seurattu mm. osallistumalla CRIS-kokouksiin (Current Research Information Systems) (Aaltonen et al. 1994,2000). Tutkimustietokantojen ylläpitoon liit- tyvää perustyötä ovat ohjelmiston päivityk- set MTT:n palvelinympäristöön ja työ- asemiin, suojauksien ja käyttöoikeuksien määrittely ja hallinnointi, tietokantojen käyttäjien tuki sekä sisällön tarkistukset ja tallennukset (JUKURI- ja ASTERI-kan- noissa). ELEVA-hankkeessa on ollut tavoit- teena ..kehittää MTT:n tutkimustietojärj es- telmää siten, että se palvelee keskeisenä työ- kaluna tutkimushallintoa ja tietopalvelua ja pysyy osana eurooppalaisten tutkimuslai- tosten tietojärjestelmien kokonaisuutta. Tutkimustietojärjestelmän on mukaudut- tava käyttäjiensä tarpeisiin ja sen tietoja on pystyttävä yhdistelemään ja esittämään eri- laisissa muodoissa kohdeyleisön mukaan. Järjestelmän kehitystyötä ovat uusien tieto- kantojen sisältörakenteen suunnittelu ja tietokantojen toteutus, käyttöönotto, tie- donkeruu- ja jakelusovellukset, tietokent- täkohtaiset tallennusohjeet, uusien tieto- kenttien lisääminen ja ohjeistaminen, tieto- 8 kantojen yhdistettävyydestä huolehtiminen sekä ohjelmiston uusien toirnintojen/sovel- lusosien käyttöönotto. MTT:n tutkimustietojärjestelmään kuuluu useita tutkimus-, asiantuntija- ja julkaisutietokantoja sekä erilaisia aputieto- kantoja. Tärkeimmät tietokannat ovat ol- leet olemassa alusta lähtien ja palvelevat MTT:n sisäisiä ja ulkoisia asiakkaita sekä intranetissä että internetissä. Järjestelmä on historiansa aikana kokenut monia muutok- sia: jotkut tietokannat ovat vaihtaneet ni- meään, jotkut olleet käytössä aikansa tai jääneet kokonaan ottamatta käyttöön. Esi- merkiksi tutkimuksen resursseja kuvaavat tietokannat ovat olleet käytössä, mutta nyt- temmin rahoitustietojen hallinta on siirty- nyt täysin MTT:n taloushallinnon tietojär- jestelmän piiriin. Tutkimuksen kuvaus ja siihen liittyvät julkaisut sekä taloustiedot pystytään yhdistämään tutkimusnumeroon perustuvan tehtäväkoodin avulla. Tutkimustietojärjestelmän julkiset, in- ternetissä käytettävissä olevat tietokannat (http://www.mtt.fi/tietopalvelu/tietokan- nat.html) ovat ASTERI, asiantuntijarekisteri ARKKU, päättyneet tutkimukset JUKURI, julkaisurekisteri KIRVA, kirjakokoelmgekisteri SARKA, kausi- ja sarjajulkaisujen luettelo TUIKE, käynnissä olevat tutkimukset. Edellä mainittujen lisäksi tutkimustie- tojärjestelrnään kuuluu tärkeitä sisäisessä käytössä olevia tietokantoja sekä erilaisia aputietokantoja. Esimerkiksi ESKO, tutki- musesitysten tietokanta, ARKKI aloitushet- ken tiedoin arkistoidut käynnistettyjen tut- kimusten kuvaukset, TILAUS, tilaustutki- musten kuvaukset, DATAINFO, tutkimus- aineistojen tietokanta sekä MAATTI, tutki- mustietojärjestelmän tallennusohjeiden tie- tokanta ovat sisäisessä käytössä. Aputieto- kannoista tärkeimmät ovat PUHNO, MTT:n puhelinluettelotietokanta ja LYLY, joka sisältää toimintayksiköiden ja vastuu- alueiden yhteystiedot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 2.1 MAATTI-ohjekanta tallentajien käytössä intranetissä Kullakin tietokannalla on kannasta vastaa- va pääkäyttäjä. Tietojen tallennus on pääo- sin hajautettu MTT:n yksiköihin. Julkisista kannoista vain ASTERIn ja PUHNOn tie- dot talletetaan keskitetysti. Suosituksena on, että kussakin MTT:n yksikössä on muu- tama henkilö, joka tallentaa tietoja kantoi- hin. Yhteensä tallennusoikeus on noin 100 henkilöllä. Tallentajien koulutus ja moti- vointi sekä mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan ovat tärkeitä asioita. Tietokan- tojen ylläpitäjille on vuosittain järjestetty teemapäiviä tietosisällöistä ja niiden muu- toksista. Kantojen pääkäyttäjät antavat tar- peen mukaan henkilökohtaista opastusta uusille ja vanhoille tallentajille. Aikaisem- min paperilla julkaistun tiedotuslehden MAATTI-tiedotteen on korvannut maat- ti-postituslista, jolle kuuluvat kaikki MTT:n tietokantojen tallentajat. Listalla tiedotetaan kantojen muutoksista, päivi- tyksistä, ajankohtaisista tallennustarpeista ja muistutetaan aika ajoin mieliin tallen- nusohjeita. Tietosisältöjen yhtenäisyyden ja ehey- den varmistamiseksi tietokannoilla tulee olla selkeät, yksityiskohtaiset tallennusoh- jeet ja -säännöt. ELEVA-projektin aikana tietokantojen sisältökuvauksia on täyden- netty ja tallennusohjeita täsmennetty. MAATTI-tietokantojen tallennusoh- jeet on toteutettu www-käyttöisenä tieto- kantana. Aikaisemmin painetussa muodos- sa julkaistut tallennusohjeet ovat käytettä- vissä MTT:n intranetissä MTT-INFOssa MAATTI-ohjekantana, jota voidaan pitää myös elektronisena julkaisuna. Ohjekan- nasta voi tehdä hakuja kenttä- tai kanta- kohtaisesti tai tulostaa kunkin tietokannan oletussyöttölomakkeen kenttien tallen- nusohjeet tallennusjärjestyksessä. Ohjeiden pitäminen ajan tasalla on tärkeää. Muutok- sia tulee esimerkiksi kantojen rakennetta muutettaessa tai lisättäessä uusia kenttiä sekä organisaatiomuutosten yhteydessä. Ohjekanta palvelee paitsi tiedonsyöttäjiä, myös tiedonhakijoita MTT:ssä. MAAT- 9 TI-ohjekanta on käytettävissä osoitteessa http://www.mtt.fi/triphome/maatti/haku. html. Samankaltaista tietokantatoteutusta on hyödynnetty myös MTT:n vastuulla ole- van virallisen lajikekoetoiminnan suori- tusohjeiden jakelussa. 2.2 Tutkimustietojärjestelmän tekninen toteutus MTT:n tutkimustietojärjestelmä on to- teutettu käyttäen tietokantapalvelimia, MTT:n sisäistä verkkoa ja jakelussa inter- net-verkkoa. Tietokannat on toteutettu ra- kenteisen tekstitiedon hallintaan erikoistu- neella TRIP-ohjelmistolla. TRIP on par- haimmillaan tiedonjakelussa ja -haussa, kun tietoa tarvitaan usein tai kun tietoa et- sitään vapaana tekstihakuna. MTT:ssä TRIP-kantoja voi käyttää sekä merkkipoh- jaisella pääteyhteydellä, graafisella Win- dows-pohjaisella TRIPfaceohjelmalla että selainohjelmistoilla toimivilla www-lomak- keila (Lindqvist et al. 1996). Tiedonkeruuseen ja ylläpitoon on oma MTT:n sisäisessä intranet-ympäristössä toi- miva tuotantojärjestelmä, johon on pääsy kanta- ja asiakokonaisuuskohtaisesti määri- tellyillä tunnistettavilla käyttäjillä. Tär- keimmät tuotantojärjestelmän toteutusta ohjanneet periaatteet ovat olleet 1) ha- jautettu tiedonkeruu, 2) tietosisällön raken- teiden vieminen riittävän tarkalle tasolle, 3) erilaisten loogisten tietokokonaisguksien yhdistettävyys eri tilanteissa, 4) tiedonke- ruun ohjeistaminen tietokenttätasolla, 5) sovellusarkkitehtuurin pitäminen yksinker- taisena ja 6) tiedon jaettavuus MTT:n sisällä samoilla julkisen jakelun välineillä. Hajautetun tiedonkeruun periaate aset- ti vaatimukset parantaa tietoyhteyksiä Jokioisten ulkopuolisista yksiköistä. Ylei- sen internetin tulo edisti tämän vaatimuk- sen toteutumista. Nykyiset tietoyhteydet ovat riittävät tietokantojen ylläpidolle. Tietosisällön rakenteen on oltava mie- luummin tarkka kuin epämääräinen. Tark- ka rakenne mahdollistaa täsmällisempien tallennusohjeiden laatimisen tietokannoil- le, tiedon esittämisen erilaisina kombinaati- oina kirjoittamatta samaa asiaa uudelleen kutakin tarkoitusta varten, linkitykset eri tietojoukkojen välillä sekä suojattavien si- sältöosien julkisen (myös sisäisen) jakelun. MTT:n tutkimustietojärjestelmä on py- ritty toteuttamaan samaan tietokantaohjel- mistoperheeseen kuuluvilla ohjelmistoilla ja näitä suorittavien palvelimien käyttöjärjes- telmiin liittyvillä ohjelmistoilla. Jakelujär- jestelmä koostuu MTT:n palomuurin ulko- puolella olevasta www-palvelimesta, sitä vastaavasta tietokantapalvelimesta ja sen tietokantaohjelmista. Käyttöliittymänä on www-selain. Jakelu tehdään tuotantojärjes- telmästä kopioiduilla jakelukannoilla. Tie- dot kopioidaan tuotantojärjestelmästä j ake- lukantoihin pääsääntöisesti kerran vuoro- kaudessa tai kerran viikossa tietokannasta riippuen. Siten tietokantojen ylläpidon ja jakelun välillä on viivettä. Tämä haitta on olemassa, kunnes tuotantojärjestelmässä käytettävä palvelin on liitettävissä www- palveluun. 2.3 Www-pohjainen tiedonsyöttö ELE VA-hankkeessa on testattu ja luotu val- miuksia selainohjelmalla tapahtuvaan tie- donsyöttöön tietokantoihin. Www-pohjai- nen tietojen syöttö on otettu käyttöön tieto- palveluyksikön sisäisessä HELPDESK- kannassa, puhelinluettelotietojen ylläpidos- sa, DATAINFO-kannassa ja ASTERI-kan- nassa. Www-syöttö helpottaa tietojen tal- lentamista tietokantoihin. Tietojen tallen- nus ja esitys tapahtuvat samalla ohjelmalla. Tietokantojen loppukäyttäjät eivät tarvitse erillistä ohjelmaa, www-selain riittää. Myös kenttäkohtaiset tallennusohjeet on mah- dollista asettaa syöttölomakkeelle linkin taakse, helposti luettaviksi. Selainpohjaisen tiedonsyötön käyttöönotto on edennyt odo- tettua hitaammin. Syöttö on saatu toimi- maan yksinkertaisissa tietokannoissa. Laa- jenemisen edellytyksiä ovat NT-palve- linympäristön ja siinä tehtävän ohjelmoin- tiosaamisen lisääminen sekä tuotantoalus- tana toimivan noin 10 vuotta vanhan 10 VMS-palvelimen uusiminen UNIX-palve- limeksi. Tarvittavia palvelin- ja ohjelmisto- hankintoja esitetään tehtäväksi vuoden 2002 toimintasuunnitelmaan. 2.4 Elektronisten julkaisujen kentät tietokantoihin Elektronisia julkaisuja ja aineistoja, esim. verkkolehtiä ja cd-romeja on hankittu MTT:n kirjaston kokoelmiin. Tutkimustu- loksia julkaistaan jonkin verran myös elekt- ronisessa muodossa, esimerkiksi maalis- kuun 2001 alussa JUKURI-tietokannassa oli noin 50 elektronista julkaisua. Elekt- ronisilla julkaisuilla on ominaisuuksia, joita painetuissa julkaisuissa ei ole. Julkaisujen tietoja sisältäviin tietokantoihin on tärkeää tallentaa tiedot elektronisten julkaisujen ominaisuuksista niiden käsittelyä ja varas- tointia varten. Elektronisten julkaisujen vaatimat kentät on lisätty tietokantoihin suomalaisia elektronisten aineistojen luette- lointisääntöjä MTT:n tarpeisiin soveltaen (Suomalaiset luettelointisäännöt : atk-ta1- lenteiden kuvailu 1991). Elektronisten jul- kaisujen kuvailua varten lisättyjä kenttiä ovat elektronisen aineiston muoto, tyyppi ja laajuus, järjestelmävaatimukset, käytön ra- joitukset, päivitysaika ja sijainti (www-osoi- te). Kentät on jo lisätty JUKURI- ja SARKA-kantoihin. KIRVA-kantaan ne tullaan lisäämään kevään kuluessa. Kenti- tyksen toimivuutta arvioidaan ja rakennet- ta muutetaan esimerkiksi kansallisen meta- datasuosituksen mukaan, jos tarve vaatii. Eräs ratkaistavaksi tuleva asia on julkisten, yleiseen jakeluun tarkoitettujen elektronis- ten tietotuotteiden erottaminen kannoissa ja tulostusmalleissa maksullisista, tietylle ryhmälle suunnatuista tuotteista. 2.5 DATAINFO DATAINFO-kanta on ELE VA-hankkeessa luotu uusi tutkimusaineistojen viitetieto- kanta, johon tallennetaan MTT:n tutki- musaineistojen, tietokantoj en, rekisterien, tietojärjestelmien ja ohjelmistojen kuvauk- set. DATAINFOn toteutus on CRIS2000- kokouksen satoa (Aaltonen et al. 2000). Keskeisintä sisältöä ovat kyseessä olevan ai- neiston kuvailu, saatavuustiedot, talletus- muodot ja -paikat, julkisuus, käyttöoikeu- det, rakenteet sekä vastuuhenkilöt ja yksi- köt. DATAINFO-kantaan voidaan kuvail- la TUIKE- ja ARKKU-kannoissa oleviin tutkimusprojekteihin liittyviä aineistoja tai tutkimusprojekteihin liittymättömiä ai- neistoja. DATAINFOn tallennuslomak- keet ovat osoitteessa http://www.mtt.fi/ triphome/wwwdatainfo/datainfoyp.html. DATAINFO on tarkoitettu vain MTT:n sisäiseen käyttöön. M'rr tuottaa vuosittain runsaasti aineistoa, dataa, joka on hajallaan tutkimusyksiköissä. Tallentamalla kuvailut tästä aineistosta DATAINFO-kantaan pys- tytään säilyttämään tieto erilaisista aineis- toista yhdessä paikassa. Yksikön kannalta tämä turvaa aineiston säilyvyyttä, eivätkä tiedot aineiston ominaisuuksista, formaatis- ta, sijoituspaikasta ja käyttöoikeuksista ka- toa esimerkiksi henkilövaihdoksien myötä. MTT:n kannalta DATAINFO kerää yh- teen tiedot erilaisista aineistoista. Se luo myös edellytykset aineistojen käyttämiseen uudelleen ja yhdistelemiseen uusiin tutki- mustarkoituksiin, kuten mallintamiseen. Aineistojen uudelleenkäytöstä on luonnolli- sesti neuvoteltava ja sovittava asianomais- ten kesken. Tavoitteena on säästyä saman- sisältöisen aineiston monenkertaiselta han- kinnalta. DATAINFOon talletetut aineis- tojen kuvailut toimivat ikkunana MTT:n aineistoihin ja lisäävät niiden tunnettuutta MTT:ssä. Aineistot ovat paremmin käytet- tävissä vuosienkin päästä, kun niiden kuvai- lutiedot eli metadata on kunnossa. Paras metadata aineistosta on tutkimukseen liit- tyvä julkaisu, jossa tavallisesti on kuvattu tutkimusaineisto ja miten se on kerätty ja analysoitu. Tutkimukseen liittyvät jul- kaisut ja aineistot yhdistetään tutkimusnu- meron avulla. DATAINFOsta on toistaiseksi tiedotet- tu lähinnä MTT:n kasvintuotannon tutki- mukselle. Kannassa on jo tiedot lukuisista aineistoista kasvintuotannon tutkimuksen 11 alalta. Lisäksi on kuvattu muun muassa tut- kimustietojärjestelmän tiet okannat . DA- TAINFOn laajempi käyttöönotto MTT:ssä on vielä tekemättä. Tämä vaatii aktiivista tiedotusta ja tietokannan markkinointia sekä aineistojen haltijoiden ja tallentajien motivointia ja opastusta. DATAINFOa tu- lee myös kehittää, esimerkiksi JUKURIssa olevien julkaisuviitteiden linkittäminen ai- neistoon tutkimusnumeron avulla antaisi hyvää lisätietoa aineistosta. 2.6 Extranet MMM:Ile Vuonna 1999 tutkimustietojärjestelrnän avulla toteutettiin extranet-käyttöliittymä maa- ja metsätalousministeriötä varten. Extranet on kahden tai useamman organi- saation välinen kumppaniverkko, joka on teknisesti toteutettu internet-tekniikalla. Kun internet on julkista, kaikille avointa tietoa sisältävä verkko ja intranet organisaa- tion sisäinen tietoverkko, sijoittuu extranet näiden kahden väliin. MMM:n toiveena oli extranet-ratkaisun avulla saada yksityiskohtaisempaa tietoa MTT:ssä tehtävästä tutkimuksesta. Extra- netissä esitetään sellaista MTT:n tutkimus- tietojärjestelmästä tuotettua tietoa, jota muuten ei MTT:n www-sivuilta ole saata- villa. Extranetissä on esitetty tutkimusoh- jelmat ja niiden rahoitus, käynnissä olevien tutkimusten yhteistyötahot ja niiden rahoi- tusosuudet, tutkimusesitykset ESKO-kan- nasta, MTT:n EU-yhteistyö sekä MTT:n tutkimukset luokiteltuna Maataloudellisen tutkimuksen neuvottelukunnan luokituk- sen mukaan. Extranet käytiin esittelemässä MMM:ssä. Käyttäjille annettiin tarvittavat tunnukset ja salasanat. MTT:n organisaatiomuutok- sen myötä extranetin toimivuus olisi arvioi- tava uudelleen. Extranetistä voidaan to- teuttaa uusi versio käyttäjien toiveiden mu- kaan. Myös extranetin suhteen on muistet- tava, että tietojärjestelmistä voidaan esittää vain niitä tietoja, mitä sinne on tallennettu. Siksi tietojen tallentajien tarkkuus ja huo- lellisuus, tallennettavien asioiden ja käsit- teiden yhtenäisyys sekä tallentamisen mer- kityksen ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää. 2.7 Metadataselvitys ELE VA-hankkeenosana tehtiin selvitys metadatasta ja elektronisten julkaisujen identifioinnista MTT:n verkkojulkaisuissa (Suonpää 2000). Selvityksen pohjalta on tehty konsultointeja MTT:n www-sivustos- sa esillä oleviin elektronisiin palveluihin ja julkaisuihin, esim. Susagri, lajikekokeet, julkaisusarjojen sivut, rehutaulukot. Meta- dataselvitykseen voi tutustua tarkemmin osoitteessa http://mttinfo.mtt.fi/tpyiele- valmetadata.html. 2.8 Tutkimustietojärjestelmän kehitystyö jatkossa Tutkimus tietojärj estelmän perustyönä ELEVA-projektin päätyttyä ylläpidetään TRIP-ohjelmistoa, PUHNO- ja AS- TERI-kantojen sisältöä sekä hakulomak- keita ja -linkkejä MTT:n internet-sivuilla. Järjestelmän kehittäminen vähimmäis- tasolla merkitsee ohjelmiston käyttämän palvelimen uusimista ja www-pohjaisen tie- donsyötön laajentamista kaikkiin tutki- mustietojärjestelmän tietokantoihin. Palvellakseen jatkossakin MTT:n tutki- mushallintoa, tiedotusta, tietopalvelua ja niiden muuttuvia tiedon tarpeita, tulee jär- jestelmän rakennetta täydentää ja korjata sisäisten asiakkaiden tilausten mukaan. Kehityskohteina voidaan mainita esimer- kiksi tieteellisen julkaisun vaikuttavuutta kuvaavan kertoimen (impact factor) lisää- minen JUKURlin, tutkimusohjelmatason luominen tutkimustietojärjestelmään ja vuosisuunnitelmien ja -tulosten lisääminen päätutkimuksiin ja osatutkimuksiin. Tutkimustietojärjestelmään voidaan tuottaa erilaisia käyttöliittymiä intranet- ja extranet-käyttöön. Mahdollisia ovat esi- merkiksi MTT:n sisäiseen käyttöön tulevat raportoinnit tai yksiköiden omiin tarpeisiin 12 sovelletut käyttöliittymät. Tärkeä kehittä- misen kohde on elektronisen aineiston va- rastointi. Elektronisten julkaisujen hallin- taan luonteva väline on JUKURI-tietokan- ta, tutkimusaineistoille DATAINFO. TRIP@view-ohjelman käyttöönotto mah- dollistaisi useissa eri tiedostomuodoissa ole- vien aineistojen esittämisen etenkin int- ranetissä ja ajankohtaispalveluissa. Tutkimustietokannat ovat kivijalka MTT:n www-sivustolle. Tietokantojen si- sältöä olisi mahdollista jatkossa hyödyntää entistä tehokkaammin rakentamalla erilaisia maksullisia tai vapaasti käytettäviä aiheha- kemistoja tai tiedonhakuvalikoita MTT:n internet-sivuille. Ne voisivat olla koko- naisuuksia ajankohtaisista tai tulossa olevis- ta aiheista tai aiheista, joista tutkijoilta pal- jon kysytään. Kirjaston asiantuntemus tie- donhausta ja luokittelusta on tärkeää aihe- hakemistojen järjestämisessä. Lisäksi aihe- hakemistot edellyttävät jatkuvaa tietokan tojen sisällön laadusta huolehtimista. Siihen kuuluvat yhtenäisten sisällönkuvailusään- töj en rakentaminen, käyttöönotto ja tallen- tajien koulutus ja tuki. Tarpeen on myös keskitetty tallennusten tarkistus ja sisällön huolto tietokantoj en yhtenäisyyden varmis- tamiseksi. JUKURI-tietokannan osalta tal- lennusten tarkastus on tähän asti tehty, kir- jaston työnä. Tietokantojen sisällönhUollon tekemiseen ja kouluttamiseen ja aihehake- mistoj en kehittämiseen tarvitaan työpanos, johon kirjaston perustyövoima ei riitä, vaan lisäresurssitarpeena on toinen informaatik- ko MTT:11e. 3 MTT:n omat julkaisusarjat elektronisiksi Tieteellinen julkaiseminen hyödyntää vah- vasti elektronisen julkaisemisen keinoja. Uudella tekniikalla laajennetaan jul- kaisujen potentiaalista käyttäjäkuntaa ja edistetään tiedon leviämistä. Samalla var- mistetaan, että tietoa etsivä löytää MTT:n julkaisut tulevaisuudessakin ja nopeutetaan julkaisujen ilmestymistä. ELEVA-projek- tissa tavoitteena oli tuottaa MTT:n omat julkaisusarjat (Agricultural and Food Scien- ce in Finland, Koetoiminta ja käytäntö, MTT:n julkaisuja, sarjat A ja B) elektroni- seen muotoon, varastoida ne MTT:n palve- limille ja linkittää JUKURI-, KIRVA-, SARKA- ja TUIKE-tietokantoihin. ELEVA-työryhmän tekemässä verkko- lehtiselvityksessä pohdittiin elektronisen julkaisemisen etuja ja ongelmia myös jul- kaisijan näkökulmasta (Suonpää et al. 2000a). Selvityksessä on käyty läpi verkko- julkaisemiseen liittyviä tekijänoikeusnäkö- kohtia. Myös ohje siitä, miten elektroniseen julkaisuun tulisi viitata, sisältyy verkkoleh- tiselvitykseen. MTT:n julkaisusarjoj en osalta ELE- VAssa asetetut tavoitteet saavutettiin. Kaikkia MTT:n julkaisutoimituksessa teh- täviä sarjoja on julkaistu verkossa elektroni- sessa muodossa maaliskuusta 2001 lähtien. Tiivistelmät suomeksi ja englanniksi ovat olleet verkon kautta saatavissa jo aiemmin. Yhteenveto sarjoissa ilmestyneiden elekt- ronisten kokotekstien määrästä on taulu- kossa 1. 3.1 Agricultural and Food Science in Finland Agricultural and Food Science in Finland (AISF) on maatalous- ja elintarvikealan kansainvälinen tieteellinen lehti, jota MTT ja Suomen Maataloustieteellinen Seura yh- dessä julkaisevat. Se on myös MTT:n en- simmäinen elektronisessa muodossa jul- kaistu sarja. AFSF otti ensimmäiset elekt- ronisen julkaisemisen askeleet vuonna 1996 liittyessään mukaan Helsingin yliopiston kirjaston koordinoimaan Elektra-projek- tiin, jossa tavoitteena oli toteuttaa tieteellis- ten julkaisujen haku- ja välityspalvelu verk- koympäristössä. Elektra-projekti alkoi vuonna 1996. Projektin aikana Elektran tietokantaan on kerätty yli 6500 suomalaista tiedeartikkelia 13 Taulukko 1. MTT:n sarjoissa ilmstyneiden elektronisten kokotekstien määrä 12.4.2001. Sarja kpl Agricultural and Food Science in Finland MTT:n julkaisuja. Sarja A MTT:n julkaisuja. Sarja B Koetoiminta ja käytäntö Yhteensä 72 artikkelia 12 raporttia 1 raportti 109 artikkelia 194 kokotekstiä ja lähes 40 väitöskirjaa. AFSF:n artikkelit ovat mukana vuodesta 1996 alkaen PDF- tiedostoina. Aluksi Elektraan koottu aineis- to oli käytettävissä seitsemässä kokeilukir- jastossa. Keväällä 2000 käyttö laajeni kan- sallisen elektronisen kirjaston FinELibin kautta Suomen yliopistoihin ja korkeakou- luihin sekä vuoden 2001 alusta alkaen am- mattikorkeakouluihin ja yleisiin kirjastoi- hin (Aalto 2001). Meneillään on Elektran kolmas vaihe, Elektra Pro, jossa koordinoin- tivastuu on siirtynyt Tieteellisten seurain valtuuskunnalle ja tavoitteena on edistää elektronista julkaisemista ja laajentaa ai- neiston verkkovälitystä kustannusvastaa- vuuteen pyrkien (ELEKTRA — kotimaisia tieteellisiä julkaisuja verkossa 2001). AFSF:lle Elektra on ollut mielenkiintoi- nen kokeilu, jossa on saatu ensimmäiset ko- kemukset monista elektroniseen julkaise- miseen liittyvistä seikoista, kuten tiedosto- muodoista ja sopimuskäytännöistä. AFSF osallistuu Elektraan edelleen lähettämällä kahta vuotta vanhemmat artikkelit tallen- nettavaksi tietokantaan. Uusimmat artik- kelit ovat saatavissa AFSF:n oman verkko- lehtipalvelun kautta. AFSF:n verkkojul- kaisemisen kannalta osallistuminen Elekt- raan ei riitä, sillä Elektra on ennen kaikkea kotimainen verkkopalvelu. Elektrassa mu- kana olevista tiedelehdistä noin 75 % on pääosin suomenkielisiä ja lehdet edustavat monia eri tieteenaloja. AFSF levittää tietoa suomalaisesta maatalous- ja elintarvikealan tutkimuksesta ensisijaisesti ulkomaille. Py- syminen mukana tiedonhaun ja -jakelun kehityksessä, muiden kansainvälisten tiede- lehtien rinnalla, on AFSF:lle keskeinen ta- voite ja peruste verkkojulkaisemiselle (Torkko 2000). AFSF:n verkkojulkaisemisessa on edetty vaiheittain. Vuonna 1999 aloitettiin artik- keleiden abstraktien ja suomenkielisten se- lostusten julkaiseminen verkossa. Teknises- ti julkaiseminen toteutettiin JUKURI-tie- tokantaa hyväksi käyttäen. Tekninen to- teutus on kuvattu MTT:n intranetissä, http : //mt tinfo mtt .fi/tpy/kirj asto/yhtei- set/AFSF_SarjaA_muistio.htm (Mattila et al. 2000). Samaan tietokantatoteutukseen yhdistettiin myös artikkeleiden kokoteks- tien julkaiseminen, kun AFSF:n elektroni- nen rinnakkaisversio varsinaisesti alkoi il- mestyä vuoden 2000 alusta. Verkkoversion lukeminen on mahdollista paperilehden ti- lanneille henkilötilaajille, jotka käyttäjä- tunnuksen ja salasanan avulla pääsevät lu- kemaan lehden artikkeleita PDF-muodos- sa. PDF on yleinen tiedostomuoto tieteellis- ten lehtien verkkoversioissa. Vuoden 2001 alusta lähtien myös organisaatiot ovat voi- neet tilata AFSF:n verkkoversion: Orga- nisaatiolisenssissä käyttäjätunnistus tapah- tuu IP-osoitteen avulla. Käyttäjätunnistuk- sen vaihtoehtoja on selvitetty verkkoleh- tiselvityksessä (Suonpää et al. 2000a). IP-tunnistus on käytettävissä olevista vaih- toehdoista paras, mutta ei ongelmaton se- kään. Verkkoversion synty perinteisen jul- kaisun rinnalle muuttaa oleellisesti tuotteen luonnetta palvelua kohti. Verkkolehti ei ole tavara tai tuote, jonka voi omistaa. Verkko- lehti on palvelu, johon voi ostaa käyttöoi- keuden tai käyttöoikeutta. Sopimus- ja käyttöehdoissa määritellään sekä kustanta- 14 jan että käyttäjän oikeudet ja velvollisuu- det. Ehdot vaihtelevat kustantajittain. Mitään yhteistä käytäntöä ei ole olemassa (Lemmetty 2000b). AFSF:n verkkoversiolle on laadittu käytön ehdot henkilötilaajille ja yhteisötilaajille sekä englanniksi että suo- meksi. Ehtoihin voi tutustua AFSF:n ko- tisivuilla osoitteessa http://wwW.mtt.fi/afsf valitsemalla kohdan Online access. Käyttöehtojen taustalla ovat kirjoittaji- en moraaliset ja kustantajien taloudelliset tekijänoikeudet. Kirjoittaja ja kustantaja sopivat tekijänoikeuksien luovutussopi- muksessa kaikista niistä oikeuksista, jotka halutaan siirtää (Rajala 1998). AFSF:n teki- jänoikeuden luovutussopimusta on uusittu elektroninen julkaiseminen huomioon otta- en. Siinä sovitaan oikeudesta muodostaa julkaistavasta artikkelista sähköinen kap- pale, taltioida se tietokantaan, sijoittaa se verkossa olevalle palvelimelle ja muuntaa erilaisille . laite- ja ohjelmistoympäristöille sopivaksi. Lisäksi sovitaan, saako verkossa olevaa kirjoitusta kopioida levykkeelle, kiintolevylle tms. ja tulostaa paperille (jat- kokäyttöoikeudet). Verkkoversion vaikutuksia AFSF:n markkinointiin pohtiva selvitys on osoit- teessa http://mttinfo.mtt.fi/tpy/eleva/afsf- markkinointi.html (Torkko 2000). AFSF:n kotisivujen osoitetta http://www.mtt.fi/afsf pyritään tekemään tunnetuksi ja siitä muis- tutetaan kaikissa lehteen liittyvissä yh- teydenotoissa muun muassa kirjoittajille, asiantuntijatarkastajille, tilaajille ja lehtivä- littäjille. AFSF:n verkkopalvelun löytyvyyt- tä internetissä on pyritty helpottamaan li- säämällä verkkosivuille sivujen sisältöä ku- vaavaa metadataa. Lisäksi AFSF:n kotisivu- jen osoite on ilmoitettu alan kansainvälisiin aihehakemistoihin ja lehtilistoihin, joita ovat muun muassa NovaGate (http://nova- gate.nova-university . o rg/nov a .ht ml), science.komm Agricultural Journals on the WWW (http://www.sciencekomm.at/ journals/agric.html) ja PubList (http:// www.publist.com). AFSF:n osoite on myös ilmoitettu useisiin internetin hakupalvelui- hin. 3.2 MTT:n julkaisuja. Sarja A MTT:n julkaisuja. Sarja A on suomenkieli- nen raporttisarja, jossa julkaistaan tutki- mustuloksia, kirjallisuuskatsauksia ja esitel- miä. Sarja on ilmestynyt vuodesta 1996 läh- tien. Vuosittain sarjassa julkaistaan noin 20 uutta numeroa. A-sarjan tiivistelmien verkkojulkaise- minen alkoi vuonna 1999. Kaikkien sarjas- sa vuodesta 1996 lähtien ilmestyneiden jul- kaisujen tiivistelmät suomeksi ja useimmis- ta myös englanniksi ovat verkossa. Tekni- sesti verkkojakelu on toteutettu samalla tie- tokantamallilla kuin AFSF, JUKURI-tieto- kantaa hyödyntäen (Mattila et al. 2000). Vuoden 2001 maaliskuun alusta lähtien A-sarjan raportit on julkaistu sekä painettu- na että PDF-muodossa. Verkkojulkaisut ovat ilmaiseksi luettavissa ja tulostettavissa MTT:n kotisivuilta. A-sarjan kokoiekstien takautuvaa tallennusta ja jakelua tehdään muun julkaisemisen ohessa. Lyhyehkön artikkelin ja laajan tutki- musraportin verkkojakelussa JUKUR1-tie- tokantaa hyödyntäen PDF-tiedostona ei juurikaan ole eroa. Käyttäjän kannalta on kuitenkin helpompaa lukea ja tulostaa kymmenen sivun artikkeli kuin sadan sivun raportti. PDF on nykyaikainen tiedosto- muoto siirrettäessä aineistoa kirjapainoon. Laajasta, joskus runsaastikin kuvitusta si- sältävästä tutkimusraportista tulee helposti varsin isokokoinen PDF-tiedosto, jonka la- tautuminen lukijan tietokoneelle vie aikaa. Käytäntö on osoittanut, ettei painettua jul- kaisua varten tuotettua PDF-tiedostoa aina voi sellaisenaan julkaista verkossa. Verkko- jakelua varten kuvia on muokattava reso- luutioltaan pienemmäksi. Näin tiedostoko- ko saadaan pysymään kohtuullisena. PDF- tiedostoja ei ole tarkoitettu ruudulta luetta- vaksi vaan tulostettavaksi. Tavallista lie- neekin, että raporttisarjan PDF-versiota sil- mäillään sieltä täältä, ja kun varmistutaan asiasisällön hyödyllisyydestä, se tilataan painettuna julkaisuna. Tämän voi tehdä verkon kautta. VTT on vuodesta 1997 jul- kaissut raporttisarjojaan verkossa PDF- muodossa. Osa julkaisuista on vain luetta- 15 vissa, osan voi myös tulostaa. VTT:n PDF-julkaisuja ladattiin luettavaksi tai tal- lennettavaksi vuonna 2000 yhteensä noin 120 000 kertaa (Manninen 2001). VTT:n painettujen julkaisujen myynti ei ole laske- nut, vaikka julkaisut ovatkin elektronisessa muodossa maksutta luettavissa (VTT:n vuosikertomus 2000). Oulun yliopiston kir- jastossa, jossa väitöskirjat julkaistaan ver- kossa, on painettujen kirjojen myynti jopa kasvanut (Ville Varjonen, Oulun yliopiston kirjasto, henkilökohtainen tiedonanto, 22.9.1999). 3.3 MTT:n julkaisuja. Sarja B MTT:n julkaisuja. Sarja B on ilmestynyt vuodesta 1996 lähtien. Sarja on tarkoitettu lähinnä MTT:n sisäiseen raportointiin, mutta sarjassa on ilmestynyt jonkin verran myös MTT:n ulkopuolisia lukijoita kiinnos- tavia julkaisuja. Vuosittain sarjassa ilmestyy 3-5 julkaisua. Syksyllä 2000 tehtiin selvitys B-sarjan verkkojulkaisemisesta (Suonpää et al. 2001). Taustalla oli halu selvittää verkko- julkaisemisen vaihtoehtoja. Lisäksi B-sarjaa haluttiin profiloida selkeämmin A-sarjasta erottuvaksi. Selvityksessä päädyttiin B-sar- jan julkaisemiseen ensisijaisesti vain verkos- sa PDF-tiedostona. Tarvepainatuks en mah- dollisuus sarjalle kuitenkin varattiin. Koska B-sarjaa haluttiin suunnata entistä tiukem- min vain MTT:n sisäiseen käyttöön, valit- tiin verkkojulkaisemisen kanavaksi MTT:n intranet. B-sarjassa on ilmestynyt toistaiseksi yksi verkkojulkaisun numero. Se oli esitelmäti- laisuutta varten tehty abstraktikirja, jota painettiin 100 kpl ja jaettiin tilaisuuden osallistujille. MTT:n kirjaston kokoelmiin liitettiin painettu kappale. MTT:n yksiköi- hin painettua julkaisua ei enää jaettu, vaan tiedotettiin sähköpostilla julkaisun int- ranet-jakelusta. Muutamalta kirjoittajalta tuli kritiikkiä B-sarjan verkkojulkaisemisesta intranetis- sä. He toivoivat julkaisun painamisen jat- kuvan, sillä painettua julkaisua halutaan ja- kaa MTT:n ulkopuolellekin. Ehkä suurin huoli oli sisäisestä jakelusta, jota ei ylipää- tään katsota riittäväksi B-sarjalle. Osa koki verkkojulkaisun lukemisen ja säilyttämisen vaikeaksi. 3.4 Koetoiminta ja käytäntö Koetoiminta ja käytäntö -liite kootaan ja toimitetaan MTT:ssä ja se ilmestyy Maa- seudun Tulevaisuuden välissä. Kirjoittajista suurin osa on MTT:stä, mutta myös Helsin- gin yliopiston ja muiden tutkimuslaitosten tutkijat kirjoittavat liitteeseen. MTT:n ja Maaseudun Tulevaisuuden julkaisuyhteis- työllä on pitkät perinteet, sillä liitettä on julkaistu vuodesta 1944 alkaen. Vuosittain ilmestyy tätä nykyä 4 liitettä. Kun emolehti Maaseudun Tulevaisuus perusti vuonna 1999 verldcosiVut, oli luonnollista julkaista painetun liitteen kirjoitukset verkkolehdes- sä. Kirjoitukset ilmestyvät verkossa ilman kuvia ja taulukoita. Verkkoversion lukijoi- den määrä vaihtelee, mutta suuntaa-anta- vat arviot liikkuvat välillä 350-2500 ilmes- tymispäivästä riippuen (Jarmo Palokallio, Maaseudun Tulevaisuus, henkilökohtainen tiedonanto 2.5.2001). ELEVA,hankkeen osana Koetoiminta ja käytäntö -lehden kaikkien artikkelien viite- tiedot vuodesta 1944 lähtien on tallennettu JUKURI-tietokantaan. Kyseessä on yli 4300 viitteen kokonaisuus, jota mistään muusta tietokannasta ei ole saatavissa. JUKURIsta liitteen artikkelit ovat helposti haettavissa 57 vuoden ajalta. 3.5 Julkaisusarjojen jatkokehitys MTT:n julkaisutoiminnan strategiatyöryh- mä tulee yleisellä tasolla linjaamaan MTT:n julkaisuperiaatteet ja määrittämään v. 2002 alusta alkaen julkaistavat MTT:n sarjat. Sarjoja määriteltäessä linjataan julkaisujen tavoitteet, kohderyhmät, maksullisuus ja tuotantotavat. Tuotantotavoista päätettä- essä yhtenä asiana ratkaistaan, julkaistaan- ko sarjat painettuina ja/vai elektronisina. 16 Samalla linjataan yleisellä tasolla MTT:n suhtautumista elektronisiin ja painettuihin erillisjulkaisuihin. Julkaisustrategia valmis- tuu syyskuun 2001 loppuun mennessä. Elektronisesta julkaisemisesta kertyvät lukijoiden ja tekijöiden kokemukset anta- vat arvokasta tietoa sarjojen jatkokehitystä varten. Elektronisessa julkaisemisessa ta- pahtuvaa kehitystä on seurattava, että mrr pysyy jatkossakin alansa keskeisten tiedontuottajien joukossa. Tämän lisäksi on otettava huomioon lukijoiden tarpeet. Pai- netut julkaisut tulevat säilymään vielä pit- kään elektronisten rinnalla, mutta paluuta tutkimustiedon julkaisemiseen pelkästään painotuotteina ei ole. Elektronisten julkaisujen käytön seu- ranta on julkaisutoimitukselle tärkeä kehi- tyskohde. Konkreettiset lukijamäärät ker- tovat elektronisen julkaisun kiinnostavuu- desta. Julkaisujen löytymiseksi verkosta on sarjojen kotisivuja tehtävä tunnetuksi ja uu- sista julkaisuista tiedotettava lukijoille. A-sarjalla on jo käytössä sähköpostilista, jolle ilmoittautuneet lukijat saavat tiedon sarjassa ilmestyvistä uusista julkaisuista. AFSF:lle samantyyppisiä, eri aihealueiden postituslistoja ollaan suunnittelemassa. Julkaisus arj oj en verkossa j ulkais tavat versiot ovat pääsääntöisesti olleet sisällöl- tään samanlaisia kuin painetut julkaisut. Verkkojulkaisuj en erilaistaminen tarjoaisi kirjoittajalle ja lukijalle mahdollisuuden hyödyntää elementtejä, joita painetuissa julkaisuissa ei voida toteuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi runsaampi ja värikkäämpi kuvi- tus, liikkuva kuva, data-aineisto ja linkityk- set. Tämä edellyttää paitsi verkkoon sopi- vaa kuva- tai muuta materiaalia, myös tek- nistä osaamista. Joihinkin sarjojen verkko- julkaisuihin on erilaistamista jo kokeiltu, lä- hinnä lisäämällä kuvia ja aktivoimalla link- kej ä. MTT:n julkaisusarjoista maksullisena verkossa on tällä hetkellä ainoastaan AFSF. Laskutus tapahtuu toistaiseksi perinteisin tavoin. Verkossa maksamisen mahdolli- suutta on kuitenkin seurattava kaikkien jul- kaisusarjojen osalta. AFSF:lle erityisesti yk- sittäisten artikkelien verkkokauppa, ns. pay per view -menettely, on kiinnostava mah- dollisuus. Koska AFSF:n ensisijainen koh- deryhmä on kansainvälinen tiedeyhteisö, on lehdelle tärkeää käydä jatkossa neuvottelu- ja kansainvälisten verkkolehtipalveluja tuottavien tahojen kanssa. Elektroninen julkaiseminen tarjoaa mahdollisuuden myös muuttaa ja kehittää julkaisutoimituksen työtä. Käsikirjoitus voi liikkua kaikissa vaiheissaan verkossa elekt- ronisessa muodossa, kirjoittajan, toimituk- sen ja tarkastajien välillä ja kirjoituksen kä- sittelyvaihetta voidaan seurata. Nykyaikai- set www-selainpohjaiset lomakkeet ja kir- joituksen käsittelyjärjestelmät ovat käytös- sä useilla kansainvälisillä tiedelehdillä. Toi- mituksen apujärjestelmiä tarjoavia kaupal- lisia www-palveluita on myös olemassa. Jär- jestelmiin perehtyminen ja niiden saaminen MTT:n julkaisutoimituksen käyttöön kuu- luu tulevaisuuden kehityskohteisiin. 4 MTT:n elektroninen kirjasto Elektronisen julkaisemisen lisääntyminen on muuttanut myös kirjastojen kokoelma- työn luonnetta. Tekniikan mahdollisuudet ja tutkijoiden monipuolistuvat tietotarpeet edellyttävät, että elektroniset aineistot saa- daan mahdollisimman laajaan, tutki- musalat ylittävään käyttöön ' MTT:ssä. Verkkoaineistoista MTT:n tutkimuksen kannalta tärkeimmät ovat tieteelliset verk- kolehdet ja kansainväliset viitetietokannat. ELE VAssa on keskitytty niiden hankintaan. MTT:n kirjasto ylläpitää elektronista kir- jastoa kotisivuillaan MTT:n intranetissä (http://mttinfo.mtt.fi/tpy/kirjasto/mttkir. html). Sivuilla esitellään, mitä palveluita kirjasto tarjoaa MTT:n henkilökunnalle ja niille kootaan tiedonhakua hyödyttäviä linkkejä. 17 4.1 Verkkolehdet MTT:ssä Ensimmäisinä verkkolehtinä saatiin MTT:ssä käyttöön vuonna 1998 Academic Pressin kustantamien 175 lehden paketti. Verkkolehtivalikoima on pikku hiljaa laa- jentunut ja keväällä 2001 niitä on MTT:ssä käytettävissä runsaat 270. Academic Pres- sin lehdet on hankittu kansallisen elektroni- sen kirjaston FinELibin kautta ja muut suo- raan kustantajilta tai lehtivälittäjän kautta. Osa verkkolehdistä on paperilehden tilauk- sen kylkiäisenä maksutta saatavia (kustan- taja myöntää veloituksettoman käyttöoi- keuden laitostilaajille toisen julkaisumuo- don tilauksen perusteella), osa lisämaksulli- sia. Muutamasta verkkolehdestä on vastaa- va paperilehden tilaus lopetettu. Suurim- maksi osaksi paperilehtien tilaukset on tois- taiseksi haluttu pitää voimassa arkistoin- tisyistä. Siirtymävaihe paperiaineistoista elektronisiin aineistoihin vaatii molempien saatavilla oloa. Kirjasto on aktivoinut myös MTT:n tutkimusyksiköiden tilaamien leh- tien verkkoversioita koko MTT:n käyttöön, sikäli kuin verkkolehti on ollut maksuton kylkiäinen ja sen lisenssiehdot ovat organi- saatiokäytön sallineet. Verkkolehdet ovat tutkijalle uusi työvä- line. Verkkolehtien käyttöliittymät voivat olla hyvinkin erilaisia. Kirjasto on tiedotta- nut verkkolehdistä aktiivisesti. Yksiköihin on tehty verkkolehtiesittelyjä ja lehtien käytön opastusta ja neuvontaa on annettu tarpeen mukaan. Tutkijat ovat tottuneet käyttämään verkkolehtiä melko mukavasti. Syksyllä 2000 MTT:ssä järjestetyssä verk- kolehtikyselyssä tutkijat pitivät verkkoleh- tiä työlleen tärkeinä ja toivoivat, että niitä hankittaisiin lisää (Suonpää et al. 2000b). Verkkolehtikyselyn tulokset ovat luettavis- sa int ranetiss ä http: //mttinfo.mtt .fi/tpy/ eleva/verkkolehtikysely.html. 4.2 Muut elektroniset aineistot MTT:n elektroniseen kirjastoon on FinELi- bin kautta hankittu myös sanakirj alisensse- jä ja viitetietokantojen käyttöoikeuksia. Sanakirjoista käytössä ovat Oxford English Dictionary ja NetMOT-sanakirjasto (suo- mi-englanti/ruotsi/saksa/ranska-suomi). Viitetietokannoista verkkokäyttöön on hankittu CAB Abstracts, muissa tietokan- noissa pysytellään toistaiseksi yhden käyt- täjän cd-rom-versioissa. Lisäksi on hankittu Turun yliopiston tutkimuspalveluiden tuottama TURA-tutkimusrahoitustiedotus ja Analytical abstracts -tietokanta. Koti- maisten Linnea-kantojen käyttöoikeus on hankittu kirjaston henkilökunnan käyttöön sekä kahdelle kirjaston asiakaskoneelle. Monet organisaatiot (esim. valtionhal- linto, tutkimuslaitokset, neuvonta) jul- kaisevat vapaasti käytettävissä olevaa mo- nografiamuotoista aineistoa verkossa. Täl- laisen aineiston liittämistä kokoelmiin ei ole toistaiseksi ratkaistu. Eräs vaihtoehto on tallentaa elektronisen julkaisun tiedot KIRVA-kantaan. MTT:n kirjastolle on:luo- tu myös LINVI-kanta, johon tallennetaan ja kuvaillaan linkkejä erilaisiin verkkopal- veluihin. Verkkojulkaisut voitaisiin tallen- taa siis myös LINVIin. 4.3 Verkkoaineistojen hankintaan liittyviä näkökohtia Elektroniseen kirjastoon tulisi hankkia kor- keatasoinen, tutkijoita hyvin palveleva ai- neistokokonaisuus. Verkkoaineistojen han- kinta on suurelta osin taloudellinen kysy- mys. Parhaat ja tärkeimmät aineistot eivät ole verkosta ilmaiseksi saatavissa. Aineistoa on myös oltava riittävästi, ennen kuin se hyödyttää ja kiinnostaa käyttäjiä. Yksittäi- nen verkkolehti tutkimusalalta ei juuri tut- kijaa lämmitä. Verkkoaineistojen etuja ovat esimerkiksi saatavuus, joka ei ole sidottu kirjaston aukioloaikoihin ja nopeus (Suon- pää et al. 2000a). MTT:n näkökulmasta tärkeä seikka on se, että verkkoaineistot an- tavat kaukana yliopistokirjastoista sijaitse- vissa tutkimuslaitoksissa työskenteleville tasaveroisemmat mahdollisuudet tehdä työtään verrattuna kollegoihin yliopistois- sa. Verkkoaineistot eivät kuitenkaan voi kokonaan korvata painettua aineistoa, sillä 18 vanhempi, harvemmin tarvittava aineisto tuskin kovin nopeasti siirtyy verkkoon. Verkkoaineistojen hankinta tutkimus- laitokseen, joka toimii 20 paikkakunnalla Suomessa, tuo myös omia rajoitteitaan. Aineistojen tarjoajat määrittelevät usein käyttöehdoissaan varsin tarkasti, millä ta- valla aineistoa voi verkossa jakaa. Joskus käyttöehdot sallivat verkkoaineiston käy- tön vain sillä kampuksella, johon paperileh- ti on tilattu. Käyttöoikeussopimusten teke- minen ja tulkitseminen vaatii juridista osaa- mista. Täytyy tietää, mihin organisaatio si- toutuu solmiessaan sopimuksen, mitä ai- neistolla voi tehdä ja mitä ei voi tehdä. Verkkoaineistojen käyttösopimusten monimutkaisuus ja toisaalta tilatusta ai- neistosta koko talon tasolla saatava hyöty ovat syitä, joiden vuoksi koko MTT:n lehti- hankintojen keskittämistä kirjastoon on harkittava. Keskittämisellä saatetaan lisäk- si saada kustannussäästöjä hankintahin- noista. Kirjaston nykyisillä henkilöresurs - seilla ei ole mahdollista hoitaa koko talon lehtihankintoja. ELEVAssa on ollut tavoitteena kartoit- taa MTT:lle välttämättömien tieteellisten ja ammatillisten elektronisten lehtien, jul- kaisusarjojen ja viitetietokantoj en valikoi- ma. Kirjaston ja yksiköiden kausijul- kaisuhankintoja ja niiden karsintasuunni- telmia sekä tiedonhakulähteiden tarpeita on käyty läpi mahdollisuuksien mukaan. Esitystä hankintojen keskittämisestä koko MTT:tä palvelevaksi verkkokokoelmaksi ei ole toistaiseksi tehty: Esitystä tulisi valmis- tella yhdessä asiakkaiden edustajista kootun asiantuntijaryhmän kanssa osana sisäisten palvelujen uudelleenorganisoimista. Tois- taiseksi on hankittu käytettävissä olevan budjetin rajoissa saatavissa olevaa verkkoai- neistoa. Kaikkea MTT:n näkökulmasta tar- peellista, jopa välttämätöntä aineistoa ei ole lainkaan saatavissa verkosta, eikä kaikkea verkosta saatavissa olevaa aineistoa voi hankkia FinELibin kautta. Verkkoaineisto voi myös olla hinnaltaan tai lisenssiehdoil- taan sellaista, ettei MTT:n kirjastolla ole hankintamahdollisuuksia. 4.4 Verkkoaineistojen hankinta. ja ylläpitotyä kirjastossa Verkkoaineistot tuovat uusia piirteitä ja työvaiheita kirjaston työhön. Perinteinen paperiaineisto on konkreettinen tuote, joka voidaan asettaa hyllyyn lainattavaksi. Verk- koaineistot ovat palveluja, joihin liittyy yleensä aina lisenssisopimus, joka määritte- lee palvelun käyttöehdot. Kirjastoissa on osattava tulkita ehtoja ja tiedotettava niistä loppukäyttäjille. Lisenssisopirnusten sisäl- löistä kertova selvitys on osoitteessa http ://mttinfo.mtt.fi/tpy/kirj asto/yhteis et/ lisenssiselvitys.html (Lemmetty 2000a). Kun aineisto on päätetty hankkia ja li- senssiehdot on hyväksytty, on aineisto akti- voitava organisaation käyttöön. MTT:ssä verkkoaineistojen ylläpitäjä ilmoittaa ai- neiston kustantajalle, lehtivälittäjälle tai muulle verkkopalvelun tarjoajalle MTT:n yhteystiedot ja IP-osoitteet. Useimmiten tiedot ilmoitetaan www-sivujen kautta, jos- kus sähköpostitse tai kirjallisesti. Viive tie- tojen ilmoittamisesta käyttöoikeuden saa- miseen vaihtelee pituudeltaan. Joillakin ai- neistoilla käyttöoikeus aukeaa heti, joillakin viikkojen kuluttua. Ylläpitäjältä vaaditaan aktiivisuutta seurata tilannetta. Kaikki verkkoaineistot testataan ensin MTT:n kirjastossa vähintään kahdelta tie- tokoneelta ja useamman henkilön toimesta. Näin varmistetaan aineiston toimivuus ja tutustutaan aineiston käyttöön ja erityis- piirteisiin. Mikäli, aineiston käytössä on on- gelmia, ylläpitäjä ottaa yhteyttä palvelun tarjoajaan. Kun aineisto toimii MTT:ssä, tallennetaan sen tiedot MTT:n SARKA-tie- tokantaan. Uudesta aineistosta tiedotetaan MTT:n sisäisellä sähköpostilistalla. Verk- kolehtikyselyssä tutkijat pitivät tiedotusta hyvänä, verkkolehdistä muistuttavana käy- täntönä (Suonpää et al. 2000b). Verkkolehtien ylläpito ei lopu siihen, että aineisto on saatu käyttöön. MTT:n IP-tunnukset muuttuvat tunnusavaruuden laajetessa tai organisaatiomuutosten vuok- si. Muutokset on ilmoitettava kullekin verkkopalvelun tarjoajalle. Ilmoitettavia paikkoja on tällä hetkellä yhteensä noin 20. 19 Verkkoaineistojen toiminnassa on joskus epävakautta ja pysyväisluonteisista ongel- mista on ilmoitettava palvelun tuottajille. Vuoden vaihtumiseen ja lehtitilauksien uu- distamiseen liittyvä tiedon kulun hitaus leh- tivälittäjältä kustantajille on myös aiheutta- nut katkoksia verkkolehtipalveluihin. Verkkolehtipalvelut uudistuvat, lehtien osoitteet ja käyttöliittymät voivat muuttua. Verkkolehtien toimivuutta on siis seuratta- va jatkuvasti. Tämä on esimerkki tehtäväs- tä, johon on osana kirjaston työn muuttu- mista Varattava henkilötyöresurssi. Kaikki- en aineistojen toimivuus tulisi järjestelmäl- lisesti testata ainakin kerran vuodessa, jol- loin se on järkevää tehdä alkuvuodesta leh- titilausten uusintojen vuoksi. Muuten il- moitukset ongelmista tulevat käyttäjiltä. Verkkoaineistojen ylläpito on tuonut kirjastolle uutta työtä. Samanaikaisesti van- hoista paperikokoelmien hallintaan liitty- vistä tehtävistä ei ole voitu eikä voida koko- naan jatkossakaan luopua. Verkkoaineisto- jen määrän lisääntyessä tulee vastaan kysy- mys, kuinka moneen palveluun yksi ylläpi- täjä pystyy pitämään yhteyttä? Olisi ylläpi- don kannalta helpompaa, jos samalta palve- luntuottaj alta voitaisiin hankkia suuri mää- rä aineistoa (kuten Academic Press). Yksit- täisen lehden ylläpito vie lähes saman ajan, kuin sadan lehden palvelun ylläpito. Vali- tettavasti kaikki tarvittavat aineistot eivät ole saatavissa yhteisen palvelun kautta. Ylläpitotyö on tullut kirjastoon ja siitä tus- kin päästään eroon. Verkkoaineistoja ostet- taessa on varmistuttava; että ne myös toi- mivat. Elektroniselle lehti- ja tietokantako- koelmalle yhteinen käyttöliittymä MTT:ssä on SARKA-tietokanta. Jokainen hankittu verkkolehti on tallennettu omana tietuee- naan SARKAan. Muille elektronisille ai- neistoille ei yhteistä käyttöliittymää vielä ole. K1RVA-kannasta käyttöliittymän voisi muodostaa, mutta toistaiseksi elektronisen aineiston kuvailuun tarvittavat kentät puuttuvat kannasta. Hankitun elektronisen aineiston varas- tointi riippuu usein käyttösopimUksesta. Verkkoaineistoihin hankitaan käyttöoi- keutta, ei omistusoikeutta. FinELib neuvot- telee aineistonsa siten, että aineistoon on jälkikäyttöoikeus, vaikka tilaus päättyisi- kin. Kaikella aineistolla ei jälkikäyttöoi- keutta ole. Joillekin lehdille paperiversio voi olla pitkäaikaissäilytyksen muoto. 4.5 FinELib — kansallinen elektroninen kirjasto FinELib eli kansallinen elektroninen kirjas- to käynnistyi Suomen opetusministeriön ra- hoittamana ohjelmana (1997-1999). Toi- minta vakinaistettiin osaksi kansalliskirjas- ton eli Helsingin yliopiston kirjaston toi- mintaa vuodesta 2000 lähtien. FinELib on konsortio, joka muodostuu yliopistoista, ammattikorkeakouluista, tutkimuslaitok- sista ja yleisistä kirjastoista. FinELib neu- vottelee ja hankkii korkeatasoisia verkkoai- neistoja konsortion jäsenorganisaatioiden käyttöön sekä helpottaa verkkoaineistojen löytyvyyttä ja käyttöä rahoittamalla tarvit- tavia kehittämishankkeita (FinELib-kon- sortion toimintaperiaatteet 2001). Kansal- lisen elektronisen kirjaston toiminta on or- ganisoitu siten, että sidosryhmillä on mah- dollisuus vaikuttaa toiminnan kehittämi- seen ohjausryhmän, konsortioryhmän ja tieteenaloittaisten asiantuntijaryhmien kautta. "Kansallisen elektronisen kirjaston toi- minnan tavoitteena on varmistaa elektroni- sessa muodossa olevan tieteellisen aineiston käyttöön saanti kaikissa Suomen yliopis- toissa ja kehittää toimintaa niin, että se vä- hitellen tavoittaa myös muut kiinnostuneet tahot ja laitokset. Näitä ovat erityisesti am- mattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yleiset kirjastot. Toimintavuoden 2001 ai- kana kehitetään tämän tavoitteen edellyt- tämiä toiminnallisia ja rahoituksellisia rat- kaisuja" (Kansallinen elektroninen kirjasto —FinELib 2001). Opetusministeriö rahoittaa FinELib:in toimintaa yliopistojen osalta ja tukee myös ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjas- tojen osallistumista FinELib-konsortioon. OPM:n rahoituksen lisäksi ammattikorkea- 20 koulut ja yleiset kirjastot rahoittavat aineis- tohankintoj a omista budjeteistaan. Tutki- muslaitokset rahoittavat aineistohankin- tansa täysimääräisesti omista budjeteistaan. Kansalliskirjasto perii ammattikorkeakou- luilta, tutkimuslaitoksilta sekä yleisiltä kir- jastoilta palvelusopimukseen perustuvat vuosi- ja lisämaksut elektronisen aineiston hankintapalveluista (FinELib-konsortion toimintaperiaatteet 2001). MTT:n ja Fin -ELibin välisen palvelusopimuksen vuosi- maksu on 5000 mk vuonna 2001. Aineisto- hankintoja MTT on tehnyt FinELibistä yh- teensä vajaalla 100 000 mk:lla vuodelle 2001. 4.5.1 FinELibin aineistonhankintakäytäntö FinELib neuvottelee vuosittain uusia aineis- toja kansallisen lisenssisopimuksen piiriin. Neuvoteltavat aineistot valitaan asiantunti- jatyöryhmien ehdotuksesta sekä käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Tavoitteena on monia tieteenaloja ja mahdollisimman suurta käyttäjäkuntaa palveleva koko- naisuus (Kansallinen elektroninen kirjasto — FinELib 2001). Asiantuntijatyöryhmiä on seitsemän ja ne edustavat eri tieteenaloja. M'r1":llä on edustaja luonnontieteiden, maatalous-metsätieteiden ja ympäristöalan yhteisessä asiantuntijaryhmässä. Asiantun- tijatyöryhmiin kuuluu edustajia konsorti- oon kuuluvista yliopistoista ja korkeakou- luista, tutkimuslaitoksista ja ammattikor- keakouluista. Kullakin työryhmällä on avoin postituslista, jolle syksyisin pyyde- tään ehdotuksia organisaatioiden toivomis- ta aineistoista. Listalle tulleiden aineistoeh- dotusten joukosta työryhmän tieteenalojen organisaatiot laativat oman priorisoidun ai- neistoesityksensä. Kun kaikki organisaatiot ovat antaneet priorisoidun esityksensä, esi- tykset pisteytetään ja niistä laaditaan yh- teenveto. Yliopistojen, ammattikorkeakou- lujen ja tutkimuslaitosten yhteenvedot laa- ditaan erikseen. Priorisoidulla listalla voi olla enintään 6 ehdotusta kultakin. Näistä FinELib valitsee 1-2 eniten pisteitä saanut- ta aineistoa mukaan hankintaohjelmaansa. Sopimusneuvottelut eniten pisteitä saa- neiden aineistojen hankkimiseksi alkavat seuraavana vuonna. Tavoitteena on muo- dostaa osallistujakonsortiot ja solmia aineis- tosopimukset. Aineistojen käyttö alkaisi seuraavana vuonna. Aineistosopimuksen tekeminen edellyttää, että vähintään kuusi FinELib-konsortion jäsentä osallistuu ai- neistokonsortioon (FinELib-konsortion toi- mintaperiaatteet 2001). Syksyllä 2000 teh- tiin ehdotukset aineistoista, joiden hankin- nasta neuvotellaan vuonna 2001. Mikäli ai- neistosopimukset syntyvät, aineistojen käyttö alkaa vuonna 2002. Luonnontietei- den, maatalous-metsätieteiden ja ympäris- töalan asiantuntijaryhmän ehdotuksessa kärkipaikoille sijoittuivat Elsevierin verk- kolehtipalvelu ScienceDirect ja ISI:n katta- va tiedonhakupalvelu Web of Science. FinELibin hankintakonsortion kautta on mahdollisuus saada isoja aineistopaket- teja. Yksittäisen tutkimuslaitoksen mah- dollisuus vaikuttaa hankittavien aineistojen valikoimaan on pieni. Näillä näkymin esi- merkiksi MTT:lle tärkeää Food Science and Technology Abstracts (FSTA) -tietokantaa ei saada kansallisen sopimuksen piiriin aina- kaan ennen vuotta 2003, sillä se ei ole yhtä tärkeä muille luonnontieteiden, maata- lous-metsätieteiden ja ympäristöalan asian- tuntijaryhmän organisaatioille. 4.5.2 FinELibin hinnoitteluperiaatteet FinELibin ja verkkopalvelun tarjoajan väli- seen lisenssisopimukseen kirjataan palvelun hinnoitteluperiaatteet. Yleisimmin käyte- tyt hinnoitteluperiaatteet ovat käyttäjien määrään perustuva hinnoittelu, perusmak- suun ja yhtäaikaisten käyttäjien määrään perustuva hinnoittelu sekä painettujen leh- tien tilauskustannuksiin perustuva hinnoit- telu (Hormia-Poutanen 1998). Taulukosta 2 on nähtävissä opetusministeriön tuki yli- opistojen verkkoaineistojen hankinnalle. Tutkimuslaitokset eivät tukea saa, vaan ra- hoittavat hankkimansa aineiston koko- naisuudessaan itse. Tutkimuslaitoksiin hankittavan aineiston tieteenalojen kirjo on 21 Taulukko 2. FinELibin ja yliopistojen rahoitusosuudet eri aineistoryhmissä 1998-2002. Aineistotyyppi Käyttäjien määrään perustuva hinnoittelu tai painettujen lehtien tilauskustannuksiin perustuva hinnoittelu Perusmaksuun ja yhtäaikaisten käyttäjien määrään perustuva hinnoittelu Monitieteinen FinELib: 1. kausi 100 %, sitten 80% FinELib: perusmalcsu Yliopistot 1. kausi 0 %, sitten 20 % Yliopistot: yhtäaikaisten käyt- täjien osuus Tieteenalakohtainen FinELib: alusta alkaen 50 % FinELib: perusmaksu Yliopistot: alusta alkaen 50 % Yliopistot: yhtäaikaisten käyt- täjien osuus pienempi kuin yliopistoissa. Tutkimuslai- tosten tutkijoille olisi turvattava tasaveroi- nen pääsy elektronisiin aineistoihin verrat- tuna kollegoihinsa yliopistoissa. 4.6 MTT:n elektronisen kirjaston jatkokehitys Elektroniset aineistot tulevat olemaan kir- jaston tärkein palvelumuoto. Myös perin- teisiä paperikokoelmiin liittyviä palveluja tarvitaan, sillä vanhempaa aineistoa ei ole juurikaan verkosta saatavissa. Verkkoai- neistojen hankintaan tulee järjestää rahoi- tusta. Kaikkea MTT:n tarvitsemaa kor- keatasoista verkkoaineistoa ei ole maksutta saatavissa. Verkkoaineistoja voidaan hankkia M'rr:n käyttöön itse suoraan verkkoaineis- topalvelujen tarjoajilta. Hankinnan voi teh- dä kirjasto keskitetysti koko MTT:n käyt- töön tai yksiköt itsenäisesti omaan käyt- töönsä, kuten paperilehdet on tähän asti hankittu. Toistaiseksi yksiköt eivät tiettä- västi ole itse hankkineet verkkoaineistoa. Verkkoaineistoj en hankinta voitaisiin rajata myös vain FinELibin neuvottelemiin aineis- toihin. Myös elektronisen kirjaston palvelu- jen ostamista toisesta kirjastosta, esim. Vii- kin tiedekirjastosta, on ehdotettu ratkai- suksi MTT:lle. Tämä on kuitenkin käytän- nössä mahdoton vaihtoehto, sillä verkko- lehtien lisenssisopimukset sallivat verkkoai- neistojen käytön ainoastaan hankkivan or- ganisaation henkilökunnalle, opiskelijoille ja kirjaston paikalliskäyttäjille. Lisenssis opi- mukset kieltävät kaukopalvelun verkkoai- neistosta ja aineiston myynnin tai luovutta- misen edelleen kolmannelle osapuolelle. Verkkoaineistojen hankintaa sääteleviin lisenssiehtoihin perehtyminen vaatii eri- tyisosaamista. FinELib hoitaa hankkimansa aineiston lisenssisopimusneuvottelut, joten sen kautta aineiston hankinta on yksinker- taista. Sopimusehdoissa taataan aina mm. aineiston käytettävyys kaikissa organisaati- on toimipisteissä ja aineiston pitkäaikaissäi- lytys. FinELibin kautta konsortioon osallis- tuvien organisaatioiden on mahdollista hankkia isoja aineistopaketteja tai tietokan- talisenssejä. FinELibin ongelmana MTT:n näkökulmasta on hankintaneuvottelujen hitaus. Aineistot ovat hyvin monilta tie- teenaloilta, kaikki eivät ole MTT:lle rele- vantteja. Lisäksi aineistot ovat yleensä suu- ria ja melko hintavia aineistokokonaisuuk- sia, joista ei välttämättä ole mahdollista os- taa vain MTT:tä kiinnostavaa osaa. FinELibin tarjonnan lisäksi tarvitaan myös omaa suoraa aineistojen hankintaa. Elektronisten aineistojen hankinnan ja yllä- pidon vaatima erityisosaaminen ja työvoi- maresurssi olisi järkevää keskittää MTT:n kirjastoon, jossa on verkkoaineistojen tun- temusta ja kirjastoalan ammattitaitoa. Leh- titilaukset on MTT:ssä hajautettu yksiköi- hin, jotka ovat tilanneet omiin kokoelmiin- sa alansa keskeisiä julkaisuja. Yksiköt ovat saattaneet tilata paperilehtiä joskus hyvin- kin edullisilla jäsenhinnoilla, mihin kirjas- tolla ei ole mahdollisuutta. Kaikkien 22 MTT:n lehtitilausten keskittäminen kirjas- toon voitaisiin järjestää siten, että kirjasto tilaisi edelleen yhteistä aineistoa ja lisäksi yksiköiden toivomaa aineistoa. Verkkoai- neistot saataisiin käyttöön koko MTT:ssä. Hankintojen keskittäminen saattaisi tuoda kustannussäästöjä tehostuneena työajan käyttönä ja ison lehtihankinnan kilpailutta- misella. 5 MTT:n kuvatietokanta ELEVA-hankkeen neljäs osaprojekti nimet- tiin MTT:n kuva-arkistoksi. Tavoitteena oli alun perin koko MTT:tä hyödyttävän digi- taalisen kuva-arkiston perustaminen, mut- ta pian osaprojektin käynnistymisen jälkeen keväällä 1999 todettiin, että oli tarkoituk- senmukaista rajata tavoite ensin tiedotuk- sen kuvatietokannan perustamiseen ja arvi- oida vasta sen jälkeen koko talon yhteisen kuva-arkiston mahdollisuuksia. MTT:ssä sekä tuotetaan että käytetään tutkimustulosten havainnollistamiseksi yhä enemmän kuvia. MTT:n vuosittain tuotta- ma kuvamateriaalin määrä Lienee ainakin tuhansia. Digitoitujen kuvien osuus on kas- vamassa nopeasti. Kuvia tuottavat eri hen- kilöt, jotka myös saattavat lähteä pois MTT:stä ja kuvien hyödyntäminen voi siten vaarantua. MTT:n tiedotuksella on mittava ja laa- dukas kuvakokoelma oman viestinnän tar- peisiin ja siitä kysytään lainaksi kuvia muun muassa opetuksen ja lehtijuttujen yhteydes- sä käytettäviksi. Kuvakokoelmasta puuttui hakemisto ja ELEVA-hankkeessa haluttiin rakentaa hakuja helpottava tietokanta. Samalla tietokantarakenteella on mahdol- lista luoda kuvatietokantoja myös muihin tarpeisiin, esimerkiksi yksiköille omansa. Samalla rakenteella toteutettuihin tieto- kantoihin on myöhemmin helppo rakentaa tarvittaessa yhteinen hakujärjestelmä. Kuvatietokantaa käytetään kuten mitä tahansa tietokantaa: tietoja tallennetaan, haetaan, muutetaan ja poistetaan. Keskeis- tä kuvatietokannassa on kuvan löytyvyys. Ihannetilanteessa tuhansien kuvien joukos- ta löytyy nopeasti oikeanlainen kuva. Par- haimmillaan kuvatietokannassa on sekä kuva että tarkat tiedot sen sisällöstä. Kui- tenkin jo pelkkä kuvien kuvaileminen ja ku- van viitetietojen tallentaminen tietokan- taan helpottaa kuvien löytämistä, vaikka itse kuva ei olisikaan digitaalisessa muodos- sa. Ilman kuvatietokantaa kuvien löytymi- nen on kuvien haltijan muistin varassa. Tietokannan avulla kuvien tarkka suo- jaus on mahdollista, joten tietokanta ei si- nällään edesauta "villiä" kuvien käyttöä ja pelättyjä tekijänoikeuksien loukkauksia. Kuvat voidaan tarjota vain selailuominai- suuksin ja itse kuvien lainaus ja käyttö voi olla manuaalista ja kontrolloitua. MTT:n tiedotuksen kuvatietokanta sai nimen Albumi. Kuvatietokanta toteutet- tiin teknisesti TRIP-tietokantana, johon voi tallentaa kuvan binääritiedostona.• Albu- min kenttäkohtaiset tallennusohjeet ovat saatavissa MAATTI-ohjekannasta. Albu- miin voidaan tallentaa kuvan kuvailut ja niiden lisäksi myös itse kuva, mikäli se on elektronisessa muodossa olemassa.. Järjes- telmän avulla on mahdollista tuottaa tie- dostomuodossa olevasta kuvasta MTT:n lo- golla varustettu versio www-jakelua varten sekä postimerkkikokoinen Kuvien löytymisen kannalta on ratkai- sevaa, mitä kuviin liittyvää tietoa ja miten tallennetaan tietokantaan. Albumi-tieto- kantaan tallennetaan kuvan kohdetta ku- vaavat asiasanat ja aiheluokka, otsikko, ku- vateksti ja kuvassa olevien henkilöiden tie- dot. Asiasanoina tulisi käyttää maata- lousalan asiasanaston mukaisia termejä. Sanasto on verkkokäytössä Agriforest-ni- misenä, osoitteessa http://www-db.helsin- ki.fi/agriforest/. Mikäli tästä sanastosta ei löydy sopivia termejä, voidaan käyttää Ylei- sen suomalaisen asiasanaston termejä, jotka löytyvät myös VESA-verkkosanastosta http://vesalb.helsinki.fi/. Asiasanoihin tu- lisi tallentaa kuvan kohde, esimerkiksi kas- vi, eläin, maalaji tai menetelmä. On tärkeää tallentaa sekä tavallinen että tieteellinen nimi. Kohdetta kannattaa kuvata sekä mahdollisimman tarkoilla että laajemmilla 23 termeillä. Aiheluokan avulla kuvan kohdet- ta kuvaillaan karkeammin, aihealuetasolla. MTT:ssä käytetään Finagri-luokitusta, joka jakautuu 11 aihealueeseen. Samaa luokitus- ta käytetään myös JUKURIssa, KIRVAssa ja SARKAssa. Kuvan otsikon tulisi olla ly- hyt, ytimekäs ja kuvaava. Ensisijaisesti käy- tetään kuvaajan antamaa nimeä. Kuvateks- tissä voidaan vapaamuotoisesti selostaa ku- van aihetta, kuvaustilannetta ja muita oleellisia seikkoja. Kuvassa olevien henki- löiden nimet ja tittelit tallennetaan tieto- kantaan. Kuvan ominaisuuksista tallennetaan kuvakulma, värillisyys, koko ja kuvatyyppi. Kuvaajan ja tekijänoikeuksien haltijan ni- met, kuvausaika sekä kuvan käyttöhistoria ovat tärkeitä tietoja. Kullekin kuvalle anne- taan identifikaatiotunnus, joka yksilöi ky- seisen kuvan sekä kuvan säilytyspaikan. Jos kuva kuuluu useamman kuvan sarjaan, myös se kerrotaan. Tiedostomuotoisesta kuvasta tallennetaan tiedoston nimi, tiedos- tomuoto, korkeus ja leveys pikseleinä. Osaan teknistä tietoa sisältävistä kentistä järjestelmä tallentaa tarvittavan tiedon ku- van siirron yhteydessä. Tiedotuksen Albumi-kuvatietokannan tekninen toteutus on kunnossa. Tiedotus on hankkinut kuvien käsittelyä varten tietoko- neen ja ohjelmiston. Toistaiseksi Albumiin on tallennettu kuvien kuvailuja lähinnä ko- keiluluontoisesti. Myös muualla MTT:ssä tuotetaan pal- jon kuvia. Esimerkiksi MTT:n kasvin- tuotannon tutkimukselle toteutettiin Albu- min pohjalta oma Kasku-tietokantansa, jonne voidaan tallentaa erilaisten kasvikuvi- en kuvailuja ja sijaintitietoja. Myös MTT:n kasvinsuojelun ja Laukaan yksiköt ovat ol- leet kiinnostuneita saamaan omat kuvatie- tokannat kuvamateriaalinsa järjestämiseen. Koko MTT:tä hyödyttävä yhteishanke yksiköiden omien kuvatietokantojen perus- tamiseksi olisi jatkossa tarpeen. Yksiköille tulisi luoda omat kuvatietokannat ja kou- luttaa kuvia ottavat ja käsittelevät henkilöt kuvailemaan kuvat tietokantoihin. Kuva- materiaali tulisi paremmin hyödynnettyä, kun se olisi selkeästi kuvailtu ja järjestetty. Tuhansien kuvien kokoelmasta on mahdo- tonta hakea tiettyä kuvaa selailemalla. Mikäli kuvasta on kuvaus, voidaan se tieto- kannasta löytää oikeilla hakusanoilla. Elektronisen tietomateriaalin määrän li- sääntyessä myös elektronisten kuvien mää- rä lisääntyy. Olisi tärkeää määritellä, miten digitaaliset kuvat varastoidaan. Toistaiseksi ne lienevät cd-levykkeillä tai tietokoneiden kovalevyillä tai palvelimilla. Kuvatietokan- noille on mahdollista tehdä järjestetty va- rastopaikka. Käyttöoikeuksiin liittyviä ky- symyksiä kannattaisi selvittää ja ratkaista yhteisesti. 6 ELEVA-hankkeen yhteisiä ja erityisiä selvityskohteita 6.1 Elektronisen aineiston varastointi ja pitkäaikaissäilytys ELEVA-hankkeessa oli tavoitteena selvittää ja toteuttaa dokumenttien pitkäaikaiseen varastointiin soveltuvat järjestelmät MTT:n verkossa. Varastointi on kaikille ELEVAn osaprojekteille yhteinen asia, eri- tyisesti tekstitiedon pitkäaikaisten varas- tointiratkaisujen osalta. Aineistojen helpon ja pitkäaikaisen käytön varmistamiseksi suunniteltiin myös varastoitavien aineisto- jen sisällön- ja muodonkuvailuratkaisujen käyttöönottoa. Varastoinnin teoriaa selvitettiin ELEVA- työryhmän laatimassa verkkolehtiselvityk- sessä (Suonpää et al. 2000a). Asiaa tarkastel- tiin paitsi verkkolehtien käyttäjän, myös elektronisen tietomateriaalin tuottajan nä- kökulmasta. ELEVA-hankkeen aikana on vahvistunut käsitys, että varastointi on tär- keää erityisesti tiedon tuottajalle. Yksittäisen kirjaston mahdollisuudet huolehtia hankki- mansa elektronisen aineiston pitkäaikaissäi- lytyksestä ovat rajatut kustantajien lisens- sisopimusten ehtojen vuoksi. Konsortiosopi- 24 musten kautta hankitun aineiston sopi- musehdoissa on yleensä edellytetty takeita aineiston pitkäaikaiskäytölle. Paperilehti toi- mii monen rinnakkaisversiona tilatun verk- kolehden pitkäaikaissäilytyksen muotona. MTT tuottaa sekä julkaisusarjoissa että sarjojen ulkopuolella yhä enemmän elekt- ronista aineistoa (kts. Elektroniset aineistot MTT:ssä -luettelo, http://mttinfo.mtt.fi/ tpy/eleva/eaineistot.html). Toistaiseksi jul- kaisun painaminen on ainoa varma keino pitkäaikaiseen arkistointiin, mutta se ei ole ratkaisu niille aineistoille, joita ei alunperin- kään ole tuotettu painamalla tulostettavik- si, kuten tietokannat, kotisivustot, äänet, vuorovaikutteiset tietotuotteet. MTT:n jul- kaisijana on kuitenkin tiedonhaun katta- vuuden takia huolehdittava myös elekt- ronisten julkaisujensa löytyvyydestä ja saa- tavuudesta vuosikymmenienkin kuluttua. Julkaisusarjojen osalta säilytyksestä ja ar- kistoinnista on huolehdittu tähänkin asti, sarjojen muuttuminen elektroniseen muo- toon ei muuta periaatetta. Lyhyellä tähtäi- mellä julkaisun tallentaminen useassa eri tiedostomuodossa on turvallinen ratkaisu. Pitkäaikaisen varastoinnin menetelmiä kui- tenkin tarvitaan. Suurin huoli pitkäaikaissäilytyksen osal- ta kohdistuu sarjojen ulkopuolella julkais- tuihin elektronisiin tuotteisiin. Verkkoai- neiston ajatellaan helposti olevan lyhyt- ikäistä, jo parin vuoden vanhaa verkkodo- kumenttia pidetään vanhentuneena. Kun aineistoa ei päivitetä eikä ylläpidetä, se saa- tetaan jossain vaiheessa poistaa palvelimel- ta. Jos aineisto sijaitsi vain yhdessä paikassa, on se ikuisiksi ajoiksi menetetty. Pitkäai- kaissäilytyksen tarve huomataan siinä vai- heessa, kun jotakin arvokasta aineistoa on hävinnyt (Stenvall 2001). Verkkoaineisto- jen tuottajien tulisi määritellä arkistointi- tarpeensa ja mihin julkaisun versioihin se kohdistuu. Jos aineisto on jatkuvasti päivit- tyvää, on ratkaistava, mikä versio arkistoi- daan. Tiedontuottajan on myös harkittava, mitä aineistoa ei kannata säilyttää (Kauha- nen-Simanainen 2001). On mahdotonta täysin ennustaa, mitkä elektroniset aineis- tot ja niiden piirteet ovat tulevaisuudessa tärkeitä tutkimuksen kohteita. Tutkimus- laitoksen tuottamia verkkojulkaisuja, sarjo- ja tai erillisjulkaisuja, on perusteltua pitää säilyttämisen ja varastoimisen arvoisena ai- neistona. Elektronisen tietomateriaalin varastoin- nin ratkaisujen luominen on osittain toteu- tunut ELEVA-hankkeen aikana. Pitkäai- kaisen varastoinnin ratkaisujen kehitystä on seurattu tiiviisti ja asian tärkeys on MTT:ssä yleisesti tunnustettu. Ohjelmistoriippu- mattomuutta tukeva rakenteinen jul- kaiseminen odottaa vielä tarveselvitystään, mutta varastoinnin perustana toimivat vii- tetietokannat on MTT:ssä toteutettu. MTT:n hajautetussa tiedonhallintamallissa aineistojen varastopaikat on vielä sopimatta ja käyttöönottamatta ja koulutusta tarvi- taan informatiivisen ja kattavan metadatan tuottamisesta. Pitkäaikaisen varastoinnin asiaa selvit- tää kansallisella tasolla Helsingin yliopiston kirjasto. Elektronisen aineiston tallentamis- ta kansallisbibliografiaan valmistellaan ja sen edellyttämä vapaakappalelain muutos on vireillä. Elektronisen verkkoaineiston hankinnan ja varastoinnin EVA-hankkees- sa Helsingin ja Jyväskylän yliopistokirjastot ovat luoneet menetelmiä elektronisten verkkojulkaisujen hankintaa, rekisteröintiä ja arkistointia varten, ja selvittäneet doku- menttien pitkäaikaista arkistointia kirjas- toissa (EVA — elektronisen verkkoaineiston hankinta ja arkistointi 2001). Kansainväli- sellä tasolla vastaavaa selvitys- ja kehitys- työtä on tehty mm. eurooppalaisten kansal- liskirj astojen yhteisessä NEDLIB -hank- keessa (NEDLIB 2001). ELEVAn jatkosuosituksena on MTT:n oman elektronisen tietovaraston toteutta- minen. Kansalliskirjaston ratkaisuja on syy- tä tarkoin seurata, ettei toisaalta tehdä tur- haa päällekkäistä työtä ja toisaalta laaditaan omat järjestelmät samojen periaatteiden mukaan, yhteismitallisiksi ja standardin- mukaisiksi. Kansalliskirjaston suorittama verkkoaineiston arkistointi ei kuitenkaan ratkaise MTT:n arkistointitarpeita tiedon- tuottajana. Aineistot on varastoitava itse vähintään siihen asti, kunnes kansallinen 25 järjestelmä varmasti toimii. Lisäksi on huo- lehdittava myös niiden aineistojen varas- toinnista (esim. tutkimusaineistot), jotka eivät kuulu kansallisen varastoinnin piiriin. Elektroninen tietovarasto on paitsi jul- kaisujen arkistointipaikka, myös paikka, josta julkaisuja voidaan jakaa käyttöön. Elektroninen tietovarasto on aktiivisessa käytössä, eikä kulu käyttämällä. Varastoin- ti on tietyn asiasisältökokonaisuuden ympä- rille rakennettu tiedonhallinta: tietojen ke- ruu, säilytys ja jakelu. Varastosta voidaan tuottaa erilaisten luku- ja kyselyohjelmien avulla uusia tietokokonaisuuksia yhdistele- mällä tietovarastosta poimittua sisältöä. Elektronisen tietovaraston hyödyntä- mistä tehostaa varastoitavan aineiston huo- lellinen kuvailu eli metadata. Todennäköi- sesti tietovarasto on tietokantamuotoinen. Tietokannan rakenteessa määritellään, mitä tietoja varastoitavasta julkaisusta tal- lennetaan ja mitä julkaisun metadata sisäl- tää. Julkaisun säilyttämisen lisäksi myös metadatan säilyttäminen on tärkeää. Peri- aatteessa kaikki mahdollinen julkaisuun liittyvä tieto voi jossain vaiheessa olla hyö- dyllistä. Varastoitavasta julkaisusta tulisi kuvailla haettavuuden ja löydettävyyden parantamiseksi varsinainen asiasisältö (bib- liografinen kuvailu): nimeke, tekijät, aihe, kieli jne. Pitkäaikaissäilytyksen kannalta tarvitaan tietoja julkaisun teknisestä ympä- ristöstä ja säilytyksen toimenpiteistä ja eri- tyispiirteistä (Stenvall 2001). ELEVAn jatkona toteutetaan MTT:n elektronisten julkaisujen varastointi. Varas- tointi koskee JUKURI-tietokantaan tallen- nettuja julkaisusarjoissa ja sarjojen ulko- puolella ilmestyneitä yksiköiden tuottamia elektronisia julkaisuja. Aineistot ovat MTT:n palvelimella eri hakemistoihin ha- jautettuina tai yksittäisten henkilöiden työ- asemilla. Puolen vuoden jatkohankkeessa on tarkoitus luoda paikka elektroniselle tie- tovarastolle ja kuvailla tiedossa olevat elekt- roniset tekstidokumentit asianmukaisella metadatalla, asiasanoilla ja aiheluokituksel- la. Julkaisut varastoidaan tallennushetken tiedostoformaatissa ja linkitetään varasto- paikasta MTT:n www-sivuille. Tietoa va- rastoinnista ja metadatan tuottamisesta le- vitetään myös MTT:n yksiköihin. Lyhyt- aikaisessa projektissa ei voida ratkaista jul- kaisujen pitkäaikaista ohjelmisto- ja laite- riippumatonta varastointia. Se on kuitenkin tärkeä asia, jonka selvittämiseksi tarvitaan jatkotoimenpiteitä. 6.2 Rakenteinen julkaiseminen Rakenteisesta julkaisemisesta on etsitty rat- kaisuja elektronisen julkaisemisen kysy- myksiin. Rakenteisessa julkaisemisessa teks- tin sisältö ja ulkoasu on erotettu toisistaan. Kullakin julkaisulla on oma rakenteensa, joka voidaan määritellä. Julkaisun perusra- kenteen määrittely vaatii paljon huolellista työtä. Rakennemäärittelyn avulla samasta sisällöstä voidaan sisältöä manipuloimatta tuottaa erilaisiin käyttötarkoituksiin ja asia- kokonaisuuksiin, eri jakelukanaville ja eri kohderyhmille tietoa siinä muodossa, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Rakenteisesta julkaisemisesta on löydet- tävissä ratkaisut myös julkaisujen pitkäai- kais s äilytyks e en . Pitkäaikaissäilytyks essä täytyy päättää, mitä julkaisusta halutaan säilyttää, sisältöä vai ulkoasua. Tieteellises- sä julkaisemisessa tärkeintä on julkaisujen sisällön säilyttäminen muuttumattomana, vaikka niiden ulkoasu muuttuisikin. Tämä onnistuu parhaiten silloin, kun voidaan kes- kittyä tekstin loogisen rakenteen säilyttä- miseen — rakenteellisen informaation avulla julkaisut voidaan kääntää automaattisesti mihin tahansa levitysmuotoon (Ilva 2000). Rakenteinen julkaiseminen pohjautuu SGML-standardiin, joka mahdollistaa so- vellus- ja laitteistoriippumattoman doku- menttien hallinnan. SGML on monimut- kainen standardi, joka soveltuu parhaiten laajoille käyttäjäjoukoille tarkoitetun mate- riaalin tuottamiseen. SGML:n yksinkertai- semmasta muodosta XML:stä odotetaan helpotusta monimutkaisuuteen (Kivikoski et al. 1999). Rakenteista julkaisemista on selvitetty Suomen yliopistoissa yhteistyöprojektina (Sonkkila & Varjonen 1999). Monessa yli- 26 opistossa kirjasto on ollut asiassa aktiivinen toimija. Pisimmällä rakenteisessa julkaise- misessa lienee Oulun yliopiston kirjasto. Myös Eduskunnan asiakirjatuotannossa hyödynnetään rakenteisuutta. ELEVA-pro- jektiryhmän jäseniä on ollut tutustumassa molempien edellä mainittujen organisaati- oiden rakenteisen julkaisemisen järjestel- miin. Rakenteisen julkaisemisen kehitystä on seurattu ELEVA-projektin aikana. Tieto- kannat ovat askel kohti rakenteista jul- kaisemista. Jokaiselle kantaan tallennetta- valle asialle on oma kenttänsä. Julkaisusar- jat, joissa rakenne on kussakin julkaisussa sama, ovat rakenteisen julkaisemisen selkeä sovelluskohde. Rakenteisuuden toteutta- minen vaatii uudenlaista ajattelutapaa ja paljon teknistä osaamista. MTT:n jul- kaisutuotannon rakenteistamiseen aika ei vielä ole ollut kypsä. Selvitys rakenteisen julkaisemisen tarpeesta MTT:ssä tulisi teh- dä. MTT:n asianhallintajärjestelmässä asia- kirjojen tuottaminen rakenteisessa muo- dossa on jo aloitettu. Asianhallintajärjestel- mässä pääpaino on MTT:ssä tuotettujen asiakirjojen tuotannossa ja niiden viitetie- don (diaari) hallinnassa: asiakirjat tuotetaan tietokantaan, metadata tallennetaan diaa- riksi ja päätevarastointi on paperimuodossa perinteisessä arkistossa. Asiakirjojen käyt- töä elektronisessa muodossa ja elektronista varastointia ei täysin ole vielä hahmotettu ja suunniteltu. 6.3 MTT:n elektronisia erillisjulkaisuja: case Rehutaulukot ja ruokintasuositukset Rehutaulukot ja ruokintasuositukset -jul- kaisun verkkoversion idea tuli esiin infor- maatiojärjestelmien osaamisalueen se- minaarissa keväällä 1999. Maa- ja metsäta- lousministeriö edellyttää MTT:ltä rehutau- lukoiden ja ruokintasuositusten jatkuvaa ylläpitoa. Kesällä 1999 aiheesta tehtiin sup- pea demoversio, joka esiteltiin MTT:n eläinravitsemuksen (ERA) ja Helsingin yli- opiston kotieläintieteen ruokinnan tutki- joille. Rehutaulukoiden verkkoversion to- teutukseen tehtiin rahoitusesitys MTT:n yleisjohdolle syksyllä 1999. Hanke hyväk- syttiin ja se käynnistyi vuoden 2000 alussa. Vuoden 2000 aikana suunniteltiin ja to- teutettiin vuonna 1996 ilmestyneen Rehu- taulukot ja ruokintasuositukset -julkaisun aineiston pohjalta taulukoille MTT:n sisäi- nen ylläpitojärjestelmä ja MTT:n ulkopuo- lelle internetiin suunnattu jakelujärjestel- mä. Järjestelmä testattiin vuoden 2000 ai- neistolla vuoden 2001 alussa ja esitysmuo- toja viimeisteltiin. Käyttäjätestaus tehtiin ulkopuolisista kootulla rehualan ammatti- laisten ryhmällä ja saadun palautteen perus- teella tehtiin pieniä korjauksia. Rehutaulu- kot ja ruokintasuositukset julkaistiin ver- kossa 10.4.2001 jakeluosoitteessa http:// www.agronet.fi/rehutaulukot. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset on verkossa elektroninen julkaisu. Se voisi olla myös painettu kirja tai jaettava cd-rom- levy. Rehutaulukoille on kuitenkin ylläpi- don ja jakelutavan kannalta tehty pitkällä tähtäyksellä edullisempi ratkaisu tuotta- malla verkkojulkaisu.. Julkaisulle odotetaan aktiivisia käyttäjiä rehuteollisuuden ja neu- vonnan piiristä sekä oppilaitoksista. Suuri osa elektronien julkaisun tuotta- misen työstä oli tiedontuottajaa, ERA:n tutkijoita, varten suunniteltu ja toteutettu ylläpidon tietojärjestelmä tietokantoineen, laskentatoimintoineen ja päivitysversioiden tuotantoineen. Ylläpitojärjestelmä ei näy lainkaan käyttäjälle ja sen hallinnointi on ollut ja tulee olemaan ERA:n työtä. Ylläpi- tojärjestelmä dokumentoi rehutaulukoiden ja ruokintasuositusten laskentaperusteet, käytetyt laskukaavat, muuttujaluettelot ja se on siten taulukoiden ylläpidon laatujär- jestelmä. Ylläpitojärjestelmästä tiedot siir- retään versiointimenettelyn kautta kerran vuodessa jakelujärjestelmään, joka toimii MTT:n www- ja TRIP-palvelimilla. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2001 on sisällöltään ja rakenteeltaan jota- kuinkin syksyllä 2000 julkaistun painetun teoksen toisinto, vaikka muutamia sisältö- muutoksia onkin tehty. Käyttäjän kannalta 27 lisäarvoa painettuun versioon verrattuna tuovat hakumahdollisuudet, teoksen sisäi- set linkitykset, tiedon jakelu pienempinä paloina, hakujen tuloksina saatavina "rehu- kortteina" ja päivittyvät julkaisuviiteluette- lot. Koko aineiston voi tarvittaessa ladata omalle tietokoneelleen Excel-muodossa. Tästä on erityisesti hyötyä ruokinnan suun- nitteluun laskentaohjelmistoja tuottaville. Erityistä huomiota on kiinnitetty jul- kaisun tietojen ilmoittamiseen ja varastoin- tiin. Julkaisuun on tehty asianmukainen metadata Dublin Core -pohjalla ja sille on tuotettu Helsingin yliopiston kirjaston yllä- pitämästä palvelusta verkkojulkaisun yksi- löivä URN-numerointi. Julkaisun graafi- nen ilme on hyvin pelkistetty, jotta tieto- kannoista latautuvien taulukoiden tulostu- mista ruudulle ei hidasteta. Kaikki jul- kaisun verkkoversion toteuttamisessa tar- vittavat elementit on koottu hakemistoon http://www.mtt.fi/julkaisut/rehutaulukot/ pitkäaikaisen varastoinnin helpottamiseksi. Rehutauluköiden jakeluosoite ja varastoin- tiosoite ovat kaksi eri asiaa. Julkaisun tiedot on tallennettu JUKURI-tietokantaan, jon- ka kautta tiedonhakijat voivat löytää tiensä viitetietojen kautta kokotekstiin rehutaulu- koiden kotisivulle. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2001 on verkossa tässä vaiheessa maksutta. Myöhemmin harkitaan sen laittamista osit- tain tai kokonaan maksulliseksi. Agronet järjestää verkkokauppapalvelun. Toivotta- vasti kiinnostavan tutkimustietotuotteen linkittävät tietokantoihinsa Agronetin li- säksi muutkin elektronisten aineistojen linkkilistat, esimerkiksi kaupalliset kana- vat, Viikin tiedekirjaston eViikki-tietokan- nan, Novagate-palvelun tai vaikkapa Makupalat-linkkikirj aston ylläpitäjät ja monet muut. Niiden sisältöä sivuten voi ky- syä, kuka voisi rakentaa todellisen rehutie- topalvelun, jossa linkki alan julkaisuun — re- hutaulukoihin — on linkkinä hyvin esillä muun puolueettoman rehutiedon kanssa? Hankkeen opetuksia: Rehutaulukoista ja ruokintasuosituksista tuli verkkoversiona ammattilaisia palveleva tietotuote, jossa asetetut tavoitteet saavu- tettiin jotakuinkin määräajassa. Ylläpito- järjestelmän rakentaminen vaati resursseja enemmän kuin oli ennakoitu ja vastaavasti graafista suunnittelua jouduttiin karsi- maan. Alustava palaute on ollut myönteis- tä, verkkoversiota on pidetty hyvänä tie- donjakOutapana. Palautteessa on toivottu lisää erilaisia tietosisältöjä, mm. rehulasku- ria. Tämän esimerkin valossa elektronisen erillisjulkaisun tuottaminen on huomatta- vasti työläämpi tehtävä kuin sarjassa ilmes- tyvän julkaisun verkkoversion tuottami- nen. Sarjassa julkaiseminen on suositelta- vinta, jos julkaistava tuote sopii sarjaan. Tietokannat hakutoimintoineen, vuorovai- kutteiset palvelut, laajoja kuvakokoelmia tai multimediaelementtejä hyödyntävät tuotteet saattavat kuitenkin vaatia omaa julkaisuprosessiaan, tehdäänpä ne sarjassa tai erillisinä. Jos erillistuotteen julkaisemi- seen ryhdytään, on syytä suunnitella mitta- va ja aikataulutettu tiedontuottajien ja eri- koisosaaj ien yhteistyöprojekti, jossa budje- toidaan resursseja kaikkiin vaadittaviin osa-alueisiin ja otetaan huomioon ylläpi- don, päivittämisen ja pitkäaikaisen saata- vuuden näkökohdat. Julkaisemisen ja jul- kaisujen käsittelyn ammattilaisia tarvitaan projektiin luomaan verkkotuotteeseen sitä ryhtiä, jota laadukkailta painetuilta jul- kaisuilta on totuttu vaatimaan. Elektroni- nen julkaisu on käytännössä aina sovel- lusohjelmiston ja laitealustan vaativa koko- naisuus (Jeff Rothenberg, RAND, henkilö- kohtainen tiedonanto 23.4.2001), joten so- vellusosaajien mukanaolo hankkeissa on välttämätöntä. Rehutaulukoiden ja ruokintasuositusten verkkoversio vaati monenlaista osaamista ja mukana oli tutkijoiden lisäksi ohjelmiston suunnittelun ja ohjelmoinnin osaajia ja in- formaatikoita aineistokokonaisuuden jä- sentelyssä ja hahmottamisessa tiedon löyty- vyyden ja saatavuuden näkökulmasta. Tie- don käyttäjiä monipuolisemmin palvelevan tuotteen tekemiseen olisi tutkijoiden pa- nosta sisällön tuotantoon ja suunnitteluun 28 pitänyt käyttää enemmän, esimerkiksi re- huja koskevien perustietojen tuottamiseen ja käsitteiden kuvaamiseen. Informaatikon panosta lisäämällä aineiston luokittelujen, sisällönkuvailujen ja hakuj en monipuolista- minen olisi ollut mahdollista. Toimittajien työpanosta mukaan liittämällä julkaisuun olisi voitu tuottaa ei-ammattilaisia palvele- via tietopaketteja. Graafisen suunnittelun ostamiseen ei projektin rahoitus riittänyt, joten tuotteen ilme jäi hyvin pelkistetyksi. Käyttäjätesti ennen julkaisemista on eh- dottoman suositeltava. Mitä Varhaisem- massa vaiheessa käyttäjien kommentteja saadaan ja käytetään hyväksi, sitä parem- min palveleva tuote on julkaistavissa. 6.4 Verkkokauppa Elektroninen kaupankäynti (verkkokaup- pa, sähköinen kaupankäynti, verkko-osta- minen) määritellään eri tavoin eri yhteyksis- sä. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE (1999) määrittelee sen seuraavasti: "Sähköisessä kaupankäynnissä hyödynne- tään tietoverkkoja ja sähköistä kaupan- käyntiä voidaan harjoittaa kaikissa kaupan- käynnin arvoketjun osissa. Keskeistä on kahden osapuolen käymä kauppa. - - - Tie- toverkkoja voidaan hyödyntää kauppata- pahtumassa: tilaamisessa, toimittamisessa ja maksamisessa. Lisäksi tietoverkkoja voi- daan käyttää muun muassa markkinoinnis- sa ja asiakaspalvelussa. Tietoverkkoj en hyö- dyntämisen tekniikat voivat vaihdella." Elektroninen kaupankäynti on ollut yleistä suljetuissa verkoissa yritysten väli- sessä kaupassa pitkään. Internetin myötä elektroninen kuluttajakauppa on herättä- nyt runsaasti kiinnostusta ja odotukset sitä kohtaan ovat olleet suuret. Kannattaakseen elektroninen kaupankäynti tarvitsee laa- jempaa tarjontaa, suurempaa kuluttaj akun- taa, uusia kaupankäyntitapoja ja logistisia ratkaisuja. Tuotetietojen selaus- ja tilaus- palvelut internetissä ovat osa elektronista kaupankäyntiä (Heikkilä et al. 1998). MTT:n tietotuotteiden on tärkeää olla verkossa sellaisessa seurassa, josta ne tavoi- tetaan. Verkkojakelukanava on valittava kohderyhmän mukaan ja tuote voi olla saa- tavissa useammankin kanavan välityksellä. Yksi yhteinen paikka ei ratkaise kaikkien MTT:n tietotuotteiden verkkokauppaa. Esimerkiksi tieteellinen julkaisu ja ammat- tikirjallisuus tarvitsevat erilaisen kanavan. Agronetin kehitteillä oleva kauppapaikka tarjoaa kanavan erityisesti suomenkielisen ammattitiedon verkkokauppaan. Verkossa myytävä tieto voi olla julkaisuja, ennuste- palveluita, tietokannoista tuotettuja ai- heenmukaisia koosteita jne. Tieteellisten julkaisujen kotimainen haku- ja välityspal- velu Elektra ja Tampereen yliopiston kirjas- ton perustama suomalaisen tiedekirjallis uu- den virtuaalinen kirjakauppa Granum ovat esimerkkejä tiedejulkaisuj en monitieteisistä verkkojakelukanavista. Kansainvälisen tie- deyhteisön käyttöön suunnattu tieto tarvit- see muun kanavan. Teknisesti verkkokaupankäynnin rat- kaisut tulevat kehittymään ja ratkaisut as- karruttaviin kysymyksiin varmasti löyty- vät. MTT:ssä ensimmäiset verkkokaupan askeleet on otettu, sillä julkaisut ovat haet- tavissa ja tilattavissa verkon välityksellä. Tuote ja maksu liikkuvat toistaiseksi perin- teisiä kanavia pitkin. Luonteva kehitys- suunta julkaisujen elektronisoitumisen myötä on, että myös itse julkaisun lähettä- minen ja maksaminen tapahtuu verkon vä- lityksellä. 7 ELE VAn kokemuksia ja suosituksia 7.1 Kokemukset ELEVA on ajan hermolla. Internet on täyn- nä elektronisia julkaisuja, korkeakouluilla on käytössään jo tuhansia verkkolehtiä ja satoja tietokantoja, kilpailevat tiedelehdet ja raporttisarjat, jopa ammattilehdet ilmes- tyvät elektronisessa muodossa. Tärkeänä toiminnan motiivina ELE VA-projektissa on ollut halu toimia nykyaikaisesti, samalla ta- 29 valla kuin muut vastaavat organisaatiot. Vertailukohtana on ollut sekä kansainväli- nen että Suomen taso. ELEVA on onnistunut hyvin. Käytettä- vissä olevilla resursseilla on tehty kestävää ja näkyvää jälkeä. Eri alojen osaamista edusta- vien ihmisten yhteistyö on ollut ELEVAn vahvuus. Sama on todettu muuallakin elektronisten julkaisujen tuotannon ja hal- linnan vaatimukseksi (NEDLIB 2001). Yhteistyöhön oppiminen ja yhteistyön hyö- dyntäminen on vaatinut oman aikansa. Jat- kossa on tärkeää säilyttää opittu yhteistyö ja saavutettu yhteys. ELEVA ei ratkaissut kaikkia niitä ongel- mia, joita osallistujilla on ollut ja on jatkos- sakin edessään, mutta se on jo ratkonut mo- nia ja antanut projektiryhmälle peruseväät jatkaa työtä. Rakenteisen julkaisemisen to- teuttamiseen aika ei ollut vielä kypsä, mut- ta asiaa voidaan alkaa selvittää sen jälkeen, kun julkaisusarj oj en uudet suunnitelmat hahmottuvat. Elektroninen julkaiseminen on tullut jäädäkseen. ELEVAn jälkeen ky- symys kuuluu: miten MTT luo yhteisiä lin- joja ja ratkaisuja, joilla elektronisen tieto- materiaalin tuotanto, hankinta, varastointi ja jakelu pysyvät talossa korkeatasoisen tut- kimuslaitoksen vaatimusten mukaan ajan tasalla sekä sisäistä tehokkuutta että ulkois- ta tiedontarvitsijaa palvelevina? ELEVA-hankkeen laajuus ja tavoitteet herättivät keskustelua ja kysymyksiä siitä, oliko hanke oikein mitoitettu, olisiko sen pitänyt olla isompi vai pienempi. Lisäresurs- sia haettiin vähän ja varovasti kokoavaan kehitystyöhön ja suunnitteluun. Taakse- päin katsoen mitoitus tuntuu kohtuulliselta MTT:n kehyksissä, vaikka varmasti olisi ol- lut eduksi, jos rutiinitöihin olisi saatu enem- män kompensoivaa resurssia niin, että osa-alueiden vetäjät olisivat voineet käyttää enemmän omaa panostaan kehitysselvityk- suin. Suunnitelmien toteutuksen resurssiesi- tyksiä on kukin osaprojekti, osatehtävä, yh- teistyötaho ja osallistuva tiimi tehnyt omis- sa toimintasuunnitelmissaan sekä henkilös- töstrategiaan että käyttömeno- ja laitehan- kintaesityksiin. Henkilöstöstrategiaan teh- tyjä esityksiä ovat olleet informaatikko, verkkotoimittaja, tekniikka-asiantuntija ja tiedotuksen webbipaja. Tässä kohtaa voi- daan todeta yleisesti, että resursseja elekt- ronisen aineiston tiimoilla tehtävään työ- hön ovat saaneet ainakin tietopalveluyksik- kö vakinaisen järjestelmäasiantuntijan ja määräaikaisen www-suunnittelijan palk- kauksiin ja tiedotus kuvankäsittelylaitteis- toon. ELEVA olisi monen muun projektin ta- paan voinut tiedottaa enemmän omasta toi- minnastaan. Tieto ei ole tavoittanut kaikkia tarvitsijoita niissä muodoissa, joissa sitä on ollut tarjolla. Projektin alussa jaettiin pai- nettua ELEVA-tiedotetta, mutta myöhem- min projektilla on ollut kotisivu MTT- INFOssa ja sinne on koottu linkit kaikista projektin tuottamista selvityksistä. ELEVAn projektikuvaus on ollut TUIKEssa tutki- musnumerolla 0599 alusta lähtien ja tulos- kuvauksia on päivitetty vuosittain. Projekti- työryhmän jäsenistä muutama on ollut te- kemisissä päivittäin, osa vain harvoin. Osaprojektit ovat raportoineet omat tulok- sensa omissa tuloskeskusteluissaan ja -ra- porteissaan. MAATTI-tutkimustietoj ärj es- telmän kehityksestä monen vuoden ajan vastannut neljän hengen ydinryhmä on saa- nut sitoutuneesta työpanoksestaan ja järjes- telmän toimivuudesta MTT:n sisäisen laa- tupalkinnon vuonna 2000. Projektin tavoite strategisesta suunni- telmasta ja toteutetuista varastoista oli liian kunnianhimoinen MTT:n tilanteeseen: asia oli liian uutta ja vaati kaikilta tahoilta run- saasti kypsyttelyä, että päästiin siihen missä ollaan. Toisaalta tietohallintostrategia teh- tiin ylemmällä tasolla vuonna 2000 ja ELEVA jäi odottamaan sen linjauksia. ELEVAn teemaa on käsitelty tietohallinto- strategiassa (Maatalouden tutkimuskeskus 2000). Elektronisen tietomateriaalin tuo- tanto ja hankinta on yhtä vaikea yhteisesti hallittava asia kuin paperijulkaiseminen ja pap erikirj astoj en ylläpitokin MTT:n ha- jautetussa hallintomallissa, mutta vahvoin ottein asiaa vievät eteenpäin MTT:n tiedo- tuksen toimet MTT:n www-sivuston uu- distamisessa ja vuodelle 2001 asetettu jul- kaisustrategiatyöryhmä. 30 Vahvuudet Heikkoudet MTT:tä pidetään luotettavana tiedontuottajana - kohderyhmät verkon piirissä - verkkojulkaisun saatavuus 24 h/vrk - tekijöiden innostus ja yhteistyö MTT:ssä - verkkojulkaisemiseen on jo tuntumaa - käytössä verkkojulkaisujen varastointiin yksinkertainen, edullinen ja alustariippumaton TRIP-tietokantaohjelmisto - Agronet kotimaisen ammattitiedon portaalina ja markkinointikanavana - julkaisusarjojen tuotantoprosessin hallinta - hyvin toimiva tietoverkko - verkkojulkaisun tuottaminen on vaikeaa - vaatii monenlaista osaamista - yhteistyön oppiminen ja hyödyntäminen - perustietotaitoa MTT:ssä liian vähän - varastointi hankala kysymys - verkkojulkaisuja tehdään jo MTT:ssä huolehtimatta pitkäaikaissäilytyksestä ja saatavuudesta - tekijänoikeus- ja lisensiointikysymykset vaikeita - tietovarastoja vähän MTT:ssä ja niiden kuvailu puutteellista - ei ole resursseja osallistua yhteistyöprojekteihin kansallisella tai kansainvälisellä tasolla - henkilöresurssit kiinni rutiineissa, kehitystyö jää Mahdollisuudet - linkitettävyys, tiedonhaku - pääsy laajaan jakeluun - erottuminen laadukkaalla tekemisellä - uudentyyppiset tuotteet - rakenteinen julkaiseminen - verkkojullcaisemisen perusratkaisujen edullisuus verrattuna yksittäisiin tuotteisiin - pysyminen ajan tasalla kehityksessä - osaamisen kehittäminen - osaamista annettavana kansallisten ja kansainvälisten tietojärjestelmien kehittämiseen - omien tuotteiden liittäminen muiden tietotuotteisiin - verklcojulkaisumateriaalia kertyy kauppapaikoista ratkaisu elektroniseen maksamiseen - oman tiedonhallinnan paraneminen - syvyyttä palveluihin tuticimusaineistojen kuvailuilla - MTT:n omasta julkaisutuotannosta muodostetaan kokonaisuus, joka on linkitettävissä isompiin palveluihin - asianhallinnan ja tutkimusdolcumentfien yhteistyön syventäminen Uhat - putoaminen julkaisemisen kehityksestä - hukkuminen intemetin tietotulvaan - verkkojulkaisemisen sirpaloitumirten ja hajaantuininen - "harmaan" julkaisemisen lisääntyminen - paperimuodon siirtäminen verkkoon huomioimatta verkon ominaisuuksia ja vaatimuksia - verkkojulkaisujen jatkuva tuotanto ilman varastoinnin näkökulmaa - varastoinnin ulkoistaminen liian aikaisin kauppapaikoista tiedonhaku- ja jakelujärjestelmät varastoinnin hajaantuminen, kokonaiskäsitys tietotuotannosta ei säily MTT:ssä - ELEVAn aikana saatu osaaminen ja tieto ei leviä käyttöön MTT:ssä saavutettu yhteistyö löyhtyy - intranet, ekstranet ja intemet toimivat MTT:ssä erillisinä, koordinaatio puuttuu asianhallinta ja tutkimusdokumentit elävät omaa elämäänsä ja tarvitsevat kaksinkertaiset työkalu- ja muut resurssit Kuva 1. Verkkojulkaisemisen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat MTT:ssä. Verkkojulkaisemiseen liittyviä vah- vuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia MTT:ssä on koottu kuvaan 1. 7.2 Suositukset 1. ELEVAssa aloitetun toiminnan jatkami- nen eri yhteistyömuodoin ja tarpeellisin re- surssein. ELEVA on toiminut projektina, mutta elektronisen tietomateriaalin parissa tehtävä työ ei pääty projektin loputtua. Jul- kaisujen tuottajien, kirjaston ja MTT:n asianhallintajärjestelmien, intranetin ja in- ternetin tekijöiden yhteistyötä on lisättävä ja kannustettava seminaarein, koulutusti- 31 laisuuksin, työryhmin ja lisäresurssein. Elektroninen tietomateriaali ei sulje pois paperituotteita, vaan kyse on niiden erilai- sesta saatavuudesta. Molempia tarvitaan eikä paluuta vanhaan käytäntöön ole. ELE VA-hankeen työn jatkaminen vaatii olemassa olevien resurssien tehokasta hy- väksikäyttöä ja vahvistamista seuraavilla osa-alueilla: ohjelmistopäivitykset ja -han- kinnat, aineistohankinnat, sovellusosaajat, toimittajat, informaatikko, levytilat, takau- tuvat tallennukset, konversiot ja skannauk- set (viitteet, kokotekstit, kuvat). ELEVA suosittaa, että resurssitarpeita esittää kuta- kin aihealuetta kehittävä tiimi omissa toi- mintasuunnitelmissaan ja henkilöstöstrate- gioissaan joko jatkohankkeina tai perus- resurssiesityksinä mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä muiden tiimien kanssa. Mikäli elektronista tietomateriaalin tuotantoa, hankintaa, varastointia ja jakelua halutaan hallita ja kehittää kokonaisvaltaisesti MTT:ssä, on pidettävä huolta pysyvistä tie- topalvelun, julkaisemisen ja sovellusten osaamisresursseista ja niiden hyvien yhteis- työedellytysten turvaamisesta uudessa or- ganisaatiossa. 2. Elektroninen julkaiseminen tulisi kes- kittää sarjoihin, joiden etuna on tuotanto- prosessin ja laadun kokonaisvaltainen hal- linta. Sarjalle luotujen julkaisemisen puit- teiden sisään voidaan samalla tai lähes sa- malla tuotantomallilla julkaista monenlais- ta sisältöä. Toisaalta sähköisessä ympäris- tössä maailma ja mahdollisuudet muuttu- vat monipuolisemmiksi.' Julkaisut muuttu- vat monimuotoisemmiksi, eikä aina ole helppoa vetää rajaa, mikä on elektroninen julkaisu, mikä palvelu ja miten eri tietotuot- teet sopivat sarjan muottiin. Omatoiminen elektroninen julkaiseminen haastaa sarjat nopeaan julkaisemiseen. MTT:n resursseilla elektronisen erillis- julkaisun tai -palvelun (esim. vuosikerto- mus, projektiraportti, konferenssijulkaisu, tietokannan päälle rakennettu palvelu) tuo- tantoon kannattaa ryhtyä vain, jos kyseessä on suurehko kokonaisuus, josta voidaan muodostaa erillinen projekti elektronisen tietotuotteen tekemiseen. Projektilla on ol- tava sisällöstä vastaava asiantuntijaryhmä ja monenlaisesta osaamisesta koostuva tuo- tantoryhmä. Lisäksi projektina on oltava ai- kataulu ja rahoitus järjestettynä. Huomioon on otettava myös tuotteen ylläpidon, päi- vittämisen ja pitkäaikaisen saatavuuden nä- kökohdat. Elektronista julkaisua tekeviä tai suunnittelevia kannustetaan ja kehotetaan ottamaan yhteyttä ELEVA-työryhmän jä- seniin. Elektronisen tuotteen tehtävä, tavoit- teet ja kohderyhmä on mietittävä tarkoin. Pienelle kohderyhmälle elektronista erillis- tuotetta tuskin kannattaa ryhtyä tekemään, ellei asia ole todella tärkeä. Erillisprojektei- hin ryhdyttäessä on tärkeää selvittää mah- dolliset yhteistyökumppanit, joiden kanssa tehtävää voisi jakaa, luoda tuotetta pala pa- lalta yhdessä. Elektronisen julkaisemisen alalla MTT:lle luonteva yhteistyökumppani löytyy ainakin Maaseutukeskusten Liitosta. 3. Elektronisen tietovaraston käyttöön- otto. MTT:n on huolehdittava omasta elekt- ronisesta tietotuotannostaan kustantajana tai arkistonmuodostussyistä. Kukaan muu siitä ei huolehdi. Varastointiin tulee luoda MTT:n tasolla yhtenäinen käytäntö, ohjeet, kuvailut ja järjestelmät. Hajautettuna va- rastoinnin toteuttaminen on epävarmaa ja aiheuttaa helposti kalliiksi tulevaa päällek- käistä toimintaa, uusintamistyötä ja kon- versioiden tekemistä. Puolen vuoden jatko- hankkeella heinäkuusta 2001 alkaen to- teutetaan ja otetaan käyttöön julkaisuva- raston tiedonhallintajärjestelmä MTT:n tekstimuotoisille, JUKUR1-tietokantaan tallennettaville julkaisuille, tuotetaan va- rastoitaville julkaisuille asianmukainen me- tadata ja koulutetaan MTT:ssä julkaisevia metadataan liittyvissä kysymyksissä. Ko- konaisvaltaisen, myös muita elektronisia ai- neistoja, kuin julkaisuja, koskevan pitkäai- kaissäilytyksen toteutus vaatii oman hank- keensa. Lyhyellä tähtäyksellä julkaisujen pitkä- aikaista varastointia voidaan edesauttaa käyttämällä avoimia standardeja tiedosto- muodoissa ja huolehtimalla aineiston ohjel- misto- ja laiteympäristön kuvaamisen me- tadatasta (Heilmann 2001). Pitkällä täh- 32 täyksellä varastoinnissa on määriteltävä säi- lytyskriteerit erityyppisille aineistoille, pa- ketoitava aineisto ja sen käyttämiseen tar- vittavat ohjelmistot ja tutkittava aineisto- jen emulointimahdollisuuksia (NEDLIB 2001). Tietokannat ovat helpoin tapa minkä tahansa aineiston rakenteiseen elektroni- seen julkaisemiseen ja varastointiin. Tieto- kantojen tuottamista sekä uudesta että ta- kautuvasta aineistosta pitäisi edistää ja tu- kea MTT:ssä. Rakenteisen julkaisemisen tarpeesta MTT:ssä tulisi tehdä selvitys. Rakenteisuuden toteuttaminen vaatii pal- jon sovellusosaamista. Toimivien ratkaisu- jen suunnittelemiseksi ja löytämiseksi yh- teistyö muiden organisaatioiden kanssa olisi hyödyllistä. Verkkoaineistojen hankinnan keskit- täminen kirjastoon, joka huolehtii kor- keatasoisen ja laaja-alaisen elektronisen kir- jaston palvelujen saamisesta koko MTT:n käyttöön. Verkkoaineistot tulevat olemaan jatkossa kirjaston tärkeimpiä palveluja. Keskitetty hankintamalli mahdollistaa käyttäjälle laajemman aineistovalikoiman kuin yksiköihin hajautettu hankinta. Lisäk- si hankinnoissa voidaan hyödyntää FinELi- bin neuvottelemia aineistoja ja MTT:n ko- konaishankintojen painoarvo sopimusneu- votteluissa kasvaa. Hankinnassa keskity- tään tietokantayhteyksiin ja korkeatasoisiin sarjoihin. Elektronisten erillistuotteiden hankinnan osalta eräs mahdollisuus saattaa olla organisaatioiden välinen julkaisuvaih- to. Siinä kuitenkin aineistojen käyttösopi- mukset ja varastointi ovat haasteellisia ky- symyksiä. Lisärahoitusta kriittiselle tietoai- neistolle on tarpeen mukaan järjestettävä, etenkin silloin, kun on kysymys palvelusta, jota ei voida tarjota vanhaa korvaamalla. Kirjallisuus Aalto, E.-L. 2001. ELEKTRA uusilla urilla. Tietolinja : Helsingin yliopiston kirjaston elektroninen tiedo- tuslehti 1/2001. Päivitetty 5.3.2001, viitattu 12.3. 2001. Saatavissa internetissä: http://www.lib.hel- sinki.fi/tietolinja/0101/elektra.htm. URN:NBN:fi- fe20011084. Aaltonen, M.-L. 1997. Matkakertomus. Second In- ternational Summer School on the Digital Library, Tilburg, Hollanti, 10,22.8.1997. , Kallio, R. & Mattila, I. 2000. Matkakertomus. CRIS 2000 : Current Research Information Sys- tems in Europe: Knowledge at work — research in- formation for society, Espoo, Dipoli 25.-27.5.2000. Myllys, H. & Rosengren, M. 1994. MATRI — tie- toa maatalous-, elintarvike-, ravitsemus-, kotita- lous-, ympäristö-, metsä- ja maaseutututkimukses- ta : toimialan tutkimus-, julkaisu- ja asiantuntijare- kistereiden tuottamiseen ja tutkimustiedon käytön tehostamiseen tähtäävän projektin loppuraportti. Helsingin yliopiston maatalouskirjaston julkaisuja 11. Helsinki: Helsingin yliopiston maatalouskirjasto. 45 p. + 11 app. ISBN 951-45-6714-5. ELEKTRA— kotimaisia tieteellisiä julkaisuja verkos- sa. 2001. Viitattu 12.3.2001. Saatavissa internetis- sä: http://www.lib.helsinki.fi/elektra/. EVA — elektronisen verkkoaineiston hankinta ja ar- kistointi. 2001. Päivitetty 13.3.2001, viitattu 26.4. 2001. Saatavissa intemetissä: http://www.lib.hel- sinki.fi/eva/. FinELib-konsortion toimintaperiaatteet. 2001. Päi- vitetty 5.3.2001, viitattu 2.4.2001. Saatavissa inter- netissä: http://wwW.lib.helsinki.fi/finelib/kperiaa- te.html. Heikkilä, J., Kallio, J., Laine, J., Saarinen, L., Saarinen, T., Tinnilä, M., Tuunainen, V. & Vepsä- läinen, A. P. J. 1998. Ensi askeleet elektronisessa kaupassa. Digitaalisen median raportti 3/98. Helsin- ki: TEKES. 79 p. ISBN 951-53-1426-6. Heilmann, J. 2001. Julkaisemisen sähköinen tule- vaisuus. Tietopalvelu 16(2): 5-12. Hormia-Poutanen, K.1998. Kansallinen elektroni- nen kirjasto FinELib : tausta-aineistoa rahoitusmal- liehdotukseen. Päivitetty 30.8.1998, viitattu 33 MAATTI-kantojen käyttäjien opas: haku, tulostus ja tallennus. Jokioinen: Maatalouden tutkimuskeskus. 52 p. 25.4.2001. Saatavissa internetissä: http://www.lib. helsinki.fi/finelib/tausta1.html. Ilva, J. 2000. XML:n mahdollisuuksista Helsingin yliopiston julkaisutoiminnassa. Päivitetty 15.9. 2000, viitattu 26.1.2001. Saatavissa internetissä: http://www.lib.helsinki.fi/eva/xml_selvitys.rtf. Kansallinen elektroninen kirjasto - FinELib. 2001. Toimintasuunnitelma vuodelle 2001. Päivitetty 12.3.2001, viitattu 24.4.2001. Saatavissa internetis- sä: http://www.lib.helsinki.fi/finelib/tosu2001.html. Kauhanen-Simanainen, A. 2001. Sisältöä verk- koon - mitä sisällöntuottajan pitää hallita. Helsinki: IRH konsultointi. 128 p. ISBN 952-5394-00-X. Kivikoski, K., Pennanen, M. & Tuovinen, M. 1999. XML - verkkotekniikan mullistaja? Standardi- perheen esittely ja tilanne Suomessa 1999. Teknilli- nen korkeakoulu. Koulutuskeskus Dipoli. Info nro 1999:6. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. Koulutus- keskus Dipoli. 59 p. ISBN 951-22-4568-X. Lemmetty, R. 2000a. Lisenssisopimukset ja teki- jänoikeusnäkökohtia tieteellisten verkkolehtien hankinnassa ja käytössä MTT:n kirjastossa. Päivi- tetty 12.5.2000, viitattu 24.4.2001. Saatavissa MTT:n intranetissä: http://mttinfo.mtt.fi/tpy/kirjas- to/yhteiset/lisenssiselvitys.html. - 2000b. Verkkolehteä ei voi tiputtaa varpaillaan: palveluajattelun soveltaminen elektroniseen aineis- toon. Signum 33(6): 126-128, 147. Lindqvist, A., Mattila, I. & Aaltonen, M.-L. 1996. MAATTI-tietokantojen sisältöopas tallentajille ja tie- donhakijoille. Maatalouden tutkimuskeskuksen jul- kaisuja. Sarja B 4. Jokioinen: Maatalouden tutki- muskeskus. 95 p. Maatalouden tutkimuskeskus 2000. Tietohallinto- strategia 2002-05. Dnro 95/052/2000. Saatavissa MTT:n intranetissä: http://mttinfo.mttii/hat/tietohal- lintofTHS_23.1.rtf. Manninen, M. 2001. Miksi julkaista VTT:n jul- kaisusarjoissa? VTT Kiila 7(3): 7: Mattila, I., Suonpää, S., Mäkilä, 0., Salo, R. & Aal- tonen, M.-L. 2000. AFSF:n ja Sarja A:n tiivistelmien verkkojulkaisemisen toteutus. Päivitetty 1.2.2000, viitattu 26.4.2001. Saatavissa MTT:n intranetissä: http://mttinfo.mttii/tpy/kirjasto/yhteiset/AFSF_Sar- jaA_muistio.htm. NEDLIB. 2001. Networked European Deposit Li- brary - homepage. Päivitetty 11.3.2001, viitattu 26.4.2001. Saatavissa internetissä: http://www.kb. NI/coop/nedlib/. Piekkari, S., Mattila, I. & Vähämäki, S. 1995. Rajala, K. (ed.) 1998. Tutkimuksen tekijänoikeudet. Juva: WSOY. 211 p. ISBN 951-670-020-9. Sonkkila, T. & Varjonen, V. (eds.) 1999. Rakentei- nen julkaiseminen yliopistoissa. OTA-kirjasto A 23. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, kirjasto. 79 p. ISBN 951-22-4470-5. Stenvall, J. 2001. Metadata elektronisten jul- kaisujen pitkäaikaissäilytyksessä. Pro gradu -tut- kielma, Tampereen yliopisto, lnformaationtutkimuk- sen laitos. Päivitetty 3.1.2001, viitattu 3.4.2001. Saatavissa internetissä: http://www.lib.helsin- ki.fi/eva/sailmeta.pdf. URN:NBN:fi-fe20011085. Suomalaiset luettelointisäännöt : atk-tallenteiden kuvailu. 1991. Uudistettu laitos. Helsinki: Kirjasto- palvelu. 88 p. ISBN 951-692-284-2. Suonpää, S. 2000. Metadata Maatalouden tutki- muskeskuksen verkkojulkaisuissa. Päivitetty 19.5. 2000, viitattu 24.4.2001. Saatavissa MTT:n int- ranetissä: http://mttinfo.mtt.fi/tpy/eleva/metada- ta.html. -, Aaltonen, M.-L., Lemmetty, R., Mattila, I. & Torkko, S. 2000a. Verkkolehdet MTT:n tutkijan työ- kaluksi : selvitys tieteellisten elektronisten lehtien tuotannosta, hankinnasta, varastoinnista ja jakelus- ta. Päivitetty 26.1.2000, viitattu 24.4.2001. Saata- vissa MTT:n intranetissä: http://mttinfo.mttii/tpy/kir- jasto/yhteiset/verkkolehtiselvitys.html. Lemmetty, R., Aaltonen, M.-L. & Pyykkö, 'R. 2000b. Verkkolehdet tärkeitä, lisää koulutusta kai- vataan : yhteenveto MTT:n verkkolehtikyselyn 2000 tuloksista. Päivitetty 25.10.2000, viitattu 24.4.2001. Saatavissa MTT:n intranetissä: http://mttinfo.mtlfi/ tpy/eleva/verkkolehtikysely.html. , Salo, R. & Torkko, S. 2001. Selvitys Maatalou- den tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja B:n verk- koversion toteutuksesta. Päivitetty 25.1.2001, vii- tattu 25.4.2001. Saatavissa MTT:n intranetissä: http://mttinfo.mtt.fi/tpy/eleva/Bsarja.html. TIEKE 1999. Sähköisen kaupankäynnin aapinen. Viitattu 2.5.2001. Saatavissa internetissä: http:// www.tieke.fi/kauppa/aapinen/. Torkko, S. 2000. Agricultural and Food Science in Finland -lehden painetun version rinnalle verkko- versio: vaikutukset lehden markkinointiin. Päivitetty 14.5.2000, viitattu 12.3.2001. Saatavissa MTT:n intranetissä: http://mttinfo.mtIfi/tpy/eleva/afsfmark- kinointi.html. VTT:n vuosikertomus 2000. Espoo: VTT. 30 p. ISBN 951-38-5513-9. 34 Julkaisija MTT 31600 JOKIOINEN Julkaisun sarja ja numero MTT:n julkaisuja. Sarja B 26 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Toukokuu 2001 Tekijä(t) Sirpa Suonpää, Maj-Lis Aaltonen ja Ilkka Mattila Tutkimushankkeen nimi Toimeksiantaja(t) MTT Nimike ELEVA — elektronisen tietomateriaalin tuotanto, hankinta, jakelu ja varas- tointi MTT:ssä Tiivistelmä MTT:n sisäisessä ELEVA-hankkeessa selvitettiin elektronisen tietomateriaalin tuotan- toon, hankintaan, varastointiih ja jakeluun liittyviä kysymyksiä vuosina 1998-2001. Hankkeen tehtävänä oli MTT:tä hyödyttävien nykyaikaisten tiedonhallintaratkaisujen toteuttaminen siten, että MTT:n sisäiset ja ulkoiset asiakkaat saavat käyttöönsä mahdol- lisimman nopeasti ja helposti tutkimuksen tuottamat ja sitä varten hankitut elektroniset dokumentit sekä elektronisten dokumenttien pitkäaikaiseen varastointiin soveltuvien järjestelmien toteuttaminen MTT:n verkossa. ELEVA-hanke toteutettiin tietopalvelun johdolla julkaisemisen, tiedotuksen, tietokan- tasovellusten ja tekniikan asiantuntijoiden yhteistyönä. Hanke tuotti useita selvityksiä ja projektiraportin. Hankkeen jatkoksi esitettiin suosituksina ELEVA-yhteistyön jatka- mista ja tarvittavien resurssien turvaamista, laadukasta ja ryhdikästä elektronista jul- kaisemista sarjoissa, julkaisuvaraston ja metadatan käyttöönoton ohjeistamista ja koulu- tusta syksyn 2001 aikana, tietokantoj en tuottamisen edistämistä MTT:ssä ja rakenteisen julkaisemisen tarveselvityksen tekemistä sekä verkkoaineistojen hankinnan keskittämis- tä. Avainsanat elektroniset julkaisut, sähköiset julkaisut, tietokannat, tiedonhallinta, tietopalvelu, tietoresurssit, MTT, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, tutkimus, tutkimusjulkaisut Toi mi ntayksikkö mrr, Tietopalveluyksikkö, 31600 Jokioinen ISSN ISBN 1239-0836 951-729-615-0 (Painettu) 951-729-616-9 (Verkkojulkaisu) Saatavuus Intranet:http://mttinfo.mtt.fi/bsarja Myynti MTT, Tietopalveluyksikkö, 31600 JOKIOINEN Puhelin (03) 4188 2327 Telekopio (03) 4188 2339 Sähköposti julkaisut@mtt.fi Sivuja 34 s. Jyväskylän yliopistopaino 2001 ISBN 951-729-615-0 (Painettu) ISBN 951-729-616-9 (Verkkojulkaisu) ISSN 1239-0836 Intranet: http://mttinfo.mtt.fi/bsarja