1 Keski-Suomen taimenseurannat vuonna 2022 Timo Ruokonen1, Jukka Syrjänen2, Riku Helisevä1, Alisa Koski2 & Tapio Keskinen1 1Luonnonvarakeskus 2Jyväskylän yliopisto 1. Hankkeen tavoitteet ja toteuttajat Luonnonvarakeskus jatkoi Kymijoen päävesistöalueella järvitaimenkantojen seurantaa keskitty- en Keski-Suomen maakuntaan. Seurantaa tehtiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Täs- sä raportissa esitellään Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalouden edistämismäärärahoista vuonna 2022 myöntämällä rahoituksella toteutettujen hankkeiden tulokset ja peilataan tuloksia aiempien vuosien aikasarjoihin. Lisäksi seurantojen toteuttamista rahoitti mm. Kellankosken Voima Oy. Hankkeiden tavoitteena oli jatkaa taimenkantojen seurantaa Keski-Suomessa poikastuotannon osalta. Aikasarjat on esitelty kohteista viimeisen viiden vuoden seurannan ajalta. Sähkökoekalas- tusten lisäksi Luonnonvarakeskus avusti taimenten kutupesien seurannassa kahdella kohteella. Seurantakohteiden valinnassa on pyritty noudattamaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Luon- nonvarakeskuksen laatimaa seurantasuunnitelmaa (Nykänen & Keskinen, julkaisematon). Tulok- set on tallennettu koekalastusrekisteriin. 2. Aineisto ja menetelmät Sähkökoekalastukset taimenen poikastiheyksien kartoittamiseksi tehtiin syys-lokakuussa 2022 yhden poistopyynnin menetelmällä (mm. Olin ym. 2014) vakiokoealoilla kahdeksalla kohteella. Saatu saalis kirjattiin koekalastusrekisteriin lajeittain pituus- ja massatietoineen. Raportissa esi- tetyt kesänvanhojen taimenten (0-vuotiaat) tiheysarviot (yks. / 100 m2) perustuvat pääosin yh- den poistopyynnin menetelmään. Tulokset on laskettu kohdekohtaisesti pyydystettävyysarvoilla Jungen ja Libosvarskyn (1965) laskukaavalla, osassa kohteita tiheysarvioissa käytettiin Keski- Suomen koskien pitkäaikaisten tulosten perusteella yleistettyä keskimääräistä pyydystettä- vyysarvoa (0,518). Luonnonvarakeskuksen projektissa avustettiin muita toimijoita taimenten kutupesäslaskennois- sa kahdella kohteella, joiden tulokset raportoidaan erikseen. Kutupesät laskettiin ja pesän koko- naispituus ja pesäharjanteen pituus mitattiin lokakuun lopun ja marraskuun välisenä aikana va- kioidulla menetelmällä (Syrjänen ym. 2013). Vakiokoealat tarkastettiin vesitähystimen eli vesikii- karin avulla kahlaamalla. 2 3. Taimenen poikastiheydet Vuonna 2022 Luonnonvarakeskus yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa koekalasti kahdeksan merkittävää keskisuomalaista virtavesikohdetta Pohjois-Savon ely-keskuksen rahoituksella (tau- lukko 1). Kesänvanhan eli nollavuotiaan taimenen poikastiheys oli tutkimuskohteissa keskimäärin 7 yks./100 m2 (kuva 1). Kuva 1. Seurantakohteiden 0+ taimenten keskimääräinen tiheys ja keskihajonta vuosina 2017– 2022. Siikakoski ja Kellankoski Siikakoskella koekalastettiin kaksi alaa kosken molemmilta rannoilta. Kesänvanhojen taimenten tiheys oli 9 poikasta aarilla, joka oli selvästi kahta edellistä syksyä korkempi. Vanhempia poikasia saatiin kuitenkin vain vähän, mikä johtunee aiempien vuosien heikosta lisääntymismenestykses- tä. Kellankoskella kalastettiin kolme vakiokoealaa kosken oikealta rannalta. Myös Kellankoskella 0-v taimenen poikastiheys oli kahta edellistä vuotta korkeampi eli viisi poikasta aarilla. Vanhem- pia poikasia ei saatu saaliiksi. Heijostenkoski Heijostenkosken alueelta kalastetuilta neljältä koealalta ei tavattu yhtään taimenta syksyllä 2022. Koealojen ulkopuolelta Rakinkosken sivu-uomasta saatiin yksi 0-v taimen, joka on toden- näköisesti peräisin alueelle osakaskunnan toimesta tehdystä mätirasiaistuksesta. Luontainen li- sääntyminen on ollut Heijostenkosken alueella ilmeisen heikkoa useita vuosia, viimeisimmät varmat havainnot luonnossa syntyneistä taimenenpoikasista ovat vuosilta 2015 ja 2016 (Ruoko- nen ym. 2022). Rutajoki Rutajoelta koekalastettiin kolmelta koskelta yhteensä yhdenksän koealaa, joiden keskimääräinen poikastiheys oli 14 yksilöä / 100m2. Poikasia saatiin saaliiksi kahdeksalta alalta. Poikastiheys oli selvästi edellisiä vuosia korkeampi (taulukko 1). Tiheys oli suurin vuoden 2014 jälkeen. Vanhem- pien ikäryhmien tiheys oli pienehkö. 3 Saajoki Saajoella 0-v taimenen tiheys oli yhdeksän yksilöä aarilla ja siten kahta edellistä vuotta korkeam- pi. Poikasia havaittiin kaikilla neljällä koekalastusalalla, suurimmat tiheydet olivat Saakosken ala- osalla. Vanhempien poikasten tiheys oli keskimäärin neljä poikasta aarilla. Syksyllä 2021 havait- tiin poikkeuksellisen suuri määrä (68 kpl) taimenen kutupesiä (Ruokonen ym. 2022), mikä mah- dollisesti näkyy ilahduttavasti myös koekalastustuloksessa. Arvajan reitin Kivikoski ja Puukkoistenkoski Arvajan reitin Kivikoskella 0-v taimenen tiheys oli 12 yksilöä / 100 m2. Tiheys oli kahta edellistä vuotta alhaisempi (taulukko 1) ja perin pieni Kivikosken 39-vuotisen seurannan keskiarvoon ver- rattuna. Sen sijaan vanhempia taimenenpoikasia saatiin runsaasti saaliiksi, niiden kokonaistiheys oli noin 24 yksilöä aarilla. Puukkoistenkoskella ei saatu yhtään 0-v taimenta, mikä oli toinen kerta 39 vuoden seurantajakson aikana. Vanhempien ikäryhmien tiheys oli noin neljä yksilöä aarilla. Puukkoistenkoskella havaittujen kutupesien määrä on ollut laskusuunnassa jo useita vuosia ja syksyn 2022 vähäinen kesänvanhojen poikasten määrä johtunee mitä todennäköisimmin emoka- lojen vähäisestä määrästä. Multianjoki Multianjoella koekalastettiin kaksi koelaa Kurenkoskelta ja kaksi alaa Riuttakoskelta. 0-v taime- nen tiheys oli viisi yksilöä aarilla, mikä oli hieman viime vuosien keskimääräistä tasoa korkeampi (taulukko 1). Multianjoella Kurenkoskella tehtiin mätipesien laskenta ensimmäistä kertaa alku- talvesta 2022, josta haastavista olosuhteista huolimatta havaittiin yhteensä 4–5 kutupesää eri puolilla koskea. 4 Taulukko 1. Kesänvanhojen taimenenpoikasten tiheysarviot (yksilöä/100 m2) Keski- Suomen sähkökoekalastetuissa koskissa vuosina 2018–2022. Lisäksi on esitetty keskiar- vo vuosilta 2000–2009, 2010–2019 ja 2020–2022. 2 0 1 8 2 0 1 9 2 0 2 0 2 0 2 1 2 0 2 2 2 0 0 0 -2 0 0 9 2 0 1 0 -2 0 1 9 2 0 2 0 -2 0 2 2 Siikakoski 8 14 2 4 9 26 10 5 Kellankoski 2 8 1 4 5 14 10 3 Heijostenkoski 0 0 0 0 0 4 0 0 Rutajoki 3 8 5 5 14 14 9 8 Saajoki 4 21 6 5 9 5 8 7 Kivikoski 21 3 40 18 12 39 21 23 Puukkoistenkoski 3 22 2 6 0 15 10 4 Multianjoki 2 3 4 2 5 22 5 3 k.a. 5 9 7 5 8 17 9 13 4. Päätelmiä Taimenen poikastiheys tutkituissa koskissa oli keskimäärin 8 kpl/aari. Seuratuilla kohteilla ei ole ta- pahtunut selkeää kehitystä suuntaan tai toiseen viimeisen viiden seurantavuoden aikana kesänvanhojen taimenenpoikasten tiheydessä. Poikastiheydellä mitattuna villien taimenkantojen poikastuotanto ei ole toistaiseksi ainakaan runsastunut reilun 30 vuoden seurantajaksolla huolimatta virtavesikunnostuksista ja lisääntyneestä kalastuksen säätelystä. Poikastiheyteen vaikuttanee voi- makkaimmin kutukannan koko sekä sää- ja virtaamaolot syksyn kutuajan ja kevätkesän sorastanou- suajan välillä. Myös petokalojen runsaus kesäkuun alussa virtavesissä saattaa vaikuttaa syksyn poi- kastiheyteen. Samoin pitkien hellejaksojen kesällä on epäilty lisäävän kuolleisuutta. Viitteet Ruokonen, Timo; Syrjänen, Jukka; Sivonen, Kimmo; Havumäki, Matti; Helisevä, Riku; Keskinen, Ta- pio; Heinimaa, Petri. 2022. Taimenen poikastiheys ja kutukanta Kymijoen vesistön järvialueen virtavesissä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 14/2022: 26 s. Syrjänen, J.T., Sivonen, K., Sivonen, O. & Valkeajärvi, P. 2013. Taimenen kutupesälaskenta – mene- telmät ja esimerkkituloksia. Riista- ja kalatalous – Tutkimuksia ja selvityksiä 9/2013. 28 s.