Jukuri, open repository of the Natural Resources Institute Finland (Luke) All material supplied via Jukuri is protected by copyright and other intellectual property rights. Duplication or sale, in electronic or print form, of any part of the repository collections is prohibited. Making electronic or print copies of the material is permitted only for your own personal use or for educational purposes. For other purposes, this article may be used in accordance with the publisher’s terms. There may be differences between this version and the publisher’s version. You are advised to cite the publisher’s version. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Risto Lauhanen, Kari Laasasenaho, Lasse Aro, Paavo Ojanen, Kari Minkkinen, Liisa Jokelainen, Otto Liutu, Annalea Lohila Title: Metsityksen taloudellinen kannattavuus paksuturpeisilla suonpohjilla Year: 2025 Version: Published version Copyright: The Author(s) 2025 Rights: CC BY-NC-ND 4.0 Rights url: https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ Please cite the original version: Lauhanen R., Laasasenaho K., Aro L., Ojanen P., Minkkinen K., Jokelainen L., Liutu O., Lohila A. Metsityksen taloudellinen kannattavuus paksuturpeisilla suonpohjilla, 2025, Suo 76(1–2): 21–34, ISSN 0039-5471, https://suo.fi/article/10845. https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 21Suo 76(1–2) 2025 © Suoseura — Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2025 Suo 76(1–2): 21–34 — Tutkimusartikkelit Metsityksen taloudellinen kannattavuus paksu- turpeisilla suonpohjilla Profitability of afforestation on cutaway peatlands with thick peat-layer Risto Lauhanen, Kari Laasasenaho, Lasse Aro, Paavo Ojanen, Kari Minkkinen, Liisa Jokelainen, Otto Liutu & Annalea Lohila Risto Lauhanen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, risto.lauhanen@seamk.fi; Kari Laasasenaho, Seinäjoen ammattikorkeakoulu; Lasse Aro, Luonnonvarakeskus; Paavo Ojanen, Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus; Kari Minkkinen, Liisa Jokelainen, Otto Liutu, Metsätieteiden laitos, Helsingin ylio- pisto; Annalea Lohila, Ilmakehätieteiden keskus, Helsingin yliopisto Energiaturvetuotannon nopean vähentymisen seurauksena paksuturpeisia soita on jäänyt pois tuotannosta. Metsitys on kiinnostanut maanomistajia eniten keskeisenä suonpohjien jatkokäyttömuotona. Tässä työssä metsityksen kannattavuutta tutkittiin paksuturpeisilla (50–60 cm) turvetuotannosta poistuneilla suonpohjilla kolmen varttuneen puuston historian perusteella. Laskelmissa käytettiin investoinnin nettonykyarvon ja sisäisen koron menetelmiä. Metsitys kannatti ilman tukia Talasnevan (Alavus) ja Aitonevan (Kihniö) männiköissä 70 vuoden kiertoajalla, 3 %:n diskonttokorolla oletetuilla kulu van vuosikymmenen alkupuolen kantohinnoilla. Aitonevan luontaisesti syntyneessä hieskoivuvaltaisessa koivikossa toiminta kannatti 60 vuoden kiertoajalla ilman tukia 1 %:n korkokannalla. Jatkolannoitukset mukaan lukien Aitonevan männikön osalta investoinnin sisäinen korko oli 3,5 %. Avainsanat: metsitys, suonpohja, hieskoivu, metsälannoitus, sisäinen korko, netto nykyarvo, kannattavuus, mänty Keywords: afforestation, cutaway peatlands, downy birch, forest fertilization, internal rate of return, net present value, profitability, Scots pine 22 Lauhanen ym. Johdanto Aktiivista, ympäristöluvan saanutta turvetuo- tantoalaa oli Suomessa noin 50 000 hehtaaria vuonna 2019 (AFRY 2020). Vuosina 2016–2018 energiaturpeen käyttö oli 15 TWh vuodessa, mikä vastasi noin 15 miljoonaa kuutiometriä turvetta (AFRY 2020). Energiaturvetuotanto on kuitenkin vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Turpeen polton hiilidioksidipäästöt, energiaturpeen korkea päästöoikeuden hinta, haitalliseksi koetut turve- tuotannon vesistövaikutukset sekä alkuperäisen suoluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat osaltaan vaikuttaneet energiaturpeen käytön vähe- nemiseen. Alimmillaan energiaturvetuotanto oli noin 2,8 miljoonaa m3 vuonna 2021 (Bioenergia 2021), ja vuonna 2024 se oli noin 3,7 miljoo- naa m3 (Bioenergia 2024). Energiaturvetuotannolla ja alan yrittäjyy- dellä on ollut keskeinen asema Pohjanmaan maakunnissa, ja tuotantoalasta oli noin 14 000 hehtaaria Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla vuonna 2019 (ks. AFRY 2020). Energiaturvetuotanto on ollut Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla tärkeä työllistäjä. Pohjois-Pirkanmaa, Satakunta, pohjoinen Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala ovat olleet myös tärkeitä turvemaakuntia. Turpeen käytön vähenemistä ja siitä seurannutta tilannetta on pyritty kompensoimaan maakunnissa EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän rahoituksella eli JTF-rahoituksella (Just Transition Fund), kun tilanteesta on tullut aluetaloudellisesti haastava (Laasasenaho ym. 2022). JTF-rahoituksella on voitua tukea kosteikkojen rakentamista turvetuo- tantoalueille, uuden liiketoiminnan ja koulutuksen kehittämistä turvetuotannosta työttömiksi jäänei- den syrjäytymisen estämiseksi sekä turvetuotan- non jatkokäytön tutkimus- ja kehittämishankkeita. Energiaturvetuotannon merkittävä vähenemi- nen on lisännyt käytöstä poistuneiden turvetuotan- toalueiden määrää erityisesti Etelä-Pohjanmaalla. Parhaillaan selvitetään turvetuotantoalueiden eri jatkokäyttömuotoja sekä niiden ilmasto- ja ympä- ristövaikutuksia. Koska läntisessä Suomessa on paljon yksityisten omistamia maa-alueita ja maan- omistajat päättävät jatkokäytöstä, Laasasenaho ym. (2023) tutkivat maanomistajien näkemyksiä käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden jatkokäytöstä. Kyselyn mukaan lisätuloja tuovat metsätalous ja maatalous kiinnostivat maanomis- tajia eniten. Lisäksi maanomistajat olivat kiinnos- tuneita aurinko- ja tuulivoiman tuotannosta (ks. myös Laasasenaho ym. 2024). Metsätalous on maatalouden tavoin tunnettu ja perinteisenä pidetty maankäyttömuoto suon- pohjilla. Suonpohjien metsitystä on myös tutkittu pitkään ja siitä on olemassa pitkäaikaisia kenttä- kokeita Suomessa (Kaunisto 1985; Aro ym. 1997). Aro & Kaunisto (2003) ovat todenneet kasvupai- kan riittävät ravinnevarat ja oikeat ravinnesuhteet menestyksellisen metsänkasvatuksen edellytyk- seksi, kun suonpohjan kuivatustila on hyvä. Suon pohjaturpeessa on niukasti kivennäis- ravinteita ja runsaasti typpeä. Kivennäisravintei- den puute korostuu paksuturpeisilla (yli 40 cm) suonpohjilla, sillä kasvatettavien puiden juuret eivät yllä turvekerroksen alla sijaitsevaan kiven- näismaahan, jossa mm. fosforia ja kaliumia olisi saatavilla (Kaunisto & Viinamäki 1991; Aro ym. 1997). Tällaisissa olosuhteissa puiden alkukehi- tys metsityksen jälkeen ja kasvu myöhemmissä vaiheissa täytyy turvata kivennäisravinnelan- noituksella (Aro ym. 1997). Lannoitustarpeen arvioiminen suonpohjien metsityksen yhteydessä on tärkeä ja ajankohtainen toimenpide, sillä vii- me vuosina energiaturvetuotannosta on voinut poistua alueita, joilla turvetta on vielä merkit- tävästi jäljellä. Aiempaan nähden metsitykseen soveltuvat suonpohjat useimmiten lannoitetaan puutuhkalla joka tapauksessa metsityksen on- nistumisen varmistamiseksi. Jylhän ym. (2020) mukaan tuhkalannoitus on tarpeen hieskoivun kasvatuksessa. Suonpohjia on metsitetty yleensä männylle ja koivulle. Aktiivisilla ohutturpeisten turvetuo- tantoalueiden metsitystoimilla voidaan saavuttaa hyviä puuston keskikasvuja kiertoajassa (65–84 vuotta) eli keskimäärin 5,9–9,8 m3 ha–1 vuodessa (Aro ym. 2020). Jylhä ym. (2015) tutkivat hies- koivun kasvatuksen kannattavuutta energiapuun tuotantoa varten entisillä ohutturpeisilla turve- tuotantoalueilla Pohjois-Suomessa 15–26-vuoti- ailla lyhytkiertoviljelmillä, jotka olivat syntyneet luontaisesti. Tällöin päästiin biomassatuotoksiin 3 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilla. Hirvituhot voivat kuitenkin haitata hieskoivun kasvatusta. Jylhä ym. (2024) ovat laskeneet myös pellonmetsityksen kannattavuutta kenttäkoemittausten ja Motti- 23Suo 76(1–2) 2025 ohjelmiston avulla kivennäismailla ja turvemailla. Metsitetyt suopellot voivat turpeen ravinnetilan osalta kuitenkin poiketa huomattavasti suonpoh jien ravinnetilasta, eikä pellonmetsityksestä saatuja tuloksia voi suoraan yleistää suonpohjille. Suometsätalouden erilliskannattavuutta metsäojitetuilla soilla on aiemmin tutkittu mm. puutuhkalannoituksen (Lauhanen ym. 1997) ja kunnostusojituksen osalta (Leskinen & Aarnio 1998; Ahtikoski ym. 2008; Hökkä ym. 2016). Niissä on laskettu investointien nettotulojen nykyarvoja ja sisäisiä korkoja. Ahtikosken ym. (2008) mukaan kunnostusojituksen tuottama in- vestoinnin sisäinen korko oli 1,6–3,7 % lyhyellä aikavälillä ilman valtion tukia simulointilaskel- mien mukaan. Vaikka metsitys on muutenkin ollut suosituin jatkokäyttömuoto, käytöstä poistuneiden turve tuotantoalueiden ja vajaatuottoisten alueiden metsityksiä tuettiin julkisin varoin (Laki metsi- tyksen määräaikaisesta tukemisesta 1114/2020; Maa- ja metsätalousministeriö 4.12.2024) vuosina 2020–2023. Nykytilanteessa käytöstä poistuneiden turve tuotantoalueiden metsitysten yksityistaloudel- lisesta kannattavuudesta tarvitaan ajantasaista tutkimustietoa käytännön päätöksenteon tueksi – myös ilman tukia. Esimerkiksi maanomistajien ja metsäalan neuvojien on tärkeää saada tietoa metsityksen kannattavuudesta, jotta eri jatkokäyt- tömuotojen taloudellisia eroja voidaan vertailla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää käytöstä poistuneiden paksuturpeisten turvetuo- tantoalueiden metsitysten kannattavuutta kier- toajan puitteissa käytännön esimerkkikohteilla varttuneiden puustojen lähtötietojen ja erilaisten metsänhoitotoimien perusteella. Aineisto ja menetelmät Metsityskohteet Tutkimuksen metsitetyt turvetuotannosta vapau- tuneet suonpohjat sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla Alavuden Talasnevalla (62°38’N, 23°43’E, 130  m mpy.) ja Kihniön Aitonevalla Pirkan- maalla (62°12’N, 23°18’E, 160 m mpy., Tau- lukko 1, Kuvat 1 ja 2). Talasneva on käytännön metsityskohde. Aitonevan kohde puolestaan on Luonnonvarakeskuksen ylläpitämä suonpohjien metsityskoe (Kaunisto 1985). Talasnevan tutkimuskohde on yksityismaalla ja noin yhden hehtaarin kokoinen osana noin 50 hehtaarin turvetuotantoaluetta. Aitonevan tutki- muskohde on myös noin 1 hehtaarin kokoinen osana noin 2,3 neliökilometrin aluetta, jota valtio johtoinen Metsähallitus hallinnoi. Kohteet valittiin tähän tutkimukseen, koska tyypillistä niille on varttuneiden puustojen lisäksi paksuturpeisuus sekä sijainti keskeisillä turve- tuotantoseuduilla Etelä-Pohjanmaalla ja Luoteis- Pirkanmaalla lähellä Etelä-Pohjanmaan rajaa. Taulukko 1. Kohteiden taustatiedot (Aro & Kaunisto 2003; Jokelainen 2022, maanomistajan antamat lannoitustiedot Talasnevalta 26.11.2024). Selitykset: Kohteittain puulaji, puuston ikä vuonna 2024, turvekerroksen paksuus (cm) sekä lannoitustiedot ja -ajankohdat. Lisäksi tehdyt harvennushakkuut ja vuodet. Table 1. Background information for the experiments (Aro & Kaunisto 2003; Jokelainen 2002, info by the landowner of Talasneva on the 26th of November 2024). Talasneva (62°38’ N, 23°43’ E) and Aitoneva (62°12’ N, 23°18’ E) locate in the middle of Western Finland. In addition, the real thinning cutting removals (m3 ha–1) and years are presented in the table. Legend: Experiment regions and sites, tree species, stand age (years) in the year 2024, thickness of the peat layer (cm) and fertilization information with the application years. Mänty = Scots pine and hieskoivu = downy birch. B laikkulannoitus = boron fertilization per tree plant. Kunta/ Municipality Koeala/ Site Puulaji/ Tree species Ikä/ Age Turvekerros/ Peat layer Lannoitukset ja vuodet/ Fertilizations and year Alavus Talasneva1 Mänty 31 60 B laikkulannoitus (1993) Kihniö Aitoneva 3 Mänty 60 50 NPK (1964), PK (1975), PKB (1996) Kihniö Aitoneva 4 Hieskoivu 55–60 50 NPK (1964), PK (1975), PKB (1996) Harvennuspoistuma ja vuosi/ Thinning cutting removal and year Alavus Talasneva1 66 m3 ha–1 (2019) Kihniö Aitoneva3 30 m3 ha–1 (1987), 108 m3 ha–1 (2020–2021) Kihniö Aitoneva4 30 m3 ha–1 (1987), 43 m3 ha–1 (2020–2021) 24 Lauhanen ym. Aitonevan ja Talasnevan puustomittaukset kasvihuonekaasumittauspisteiden välittömässä läheisyydessä (Kuva 3). Puustomittaukset tehtiin syyskuussa 2023 ja niiden pohjalta laskettiin puuston tilavuudet. Varttuneissa metsiköissä (Talasneva1, Aitone- va3 ja Aitoneva4) mitattiin kaikki ympyräkoealan sisällä olevat, rinnankorkeusläpimitaltaan yli 7 cm puut. Ympyräkoaloja mitattiin Talasneva1- kohteella ja Aitoneva4-kohteella kaksi sekä Aitoneva3-kohteella yksi (Kuva 3). Talasnevalla koealan säde oli 3,99 metriä, Aitoneva3-kohteella 7,98 metriä ja Aitoneva4-kohteella 6,00 metriä. Koealojen säde oli mittausten kustannustehok- kuuden takia sitä suurempi, mitä iäkkäämmästä ja kookkaammasta puustosta oli kysymys. Puista kirjattiin puulaji, terveys (luokitteluna 1 = terve ja 0 = kuollut), rinnankorkeusläpimitta (d1,3, mm), pituus (h, m) sekä elävän latvuksen alaraja (hc, m). Talasneva1-kohteella elävän mäntypuuston keskiläpimitta oli 16,6 cm ja keskipituus 14,5 m. Vastaavat keskitunnukset Aitoneva3-kohteen männikössä olivat 28,6 cm ja 20,4 m. Aitoneva4- kohteen koivikon keskiläpimitta oli 27,6 cm ja keskipituus 22,1 m terveen puuston osalta. Kuva 1. Tutkimuksessa käytetty Talasnevan metsitetty suonpohja toukokuussa 2022. Harvennushakkuu tehtiin vuonna 2019 metsikön ollessa 26-vuotias ja sen voimak- kuus oli noin 30 % puuston tilavuudesta. Figure 1. Scots pine stand of Talasneva in May 2022. Talasneva (62°38’N, 23°43’E) locates in the middle of Western Finland. The thinning cutting was carried out in 2019 with the intensity of about 30% of the stand volume and stand age of 26 years. (Kuva/Photo: Risto Lauhanen). Kuva 2. Tutkimuksessa käytetty Aitonevan metsitetty suonpohja männikön ja koivikon rajalla talven 2020/2021 kasvatushakkuun jälkeen kesäkuussa 2021. Harvennusvoi- makkuus oli tasoa 30 % puuston tilavuudesta. Figure 2. A view of the Aitoneva tree stand near the border of Scots pine stand and downy birch stand after intermedi- ate cutting in June 2021. The thinning cutting was carried out in the winter period of 2020/2021 with the intensity of about 30% of the stand volume. Aitoneva (62°12’N, 23°18’E) locates in the middle of Western Finland. (Kuva/ Photo: Kari Laasasenaho). Lisäksi suonpohjien yksityinen maanomistus on yleistä näillä seuduilla. Kohdevalinnan taustalla oli myös EU:n osarahoittama kehittämishanke TUPSU, jossa vuosina 2024–2026 tutkitaan eri-ikäisten metsitettyjen suonpohjien kasvihuo- nekaasupäästöjä sekä metsityksen vesistövaiku- tuksia (SEAMK 2025). Näiden ohessa mitataan puusto- ja kasvillisuustietoja. Puustomittaukset Vuonna 1964 perustetun Aitoneva3-kohteen män- nikön alkuvaiheen puusto- ja lannoitus- sekä vuo- den 1987 ensiharvennuksen hakkuukertymätiedot saatiin Aron & Kauniston (2003) tutkimuksesta ensimmäisen 33 vuoden ajalta. Suonpohjien turpeen kasvihuonekaasumit- tausten ja -analysoinnin tueksi tehtiin myös 25Suo 76(1–2) 2025 Kasvatushakkuun poistumat määritettiin mit- taamalla ristiin kantoläpimitat (dk, cm) ympyrä- koealoilla ja johtamalla puiden rinnankorkeuslä- pimitat (d1,3, cm) kantoläpimitasta Laasasenahon (1982) kaavan perusteella: d dk1 3 2 0 1 25 1, , , ( )� �� � Maastomittausaineiston koepuiden, puuston ja kantojen hehtaarikohtaisten runkolukujen sekä yksittäisten puiden tilavuustietoja ja puu- tavaralajiosuuksia koskevien taulukoiden (Ärölä 2018) perusteella määritettiin hakkuupoistuman osalta rungon keskijäreys ja hehtaarikohtaiset hakkuukertymäarviot. Puustojen teknistä laatua ei kohteilla arvioitu koeala- tai kantomittausten yhteydessä. Laatutun- nuksia ei ollut saatavilla myöskään Talasnevan maanomistajalta eikä Aron & Kauniston (2003) tutkimuksesta, joten laskelmissa sovellettiin Verkasalon (1997, 2002) tutkimustuloksia. Turvemaiden puustojen tukkipuuosuudet ovat puiden järeyden ja laatuvikojen takia pienempiä kuin kivennäismailla. Uudistuskypsän männikön tukkipuuosuus oli 60 % ja harvennusikäisen 25 % (Verkasalo 2002). Hieskoivun tukkipuuosuus oli laskelmissa 10 % (Verkasalo 1997). Ensimmäisissä tutkimuskohteiden harven- nuksissa oletettiin kertyvän vain kuitupuuta. Talasnevan ja Aitonevan männiköiden välihar- vennuksissa kertyi tukki- ja kuitupuuta, samoin uudistushakkuissa (ks. edellä Verkasalo 2002). Aitonevan hieskoivikon uudistushakkuussa tukkipuuosuus oli 10 % (Verkasalo 1997). Muutoin hieskoivikon harvennuksissa saatiin kuitupuuta. Puustojen kasvu- ja tuotosennusteet Puustojen kehitystä ennustettiin kiertoajan lop- puun Vuokilan & Väliahon (1980) kasvu- ja tuo- tostaulukoiden sekä maastomittausten avulla niin, että ne olivat mahdollisimman lähellä toisiaan. Näin tehtiin, koska avoimia simulointimalleja ei ollut käytettävissä laskelmia varten. Talasnevan männikön osalta sovellettiin aluksi taulukkoa M30:10, jossa pituusboniteetti oli 30. Taulukon mukaan 80 vuoden kiertoaika- na tehtiin 2 harvennusta, joiden voimakkuus oli 30 % puuston tilavuudesta. Vastaavasti Aitonevan männikön osalta sovellettiin aluksi pituusboni- teetin 27 mukaista taulukkoa M27:16 (Vuokila & Väliaho 1980). Tavoite oli siis löytää taulukot, joissa maastossa mitatut puustojen tilavuudet ja ikätiedot sopivat toisiinsa. Aitoneva3-kohteen männikkö edusti Etelä- Suomen pituusboniteettia 27 eli kivennäismaan mustikkatyyppiä vastaavaa mallia (vrt. Aro ym. 2016). Talasneva1-kohde edusti vastaavasti pi- tuusboniteettia 30 eli kivennäismaan lehtomaisen kankaan mallia, joka vastasi viljavuudeltaan ruohoturvekangasta. Kuva 3. Talasnevan (ylempi kartta) ja Aitonevan kasvi- huonekaasumittauspaikkojen sijainnit. Puustot mitattiin myöhemmin näiden läheltä syksyllä 2023. Talasnevalla kaksi koealaa, ja koealan säde 3,99 metriä. Aitoneva3- kohteella yksi koeala ja sen säde 7,98 metriä (vasemman puolimmaisin). Aitoneva4-kohteella kaksi koealaa, ja koealan säde 6,00 metriä. Taustakuvan lähteenä © Maan- mittauslaitos Karttapaikka, 2025. Figure 3. The layout of greenhouse gas measurement sites of Talasneva (upper map) and Aitoneva. The tree stands were measured in the Autumn 2023 after the starting time- point of the greenhouse gas measurements. The radius of the measurement plot is 3.99 meters at Talasneva with two plots. The radius for plot is 7.98 meters at Aitoneva3 with one plot (on the left wing) and the radius for plot is 6.0 meters at Aitoneva4 with two plots. Talasneva (62°38’N, 23°43’ E) and Aitoneva (62°12’ N, 23°18’ E) locate in the middle of Western Finland. The source of the original map is the © MapSite of the National Land Survey of Finland, 2025. 26 Lauhanen ym. Nykyajan metsänhoito- ja hakkuukäytäntei- den perusteella männiköiden kiertoajaksi määri- tettiin 70 vuotta. Lisäksi harvennuspoistuma oli 35 % puuston tilavuudesta. Koska turvemaiden korjuuolot ovat haastavia ja hakkuukertymät alhaisia, sovellettiin kahden harvennushakkuun toimintamallia kiertoaikojen puitteissa sekä Talas- neva1 (Kuva 4) että Aitoneva3 (Kuva 5) kohteilla (ks. Vuokila & Väliaho 1980). Kun Aitoneva3-kohteella oli käytössä puus- tomittaustiedot 60 vuoden ajalta, sovellettiin Vuokilan & Väliahon (1980) taulukkoa M27:16 olettaen männikön kiertoajaksi 70 vuotta. Talas- neva1-kohteen osalta sovellettiin lopulta metsikön kiertoajan 70 vuotta -taulukkoa M30:18. Aitonevan4-kohteen hieskoivikon ensimmäi- nen harvennus arvioitiin vuodelle 1987 ja hakkuu- kertymäksi 30 m3 ha–1 (Aro & Kaunisto 2003). Toinen harvennus oli 57-vuotiaassa metsikössä, jolloin hakkuukertymä oli 43 m3 ha–1 kantomit- tausten (runkoluku 500 kappaletta hehtaarilla) ja laskelmien perusteella. Ojitetuilla turvemailla hieskoivikon kier- toaika voi olla 50–60 vuotta Niemistön (2013) sekä Niemistön ym. (2017) laatimien laskelmien perusteella. Lisäksi hieskoivu on ikääntyessään altis lahovikojen syntymiselle. Siten Aitoneva4- kohteen uudistushakkuu oletettiin laskelmissa 59-vuoden ikäisenä (vuonna 2023), jolloin puus- ton tilavuus oli 150 m3 ha–1. Kuva 4. Talasnevan männikön kasvu- ja tuotosennuste. Ensimmäinen harvennushakkuu vuonna 2019 ja hak- kuukertymä 66 m3 ha–1 (noin 30 % puuston tilavuudesta ja poistuma-arviolla 800 runkoa hehtaarilla) metsikön ollessa 26-vuotias. Teknisesti tilanne on kuvassa 30-vuotiaana, jol- loin mitattu puuston tilavuus oli 180 m3 ha–1 vuonna 2023. Vuokilan ja Väliahon (1980) malliin tukeutuen toinen harvennus 50-vuotiaana 150 m3 ha–1 (voimakkuus 35 %). Uudistushakkuu 70-vuotiaana ja hakkuukertymäennuste 503 m3 ha–1. Kuvassa x-akselilla metsikön ikä ja y-akselilla puuston tilavuus. Oranssilla värillä Talasneva ja sinisellä Vuokila ja Väliaho (1980). Figure 4. Growth and yield estimations for Talasneva Scots pine stand. Talasneva (62°38’N, 23°43’E) locates in the middle of Western Finland. The first thinning cutting in 2019 with the removal of 66 m3 ha–1 (intensity of 30%) based on stump estimations (removal of 800 stems per hectare) and calculations. The measured stand volume was 180 m3 ha–1in the year 2023 at the stand age of 30 years. The second thinning cutting of 150 m3 ha–1 (inten- sity 35%) at the stand age of 50 years. The final cutting of 503 m3 ha–1 at the stand age of 70 years based on the models of Vuokila and Väliaho (1980). In the Figure, x- axis stand age and y-axis stand volume. The orange color line is Talasneva and blue color line is given by Vuokila and Väliaho (1980). Kuva 5. Aitonevan männikön kasvu- ja tuotosennuste. Ensimmäinen harvennushakkuu vuonna 1987 ja hak- kuukertymä 30 m3 ha–1 (Aro & Kaunisto 2003). Toinen harvennus oli 57-vuotiaana 108 m3 ha–1 (eli noin 30 % puuston tilavuudesta, kun poistuman runkoluku oli 600 kappaletta hehtaarilla). Mitattu puuston tilavuus oli 250 m3 ha–1 vuonna 2023. Uudistushakkuu 70-vuotiaana ja hakkuukertymä 350 m3 ha–1. Kuvassa x-akselilla met- sikön ikä ja y-akselilla puuston tilavuus. Oranssilla värillä Aitoneva ja sinisellä viivalla Vuokila ja Väliaho (1980). Figure 5. Growth and yield estimations for Aitoneva Scots pine stand. The location of Aitoneva (62°12’ N, 23°18’E) is in the middle of Western Finland. The first thinning cutting was in 1987 with the removal of 30 m3 ha–1 (Aro & Kaunis- to 2003). The second thinning cutting of 108 m3 ha–1 at the stand age of 57 years (with the removal of about 30% of stand volume and with the stem removal of 600 per hectare). The measured stand volume was 250 m3 ha–1 in 2023. The final cut of 350 m3 ha–1 at the stand age of 70 years. In the Figure x-axis means stand age and y-axis stand volume. The orange color line Aitoneva and the blue color line given by Vuokila and Väliaho (1980). 27Suo 76(1–2) 2025 Harvennus- ja uudistushakkuita edeltävät työmaiden ennakkoraivaukset oletettiin tarpeel- lisiksi, koska turpeen typpi ja jatkolannoitukset rehevöittävät kasvupaikkaa (ks. Aro ym. 2016). Maanomistajan mukaan harvennusalan ennakko- raivaus oli tehty Talasnevalla. Metsänhoitomaksut, metsäautotiet sekä verot ja hallinnolliset kulut ja maksut oletettiin laskel- missa metsityksestä riippumattomiksi, eikä niitä siten sisällytetty laskelmiin. Kannattavuuslaskelmat Puuntuotannon kannattavuus laskettiin Talasne- van ja Aitonevan suonpohjien metsityskohteiden perusteella metsikön yhden kiertoajan puitteissa. Laskelmissa sovellettiin nettotulojen nykyarvon laskentaa ja sisäisen koron menetelmää. Netto tulojen nykyarvon laskennassa hakkuutulot diskontataan hakkuuajankohdista nykyhetkeen oletetuilla tuottovaatimuksilla eli diskonttokorolla (Lauhanen ym. 1997). Samoin metsänhoitokus- tannukset diskontataan kulloisenkin ajankohdan ja diskonttokoron perusteella (Kaava 2). Tässä tarkastelussa nykyhetkeksi määriteltiin metsi- tysajankohta. Laskelmissa käytettiin pystykauppojen puun- hintoja eli kantohintoja mäntytukin, mäntykuitu- puun, koivutukin ja koivukuitupuun osalta, koska hankintahinnoissa olisi jouduttu määrittämään metsänomistajakohtaiset puunkorjuukustannuk- set. Edelleen taimikon perustamiskustannukset edustivat perustamisvuoden eli nykyhetken kustannuksia. Nettotulojen nykyarvo saadaan vähentämällä diskontatuista hakkuutuloista diskontatut metsän- hoitotöiden kustannukset (Kaava 2). Toiminnan kannattavuus edellyttää, että nettotulojen nyky- arvon on oltava suurempi kuin 0. NPV B p c p ii t t ii t t � � �� � � � �� � � � � � � � 1 100 1 100 0 0 2 / / ( ) missä NPV = nettotulojen nykyarvo (€ ha–1), Bi = hakkuutulot (€ ha–1) sekä ci = metsikön perus tamiskustannukset ja metsänhoitokustannukset (€  ha–1). Edelleen i = on hakkuun tai metsän hoitotoimen toteutusvuosi, t = aika vuosina sekä p = korkokanta reaalikorkona. Metsänhoitokustannukset Metsänhoitotöiden kustannukset saatiin vii- meisimmästä ilmestyneestä Metsätilastollisesta vuosikirjasta (tilastovuosi 2021), jossa tiedot olivat tarkasti yksilöityinä muun muassa ojan- perkaukselle eli kunnostusojitukselle (Metsä tilastollinen… 2022). Perustamiskustannuksiin (1 871 € ha–1) oletettiin mukaan kunnostusojitus, maanmuokkaus, metsänviljely sekä puutuhkalan- noitus (Taulukko 2). Talasneva1-kohteen ja Aitoneva3-kohteen männiköt oli perustettu istuttamalla. Aitoneva4- kohteen koivikko oli syntynyt luontaisesti. Aitonevan kohteilla oli tehty jatkolannoituksia vuosina 1975 ja 1996 (Aro & Kaunisto 2003). Näiden osalta laskelmissa käytettiin nykyhetken lannoituskustannuksia (Taulukko 2). Taimi- konhoito oletettiin viidennelle metsänkasvatus- vuodelle metsikön perustamishetkestä laskien (Taulukko 2). Kannattavuusvertailujen takia perustamisen, puutuhkalannoituksen, taimikonhoidon ja ennak- koraivauksen kustannukset oletettiin samoiksi sekä Aitonevalla että Talasnevalla. Toisaalta tark- koja kohteiden metsänhoitokustannuksia ei ollut käytettävissä. Luonnonvarakeskuksen (2025a) tilastoimissa vuosien (2020–2024) metsänhoito- töiden yksikkökustannuksissa ilmeni vuotuista vaihtelua, eli vuodesta toiseen kustannukset nou- sivat ja laskivat. Siksi herkkyysanalyysissa met- sityksen kustannuksia nostettiin 20 prosentilla. Taulukko 2. Metsänhoitotöiden kustannukset (€ ha–1) Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2021 (Metsätilastollinen 2023…). Table 2. Silviculture costs (€ ha–1) in the region of South-Ostrobothnia in the year 2021. (Metsätilastollinen 2023…). Perustamis- ja hoitotyöt/ Establishment and management work Kustannus (€)/ Costs (€) Ojien kunnostus/Ditch cleaning 398 Maanmuokkaus/Soil preparation 382 Metsänviljely/Tree planting 652 Puutuhkalannoitus/Wood-ash fertilization 385 Taimikonhoito/Pre-commercial thinning 487 Ennakkoraivaus/Cleaning of cutting areas 290 Yhteensä/Total 1871 28 Lauhanen ym. Investoinnin sisäinen korko puolestaan on se korkokanta, jolloin nettotulojen nykyarvo on 0 (Kaava 2). Tällöin nykyhetkeen diskontatut hak- kuutulot ja diskontatut metsänhoitokustannukset ovat yhtä suuret (Lauhanen ym. 1997; Hytönen & Aarnio 1998). Laskelmien avulla tutkittiin, onko turvetuo- tantoalueen metsitys kannattavaa hehtaaritasolla (€ ha–1) näillä kohteilla ja käytetyillä laskentaole- tuksilla. Nettotulojen nykyarvot ja investointien sisäiset korot laskettiin olettaen, että Talasnevan ja Aitonevan metsitykset tehtäisiin vuonna 2024, ja puustojen kehityssarjat vastaisivat vuoden 2023 puustomittaustietoja, Aitoneva3 männikön osalta Aron & Kauniston (2003) julkaisemia tietoja sekä Vuokilan ja Väliahon (1980) kasvu- ja tuotostau- lukoiden ennusteita yhden kiertoajan loppuun saakka (Kuvat 4 ja 5). Lisäksi metsänhoitotoimen- piteitä ja niiden kustannuksia koskivat vastaavat oletukset (Taulukko 2). Laskelmissa käytettiin syyskuun 2024 kan- tohintoja (Riikilä 2024). Uudistushakkuussa mäntytukin hinta oli 80 € m–3 ja mäntykuitupuun 30 € m–3 (Talasneva1- ja Aitoneva3 -kohteilla). Väliharvennuksessa mäntytukin hinta puolestaan oli 74 € m–3. Uudistushakkuussa koivutukin hinta oli 48 € m–3 ja koivukuitupuun 30 € m–3 (Aito- neva4-kohteella). Rauduskoivulle ja hieskoivulle hinnat olivat samat. Lisäksi tehtiin vaihtoehtoisia herkkyysanalyy- silaskelmia, joissa käytettiin eri diskonttokorkoja (1 %, 3 % ja 5 %) ja puun kantohintoja. Tällöin uudistushakkuussa mäntytukin hinnaksi oletettiin 60 € m–3 ja mäntykuitupuun 15 € m–3, kun väli- harvennustukin hinta oli 50 € m–3. Vastaavasti koivutukin hinnaksi oletettiin 35 € m–3 uudis- tushakkuussa ja koivukuitupuun 15 € m–3. Har- vennuksissa koivukuitupuun hinta oli 15 € m–3. Luonnonvarakeskuksen (2025b) tilastoimat vuosien 2020–2024 keskimääräiset kantohinnat olivat tutkimuksessa käytettyjen kantohintojen vaihteluvälin sisällä. Lisäksi herkkyysanalyyseissa metsikön perus- tamiskustannukset laskettiin 20 % korkeammilla kustannuksilla kuin taulukossa 2 on esitettynä. Vaihtoehtoisissa laskelmissa otettiin mukaan myös metsityksen perustamistuki, joksi oletettiin 50 % perustamiskustannuksista. Loppupuuston arvon huomioon ottaminen Aitoneva4 -kohteen koivikon osalta tarkoitti Niemistön ym. (2017) tutkimuksen huomioon ottamista sekä nykyisen metsälain sallimaa kiertoaikaa. Toisaalta kiertoajan hakkuutulojen pitäisi yksistään kattaa metsitys- ja muut metsän- hoitokustannukset. Aitoneva4-kohteen koivikon osalta laskelmat tehtiin sekä viljelemällä perus- tetulle koivikolle että luontaisesti syntyneelle koivikolle. Tulokset Männiköt Talasneva1-kohteen ja Aitoneva3 -kohteilla männynistutus kannatti 70 vuoden kiertoaikana 3 prosentin diskonttokorolla. Tällöin investoinnin nettonykyarvo oli Talasnevalla 3 500 € ha–1 ja Aitonevalla 1 400 € ha–1 (Taulukko 3). Inves- toinnin sisäinen korko oli Talasnevalla 4,7 % ja Aitonevalla 3,8 % syksyn 2024 kantohinnoilla. Alemmilla kantohinnoilla investoinnin sisäinen korko oli Talasnevalla 3,6 % ja Aitonevalla 3,0 %. Jos suonpohjan metsityskustannuksiin sai 50 %:n tuen, investoinnin sisäinen korko oli Ta- lasnevalla 5,7 % ja Aitonevalla 4,7 %. Aitonevalla investoinnin sisäinen korko oli 3,5 %, kun met- sikön perustamis- ja jatkolannoituskustannukset olivat laskelmissa mukana (Taulukko 3). Jos männiköiden perustamiskustannukset olisivat olleet 20 % suuremmat kuin laskelmissa käytetyt kustannukset, olisi investoinnin sisäinen korko ollut 0,3 prosenttiyksikköä alhaisempi sekä Talasnevalla että Aitonevalla. Koivikko Aitoneva4-kohteen hieskoivuvaltaisen koivikon puuntuotanto kannatti 60 vuoden kiertoaikana (laskenta-aika 59 vuotta) vuoden 2024 kanto- hinnoilla (Taulukko 4). Tällöin investoinnin net- tonykyarvo oli 1 320 € ha–1, kun diskonttokorko oli 1 %, ja koivikko oletettiin viljelemällä perus- tetuksi. Jos metsitykseen sai 50 %:n perustamis- tuen, oli investoinnin nettonykyarvo 2 230 € ha–1 1 %:n diskonttokorolla ja investoinnin sisäinen korko 2,9 %. Alemmilla kantohinnoilla inves- tointi ei kannattanut 1 %:n diskonttokorolla. Investoinnin sisäinen korko oli 0,4 %. 29Suo 76(1–2) 2025 kannatti Kihniön Aitonevalla. Hieskoivun kasva- tus kannatti 1 %:n korolla 60 vuoden kiertoaikana ja oletetuilla kantohinnoilla. Hieskoivun alhaiset kantohinnat ja alhainen tukkipuuosuus (Verkasalo 1997) heikensivät kannattavuutta männyn kasva- tukseen verrattuna. Tämän tutkimuksen tulokset pätevät esimer- kin kaltaisilla kohteilla, käytetyillä kustannustie- doilla ja laskentaoletuksilla. Puun kantohinnat ja laskelmissa käytetyt korkokannat vaikuttivat kannattavuuteen keskeisesti. Metsitystuki (50 %) paransi kannattavuutta. Kun koivikko oletettiin luontaisesti synty- neeksi, niin suonpohjan luontainen uudistaminen paransi kannattavuutta, ja 1 %:n diskonttokorolla nettonykyarvo oli 1 970 € ha–1. Investoinnin si- säinen korko puolestaan oli 2,5 %. Tarkastelu Alavuden Talasnevalla männynistutus kannatti 3 %:n laskentakorolla 70 vuoden kiertoajalla ja oletetuilla kantohinnoilla. Samoin männynistutus Taulukko 3. Turvetuotantoaluiden metsitysten nettotulojen nykyarvot (€ ha–1) ja investoinnin sisäiset korot (%) män- niköissä 70 vuoden kiertoajalla. Kohteen puuston kehitys ja selitykset kuvissa 4 ja 5. Selitykset: a = uudistushakkuu- tukin hinta 80 € m–3, väliharvennustukin 74 € m–3 ja kuitu puun 30 € m–3; b = kuten a, mutta uudistushakkuutukin hinta 60 € m–3, väliharvennustukin 50 € m–3 ja kuitupuun 15 € m–3; c = kuten a, mutta metsityksen uudistamistuki 50 %; d = Aitonevalla vaihtoehto a sisältäen jatkolannoi- tukset. Talasnevalla ei ollut jatkolannoituksia. Table 3. Net present values and internal rates of return for Scots pine stands with the rotation of 70 years. Stand history in the Figure 4 and 5. Legend: a = stum- page price for saw log was 80 € m–3 and for pulp wood 30 € m–3 in the final cutting in the year 70. Stumpage price for saw log in thinning cutting was 74 € m–3 in the year 60, and for pulp wood 30 € m–3 in the year 60. b = The case of a, but stumpage price for saw log in final cutting was 60 € m–3 and 50 € m–3 in thinning cut- ting in the year 60 and price for pulp wood 15 € m–3. The case c = the case of a, with the subsidy of 50% for establishment costs. d = case a of Aitoneva including re-fertilization costs. There were no re-fertilization costs at Talasneva. Koeala/ Site Nettonykyarvot € ha–1/ Net present values € ha–1 Sisäinen korko, %/ Internal rate of return, % Laskentakorko/ Discount rate (%) 1 3 5 Talasneva a 17100 3500 –290 4,7 b 10500 1400 –1060 3,6 c 18000 4430 630 5,7 d -- -- -- -- Aitoneva a 10700 1400 –1100 3,8 b 6200 50 –1500 3,0 c 11600 2300 –180 4,7 d 10100 970 –1390 3,5 Taulukko 4. Turvetuotantoalueiden metsitysten nettotu- lojen nykyarvot (€ ha–1) ja investoinnin sisäiset korot (%) Aitoneva4-kohteen hieskoivuvaltaisessa koivikossa 59 vuoden tarkastelujaksolla. Koivikon hakkuukertymä 30 m3  ha–1 vuonna 1987, 43 m3 ha–1 hakkuukaudella 2020–2021 ja oletetussa uudistushakkuussa 150 m3 ha–1 vuonna 2023. Selitykset a = uudistushakkuussa vaneri tukin hinta 48 € m–3 ja koivukuitupuun 30 € m–3, b = kuten a, mutta vanerikoivutukin hinta 35 € m–3 ja kuitupuun 15 € m–3, c = kuten a, mutta metsitykselle perustamistuki 50 %. Lisäksi d = kuten a, mutta koivikko syntynyt luon- taisesti ilman viljelykustannuksia. Harvennushakkuissa ei kertynyt tukkia. Table 4. Net present values and internal rates of return of Aitoneva4 downy birch dominated birch stand with the rotation of 60 years (calculation period of 59 years). Thinning removal of 30 m3 ha–1 in the year 1987, removal of 43 m3 ha–1 in the winter cutting 2020/2021 and in the as- sumed final cutting 150 m3 ha–1 in the year 2023. Legend: a = stumpage price for birch saw log was 48 € m–3 and for birch pulp wood 30 € m–3 in the final cutting. No saw logs in thinning cuttings. b = The case of a, but stumpage price for saw log in final cutting was 35 € m–3 and 15 € m–3 for pulp wood in thinning cuttings. The case c = the case of a, with the subsidy of 50% for establishment costs of the plantation. The case d =, the case of a, but naturally generated birch stand without plantation costs. No saw logs were bucked in the thinning cuttings. Koeala/ Site Nettonykyarvot € ha–1/ Net present values € ha–1 Sisäinen korko, %/ Internal rate of return, % Laskentakorko/ Discount rate (%) 1 3 5 Aitoneva a 1320 –950 –1690 1,8 b –590 –1670 –1990 0,4 c 2230 –50 –780 2,9 d 1970 –300 –1040 2,5 30 Lauhanen ym. Kasvihuonekaasumittausten tueksi mitat- tujen puustokoealojen määrä oli vähäinen. Tu- lokset antavat kuitenkin laajempaa näkemystä siitä, millaisia kannattavuuksia paksuturpeisten turvetuotantoalueiden metsityksestä voidaan odottaa, mikäli metsitys tehdään huolella ja koh- teiden puustoja hoidetaan harvennushakkuilla. Etelä-Pohjanmaalla, Luoteis-Pirkanmaalla, Koillis-Satakunnassa ja Keski-Suomessa on samankaltaisissa ilmasto-oloissa vastaavanlaisia potentiaalisia paksuturpeisia metsityskohteita, joilla energiaturpeen nosto on keskeytynyt. AFRYn (2020) mukaan vuoteen 2030 men- nessä turvetuotantoalat vähenevät valtakunnan tason noin 48 000 hehtaarista hieman alle 20 000 hehtaariin, joten poistuma on 58 %. Kun Etelä- Pohjanmaalla, Satakunnan koillisosissa, Keski- Suomessa ja Luoteis-Pirkanmaalla on tuotannossa noin 20 000 hehtaaria, poistuu siitä 11 700 heh- taaria. Määrä on keskeinen valtakunnan tasolla. AFRYn (2020) tarkastelu ei kuitenkaan ota tuotannosta poistuvien alueiden turvekerroksen paksuuteen kantaa. Kun Laasasenahon ym. (2023) mukaan maanomistajista on keskimäärin noin 64 % näissä maakunnissa suonpohjien metsityk- sestä kiinnostuneita, jää varovaisesti arvioiden noin 7 500 hehtaaria suonpohjia metsitystä varten näissä maakunnissa. Aro ym. (2020) esittivät samantasoisia metsi- tysten kannattavuuksia kuin tässäkin tutkimukses- sa. Aron ym. (2020) mukaan sekä männyn kylvö että istutus kannattivat 3 % laskentakorolla ja keskimäärin noin 70 vuoden tarkastelujaksolla, kun 31–32 -vuotiaat männiköt kasvatettiin in- tensiivisesti kiertoajan loppuun Motti-metsikkö simulaattorilla. Kohteet olivat Honkajoella ja Limingassa, mutta ohutturpeisilla suonpohjilla. Edelleen Jylhän ym. (2015) mukaan luontaisesti syntyneissä tiheissä hieskoivikoissa energiapuun kasvatus kannatti viidellä pohjoissuomalaisella suonpohjan metsityskohteella kuudesta 5 %:n laskentakorolla ja ilman tukia paljaan maan arvon laskentamenetelmällä, kun kohteet olivat 15–26 -vuotiaita. Suonpohjien metsitystä on suositeltu ohut- turpeisille kohteille, jotta metsiköiden jatkolan- noitustarve olisi mahdollisimman pieni (Aro ym. 1997). Nykyään suonpohjilla tehdään kuitenkin aluksi puutuhkalannoitus jäännösturvekerroksen paksuudesta riippumatta metsityksen onnistumi- sen varmistamiseksi, mutta tuhkalannoituksen vaikutuksen kestoa ei tiedetä suonpohjien kasvu- olosuhteissa (Aro ym. 2023). Tämän tutkimuksen aineistot rajoittuivat kolmelle varttuneelle ja pak- suturpeiselle metsityskohteelle. Etelä-Suomesta ei aiemmin ole julkaistu tuloksia mitatuista puuston tuotoksista paksuturpeisilta turvetuotantoalueiden metsityskohteilta kuin Kihniön Aitonevalta (Aro & Kaunisto 2003). Talasnevan puustotiedot perus- tuivat vuoden 2023 mittauksiin ja maanomistajan antamiin kohteen lähtötietoihin 30 vuoden takaa. Investointien nettonykyarvojen ja sisäisten korkojen laskentamenetelmillä saatiin käytäntöä palvelevia tuloksia mitattuihin puustotietoihin tukeutuen. Tulevaisuuden puustojen kehityksen ennustamiseen liittyy paksuturpeisilla kohteilla epävarmuustekijöitä, koska näille ei ole vielä kasvumalleja olemassa. Tässä tutkimuksessa sovelletut Vuokilan & Väliahon (1980) kasvu- ja tuotosmallit on laadittu kivennäismaille ja kylvömänniköille (Kuvat 4 ja 5). Taulukoiden tuotosluvut olivat alhaisempia kuin tutkimuksen kohteilla, joilla suonpohjat olivat lannoitettuja. Taulukot edustavat aikansa harvennuskäytänteitä. Nykyiset ja paremmat metsänviljelymateriaalit sekä ilmastonmuutos vaikuttavat osaltaan metsien kasvuun ja tuotokseen. Metsitetyille suonpohjille ei ole toistaiseksi omaa kasvupaikkaluokitusta. Aron ym. (2016) mukaan suonpohjien turvekerroksen runsas ty- pen määrä ja lannoitukset fosforilla ja kaliumilla nostavat suonpohjilla kasvupaikan viljavuutta ja puuntuotoskykyä. Aitonevan metsityskokeella lannoittamattomat alat vastasivat pintakasvil- lisuuden perusteella puolukkaturvekankaan II- tyyppiä ja lannoitetut alat ruohoturvekangas II:ta (Aro ym. 2016). Lisäksi kantojen mittaus muutama vuosi harvennusten jälkeen sekä kantojen perusteella lasketut hakkuukertymäarviot tuovat epävar- muutta tuloksiin. Aitonevan männikössä hakkuun jälkeen (2023) mitattu puuston tilavuus yhdessä hakkuupoistuman kanssa vastasi kohteelta 19 vuotta aiemmin (2005) mitattua puuston runko- tilavuutta (kohde 17, Mäkiranta ym. 2007), kun männikön vuotuiseksi keskikasvuksi oletettiin 6,4 m3 ha–1 (Aro ym. 2016) vuosien 2005 ja 2023 välisenä aikana. Sen sijaan Aitonevan hieskoi- 31Suo 76(1–2) 2025 vikosta on tehty mittauksia eri aikoina, eivätkä aiemmat ja nykyiset koealat sijoitu tarkalleen samaan paikkaan. Hieskoivikossa on tapahtunut lisäksi puuston itseharvenemista ja viimeisen harvennuksen jälkeen kohteella oli paljon metsä koneiden ajouria. Parhaillaan keskustellaan turvemaiden met- sien hiilivarastoista, lievemmistä harvennuksista ja metsien pidemmistä kiertoajoista. Tästä taus- taa vasten Talasnevan männikössä investoinnin nettonykyarvo olisi ollut 1 420 € ha–1 pienempi 10 vuotta pidemmällä kiertoajalla, kun diskont- tokorko oli 3 % ja harvennusvoimakkuus 35 %. Aitonevan männikössä nettonykyarvo olisi vas- taavasti ollut 300 € ha–1 pienempi. Jatkossa turvetuotantoalueiden metsitys- kohteilla on tarpeen tutkia puuntuotannon kan- nattavuuden lisäksi puuston ja maaperän hiilen varastoinnin kannattavuutta. Ennakkotulosten mukaan suonpohjien metsittäminen voi synnyttää nopeita hiilinieluja (Buzacott ym. 2024). Tämä ei kuitenkaan kerro siitä, missä määrin metsityksellä voidaan esimerkiksi yhden kiertoajan aikana varastoida tai sitoa hiiltä. Metsänomistajien toivotaan saavan korvausta myös suonpohjien hiilinielujen vahvistamisesta. Parhaillaan EU:n osarahoittamassa TUPSU- hankkeessa mitataan metsityskohteiden kasvihuo- nekaasupäästöjä (ks. SEAMK. 2025). Mikäli met- sityksillä saadaan hiilen lisäisyyttä ja pysyvyyttä aikaan, ja jos vapaaehtoisen hiilikaupan toimin- tamallit saadaan sujuviksi, olisi metsänomistajan mahdollista saada puun kantorahatulojen ohella myös hiilensidonnasta lisätuloja. Suonpohjien metsityskohteiden kasvumallien laadinta on mahdollista, kun empiiristä mittaustietoa kertyy ajan kuluessa riittävästi. Kiitokset Metsänomistaja Jari Ruuhelalle erityiskiitokset Talasnevan kohteen historiatiedoista. Kiitos professori Annika Kankaalle ja professori Matti Maltamolle avusta liittyen puun rinnankor- keusläpimitan laskentaan puun kantoläpimitan perusteella. Metsänhoitaja Pentti Niemistö antoi arvokasta tietoa kasvu- ja tuotostaulukoista, koi- vujen kasvatuksesta ja kiertoajoista turvemailla. Professori Erkki Verkasalo sekä UPM Metsän Timo Niemi ja ähtäriläinen metsätalousinsinööri (yAMK) Hannu Humalamäki antoivat arvokasta tietoa käytännön hakkuukertymistä ja tukkipuu- osuuksista turvemaiden metsissä. MetsäGroupin Seinäjoen piiripäällikkö Janne Muhonen kuvasi puun kantohintoja metsikön eri kehitysvaiheissa. Kiitokset myös hyvistä kommenteista kahdelle tutkimuksen käsikirjoituksen ennakkotarkasta- jalle. Tutkimuksen osarahoitus saatiin EU:lta seuraavista hankkeista: ”Turvetuotantoalueiden palauttaminen suometsiksi (TUPSU)” (hanke numero J10773) sekä ”Hiilimarkkinoilta lisäarvoa turvetuotannosta poistettujen alueiden jatkokäyt- töön (ArvoHiili)” (hankenumero J10312). Kirjallisuus AFRY. 2020.Selvitys turpeen energiakäytön kehityksestä Suomessa. Raportti työ- ja elinkeinoministeriölle 8/2020. 69 s. https:// afry.com/sites/default/files/2020-08/tem_ turpeen_kayton_analyysi_loppuraportti_0.pdf Ahtikoski, A., Kojola, S., Hökkä, H. & Penttilä, T. 2008. Ditch network maintenance in peatland forest as a private investment: Short and long- term effects on financial performance at stand level. Mires and Peat, 3 (03):1–11. https://doi. org/10.19189/001c.128253 Aro, L. & Kaunisto, S. 2003. Jatkolannoituksen ja kasvatustiheyden vaikutus nuorten mänty metsiköiden ravinnetilaan sekä puuston ja juuriston kehitykseen paksuturpeisella suon- pohjalla. Suo 54(2): 49–68. https://www.suo. fi/volume/54 Aro, L., Kaunisto, S. & Saarinen, M. 1997. Suopohj ien metsi tys . Hankeraport t i 1986–1995. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 634. 51 s. http://urn.fi/ URN:ISBN:951-40-1558-4 Aro, L., Hotanen, J.-P. & Nousiainen, H. 2016. Suonpohjien viljavuuden arviointi turveana- lyysin, kasvillisuuskuvauksen ja puuston kasvun perusteella. Suo 67(1): 7–10. https:// www.suo.fi/volume/67 Aro L., Ahtikoski A. & Hytönen J. 2020. Profit- ability of growing Scots pine on cutaway peat- lands. Silva Fennica 54(3), article id 10273. https://doi.org/10.14214/sf.10273 Aro, L., Jylhä, P., Järvenranta, K., Matila, A., 32 Lauhanen ym. Ramstadius, U., Ronkainen, T., Räsänen, A., Silvan, N., Silvenius, F., Virkajärvi, P., Wall, A. & Tolvanen, A. 2023. Turvetuo- tannosta poistuvien alueiden jatkokäytön vaihtoehdot Suomessa sekä arvio niiden ympäristö- ja talousvaikutuksista. Luon- nonvara- ja biotalouden tutkimus 120/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 71 s. http://urn. fi/URN:ISBN:978-952-380-853-9 Bioenergia ry. 2021. Energiaturpeen tuotanto ro- mahtaa -kesän tuotanto puolittui jälleen edel- lisestä vuodesta. Tiedote 22.11.2021. Saata- villa: https://www.bioenergia.fi/2021/11/22/ energiaturpeen-tuotanto-romahtaa-kesan-tuo- tanto-puolittui-jalleen-edellisesta-vuodesta/ Bioenergia ry. 2024. Turvetta tuotettiin noin 6 miljoonaa kuutiometriä. Tiedote 11.11.2024. Saata v i l la : h t tps : / /www.bioenergia . fi/2024/11/11/turvetta-tuotettiin-noin-6-mil- joonaa-kuutiometria/ Buzacott, A.J.V., Laasasenaho, K., Lauhanen, R., Minkkinen, K., Ojanen, P. & Lohila, A. 2024. Afforestation turns cutover peatland into a carbon sink. Abstract in The Atmosphere and Climate Competence Centre (ACCC) & Finn- ish Atmospheric Science Network Science Conference (ACCC-FASN conference) 11–12 Nov 2024, Kumpula campus (Exactum/UH and Dynamicum/FMI), Helsinki. Hytönen, L. & Aarnio, J. 1998. Kunnostusojituk sen erilliskannattavuus muutamilla karuhkoil- la rämeillä. Suo 49(3): 87–99. https://www. suo.fi/volume/49 Hökkä, H., Salminen, H., Ahtikoski, A., Kojola, S., Launiainen, S. & Lehtonen, M. 2016. Long-term impact of ditch network mainte- nance on timber production, profitability and environmental loads at regional level in Fin- land: a simulation study. Forestry: An Inter- national Journal of Forest Research, Volume 90, Issue 2: 234–246. https://doi.org/10.1093/ forestry/cpw045 Jokelainen, L. 2022. Metsittämisen vaikutus suonpohjan maahengitykseen ja metaani- vuohon. Maisterintutkielma. Metsätieteiden maisteriohjelma. Helsingin yliopisto. Metsien ekologia ja käyttö. 49 s. http://hdl.handle. net/10138/352955 Jylhä, P., Hytönen, J. & Ahtikoski, A. 2015. Prof- itability of short-rotation biomass production on downy birch stands on cut-away peatlands in northern Finland. Biomass and Bioenergy 75: 272–281. https://doi.org/10.1016/j.biom- bioe.2015.02.027 Jylhä, P., Ahtikoski, A., Hytönen, J. & Aro, L. 2020. Profitability of biomass production of downy birch on cutaway peatlands. Suo 71(2): 75–79. https://www.suo.fi/volume/71 Jylhä P., Huuskonen S., Ahtikoski A., Hytönen J. & Aro L. 2024. Mänty, kuusi, raudus- ja hieskoivu kivennäismaa- ja turvepeltojen metsityksessä – puuntuotos, hiilensidonta ja yksityistaloudellinen kannattavuus. Metsätie teen aikakauskirja 2024-24001. https://doi. org/10.14214/ma.24001 Kaunisto, S. (toim.) 1985. Metsityskokeet Kih- niön Aitonevalla. Summary: Afforestation experiments at Aitoneva, Kihniö. Metsäntut- kimuslaitoksen tiedonantoja 177. 53 s. http:// urn.fi/URN:ISBN:951-40-0926-6 Kaunisto, S. & Viinamäki, T. 1991. Lannoituksen ja leppäsekoituksen vaikutus mäntytaimikon kehitykseen ja suonpohjaturpeen ominaisuuk siin Aitonevalla. Suo 42(1): 1–12. https:// www.suo.fi/volume/42 Laasasenaho, J. 1982. Taper curve and volume functions for pine, spruce and birch. Communi- cationes Instituti Forestalis Fenniae 108: 1–74. https://urn.fi/URN:ISBN:951-40-0589-9 Laasasenaho, K., Lauhanen, R. & Luhtala, M. 2024. Aurinkovoimalat turvetuotannosta vapautuvilla suonpohjilla ovat massiivisia rakennustyömaita – lisätietoja ympäristövai- kutuksista ja maankäyttöristiriidoista tarvi- taan. Suo 75(1–2): 73–78 — Puheenvuorot. https://www.suo.fi/volume/75 Laasasenaho, K., Lauhanen, R., Räsänen, A., Palomäki, A., Viholainen, I., Markkanen, T., Aalto, T., Ojanen, P., Minkkinen, K., Jokelain- en, L., Lohila, A., Siira, O-P., Marttila, H., Päkkilä, L., Albrecht, E., Kuittinen, S., Pap- pinen A., Ekman, E., Kübert, A., Lampimäki, M., Lampilahti, J., Shahriyer, A.H., Tyystjärvi, V., Tuunainen, A-M., Leino, J., Ronkainen, T., Peltonen, L., Vasander, H., Petäjä, T. & Kulmala, M. 2023. After-use of cutover peatland from the perspective of landown- ers: Future effects on the national greenhouse 33Suo 76(1–2) 2025 gas budget in Finland. Land Use Policy 134, article id 106926. https://doi.org/10.1016/j. landusepol.2023.106926 Laasasenaho, K., Palomäki, A., & Lauhanen, R. 2022. A just transition from the perspective of Finnish peat entrepreneurs. Mires and peat 28(27): 1–12. https://doi.org/10.19189/ MaP.2022.OMB.557 Laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta 1114/2020. https://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2020/20201114 Lauhanen, R., Moilanen, M. , Silfverberg, K., Takamaa, H. & Issakainen, J. 1997. Puu- tuhkalannoituksen kannattavuus eräissä oji- tusaluemänniköissä. Suo 48(3): 71–82. https:// www.suo.fi/volume/48 Luonnonvarakeskus. 2025a. Metsänhoitotöiden yksikkökustannukset Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2020–2024. https://statdb.luke.fi/ PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__met__ methoi/0200_methoi.px/table/tableView- Layout2/ Luonnonvarakeskus. 2025b. Puun kantohin- nat Etelä-Pohjanmaalla puutavaralajeittain vuosina 2020–2024. https://statdb.luke.fi/ PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__met__ teokau__v/0500_teokau.px/table/tableView- Layout2/ Maa- ja metsätalousministeriö. 4.12.2024. Jou- toalueiden metsitystuki. https://mmm.fi/met- sat/metsatalous/metsat-ja-ilmastonmuutos/ joutoalueiden-metsitys Metsätilastollinen vuosikirja 2022. Niinistö, T., Peltola, A., Räty, M., Sauvula-Seppälä, T., Torvelainen, J,, Uotila, E, & Vaahtera, E. 2023. Luonnonvarakeskus, verkkojulkaisu. 198 s. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-584-2 Mäkiranta, P., Hytönen, J., Aro, L., Maljanen, M., Pihlatie, M., Potila, H., Shurpali, N., Laine, J., Lohila, A-L., Martikainen, P.J. & Minkkinen, K. 2007. Soil greenhouse gas emissions from afforested organic soil croplands and cutaway peatlands. Boreal Environment Research 12: 159–175. https://www.borenv.net/BER/ archive/pdfs/ber12/ber12-159.pdf Niemistö P. 2013. Effect of growing density on biomass and stem volume growth of downy birch stands on peatland in Western and North- ern Finland. Silva Fennica 47(4), article id 1002. https://doi.org/10.14214/sf.1002 Niemistö, P., Kojola, S., Ahtikoski, A. & Laiho, R. 2017. From useless thickets to valuable resource? – Financial performance of downy birch management on drained peatlands. Silva Fennica 51(3), article id 2017. https://doi. org/10.14214/sf.2017 Riikilä, M. 2024. Puuenergian huippuhetki on nyt. Raakapuun kantohinnat viikko 37. Talous – Puumarkkinat. Metsälehti Makasiini 6/2024. s. 52–53. SEAMK. 2025. https://projektit.seamk.fi/kesta- vat-ruokaratkaisut/tupsu/ Verkasalo, E. 1997. Hieskoivun laatu vaneri puuna. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonan- toja 632. 483 s. + liitteet 59 s. https://urn.fi/ URN:ISBN:951-40-1555-X Verkasalo, E. 2002. Turvemaiden mänty sa- hapuuna. Julkaisussa: Nurmi, J., Verkasalo, E. & Kokko, A. (toim.). Pohjanmaan puun laatu ja -käyttö. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 861. s. 111–128. https://urn.fi/ URN:ISBN:951-40-1843-5 Vuokila, Y. & Väliaho, H. 1980. Viljeltyjen havumetsiköiden kasvatusmallit. Summary: Growth and yield models for conifer cul- tures in Finland. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 99(2): 1–271. https://urn. fi/URN:NBN:fi-metla-201207171129 Ärölä, E. 2018. Metsävarojen mittaus ja arviointi. Julkaisussa: Rantala, S. (toim.). Tapion taskukirja, 26. uudistettu painos. Tapio Oy & Metsäkustannus Oy. s. 248–293. 34 Lauhanen ym. Summary: Profitability of afforestation on cutaway peatlands with thick peat-layer Recently, energy peat production has decreased rapidly in Finland on sites with thick peat-layer. Many land-owners have interest in afforestation on these sites. In this study, the profitability of afforesta- tion on cutaway peatlands with thick peat-layer (50–60 cm) was investigated based on the history of three mature stands. The applied calculation methods were net present value and internal rate of return. Afforestation was profitable without subsidies for Scots pine stands in Talasneva (Alavus) and in Aitoneva (Kihniö) during the rotation period of 70 years with the interest rate of 3% and the assumed stumpage prices of the 2020’s. Also, forestry was profitable in naturally generated downy birch stand in Aitoneva during 60 years without subsidies, but with the interest rate of 1 % and the stumpage prices of the 2020’s. In addition, re-fertilizations resulted in internal rate of return of 3.5% in Aitoneva Scots pine stand. Lauhanen_kansi article10845 _Hlk188618517