Maatalouden tutkimuskeskus VAKOLAn tiedote 68/94 Winfried Schäfer Jukka Rahkonen Juha Sariola Käsikäyttöisten liekittimien käyttöominaisuuksia MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Agricultural Research Centre of Finland VAKOLA Maatalousteknologian tutkimuslaitos Institute of Agricultural Engineering Osoite Puhelin Address Telephone int. + Vakolantie 55 (90) 224 6211 Vakolantie 55 358-0-224 6211 03400 VIHTI Telefax FIN-03400 VIHTI Telefax int. + (90) 224 6210 FINLAND 358-0-224 6210 ISSN 0355-1415 SISÄLLYSLUETTELO ALKULAUSE 1. 2. 3. JOHDANTO 1.1 Miksi liekittimiä käytetään? 1.2 Kuinka lieldtys toimii? 1.3 Sivuvaikutukset ja vaarat KAASU JA KAASUPULLOT VAKOLAn KOKEET 4 4 4 6 6 8 3.1 Primus Gardener -liekitin 8 3.2 Primus rikkaruohonhävittäjä -liekitin 9 3.3 Altti/Primus Hot flame -liekitin 11 3.4 Elomestari-liekitin 13 3.5 Tuuri-liekitin 17 3.6 Elo savo-liekitin 19 4. HELSINGIN YLIOPISTON MAA- JA KOTITALOUSTEKNOLOGIAN LAITOKSELLA TEHDYT MITTAUKSET 20 4.1 Mittausmenetelmä 21 4.2 Primus Gardener ja Primus rikkaruohonhävittäjä -liekittimet 23 4.3 Altti/Primus hot flame -liekitin 24 4.4 Elomestari-liekitin 25 4.5 Tuuri-liekitin 27 4.6 Elo savo-liekitin 29 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA PARANNUSEHDOTUKSET 31 LIITE ALKULAUSE Liekittimien vertailun käynnisti Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) luonnonmukai- sen tuotannon tutkimusaseman tutkimusprofessori Artur Granstedt. Vertailu on osa luonnonmukaisen tuotannon työtekniikan ja koneketjujen tutkimus- ja kehittämisohjel- masta. MTT rahoitti tutkimuksen. Dr. Winfried Schäfer ja Juha Sariola tutkivat liekittimiä kesän 1994 aikana MTT:n maatalousteknologian tutkimuslaitoksella (VAKOLA). VAKOLAn koetusosasto ei osallistunut koetukseen. Siksi tulokset eivät ole EU-direktiivien tai kaasulaiteasetuksen mukaan virallisia, vaan ne on katsottava tuticimustuloksiksi. Termiset ominaisuudet testasi Jukka Rahkonen Helsingin yliopiston maa- ja kotitalousteknologian laitoksella. Käytännön testit suoritettiin Erkki Hakkaraisen, Kari Karusalmen ja Marja Saara Wainio- Kailan luomutiloilla. Tekijät kiittävät viljelijöitä yhteistyöstä ja lielcitthnien valmistajia koneiden luovutukses- ta tutkimuksen käyttöön. Vihdissä, syyskuussa 1994 Maatalouden tutkimuskeskus Maatalousteknologian tutkimuslaitos 4 1. JOHDANTO Lieldtys alkoi viime vuosisadalla 1852 USA:ssa. Aluksi liekityksessä käytettiin bensiiniä, mutta vuodesta 1947 lähtien nestekaasua. Eurooppaan liekitys tuotiin 1950-luvulla Hollantiin ja Englantiin (HOFFMANN 1980). Suomessa liekitystä on käytetty noin 10 vuotta. Nykyisin liekitys on yleinen rikkakasvintorjuntatekniikka luomuviljelyssä. PUasiassa sitä käytetään vihannesviljelyssä ja nimenomaan porkkanan, sipulin, valkosipu- lin ja palstemalcan viljelyssä. Muita kasveja, joiden rikkakasvien torjuntaan liekitys sopii, ovat yrtit, hedelmäpuut ja marjat. 1.1. Miksi liekittimiä käytetään? Kiinnostus liekitykseen on nousussa, koska maan ja juomaveden saastuminen torjunta-aineista pakottaa viljelijät kemikaalittomiin rikkakasvintorjuntamenetelmiin. herbisidien käyttö vaarantaa viljelijän terveyttä. sekä hyötykasvi että riklcakasvit tulevat vastustuskylcyisiksi herbisidejä vastaan. loputon pakko kehittää uusia herbisidejä nostaa torjunta-aineiden hintaa. herbisidien käyttö vaikuttaa myös käsitellyn lohkon lähiympäristössä olevaan eläimis- töön ja kasvistoon. luomuelintarvildceiden kysyntä lisääntyy. herbisidien käyttö sadon suurentamiseksi ei ole järkevää ylituotannon aikana. mekaaninen rikkakasvintorjunta ei toimi kaikissa viljelymenetelmissä. 1.2. Kuinka liekitys toimii? Elävien aineiden lämpökäsittely saa aikaan valkuaisaineiden koagulaation, jos solun sisälämpötila ylittää 60 - 70 °C. Tällöin solu kuolee heti. Jos kasvin solut lämmitetään nopeasti korkeaan lämpötilaan, solujen seinät repeytyvät ja kasvi kuivuu. Lämpölcäsittelyn kesto, kuuman kaasun lämpötila ja nopeus sekä kasvin lämmönjohta- vuus ratkaisevat, tuhoutuuko kasvi. Pienet kasvit tarvitsevat isoja kasveja vähemmän energiaa. Taulukko 1 perustuu HOFFMANin 1980 antamiin tietoihin ja esittää tarvittavan lämpötilan ja käsittelyn keston suuruusluokan. Taulukko 1. Eri kasvisolujen tuhoa- miseksi tarvittava lämmitys ja käsitte- lyn kestoaika (HOFFMANN, 1980). Solun tyyppi Lämmitys Kesto Nuori ohutseinäinen solu 94 - 110 °C 1/10 s Lämmöneristyskykyinen kuorisolu 310 °C 1 s 5 BERTRAIVIin 1994 teoreettiset tutkiMustulokset kaasun lämpötilan ja virtausnopeuden sekä käsittelyn kestoajan suhteesta kasvin varren läpimittaan ovat taulukossa 2. Taulukko 2. Suhteet kaasun lämpötilan ja virtausnopeuden, käsittelyn kestoajan sekä varren läpimitan välillä, kun kasvi länunite- tään 20 °C:stä 60 °C:een (BERTRAN' 1994). Peukalosäännön mukaan kasvin lämmittämiseen 100 °C:seen kuluu aikaa noin 1 s käytettäessä kaasu- liekittimiä, joiden liekin lämpötila on 1900 °C (PRELISCHEN 1968). On ilmeistä, että sääolot, kuten suuri ilman kosteus, alhainen lämpötila ja märät kasvit lisäävät energian tar- vetta. Myös pellon pinnan tasaisuus vaikuttaa lämmön siirtoon. Liekityk- sen tuloksellisuus voidaan tarkistaa helposti puristamalla lehteä sormien' välissä, jolloin pitäisi jäädä tumman- vihreä sormenjälki. Varren läpimitta mm Kesto s Kaasun lämpötila °C Kaasun virtausnopeus mis 2,0 5,0 208 2,0 2,0 4,0 250 2,0 2,0 3,0 298 2,0 2,0 2,0 446 2,0 2,0 1,4 600 2,0 2,0 1,0 899 2,0 0,5 0,2 600 2,0 1,0 0,5 600 2,0 1,5 1,0 600 2,0 2,0 1,4 600 2,0 2,5 2,2 600 2,0 3,0 2,8 600 2,0 3,5 3,6 600 2,0 4,0 4,5 600 2,0 2,0 2,5 600 0,7 2,0 2,0 600 1,0 2,0 1,5 600 1,9 2,0 1,0 600 5,0 2,0 0,8 600 9,0 Edellä mainittujen periaatteiden perusteella on kehitetty erilaisia liekittimiä. Niitä käytetään kahdessa vaiheessa: ensiksi käsitellään koko pinta-ala aikaisin keväällä juuri ennen viljelykasvin taimettumista ja taimettumisen jälkeen käsitellään rivien välejä. Riviväliliekitys on toistettava rikkakasvien kasvuvauhdista riippuen muutamia kertoja. Tulokset ovat sitä parempia mitä nuorempia rikkakasvit ovat käsittelyvaiheessa. Lisätietoja liekityksestä löytyy VANHALAn (1992, 1993) ja RAHKOSEN (1993) julkaisuista, katso liite. lir inuokkaus 4,, kylvö lIekiIys rikkakasvin siemen «IP viljelykasvin siemen 1 1 12 14 1,5ivä Kuva 1. Oikea lielcitysailca ennen taimettumista (Elomestari). 1 1 1 1 1 1 0 2 4 6 8 10 6 1.3. Sivuvaikutukset ja vaarat Tavallisesti länunityksen kestoaika On niin lyhyt, että maan ylimmän kerroksen lämmön- nousu jää alhaiseksi eikä maanpinnan alla oleva kasvisto ja eläimistö kärsi. Väistämättä pieni osa hyönteisistä ei ehdi paeta ajoissa ja kuolee. Huolimattomuus pitkinä kuivuus- kausina voi aiheuttaa metsäpaloja erityisesti tuulisissa olosuhteissa. Yleensä voidaan sanoa, että liekitys on ekologian kannalta vaaraton menetelmä. Laitteiden käytössä voi kyllä esiintyä ongelmia, joista kerrotaan tässä julkaisussa. 2. KAASU JA 1KAASUPULLOT Kaasu ja kaasupullo eivät kuulu liekittimien toimitukseen, joten liekittimien käyttöön soveltuvista kaasupulloista annetaan tietoja tässä kappaleessa. Nestekaasu on hiilivetyä - joko propaania C3H8 tai butaania C41110. Yksi litra painaa noin 0,5 kg ja höyrystyy 250 litralcsi kaasua. Propaanin ldehumispiste on -40 °C, butaanin kiehumispiste on 0 °C. Nestekaasu muodostaa yhdessä ilman kanssa syttymiskelpoisen seoksen vain, jos kaasua on ilmassa 2 - 10 tilavuusprosenttia. Syttymiseen tarvitaan avo- tuli, kipinä tai kuuma esine, joka kuumentaa seoksen 500 °C:seen (itsesyttymislämpötila). Kaasu palaa puhtaasti savuamatta ja nokeamatta edellyttäen, että ympäröivässä ilmassa on riittävästi happea. Lämmön lisäksi palamistuotteina syntyy hiilidioksidia ja vesihöyryä. Suuri pitkäaikainen kaasunkulutus laskee nestekaasun lämpötilaa suuren höyrysty- misenergian tarpeen vuoksi. Seurauksena kaasupullo jä:ähtyy, jäätä muodostuu pullon ulkopuolelle, kaasunpaine laskee ja liekki sammuu. 1 kg nestekaasua sisältää energiaa noin 12,7 kWh ja tarvitsee noin 13 in3 palamisilmaa. Koska nestekaasu on alunperin väritöntä, mautonta ja hajutonta, on siihen lisätty hajustetta mahdollisen vuodon havaitsemiseksi. Nestekaasu ei ole myrkyllistä ja koska se on kaasumaisena noin kaksi kertaa niin painavaa kuin ilma, kaasu laskeutuu aina alaspäin. Taulukossa 3 nähdään tekniset tiedot sellaisista Suomessa myytävistä kaasupullotyy- peistä, joita voi käyttää koetettujen liekittimien kanssa. Käytössä on kaksi erilaista pulloventtiilityypiä: painoventtiili (PV) ja kiertoventtiili (KV). Taulukko 3. Lielcittimiin sopivien kaasupullojen tekniset tiedot. Kaasun massa kg PV=paino- KV=Icierre- venttiili Pullon korkeus suojushattuineen mm Pullon halkaisija mm Pullon Kokonais- massa kg Massa kg Vahnistusaine 2 PV 315 200 4,0 teräs 6,0 3 KV 420 200 5,0 teräs 8,0 5 PV 356 300 9,0 teräs 14,0 6 PV 495 260 5,2 alumiini 11,2 6 KV 495 260 5,2 alumiini 11,2 11 KV 547 300 14,0 teräs 25,0 11 PV 575 300 14,0 teräs 25,0 11 KV 610 290 7,5 alumiini 18,5 7 Paine pullossa nousee 14 bariin asti lämpötilasta riippuen. Tästä syystä pullon pinnan lämpötila ei saa nousta yli +40 °C:n. Pullossa olevan nestekaasun määrä ei vaikuta kaasun paineeseen. Koska kaasun paine pullossa vaihtelee lämpötilan mukaan, -on pulloon liitettävä painesäädin, joka pitää käyttölaitieelle tulevan kaasun paineen oikeana. Pai- nesäädin voidaan varustaa painemittarilla. Painoventtiiliin sopivat painesäätimet työnnetään pulloventtiilin päälle. Myytävänä on erilaisia painesä'åtimiä. Kotitaloudessa käytettävät nestekaasulaitteet toimivat noin 30 mbarin kaasunpaineella ja siihen tarkoitetut painesäätimet eivät kelpaa liekittimien käyttöön. Kierreventtiiliin sopivan painesäätimen avulla voidaan kaasun painetta säätää 0 - 4 barin Kierreventtillissä on vasenlcätinen kierre. 11 kg:n ja 33 kg:n pullojen Icierreventtii- lit eivät ole yhteensopivia. 11 kg:n kaasupulloa toimitetaan myös moottorikaasupullona. Moottorikaasupulloa ei saa käyttää lielcittimien" kanssa. Tauluidcossa 4 on lueteltu kaasun ja kaasupullojen hinnat AGA:n 1.7.94 hinnaston mukaan Primuksen kertakäyttösäiliötä lukuunottamatta. Hinnat sisältävät arvonlisäverot. Alumiininen kevytpullo on myyjän omaisuutta. Maksamalla käyttöoikeusmaksun asiakas lunastaa itselleen pullon käyttöoikeuden. Taulukko 4. Kaasupullojen ja kaasun hinnasto 1.7.94. Kaasun massa kg Pullon vai- mistusaine Tyhjä pullo mk Pullon täyttäminen Pullon vuokra/kk Pullon vuokra/vuosi mk mk/kg mk mk/kg mk mk/kg 2 teräs 315,98 40,00 20,00 28,18 14,09 156,77 78,39 3 teräs 328,18 57,00 19,00 28,18 9,39 156,77 52,26 5 teräs 353,80 62,00 12,40 28,18 5,64 156,77 31,35 6 alumiini 540,00 84,00 14,00 - - - - 11 teräs 429,44 92,00 8,36 33,67 3,06 189,71 17,25 11 alumiini 598,00 122,00 11,09 - - - - 33 0,325 teräs Primus kertakäyttösäiliö 1073,60 248,00 27,00 7,52 83,08 57,46 _ 1,74 - 328,18 - 9,94 - . Henlcilöautolla saa kuljettaa kerrallaan enintään 60 kg nestekaasua eli esim. viisi 11 kg:n nestekaasupulloa. Saman määrän saa kuljettaa myös linja-autossa tai muun ajoneuvon henkilötiloissa, matkustajan matkatavarana kuitenkin enintään 30 kg. Kaasupullot on hyvä kuljettaa pystyssä venttiilit ylöspäin. Nestekaasun säilytys on kielletty rakennusten kellari- ja ullakkotiloissa. Nestekaasua saa säilyttää kotona ja maanpäällisessä autotallissa enintään 25 kg Edellä mainituissa tiloissa saa säilyttää korkeintaan 11 kg:n neste- kaasupulloja. Myös tyhjät nestekaasupullot lasketaan mukaan säilytettävään määrään aivan kuin ne olisivat täynnä nestekaasua. Nestekaasun varastointimäärän ylittäessä 200 kg (esim. ulkovarastossa) varastoinnista on aina tehtävä ilmoitus kunnan palopäälli- Kuva 2. Primus Gardener -liekitin. 8 kölle. Lisätietoja kaasupulloista ja kaasusta antaa AGA Oy, Karapellontie 2, 02610 Espoo, puh. (90) 591 6247. Tiedot on julkaistu AGA:n nestekaasun kuluttajaoppaassa. Lisätietoja saa myös Tehokaasu Oy:n maksuttomasta neuvontanumerosta 9800-2033. 3. VAKOLAN KOKEET Tutkimuksen kohteena olivat erilaiset Suomessa myytävät liekittimet. Vain käsikäyttöiset nestekaasulielcittimet otettiin huomioon, koska vain yksi valmistaja tarjoaa myös traktori- käyttöisiä malleja. Eniten kiinnosti liekittimien kätevyys ja monipuolisuus. Voimamittaukset tehtiin venymäliuskavoima-anturin avulla ja tulokset tallennettiin piirturilla. Vetovoimakokeessa liekittimiä vedettiin traktorilla jyrsityllä pellolla. Koeno- peus oli 1 m/s. Työntövoima laskettiin mitatusta vetovoimasta liekittimen akselin ja rungon geometrian avulla. Työntövoiman suunta on kulma, joka muodostuu liekittimen pyörän akselin ja kahvan lävitse menevästä suorasta ja maan pinnasta. Massat mitattiin voima-anturilla liekittimiä nosturilla riiputtaen. Kannatusvoima on liekittimen nosto- (positiivinen) tai painatusvoima (negatiivinen) liekittimen kahvasta mitattuna liekittimen ollessa varustettu täysinäisellä kaasupullolla. Mittaukset tehtiin täyden 11 kg kaasupullon kanssa. Työleveys on liekittimen vähintään 600 °C kuuman vyöhykkeen leveys koh- tisuoraan kävelysuuntaan nähden mitattuna. Työkorkeus on suuttimen kotelon alareunan etäisyys maasta. Kaasupullon riittoisuus tarkoittaa sen alueen suuruutta, joka voidaan käsitellä yhdellä täydellä pullolla 1 m/s kävelynopeudella tai sitä aikaa, minkä jälkeen pullo on tyhjä. Tämä luku riippuu käytetystä kaasunpaineesta. Kaasukustannukset ilmoittavat kustannukset halvimmalla mahdollisella kaasunhinnalla taulukon 4 mukaan. Työmenekki kertoo pelkkään lämpökäsittelyyn tarvittavan työajan hehtaaria kohti ja työsaavutus yhdessä tunnissa käsiteltävän pinta-alan suuruuden. Koska VAKOLAn koetiloilla ei viljelty rivivilje- lykasveja, annettiin liekittimet käyttökokeeseen maanviljelijöille. 3.1 Primus Gardener -liekitin Primus Gardener -liekitin näyttää kepiltä. Runko on tehty kromatusta teräsputkesta. Putken laajen- netussa päässä on yksi suutin. Kepin kahvan pääl- lä on säätökahvalla varustettu kiertoventtiili, johon kertakäyttösäiliö kierretään kiinni myötä- päivään. Säiliö voidaan irroittaa milloin vain, koska se sisältää itsesulkeutuvan venttiilin. Poltin sytytetään avaamalla säätökahvaa ja painamalla pietsosytyttimen painiketta. Liekin voi säätää tarpeen mukaan. 9 Toimitus sisältää yksityiskohtaiset käyttö- ja turvallistiusohjeet. Käyttöohjeiden mukaan lieldttimeen voidaan liittää myös isompi propaanisäiliö (Primus No. 2000, 38,- mk) tai erikoiskaasupullo (Primus No. 2012, 80,- mk) letkun avulla. Lieldttimen käyttö rajoittuu pienen työleveyden vuoksi puutarhapenldcien, penkin- reunusten, laattaldveysten, käytävien ja pienten piha-alueiden käsittelyyn. Sytytysjärjestelmä on hyvin helppokäyttöinen. Samaa menetelmää voi suositella käytettäväksi myös muissa laitteissa. Liekitin vaatii erikoiskertakäyttösäiliön, joka sisältää propaanin ja butaanin seosta. Kaasun hinta on erittäin kallis. Tyhjää kertakäyttösäiliötä ei voi käyttää. mihinkään: Näin lieldttimen ympäristöystävällinen periaate kumotaan tuottamalla lisää jätettä. Taulukko 5. Primus Gardenerin tekniset tiedot Valmistaja Primus AB, P.O.Box 1366, S-17126 SOLNA Merkki Primus Gardener Malli Primus 2230 Myyjä Primus Oy, Vesikuja 3,02200 ESPOO puh. (90) 7003 9594 Hinta 435,- mk, Primus kertakäyttösäiliö 2204 27,- mk Mitat (p x 1 x k) ilman kertakäyttösäiliötä 780 x 32 x 215 mm Kaasupullo propaani/butaani kertakäyttösäiliö Primus No. 2204, 325 g Massa kertalcäyttösäiliön kanssa 1,26 kg Massa ilman kertakäyttösäiliötä 0,82 kg Kaasunsäätimet säätökahva Sytytysmenetelmä pietsosytytin Työleveys 50 mm Kaasunkulutus 0,3 kg/h Kertalcäyttösäiliön riittoisuus 195 m2 (1 m/s kävelynopeudella) tai 1,08 h Kaasulcustannukset 1400,- mk/ha Työmenelcki 55,6 h/ha (1 m/s kävelynopeudella) Työsaavutus 180 m2/h (1 nils kävelynopeudella) 3.2. Primus Rikkaruohonhävittäjä -liekitin Primus Rikkaruohonhävittäjä -lielcitin näyttää kepiltä. Runko on tehty lcromatusta teräksestä. Kepin alapäässä on lyhyt putki, joka sisältää yhden suuttimen. Putken ympärillä on suojarengas. Kepin kahvan alapuolella on säätönupilla varustettu ldertovent- tiili, mihin kertakäyttösäiliö kierretään kiinni myötäpäivään. Säiliö voidaan irroittaa milloin vain, koska siinä on itsesulkeutuva venttiili. Kahvaa voi laskea tai nostaa tarpeen mukaan. Poltin sytytetään avoimella lieldllä. Polttimen liekkiä voi säätää säätökahvan avulla tarpeen mukaan. 10 Toimitus sisältää käyttöohjeet, jotka sisältä- vät turvallisuusohjeet. Käyttöohjeiden mukaan lielcittimeen sopii myös toisenlainenlertakäyt- tösäiliö (Primus No. 2205). Lielcittimen käyttö rajoittuu pienen työlevey- den vuoksi puutarhapenkkien, penkinreunusten, laattakiveysten, käytävien ja pienten piha-aluei- den käsittelyyn. Sytytys on hankalaa, koska liekitin on pidettävä pystysuorassa. Liekittimen poltin suositellaan pidettäväksi palavan kyntti- län yllä. Liekitin vaatii erikoiskertakäyttösäili- ön, joka sisältää propaanin ja butaanin seosta. Kaasun hinta on erittäin korkea. Tyhjää kerta- käyttösäiliötä ei voi käyttää mihinkään. Näin liekittimen ympäristöystävällinen periaate ku- motaan tuottamalla lisää jätettä. Kuva 3. Primus Rikkaruohonhävittä ä -liekitin. Taulukko 6. Primus Rildatruohonhävittäjän tekniset tiedot. Valmistaja Primus AB, P.O.Box 1366, S-17126 SOLNA Merkki Primus Rilckaruohonhävittäjä Malli Primus 2229 Myyjä Primus Oy, Vesikuja 3,02200 ESPOO puh. (90) 7003 9594 Hinta 435,- mk, Primus kertakäyttösäiliö 2204 27,- mk Mitat (p x 1 x k) ilman kertakäyttösäiliöä 205 x 162 x 90 mm Kaasupullo propaani/butaani kertakäyttösäiliö Primus No. 2204, 325 g tai Primus 2205 Massa kertakäyttösäiliön kanssa 1,12 kg Massa ilman kertakäyttösäiliöä 0,68 kg Kaasupaineen säätö säätönuppi Sytytysmenetelmä käsin Työleveys 50 mm Kaasunlculutus 0,3 kg/1i Kertakäyttösäiliön iiittoisuus 195 ni2 (1 m/s kävelynopeudella) tai 1,08 h Kaasukustannukset 1400,- mk/ha Työmenekki 55,6 h/ha (1 m/s kävelynopeudella) Työsaavutus 180 m2/h (1 m/s kävelynopeudella) Kuva 4. Altti/Primus Hot-flame -liekitin. Kuva 5. Liekittimen pääsuutin suutinputkessa ja pullon lämmitys- polttimen säätöventtiili. Kuva 6. Altti/primus Hot-flame -liekitin alhaalta katsottuna. 3.3. Altti/Primus Hot-flame -liekitin 11 Altti/Primus Hot-flame -liekitin on rakenteeltaan kuin sälckikär- ry. Kaksi pientä 3,00 x 4" ilma- kumirengasta kantavat rungon. Kaasupullo on sijoitettu suoraan pyörien päällä olevaan telinee- seen. Runko on tehty maalatus- ta suorakulmaisesta teräsput- kesta. Tukijalka, kaksi poltinta ja peltinen liekinohjain on kiin- nitetty kiinteään eteenpäin suun- nattuun putkeen. Kahva on T-mallinen työntöaisa, jonka korkeus on säädettävissä välillä 820- 1120 mm. Toimitus sisältää kaasupullon kierreventtiilin, painemittarin ja letkurikkoventtiilin. Kaasu joh- detaan letkulla lcromatussa te- räsputkessa olevaan pääsuutti- meen ja toisen paineensäätö- venttiilin kautta kaasupullon lämmityspolttimen suuttimiin. Lämmityspolttimen painesäätö- venttiiliä ei voi täysin sulkea. Lämmityspolttimen tarkoitus on pitää kaasupullon lämpötila ja sen seurauksena kaasunpaine tasaisena. Polttimet sytytetään avoimel- la liekillä. Kaasun määrää sää- detään venttiilin ja painemitta- rin avulla. Työleveys ei ole sää- dettävissä. Liekin etäisyyttä maasta säädetään laitetta kallis- tamalla. Toimitus ei sisältänyt käyttöohjeita tai turvallisuusoh- jeita. 12 Liekittimen käyttö rajoittuu pyörien pienuuden vuoksi kantaviin tasaisiin alueisiin, kuten hautausmaiden ja puistojen polkuihin, taimistoihin ja piha-alueisiin. Lieldtin ei sovellu peltokäyttöön. Polttimien sytytys vaipan reikien lävitse onnistuu kaasusytyttimellä suhteellisen hyvin, mutta kaasun leimahtamisen välttäminen vaatii kokemusta. Kaasupullon lämmitys näyttää vaaralliselta, koska ylikuumenemissuoja puuttuu. Puuttuvien käyttöohjeiden vuoksi rikkakasvinpolttimen oikea kaasunpaine on haettava kokeilemalla. Liekittimen käytettävyys on tyydyttävä. Työkorkeutta on vaikeaa pitää vakiona, koska kahvaa on työnnettävä eteenpäin ja painattava alaspäin samanaikaisesti ja koska tukijalka osuu helposti maahan. Taulukko 7. Altti/Primus Hot-flame -liekittimen tekniset tiedot. Valmistaja Altti, S-64282 FLEN Merkki Primus Malli Hot-flame Myyjä Primus Oy, Vesilcuja 3,02200 ESPOO, puh. (90) 7003 9594 Hinta 4500,-mk Mitat (p x 1 x k) ilman kaasupulloa 1440 x 590 x 820 mm kahvan ala-asennossa 1570 x 590 x 1120 kahvan yläasennossa Pyöräkoko 3.00 x 4", 260 x 85 mm Renkaiden ilmapaine 1,5 kPa Sopiva kaasupullo 11 kg, kiertoventtiili Massa kaasupulloineen 39 kg Massa ilman kaasupulloa 14,8 kg Kaasunsäätimet lciertoventtiili, painemittari, letkurilcko-venttiili ja säätöventtiili pullon länunityspolttimelle Sytytysmenetelmä käsin Työntövoima ja -suunta 209 -268 N 49' Kannatusvoima ja -suunta 0- -17 N, työkorkeudesta riippuen alaspäin Työleveys 50 cm Työkorkeus 7 - 16 cm (mitattu suojuspellin reunasta) Kaasunkulutus ja paine 3,19 -4,24 kg/h 1,0 - 1,6 bar 11 kg kaasupullon riittoisuus 4669 - 6206 m2 (1 m/s kävelynopeudella) tai 2,59 - 3,45 h Kaasukustannulcset 148,- - 197,- mldha (8,36 mk/kg kaasu) Työmenelcki 5,56 h/ha (1 m/s kävelynopeudella) Työsaavutus 1800 m2/h (1 m/s kävelynopeudella) 13 Kuva 7. Elomestari-liekitin. Kuva 8. Molemmat poltinkotelot samalla sivulla. Kuva 9. puolella. Käveleminen on hankalaa pyörän ollessa rungon ylä- 3.4 Elomestari-liekitin Elomestari-liekitin muistuttaa rakenteeltaan kottikärryä. Yksi 26" puhkeamaton polkupyörän rengas kantaa rungon. Pyörän akseli voidaan kiinnittää joko rungon ylä- tai alapuolelle. Näin rungon korkeutta voidaan muuttaa. Kaasupullo on sijoitet- tu renkaan taakse aisojen välis- sä sijaitsevaan telineeseen. Teli- neeseen sopii 11 kg kierrevent- tiilillä varustettu nestekaasupul- lo. Runko on tehty maalatusta teräsputkesta. Kaksi poikittais- ta kannatusputkea, joista toinen on pyörän edessä ja toinen pyö- rän takana, kantavat kahta ko- teloitua poltinta teräsvaijerin ja tangon avulla. Polttimien sijain- tia sivusuunnassa voidaan sää- tää portaattomasti. Siipiruuvien ansiosta säätöön ei tarvita työ- kaluja. Poltinkotelot voidaan asentaa kannatuspyörän eri puolille, jolloin liekitetään kah- ta 20 cm kaistaa, tai molemmat pyörän samalle puolelle, jolloin liekitetään yhtä 40 cm kaistaa. Työasennossa poltinkotelot liukuvat maata pitkin ja mää- räävät sillä tavalla työkorkeu- den. Käännösten ja kuljetusten ajaksi kotelot nostetaan ylös vipumekanismilla. Kaasun määrä säädetään pai- neensäätöventtiilissä olevan asteikon avulla. Kaasu johdetaan ensiksi letkurikkoventtiiliin, sieltä letkulla säästöliekin säätöhanaan, josta edelleen polttimiin. Letkurikkoventtiili sulkeutuu, kun kaasun paine yhtäkkiä laskee. Venttiili voidaan taas avata painonapilla. 14 Kuva 10. Poltinkotelot nostettuina kuljetusasentoon. Kuva 11. Poltinkotelon rakenne. Kaasun kulku säästöliekin sää- töhanan kautta voidaan ohittaa avaamalla säästö/täysi-valitsin. Tällä tavalla säästetään kaasua taukojen ja käännösten aikana. Kummassakin polttimessa on neljä suutinta. Toimitus sisältää sytyttimen, täydelliset käyttö- ja turvallisuusohjeet sekä hyö- dyllisiä tietoja liekityksestä. Polttimet sytytetään avoimel- la liekillä koteloiden yläpuolelta säästö/täysi-valitsin suljettuna. Kaasun määrää säästöasennossa säädetään säästöliekin säätö- hanalla. Kaasun määrää työ- asennossa säädetään kaasupul- lon paineensäätöventtiilillä. Pai- ne on valmistajan mukaan oi- kein, jos paineensäätöventtiilin asteikko näyttää 1,25 - 1,5 bar. Elomestarin riviväliliekitys- menetelmä riippuu rivien etäi- syydestä. Esimerkiksi 30 cm ja 40 cm riviväleillä käsitellään ensin rivivälit 1 ja 3 ylöspäin, sitten rivivälit 2 ja 4 alaspäin. Seuraavaksi käsitellään rivivälit 5 ja 7 ylöspäin ja rivivälit 6 ja 8 alaspäin ja niin edelleen (kuva 12). Jos riviväli on 40 cm leveä, jää 5 cm levyinen kaista kasvirivin molemmille puolille käsittelemättä. Kasvirivi, jonka leveydeksi oletetaan 10 cm, jää joka tapauksessa käsittelemättä. Jos riviväli on 50 cm, voidaan käyttää kahta vaihtoehtoista menetelmää. Ensimmäinen menetelmä perustuu siihen, että molemmat poltinkotelot asennetaan vierekkäin samalle sivulle, kuvassa 13 ylhäällä. Haittana on epätasainen kuormitus käyttäjälle. Toisaalta voidaan käyttää yksinkertaista rivi ylös ja alas-ajomenetelmää. Toinen menetelmä perustuu siihen, että asennetaan poltinkotelot epäsymmetrisesti molemmille sivuille, kuvassa 13 alhaalla. Työ aloitetaan kävelemällä rivien 1 ja 2 välissä alaspäin. Sitten työnnetään liekitin ylöspäin kävellen toisen ja kolmannen rivin välissä ja sen jälkeen samaa tietä alaspäin. Lopuksi kävellään kolmannen ja neljännen rivin välissä ylöspäin. Koko menetelmä toistuu alkaen rivien nro 5 ja 6 välistä, eli riviväleissä nro 4, 8, 12 jne. ei kävellä, riviväleissä nro 1, 3, 5, 7 jne. kävellään yksi kerta ja riviväleissä nro 2,6, 10 jne. kävellään kaksi kertaa. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0IIIL10 -) o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 .0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 o 0 r 0 0 0 ▪ 0 0 0 9Z, ro, 0 0 0 0 0 0 ietfi' 0 • 0 J',10crn 1.4"0cmT fl 0 0 0 0 •0 0 0 0 0:30 HO 00 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 LJ 1 2 3 2 3 0 0 0 0 0 0 ''.',''o 00 0 0, 0 0 4 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9100 0 0 0 0 0 50cm O 0 --) .... 0 0 0 3 2 rivi, 0 0 0 0 0 0 0 .0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 0 0 0..0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 50cm 4 0 0,0 0 .* 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 Kuva 12. Työmenetelmä 30 cm ja 40 cm riviväleillä. Kuva 13. Työmenetelmä 50 cm rivivälillä. 15 16 Lielcitin sopii hyvin puutarha- ja peltoviljelyyn, koska se voidaan sovittaa melkein kaikkiin rivimenetelmiin. Lisävarusteena valmistaja tarjoa erikoispoltinkoteloita harjuvil- jelyyn. Käyttöohjeet helpottavat käyttöön perehtymistä. Sytytys polttimien koteloiden yläpuolelta onnistuu kaasusytyttimellä, mutta ei ole helppoa ja vaatii kokemusta, jotta kaasun leimahdus vältetään. Liekittimen käytettävyys on tyydyttävä. Suuri paino vaatii vahvan miehen voimat ja lukuisat asetus- ja sUtömahdollisuudet vaativat harjoittelua. Kun pyörä on kiinnitetty rungon yläpuoliseen kiinnityspisteeseen, kaasupullon teline koskettaa maahan ja vaikeuttaa kävelemistä (kuva 9). Kun molemmat polttimet ovat samalla sivulla, tulee lielcittimen käyttö rasittavaksi epätasaisen kuormituksen vuoksi. Poltinkoteloiden nostokahva on niin kaukana aisasta, että kulku on keskeytettävä ennen kahvan käyttöä. Sama ongelma esiintyy säästö/täysi-valitsinta avattaessa tai suljettaessa. Peukalolla ohjattava kaasuvipu aisalla olisi mukavampi. Viljelijät ehdottivat parannetta- vaksi nostomekanismia niin, että se nostaa koteloiden etupään polkupyörän jarrukahvan ja vaijerin avulla. Taulukko 9. Elomestari-liekittimen tekniset tiedot. Valmistaja Elomestari Oy, Partala, 51900 JUVA, puh. (955) 452 494, fax (955) 452 492 Merkki Elomestari Malli Lielcitin Myyjä Elomestari Oy, Partala, 51900 JUVA, puh. (955) 452 494, fax (955) 452 492 Hinta 3800,- mk, sisältää kaasupullon kiertoventtiilin Mitat (p x I x k) ilman kaasupulloa 1850 x 1220 x 790 mm 1570 x 590 x 1120 mm kahvan ylin asennossa Pyöräkoko 26", 584 mm Sopiva kaasupullo 11 kg, kiertoventtiili Massa kaasupulloineen 50,8 kg Massa ilman kaasupulloa 26,6 kg Kaasunsäätimet kaasupullon kiertoventtiili, paineensäätöventtiili paineasteildcoineen, leticurikkoventtiili, säästöliekin säätöventtiili, säästö/täysi-valitsin Sytytysmenetelmä käsin Työntövoima ja suunta 112- 165 N, 16,7° Kannatusvoima ja suunta 172 N, 182 N poltinkotelot nostettuna alaspäin Työleveys 2 x 20 cm Työkorkeus 5 cm (mitattu suutinkotelon reunasta) Kaasunkulutus ja paine 2,06 - 2,61 kg/h 0,8. 1,3 bar 11 kg kaasupullon riittoisuus 3974 - 2721 m2 (1 nils kävelynopeudella) tai 1,89 -2,76 h Kaasukustannukset 185,- - 246,- mlc/ha (8,36 mk/kg kaasu) Työmeneklci 6,94 h/ha (1 m/s kävelynopeudella) Työsaavutus 1440 m2/h (1 nils kävelynopeudella) Kuva 14. Tuuri-liekitin. Kuva 15. Polttimien säätörakenteen kokoonpano. Kuva 16. Työkorkeuden säätö. 17 3.5. Tuuri-liekitin Tuuri-liekittimen rakenne muistuttaa rakenteeltaan kottikärryä. Yksi 26" maitokärrynpyörä kantaa rungon. Kaasupullo on sijoitettu renkaan taakse aisojen välissä sijaitsevaan telineeseen. Telineeseen sopii 11 kg nestekaasupullo. Runko on tehty te- räsputkesta, suorakulmaisesta teräsputkesta sekä terästangosta ja lattateräksestä. Teräkset on maa- lattu. Runkoon voidaan myös asentaa lisävarustee- na saatava ruisku tai hara. Liekittimen kaksi pol- tinta on kiinnitetty terästankoihin. Polttimien si- jaintia sivusuunnassa sekä niiden kulmaa voidaan säätää portaattomasti. Terästangot on kiinnitetty L-muotoisiin suorakulmaisiin putkiin. Näiden putkien toista päätä voidaan siirtää vaakasuorassa putkessa, joka on poikittain pyörän edessä. Näin voidaan polttimien etäisyyttä säätää välillä 0 - 28 cm. Siipiruuvien ansiosta säätöön ei tarvita työkaluja. Polttimien ulkosivuilla on suojapyörät. Suojapyörät voidaan siirtää ylöspäin kuljetusten ajaksi. Polttimet ovat 16 cm leveitä ja niissä kummassakin on 5 suutinta. Suojapyörät rajoittavat liekittimen pään leveyden välille 46 - 72 cm. Polttimien säätömekanismin rakenne nähdään kuvassa 15. Työkorkeutta voidaan säätää por- taittain 30 cm välillä muuttamalla lattateräksien kokoonpanoa (kuva 16) ja niin sovittaa poltin eriko- koisille käyttäjille. Työkorkeus riippuu myös käyttäjästä: jos hä- nellä on lyhyet käsivarret, poltti- met ovat alhaalla ja jos hän laskee aisoja, polttimet nousevat ja päin vastoin. Ostettaessa ei laitteen mukana tule venttiiliä eikä käyttö- ohjeita. Mainoslehtinen sisältää muutamia teknisiä tietoja. Tutki- mukseen laite toimitettiin varus- tettuna painoventtiilillä kaasupul- loineen. Polttimet sytytetään avoimella liekillä koteloiden alapuolelta si- vulta. Sytytys vaatii kokemusta, jotta kaasun leimahtaminen välte- tään. 18 Liekittimen käYtettävyys on hyvä kevyen rakenteen ansiosta, mutta liekitin itse ei pysy ilman tukea turvallisesti pystyssä Vaan kaatuu sivulle, mikäli kaasupullo ei ole telinees- sään. Työleveys on periaatteessa monipuolisesti säädettävissä, mutta käytännössä vaikea säätää, jos riviväli on alle 45 cm. Ongelman voisi korjata poistamalla suojapyörät tai muuttamalla suojapyörien åäätöä siten, että ne voidaan säätää lähemmäksi toisiaan. Eräs viljelijä yritti käsitellä kahta ahdasta vierekkäistä riviväliä yhtä aikaa käyttämällä yhtä poltinta kullakin rivivälillä. Mutta tällöin pyörä kulkee aivan lähellä kasviriviä tai sen päällä. Lisäksi tarvittaisiin suojalevyt poltinten sisäsivuillaldn. Liekitin sopii parhaiten 50 - 60 cm riviväleille. Puuttuvien käyttö-ohjeiden vuoksi oikea rikkakasvinpolttimen kaasunpaine on selvitettävä kokeilemalla. Taulukko 10. Tuuri-lielcittimen tekniset tiedot. Valmistaja Tuurin peltikeskus Oy, 63610 Tuuri, puh. (965) 512 5335, Fax (965) 5125319 Merkki Tuuri Malli Lielcitin Myyjä Tuurin peltikeskus Oy, 63610 Tuuri, puh. (965) 512 5335, Fax (965) 512 5319 Hinta 2080,- mk Mitat (p x 1 x k) ilman kaasupulloa 2470 x 760 x 830 mm Rengas 26" x 2" x 11/2", 584 x 54 mm Sopiva kaasupullo 11 kg Massa kaasupulloineen 42 kg Massa ilman kaasupulloa 17,8 kg Kaasunsäätimet - Sytytysmenetelmä käsin Työntövoima ja suunta 100 - 140N 15° Kannatusvoima ja suunta 96,2 N alaspäin Työleveys 50 cm Työkorkeus 12, 23, 30, 36,41 cm' ) (mitattu suutinkotelon reunasta) Kaasunkulutus ja paine 3,01 - 4,38 kg/h 0,5 - 1,0 bar 11 kg kaasupullon riittoisuus 4668 - 6206 m2 (1 m/s kävelynopeudella) 2,59 - 3,45 h Kaasukustaimukset 148,- - 197,- mk (8,36 mk/kg kaasu) Työmenelcki 5,56 h/ha (1 nils kävelynopeudella) Työsaavutus 1800 m2/h (1 m/s kävelynopeudella) 1 Lickitin tuen varassa seisoen 19 Kuva 17. Elosavo-liekitin. Kuva 18. Poltin ja säätöruuvit. 3.6. Elosavo-liekitin Elosavo-liekitin on tehty maalatusta teräsputkes- ta. Putken etupäässä on teräksinen tuki- ja suoja- pyörä. 16 cm leveä poltin, joka sisältää viisi suu- tinta, on pyörän takana kiinnitettynä putken läpi menevään terästankoon. Polttimen sijaintia si- vusuunnassa ja sen kulmaa voidaan säätää por- taattomasti. Työkorkeus säädetään siirtämällä terästankoa teräsputkessa ylös- tai alaspäin. Sää- töön tarvitaan työkalu. Putken toisessa päässä on kahva, josta lähtee 1,9 m pitkä letku. Letkun päässä on kiertoventtiili. Kaasupullo kannetaan joko kädessä tai selkärepussa. Toimitus sisältää täydelliset käyttö- ja turvalli- suusohjeet ja hyödyllisiä tietoja liekityksestä ja rikkakasvintorjunnasta. Toimitukseen kuulu as- teikollinen kiertopaineventtiili. Poltin sytytetään avoimella liekillä kotelon ala- puolelta sivulta. Sytytys vaatii kokemusta, jotta kaasun leimahtaminen vältetään. Liekitin sopii hyvin ahtaiden rivivälien käsitte- lyyn pienellä alueella. Sen käytettävyys on tyydyt- tävä. Yhdellä kädellä on melko raskas työntää ja ohjata. Eräs viljelijä ehdotti kahvan kääntämistä poikittain ajosuuntaan nähden ohjauksen helpotta- miseksi. Hallinta voisi myös helpottua, jos laittees- sa olisi kaksi suojalevyä. Poltin voisi olla lähempä- nä suojalevyjä. Kaasupullön kuljetus on rasittavaa ja sen vuoksi viljelijät eivät olleet kovin kiinnostu- neita laitteen laajemmasta käytöstä. 20 Taulukko 11. Elosavo-liekittimen tekniset tiedot. Valmistaja Elosavo Oy, Häimiläntie 10, 51740 HUUHANAHO, Puh. (955) 415 0111, (955) 418 607, Fax (955) 415 0222 Merkki Elosavo Malli Käsiliekitin Myyjä Elosavo Oy, Hänniläntie 10, 51740 HUUHANAHO, Puh. (955) 415 0111, (955) 418 607, Fax (955) 415 0222 Hinta 1500,-mk Mitat (p x 1 x k) ilman kaasupulloa 1310 x 170 x 260 mm Pyöräkoko 26 cm Sopiva kaasupullo 3 - 11 kg, kiertoventtiili Massa ilman kaasupulloa 4,5 kg Kaasunsäätimet kaasupullon kiertoventtiili asteikkoineen Sytytysmenetelmä käsin Työleveys 20 cm Työkorkeus 0-13 cm Kaasunlculutus ja paine 1,49 -2,16 kg,/h 0,55 - 1 bar 11 kg kaasupullon riittoisuus 3665 - 5313 in2 (1 m/s kävelynopeudella) tai 5,09 - 7,38 h Kaasulcustannukset 173,- -251,- mk/ha (8,36 mk/kg kaasu) Työmenelcici 13,9 h/ha (1 m/s kävelynopeudella) Työmeneldci 720 in2/h (1 in/s kävelynopeudella) 4. HELSINGIN YLIOPISTON MAA- JA KOTITALOUSTEKNOLO- GIAN LAITOKSELLA TEHDYT MITTAUKSET Lieldttimen vaikutusalueen lämpötilan tulisi olla korkea ja tasainen. Korkea lämpötila on tarpeen rikkakasvien tappamiseksi, ja lämpötilan tasaisuus takaa hyvän torjuntatehon ilman energian tuhlausta. Epätasainen lämpötila saattaa nimittäin johtaa huonoon torjun- tatehoon viileimmillä alueilla, samalla kun kuumimmat alueet käsitellään tarpeettoman voimakkaasti. Jos liekitintä on tarkoitus käyttää kuumuudelle arkojen viljelykasvien rivivälien lieldttämiseen, niin lämpötilan tulee olla liekitettävällä alueella korkea ja tasai- nen, mutta työleveyden ulkopuolella lämpötilan pitää pudota nopeasti. Tällöin rikkakasvit voidaan torjua tehokkaasti koko työleveydeltä, eikä rivin viereen tarvitse jättää leveää lie- kittämätöntä vyöhykettä viljelykasvin suojelemiseksi. Tuuli haittaa lielcitystä sekä laskemalla lämpötiloja että muuttamalla lämpökuvion muotoa. Liekitys olisi parasta tehdä tyynellä säällä, mutta aina se ei ole mahdollista. Siksi liekittimen pitäisi toimia tyydyttävästi vielä kun tuulen nopeus on noin 2 m/s. Tyydyttävä toiminta tarkoittaa sitä, että liekki ei sammu vaan palaa vakaasti kaikilla tuulen suunnilla. Kuva 19. Liekittimien testialus 21 Toisaalta liekki ei saa aiheuttaa vaaraa kuumentamalla kaasulaitteita. Liekitysalueen lämpötila ei saa laskea oleellisesti ja lämpökuvion muodon täytyy pysyä hyvänä. Rivi- välien liekityksessä on erityisen tärkeää, ettei lämpö siirry tuulen mukana viljelykasvien päälle. Liekittimen tulisi sietää parhaiten kulkusuunnan vastaista tuulta, sillä tästä suunnasta vaikuttaa myös liekittimen liikkeestä aiheutuva ajoviima. 4.1. Mittausmenetelmä Liekitinten lämpöjakauma mitattiin laboratoriossa polttamalla liekittimiä paikallaan tulenkestävän testialustan päällä. Testattavat liekittimet säädettiin laitteiden omien käyttöohjeiden mukaisesti. Jos säätöarvot eivät selvinneet käyttöohjeesta, niin liekittimet säädettiin kokemuksen perusteella sopivana pidetyllä tavalla. Liekitinten ollessa toiminnassa mitattiin lämpötilat 1,5 cm:n korkeudelta alustan pinnasta. Mittauksiin käytettiin anturilistaa, johon oli asennettu oli 14 lämpöparia 5 cm:n välein. Kun yhden mittauslinjan lämpötilat oli mitattu, niin anturilistaa siirrettiin 10 cm eteen- päin. Näin kartoitettiin lämpötilat alueelta, jonka koko oli 65 x 120 cm. Mittaukset tehtiin sekä ilman tuulta että tuu- lettimella aikaansaadun tuulen kanssa. Tuulen nopeutena oli 2 m/s mitattuna polttimen edestä 10 cm korkeudesta, mutta jos tämä nopeus oli testattavalle liekittimelle liikaa, niin nopeudeksi säädettiin 1 m/s. Käytetyt tuulen suunnat olivat: suoraan takaa, 450 kulmassa takaviistosta, koh- tisuoraan sivulta, 45° kulmassa etuviistosta ja suoraan edestä. Mittaustulokset on esitetty taulukon ja lämpötilakarttojen avulla. Taulukossa esitetään tulokset painemittarin tarkistuksesta ja kaasunkulutusmittauksista. Kaasun kulutus on laskettu myös laitteen työleveyttä kohti, jotta laitteita voitaisiin verrata paremmin keskenään. Jos liekitinten hyötysuhde on sama, niin työnopeus voi olla sitä suurempi, mitä suurempi laitteen kaasunkulutus on työleveyttä kohti. Yhdistelmä suuri kulu- tus - suuri työnopeus johtaa samaan kaasunkulutukseen hehtaaria kohti kuin pieni kulu- tus - pieni työnopeus. Liekitinten hyötysuhteissa on kuitenkin eroja, ja siksi taulukossa on esitetty kuinka suuren alueen liekitin lämmitti kokeessa yli 600 °C lämpötilaan. Taulukkoon on laskettu myös liekittimen hyötysuhdetta kuvaava tunnusluku jakamalla laitteen kaasunkulutus yli 600 °C:n alueen pinta-alalla. Koska rajalämpötilaksi valittu 600 °C ei ole mikään ehdoton torjuntatehon kynnysarvo, niin tunnusluvut ovat suuntaa- antavia, eivätkä välttämättä kuvaa liekittimien torjuntatehoa käytännössä. Periaatteessa kuitenkin rikkakasvintoijunta onnistuu nopeimmin liekittimellä, jonka yli 600 °C pinta-ala on suurin. Energiankäytön hyötysuhde puolestaan on sitä parempi, mitä pienempi on kulutus/pinta-ala-tunnusluku. liekinohjauspellin reuna eteen EMEEEEEEEEEEEE ENIEREEENIE111 IMEE MINEMENEMEll HUME IEENINIEENEEEM , - MUMMI en:~ NEM ENIEWEEIEHEll INEEE EEEEEEMEEEllMl« ~EMME MEM EEEEEEEEMEEEEE EEEEMEEEEENIEEE 60 50 30 20 10 0 60 50 40 30 20 10 0 -10-20 poltin ja suojakotelo eteen EEEEEENIEEENIENEEE EIEEEMIEWEEEEE11 EEEEEEEEEEEEEEEE IIIIIMEEEEMIEEIMEE mm 20 10 0 60 50 40 30 20 10 0 -10-20 vasen MeMeffiffie..... effiliiMMINIMME MilMieleleMIM INIMMEMEMI. Mil I IIK Mil leleeil II INEEE EE EEMIEEoEIM 60 30 eteen polttimet EMEEEEEEEPAIEZE EEEEffiumLEEE EBEEEEEEMINEPIIIIMPI EIEEEEEEIEEEEI 10:2111 ENIEEEIEEENEEI 4, ENIEUEEENIEUEILJEIE: ENEUEZEIIEEEEEEIMP meemeeem~ EUEINEEEEEEEI EllIEWEEEEEI IEEE EIM11111111M1111111111111116.111111M eeliEC MEMME11~1 60 50 30 1 22 Lämpötilakarttojen avulla on esitetty mittaustulokset kunkin laitteen tuottaman lämpöti- lan korkeudesta ja tasaisuudesta 1,5 cm maanpinnan yläpuolella, sekä siitä kuinka eri suunnista puhaltava tuuli vaikuttaa liekittimen toimintaan. Taulukoiden ja lämpötilakarttojen lisäksi esitetään laboratoriokokeiden yhteydessä tehdyt huomiot liekittimien toimivuudesta sekä kokeiden tulosten perusteella tehdyt arviot siitä, millaiseen käyttöön kukin liekitin soveltuu. oikea vasen a) Altfl/Primus hot flame -liekitin oikea b) Elomestari-liekitin oikea suojapelti 60 50 40 30 20 10 0 -10-20 suojapelti vasen Tuuri-liekitin oikea EEEEEEEEEEEEEEEE EINIEEEEEMEEPEEE EIIIEEEEEEENEMIP.Zi MEM EMEIEEEEEEN IEEEI INEEEEEEEEEEI 1110id NIEENIEEEWEI UWE IEEWEEEEEMINEElk 11111111EMEWEEEEE EIEMIEUEEEEEEEEEE IEEEMEEEEEEEEMI EIMEIMIEEEEEENIEUE Elosavo-liekitin Kuva 20. Liekittimien asennus koealustalle. 60 suojapelti 50 40 eteen 0 10 0 60 50 40 30 20 10 0 -10-20 vasen poltin 40 30 Ei tuulta 20 10 0 20 10 0 -10 -20 20 10 =IMEE= =MEM 11111.' 157 BEEI AM Ellhined=11111 =MEM 20 10 0 -10 -20 Rikkaruohonhävittäjä 40 30 20 10 40 30 Tuuli 1 mis 0 20 10 0 -10 -20 Gardener 0 1000-1200 800- 1000 0 800-800 400-soo 200-400 00-200 C 40 40 30 30 Tuuli 2 nils 20 10 20 10 23 4.2. Primus Gardener ja Primus rikkaruohonhävittäjä -liekittimet. Säädöt Lielcittimet asennettiin mittauksia varten käyttöohjeiden mukaisesti. Molempien laitteiden liekki suunnattiin kohtisuoraan maata kohti. Primus Gardener asennettiin ohjeen mukai- sesti 5 cm korkeudelle" maasta ja Primus riklcaruohonhävittäjä 10 cm korkeudelle. Kaasuventtiili pidettiin täysin auki. Tulokset Näiden laitteiden kaasunkulutusta ei mitattu. MEM= 40 =MEM 30 W /EIE 20 UUUL .AIEE 10 MIMEINIE 20 10 0 -10 -20 Gardener Rikkaruohonhävittäjä 0 20 10 0 -10 -20 0 20 10 0 -10 -20 Gardener Rikkaruohonhävittäjä Kuva 21. Primus Gardener ja Primus Rikkaruohonhävittäjä -liekittimien lämpöjakaumalcartat. Molempien liekittimien liekki on hyvin kuuma, mutta vaikutusalue pieni, halkaisijaltaan vain noin 5 cm. Liekki palaa hyvin kovallalcin tuulella, eikä tuuli juurikaan laske lämpöti- loja. Lämpöjakauman muoto muuttuu tuulella, kun tuuli kuljettaa lämpöä mukanaan. Laitteiden lämpöjakaumat ovat lähes identtiset. Ainoa merkittävä ero on havaittavissa 2 m/s tuulella, jolloin korkeammalla maan pinnasta olevan rilckaruohonhävittäjän liekki ei enää yllä maahan asti. Primuksen pienet liekittimet ovat hyvin toimivia ja huolellisesti valmistettuja laitteita, joilla ei kuitenkaan ole juuri käyttöä peltoviljelyssä. Niille sopivat käyttökohteita ovat ennemminkin kotipihat ja -puutarhat. 24 4.3. Altti Hot-fiame -liekitin Säädöt Hot-flame-liekittimen ainoat säätökohteet ovat sen korkeus maasta ja kaasunpaine. Kokeessa liekinohjauspellin reuna oli 7 cm:n korkeudella maasta. Tämä korkeus on lähes matalin mahdollinen, sillä laitteessa on tukijalka joka estää peliin osumisen maahan. Laitteen käyttöohjeessa ei ollut mainintaa suositeltavasta kaasunpaineesta. Kokeessa käytettiin paineena liekittimen paineensäätimen mittarin maksimiarvoa, joka oli sekä mittarin että tarkistusmittausten mukaan 1,6 bar. Tulokset Laitteen mukana toimite- tussa paineensäätimessä oli pienikokoinen ja mel- ko vaikealukuinen paine- mittari, joka kuitenkin näytti paineen oikein. Mitattu kaasunkulutus oli huomattavasti pienempi kuin valmistajan ilmoitta- ma kaasunkulutus 8 kg Taulukko 12. Altti Hot-flame -liekittimen painemittarin tarkistus ja kulutusmittaukset. Säätimen asento bar 1,0 1,6 Mitattu paine bar 1,0 1,6 Paine (todellinen) bar 1,0 1,6 Kulutus kg/h 3,2 4,2 Kulutus työleveyttä kohti kg/h m 6,4 8,5 Alue yli 600 °C cm2 - 990,0 Kulutus/alue yli 600 °C g/m2 s _ 11,9 tunnissa. Valmistajan ilmoittama arvo on mitattu joko suuremmalla suuttimella tai huomattavasti korkeammalla, arviolta 4 bar työpaineella. Laitteen mukana toimitettavan säätimen maksimipaine on kuitenkin vain 1,6 bar. Altti Hot-flame -liekittimen vailcutusalue ilman tuulta on noin 50 cm leveä ja 25 cm pitkä. Yli 600 °C:n alueen pinta-alaksi mitattiin 990 cm2. Tämän liekittimen vaikutusalu- een koon ilmoittaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä alueen reunoilla lämpötila alenee hyvin loivasti, ja esimerkiksi yli 400 °C alueen leveys on yli 65 cm. Lämpötilan loiva lasku reima-alueilla saattaa aiheuttaa ongelmia lielcitystyössä, sillä lämpötila on laajalla alueella liian alhainen tappamaan rikkakasvit kohtuullisessa ajassa, mutta kuitenkin niin korkea, että jonkinasteisia vaurioita tulee niin rikkakasveille kuin mahdollisille hyötykasveillekin. Liekki paloi hyvin ja varmasti kaikilla tuulen suunnilla. Tuuli kuitenkin alensi voimak- kaasti lämpötiloja. Erityisesti takatuuli pääsee liekin alle ja nostaa liekin irti maasta. Tällä laitteella tulisikin välttää lielcittämistä takatuulella. Lämpöjakauman muotoon tuulella ei ollut yhtä suurta vaikutusta. Lämpöjakaumamittausten perusteella Altti Hot-flamea ei voi suositella peltokäyttöön. Paremmin laite sopii rikkakasvintorjuntaan esimerkiksi pihoilla ja aulcioilla, jolloin suuresta työleveydestä on hyötyä eikä työleveyden epämääräisyys ole yhtä suuri haitta. Liekitys kannattaa ehdottomasti tehdä tyynellä säällä. 25 60 50 40 30 20 10 60 50 40 30 20 10 0 60 50 40 30 20 10 0 -10-20 60 50 40 30 20 10 0-10-20 0 1000-1200 Boo-l000 600-800 Ii 400-600 200-400 0 0-200 C Ei tuulta Tuuli takaa 60 50 40 30 20 10 0 60 50 40 30 20 10 0-10-20 EEEEEMIEMEMEMEEEEM EEEEEEEMI," MEM' 4sem., IEE EEEMMEE, ALUE IMI EMME. //UWE MEE EMMI JIM" ME EEEEET AVliafti EINE MEM aeri Amm mme «UI EMME »IEEE 1E» ZEEN EEEEE. 151U MEM EEEEEK 1' WEEE EEEEMIL USUU 60 50 40 30 20 10 0 60 50 40 30 20 10 0 -10-20 Tuuli takaviistosta 60 50 40 30 20 10 0 60 50 40 30 20 10 0 -10-20 Tuuli sivulta ~NEM/ -"EEE IIEEEEEEE »mm 111111 IMILEIMEEEF MEM 11111 .1" MEM L MM MENE It1 LEE MEM III IEE EEMELI. NE IMI EMME, IMEINIEINEL IIBE INIEEILEEEEL " IIIIMEEEEEM aUU 0 60 50 40 30 20 10 0 -10-20 60 50 40 30 20 10 Tuuli etuviistosta Tuuli edestä Kuva 22. Altti Hot-flame -liekittimen larnpöjakaumakartat. 4.4. Elomestari-liekitin Säädöt Polttimen korkeus on Elomestari-lielcittimessä säädetty valmiiksi. Käyttöohjeessa suositellaan kaasunpaineeksi 1,25 - 1,5 bar. Kokeessa kaasunpaineena käytettiin liekit- timen oman paineensäätimen asentoa 1,0 bar, joka tarkistusmittausten mukaan vastasi 1,3 bar painetta. Käyttöohjeessa ei ilmoitettu suositeltavaa polttimen asennuskulmaa. Ko- keessa polttimen asennuskulma oli 30°. Laitteen valmistaja on kokeen jälkeen ilmoittanut että polttimen asennuskulman pitäisi olla 45°. Tulokset Taullukko 13. Elomestari-liekittimen painemittarin tarkistus ja kulutusmittaukset. Säätimen asento bar 0,5 0,6 1,0 1,5 Mitattu paine bar 0,8 1,0 1,3 >1,8 Paine (todellinen) bar 0,8 1,3 Kulutus kg/h 2,1 2,6 Kulutus työleveyttä kohti kg/h m 5,2 6,6 Alue yli 600 °C cm2 - 1550,0 Kulutus/alue yli 600 °C g/m2 s - 4,7 0 1000-1200 800-1000o EI 600-800 a 400-600 a 200-400 0 0-200 C 60 50 40 30 20 10 26 Elomestari-liekittimen paineensäätimessä on sisään kiertyvä tappi, johon on kiinnitetty paineasteikko. Asteikko on uutenakin melko vaikealukuinen, mutta kuitenkin käyttö- kelpoinen. Kokeessa olleen säätimen asteikko oli ilmeisesti asennettu väärin, sillä mita- tut paineet olivat 0,3 - 0,4 bar korkeampia kuin asteikon arvot. Elomestari-lielcittimen vaikutusalue on noin 20 cm leveä ja 45 cm pitkä. Yli 600 °C:n alueen pinta-alaksi mitattiin ilman tuulta 375 cm2. Alue on kaasunkulutukseen nähden melko pieni. Polttimen asentaminen liian loivaan kulmaan puutteellisen käyttöohjeen takia on selvästi vaikuttanut tuloksiin, sillä 1 m/s vastatuulella yli 600 °C:n alue oli yli kaksi kertaa suurempi, eli 775 cm2. Lämpö on jakautunut kotelon alla melko tasaisesti. Kotelon reunan kohdalla lämpötila putoaa erittäin jyrkästi, joten rivivälit voidaan lie- kittää turvallisesti myös viljelykasvin läheltä. Liekitin on herkkä etutuulelle, ja 2 m/s tuulennopeudella liekki paloi kotelon takana kaasuletkun alla. Mittauksissa etutuulen nopeutena oli 1 m/s, ja silloin liekitin toimi hyvin. Muilla tuulen suunnilla liekit paloivat hyvin ja hallitusti myös 2 m/s tuulella. Takaa tai takaviistosta tuleva tuuli alensi huomattavasti liekittimen lämpötiloja. Sen sijaan sivulta, etuviistosta tai suoraan edestä tulevalla tuulella lämpötilat eivät laskeneet ja lämpöjakauma pysyi hyvänä. Kotelointi esti lähes kokonaan kuumien kaasujen leviä- misen liekitysalueen ulkopuolelle. ~~1~1111~111~ 1~~~11111~~~ MINIMMEMOMMEME ~11~1~111~~1~ 111~1~~1111~1~ INNIMMW ~Ml« ~Mr' lfflffl ~IR MIMMI& MM IME ~Mlk. AUMIIM 1~~111.1~~118 ~1.11~1~~11111~E ~~11~1~~111 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 10-20 Ei tuulta 11~1~~111~~» 1111.1~~~~~~1 MOMMIRMEMEMEM ~~1111~1~1~1~ 111~1~1~1~~~ MM, »ME WEL- 11111~1~1~1~~11 ~~111111~~1111=~ 111~~1~~111M 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 10-20 Tuuli takaviistosta ~~~~11111~1~ 111~~11~~1~1~ ..~~~~~1111w MINIMMIIMMEMMUM ~~11111~ 9.01« ~MM- .01115111k 1=111 111~1~111, AW=ik111 =MM' ANIU=59 1~~1111, MIMMI MINNIMMIll ~~1~1111~~~ .11181~~111111~~~ MEIMIMEMEMOMMEM 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 -10-20 MIRMINIMMEMMEME 111~~1~11~~1D .1111~~~1111~ WIMMIMMAIMMIMMEIM MIMMINIMIMMEM 1~~11111~~~~ ~IV ~EM -.MM» ~111~1~~~~111111~ ~~11~11~~111. 1~~~1111~11~« ~11~~~11~1111~ ~~1.11~~1~1111. 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 10-20 Tuuli takaa ~~111~11111~~~ IMMEMMIMMMINMEM »111~~1111111~~ MIMMIMMEMMINIIMI ~1~~~~1111~11 EMEMIUMP---- ~̂1111 IMILMEMY AgIV:=1 AMIE ~1111~ UUUUU -•111~70,' ~ML_ 1=~~~~~111~11 MIMIMMOMMEMEMIUM MIIIMMIMMINIMMEM 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 10-20 Tuuli sivulta MEMEMMIIMIMME 1~1~~~1~~ ~~1111111~~~1 MI~~~11111~1~ ~~1111~—~1111~11» MUMMI 1111 MIMIN" !ie ~MlimWOMENIMI 4811131 —me ~ML .11~1111~1~ WWW1111~~1~~ »~~~~111~111M ~~111~.~1111~ 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 -10-20 60 50 40 30 20 10 0 60 50 40 30 20 10 60 50 40 30 20 10 60 50 40 30 20 10 60 50 40 30 20 10 Tuuli etuviistosta Tuuli edestä Kuva 23. Elomestari-liekittimen lämpöjakaumakartat. Taulukko 14. Tuuri-lielcittimen kulutusmittaukset. Paine (todellinen) bar 0,5 1,0 Kulutus kg/h 3,0 4,4 Kulutus työleveyttä kohti kg/h m 6,2 8,8 Alue yli 600 °C cm' 1075,0 - Kulutus/alue yli 600 °C g/m's 7,8 - 27 Elomestzri-lielcitin on nyt testatuista lielcittimistä ainoa, jossa on päältä suljettu suojako- telo. Kotelon ansiosta sivutuulen vaikutus liekittimen lämmön korkeuteen ja lämpöja- kaumaan on pieni. Lielcitin sopiikin kokoalanliekitykseen ja rivivälien lielcitykseen kohtuullisella tuulellalcin. Lielcittimen ongelmana on herkkyys etu- ja takatuulille. Taka- tuulten jäähdyttävä vaikutus todennäköisesti vähenee, jos polttimen asennuskulma on jyrkempi, mutta etutuulella ilmennyt taipumus liekin palamiseen kotelon takana tuskin kuitenkaan poistuu poltinkulmaa muuttamalla. 4.5. Tuuri-liekitin Säädöt Tuuri-liekittimen valmistaja ei toimittanut laitteen mukana minkäänlaisia käyttöohjeita. Kokeessa lielcitin säädettiin käytännön kokemuksen perusteella. Polttimet asennettiin 50 0 kulmaan maahan nähden. Polttimen etureuna oli 5 cm:n korkeudella maasta. Suojakiekot asennettiin keskimmäiseen säätöasentoon. Suojalciekkojen väliksi säädettiin 50 cm, jolloin poltinten välissä oli 8,5 cm rako. Vertailun vuoksi mittauksia tehtiin myös kapeammalla työleveydellä. Laitteen mukana toimitetussa paineensäätimessä ei ollut minkäänlaista painemittaria tai mitta-asteikkoa, joten se piti korvata tarkistusmittauksiin käytetyllä säätimellä. Mittauksissa käytettiin painetta 0,5 bar. Tulokset Lieldttimen vaikutusalue ilman tuulta on noin 50 cm leveä ja 25 cm pitkä. Yli 600 °C:n alueen pinta-alaksi mitattiin 1075 cm2, jonka perusteella laitteen hyö- tysuhde on avoliekittimeksi hy- vä. Lämpöjakauma on epätasai- nen. Poltinten kohdalla lämpötila on korkea, poltinten välissä ja reuna-alueilla on huomattavasti viileämpää. Lisäksi toinen polttimista oli selvästi tehokkaampi kuin toinen. Polttimet sinänsä toimivat hyvin. Mittausten perusteella 50 cm:n työleveys on sopiva tälle laitteelle. Tällöin poltinten välissä on 8,5 cm leveä rako, ja poltinten välinen alue tulee liekitetyksi likimain yhtä tehokkaasti kuin reuna-alueet. Suojakieklcojen ulkopuolella lämpötilat ovat alhaisia, ja viljelykasvin vahingoittumisen vaara on vähäinen. Työleveyden säätövara on pieni, sillä työleveyden säätö muuttaa myös poltinten väliä. Jos leveyttä lisätään, niin lämpötila poltinten välissä putoaa nopeasti. Työleveyden kaventaminen minimiin puolestaan muuttaa lämpöjakauman entistäkin toispuoleisemmaksi. Tilanne saattaa kuitenkin olla toinen, jos molemmat polttimet ovat yhtä tehokkaita. Tuuri-lielcitintä ei voitu käyttää 2 m/s etutuulella, koska silloin liekit paloivat osin pol- tinten ja kaasuletkujen alla. Mittauksissa etutuulen nopeutena oli 1 m/s, ja silloin kaasuletkut pysyivät kylminä. Muilla tuulen suunnilla liekit paloivat hyvin ja hallitusti 60 50 40 30 20 10 0 60 50 40 30 20 10 0 -10-20 Tuuli sivulta o 1000-1200 El aoo-l000 0 eoo-soo aoo-eoo 200-400 0 0-200 'C 60 50 40 30 20 10 0 60 50 40 30 20 10 0-10-20 EMEEEMEMEEMEEE EEEEMBEEMEMEMEEE EEEEMEEEP--IEEME MEM- -IME «MM ,Onwak MEM 00Egi.0.%1_AEE EEEEI 111111 MEEE EMEM lEEEE MEV AE~ MEEP iarAmmm mmem effll NZQW=Y imemm IffleleeMb.— ,MMIM 60 50 40 30 20 10 mem' «EL NIMEEN EEEEOw" MEV 'MEM EEEM EEMP' MM EEEEL EEMEEML. meimmemmummeeeem APEEM 111MAII IDREW 4541= Jeamme, IEEEMX% 11111 4E1 -=-WIEEE IMEE 60 50 WIW kEIMYMMEE EMME IMEE MEME 40 9E» AIME MM= 30 20 10 MEM mem 60 50 40 30 20 10 0-10-20 Ei tuulta mmmemememmmeme memmmompp.o IEEEM .....P _Al MMEE EMEEEF "ft MM mm« Ming mimam EEEM MEEE EEF ANL.. eh MIEN mr ~melu mmem me 'mummu mm. mm. Neleuri iuuuu EEL w"---IMEEE EEM.-___-MEEEEME Tuuli 60 50 takaviistosta EINEEEEEEEMEEEEEE EMEEMEEEM~MMEEE EEMEEEMEr ~MM- AVAM EMMY ~MW =Mr MEM mmeerii EEMEI EMENEL •••••1.-__ EMEMEEMEMEMEEEEE 40 30 20 10 zUM 11 MMEMWO 0 -10-20 60 50 40 30 20 10 0 IEEE BEEM MEEE r# AME emm iuu 60 50 40 30 20 10 0-10-20 Tuuli etuviistosta MEEMEEEMEEMEEEEE EMMEEMEEMEEMEE EMEEEMEMP--fflEMEE EMMI' 1•••• MEM,' 41115// !Mm MIMMI fraffliMEEE EEW" 1110"' /ME ME1 ..~.1EEEE EM ij L.N1 ME« Er .41111IMI NEEEE IJESMITOE.YMEEE m --- 60 50 40 30 20 10 0 -10-20 Tuuli takaviistosta, ei suojaimia 60 50 40 30 20 10 0 60 50 40 30 20 10 0 -10-20 Tuuli etuviistosta, ei suojaimia EENEEEEEEMENEEEE EEEEEMOE~WEEEE 60 «EP"- --- lEMME 50 MEI 4111,ffl I limem m, iiiimhokl Miemm 40 ‘11117 MIMI ..MEE MEEE 30 EL WrizMh Me ME \ 1LEMA MEEE 20 EEE Alrl 9 ~mm MEEL -ulikillEEEE 10 EMEEMEEEMEEMEM 0 60 50 40 30 20 10 0 -10-20 Tuuli takaa Tuuli edestä 1 inis 60 50 40 30 20 10 0 60 50 40 30 20 10 0-10-20 Tuuli sivulta, ei suojaimia 60 50 40 30 20 10 0 60 50 40 30 20 10 0 -10-20 Ei tuulta, kapein mahdollinen asennus 28 60 50 40 30 20 10 0 EEEMEEEEEEEEEEME MEEEEMEMEEEEEMEE EEEMEEEMEEIME EMEEMEEEEM El IME EMMEMEEEMP" .1#0, EEEEEEEE, M110- EMEEEEEE w-• . 1 MIMMI Ahr. A02~11 AE EEEEEr 0.7102E0r lE =EM. Nesy mei» »EMIL- -"" IMEEE EEEEEEEE.--EMEEE EEEMEEDEEEMEEEEE EMEEEEEEMEEEEEEE EMEMEMEEP—MNEEE EEMEEMP--, -IEEE EEEEEP" 1~ ~Ei mei ~Ii Mm, ~nsw MEV' WEaäNk. «ML ~lie« Ok 1111e INUML;--'4~ Milefflem.iffiern ffliffleMmuffileell. Kuva 24. Tuuri-liekittimen lämpöjakaumakartat, 29 myös 2 m/s tuulella. Tuuli alensi kuitenkin huomattavasti lämpötiloja ja vaikutti myös lämpöjakauman muotoon. Viljelykasvien vahingoittuminen lieldtyksessä on epäto- dennäköistä, sillä kuumuus levisi suojaldekkojen ulkopuoliselle alueelle vain tuulen tullessa takaviistosta, eikä leviäminen ollut silloinkaan voimakasta. Suojakiekkojen vaikutusta kokeiltiin tekemällä sivutuulimittaukset myös ilman suojaldekkoja. Suoja- kiekot vähensivät selvästi kuumuuden leviämistä liekitysleveyden ulkopuolella, mutta ne eivät estäneet lämpötilan alenemista liekitysalueella.Tuuri-lielcitintä voidaan käyttää kokoalanliekityksessä sekä rivivälien lielcityksessä, jos riviväli on 50 - 60 cm. Parhaiten liekitin toimii täysin tyynellä säällä, mutta lieldtys on mahdollista myös heikolla tuulella. Kovalla etutuulella laite saattaa olla vaarallinen, sillä liekit voivat kuumentaa kaasu- letkuja. 4.6. Elosavo-liekitin Säädöt Poltin asennettiin käyttöohjeen mukaisesti 450 kulmaan maahan nähden ja hieman vinoon asentoon tukipyörästä poispäin. Polttimen alareuna oli 5 cm:n korkeudella maasta. Paineena käytettiin käyttöohjeessa suositeltua laitteen oman paineensäätimen asentoa 1, joka vastasi mittausten mukaan 0,55 bar painetta. Tulokset Taulukko 15. Elosavo-lielcittimen painemittarin tarkistus ja kulutusmittaukset. Paineensäätimen asento 1 3 5 7 9 11 Mitattu paine bar 0,6 0,7 0,9 1,1 1,3 1,6 Paine (todellinen) bar 0,6 1,0 Kulutus kg/h 1,5 2,2 Kulutus työleveyttä kohti kg/h m 7,5 10,8 Alue yli 600 °C cm2 625,0 - Kulutus/alue yli 600 °C g/m2 s 6,6 - Elosavo-lieldttimen mukana toimitettu paineensäädin oli helppokäytöinen ja sen asteikko oli erittäin selkeä. Säätimessä ei kuitenkaan ollut painemittaria eikä taulukkoa asteikon lukemia vastaavista paineista. Liekittimen vaikutusalue ilman tuulta on noin 20 cm leveä ja 35 cm pitkä. Liekitti- messä käytetty poltin tuntuu toimivan hyvin, sillä yli 600 °C:n alueen pinta-ala 625 cm' on kaasunkulutukseen nähden suuri, ja lämpöjakauma on symmetrinen ja varsin tasainen. Reuna-alueilla lämpötila putoaa kuitenkin hitaasti, joten rivivälien liekittä- minen saattaa vahingoittaa arkaa viljelykasvia. Poltin toimi hyvin myös tuulessa, sillä liekki paloi tasaisesti ja varmasti. Tuuli vaikutti kuitenkin huomattavasti täysin koteloimattoman liekittimen lämpöjakaumaan. 60 50 40 30 20 10 0 115.11.- 60 50 40 30 20 10 0 -10 20 60 50 40 30 20 10 0 60 50 40 30 20 10 0-10-20 Tuuli edestä 000-1200 800-1000 0 eoo-noo 400-600 200-400 0 0-200 'C Ei tuulta memmummummem memememmemeemme mememmommmeme lummmmememmEmee ememmemmemplememm ONEENNEW ---1EN .......p'AI;1N NE .....9..- Nalår.% • MENEE 1"'"'"AEI ENEENh.... ARU MENEENIN—~NEEN NEENNEENEENEENEE NEEENEEMEEENEENO 60 50 40 30 20 10 0-10-20 Tuuli takaviistosta pyörän puolelta 60 50 40 30 20 10 0 60 50 40 30 20 10 0-10-20 Tuuli sivulta pyörän puolelta 60 50 40 30 20 10 0 60 50 40 30 20 10 0-10-20 Tuuli etuviistosta pyörän puolelta NEENEEENEENEEM NEEEEEEMENEENEEN ENEMENEENENNEENE ~NEP- --1MENEE ENEW" NEN IlL29:: EU' "LE" IMI EL NE»!!1,E' _dEE MEEEEE011:::: NEMENEENNEEMENEE EMME» EMME 60 50 40 30 20 10 60 50 40 30 20 10 0 -10-20 Tuuli takaviistosta polttimen puolelta MENEEENEENEWE mommememmw-limim ENEENEEP' MENE ~MEM .,-1ENE EmEEEP NEM. INAMMIUMM Emma «Imi!~ ~mm- rimmembeemili emmemiemmimm ENEEMENEEMENEEM EENNEENEENE ENE NEENEENENE ENNE 60 50 40 30 20 10 0 -10-20 Tuuli sivulta polttimen puolelta 60 50 40 30 20 10 0 -10-20 Tuuli etuviistosta polttimen puolelta 30 60 50 40 30 20 10 :::::::::::::::: NEENEENNEENEEIENE MENEEENENENEENEE INEEENEENINEEENE NEENNEEMIEFEN NEENNEEEw .9AIEN NEEMEEME/ NEMENEffillff kqtrao' a :::::::r ENNEEMEk-~INEEN MENEMINEN MENEE m :mem MIMI:NT e memm..~ 1 meememommor. mmuweepp ,d.k. . memmeew 0.4514ffi emmemm4Awmpr . =me me» MM 1 memmem imeä i ::::::emmin im 60 Tuuli takaa 50 40 30 20 10 0 ~EN 9ENE umm -10-20 60 50 40 30 20 10 0 ENNE~ENENNENE ENNE/ mem --9gmemee NekN EN, EEL. EU.- ho, I.- OMA" me NE NEM". mmimememeguemem mmeimmummemmem mememiememomm NEENEENEENEEEENE EENEENEENEENENEE 60 50 40 30 20 10 60 50 40 30 20 10 0 Kuva 25. Elosavo-liekittimen lämpöjakaumakartat. 31 Tuuli alensi lämpötiloja ja muutti lämpöjakauman muotoa. Eniten lämpötilat alenevat takatuulella, jolloin tuuli pääsee liekin alle ja nostaa sitä irti maan pinnasta. Tulcipyörästä ei ole laboratoriokokeiden perusteella juuri mitään hyötyä tuulen- suojana. Vaikuttaa ilmeiseltä, että pyörä ei pysty suojaamaan viljelykasvia kuumuudelta millään tuulen suunnalla. Jos tuuli tulee pyörän puolelta etuviistosta, niin pyörä rau- hoittaa selvästi palamista. Toisaalta tuulen tullessa takaviistosta polttimen puolelta saattaa pyörästä olla jopa haittaa, sillä pyörä saa tuulen kuljettamat kuumat" kaasut pyör- teilemään, jolloin ne kiertävät suojapyörän taakse, ja lämpö leviää maanpinnan rajassa jopa kauemmas kuin ilman suojapyörää. Elosavo-liekitin on parhaimmillaan täysin tyynellä säällä, jolloin sen lämpöjakauma on avoliekittimeksi hyvä. Rivivälien liekityksessä kannattaa silloinkin jättää reilu lielcittämä- tön turvaväli aran viljelykasvin lähelle. Tuuli huonontaa liekittimen lämpöominaisuuksia merkittävästi, ja ainakin rivivälien lielcityksestä kannattaa silloin luopua. Liekittimen käyttökelpoisuus paranisi jos siinä olisi kunnollinen suojus sivutuulta vastaan. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA PARANNUSEHDOTUKSET Kokeet osoittivat, että kaikki lielcittimet toimivat mutta tyydyttäviä tuloksia saadaan aikaan vasta laajojen käyttökokemusten perusteella. Tärkeimmät tulokset on lueteltu taulukossa 16. Primus Gardener Primus rikka- ruohon- hävittäjä Altti/Primus Hot flame Elomestari Tuuri Elosavo Hinta mk 435,- 431,- 4500,- 3800,- 2080,- 1500,- Kaasunkulutus kg/h 0,3 0,3 3,2 -4,2 4 - 5,8 4 - 5,8 1,5 -2,2 Kulutus/alue 600°C g/m2 s - - 11,9 4,7 7,8 6,6 Työsaavutusl) m2/h 180 180 1800 1440 1800 720 Työleveys cm 5 5 50 2 x 20 50 20 Massa') kg 1,3 1,1 39 50,8 42 4,5+252) Kannatusvoima N 12,4 11 0 - -17 172 - 182 96 2452) Työntövoima N - - 209 - 268 112 - 165 100-140 - 1) 1 m/s kävely-nopeudella 2) kaasupulloineen '11 kg tediskaasupulloineen Taulukko 16. Koetuksen tuloksien vertailua. 32 Pyörällä varustettujen lielcittimien käytettävyydessä on paljon parantamisen varaa. Seuraava lista ongelmista antaa vihjeitä, mistä kannattaa aloittaa: - sytyttäminen on hankalaa. - työleveys ja riviväli eivät sovi toisiinsa. kannatus-ja työntövoimat ovat liian suuria„ jos pidetään s100 N sopivana tasona. työkorkeus ei pysy vakiona. suuri kaasunkulutus. - puutteelliset kaasunsäätimet. käyttöohjeet puuttuvat tai ovat puutteelliset. Sytytystä voidaan helpottaa pietsosytyttimen avulla. Myös polttimien käyttöpaineesta riippumaton pieni suutin säästöliekkiä varten olisi helpotus. Sopiva työleveys saavute- taan tarjoamalla suurempi valikoima erilevyisiä polttimia. Näin liekittimet voitaisiin varustaa asiakkaan tarpeen mukaan. Työntövoimaa voi vähentää, kun aisan ja maan välinen kulma pidetään mahdollisimman pienenä ja käytetään isoja renkaita. Kevyet rakennusmateriaalit ja rakenneosat, kuten polkupyörän renkaat ja alumiini pienentävät massaa ja vähentävät työntövoimaa. Kannatusvoima pienentyy, kun kaasupullo asenne- taan akselin yläpuolelle. Työkorkeus pysyy vakiona käyttämällä tuldpyörällä varustettua polttimien koteloa. Kaasunkulutus pienentyy huomattavasti, kun käytetään mahdollisim- man pitkää koteloa. Ohitusventtiilin kääntö säästöliekille käännyttäessä myös vähentää kaasunkulutusta. Kalibroitu ja varmasti toimiva kaasunsäädin on edellytys oikeaan kaasunpaineen asetukseen. Tässä ei ole syytä säästää, koska oikein asennettu kaasunpai- ne auttaa säästämään energiaa ja parantaa turvallisuutta. Käyttöohjeiden täytyy sisältää tarkat tiedot kaasupullosta (katso luku 2), tarvittavista kaasunsäätimistä, turvallisuudes- ta, työmenetelmistä, kaasunpaineesta ja sen säädöstä, jotta parhaat polttimien pala- misolosuhteet saavutetaan. Sattumalta löydettiin Taisto Kestamon Niinikoskella vuoden 1994 alussa kehittämä prototyyppi, jossa muutamia näistä heikkouksista on vältetty (kuva 26). Kaasupullo on asennettu kahden polkupyörän renkaan väliin, polttimet ovat pitkissä koteloissa ja ohitusventtilli auttaa säästämään kaasua sekä helpottaa sytytystä. Kaasuvipua painetaan peukalolla vain lielcitysvaiheessa, mikä lisää turvallisuutta. Polttimet on kiinnitetty siipiruuvilla putkeen, jolloin niitä voidaan helposti säätää rivivälin mukaan. Prototyypin materiaalikustannukset olivat Taisto Kestamon mukaan 850,- mk. Vain työntöaisojen kulma on liian jyrkkä ja työkorkeus on vaikea pitää vakiona. Kuvassa 27 esitetyt ehdotukset voisivat ratkaista myös nämä ongelmat. Polttimien kannatin on kiinnitetty runkoon nivelen avulla ja tulcipyörät kantavat polttimet. Lisäksi polttimet voidaan nostaa kääntymisvaiheessa ylös puskemalla aisat ylöspäin, jolloin polttimet jäävät itse lukittuvan kannatuskoukun varaan. Lukitus vapautetaan vaijerin avulla. pyöra konnotuskoukku tukipyöre 1...11111P^ „iqh Emmy polttimen kotelo kuljetusosento 33 Kuva 26. Taisto Kestamon tekemä hekittimen prototyyppi. koosupullo 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kuva 27. Parannettu prototyyppi-ehdotus. 34 LIITE Valmistajien antamia liekitysvihjeitä Elomestari Porkkanaa ja muita hitaasti itäviä juureksia viljettaessa tärkein lielcitys tehdään juuri ennen taimettumista. Sillä voidaan tuhota porkkanaa nopeammin itäneet rikkakasvit käytännössä täydellisesti, jolloin porkkana voi taimettua "puhtaalle" maalle. Mitä myöhäisemmässä vaiheessa liekitys tehdään, sitä parempi on lielcityksen vaikutus. Myös myöhäistetty kylvö parantaa torjuntatulosta. Oikean liekitysajankohdan arvioimiseksi on muutamia käyttökelpoisia menetelmiä. Koekylvös pari päivää ennen varsinaista kylvöä on yksi mahdollisuus. Koekylvöksen tullessa pintaan liekitetään varsinainen kylvös. Varsinaiseen kylvöaikaan voidaan kylvää myös muutamia rivinpätkiä todella taajaan, jolloin paria päivää ennen taimettumista (7 - 14 vrk kylvöstä lämpötilasta ja kosteusoloista riippuen) on helppo löytää kylvös ja katsoa siementen itämisvaihe. Myös koelcylvö maan pintaan ja tämän peittäminen lasilevyllä ja ohuella maakerroksella tarjoaa mahdollisuuden seurata itämistä. Sipuli voidaan liekittää kasvuston ollessa 4 - 7 cm mittaisia "piikkejä". Tällöin voidaan ajaa sipulirivin päältä. Naatti nuokahtaa pahannäköisesti, mutta koska sipulin kasvupiste on suojassa syvällä, ei kasvi kuole, ainoastaan kehitys viivästyy muutamalla päivällä. Elosavo Torjunta voidaan tehdä ennen pääkasvin taimettumista (porkkana, palsternakka) tai taimettumisen jälkeen (istukassipuli) rivin päältä. Sipulin naatit tuhoutuvat, mutta nahistu- misen jälkeen kasvu on vastaavasti voimakkaampaa ja sipulit kasvavat alkuviikot ainakin puhtaassa alustassa. Rivivälit poltetaan liekittämällä 1 -3 kertaa kesässä. Torjuntatulos on monien osatekijöi- den summa, yli 85 % tulosta voi pitää jo hyvänä. Ravinteita juureen varastoineet monivuo- tiset rikkakasvit sen sijaan jaksavat nousta yhden käsittelyn jälkeen kasvamaan. Toistaiseksi ei tiedetä kenenkään lieldttäneen peltoaan liian aikaisin, joten paras ajankoh- ta on mahdollisimman varhain. Porkkanamaa liekitetään ensimmäisen kerran noin 2 vrk ennen taimettumisesta. Koeruudun voi tehdä esim. peittämällä pienen alan kylvöksestä lasinpalasella tai muovilla. Kun koeruudussa on porkkana taimettumassa, on koko ala liekitettävä pikaisesti. 35 ICIRJALLISUUSLUETTELO AGA 1993. Nestekaasun kuluttajaopas. Helsinki 1993. ANONYIVI 1993. Kaasulaiteasetus. Suomen säädöskokoelma N:o 1434, s. 3834-3846. ASCARD, J. 1988. Termisk ogräsbekämpning. Institutionen för lantbruksteknik. Rapport 130. BERTRAM, A. 1994. Optimierung der physikalischen Unkrautbekämpfung in Beetkulturen. Z. Pf1KranIch. PflSchutz, Sonderh. XIV: 267-271. BERTRAM, A. 1994. Wärmetibergang und Pflanzenschädigung bei der thermischen Unkrautbekämpfung. Z. Pf1Krankh. PflSchutz, Sonderh. XIV: 273-280. HOFFMAN, M. 1989. Abflammtechnik. KTBL-Schrift 331, 4. Auflage. PREUSCHEN, R. 1968. Unkrautbekämpfung durch Abflammen. DLG-Mitteilung 83: 841- 843. RAHKONEN, J. 1993. Traktorisovitteinen liekityslaite rikkakasvien torjuntaan. Helsingin yliopisto, Maa-ja kotitalousteknologian laitos. Maatalousteknologian julkaisuja 12, 38 s. VANHALA, P. 1992. Rikkakasvien fysikaalinen ja mekaaninen torjunta kasvukauden aikana. MTT tiedote 7/92, 64 s. VANHALA, P. 1993. Sipulin ja porkkanan rikkakasvien liekitys. Maaseudun Tulevaisuuden liite: Koetoiminta ja Käytäntö 50: 14. VANHALA, P. 1993. Rikkakasvien liekitys. Puutarha 1B/93: 12-13. VAICOLAn tutkimusselostuksia PUUMALA, M., KARHUNEN, J., LOUHELAINEN, K. & VILHUNEN, P. 1987. Jauhatulcsen tilan- tarve ja pölyhaittojen vähentäminen SCHÄFER, W. & AHOKAS, J. 1988. Maata- louskoneiden tietolcanta KARHUNEN, J., AARNIO, K. & MYKKÄNEN, U. 1988 Lannanpoistolaitteiden toiminta ja kes- tävyys KAPUINEN, P. & KARHUNEN, J. 1988. Pienten pihatoiden ilmanvaihdon erityisvaatimukset PUUMALA, M., MANNI, J. & SARIN, H. 1988. Tuotantorakennusten suunnittelu ja raken- taminen käytännössä MA'rrILA, T. & VIROLAINEN, V. 1989. Hel- lävarainen perunankorjuu MIKKOLA, H. 1989. Syyslcyntöä korvaavien muoldcausmenetelmien vaikutus kevätvelmän satoon 1975-1988 PITKÄNEN, J. 1989. Pitkäaikaisen aurattoman viljelyn vaikutukset hiesusaven rakenteeseen ja viljavuuteen Ei julkaisua KAPUINEN, P. & KARHUNEN, J. 1989. Kos- teiden pintojen kosteudentuotanto navetoissa SARIOLA, J., TUUNANEN, L. PAAVOLA, J. & AHOKAS, J. 1990. Kylmäilmacuivurin mitoitus ja käyttö MÄKELÄ, J. & LAUROLA, H. 1990. Leilckuu- puimurin kullailcyky vaikeissa olosuhteissa KAPUINEN, P. & KARHUNEN, J. 1990. Liete- lantajärjestelmien toimivuus SUOKANNAS, A. 1991. Heinän varastokuivaus SARIOLA, J., TUUNANEN, L., ESKELINEN, T., LOUHELAINEN, K. & RipArn, T. 1992. Viljan- kuivauksen pölyhaitat SUOKANNAS, A. 1991. Säilörehun siirto ja käsittely talvella KAPUINEN, P. 1992. Nauda.11;han tuotanto- menetelmät ja -rakennukset KERVINEN, J. & SUOKANNAS, A. 1993. Kiedo- tun pyöröpaalisäilörehun valmistustekniikka ja laatu SARIOLA, J. & LEPPÄLÄ, J. 1993. Helläva- rainen perunan kauppalcunnostus KAPUINEN, P. 1993. Naudanlihan tuotanto- menetelmät ja -rakennukset II PUUMALA, M. & LEHTINIEMI, T. 1993. Betonit ja muovit navetan lattiamateriaaleina KAPUINEN, P. 1994. Larmankäsittelyn ta- loudellisuuden ja lannan ravinteiden hyväksi- käytön parantaminen VAKOLAn tiedotteita 45/89 1989. Säilörehun korjuu pyöröpaalaimella 45 S/89 NYSAND, M. 1989. Rundbalsensilering 46/90 MANNI, J. & KAPUINEN, P. 1990. Kevytsora lietesäiliön katteena 47/90 KARHUNEN, J. 1990. Lietelannan kompos- tointi 48/90 LEPPÄNEN, K. & NYSAND, M. 1990. Tur- vallinen ja nopea työkoneiden kytkentä 49/91 LEHTINIEMI, T. & PUUMALA, M. 1991. Be- tonit ja muovit navetan lattiamateriaaleina 50/91 MANNI, J. 1991. Pölyn ja roskien talteenotto länuninilinalcuivaamossa 51/92 VIROLAINEN, V. 1992. Viherkesannon perus- taminen ja hoito 52/92 KARHUNEN, J. 1992. Kaasut ja pöly eläin- suojien ilmanvaihdossa 53/93 MIKKOLA, H. 1993. Lannoitteenlevittimien levitystasaisuus 54/93 JANTUNEN, J. 1993. Maaseudun koeraken- tamisen ohjelmointi 55/93 SUOKANNAS, A. 1993. Pyöröpaalisäilörehun korjuu, varastointi ja laatu 56/93 JANTUNEN, J. 1993. Maaseuturakentamisen ideakilpailu 57/93 VIROLAINEN, V. 1993. Syyskylvöjen var- mentaxninen 58/93 KAIJA, J. & KOSKIAHO, J. 1993. Maatilan ja maatilamatkailun jätehuolto 59/93 HUOTELIN, R. 1993. Maatilamyymälätoi- minta vanhassa maatilan asuinrakennuksessa 60/93 SALMINEN, K. & ALAKOMI, T. 1993. Tyhji- en maatilaraicennusten uusi käyttö 61/94 MIKKOLA, H. 1994. Lietelannan varastointi ja levitys 62/94 PUUMALA, M. 1994. Tuotantorakennusten alapohjia ja piha-alueiden päällysrakenteita 63/94 SARIOLA, J., PIETILÄ, J. & MÄKELÄ, 0. 1994. Turvallinen puunpilkonta 64/94 KARHUNEN, J. 1994.likupinta-tuloilma laitteen vaikutus eläinsuojassa 65/94 LöTJöNEN, T., MÄKELÄ, 0. & PIETILÄ, J. 1994. Olcsainen hake pienpolttimissa. 66/94 ELONEN, E. 1994. Pako- ja savulcaasujen analysointi 67/94 MIKKOLA, H. 1994. Käyttökokemuksia jyrälcylvölannoittimista 68/94 SCHÄFER, W., RAHKONEN, J. & SARIOLA, J. 1994. Käsikäyttöisten liekittirnien käyttöomi- naisuuksia. Vihdin Painorasteri Oy 1995