METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN SUONTUTKIMUSOSASTON TIEDONANTOJA 1/1980 SUONTUTKIMUSOSASTO 1979 - 1980 Helsinki 1980 METSÄNTUTKIMUSLAITOS Suontutkimusosasto Unioninkatu 40 A, V kerros 00170 Helsinki 17 Puhelin: vaihde 90-661401 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖKUNTA 1979 3 2. TUTKIMUSTOIMINTA 5 Yleiskatsaus 1979 5 Suunnitelma 1980 7 3. JULKAISU- JA TIEDOTUSTOIMINTA 12 4. KANSAINVÄLINEN YHTEISTOIMINTA 18 5. KOTIMAINEN YHTEISTOIMINTA 20 6. OPINNOT JA KURSSIT 22 3 1. HENKILÖKUNTA 1979 Osaston päällikkö professori Olavi H u i k a r i, MMT Erikoistutkija Eero Paavilainen, MMT Vanhempi tutkija Kimmo Paarlahti, MML Nuorempi tutkija Marjut Karsisto, MMK Osastolla ovat tämän lisäksi suorittaneet tutkimustyötä työsopimussuhteisina tutkijoina: Erkki Ahti, MML 1 Matti Aitolahti, MMK Riitta Heinonen, FK Kalevi Karsisto, MML Seppo Kaunis to, MMT Kimmo Kolari, LuK Leena Louhikytö-Kuikka, FK (2 Pekka Pieti läinen, FK Veli Pohj one n, MMT (1.7. alkaen) Hannu Raitio, FK Antti Reinikainen, FL Kauko Salo, FM (25.6. alkaen) Klaus Si lfverberg, FK Heikki Veij alainen, LuK Jaakko Virtanen, MMT Osastolla ovat kertomusvuonna työskennelleet lisäksi: Kirsi E 1 o, MH (30.6. saakka) (2 Mikko M o i 1 a n e n, MH (31.11. saakka) Parkanon tutkimusasemalla i 2 Pyhäkosken tutkimusasemalla 3 Kannuksen toimipisteessä 4 Tutkijoiden apuna ovat työskennelleet lisäksi seuraavat henkilöt: Raija Eerikäinen, lab.apul. Esko Eskola, aputj . Markus Hartman, tutk.apul. Esa Heino, työnjohtaja (11.4. alkaen), Kannus Marja-Liisa Henritius, tutk.siht. Lauri Hirvisaari, tutk.apul., Parkano Päivi Lempinen, kok. tutk.apul. Heikki Meriläinen, kok. tutk.apul. (10.8. saakka) Raimo Mäkelä, kok. tutk.apul. Eero Pelkonen, KM Airi Piira, kok. tutk.apul. Liisa Poutanen, toim.siht. Elisa Sievänen, tutk.apul. (12.9. alkaen) Yrjö Sulkala, kok. tutk.apul. Inkeri Suopanki, tutk.apul. Kauko Taimi, MT Heikki Takamaa, MT Maija Tuuri, toim.apul. Anne Vuollekoski, tutk.apul. Martti Vuollekoski, kok. tutk.apul. Osan vuotta ovat avustaneet lukuisten kenttäapulaisten lisäksi seuraavat henkilöt: Tiina Kauppi, tutk.apul. Timo Lahtinen, ATK-apul. Pertti Niemi, aputj . Reino Puikki, tutk.apul. 5 2. TUTKIMUSTOIMINTA Yleiskatsaus 1979 Tutkimukset edistyivät suunnitelmien mukaisesti jokaisella osaston työohjelman viidestä osa-alueesta. Turvemaiden ominaisuuksien ja luokittelun aiheryhmässä julkaistiin tuloksia ojituksen ja tuhkalannoituksen vaikutuksesta turpeen biologisiin ominaisuuksiin. Uutena työnä aloitettiin selvitys monikaistakuvauksen käytöstä lannoitus- ja ojitus tarpeen määrityksessä. Metsähydrologisessa tutkimustyössä käsiteltiin aikaisemmin kerättyjä aineistoja sekä jatkettiin havaintojen tekoa metsäoji tuksen ja lannoituksen vaikutuksesta vesien laatuun. Suometsien ekologian, hoidon ja moninaiskäytön aiheryhmässä oli painopiste PERA-projektiin liittyvissä tutkimuksissa. Metsän viljelytutkimuksissa käytettiin eniten voimavaroja aikaisemmin perustettujen kokeiden mittaukseen ja analysointiin. Jaakkoinsuon koekentälle asennettiin tietojenkeruulaitteisto . Turvemaiden lannoitustutkimuksen tärkeimpiä painopistesuuntia olivat jatkolannoitus- , kasvuhäiriö- sekä puuntuhkan käyttöä koskevat tutkimukset. Muiden tutkimusjulkaisujen lisäksi valmis tui kokoomajulkaisu turvemaiden metsänlannoitustutkimuksista yleensä sekä erikseen hivenravinteiden puuteoireista metsä puilla samoin kuin käytännölle tarkoitettu lannoitusopas . Metsänparannustekniikan alalla jatkettiin ojitus-, lentolevitys ja metsäautotietutkimuksia yhteistyössä käytännön organisaatioi den kanssa. 6 Varsinaisen tutkimustyön ohella osasto osallistui merkittävällä panoksella mm. valtakunnallisiin energiametsätutkimuksiin, metsämarja- ja sienitoimikunnan työhön sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Viimeksi mainituista vaati eniten aikaa suomalais neuvostoliittolaisen metsäojitussymposiumin järjestäminen sekä Ruotsin metsänparannustutkijoiden koulutus. Julkaisuja ennakoitiin ilmestyvän 10 tutkimusaiheesta. Julkaisuja valmistui 8 aiheesta yhteensä 16 kpl. 7 Suunnitelma 1980 Nopeasti suureneva metsäojitusalueiden pinta-ala alkaa saa vuttaa puustoltaan täystiheyden ja sitoa samalla yhä enene vässä määrin ravinteita kasvualustasta puuston biomassaan. Ravinteiden mobilisaation ja kierron sekä lannoitteiden käy tön perusteiden tutkimukset ja niiden tuloksiin perustuvat ohjeet käytännön toimenpiteitä varten tulevat yhä tärkeämmiksi. Kasvuhäiriöiden tutkimusprojekti, jatkolannoitusprojekti sekä metsäojitettujen soiden hivenlannoitustutkimukset ovat hyvin ajankohtaisia, ja aikaisemmin perustetuilta koekentiltä saadaan yhä enemmän käyttökelpoisia tuloksia. Vesametsäkasvatuksen koealoja perustetaan lisää eri osiin maata. Tuhkan ja asumis- sekä teollisuusjätteiden käyttötutki muksia tehostetaan samoin kuin fosforilannoitelajitutkimuksia. Metsäojituksen hydrologiset vaikutukset sekä metsäojituksen ja lannoituksen vaikutukset vesien laatuun ovat aktiivisen tutkimustoiminnan kohteina. Osasto osallistuu seuraaviin yhteistutkimuksiin : Metsän uudistamisen toimenpideketjut (SUO3O-007, SUO3O-010, SUOSO-019) Metsänlannoitus (SUOIO-001, SUOIO-003, SUO2O-005, SUO4O -011-017, SUOSO-02 0) Metsien moninaiskäyttö (SUO2O-005, SUO3O-009) Kasvuhäiriöprojekti (SUO4O-015) Sekametsikköprojekti (SUO3O-007, SUO4O-011) PERA-projekti (SUO3O-010) 8 Tutkimus- I = suunnittelu/esitutkimus II = aineiston keruu vaiheet: 111 = aineiston käsittely IV = raportointi 0 (g) = FF-tai MTJ-sarjassa x = toiminta v.1979 o = suunnitelma 1980 I-111 = tärkeys, lll=tärkein 1976-83 = suunniteltu kestoaika SUO Suontutkimus SUO1 Turvemaiden ominaisuudet ja luokittelu SUOIO-001 Ojituksen, lannoituksen ja maanparannustoi menpiteiden vaikutus ravinteiden mobilisaatioon ja turpeen ominaisuuksiin. M. Karsisto, Kaunisto. Kerättiin uutta aineistoa sekä kentältä että kasvi huonekokeista koskien typen mobilisaatiota ojitetuilla ja lannoitetuilla alueilla. Tutkittiin tuhkan vaikutus ta mikrobien aktiivisuuteen. Näytteitä kerättiin myös ruotsalaisten perustamalta vanhalta tuhkakokeelta. Tutkittiin eri lannoitelajien vaikutusta pajua ja lep pää kasvavilla koealueilla (liittyy SUO3O-010). Jul kaisut: Suo 30.3. ja 30.4-5. 111. 1976-83. SUOIO-002 Suoekosysteemin ja sen metsätaloudellisten muutunnaisten rakenne ja toiminta. Reinikainen. Suurimmaksi osaksi Suomen Akatemian rahoittamassa tut kimuksessa on jatkettu aineiston käsittelyä. Uutta aineistoa on kertynyt luonnontilaisten suotyyppien pe rustuotannosta ja hajoitustoiminnasta mikrobitoiminta mukaanlukien (os. Karsisto) myös mp-alueelta. Uusia lannoituskokeita mm. tuhkalla on perustettu. Projektin tutkijat ovat julkaisseet: Suo 30.1 ja 30.4, Lammi Notes 2 sekä Suo-osaston tied.ant. 9/79. I. 1969-85. SUOIO-003 Lannoitus- ja ojitustarpeen määritysmenetelmä (Yht. PYH). Reinikainen, Paarlahti, Paavilainen, K.Karsisto, Moilanen. Suunniteltiin aineiston kortis tointia. Maa-analyysin ja suotyypin vertailua varten on kerätty aineistoa (PYH) . Julkaistiin Suomessa saatu jen kokemusten yhdistelmä. Leznoe Hozjaistoo 9/79. Ohjattiin opinnäytetyötä ja aloitettiin ilmakuvauksen käyttökokeilujen valmistelut mm. koekuvauksin. Neulas analyysin kehittämistä käytännön lannoitustarpeen mää ritysmenetelmäksi on jatkettu keräämällä ja käsittele mällä lisäaineistoa. Eri ravinteisuusdiagnostisten keinojen käyttöä koskevan synteesijulkaisun painokun toon saattaminen jatkui. 11. 1965-82. SUO2 Metsähydrologia SUO2O-004 Metsäojituksen hydrologiset vaikutukset (PAR) Ahti. Valuntahavainnointia jatkettiin. Aineiston käsit telyä jatkettiin. Parkanossa kehiteltiin luonnontilai sen suon haihdunnan mittauksen tekniikkaa. Laadittiin 9 Tutkimus- I = suunnittelu/esitutkimus II = aineiston keruu vaiheet: 111 = aineiston käsittely IV = raportointi arvio metsäojituksen vaikutuksesta Kyrönjoen v.79 ke sätulvaan sekä raportti metsäojituksen vaikutuksesta valuntaan v.1980 pidettävää lAOS-kongressia varten. 111. 1974-82. SUO2O-005 Metsäojituksen ja lannoituksen vaikutus ve sien laatuun (yht. PAR,PYH) . Ahti, Paarlahti, M.Karsiäto. Jatkettiin Parkanon Liesnevan sarkaleveyskentän valuma vesien analysointia ja Kivisuon sarkaleveyskentän kali brointia suorittamalla vesimäärä- ja laatuhavainnoin tia (Ahti) . Vanha aineisto käsikirjoitusvaiheessa (M.Karsisto) . 11. 1970-82. SUO3 Suometsien ekologia, hoito ja moninaiskäyttö SUO3O-006 Suometsäekologinen perustutkimus. Huikari. Kivaloon perustettiin kaksi uutta kenttää. Vesipintojen säännöstelyä jatkettiin, mittauksia varten otettiin koekäyttöön Data-logger -laitteisto, ensin sädekasvu ja lämpömittauksiin. Tuloksia esiteltiin useilla ret keilyillä, uuden aineiston käsittelyä suoritettiin. Osa aineistosta julkaistiin: Suo 30.2. 11. 1961-jatkuva. SUO3O-007 Metsikön perustaminen ja taimiston hoito soilla (yht. PAR, PYH, KOL) . Kaunisto, Moilanen, Nummi nen, Paavilainen ym. Jatkettiin v.1978 mitattujen met sänviljelykokeiden tulosten laskentaa. Perustettiin uusia avosuon, suopellon ja turvetuotannosta vapautu neen suonpohjan metsityskokeita. Valmisteltiin alueita em. kaltaisia kokeita sekä päätehakkuuikäisten suoaluei den viljelykokeita varten. Julkaistiin FF 390, FF 404. Saatettiin loppuun Pinus contortaa ja Pinus silvestris tä vertailevien metsänviljelykokeiden tulosten lasken ta. Lisämateriaalia kerätty, uusia kokeita perustettu ja käsikirjoitus valmistunut (PYH). 111. 1967-90. SUO3O-008 Metsänparannustoimenpiteiden vaikutusten seu ranta käytännön ojitusalueilla. Paarlahti. Käsiteltiin perusmittausmateriaalia. I. 1972-85. SUO3O-009 Metsänparannustoimenpiteiden vaikutukset mar ja- ja sienisatoihin turvemailla. Veijalainen. Jatket tiin mar jasatomittauksia , perustettiin uusia lannoitus ja kasvihuonekokeita , valmistui Metsämarja- ja sieni toimikunnan mietintö, jatkettiin alan kartastokirjan laadintaa (Suomen Kartasto) , suoritettiin selvitys MAB toimikunnalle alan tutkimuksesta, luennoitiin Rovanie men kesäyliopistossa ja käsiteltiin Kivisuon sienimate riaalia. I. 1971-82. SUO3O-010 PERA-projekti (yht. PYH). Paarlahti, Huikari, K.Karsisto. Perustettu vesametsäkasvatuskokeita (PYH), osallistuttu inventointimenetelmien kehittämiseen (ARI) pajukloonien ym. etsintään ja testaukseen (MHO, JAL). Tuloksia julkistettu järjestetyssä PERA-symposiumissa. 111. 1977-85. 10 Tutkimus- I = suunnittelu/esitutkimus II = aineiston keruu vaiheet: 111 = aineiston käsittely IV = raportointi SUO3O-Q23 Latvavesiprojekti. (Yht. PAR, PYH). Ahti, Veijalainen. Suunnittelua, koekenttien rajaus, kartoi tus, mar jasatoinventoinnit ja niiden raportointi suo ritettu. I. 1979-86. SUQ3O-02 4 Suometsät valtakunnan metsien inventoinnissa . Paavilainen, Tiihonen. II 1980-1982. SUO4 Turvemaiden lannoitus SUQ4O-011 Varttuneiden puustojen lannoitus. (Yht. EKO). Paarlahti, Paavilainen. Aineistoa mitattu ja käsitelty noin 50 koealaa, kuusikoita. Ekonomisen tarkastelun käsikirjoitus valmistui (EKO). 11. 1965-85. SUQ4O-012 Jatkolannoitusprojekti. (Yht. PAR, PYH). Paavilainen, Kaunisto, K.Karsisto. Käsiteltiin runsas ravinteisilta rämeiltä aineisto. FF 414. 11. 1972-85. SUQ4O-013 Metsäojitettujen soiden hivenlannoitus. (Yht. PAR,PYH,KOL). Huikari, Veijalainen, Numminen ym. Sarja uusia kokeita perustettiin Metsähallituksen ja eräiden yhtiöiden maille. Aloitettiin maastokokeet ku parioksidilla. Osatuloksia. Suo 30.4-5. Käsikirjoitus. 111. 1968-85. SUQ4O-014 Fosforilannoitelajitutkimukset (PYH,KOL). K.Karsisto, Moilanen, Perustettiin kuusi koekenttää, joissa tutkitaan mm. Siilinjärven apatiittia ja bio tiittia sekä Soklin fosforiittia. Soklin tutkimuspro jektin valmistelua jatkettiin. Mitattiin osa vanhem mista kokeista. I. 1972-85. SUQ4O-015 Kasvuhäiriöprojekti (Yht. ARI, MSP, PAR, PYH) Huikari, Veijalainen, Reinikainen, Kolari ym. Työtä jatkettiin projektiohjelman puitteissa perustamalla mm. hivenruiskutuskoesarja, vanhoja kokeita mitattiin, ana lysoitiin ja tutkimusraportteja valmistui 7 kpl, mm. FF 389 ja 396, Suo-os. tied.ant. 3/79, 5/79, 6/79 ja i 7/79 sekä kaksi opinnäytetyötä. Useita käsikirjoituk sia saatiin viimeistelyvaiheeseen. Valtakunnan metsien inventoinnissa listattiin ja osin myös tarkistettiin kasvuhäiriöhavaintoja. Patologisia tarkastuksia jatket tiin samoin aineistojen käsittelyä, (ks. MSP 10-003 ja ARI 10-001). 111. 1976-81. SUQ4O-016 Tuhkaprojekti (Yht. PAR, PYH) Paavilainen, Paarlahti, Reinikainen ym. Perustettiin uusia kokeita Metsähallituksen maille 2 sarjaa/piirikunta. Kerättiin aineistoa vanhoilta kokeilta. Kokeiltiin tuhkanlevitys laitteita. Pellervo 7/79. Lammille perustettiin koe (mm. N + tuhka) karulle keidassuolle. 11. 1977-85. SUQ4O-017 Ravinteiden kierto. Paavilainen. Jatkettiin aineiston käsittelyä sekä näytteiden keräystä. 11. 1974-85. 11 Tutkimus- I = suunnittelu/esitutkimus II = aineiston keruu vaiheet: 111 = aineiston käsittely IV = raportointi SUO5 Metsänparannustekniikka SUQSQ-018 Metsäojituksen tekniikan kehittäminen. Aito lahti, Huikari. Painopiste oli ojien kunnossapidossa. Kerättiin aineistoja, käsiteltiin ja julkistettiin ennakkotuloksia. 11. 1976- jatkuva. SUQSO-019 Soiden maanmuokkausmenetelmät. Kaunisto PAR. Ei toimintaa. 11. 1965-85. SUOSQ-Q2Q Lannoitteiden,levitysmenetelmien kehittäminen (Yht . PYH) . Virtanen , Aitolahti , Karsisto , K ., Moilanen . Maalevittimien levitystasaisuusselvityksiä , ja levitys etäisyysmittauksia sekä käyttöseurantaa koskevaa mate riaalia kerättiin. Tuloksia esiteltiin myös torjunta kemikaalien levityslaitteista . FF 382. 111. 1968-82. SUQSO-021 Metsäautotietutkimukset (KAT). Aitolahti. Pohjanvahvistusmenetelmien testaamiseksi perustettiin uusia koekenttiä. Moreeninmurskaustutkimusten kenttä työt ja aineiston käsittelyä suoritettiin. Rumpututki mukset ovat käsikirjoitusvaiheessa. Kantavuusmittausten osalta suoritettiin esitutkimusta. 11. 1970-81. SUQSO-022 Metsäojitustöiden maksuperusteet. Aitolahti. Käsiteltiin aineistoja ja kerättiin uutta perkausmate riaalia, jota käsiteltiin. I. 1973-81. 12 3. JULKAISU- JA TIEDOTUSTOIMINTA AHTI, E- Metsäojituksen sivuvaikutuksista. Parkanon tutkimus aseman tiedonantoja 8. 7 s. - Lisääkö metsäojitus tulvia. Helsingin Sanomat 11.10.1979. AITOLAHTI, M. Metsäojien kunnossapito. 1 s. Metsäntutkimuslai toksen suontutkimusosaston tiedonantoja 5/1979. - Metsäautotietutkimusten ja -käytännön uusimpia näköaloja. 1 s. Metsäntutkimuslaitoksen suontutkimusosaston tiedonantoja 5/1979. - Metsäojien konekaivun ohjemaksututkimukset . 1 s. Metsäntutkimuslaitoksen suontutkimusosaston tied. antoja 5/1979. - Lannoitteiden ja herbisidien koneelliset maalevitysmene telmät. 2 s. Metsäntutkimuslaitoksen suontutkimusosaston tiedonantoja 5/1979. - Eri levitysmenetelmistä Suomen metsänlannoituksessa. 6 s. Keskusmetsälautakunta Tapio, metsänparannuksen uusin tieto. Seinäjoki 13.-15.3.1979. - Näkemyksiä tutkimusaihe SUOSO-20 sisällöstä. 2 s. - Finncat-telamaasturin käyttöön perustuva työmenetelmä idea erityisesti pinotavaran korjuuseen pehmeikköalueilta . 2 s . HUI KARI , O. Miksi puut kuolevat? Medisiinari n:o 4. - Polttopisteessä kotimaiset polttoaineet. Yhteisvoimin n:o 4. - Energiametsätutkimusten nykytilanne. Talouselämä-lehti n:o 31. - Suomen yleinen energiapolitiikka metsätalouden kannalta. Metsänhoitaja-lehti . - Metsien lannoitus Suomessa. Vuorineuvos Hovin juhlajulkaisu. Kemira. & REINIKAINEN, A. & VEIJALAINEN, H. Puiden kasvun rajat keskustelun aiheena. Natura 2/1979:62-64. 13 KARSIS TO, K. Kotimaiset polttoaineet tulossa lämmitykseen. Maa ja Metalli 3/1979. - PERA-tutkimusta puusta ja energiasta. Metsänhoitaja 9/1979. - Kotimaisen energian vaihtoehdot ja tulevaisuuden näkymät. Suomen Kunnat 23/19 79. - Puu tulossa lämmitykseen. Käytännön Maamies 3/1979. - Ruotsin Metsähallitus aloittaa laajat energiametsäkokeilut . Metsälehti 5.7.1979. - Kotoista polttoainetta riittää - käyttö ja talteenotto tutkimatta. Suomenmaa 12.7.19 79. - "Utopian kukkanen" ja energiataloutemme. Suomenmaa 18.7.1979. - Uusiutuva energia perustuu aurinkoon. Suomenmaa 25.7.1979. - Energiametsästä riittäisi puuta. Helsingin Sanomat 4.12.1979., - Energiataloutemme jalostetun puun ja turpeen varassa. Maaseudun Tulevaisuus 20.12.1979. KARSISTO , M. Maanparannustoimenpiteiden vaikutuksista orgaanista ainetta hajottavien mikrobien katiivisuuteen suometsissä. I. Pohjaveden etäisyyden ja NPK-lannoituksen vaikutus Vilppulan ja Kivalon rämeellä ja korvessa. Summary: Effect of forest improvement measures on activity of organic-matter decomposing micro-organisms in forested peatlands. I. Effect of drainage and NPK fertilization in the spruce and pine swamps at Kivalo and Vilppula. Suo 30, 1979 (3):49-58. - Maanparannustoimenpiteiden vaikutuksista orgaanista ainetta hajottavien mikrobien aktiivisuuteen suometsissä. 11. Tuhkalannoituksen vaikutus. Summary: Effect of forest improvement measures on activity of organic matter decomposing micro-organisms in forested peatlands. 11. Effect of ashfertilization. Suo 30, 1979 (4-5): KAUNIS TO, S. Alustavia tuloksia palaturpeen kuivatuskentän ja suonpohjan metsityksestä. Summary: Preliminary results on afforestation of sod peat drying fields and peat cut-over areas. Folia For. 404. 14 s. 14 - & METSÄNEN, R. Turpeen muokkauksen ja lannoitteiden sijoit tamisen vaikutus männyn taimien juuriston kehitykseen tupasvillanevalla. Summary: Effects of soil preparation and fertilizer placement on the root development of Scots pine on deep peat. Folia For. 390. 14 s. - Suometsien luontainen uudistaminen ja soiden metsänviljely. Metsäntutkimuslaitoksen suontutkimusosaston tiedonantoja 5. 24 s. - Turvemaiden mätästys. Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimusaseman tiedonantoja 8. 7 s. KOLARI, K. Hivenravinteiden puute metsäpuilla ja männyn kasvu häiriöilmio Suomessa - Kirjallisuuskatsaus. Abstract: Micro-nutrient deficiency in forest trees and dieback of Scots pine in Finland - a review. Folia For. 389. 37 s. - Selvitys merileväuutteesta ja sen käyttömahdollisuuksista kasvuhäiriön torjuntaan. Metsäntutkimuslaitoksen suontutki musosaston tiedonantoja 7/1979. 8 s. PAARLAHTI, K. Jaakkoinsuo and Kaakkosuo experimental areas. Vilppula. Retkeilyreittiselostus . 17 s. - Tuhkalla puhtia puunkasvuun. Pellervo n:o 7/1979:48-49. PAAVILAINEN, E. Jatkolannoitus runsastyppisillä rämeillä. Ennakkotuloksia. Summary: Refertilization on nitrogen-rich pine swamps. Preliminary results. Folia For. 414. - MAB-2-pro jekti Suomessa. Summary: MAB project 2 in Finland. Silva Fennica Vol. 13, 1979, N:o 2: 4 s. - Metsänlannoitusopas. 112 s. - Turvemaiden metsänlannoitustutkimuksista . Summary: Research on fertilization of forested peatlands. Folia For. 400:29-42. - & VIRTANEN, J. Metsänlannoituksen vaikutuksen riippuvuus levitysmenetelmästä turvemaalla. Summary: Effect of spreading method on forest fertilization results on peat lands. Folia For. 10 s. 15 - Metsämarja- ja sienitoimikunnan mietintö. Komiteamietintö 1979:19. 67 s. (puheenjohtaja) ONPEAEFLEHHE noTpeg H ocTH ÖOJIOTHBDK jiecoß B SJISMSHTEUK NHTAHHH. JIeCH-Oe }KO,3flficTßO 9/1979:71-73 Suomalais-neuvostoliittolainen metsäoj itussymposiumi Hyytiälässä. Suo 30, 1979 (3): s. 70. Valtion tutkimuslaitokset. Tiedepolitiikka 4/1979:18-19. Metsäojitusta maltillisesti. HS 4.10.1979. Yhdessä Matti J. Oksasen kanssa. PELKONEN, E. Männyn ja kuusen taimien kyvystä sietää tulvaa vuoden eri aikoina. Summary: Seasonal flood tolerance of scots pine and norway spruce seedlings. Suo 30, 1979(2): 35-42. 8 sivua. PIETILÄINEN, P. & VEIJALAINEN, H. Koe hivenlannoitteiden vaiku tuksesta rimpisuon metsityksessä. Summary: Effect of some micronutrient fertilizers on the height growth of pine seedlings in a flark. Suo 30,1979 (4-5):73-80. POHJONEN, V. Energiaviljely. Maatalous 72 (8-9): 147-148. - Energiapa justa uusi viljelyskasvi maatiloille. Pelto- Pirkan Päiväntieto 26:198-206. - Energiametsiä tutkitaan. Pohjolan Sanomat. 22.5.1979. - Energiaviljely on uusi vaihtoehto. Liitto. 9.8.1979. - Aurinkoenergia ja energiaviljely . Keskipohjanmaa. 18.8.1979. - Aurinkoenergia talteen energiaviljelyllä . Lapin Kansa. 1.9.1979. - Mitä on energiaviljely ? Ilkka 9.12.1979. - Energiaviljelyllä kohti kestävää energiataloutta. Savon Sanomat 11.12.1979. - Energiaviljelmiä vanhoille turpeennostoalueille . Kaleva. 15.12.1979. 16 RAITIO, H. Boorin puutteesta aiheutuva männyn kasvuhäiriö metsi tetyllä suopellolla. Oireiden kuvaus ja tulkinta. Summary: Growth disturbances of Scots pine caused by boron deficiency on an afforested abandoned peatland field. Description and interpretation of symptoms. Folia For. 412. 16 s. - Ravinnefysiologia I. Helsingin Yliopisto, Neuvontaopin ja täydennyskoulutuksen keskus. Monistesarja 9/79:49-81. REINIKAINEN, A. & RUUHIJÄRVI, R. & LINDHOLM, T. An attempt to a comparative analysis of virgin and forest-improved mire-ecosystem. Lammi Notes 2:14-19. SALO, K. Mushrooms and mushroom yield on transitional peatlands in central Finland. Ann. Bot. Fennici 16:181-192. SILFVERBERG, K. Männyn kasvuhäiriön ajoittuminen ja alkukehitys turvemaan boorinpuutosalueella . Summary: Phenology and initial development of a growth disorder in Scots pine on boron deficient peatland. Folia For. 396:1-19. - Hjortronet. Skogsbruket 7-8. 172-174. - Äkerbär och tranbär - tvä hotade bärväxter. Skogsbruket 10. 226-228. - Havtornen. Skogsbruket 11. 260-261. VEIJALAINEN, H. Metsämarja- ja sienitoimikunnan mietintö. Be tänkande avgivet av kommissionen för fragor om användning av skogsbär och svamp. Komiteamietintö-Kommitebetänkande 1979:19, 67 s. (sihteeri). - & TENHUNEN, J. Luonnonmarja- ja sienitalous. Pehmeän teknologian seuran julkaisuja 4/1979:91-108. - Hivenlannoitteiden Cu, B ja Mn vaikutus kasvuhäiriöpuus ton elpymiseen Kivisuolla. Metsäntutkimuslaitoksen suon tutkimusosaston tiedonantoja 6/1979. 9 s. - Luonnonmarjojen tutkimuksen organisointi ja rahoitus Suomessa. Rovaniemen tutkimusaseman tiedonantoja 21/1979: 70-73. - Luonnonvaraiset hillasadot. Rovaniemen tutkimusaseman tiedonantoja 21/1979:10-13. 17 - Metsänparannustutkimuksen tuloksia. Retkeilymuistio . (Toim.). Metsäntutkimuslaitoksen suontutkimusosaston tiedonantoja 5/1979. 63 s. - Puuston kasvun arvon vertaaminen marja- ja sienisadon arvoon. Metsäntutkimuslaitoksen suontutkimusosaston tiedonantoja 8/1979. 8 s. - Suomarjat ja metsänparannus. Rovaniemen tutkimusaseman tiedonantoja 21/1979:28-32. - Metsämarja- ja sienitoimikunnan mietintö valmistunut. Suomen Kunnat 14/1979:1004-1008. - Happamuutta tutkitaan. Metsälehti 3. - Hillasatojen kohtalo. Metsälehti 6. - Kasvuhäiriöpuissa on runsaasti mangaania. Metsälehti 51. - Marja- ja sienimietintökö sivuuttanut metsätalouden? Metsälehti 28. - V. 1979 Luonnonmarja- ja sienitutkimus Suomessa. Bibliografinen selvitys. Tiedotus 2. Suomen MAB-toimikunta . 73 s. VIRTANEN, J. Forestry aviation in Finland. Helicopter aviation 12/79, 5 s. 18 4. KANSAINVÄLINEN YHTEISTOIMINTA 1. Kansainväliset tieteelliset yhteistyöelimet Nordiska samarbetsgruppen för skogsgödslingsfrägor: E. Paavilainen, jäsen; K. Paarlahti, jäsen lUFROn työryhmä SI. 05.01: E. Paavilainen, jäsen, O. Huikari, jäsen Suomen ja Neuvostoliiton välisen tieteellis-teknillisen yhteistoimintakomitean metsätalouden työryhmä: E. Paavilainen, asiantuntija International Peat Society'n Suomen kansallinen komitea: E. Paavilainen, jäsen lEA:n Forestry Energy Committee' n Planning Group B: K. Karsisto, Suomen edustajana, tarkkailijajäsen lEA:n Executive Committee: O. Huikari, tarkkailijajäsen 2. Kansainväliset kokoukset, seminaarit ja retkeilyt Tutustuminen MAB-ohjelmaan liittyvään metsäntutkimukseen Puolassa 3.8 .-13.8.: E. Paavilainen "Nordiska samarbetsgruppen för skogsgödslingsfrägor" työryhmän retkeily ja kokous Norjassa 3.10.-5.10.: E. Paavilainen Osallistuminen MAB-kokoukseen "International symposium on stability of spruce forest ecosystems" Brnossa 2 9.10.-2.11.: E. Paavilainen Suomalais-neuvostoliittolainen metsäojitussymposiumi Hyytiälässä 17.9.: E. Paavilainen, koordinaattori, K. Paarlahti, A. Reini kainen ja M. Aitolahti. 19 Osallistuminen IPS:n järjestämään symposiumiin "International Symposium on classification of peat and peatlands" Hyytiälässä 17.-21.9.: E. Paavilainen, K. Paarlahti, A. Reinikainen lEA:n retkeily Suomessa 27.-28.9.: O. Huikari ja K. Karsisto retkeilyn järjestäjinä 7.-13.10. United Kingdom'in Forestry Commission 1 in järjestämä retkeily, jossa tutustuttiin metsänviljelyyn ja lannoituskokei siin Skotlannissa: O. Huikari 22.-27.8. Tutustuminen Umeän yliopiston järjestämään esittelyyn Metsäkorkeakoulun laboratoriotyöskentelystä sekä perehtyminen maamikrobiologisiin tutkimuksiin: M. Karsisto, K. Karsisto ja O. Huikari. 23.-26.9. lEA:n retkeily ja kongressi Ruotsissa: O. Huikari ja K. Karsisto 19.-2 3.3. lEA:n Forestry Energy Committee' n projektikokous Ottawassa Kanadassa: K. Karsisto Hormonifysiologisten mittausmenetelmien kurssi Skogshögskolan'issa Uumajassa 12.-23.11.: K. Kolari osallistunut ja suorittanut kurssin. 1.11.78-31.9.79 stipendimatka Yhdysvaltoihin (Rotary Foundation lin Technical Training 78-79 stipendi): J. Virtanen 20 5. KOTIMAINEN YHTEISTOIMINTA A. Valtion komiteat, toimikunnat ja vastaavat Suomen Akatemian tieteen keskustoimikunnan asettama MAB (Man and Biosphere) -toimikunta: E. Paavilainen, jäsen Metsämarja- ja sienitoimikunta: (31.5. saakka) E. Paavilainen, pj. ja H. Veijalainen, siht. Kauppa- ja teollisuusministeriön kotimaisten energialähteiden tutkimuksen kehittämistä selvittävä työryhmä (KEL) : K. Karsisto, jäsen Energiametsätoimikunta: O. Huikari, pj. ja K. Karsisto, siht. Oulun läänin ympäristönsuojelun neuvottelukunta: K. Karsisto, varajäsen Energiapolitiikan neuvosto: O. Huikari, jäsen ja tutkimusjaoston pj. Maa- ja metsätalousministeriön metsätalouden neuvottelukunta: O. Huikari, varajäsen Ulkoministeriön asettama toimikunta valmistelemaan Suomen osallis tumista YK:n uusia ja uusiutuvia energialähteitä käsittelevään konferenssiin v.1981: O. Huikari , jäsen ja työvaliokunnan jäsen. B. Muut metsäalan yhteistyöelimet Suomen luonnonvarain tutkimussäätiö: E. Paavilainen, hallituksen jäsen Soiden tutkimuksen ja käytön neuvottelukunta: E. Paavilainen, jäsen 21 Suomen MAB-toimikunnan asettama projektia 2 (metsäntutkimus) suunnitteleva työryhmä: E. Paavilainen, pj Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa Joensuun korkeakoulussa suunnitteleva työryhmä: E. Paavilainen, jäsen Lannoituksen vaikutus metsän ekosysteemiin -työryhmä: M. Karsisto, siht., K. Karsisto, koordinaattori Metsänparannussäätiö: O. Huikari , hallituksen pj., K. Paarlahti, työvaliokunnan jäsen, M. Aitolahti, ojitustyöryhmän j äsen Pohjois-Suomen tutkimuslaitos, hillatutkimuksen seurantaryhmä: O. Huikari, jäsen Vesihallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen metsähydrologian työryhmä: 0. Huikari, pj. ja K. Paarlahti, jäsen Suoseura: A. Reinikainen, hallituksen jäsen VTT:n Poltto- ja voiteluainelaboratorion tutkimusprojektin "Puun polttoaineominaisuudet" -johtoryhmä: K. Karsisto, jäsen Metsätieteellisen Seuran juhlatoimikunta: K. Karsisto, jäsen "Vedenkorkeusvaihteluiden vaikutuksista maa- ja metsätalouteen" -tutkimuksen valvojaryhmä: K. Paarlahti, jäsen 22 6. OPINNOT JA KURSSIT HYLPS-kurssi Järj . Yliopiston Laskentakeskus Osal. Leena Louhikytö-Kuikka ja Airi Piira Uusi palkanlaskentamenetelmä -kurssi Järj . Metsäntutkimuslaitos Osal. Marja-Liisa Henritius ja Liisa Poutanen