Maatalouden tutkimuskeskus 
PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE 
N:o 18 
Avomaan vihannesviljely 
Vuokko Virolainen & Raili Pessala 
AVOMAANKURKUN KASVUALUSTA KEVYTRAKENTEISESSA 
MUOVIHUONEESSA 
Raili Pessala 
AVOMAANKURKUN LAJIKEKOE AVOMAALLA VUOSINA 1975-77 
AVOMAANKURKUN LAJIKEKOKEET MUOVIHUONEESSA 
AVOMAANKURKUN TAIMIKASVATUS MUOVIHUONEV1LJELYA 
VARTEN 
KORJUUTIHEYSKOE AVOMAANKURKUN MUOVIHUONEVILJELYSSÄ 
MUKULASELLERIN TA1MIKASVATUSKOKEET 
Irma Hupila & Raili Pessala 
FABRO-KALVON KÄYTTÖ AVOMAAN VIHANNESVILJELYSSÄ 
Marja Syrilä 
VILJELYYN SOVELTUVISTA PURJOLAJIKKEISTA 
PIIKKIÖ 1978 
ISSN 0356-7656 
Maatalouden tutkimuskeskus 
Tuloksia lainattaessa 
on  lähde mainittava 
PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE N:o 18 
Avomaan vihannesviljely 
Vuokko Virolainen & Raili Pessala 
AVOMAANKURKUN KASVUALUSTA KEVYTRAKENTEISESSA MUOVIHUONFESSA 	1 
Raili Pessala 
AVOMAANKURKUN LAJIKEKOE AVOMAALLA VUOSINA 1975-77 	9 
AVOMAANKURKUN LAJIKEKOKEET MUOVIHUONEESSA 	 17 
AVOMAANKURKUN TAIMIKASVATUS MUOVIHUONEVILJELYÄ VARTEN 	25 
KORJUUTIHEYSKOE AVOMAANKURKUN MUOVIHUONEVILJELYSSÄ 31 
MUKULASELLERIN TAIMIKASVATUSKOKEET 	 36 
Irma Hupila & Raili Pessala 
FABRO-KALVON KÄYTTÖ AVOMAAN VIHANNESVILJELYSSÄ 	42 
Marja Syrilä 
VILJELYYN SOVELTUVISTA PURJOLAJIKKEISTA 	 49 
PIIKKIÖ 1978 
ISSN 0356-7656 
- 1 - 
Tutkija VUOKKO VIROLAINEN 
Tutkija RAILI PESSALA 
AVOMAANKURKUN KASVUALUSTA KEVYTRAKENTEISESSA MUOVIHUMEESSA 
Sääolosuhteet ja niiden vaihtelut eivät vaikuta avomaankurkun satotuloksiin yhtä 
paljon muovihuoneessa kuin avomaalla. Sensijaan kasvualustan laadulla on osuutta 
viljelyn onnistumiseen. Yleisesti kasvualustana käytetään sitä maata, mikä on 
valmiina viljelypaikalla. Koska viljely toistuu vuosittain, tulee välttämättö-
mäksi vaihtaa kasvualustaa tai kasvatuspaikkaa. Terveen kivennäismaan saannin 
vähenemisen sekä viljelymenetelmien rationalisoinnin vuoksi, on muovihuoneessa 
ryhdytty kokeilemaan myös muita kasvualustoja kuten turvetta, kuorihumusta ja 
kivivillaa. 
KASVUALUSTAT 
Kivennäismaa 
Kivennäisaineksen hienouden ja eleperäisen aineksen pitoisuuden mukaan arvioidaan 
kivennäismaan soveltuvuus kasvualustaksi. Karkeaa hietamaata pidetään ei. äänä 
parhaimmista viljelymaista avomaalla (HEINONEN 1960). Hietamaassa ei ole yleensä 
mitään kasvien kasvuun vaikuttavia aineita luonnostaan runsaasti ja ravinteiden 
pidätyskyky on pienenpuoleinen, mikäli maa ei ole multarikasta. Monipuolista 
lannoitusta käyttäen hietamaasta saadaan hyviä ja tasaisia satoja, sillä hieta-
maat ovat fysikaalisilta ominaisuuksiltaan suotuisia (SALONEN 1960). 
Kasvuturve 
Turve on suokasvien jäännöksistä muodostunut eloperäinen maalaji (PUUSTJÄRVI 1974). 
Sen suotuisat ominaisuudet kasvualustana johtuvat ensisijaisesti rahkasammal-
pitoisuudesta. Turve ei sisällä paljoakaan luontaisia ravinteita, mutta sillä 
on kyky varastoida lannoitteina annettuja ravinteita kasveille käyttökelpoiseen 
muotoon (PUUSTJÄRVI 1971). Koska istutusvaiheessa kasvien peittävyys on vähäistä, 
on haihdunta turpeen pinnasta runsasta. Turve pidättää kivennäismaata tehokkaam-
min vettä ja vesi sitoo lämpöä haihtuessaan (PUUSTJÄRVI 1974). Myös kasvukauden 
-2- 
aikana vaatii turpeen kastelu huomiota, koska se sitoo monesti liiankin-'runsaasti 
kosteutta. Viljelyn aikana se maatuu ja tiivistyy, jolloin juuristo kärsii hel-
posti hapen puutteesta. Mitä vähemmän turve on maatunutta sitä parempaa se on 
kasvualustana (PUUSTJÄRVI 1976). 
Kuorihumus 
Puunjalostusteollisuuden sivutuotteena syntyvästä kuorintajätteestä valmistetulla 
kuorihumuksella on saatu hyviä tuloksia kasvualustana (ISOMÄKI 1968, RAISKINMÄKI 
1969, TUOKKO 1971, HÅRDH 1972, KÄRNÄ ym. 1974, LARPES 1974). Kuorihumus sisältää 
runsaasti kasveille käyttökelpoista kaliumia, mutta vähän fosforia. Maatuessaan 
se sitoo runsaasti typpeä, minkä määrä vaihtelee iän, kalkitusasteen, lämpötilan 
ja kosteuden mukaan. Kasvualustana kuorihumus on ilmavaa eikä tiivisty liiaksi 
viljelyn aikana. Se vettyy heikommin ja hajoaa hitaammin kuin rahkasammal (SUHO-
NEN 1968). Kuorihumusta ei saa päästää kuivumaan täysin, koska sen uudelleen 
kostuttaminen 0/3...vaikeaa (ANON. 1968). 
Kivivilla 
Suomeen kivivillan käyttö lähinnä kasvihuoneiden kasvualustana on levinnyt muista 
Pohjoismaista, koska sen käsittely on helppoa ja sen avulla on päästy hyviin 
kasvutuloksiin. Kivivillan lannoitus poikkeaa turpeen lannoituksesta, koska siltä 
puuttuu ionienvaihtokyky ja puskurointiominaisuus. Ravinteita on annettava liuok-
sena kasveille sopiva määrä oikeassa muodossa. Jos kasveja on lannoitettu liian 
paljon tai vähän, voidaan tilanne korjata nopeasti muuttamalla ravinneliuoksen 
koostumusta. Koska kivivillaan ei pidäty ravinteita, on ravinneliuoksen koostumus 
tarkistettava usein (HAUPT J,JRGENSEN 1976). Kivivilla ei ole täysin inaktiivinen 
materiaali, koska siitä vapautuu pieniä määriä kalsiumia, magnesiumia ja natriumia, 
varsinkin kasvukauden alussa. Kastelun määrä sääolosuhteiden lisäksi riippuu 
myös levyn paksuudesta (HAUPT JOGENSEN ym. 1976). Kymmentä senttiä paksumpaa 
kivivillalevyä ei suositella käytettäväksi kasvualustana, koska vesi nousee siinä 
kapillaarisesti vain 3-4 cm. Paksua levyä käytettäessä ylemmät kerrokset voivat 
jäädä kasveille liian kuiviksi (HAUPT JfiRGENSEN 1976). 
AINEISTO JA MENETELMÄT 
Vuosina 1970-74 ja 1976 suoritettiin Puutarhantutlimuslaitoksessa kokeita, joiden 
tarkoituksena oli selvittää kivennäismaan, kasvuturpeen, kuorihumuksen ja kivi-
villan sopivuus avomaankurkun kasvualustaksi kevytrakenteisessa muovihuoneesaa. 
Puurakenteinen 20 x 7.5 m suuruinen huone, joka katettiin 0.2 mm vahvuisella 
-3 
vinyyliasetaatti-muovilla, oli pystytetty loivaan rinteeseen. Vuosina 1970-74 
kasvualustat sijaitsivat peräkkäin siten, että kivennäismaa oli ylimpänä, tämän 
jatkona kuorihumus ja kasvuturve alimmaisena. Vuonna 1976, jolloin käytettiin 
20 x 10 m suuruista huonetta, kutakin kasvualustatyyppiä oli neljä ruutua ja ne 
sijaitsivat arvotussa järjestyksessä. Kasvukauden päätyttyä muovihuone desinfi-
oitiin höyryttämällä. 
Vuosina 1973-74 verrattiin kokeessa kasvualustojen ohella eri istutusaikoja. 
Ensimmäinen istutus tapahtui toukokuun alussa, toinen toukokuun puolivälissä ja 
kolmas touko-kesäkuun vaihteessa. Tässä kokeessa lämmitettiin huonetta toukokuun 
ajan lämminilmapuhaltimella. 
Taimikasvatus suoritettiin kasvihuoneessa 5 x 5 cm paperipoteissa, kasvuturpeessa. 
Kylvön, istutuksen ja sadonkorjuun ajankohdat sekä istutustiheys selviävät taulukos-
ta 1. Käytetyt lajikkeet olivat 1970-74 LevoFi NL SE 71 ja Delifin Fi RS sekä 
vuonna 1976 Superb Enkona OE SE 71, Levo Fi NL SE 71, Tera F1 LD ja Kora Fi RS. 
Taulukko 1. Kylvön, istutuksen ja sadonkorjuun ajankohdat sekä istutustiheys 
avomaankurkun kasvualustakokeessa 1970-74 ja 1976 
1970 1971 1972 1973 1974 1976 
Kylvö 11/4 11/4 
24/4 24/4 27/4 
13/5 12/5 14/4 9/5 7/5 10/5 
Istutuå 8/5 8/5 
17/5 23/5 27/5 
9/6 28/5  8/5 30/5 5/6 21/6 
Sadonkorjuu 6/7- 6/7- 9/6- 22/6- 3/7-10/9 24/6-24/9 
31/8 2/9 31/8 7/8 12/7-24/9 
Ist. tiheys 1.5 1.6 1.5 1.6 1.5 1.5 
kpl/m2 
Kasvuturpeena käytettiin VAPOn irtotavarana toimittamaa rahkaturvetta. Kiven-
näismaa oli karkeaa hietamaata ja kuorihumukseksi hankittiin Leppämäen sahalta 
kuorintajätettä. 7.5 cm paksuiset kivivillalevyt asetettiin muovin päälle rinnak-
kain siten, että koeruutu muodostui yhtä suureksi kuin kivennäismaa- ja turveruutu. 
Avomaankurkun lannoittamiseen kivivillassa käytettiin kasvihuonekurkkua varten 
kehitettyä ravinneliuosta. 
4 
TULOKSET 
Kasvualustan vaikutus avomaankurkun satoon 
Avomaankurkusta. saatiin vuosina 1970-74 suoritetuissa kokeissa kivennäismaa-alus - 
talta keskimäärin enemmän satoa kuin kuorihumus- ja kasvuturvealustoilta (taul. 2). 
Vuonna 19702 jolloin istutuksen jälkeen kesäkuussa vallitsi normaalia lämpimämpi 
sää, antoi kurkku runsaimmin varhaissatoa kivennäismaasta, mutta koko kasvukauden 
huomioiden kuorihumusalusta muodostui satoisimmaksi. Kasvuturvealustan alhainen 
Satomäärä johtui runsaasta pahkahomesaastunnasta, mutta laadultaan tältä alustalta 
saatu sato oli muita parempaa. 
Vaikka vuonna 1971 istutusaikaan touko-kesäkuun vaihteessa oli lämmintä, alkoi 
kesäkuun ensimmäisen viikon jälkeen kylmempi jakso. Tällöin avomaankurkusta saatiin 
runsaimmin sekä varhais- että kokonaissatoa kivennäismaa-alustalta. 
Taulukko 2. Avomaankurkkusadon määrä eri kasvualustoilla 1970-74 
170 	171 	' 172 	173 	174 	Ka 170-74 
kg /m sl kg /m sl kg /m sl kg /m sl kg /m sl kg /m 	sl 
Kuorihumus 13.8 105 8.8 85 18.3 97 7.2 116 9.2 93 11.5 97 
Kivennäismaa 13.2 100 10.3 100 18.8 100 6.2 100 9.9 100 11.7 100 
Kasvuturve 8.3 63 7.7 75 16.8 89 8.7 140 10.0 101 10.3 88 
Vuonna 1972 taimet istutettiin aikaisemmin kuin edellisinä vuosina ja muovihuoneen 
lämmittämiseen käytettiin touko-kesäkuussa lämminilmapuhallinta. Kasvukauden sää 
oli myös normaalia lämpimämpi. Nämä seikat vaikuttivat sitedi, että kyseisenä vuonna 
saatiin kasvualustakokeessa enemmän satoa kuin muina koevuosina. Kasvuturve antoi 
heikomman tuloksen kuin muut kasvualustat. 
Vuosina 1973-74 suoritetuissa kokeissa antoi avomaankurkku varhaisimmissa istutuk-
sissa runsaimmin satoa kivennäismaasta, mutta myöhäisemmissä kasvuturve osoittautui 
satoisimmaksi (taul. 2) 
Avomaankurkun satomäärä jäi vuonna 1976 suoritetussa kokeessa turvealustalla keski-
määrin heikommaksi kuin kivennäismaalla. Tämä johtui siitä, että heti istutuksen 
jälkeen lämpötila laski ulkona maanpinnassa -7.5 0o:seen. Lyhytaikainen pakkanen 
vioitti kurkun taimia pahemmin turpeessa kuin kivennäismaassa. Taimet toipuivat 
hitaastipakkasenvioituksista varsinkin kasvuturvealustalla, koska kesäkuukaudet 
olivat normaalia viileämmät. Kivivillassa avomaankurkku kehittyi heikosti, koska 
7.5 cm vahvuisen levyn lämpötila kohosi aurinkoisina päivinä kurkun juuristolle 
vaarallisen korkeaksi (taul. 3). 
-5 
Taulukko 3. Kasvualustan vaikutus avomaankurkun satoon muovihuoneessa 
vuonna 1976. 
I Kylvö 27/4j. istutus 275 
Kavuturve 
kg/m 	sl 
Kiv,mnäismaa 
kg/m2 	sl 
Superb OE 8.8 100 12.3 140 
Levo F
1 
NL 11.9 135 12.9 147 
Tera F 	LD 1 9.7 126 13.9 153 
Kora F
1 
RS 9.2 120 11.6 132 
II Kylvö 12/5, istutus 21/5 
KaTuturve 	Kiivilla 
kg/m 	sl kg/m 	sl 
Superb OE 
Levo F 	NL 1  
11.8 
11.1 
100 
94 
7.2 
8.6 
61 
72 
Taulukko 4. Kasvualustan vaikutus avomaankurkkulajikkeiden Superb 0E, Levo F1 NL, 
Tera F LD ja Kora F RS kuiva-ainepitoisuuteen 28/8 1976. 1 
Kasvuturve 
Kuiva-ainepit, 
Kivennäismaa 
Kuiva-ainepit. 
Kivivilla 
Kuiva-ainepit. 
Superb OE 4.0 4.1 4.2 
Lay° F
1 
NL 4.3 3.4 4.4 
Tera F
1 
LD 3.9 3.9 
Kora F
1 
 RS 3.3 4.4 
Keskiarvo 4.13 3.95 4.30 
Hedelmien kuiva-ainepitoisuus oli eri kasvualustoilla kasvaneessa avomaankurkussa 
3.4-4.4 % lajikkeesta riippuen (taul. 4). Karvautta esiintyi elokuussa tehdyissä 
havainnoissa ainoastaan lajikkeella Levo F
1 
EL SF 71 kasvuturpeessa. Tämän kokeen 
mukaan kasvualustan laatu ei vaikuttanut hedelmän laatuun. 
Kasvualustan vaikutus istutusajankohdan määrittämiseen muovihuoneessa 
Vuosina 1973-74 järjestetyssä kokeessa pyrittiin selvittämään myös avomaankur-
kulle sopivinta istutusajankohtaa muovihuoneessa erilaisilla kasvualustoilla. 
-6 
Ensimmäisessä istutuserässä (taul. 1) vuonna 1973 taimet lähtivät kasvamaan 
hitaasti. Kesäkuun alussa nämä olivat yhdeksän vuorokautta myöhemmin istutettujen 
taimien kanssa samankokoisia. Satomäärät muodostuivat kummastakin istutuserästä 
yhtä suuriksi. Kivennäismaakasvualustalta saatiin runsain sekä varhais- että 
kokonaissato (taul. 5). Kun taimet istutettiin muovihuoneessen toukokuun lopussa, 
jolloin lämpötila ei enää laskenut +3°C:n alapuolelle nousi sekä varhais- että 
kokonaissatomäärä turvealustalla suuremmaksi kuin muilla alustoilla. 
Taulukko 5. Istutusajan vaikutus avomaankurkun satoon erilaisilla kasvualus-
toilla vuonna 1973. 
Kylvö 11/4, 
_ u _ 
- " - 
Keskiarvo 
Kylvö 24/4, 
_ u _ 
u _ 
Keskiarvo 
Kylvö 	9/5, 
II 
?I 
Keskiarvo 
ist. 
ist. 
ist. 
8/5 
?I 
17/5 
91 
II 
30/5 
91 
99 
Kivennäismaa 
Kuorihumus 
Kasvuturve 
Kivennäismaa 
Kuorihumus 
Kasvuturve 
Kivennäismaa 
Kuorihumus 
Kasvuturve 
Kokonaissato 
kg/m2 	sl 
	
13.6 	100 
8.0 	58 
11.3 	83 
11.0 
13.9 	100 
9.0 	65 
10.8 	72 
11.2 
6.2 	100 
7.2 	116 
8.7 	140 
7.4 
Aikaisuus 
12ens.°n 30  ens. 	d:  d2 
sato kg/m 	sato kg /m 
3.0 	9.1 
0.9 	4.0 
2.0 	6.9 
2.0 	6.7 
3.5 	9.3 
1.6 	5.3 
2.3 	6.7 
2.5 	7.1 
0,5 	2.9 
0.5 	3.7 
0,8 	4.1 
0.6 	3.6 
Vuonna 1974 kasvu häiriintyi kahdessa ensimmäisessä istutuserässä, koska touko-
kuun lämpötila oli normaalia kylmempi ja kuun lopulla esiintyi miltei joka yö 
pakkasta avomaalla. Kesäkuussa ei esiintynyt enää hallaa, vaikka yöt olivat 
viileitä. Kasvukauden tehoisan lämpötilan summa jäi alhaisemmaksi kuin edellisenä 
vuonna, mikä osaltaan heijastui alhaisempina satomäärinä kuin vuotta aikaisemmin. 
kivennäismaasta 
Ensimmäisestä istutuserästä saatiin-xunsaammin satoa kuin turve- ja kuorihumus- 
alustalta. Turvealusta osoittautui runsassatoisimmaksi toukokuun lopussa ja kesä-
kuussa suoritetuissa istutuksissa. Kivennäismaakasvualustalta tosin saatiin 
kaikissa istutuserissä runsaimmin varhaissatoa, mihin seikkaan kasvualustan 
lämpötila vaikuttanee (taul. 6). Vuoden 1973 touko-kesäkuussa suoritetuissa mitta-
uksissa turpeen minimilämpötila oli 1.2-2.3°C alhaisempi kuin kivennäismaan ja 
0.9-1.7oC alhaisempi kuin kuorihumuksen (taul. 7). 
-7 
Taulukko 6. Istutusajan vaikutus avomaankurkun satoon erilaisilla kasvu-
alustoilla vuonna 1974 
Kokonaissato 	Aikaisuus 
12 ens. 	d-n 30 ens. 	d: 
Kg/m2 	sl 	sato kg/m2 	sato kg/m 
Kylvö 11/4, 
_ l, _ 
ist. 	8/5. 
- " - 
Kivennäismaa 
Kuorihumus 
8/9 
6.7 
100 
75 
1.6 
0.4 
2.2 
0.8 
- " - Kasvuturve 6.6 74 0.3 0.6 
Keskiarvo 7.4 0.8 1.2 
Kylvö 24/4, 
_ 	t, 	_ 
ist. 	23/5 
- " - 
Kivennäismaa 
Kuorihumus 
8.3 
7.9 
loo 
95 
0.8 
0.1 
1.8 
0.4 
_ ,1 _ - " - Kasvuturve 8.7 110 0.3 1.0 
Keskiarvo 8.3 0.4 1.1 
Kylvö 	7/5, 
_ 	e, 	__ 
ist. 	5/6 
- " - 
Kivennäismaa 
Kuorihumus 
9.9 
9.2 
loo 
92 
0.4 
0.3 
1.2 
0.9 
_ 11 _ II  Kasvuturve 10.0 101 0.3 1.9 
Keskiarvo 9.7 0.3 1.3 
Taulukko 7. Erilaisten kasvualustojen lämpötilat vuonna 1973. 
Päivämäärät Kasvualustan lämpötila °C 
Kivennäismaa 
Maks.^ 	Min. 
Kuorihumus 
Maks. 	Min. 
Kasvuturve 
Maks. 	Min. 
4 	-11/5 32.6 9.1 32.6 8.5 30.3 7.5 
14 	-19/5 29.0 14.3 28.4 13.7 25.3 12.6 
20 	-25/5 32.9 17.0 30.4 16.8 28.8 15.9 
27/5- 1/6 38.3 15.8 35.7 15.2 32.2 13.5 
4 	-11/6 34.2 16.9 33.3 15.9 33.8 15.6 
YHTEENVETO 
Kasvualustan laadulla, on merkitystä sadon muodostuksessa, kun avomaankurkkua 
viljellään lämmittämättömässä muovihuoneessa. Tähän liittyen sen luontainen 
lämpötila vaikuttaa istutusajankohdan määräämisessä. 
Kivennäismaa osoittautui suoritetuissa kokeissa turvetta lämpimämmäksi ja sopi 
tätä paremmin varhaisiin istutuksiin, ellei muovihuonetta ja kasvualustaa 
voitu lämmittää. Kun kurkku istutettiin niin myöhään, ettei lämpötila laskenut 
sen kasvulle haitallisen-alhaiseksi, saatiin kasvuturvealustalta runsaammin 
8 
satoa kuin kuorihumusalustalta ja kivennäismaasta. Varhaisissa istutuksissa 
kuorihumusalusta jäi kivennäismaata heikommaksi, mutta jonain vuösina touko-
kuussa suoritetuista istutuksista saatiin siitä lähes saman verran tai enemmän-
kin satoa kuin kivennäismaasta. 
Kivivilla-alustalla avomaankurkun kasvatus on mahdollista, kunhan selvitetään 
viljelyyn liittyvät yksityiskohdat. Aurinkoisina päivinä, kun kasvien peittävyys 
vielä on niukkaa, saattaa kivivillalevyn lämpötila nousta kurkun juuristolle 
liian korkeaksi. Lannoitus ja säännöllisen kastelun järjestäminen auringon 
säteilyvoimakkuuden mukaan kaipaavat lisää selvittämistä. 
Kirjallisuutta 
ANON. 1968. Kuorihumuksen ominaisuuksia kasvualustana selvitetään. Puutarha-
Uutiset 20: 608-609, 614. 
HAUPT JOGENSEN, G. 1976. Resultat från försök med tomatodling på mineralulls-
matta. NJF Rapporter till tomat-symposiet 1976. Norges Landbruks*skole. 
Institut for grnnsaksdyrking. Stensiltrykk 93: 80-90. 
JONSSON, I. & OTTOSSON, L. 1976. Odling av gurka på stenullsmattor. Summary: 
Growing greenhouse cucumber on mineralwool. Lantbr. högsk. Medd. A 259: 3-15. 
HEINONEN, R. 1960. Suomen maaperä. Maanviljelysoppi 1: 37-68. Porvoo. 
HÄRDH, K. 1972. Maanparannusaineena käytetyn kuorihumuksen vaikutus eräiden 
vihanneskasvien kasvuun ja sadon laatuun. Puutarha 75: 14-16. 
ISOMÄKI, J. 1968. Kasvukokeita kuorihumuksella. Puutarha 71: 230-231. 
KÄRNÄ, K., ORSIVAARA, T. & TURKIA, E. 1974. Seloste KT/27/70 145. Kuorihumuskas-
vihuonekokeilu 18 p. 
LARPES, G. 1974. Barkhumus som jordförbättringsmedel. Landsb. Folk 26:4. 
PUUSTJÄRVI, V. 1971. Ravinnehuolto turveviljelyssä. Puutarhakalenteri 30: 187-193. 
1974. Turveluokitus. Puutarhakalenteri 33: 183-197. 
1976. Tekoalustat viljelyalustoina. Puutarhakalenteri 35: 207-215. 
RAISKINMÄKI, P. 1969. Kuorihumuskokeita Närpiössä. Puutarha 72: 668-669. 
SALONEN, M. 1960. Lannoitus. Maanviljelysoppi 1: 178-227. Porvoo. 
SUHONEN, I. 1968. Kuorihumus kasvualustana. Maatal.tiet. Aikak, 40: 79-87. 
TUOKKO, M. 1971. Tomaatin maku. Puutarha 74: 400. 
-9 
Tutkija RAILI PESSALA 
AVOMAANKURKUN LAJIKEKOF AVOMAALLA VUOSINA 1975-77 
Avomaankurkun laajamittaista viljelyä harjoitetaan vain maamme eteläosissa, 
lähinnä lounaisrannikolla jaasaaristossa. Sääsuhteiltaan epäedullisina vuo-
sina koetaan viljelyssä kato näilläkin alueilla. Kasvukausien vaihtelevat 
sääolot vaikeuttavat myös lajikekokeiden suorittamista. Puutarhantutkimus-
laitoksen lajikekoeohjelmassa suoritetaan avomaankurkulla aina yhdeksän 
vuoden aikana yksi koesarja, jossa tutkitaan samojen lajikkeiden viljelyar-
voa kolmen vuoden ajan.; Viimeksi lajikekoe suoritettiin vuosina 1975-77. 
Ensimmäisenä koevuonna kasvukauden sää oli suotuisa kurkun viljelylle ja 
kokeessa saatiinkin hyvä sato. Vuonna 1976 olivat kesäkuukaudet normaalia 
kylmempiä ja vähäsateisempia. Kurkku taimettui huonosti sadetuksen kuoretta-
massa maassa ja taimettuneidenkin yksilöiden kasvu oli heikkoa. Satoa ei 
kokeessa korjattu lainkaan. Vuonna 1977 katettiin kokeen neljästä kerrantees-
ta kaksi muovitunneleilla. Nämä olivat viljelyn suojana noin kolmen Viikon 
ajan kylvöstä lähtien. Vuoden 1977 heinäkuu oli hyvin runsassateinen ja ta-
vallista kylmempi. Tällöin eivät tunnelit enää olleet kasvuston suojana. 
Tunneleiden suojaamat taimet olivat suurempia kuin avomaataimet ja maan liialli-
nen kosteus ei häirinnyt niiden kasvua samalla tavoin kuin avomaataimien. 
Avomaalla kasvaneita taimia menehtyi paljon maan märkyyden ja koleiden säiden 
vuoksi. Muovitunneleiden suojaamista taimista ehdittiin satoa korjata kahdeksan 
kertaa ennenkuin halla vei kasvuston syyskuun puolivälissä. 
Seuraavassa selvitetään vuosina 1975-] 1977 avomaankurkkukokeissa saatuja 
satotuloksia. Vuoden 1977 tulokset ovat muovitunneleilla suojatuista kerran-
teista, koska avomaalta saadut sadat jäivät hyvin alhaisiksi. 
Kokeen järjestely 
Kokeen 18 lajikkeesta olivat F1-hybridejä kaikki muut paitsi verrannelajike 
Superb 0E. Tämä on hedekukallinen, kun taas F1-hybridit tuottavat pääasiassa 
vain emikukkia. Mukana oli neljä lajiketta, joiden jalostaja ilmoitti olevan 
karvaasta mausta vapaita. 
- 10- 
Vuonna 1975 suoritettiin koe runsasmultaisessa aitosavimaassa ja vuonna 1977 
oli maalaji karkea hieta. Riviväli oli vuonna 1975 120 cm ja vuonna 1977 100 cm. 
Taimet harvennettiin 20 cm välein. Koe kylvettiin 10/6 1975 ja 9/6 1977. 
Sadonkorjuu suoritettiin vuonna 1975 8/8-22/9 ja vuonna 1977 8/8-16/9. 
Tulokset ja niiden tarkastelu 
Kokonaissadon määrä sekä kauppakelpoisen sadon määrät eri lajikkeilla on esi-
tetty taulukossa 1 ja kuvassa 1. Eniten kauppakelpoista satoa saatiin vuosien 
1975 ja 1977 keskiarvona lajikkeesta Tera Fi LD. Tämä lajike erottui muista 
erityisesti kasvukauden 1977 epäedullisissa sääoloissa, antaen myös tällöin 
tyydyttävän satotuloksen, 147 kg/100 m2. Tera F1 LD on usean vuoden ajan ollut 
mukana Puutarhantutkimuslaitoksella muovihuoneessa suoritetuissa lajikekokeissa 
ja todettu niissä aikaisen ja runsaan sadon antavaksi lajikkeeksi (PESSALA 
1976 a, 1976 b). 
Felio F1 Sv oli Teran jälkeen seuraavaksi paras kauppakelpoisen sadon määrässä 
ja tätä seurasivat miltei tasaveroisina Kokard F1 	Conda F1 OE ja Kornett 
F1 WW. 1-luokan osuus kokonaissadosta oli edellämainituilla lajikkeilla 80-90 %. 
Kuitenkin lajikkeella Kokard Fi WW se jäi vähän::alle 80 % ja vuonna 1977 lajik-
keella Kornett F1 WW tuli 1-luokan satoa vain 69 %. 
Myös Ahvenanmaalla suoritetuissa kokeissa ovat lajikkeet Tera F. LD, Felio F1 
Sv, Kokard F1 WW ja Conda F1 OE antaneet hyvän tuloksen (ANON. 1976). 
Ruotsissa lajikkeet Felio F1 Sv, Kokard F1 WW ja Kornett F1 WW on otettu suosi-
teltavien lajikkeiden luetteloon vuosina 1976-1977. Felio on siellä kolmessa 
kokeessa neljästä antanut suuremman sadon kuin Conda F1 0E. Kokard puolestaan 
on osoittautunut aikaisemmaksi kuin Conda ja Favör II WW (ÅVALL ym. 1977). 
Tera F1 LD oli kumpanakin koevuonna selvästi muita lajikkeita aikaisempi (taul. 
2). Vuonna 1977 ei kaikista lajikkeista saatu kahden ensimmäisen sadonkorjuu-
viikon aikana lainkaan satoa. Taulukossa 2 esitetään myös kurkun peskipaino sekä 
pituus- ja paksuusmittausten tulokset. Lajikkeella Tera F1 LD hedelmät olivat 
kooltaan pienempiä kuin muilla satoisilla lajikkeilla. 
, 
TERA F1 .LD 
FELIO. F1 Sv: 
KOKARD 
KORNETT F1 WW 
'CONDA F1 OE 
FAKORF1 RS 
CETO F1 CI 
SOLO-Fi LD 
WIT:LO F1  SG. 
FANTOF1  RS 
SONJA Fi  NZ 
MILGLAS FIDP 
EXPO,. FiVDB 
BESTAL F1OE 
SIRIO F1 EZ 
LEVO F1  RS 
NIEBITT F1  Wav 
SUPERB OE 
 
kauppakelp. sato 
lajitte!ujäte 
100 
: 1975 
: 19 7 7 
200 300 400 
kg /100m2 
    
    
Kuva 1. Satotulokset avcanaankurkun lajikekokeessa vuosina 1975 ja 1977. 
- 12- 
Taulukko 1. 	Avomaankurkun kokonaissato ja kauppakelpoinen sato eri lajik - 
keilla vuosina 1975 ja 1977 
Lajike 	Sato, kg/100 m2 	Kauppakelpoinvi sato 
P-% 	kg/100 m 
1975 	1977 	keski- suhde- 	1975 	1977 	1975 	1977 	keski- suhde- 
arvo 	luku arvo 	luku 
Tera F 	LD 1 323 147 235 194 90 91 291 134 213 194 
Felio F
1 
 Sv 359 72 216 179 95 89 341 64 203 185 
Kokard F
1 
WW 348 84 216 179 88 86 306 72 189 172 
Kornett F
1 
WW 371 47 209 173 89 84 330 39 185 168 
Conda F
1 
OE 363 48 206 170 90 93 327 45 186 169 
Fakor F 	RS 1 322 56 189 156 92 96 296 54 175 159 
Ceto F
1 
 Cl 327 40 184 152 96 95 314 38 176 160 
Solo F
1 
 LD 308 40 174 144 94 90 290 36 163 148 
Witlo F
1 
SG 272 51 162 134 92 92 250 47 149 135 
Fanto F
1 
 RS 247 52 150 124 92 93 227 48 138 125 
Sonja F
1 
NZ 219 72 146 121 93 93 204 67 136 124 
Milglas F1 DP 223 64 144 119 93 91 207 58 133 121 
Expo F1 VDB 226 48  137 113 94 92 212 44 128 116 
Bestal F
1 
OE 250 18 134 111 92 90 230 16 123 112 
Sirio F
1 
EZ 251 15 133 110 93 96 233 14 124 113 
Levo F
1 
RS 210 34 122 101 90 91 189 31 110 100 
Niebitt F 	Wav 1 191 50 121 100 91 96 174 48 111 101 
Superb OE 213 29 121 100 93 74 198 21 110 100 
Kokeen karvasvapaita lajikkeita olivat Fakor F1 RS, Fanto F1 RS, Sonja F1 NZ 
ja Niebitt F
1 
Wav. Näistä ensinmainittu antoi kokeessa melko hyvän tuloksen. 
(taul. 1). Karvasvapaiksi ilmoitettujen lajikkeiden hedelmissä ei havainnoita-
essa todettu karvautta, kun sitä useilla lajikkeilla esiintyi. 
Verrannelajike Superb Enkona OE SF 71 jäi kokonaissadon määrässä keskimäärin 
kaikkia F
1 
 -hybridilajikkeita heikommaksi. Toinen meillä yleisesti viljelyssä 
oleva hedekukallinen lajike Favör II WW SF 71 ei ollut kokeessa mukana. 
Kokeen perusteella saivat lajikkeet Tera F1 LD ja Felio F1 Sv suositusmerkinnän 
SF 78. Hedekukallisista lajikkeista jäi SF-luetteloon edelleen lajike Favör II WW. 
- 
Taulukko 2. Sadon aikaisuus sekä kurkun keskipaino, pituus ja paksuus 
avomaankurkun lajikekokeessa vuosina 1975 ja 1977 
Lajike 	Aikaisuus 	Kurkun kesk-ipaino 	1975 
1975 
10 ens. 
päivän 
sato 
kg/100m` 
1977 
14 ens. 
päivän 
sato 
`' kg/100m 
1975 1977 keski- 
arvo 
Kurkun 
pituus 	paksuus 
mm 	mm 
Tera F 	LD 1 102 28 72 59 66 100 44 
Felio F
1 
Sv 76 13 78 60 69 104 39 
Kokard F
1 
 WW 84 12 94 70 82 111 38 
Kornett F
1 
WW 85 5 80 74 77 116 42 
Conda F
1 
OE 80 4 80 76 78 117 39 
Fakor F
1 
RS 63 o 69 56 63 109 39 
Ceto F
1 
Cl 66 2 81 69 75 123 41 
Salo F
1 
 LD 77 8 88 79 84 109 39 
witio F
1 
SG 60 0 70 52 61 109 38 
Fanto F
1 
RS 44 0 70 65 68 104 40 
Sonja F
1 
NZ 34 o 76 65 71 116 40 
Milglas F1 DP 36 10 67 55 61 106 37 
Expo F1 VDB 25 0 70 49 60 105 40 
Bestal F
1 
OE 43 o 75 52 64 110 40 
Sirio F
1 
EZ 49 8 72 37 55 106 40 
Levo F
1 
RS 36 0 70 66 68 110 40 
Niebitt F 	Wav 1 21 0 66 52 59 lo8 37 
Superb OE 50 2 93 52 73 110 40 
Lajikkeiden soveltuminen kertakorjuuseen 
Lajikkeiden soveltumista koneelliseen korjuuseen havainnoitiin suorittamalla 
näyteruuduilla korjuu yhdellä kertaa. Kuitenkin vuonna 1975 sadonkorjuu suori-
tettiin kolmena korjuukertana, siten että kahden ensimmäisen korjuun jälkeen 
pidettiin kahden viikon pituinen väli ja sitten poimittiin kaikki yli 3 cm 
läpimittaiset kurkut. Vuonna 1975 oli kertakorjuuruuduilla sama riViväli kuin 
muillakin ruudilla, 120 cm, mutta vuonna 1977 riviväli oli 60 cm. Tavallista 
suuremman kasvutiheyden pitäisi edistää sadon mahdollisimman samanaikaista 
muodostumista. 
Vuonna 1975 tuntuivat koneelliseen korjuuseen parhaiten soveltuvan lajikkeet 
Ceto F
1 
Cl ja Milglas F
1 
DP, kun otetaan huomioon sekä sadon määrä että koko- 
- 14- 
lajittelu (taul. 3 ja 4). Vuonna 1977 oli kertakorjuukoe paljon suppeampi 
kuin vuonna 1975. Lajikkeet Milglas Fi DP ja Fanto F1 RS antoivat tässä ko-
keessa muita paremman tuloksen (taul. 3 ja 5). 
Taulukko 3. Kertakorjuuruutujen sadot avomaankuxkun lajikekokeessa vuosina 
1975 ja 1977. 
Vuonna 1975 korjattiin sataa kolme kertaa., Kahden ensimmäisen korjuun ja 
kolmannen korjuun sadot on ilmoitettu erikseen. 
Lajike 1975 sato 
kg/100m2 
1-luokan Kurkun keski- 
(30-45 mm) 	paino 
osuus 
- 1977 
Sät6 
1-luokan Kurkun. 
osuus keski-
sadosta paino 
2 	ens. 
korj. 
3. 
korjuu 
3. 	korj. 
sadost 
kg/100m 
2 	ens. 	3, 
korj. 	korjuu kg/100m2 kg/100m2  
Milglas 71 DP 78 234 70 84 116 84 37 37 
Kokard F1 WW 93 195 39 105 102 53 17 49 
Ceto F1 Cl 72 189 72 93 89 23 18 50 
Conda F1 OE 84 188 51 103 101 - - - 
Tera F1 LD 106 187 43 101 79 67 29 47 
Kornett F1 WW 55 163 36 81 104 - - 
_ 
Sirio F1 EZ 45 154 52 71 93 - - 
Solo F1 LD 63 148 22 118 114 - - - 
Levo F1 RS 49 147 41 91 94 
_ - - 
Fanto F1 RS 52 146 31 101 127 47 31 29 
Expo F1 VDB 37 137 30 88 107 
_ - - 
Felio F1 Sv 61 135 47 92 70 - - - 
Fakor F1 RS 74 134 56 85 69 
_ - - 
Bestal F1 OE 6§ 123 44  87 76 - 
_ _ 
Niebitt F1 Wav 18 120 41 85 112 - - - 
Witlo F1 SG 71 119 40  87 90 - - - 
Suberb OE 61 113 12 114 144 14 6 48 
Sonja F1 NZ 26 106 24 87 115 - - - 
Kora F1 NZ - - - - - 48 18 29 
Plento F1 SG - - - - - 37 24 20 
Premier F1  A - 
_ - - - 29 19 30 
Tally Fi A - - - - - 25 8 46 
Score F1  A 
_ _ _ _ _ 14 9 32 
- 15 - 
Taulukko 4. Avomaankurkun kertakorjuu vuonna 1975 
Kokolajittelu kurkun halkaisijan mukaan 3. korjuukerran sadosta. 
Lajike 'Lajittelu-kurkun halkaisijan mukaan, p--%' 
alle 30 mm 	30-45 mm 	45-55 mm 	yli 55 mm 
Milglas:F1 DP 0 30 55- - 15 
Tera F 	LD 1 5 23 53 19 
Kokard F 	WW 1 4 20 51 25 
Conda F 	OE 1 3 27 23 47 
Ceto F1 Cl 3 38 31 28 
Kornett F1 WW 1 22 39 38 
Solo F 	LD 1 3 15 35 47 
Fakor F1  RS o 42 58 o 
Sirio F 	EZ i 4 34 23 39 
Fanto F 	RS 1 4 21 39 36 
Felio F1  RS 9 35 37 19 
Levo F1 RS 5 28 31 36 
Bestal F1  OE 15 36 28 21 
Witlo F1  SG 1 34 39 26 
Expo F1  VDB 1 22 36 41 
Superb OE 3 11 19 67 
Niebitt F1  Wav 3 34 29 34 
Sonja F1  NZ 8 23 49 20 
Taulukko 5. 	Avomaankurkun kertakorjuu vuonna 1977. 
Kokolajittelu kurkun halkaisijan mukaan 
Lajike 	Lajittelu kurkun halkaiåijan mukaan, p-% 
alle 30 mm 	30-45 mm 	45-55 mm 	yli 55 mm 
Milglas F1 DP - 	11 44 40 5 
Tera F1  LD 16 44 27 13 
Kokard F1 WW 16 33 35 16 
Kora F1  NZ 20 37 32 11 
Fanto F1  RS 11 67 22 0 
Plento F 	SG 1 19 65 16 0 
Premier F1  A 22 65 13 0 
Tally Fi A 7 32 42 19 
Ceto F1  Cl 6 80 14 0 
Score F1  A 19 63 18. 0 
Superb OE 11 42 21 26 
- 16- 
Kirjallisuutta 
ANON. 1977. Illands Försöksstation, Försöksresultat år 1976. Moniste. 61 p. 
PESSALA, R. 1976 a. Varhaisperunan ja avomaankurkun perättäinen viljely 
muovihuoneessa. Puutarha-Uutiset 28: 8-9. 
- 1976 b. Avomaankurkkulajikkeita muovihuoneviljelyyn. Puutarha 79: 112-113. 
ATALL, H., WREDIN, A. & JONSSON, J. 1977. Nya köksväxter i rikssortlistan 
1975-1976 och 1976-1977. Lantbr. högsk. Medd. A 264: 1-27. 
- 17- 
Tutkija liAILI- PESS.ALA 
AVOMAANKURKUN LAJIKEKOKEET MUOVIHUONEESSA 
Puutarhantutkimuslaitoksella on avomaankurkkulajikkeita verrattu muovihuone-
viljelyssä Vuosina 196873. Lajikkeet ovat olleet F1-hybridejä, jotka tuottavat 
pääaSassa emikukkia. Verrannelajikkeena sekä myös pölytyksen vuoksi kokeissa on 
ollut mukana hedekukallinen Superb ON SE 71. Vuonna 1968 koe suoritettiin kuu-
della, vuonna 1969 seitsemällä ja muina vuosina 12 lajikkeella. Kaikkiaan tes-
tattiin kokeissa 22 lajiketta. Ensimmäisenä koevuonna suoritettiin lajikkeiden 
vertailu myös avomaaviljelyssä. 
Kokeiden järjestely ja hoito  
Kokeissa suoritettiin keväällä ensin noin kolmen viikon pituinen taimikasvatus 
ja tainten istutus muovihuoneeseen tapahtui touko-kesäkuun vaihteessa. Satoa 
alettiin saada kesä-heinäkuun vaihteessa ja sadonkorjuuta jatkettiin syyskuun 
alkuun (taul. 1). 
Taulukko 1. Viljelyaikataulut eri vuosina avomaankurkun lajikekokeessa 
muovihuoneessa. 
Vuosi Kylvö Istutus Korjuu 
1968 13/5 4/6 9/7 - 	2/9 
1969 12/5 11/6 14/7 - 	1/9 
1970 8/5 26/5 30/6 - 10/9 
1971 11/5 28/5  6/7 - 	6/9 
.1972 9/5 26/5 29/6 - 	1/9 
1973. 4/5 28/5  27/6 - 31/8 
Kokeet järjestettiin lämmittämättömässä yhdellä muovilla katetussa nå. kausi-
muovihuoneessa. Kun kasvihuoneessa 21-25 'asteen lämpötilassa esikasvatetut taimet 
istutettiin keväällä muovihuoneeseen, pysyi lämpötila muovihuoneessa yleensä 
10oC:n yläpuolella. Kuitenkin muovihuoneen lämpötila viljelyn aikana oli riip-
puvainen ulkona vallitsevasta säätilasta Vuonna 1973 suoritettujen mittausten 
perusteella oli minimilämpötila muovihuoneessa 0.5 - 1 astetta ulkoilman lämpö-
tilaa korkeampi. Päiviin muovihuoneessa oli alkukesällä 4 - 5 astetta ja kes-
kikesällä 2 - 3 astetta lämpimämpää kuin ulkona,(taul. 2). 
- 18- 
Taulukko 2. Lämpötila 10 x 20 m muovihuoneessa ja sen ulkopuolella 30/5 - 
13/6 ja 1 - 25/7 1973 keskimäärin viiden päivän jaksoina. 
Aika 	 Lämpötila, °C 
Muovihuoneessa: 
klo 8 	klo 14 Minimi 
UlkonaA 
klo 8 klöo14 Minimi 
30/5 - 	3/6 19,8 26.2 10.6 16.6 20.6 9.9 
4- 	8/6  19.6 24.5 8.9 15.2 18.6 7.6 
9 - 13/6 20.3 21.8 9.6 15.4 16.8 8.7 
keskiarvo 19.9 24.2 9.7 15.7 18.7 8.7 
1 - 	5/7 23.5 30.9 11.4 21.7 27.3 11.0 
6 - 10/7 23.0 29.3 14.4 22.5 27.4 15.2 
11 - 15/7 21.2 27.1 12.0 19.2 22.7 10.9 
16 - 20/7 20.9 23.8 16.6 19.9 22.8 15.6 
21 - 25/7 21.8 22.2 13.0 17.3 19.3 12.1 
keskiarvo 22.1 26.7 13.5 20.1 23.9 13.0 
Koeruudun koko oli vuosittain 1.95 m2, paitsi vuonna 1968 2.6 m2. Istutusetäi- 
syytenä pidettiin 50 x 130 cm. Taimitiheydeksi tuli tällöin 1.5 tainta/m2. 
Kerranteita oli vuosina 1970-71 neljä ja muina vuosina kolme. 
Taimet tuettiin naruihin ja suunnattiin kasvamaan ylöspäin eli viljely tapahtui 
ns. pystyviljelynä, Kurkkukasvustosta leikattiin kasvukaudella alimmat, maan 
pinnassa olevat versot, jotka kasvaessaan haittasivat käytävällä liikkumista. 
Kasvukauden aikana lannoitettiin säännöllisesti maan viljavuustilan mukaan sekä 
huolehdittiin riittävästä kastelusta. Satoa korjattiin kaksi kertaa viikossa. 
Tulokset ja niiden tarkastelu 
Ensimmäisenä koevuonna suoritetussa vertailussa avomaan ja muovihuoneen välillä 
voitiin todeta, että muovihuoneviljelyssä kaikki lajikkeet antoivat aikaisemman, 
laadultaan paremman ja määrältään noin kolme kertaa suuremman sadon kuin avo-
maaviljelyssä (taul. 3). 
- 19- 
Taulukko 3. Satotulokset avomaankurkun lajikekokeessa vuonna 1968 
Lajike Sato 	Kurkun Ryviä, 	Aikaisuus keski- kurk- 	14 ens. 30-ehs-: 
paino 	kuja päi-pn sato 2-  kpl/m2 	kg/m2 	Sl. 	g 	p-% 	kg/m -- kg/m 
Avomaaviljely: 
Vorifin F
1 
RS 
Magno Fi SG 
F 	I LD 1 
Levo F 	RS 1 
Delifin F 	RS 1 
Superb OE 
keskim. 
Muovihuoneviljely: _ - .... _ _ 	_ 
Vorifin F
1 
RS 
Delifin F 	RS 1 
Magno F 	SG 
Levo F 	RS 1 
F
1 
 I LD 
Superb OE 
keskim. 
Avomaaviljely: 
Muovihuoneviljely: 
	
48 	3.4 	126 	76 	84 	0.0 
45 	3.2 	119 	75 	88 	0.0 
40 	3.1 	115 	85 	86 	0.0 
43 	2.9 	107 	70 	90 	0.0 
38 	2.9 	107 	84 	8'1 	0.0 
37 	2.7 	100 	77 	',56 	0.0 
42 	3.0 78 	86 
132 	11.5 	139 	94 	87 	1.3 
104 	10.1 	122 	104 	84 	1.7 
116 	10,1 	122 	93 	88 	1.3 
117 	9.9 	119 	89 	91 	1.7 
104 	9.2 	111 	96 	91 	1.2 
95 	8.3 	100 	91 	92 	0.5 
111 	9.9 95 	89 	1.3 
F-arvo 0.3, merk. 	ero (95 %) 2.1 kg/m29 	-% 14.1 
F-arvo 2.83x, merk. 	ero (95 %) 3.1 kg/m , m-% 6.5 
0.0 
0.0 
0.0 
0.0 
0.0 
0.0 
4.3 
3.7 
3.6 
' 	3.9 
3.6 
2.8 
3.7 
Taulukko 4. Sato-tulokset avomaankurkun lajikekokeessa muovihuoheessa vuonna 1969 
Lajike Sato 	Kurkun Hyviä keski- kurk - 
kuja 
kpl/m2 kg/m2 
paino 
Sl. 	kg/taimi 	g 	P-% 
Plento F SG ' 1 
F
1 
 I LD • 
Vorifin F RS 1 
Delifin. F
1 
 RS 
Liko F ' SG 1 
Levo F RS 1 
Superb OE 
keskim. 
99 .10.5 162 	. 6.8 - 	105 	. 95 
88 10.1 157 6.6 115 93 
92 9.9 155 6.5 108 94 
81 9.3 145 6.1 115 94 
80 9.0 138 5.8 113 94 
67 7.8 119 5.0 116 94 
57 6.4 100 4.2 112 95 
81 9.0 5.9 112 94 
F-arvo 1.96, merk. ero (95 %) 5.2 kg/m2, m-%.11,6  ' 
- 20- 
Taulukko 5. Satotulokset avomaankurkun lajikekokeessa muovihuoneessa vuosina 
1970-71 
Lajike 
1970 1971 
0 keski- 
kg/m2 kg/m' määrin 
kg/taimi 
keskim. 
Si, 1970-71 
Kurkun 	Hyvät 
paino 	keskim. 
keskim. 
1970-71 1970-71 
p-% 
Aikaisuus 
keskim. 1970-71 
14 ens. 	30 ens. 
päivän päivän 
sato 	sato 
kg/m2  kg/m2 
Tera F
1 
LD 13.0 11.6 12.3 122 8.0 87 92 3.0 6.7 
Delifin F 	RS 1 15.0 9.3 12.2 121 8,0 110 78 1.9 4.9 
Conda F
1 
OE 12.4 11.3 11.9 118 7.7 loo 8 2.1 5.4 
Liko F
1 
 SG 11.9 11.1 11.5 114 7.5 105 79 2.0 4.8  
F
1 
I LD 12.8 9.5 11.2 111 7.3 105 86 1.8 5.0 
Plento F
1 
SG 9.4 11.6 10.5 104 6.8 94 90 2.2 5.7 
Levo F 	RS 1 9.3 11.4 10.4 103 6.8 93 87 1.9 5.4 
F
1 
 50905 Sv 12.0 8.3 10.2 101 6.6 95 88 1.5 4.0 
Superb OE 11.8 8.4 10.1 100 6.6 102 88 1.6 4.3 
Keskimäärin 12.0 10.3 7.3 99 2.0 5.1 
Kora F
1 
 RSx)  12.0 11.0 11.5 7.5 95 80 3.2 6.9 
Prefin F 	RSx) 10.7 9.9 10.3 6.7 101 86 2.0 4.9 1 	x)  
Witlo F
1 
SG 11.2 9.3 10.3 6.7 89 93 2.0 5.0 
Koravo F 	SG 1 11.7 (7.6) (85) (83) (2.5) (6.5) 
F
1 
VII LD 10.7 (7.o) (99) (85) (2.0) (5.5) 
x) Kora F RS ja Prefin F RS v. 1 	1 1971 ja Witlo F SG v. 1970 näyteruudulla, ilman 1 
kerranteita. 
1970: F-arvo 1.392, merk.ero (95 %) 6.8 kg/m2, m-% 11.60 
1971: F-arvo 2.076x, merk.em (95 %) 4.4 kg/m2, m-% 	8.6 
Taulukoihin 3, 4, 5 ja 6 on koottu yhteenvedot eri vuosien kokeista. Tuloksista 
käy ilmi, että kaikki F'1-hybridilajikkeet antoivat paremman tuloksen kuin verran-
nelajike Superb OE SF 71. Verrannelajikkeesta saatiin keskimäärin kuutena vuonna 
9.3 kg/m2 satoa. Runsassatoinen Delifin F1 RS ja heikompisatoisiin kuuluva Levo 
F
1 
RS olivat lisäksi mukana kaikkina koevuosina. Kokeiden runsassatoisimmiksi la-
jikkeiksi osoittautuivat neljän viimeiåen koevuoden aikana Tera F
1 
LD sekä jo 
mainittu Delifin F
1 
RS. Näillä oli kokonaissadon määrä 23 % suurempi kuin verranne-
lajikkeella (kuva 1). 
1 
Tera F
1 
LD 2 
1 
Delifin F1 RS 4 	
Conda F
1 
OE 2 
Plento F
1 
SG 
Kora F
1 
RS 
Keskm. 
kg/m 
12.5 
12.1 
12.0 
12.5 
- 21 - 
Levo F RS 
Superb OE SF 71 
1 
2 
10 15 kg/1n2  
11.5 
10.2 
1 = 1970 3 = 1972 
2 = 1971 4 = 1973 
Kuva 1. Avomaankurkkusadot muovihuoneviljelyssä vuosina 1970-73 
seitsemän satoisimman lajikkeen osalta. 
- 22- 
Taulukko 6. Satotulokset avomaankurkun lajikekokeessa muovihuoneessa vuosina 
1972-73. 
Lajike S a t o 	Kurkun Hyvät 	' Aikaisuus 
paino keskim. keskim. 1972-73 
19722  19732 	kg/taimi keskim. 1972-73 	12-13 ens. kg/m kg/m keski- Sl. keskim. 1972-73 	päivä sato 
määrin 1972-73 g p-% kg/m 
Plento F1  SG 13.2 13.6 13.4 129 8.7 81 89 1.5 
Fablo F1 RS 12.7 13.0 12.9 124 8.4 81 88 1.3 
Delifin F1 RS 13.5 12.1 12.8 123 8.4 80 75 1.2 
Tera F1 LD 13.0 12.5 12.8- 123 8.3 75 94 1.7 
Levo F1 RS 12.5 12.8 12.7 122 8.2 83 88 1.4 
Koravo F1  SG 12.5 12.3 12.4 119 8.1 75 87 1.6 
Conda F1 OE 12.8 11.7 12.3 118 8.0 80 82 1.0 
Kora F1 RS 11.4 12.3 11.9 114 7.7 76 88 1.7 
F1 65129/201 sv 13.2 9.1 11.2 108 7.3 84 90 1.0 
Superb OE 9.9 10.8 10.4 100 6.7 84 85 1.0 
Keskimäärin 12.5 12.0 _ _ 8.0 80 _ 1.3 
F1 43006 Sv 12.7 _ _ _ (7.7) (90) (9) (0.7) 
Multo F1 SG 11.6 _ _ _ (7.3) (88) (97) (0.8) 
Milpros F1 DP - 13.7 - - (8.9) (74) (61) (2.2) 
T-2 OE - 11.0 - - (7.2) (69) (77) (2.1) 
Selvästi muita aikaisempi sato saatiin lajikkeista Kora F1  RS ja Tera F1 LD. 
Ensinmainittu antoi 12-14 ensimmäisen sadonkorjuupäivän aikana 92 % ja viime-
mainittu 85 % enemmän satoa kuin Superb OE SF 71. 
Vain 2-3 vuotta kokeissa mukana olleista lajikkeista mainittakoon runsassatoisina 
aikainen lajike Koravo F1 SG ja Fablo F1 RS, jonka hedelmät ovat täysin karvaasta 
mausta vapaat. Vain vuonna 1973 oli mukana runsaan sadon äntanthäkmänkestävä lajike 
Milpros F1 DP. Kurkun härmää esiintyi kyseisenä vuonna runsaasti ja mainittu 
lajike voitiin täten myös todeta kestävän sitä. 
Kasvun rehevyydessä ilmeni lajikkeiden välillä eroja. Muita heikkokasvuisempia 
olivat Kora F1 RS ja Koravo F1 SG, joilla sivuversojen muodostus kasvukauden 
lopulla oli vähäistä. Lajikkeelle Kora F1 RS jalostaja suositteleekin tiheämpää 
viljelyä kuin muille lajikkeille. 
-23- 
Taulukko 7. Kurkun mittaustulokset avomaankurkun lajikekokeissa muovihuo - 
neessa. Mittaukset suoritettu vuosina 1970-72. 
Hedelmiä mitattu vuosittain 50 kpl. 
Lajike 	 Hedelmän. 
pituus 	paksuus 	siemenosan 
halkaisija 
cm cm cm 
Kolmen vuoden keskiarvo: 
Delifin F - 	RS 1 
Plento 	SG 
Conda F 	OE 1 
12.7 
12.0 
11.9 
4.2 
4.0 
3.8 
2.5 
2.3 
2.4 
Levo F
1 
RS 11.1 3.7 2.2 
Superb OE 10.9 3.8 2.4 
Tera F 	LD 10.3 4.0 2.4 
Kahden vuoden keskiarvo: 
Liko F
1 
 SG 12.4 4.0 2.4 
F
1 
 I LD 11.7 4.1 2.6 
F 	50905 Sv 1 11.4 4.1 2.5 
Kora F
1 
RS 10.6 3.8 2.4 
Koravo F 	SG 1 10.6 3.7 2.2 
Yhtenä vuonna mitatut: 
Prefin F 	RS 1 12.3 4.2 2.2 
F
1 
VII LD 11.9 4.1 2.6 
Multo F 	SG 1 11.6 3.7 2.2 
Witlo F
1 
SG 11.4 3.8 2.3 
F 	43006 Sv 1 10.9 3.7 2.3 
F
1 
 65120/201 10.8 3.9 2.3 
Fablo F 	RS 10.7 3.6 2.2 
Hedelmän koossa esiintyi lajike-eroja. Delifin F
1 
RS muodosti melko suuria 
kurkkuja, samoin esim. Plento F
1 
 SG ja Conda F 0E. Tera F LD, Kora F
1 
 RS 1 	1  
ja Koravo F SG olivat puolestaan pienihedelmäisiä (taul. 7). 1 
Sadon laatu oli kokeessa hyvä. Hyvinn kurkkujen määrä oli lajikkeilla yleensä 
80-90 %. Parhaimmilla, kuten Tera F
1 
LD, se oli useimmiten yli 90 % ja heikoim-
milla kuten Delifin F
1 
RS, se jäi useana vuonna alle 80 %:n. 
-24- 
Vuoden 1970 sateisenn heinäkuun aikana levisi 1,hkahome kasvustossa ja kuol-
leita taimia jouduttiin poistamaan kasvukauden aikana paljon. Kuolleina pois-
tettUja taimia oli eniten lajikkeilla Plento F1 SG ja Levo F1  RS, molemmilla 
keskimäärin 0.9 kpl/m2. Näillä lajikkeilla jäikin sadon määrä kyseisenä vuonna 
selvästi muita heikommaksi. Lajikkeista Delifin F1 RS ja Superb OE ei jouduttu 
poistamaan yhtään tainta ja Tera F1. LD:n kohdalla määrä oli pieni (0.1 kpl/m
2  ). 
Yhteenveto  
Kokeissa voitiin todeta olleen monta hyvää muovihuoneviljelyyn soveltuvaa F1-
hybridilajiketta. Näistä melko tasaveroisilta vaikuttavista lajikkeista tun-
tuivat viljelyvarmimmilta Tera F
1 
LD, Conda F OE Kora F
1 
RS ja Koravo F
1 
SG,-
sillä näillä sadon määrä pysyi vuosittain melkein saman suuruisena. Delifin 
F
1 
RS antoi runsaan sadon, mutta sadon laatu oli heikohko ja hedelmät kasvoivat 
helposti liian suuriksi. 
Lajikkeelle Tera F
1 
LD on annettu suositusmerkintä SF 78, kun se myös avomaa-
viljelyssä on todettu oloihimme soveltuvaksi, aikaiseksi ja runsassatoiseksi 
lajikkeeksi. 
-25— 
Tutkija Raili Pessala 
AVOMAANKURKUN TAIMIKASVATUS MUOVIHUONEVILJELYÄ VARTEN 
Viljeltäessä avomaankurkkua kevytrakenteisessa, lämmittämättömässä muovi-
huoneessa, voidaan viljely aloittaa aikaisintaan toukokuun loppupuolella. 
Mikäli on käytettävissä lämmitettävä taimikasvatustila, voidaan kasvattaa 
taimet, jotka istutetaan touko-kesäkuun vaihteessa muovihuoneeseen. Puutar-
hantutkimuslaitoksella tutkittiin vuosina 1969-71 avomaankurkun taimikasva-
tusmenetelmiä. Lisäksi kokeiltiin taimen istutustapaa, potin jättämistä maan 
pintaan ja sen istuttamista maahan. Taimikasvatuksesta saatavaa hyötyä mi-
tattiin kylvämällä kurkkua suoraan muovihuonepetiin samaan aikaan, kun esi-
kasvatetut taimet istutettiin sinne. 
Kokeen järjestely  
Kokeessa verrattiin taimikasvatusta turveruukuissa, turvepaakuissa, turvele-
vyssä ja paperipoteissa. Turvepaakut puristettiin käsikäyttöisellä laitteel-
la samasta kasvuturpeesta, millä turveruukut ja paperipotit täytettiin. 
Turvelevyt olivat kokoonpuristettua lannoitettua turvetta ja kasteltuna ne 
turposivat noin 5 cm korkuisiksi. Kylvö tehtiin niihin 5 x 5 cm välein. Pa-
peripotteja käytettiin kahta kokoa, toinen 5 x 5 cm ja toinen edellistä ma-
talampi ja leveämpi 6 x 3,8 cm. 5 x 5 cm paperipotilla kokeiltiin kahta is-
tutustapaa, potin jättämistä maan pintaan ja sen istuttamista maahan. 
Viljelyn aikataulu oli seuraava: 
Vuosi Kylvö Istutus Korjuu 
1969 12/5 11/6 14/7 - 22/9 
1970 13/5 9/6 6/7 - 31/8 
1971 24/5  10/6 15/7 - 29/9 
Kahtena ensimmäisenä vuonna oli taimikasvatusaika noin kuukauden pituinen. 
Tämä osoittautui kuitenkin liian pitkäksi, sillä kurkun taimet kasvavat no-
peasti ja taimien kasvutiheyshän oli vain noin 5 x 5 cm. 
-26- 
Kolmantena vuonna käytetty 2,5 viikon pituinen taimikasvatus tuntui so-
veltuvan kurkulle paremmin. Taimikasvatus suoritettiin kasvihuoneessa, jos-
sa lämpötila oli 21-25 ° C. Istutusvaiheessa oli taimissa 1-2 kasvulehteä. 
Koeruudun koko, kerranteiden määrä ja taimitiheys olivat vuosittain seu-
raavat: 
Vuosi 	Koeuutu 	Kerranteet 	Taimiti eys 
m 	kpl kpl/m 
1969 2.55 4 2.4 
1970 3.25 3 1.5 
1971 1.95 3 1.5 
Vuonna 1969 käytettiin kaksoisriviä ja istutusetäisyys oli 50 x 50 x 120 cm. 
Vuosina 1970-71 oli istutusetäisyys yksittäisriveissä 50 x 130 cm, lajikkee-
na oli kokeessa Levo F1 RS. 
Kasvualustana oli vuonna 1969 turve ja muina vuosina karkea hieta. Lannoi-
tuksena annettiin keväällä Puutarhan Super Y-lannosta vuonna 1969 1200 kg/ha 
ja vuonna 1970 1000 kg/ha. Vuonna 1971 viljeltiin samassa muovihuoneessa 
keväällä Perunaa. Tätä varten kasvualusta oli lannoitettu kloorivapaalla 
Y-lannoksella, 1000 kg/ha. Ennen kurkun viljelyn aloittamista annettiin 
800 kg/ha Puutarhan Super Y-lannosta ja 500 kg/ha magneesiumsulfaattia. Kas-
vukauden aikana lannoitettiin säännöllisesti viikottain viljavuusanalyysien 
tulosten mukaan. 
Viljely tapahtui ns. pystyviljelynä eli taimet tuettiin naruille ja suunnat-
tiin kasvamaan ylöspäin. Kasvukauden aikana kasvustosta leikattiin pois alim-
mat versot, jotka kasvaessaan haittasivat käytävällä liikkumista. Satoa kor-
jattiin kaksi kertaa viikossa. 
Tulokset ja niiden tarkastelu  
Satotulokset on esitetty taulukoissa 1,2 ja 3. 
Vuonna 1969 eivät turvepaakku ja 6 x 3,8 cm paperipotti olleet kokeessa mu-
kana. Tämän vuoksi taulukoissa on satokeskiarvot laskettu vain vuosilta 
1970-71. 
Muovihuoneeseen kylvetty kurkku alkoi antaa satoa 2-3 viikkoa myöhemmin kuin 
samaan aikaan huoneeseen taimista istutettu. Kun esikasvatetuista taimista 
saatiin 14 ensimmäisen päivän aikana sadonkorjuun alusta lukien keskimäärin 
1.7 kg/m2 vuosina 1970-71, ei muovihuoneeseen kylvetyistä kurkuista saatu 
satoa lainkaan. Eniten antoivat ensimmäisen korjuukuukauden aikana satoa 
5 x 5 cm baperipoteissa ja 5 x 8 cm turveruukuissa kasvatetut taimet. 
Muita hitaammin alkoi taimikasvatetuista koejäsenistä antaa satoa maan 
-27- 
pinnalle jätetty paperipotti (kuva 
Taulukko 1. Sadon aikaisuus avomaankurkun taimikäsvatuskökeessa Vuösina 1969-71. 
Koejäsen 	14 ens. päivän sato,kg/m2 
	
30 ens, päiVän sato, kg/m2  keski- keski- 
arvo arvo suhde- 1969 1970 1971 -70-71 1969 1970 1971 -70-71 luku 
Kylvö muovihuoneeseen 0.0 0.0 0.1 0.0 1.3 0.8 2.2 1.5 100 
Taimikasvatus: 
Paperipotti 5x5 cm, 
istutus maahan 2.1 1.5 2,2 1.9 6.3 4.7 7.1 5.9 393 
Paperipotti 5x5 cm, 
maan pinn. 1.9 1.3 1.5 1.4 5.8 4.4 5.2 4.8 320 
Paperipotti 6x3.8 cm, 
istutus maahan 1.2 2.1 1.7 4.2 6.6 5.4 360 
Turveruukku 5x8 cm, 
istutus maahan 1.5 1.4 2.1 1.8 5.5 5.2 6.5 5.9 393 
Turvelevy,kylvö 5x5 cm 
istutus maahan 2.1 1.6 1.6 1.6 5.7 5.2 5.9 5.6 373 
Turvepaakku 5x5 cm, 
istutus maahan 1.5 2.0 1.8 4.8 6.3 5.6 373 
Taulukko 2. Sadon määrä ja kurkun keskipaino avomaankurknn taimikasvatuskokeessa 
vuosina 1969-71. 
Koejäsen S a t o, kg/ 2  m Kurkun'keskipaino, g 
1969 1970 1971 
keski-
arvo 
1970-71 
suhde-
luku 
1969 1970 1971 
Kylvö muovihuoneeseen 9.6 4.2 6.3 5.3 100 85 91 75 
Taimikasvatus: 
Paperipotti 5x5 cm, 
istutus maahan 14.3 9.6 11.3 10.5 198 92 91 79 
Paperipotti 5x5 cm, 
maan pinnalla 14.6 8.4 8.8 8.6 162 91 90 80 
Paperipotti 6x3.8 cm, 
istutus maahan 17.8 10.2 9.0 170 88 80 
Turveruukku 5x8 cm, 
istutus maahan 13.5 8.8 10.1 9.5 179 93 88 78 
Turvelevy,kylvö 5x5 cm, 
istutus maahan 13.2 9.7 9.4 9.6 181 93 89 78 
Turvepaakku 5x5 cm, 
istutus maahan 8.9 9.4 9.2 174 89 79 
V. 1969: F-arvo 8,598°, merk.ero (95 %) 3.0 kg/m2, m-% 5.177 
V. 1970: F-arvo 9,0xxx, 	merk.ero (95 %) 3.1 kg/m2, m-% 7.68 
V. 1971: F-arvo 7,406xxx, merk.ero (95 %) 3.0 kg/m2, m-% 6.65 
   
-28- 
    
kg/ 2  m 
10 
    
Taimikasvatus: 
paperipotti 5x5 cm 
 
    
 
9 
   
  
paperipotti 6x3.8 cm 
turveruukku 5x8 cm 
turvepaakku 5x5 cm 
turvelevy 5x5 cm 
paperipotti 5x5 cm, 
maan pinn. 
 
8 
 
   
 
7 
 
     
 
6 
   
     
     
 
5 
4 
3 
2 
1 
 
Kylvö muovihuoneeseen 
    
        
        
15/7 22/7 29/7 5/8 12/8 19/8 26/8 	aika 
Kuva 1. Sadonmuodostus kumulatiivisesti esitettynä avomaankurkun taimi-
kasvatuskokeessa 15/7 - 26/8 1971. 
— 29 — 
Vuonna 1969 oli satotaso kokeessa parempi kuin seuraavina vuosina. Silloin 
saatiin taimikasvatetuista koejäsenistä keskimäärin 13.9 kg/m2 ja muovihuo-
neeseen kylvetystä 9.6 kg/m2. Vuosina 1970-71 antoivat taimista istutetut 
koejäsenet keskimäärin 9.4 kg/m2 ja kylvetty 5.3 kg/m2. Kaikki koeVuodet 
huomioiden oli taiMikasvatuksen avulla saatu sadonlisäys ensimmäisen kuukau-'' 
den sadossa 267 % ja kokonaissadossa 56 %. 
Taimikasvatusmenetelmien vertailussa saatiin paras tulos maahan istutetuil-
la 5 x 5 cm paperipottitaimilla. Muita taimia heikommaksi jäivät 5 x 5 cm 
paperipottitaimet, jotka oli jätetty maan pintaan. Ensimmäisenä koevuonna 
niillä tosin saatiin hyvä tulos, mutta erityisesti kolmantena vuonna jäi sa-
don määrä alhaiseksi. Turvelevyssä ja turveruukuissa kasvatetut taimet an-
toivat tyydyttävän satotuloksen ja vähän näitä heikommLksi jäivät turvepaak-
ku ja 6 x 3.8 cm paperipotti. Satoerot eri taimikasvatusmenetelmien välil-
lä eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Kaikista koejäsenis-
tä saatiin laadultaan hyvää satoa, eikä koejäsenten välillä juuri voitu to-
deta eroja. 
Taulukko 3. Kauppakelpoisen sadon määrä painoprosentteina kokonaissadosta 
avomaankurkun taimikasvatuskokeessa vuosina 1969-71. 
Koejäsen 	 Hyviä kurkkuja,pL % 
1969 1970 1971 
Kylvö muovihuoneeseen 94 94 95 
Taimikasvatus: 
Paperipotti 5x5 cm, istutus maahan 94 94 95 
Paperipotti 5x5 m, maan pinnalla 95 94 96 
Paperipotti 6x3 .8 cm,istutus maahan 95 97 
Turveruukku 5x8 cm, istutus maahan 95 94 96 
Turvelevy ,kylvö 5x5 m,istutus maahan 93 93 95 
Turvepaakku 5x5 cm, istutus maahan 92 92 
Yhteenveto 
Suoritetuissa taimikasvatuskokeissa voitiin todeta taimikasvatuksen avulla 
päästävän avomaankurkun muovihuoneviljelyssä huomattavasti parempaan tulok-
seen kuin suorittamalla kylvö suoraan muovihuoneeseen. Muovihuoneolosuhteet 
eivät kokeen perusteella suosi taimiruukkujen ja -paakkujen jättämistä maan 
pintaan, vaan ne kannattaa istuttaa maahan. Eri taimikasvatusmenetelmien vä-
lillä eivät erot kokeessa olleet me2kitseviä. 
--30 - 
Tainikasvatuksessa käytetyt potit olivat kooltaan noin 5 x 5 cm. Kurkun 
taimi kasvaa nåpeasti ja tämänkokoinen potti riittää vain 2-3 viikon 
taimikasvatusajaksi. Pitempää taimikasvatusaikaa varten ruukun on oltava 
suurempi, 
-31 - 
Tutkija Raili Pessala 
KORJUUTIHEYSKOE AVOMAANKURKUN MUOVIHUONEVILJELYSSÄ 
Muovihuoneviljelyssä on avomaankurkun hedelmien kasvu hyvin nopeata.'. Jotta 
saataisiin myyntikelpoista satoa mahdollisimman paljon, on satoa korjattava 
säännöllisesti ja lyhyin väliajoin. 
Vuosina 1972-73 tutkittiin Puutarhantutkimuslaitoksella korjuutiheyden Vai-
kutusta,aVomaankurkun satoon muovihuoneviljelyssä. Kokeessa verrattiin.kak-
si kertaa ja kolme kertaa viikossa suoritettuja korjuita keskenään. 'Koe suo- -
ritettiin .lajikekokeen yhteydessä, joten- siinä voitiin myös havainnoida eri 
lajikkeille soveltuvaa korjuutiheyttä..; 
Kokeen järjestely 
Koe suoritettiin kevytrakenteisessa, yhdellä muovilla katetussa ns. kausi-
muovihuoneessa, jonka leveys oli 10 m ja pituus 20 m. Koetta varten kasva-
tettiin taimet ja taimikasvatusajat olivat 9-26/5 1972 ja 4-28/5 1973. Tai-
mien istutus muovihuoneeseen tapahtui siis toukokuun lcpulla. Satoa korjat-
tiin 29/6-1/9 1972 ja 27/6-31/8 1973. Koeruudun koko oli 1.95 m2  ja taimi-
tiheys 1.5 kpl/m2. Taimet istutettiin huoneen pitkittäissuunnassa 1.3 m 
etäisyyksin oleviin riveihin 50 cm välein. Koe suoritettiin kolmella ker-
ranteella. - 
Taimet tuettiin naruihin ja suunnattiin kasvamaan.' ylöspäin. Kasvukauden aika-
na taimiSta leikattiin alimMat versot pois, etteivät ne haittaisi käytäväl-
lä liikk. uMi.Sta. Lannoitus tehtiin maan viljavuustilan mukaan. Kumpanakin 
vuonna oli. kokeessa mukana 12 lajiketta. Korjuupäivät olivat kaksi kertaa 
viikossatehdyssä korjuussa maanantai ja' torstai sekä kolmasti viikossa suo-
ritetussa korjuussa maanantai, keskiviikko ja perjantai . 
Tulokset  
Sadon määrä oli kumpanakin koevuonna kaikkien lajikkeiden keskiarvona vä- 
hän suurempi kaksi kertaa viikossa-suoritetussa korjuussa kuin kolmasti vii-
kossa suoritetussa (tau1,1). Satoero-ei kuitenkaan ollut tilastollisesti 
12.7 
11.8 
13.3 
12.7 
12.8 
12.6 
13.1 
11.0 
13.4 
9.1 
10.8 
10.7 
12.2 
12.1 
13.7 
10.6 
12.8 
13.1 
12.6 
11.6 
8.6 
9.6 
13.3 
10.7 
-32- 
merkitsevä. Kokeessa mukana olleista 14 lajikkeesta kymmenellä oli sadon 
määrä pienempi kolme kertaa viikossa tehdyssä korjuussa kuin kahdesti vii-
kossa tehdyssä ja neljällä taasen vähän suurempi. 
Taulukko 1. Ayomaankurkkusadon määrä korjuutiheyskokeessa muovihuoneessa 
vuosina 1972-73. 
Lajike 
Korjuu kaksi kertaa 
viikossa 0  
Sato, kg/m` 
1972 1973 keski- 
arvo 
Korjuu kolme kertaa viikossa 
Lisäys tai 
Sato, kg/m2 	vähennys ver- 
1972 1973 keski- rattuna 2 kert. 
arvo 	suor. korj. 
Plento F
1 SG 
Fablo F
1 
 RS 
Tera F W
1 
Delifin F
1 
 RS 
Levo F
1 
RS 
Koravo F
1 
SG 
Conda F
1 
 OE 
Kora F
1 
RS 
F
1 
65120/201 Sv 
Superb OE 
F
1 
43006 Sv 
Multo F
1 
RS 
Milpros F1 DP 
T-2 OE 
13.2 13.6 13.4 
12.7 13.0 12.9 
13.0 12.5 12.8 
13.5 12.1 12.8 
12.5 12.8 12.7 
12.5 12.3 12.4 
12.8 11.7 12.3 
11.4 12.3 11.9 
13.2 9.1 11.2 
9.9 10.8 10.4 
12.7 
11.6 
13.7 
11.0  
	
12.5 	- 0.9 
12.0 	- 0.9 
13.5 	+ 0.7 
11.7 	- 1.1 
12.8 	+ 0.1 
12.9 	+ 0.5 
12.9 	+ 0.6 
11.3 	- 0.6 
11.0 	- 0.2 
9.4 	- 1.0 
Keskiarvo 	12.4 	12.1 	12.3 	12.0 11.7 12.0 	- 0.3 
Korjuutiheys: 1972: F-arvo 0.15, m-% 5.9, ei merk. eroja 
1973: F-arvo 0.3 , m-% 3.7, ei merk. eroja 
Sadon aikaisuuteen 	korjuutiheydellä voitu todeta olleen vaikutusta 
(tau1.2). 
Sadon lajittelu tehtiin sekä laadun että koon mukaan. Laadullisia eroja ei 
eri korjuutiheyksin poimituissa kurkuissa voitu todeta. Hyviä kurkkuja oli 
kumpanakin vuonna melkein yhtä paljon molemmissa koejäsenissä, vuonna 1972 
96 % ja vuonna 1973 76 % (2 kert.) ja 78 % (3 kert.) keskimäärin kaikilla 
lajikkeilla. 
-33- 
Taulukko 2. Kurkkusadon aikaisuus korjuutiheyskokeessa muovihuoneessa 
. : vuosina 1972-73 
Lajike 
Korjuu kaksi kertaa viikossa, 
12-13 ensimm. päivän sato 
19720 	1973, 	keski- 
kg/m' kg/m' arvo 
Korjuu kolme kertaa viikossa 
12-13 ensimm. päivän sato 
19720 	19732 	keski- kg/m' 	kg/m arvo 
Plento F SG 1 
Fablo F
1 
 RS 
Tera F1  LD 
Delifin F
1 
 RS 
Levo F
1 
 RS 
Koravo F
1 
 SG 
Conda F
1 
 OE 
Kora F
1 
RS 
F
1 
65120/201 Sv 
Superb OE 
F
1 
 43006 Sv 
Multo F
1 
 RS 
Milpros F1 DP 
T-2 OE 
1.0 
0.7 
1.2 
0.6 
1.1 
1.1 
0.5 
1.2 
0.9 
0.3 
0.7 
0.8 
1.9 
1.8 
2.1 
1.8 
1.7 
2.0 
1.5 
2.2 
1.1 
1.6 
2.2 
2.1 
	
1.5 	0.9 
1.3 	0.9 
1.7 	1.5 
1.2 	1.1 
1.4 	1.2 
1.6 	1.3 
1.0 	0.8 
1.7 	2.0 
1.0 	1.0 
1.0 	0.6 
0.9 
0.8 
1.3 
1.1 
1.8 
1.2 
1.4 
1.5 
1.3 
2.0 
0.8 
0.9 
1.6 
1.7 
1.8 
2.0 
0.5 
1.2 
 
Keskiarvo 	0.8 	1.8 	1.3 	1.1 	1.6 	1.3 
Taulukko 3. Sadon kokolajittelu kurkun pituuden mukaan avomaankurkun korjuu - 
tiheyskokeessa vuosina 1972-73. 
Lajike 	Lajittelli kurkun pituuden mukaan keskimäärin vuosina 1972-73 
Korjuu kaksi kertaa viikossa 
5-8cm 	8-12cm 12-15cm 15-20cm 
12.-% 	p-% 	p-% 	p-% 
Korjuu kolme kertaa viikossa 
5-8cm 	8-12cm -12-15cm 15-20cm 
p-% 	p-% 	p-% 	13-70 
Plento F1 SG 10 58 26 6 20 61 15 14 
Fablo F
1 
 RS .  11 50 30 9 17 69 13 1 
Tera F
1 
LD 20 71 8 1 33 56 5 6 
Delifin F
1 
 RS 14 52 29 5 14 61 21 14 
Levo F
1 
 RS 8 65 22 5 18 65 11 
Koravo F
1  ' SG lo 71 15 4 23 66 7 
14 
conda F1 OE 6 51 34 9 14 58 23 
Kora F' RS 8 66 25 1 20 62 16 2 
F
1 
651020/201 Sv 11 63 23 3 18 61 18 3 
Superb OE 15 49 20 16 28 6o 11 1 
Keskimäärin 11 60 23 6 20 62 114 4 
-34- 
Vuosi 1972 Vuosi 1973 
100 
........ 
50 
CM 	5-8 8-12 12-15 15-20 5-8 8-12 12-15 15-20 
Korjuu 2 ker-
taa viikossa 
Korjuu 3 ker-
taa viikossa 
Kuva 1. Sadon kokolajittelu kurkun pituuden mukaan vuosina 1972-73. 
Arvot 12 lajikkeen keskiarvoja. 
Kokolajittelussa kurkut jaettiin pituuden mukaan neljään ryhmään: 5 — 8 cm, 
8 — 12 cm, 12 - 15 cm ja 15 - 20 cm pituisiin (tau1.3, kuva 1). Koevuosien 
keskiarvona tuli kahta pienintä kokoryhmää, 5 — 12 cm pituisia kurkkuja, 
kaksi kertaa suoritetussa korjuussa yhteensä 71 % ja kolme kertaa tehdyssä 
korjuussa 82 % kokonaissadosta. Alle 12 cm pituiset kurkut ovat kaikki pak-
suudeltaan alle 455 cm, joka; , on teollisuudessa I luokan kurkun yläraja. Tuo-
remyynnissä I luokkaan tulevat. alle 15 cm pituiset laadultaan hyvät kurkut. 
Kurkun keskipaino oli kolme kertaa viikossa suoritetussa korjuussa pienempi 
kuin kahdesti viikossa tehdyssä. Ero oli keskimäärin kaikilla lajikkeilla 
15 g. Vuonna 1973 kurkut kerättiin pienempinä kuin vuonna 1972 (tau1.4, 
kuva 1). Kolmasti viikossa suoritetussa korjuussa oli vuonna 1973 5 12 cm 
pituisia kurkkuja 93 % kokonaissadosta. 
Laåike-erot tulivat esille lähinnä sadon kokolajittelussa.. Tera F1 LD kuu-
lui Siihen lajikeryhmään, jolla kolmasti viikossa suoritettu korjuu vähän 
suurensi kokonaissadon määrää. Tämän lajikkeen hedelmät jäävät melko pienik-
si, mikä. voitiin myös todeta kokolajittelussa. 5 — 12 cm pituisia kurkkuja 
tuli lajikkeella Tbra F1 LD kahdesti viikossa tehdyssä korjuussa 91 % ja kol-
masti viikossa tehdyssä 89 % kokonaissadosta. Lajike soveltuu siis hyvin kak-
si kertaa viikossa korjattavaksi. 
-35- 
Taulukko 4. Kurkun keskipaino avomaankurkun korjuutiheyskokeessa 
vuosina 1972-73. 
Lajike Korjuu kaksi kertaa 	Korjuu kolme kertaa viikossa 
viikossa 	 Vähennys 
Kurkun keskipaino, g 	Kurkun keskipaino, g verrattuna 
1972 	1973 	keski- 1972 1973 	keski- 2 kert. 
arvo arvo 	suor.korj. 
Plento F1  SG 
Fablo F 	RS 
1 
Tera F 	LD 
1 
Delifin F 	RS 1 
Levo F 	RS 
1 
Koravo F 	SG 
1 
Conda F 	OE 
1 
Kora F1  RS 
F 	65120/201 Sv 1 
Superb OE 
F1  43006 Sv 
Multo F 	RS 1 
Milpros F1 DP 
T-2 OE 
Keskiarvo 
91 
93 
79 
85 
93 
77 
90 
84 
92 
87 
90 
88 
- 
- 
87 
70 
69 
70 
75 
73 
73 
69 
68 
75 
81 
- 
- 
74 
69 
72 
81 
81 
75 
80 
83 
75 
80 
76 
84 
84 
- 
- 
- 
- 
80 
73 
74 
67 
83 
72 
64 
81 
71 
80 
66 
77 
68 
- 
_ 
73 
54 
55 
57 
59 
59 
55 
57 
53 
56 
61 
- 
- 
60 
53 
57 
64 
65 
62 
71 
66 
60 
69 
62 
68 
64 
- 
- 
- 
- 
65 
- 17 
- 16 
- 13 
- 	9 
- 17 
- 15 
- 11 
- 14 
- 16 
- 20 
_ 
_ 
- 
- 
-15 
Lajikkeilla Conda Fi 0E, Fablo F1 RS, Superb OE ja Delifin Fi RS oli suuria, 
12 - 20 cm pituisia kurkkuja kahdesti viikossa tehdyssä korjuussa 34 - 43 % 
kokonaissadosta. Kolme kertax, viikossa korjattuina oli isojen kurkkujen osuus 
lajikkeilla Superb OE ja Fablo Fi RS vain 12 ja 14 %, mutta lajikkeilla 
Conda F OE Delifin F1  RS vielä 28 ja 25 %. 1  
Yhteenveto  
Kokeen perusteella voidaan todeta, että suhteessa sadon kokonaismäärään ja 
aikaisuuteen olivat testatut korjuutiheydet miltei samanarvoisia. Kolme 
kertaa viikossa korjattuina kurkut tulivat kerätyiksi pienempinä kuin kah-
desti viikossa korjattuina, mikä lisää myyntikelpoisen sadon määrää. 
-36- 
Tutkija RAILI PESSALA 
MUKULASELLERIN TAIMIKASVATUSKOKEET 
Selleri vaatii oloissamme 2 - 2,5 kuukauden pituisen taimikasvatuksen. Myöhään 
syksyllä tapahtUima sadonkorjuuta ajatellen se kylvetään yleensä maaliskuun 
puolivälissä, varhalsviljelyä Varten jo helmikuun alussa. Koulimistiheytenå 
suositellaan 5 x 5 Cm, varhaisviljelyssä 6 x 6 cm. 
"Zuosina 1971-72 suoritetuissa mukulaselletin taimikasvatuskokeissa todettiin 
taimikasvatusruukun suuruuden vaikuttavan jönkin verran sellerin sadon mää-
rään. Suurimmalla käytetyllä potilla, 6 x 7,5 on, saatiin n. 20 % parempi 
sato kuin 5 x 7,5 cm ja 3,8 x 7,5 cm poteilla, jotka olivat koevuosien keS-
kiarvon perusteella tasaveroisia (taul. 1). 
Kun on kyse suurehkosta viljelmästä, voi käytettävissä oleva taimikasvatus-
tila vaikuttaa ratkaisevasti potin valintaan. Esim, käytettäessä 3,8 x 7,5 
cm paperipottia on hehtaarille kasvatettavien taimien tilantarve n. 50 m2. 
Mikäli käytetään 6 x 7,5 cm paperipottia, tarvitaan taimikasvatustilaa 
130 m2/ha. Satoero näissä poteissa kasvatettujen sellereiden välillä vuosien 
1971-72 kokeissa oli viimemainitun hyväksi 2800 kg/ha. 
Vuonna 1972 verrattiin koulittuja ja koulimattomia, suoraan lopulliseen tai-
mikasvatusruukkuun kylvettyjä sellereitä. Kokeessa saatiin keskimäärin lähes 
samansuuruinen sato koejäsenistä kylvö laatikkoon ja koulinta paperipottiin 
sekä kylvö suoraan paperipottiin (taul. 1). 
Vuosina 12/5-7/ suoritetussa mukulasellerin taimikasvatuskokeessa pyrittiin 
erityisesti kiinnittämään huomio siihen, onko taimikasvatusruukulla vaikutus-
ta sellerin mukulan muotoon ja juuren sivuhaarojen sijoittumiseen mukulajuu - 
ren pinnalla. 
Verrattavina menetelminä olivat turvepaakku, turveruukku ja paperipotti. Tur-
vepaakku puristettiin käsikäyttöisellä laitteella samasta kasvuturpeesta, jol-
la turveruukut ja paperipotit täytettiin. Kokeessa verrattiin myös edellämai-
nittuihin potteihin kylvettyjä ja niihin koulittuja taimia. 
-37 - 
Taulukko 1. Satotulokset mukulasellerin taimikasvatuskokeissa vuosina 1971- 
72. Lajike Aebleformet 0E. Kylvö suoritettiin 24/4 1971 ja 
7/4 1972. Taimet istutettiin avomaålle 16/6 1971 ja 5/6 1972. 
Satoa korjattiin 14-19/10 1971 ja 9/10 1972. 
Koejäsen 	Sato kg/100 m2 	Mukulan 
keski- 	keskipaino,g 	keå1d- 
1971 	1972 	arvo 	1971 	1972 	arvo 
Kylvö tainikasvatuspottiin: 
Paperipotti 3,8x7,5 cm 91 	178 	135 185 323 254 
Paperipotti 5x7,5 cm 81 	187 	134 163 337 250 
Paperipotti 6x7,5 cm 105 	220 	163 209 395 302 
Turveruukku 5x8 cm 77 155 
Turveruukku 6,5x6 en 201 366 
Kylvö laatikkoon, koulinta taimikasvatuspottiin: 
Paperipotti 5x7,5 cm 199 363 
Paperipotti 6x7,5 cm 214 390 
Koejäsen Lajittelu, p-% 
1971 1972 
I 	II 	muut I II muut 
Kylvö taimikasvatuspottiin: 
Paperipotti 3,8x7,5 cm 	91 	9 	0 76 3 21 
Paperipotti 5x7,5 cm 80 	19 	1 80 3 17 
Paperipotti 6x7,5 en 	94 	6 	0 59 13 28 
Turveruukku 5x8 cm 76 	24 	0 - 
Turveruukku 6,5x6 cm 82 4 
Kylvö laatikkoon,koulinta taimikasvatuspottiin: 
Paperipotti 5x7,5 cm 	- 	- 	- 76 6 18 
Paperipotti 6x7,5 cm - 	- 63 13 24 
- 38 - 
Viljelyn aikataulu oli eri vuosina seuraava: 
Vuosi Kylvö Koulinta Istutus Sadonkorjuu 
1975 18/3  10/4 4/6 15/10 
1976 11/3 7/4 8/6 30/9 
1977 14/3  5/4 8/6 3/10 
Lajikkeena oli kokeessa Blanco Hund. LD SF 73. 
Taulukossa 2 esitetään kolmen vuoden satotulokset. Suoraan potteihin kylvet-
tyjen ja niihin koulittujen taimien välillä oli sadon määrässä eroja eri 
vuosina, mutta keskiarvon perusteella menetelmät olivat samanarvoisia. Kou-
lituista taimista saatiin kuitenkin laadultaan parempaa satoa kuin koulimat-
tomista. Kouliminen on aikaavievä työvaihe, mutta toisaalta kylvämällä laa-
tikkoon säästetään kasvihuonetilaa ensimmäisinä taimikasvatusviikkoina. 
Taimien koulinta tehdään sitben,kun ensimmäinen kasvulehti alkaa näkyä. 
Taimikasvatusruukuista turvepaakku oli muita menetelmiä parempi. Viimeisenä 
koevuonna saatiin turveruukuilla heikohko tulos. Keskimäärin turveruukku ja 
paperipotti olivat koulituilla taimilla tasaveroisia, mutta koulimattomilla 
turveruukku jäi vähän paperipottia heikommaksi. 
Sellerin mukulan muotoon ei taimikasvatusruukulla voitu todeta olleen vaiku-
tusta. Sen sijaan paperipotin todettiin pitävän sellerin juurihaaroja koossa 
mukulan alapuolella (taul. 3). Paperipotin paperi oli vihannesviljelyyn tar-
koitetuissa poteissa käytettävää Vh-laatua ja se pysyi melko eheänä sadon-
korjuuseen asti. Kun lahoava paperipotti sitoo mukulasellerin juurihaarat mu-
kulan alapuolelle, nopeuttaa se samalla mukuloiden puhdistuksessa tehtävää 
juurihaarojen poistoa. Koulimattomilla, suoraan taimikasvatusruukkuun kylve-
tyillä sellereillä oli kapeneva pääjuuri usein selvästi havaittavissa muku-
lan alapuolella ja juurihaaroja tuntui tällöin olevan vähemmän kuin koulituil-
la sellereillä. 
-39- 
Taulukko 2. 	Satotulokset mukulaselletin täimikasvatuskokeissa vuosina 
1975-77. 
Sato, kg/100 m2  Kpejäsen 1975 1976 	1977 keskiarvo 
Kylvö laatikkoon,koulirda 
6x6 cm turvepaakkuun 199 159 149 169 
Kylvö laatikkoon,koulinta 
6,5x6 cm turveruukkuun 179 133 109 140 
Kylvö laatikkoon ,koulinta 
6x7,5 cm paperipottiin 179 124 116 140 
keskim. 186 139 125 150 
Kylvö 6x6 cm turvepaakkuun 205 129 151 162 
Kylvö 6,5x6 cm turveruukkuun 232 105 80 139 
Kylvö 6x7,5 cm paperipottiin 187 147 101 145 
keskim. 208 127 111 149 
Koejäsen Lajittelu, p-% 
Kylvö laatikkoon ,koulinta 
I 
1975 
II 	muut I 
1976 
II 	muut I 
1977 
II 	muut 
6x6 Cm turvepaakkuun 61 13 26 88 9 3 97 3 0 
Kylvö laatikkoon ,koulinta 
6,5X6 cm turveruukkuun 65 30 5 89 10 1 84 10 6 
Kylvö laatikkoon ,koulinta 
6x7,5 cm paperipottiin 68 19 13 87 8 5 92 5 3 
Kylvö 6x6 ån turvepaakkuun 45 32 23 76 14 10 96 4 0 
Kylvö 65x6 cm turveruukkuun 50 33 17 69 16 15 62 24 14 
Kylvö 6X7,5 cm paperipottiin 63 16 21 92 6 2 78 19 3 
— 40 — 
Taulukko 3. Mukulan mittaustulokset mukulasellerin taimikasvatuskokeessa 
vuosina 1975-77. 
Koejäsen Mukulan 	Mukulan mittaukset 
paino keskim. 	keskim. 1975-77 
1975-77 	Leveys juuriston leveys 
2 cm muk.alap. 
cm 	cm 
Kylvö laatikkoon ,koulinta 
6x6 cm turvepaakkuun 	310 	9,0 	8,2 
Kylvö laatikkoon ,koulinta 
6,5x6 cm turveruukkuun 	259 	8,7 	8,0 
Kylvö laatikkoon ,koulinta 
6x7,5 cm paperipottiin 	258 	8,3 	6,9 
Kylvö 6x6 cm turvepaakkuun 	292 	9,1 	7,8 
Kylvö 6,5x6 cm turveruukkuun 	263 8,0 	7,7 
Kylvö 6x7,5 cm paperipottiin 	256 	8,4 	7,1 
Istutusvaiheessa suoritettiin vuosittain taimien arvostelu (tau1.)4). Ver-
rattaessa taimien mittaustuloksia satotuloksiin on havaittavissa, että pie-
nillä eroilla taimien pituudessa ja kuivapainossa ei ollut vaikutusta syk-
syllä korjattavaan satoon. Ainoastaan viimeisenä vuonna voitiin havaita 
selvä yhteys huonosti kasvaneiden taimien ja heikon sadon välillä tur-
veruukuilla. Syytä taimien heikkoon kasvuun ei osattu selvittää. 
- 41 - 
Taulukko I. Mukulasellerin taimien mittaustulokset vuosina 1975 ja 1977. 
Mittaukset on suoritettu taimikasvatuksen päättyessä. 
Koejäsen Taimen pituus 
1975 	1977 
cm cm 
Taimen kuivapaino 
1975 	1977 
g ' g 
Kylvö laatikkoon,koulin- 
ta 6x6 on turvepaakkuun 
32 32 13 1,7 
Kylvö laatikkoon,koulin- 
ta 6,5x6 cm turveruukkuun 
36 24 2,2 0,8 
Kylvö laatikkoon,koulin- 
ta 6x7,5 cm paperipottiin 
37 32 1,2 1,5 
Kylvö 6x6 cm turvepaakkuun 33 1,5 
Kylvö 6,5x6 cm turve-
ruukkuun 
36 30 2,0 1,1 
Kylvö 6x7,5 cm paperi- 
pottiin 
36 35 1,5 2,2 
-42- 
Tutkimusteknikko Irma Hupila 
Tutkija Raili Pessala 
FABRO-KALVON KÄYTTÖ AVOMAAN VIHANNESVILJELYSSÄ 
Puutarhantutkimuslaitoksella on kokeiltu avomaan vihannesviljelyssä rei'itet-
tyä Fabro-muovikalvoa, jota käytetään muovikatteen tavoin. Kokemukset perustu-
vat lyhytaikaisiin havaintoviljelmiin, mikä on syytä l'ftuomioida tuloksia tarkas-
teltaessa. Kokeissa on Fabro -kalvon käyttöä verrattu viljelyyn muovitunnelissa 
ja avomaalla. 
Fabro-kalvo on ohutta, väriltään vaalean oranssia muovikalvoa, jossa on tihe-
ässä pituussuuntaisia lomittain olevia lyhyitä viiltoja. Näiden rakojen ansi-
osta kalvo laajenee taimien kasvaessa muodostaen tunnelimaisen katteen. 
Kokeen suoritus  
Puutarhantutkimuslaitoksen havaintokoe perustettiin keväällä 1976. Koekasvei-
na olivat papu (lajike Prelubel RS), pinaatti (FrUremona SP), porkkana (Amster-
damer 378 0E), pehmeälehtinen keräsalaatti (America SG), rapealehtinen kerä-
kalaatti (Fortyniner A) ja sipuli (Rijnsburger Idol 245 0E, Rizi Sv, Rijnsbur-
ger Merit OE ja Rijnsburger 1001 AH). Kylvöt ja pikkuistukkaiden istutus suo-
ritettiin 24/5, mikä varhaisviljelyä ajatellen on melko myöhäinen ajankohta. 
Koeruudut kylvettiin niin harvaan, että harvennusta ei tarvinnut tehdä. Ri:vi-
välinä oli pavu1la ja porkkanalla 30 cm, pinaatilla ja salaatilla 20 cm. Sa-
laatti kylvettiin 20 cm välein rivissä. Joka viidennen rivin jälkeen jätettiin 
50 cm käytävä. Sipuli istutettiin 30 cm rivivälein ja täimiväli oli 10 cm. 
Fabro-kalvo ja muovitunnelit asetettiin paikalleen välittömästi kylvön jälkeen. 
Fabro-kalvon leveys oli 130 cm. Reunojen multauksen jälkeen katteen leveydek-
si jäi 100 cm. Muovitunnelit rakennettiin saman levyisiksi. Kaaret taivutet-
tiin 3/mm galvanoidusta rautalangasta. Muovi oli 150 cm leveätä, 0,05 mm vah-
vuista väritöntä polyeteenikalvoa. Se ankkuroitiin sitomalla tunnelin päissä 
oleviin paaluihin. Muovi kiinnitettiin naruilla ristikkäin kaaresta kaareen. 
Kaarilanka osoittautui tuulisella säällä liian ohueksi ja kaaria jouduttiin 
pystyttämään uudelleen. Sopivinta olisi käyttää 3,6 mm vahvuista lankaa. 
- 43 - 
Koealuetta jouduttiin sadettamaan muutaman kerran. Kastelun ajaksi muovitun-
nelit avattiin. Niitä jouduttiin avaamaan kuumina päivinä myös tuuletuksen ta-
kia. Tunnelimuoviin tehtiin tuuletusreiät nestekaasUpolttimella 23/6. Salaa-
tin ja pinåatin katteena Fabro -kalvo pidettiin sadonkorjuuseen saakka. Pavul-
ta Pabro-kalvo poistettiin kukinnan alkaessa 7/7. Porkkanalla ja sipulilla 
katteet pidettiin noin 8 viikkoa. 
Rikkakasvit haittasivat viljelyä Fabro-kalvon alla varsinkin sipuliruudulla. 
Kemiallista rikkakasvintorjuntaa ei kokeessa käytetty. Se oliSi _ollut paikal-
laan porkkanan ja sipulin kohdalla. Torjunta-aineet olisi voitu ruiskuttaa 
ennen kalvon levittämistä. 
Tulokset ja niiden tarkastelu  
Satoa korjattiin kasvukauden aikana aina tuotteiden valmistuttua. Porkkanat 
avomaaruudulla saivat kasvaa syksyyn saakka. Niiden satotulokset eivät täten 
ole vertailukelpoisia muiden menetelmien tulosten kanssa. 
Kasvien yksilöllisen sadonmuodostustavan vuoksi sadon aikaisuutta on ilmaistu 
eri tavoin eri kasvien kohdalla. 
Pavulla satoa korjattiin 29/7 - 3/9. Kahden ensimmäisen viikon äato painopro-
sentteina kokonaissadosta oli Fabro-kalvoruudulla 22 %, muovitunnelista 25 % 
ja avomaalta 1 %. Pinaatin sadonkorjuu tehtiin kaikilla koejäsenillä 28/6. 
Kasvuaika oli 34 päivää. 
porkkanalla sadonkorjuun ajankohdat ja kasvuajat olivat seuraavat: 
sadonkorjuu kasvuaika ,d 
Fabro-kalvo 2/8 71 
Muovitunneli 2/8 71 
Avomaa 20/9 129 
Salaatin sadonkorjuuaika ja sadon aikaisuutta ilmaiseva päivien lukumäärä kyl-
yöstä korjuun puoliväliin olivat seuraavat: 
sadonkorjuuaika Vuorokausia kylvöstä 
50 % sad.korj. 
Fabro-kalvo America SG 19/7 - lo/8 60 
Fortyniner A 27/7 - 	4/8 72 
Muovitunneli America SG 19/7 - 23/8 56 
Fortyniner A 4/8 - 23/8 72 
Avomaa America SG 23/7 - 30/8 64 
Fortyniner A 10/8 - 23/8 78 
-44- 
Pehmeälehtisellä salaatilla saatiin 50 % sadosta korjattua Fabro-kalvoruudul-
ta 4 päivää ja muovibunnelista 8 päivää aikaisemmin kuin avomaaruudulta. Ra-
pealehtisellä salaatilla sekä Fabro-kalvo että muovitunneli tuottivat 50 % ko-
konaissadosta 6 päivää aikaisemmin kuin avomaa. 
Kokeissa suoritettiin kylvöt suoraan avomaalle. Aikaisempaan satoon päästään, 
mikäli esim. salaatilla istutetaan esikasvatetut taimet avomaalle ja levite-
tään kalvo välittömästi niiden päälle. 
Taulukoissa on esitetty satotulokset eri kasveilla. 
Pavul laFabro-kalvo ja muovitunneli lisäsivät runsaasti aikaisen sadon 
osuutta. Kokonaissadossa ja laadussa ei ollut suuria eroja eri menetelmien 
välillä. 
Pinaatil la tunnelin ja kalvon käyttö lisäsivät kokonaissatoa. Laa-
dullisesti saatiin paras tulos Fabro-kalvoruudulta, jossa tuli esiin kalvon 
kasvinsuojeluvaikutus. Perhostoukkien vioitusta oli Fabro-kalvon alla viljel-
lyissä 8 %, muovitunnelissa 40 % ja avomaalla 54 % kokonaissadosta. Muovien 
käyttö pinaatilla aiheutti hiukan kukkavartisuutta. Tämä olisi voitu välttää 
korjaamalla sato muovien alta vähän aikaisemmin. 
Taulukko 1. Muovitunnelin ja Fabro-kalvon käyttö pavulla vuonna 1976. 
Koejäsen ato KasvualkaLajittelup- % 
kpl/m kg/m2 g/kpl 	vrk 	' 	I 	II Laikkut.Muut 
Avomaa 611 3,5 5,7 	68 	80 	19 	0 	5 
Muovitunneli 748 3,6 4,9 	67 	81 	18 	1 	0 
Fabro-kalvo 676 3,9 5,7 	67 	72 	26 	0 	2 
1) kylvö - korjuun alkaminen 
Taulukko 2. Muovitunnelin ja Fabro-kalvon käyttö pinaatilla vuonna 1976. 
Koejäsen Sato Lajittelu p - % 
Hyvät 	Tuhoel. 	Kukka - 
m kg/ 2  vioitt. vart. 
Avomaa 1,9 46 	54 0 
Muovitunneli 2,6 5å 	40 8 
Fabro-kalvo 2,5 89 	8 3 
-45- 
orkkanan viljelyssä jäi kauppakelpoisen sadon osuus pieneksi. Har-
vaan suoritetusta kylvöstä huolimatta kylvökset olivat liian tiheitä ja pien-
ten porkkanoiden osuus lajittelujätteessä suuri. Mikäli harvennusta ei suori-
teta, porkkana tUlisi kylvää tarkkuuskylvökoneella tai käyttää pilleröityä sie-
mentä. 
alaatil la Fabro-kalvo antoi jonkin verran paremman sadon kuin muo-
vitunneli, Molemmat menetelmät kohottivat tuntuvasti sadon määrää. Avomaavil-
jelyssä vaivasi rapealehtistä salaattia sienitauti alentaen sadon laatua. 
Taulukko 3. Muovitunnelin ja Fabro-kalvon käyttö porkkanalla vuonna 1976. 
Koejäsen 
1) 
Avomaa 
S a 	o 
kpl/m 2 kg/mg/kpl 
Kasvuaika 
vrk 2) 
Lajittelup-% 
Hyvät 	Pienet 	Muut 
Amsterdamer 378 OE 174 7,6 44 120 48 32 20 
Muovitunneli 
Nantes 20 Notabene OE 77 2,1 28 71 38 45 17 
Nantes Typ Top SG 113 3,1 28 71 36 47 17 
Amsterdamer 378 OE 131 4,0 30 71 42 51 7 
keskiarvo 107 3,1 29 
Fabro -kalvo 
Nantes 20 Notabene OE 122 3,6 30 71 39 49 12 
Nantes Typ Top SG 117 3,1 26 71 39 47 14 
Amsterdamer 378 OE 139 4,6 33 71 46 40 14 
keskiarvo 126 3,8 30 
Avomaaviljelyssä jäivät Nantes 20 Notabene OE ja Nantes Typ Top SG tai-
mettumatta 
kylvö - korjuun alkaminen 
ipulit markkinoitiin nipputavarana. Fabro-kalvo ruudulta saatiin 5.4 
nippua/m2, muovitunneliruudulta 7.3 n./m2 ja avomaakuudulta 5.7 n./m2. Sipulin 
varret kihartuivat kasvaessaan Fabro-kalvon alla, mikä saattaa alentaa tuotteen 
kauppa-arvoa. Runsas rikkakasvusto Fabro-ruudulla oli ehkä suurin syy heikkoon 
satotulokseen sipulin kohdalla. Myös lämpötila saattoi ajoittain nousta liian 
korkeaksi. Kukkavarsia esiintyi ainoastaan avomaaviljelyssä. 
Avomaatomaatil la kokeiltiin vuonna 1977 Fabro-kalvosta valmis-
tettuja kasvatuspusseja. Ne pujotettiin tomaatintaimien päälle heti istutuksen 
jälkeen. Tässä kokeessa Fabro-kalvo ei antanut hyviä tuloksia avomaanviljelyyn 
-46- 
verrattuna..Koe perustettiin ehkä liian tuuliselle. paikalle .ja pussien heilu-
minen tuulessa vioitti niiden sisällä kasvavia taimia.. 
Länsi-Skotlannissa on suoritettu Fabro-kalvoa vastaavalla Xiro-kalvolla kokei-
ta, joissa on saatu myönteisiä tuloksia aikaisen kukkakaalin, salaatin, retii-
sin ja lehtisellerin viljelyssä (STILING 1977). 
Taulukko 4. Muovitunnelin ja Fabro-kalvon käyttö salaatilla vuonna 1976. 
Koejäsen Sato 	Kasvu- 	Lajittelup - % 
aika Lehden 
1) reuna- 
kpl/ kg/ g/ vrk Extra I II taut. Muut 
m2 m2 kpi 
Avomaa 
Fortyniner A 23 	8,7 378 	79 	0 	53 	8 	0 	39 
America SG 	19 	5,2 274 65 25 	63 	0 	12 0 
keskiarvo 21 7,0 326 
Muovitunneli 
Fortyniner. A 17 10,0 588 	73 	0 40 44 0 	16 
America SG 	25 	6,1 244 61 51 	21 	19 	9 0 
keskiarvo 21 8,1 416 
Fabro -kalvo 
Fortyniner A 23 	9,8 426 	65 	0 	95 	0 	0 	0 
America SG 25 10,8 432 57 61 	27 	6 	6 0 
keskiarvo 24 10,3 429 
1) kylvö - korjuun alkaminen 
Taulukko 5. Muovitunnelin ja Fabro-kalvon käyttö sipu1illa vuonna 1976. 
Tulos seuraavien lajikkeiden keskiarvo: Rijnsburger Idol 245 0E5 
Rizi Sv, Rijnsburger Merit OE ja Rijnsburger 1001 Ali. 
Koejäsen Sato 	Kasvu- Lajittelu kpl- % 
aika 
kpl/ kg/ 	g/ nippuja/ 1) 	Yli 2 1/2- Pienet Muut Kukka- 
m2 	m2 kpl 	m2 	vrk 	4cm 4 cm 	vart. 
Avomaa 	31 	2,9 	92 	5,7 	74 	42 	27 	14 	8 	9 
Muovitunneli 35 3,3 95 7,3 	64 31 53 	4 	12 	0 
Fabro-kalvo 31 1,9 61 5,4 64 17 60 	8 15 0 
1) istutus korjuun alkaminen 
- 47 - 
Kokemuksia ja havaintoja Fabro-kalvon käytöstä  
Fabro-kalvo läpäisee sateen, mutta estää maan kuorettumisen ja säilyttää maan 
ilmavana. Kalvo estää Myös liian nopean haihtumisen ja lisäten ilmankosteutta 
luo kasveille hyvän pienilmaston. Viljelyn alkuvaiheissa, kun raot eivät vielä 
ole auki, se suojaa myös jonkin verran kylmää vastaan. Taimien kehittyessä ja 
ilmojen lämmetessä tuuletusvaikutus vähitellen lisääntyy, kun raot avautuvat 
kalvon laajetessa. Näin ollen Fabro-kalvon alla kasvaessaan vihannekset eivät 
vaadi niin paljon huolenpitoa kuin muovitunnelissa. 
Kalvo on helppo levittää ja pysyy suhteellisen hyvin paikallaan, kun sen reunat 
mullataan maahan. Tärkeintä on löytää oikea välb,yys kalvoa asetettaessa. Mikä-
li kalvo on liian tiivis, loppuu vihanneksien kasvutila nopeasti ja kalvoa 
joudutaan löysäämään välillä. Liian löysästi asetetulle kalvolle tuuli aiheut-
taa vahinkoja. Katettavan maan tulisi olla vapaa rikkakasveista. Siemenrikka-
kasvit voidaan torjua myös kemiallisesti sallittuja aineita käyttäen viljelyn 
alussa. Kylvöt olisi tehtävä niin harvaan, että harvennuksia ei tarvitsisi suo-
rittaa. Kalvon käyttö tulee liian hankalaksi, jos se joudutaan välillä poista-
maan perkauksien ja harvennuksien takia. 
Kate sopii parhaiten matalakasvuisille vihanneksille, joista eräillä sen käyt-
töä voidaan jatkaa sadonkorjuuseen saakka. Pystykasvuisilla vihanneksilla käyt.7-
töaika jää lyhyemmäksi. Pölytystä vaativilla kasveilla kalvo poistetaan kukin-
nan alkaessa. Kukinnan jälkeen voidaan runsaasti lämpöä vaativat matalakasvui7 
aet kasvit peittää uudelleen. Fabro-kalvo saattaa myöhemmin kasvukaudella nos 
taa lämpöä eräillä kasveilla jopa haitallisen korkeaksi. Viileätä ilmastoa suo-
sivilta kasveilta kuten sipuli- ja kaalikasvit, olisi eduksi poistaa kalvo il-
mojen pysyvästi lämmetessä. 
Kustannukset  
Fabro-kalvon harrastelijapakkauksissa on 1,3 m leveätä kalvoa 10 m. Katteen 
hinnaksi tulee 2,70 mk/m2  (1978). 
Kokeissa tunneleihin käytetty muovi maksaa 0333 mk/m2. Kaarikustannukset 3,6 mm 
langasta ovat 1,80 mk/m2, jos käytetään kaksoiskaaria eli kaarikiinnitystä. 
Näin tähden tunnelin hinnaksi tulee 2,13 mk/m2 (1978). Lisäksi tarvitaan tunne-
lin päihin paalut joihin muovi kiinnitetään. Narukiinnityksestä tarvitaan vain 
yksi kaari ja tunnelista tulee huokeampi, joskaan Muovi ei pysy yhtä hyvin pai-
koillaan kuin kaksoiskaarikiinnityksellä. Rautalankakaaret ovat.melko kalliita, 
mutta niiden kestoikä on myös pitkä. Ohut tunnelimuovi on uusittava vuosittain. 
Fabro-kalvon kestosta ei kokeessa tehty havaintoja. Todennäköisesti suojavaiku-
tus kylmää vastaan on heikompi Sos samaa kalvoa käytetään uudelleen toisena 
-48- 
kasvukautena. 
Suoritettujen kokeiden perusteella näyttäisi Fabro-kalvo olevan käyttökelpoi-
nen vaihtoehto muovitunnelille. Verrattain korkean hintansa vastapainoksi voi-
daan Fabro-kalvon eduksi laskea viljelmän helppohoitoisuus. 
Kirjallisuutta 
Stiling, C. 1977. Bridging the gap between protected & field crops. 
Grower 88: 1187, 1189-11903  1193. 
- 49 - 
Tutkija Marja Syrilä 
VILJELYYN SOVELTUVISTA PURJOLAJIKKEISTA 
Maassamme viljeltävät purjolajikkeet voidaan jakaa varhais- sekä syys- jå tai--
vilajikkeisiin. Varhaispurjoa viljellään useimmiten tuoremyyntiin ja syys-ja 
talvipurjoa teollisuuden raaka-aineeksi ja varastopurjoksi.. Varastopurjölla 
eivät ohuet varret ole suotavia, koska usein kauppakunnostusvaiheessa joudu-
taan niistä kuorimaan pari kerrosta. Jalostusteollisuus taas edellyttää mah-
dollisimman pitkää vartta.Varhaispurjon lehdistö on vaalean- tai kirkkaanvih-
reää, lehdet ja syötävä osa ovat pehmeämmät kuin myöhäisillä lajikkeilla. Var-
haispurjo on nopeakasvuista,, mutta ei kestä varastointia eikä pakkasta. Syys-
ja talvilajikkeet ovat sitävastoin kestävämpiä kylmää vastaan, tietyt lajikkeet 
kestävät jopa - 6 - 10 °C pakkasta. Talvipurjon lehdistö on voimakkaan tumman-
vihreää ja jäykkää. 
Puutarhantutkimuslaitoksella järjestettiin vuosina 1973-75 purjon lajikekoe. 
Mukana kokeessa oli kaikkiaan 13 lajiketta. Osa lajikkeista oli varhais- ja 
osa syys- ja talvilajikkeita. Varhaislajikkeista mukana olivat Titan 0E, 
Baton DP, Colonna SG, Snowstar EZ ja Bulgarische Riesen 0E. Syys- ja talvi-
lajikkeista olivat mukana Gennevilliers Splendid 0E, Selandia 0E, KObenhavns 
Torve Konta Enkona 0E, KObenhavns Torve Imperial Tofty3 FDB, Odin LD, Abel Cl, 
Tropita SP ja Tidlig Vinter LD. 
Kokeessa purjon taimet kasvatettiin 3 x 6,5 cm paperipoteissa kasvihuoneessa, 
jossa lämpötila vaihteli 18-20 °C. Purjo kylvettiin maaliskuun puolivälissä. 
Taimet istutettiin kesäkuun alussa ja istutustiheytenä käytettiin 10 x 60 cm. 
Sato korjattiin kahdessa erässä ensimmäisen ollessa 1.-9.10. ja toisen kolmen 
viikon kuluttua eli 20.-21.10. Kauppakunnostetun kokonaissadon määrä eri la-
jikkeilla on esitetty taulukossa 1. 
Ensimmäisenä koevuonna purjojen kasvu loppui aikaisin ensimmäisten syyshallojen 
ollessa jo elokuun loppupuolella. Satoisimmiksi lajikkeiksi osoittautuivat 
Colonna SG, 368 kg/100 m2, varhaislajikkeista ja Tropita, 349 kg/100 m2,syys-
lajikkeista. 
- 50 - 
Taulukko 1. Kauppakunnostetun purjosadon määrä eri lajikkeilla vuosina 1973-
75. SatomääräTon kahden korjutkerran'keskiarvo. 
Sato, kg/100 ME  
Lajike 1973 1974 1975 	keski- suhde- 
arvo luku 
Snowstar EZ 323 385 284 331 90 
Titan OE 317 428 352 366 100 
KOpenhavns Tarve 
Konta Enkona OE 346 352 238 312 85 
Colonna SG 368 402 340 370 101 
Odin LD 332 349 309 330 90 
Selandia OE 274 329 303 302 83 
Gennevilliers 
Splendid OE 347 363 313 341 93 
Tidlig Vinter LD 327 429 294 350 96 
Kg3benhavns Torve 
Imperial Toft,75 FDB 338 395 342 358 98 
Tropita SP 349 361 327 346 95 
Abel Cl 243 313 221 259 71 
Baton DP 301 298 281 293 80 
Bulgarische Riesen OE - 455 363 (409) - 
Vuonna 1974 olivat kasvuolosuhteet edulliset pitkälle syksyyn ja siten satomää-
rät kohosivat kaikilla lajikkeilla muita koevuosia korkeammiksi. Selvästi muita 
satoisampi lajike oli Bulgarische Riesen 0E,455 kg/100 M2, joka ei ollut ensim-
mäisenä köevuonna mukana. Myöhäisimmistä lajikkeista.oli paras"Tidlig Vinter LD, 
429 kg/100 m2. 
Viimeisenä koevuonna alkukesän voimakas kylmän jakso vioitti taimia ja vaikka 
syksy olikin tavallista leudompi, jäivät satomäärät alhaisemmiksi kuin muina koe-
vuosina, Varhaislajikkeista oli Bulgarische Riesen 0E, 363 kg/100 m2, jälleen 
satoisin ja myöhäisemmistä Kg3benhavns Tarve Imperial Toft$ FDB, 342 kg/ loo m2. 
Kauppakelpoisen sadon ( extra-, I- ja II-luokat) määrä oli kaikilla lajikkeilla 
eri koevuosina yli 90 %. Laadullisesti parhaat lajikkeet olivat Snowstar EZ, 
Colonna SG ja Gennevilliers Splendid 0E, joiden. ei-kauppakelpoisen sadon 
-51- 
(pienet alle 1.5 cm $, tautiset, kukkavartiset) osuus oli vain 3 %. Suurin 
ei-kauppakelpoisen sadon osuus oli Selandia 0E- ja KSbenhavns Torve Kanta En-
kona 0E- lajikkeilla, keskimäärin 7 %. 
Purjojen keskipainot (taulukko 2.) vaihtelivat vuosittain huomattavasti. Sade-
kesänä 1974 painoivat purjot keskimäärin 50 g enemmän kuin muina koevuosina. 
Painavimmat ja samalla piåimmät purjot olivat lajikkeilla Bulgarische Riesen 
0E, 257 g, Titan 0E, 219 g ja Colonna SG, 219 g. Kevyimmät ja lyhyimmät purjot 
olivat jokaisena koevuonna lajikkeilla Baton DP 161 g ja Abel Cl 149 g. 
Taulukko 2. Eri purjolajikkeiden keskipaino, varren pituus ja keskipaksuus la-
jikekokeessa vuosina 1973-75. Eri koevuosien keskiarvot. 
Lajike Keski- 	Varren 	Varren paino pituus keskias 
paksuus 
cm 	cm 
Bulgarische Riesen OE 257 29.5 3.0 
Titan OE 219 20.2 3.1 
Colonna SG 219 15.4 3.3 
Tidlig Vinter LD 206 18.1 3.0 
Gennevilliers Splendid OE 204 17.8 3.1 
KSb. Torve Imperial ToftS FDB 203 16.4 2.9 
Odin LD 201 20.3 3.0 
Tropita SP 199 19.0 2.8 
Snowstar EZ 196 15.6 2.8 
KSb. Torve Kanta Enkona OE 191 14.9 3.0 
Selandia OE 185 17.2 3.0 
Baton DP 161 14.1 3.0 
Abel Cl 149 13.2 2.8 
Sadonkorjuun myöhästyttäminen ei lisännyt yleensä sadon määrää. Poikkeuksena 
tekivät kuitenkin lajikkeet Tropita SPe ja Bulgarische Riesen 0E, joiden sadon-
lisäys vaihteli 20T-57 kg/100 m2, kun korjuuta myöhästettiin kolme viikkoa. 
Lajikekokeiden päätyttyä saivat SF 76 suositusmerkinnän edelleen Titan OE ja 
KSbenhavns Torve Imperial ToftS FDB sekä uUtena lajikkeena Tidlig Vinter Tivi 
LD. Titan OE todettiin satoisaksi ja nimenomaan varhaisviljelyyn soveltuvaksi 
lajikkeeksi. Tidlig Vinter Tivi LD katsottiin olevan varsinkin syysviljelyyn 
sopiva hyvälaatuinen ja satoisa lajike. KSbenhavns Torve Imperial ToftS FDB 
taas soveltuu myöhäiseen viljelyyn, on satoisa ja varastointia kestävä lajike. 
PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE -sarjassa ovat aikaisemmin 
ilmestyneet seuraavat avomaan vihannesviljelyä koskevat kirjoitukset. 
N:o 2 (1975) 
Lea Kurki: 
(1975) 
Raili Pessala: 
Vihannesvaraston suunnittelu 
Säätöilmavarasto 
Vihannesten varastointi 
Tuorevihannesten varastointi ja markkinointiolo- 
suhteet 
Lehtiselleri varastossa ja markkinoilla 
Kotimaista maa-artisokkaa 
Vihannesten sokeripitoisuus ja tuorevarastointi 
Lantun lajikekoe vuosina 1971-1973 
Lehtisellerin lajikekoe vuosina 1971-1973 
Pinaattilajikkeita kesäviljelyyn 
Varhaisperunan viljely muovihuoneessa 
Kurpitsalajikkeet ja erilaisten katteiden käyttö 
kurpitsan viljelyssä 
Siirrettävän muovihuoneen käyttö avomaan vihannes-
kasvien viljelyssä 
SF-vihanneskasvilajikkeet 
Vihannesten viljely elintarviketeollisuuden käyttöön 
Vihannesten varastointi 
Muovihuoneen käyttö avomaan vihannesviljelyn tehosta- 
jana 
Sipulin pahkamätä 
Rikkakasvien torjunta avomaan vihannesviljelyksiltä 
Porkkanan kylvö Planet Juniorilla ja 
Purjon taimikasvatus 
Purjon viljely ryhmätaimina 
Sokerimaissikokeet Vuutarhantutkimuslaitoksella vuo- 
sina 1955-1976 
Rikkakasvien torjunta porkkanan ja perunan muovi- 
huoneviljelyssä 
Rikkakasvihävitteiden peräkkäiskäyttö vihannesvil- 
jelyssä 
Melonin viljely muovihuoneessa 
Esidäähdytys tuorevihannesten laadun perustana 
Enemmän kotimaista kylmyyttä vihannesvarastoihin 
Vuokko Virolainen ja 
Raili Pessala: 
N:o 11 (1977) 
Jaakko Säkö: 
Simo Mäkelä: 
Lea Kurki: 
Raili Pessala: 
Kirsti Osara: 
Anneli Karhiniemi: 
N:o 14 (1977) 
Irma Hupila ja 
Raili Pessala: 
Raili Pessala: 
Anneli Karhiniemi: 
Vuokko Virolainen: 
Lea Kurki: