Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 Terveysmetsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Maija Lipponen, Elina Vehmasto, Jenni Simkin, Katja Keränen, Anu Räty ja Paula Pursiainen Luonnonvarakeskus, Helsinki 2023 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 Terveysmetsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Maija Lipponen, Elina Vehmasto, Jenni Simkin, Katja Keränen, Anu Räty ja Paula Pursiainen Viittausohje: Lipponen, M., Vehmasto, E., Simkin, J., Keränen, K., Räty, A. & Pursiainen, P. 2023. Terveys- metsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Luonnonvara- ja biotalouden tut- kimus 94/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. Maija Lipponen ORCID ID, https://orcid.org/0000-0002-5902-6681 Elina Vehmasto ORCID ID, https://orcid.org/0000-0001-5770-5982 Jenni Simkin ORCID ID, https://orcid.org/0000-0002-5438-2898 ISBN 978-952-380-796-9 (Painettu) ISBN 978-952-380-797-6 (Verkkojulkaisu) ISSN 2342-7647 (Painettu) ISSN 2342-7639 (Verkkojulkaisu) URN http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-797-6 Copyright: Luonnonvarakeskus (Luke) Kirjoittajat: Maija Lipponen, Elina Vehmasto, Jenni Simkin, Katja Keränen, Anu Räty ja Paula Pursiainen Julkaisija ja kustantaja: Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki 2023 Julkaisuvuosi: 2023 Kannen kuva ja kuvituskuvat: Jari Lindeman https://orcid.org/0000-0002-5902-6681 https://orcid.org/0000-0001-5770-5982 https://orcid.org/0000-0002-5438-2898 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-797-6 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 3 Tiivistelmä Maija Lipponen¹, Elina Vehmasto², Jenni Simkin³, Katja Keränen¹, Anu Räty¹ ja Paula Pursiainen⁴ ¹ Luonnonvarakeskus, Manamansalontie 90, 88300 Paltamo ² Luonnonvarakeskus, Itäinen Pitkäkatu 4 A, 20520 Turku ³ Luonnonvarakeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki ⁴ Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy, Ketunpolku 1, 87101 Kajaani Luontoympäristöt ovat suomalaisille tärkeitä vapaa-ajanvieton ja harrastamisen paikkoja. Suomalaisten mielipaikat löytyvät metsistä ja järvien rannoilta. Luonto rauhoittaa, kannustaa liikkumaan ja voi olla paikka ihmisten välisille tapaamisille. Vapaa-ajan omaehtoinen toiminta luonnossa tukee terveyttä ja hyvinvointia, mikä on tärkeää kansanterveydellisesti. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä luontokontaktien määrää voidaan lisätä esimerkiksi arki- ja virkis- tysympäristöjen suunnittelun keinoin. Luontoperustaisia toimintatapoja on mahdollista lisätä myös monissa sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaiden kuntoutus- ja hoitosuunnitelmiin pe- rustuen. Julkaisu esittelee tietoa ja käytännön vinkkejä luontokontaktien lisäämiseen ja ohjat- tuun luontoavusteiseen toimintaan ja palveluihin. Terveysmetsiä on perustettu eri puolilla maailmaa. Suomessakin erityisiä terveysmetsäalueita ja -reittejä on perustettu hiljattain sairaaloiden läheisyyteen. Julkaisu sisältää sekä koottua tut- kimustietoa että Kainuun Terveysmetsämallit työ- ja toimintakyvyn edistämisessä -hankkeessa opittua kokemuksellista tietoa terveysmetsätoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Julkai- sussa esitellään Kajaanin Sairaalanrinteen terveysmetsä. Toisena esimerkkinä terveysmetsä- toimintaan soveltuvasta kohteesta kuvataan Metsähallituksen retkeilykohde Kuhmossa. Myös muualla Suomessa on toteutettu samaan aikaan terveysmetsäkonsepteja, joista tässä julkai- sussa esitellään syyskuussa 2023 avattu Lahden terveysmetsä sekä lokakuussa 2023 avattu Kouvolan terveysmetsä. Terveysmetsät voivat lisätä tietoisuutta ja kiinnostusta metsäluonnon terveysvaikutuksista. Julkaisu on tarkoitettu kaikille luontoperustaisista hyvinvointiratkaisuista kiinnostuneille. Sitä voivat hyödyntää esimerkiksi kuntien hyvinvointikoordinaattorit ja -suunnittelijat, liikuntapal- veluiden, nuorisotyön, kasvatus- ja opetusalan ammattilaiset sekä työllisyyspalveluiden asian- tuntijat. Hyvinvointialueilla julkaisun tarjoamaa tietoa voidaan soveltaa esimerkiksi peruster- veydenhuollossa, terapiapalveluissa ja kuntoutuksessa, psykiatrian yksiköissä, perhetyössä ja sosiaalityössä. Soveltamismahdollisuuksia on myös esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutuk- sessa, kehitysvammaisten ja ikäihmisten päivätoiminnassa, sekä mielenterveys- ja päihdepalve- luissa. Tietoa voivat soveltaa myös esimerkiksi yksityiset tai julkiset luontoalan toimijat, työter- veyshuollon ammattilaiset sekä järjestöjen ja yhdistysten työntekijät ja vapaaehtoiset. Asiasanat: luonnon terveysvaikutukset, luontoperustaisuus, luontoavusteisuus, terveysmetsä, terveysmetsätoiminta, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, sosiaali- ja terveyspalvelut Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 4 Abstract Maija Lipponen¹, Elina Vehmasto², Jenni Simkin³, Katja Keränen¹, Anu Räty¹ ja Paula Pursiainen⁴ ¹ Natural Resources Institute Finland (Luke), Manamansalontie 90, 88300 Paltamo, Finland ² Natural Resources Institute Finland (Luke), Itäinen Pitkäkatu 4 A, 20520 Turku, Finland ³ Natural Resources Institute Finland (Luke), Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, Finland ⁴ KAMK University of Applied Sciences, Ketunpolku 1, 87101 Kajaani, Finland Natural environments are important leisure and hobby places for Finns. Finns’ favorite places are found in forests and on the shores of lakes. Nature soothes, encourages movement and can be a place for meetings between people. Voluntary leisure activities in nature support health and wellbeing, which is important in terms of public health. In promoting wellbeing and health, the amount of contact with nature can be increased, for example, by planning everyday living and recreational environments. It is also possible to increase the use of nature-based solutions in many social and health services according to clients’ rehabilitation and treatment plans. The publication presents information and practical tips for increasing nature contacts and guided nature-assisted activities. Health forests have been established in different parts of the world. In Finland too, special health forest areas and routes have recently been established near hospitals. This publication contains both compiled research data and experiential information learned in the project of Health Forest Models in Promoting Work and Functional Abilities on the planning and imple- mentation of health forest activities. The publication presents the health forest of Sairaalan- rinne in Kajaani. As another example of suitable site for health forestry, Metsähallitus’ site in Kuhmo is described. Health forest concepts have also been implemented elsewhere in Finland at the same time, of which the Lahti health forest (opened in September 2023) and the Kouvola health forest (opened in October 2023) are presented in this publication. Health forests can increase awareness and interest in the health effects of forest nature. The publication is intended for everyone interested in nature-based health promotion. It can be used, for example, by municipal welfare coordinators and planners, professionals in sports and youth services, education and teaching, as well as experts in employment services. In wellbeing services counties, the information provided by the publication can be applied, for example, in primary health care, therapy services and rehabilitation, psychiatric units, family work and social work. There are also application possibilities, for example, in the integration of immigrants, day activities for the mentally disabled and the elderly, and in mental health and substance abuse services. The information can also be applied by, for example, private or public operators in the nature sector, occupational health care professionals, and employees and volunteers of organizations and associations. Keywords: health effects of nature, nature-based, nature-assisted intervention, health forest, health forest operation, promotion of health and wellbeing, social and health services Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 5 Sisällysluettelo Tiivistelmä..................................................................................................................................................... 3 Abstract.......................................................................................................................................................... 4 Esipuhe........................................................................................................................................................... 7 Johdanto........................................................................................................................................................ 9 1. Terveysmetsien ja terveysmetsätoiminnan tausta..........................................................11 Mikä on terveysmetsä?........................................................................................................................................11 Mitä on terveysmetsätoiminta?........................................................................................................................11 2. Luontoympäristöistä ja luontokontakteista saatavat terveys- ja hyvinvointi- hyödyt..........................................................................................................................................................13 Lähiluonnon merkitys kansanterveydelle.....................................................................................................13 Luonnon hyvinvointivaikutusten tutkiminen kenttäkokein...................................................................14 Tutkimustuloksia terveysmetsätoiminnasta................................................................................................14 Miten hyvinvointivaikutukset syntyvät?........................................................................................................15 Terveysmetsäkohde 1: Kajaanin Sairaalanrinteen terveysmetsä............................................18 3. Luontoperustaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä hyvinvoinnin ja ter- veyden edistämistyössä......................................................................................................................22 Luontoperustaisuus vaatii monialaisuutta...................................................................................................22 Luontoperustaisia toimintamalleja erilaisille asiakasryhmille...............................................................23 Terveysmetsäkohde 2: Lahden terveysmetsä................................................................................26 4. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät metsäympäristöt...................................................30 Metsäkäyntien merkitys hyvinvoinnille.........................................................................................................30 Millainen metsä edistää terveyttä ja hyvinvointia?...................................................................................30 Terveysmetsäalueiden ja -reittien ominaisuuksia......................................................................................34 Terveysmetsän suunnittelun käytännöllisiä lähtökohtia.........................................................................35 Terveysmetsäkohde 3: Ratamon terveysmetsä Kouvolassa.....................................................38 5. Ohjattu terveysmetsäretki...........................................................................................................40 Terveysmetsäretken tavoitteet .........................................................................................................................40 Terveysmetsäretken ohjaaminen.....................................................................................................................41 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 6 Terveysmetsäretken valmistelu ........................................................................................................................42 Terveysmetsäretkien sisältöjä............................................................................................................................46 Palautteen kerääminen .......................................................................................................................................48 Mistä lisätietoa ja oppia luonto-ohjaamiseen?..........................................................................................50 Terveysmetsäkohde 4: Kuhmon Lauttavaaran luontokoulumetsä........................................52 Kirjallisuus...................................................................................................................................................56 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 7 Esipuhe Yhteiskunnalla on tarve sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvun hillintään, jolloin huomiota on erityisesti kiinnitetty hyvinvoinnin edistämiseen ja esimerkiksi vähäisen liikkumi- sen aiheuttamien sairauksien ehkäisyyn. Yhtenä keinona tukea kansalaisten terveyttä on esitet- ty lähiluonnon hyvinvointivaikutusten vahvempaa hyödyntämistä erilaisissa palveluissa ja arjen ympäristöissä. Luontoympäristöt hyödyttävät tutkitusti parhaiten sairauksien ennaltaehkäisys- sä, työkyvyn ylläpidossa ja kuntoutumisessa. Luontoperustaiset terveyttä edistävät ratkaisut vaativat usein monialaista ja poikkisektorista yhteistyötä. Palveluiden suunnittelussa paikallisen terveys- ja ympäristöosaamisen yhdistäminen voisi lähitulevaisuudessa olla yhä suuremmassa roolissa, kun tavoitellaan terveydenhuollon kustannusten hillintää. Luontokontaktit ovat hyö- dyllisiä kaikille, mutta hyödyt korostuvat haavoittuvassa asemassa olevien arkielämässä ja pal- veluissa. Suomalaisen terveysmetsätoiminnan kehittäminen alkoi Maa- ja metsätalousministeriön ra- hoittamassa Kolme terveysmetsän mallia -verkostohankkeessa (2014–2016). Hankkeessa luo- tiin uudenlaista yhteistyötä terveys- ja luontoalan toimijoiden välille erilaisin kokeiluin. Yksi malleista oli Sipoon terveyskeskuksen kokeilu luontokäyntien terveyshyödyistä osana mielen- terveyskuntoutujien ja 2-tyypin diabetesasiakkaiden hoitoa. Hyvien tulosten myötä toimintaa jatkettiin ja laajennettiin hankkeen jälkeen osana Sipoon sosiaali- ja terveyspalveluja. Sipoon toimintamallia on esitelty erilaisissa tilaisuuksissa, mediassa ja koulutuksissa ja vuonna 2023 julkaistiin tutkimus toiminnan vaikutuksista asiakkaiden hyvinvointiin. Sipoon toimintamalli toimi inspiraationa Luonnonvarakeskuksen ja Kajaanin ammattikorkea- koulun Terveysmetsämallit työ- ja toimintakyvyn edistämisessä -hankkeessa, jossa kehitettiin terveysmetsätoimintaa Kainuussa vuosina 2021–2023. Kainuun hankkeessa tunnistettiin ter- veysmetsiksi sopivia luontokohteita, opastettiin sosiaali- ja terveysalan toimijoita tutkitun tie- don ja luontomenetelmien käyttöön asiakastyössä sekä järjestettiin moniammatillisessa yhteis- työssä terveysmetsäretkiä erilaisille asiakasryhmille. Kajaanin Sairaalanrinteen Terveysmetsän esteettömän reitin suunnittelu ja toteutus yhdessä Kajaanin kaupungin ja Kainuun hyvinvoin- tialueen kanssa sekä eri toimijoiden käyttöön kootut lainattavat retkivälinepakkaukset olivat konkreettisia hankkeen tuloksia. Lisäksi terveysmetsätoimintaan soveltuvien metsäkohteiden löytämiseksi kehitettiin digitaalinen terveysmetsäkartta ja kohteiden terveysmetsäominaisuuk- sien arviointitaulukko. Näihin liittyviä kokemuksia esitellään julkaisussa tutkimustiedon ohella. Hanketta rahoittivat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja osa- toteuttajat. Kiitämme lämpimästi rahoittajaa sekä hankkeen toteutumiseen osallistuneita lukui- sia tahoja ja henkilöitä. Toivomme inspiroivia lukuhetkiä ja onnistuneita terveysmetsäretkiä! Marraskuussa 2023 Kirjoittajat ESIPUHE Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 8 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 9 JOHDANTO Johdanto Luontoympäristöt ovat suomalaisille tärkeitä vapaa-ajanvieton ja harrastamisen paikkoja. Suo- malaisten mielipaikat löytyvät metsistä ja järvien rannoilta. Luonto rauhoittaa, kannustaa liikku- maan ja voi olla paikka ihmisten välisille tapaamisille. Vapaa-ajan omaehtoinen toiminta luon- nossa tukee terveyttä ja hyvinvointia, mikä on tärkeää kansanterveydellisesti. Lisäksi luonto on alkanut kiinnostaa myös osana julkista hyvinvointia edistävää työtä, sosiaalista kuntoutusta ja terveydenhuoltoa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä luontokontaktien määrää voidaan lisätä esimerkiksi arki- ja virkistysympäristöjen suunnittelun keinoin. Luontointerventioiden käyttöä on mahdollista lisätä myös monissa sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaiden kuntou- tus- ja hoitosuunnitelmiin perustuen. Julkaisu esittelee tietoa ja käytännön vinkkejä luontoa- vusteiseen hyvinvointia ja terveyttä tukevaan toimintaan ja palveluihin. Julkaisu on tarkoitettu kaikille luontoperustaisista hyvinvointiratkaisuista kiinnostuneille. Sitä voivat hyödyntää esimerkiksi kuntien hyvinvointikoordinaattorit ja -suunnittelijat, liikunta- palveluiden, nuorisotyön, kasvatus- ja opetusalan ammattilaiset sekä työllisyyspalveluiden asiantuntijat. Hyvinvointialueilla julkaisun tarjoamaa tietoa voidaan soveltaa esimerkiksi pe- rusterveydenhuollossa, terapioissa ja kuntoutuksessa, psykiatrian yksiköissä, perhetyössä ja sosiaalityössä. Soveltamismahdollisuuksia on myös esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutuk- sessa, kehitysvammaisten ja ikäihmisten päivätoiminnassa, sekä mielenterveys- ja päihdepal- veluissa. Tietoa voivat hyödyntää myös esimerkiksi yksityiset tai julkiset luontoalan toimijat, työterveyshuollon ammattilaiset sekä järjestöjen ja yhdistysten työntekijät ja vapaaehtoiset. Terveysmetsien esimerkkikohteiden kuvaukset ovat kirjoittaneet Kajaanin ja Kuhmon osalta Katja Keränen, Anu Räty ja Maija Lipponen, Lahden osalta Taru Suutari sekä Kouvolan osalta Elina Vehmasto ja Tarja Alamattila. Ensimmäisessä luvussa Maija Lipponen ja Elina Vehmasto kuvaavat terveysmetsien ja terveysmetsätoiminnan taustaa. Toisen luvun luontokontaktien ter- veys- ja hyvinvointihyödyistä ovat kirjoittaneet Jenni Simkin, Elina Vehmasto ja Maija Lipponen. Luvun kolme tekstit luontoperustaisten toimintamallien sovelluskohteista ovat kirjoittaneet Eli- na Vehmasto, Paula Pursiainen ja Maija Lipponen. Luvun neljä sisällön terveyttä ja hyvinvointia edistävien metsäympäristöjen ominaisuuksista ja terveysmetsäalueiden ja reittien suunnitte- lusta ovat tuottaneet Jenni Simkin, Elina Vehmasto ja Maija Lipponen. Viidennen luvun sisältö terveysmetsäretken ohjaamisesta ja suunnittelun periaatteista sekä teemaretkien esimerkkisi- sällöistä on kirjoitettu Luken ja KAMK:n hanketoimijoiden yhteistyönä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 10 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 11 1. Terveysmetsien ja terveysmetsätoiminnan tausta Mikä on terveysmetsä? Terveysmetsiä on perustettu eri puolilla maail- maa. Aasiassa terveysmetsiä käytetään esimer- kiksi työuupumuksen hoidossa. Suomessakin erityisiä terveysmetsäalueita ja -reittejä on pe- rustettu ja nimetty esimerkiksi sairaaloiden lä- heisyyteen. Erilaisista sairauksista toipujat ja kuntoutujat voivat hyödyntää terveysmetsiä omatoimisesti tai sosiaali- ja terveysalan ammat- tilaisten ohjaamina. Suomalaiset terveysmetsät on kuitenkin tarkoitettu kaikkien ihmisten va- paaseen käyttöön. Ne sopivat hyvin myös kou- lujen, päiväkotien ja oppilaitosten oppimisym- päristöiksi. Terveysmetsät lisäävät tietoisuutta ja kiinnostusta metsäluonnon terveysvaikutuksista. Terveysmetsiin voidaan rakentaa esteettömiä reittejä saavutettavuuden parantamiseksi. Estee- tön pääsy metsään edistää yhdenvertaisuutta ja mahdollistaa luonnon terveyshyödyt kaikille. Terveyshyötyjä on mahdollista saada muistakin luontoympäristöistä kuin nimetyistä terveysmet- sistä. Metsän lisäksi terveyttä voivat edistää ve- sistöjen rannat, kaupunkien puistot, puutarhat sekä maatilaympäristöt. Elvyttäviä aistikokemuk- sia tuovat luonnon äänet ja tuoksut, säänvaihte- lu, kasvillisuuden koskettelu, eliöstön tarkkailu ja luontonäkymät. Terveyttä edistäviä metsäluon- non elementtejä ovat myös puiden tuottamat haihtuvat yhdisteet ja maaperän mikrobit. Ter- veysmetsäkohteiden valinta ja terveysmetsä- retkien suunnittelu perustuvat tutkimustietoon hyvinvointia lisäävistä metsäluonnon piirteistä ja elementeistä sekä luonnon hyvinvointivaikutus- ten mekanismeista. Myös metsän koolla, sijain- nilla ja maiseman vaihtelevuudella on merkitystä hyvinvointihyötyjen syntyyn. Mitä on terveysmetsätoiminta? Terveysmetsätoiminta tarkoittaa ohjattuja met- säretkiä, joiden tavoitteena on tukea luontoyh- teyttä ja mahdollistaa luonnon hyvinvointihyö- tyjen kokemista. Retkien sisällöt suunnitellaan asiakasryhmien tarpeista lähtien. Kokonaisval- tainen hyvinvoinnin tukeminen on usein ohjatun terveysmetsätoiminnan lähtökohtana. Terveys- metsäretkillä koetaan luontoa kaikin aistein, opi- taan tuntemaan luontoa, tutustutaan lähiseudun luontokohteisiin ja vahvistetaan yhteyden koke- musta itseen, ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Ter- veysmetsäretken tavoitteena voi olla esimerkiksi stressin aleneminen, liikkumisen lisääntyminen tai ryhmän keskinäisen vuorovaikutuksen tuke- minen. Retkeä ohjaa terveysmetsätoimintaan kouluttautunut opas, joka voi olla retkelle osal- listuvien asiakkaiden parissa työskentelevä am- mattilainen tai hänen apunaan retkeä ohjaava ulkopuolinen opas. Luontoympäristön lisäksi ohjatulla retkellä hy- vinvointihyötyjä tuottavat mielekäs tekeminen ja sosiaalinen vuorovaikutus. Terveysmetsätoimin- taan on nimetty joillakin paikkakunnilla terveys- metsäkohteita, mutta luontoavusteista toimintaa voidaan ohjata nimettyjen terveysmetsien lisäksi myös muissa asiakasryhmille sopivissa luonto- kohteissa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 12 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 13 2. Luontoympäristöistä ja luontokontakteista saatavat terveys- ja hyvinvointihyödyt Lähiluonnon merkitys kansanterveydelle Liian vähäisestä liikkumisesta johtuvat tervey- songelmat ovat yksi merkittävistä kansanter- veydellisistä haasteista (esim. Husu ym. 2022). Liikkumattomuuden lisäksi erilaiset mielenter- veyden häiriöt ovat yhä yleisempiä. Nämä yh- dessä ovat yleisimmät työkyvyttömyyden syyt Suomessa (Hynninen ym. 2023) ja pahentavat osaltaan niin sanottujen tarttumattomien tautien kansanterveystaakkaa. Maailma urbanisoituu vauhdilla ja tiivistyvä kaupunkirakenne supistaa lähiluontoalueita. Ennusteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä noin 68 % maailman väestöstä asuu kaupunkialueilla (UN 2018). Kaupungistu- minen koskee myös Suomea, vaikka se tapahtuu hieman muuta Eurooppaa myöhemmin. World Health Organization (WHO) on painotta- nut luontoympäristöjen säilyttämisen tärkeyttä asuinympäristöjen läheisyydessä (WHO 2017; Barboza ym. 2021; Nieuwenhuijsen ym. 2022). Luontoalueet toimivat puskurina kaupunkialueil- le tyypillisen melun ja hiukkaspäästöjen negatii- visille terveysvaikutuksille (Marušáková & Sall- mannshoferet 2019; Hartig ym. 2014) ja tasaavat myös kuumuudesta aiheutuvia haittoja (van den Bosch & Ode Sang 2017). Asuinalueiden läheisen luonnon saavutettavuuden on todettu lisäävän ulkona liikkumista (Neuvonen ym. 2007), samalla kun viheralueen suurempi koko vaikuttaa luon- toliikkumisen motivaation lisääntymiseen (Pyky ym. 2019). Viime vuosina ovat lisääntyneet erilaiset väes- töseuranta-aineistoihin perustuvat kansanter- veystutkimukset, joissa terveysdataa on verrattu rinnakkain erilaisten ympäristöaineistojen, ku- ten maanpeiteaineiston kanssa (esim. Barboza ym. 2021; Zhou ym. 2021; Nurminen ym. 2021; Gonzales-Inca 2022). Väestön terveystietoja ja erilaisia ympäristödatoja yhdistämällä on saatu näyttöä siitä, että vihreys asuinympäristöissä vai- kuttaa terveyteemme positiivisesti. Lancet-tiede- lehdessä julkaistussa tutkimuksessa (Barboza ym. 2021) todettiin, että Euroopan kaupungeissa voi- taisiin välttää yli 43 000 ennenaikaista kuolemaa, jos luontoalueiden saavutettavuus olisi WHO:n suositusten mukainen (vähintään 0,5 hehtaaria enintään 300 metrin etäisyydellä). Viitettä lasten matalamman painoindeksin ja vi- heralueiden saavutettavuuden yhteydestä saa- tiin Saksassa, jossa koulunsa aloittaneiden 22 000 lapsen terveysdataa vertailtiin kasvillisuuden määrää kuvaavaan kasvillisuusindeksiin neljän vuoden aikajaksolla (Zhou ym. 2021). Suomalaisen pitkittäistutkimuksen mukaan asui- nalueilla, joilla oli runsaammin viheralueita, oli pienempi riski sairastua masennukseen. Tämä ha- vaittiin, kun yli 14 400 ihmisen terveysdataa tar- kasteltiin yhdessä kasvillisuusindeksin ja CORINE maanpeite-paikkatietoaineiston (CLC) kanssa. (Gonzales-Inca ym. 2022.) Toisessa asuinalueiden maanpeiteaineistoa hyödyntävässä suomalais- tutkimuksessa, jossa seurattiin yli 10 600 vasta- syntynyttä lasta vuoden ikään asti, havaittiin, että ensimmäisen elinvuotensa lähellä maatalousval- taisia alueita asuvilla lapsilla oli pienempi riski sairastua tyypin 1 diabetekseen verrattuna lap- siin, jotka asuivat kaupunkiympäristöissä (Nur- minen ym. 2021). Pohjois-Amerikkalaisessa tut- kimuksessa asuinalueiden kasvillisuuden runsaus vähensi nuorten aggressiivista käytöstä (Younan ym. 2016). Positiivinen yhteys pysyi ennallaan vaikka sosio-demografiset ja ekonomiset teki- jät, sekä lämpötila otetiin huomioon. Myöskään nuorten vanhemmilta kysytty 17-osainen naapu- ruston viihtyvyyden arvio ei muuttanut tulosta. Tutkimukseen osallistui yli 1200 Kalifornialaista nuorta lyhyt- ja pitkäaikaisseurannalla. Uudessa-Seelannissa puolestaan havaittiin, että lapsilla, joilla altistus monimuotoisemmalle kas- vimäärälle oli runsaampaa ensimmäisen viiden elinvuoden aikana, oli jopa 35 % pienempi riski sairastua leukemiaan (Donovan ym. 2021). Kas- viaineistona käytettiin maan paikkamääritet- tyä kasviaineistotietoa. Tutkimukseen osallistui maan kaikki viiden vuoden aikana syntyneet, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 14 lähes 900  000 lasta. Lisäksi Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa asuminen lähellä luonnonmukai- sempaa ympäristöä näytti suojaavan lapsia sai- rastumasta myöhemmin erilaisiin mielentervey- den sairauksiin, kuten skitsofreniaan (Engemann ym. 2019 ja 2020). Asuinalueiden läheisten luon- toympäristöjen merkitys ihmisen hyvinvoinnille näkyy näiden tutkimustulosten mukaan erityi- sesti terveyttä ylläpitävänä tekijänä. Luonnon hyvinvointivaikutusten tutkiminen kenttäkokein Luonnon hyvinvointivaikutusten kenttäkoetut- kimuksissa on yleensä vertailtu kaupunkialueilla sijaitsevia viheralueita ja rakennettuja ympäris- töjä toisiinsa erilaisten kävelyseurantojen avul- la. Niissä kokeeseen osallistujat ovat itsenäisesti tallentaneet kävelyltään tuntemuksiaan ja koke- muksiaan esimerkiksi tarkoitukseen kehitetyil- lä mobiilisovelluksilla (ks. Hoffmann ym. 2018). Kontrolloituja kenttäkoetutkimuksia on tehty vä- hemmän, ja niistä suurin osa keskittyy Aasiaan. Muutama eurooppalainen kenttäkoetutkimus on kuitenkin vertaillut hyvinvointivaikutuksia erilaisissa ympäristöissä: Suomalainen tutkimus, jossa vertailtiin rakennettua ympäristöä puisto- ja metsäympäristöön (Tyrväinen ym. 2014; Oja- la ym. 2019) sekä ruotsalainen tutkimus, jossa useampaa metsätyyppiä vertailtiin keskenään (Sonntag-Öström ym. 2015). Lisäksi on tehty kenttäkoetutkimuksia, joissa selvitettiin, onko metsänhoidolla vaikutusta ihmisen hyvinvoin- nille. Vaikutusta on verrattu vaikutukseen mah- dollisimman luonnontilaisen ja hoidetun metsän välillä (Martens ym. 2011; Takayama ym. 2017; Simkin ym. 2020). Suomalaisissa tutkimuksissa on selvitetty lisäk- si luontoympäristöjen vaikutusta osana erilaisia luontointerventioita (Lipponen ym. 2022; Salo- nen ym. 2022; Kolster ym. 2023). Tutkimukses- sa (Lipponen ym. 2022) tarkasteltiin työterve- yshuollon ryhmämuotoisen luontointervention vaikutuksia osallistujien (n=11) stressiin. Stres- siä kuvaava syljen kortisolipitoisuus oli alem- pi luontotapaamispäivinä verrattuna muihin viikonpäiviin. Toinen stressin merkkiaine, syl- jen alfa-amylaasipitoisuus, sitä vastoin nousi luonnossa oleskelun aikana, mikä saattoi joh- tua ryhmätilanteen aiheuttamasta jännityksestä. Näin pääteltiin, koska amylaasin nousu tasoittui säännönmukaisesti kerta kerralta, kunnes kuu- den kerran jakson lopussa nousua ei enää juuri ollut luontovierailun aikana. Osassa mittareista ei havaittu tilastollisesti merkitsevää muutosta tutkimuksen pienellä osallistujamäärällä, mutta viitteitä sykevälivaihtelun avulla mitatun palautu- misen lisääntymisestä saatiin. Myös osallistujien kokema kipu ja uupumus laskivat tutkimusjakson aikana, mutta muutos ei ollut tilastollisesti mer- kitsevä. (Lipponen ym. 2022.) Tutkimustuloksia terveysmetsätoiminnasta Vuonna 2023 julkaistussa suomalaistutkimukses- sa (Kolster ym. 2023) selvitettiin, miten ohjatut terveysmetsäretket vaikuttivat Sipoon kunnal- listen perusterveyspalveluiden asiakkaiden hy- vinvointiin verrattuna ryhmään, joka osallistui sisätiloissa tapahtuvaan liikuntainterventioon. Yhteensä 79 ihmistä osallistui seitsemän käynti- kerran metsäryhmään tai liikuntaryhmään vuo- sien 2018–2019 aikana. Molemmat ryhmät tar- josivat kestoltaan ja fyysiseltä aktiivisuudeltaan samantasoista vaihtelevaa ohjelmaa. Tutkimuk- sessa arvioitiin psyykkistä hyvinvointia ja osal- listujien koettua terveyttä ja unta. Unen määrää ja laatua mitattiin lisäksi sykemitattareilla. Arvi- oinnit tehtiin ennen ja jälkeen kahdeksan viikon interventioiden. (Kolster ym. 2023.) Metsäryhmään osallistujien psyykkinen hyvin- vointi koheni kliinisesti merkitsevästi. Myös koet- tu terveys ja toimintakyky kohenivat. Mielen- terveyttä suojaavista osatekijöistä myönteinen muutos havaittiin rentoutumisessa, energisyy- dessä, ongelmanratkaisukyvyssä, itseä kohtaan koetuissa tunteissa sekä hyväntuulisuudessa. Terveysmetsäryhmään osallistuminen lisäsi lä- heisyydentunnetta muihin ihmisiin ja vähensi yksinäisyyden tunnetta. Iällä, sukupuolella tai vuodenajalla ei havaittu vaikutusta mielenter- veyshyötyjen kokemiseen. Liikuntaryhmässä mielen hyvinvointi parani vain niiden osalta, jot- Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 15 ka arvioivat terveytensä hyväksi alun perinkin. Unen kesto parani liikuntaryhmässä, kun taas metsäryhmän osallistujat ilmoittivat paremmas- ta unenlaadusta. Koettu terveys ja toimintakyky paranivat molemmissa ryhmissä. Kummankaan ryhmän fyysisessä aktiivisuudessa ei havaittu muutosta. Suurin osa tutkittavista koki luonnon hyvin tärkeäksi jo lähtötilanteessa, mutta metsä- ryhmään osallistuminen vahvisti tätä kokemusta. (Kolster ym. 2023.) Miten hyvinvointivaikutukset syntyvät? Oleskelu luontoympäristössä vaikuttaa hyvin- vointiin monen tekijän summana, jossa moni- aistiset kokemukset ovat merkittäviä. Hyvinvoin- tikokemukseen vaikuttaa paitsi se, miltä luonto näyttää, tuoksuu ja kuulostaa, mutta mahdol- lisesti myös asiat, joita emme aisteillamme ha- vaitse, kuten puista erittyvät erilaiset haihtuvat yhdisteet sekä maaperän mikrobit. Kun luonto- ympäristöistä saatavat vaikutukset ovat enem- män myönteisiä kuin kielteisiä ja nämä vaiku- tukset ovat mitattavissa, voidaan puhua luonnon terveyshyödyistä (Tyrväinen ym. 2018). Hyvin- vointikokemukseen vaikuttavat luonnossa olijan kulttuuriset taustat, mieltymykset, terveyden tila ja aiemmat kokemukset. Monet synnynnäiset pelot (biofobia), kuten pelko käärmeitä ja suur- petoja kohtaan, ovat ihmisille hyödyllisiä, koska niiden myötä vältytään joiltakin turvallisuusuhilta (Ulrich 1993). Erilaiset ja usein irrationaalisetkin pelot luonnon eliöitä tai elementtejä kohtaan ovat yleistyneet (Correia & Mammola 2023). Pel- kojen lisäksi mahdolliset allergiat on otettava huomioon terveysmetsätoiminnan suunnittelus- sa. Luontointerventioiden vaikutuksesta mielenter- veyteen on toistaiseksi vahvin tutkimusnäyttö (esim. Rosa ym. 2021; Stier-Jarmer ym. 2021). Luontoaltistuksen vaikutus psyykkiseen hyvin- vointiin on havaittavissa, kun lähiviheralueil- la vietetään yli viisi tuntia kuukaudessa tai kun muilla luontokohteilla käydään 2–3 kertaa kuu- kaudessa (Tyrväinen ym. 2007). Luontokontak- tien tuottamien terveys- ja hyvinvointihyötyjen syntyä on selitetty muun muassa viiden meka- nismin avulla (Hartig ym. 2014; Tyrväinen ym. 2018). Ensimmäinen mekanismi perustuu siihen, että luonnossa on kaupunkiympäristöä vähem- män haitallisia ympäristöaltisteita, kuten melua ja ilmansaasteita. Toinen mekanismi on luonnossa tapahtuva stres- sistä elpyminen. Luontokäynnit näkyvät ihmises- sä fysiologisina muutoksina, kuten verenpaineen ja stressihormonipitoisuuksien laskuna sekä sydämen sykkeen alenemisena (Beil & Hanes 2013; Tyrväinen ym. 2014). Lyhyenkin luonnos- sa oleskelun on todettu kohentavan mielialaa, edistävän elpymisen kokemusta ja lisäävän ener- gisyyttä (Tyrväinen ym. 2014; Simkin ym. 2020). Tutkimukset tukeutuvat pitkälti kahteen erilai- seen selittävään taustateoriaan: tarkkaavuuden elpymisen teoriaan (Attention Restoration Theo- ry, ART) ja psyko-fysiologisen stressin vähene- Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 16 misen teoriaan (Stress Reduction Theory, SRT). Ensimmäisen mukaan luontoympäristössä tark- kaavuutta ei tarvitse tahdonalaisesti kohdentaa, toisin kuin rakennetussa ympäristössä (Kaplan & Kaplan 1989). Luonnossa oleilun seurauksena tarkkaavuus pääsee elpymään ja aivot palautu- vat kognitiivisesta kuormituksesta. Jälkimmäi- sen teorian mukaan elpyminen tapahtuu kehon automaattisten fysiologisten ja emotionaalisten muutosten myötä stressihormonien erityksen vähetessä, sydämen sykkeen rauhoittuessa ja näiden myötä negatiivisten tunteiden lieventyes- sä (Ulrich ym. 1991). Teorioiden mukaan stressi vähenee sellaisessa ympäristössä, jonne ihminen on evolutiivisesti sopeutunut. Luontosuhdetta ja luontoyhteyttä korostavissa kokonaisvaltaisemmissa teorioissa painotetaan hyväksyvän läsnäolon ja syvemmän tietoisuu- den merkityksiä hyvinvointivaikutusten synnylle. Ihmisen käyttäessä ympäristöään psyykkiseen itsesäätelyyn, on havaittu, että luontomielipai- kassa tämä säätely tapahtuu terveyttä edistävään suuntaan (Korpela ym. 2001; Korpela & Ylen 2007; Salonen ym. 2016). Kokonaisvaltainen luontoko- kemus on keskeistä mielen hyvinvoinnille (Salo- nen 2020; Hakoköngäs & Puhakka 2021). Luon- non saavutettavuudella on yhteys luontosuhteen muodostumiselle, joka puolestaan vaikuttaa ym- päristömyönteiseen käyttäytymiseen (Puhakka ym. 2019; Rantala & Puhakka 2020). Kolmas mekanismi, fyysisen aktiivisuuden li- sääntyminen luonnossa, voi ehkäistä monia liikkumattomuudesta johtuvia sairauksia, ku- ten diabetesta, osteoporoosia sekä sydän- ja verisuonitauteja (Bauman ym. 2016;  Lee ym. 2012;  WHO 2010). Aktiivisuuden lisääntyminen voi toimia erilaisten terveysongelmien, kuten yli- painon, uniongelmien sekä selkäkipujen hoidon tukena (Stier-Jamer ym. 2021). Luontoliikunta sopii osaksi hoitoa silloin, kun liikunnan lisäämi- nen on tärkeää. Luonto vetää huomion puoleen- sa, jolloin liikunnan suorittaminen jää taustalle ja liikkuminen tuntuu kevyemmältä. Luonnossa liikkumista on käytetty osana 2-tyypin diabetek- sen hoitoa. Luontoliikunta sopii osaksi korkean verenpaineen, selkäongelmien, sepelvaltimotau- din ja kiputilojen hoitoa sekä avuksi elämänhal- lintaongelmissa. Luontoliikunnan tulokset osana ylipainon hoitoa ovat lupaavia. (ks. Coombes ym. 2010; Korpela ym. 2016.) Kuten edellä kuvattiin, asuinalueen läheinen, ulkoiluun houkutteleva luontoympäristö, parantaa alueen väestön fyy- sistä aktiivisuutta ja motivoi liikkumaan enem- män. Neljäs mekanismi terveyshyötyjen synnylle pe- rustuu siihen, että luontokäynnit lisäävät sosiaa- lista vuorovaikutusta ja osallisuuden kokemusta (Maas ym. 2009). Lisäksi psyykkiseen hyvinvoin- tiin vaikuttaa se, että ulkoilmassa liikkuminen vahvistaa itsetuntoa (Barton ym. 2012) sekä tun- netta omasta kyvykkyydestä ja saavutusmahdol- lisuuksista (Johansson ym. 2022). Miellyttävissä luontokohteissa tapahtuvan liikunnan on todet- tu lisäävän säännöllisiä sosiaalisia kontakteja ja edistävän siten sosiaalista hyvinvointia (Wheeler ym. 2012; Eskelinen ym. 2018).  Luontosuhteen tukeminen voi lisätä osallisuuden kokemusta ympäröivään luontoon ja yhteiskuntaan, ja vai- kuttaa siten sosiaaliseen hyvinvointiin (esim. Vehmasto ym. 2021; Lipponen ym. 2023). Lisäksi luontokontaktit ja luontoalueiden saavutetta- vuus kaventaa väestöryhmien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja, koska lähiluonnon saavutetta- vuudesta hyötyivät eniten heikoimmassa sosio- ekonomisessa asemassa olevat ryhmät  (Gascon ym. 2017; Völker & Kistemann 2011; Grellier ym. 2017; Rigolon ym. 2021). Viides terveyttä edistävä mekanismi on immuu- nipuolustuksen vahvistuminen (Tyrväinen ym. 2018). Allergiat, astma, diabetes, tulehduksel- liset suolistosairaudet, monet syövät ja Alzhei- merin tauti ovat nykyajan yleisiä sairauksia. Niille kaikille on ominaista muutokset suoliston, ihon ja hengitysteiden mikrobiomissa, immuunijär- jestelmän epätasapaino ja tulehdusherkkyys. Luontokontaktit voivat olla tehokas tapa mi- krobikannan monipuolistumiseen ja sitä kautta vastustuskyvyn paranemiseen. (ks. Haahtela ym. 2017; Haahtela 2019; Roslund ym. 2020.) Suo- malaisessa tutkimuksessa osoitettiin, että kun päiväkodin leikkipihalle tuotiin metsänpohjaa eli kunttaa, jo neljässä viikossa lasten ihon ja lima- kalvojen mikrobisto monipuolistui ja heidän im- muunijärjestelmänsä säätely parani (Roslund ym. 2020, 2021). Metsäympäristössä oleskelulla on suuri vaikutus veren vasta-ainepitoisuuksiin. Eli- Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 17 mistön puolustuskykyä lisäävä vaikutus voi säi- lyä viikon metsässä oleskelun jälkeenkin (Li ym. 2007). Lisäksi puiden erittämien terpeenien on katsottu aktivoivan verenkierron tappajasoluja ja tätä kautta luonnossa oleskelun mahdollisesti hillitsevän kasvainten muodostumista (Zielińs- ka-Błajet ym. 2021). Edellä kuvattiin luontokontaktien ja -interven- tioiden fysiologisia, psykologisia, kognitiivisia ja sosiaalisia mekanismeja, joiden kautta kokonais- valtaiset sekä koetut että mitattavat hyvinvointi- vaikutukset mahdollisesti syntyvät (Kuvio 1). Kuvio 1. Luontokontaktin ja luontoavusteisten interventioiden potentiaalinen vaikuttavuusketju. On huomattava, että eri interventioissa ja eri asiakkailla vaikuttavuusketjun merkittävimmät vaikutukset ovat erilaisia. (Vehmasto ja Lipponen muokanneet ja mukailleet lähteistä: Beute ym. 2023; Haveri & Simkin 2023; Kolster ym. 2023; Tyrväinen ym. 2018; Hartig ym. 2014.) Julkaisun seuraavissa osissa paneudumme tar- kemmin luontoperustaisten toimintatapojen vai- kuttavuusketjun välittäviin tekijöihin (ks. Kuvio 1), kuten luontoavusteisuuden soveltamismah- dollisuuksiin erilaisten asiakasryhmien palve- luissa, hyvinvointia edistävän luontoympäristön piirteisiin ja muihin terveysmetsäkohteiden va- lintaan vaikuttaviin tekijöihin, terveysmetsäret- kien ohjaamisen perusperiaatteisiin sekä niiden sisällön ja toteutuksen suunnitteluun vaikuttaviin tekijöihin. Mekanismeja Haitalliset ärsykkeet Verenpaine Syke Mielihyvä- hormonitasot Fyysinen aktiivisuus Vuorovaikutus Hyödylliset mikrobit Luonnolliset tappajasolut Luontoympäristö Ympäristön piirteet ja ominaisuudet Osallistujat ikä, sukupuoli, koulutus, ammatti, terveydentila, luontosuhde, mieltymykset Ohjaaja Ammattitaito ja ohjausosaaminen Luontokontakti tai -interventio Tarpeenmukaisuus Annostus / altistus Toiminnan muoto Ryhmä / yksilö Ohjattu interventio / omaehtoinen käynti Hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia Stressi Mieliala Tarkkaavaisuus Fyysinen kunto Unen laatu Lihasjännitys Sosiaaliset suhteet Immuunipuolustus Allergia-, astmariski Koettu hyvinvointi Fyysinen, psyykkinen ja kognitiivinen elpyminen Itsetunto Toimintakyky Energisyys Osallisuuden tunne Luontosuhde > > > > > > > > > > > > > > > > > > > > > > > Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 18 TERVEYSMETSÄKOHDE nro 1 METSÄALUEEN KÄYTÖN HISTORIA Sairaalanrinteen terveysmetsä sijaitsee Kainuun keskussairaalan ja Vimpelin Urheilukeskuksen välissä. Metsäalue on osittain Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tontilla ja suu- rimmalta osaltaan Kajaanin kaupungin alueella. Metsän eteläpuoli on luonnontilassa säilytettävä lähivirkistysalue. Vuonna 1956 otetusta ilmakuvasta metsän ym- pärillä näkyy maatilojen peltoalueita. Kallioisen ja jyrkän rinteen vuoksi alue on säilynyt metsänä. Metsän läpi on kuljettu ja sinne on tallautunut oi- kopolkuja. Kainuun ensimmäinen keskussairaala valmistui vuonna 1968. Metsän reunoilla alueen ympäri kiertää Vimpelin urheilukeskuksen noin kilometrin mittainen latu-ura, joka toimii kesänä kuntopolkuna. Vuonna 2022 alueelle avattiin ter- veysmetsä ja sinne rakennettiin puurakenteinen esteetön aistipolku ja esteetön laavu. Vuodes- ta 2021 asti Sairaalanrinteen terveysmetsää on suunniteltu ja kehitetty osana Terveysmetsämal- lit työ- ja toimintakyvyn edistämisessä -hanket- ta. Terveysmetsän rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat Kajaanin kaupunki ja Kainuun hyvin- vointialue. MAISEMA JA LUONTO Terveysmetsän kalliorinne antaa metsälle mai- semaltaan jylhän tunnun. Metsä on pinta-alal- taan noin 10 hehtaaria, mutta vaihteleva maise- ma tekee siitä suuremman tuntuisen. Mäkisessä maastossa on jääkauden merkkejä kuten kivinen rinne, hioutuneita kallioita ja siirtolohkareita. Kalliorintama halkoo metsää etelä–pohjoissuun- nassa. Itä–länsisuunnassa kivikkoinen rinne las- kee jyrkästi sairaalalta Vimpelinlaaksoon päin. Rinteen puolivälissä on kalliotasannetta. Kallion laella on näköalapaikka. Metsän etäpuolella on suoräme, jonne virtaa idästä kalliota pitkin vettä. Kajaanin Sairaalanrinteen terveysmetsä Metsän polkuverkosto kulkee kaakkois−lounas- ja itä−länsisuuntaisesti. Alue on mäntyvaltaista tuoretta kangasmet- sää, jonka tyypillisiä kasvilajeja ovat mustikka, puolukka ja kerrossammal. Paikoitellen löytyy runsaasti katajaa. Metsän eteläpuolella maasto muuttuu alavaksi ja harvapuustoiseksi isovarpu- rämeeksi, jossa valtalajina on kukkiessaan tuok- suva suopursu. Alue on luonnontilainen. Alueel- la on mahdollista kerätä marjoja ja sieniä, sekä nähdä eläimiä kuten jäniksiä, oravia ja lintuja. Metsässä on lahoavia pökkelöitä, jotka ovat hyö- dyllisiä pieneliöille ja kolopesijöille. Keväinen lin- tujen laulu Sairaalanrinteen metsässä on erittäin vaikuttavaa. Korkeuserot, puustoisuus, näköalat, aukeat kal- liopaljastumat, jääkauden merkit ja pieni suo tarjoavat monipuolisia maisemia. Metsän moni- puolisuus voi herättää kiinnostuksen ja vahvistaa elpymiskokemusta. Metsästä löytyy myös suo- jaisia kuusten oksistoja, joihin kävijä voi ”uppou- tua”. Suojaisat paikat kallioseinämän katveessa voidaan kokea suojaa ja turvaa tuovina. Samalla korkeuserot häivyttävät liikenteen ääniä ja siten mahdollistavat äänimaisemaltaan rauhallisen kokemuksen keskellä kaupunkia. Elvyttäviä aisti- kokemuksia tuovat lintujen äänet ja raikas ilma. Lajiston monimuotoisuutta lisäävät esimerkiksi lahopuut. Immuunipuolustuksen vahvistumis- ta tukee alueella kasvavien syötävien marjojen maistelu ja kerääminen. Esteettömän reitin varren omatoimisesti tehtävät aistiharjoitteet vahvistavat aistien aktivoitumista ja alueen eheyden ja laajuuden tunnetta. Estee- tön laavu istuimineen ja tulistelupaikkoineen on omiaan lisäämään metsässä vietettyä aikaa ja käynnin elvyttävyyttä. Rajattu alue poistaa eksy- misen riskin luoden turvallisuuden tunnetta. Sai- raalan läheisyys ehkäisee ilkivaltaa laavulla. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 19 Rakennettu ympäristö rajautuu metsän ulko- puolelle eikä häiritse luontokokemusta. Metsä on maisemallisesti kaunis, mikä mahdollistaa hy- vinvointia lisäävän lumoutumisen kokemuksen. Sairaalanrinteen terveysmetsä sijaitsee keskellä kaupunkiasutusta, joten se on erityisesti Kajaa- nin keskustan asukkaille helposti saavutettavissa. Terveysmetsän kaikille avoin käyttötarkoitus ta- sa-arvoistaa erilaisten ryhmien pääsyä luontoon. SIJAINTI JA SAAVUTETTAVUUS Sairaalanrinteen terveysmetsä sijaitsee Kainuun keskussairaalan viereisessä metsässä (Kuva 1). Sairaalan osoite on Sotkamontie 13, 87300 Ka- jaani. Auton voi pysäköidä sairaalan maksulliselle pysäköintipaikalle, josta reitille on matkaa noin 200 metriä jalkakäytävää pitkin. Maksuttomia In- va-pysäköintipaikkoja löytyy sairaalan pääoven läheisyydestä sekä I- ja J-talojen edestä, josta reitti metsään lähtee. Metsän toisella puolella si- jaitsevan Vimpelin urheilukeskuksen pallohallin takapihalla on lisää maksuttomia pysäköintipaik- koja, osoitteessa Kuntokatu 6. Sieltä matkaa laa- vulle on 0,5 km, kulku ei ole esteetön ja matkalla on jyrkkä nousu. Esteetön wc löytyy Kainuun kes- kussairaalasta. REITTIKUVAUS Reitin lähtöpiste sijaitsee parkkipaikalta 200 m päässä keskussairaalan I- ja J-talojen välissä. Läh- töpisteessä on terveysmetsän kartta ja infopiste (Kuva 2). Terveysmetsässä on 120 m pitkä puu- rakenteinen esteetön reitti käsijohteineen. Reitti vie esteettömälle laavulle, jossa on nuotiopaikka ja istuimia kolmessa eri korkeudessa. Nuotiopai- kalla on polttopuita. Esteettömän reitin varrel- la on puurakenteinen levähdyspaikka, jossa on myös kolmen korkeuden istuimet sekä opasteita aistiharjoitusten tekemiseen (Kuva 3). Esteettö- mällä reitillä ei ole talvikunnossapitoa. Metsää kiertää lisäksi noin 1 km pituinen kuntorata (tal- vella latu), jossa on jyrkkiä nousuja. Metsän kes- kellä menee polku. Kuntoreitti ja polku eivät ole esteettömiä. SOPIVIA ASIAKASRYHMIÄ Terveysmetsä on tarkoitettu kaikkien käyttöön. Terveysmetsä tukee lähellä asuvien ja työsken- televien kuntalaisten hyvinvointia tarjoamalla ympäristön luontoliikuntaan. Sairauksista toipuja ja kuntoutujat voivat hyödyntää terveysmetsää omatoimisesti, omaisen kanssa tai sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen ohjaamana. Terveys- metsää voidaan käyttää kuntoutusympäristönä esimerkiksi toiminta- ja fysioterapiassa. Met- säympäristö tukee myös mielenterveyskun- toutusta ja toimii esimerkiksi lapsiasiakkaiden rauhoittumispaikkana ennen terapia-arviointia, joka vaatii keskittymistä ja tarkkaavuutta. Alueen käyttäjiä ovat myös potilaiden läheiset ja saat- tajat, jotka voivat tulla metsään hengähtämään. Terveysmetsä sopii hyvin koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten oppimisympäristöksi. Sairaalan työntekijät voivat hyödyntää terveysmetsää työ- hyvinvoinnin tukena ja järjestää metsässä pala- vereita ja kehityskeskusteluja. Kuva 1. Sairaalanrinteen terveysmetsän reitit. Kuva: Keränen & Jaako 2023, sisältää Maanmittauslaitoksen Pohjakartan c 2021 aineiston. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 20 Kuva 2. Sairaalanrinteen terveysmetsän esteettömän aistipolun opasteet sopivat näkeville ja ei- näkeville. Kuva: Jari Lindeman/Luke. Kuva 3. Luonto on esteettömän reitin sisällä Sairaalanrinteen terveysmetsässä. Kuva: Jari Lindeman/Luke. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 21 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 22 3. Luontoperustaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä Luontoperustaisuus vaatii monialaisuutta Luontoperustaisia hyvinvointia ja terveyttä tu- kevia ratkaisuja, kuten terveysmetsätoimintaa, kehitetään monialaisesti maanomistajien, kun- ta- ja järjestötoimijoiden, sosiaali- ja terveysalan sekä luonto-ohjauksen ammattilaisten kanssa. Terveysmetsäalueiden ja niissä tapahtuvan luon- totoiminnan avulla tehdään tunnetuiksi luonnon terveyshyötyjä kuntalaisille ja luontoavusteisia menetelmiä ammattilaisille. Kunnat ja hyvinvoin- tialueet voivat hyödyntää luontomenetelmien ja terveysmetsätoiminnan hyvinvointivaikutuksia asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämi- sessä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa (Kuvio 2). Luontomenetelmien avulla voidaan tasa-arvois- taa ammattilaisen ja asiakkaan kohtaamista, li- sätä asiakkaan motivoitumista kuntoutumiseen sekä tukea kokonaisvaltaisesti asiakkaan fyysis- - OMAEHTOISUUS + - O SA LL IS TU JI EN M Ä Ä RÄ + Luontoavusteiset sosiaali-ja terveyspalvelut (SOTE) Luontoavusteiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut (HYTE) Luonto arjen aktiviteeteissä Kuvio 2. Kunnat ja hyvinvointialueet voivat hyödyntää luontomenetelmien ja terveysmetsätoiminnan hyvinvointivaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palveluissa ja arjen ympäristöissä. tä ja psyykkistä toimintakykyä. Ohjatuilla ret- killä mahdollistetaan luontokäyntejä erityisesti ryhmille, jotka eivät muuten pääse luontoon tai jotka eivät ole tottuneet liikkumaan luonnossa (Mansikkaviita 2019). Tietolaatikkoon 1 on tiivis- tetty luontoperustaisuuden merkityksiä lapsille ja nuorille. Seuraavassa kuvataan luontoavusteisuutta hyö- dyntäviä, eri tahojen toimesta kehitettyjä toimin- tamalleja sosiaali- ja terveyspalveluihin (Sote) sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön (Hyte). Toimintamallit on julkaistu Innokylä-verk- kopalvelussa, joka on avoin julkaisualusta ja yh- teiskehittämisen ympäristö. Innokylän toiminnasta vastaavat Suomen Kunta- liitto, Suomen sosiaali- ja terveys ry (SOSTE) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Toimintaa ohjaa Sosiaali- ja terveysministeriö. Verkkopal- velu on suunnattu ennen kaikkea kunnille, jär- jestöille ja valtionhallinnolle, tahoille, jotka ovat kiinnostuneita laaja-alaisen hyvinvoinnin palve- luiden, toimintaprosessien ja rakenteiden kehit- tämisestä. (Innokylä 2023.) Osa seuraavassa esitetyistä luontoperustaisis- ta käytännöistä on arvioitu THL:n osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 23 näkökulmista Sosiaalisen osallisuuden koordi- naatiohankkeen (Sokra 2014−2023) toimesta hankkeiden omia dokumentaatioita hyödyntäen. Luontoperustaisia toimintamalleja erilaisille asiakasryhmille Perhetyö Luontomenetelmien hyödyntämiseen lapsiper- heiden palveluissa on kehitetty Luonnollisesti -valmennusmalli, josta on saatu hyviä kokemuk- sia haastavassa elämäntilanteessa ja heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien perhei- den kanssa (THL/Sokra & Posio 2022). Perhei- den luontolähtöisessä ryhmätoiminnassa vah- vistetaan luontosuhdetta, tuodaan virkistävää vaihtelua arjen rutiineihin ja mahdollistetaan vuorovaikutus perheiden välillä ja niiden kes- ken. Tavoitteena on perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen, arjen tukeminen ja Luontokontaktien merkityksiä lapsen arjessa, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Luontoyhteydellä on erityinen merkitys lapsille ja nuorille ja luonto on heille mieluinen vapaa-ajan ympäristö (Puhakka ym. 2019). Pienetkin lapset pystyvät kuvailemaan yksityiskohtaisesti luontoyh- teyttään (Arola ym. 2023). Yhdessä perheen kanssa luonnossa toimiessaan lapset ja nuoret pääse- vät luomaan luontosuhdettaan (Cameron-Faulkner ym. 2018; Rantala & Puhakka 2020), johon heillä on perustavanlaatuinen oikeus (Itla 2022; Children & Nature Network 2022). Säännöllinen pääsy luontoon on satsaus lasten ja sitä kautta yhteiskunnan hyvinvointiin, sillä lapsuuden luontokäynnit vaikuttavat mielenterveyteen (Harvey ym. 2020), identiteetin muodostumiseen (Snell ym. 2020), sii- hen kuinka usein luonnossa käydään aikuisena (Ward Thompson ym. 2008) sekä kuinka ympäristön kannalta vastuullisia valintoja he tekevät myöhemmin elämässään (Ojala 2012). Tämän päivän haasteiden kannalta on huomionarvoista, että vähiten vihreillä alueilla kasvaneilla lap- silla on 55 prosenttia suurempi todennäköisyys mielenterveysongelmiin aikuisena (Engelmann ym. 2019). Tarkkaavaisuushäiriöisillä lapsilla jo 20 minuutin luonnossa oleskelu parantaa keskittymistä merkittävästi (Taylor & Kuo 2009). Luonnossa leikkiminen myös lisää luovuutta, ongelmanratkaisu- kykyä, motorisia taitoja, liikunnallisuutta ja itsehillintää (Arola ym. 2023; Children & Nature Network 2022). Varhain aloitettujen mikrobialtistusten merkityksestä lasten kehittyville immuunijärjestelmille on saatu näyttöä (Lehtimäki ym. 2017; Leppänen & Pajunen 2017). TIETOLAATIKKO 1 vertaistuen mahdollistaminen luontoperusteisin menetelmin. Toiminnassa ammattilainen ohjaa perheitä uusiin elämyksiin sekä lähiluonnos- sa toimimisen ja ulkoilun tapoihin, joita heidän toivotaan hyödyntävän myöhemminkin. Ryhmä voi olla yksi tai useampi perhe, ja toiminta sekä sen tavoite suunnitellaan yhdessä perheen kans- sa. Lasten kanssa toimiessa leikilliset ja pelilliset ominaisuudet vahvistavat onnistumista ja voivat houkutella aikuisiakin osallistumaan. Yhdessä luonnossa toimiminen tukee perheiden voimava- roja monipuolisesti (esim. unen laatu, päivärytmi, luonnon elvyttävät hyvinvointivaikutukset), tuo esille uudenlaisia vahvuuksia ja parantaa vuoro- vaikutusta. Malli on arvioitu Sokra-hankkeen toi- mesta lupaavana uutena käytäntönä (THL/Sokra 2022b). Nuorisotyö Nuorten parissa luontoa on hyödynnetty Luon- toseteli -toimintamallissa ennaltaehkäisevässä nuorisotyössä (THL/Sokra & Kotilainen 2021). Luontoseteli on työväline lasten ja nuorten kans- 23 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 24 sa työskenteleville. Luontosetelin avulla ammat- tilainen ja asiakas pääsevät kunnan maksamina luontolähtöisten menetelmien ohjaajan kanssa luontoon tai eläinavusteiseen toimintaan. Yh- teistyöllä etsitään uusia keinoja nuoren mielen- terveyden, toimintakyvyn ja osallisuuden edistä- miseksi. Tapaamisten tavoitteena on yksilöllisten tarpeiden lisäksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen ja nuoren sitouttaminen tukeen sekä sitä kautta korjaavien palvelujen tarpeen väheneminen. Toimintamallista saatiin positiivi- sia kokemuksia kaikilta osapuolilta ja Sokra-han- ke on arvioinut toimintamallin lupaavana uutena käytäntönä (THL/Sokra 2021a). Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityölle on kehitetty Yhteisölliset ja luontolähtöiset menetelmät aikuissosiaalityös- sä - tuletko toimistolle vai mennäänkö met- sään? –mallinnus, jonka tavoitteena on tuoda luontolähtöiset ja yhteisölliset menetelmät ai- kuissosiaalityöhön mahdollisimman helposti so- vellettavassa muodossa (THL/Kuorikoski 2022). Näkökulma perustuu tutkimusnäyttöön mene- telmien toimivuudesta yksilöllisen sosiaalisen osallisuuden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vah- vistamisessa, mutta myös yhteisöjen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja niissä koetun sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kohentamisessa. Mallinnus tarjoaa pieniä, selkeitä askeleita, joita voi lähteä toteuttamaan omassa työssään yksilö- ja ryh- mätoiminnoissa tai jalkautuvissa tapahtumissa. Lisäksi se esittelee sitä, millaisten osatekijöiden yhteisvaikutuksella yhteisölliset ja luontolähtöi- set menetelmät tukevat aikuissosiaalityön ta- voitteiden saavuttamista. Myös ammattilaisten näkemyksiä menetelmien käyttöönoton esteis- tä ja edellytyksistä kerrotaan. Työntekijän oma luontosuhde, tiedon lisääminen sekä esihenkilön tuki ja työtapojen uudistamisvaatimus ovat kes- keisessä asemassa. Aikuissosiaalityön näkeminen vain toimistossa tapahtuvana yksilötyönä ei tue asiakaslähtöisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioonottavien ja ekososiaalisten työntapo- jen käyttöönottoa. (THL/Kuorikoski 2022; THL/ Eskola 2021.) Kotouttavat palvelut Opaskortit kotouttavaan luontotoimintaan (THL/ Sokra, Uusitalo & Jokela 2022) on kehitetty käy- tettäväksi yhteisöllisten vuorovaikutusta lisää- vien luontotyöpajojen sisällön suunnitteluun ja toteuttamiseen maahanmuuttajien kanssa. Opaskortit esittelevät ideoita ja ohjeita erilai- siin työpajoihin, joissa tutustutaan suomalaiseen tapaan ulkoilla sekä Suomen luontoon. Tavoit- teena on vahvistaa maahanmuuttajien työ- ja toimintakykyä sekä edistää heidän kotoutumis- taan, osallisuuttaan, yhteisöllisyyttään ja myös ansaintamahdollisuuksiaan. Luontoympäristö Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 25 vähentää jännitystä vuorovaikutustilanteista lisä- ten ihmisten itseluottamusta sekä auttaen heitä kiinnittymään uuteen paikkaan ja kokemaan it- sensä osaksi sitä. Opaskortit helpottavat luonto- menetelmien käyttöönottoa kotouttamistyössä. Kortit ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä, ja ne soveltuvat myös aikuissosiaali-, vammais-, nuoriso- ja lastensuojelutyöhön sekä ikäihmisten kanssa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa käytettä- viksi. Malli on arvioitu osallisuuden näkökulmas- ta lupaavana uutena käytäntönä (THL/Sokra ym. 2022b). Mielenterveys- ja päihdekuntoutus Mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa luon- toympäristöjä on käytetty ahdistuksen, levot- tomuuden ja masennuksen lievittämiseen sekä apuna tunteiden tunnistamisessa ja sanoittami- sessa. Luontolähtöisen kuntoutuksen toiminta- mallissa (THL/Sokra & Vänttinen 2021; THL/Sokra 2021c) kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuo- lella olevat työikäiset. Toimintamallista ovat hyö- tyneet osallistujat, joilla on haasteita sosiaalises- sa, psyykkisessä ja/tai fyysisessä toimintakyvyssä. Seinätön luontopaja -toimintamallin (THL/Sokra & Jääskeläinen 2020; THL/Sokra 2017) kohderyh- mää ovat henkilöt, joille ei ole sopivaa sosiaalis- ta osallisuutta tukevaa kuntoutuspalvelua, sekä henkilöt, jotka käyttävät palveluja päihteiden käytön, mielenterveyden tai muiden arjen hallin- taan liittyvien haasteiden takia. Lisäksi kohderyh- mää ovat työelämän ulkopuolella olevien kanssa työskentelevät sekä luontoyrittäjät. Toiminta so- pii kuntien ja maakuntien osallisuutta edistävään toimintaan ja siinä on potentiaalia yhdistää julki- sia ja yksityisiä toimijoita. Työllisyyspalvelut Luonto- ja eläinavusteisuutta kokeiltiin työlli- syyspalveluissa Kajaanin ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen ja Kajaanin ammat- tiopiston Tilalta tietoon ja työelämään -hank- keen kokeilussa (Luke 2023). Kokeilussa hyödyn- nettiin terveysmetsätoimintaa sekä maatila- ja eläinavusteista toimintaa työllisyyspalveluiden asiakkaiden tukena. Fyysisten terveysvaikutusten lisäksi toiminnassa tavoiteltiin yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemista ryhmässä. Toimintamal- lin tavoitteena oli vahvistaa työllisyyspalvelujen asiakkaiden voimavaroja ja auttaa löytämään suuntaa omalle opinto- tai työpolulle. Toiminta- mallissa työllisyyspalveluiden ammattilaiset op- pivat hyödyntämään luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä omassa työssään. Samalla luotiin yhteistyöverkostoa Green Care -palveluja tarjo- aviin yrityksiin. Malli on arvioitavana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa Hyte-toimintamallina (THL 2023). Toimintamalleissa Luontolähtöinen työpaja (THL/ Sokra & Puhakka 2022; THL/Sokra 2022a) sekä Luonnonhoitotöissä voi tehdä hyvää luonnolle ja muille ihmisille (THL/Sokra, Puhakka & Kytö 2023; THL/Sokra 2023) asiakkaat ovat työn ja koulutuk- sen ulkopuolella olevia henkilöitä, joilta puuttuu työ- tai opiskeluyhteisö. Työpajojen vaikuttavuus perustuu luonnossa tapahtuvaan rentoutumi- seen, työntulosten näkemiseen ja mielekkääseen tekemiseen yhteiseksi hyväksi. Ulkoilma herättää ruokahalun, väsymyksen ja parantaa päivärytmin hallintaa, unta ja elämänlaatua. Nämä vaikutuk- set lisäävät osallistujien sitoutumista toimintaan ja nopeuttavat kuntoutustulosten saavuttamista (ks. THL 2014). Ikäihmisten ja kehitysvammaisten hoiva Omaishoitoperheiden ja omaishoidon paris- sa toimivien kanssa kehitetyn Nautitaan luon- nosta! -toimintamallin tavoitteena on, että ikääntyvien  omaishoitoperheiden  hyvinvoin- ti kohenee  elvyttävän luontotoiminnan avul- la. Omaishoidon parissa toimivat voivat so- veltaa  Nautitaan luonnosta! -toimintamallia toimintaympäristössään siten, että se edis- tää  omaishoitoperheiden hyvinvointia parhaal- la mahdollisella tavalla. Nautitaan luonnosta! -toimintamalli jäsentyy luontoretkeilyyn painot- tuvana ryhmätoimintana ja virtuaalisena Luon- tosivusto-palveluna.  (THL/Launiainen 2020; Luontosivusto 2023.) Kehitysvammaisille suun- natun luontoperustaisen ryhmätoiminnan ta- voitteena oli kehittää hankkeeseen osallistuvien kehitysvammaisten vuorovaikutus- ja tunnetai- toja (THL/Karhu 2020.)  Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 26 TERVEYSMETSÄKOHDE nro 2 METSÄALUEEN KÄYTÖN HISTORIA Lahden terveysmetsä sijaitsee Päijät-Hämeen keskussairaalan läheisyydessä noin kuuden kilo- metrin päässä Lahden keskustasta. Alue on osa laajempaa Salpausselän metsäistä virkistysaluet- ta, jossa risteilee useita vilkkaassa käytössä olevia polkureittejä. Valtaosa terveysmetsästä rajoittuu vuonna 2018 perustettuun Kintterön luonnon- suojelualueeseen. Idea alueen hyödyntämises- tä terveysmetsänä syntyi luonnonsuojelualueen perustamisen yhteydessä. Lahden terveysmetsä koostuu kahden eri vaike- usasteen reitistä: pääosin luonnonsuojelualueel- la kulkevasta Metsälenkistä ja esteettömästä Likolammen lenkistä (kuva 3). Likolammen es- teetön luontoreitti rakennettiin vuonna 2019, jolloin Lahden taiteilijaseura toteutti lammen ympärille myös puuveistospuiston. Vuodesta 2020 asti Lahden terveysmetsää on suunnitel- tu ja kehitetty osana EU Horisontti-rahoitteista GoGreenRoutes-projektia. Terveysmetsä avattiin syksyllä 2023. Terveysmetsän rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Lahden kaupunki. MAISEMA JA LUONTO Lahden terveysmetsän Metsälenkki kulkee vaih- televassa suppamaastossa, mikä on tyypillinen pinnanmuoto Salpausselän reunamuodostumal- le. Alueella on useita jääkauden lopulla muodos- tuneita syviä kuoppia eli suppia ja niiden välisiä korkeampia mäkiä. Kumpuileva maasto tekee Metsälenkistä mielenkiintoisen kulkea ja tarjoaa kävijälle vaihtelevia maisemia. Luonnonsuojelualueen länsiosassa on jääkauden aikaisten sulamisvesien synnyttämä laakso, jonka pohjalla on soistunut Kintterön suoalue. Maise- mallisesti yksi reitin hienoimmista kohdista on pieni nevareunainen suppalampi, Kintterönlampi. Lahden terveysmetsä Terveysmetsän alue on pääasiassa mänty- tai kuusivaltaista kangasmetsää. Alueesta laaja osa on aiemmin ollut metsätalouden puuntuotan- non käytössä, mikä näkyy paikoin edelleen puus- ton rakenteessa. Kintterönsuon lisäksi alueella on muutama muukin suppien pohjalle syntynyt suo. Metsän kasvilajisto koostuu pääosin tavan- omaisista kangasmetsien ja soiden kasvilajeista, mutta siellä kasvaa myös harvinaisempia lajeja, kuten mustalinnunherne, häränsilmä ja valkoleh- dokki. Erityisesti Kintterönlammen ympäristön ja suojelualueen keskiosan vanhat metsät ovat lin- tualueina merkittäviä. Alueella on tavattu muun muassa töyhtötiainen, hömötiainen, pyy ja var- pushaukka. Myös liito-oravan jätöksiä on löyty- nyt useana vuonna Kintterönlammen ympäris- töstä. Edullisen sijainnin lisäksi terveysmetsän alue on riittävän laaja, jotta kävijä voi kokea olevansa metsässä. Luonnonsuojelualueella kulkeva Met- sälenkin pituus riittää siihen, että kulkija ehtii rentoutua ja elpyä matkan aikana. Metsässä on monimuotoisia kauniita paikkoja, jotka lisäävät mielihyvän ja eheyden kokemusta. Vaikka osa alueista on yleisilmeeltään vanhaa talousmet- sää, ovat alueen sisäiset piirteet hyvinkin vaih- televia. Reittiä kuljettaessa metsätyyppi vaihtuu avarasta männiköstä tiheään kuusimetsään sekä koivikkoon. Luonnon monimuotoisuus ja alueen monipuolisuus mahdollistavat sen, että erilaiset ihmiset voivat löytää alueelta elpymistään tu- kevia mielipaikkoja. Vaikka metsäalue on lähellä asutusta, se voidaan kokea rauhallisena ja melut- tomana ympäristönä. SIJAINTI JA SAAVUTETTAVUUS Lahden terveysmetsä on helposti saavutettavis- sa. Lahden terveysmetsään on kaksi lähtöpistet- tä, joihin on pystytetty terveysmetsän infotaulut ja kartat: toinen lähtöpiste sijaitsee Konehar- Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 27 junkadun päässä (Koneharjunkatu 10) ja toinen Likolammen uimarannan parkkipaikan läheisyy- dessä (Hoitajankatu 2). Lahden terveysmetsään on helppo saapua myös bussilla. Reunakadun bussipysäkiltä on opasteet lähtöpisteelle. Autolla saavutettaessa parkkipaik- koja on Koneharjunkadun päässä ja Likolammen läheisyydessä Hoitajakadulla. Parkkipaikkoja on kuitenkin rajallisesti, joten ensisijaisesti sinne toi- votaan saavuttavan ilman omaa autoa. REITTIKUVAUS Metsälenkki on 3,4 km pitkä ja se kulkee pääosin Kintterön luonnonsuojelualueella. Reitin varrella on muutamia jyrkkiä mäkiä sekä muuta vaihte- Kuva 1. Metsälenkki kulkee pääosin Kintterön luonnonsuojelualueella. Reitin varrella on muun muassa joogatasanne. Kuva: Maija Lipponen/Luke. levaa maastoa. Reitin varrella on levähtämiseen tarkoitettu oleskelukatos, penkit Kintterönlam- mella sekä joogatasanne (kuva 1). Reitille on si- joitettu myös aistiharjoitetauluja, jotka ohjaavat kävijää kokemaan ja havainnoimaan ympäröivää luontoa. Metsälenkki kulkee osittain yhtä mat- kaa maastoliikuntapolkujen kanssa, jotka ovat esimerkiksi maastopyöräilijöiden käytössä, mikä vaatii kaikilta kulkijoilta toistensa huomioon ot- tamista. Likolammen lenkki on noin kilometrin mittai- nen esteetön reitti (Kuva 2), joka kiertää sairaa- lan viereisen Likolammen ympäri. Reitin varrelle on sijoitettu Lahden taiteilijaseuran toteuttamia puuveistoksia. Kuva 2. Likolammen ympäri kiertää noin kilometrin mittainen esteetön reitti. Kuva: Tommi Mattila. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 28 SOPIVIA ASIAKASRYHMIÄ Terveysmetsä on avoin kaikille. Terveysmetsään voi tulla rentoutumaan omatoimisesti ja siellä voidaan järjestää myös ammattilaisten ohjaamia hyvinvointiretkiä. Myös alueen päiväkodit, koulut ja oppilaitokset voivat hyödyntää terveysmetsää omassa toiminnassaan. Lahden terveysmetsä on suunniteltu erityisesti Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työntekijöiden ja asiakkaiden käyttöön. Aluetta voidaan käyttää työhyvinvoinnin tukena ja esimerkiksi kävelyko- kousten ympäristönä. Terveysmetsää voi käyttää asiakkaiden hoidon tukena ja ohjata myös poti- laiden omaisia metsään virkistymään. Aluetta on käytetty jo ennen terveysmetsän perustamista mielenterveyskuntoutujien hoidon tukena hyvin kokemuksin. Teksti: Taru Suutari, projektipäällikkö, Lahden kaupunki Kuva 3. Lahden terveysmetsän pidempi Metsälenkki ja lyhyempi Likolammen lenkki. Kuva: Lahden kaupunki, sisältää Maanmittauslaitoksen Pohjakartan c 2023 aineiston. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 29 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 30 4. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät metsäympäristöt Metsäkäyntien merkitys hyvinvoinnille Vaikka suomalaiset ovat perinteisesti aina ulkoil- leet paljon, osoitti koronapandemia voimakkaas- ti sen, kuinka tärkeitä luontovirkistysalueet ovat. Erityisen merkittäviä alueita suomalaisille ovat metsät, mikä ei ole ihme, koska Suomen maan pinta-alasta 77 prosenttia on metsää (Peltola ym. 2020). Suurin osa virkistyskäynneistä teh- dään metsiin (Lankia ym. 2020). Kun metsässä ja puistossa koettua elvyttävyyttä vertailtiin toisiin- sa, koettiin metsä hiukan elvyttävämmäksi kuin puistoympäristö (Tyrväinen ym. 2014). Siten metsäympäristöt ylläpitävät vahvasti kan- santerveyttä, vaikkakin erilaisissa metsäympä- ristöissä näyttää olevan eroja siinä, kuinka hyvin ne elvyttävät. Näin ollen terveysmetsätoiminta kannattaa suunnata sen tyyppisille metsäalueille, joilla on tutkimuksissa todettuja terveyttä edis- täviä ominaispiirteitä. Lisäksi metsänhoidon toi- menpiteillä on mahdollista ottaa yhä paremmin huomioon myös ihmisten terveyden ja hyvin- voinnin edistäminen. Metsän ikä ja käsittelytavat vaikuttavat hyvinvointikokemukseen Luonnon laadulla näyttää olevan merkitystä ih- misen hyvinvoinnille. Monimuotoisen luonnon on nähty liittyvän hyvinvointiin positiivisesti (Do- novanin ym. 2021; Engemann ym. 2019 ja 2020; Marselle ym. 2021), mutta metsäympäristöjen luontaisten lajien yhteyttä ihmisen terveyteen ei tiettävästi ole juurikaan tutkittu. Vaikka metsät keskimäärin mielletään varsin luonnonmukaisiksi ja monimuotoisiksi ympäristöiksi, voi esimerkiksi talouskäytössä olevan metsän lajisto olla varsin erilaista kuin luonnontilaisen metsän. Tämä on merkityksellistä siksi, että Suomen metsistä yli 80 prosenttia on metsätalouskäytön piirissä (Pel- tola ym. 2020). Intensiivisen talousmetsäkäytön tiedetäänkin heikentävän metsän virkistysarvoa, ainakin joksikin aikaa (Silvennoinen ym. 2017). Metsänhoidon vaikutusta ihmisen hyvinvointiin on tutkittu kenttäkokein muun muassa Sveitsissä ja Japanissa. Sveitsiläisessä tutkimuksessa hoide- tussa metsässä vierailu lisäsi enemmän positiivisia tunteita kuin luonnontilaisessa metsässä vierailu (Martens ym. 2011). Japanissa harventamaton ja harvennettu metsä elvytti yhtä tehokkaasti, mutta verenpaine ja syljen kortisolipitoisuudet laskivat enemmän harvennetussa metsässä (Ta- kayama ym. 2017). Japanilainen tutkimusryhmä havaitsi kuitenkin jatkotutkimuksissaan, että ne osallistujat, joilla oli taipumusta masennukseen, elpyivät tehokkaammin harventamattomassa metsässä (Saito ym. 2019). Molempien tutkimus- ten metsät olivat kuitenkin istutettuja eivätkä ne siten olleet luonnontilassa. Martenin ja kumppa- neiden tutkimuksen ”luonnontilainen” metsäkin oli ollut poissa metsänhoidon piiristä vain kuusi vuotta. Suomalaisessa kenttäkokeessa vertailtiin neljää erilaista kuusivaltaista metsää. Yksi oli hakkuu- kypsä talousmetsä, jota oli hoidettu kuitenkin niin, että lahopuuta oli jätetty maahan ja puut olivat ehtineet jo sadan vuoden ikään. Toinen metsä oli Natura-kohteen vanhojen metsien suojelualue- verkostoon kuuluva iäkäs, yli 120-vuotias metsä, jossa ei ollut tehty metsänhoidon toimenpiteitä ainakaan vuosikymmeniin. Metsä oli rakenteel- taan luonnontilaisesti kasvaneelle metsälle tyy- pillistä eri-ikäisrakenteista kasvustoa, jossa vaih- telivat valoisat pienaukot ja suljetummat, varjoa luovat latvuskerrokset. Lisäksi koeasetelmassa oli mukana hakkuukypsää talousmetsää muis- tuttava ja saman ikäinen urbaani kaupunkimetsä, jota oli hoidettu virkistysarvot huomioiden. Nel- jäntenä kohteena oli nuori, noin 40-vuotias, tyy- pillinen varsin monotoninen talousmetsä. Kaikki metsät olivat tilastollisesti keskimäärin elvyttäviä, mutta nuori talousmetsä jäi kolmesta muusta el- vyttävyydeltään selkeästi jälkeen. Hakkuukypsä talousmetsä ja suojeltu vanha metsä olivat yhtä elvyttäviä ja molemmat elvyttävämpiä kuin ur- baani virkistysmetsä. (Simkin ym. 2020.) Metsien koettu monimuotoisuus ja kauneus vaikuttivat olevan erityisen tärkeitä elpymisen kokemukselle (Simkin ym. 2021). Lisäksi, vaikka vanhassa met- sässä oli hyvin runsaasti pysty- ja maalahopuuta, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 31 ei se heikentänyt elpymisen kokemusta. Tutkimuskirjallisuuden perusteella näyttää sil- tä, että hyvin erilaiset metsäympäristöt elvyt- tävät. Ruotsalaistutkimus eri metsätyypeistä ei löytänytkään eroa siinä, kuinka tehokkaasti metsät elvyttivät (Sonntag-Öström ym. 2014), mutta esimerkiksi metsän suojaisuuden tuntu, rauhallisuus ja valoisuus koettiin tärkeiksi (Son- ntag-Öströn ym. 2015). Vaikka mieltymystutki- musten mukaan ihmiset pitävät enemmän hoi- detuista metsistä (Karjalainen 2006; Silvennoinen ym. 2001; Tyrväinen ym. 2003) näyttää luonnon- tilainen metsä runsaine lahopuustoineen olevan kuitenkin yhtä elvyttävä kuin helppokulkuisempi talousmetsä. Samoin, ihmisten tiedetään olevan mieltyneitä vanhoihin puihin (esim. Gundersen & Frivold 2008; Silvennoinen 2017). Tutkimusnäyt- töä on saatu myös siitä, että nuorempi metsä ei ole yhtä elvyttävä kuin vanha metsä (Simkin ym. 2020). Brysselissä tehdyssä tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kaupunkipuita, havaittiin myös, että asuinalueilla, joissa oli enemmän kookkaampia puita, mieliala- ja sydän- ja verisuonitautilääk- keiden myynti oli vähäisempää, kun väestön ikä- ja sosioekonominen rakenne oli huomioitu (Chi ym. 2022). Terveysmetsätoiminnan suunnittelussa on en- nen kaikkea keskeistä, että metsäalueella on lupa harjoittaa toimintaa ja että alueen luonto- arvot eivät kärsi toiminnasta. Luonnonmukainen, tai luonnonmukaiseksi koettu, iäkkäämpi met- sä näyttää toimivan parhaiten terveysmetsänä. Varttuneempi monimuotoisuusarvoja sisältävä talousmetsäkin voi siten sopia terveysmetsätoi- mintaan. Kuntien virkistysmetsien luonnonarvot eivät yleensä kärsi, vaikka niitä käytettäisiin myös terveysmetsätoiminnassa. Retkikohteiden etsin- nässä voi käyttää apuna esimerkiksi maastokart- toja, Metsähallituksen retkikohteita esittelevää luontoon.fi-sivustoa tai erilaisia sähköisiä kartta- palveluja (ks. Tietolaatikko 2). Kartat terveyttä edistävien luontokohteiden etsimiseen Terveysmetsämallit työ- ja toimintakyvyn edistämisessä -hankkeessa pilotoitiin verkkoselaimella toi- miva kartta terveyttä tukevien luontoalueiden löytämiseksi Kainuussa. Kartan linkki löytyy Luken pro- jektisivulta. Vastaava kartta on tehty alun perin Nordic Nature Health Hub -hankkeessa Pohjanmaan ja Västerbottenin alueelle ja löytyy Luken projektisivulta. Kohteet kartoille on valittu metsän elvyttävien ominaisuuksien mukaan: muun muassa vanha puusto, vesistöjen läheisyys ja maiseman avoimuus ovat kriteerejä, joiden perusteella kartta tunnistaa poten- tiaalisia terveyttä edistäviä kohteita. Myös hiljaisia alueita voi Kainuun kartalta etsiä erikseen. Kartalta löytyy retkeilypalvelut kuten taukopaikat ja laavut. Kartan avulla kuka tahansa voi etsiä terveyttä edistäviä luontoretkikohteita kyseessä olevilta alueilta. Karttaa voivat hyödyntää kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijät järjestäessään retkiä asiakkailleen sekä Hyte-työryhmät ja -koordinaattorit suunnitellessaan toimenpiteitä asukkaiden hyvinvoinnin tu- kemiseksi. Kuntien ja kaupunkien kaavoituksessa karttaa voidaan hyödyntää lähiluontokohteiden virkistysarvojen tunnistamisessa ja metsienkäytön suunnittelussa. Kartta voi palvella myös erilaisten strategioiden laatimisen tukena. TIETOLAATIKKO 2 http://luontoon.fi https://addspatial.sokigo.com/SMART/profile/28705a12-8b6f-46f0-a3b7-5aaf1613347f/53d3d1bf-880a-431a-80c1-011f6e511163/1124638d-a8b5-4c22-9d8a-7627411745c1?language=fi https://naturhalsokartan.sokigohosting.com/SMART/profile/28705a12-8b6f-46f0-a3b7-5aaf1613347f/e18a2b70-e124-40f6-93d8-38f720ce0e6a/278a2945-8f14-48ab-aea0-30d68f76975c?language=en https://naturhalsokartan.sokigohosting.com/SMART/profile/28705a12-8b6f-46f0-a3b7-5aaf1613347f/e18a2b70-e124-40f6-93d8-38f720ce0e6a/278a2945-8f14-48ab-aea0-30d68f76975c?language=en Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 32 Luontoympäristöjen aistinvaraisesti havaittavat ominaisuudet Grahn & Stigsdotter (2010) ovat tunnistaneet kahdeksan sensorista ulottuvuutta (perceived sensory dimensions, PSD), joilla luontoympäris- tön terveyttä edistäviä ominaisuuksia voidaan kuvata. Esimerkiksi ulottuvuuksien ”harmoninen / sosiaalinen” osalta on havaittu, että stressaan- tuneet henkilöt pitävät rauhallista harmonis- ta ympäristöä, jossa on vähän sosiaalisia kon- Viheralueen aistinvaraisesti havaittavia ominaisuuksia (Perceived Sensory Dimensons, PSD) Sosiaalisuuden ulottuvuus: havainnot toiminnasta, liikkeestä ja ihmisistä ympärillä. Paikka, jossa on paljon sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Kulttuurisuuden ulottuvuus: havainnot ihmisen toiminnasta, luovasta työstä, kulttuurista ja histo- riasta. Avoimuuden ulottuvuus: havainnot avoimuudesta ja fyysisestä esteettömyydestä. Avoimet ympä- ristöt, joissa on runsaasti tilaa vaeltaa vapaasti ja hyvät mahdollisuudet nähdä kauas. Monipuolisuuden ulottuvuus: havainnot monikerroksisuudesta, rakenteellisesta ja moninaisesta lajistosta. Monikerroksinen ja rakenteellisesti monipuolinen kasvillisuus ja vesistöjä. Yhtenäisyyden ulottuvuus: havainnot tilallisesta ja rakenteellisesta yhtenäisyydestä. Tilava, keskey- tymätön kokonaisuus, jonka sisällä voi vaeltaa ja tutkia. Luonnollisuuden ulottuvuus: havainnot luonnonympäristöstä, sen erityisistä muodoista, kuvioista ja voimasta. Vapaasti kasvava kasvillisuus, suuret puuyksilöt, ajattomuus ilman ihmisen puuttumista. Suojaisuuden ulottuvuus: havainnot suojasta ja turvallisuudesta. Puuston, kasvillisuuden tai muiden elementtien tarjoamat pienehköt suojat, joista kuitenkin riittävä näkyvyys ympäröivään alueeseen. Harmonisuuden ulottuvuus: havainnot tyyneydestä, rauhasta ja seesteisyydestä. Vapaus melusta ja häiriöistä, luonnon äänien kuulemismahdollisuus. Muiden ihmisten, signaalien, uhkaavien tai tunkei- levien ärsykkeiden poissaolo. Mukailtu lähteistä: Grahn & Stigsdotter (2010), Stoltz & Grahn (2021) sekä Stoltz (2022) takteja, heille elvyttävämpänä. Ulottuvuudella ”suojaisa / avoin” on puolestaan havaittu, että suojaisat luontoympäristöt voidaan kokea myös psykologisesti turvaa tuoviksi, kun taas avoimet maisemat saatetaan kokea myös henkisesti uusia näköaloja avaavina. Luonnontilaiset ympäristöt saatetaan puolestaan kokea psyykkisesti sees- teisinä ja eheinä paikkoina, ja monimuotoinen luonto voi symboloida kokijalle vapautta ja kos- kemattomuutta. (Stoltz & Grahn 2021.) Taulukko 1. Hyvinvointikäyttöön suunnitellun viheralueen aistinvaraisesti havaittavia ulottuvuuksia (Perceived Sensory Dimensons, PSD) Grahn ja Stigsdotter (2010), Stoltz & Grahn (2021) sekä Stoltz (2022) mukaan vapaasti käännettynä. Ulottuvuuksien esittelyn järjestys on sama kuin Kuviossa 3 (ylhäältä alaspäin). Monissa yhteyksissä edellä mainitut tutkijat ovat esittäneet näitä kahdeksaa ulottuvuutta myös neljänä vastakkaisena akseliparina: luonnollinen – kulttuurinen; yhtenäinen – monimuotoinen; suojaisa – avoin sekä harmoninen – sosiaalinen. 32 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 33 Yksilön erilaiset lähtökohdat ja tarpeet vaikut- tavat myös siihen millainen metsäalue koe- taan elvyttävänä (esim. Saito ym. 2019; Stoltz & Grahn 2021; Sonntag-Öström ym. 2015; Ojala ym. 2019). PSD-teorian mukaan (Stoltz 2022) luonnollinen, suojaisa ja harmoninen ympäristö tukee parasympaattisen hermoston aktivaatio- ta ja soveltuu siten palauttavaksi ympäristöksi ylikuormittuneille, uupuneille tai masentuneille henkilöille (Kuvio 3). Monipuoliset ja yhtenäiset luontoalueet tukevat aktiivista ja emotionaalis- ta toimintaa. Sosiaalinen, kulttuurinen ja avoin ympäristö puolestaan tuottaa sympaattisen hermoston vireystilaa kohottavan vasteen so- veltuen ihmisestä itsestään ulospäin suuntautu- vaan aktiiviseen tekemiseen ja osallistumiseen. (Stoltz 2022.) Kuvioon 3 on asetettu rinnakkain Hyvinvointia tukevan ympäristön teorian (The Supportive Environment Theory, SET) pyramidi Sideniuksen (2017) mukaan, sekä viheralueiden aistinvaraisesti havaitut ulottuvuudet (Perceived Sensory Dimensons, PSD) Stoltzin (2022) mu- kaan. Henkisen toimintakyvyn lisäksi ihmisen fyysinen toimintakyky asettaa erilaisia tarpeita ympä- ristölle. Liikuntarajoitteinen tai ikäihminen voi kaivata helppokulkuisempaa maastoa kuin luon- nontilainen metsä tarjoaa. Jos metsä on nimetty terveysmetsäksi, on tärkeää, että metsässä on turvallista kulkea. Lisäksi, jos jokin tärkeä hyvin- vointikokemukseen vaikuttava ominaisuus puut- tuu, voi jokin toinen metsän ominaisuus korva- ta sen (Simkin ym. 2021). Esimerkiksi maiseman vaihtelevuus voi kompensoida alueen pientä ko- koa tehden metsästä laajemman tuntuisen kuin se kooltaan onkaan. Kuvio 3. Kuviossa rinnakkain, mukailtuna ja vapaasti käännettynä Hyvinvointia tukevan ympäristön teorian (The Supportive Environment Theory, SET) pyramidi Sideniusen (2017) väitöskirjan mukaan, sekä viheralueiden aistinvaraisesti havaitut ulottuvuudet (Perceived Sensory Dimensons, PSD) Stoltzin (2022) artikkelin mukaan, jossa tarkasteltiin PSD-ulottuvuuksia ihmisen evolutionaarisen kehityksen kautta. SET-teoria ja PSD-malli pohjautuvat edelleen lähteisiin: Grahn & Stigsdotter (2010) sekä Stigsdotter & Randrup (2008). PSD Sosiaalisuus Kulttuurisuus Avoimuus Monipuolisuus Yhtenäisyys Luonnollisuus Suojaisuus Harmonisuus Neurologiset vasteet Sympaattisen hermoston vireystilaa vahvistava vaste Parasympaattisen hermoston rauhoittumista vahvistava vaste Ko gn iti iv ise t j a ne ur op sy ko lo gi se t t oi m in no t Tarve terveyttä tukevalle ympäristölle Ulospäin suuntautuva tekeminen Aktiivinen tekeminen Emotionaalinen osallistuminen Sisäänpäin suuntautuva osallistuminen 33 SET Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 34 Tutkijoiden keskuudessa vallitsee sangen yk- simielinen käsitys siitä, että kosketus luontoon parantaa psyykkistä terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua kaupungistuneissa ympäristöissä. Usein on kuitenkin tutkittu luontoympäristön vaikutuksia yksilöimättä tiettyjä visuaalisesti ais- tittavia fyysisiä ja alueellisia maiseman piirteitä. Urbaanien luontokohteiden terapeuttisen arvon mittaukseen voidaan käyttää kontemplatiivises- sa maisemamallissa (Contemplative Landscape Model, CLM) kuvattuja maiseman asteikollisia piirteitä (Olszewska ym. 2016; Olszewska-Guizzo ym. 2022). CLM arvioi kaupunkimaisemia seitse- män visuaalisesti havaittavan piirteen mukaan: maisemassa nähtävillä olevat eri kerrokset, maas- ton muodot, kasvillisuus, värit ja valot, maiseman koettu harmonisuus, vaikuttavat luontoelementit sekä koettu rauhallisuus. Tutkimuksessa (Olszewska-Guizzo ym. 2022.) tarkasteltiin erilaisten maisemien visuaalista laa- tua. Tutkimuksessa 74 tervettä aikuista altistet- tiin sekä laboratorio-olosuhteissa virtuaalisen videoesityksen avulla että ulkona erilaisille ur- baaneille luontomaisemille. Tutkimuksessa tar- kasteltiin sekä tutkittavien positiivisia tunteita ja heidän itse kuvaamiaan assosiaatioita kaupunki- maisemien visuaalisesta laadusta CLM-merkin- nöin että heiltä mitatun aivotoiminnan aallon- pituuksia (ns. tietoisen läsnäolon theta-aallot, rentoutumisen alfa-aallot ja tarkkaavaisuuden beta-aallot). Esimerkiksi rentoutumisen ja tie- toisen läsnäolon aallonpituudet ilmenivät luon- toympäristöissä, joissa voimakkaimmat tutkitta- vien ilmoittamat assosiaatiot maisemapiirteissä olivat rauhallisuus, maiseman kerrokset ja vai- kuttavat luontoelementit. Tutkimuksen tulokset voivat tarjota suuntaviivoja ihmisten terveydelle hyödyllisimmistä maiseman piirteistä kaupun- kien viheralueiden suunnittelun tueksi. (Olszews- ka-Guizzo ym. 2022.) Terveysmetsäalueiden ja -reittien ominaisuuksia Esimerkiksi Gobster ym. (2023) tunnistivat tut- kimuksessaan metsäterapiakäyttöön sopivien metsäalueiden ja reittien keskeisiä ominaisuuk- sia. Tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa käsit- teellistä perustaa ja näyttöpohjaa arviointime- nettelyille, joiden avulla US Forest Service (vrt. Suomessa Metsähallitus) voi tunnistaa olemassa olevia reittejä ja suunnitella uusia, jotka vastaisi- vat suunnittelijoiden, metsänhoitajien, oppaiden ja osallistujien tarpeita kasvavaan metsäterapia- käytäntöön. Olennaisia terveysmetsän piirteitä ovat tunnistaneet kokemukseen ja tutkittuun tietoon perustuen myös esimerkiksi Leppänen ja Pajunen (2017, 295-297). Kuvioon 4 on koot- tu yhdistäen Gobsterin ym. (2023) ja Leppäsen ja Pajusen (2017) terveysmetsään liittämiä piirteitä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 35 TERVEYSMETSÄALUEEN OMINAISUUKSIA TERVEYSMETSÄREITIN OMINAISUUKSIA MONIPUOLISUUS HARMONISUUS SAAVUTETTAVUUS REITTIRAKENNE KESKEISET OMINAISUUDET maalajien, lajiston, luontotyyppien ja pinnanmuotojen monipuolisuus paikkatunne, paikan henki, tarinat, merkit menneistä ajoista esteettisyys, luonnon äänet ja tuoksut ympäristön hyvä tila rauhallinen, häiriötön / käyttäjämäärä käytettävyys etäisyys, pääsy varustelu ja rakenteet rakenne, pohja syrjäisyys/ läheisyys laajuus, eheys puustoisuus/ avoimuus maisemat, korkeuserot maaperä, vesielementit opasteet, penkit, tulistelupaikat Moniaistisia kokemuksia tarjoava alue Metsäalueen miellyttävyys, ekosysteemin hyvä tila, turvallisuus Alueen käyttäjien moninaisuuden mahdollistava esteettömyys ja saavutettavuus Mukaansa- tempaava, kulkukelpoinen, eheä reitti Reitillä moniaistisuutta, turvaa, lepoa, näköaloja tai suojaa tarjoavia elementtejä Kuvio 4. Terveysmetsäalueiden ja -reittien ominaisuuksia. Kuvio: Elina Vehmasto mukaillen Gobster ym. 2023 sekä Leppänen & Pajunen 2017. Terveysmetsän suunnittelun käytännöllisiä lähtökohtia Suomessa ei ole käytössä terveysmetsien serti- fiointia, mutta terveyttä edistävien metsien laa- tukriteerejä voidaan pohtia esimerkiksi edellä kuvatun tutkimustiedon pohjalta. Yllä esiteltyjen metsän terveyttä edistävien piirteiden lisäksi ter- veysmetsän suunnittelussa on hyvä huomioida monia käytännön asioita. Terveysmetsätoimintaa voidaan harjoittaa monenlaisissa lähiluontokoh- teissa, joista löytyy hyvinvointia tukevia ominai- suuksia. Julkaisussa Kohti suomalaista Terveysmetsän mallia (Tyrväinen ym. 2017) kuvataan terveys- metsän suunnittelun lähtökohtia. Terveysmet- säkohdetta valittaessa täytyy ottaa huomioon, että metsä on helposti saavutettavissa ja mielui- ten mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joiden suunnitellaan sitä käyttävän. Jos alueelle on tul- tava omalla autolla, parkkipaikkoja täytyy löytyä tarpeeksi. Terveysmetsäkohteeksi suunnitellul- la luontoalueella tulisi olla polkuja tai liikkumi- seen sopivia reittejä, joissa on selkeät opasteet. Terveysmetsä voi olla talous-, monikäyttö- tai suojeltua metsää. Metsien hoitotoimia suunni- teltaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon niiden vaikutus virkistysarvoihin ja maisemaan. Luonto- tyypit ja alueen koko vaikuttavat siihen, millai- nen hyvinvointikokemus kävijälle syntyy. Jos alue on riittävän laaja, siellä on helpompi päästä irti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 36 arjesta ja uppoutua luontoon. Hyvinvointikoke- musta tukee alueelta löytyvä vesielementti, ku- ten puro tai lampi. (Tyrväinen ym. 2017.) Arviointitaulukko terveysmetsän ominaispiirteiden kartoittamiseen Terveysmetsämallit työ- ja toimintakyvyn edistä- misessä -hankkeessa kehitettiin työkalu metsien terveyttä edistävien ominaisuuksien arviointiin (Taulukko 1). Taulukko perustuu yllä oleviin tut- kimuksiin ja teorioihin ja sen tarkoitus on toimia käytännön apuvälineenä sopivan terveysmetsä- kohteen löytämiseksi. Taulukossa kuvatut ter- veysmetsän ominaisuudet ovat suuntaa antavia ja arviointi perustuu taulukon käyttäjän kohtees- ta tekemiin havaintoihin. Terveyttä edistävien ominaisuuksien lisäksi retkikohteen valinnassa voidaan painottaa helppoa saavutettavuutta tai paikan sopivuutta tietylle kohderyhmälle. Terveysmetsän ominaisuuksia Kokemus ja tunne Paikan käytettävyys ja saavutettavuus Käyttäjien moninaisuuden mahdollistava saavutettavuus Riittävä läheisyys ja pääsy Tasa-arvoisuus luonnon saavuttamisessa Kulkukelpoisuus ja polut (esteettömyys) Liikkumisen sujuvuuden ja turvallisuuden tunne Paikan sopiva varustelu ja rakenteet Mukavuuden kokeminen Paikan harmonisuus Paikan miellyttävyys, ekosysteemin hyvä tila ja turvallisuus Esteettinen, luonnon tuoksut Mielihyvän, eheyden ja kauneuden kokeminen Luonnon äänet kuultavissa Tarkkaavaisuuden elpyminen Roskattomuus ja kulumattomuus Suojelun ja vaalimisen halun herääminen Rauhallinen, häiriötön Elpymisen, uppoutumisen kokemus Turvallinen, vähäiset riskit Turvallisuuden tunne Paikan monipuolisuus Moniaististen kokemusten ja tuntemusten mahdollisuudet Riittävä luonnontilaisuus, vesistöt Elpymisen kokemus Luonto- ja metsätyyppien monipuolisuus Kiinnostuksen herääminen Keruutuotteiden saatavuus Hyödyllisten mikrobien saaminen Vaikuttavat luonnon elementit Ajattomuuden, symbolisuuden, ylevyyden tunne Eläinhavaintojen mahdollisuus Merkityksellisyyden, vuorovaikutuksen kokemukset Paikkaan liittyvät tarinat, merkit menneistä Paikkatunne, osallisuuden kokemus Reitin ominaisuuksia Mukaansatempava eheä reitti, jossa turvaa, lepoa, näköaloja tai suojaa tarjoavia elementtejä Riittävä laajuus, sopivat korkeuserot Reitti tuntuu eheältä ja sopivan haasteelliselta Näköalat, aukeat näkymät Tilantunne, ylevyyden tunne, lumoutuminen Puustoisuus Uppoutuminen luontoon, suojan saaminen Reitin opasteet, lepo- ja tulistelupaikat Turvan ja levon kokeminen Taulukko 1. Terveysmetsän ominaisuuksien arviointitaulukko. Julkaisun kirjoittajat, mukaillen Gobster, Kruger, Schultz, & Henderson (2023) sekä Leppänen & Pajunen (2017). Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 37 Kajaanin Sairaalanrinteen terveysmetsän suunnittelu Terveysmetsämallit työ- ja toimintakyvyn edis- tämisessä -hankkeessa laadittiin suunnitelma Kainuun keskussairaalan viereisen metsän hyö- dyntämisestä terveyden ja hyvinvoinnin näkö- kulmasta yhdessä Kainuun hyvinvointialueen ja Kajaanin kaupungin kanssa (Keränen 2022). Sairaalanrinteen alue on osin Kajaanin kaupun- gin virkistysmetsää ja osin Kainuun hyvinvointi- alueen sairaalan tonttia. Kainuun uuden, vuonna 2021 valmistuneen keskussairaalan teemana on kainuulainen luonto. Uudessa sairaalassa ko- rostetaan kuntoutumista tukevien ympäristöjen merkitystä, joten sairaalan vieressä sijaitseva metsä sopi hyvin jatkamaan luonto- ja kuntou- tusteemaa sairaalan ulkopuolella. Monialaisessa työryhmässä todettiin, että metsän hyödyntä- mistä lisäisi esteettömät rakenteet mahdollistaen metsään pääsyn kaiken kuntoisille kaupunkilai- sille ja sairaalan asiakkaille. Metsäalueen hyö- dyntämisen lisäksi sairaalan viereen valmistui kuntoutuspuisto, joka on kaikille avoin, kehon ja mielen hyvinvointia tukeva viheralue. Terveys- metsä ja kuntoutuspuisto muodostavat luontoa hyödyntävän kokonaisuuden sairaalan ulkotiloi- hin. Sairaalanrinteen terveysmetsä suunniteltiin kau- punkilaisille, matkailijoille sekä sairaalan henkilö- kunnalle, asiakkaille ja heidän omaisilleen. Joil- lakin sairaalan osastoilla potilaat viettävät jopa kuukausia, jolloin sairaalan vieressä oleva luon- tokohde voi olla erityisen tärkeä. Terveysmetsä voi tukea myös työntekijöiden hyvinvointia ja työssäjaksamista. Kooltaan alue on melko pieni, mutta laajuutta saatiin aikaan suunnittelemalla polut siten, että niistä on mahdollista muodostaa pidempi reitis- tö yhdistämällä polkuja. Kun metsässä liikutaan ja viivytään riittävän pitkään, ehtii terveysvaiku- tuksia kokea varmemmin. Terveysmetsään pys- tytettiin opasteita, jotka ohjaavat kävijää ha- vainnoimaan ja aistimaan luontoa. Opasteet ja alueelle rakennettu laavu lisäävät kävijän luon- nossa viettämää aikaa. Opasteet ovat tekstinä ja pistekirjoituksena soveltuvia näkeville ja ei-näke- ville. (Keränen 2022.) Sairaalanrinteen esteettömällä luontoreitillä voi liikkua pyörätuolilla kelaten tai muulla liikkumi- sen apuvälineellä. Esteettömällä luontoreitillä on asianmukaiset opasteet kaikissa risteyksissä. Kulkuväylät on tehty puusta. Ne ovat niin leveitä, että pyörätuolilla liikkuminen ja ohituspaikoissa ohittaminen on mahdollista. Käsijohteet ja eri korkeuksilla olevat istuintasot levähdyspaikoilla lisäävät turvallisuutta. Terveysmetsän välittömäs- sä läheisyydessä on esteettömiä autopaikkoja ja kulku parkkipaikalta metsään on esteetön. Läh- töpisteellä on alueen kohokartta, joka soveltuu näkeville ja ei-näkeville. (Keränen 2022; Invalidi- liitto 2023.) Terveysmetsä suunniteltiin yhteistyössä maan- omistajien ja reitistön huollosta vastuussa olevien tahojen kanssa. Esimerkiksi talvikäyttöä mietittiin huollon ja vastuiden kannalta. Reitit suunniteltiin maastoon sopiviksi ja olemassa olevia reittejä hyödyntäen. Suunnittelussa otettiin huomioon huoltamiseen tarvittava aika ja resurssit, maaston kuluminen ja turvallisuus. Epäsuotuisat kohdat, kuten liukkaat kalliot, jätettiin reittien ulkopuo- lelle. Terveysmetsän maastoa kunnostetaan vain niiltä osin kuin on tarpeellista: kunttaa voidaan uusia ja kaatumisvaarassa olevat puut ja vieras- lajit poistaa polun viereltä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 38 TERVEYSMETSÄKOHDE nro 3 METSÄALUEEN KÄYTÖN HISTORIA Kotiharjuun Ratamon länsipuolelle rakennettu terveysmetsä avattiin lokakuussa 2023. Terveys- metsän avulla tuetaan kävijöiden palautumista ja luonnon saavutettavuutta erilaisille ryhmille. Taiteen integroimisella reitistöön lisätään myös kulttuurin saavutettavuutta. (Kouvolan kaupunki 2023.)  Terveysmetsä on suunniteltu ja toteutettu kes- tävän ympäristörakentamisen periaatteisiin pe- rustuen. Metsäalue on merkittävä alue Kouvolan keskustan hulevesien hallinnassa ennen niiden päätymistä Kymijokeen. Alueen merkitystä hule- vesien hallinnassa tuodaan esiin ja hyödynnetään maisemallisena elementtinä. Suo- ja vesialueet määrittelevät pitkälti reitistön kulun ja tuovat monipuolisuutta metsäkokemukseen. (Hiltunen 2021.)  Ratamon terveysmetsä on toteutettu tekniik- ka- ja ympäristöpalveluiden sekä hyvinvointi- ja kulttuuripalveluiden yhteistyönä.  Terveysmet- sän suunnitteluun on osallistunut myös keskus- ta-alueen aluetoimikunnan jäseniä sekä hyvin- vointialueen edustaja. (Kouvolan kaupunki 2023.) MAISEMA JA LUONTO Ratamon terveysmetsässä on tunnelmaltaan ja kasvillisuudeltaan erityyppisiä alueita. Vaihtuvan taiteen integrointi terveysmetsään houkuttelee ihmisiä vierailemaan terveysmetsässä säännölli- sesti. Sekä vaihtuvan että pysyvän taiteen tarkoi- tuksena on tuoda reitille sellaista mielenkiintoa ja katseltavaa, joka tukee metsäkokemusta ja lisää yllätyksellisyyttä. Taideteokset ja levähdyspaikat houkuttelevat pysähtymään ja ne toimivat vuo- ropuhelussa ympäristön kanssa. Taideteoksissa pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntä- mään alueelta jo löytyviä luonnon materiaaleja. Ratamon terveysmetsä Kouvolassa Vaihtuva taide mahdollistaa kaupunkilaisten mo- ninaisen osallistamisen. Väliaikaiset taidenäytte- lyt voivat olla esimerkiksi koululaisten luontotai- detta, taidekurssilaisten loppunäyttely tai vaikka valotaidetta hämärtyvinä syysiltoina. (Hiltunen 2021.) Terveysmetsän valmistumisvaiheessa py- syviä taideteoksia on kaksi: Valon tunne (Heini Nieminen & Sandra Nyberg) sekä Suoja (Tiina Karimaa). SIJAINTI JA SAAVUTETTAVUUS Ratamon terveysmetsä ja sen hyvinvointia tu- keva esteetön reitistö on toteutettu uuden Ra- tamo-sairaalan yhteyteen Savonradan vanhan ratapohjan ja Ratamokeskuksen väliselle metsä- alueelle (Kuva 1). Metsäalueen ja reittien suun- nittelussa on hyödynnetty tutkimustuloksia vi- heralueiden hyvinvointia ja terveyttä edistävistä Kuva 1. Esteetön reitti Kouvolan terveysmetsässä. Kuva: Tarja Alamattila/Kouvolan kaupunki. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 39 REITTIKUVAUS Ratamon terveysmetsän aukio toimii sekä reitin lähtö- että paluupisteenä (Kuva 2). Se sijaitsee Ratamon sairaalan editse kulkevan Ruskeasuon- raitin kevyen liikenteen väylän varrella. Aukion on tarkoitus toimia kutsuvana ja sosiaalisena tilana, jossa voi viettää aikaa ja joka ohjaa siir- tymään metsäpolulle. Ratamon terveysmetsässä on tunnelmaltaan ja kasvillisuudeltaan erityyppi- siä alueita, joiden läpi esteettömäksi suunniteltu pääreitti kulkee alueelle johdattelevan aukion sekä pysähtymiskeitaan läpi. Keidas on avoin, metsän keskiosalle sijoittuva, runsaan sammaleen peittämä ja äänimaisemaltaan rauhallinen kohta. Keitaalla on keinu, josta voi katsella metsää tai muita polun kulkijoita sekä puustoinen tiheikkö ”kuusimaja”, joka on tarkoitettu hiljentymiseen yksin tai yhdessä, ja josta näkee metsään tai tai- vaalle. Allasmaiseksi levennettyä ojaa myötäilevä reitin osa on avoin ja valoisa sekä puistomainen (Kuva 3). Alueen keskellä oleva pysähtymiskei- das on paikka hiljentymiselle. Reitin keskiosa on puoliavointa metsämaisemaa. Reitin viimeinen osa kulkee läpi hämyisen kuusikon takaisin läh- töaukiolle, jonne voi myös jäädä levähtämään reitin kiertämisen jälkeen.  (Hiltunen 2021.)  SOPIVIA ASIAKASRYHMIÄ Ratamon terveysmetsässä Kouvolassa yhdistyvät kulttuuri, luonto ja kokonaisvaltainen hyvinvoin- ti. Terveysmetsä palvelee Kouvolan asukkaita ja heidän palvelujaan tuottavia tahoja, kuten var- haiskasvatusta, opetusta, ikäihmisten hoivaa ja esimerkiksi Ratamokeskuksen työntekijöiden työhyvinvointia. Lähteet: Hiltunen, E. 2021. Ratamon terveysmet- sä - esteetön ja palauttava metsäkokemus. Yleis- suunnitelma 10.6.2021. Kouvolan kaupunki 2023. Verkkosivut.  Kouvolan kaupungin hyvinvointikoordinaattori Tarja Alamattila   Kuva 3. Kouvolan terveysmetsän silta avoimelta paikalta suojaisaan metsään. Kuva: Tarja Alamattila/Kouvolan kaupunki. ominaisuuksista. Reitin varrelle on sijoitettu le- vähdysrakenteita sekä pysyvää että vaihtuvaa ympäristötaidetta. (Kouvolan kaupunki 2023.) Kuva 2. Kouvolan terveysmetsä Kuva: Emilia Hiltunen. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 40 5. Ohjattu terveysmetsäretki Tämän luvun sisältö on syntynyt Terveysmetsä- mallit työ- ja toimintakyvyn edistämisessä -hank- keen toimijoiden eri kohderyhmille ohjaamien metsäretkipilotointien pohjalta. Ideat harjoit- teisiin ovat peräisin ja sovellettu Adela Pajusen ja Marko Leppäsen Terveysmetsäopas-koulu- tuksista sekä Erja Järvelän Metsämieli-koulu- tuksista, joita järjestettiin yhteistyössä Kainuun ammattiopiston (KAO) KantriKestävä -hankkeen ja Luken, KAMK:n ja KAO:n Tilalta tietoon ja työ- elämään -hankkeen kanssa vuosien 2021–2023 aikana. Retkien sisältöjä ohjasivat Terveysmet- säopas-koulutuksen käyneet hankkeen henkilöt sekä terveysmetsäopas Katja Manninen. Koska tämän luvun sisältö perustuu pitkälti koke- mukselliseen tietoon, se poikkeaa muista julkai- sun luvuista, jotka sen sijaan perustuvat suurelta osin eri tahojen julkaisemiin tutkimustuloksiin. Kokemus- ja koulutustiedon lisäksi terveysmet- sätoiminnan ohjaamista käsittelevä luku vink- keineen ja muistilistoineen on saanut kuitenkin vaikutteita myös useista luonto-ohjauksen kirjal- lisista lähteistä (esim. Leppänen & Pajunen 2017 ja 2022; Uusitalo ym. 2019; Jokela ym. 2022; Ar- vonen 2018 ja 2022, Kahilaniemi & Löf 2018a ja 2018b; Eskelinen ym. 2018; Vehmasto ym. 2021). Terveysmetsäretken tavoitteet Ohjatuilla terveysmetsäretkillä tavoitellaan mo- niaistisia hyvinvointia lisääviä kokemuksia luon- nossa. Metsän tuomiin hyvinvointivaikutuksiin perehdytään oman kokemuksen ja kehon kautta. Osaavan oppaan ohjaamien harjoitteiden avulla retkillä aistitaan omia fyysisiä ja psyykkisiä tun- temuksia ja tunnustellaan metsässä oleskelun hyviä vaikutuksia itsessä. Retkellä edetään rau- halliseen tahtiin luontoa havainnoiden. Osaavan oppaan ohjauksessa retkillä tehdään erilaisia yksilö-, pari- tai ryhmäharjoitteita retken hyvin- vointitavoitteisiin perustuen. Harjoitteet voivat olla esimerkiksi kaikkia aisteja herätteleviä eri- laisia harjoitteita, hengitys- ja motoriikkaharjoit- teita, luontosuhteeseen liittyviä harjoitteita, sekä luovuuteen, rentoutumiseen ja tietoiseen läsnä- oloon ohjaavia harjoitteita. Harjoitteet voivat tuottaa lumoutumisen, luotoon uppoutumisen, ajattomuuden ja ylevyyden kokemuksia. Oppaan ohjausosaaminen on tärkeää retken onnistumi- sen kannalta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023 41 Terveysmetsäretken ohjaaminen Luontointervention vaikuttavuus perustuu kol- meen avainelementtiin: luontoympäristön tuo- miin hyvinvointihyötyihin, mielekkääseen teke- miseen sekä vuorovaikutukseen ihmisten sekä ihmisen ja ympäristön välillä (Kuvio 5). Osaava ohjaus huomioi ryhmälle etukäteen asetetut hyvinvointitavoitteet. Tärkeää on ohjaajan tilan- netaju ja kyky reagoida havaitsemiinsa asioihin kuten muuttuvaan säätilaan tai osallistujien jak- samiseen retken kuluessa. Ohjaaja kohtelee osal- listujia tasa-arvoisina luonnossa kulkijoina sekä ottaa toiminnoissa huomioon muut luonnossa kulkijat. Ohjaaja mahdollistaa reitin ja harjoit- teiden valinnalla sopivasti haasteita ja onnistu- misen kokemuksia. Ohjaaja huomioi luonnon kaikinpuolisen kunnioituksen sekä ympäristö- vastuullisuuden retken suunnittelussa ja toteu- tuksessa, muun muassa eväid