METLA METSÄNTUTKIMUSLAITOS SAANA JA MALLA METLAN HOIDOSSA Mallan luonnonpuiston, Saanan luonnonsuojelualueen, Saanan lehtojensuojelualueen ja Kilpisjärven tutkimus alueen hoidosta vastaa Metsäntutkimuslaitos (Metla). Tutkimuskäytön lisäksi alueet palvelevat retkeilyä ja luontaiselinkeinoj a. Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on tuottaa tietoa kestävän metsänhoidon perusteista, maamme metsä varoista, metsien terveydestä sekä metsien eri käyttö muodoista. Työssä, tarvitaan myös maastokoealueita. Metlalla on tutkimustoimintaansa varten alueita eri puolil la Suomea. Saana on yksi näistä tutkimukselle tärkeistä alueista. KÄSIVARREN LAPPI ON TUTKIMUKSELLISESTI AINUTLAATUINEN Käsivarren suurtunturit ovat ainutlaatuiset Suomen La pissa. Maantieteellisesti ne ovat osa Skandien vuoristoa eli samaa vuoristoa kuin Norjan mahtavat tunturit. Ny kyiseen muotoonsa suhteellisen nuoret tunturit ovat ke hittyneet 400-600 miljoonaa vuotta sitten. Korkeim mat huiput kohoavat yli 1000 metriä merenpinnasta ja yli 500 metriä Kilpisjärvestä. Mahtavien tuntureiden lisäksi Kilpisjärveä luonnehti vat tunturikoivikot ja Suomen rikkain tunturikasvisto. Kasviston rikkaus johtuu ennen kaikkea kalkkikallio perästä sekä Jäämeren aiheuttamasta mereisyydestä. Kilpisjärven ainutlaatuista ympäristöä käyttävät tut kimuksissaan niin Metlan kuin eri yliopistojen tutkijat. Lisäksi alueella vierailee lukuisia tutkijoita ulkomailta. Kilpisjärvellä tutkitaan: • metsänrajametsien ekologiaa • pikkunisäkäs-, hyönteis-ja lintupopulaatioita • ilmastomuutosten vaikutuksia • männyn ja koivun alkuperiä • petoeläinten esiintymistä ja merkitystä • kasvitieteellisiä peruskysymyksiä • tunturivesiä sekä • ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Sopulien seuraavaa vaellusta odotetaan Kilpisjärvi tunnetaan myyrätutkimuksista, jotka profes sori Olavi Kalela aloitti heti toisen maailmansodan jäl keen. Mallan ja Saanan rinteillä on syntynyt maailman pisin myyrien kannanvaihteluista kertova käyrä. Erityisen kiehtovan haasteen myyrätutkijoille tarjoa vat tunturisopulit ja niiden massaesiintymiset. Eläimet saattavat elää suurtuntureiden kätköissä jopa vuosikym meniä, minkä jälkeen ne voimallisesti runsastuttuaan vael tavat uusien elinalueiden toivossa Metsä-Lappiin ja aina napapiirille asti. YHTEYDET KILPISJÄRVELLE Yksi postiauto vuoro kulkee Rovaniemeltä Kilpisjärvel le joka päivä. Samoin Kilpisjärveltä lähtee yksi posti autovuoro Rovaniemelle päivittäin. Lähin lentokenttä on Hetassa, josta kulkee lentotaksi Kilpisjärvelle. Lisätie toja saa Siilastuvan opastuspisteestä, puh. (016) 537 741 ja Tunturi-Lapin luontokeskuksesta, puh. (016) 533 056. Kilpisjärvellä sijaitseva Siilastupa on avoinna huhtikuusta syyskuun loppuun ja Hetassa sijaitseva luontokeskus koko vuoden. Molemmat palvelevat myös Yliperän retkeilyyn liittyvissä asioissa. LISÄTIETOJA: METSÄNTUTKIMUSLAITOS • Kilpisjärven toimipaikka 99490 Kilpisjärvi Puh. (016) 537 715 • Kolarin tutkimusasema 95900 Kolari Puh. (016) 561 401, Fax (016) 561 904 Metla/RO/SSal&RPik/1 085/1998; kannen valokuva Asko Kaikusalo MALLA JA SAANA MALLAN LUONNONPUISTO Malla rauhoitettiin ennen Suomen itsenäistymistä v. 1916. Luonnonpuisto siitä tuli 1938, jolloin Suomeen perustet tiin ensimmäiset luonnonsuojelualueet. Toisen maailman sodan aikana Mallan suojelu sai väistyä; sinne rakennet tiin sekä korsuja että huoltoteitä. Mallalla kasvavat Suomen Lapin huomattavimmat kas viharvinaisuudet: lapinalppiruusu, jääleinikki, tuntu rikallioinen ja arnikki. Alpiinisilla tunturiniityillä ja tunturikoivikkojen verhoamissa lehdoissa rehevyys on Ahvenanmaan lehtojen kaltainen. Tä mä johtuu Mallan kallioperästä, joka muodostuu helposti rapautuvista lius keista ja dolomiitista. Paljakan lumi laikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden suojaisten rotko jen kasveille. Mallan luonnonpuiston erikoi suuksiin kuuluvat myös tunturipurojen putoukset, joista kuuluisin on retkipolun varressa monimetrisinä portaina kuohuva Kitsiputous. Kitsiputoukselta polku kulkee kohti kolmen valtakunnan rajapyykkiä. Rajapyykiltä vaellus reitit jatkuvat Norjan ja Ruotsin suurtuntureille. Kilpisjärven kylän ensimmäinen rakennus, Siilastupa, toimi pitkään seudun ainoana majatalona. Tupaa isännöi Viikin perhe. Liikkuminen Mallan luonnonpuistossa Mallan luonnonpuisto on perustettu tieteellistä tutkimusta ja luonnonsuojelua varten. Liikkuminen lumettomana aikana muualla kuin reiteillä edellyttää kirjallista tutki muslupaa, jota haetaan Metsäntutkimuslaitokselta. Tal visin alueella saa hiihtää vapaasti. Alueen luonnontilaisen kehityksen turvaamiseksi seu raavat toiminnot on kielletty: • moottoriajoneuvojen käyttö • kivien ja kasvien keräily • sienestys ja marjastus • metsästys ja kalastus • leiriytyminen • avotulen teko j a .... • luonnon roskaaminen. Hiihtäjä voi kulkea Mallalla omia latujaan. KILPISJÄRVEN MAHTAVA SAANA... Jylhä Saana on lakiosiltaan karu, mutta ylärinteen kalkin suosijakasvien ansiosta paratiisi eräille harvinaisille perhosille. Näiden seikkojen vuoksi tunturin länsilaita rauhoitettiin 1988. Saanan luonnonsuojelualueen alapuo lella oleva koivikko on suojeltu lehtojensuojelualueena. Saanan luonnonsuojelualueella liikkuminen on kiel letty 15.5.-1.9. Siitä huolimatta retkeilijät voivat kier tää tunturia merkittyä polkua pitkin ja kivuta huipulle pohjoispuolen rinteitä vapaasti. YLIPERÄN ASUKKAITA Lapin yliperä on vanhaa porosaame laisten asuinaluetta, jossa perinteiset elinkeinot ja tavat ovat yhä tärkeä osa ihmisten arkea. Alueen omaleimaisuus on kautta aikain kiehtonut niin tutki joita, valokuvaajia kuin kirjailijoita. Kiijallisuudessa yliperää on kuvattu ainakin vuodesta 1799 lähtien. Tämän vuosisadan merkittävimpiä alueen kuvaajia ovat olleet Yrjö Kokko, Sa muli Paulaharjuja Väinö J. Oinonen. KARTTAMERKIT: OHJEITA RETKEILIJÄLLE: - kartta ja kompassi mukaan - kulje merkityillä reiteillä - älä yliarvioi taitojasi - sää voi muuttua nopeasti - kunnollinen retkivarustus