Maatalouden tutkimuskeskus VAKOLAn tiedote 63/94 Juha Sariola Jukka Pietilä Ossi Mäkelä Turvallinen puunpilkonta IWELA MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Agricultural Research Centre of Finland VAKOL.A Maatalousteknologian tutkimuslaitos Institute of Agricultural Engineering Osoite Puhelin Address Telephone int.+ Vakolantie 55 (90) 224 6211 Vakolantie 55 358-0-224 6211 03400 VIHTI Telefax (90) 224 6210 FIN-03400 VIHTI FINLAND Telefax int. +, 358-0-224 6210 ISSN 0355-1415 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 PUUNPILKONTAKONEIDEN TURVALLINEN KÄYTTÖ 4 PILKONTAKONETYYPIT 4 Katkaisu.sahat 4 Halkoj at 4 Yhdistelmäkoneet 5 TURVALLINEN TYÖSKENTELY PILKONTAKONEILLA 6 Tutustu käyttöohjeisiin 6 Koneiden suojukset 6 Sopiva vaatetus 6 Työskentely sirkkelillä 7 Ruuvihalkaisu 8 Kiilahalkaisu 8 Yhdistelmäkoneet 9 Kulj ettimet 9 Työpaikan järjestelyt 10 Koneiden huolto 10 Tapaturmat 11 JOHDANTO Polttopuun käyttö on lisääntynyt. Tämän tiedotteen avulla pyrimme osaltamme siihen, että kasvanut puunkäyttö ei lisäisi tapaturmia. Toivottavasti tiedote antaa vinkkejä koneellisen puunpilkonnan työturvallisuuden parantamiseksi tai olisi ainakin turvallisten työtapojen kertausta. Kuitenkin, oppaista huolimatta, oma maltti ja huolellisuus ovat valttia polttopuun teossaldn. Kiitämme Maatalousyrittäjien eläkelaitosta, jonka tuki mahdollisti tämän tiedotteen teon. Vihdissä toukokuussa 1994 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Maatalousteknologian tutkimuslaitos Kuva 1. Katkaisusirkkeli Kuva 2. Ruuvihalkoja. Kuva 3. Vaakasuuntaan halkova kiilahalkoja. PUUNPILKONTAKONEIDEN TURVALLINEN KÄYTTÖ 4 PILKONTAKONETYYPIT Katkaisusahat Tavallisin polttopuunteossa käytetty kone on katkaisusirkkeli. Koneessa on pyörösaha ja syöttökehto, jonka avulla ranka syötetään teräl- le. Sirkkelin terässä on oltava suojus, joka suojaa ainakin sen osan terästä, jota ei tarvita katkaisussa. Kun syöttökehto työnnetään sisim- pään asentoonsa, on terän hampaiden oltava kokonaan peitossa. Halkojat Koneellisesti puut voi halkoa joko ruuvi- tai kiilahalkojalla. Ruuvihalkojassaon kartiomainen, harvakierteinen ruuvi, jonka yhteydessä on kiinteä halkaisukiila. Lisäksi ruuvihalkojassa on ohjausrauta tai -taso, joka yhdessä kiilan kanssa estää puun pyörimisen ja jota myöten halkaistava puu syötetään ruuviin. Halkojen halkaisua varten ruuvihalkojassa voi olla kehto, jonka avulla halko voidaan turvallisesti syöttää ruuviin. Kiilahalkojia on kahta eri päätyyppiä: pys- tysuuntaan tai vaakasuuntaan hal kova. Puun vaakasuuntaan halkaisevassa kiilahalkojassa on syöttökehto, johon halkaistava puu asetetaan. Kehdon toisessa päässä on kiinteä halkaisuterä. Kaksitoiminen hydraulisylinteri työntää puun terää vasten. Sylinteri liikkuu hydrauliikan käyttöventtiiliä painettaessa. Kun ote venttiilistä irrotetaan, niin vipu palautuu vapaa -asentoon ja sylinteri pysähtyy. Terä on tavallisesti ristikko- mallinen ja sitä voidaan säätää korkeussuunnas- sa, jolloin puut voidaan halkaista joko kahteen tai neljään osaan. Puun pystysuuntaan halkaiseva kiilahalkoja poikkeaa edellisestä siten, että siinä on pystyasentoon sijoitettu kalcsitoiminen hyd- raulisylinteri, johon halkaisukiila on kiinnitetty. Halkaistava puu asetetaan vaakasuoraan asentoon rungon poiklcitukien päälle. Sylinterin ohjaus tapahtuu samoin kuin edellä. 5 Kuva 4. Vanha halkaisukone. Kuva 5. Pystysuuntaan halkova kiilahalkaisija. Kuva 6. Yhdistelmiiicone. Näiden lisäksi saattaa vielä olla käytössä erilaisia vanhoja halkaisukoneita. Näitä ovat esimerkiksi edestakaisin iskevillä teräskiiloilla varustetut koneet sekä koneet, joissa halkaisukirveet on kiinnitetty jatkuvasti pyörivän suurimassaisen pyörän kehälle. Nämä koneet ovat käyttäjälleen hyvin vaarallisia, eikä niiden käyttöä voi suosi- tella. Yhdistelmäkoneet Yhdistelmäpilkontakoneilla puut voidaan sekä katkoa että halkoa. Yhdistelmäkoneita ovat katkaisusirkkeli-ruuvihalkaisija, katkaisus irkkeli- kiilahalkaisija sekä katkaisu-halkaisukoneet, joissa sama terä katkaisee ja halkaisee puun. Katkaisusirkkeli-ruuvihalkaisija on katkaisusirk- keli, jossa on halkaisuruuvi. Halkaisuruuvi ja katkaisuterä ovat tavallisesti samalla akselilla. Ranka katkotaan ensin sirkkelillä, minkä jälkeen puut halkaistaan ruuvilla. Halkaisuruuvissa pitää olla suojus, jolla ruuvi voidaan peittää. Katkaisusirkkeli-kiilahalkaisijassa on kat- kaisusirkkeli ja hydraulitoiminen kiilahalkoja. Sirkkelillä katkaistu puu putoaa halkaisulaitteen syöttökouruun, jolloin kourun pohjalla oleva laukaisuvipu käynnistää halkaisun ja hyd- raulinen mäntä työntää puun halkaisuterää vasten. Mäntä palautuu automaattisesti alkuasen- toonsa odottamaan seuraavaa puuta. Hydraulisylinterin automatiikka voidaan myös kytkeä pois, jolloin halkaisijaa käytetään käsi- käyttöisellä venttiilillä. Koneeseen voi myös kuulua kuljetin, joka nostaa halkaistut puut esimerkiksi peräkärryyn. Katkaisu-halkaisukone katkaisee ja halkaisee puun samanaikaisesti. Koneessa on yhdistelmäterä, jossa on kiilamainen halkaisuterä sekä kat- kaisuterä. Kone toimii siten, että ranka työnne- tään syöttökourua pitkin koneen syöttöaukkoon, jolloin terä ensin halkaisee puun, ja sitten katkaisee sen vastateriä vasten. Koneita on useita eri tyyppejä. Yhdistelmäterä voi olla kiinnitetty pyörivään teräpyörään tai terä voi olla hydraulitoiminen. Edellisessä tapauksessa 540 r/min 1000 r/min 6 Kuva 7. Katkaisu-halkaisukone, jossa sama terä ensin halkaisee ja sitten katkaisee puun. Tutustu käyttö- ja huolto-ohjeeseen. VOA:n nopeus Käytä oikeaa nopeutta. Katkaisu- ja halkaisuterien suojaus väistyvillä suojilla. Kuva 8. Sopiva vaatetus ja suojaimet. kone katkoo ja halkoo puun aina teräpyörän pyörähtäessä. Jälkimmäisessä tapauksessa terän ylös-alas liikettä ohjataan käsikäyttöisellä vent- tiilillä. TURVALLINEN TYÖSKENTELY PILKONTAKONEILLA. Tutustu käyttöohjeisiin Koneen mukana pitää olla käyttöohje, jossa neuvotaan koneen oikea käyttö ja kerrotaan hallintalaitteiden toiminta sekä annetaan huolto-ohjeet. Lue ohjeet ennen työn aloitta- mista. Kokeile suojavarusteiden, kuten hätäpysäytti- men toiminta, jotta osaat käyttää niitä tosipaikan tullessa. Muista tarkistaa voimanotto-akselin oikea pyörimisnopeus. Liian suuri nopeus voi rikkoa koneen ja aiheuttaa vaaratilanteita. Koneiden suojukset Tutustu koneiden suojausratkaisuihin, kun valitset pilkontakonetta. Älä tingi suojauksesta, vaan pidä sitä koneen valinnan yhtenä kritee- rinä. Hyvin suojatut koneet maksavat enemmän, mutta ovat paljon turvallisempia. Parhaita ovat Sirkkelit ja ruuvihalkojat, joissa on kiinteiden suojusten lisäksi katkaisun tai halkaisun mukaan väistyvät teräsuojukset. Älä poista suojia, kun työskentelet pilkonta- koneella. Pidä suojat kunnossa. Kiinnitä suojat takaisin paikoilleen huollon jälkeen. Sopiva vaatetus Pilkontakonetta käyttäessäsi joudut alttiiksi samantapaisille vaaroille kuin moottorisahankin kanssa työskennellessäsi. Sen vuoksi metsä- töihin sopiva vaatetus ja turvavarusteet ovat sopivia myös pilkontakoneiden kanssa työsken- neltäessä. Tarvittavia suojavarusteita ovat kuulonsuojai- met, silmäsuojain sekä pitäväpohjaiset tur- vasaappaat. Lisäksi tarvitaan sellaiset käsineet, Kuva 9. Oikea nostoasento. joilla saa pitävän otteen rangasta. Vaatetuksen on oltava sopiva, mielellään tyköistuva. Löysät tai liehuvat vaatteet voivat tarttua kiinni ko- neiden teriin. Työskentely sirkkelillä Varo selkääsi. Nosta ranka syöttökehtoon jal- kojen avulla eikä selkälihaksilla. Siirrä katkot- tavaa rankaa sivulta eikä rangan teränpuolei- sesta päästä vetämällä. Päästä vedettäessä kädet joutuvat hyvin lähelle terää. Varo, ettei puu pääse kiilaamaan terää vasten eli painamaan terää sivulta. Terä rasittuu ja kuumenee, jolloin terän jännitys voi hävitä. Sahattava puu voi myös iskeä työntekijää. Kiilaaminen johtuu usein pitkistä rangoista. Pitkät rangat eivät pysy tasapainossa syöttökeh- dossa vaan taipuvat helposti alaspäin ja kiilaavat terää. Kiilaamista voit välttää tekemällä korkein- taan 2 - 3 metrin mittaisia rankoja. Samalla vältyt painamasta rankaa alaspäin terän läheltä. Mutkaiset rangat pyörivät helposti katkottaessa ja kiilaavat terää. Katko mutkaiset rangat suoria lyhyemmiksi. Älä yritä katkoa liian paksuja rankoja sirkke- lissä. Suurimman sahauskelpoisen puun läpimi- tan voi tarkistaa joko laitteen ohjekirjasta tai mittaamalla pysäytetystä koneesta ennen sahaus- ta. Älä katkaise ohuitakaan rankoja nipussa. Puut voivat juuttua terän ja syöttökehdon väliin ja pysäyttää tai rikkoa terän. Lisäksi voit joutua poimimaan katkottuja puita terän läheltä. Siirrä katkotut pölkyt pois sirkkelin läheltä ennen kuin ne kasautuvat konetta vasten ja haittaavat työn sujumista. Työnnä syöttökehto peittämään terä tai pysäytä kone, kun heittelet pilkkeitä pois koneen läheltä. Puhdista syöttökehtoon jäänyt puru ja tikut esimerkiksi kepillä, ei kintaalla pyyhkäisemällä. Pysäytä kone ennenkuin poistat terän väliin menneitä roskia. Opettele työskentelemään siten, että vältät liikkumista ja käsien liikuttamista pyörivän terän edessä. Katkottavat rangat lyhyitä suoria ei liian paksuja ohuita ei katkota nipussa Peitti käyttämätön terä. Varo terää. 8 Kuva 10. Oikea ote puusta. Varo sormiasi. Muista oikea ote puusta. Vaatteet ja käsineet tarttuvat helposti ruuviin. Kuva 11. Suoja ruuvin ympärillä. Ruuvihalkaisu Syötä puu ruuviin siten, että puun toinen pää on kiinni ohjausraudassa, joka estää puun pyörähtämisen. Älä paina puuta päin ruuvia, vaan anna ruuvin kuljettaa puuta. Kun teet halkoja, niin syötä puu ruuviin aina syöttökeh- , don avulla, jos sellainen koneessa on. Pidä halkaistavasta puusta kiinni sellaisella otteella, että sormet eivät jää puun ja koneen osien väliin, jos puu pyörähtää. Oksaiset, lahot, mutkaiset tai kierteiset puut voivat tarttua ruu- viin ja iskeä käsille. Varo halkeavasta puusta lentäviä paloja. Kytke turvanaru traktorin pysäytysvipuun ennen työn aloittamista. Naru on ainoa keino koneen pysäyttämiseen, jos kätesi tarttuu kiinni ruuviin. Mikäli puu ei haikea kunnolla ja tarttuu kiinni ruuviin, älä yritä irrottaa puuta käsin. Käsi voi tarttua kiinni ruuviin ja ruhjoutua. Jos puu ei suosiolla irtoa, pysäytä kone. Varo, etteivät sormesi jää halkaisurakoihin, kun irrotat puoleksi haljennutta pölkkyä. Varo vaatteiden ja käsineiden tarttumista pyörivään. ruuviin. Älä koskaan mene tarpeetto- man lähelle pyörivää ruuvia. Pysäytä tai suojaa ruuvi siksi aikaa, kun siirrät valmiit pilkkeet pois ruuvin läheltä. Ellei ruuvin ympärillä ole suojakaarta, joka estää menemästä vahingossa liian lähelle ruuvia, rakenna kaari itse. Kiilahalkaisu Nosta puu kehdolle keskeltä, älä milloinkaan puun päistä. Jos halkaisu käynnistyy vahingossa, käsi jää välittömästi terään, mikäli pidät puun päästä kiinni. Älä koske puuhun kiilan ollessa liikkeessä, kun käytät vaakasuorassa liikkuvaa kiilahalkaisijaa. Älä korjaa puun asentoa enää sen jälkeen, kun kiila on alkanut painaa puuta käyttä- essäsi pystysuorassa liikkuvaa kiilahalkaisijaa. Puu voi heilahtaa ja iskeä tai käsi voi jäädä puristuksiin puun ja koneen osien väliin. Jos puu juuttuu halkaisijaan jumiuttaen ko- neen, pysäytä kone ennen irrotusta. Kiila voi lähteä liikkeelle puuta irrotettaessa. Tarkista koneen kunto ennen työn aloittamista. Viallinen kone voi toimia virheellisesti. Tarkista mahdollisten rajalcatkaisimien toiminta, koska niiden toimintakohta voi siirtyä konetta käytettä- essä. Roskat, puru tai jää voivat myös aiheuttaa virhetoimintoja. Jos kehdon alla on liikkuvia tan- koja yms. johon voi takertua, ne on suojattava. Yhdistelmäkoneet Yhdistelmäkoneisiin pätevät samat turvalli- suusohjeet kuin erilliskoneisiin. Yhdistelmäko- neissa on varottava koskettamasta sirkkelin terään sillä aikaa, kun huomio on keskittynyt halkaisijaan. Katkaisusirkkeli-ruuvihalkaisijalla työsken- nellessäsi pysäytä tai suojaa se puoli koneesta, joka ei ole käytössä. Rankoja katkoessasi peitä ruuvi suojuksella. Halkoessasi pöllejä työnnä syöttökehto sellaiseen asentoon, että se peittää sirkkel in terän. Tarkista aina halkaisulaitteen automatiikan ja ohjausventtiilien toiminta, kun työskentelet kat- kaisusirklceli-kiilahalkaisija -yhdistelmällä. Ros- kat ja rakenteiden vääntyminen voivat aiheuttaa virhetoimintoja. Älä korjaa puun asentoa hal- kaisulaitteen syöttökourussa. Jos puut vaativat asettelua ennen halkaisua, kytke kiilan au- tomaattilaukaisu pois päältä ja käytä käsisyöttöä. Älä katkaise uutta pölkkyä ennen kuin halkojan mäntä on palannut alkuasentoonsa. KatIcaisu-halkaisukonetta käyttäessäsi ole va- rovainen katkoessasi mutkaisia rankoja. Ne saattavat heilahtaa voimakkaasti katkaistaessa. Pysäytä kone ennen sisään jääneiden pilkkeiden puhdistusta. Rangan viimeisen pölkyn syöttö koneeseen on vaarallista, koska kädet tulevat hyvin lähelle terää. Heitä viimeinen pölkky suoraan kuormaan. Peitä käyttämätön terä. Muista tarkistaa koneen toiminta ennen käyttöä. Kuva 12. Viimeisen pöllin syöttö koneeseen on vaarallista 9 Kuljettimet Älä nojaa käynnissä olevaan kuljettimeen tai kulje niin läheltä sitä, että käsi tai vaatteet voivat takertua kuljettimen hihnaan, akseleihin tai hihnapyöriin. Pyri suojaamaan nämä koh- teet vahinkojen välttämiseksi. Varo käynnissä olevaa kulietinta. Kuva 13. Sopivan korkea puupino. Huolta koneet ajallaan. Suojukset paikalleen huollon jälkeen. Terä kuntoon. Nivelakselin suojus paikalleen. Jos puu juuttuu kuljettimen hihnan väliin, pysäytä kuljetin ennen puun irrottamista. Sa- moin pysäytä kone, kun asenr!at kuljettimen pudonneen hihnan takaisin paikalleen. Työpaikan järjestelyt Työskentelypaikan on oltava tasainen ja pitävä, jotta koneet saadaan vaakasuoraan. Älä laita pöllejä tai rankoja koneen alle, vaan tasoita työs- kentelypailcka. Tämä on tärkeää erityisesti vapaas- ti seisovia koneita käytettäessä, koska ne voivat kaatua epätasaisella alustalla. Tarkista, että esi- merkiksi maan sulaminen ei ole kallistanut konet- ta. Alueella ei saa olla esteitä, joihin voi kompas- tua. Pohjan on oltava pitävä, liukkaus on vaaral- lista. Pilkottavia puita on kuitenkin varottava h iekoittamasta. Pilkkomiskone ja puupinot kannattaa sijoittaa työskentelyalueelle siten, että turha puun liikuttelu jää mahdollisimman vähäiseksi. Konetta kannattaa siirtää aina, kun puun siirtomatka tulee vähänkin pitemmäksi. Älä tee rankapinoja liian korkeiksi. Sopiva korkeus on sellainen, että pinon pystyy maasta käsin purkamaan. Pino puretaan päinvastaisessa järjestyksessä kuin se on tehty. Tämä on tärkeää erityisesti ohuita rankoja pinosta purettaessa. Koneiden huolto Ajallaan tehty huolto on työn sujuvuuden ja työ- turvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Koneiden kunto on tarkistettava aina ennen työn aloittamista. Myös ns. kimppalconeen hoitajalla pitää olla valtuudet ja varat koneen korjaamiseen. Koneet on aina pysäytettävä huoltotöitä varten. Huoltoa tehtäessä irrotettuja suojulcsia ja turvalait- teita ei saa jättää pois, vaan ne on aina asennetta- va takaisin paikoilleen. Yleisin huoltotyö on terän huolto. Sirkkelin terän on oltava hyvässä kunnossa ja terävä, jotta työ sujuisi. Terän peruskunto todetaan kilautta- malla terää. Kirkas ääni kertoo terän olevan kunnossa. Terän hampaiden haritus voidaan tarkistaa sopivan tulkin avulla. Terän teroitustarve tulee esille sahauksessa. Loppuun kulunut terä on uusittava. 10 Tasainen ja pitävä työpaikka. fädestä työskentelyalue. 111.11111 Käsi sattunut terään Rangan tai klapin isku Käsi jäänyt puun ja koneen väliin Käsi tai vaate tart- tunut terään Liukastuminen Muut 0 10 20 30 40 50 % vahingoista rjj ) 1,1 :•:# t-t4 Katkaisusirkkeli Ruuvihalkaisija Kiilahalkaisija Katkaisu- nalkaisu kone 0 10 20 30 40 50 % vahingoista EIKasi sattunut tenlån Rangan tai klapin isku EiKdsi flanyt puun te O itio=n valio KSsi tai vaate terttu- • Liukasturrinen nyt terLin 11 Koneissa, joissa sama terä katkaisee ja hal- kaisee puun, on erittäin tärkeää tarkistaa terien ja vastaterien välykset. Liian suuri välys voi aiheuttaa puun voimakkaan heilahtamisen. Jos välys on liian pieni, voivat terät ottaa kiinni vastateriin. Tarkista koneen nivelalcseli. Käytä vain sel- laista nivelakselia, jossa on suojus kunnossa. Tapaturmat Polttopuiden pilkonnassa ja haketuksessa ta- pahtuu vuosittain noin 350 tapaturmaa. Tämä merkitsee keskimäärin yhtä tapaturmaa päiväs- sä, pyhät arjet. Tapaturmista noin 40 % sattui erilaisten puunpilkontakoneiden kanssa työs- kenneltäessä. Tavallisimmat vahingot koneellisessa puunpil- konnassa vuonna 1992 olivat käden sattuminen terään sekä rangan tai pilkkeen isku (kuva 15). Yleisimmin vahingoittuivat sormet tai jokin muu käden osa. Vakavia tapaturmia, joissa sormi tai raajan osa leiklcautui irti, tapahtui 14 eli noin 10 % kaikista tapaturmista. Vakavat tapaturmat johtuivat käden sattumisesta terään tai vaatteen tarttumisesta terään. Kuvassa 14 on tapaturmat luokiteltu pilkonta- koneen tyypin mukaan. Lähes puolet kaikista tapaturmista tapahtui katkaisusirkkeliä käytettä- essä. Katkaisusirkkelin terää on vaikea suojata kokonaan. Tämä aiheuttaa vaaratilanteita, koska sirkkeliä käytettäessä työskennellään usein lähellä pyörivää terää. Työntekijän kädet ovat erityisesti vaarassa. Puun halkaisussa ruuvihalkaisija aiheutti 25 % ja kiilahalkaisija 20 % tapaturmista. Ruuvi- halkaisijalla työskenneltäessä on vaarana käden tai vaatteen tarttuminen kiinni ruuviin ja tästä seuraa- va jäsenen ruhjoutuminen ja pahimmassa tapauk- sessa irtirepeäminen. Halkaistava pölkky voi myös tarttua kiinni ruuviin ja lähteä pyörimään ruuvin mukana. Tällöin pyörivä puu voi iskeä käsille tai käsi voi jäädä puristuksiin puun ja koneen väliin. Yleisin tapaturma kiilahalkaisijaa käytettäessä on käden jääminen halkaistavan puun ja terän Kuva 14. Yleisimmät puunpilkkomakoneita käytettä- essä tapahtuneet tapaturmat vuonna 1992 (MELA). Kuva 15. Tapaturrnien laatu eri puunpilkontakoneita käytettäessä vuonna 1992 (MELA). väliin.Vaarallinen tilanne syntyy, kun pölkkyä asetellaan hal kaisukaukaloon ja automatiikka käynnistää halkaisuterän tai kun kiinni juuttunutta pölkkyä irrotetaan konetta pysäyttämättä. Katkaisu-halkaisukoneita käytettäessä tapahtui vähiten tapaturmia. Tämäntyyppisiä yhdistelmä- koneita on myös lukumääräisesti vähiten käytössä. Tavallisin katkaisu-halkaisukonetta käytettäessä sattuneista tapaturmista oli syötettävän rangan heilahdus ja osuminen työntekijään. VAKOLAN TUTICINIUSSELOSTUKSIA MÄKELÄ, J. & MIKKOLA, H. 1987 Lannoit- teenlevityksen tasaisuus PUUMALA, M., KARHUNEN, J., LOUHELAINEN, K. & VILHUNEN, P. 1987. Jauhatulcsen tilantar- ve ja pölyhaittojen vähentäminen SCHÄFER, W. & AHOKAS, J. 1988. Maata- louskoneiden tietolcanta KARHUNEN, 1., AARNIO, K. & MYKKÄNEN, U. 1988 Lannanpoistolaitteiden toiminta ja kes- tävyys KAPUINEN, P. & KARHUNEN, J. 1988. Pienten pihatoiden ilmanvaihdon erityisvaatimukset PUUMALA, M., MANNI, J. & SARIN, H. 1988. Tuotantorakennusten suunnittelu ja raken- taminen käytännössä MATTILA, T. & VIROLAINEN, V. 1989. Hel- lävarainen perunankorjuu MIKKOLA, H. 1989. Syyskyntöä korvaavien muokkausmenetelmien vaikutus kevätvehnän satoon 1975-1988 PITKÄNEN, J. 1989. Pitkäaikaisen aurattoman viljelyn vaikutukset hiesusaven rakenteeseen ja viljavuuteen KAPUINEN, P. & KARHUNEN, J. 1989. Kos- teiden pintojen kosteudentuotanto navetoissa SARIOLA, J., TUUNANEN, L. PAAVOLA, J. & AHOKAS, J. 1990. Kylmäilm;kuivurinmitoitus ja käyttö MÄKELÄ, J. & LAUROLA, H. 1990. Leikkuu- puimurin kullcukyky vaikeissa olosuhteissa KAPUINEN, P. &ICARHUNEN, J. 1990. Lie,telan- tajärjestelmien toimivuus SUOKANNAS, A. 1991. Heinän varastokuivaus SARIOLA, J., TUUNANEN, L., ESKELINEN, T., LOUHELAINEN, K. &RIPATTI, T. 1992. Viljan- kuivauksen pölyhaitat SUOKANNAS, A. 1991. Säilörehun siirto ja käsittely talvella KAPUINEN, P. 1992. Naudanlihan tuotanto- menetelmät ja -rakennukset KERVINEN, J. &SuoKANNÄs, A. 1993. Kiedo- tun pyöröpaalisäilörehun valmistustelcniildcaja laatu SARIOLA, J. & LEPPÄLÄ, J. 1993. Hellävarainen perunan kauppakunnostus KAPUINEN, P. 1993. Naudanlihan tuotanto- menetelmät ja -rakennukset II PUUMALA, M. &LEHTINIEMI, T. 1993. Betonit ja muovit navetan lattiamateriaaleina VAKOLAN TIEDOTTEITA 41/87 PUUMALA, M. 1987. Jaolighistyön järjestelyjä ja kustannuksia 42/88 AARNIO, K, & KARHUNEN, J. 1988. Lan- nanpoistolaitteiden toimivuus ja kestävyys. 43/88 MANNI, J. 1988. Käytännön ohjeita koneva- raston hankintaa suunnittelevalle. 44/89 1989. Pohjoismaiset lypsykone- ja laiteohjeet 45/89 1989. Säilörehun korjuu pyöröpaalaimella 45 S/89 NYSAND, M. 1989. Rundbalsensilering 46/90 MANNI, J. &KAPUINEN, P. 1990. Kevytsora lietesäiliön katteena 47/90 KARHUNEN, J. 1990. Lietelannan kompos- tointi 48/90 LEPPÄNEN, K. & NYSAND, M. 1990. Tur- vallinen ja nopea työkoneiden kytkentä 49/91 LEHTINIEMI, T. & PUUMALA, M. 1991. Betonit ja muovit navetan lattiamateriaaleina 50/91 MANNI, J. 1991. Pölyn ja roskien talteenotto lämminilmakuivaamossa 51/92 VIROLAINEN, V. 1992. Viherkesannon perus- taminen ja hoito 52/92 .KARHUNEN, J. 1992. Kaasut ja pöly eläin- suoj ien ilmanvaihdossa 53/93 MIKKOLA, H. 1993. Lannoitteenlevittimien levitystasaisuus 54/93 JANTUNEN, J. 1993. Maaseudun koeraken- tamisen ohjelmointi 55/93 SUOKANNAS, A. 1993. Pyöröpaalisäilörehun korjuu, varastointi ja laatu 56/93 JANTUNEN, J. 1993. Maaseuturakentamisen idealcilpailu 57/93 VIROLAINEN, V. 1993. Syyskylvöjen var- mentaminen 58/93 KAIJA, J. & KOSICIAHO, J. 1993. Maatilan ja maatilamatkailun jätehuolto 59/93 HUOTELIN, R. 1993. Maatilamyymälätoi- minta vanhassa maatilan asuinrakennuksessa 60/93 SALMINEN, K. & ALAKOMI, T. 1993. Tyhjien maatilaralcennusten uusi käyttö 61/94 MIKKOLA, H. 1994. Lietelannan varastointi ja levitys 62/94 PUUMALA, M. 1994. Tuotantorakennusten alapohjia ja piha-alueiden päällysrakenteita 63/94 SARIOLA, J., PIETILÄ, J. & MÄKELÄ, 0. 1994. Turvallinen puunpilkonta Vihdin Painorasten Oy 1994