Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 Metsärahastot Oikeudelliset rakenteet, verotusasema ja toiminta Suomessa Esa-Jussi Viitala, Sonja Finér, Saara Hietanen, Olli Korhonen, Pekka Nykänen, Matti Urpilainen ja Matti Valonen Luonnonvarakeskus, Helsinki 2022 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 Metsärahastot Oikeudelliset rakenteet, verotusasema ja toiminta Suomessa Esa-Jussi Viitala, Sonja Finér, Saara Hietanen, Olli Korhonen, Pekka Nykänen, Matti Urpilainen ja Matti Valonen Viittausohje: Viitala, E.-J., Finér, S., Hietanen, S., Korhonen, O., Nykänen, P., Urpilainen, M. & Valonen, M. 2022. Metsärahastot : Oikeudelliset rakenteet, verotusasema ja toiminta Suomessa. Luonnon- vara- ja biotalouden tutkimus 99/2022. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 161 s. Viittausohje yksittäiseen artikkeliin Nykänen, P. & Urpilainen, M. 2022. Metsäsijoitusten tuloverokohtelu. Julkaisussa: Viitala, E.-J., Finér, S., Hietanen, S., Korhonen, O., Nykänen, P., Urpilainen, M. & Valonen, M. Metsärahastot : Oikeudelliset rakenteet, verotusasema ja toiminta Suomessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022. Luonnonvarakeskus. Helsinki. s. 33–89. Esa-Jussi Viitala ORCID ID, https://orcid.org/0000-0003-1917-3967 ISBN 978-952-380-559-0 (Painettu) ISBN 978-952-380-560-6 (Verkkojulkaisu) ISSN 2342-7647 (Painettu) ISSN 2342-7639 (Verkkojulkaisu) URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-560-6 Copyright: Luonnonvarakeskus (Luke) Kirjoittajat: Esa-Jussi Viitala, Sonja Finér, Saara Hietanen, Olli Korhonen, Pekka Nykänen, Matti Urpilainen ja Matti Valonen Julkaisija ja kustantaja: Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki 2022 Julkaisuvuosi: 2022 Kannen kuva: Yrjö Huusko / Vastavalo.net Painopaikka ja julkaisumyynti: PunaMusta Oy, http://luke.omapumu.com/fi https://orcid.org/0000-0003-1917-3967 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 3 Tiivistelmä Esa-Jussi Viitala1, Sonja Finér2, Saara Hietanen2, Olli Korhonen3, Pekka Nykänen4, Matti Urpilai- nen4 ja Matti Valonen3 1 Luonnonvarakeskus (Luke), Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki esa-jussi.viitala@luke.fi 2 Finnwatch ry, Malminrinne 1 B, 00180 Helsinki saara.hietanen@finnwatch.org, sonja.finer@finnwatch.org 3 Pellervon taloustutkimus PTT, Eerikinkatu 28 A, 00180 Helsinki matti.valonen@ptt.fi, olli.korhonen@ptt.fi 4 Tampereen yliopisto, Johtamisen ja talouden tiedekunta, Kanslerinrinne 1, 33100 Tampere pekka.nykanen@tuni.fi, matti.urpilainen@tuni.fi Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana metsärahastot ovat tulleet Suomen metsäkiin- teistömarkkinoille kokonaan uusina toimijoina. Tähän niitä ovat kannustaneet kansainväliset esimerkit, alhaiset korot ja metsäteollisuusyhtiöiden (UPM ja Metsä Group) toteuttamat met- säkiinteistöjen mittavat myynnit. Viime aikoina on esitetty huoli, että tavalliset yksityismetsän- omistajat eivät erityisesti heikomman verotusasemansa vuoksi pystyisi kilpailemaan metsäkiin- teistöjen ostoissa rahastojen ja muiden ammattimaisten sijoittajien kanssa. Tällaisten argu- menttien pätevyyttä on ollut vaikea arvioida, koska Suomessa toimivien metsärahastojen met- sänomistuksista, oikeudellisista rakenteista, verotusasemasta ja toiminnasta ei ole ollut ole- massa kattavaa tutkimustietoa. Myöskään metsärahastot sisältävää kokonaisvaltaista vertailua erilaisten metsänomistusmuotojen verokohtelusta ja sen eroista ei ole ollut saatavilla. Tämä tutkimus on ensimmäinen kattava analyysi siitä, miten metsärahastot ovat laajentaneet metsänomistustaan Suomessa, millaisten rakenteiden kautta ne toimivat ja miltä osin niiden kilpailuasema ja toimintatavat erityisesti verotuksen osalta poikkeavat tavanomaisista yksityis- metsänomistajista ja muista alan perinteisistä toimijoista. Analyysi kattaa sekä Suomeen että ulkomaille rekisteröidyt metsärahastot ja niiden mahdolliset väliyhtiöt. Vertailu keskittyy tulo- verotukseen, mutta tutkimuksessa on huomioitu myös perintö- ja lahjaverotuksen sekä varain- siirtoverotuksen keskeisimmät piirteet eri metsänomistusmuotojen kannalta. Näistä varsinkin perintö- ja lahjaverotuksella mahdollisine sukupolvenvaihdoshuojennuksineen voi olla merkit- täväkin vaikutus eri toimijoiden väliseen kilpailutilanteeseen metsäkiinteistömarkkinoilla. Eten- kin puustoisilla kohteilla ja suurehkoilla metsätiloilla perintöverot ilman sukupolvenvaih- doshuojennuksia voivat nousta niin suuriksi, että ne kannustavat omistajia luopumaan metsis- tään esimerkiksi likviditeettirajoitteiden takia. Tarkastelua tehdään paitsi yleisesti, verojärjestel- mien tasolla, myös tapaustutkimusten kautta ottaen huomioon rajat ylittävien järjestelyjen vai- kutukset Suomen valtion verotuloihin. Tapaustutkimusten kohteiksi on valittu metsänomistus- ten suuruuden perusteella merkittäviksi katsottuja ulkomaisia toimijoita. Tulosten mukaan Suomessa toimii ainakin parikymmentä erilaista metsärahastoa ja ulkomaista sijoittajatahoa, joiden omistamien metsien pinta-ala on yhteensä noin 560 000 hehtaaria ja arvo yli kaksi miljardia euroa. Noin puolet tästä on ulkomaisten rahastojen ja sijoittajien hal- lussa. Kotimaisten metsärahastojen oikeudelliset rakenteet ovat keskenään varsin samankaltaisia: pääosa on erikoissijoitusrahastoja mutta osa hyödyntää tavanomaisia kommandiittiyhtiöraken- teita ja osa myös yhteismetsärakenteita. Ulkomaille rekisteröityjen metsää omistavien rahasto- jen ja sijoitusten oikeudelliset rakenteet sen sijaan ovat moninaisia, ja niiden verotukseen vai- kuttavat Suomen kansallisen lainsäädännön ohella mm. rahaston ja sen osuudenomistajan si- jaintivaltion verolainsäädäntö sekä valtioiden väliset verosopimukset. Lisäksi ulkomaille rekis- teröityjen rahastojen kohdalla niiden verokohtelua koskevassa tarkastelussa on otettava huo- mioon mahdollinen rajat ylittävä voitonsiirto. mailto:esa-jussi.viitala@luke.fi mailto:saara.hietanen@finnwatch.org mailto:sonja.finer@finnwatch.org mailto:matti.valonen@ptt.fi mailto:olli.korhonen@ptt.fi mailto:pekka.nykanen@tuni.fi mailto:matti.urpilainen@tuni.fi Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 4 Metsärahastojen verotuksellisen aseman kartoittamiseksi tutkimuksessa esitetään kattava ver- tailu erilaisten metsänomistusmuotojen tuloverokohtelusta. Vertailu osoittaa, että luonnolli- sen henkilön suora metsänomistus on puhtaasti kotimaisissa tilanteissa ja muihin kotimaisiin omistusrakenteisiin verrattuna edullinen tapa omistaa metsää silloin, kun käytettävissä on met- sävähennyspohjaa (TVL 55 §). Metsävähennysoikeudella on yleensäkin keskeinen merkitys puun myyntitulojen verokohtelun ja siinä eri omistusmuotojen keskinäisen edullisuuden kan- nalta. Myös yhteismetsän kautta tapahtuva omistaminen on luonnolliselle henkilölle edullista silloin, kun käytettävissä on metsävähennys. Tuloverojärjestelmän kannalta yhteismetsä on jär- jestely, jota ei ole käytettävissä muunlaisessa sijoitustoiminnassa. Yhteismetsien verotukselli- sena erityispiirteenä on niiden kautta saatavien metsätulojen yhdenkertainen verotus varsin matalalla 26,5 %:n verokannalla. Koska osakeyhtiöllä ei ole metsävähennysoikeutta, osakeyhtiön käyttäminen metsäsijoituksissa ei ole luonnolliselle henkilölle yhtä edullista kuin muunlaisessa sijoitustoiminnassa, esimerkiksi asuntosijoittamisessa. Metsän omistaminen osakeyhtiön kautta voi kuitenkin olla edullista tu- loverotuksessa verrattuna luonnollisen henkilön suoraan omistukseen silloin, kun luonnollinen henkilö ei voi tehdä metsävähennystä. Tosin osakeyhtiön verotukselliseen edullisuuteen vai- kuttaa myös se, miten osakkeenomistajan yhtiöltä saamaa osinkoa kussakin yksittäistapauk- sessa verotetaan. Luonnollisella henkilöllä tähän vaikuttaa erityisesti listaamattoman osakeyh- tiön nettovarallisuus ja siten osakkeenomistajan mahdollisuus nostaa huojennettuja osinkoja. Mikäli yhtiöllä on paljon nettovarallisuutta, osingon verokohtelu muodostuu merkittävästi edullisemmaksi verrattuna tilanteeseen, jossa yhtiön nettovarallisuus on pieni. Myös perintö- ja lahjaverotus voi kannustaa sijoitusvarallisuuden omistamiseen osakeyhtiön kautta yritystoi- minnan sukupolvenvaihdoshuojennusten takia. Metsänomistusmuotojen välinen vertailu osoittaa myös, että kansainvälisissä tilanteissa Suo- mesta saadut metsätulot voivat jäädä kokonaan Suomen verotusvallan ulkopuolelle. Näin on esimerkiksi silloin, kun metsärahasto on Suomessa verovapaa ja rahastolla on ulkomaisia osuu- denomistajia, tai kun Suomessa veronalaista metsätuloa siirretään rahastokonsernien sisällä ul- komaille vähennyskelpoisten korkomenojen muodossa. Tätä raporttia kirjoitettaessa eduskun- nan käsiteltävänä on tuloverolain muutosesitys (uusi TVL 10 §:n 10 a kohta), joka poistaisi Suo- men omasta lainsäädännöstä johtuvia esteitä verottaa rajoitetusti verovelvollisen henkilön Suomessa välillisesti omistamista kiinteistöistä saatuja luovutusvoittoja. Muutosehdotus vaikut- taisi toteutuessaan eräiden verosopimusten luovutusvoittoa koskeviin määräyksiin siten, että ne mahdollistaisivat jatkossa välillisesti omistettujen kiinteistöjen luovutusvoittojen verotuksen Suomessa. Tämä muutos ei kuitenkaan vaikuttaisi esimerkiksi tilanteisiin, joissa sovelletaan metsärahastojen kannalta keskeisintä Luxemburgin verosopimusta, eikä sillä ole vaikutusta metsäomaisuudesta saatavien juoksevien tulojen verotukseen. Juoksevia tuloja saadaan ennen muuta puunmyynneistä. Kansainvälisten metsärahastojen ja -sijoitusyhtiöiden rakenteisiin ja verojärjestelyihin paneutu- vat tapaustutkimukset vahvistavat käsitystä siitä, että Suomella ei aina ole mahdollisuutta ve- rottaa metsästä saatuja tuloja ja luovutusvoittoja rajat ylittävissä tilanteissa. Tapaustutkimukset osoittavat, että ulkomaisten rahastojen ja muiden ammattimaisten sijoittajien omistus suoma- laisissa metsäkiinteistöissä on usein osakeyhtiömuotoista ja erilaiset konsernin sisäiset lainajär- jestelyt ovat hyvin yleisiä. Lainajärjestelyjen avulla metsäomaisuudesta saatuja tuottoja on siir- retty ulkomaille suomalaisyhtiön verotettavaa tulosta ja siten yhteisöveron määrää pienentä- vinä korkomenoina. Tällöin syntyy tilanteita, joissa suomalainen metsäkiinteistöjä omistava osakeyhtiö ei maksa Suomeen lainkaan yhteisöveroa, ja metsätulot jäävät sen seurauksena Suomessa kokonaan verottamatta. Isossa osassa tutkituista tapauksista korkomenot on saatu vähennettyä suomalaisyhtiön verotuksessa nykyisten korkovähennysrajoitusten puitteissa. Yh- dessä tutkitussa tapauksessa voitonsiirrossa on puolestaan hyödynnetty yhteismetsäraken- netta, mikä voi johtua siitä, että yhteismetsien korkomenojen vähennyskelpoisuutta ei ole Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 5 rajattu samalla tavalla kuin esimerkiksi osakeyhtiöiden korkomenojen vähennysoikeutta. Jois- sakin tapauksissa myös metsäomaisuuden hallintokulut vaikuttavat erittäin suurilta. Metsänomistusmuotojen verokohtelua koskevassa vertailussa on tarkasteltu myös perintö- ja lahjaverotukseen liittyviä kysymyksiä. Tarkastelun perusteella sukupolvenvaihdoshuojennus ja siihen liittyvät omaisuuden arvostuskäytännöt tarkoittavat merkittäviä verohelpotuksia maa- ja metsätilan tai metsää omistavan yrityksen toimintaa jatkavalle perilliselle. Maa- ja metsätilan osalta huojennus on mahdollista saada vähäisellä viljelyssä olevalla peltopinta-alalla, mikä laa- jentaa hieman sitä metsänomistajajoukkoa, joka on huojennukseen oikeutettu. Sukupolven- vaihdoshuojennuksesta voivat hyötyä myös osakeyhtiön tai henkilöyhtiön toiminnan jatkajat, mikäli yhtiö omistaa voittovaroillaan hankittua metsäomaisuutta. Varainsiirtoveroa luonnolliset henkilöt, yhteismetsät, osakeyhtiöt ja rahastot maksavat nor- maalin asteikon mukaan ostaessaan metsäkiinteistöjä suoraan omistukseensa. Metsätilan luo- vutus perintönä, lahjana tai testamentilla ei velvoita erikseen maksamaan varainsiirtoveroa. Myös osana sukupolvenvaihdosta saatu metsäomaisuus on vapautettu varainsiirtoverosta, jos maatilatalouden harjoittajalle on myönnetty korkotukilaina kiinteistön hankintaan. Varainsiir- toveron verokanta riippuu siitä, onko luovutuksen kohteena metsäkiinteistö tai yhteismetsä- osuus vai metsää omistavan osakeyhtiön osakkeita vai metsärahaston osuuksia. Metsäkiinteis- töstä ja yhteismetsäosuuksista maksetaan varainsiirtoveroa 4 %:n verokannalla. Metsää omis- tavien osakeyhtiöiden osakkeiden luovutuksesta maksettava varainsiirtovero (2 %) on alhai- sempi kuin metsäkiinteistöstä maksettava varainsiirtovero. Suomessa toimivista kotimaisista metsärahasto-osuuksista ostaja ei ole velvollinen maksamaan varainsiirtoveroa. Metsärahastojen metsien käsittelytavoista ei ole olemassa tutkimustietoa. Asiaa voidaan ar- vioida lähinnä metsäsertifiointien ja taksonomianmukaisuuden perusteella. Monet metsärahas- tot ja sijoittajat ovat pyrkineet saamaan metsilleen tavanomaisen PEFC-metsäsertifioinnin li- säksi ekologisilta vaatimuksiltaan tiukemman FSC-sertifikaatin. Lisäksi suurin osa kotimaisista metsärahastoista on EU:n kestävän rahoituksen tiedonantoasetuksen artiklan 9 mukaisia rahoi- tustuotteita, toisin sanoen niiden tavoitteena on kestävien sijoitusten tekeminen. Sen sijaan ulkomaisten metsärahastojen ja sijoittajien harjoittamasta metsänkäsittelystä on saatavilla hy- vin niukasti tietoa. Tämänkin takia metsärahastojen vaikutusta puuntarjontaan tai Suomen il- masto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamiseen ei ole mahdollista arvioida. Metsään sijoittavien ja yleisölle avoimien erikoissijoitusrahastojen tulisi kertoa nykyistä selvästi tarkemmin, millä tavalla ne määrittävät metsiensä arvon. Nykyistä käytäntöä voidaan pitää si- joittajasuojan näkökulmasta osin hyvin puutteellisena. Sama koskee tapaa, jolla metsärahastot ilmoittavat täyttävänsä EU:n kestävän rahoituksen (taksonomian) vaativimmat luokitukset. Raportin johtopäätöksenä voidaan todeta metsärahastojen merkityksen kasvaneen selvästi Suomen metsäkiinteistömarkkinoilla. Erityisesti kansainväliset metsärahastot ja muut usean valtion alueelle ulottuvat sijoitusrakenteet voivat tietyissä tilanteissa saavuttaa Suomessa mer- kittäviäkin veroetuja. Tästä syystä metsärahastot ja ylipäänsä kansainväliset ulottuvuudet on syytä ottaa aiempaa laajemmin huomioon arvioitaessa metsätulojen ja muiden kiinteistötulo- jen verottamista koskevan verolainsäädännön kehittämistarpeita. Raportin johtopäätöksissä ja suosituksissa tuodaan esiin lainsäädännöllistä keinovalikoimaa ja toimenpiteitä, joiden avulla Suomen verotusvaltaa voidaan vahvistaa ja puuttua havaittuihin veropohjan aukkoihin. Asiasanat: metsänomistus, metsäkiinteistömarkkinat, sijoitusrahastot, metsäsijoittajat, metsä- verotus, tuloverolaki, perintö- ja lahjaverolaki, varainsiirtovero, verosuunnittelu, metsien käyttö Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 6 Alkusanat ja kiitokset Tämä on tutkimushankkeen Metsärahastot: oikeudelliset rakenteet, verotusasema ja toiminta Suomessa (FORESTFUND) loppuraportti. Hankkeen tilasi ja rahoitti maa- ja metsätalousminis- teriö ja sen toteuttivat Luonnonvarakeskus, Tampereen yliopisto, Finnwatch ry ja Pellervon Ta- loustutkimus PTT ry. Suomessa toimivien metsärahastojen ja -sijoittajien kartoitusta rahoitti myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton säätiö. Tutkimushankkeen yhteyshenkilö maa- ja metsätalousministeriössä oli Satu Rantala. Hänen li- säkseen käsikirjoitusta kommentoi ministeriöstä Erno Järvinen. Hankkeelle ei nimetty ohjaus- ryhmää, mutta hankkeen aikana käytiin keskusteluja tilaajan ja tutkijoiden kesken. Rahoittajan edustajat kommentoivat raportin käsikirjoitusta ensin toukokuussa ja toisen kerran syyskuussa 2022. Kiitämme hyödyllisistä kommenteista. Yksittäisiä lukuja kommentoivat myös ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta ja johtava asi- antuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta, joita kiitämme arvokkaista parannusehdotuksista. Metsärahastojen ja sijoittajien edustajia kiitämme omien yhteisöjensä tietojen tarkistamisesta ja lisätiedoista lukuihin 3, 5 ja 7. Lisätietoja antoivat ja tarkennuksia tekivät muun muassa Juha Hakkarainen (Finsilva Oyj), Timo Hakulinen (S-Pankki Metsä), Jyri Hietala ja Kari Kangas (United Bankers Oyj), Jyrki Ketola (Taaleri Oyj), Roland Persson (CRK Forest Management AB), Tapio Tilli (OP-Metsänomistaja) sekä Sami Veijalainen ja Pernilla Hokkanen (Dasos Capital Oy). Metsärahastojen metsänomistus on lisääntynyt nopeasti Suomessa viimeisen kymmenen vuo- den aikana. Tällä on ollut merkittäviä vaikutuksia metsäkiinteistömarkkinoihin, koska metsä- kiinteistöjä on perinteisesti vaihdettu hyvin vähän vapailla markkinoilla niiden kokonaismää- rään nähden. Toivomme, että tämä raportti palvelisi hallintoa ja eri sidosryhmiä, kun arvioidaan nykytilannetta ja kehitetään vaikuttavaa ohjausta Suomen metsä-, ympäristö- ja veropolitii- kassa. Helsingissä 20. päivä joulukuuta 2022 Raportin kirjoittajat Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 7 Sisällys Alkusanat ja kiitokset ................................................................................................... 6 1. Johdanto ................................................................................................................ 10 2. Rahastojen metsänomistus ja sen kehitys ......................................................... 12 2.1. Nykytilanne ..................................................................................................................................................... 12 2.2. Kotimaisten sijoitusrahastojen metsien alueellinen jakauma ..................................................... 13 2.3. Rahastojen osuus metsäkiinteistöjen ostoista .................................................................................. 14 2.4. Rahastojen ostojen kehitys alueittain .................................................................................................. 16 2.5. Yhteenveto...................................................................................................................................................... 17 3. Merkittävimmät uudet toimijat Suomen metsäkiinteistömarkkinoilla .......... 18 3.1. Uusien toimijoiden luokittelu .................................................................................................................. 18 3.2. Kotimaiset erikoissijoitusrahastot .......................................................................................................... 19 3.3. Kotimaiset pääomarahastot ..................................................................................................................... 24 3.4. Ulkomaiset rahastot ja sijoittajat............................................................................................................ 26 3.5. Yhteenveto...................................................................................................................................................... 31 4. Metsäsijoitusten tuloverokohtelu ....................................................................... 33 4.1. Tarkastelun lähtökohdat ja tavoitteet .................................................................................................. 33 4.2. Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän omistama metsä ............................................................... 37 4.2.1. Metsätalouden pääomatulon verotus ......................................................................................... 37 4.2.2. Luovutusvoiton verotus .................................................................................................................... 44 4.2.3. Rajoitetusti verovelvollinen luonnollinen henkilö ................................................................... 46 4.3. Yhteismetsän ja sen osuudenomistajan verotus .............................................................................. 47 4.3.1. Yhteismetsän verotus ......................................................................................................................... 47 4.3.2. Yhteismetsän osuudenomistajan verotus .................................................................................. 49 4.4. Osakeyhtiön omistama metsä................................................................................................................. 50 4.4.1. Osakeyhtiön metsätaloudesta saamien tulojen verotus ...................................................... 50 4.4.2. Osakeyhtiön osakkeenomistajan verotus .................................................................................. 53 4.5. Metsään sijoittavan kotimaisen kommandiittiyhtiömuotoisen rahaston ja sen yhtiömiehen verotus ................................................................................................................................... 57 4.5.1. Kommandiittiyhtiön tuloksen laskeminen ................................................................................. 57 4.5.2. Kommandiittiyhtiön yleisesti verovelvollisen äänettömän yhtiömiehen verotus ...... 58 4.5.3. Kommandiittiyhtiön rajoitetusti verovelvollisen äänettömän yhtiömiehen verotus . 61 4.6. Metsään sijoittavan erikoissijoitusrahaston ja sen osuudenomistajan verotus ................... 64 4.6.1. Erikoissijoitusrahaston ja sen osuudenomistajan verotuksen lähtökohtia ................... 64 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 8 4.6.2. Erikoissijoitusrahaston verotus ....................................................................................................... 66 4.6.3. Rahastojen välillisesti omistamaan metsään liittyviä näkökohtia ..................................... 69 4.6.4. Erikoissijoitusrahaston osuudenomistajan verotus ................................................................ 72 4.7. Erilaiset metsänomistajat ja omistusrakenteet: veroseuraamusten vertailua ....................... 78 4.7.1. Vertailujen mittapuita ja rajoitteita ............................................................................................... 78 4.7.2. Luonnollisten henkilöiden suorat metsänomistukset vs. muut metsäsijoitukset ....... 79 4.7.3. Yhteismetsä vs. muut ......................................................................................................................... 82 4.7.4. Rahastojen metsäsijoitukset vs. muut ......................................................................................... 84 4.7.5. Kotimainen vs. ulkomainen omistus Suomessa sijaitsevaan metsään ........................... 85 4.7.6. Johtopäätökset vertailusta ............................................................................................................... 87 5. Tapaustutkimus: kansainvälisten metsärahastojen ja -sijoitusyhtiöiden verojärjestelyt ........................................................................................................ 90 5.1. Dasos Capital Oy:n hallinnoimat metsärahastot .............................................................................. 90 5.1.1. Dasos Timberland Fund I .................................................................................................................. 91 5.1.2. Dasos Timberland Fund II ................................................................................................................ 98 5.1.3. Dasos FS Partnership ........................................................................................................................ 101 5.1.4. Rahastojen hallinnointiyhtiöihin liittyvät verojärjestelyt .................................................... 104 5.2. AXA-konsernin suomalaiset metsäsijoitukset ................................................................................. 107 5.2.1. Forest Kilpi One Oy ........................................................................................................................... 109 5.2.2. Forest Kilpi Two Oy ........................................................................................................................... 110 5.2.3. Forest Kilpi Three Ky (nyk. Oy) ...................................................................................................... 113 5.3. SEB:in Silvestica Green Forest -rahasto ............................................................................................. 115 5.4. Latifundiumin hallinnoimat suomalaiset metsäsijoitukset ......................................................... 119 5.4.1. ZE. Metsä Oy ........................................................................................................................................ 121 5.4.2. Latifundium Wald I Oy ..................................................................................................................... 122 5.5. Yhteenveto kansainvälisten metsärahastojen ja -sijoitusyhtiöiden verojärjestelyistä sekä mahdollisia keinoja havaittuihin ongelmiin puuttumiseksi ....................................................... 124 6. Perintö-, lahja- ja varainsiirtoverotus ............................................................... 128 6.1. Perintö- ja lahjaverotus ............................................................................................................................ 128 6.1.1. Luonnolliset henkilöt ........................................................................................................................ 130 6.1.2. Rahasto- ja yhteismetsäosuus ...................................................................................................... 132 6.1.3. Sukupolvenvaihdoshuojennus ..................................................................................................... 134 6.1.4. Yhteenveto lahja- ja perintöverotuksesta eri omistusmuodoissa .................................. 141 6.2. Varainsiirtoverotus ..................................................................................................................................... 142 6.2.1. Kiinteistön ja arvopapereiden luovutuksia koskevat yleiset asiat .................................. 142 6.2.2. Rahasto-, yhteismetsä-, osakeyhtiö- ja henkilöyhtiöosuuksien luovutukset ............. 144 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 9 6.2.3. Yhteenveto varainsiirtoverotuksesta eri omistusmuodoissa ............................................ 146 7. Metsien käsittely ja arvonmääritys ................................................................... 147 7.1. Metsäsertifioinnit ....................................................................................................................................... 147 7.2. Taksonomianmukaisuus .......................................................................................................................... 149 7.3. Ympäristöraportoinnit ja -tavoitteet ................................................................................................... 150 7.4. Metsien arvonmääritys............................................................................................................................. 151 8. Johtopäätökset ja suositukset ........................................................................... 155 Viitteet ........................................................................................................................ 159 Liitteet ........................................................................................................................ 161 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 10 1. Johdanto Suomen metsäkiinteistömarkkinat olivat varsin vakaat 1950-luvulta aina 2000-luvun alkuun saakka. Suuret metsäteollisuusyhtiöt lisäsivät jonkun verran omistustaan edesauttaakseen raa- kapuun saantiaan, mutta kokonaisuuden kannalta muutokset olivat vähäisiä. Kilpailuasetel- maan metsätilamarkkinoilla vaikutti ajanjakson loppupuolella kenties eniten vuoden 1993 alussa voimaan tullut pääomatuloverotus, joka koski myös metsiä. Uudistuksen myötä luon- nolliset henkilöt, kuolinpesät ja näiden muodostamat verotusyhtymät sekä yhteismetsät saivat oikeuden metsävähennykseen tietyin edellytyksin (TVL 55 §). Tärkein edellytys oli, että metsä- kiinteistö oli hankittu vastikkeellisesti 1.1.1993 tai sen jälkeen. Merkittäviä rakenteellisia muutoksia Suomen metsäkiinteistömarkkinoilla tapahtui oikeastaan vasta 2000-alussa, ja nekin koskivat kahden suuren metsäteollisuusyhtiön metsien omistusjär- jestelyitä. Ensin Stora Enso Oyj siirsi Suomessa sijaitsevat metsäkiinteistönsä perustamalleen Tornator-osakeyhtiölle ja myi enemmistön (59 %) siitä kotimaisille eläke- ja vakuutusyhtiöille ja muutamille yksityissijoittajalle. Muutama vuosi tämän jälkeen Metsäliitto-yhtymä teki saman- tyyppisen omistusjärjestelyn, kun se siirsi pääosan metsistään perustamalleen Finsilva-osake- yhtiölle, johon liitettiin myös Suomi-vakuutuskonsernin metsät. Finsilvan omistajia olivat alun perin Metsäliitto Osuuskunta, M-real Oyj (nyk. Metsä Board Oyj) ja keskinäinen henkivakuutus- yhtiö Suomi. Järjestelyiden syitä ja toteutuksia, samoin kuin Tornator Oyj:n ja Finsilva Oyj:n alkuvuosien toiminnan taloudellista kannattavuutta on tarkastellut lähemmin Viitala (2010a,b). Stora Enso otti mallia metsänomistusjärjestelyynsä Yhdysvalloista, jossa suuret metsäteolli- suusyhtiöt olivat alkaneet myydä metsiään jo 1980-luvun puolivälistä lähtien eläke- ja vakuu- tusyhtiöille ja muille institutionaalisille sijoittajille. Hieman yksinkertaistaen kyse oli siitä, että metsäteollisuusyhtiöiden suuret osakkeenomistajat painostivat yhtiöitä luopumaan metsistään niiden liian alhaiseksi katsomansa pääoman tuoton takia. Toinen syy oli se, että metsän omis- taminen metsäteollisuusyhtiöiden kautta ei ollut tuolloin Yhdysvalloissa kovin verotehokas rat- kaisu osakkeenomistajien kannalta (Viitala 2008, 2010a). Metsäomaisuudesta luopumiseen vai- kutti myös se, että metsäteollisuusyhtiöt katsoivat pystyvänsä turvaamaan raakapuun saantinsa aikaisempaa paremmin ilman omia metsiä. Lisäksi institutionaaliset sijoittajat, erityisesti eläke- ja vakuutusyhtiöt, alkoivat kiinnostua metsästä sijoituskohteena. Stora Enson ja Metsäliiton vuosina 2001‒2005 toteuttamat metsäomaisuuden ulkoistukset osittaisine myynteineen toimivat pontimena niille järjestelyille, joita Suomen suurin yksityinen metsänomistaja UPM-Kymmene Oyj alkoi toteuttaa muutamia vuosia myöhemmin. UPM:n jär- jestelyiden taustalla oli paperin hiipuva ja finanssikriisin (2007‒2008) jälkeen romahtanut ky- syntä, jonka seurauksena yhtiö lopetti tuotantolaitoksensa Kajaanissa vuonna 2008. Kun yhti- öllä ei enää ollut paperitehdasta Kainuussa ja yhtiön suuret tuotantolaitokset sijaitsivat joko selvästi lännempänä tai etelämpänä, yhtiö alkoi myydä Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Poh- jois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa sijainneita metsiään. Pääosa niistä oli päätynyt sen edeltäjälle Yhtyneille Paperitehtaille, kun Kajaani Oy oli fuusioitu siihen vuonna 1989. UPM ei kuitenkaan Stora Enson ja Metsäliiton tavoin siirtänyt metsiään erilliseen yhtiöön vaan kokosi yhteen muutaman tuhannen tai kymmenen tuhannen hehtaarin metsäalueita ja tarjosi niitä ostettavaksi seuraavan runsaan kymmenen vuoden aikana yksi kerrallaan. Malli tähänkin saatiin Yhdysvalloista. Aluksi metsäteollisuusyhtiöt olivat Yhdysvalloissa myyneet metsiään erit- täin suurina kokonaisuuksina, mutta myöhemmin ne siirtyivät myymään niitä pienempinä alu- eina saadakseen niistä korkeamman hehtaarikohtaisen hinnan (Viitala 2008, 2010a,b). UPM ryh- tyi toteuttamaan samanlaista myyntistrategiaa vuonna 2009. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 11 Viimeisen vajaan 15 vuoden aikana (2009‒2022) UPM on myynyt Suomessa sijaitsevia metsiään niin, että näiden metsien pinta-ala on supistunut runsaasta 900 000 hehtaarista alle 500 000 hehtaariin. Metsiä on myyty pääosin erilaisille institutionaalisille sijoittajille: kansainvälisille ja kotimaisille metsärahastoille, vakuutusyhtiöille, sijoitusrahastoille, varakkaiden henkilöiden tai sukujen varainhoitoyhteisöille sekä edellä mainittujen perustamille erilaisille väliyhtiöille. Alku- vuosina ostajat olivat pääosin kansainvälisiä toimijoita, mutta vuodesta 2012 lähtien yhtiön metsiä ovat ostaneet myös kotimaiset rahastot. Viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana myös yli 80 % Suomen kolmanneksi suurimman yksityisen metsänomistajan Finsilva Oyj:n osakkeista on myyty rahastoille. Nykyään Luxembur- gissa sijaitseva metsärahasto (Dasos FS Partnership) omistaa enemmistön (50,1 %) Finsilvasta. Saman Dasos-hallinnointiyhtiön kotimainen erikoissijoitusrahasto ja eläkevakuutusyhtiö Ilma- rinen omistavat loput. Finsilva omistaa metsää noin 130 000 hehtaaria Etelä-Suomessa. Metsärahastojen toiminta on laajennut Suomessa hyvin nopeasti. Ensimmäinen metsärahasto perustettiin vuonna 2011, mutta nykyään Suomessa toimii jo parikymmentä erilaista kotimaista ja ulkomaista metsärahastoa ja sijoittajayhteisöä. Varsinkin ulkomaisten metsärahastojen ra- kenteisiin, toimintaan ja verotukseen liittyy joitakin erityisiä kysymyksiä. Ne koskevat mm. toi- minnan läpinäkyvyyttä, voitonsiirtoa, verosopimuksia ja verotuksen lopullista toteutumista ra- haston sijaintimaassa ja lopullisten sijoittajien asuinvaltioissa. Sitä mukaa kun UPM on ainakin tältä erää saanut metsiensä myynnit päätökseen, rahastot ja muut sijoittajat ovat ryhtyneet ostamaan myös selvästi aikaisempaa pienempiä metsätiloja. S- Pankin metsärahaston tuoreen katsauksen mukaan sen ostamien metsätilojen keskikoko on pudonnut jopa kymmenesosaan siitä mitä se oli rahaston alkuaikoina noin viisi vuotta sitten (S-Pankki Metsä 2022). Sama ilmiö on nähtävissä Maanmittauslaitoksen kiinteistöaineistoista. Kilpailu on tiukentunut myös sellaisista metsäkiinteistöistä, joita tavalliset yksityissijoittajat ja maa- ja metsätalouden harjoittajat olisivat valmiita ostamaan. Viime aikoina onkin toistuvasti esitetty, että tavalliset yksityismetsänomistajat eivät erityisesti heikomman verotusasemansa vuoksi pystyisi kilpailemaan metsäkiinteistöjen ostoissa kotimai- sia ja kansainvälisiä rahastoja ja ammattimaisia sijoittajia vastaan. Tällaisten argumenttien pä- tevyyttä on ollut vaikea arvioida, koska Suomessa toimivien metsärahastojen oikeudellisista rakenteista, verotusasemasta ja toiminnasta ei ole ollut olemassa kattavaa tutkimustietoa. Sa- mat tietopuutteet koskevat eräitä muitakin metsäsijoitusmuotoja. Tämän tutkimuksen tavoite on tuottaa ensimmäinen kattava analyysi siitä, miten metsära- hastot ja niiden taustalla olevat väliyhteisöt ovat laajentuneet Suomessa, millaisten oikeudel- listen rakenteiden kautta ne toimivat ja miltä osin niiden kilpailuasema erityisesti verotuksen osalta poikkeaa tavanomaisista yksityismetsänomistajista ja yhteismetsistä. Lisäksi selvitetään metsärahastojen metsien käsittelytapoja ja arvonmääritystä. Analyysi kattaa rahastojen lisäksi eräitä muita metsäsijoitusrakenteita. Aluksi tarkastellaan metsärahastojen metsänomistuksen kehitystä ja kartoitetaan Suomessa toimivat kotimaiset ja kansainväliset metsärahastot ja -sijoitusmuodot. Luvussa 4 analysoi- daan, miten tuloverotus toteutuu erilaisten metsärahastojen ja -sijoittajien kohdalla erityisesti verrattuna tavallisiin yksityismetsänomistajiin. Luvussa 5 esitetään tapaustutkimuksia kansain- välisten metsärahastojen ja muiden usean valtion alueelle ulottuvien sijoitusrakenteiden juridi- sista rakenteista ja verotuksesta, ja luvussa 6 tarkastellaan metsäomaisuutta koskevaa perintö- ja lahjaverotusta sekä varainsiirtoverotusta. Luvussa 7 vertaillaan metsärahastojen metsien kä- sittelyperiaatteita ja arvonmääritystä, ja luvussa 8 esitetään johtopäätökset ja suositukset Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 12 2. Rahastojen metsänomistus ja sen kehitys Matti Valonen, Olli Korhonen ja Esa-Jussi Viitala 2.1. Nykytilanne Metsärahastojen metsänomistuksesta ei ole olemassa kattavaa tietoa. Parhaiten asiaa voitaisiin seurata Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän avulla. Siinä ei kuitenkaan ole sellaista rekisteriyksikkölajia (”rahasto” tai ”metsärahasto”), jonka perusteella saisi helposti ja kattavasti tietoa kotimaisten ja ulkomaisten metsärahastojen kiinteistönomistuksista. Valonen ym. (2022) selvittivät omistusten määrää Suomen Pankin ylläpitämän sijoitusrahasto- listan perusteella, mutta kyseinen lista sisältää vain Suomeen rekisteröidyt (jatkossa kotimaiset) metsärahastot. Tulosten mukaan tällaiset metsärahastot omistivat Suomessa 221 000 hehtaaria metsää. Myös Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä tilasto perustuu Suomen Pankin sijoitusrahastolis- taan (SMK 2022). Käytännössä Metsäkeskus on yhdistänyt sijoitusrahastolistan oman asiakas- rekisterinsä asiakastietoon Y-tunnuksen perusteella ja tällä tavoin tunnistanut kotimaisten si- joitusrahastojen omistamat kiinteistöt. Metsäkeskuksen mukaan tällaiset metsärahastot omis- tivat metsätalousmaata vuoden 2022 joulukuussa 252 000 hehtaaria, eli noin yhden prosentin Suomen metsätalousmaan alasta.1 Luonnonvarakeskuksen (2019) raportoimat tulokset perustuvat Verohallinnon tietoihin. Niiden mukaan metsärahastojen vähintään puoliksi omistamien metsätilakokonaisuuksien metsämaan pinta-ala oli arviolta 260 000 hehtaaria vuonna 2016. Tämä vastasi noin 1,5 prosenttia Suomen metsämaan pinta-alasta. Luke ei ole kerännyt tätä tuoreempaa tilastotietoa. Edellä esitettyjä lukuja rahastojen metsänomistuksista voidaan pitää kattavuudeltaan puutteel- lisina. Puutteet johtuvat paljolti siitä, että rahastot voivat toteuttaa omistuksensa monella eri tavoin. Kotimaiset erikoissijoitusrahastot omistavat metsäkiinteistöt yleensä suoraan, mutta ko- timaiset pääomarahastot omistavat metsiä pääasiassa kommandiittiyhtiöiden kautta. Ulkomai- set sijoitusrahastot puolestaan omistavat metsiä tyypillisesti tätä tarkoitusta varten perusta- miensa osakeyhtiöiden kautta. Tällaiset osakeyhtiöt puuttuvat edellä esitetyistä luvuista. Eräät metsärahastot ovat ostaneet merkittäviä osuuksia myös suurista metsää omistavista yhtiöistä, kuten Finsilva Oyj:stä ja Tornator Oyj:stä. Nämäkään eivät sisälly edellä esitettyihin pinta-aloi- hin. Metsäkeskuksen tilaston mukaan Suomeen on rekisteröity 14 metsärahastoa (SMK 2022). Suo- men Pankin sijoitusrahastolistan tarkempi läpikäynti kuitenkin osoittaa, että niistä vain kahdek- san on sellaisia, jotka ovat hankkineet Suomesta metsäkiinteistöjä. Loput ovat erilaisia syöttö- rahastoja tai rahastoja, joiden tarkoitus ei ole ostaa ja omistaa metsää Suomesta. Vaikka nyt käsillä olevan metsärahastoraportin tulosten perusteella Metsäkeskuksen tulos kotimaisten 1 Metsätalousmaa sisältää kolme alaluokkaa: metsämaan, kitumaan ja joutomaan. Metsätaloudellista merkitystä näistä on vain metsämaalla, jolla puuston kasvu tai sen potentiaali on määritelmällisesti vä- hintään 1 m3/ha/v. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 13 rahastojen metsänomistuksista (252 000 hehtaaria) on aliarvio (ks. luku 3), sen avulla voidaan tarkastella kotimaisten sijoitusrahastojen omistamien metsien alueellista jakaumaa.2 2.2. Kotimaisten sijoitusrahastojen metsien alueellinen jakauma Metsäkeskuksen tilaston mukaan kotimaisten sijoitusrahastojen metsänomistukset keskittyvät Pohjois-Suomeen. Vuoden 2022 syyskuussa tällaisten rahastojen metsätalousmaasta 72 pro- senttia sijaitsi Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa (Kuva 1). Kuva 1. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen omistaman metsätalousmaan pinta-ala maakunnittain vuoden 2022 syyskuussa. Lähde: Suomen metsäkeskus (2022). Kainuussa kotimaiset sijoitusrahastot omistivat reilut 100 000 hehtaaria, Pohjois-Pohjanmaalla 50 000 hehtaaria, Lapissa reilut 25 000 hehtaaria sekä Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa kummassakin noin 20 000 hehtaaria. Keski-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa ne omistivat kussakin 4 000–8 000 hehtaaria. Eteläisimmissä maakunnissa omistus jäi alle tuhan- nen hehtaarin. Kuten edellä on todettu, luvuissa ei ole kuitenkaan mukana esimerkiksi metsä- rahastojen omistusta Finsilvassa ja Tornatorissa. Finsilvan metsät sijaitsevat pääosin Pirkan- maalla ja Keski-Suomessa, Tornatorin puolestaan Itä-Suomessa. 2 Metsäkeskuksen tilastoissa 66 547 kiinteistöllä (n. 1,9 milj. hehtaaria) on sellaisia puutteita omistustie- doissa, että pinta-alaa ei voida luotettavasti jakaa omistajaryhmille. Tässä ryhmässä on todennäköisesti myös sijoitusrahastojen omistamaa pinta-alaa (Juha Väisänen, metsätietoasiantuntija, Suomen metsä- keskus, sähköpostiviesti 15.9.2022). Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 14 2.3. Rahastojen osuus metsäkiinteistöjen ostoista Rahastojen osuutta metsäkiinteistöjen ostoista voidaan seurata Maanmittauslaitoksen kiinteis- tötietojärjestelmän avulla. Sen sisältämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tiedot perustuvat kaupanvahvistajien kiinteistönluovutusilmoituksiin. Kaupanvahvistajat merkitsevät luovutusil- moitukseen, onko ostaja ja myyjänä yksityishenkilö, rahasto, osakeyhtiö, valtio vai joku muu taho. Maanmittauslaitoksessa tarkistetaan luovutusilmoitusten tietoja ennen rekisteriin vientiä. Varsinkin ulkomaisten rahastojen kauppojen tunnistaminen voi kuitenkin olla toisinaan vaikeaa, koska ostaja ei välttämättä ole rahasto vaan sen suomalainen väliyhtiö. Kauppahintarekisterin tiedoista kootaan kiinteistöjen kauppahintatilasto, johon kerätään kiin- teistölajeittain edustavien kauppojen tiedot. Tilastokelpoisia metsäkauppoja ovat pelkästään metsää sisältävät, ei-sukulaisten väliset kaupat. Rajauksilla putoavat pois myös kaupat, joissa kiinteistöllä on vähäarvoista merkittävämpi rakennus, kauppa ulottuu detaljikaavoitetulle alu- eelle tai kohteella on peltoa yli 5 % maa-alasta. Osa suurista metsätilakaupoista jää tilaston kiinteistölajeittaisen tarkastelun ulkopuolelle, sillä niille osuu usein jokin rajaustekijä. Tilasto- kelpoisille yli 10 hehtaarin metsäkaupoille on tehty erikseen erillinen tarkempi ostajaryhmän tarkistus ja luokittelu. Tätä on tehty vuodesta 2015 lähtien. Näiden tarkistettujen kauppojen osalta on tarkasteltu myös kauppojen jakautumista eri ostajaryhmien kesken.3 Puutteistaan huolimatta Maanmittauslaitoksen kiinteistökauppatilastot, jotka Maanmittauslai- tos toimitti pyynnöstä tähän tutkimukseen, tarjoavat hyödyllistä tietoa rahastojen muuttu- neesta roolista metsätilamarkkinoilla. Tilastojen mukaan metsärahastot ovat olleet viime vuo- sina hyvin aktiivisia metsätilamarkkinoilla. Vuonna 2015 niiden osuus yli kymmenen hehtaarin suuruisten, pelkästään metsää sisältävien metsätilakauppojen lukumäärästä oli neljä prosent- tia, mutta vuonna 2021 se nousi jo yli 20 prosenttiin (Kuva 2). Vastaavalla ajanjaksolla yksityis- ten osuus kauppojen lukumäärästä laski 89 prosentista 60 prosenttiin. Myös yhtiöiden osuus kauppojen lukumäärästä on noussut. Kuva 2. Yli kymmenen hehtaarin metsätilakauppojen osuudet ostajaryhmittäin kauppojen lu- kumäärästä vuosina 2015–2021. Lähde: Maanmittauslaitoksen toimittamat tilastot. 3 Esa Ärölä, johtava asiantuntija, Maanmittauslaitos, sähköpostiviesti 17.3.2022. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 15 Rahastot ovat pyrkineet ostamaan ensi sijassa suuria metsätilakokonaisuuksia. Metsätilakaup- pojen pinta-alalla mitattuna rahastojen osuus onkin selvästi suurempi kuin lukumäärillä mitat- tuna. Vuonna 2015 rahastojen osuus metsätilakauppojen pinta-alasta oli 15 prosenttia mutta vuonna 2021 se oli noussut jo 40 prosenttiin (Kuva 3). Vastaavalla ajanjaksolla yksityisten osuus laski 76 prosentista 43 prosenttiin. Myös yhtiöiden osuus on noussut. Vuonna 2021 rahastot ja yhtiöt ostivat jo yli puolet markkinoille tulleesta metsäalasta. Kuva 3. Yli kymmenen hehtaarin metsätilakauppojen osuudet ostajaryhmittäin kauppojen pinta-alasta vuosina 2015–2021. Lähde: Maanmittauslaitoksen toimittamat tilastot. Kauppasummalla mitattuna eri ostajaryhmien osuudet ovat olleet samaa suuruusluokkaa kuin osuudet metsätilakauppojen pinta-alasta (Kuva 4). Kuitenkin vuonna 2021 rahastojen osuus kauppasummasta nousi jo hieman suuremmaksi kuin yksityisten, mitä voidaan pitää aivan uu- tena tilanteena Suomessa. Kuva 4. Yli kymmenen hehtaarin metsätilakauppojen osuudet ostajaryhmittäin kauppasum- masta vuosina 2015–2021. Lähde: Maanmittauslaitoksen toimittamat tilastot. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 16 2.4. Rahastojen ostojen kehitys alueittain Rahastojen aktiivisuus metsätilamarkkinoilla vaihtelee alueittain. Vuonna 2021 niiden osuus metsätilakauppojen lukumäärästä oli suurin (yli 30 prosenttia) Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa (Kuva 5). Rahastot ostivat aktiivisesti myös Lapissa, Keski-Suomessa ja Pohjois- Pohjanmaalla. Eteläisessä Suomessa rahastojen osuus kaupoista jäi pienimmäksi ollen kahdek- san prosenttia, joskin erityisesti tätä osuutta koskevat edellä mainitut varaukset. Ajanjaksolla 2019–2021 rahastojen osuus kauppojen lukumäärästä nousi kaikilla alueilla. Eniten se nousi Lapissa: kuudesta prosentista 27 prosenttiin. Pohjanmaalla osuus nousi viidestä pro- sentista 16 prosenttiin ja Pohjois-Karjalassa 21 prosentista 32 prosenttiin. Kuva 5. Rahastojen osuudet metsätilakauppojen lukumäärästä alueittain vuosina 2019–2021. Lähde: Maanmittauslaitoksen toimittamat tilastot. Vuonna 2021 rahastojen osuus metsätilakauppojen kauppasummasta oli suurin Kainuussa ja Lapissa (Kuva 6). Kainuussa osuus pysyi vuosina 2019–2020 selvästi yli 50 prosentissa ja Lapissa se nousi voimakkaasti ollen vuosina 2020–2021 noin 50 prosenttia. Pohjois-Karjalassa, Keski- Suomessa ja Pohjois-Savossa osuus oli myös 50 prosentin tuntumassa vuonna 2021. Muilla alueilla rahastojen osuus jäi 40 prosenttiin tai sen alle. Pienin osuus oli eteläisessä Suomessa, joskin sielläkin rahastojen osuus kauppasummasta oli vuonna 2021 noussut jo vajaaseen 20 prosenttiin. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 17 Kuva 6. Rahastojen osuudet metsätilakauppojen kauppasummasta alueittain vuosina 2019– 2021. Lähde: Maanmittauslaitoksen toimittamat tilastot. 2.5. Yhteenveto Metsärahastojen omistamasta metsäpinta-alasta ja sen kehityksestä ei ole kattavaa tilastoa eikä tietoa, koska rahastot omistavat metsää myös väliyhtiöiden kautta. Suomen metsäkeskuksen (2022) tilaston perusteella kotimaiset sijoitusrahastot omistivat joulu- kuussa 2022 metsätalousmaata 252 000 hehtaaria eli yhden prosentin Suomen metsätalous- maan pinta-alasta. Kun otetaan huomioon kotimaisten sijoitusrahastojen omistukset erityisesti Finsilva Oyj:ssä ja Tornator Oyj:ssä, nousee kotimaisten sijoitusrahastojen omistama metsäala yli 300 000 hehtaariin (ks. luku 3). Tämän lisäksi metsiä omistavat kotimaiset pääomarahastot sekä ulkomaiset rahastot ja sijoittajat, joita käsitellään luvussa 3. Kotimaisten sijoitusrahastojen metsänomistus painottuu Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Sa- von maakuntiin. Epäsuorat omistukset huomioon ottaen omistuksia on myös etelämpänä. Rahastojen aktiivisuus metsäkiinteistömarkkinoilla lisääntyi Maanmittauslaitoksen tilaston mu- kaan voimakkaasti vuosina 2015–2021. Vuonna 2021 ne nousivat metsätilakauppojen kauppa- summalla mitattuna suurimmaksi ostajaryhmäksi ohi yksityishenkilöiden, mikä on aivan uusi tilanne Suomessa. Kauppojen pinta-alasta rahastojen ja yhtiöiden yhteenlaskettu osuus on ol- lut jo muutaman vuoden ajan suurempi kuin yksityishenkilöiden. Kauppojen lukumäärästä ra- hastojen osuus oli vuonna 2021 edelleen selvästi yksityishenkilöitä pienempi. Tämä johtuu siitä, että rahastot pyrkivät ostamaan ensisijaisesti keskimääräistä suurempia metsätiloja. Vuonna 2021 rahastot ostivat eniten metsää Kainuun, Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen maakunnissa. Viime vuosina (2019–2021) niiden tekemät kaupat ovat lisäänty- neet eniten Lapissa. Finsilva Oyj:n alkuvuonna 2022 tapahtunut omistusmuutos, jossa Metsä- liitto Osuuskunta ja MTK ry myivät lähes kolmasosan yhtiöstä kotimaiselle erikoissijoitusrahas- tolle (Dasos Kestävä Metsä ja Puu III), tarkoittaa käytännössä sitä, että kotimaiset rahastot ovat olleet aktiivisia metsänhankinnoissaan myös Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 18 3. Merkittävimmät uudet toimijat Suomen metsäkiinteistömarkkinoilla Esa-Jussi Viitala 3.1. Uusien toimijoiden luokittelu Metsää Suomesta ostaneet rahastot voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: i) kiinteistöpääomarahastoihin ja ii) erikoissijoitusrahastoihin. Kiinteistöpääomarahastot on yleensä suunnattu ammattimaisille sijoittajille, kuten eläke- ja va- kuutusyhteisöille, säätiöille sekä varakkaille yksityishenkilöille. Ne ovat yleensä suljettuja ja niillä on tietty etukäteen määritelty toiminta-aika, esimerkiksi 10 vuotta. Sen jälkeen rahasto ja sen sijoitukset pyritään tyypillisesti myymään toisille sijoittajille tai listaamaan pörssiin. Kaikki koti- maiset metsäkiinteistöihin sijoittavat pääomarahastot toimivat kommandiittiyhtiörakenteiden kautta, koska näin niiden osakkaat pääsevät yhdenkertaisen verotuksen piiriin. Jotkut ovat käyt- täneet hyväksi myös yhteismetsärakenteita päästäkseen hyödyntämään yhteismetsien vero- asemaa ja valtion suoria tukia metsätalouteen. Nämä edut on kuitenkin rahastoilta viime vuo- sina pääosin poistettu.4 Erikoissijoitusrahastojen kohderyhmä voi vaihdella rahaston tarkoituksen ja luonteen mukaan, mutta myös ei-ammattimaisilla sijoittajilla on mahdollisuus omistaa metsää epäsuorasti niiden kautta. Erikoissijoitusrahastot ovat yleensä avoimia eikä niiden toiminta-aikaa ole etukäteen rajattu. Erikoissijoitusrahastojen toimintaa säännellään tarkemmin kuin pääomarahastojen, koska mukana voi olla myös piensijoittajia. Erikoissijoitusrahastojen kautta saatavat tulot ovat lähtökohtaisesti yhdenkertaisen verotuksen piirissä: rahastoja ei veroteta, mutta niiden osuu- denomistajien rahaston kautta saamia tuottoja verotetaan. Erikoissijoitusrahastoihin ja kommandiittiyhtiömuotoisiin pääomarahastoihin sovelletaan lakia vaihtoehtorahastojen hoitajista (162/2014). Niihin sovelletaan myös kiinteistörahastolakia (1173/1997), jos rahasto sijoittaa pääasiassa kiinteistöihin tai kiinteistöarvopapereihin. Erikois- sijoitusrahastojen nimessä on oltava vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 16 a:2.1:n mukaan sana ”erikoissijoitusrahasto” eikä nimi saa olla omiaan johtamaan sijoittajia harhaan. Pääasiallisesti kiinteistöihin tai kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavalla erikoissijoitusra- hastolla on oikeus käyttää nimessään tai muutoin toimintaansa osoittamaan kiinteistösijoitta- miseen liittyvää nimitystä. Ulkomaille rekisteröityneet metsärahastot voivat toimia monien erilaisten oikeudellisten raken- teiden kautta. Ne voivat olla erikoissijoitusrahastoja, pääomarahastoja tai sellaisia muita yhteis- sijoitusten muotoja, joita Suomen lainsäädäntöön ei ole sisällytetty. Omistusrakenteiden yksi- tyiskohtainen selvittäminen voi olla vaikeaa, jos ne ovat monimutkaisia, ketjutettuja ja ulottuvat sellaisiin valtioihin, joista tietoja ei ole helposti tai käytännössä lainkaan saatavissa. Suomessa toimivia metsärahastoja on rekisteröity tai metsäsijoitusten omistuksia ketjutettu mm. 4 Laki kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta 202/2017, HE 6/2017 vp, Laki tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 1132/2021, HE 142/2021 vp. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 19 Luxemburgiin, Alankomaihin ja Liechtensteiniin. Tällaisten kansainvälisten rahastojen raken- teita ja toimintaa käydään läpi luvussa 5. 3.2. Kotimaiset erikoissijoitusrahastot Suomeen on rekisteröity viisi metsään sijoittavaa erikoissijoitusrahastoa (Taulukko 1). Niistä kaksi eli OP-Metsänomistaja ja S-Pankki Metsä toimivat suoraan pankkikonsernien alla.5 Lisäksi varainhoitoyhtiö United Bankers Oyj on perustanut kaksi erikoissijoitusrahastoa (UB Metsä ja UB Metsä Global), joista jälkimmäinen tosin sijoittaa metsäkiinteistöihin vain epäsuorasti. Suomen suurin pankki Nordea ei ole perustanut omaa metsään keskittynyttä erikoissijoitusra- hastoa vaan markkinoi ja myy Dasos Capital Oy:n erikoissijoitusrahastoa (Dasos Kestävä Metsä ja Puu III) ei-ammattimaisille ja ammattimaisille sijoittajille. Instituutionaalisille sijoittajille tar- koitettuja osuuksia Dasos Capital myy suoraan itse. Rahaston osuuksista ensisijaisesti instituu- tioille tarkoitettuja oli syyskuun 2022 lopussa noin 80 % (Dasos… 2022a). Taulukko 1. Metsäkiinteistöihin sijoittavat kotimaiset erikoissijoitusrahastot (tilanne 15.9. tai 30.9.2022). Lähde: rahastojen esitteet, katsaukset ja raportit. Rahasto Metsäala Suomessa (ha) Rahaston koko (milj. €) Osuuden- omistajia Metsäkiin- teistöjä Perustamis- vuosi Vieras pääoma (milj. €) OP-Metsänomistaja 121 000 405 12 0851 1 223 2014 46 UB Metsä2 75 371 338 2 4863 8463 2015 0 S-Pankki Metsä 24 0564 203 14 017 2604 2016 0 Dasos Kestävä Metsä ja Puu III 43 0005 174 - - 2021 90 UB Metsä Global6 - 29 - - 2021 - 1 31.12.2021 2 UB Metsä -erikoissijoitusrahastoa myy myös POP Pankki omille asiakkailleen. Tällöin minimisijoitus on 1 000 euroa, kun se United Bankersin kautta merkittäessä on 5 000 euroa. 3 15.12.2021 4 31.12.2021. Lisäksi Virossa n. 3 000 ha. 5 Luku on arvio. Rahaston selvästi suurin sijoitus on noin 30 %:n omistusosuus Finsilva Oyj:stä, joka on Suomen kolmanneksi suurin yksityinen metsänomistaja. Lisäksi rahasto omisti vuoden 2021 lopussa Suomessa arviolta n. 3 000 hehtaaria metsää (ks. teksti). 6 Rahaston varat sijoitetaan globaalisti metsäkiinteistöihin, metsäteollisuusyhtiöiden osakkeisiin sekä REIT-muotoisiin metsää omistaviin yhtiöihin. Sijoitukset metsäkiinteistöihin tehdään välillisesti rahastojen kautta. 5 S-Pankki Metsä tunnettiin ennen nimellä FIM Metsä Erikoissijoitusrahasto, mutta S-Pankki luopui FIM- brändin käytöstä 7.10.2021. Sitä ennen samaa rahastoa myytiin S-Pankin asiakkaille nimellä S-Metsära- hasto. Rahaston perusti alun perin FIM Varainhoito Oy. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 20 OP-Metsänomistaja on selvästi suurin metsään sijoittavista erikoissijoitusrahastoista noin 121 000 hehtaarin kiinteistönomistuksillaan. Merkillepantavaa on, että sen varoista 16 % on Suomen suurimman yksityisen metsänomistajan Tornator Oyj:n osakkeissa. Ne rahasto osti vuonna 2018 saman konsernin OP-Vakuutukselta. Rahasto on Tornatorin viidenneksi suurin omistaja 5 %:n osuudellaan. Pienempiä omistuksia rahastolla on Metsäliitto Osuuskunnassa ja Suomen Metsäsijoitus Oy:ssä. Suomen Metsäsijoitus Oy omistaa metsää noin 14 000 hehtaaria. Yhteensä noin 24 % OP-Metsänomistaja-rahaston varoista on sijoitettu tällä tavalla metsää omistaviin osakeyhtiöihin ja Osuuskunta Metsäliiton osuuksiin. Toiseksi eniten erikoissijoitusrahastoista metsää omistaa UB Metsä, noin 75 000 hehtaaria. Se on sijoittanut varojaan myös United Bankers -varainhoitotalon muihin rahastoihin, sisältäen varainhoitajan kommandiittiyhtiömuotoiset metsärahastot. Niiden osuutta sijoituksista ei kui- tenkaan ilmoiteta. Vuonna 2017 UB Metsä yritti ostaa osuuden Tornator Oyj:stä (kuten myös saman varainhoitajan toinen metsärahasto UB Nordic Forest Fund II Ky), mutta kauppa peruun- tui, kun Tornatorin vanha osakas käytti lunastusoikeuttaan. S-Pankki Metsä omistaa kotimaisista erikoissijoitusrahastoista selvästi vähiten metsää, noin 24 000 hehtaaria Suomessa. Lisäksi se omistaa suoraan noin 3 000 hehtaaria metsää Virossa. Dasos Kestävä Metsä ja Puu III -erikoissijoitusrahasto aloitti toimintansa keväällä 2021. Se omistaa metsää noin 165 miljoonalla eurolla Suomessa, Virossa ja Latviassa. Sijoituksista 90 % on Suomessa. Rahasto ei osta metsiä suoraan, vaan se perustaa kohdemaahan erityisen sijoi- tusyhtiön, jonka lukuun metsät hankitaan. Rahaston selvästi suurin sijoitus on Metsä ja Puu III Ky, joka osti helmikuussa 2022 noin 30 %:n osuuden Suomen kolmanneksi suurimmasta yksityisestä metsänomistajasta Finsilva Oyj:stä Metsäliitto Osuuskunnalta ja MTK ry:ltä. Metsäliiton noin 20 %:n osuudesta Dasoksen rahasto maksoi 131 miljoonaa euroa6, mikä tarkoittaa noin 5 000 euroa hehtaaria kohti. Erikoissijoitus- rahaston kaksi muuta kotimaista sijoitusyhtiötä (Metsä ja Puu I Ky ja Metsä ja Puu II Ky) omis- tivat metsää vuoden 2021 lopussa noin 18 miljoonan euron edestä.7 Metsän keskimääräisillä hinnoilla tämä tarkoittaa noin 3 000 hehtaaria. Erikoissijoitusrahaston 30 %:n omistusosuus Fin- silvasta puolestaan tarkoittaa noin 40 000 hehtaaria. On syytä huomata, että sääntöjensä mukaan Kestävä Metsä ja Puu III -erikoissijoitusrahaston tarkoitus ei ole sijoittaa pääasiassa (metsä)kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin. Tämän ta- kia sitä ei voi pitää samalla tavalla ”metsärahastona” kuin OP-Metsänomistaja-, UB Metsä- ja S-Pankki Metsä -erikoissijoitusrahastoja (asiasta lisää jäljempänä tässä luvussa ja luvussa 7.4). UB Metsä Global -erikoissijoitusrahasto on metsäkiinteistöjen osalta niin sanottu rahastojen rahasto, toisin sanoen se sijoittaa metsäkiinteistöihin epäsuorasti muiden rahastojen kautta. Lisäksi se sijoittaa suoraan metsäteollisuusyhtiöiden osakkeisiin. UB Metsä Global -erikoissijoi- tusrahaston suurimmat sijoitukset ovat saman varainhoitotalon kolmessa muussa metsärahas- tossa: UB Nordic Forest Fund II Ky:ssä, UB Nordic Forest Fund III Ky:ssä ja UB Timberland Fund 6 Metsä Group, osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2022. https://www.metsagroup.com/globalas- sets/metsa-group/documents/investors/financial-reporting/osavuosikatsaukset-fi/metsa-group-osa- vuosikatsaus-tammi-syyskuu-2022.pdf 7 Dasos Kestävä Metsä ja Puu III -erikoissijoitusrahasto, vuosikertomus 2021. https://www.metsagroup.com/globalassets/metsa-group/documents/investors/financial-reporting/osavuosikatsaukset-fi/metsa-group-osavuosikatsaus-tammi-syyskuu-2022.pdf https://www.metsagroup.com/globalassets/metsa-group/documents/investors/financial-reporting/osavuosikatsaukset-fi/metsa-group-osavuosikatsaus-tammi-syyskuu-2022.pdf https://www.metsagroup.com/globalassets/metsa-group/documents/investors/financial-reporting/osavuosikatsaukset-fi/metsa-group-osavuosikatsaus-tammi-syyskuu-2022.pdf Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 21 rahastossa.8 Niiden osuus sijoituksista on 25 %. Lisäksi rahasto on sijoittanut Uudessa Seelan- nissa toimivaan metsärahastoon. UB Metsä Global -rahastoa ei jatkossa käsitellä tämän tar- kemmin, koska sen välilliset kotimaiset metsänomistukset tulevat käsitellyiksi UB:n rahastojen yhteydessä. Vuosina 2016‒2018 Suomessa toimi myös erityisesti institutionaalisille sijoittajille suunnattu eQ Metsä -erikoissijoitusrahasto. Sen tavoitteena oli aluksi hankkia noin 50 miljoonan euron metsäomaisuus ja sen jälkeen tarjota sijoitusmahdollisuutta myös laajemmalle yleisölle. Ra- hasto osti metsää UPM:ltä noin 10 miljoonalla eurolla, mutta metsäkiinteistöjen hintojen voi- makkaan nousun ja kovan kilpailun takia se päätyi myymään pääosan metsistään jo runsaan vuoden päästä ja palauttamaan varat sijoittajille (eQ 2017, 2018). Metsät myytiin Keski-Euroop- paan, ja ne omistaa nykyään Itävallan liittovaltion eläkekassa. Lopullisesti rahasto lopetettiin vuonna 2018. Vieraan pääoman osuus Kaikki erikoissijoitusrahastot voivat sääntöjensä mukaan käyttää paljon velkavipua. UB Metsä ja S-Pankki Metsä voivat ottaa luottoa enintään 100 % suhteessa rahaston nettovarallisuuteen (NAV). Tämä tarkoittaa, että rahasto voi ottaa enintään saman verran lainaa kuin mitä rahasto- osuudenomistajat ovat rahastoon sijoittaneet. Velkavivun käytön takia korkein sijoitusaste on siis 200 %. Sama enimmäismäärä on OP-Metsänomistaja-rahastolla. Erityisestä syistä ja väliai- kaiseen tarkoitukseen edellä mainitut voivat lisäksi ottaa luottoa 1/3 rahaston nettovarallisuu- desta.9 Dasos Kestävä Metsä ja Puu III -rahaston säännöissä luoton ylärajaksi on määritelty 50 % rahaston nettovaroista (NAV) mutta väliaikaiseen tarkoitukseen luottoa voi lisäksi ottaa 30 % rahaston nettovaroista. Rahaston sijoitusaste voi siten olla enintään 180 %. Selvästi eniten velkavipua on käyttänyt Dasos Kestävä Metsä ja Puu III, jolla on taseessa vierasta pääomaa (90 milj. €) enemmän kuin omaa pääomaa (Taulukko 1). Rahasto käytti runsaasti vel- karahaa Finsilvan osakkeiden ostoon alkuvuonna 2022. Tyystin toisenlaista toimintatapaa edus- tavat S-Pankki Metsä ja UB Metsä, joilla ei ole lainkaan vierasta pääomaa taseessaan. UB Metsä -erikoissijoitusrahasto käytännössä suljettiin väliaikaisesti kesällä 2022, kun sen merkintäpalk- kio nostettiin 10 %:iin sijoitettavasta pääomasta.10 Tämä ns. soft closing indikoi sitä, että rahasto ei löydä lisäpääomalle tarpeeksi tuottavia sijoituskohteita, ainakaan tarpeeksi nopeasti. Käteistä ei haluta pitää liikaa taseessa, koska sen suuri määrä voisi alentaa rahaston tuottoa.11 OP-Met- sänomistajalla lainaa on 46 miljoonaa euroa eli sen velkavipu on hyvin maltillinen noin 11 %. 8 UB Timberland Fund (UB Skog) on sama rahasto kuin UB Metsä, mutta sitä markkinoidaan Ruotsissa ja vain ammattimaisille sijoittajille. Minimisijoitus on miljoona euroa. https://www.unitedbankers.se/fon- der/valj-fond/ub-skog/ 9 Ks. vastaavat rajoitukset kiinteistörahastolaissa 1173/1997, 16 §. 10 United Bankers 2022. https://www.unitedbankers.fi/fi/ajankohtaista/erikoissijoitusrahasto-ub-met- sassa-otetaan-kayttoon-niin-sanottu-soft-close 11 UB Metsä avattiin uudelleen merkinnöille tavanomaisin ehdoin 30.11.2022. https://www.unitedban- kers.fi/fi/ajankohtaista/ub-metsa-jalleen-avoinna-merkinnoille https://www.unitedbankers.se/fonder/valj-fond/ub-skog/ https://www.unitedbankers.se/fonder/valj-fond/ub-skog/ https://www.unitedbankers.fi/fi/ajankohtaista/erikoissijoitusrahasto-ub-metsassa-otetaan-kayttoon-niin-sanottu-soft-close https://www.unitedbankers.fi/fi/ajankohtaista/erikoissijoitusrahasto-ub-metsassa-otetaan-kayttoon-niin-sanottu-soft-close https://www.unitedbankers.fi/fi/ajankohtaista/ub-metsa-jalleen-avoinna-merkinnoille https://www.unitedbankers.fi/fi/ajankohtaista/ub-metsa-jalleen-avoinna-merkinnoille Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 22 Erikoissijoitusrahastojen metsänomistusten alueellinen jakauma Erikoissijoitusrahastojen metsänomistukset jakautuvat alueellisesti Suomen metsäkeskuksen ti- laston mukaisesti (ks. luku 2). Eniten omistuksia on Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. OP-Metsänomistajan omistuksista 89 % on viiden maakunnan alueella: Kainuussa, Pohjois- Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Kymmenestä suurimmista metsä- kiinteistöistä kuusi sijaitsee Kainuussa. UB Metsä ilmoittaa kohdealueekseen Oulun seudulta Pohjois-Karjalaan ulottuvan vyöhykkeen. Sen omistamasta metsäpinta-alasta 70 % sijaitsi vuoden 2021 lopussa Kainuun ja Pohjois-Poh- janmaan maakunnissa. S-Pankin metsärahaston hehtaareista kolmannes oli Kainuussa, toinen kolmannes Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. OP-Metsänomistajalla on suhteellisesti muita rahastoja enemmän metsää Pohjois-Karjalassa, UB Metsällä Pohjois-Pohjanmaalla ja S-Pankki Metsällä Pohjois-Savossa. Liitteessä 1 on esitetty näiden erikoissijoitusrahastojen metsäkiinteistöjen alueellinen jakauma. Dasos Kestävä Metsä ja Puu III -erikoissijoitusrahasto ei ilmoita Suomen metsiensä sijaintia. Niiden voidaan kuitenkin päätellä noudattavan Finsilva Oyj:n metsien maantieteellistä ja- kaumaa. Pääosa Finsilvan metsistä sijaitsee Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Erikoissijoitusrahastojen sijoitusstrategiat Erikoissijoitusrahastojen sijoitusstrategiat ovat keskenään varsin samanlaisia, mutta myös joi- takin selkeitä eroja löytyy. Osuuspankin, United Bankersin ja S-Pankin erikoissijoitusrahastojen pääasiallisena tavoitteena on sijoittaa suoraan Suomessa sijaitseviin metsäkiinteistöihin, mutta niiden säännöt mahdollistavat metsäkiinteistöjen hankinnan ja muiden sijoitusten tekemisen myös ulkomailla. UB Metsän sijoituksia koskeva rajaus on tiukin: vähintään 60 % rahaston ko- konaisvaroista sijoitetaan Suomessa sijaitseviin metsäkiinteistöihin (Taulukko 2). OP-Metsän- omistajan ja S-Pankki Metsän rajaukset ovat keskenään samankaltaisia: vähintään 60 % varalli- suudesta on sijoitettava Euroopan talousalueella sijaitseviin kiinteistöihin tai tällaisia kiinteistöjä koskeviin kiinteistöarvopapereihin.12 Kaikki erikoissijoitusrahastot voivat sijoittaa metsään myös välillisesti, esimerkiksi yhtiöiden tai muiden metsärahastojen kautta. OP-Metsänomistaja voi sijoittaa enintään 40 % suomalaisten metsäsektorilla toimivien yhtiöiden osuuksiin tai osakkeisiin. UB Metsän ja S-Pankki Metsän säännöissä todetaan erikseen, että ne voivat sijoittaa myös yhteismetsäosuuksiin. Dasos Kestävä Metsä ja Puu III -erikoissijoitusrahasto voi sääntöjensä mukaan sijoittaa varsin laajasti erilaisiin yhtiömuotoisiin sijoituskohteisiin ja rahastorakenteisiin mukaan lukien muut vaihtoehtorahastot, suljetut rahastot ja ulkomaiset vastaavat rakenteet (partnerships). Rahaston säännöissä todetaan vielä erikseen, että se voi sijoittaa myös Dasoksen hallinnoimien toisten sijoitusrahastojen ja vaihtoehtorahastojen osuuksiin. Tätä kautta Nordean asiakas, myös pien- sijoittaja, voi päätyä sijoittamaan myös Dasoksen Luxemburgissa sijaitseviin metsä- ja puualan rahastoihin. Niitä käsitellään tarkemmin luvussa 5. 12 Ks. vastaavat rajoitukset kiinteistörahastolaissa 1173/1997, 15 §. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 23 Taulukko 2. Metsään sijoittavien kotimaisten erikoissijoitusrahastojen sijoitusstrategiat. Lähde: rahastojen esitteet, tiedotteet, katsaukset ja raportit. Erikois- sijoitusahasto Maantieteelliset rajoitukset Metsäkiin- teistöjä Suomen ulkopuolella Voi sijoittaa metsään myös välillisesti On sijoittanut saman hallinta- yhteisön muihin metsärahastoi- hin OP-Metsänomistaja Vähintään 60 % varallisuudesta on si- joitettuna metsäkiinteistöissä tai kiin- teistöarvopapereissa ETA-alueella. Ei Kyllä Ei UB Metsä Rahaston kokonaisvaroista vähintään 60 % on sijoitettuna Suomessa sijait- seviin metsäkiinteistöihin. - Kyllä Kyllä S-Pankki Metsä Rahaston kokonaisvaroista vähintään 60 % on oltava sijoitettuna Euroopan talousalueella sijaitseviin metsäkiin- teistöihin ja yhteismetsiin tai Euroo- pan talousalueella sijaitsevia metsä- kiinteistöjä koskeviin noteeraamatto- miin kiinteistöarvopapereihin. Virossa 4 % Kyllä Ei Dasos Kestävä Metsä ja Puu III Rahasto sijoittaa varansa suoraan tai välillisesti pääasiallisesti Euroopassa. Virossa 5 %, Latviassa 4 % Kyllä Ei1 1 Sääntöjensä mukaan voi sijoittaa (Dasos… 2022b). On sijoittanut saman hallintayhteisön Luxemburgiin rekisteröityyn Dasos Woodinv -yhtiöön (Dasos… 2022a). Kestävä Metsä ja Puu III -erikoissijoitusrahaston sijoituskohteet on ylipäänsä määritelty poik- keuksellisen laveasti. Rahaston sääntöjen mukaan sen ”sijoituskohteilla on liityntäkohtia metsiin, metsä- ja puutuotteisiin, puunjalostamiseen, luontoon ja muuhun reaaliomaisuuteen”. Lisäksi todetaan, että rahasto sijoittaa varansa suoraan tai välillisesti ”pääasiallisesti Euroopassa”. Toisin kuin muiden edellä mainittujen kotimaisten erikoissijoitusrahastojen, Kestävä Metsä ja Puu III - erikoissijoitusrahaston säännöt eivät sisällä rajoitusta, jonka mukaan se sijoittaa pääasiassa metsäkiinteistöihin (tai muihin kiinteistöihin). Tätä kuvannee myös rahaston nimi ”Kestävä Metsä ja Puu”, samoin kuin se, että rahaston säännöissä ei muista edellä mainituista metsään sijoittavista erikoissijoitusrahastoista poiketen mainita kiinteistörahastolakia (1173/1997). Jos erikoissijoitusrahasto sijoittaa pääosin kiinteistöihin, siihen sovelletaan kiinteistörahastolain 3 ja 4 lukujen varojen sijoittamista, luotonottoa, omaisuuden arvostamista ja arviointia sekä kiinteistönarvioitsijaa ja kiinteistönarviointia koskevia säännöksiä.13 Vaikka lähes kaikki Kestävä Metsä ja Puu III -erikoissijoitusrahaston varat on sijoitettu Finsilva Oyj:n osakkeisiin tai muulla tavalla metsäomaisuuteen14, sen metsien arvostusmenettely ja voitonjako näyttäisivät poikkea- van kiinteistörahastolain määräysten mukaisesta ja siten myös kaikkien muiden edellä mainit- tujen erikoissijoitusrahastojen noudattamasta. Syitä tähän tarkastellaan luvussa 7.4. 13 Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista 162/2014, 16 a:6.3. 14 Dasos Kestävä Metsä ja Puu III -erikoissijoitusrahasto: raportit ja katsaukset 2022. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 24 3.3. Kotimaiset pääomarahastot Suomeen on perustettu viimeisen kymmenen vuoden aikana ainakin kuusi kommandiittiyhtiö- muotoista metsärahastoa (Taulukko 3). Kaikki nämä rahastot ovat suljettuja ja tarkoitettu pää- osin tai yksinomaan instituutioille ja ammattimaisille sijoittajille mukaan lukien varakkaat yksi- tyishenkilöt. Tämän takia niiden toiminnasta on saatavissa vain vähän tietoja. Kaksi pääomarahastoa (Taaleritehtaan Metsärahasto I Ky ja UB Nordic Forest Fund Ky I) on sittemmin myyty ranskalaiselle AXA-vakuutuskonsernille. Lisäksi yhden rahaston (Taaleriteh- taan Metsärahasto II Ky) koko omaisuus (39,5 % Finsilvan osakkeista) on myyty puoliksi kah- delle taholle: Luxemburgiin rekisteröidylle metsärahastolle (Dasos FS Partnership) ja kotimai- selle eläkeyhtiö Eteralle. Vuonna 2018 Etera yhdistettiin työeläkevakuutusyhtiö Ilmariseen, jolle myös Eteran hankkimat Finsilvan osakkeet (19,77 %) siirtyivät. Taaleritehtaan Metsärahasto II Ky ei ollut samalla tavalla pääomarahasto kuin muut edellä mai- nitut. Sen omisti Taaleritehdas-konsernin oma sijoitusyhtiö Taaleri Sijoitustehdas Oy, joka osti Finsilvan osakkeet Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Suomelta kesällä 2014 omaan taseeseensa. Vajaa kaksi vuotta myöhemmin se oli myynyt osakkeet huomattavalla voitolla eteenpäin kah- dessa erässä: ensin puolet Dasokselle ja sitten keväällä 2016 loput Eteralle. Tässä mielessä kyse oli poikkeuksellisen opportunistisesta sijoituksesta metsään. Taulukko 3. Metsään sijoittavia kotimaisia pääomarahastoja. Lähde: rahastojen ja sijoittajien esitteet, tiedotteet, katsaukset ja raportit. Rahasto Metsäala Suo- messa (ha) Rahaston koko (milj. €) Sijoittajia Toimin- nassa Muuta Taaleritehtaan Metsä- rahasto I Ky 13 000 37 (v. 2013) n. 130 2012‒2017 Yhteismetsärakenne. Myy- tiin vuonna 2017 vakuutus- yhtiö AXA:lle. Nykyään met- sät omistaa Forest Kilpi Two Oy. Taaleritehtaan Metsä- rahasto II Ky1 Vähemmistö- osuus (39,5 %) Finsilva Oyj:stä (noin 53 000 ha) 65 (2014) Taaleri Sijoi- tustehdas Oy (erityissijoitus- yhtiö) 2014‒2016 Myi kaikki omistamansa Finsilvan osakkeet vuosina 2015‒2016 Taaleri Metsärahasto III Ky 7 700 18 (2014) n. 100 2014‒ Yhteismetsärakenne (”Taa- lerin toinen yhteismetsä”) UB Nordic Forest Fund Ky I 18 200 n. 50 (2014) n. 73 (2020) - 2013‒2020 Myytiin vuonna 2020 va- kuutusyhtiö AXA:lle. Nyky- ään metsät omistaa Forest Kilpi Three Oy. UB Nordic Forest Fund Ky II 32 900 77 ..2 2015‒ Osti vuonna 2015 noin 7 100 hehtaaria metsää Tornator Oyj:ltä. UB Nordic Forest Fund Ky III 14 5003 111 - 2018‒ Metsiä Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa 1 Osti 39,5 %:n osuuden Finsilva Oyj:stä henkivakuutusyhtiö Suomelta kesäkuussa 2014. Myi vuotta myöhemmin puolet osak- keista Dasoksen Luxemburgiin rekisteröidylle metsärahastolle (Dasos FS Partnership) ja huhtikuussa 2016 loput 19,77 % osak- keista eläkevakuutusyhtiö Eteralle. Jälkimmäisen osuuden omistaa nykyään Ilmarinen. 2 Merimieseläkekassa merkittävä sijoittaja (v. 2020: 12 milj. €). 3 Lisäksi Baltiassa 18 500 hehtaaria. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 25 Analyysiyhtiö Inderes (2021) on arvioinut, että Finsilva-omistusten myyntivoitoksi Taalerille muodostui noin 30 miljoonaa euroa ja sijoituksen sisäiseksi koroksi noin 25 prosenttia. Keväällä 2022 Taaleri ilmoitti saavansa Eteralle vuonna 2016 myydystä Finsilvan osuudesta vielä lisä- kauppahintaa 6,7 miljoonaa euroa (Taaleri 2022). Lisähinta perustui Finsilvan vuosien 2020 ja 2021 liikevoittoon. United Bankers -varainhoitotalon kahdesta jäljellä olevasta kommandiittiyhtiömuotoisesta metsärahastosta (UB Nordic Forest Fund Ky II ja III) on vaikea löytää tietoja. Tätä raporttia var- ten United Bankers ilmoitti, että UB Nordic Forest Fund Ky II omistaa metsää Suomessa 32 900 hehtaaria ja UN Nordic Forest Fund Ky III noin 14 500 hehtaaria.15 Kun otetaan huomioon kotimaisten pääomarahastojen myynnit toisille rahastoille tai sijoitta- jille, voidaan päätellä, että kotimaiset kommandiittiyhtiömuotoiset pääomarahastot omistavat nykyään metsää Suomessa noin 55 000 hehtaaria. Yhteismetsärakenteiden hyödyntäminen Ainakin kahdessa metsärahastossa (Taaleritehtaan Metsärahasto I Ky ja Taaleri Metsära- hasto III Ky) on käytetty hyväksi yhteismetsärakennetta. Pääasiallinen syy tällaisen rakenteen luomiseen vuosina 2012‒2014 oli pyrkimys saada oikeus metsävähennykseen. Yhtiöillä tai ra- hastoilla ei tätä oikeutta ole mutta yhteismetsillä on. Kommandiittiyhtiön ja yhteismetsän yh- distämiseen perustuva rakenne mahdollisti myös kestävän metsätalouden rahoituslain (1094/1996, 34/2015) mukaisten valtiontukien saamisen. Lainsäädäntöä on sittemmin muutettu. Vuoden 2022 alussa tuli voimaan tuloverolain 55 § muu- tos, jonka mukaan yhteismetsät eivät saa metsävähennystä vuonna 2022 tai sen jälkeen han- kittujen metsien perusteella, jos yli puolet yhteismetsän osakaskunnan osuuksista on muita kuin luonnollisia henkilöitä tai kuolinpesiä. Kestävän metsätalouden rahoituksen osalta saman- lainen rajoitus tuli voimaan jo aikaisemmin 20.4.2017 (Laki kestävän metsätalouden määräai- kaisen rahoituslain muuttamisesta 202/2017). Muutoksia perusteltiin sillä, että metsätalouden tukia ja metsävähennystä ei ole alun perin tarkoitettu sijoitusrahastoille ja niiden osakkaille. Tuloverotuksen 1.1.2022 voimaan tullutta muutosta ei kuitenkaan sovelleta takautuvasti: jos rahastolle on aiemmin kertynyt metsävähennyspohjaa, se voi sitä edelleen käyttää verotukses- saan. Muita metsiä omistavia kommandiittiyhtiötä Jotkut eläkeyhtiöt ja -yhteisöt ovat sijoittaneet metsäomaisuuteen kommandiittiyhtiöidensä kautta. Tunnetuin tapaus lienee Ilmarinen, jonka Metsärahasto II Ky omistaa 19,77 % Finsilva Oyj:stä. Toinen esimerkki on Merimieseläkekassa, joka omistaa metsää vuonna 2017 perustetun Forest Holding Finland I Ky -yhtiön kautta. Eläkekassan mukaan kyseisen yhtiön metsäomai- suus on 19 000 hehtaaria, arvoltaan 52 miljoonaa euroa. Merimieseläkekassa on lisäksi sijoitta- nut ainakin kahteen metsärahastoon: Dasos Timberland Fund I:een ja UB Nordic Forest Fund Ky II:een. Kirkon keskusrahasto omistaa metsää ainakin Kestävä Metsä KER I Ky:n kautta. Sen vas- tuunalainen yhtiömies on Kestävä Metsä ja KER Oy, ja metsien hallinnoinnista vastaa Conifer Consulting Oy. Jälkimmäinen ilmoittaa hallinnoivansa yhteensä 110 000 hehtaaria metsää, 15 Jyri Hietala, toimitusjohtaja, UB Nordic Forest Fund Oy, sähköposti 28.11.2022. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 26 jonka arvo on 400 miljoonaa euroa.16 Julkisten tietojen perusteella voidaan päätellä, että ky- seessä ovat pääosin vakuutuskonserni AXA:n, Merimieseläkekassan ja Kirkon keskusrahaston metsät. Dasos Habitat Fund Ky:n toimiala poikkeaa edellistä: se ostaa luonnoltaan arvokkaita tai muita metsäalueita ja vuokraa niitä käyvällä hinnalla Metsä Groupille. Metsä Group puolestaan voi tarjota niitä omistajajäsenilleen FSC-ryhmäsertifikaattinsa puitteissa. FSC-metsäsertifikaatti edellyttää, että metsänomistaja suojelee vähintään 5 % metsistään.17 Ajatus on, että tilakohtai- sen toteutuksen sijaan suojelu voidaan toteuttaa tehokkaammin Metsä Groupin FSC-ryhmäser- tifikaatin tasolla. Ei ole tiedossa, kuinka paljon Metsä Group veloittaa omistajajäseniltään FSC- ryhmäsertifikaattiin liittymisestä niissä tapauksissa, joissa suojelu toteutetaan vuokraamalla metsiä kyseiseltä rahastolta. Myöskään rahaston toiminnan laajuudesta ei ole julkista tietoa. Sijoittajina sillä on ainakin Työeläkevakuutusyhtiö Elo (2,2 milj. €), LähiTapiola (2,2 milj. €) ja Suomen Kulttuurirahasto.18 Habitat Fund on toiminut vuodesta 2020. Evlin kommandiittiyhtiömuotoinen metsärahasto Evli Impact Forest Fund I on niin sanottu rahastojen rahasto, joka sijoittaa muihin metsärahastoihin. Tältä osin se on samantyyppinen kuin UB Metsä Global -erikoissijoitusrahasto. Erona on kuitenkin se, että Evlin metsärahasto ei sijoita metsäkiinteistöihin Suomessa eikä Pohjoismaissa edes välillisesti, koska sen mukaan kor- keampia tuottoja on saatavissa muualta: erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikasta ja Oseaniasta. Evlin rahasto keräsi sijoituksia instituutioilta ja yksityishenkilöiltä 94 miljoonaa euroa ennen kuin se suljettiin keväällä 2022. Rahaston tavoitteena on tehdä sijoituksia 6‒7 metsärahastoon vuo- den 2022 loppuun mennessä. Rahaston toimikausi on 14 vuotta.19 3.4. Ulkomaiset rahastot ja sijoittajat Ulkomaisten rahastojen ja sijoittajien metsänomistuksia ei seurata eikä tilastoida kattavasti. Se olisi käytännössä hyvin työlästä muun muassa sen takia, että ulkomaiset rahastot ja sijoittajat toteuttavat metsäsijoituksensa useiden erilaisten oikeudellisten rakenteiden kautta (osakeyh- tiöt, kommandiittiyhtiöt ja yhteismetsät). Julkisia tietolähteitä yhdistelemällä on kuitenkin mah- dollista muodostaa kooste Suomessa viime vuosina metsää hankkineista ulkomaisista rahas- toista ja sijoittajista sekä niiden metsänomistuksista. Tällainen yhteenveto ei ole kuitenkaan välttämättä kattava. Lisäksi tietojen laajuus ja tarkkuus vaihtelee rahaston ja sijoittajan mukaan. Taulukkoon 4 on koottu tietoja Suomessa metsää omistavista ulkomaisista metsärahastoista ja sijoittajista. Merkittävimmät ulkomaiset metsänomistukset Suomessa näyttäisivät olevan Dasoksen Luxemburgissa sijaitsevilla rahastoilla, ruotsalaisella Silvestica Green Forest -rahas- tolla ja ranskalaisella vakuutuskonserni AXA:lla. Yhteensä ulkomaiset rahastot ja sijoittajat omis- tavat Suomessa metsää vähintään 240 000 hehtaaria 16 https://conifer.fi/hallinnoitava-metsaomaisuus/ 17 Suomen FSC-yhdistys (2011) 18 Tiedot ilmenevät kyseisten yhteisöjen vuosi- ja toimintakertomuksista. 19 https://www.evli.com/tuotteet-ja-palvelut/vaihtoehtorahastot/rahastot/metsa https://conifer.fi/hallinnoitava-metsaomaisuus/ https://www.evli.com/tuotteet-ja-palvelut/vaihtoehtorahastot/rahastot/metsa Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 27 Taulukko 4. Metsään sijoittavia ulkomaisia pääomarahastoja ja sijoittajia (31.12.2021). Lähteet: rahastojen ja sijoittajien tiedotteet, esitteet, katsaukset, raportit ja tilinpäätökset. Rahasto / Sijoittaja Kotimaa Metsäala Suomessa, ha Metsien arvo Suomessa (milj. €) Sijoittajia Metsät omistava yhteisö Dasos Timberland Fund I1 Luxemburg 8 600 45 (käypä arvo) Euroopan investointi- pankki (30 M€), Ilmarinen (15 M€), Finnfund (5 M€) Sustainable For- estry Oy, Mielikki Timber Oy Dasos Timberland Fund II2 Luxemburg 38 400 44 (käypä arvo) Ilmarinen (37 M€), Euroo- pan investointipankki (30 M€), Elo (28 M€), Sitra (4 M€), LähiTapiola Henki- yhtiö (3,4 M€), LähiTa- piola Vahinkoyhtiö Davvi Oy (aik. Metsä-Botnian Met- sät Oy) Dasos FS Part- nership SCSP3 Luxemburg 67 500 315 (käypä arvo) Ilmarinen (10 M€), Elo (10 M€) Omistaa 50,1 % Finsilva Oyj:stä Silvestica Green Forest AB4 Ruotsi 46 524 124 Folksam Gruppen, SEB Trygg Live, Norjan kun- nallinen eläkerahasto (KLP), Ruotsin vakuutus- alan eläkekassa (FPK) Silvestica Green Forest Finland Oy, Silvestica 2 Green Forest Finland Oy AXA-vakuutus- konserni5 Alankomaat 40 000 (arvio) 100 (käypä arvo, arvio) - Forest Kilpi One Oy, Forest Kilpi Two Oy, Forest Kilpi Three Oy Itävallan liittoval- tion eläkerahasto6 Itävalta 9 000 24 (tasearvo) eläkerahasto Rautalampi Forest Holding Oy GreenGold Group AB7 Ruotsi 9 000 (arvio) 30 (tasearvo) - GreenGold Timber- lands 1 Oy ZE. Wald s.a.r.l & Latifundium Wald I GmbH & Co KG8 Luxemburg (Liechtenstein) 7 200 20 (tasearvo) varakkaat yksityishenkilöt Latifundium Wald I Oy ZE. Wald s.a.r.l8 Luxemburg (Liechtenstein) 5 900 29 (tasearvo) varakkaat yksityishenkilöt ZE. Metsä Oy Aquila Capital Timber Invest- ment Fund9 Luxemburg 3 400 - - - Kajo Neukirchen Group10 Saksa 2 850 12 (tasearvo) varakkaat yksityishenkilöt Neukirchen Metsä Oy 1 Omistaa metsää ja maatalousmaata myös Virossa (10 300 ha), Latviassa (5 800 ha) ja Puolassa (250 ha). Lisäksi vuokrannut maata Malesiassa (25 000 ha) päätarkoituksena kasvattaa plantaasimetsiä käyttäen nopeakasvuisia vieraslajeja (akaasia ja eukalyptus). 2 Omistaa lisäksi 45,44 % Dasos FS Partnership -rahastosta, ja tätä kautta 22,77 % Finsilva Oyj:stä. Taulukossa Dasoksen Lu- xemburgiin rekisteröityjen rahastojen omistukset Finsilvassa (50,1 %) on kuitenkin kirjattu kokonaan Dasos FS Partnership - rahastolle. 3 Tilinpäätöstietoja ei saatavilla. 4 Omistaa metsää myös Ruotsissa, Latviassa ja Virossa. Metsänomistukset yhteensä 120 000 ha. 5 Osti Taaleritehtaan ja United Bankersin ensimmäiset metsärahastot (Taaleritehtaan Metsärahasto I Ky ja UB Nordic Forest Fund Ky I) vuosina 2017 ja 2020. On säilyttänyt yhteismetsärakenteen (Kilpi II Yhteismetsä). 6 Konsernin emoyhtiö on Bundespensionkasse AG (Itävalta). Catella Focus Global Forest -sijoitusrahasto osti noin 4 600 heh- taaria metsää UPM:ltä vuosina 2009‒2010. Nämä metsät sijaitsevat Rautalammilla ja Ylöjärvellä. Vuonna 2017 ostettiin lisäksi eQ Metsä -erikoissijoitusrahaston metsät (4 100 ha), jotka eQ oli hieman aikaisemmin hankkinut UPM:ltä. Nykyisin Itävallan liittovaltion eläkerahasto omistaa kaikki nämä metsät. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 28 7 Omistaa metsiä yhteensä 64 300 ha, pääosin Romaniassa, Britanniassa, Suomessa ja Liettuassa. 8 Konsernin emoyhtiö on ZE. Wald und Beteiligungs AG (Liechtenstein). 9 Rahasto omistaa metsää myös Skotlannissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Kaikissa niissä viljellään myös nopeakas- vuisia vieraslajeja (mm. sitkakuusi, kontortamänty, radiatamänty). 10 Konsernin emoyhtiö on Kajo Neukirchen GmbH (Saksa). Konserni omistaa metsää myös Uruguayssa (plantaasimetsää). Dasoksen metsärahastot Luxemburgissa Dasos Timberland Fund I omistaa metsää Suomessa kahden osakeyhtiön (Sustainable Fo- restry Oy ja Mielikki Timber Oy) kautta yhteensä 8 600 hehtaaria. Nämä metsät se osti vuosina 2010‒2012 UPM:ltä noin 23 miljoonalla eurolla. Metsät sijaitsevat Pohjois-Savossa ja Pohjois- Karjalassa. Rahasto omistaa metsiä myös Virossa ja Latviassa. Lisäksi se hallinnoi Malesiassa noin 24 000 hehtaaria plantaasimetsiä vuokrasopimuksen puitteissa. Yhteensä rahasto omistaa tai hallinnoi metsää 50 000 hehtaaria, josta siis noin puolet sijaitsee Malesiassa. Dasos Timberland Fund I -rahaston suurin sijoittaja on Euroopan investointipankki, jolle rahas- toa markkinoitiin kestävän metsätalouden mallina. Investointipankki tiedotti vuonna 2009 si- joittavansa hyvin hajautettuun globaaliin metsärahastoon, jonka painopiste on Euroopan uni- onissa. Rahaston ilmoitettiin hankkivan metsiä myös Kroatiasta, joka tuolloin neuvotteli liitty- misestä Euroopan unioniin. Dasoksen rahaston sijoituksista kuitenkin 80 % on Suomessa, Vi- rossa ja Latviassa.20 Toinen Luxemburgiin rekisteröity saman hallinnoijan metsärahasto, Dasos Timberland Fund II (jäljempänä DTF II), osti vuonna 2016 Metsä Fibre Oy:ltä Kemin ympäristössä Pohjois-Poh- janmaalla ja Lapissa sijaitsevat Metsä-Botnian Metsät Oy:n (tuolloin 34 000 ha). Metsäkiinteis- töt omistavan yhtiön nimi on nykyään Davvi Oy. Sama rahasto omistaa myös 45,44 % toisesta Luxemburgiin rekisteröidystä rahastosta (Dasos FS Partnership), joka puolestaan omistaa 50,1 prosenttia Finsilva Oyj:stä. Näitä omistusjärjestelyitä käsitellään tarkemmin luvussa 5. Dasos FS Partnership osti Finsilva-osakkeensa, yhteensä 50,1 %, vuonna 2015 Osuuskunta Metsäliitolta ja Taaleri Metsärahasto II Ky:ltä (Taaleri Sijoitus Oyj:ltä) (Kuva 7). Finsilva omistaa metsämaata noin 130 000 hehtaaria, josta FS Partnership -rahaston osuus on siis 65 000 heh- taaria (josta Dasos Timberland Fund II puolestaan omistaa edellä mainitut 45,44 %). Finsilva on myynyt viime vuosina paljon rantatontteja mutta toisaalta myös ostanut lisää met- sää. Esimerkiksi vuonna 2017 se osti 3 000 hehtaaria metsää Itä- ja Keski-Suomesta Osuuskunta Metsäliiton eläkesäätiöltä. Finsilvan omassa taseessa sen metsien arvo on 200 miljoonaa euroa, mutta DTF II on arvioinut Finsilva-omistuksensa (22,77 % osakkeista) käyväksi arvoksi 143 mil- joonaa euroa. Tällä perusteella Finsilvan arvo, joka koostuu lähes yksinomaan metsistä, olisi noin 630 miljoonaa euroa.21 20 Dasos Timberland Fund I, tilinpäätös 2021. Euroopan investointipankki (2009). 21 Dasos Timberland Fund II, tilinpäätös 2021; Finsilva Oyj, tilinpäätös 2021. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 29 Kuva 7. Finsilva Oyj:n omistusmuutokset vuosina 2013‒2022. Lähteet: rahastojen ja sijoittajien tiedotteet, esitteet, katsaukset, raportit ja tilinpäätökset. DTF II -rahastolla on sijoituksia Dasoksen muiden rahastojen kautta myös Liettuassa (Dasos LT Partnership) ja Irlannissa (Dasos Foraois Limited Partnership). Lisäksi se omistaa metsiä pai- kallisten yhtiöidensä kautta Virossa, Irlannissa ja Portugalissa. Kaikki sijoitukset ovat Euroo- passa, vaikka esimerkiksi Euroopan investointipankin (2013) sijoituspäätöksen mukaan ky- seessä on globaali metsärahasto, jonka tarkoitus on sijoittaa kestävään metsätalouteen mm. Indonesiassa, Tansaniassa ja Brasiliassa. Käyvillä arvoilla mitaten puolet DTF II -rahaston sijoi- tuksista on Suomessa (Finsilva Oyj ja Davvi Oy). Euroopan investointipankki on merkittävä sijoittaja DTF II -rahaston lisäksi Dasoksen Irlannin metsärahastoissa. Yhteensä Euroopan investointipankki sijoitti Dasoksen metsärahastoihin vuosina 2009-2017 ainakin 88,5 miljoonaa euroa.22 Suomalaisista eläkeyhteisöistä eniten Dasoksen Luxemburgissa sijaitseviin metsärahastoihin on sijoittanut Ilmarinen, jonka vuosikertomuksen mukaan sen tällaisten sijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2021 lopussa noin 100 miljoonaa euroa.23 Lähes yhtä paljon sijoituksia on tehnyt eläkeyhtiö Elo, jolla tällaisten rahastosijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2021 lopussa 90 mil- joonaa euroa.24 Dasos Timberland Fund II -rahastoon voi sijoittaa Suomessa myös kapitalisaatiosopimuksen kautta. LähiTapiola Henkiyhtiö on tarjonnut tällaista mahdollisuutta asiakkailleen vuodesta 2014 lähtien. LähiTapiola Metsäsijoitus -kapitalisaatiosopimus on tarkoitettu yrityksille, yhtei- söille ja varakkaille yksityishenkilöille minimisijoituksen ollessa 50 000 euroa.25 22 Dasos Timberland Fund II, tilinpäätös 2021. Euroopan investointipankki (2013, 2017). 23 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, toimintakertomus ja tilinpäätös 2021. 24 Eläkeyhtiö Elo, toimintakertomus ja tilinpäätös 2021. 25 LähiTapiola (2014) Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 30 Dasoksen Luxemburgiin rekisteröidyt rahastot omistavat Suomessa metsää yhteensä yli 110 000 hehtaaria. Jos mukaan lasketaan myös Dasos Kestävä Puu ja Metsä III -erikoissijoitus- rahasto, määrä nousee yli 155 000 hehtaarin. Se on selvästi enemmän kuin United Bankersin metsärahastoilla yhteensä. Huomionarvosta on, että Dasoksen rahastojen Suomessa sijaitse- vista metsänomistuksista yli 90 % on kahdessa yhtiössä, Finsilva Oyj:ssa ja Davvi Oy:ssä. Nämä yhtiöt metsineen kuuluivat ennen pääosin Metsä Groupille ja Henkivakuutusyhtiö Suomelle. Tässä mielessä omistusmuutokset eivät ole välttämättä edistäneet esimerkiksi mittakaavaetujen saavut- tamista metsätaloudessa. Ruotsalaiset rahastot ja sijoittajat Dasoksen jälkeen toiseksi suurin ulkomainen metsänomistajataho on ruotsalainen rahasto Sil- vestica Green Forest AB. Se omistaa Suomessa noin 46 524 hehtaaria metsää, erityisesti Kai- nuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta jonkin verran myös Etelä-Lapissa, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Pääosa metsistä rahasto osti UPM:ltä vuosina 2017 ja 2018, mutta sen jälkeen se on ostanut niitä myös yksityismetsänomistajilta ja kunnilta. Silvestican taustalla on ruotsalainen SEB-pankki, Hesselmanskan säätiö ja CRK Forest Management AB. Rahasto on tarkoitettu institutionaalisille sijoittajille ja sen koko on 500 miljoonaa euroa. Metsiä Suomessa hoitavat UPM, Conifer Consulting Oy ja Tilanhoitajat Oy. Tammikuussa 2022 Silvestica ilmoitti perustavansa toisen samanlaisen metsärahaston, jonka nimi on Silvestica 2 Green Forest AB.26 Silvestica omistaa metsää Suomen lisäksi Ruotsissa (46 000 ha), Latviassa (14 000 ha) ja Liettu- assa (14 000 ha). Kaikki metsänsä se on ostanut viimeisen viiden vuoden aikana, Ruotsissa pää- osin Norra Skogilta. Itämeren alueella Silvestica omistaa yhteensä 120 000 hehtaaria. Toinen ruotsalainen yhteisö, GreenGold Group AB, omistaa Suomessa metsää arviolta noin 10 000 hehtaaria. Metsien kirjanpitoarvo on noin 30 miljoonaa euroa. Yhtiö on laajentunut Suo- messa erittäin nopeasti: vuonna 2021 se osti metsää noin 20 miljoonalla eurolla. Suurin osa yhtiön metsistä, yhteensä 64 300 hehtaarista, sijaitsee Romaniassa. Pienempiä omistuksia sillä on Britanniassa, Suomessa ja Liettuassa. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson27, joka on toiminut aktiivisesti metsätalouden asialla myös EU:ssa. Keskieurooppalaiset toimijat Ranskalainen vakuutuskonserni AXA omistaa Suomessa metsää arviolta lähes 40 000 hehtaa- ria. Se on hankkinut metsänsä pääosin kolmessa vaiheessa. Vuonna 2015 se osti UPM:ltä 3 700 hehtaaria, vuonna 2017 Taaleritehtaan ensimmäisen metsärahaston (Taaleritehtaan Metsära- hasto I Ky, n. 13 000 ha) ja vuonna 2020 edelleen United Bankersin ensimmäisen metsärahaston (UB Nordic Forest Fund Ky I, n. 18 000 ha). Nykyään metsät omistaa kolme osakeyhtiötä: Forest Kilpi One Oy, Forest Kilpi Two Oy ja Forest Kilpi Three Oy. Niistä keskimmäisellä on edelleen yhteismetsärakenne (Kilpi II Yhteismetsä). Emoyhtiöt sijaitsevat Alankomaissa. Itävallan liittovaltion eläkekassa (Bundespensionkasse AG) omistaa Suomessa metsää ar- vioilta 9 000 hehtaaria. Pääosa niistä sijaitsee Rautalammilla ja Ylöjärvellä. Alun perin eli vuosina 26 www.silvestica.se 27 www.greengold.se http://www.silvestica.se/ http://www.greengold.se/ Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 31 2009‒2010 ne osti UPM:ltä keskieurooppalainen Catella Focus Global Forest -sijoitusrahasto. Li- säksi eläkekassa omistaa alun perin eQ:n metsärahaston UPM:ltä ostamat metsät. Kolmen metsää omistavan osakeyhtiön (ZE. Metsä Oy, Neukirchen Metsä Oy, Latifundium Wald I Oy) taustalla näyttäisivät olevan pääosin samat keskieurooppalaiset tahot. Yhtiöillä on myös muita yhteisiä piirteitä: paljon velkaa ja korkomenoja Saksassa tai Liechtensteinissa sijait- seville emoyhtiöille. Myös metsäomaisuuden hallintokulut ovat olleet poikkeuksellisen kor- keita. Yhteisöveroa nämä yhtiöt ovat viime vuosina maksaneet erittäin vähän Suomeen.28 Näi- den yhtiöiden toimintaa tarkastellaan tapaustutkimusten yhteydessä luvussa 5.4. 3.5. Yhteenveto Suomessa metsiä omistaa vajaat parikymmentä metsärahastoa ja ulkomaista sijoitusyhtiötä: • neljä kotimaista erikoissijoitusrahastoa (yhteensä noin 265 000 hehtaaria), • kolme kotimaista kommandiittiyhtiömuotoista metsärahastoa (n. 55 000 ha), • ainakin 11 ulkomaista metsärahastoa tai sijoittajatahoa (n. 240 000 ha). Yhteensä kotimaiset ja ulkomaiset rahastot sekä muut ulkomaiset sijoittajayhteisöt omistavat metsää Suomessa noin 560 000 hehtaaria. Luku lienee pikemminkin ali- kuin yliarvio, koska taulukot 3 ja 4 eivät todennäköisesti sisällä kaikkia rahastoja ja ulkomaisia sijoittajayhteisöjä. Arviossa on otettu huomioon metsien myynnit rahastoilta toisille. Omistusten maantieteellinen jakauma huomioon ottaen kyseisen metsäomaisuuden arvo lie- nee suuruusluokaltaan yli kaksi miljardia euroa. Arvolla mitaten kotimaisten ja ulkomaisten ra- hastojen ja muiden ulkomaisten sijoittajien omistuksen voidaan arvioida olevan jo suurempi kuin seurakuntien tai yhteismetsien. Näin ollen rahastot ja muut sijoittajayhteisöt olisivat yksi- tyismetsien omistajaryhmänä jo Suomen neljänneksi suurin tavallisten yksityismetsänomista- jien, Tornatorin ja UPM:n jälkeen. Dasoksen rahastot, United Bankersin rahastot ja OP-Metsänomistaja-erikoissijoitusrahasto ovat kolme merkittävintä rahastomuotoista metsänomistajatahoa. Yhteensä ne omistavat ai- nakin 400 000 hehtaaria metsää – noin 70 % kaikista rahastojen ja ulkomaisten sijoittajayhtei- söjen Suomessa omistamista metsistä. Kun mukaan luetaan neljäs taho, ruotsalainen Silvestica, luvut nousevat 450 000 hehtaariin ja 80 %:iin. Rahastojen metsänomistus ja erityisesti sen hal- linta on siis lopulta melko harvoissa käsissä. Rahastot ovat nousseet Suomen neljänneksi suurimmaksi yksityiseksi metsänomistajaryhmäksi hyvin nopeasti, vajaassa kymmenessä vuodessa. Jos rahastojen metsäkiinteistöjen hankinnat jatkuvat, niiden metsänomistus kasvaa lähivuosina edelleen. Varsinkin kotimaisten pääasiassa kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen on usein pakko ostaa lisää metsää Suomesta, jos niiden nettomerkinnät ovat positiivisia. Sijoituksia voidaan ohjata aikaisempaa enemmän myös muualle kuin kotimaisiin metsäkiinteistöihin, mutta useimpien rahastojen säännöissä on tätä koskevia rajoituksia. Lisäksi metsäkiinteistöjen arvot ovat nousseet hyvin korkeiksi myös muualla Itämeren alueella ja Euroopassa. Kotimaisten kommandiittiyhtiömuotoisten pääomarahastojen, samoin kuin samantyyppisten ulkomaisten metsärahastojen, toimintakausi on yleensä etukäteen päätetty. Usein se on 28 Yhtiöiden tilinpäätökset 2020 ja 2021. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 32 kiinteistöomistuksissa 10‒15 vuotta. Toimikautta voidaan tämän jälkeen jatkaa muutamalla vuodella esimerkiksi markkinatilanteen takia. Esimerkiksi Dasos Timberland Fund I -rahaston toimintakausi on 15 vuotta ja Dasos Timberland Fund II:n 12 vuotta. Molempien toimikautta on mahdollista jatkaa tämän jälkeen vielä kaksi vuotta.29 Ottaen huomioon, että ensin mainittu rahasto suljettiin uusilta sijoituksilta ensimmäisen kerran yli 13 vuotta sitten (9.7.2009)30, se tul- lee luopumaan metsänomistuksistaan jo lähivuosien aikana, viimeistään kuitenkin kesällä 2026. Sama koskee Dasos Timberland Fund II -rahastoa, joka omistaa merkittävän osuuden Suomen kolmanneksi suurimmasta yksityisestä metsänomistaja Finsilva Oyj:stä. Pääomarahastojen kohdalla omistuksista luopuminen tarkoittaa yleensä niiden myymistä toi- sille rahastoille tai sijoittajille taikka listaamista pörssiin. Metsät tai osa niistä voidaan myydä myös saman varainhoitotalon tai hallintayhteisön sellaisille muille rahastoille, joilla sijoituspe- riodia on vielä jäljellä. Esimerkiksi Dasoksen uusi erikoissijoitusrahasto Kestävä Metsä ja Puu III voi sääntöjensä mukaan sijoittaa Dasoksen hallinnoimiin muihin rahastoihin. Tätä kautta koti- maiseen Dasos Kestävä Metsä ja Puu III -rahastoon Nordean kautta sijoittava piensijoittaja voi päätyä sijoittamaan myös Luxemburgiin rekisteröityihin suljettuihin pääomarahastoihin. Pääomarahastojen strategia omistuksista luopumisessa on usein opportunistinen, eli rahaston omaisuus tai osa siitä pyritään myymään korkeimman tarjouksen tekevälle taholle. Näin toimit- taessa pääomarahastojen Suomessa sijaitsevien metsäkiinteistöjen omistus voi päätyä lähtö- kohtaisesti hyvin moniin eri paikkoihin. Tämä koskee Finsilva Oyj:n ja Davvi Oy:n kaltaisia yhti- öitä ja niiden metsänomistuksia erityisesti silloin, kun muilla mahdollisilla osakkeenomistajilla ei ole esimerkiksi osakassopimuksen perusteella etuosto-oikeutta myytäviin osakkeisiin tai sel- laista oikeutta ei haluta tai voida käyttää. Erilaisten omistus- ja velkarakenteiden kautta myös metsäomaisuudesta saatavat tuotot voivat tämäntyyppisten kauppojen seurauksena ohjautua sellaisiin paikkoihin ja valtioihin, joissa verotuksen lopullista toteutumista ja edunsaajaa ei vält- tämättä ole mahdollista selvittää luotettavasti. 29 Dasos Timberland Fund I ja II, tilinpäätökset 2021. 30 Euroopan investointipankki (2009). Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 99/2022 33 4. Metsäsijoitusten tuloverokohtelu Pekka Nykänen ja Matti Urpilainen 4.1. Tarkastelun lähtökohdat ja tavoitteet Metsästä saatujen tulojen verokohtelua voidaan tarkastella useista eri näkökulmista. Ylätasolla kysymys on siitä, miten hyvin ja perustellusti verolainsäädäntö ja sen taustalla olevat veropo- liittiset tavoitteenasettelut niveltyvät metsään liittyviin yhteiskuntapoliittisiin tavoitteenasette- luihin, varsinkin metsien kaupalliseen hyödyntämiseen ja ympäristöarvoihin, sekä missä määrin verolainsäädännöllä käytännössä voidaan tai on perusteltua pyrkiä vaikuttamaan näihin ylei- sempiin yhteiskuntapoliittisiin päämääriin. Kuten verotuksessa yleensäkin, myös metsästä saa- tujen tulojen verotuksessa tärkeä tarkastelukohde on verorasituksen jakaantuminen erilaisten metsänomistajien välillä. Lisäksi merkityksellistä on tarkastella verorasituksen jakautumista sen suhteen, saadaanko tulo suoran metsäsijoituksen vai epäsuoran metsäsijoituksen, kuten rahas- tosijoituksen, kautta. Kysymys on siitä, miten hyvin metsätulojen verotusta koskeva verolain- säädäntö toteuttaa hyvälle verojärjestelmälle asetettuja vaatimuksia. Metsätulojen verokohtelua on oikeudellisessa tutkimuksessa tarkasteltu pääasiassa luonnollis- ten henkilöiden ja kuolinpesien verotuksen kannalta, sekä vain kotimaisissa tilanteissa. Tyypil- lisesti verovelvollinen on näissä tarkasteluissa ollut niin sanottu pienmetsänomistaja, joka omis- taa tuloa tuottavan metsän suoraan. Metsäverojärjestelmää on kehitetty ja sen ominaisuuksia on arvioitu leimallisesti luonnollisten henkilöiden näkökulmasta. Kotimainen ja luonnollisiin henkilöihin keskittyvä tarkastelu onkin aiemmin riittänyt kattamaan valtaosan verotuksen pii- rissä olevista metsistä, siitä tuloja saavista verovelvollisista sekä veronalaista tulovirroista. Ti- lanne on kuitenkin muuttunut. Metsien omistusrakenteissa tapahtuneiden muutosten ja omis- tajien kansainvälistymisen vuoksi vero-oikeudellista tarkastelua on syytä laajentaa erityisesti erilaisiin rahastoihin ja kansainvälisiin tilanteisiin. Metsätulojen verotus noudattaa hyvin pitkälti verojärjestelmän yleisiä periaatteita. Siten vero- järjestelmässä yleiset erot erilaisten verovelvollisten, kuten luonnollisten henkilöiden ja osake- yhtiöiden, saamien tulojen verokohtelussa vaikuttavat myös metsätulojen verotukseen. Metsä- tulojen verotuksessa toteutuvat myös monet verojärjestelmän lähtökohtaiset erot kotimaisten ja ulkomaisten tulonsaajien välillä. Tällä kysymyksenasettelulla on suora liityntä verotuksen oi- keudenmukaisuuteen. Vero