Terhi Suojala Raili Pessala Viljelyntoimien vaikutus varastoitavan porkkanan, sipulin ja keräkaalin satoon ja laatuun http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja34.pdf Terhi Suojala Raili Pessala Viljelytoimien vaikutus varastoitavan porkkanan, sipulin ja keräkaalin satoon ja laatuun Effects of cultivation practices on the yield and quality of carrot, onion and white cabbage for storage Maatalouden tutkimuskeskus ISBN 951-729-511-1 ISSN 1238-9935 Copyright Maatalouden tutkimuskeskus Terhi Suojala ja Raili Pessala Julkaisija Maatalouden tutkimuskeskus, 31600 Jokioinen Jakelu ja myynti Maatalouden tutkimuskeskus, tietopalveluyksikkö, 31600 Jokioinen Puh. (03) 4188 7502, telekopio (03) 418 8339 Painatus Yliopistopaino, 1998 Sisäsivujen painopaperille on myönnetty pohjoismainen joutsenmerkki. Kansimateriaali on 75-prosenttisesti uusiokuitua. Suojala, T.1) & Pessala, R.1) 1998. Viljelytoimien vaikutus varastoitavan porkkanan, sipulin ja keräkaalin sa- toon ja laatuun. Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A 34. Jokioinen: Maatalouden tutkimuskes- kus. 117 p. + 5 app. ISSN 1238-9935, ISBN 951-729-511-1. 1) Maatalouden tutkimuskeskus, Kasvintuotannon tutkimus, Puutarhatuotanto, Toivonlinnantie 518, 21500 Piikkiö, terhi.suojala@mtt.fi, raili.pessala@mtt.fi Tiivistelmä Avainsanat: aistittava laatu, avomaanvihannekset, kastelu, lajikkeet, lannoitus, sadonkorjuu, varastointi, varastokestävyys, varastotaudit, viljelykierto Varastovihannesten laadun kehittäminen ja hävikin minimointi -tutkimushankkeen ta- voitteina oli selvittää, mitkä viljelytekijät vaikuttavat varastoidun sadon laatuun ja miten varastohävikkiä voidaan pienentää. Erityisesti tutkittiin sadonkorjuuajan vai- kutusta. Koekasveina olivat porkkana, ke- räkaali ja sipuli. Tutkimusta tehtiin MTT:n tutkimuspaikoilla ja vihannestiloilla vuosi- na 1995–97. Tilakokeissa pyrittiin saa- maan todenmukainen kuva varastokestä- vyyden vaihtelusta ja sadonkorjuuajan mer- kityksestä. Samalla alettiin kerätä aineistoa varastokestävyyden vaihtelun selittämisek- si. Kenttäkokeissa tutkittiin lisäksi lajik- keen, lannoituksen ja kastelun merkitystä. Lannoituksen vaikutus tuotteiden säily- vyyteen oli kokeissa vähäisempi kuin ylei- sesti uskotaan. Kastelu oli kuivina koevuo- sina tarpeen hyvän sadon saavuttamiseksi, eikä se ainakaan heikentänyt sadon säily- vyyttä. Tasapainoinen lannoitus ja kastelu ovat oleellisia, jotta varastoitava kasvinosa pystyy kehittymään täysikokoiseksi sekä koostumukseltaan ja rakenteeltaan tyypilli- seksi. Porkkanan varastokestävyyden ratkai- sevat varastotaudit. Tilakokeet osoittivat, että varastotautien määrä ja kokonaishävik- ki lisääntyivät sen mukaan, mitä enemmän pellossa oli aiemmin viljelty porkkanaa. Sa- donkorjuun ajoittuminen vaikutti huomat- tavasti tautien runsauteen: korjuukauden lopulla nostetut porkkanat säilyivät parem- min kuin varhain korjattu sato. Tulos oli sa- mansuuntainen kaikilla koepaikoilla mo- lempina koevuosina. Myös porkkanoiden aistittava laatu parani sadonkorjuuta viiväs- tettäessä. Keräkaalikokeissa havaittiin, että liian varhainen sadonkorjuu lisäsi varastoinnin aikaista painohävikkiä. Korjuuaika ei vai- kuttanut varastotauteihin. Aistittava laatu parani sadonkorjuuta lykättäessä. Sipuliko- keissa varhainen sadonkorjuu lisäsi uusien versojen muodostumista varastoinnin jäl- keen. 3 mailto:raili.pessala@mtt.fi Suojala, T.1) & Pessala, R.1) 1998. Effect of cultivation practices on the yield and quality of carrot, onion and white cabbage for storage. Publications of Agricultural Research Centre of Finland. Serie A 34. Jokioinen: Ag- ricultural Research Centre of Finland. 117 p + 5 app. ISSN 1238-9935, ISBN 951-729-511-1. 1) Agricultural Research Centre of Finland, Plant Production Research, Horticulture, Toivonlinnantie 518, 21500 Piikkiö. terhi.suojala@mtt.fi, raili.pessala@mtt.fi Abstract Key words: crop rotation, fertilization, harvest time, irrigation, outdoor vegetables, sensory quality, storability, storage diseases, varieties The objectives of this research were to es- tablish which preharvest factors affect the quality of outdoor vegetables after storage and how storage losses can be minimized. Special emphasis was laid on studying the effect of harvest time. Experimental plants were carrot, white cabbage and onion. The study was conducted at the research units of the Agricultural Research Centre (MTT) and on vegetable farms in 1995–1997. The aims of the farm experiments were to obtain a realistic picture of variation in storability and the significance of harvest time. A start was made on collecting data to explain the variation in storage losses between farms. The importance of variety, fertilization and irrigation was also studied in the field ex- periments. The effect of fertilization on storage los- ses was not as significant as is often expec- ted. In the dry experimental seasons, irriga- tion was essential for a good yield, and it had no adverse effects on storability of vegetab- les. Well-balanced nutrition and irrigation ensure the normal development and matu- rity of the storage organ and thus mitigate the risk of poor storability. The storability of carrot depends on the incidence of storage diseases. The data col- lected in farm experiments showed that the abundance of infections and storage losses increased in relation to the frequency of car- rot cultivation in the same field. The timing of harvest also influenced the incidence of disease infections, carrots harvested at the end of the season having smaller storage los- ses than carrots harvested earlier. The re- sults were uniform at all locations and in both years. In addition, the sensory quality of carrots improved when the harvest was delayed. In white cabbage, too early a harvest time increased weight losses during storage, but harvest time had no effect on the inci- dence of storage diseases. Sensory quality improved towards the end of the harvest pe- riod. In onion experiments, a very early har- vest increased the amount of sprouting after storage. 4 mailto:raili.pessala@mtt.fi Alkusanat Vuonna 1995 käynnistyi maa- ja metsäta- lousministeriön maatilatalouden kehittä- misrahaston rahoittamana Varastovihan- nesten laadun kehittäminen ja hävikin mi- nimointi -tutkimushanke, jonka tavoittee- na oli tuottaa tietoa viljelytoimien vaiku- tuksesta avomaanvihannesten varastokes- tävyyteen ja varastoidun sadon laatuun. Laajasta tutkimusalueesta keskityttiin kah- den kasvu- ja varastointikauden aikana eri- tyisesti lannoituksen, kastelun ja sadonkor- juuajan vaikutuksiin. Osa tutkimuksesta jatkuu vielä projektin päätyttyä. Tutkimus oli osa Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) laajaa avomaanvihannesten tutki- musohjelmaa ”Laatuvihannesten hyvät vil- jelymenetelmät”. Projektin tutkijana toimi MMM Terhi Suojala, joka on kirjoittanut pääosan tästä julkaisusta. Tutkimusta on tehty MTT:n puutarha- tuotannon tutkimuslaitoksella hyvässä yh- teistyössä MTT:n muiden tutkimusyksiköi- den, Helsingin yliopiston kasvintuotanto- tieteen laitoksen, VTT:n Bio- ja elintarvike- tekniikan, Saarioisten Säilyke Oy:n ja Koti- maiset Kasvikset ry:n kanssa. Tutkimuksen tukena olleeseen tutkimusryhmään kuului- vat johtava tutkija Raija Ahvenainen VTT:ltä, puutarha-asiamiehet Eija Laitinen ja Minna Oravuo MTK:sta, kehityspäällik- kö Terhi Taulavuori Maaseutukeskusten lii- tosta, viljelypäällikkö Elisa Tikanmäki Saa- rioisten Säilyke Oy:stä, toimitusjohtaja Jou- ko Tikkanen Kotimaiset Kasvikset ry:stä, yliassistentti Irma Voipio Helsingin yliopis- tosta sekä vanhempi tutkija Marja Aalto- nen, professori Risto Tahvonen ja tutkija Sanna-Liisa Taivalmaa MTT:stä. Valvoja- kuntaan kuuluivat Eija Laitinen, Minna Oravuo, Elisa Tikanmäki ja maa- ja metsä- talousministeriön edustajana ylitarkastaja Seija Ahonen. Lämpimät kiitokset kaikille tutkimusryhmän ja valvojakunnan jäsenille osallistumisesta tutkimuksen toteutukseen sekä arvokkaista ajatuksista ja ideoista pro- jektin eri vaiheissa. Erityinen kiitos kuuluu projektissa mu- kana olleille porkkanan, sipulin ja kaalin viljelijöille, jotka antoivat mahdollisuuden tehdä kokeita omilla pelloillaan ja innosti- vat tutkimuksessa eteenpäin. Kiitämme myös Satakunnan maa- ja metsäinstituuttia (nykyisin Huittisten ammatti- ja yrittäjäo- pisto), joka antoi varastotilaa tutkimuksen käyttöön. Piikkiössä marraskuussa 1997 Raili Pessala tutkimuksen johtaja 5 Sisällys Tiivistelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Abstract . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Alkusanat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 2 Tutkimuksen yleinen toteutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 2.1 Kenttä- ja tilakokeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 2.2 Varastointikokeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2.3 Laadun analysointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.3.1 Kuiva-ainepitoisuuden määritys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.3.2 Sokeri- ja typpianalyysit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.3.3 Keräkaalin kovuuden mittaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.3.4 Aistittavan laadun arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.3.4.1 Keräkaali . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.3.4.2 Porkkana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.4 Tilastolliset menetelmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 3 Sääolot koevuosina. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 4 Porkkana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 4.1 Lajikekokeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 4.1.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 4.1.2 Tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 4.2 Typpitasokoe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 4.2.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 4.2.2 Tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 4.2.3 Tulosten tarkastelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 4.3 Sadonkorjuun ajoittuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 4.3.1 Aineisto ja menetemät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 4.3.1.1 Tilakokeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 4.3.1.2 Kokemäen koe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 4.3.2 Tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 4.3.2.1 Tilakokeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 4.3.2.2 Kokemäen koe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 4.3.3 Tulosten tarkastelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 4.4 Mekaanisten vaurioiden vaikutus porkkanan säilyvyyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 4.4.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 4.4.2 Tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 4.4.3 Tulosten tarkastelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 4.5 Esikasvien vaikutus porkkanan varastokestävyyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 4.5.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 4.5.2 Tulokset ja niiden tarkastelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 4.6 Yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 6 5 Sipuli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 5.1 Lajikekokeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 5.1.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 5.1.2 Tulokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 5.2 Kastelu ja lannoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 5.2.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 5.2.2 Tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 5.2.3 Tulosten tarkastelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 5.3 Sadonkorjuun ajoittuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 5.3.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 5.3.1.1 Piikkiön koe. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 5.3.1.2 Tilakokeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 5.3.2 Tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 5.3.2.1 Piikkiön koe. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 5.3.2.2 Tilakokeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 5.3.3 Tulosten tarkastelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76 5.4 Yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 6 Keräkaali . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 6.1 Lajikekokeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 6.1.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 6.1.2 Tulokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 6.2 Kastelu ja lannoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 6.2.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 6.2.2 Tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 6.2.3 Tulosten tarkastelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 6.3 Sadonkorjuun ajoittuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 6.3.1 Aineisto ja menetelmät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88 6.3.2 Tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89 6.3.2.1 Köyliön kokeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89 6.3.2.2 Pälkäneen koe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 6.3.2.3 Piikkiön kokeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101 6.3.3 Tulosten tarkastelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109 6.4 Yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113 7 Johtopäätökset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 Kirjallisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 Liitteet 7 1 Johdanto Lyhyen kasvukauden vuoksi avomaanvi- hanneksia joudutaan Suomessa varastoi- maan pidempään kuin monissa Euroopan maissa. Pitkä varastointiaika lisää tuottei- den hävikkiä ja voi heikentää niiden laatua. Hävikki aiheuttaa investointien ohella mer- kittävimmät varastokustannukset (Lehti- mäki 1995), joten sen vähentämiseeen tar- vitaan keinoja, etenkin kun vihannesten tuottajahinnat laskivat tuntuvasti Suomen liityttyä Euroopan unioniin. Tuonnin li- säännyttyä ja sen myötä vihannestarjonnan monipuolistuttua kotimaiset varastovihan- nekset ovat joutuneet uuteen kilpailutilan- teeseen. Siksi kotimaisten vihannesten laa- dun olisi oltava mahdollisimman hyvä myös varastokauden lopulla, jotta laatutietoisten kuluttajien luottamus kotimaisiin tuottei- siin säilyy. Avomaanvihannesten varastokestävyy- den tiedetään vaihtelevan huomattavasti vuosittain ja tiloittain. Syitä vaihteluun ei kovin hyvin tunneta. Viljelytoimien vaiku- tuksesta säilyvyyteen on olemassa sekä ko- kemusperäistä että tutkimustietoa Suomes- ta ja muista Pohjoismaista (mm. Suhonen 1971, Vihannesten ja perunan varastointi 1971, Tahvonen 1981, 1983a, 1983b, Bal- voll 1985, Evers 1989). Tämän tutkimus- hankkeen yhteydessä julkaistiin kirjalli- suuskatsaus kasvu- ja sadonkorjuuolojen vaikutuksesta avomaanvihannesten varas- tokestävyyteen (Suojala & Pessala 1996). Sen mukaan tärkeimmät varastokestävyy- teen vaikuttavat tekijät ovat lajike, viljely- kierto, lannoitus ja sadonkorjuun ajoittumi- nen. Sadonkorjuun yhteydessä syntyvät vauriot ja sääolot korjuuhetkellä säätelevät myös säilyvyyttä. Eri tekijöiden merkitys vaihtelee kasvilajeittain. Aikaisempien tut- kimusten jälkeen uudet lajikkeet sekä vilje- ly- ja varastointitekniikan kehittyminen ovat parantaneet varastointiedellytyksiä huomattavasti. Toisaalta kenttäkokeissa on saatu usein ristiriitaisia tuloksia varsinkin viljelyteknii- kan vaikutuksista, joten kokonaisuuksien ymmärtäminen edellyttää vielä uudenlaista tutkimusotetta. Tästä tutkimuksesta suuri osa on tehty vihannestiloilla. Tilakokeiden motiivina on ollut toisaalta saada mahdolli- simman todenmukainen kuva tutkittavasta ilmiöstä ja sen vaihtelusta tilojen välillä. Toisaalta on kerätty viljelytietoja selittä- mään keskimääräistä varastointitulosta eri koepaikoilla. Tämän tutkimushankkeen päätavoit- teena oli selvittää, mitkä viljelytekijät vai- kuttavat varastoidun sadon laatuun ja mi- ten varastohävikkiä voidaan pienentää. Yksi erityistavoite oli tutkia, mikä on varas- toitavien vihannesten optimaalinen sadon- korjuuaika, ja löytää keinoja sen määrittä- miseen. Tutkimuksen koekasveina olivat tärkeimmät Suomessa varastoitavat avo- maanvihannekset: porkkana, keräkaali ja sipuli. Tilakokeissa kerättiin tietoja varasto- hävikin vaihtelusta vuosittain ja tiloittain ja aloitettiin varastokestävyyttä selittävän ai- neiston kokoaminen. 2 Tutkimuksen yleinen toteutus 2.1 Kenttä- ja tilakokeet Tutkimukseen liittyi MTT:n tutkimusyksi- köissä tehtyjä kenttäkokeita ja vihannesti- lojen sadolla tehtyjä varastointikokeita. Kenttäkokeissa tutkittuja muuttujia olivat lajike, kastelu, lannoitus ja sadonkorjuun ajoittuminen. Kokeita tehtiin MTT:n puu- tarhatuotannon tutkimuslaitoksessa Piik- kiössä, Hämeen tutkimusasemalla Pälkä- neellä ja Satakunnan tutkimusasemalla Ko- kemäellä sekä vihannestiloilla vuosina 1995–96. Tilakokeissa tutkittiin erityisesti sadonkorjuuajan vaikutusta säilyvyyteen. Lisäksi porkkanatiloilla selvitettiin samalla esikasvien merkitystä sadon säilyvyyden säätelyssä. Tilakokeita tehtiin vuonna 1995 yhdellä kaalitilalla ja yhdeksällä porkkana- 8 tilalla, vuonna 1996 yhdellä kaalitilalla, kahdella sipulitilalla ja 15 porkkanatilalla. Mukana olleet tilat on lueteltu liitteessä 1. Tutkimusprojektin kokeet ja niissä tut- kitut muuttujat on esitetty kasvilajeittain taulukossa 1. Kenttäkokeiden viljelytiedot on esitetty liitteessä 2 ja kunkin kokeen tar- kempi toteutus seuraavissa luvuissa. 2.2 Varastointikokeet Varastointikokeet järjestettiin eri varastois- sa. Sipulit ja Piikkiön kenttäkokeiden kaalit varastoitiin Piikkiössä, muiden keräkaali- kokeiden ja vuoden 1995 porkkanatilako- keiden sato Saarioisten Säilyke Oy:n varas- tossa Sahalahdella. Muiden porkkanakokei- den sato varastoitiin Satakunnan maa- ja metsäinstituutin varastossa Kokemäellä. Vihannekset varastoitiin normaaleissa varasto-oloissa. Tavoiteltu lämpötila oli ko- keissa noin 1 °C, tosin lämpötila ei kaikissa varastoissa pysynyt haluttuna koko aikaa. Porkkana- ja keräkaalikokeissa tavoiteltu suhteeellinen kosteus oli 95–98 % ja sipuli- kokeissa 70 %. Sipulivarastojen suhteelli- nen kosteus nousi valitettavasti yli 80 %:n, mikä näkyi sipuleiden juurten muodostuk- sena. Ennen varastointia sipulit kuivattiin syksyllä 1995 lämmitetyssä ja tuuletetussa muovihuoneessa, jonka lämpötila oli kuiva- uksen alkuvaiheessa 20–25 °C ja loppuvai- heessa 25–30 °C. Vuoden 1996 sipulisato kuivattiin verkkosäkeissä lasikasvihuonee- seen rakennetussa kuivaamossa, jossa läm- min kuivausilma johdettiin puhaltimen ja ilmakanavan kautta sipulisäkkien läpi. Kui- vausilman lämpötila oli noin 30 °C. 9 Taulukko 1. Varastovihannesten laadun kehittäminen ja hävikin minimointi -tutkimushankkeen kenttäkokeet vuosina 1995–1996. MTT:n koepaikkojen lyhenteet ovat: PTL = puutarhatuotannon tutkimuslaitos, Piikkiö, HÄM = Hämeen tutkimusasema, Pälkäne, SAT = Satakunnan tutkimusasema, Kokemäki. Laji Kokeen nimi Vuosi Koepaikka Maalaji Muuttujat Keräkaali Lajikkeiden varastokestävyys 1995 PTL m LjS lajike 1996 HÄM KHt lajike Kastelu ja lannoitus 1995-96 PTL m HtS/LjS kastelu, lannoitus Sadonkorjuuajan vaikutus säilyvyyteen * 1996 HÄM KHt korjuuaika 1995-96 PTL m LjS korjuuaika 1995-96 Köyliö, tilakoe rm/m HHt korjuuaika Sipuli Lajikkeiden varastokestävyys 1995 PTL m KHt lajike, kastelu, korjuuaika Kastelu ja lannoitus 1995-96 PTL m/rm KHt kastelu, lannoitus Sadonkorjuuajan vaikutus säilyvyyteen * 1996 PTL KHt istutusaika, korjuuaika 1996 HÄM, tilakokeet monia korjuuaika Porkkana Lajikkeiden varastokestävyys * 1995-96 SAT m/s KHt lajike Typpitason vaikutus säilyvyyteen 1995 Eurajoki, tilakoe vm KHt typpitaso Sadonkorjuuajan vaikutus säilyvyyteen * 1996 SAT m Kht lajike, korjuuaika 1995-96 HÄM, tilakokeet monia korjuuaika Mekaanisten vaurioiden vaikutus säilyvyyteen 1996 PTL m KHt korjuuaika, vauriot, jäähdytys- tapa * Kokeet jatkuvat edelleen kasvukaudella 1997. Keräkaali- ja porkkanaerät varastoitiin valkoisissa ristiinkudotuissa polypro- pyleenisäkeissä (vahvuus 75 g/m2) ja sipulit verkkosäkeissä. Sadon säilyminen tarkistet- tiin useimmissa kokeissa kolmena ajankoh- tana varastoinnin kuluessa. Varastokokeita analysoitaessa mitattiin varastoinnin aikai- nen painohävikki prosentteina varastoon viedyn sadon painosta. Porkkanat lajiteltiin terveisiin ja eri varastotautien pilaamiin. Keräkaalikokeissa havainnoitiin eri varasto- tautien esiintyminen, ja harmaahomeen runsaus arvioitiin asteikolla: laikku, alle 5 %, 5–25 %, 25–50 % ja yli 50 % pinnasta harmaahomeen peitossa. Tautien havain- noinnin jälkeen kaalit kauppakunnostettiin ja määritettiin kauppakunnostushävikki. Kokonaishävikki laskettiin paino- ja kaup- pakunnostushävikin summana. Sipuliko- keissa sipulit lajiteltiin myyntikelpoisiin, eri varastotautien pilaamiin, versoneisiin ja juurtuneisiin. Varastostaoton jälkeen myyntikelpoiset sipulit vietiin neljäksi vii- koksi 17 °C:een lämpötilaan kauppakestä- vyyskokeeseen, minkä jälkeen ne lajiteltiin kuten edellä. 2.3 Laadun analysointi 2.3.1 Kuiva-ainepitoisuuden määritys Kuiva-ainepitoisuus määritettiin kuivaa- malla tuoretta näytettä, kunnes sen paino ei enää alentunut. Kuivauslämpötila oli vuo- den 1995–1996 kenttä- ja varastointiko- keissa 60 °C ja vuoden 1996–97 kokeissa 70 °C. Jälkimmäisenä koevuonna porkkana- ja sipulinäytteet, joista analysoitiin ravinne- pitoisuuksia, kuivattiin kuitenkin 60 °C:n lämpötilassa. Liukoisen kuiva-aineen määrä mitattiin Atago PR-1 -refraktometrillä tuoreista vi- hanneksista puristetusta nesteestä. Kaaleis- ta pitoisuus mitattiin erikseen kerästä (loh- ko kerän keskiosan ja ulkolehtien puolivä- listä), kerän sisällä olevasta varresta (lohko koko varren pituudelta) ja sen alaosasta (noin 1 cm:n paksuinen viipale). Mittukset tehtiin joka kaalista erikseen, mutta tilas- tollisissa analyyseissä käytettiin viiden mit- tauksen keskiarvoa. 2.3.2 Sokeri- ja typpianalyysit Koemateriaalista analysoitiin liukoisten so- kereiden (fruktoosi, glukoosi ja sakkaroosi) pitoisuudet MTT:n elintarvikekemian la- boratoriossa. Analyysit tehtiin pakastetuis- ta vihanneksista. Keräkaali ja sipuli pakas- tettiin silppuna, porkkana raasteena. Soke- rit analysoitiin kaasukromatografialla. Tu- lokset on esitetty prosentteina tuorepainos- ta. Lisäksi laskettiin sakkaroosin ja mo- nosakkaridien (fruktoosi, glukoosi) suhde, jota käytetään kuvaamaan kasvien kehitys- vaihetta. Sipulin ja keräkaalin lannoituskokeissa analysoitiin kasvien kokonaistyppipitoisuus Kjeldahl-menetelmällä MTT:n maanvilje- lyskemian ja -fysiikan tutkimusalalla. 2.3.3 Keräkaalin kovuuden mittaus Keräkaalien kovuutta mitattiin korjuuaika- kokeissa ja vuoden 1995 lannoituskokeessa Lloyd LRX -aineenkoetuslaitteella. Kerä- kaaliin työnnettiin teräksinen mittaus- puikko (halkaisija 8 mm) vakionopeudella (10 mm/min) kuuden senttimetrin syvyy- teen. Laite mittasi työntöön tarvittavan voi- man koko mittauksen ajan. Kaalien ko- vuutta kuvaamaan käytettiin mittaukseen tarvittua keskimääräistä voimaa (”keskivoi- ma”) ja kymmenen maksimivoiman keski- arvoa (”maksimivoima”). Mittayksikkönä on newton (N). Mittaus tehtiin jokaisesta koeruudusta viidestä kaalista, joiden mitta- uksista laskettua keskiarvoa käytettiin ana- lysoitaessa tuloksia. 10 2.3.4 Aistittavan laadun arviointi 2.3.4.1 Keräkaali Keräkaalin aistittavaa laatua arvioitiin kor- juuaikakokeissa molempina varastokausina VTT Bio- ja elintarviketekniikan tutkimus- yksikössä sadonkorjuun jälkeen lokakuussa sekä varastoinnin jälkeen tammi- ja touko- kuussa. Kaudella 1995–96 arvioidut näyt- teet oli yhdistetty koekentän lohkoista, kaudella 1996–97 eri koelohkojen kaalit pi- dettiin erillään, jolloin kukin arvioija sai sa- masta koelohkosta peräisin olleet vertailta- vat näytteet. Kaalinäytteet arvioitiin profiilimenetel- mällä (VTT-4492-94), jossa aistittavat ominaisuudet ja niiden voimakkuuksien ankkurointi oli määritelty seuraavasti: Väri: valkoinen, keltainen – vihreä Rakenne / mehukkuus: kuiva – mehu- kas Rakenne / purtavuus: vaikea purra – helppo purra Maku / makeus: ei lainkaan makea – erittäin makea Maku / karvaus: ei lainkaan karvas – erittäin karvas Maun voimakkuus: lattea, mieto – voi- makas Maun virheettömyys: voimakas virhe- maku – ei virhemakua. Arvioinnissa käytettiin portaatonta graafista jana-asteikkoa, jolla annetut arvi- ot muunnettiin tuloksia koottaessa numee- risiksi (asteikko 0–10). Ominaisuudet arvioitiin kaalilohkoista, joita kukin arvioija sai 4–6 kappaletta kus- takin näytteestä. Vuonna 1995–96 arvioin- tiin osallistui 10–11 arvioijaa ja vuonna 1996–97 yhteensä 12 arvioijaa (4 arvioijaa/ lohko). Näytteet esitettiin arvioijille koo- dattuina ja satunnaistetussa järjestyksessä. 2.3.4.2 Porkkana Porkkanan aistittavaa laatua arvioitiin kau- della 1995–96 VTT Bio- ja elintarviketek- niikan tutkimusyksikössä tiloilla tehtyjen korjuuaikakokeiden sadosta sekä tammi- kuussa typpitasokokeesta ja lajikekokeesta. Korjuuaikakokeiden ja typpitasokokeen porkkanat arvioitiin profiilimenetelmällä (VTT–4492–94), jossa arvioitavat ominai- suudet ja niiden ankkurointi oli määritelty seuraavasti: Väri: vaalea – oranssi Värin tasaisuus: kirjava – tasainen Rakenne / mehukkuus: kuiva – mehu- kas Rakenne / purtavuus: vaikea purra – helppo purra Maku / makeus: ei lainkaan makea – erittäin makea Maku / karvaus: ei lainkaan karvas – erittäin karvas Maun voimakkuus: lattea, mieto – voi- makas Maun virheettömyys: voimakas virhe- maku – ei virhemakua Arvioinnissa käytettiin portaatonta graafista jana-asteikkoa, jolla annetut arvi- ot muunnettiin tuloksia koottaessa numee- risiksi (asteikko 0–10). Pestyt ja kuoritut porkkanat leikattiin pituussuunnassa 2–3 palaksi, jotka pilkot- tiin vielä pienemmiksi tikuiksi. Kukin arvi- oija sai arvioitavakseen 10 porkkanatikkua. Syksyllä porkkanoita arvioitiin myös keitet- tyinä (keitto vesihöyryssä 30 minuuttia, jäähdytys ennen arviointia). Näytteet esi- tettiin arvioijille koodattuina ja satunnaiste- tussa järjestyksessä. Lajikekokeen porkkanat arvioitiin jär- jestystestillä (menetelmä VTT–4442–91), jossa arvioitavat porkkanat asetettiin pa- remmuuden mukaiseen järjestykseen niin, että paras sai sijaluvun 1 ja huonoin sijalu- vun 9. Lisäksi lajikkeiden kokonaislaatu ar- vioitiin Karlsruhen laatuasteikolla: 9 = erinomainen, 8 = erittäin hyvä, tyypillinen, 7 = hyvä, melko tyypillinen, 6 = tyydyttä- vä, hieman poikkeava, 5 = keskinkertai- nen, jonkin verran poikkeava, 4 = välttävä, poikkeava, 3 = puutteellinen, selviä virhei- tä, 2 = huono, erittäin selviä virheitä, 1 = erittäin huono, täysin muuttunut. Arvioin- 11 tia varten porkkanat käsiteltiin kuten edel- lä. Arviointi tehtiin sekä raaoista että keite- tyistä porkkanoista, ja arviointiin osallistui 9 (keitetty) tai 10 (raaka) arvioijaa. Järjes- tystestissä kunkin arvioijan antamista sija- luvuista laskettiin summa, jolloin pienin summa merkitsi parasta laatua. Kokonais- laatuarvioista laskettiin keskiarvo, jonka suuri arvo merkitsi hyvää laatua. Kaudella 1996–97 porkkanan aistittava laatu arvioitiin MTT:n elintarvikkeiden tutkimuslaitoksen aistinvaraisessa labora- toriossa. Korjuuaikakokeista peräisin olevi- en raakojen porkkanoiden laatuominai- suuksia arvioitiin viisiportaisella välimat- ka-asteikolla 1–3–5–7–9. ”Yleismakua” arvioitaessa käytettiin yhdeksänportaista asteikkoa 1–9. Arvioidut ominaisuudet ja niiden ankkurointi on esitetty taulukossa 2. Arviointiin osallistui yhteensä 12 arvioi- jaa (3 tai 4 arvioijaa / lohko). Arvioinnissa käytettiin 6–7 cm:n mittaisia tikkuja, joita kukin arvioija sai 5–6 kappaletta. Syksyn arviointikerralla porkkanoiden päistä pois- tettiin muutama senttimetri, porkkana lei- kattiin pituussuunnassa kahteen osaan ja puolikkaat pilkottiin neljäksi tikuksi (pak- sut porkkanat useampaan osaan). Näyttei- den tasalaatuisuuden parantamiseksi varas- toinnin jälkeen tehdyissä arvioinneissa käy- tettiin vain porkkanan keskiosasta peräisin olevia tikkuja. Saman koelohkon porkka- noiden arvioista laskettiin keskiarvot, joita käytettiin tilastollisissa analyyseissä. 2.4 Tilastolliset menetelmät Koetulokset analysoitiin pääasiassa varians- sianalyysillä SAS-ohjelmiston GLM- ja MIXED-ohjelmilla (SAS Institute 1990, 1992). MIXED-ohjelmaa käytettiin eten- kin silloin, kun aineistossa oli puuttuvia ha- vaintoja ja koemalliin sisältyi useampi kuin yksi virhetermi. Keskiarvojen tilastollista merkitsevyyttä testattiin Tukeyn testillä (merkitsevyystaso 0,05) ja kontrastilauseil- la. Erityisesti korjuuajan myötä tapahtunei- ta muutoksia kuvaamaan käytettiin myös polynomimalleja, joilla analysoitiin kehi- tyksen suuntaa ja suunnan muutoksia. Li- säksi tuloksia käsiteltiin korrelaatio- ja reg- ressioanalyysillä esimerkiksi selvitettäessä kehitysvaihetta kuvaavien muuttujien yh- teyksiä muihin mittauksiin. Vuoden 1996 tilakokeissa kunkin koe- paikan lohkottain satunnaistetut kokeet käsiteltiin yhdessä niin, että tila oli kiinteä tekijä ja koekentän lohko oli tilan sisäinen (nested) satunnaistekijä. Kun tilan ja kor- juuajan yhdysvaikutus oli tilastollisesti 12 Taulukko 2. Arvioidut ominaisuudet ja niiden ankkurointi porkkanan aistittavan laadun arvioinnissa varasto- kaudella 1996–1997. Ominaisuus Asteikko 1 3 5 7 9 Mehukkuus ei lainkaan hiukan mehukas selvästi erittäin mehukas mehukas mehukas mehukas Makeus ei lainkaan hiukan makea makeahko makea erittäin makea makea Karvaus erittäin karvas karvas karvaanoloinen hieman karvas ei lainkaan karvas Kovuus puumainen, lievästi puumai-kova hieman erittäin pehmeä nen, pehmeähkö ’naksahtava’ ’naksahtava’ Kumimaisuus erittäin kumimainen lievästi aavistuksen ei lainkaan kumimainen kumimainen kumimainen kumimainen Värin tasaisuus erittäin epä- selvästi epä- lievästi epä- aavistuksen epä-tasainen tasainen väri tasainen väri tasainen väri tasainen väri väri 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Maku yleensä erittäin huono puutteel- välttävä keskin- tyydyttävä hyvä erittäin erinomainen huono linen kertainen hyvä merkitsevä, analyysejä tehtiin myös tila- kohtaisesti. Varastointikokeet, joissa satoa otettiin varastosta useana ajankohtana, analysoitiin toistettujen mittausten varianssianalyysillä, jossa voidaan tutkia käsittelyjen vaikutus- ten lisäksi varastointiajan päävaikutusta sekä ajan ja käsittelyjen yhdysvaikutuksia. Käsittelyjen keskiarvoja verrattiin kontras- teilla ja ajan vaikutusta tutkittiin trendi- kontrasteilla. Aistittavan arvioinnin tulokset analysoi- tiin lohkokokeena, jossa ensimmäisenä va- rastokautena arvioija oli lohkotekijä. Toisen koevuoden analyyseissä lohkotekijä oli koe- kentän todellinen lohko, jolta peräisin ole- vien näytteiden tuloksista laskettiin keski- arvo. Näin koekentän lohkojen välinen vaihtelu pyrittiin erottamaan käsittelyjen välisestä vaihtelusta. Tilastollisten analyysien tulokset on esi- tetty merkitsevyystasoina (p-arvot) tekstis- sä ja taulukoissa. Mitä pienempi merkitse- vyystaso on, sitä voimakkaampi on tutkitun muuttujan vaikutus mitattuun vasteeseen. Tilastollisen merkitsevyyden rajana käyte- tään usein arvoa p=0,05. 3 Sääolot koevuosina Säätietoja kerättiin Ilmatieteen laitoksen sääasemilta Piikkiöstä, Kokemäeltä, Pälkä- neeltä ja Jokioisista. Lisäksi vuoden 1996 ti- lakokeissa käytettiin lämpötilatietoja Ilma- tieteen laitoksen Laitilan Palttilan peltosää- asemalta ja Forssaan koepellolle sijoitetulta MTT:n Hardi Metpole -sääasemalta. Sääolot olivat molempina koevuosina poikkeukselliset (Liite 3). Vuonna 1995 toukokuun lämpötila oli keskimääräinen, mutta sateita saatiin runsaasti. Kesäkuu oli normaalia lämpimämpi ja melko runsassa- teinen, mutta sitä seurasi erittäin kuiva hei- näkuu. Ongelmia aiheuttivat elokuun run- saat sateet, jotka olivat hukuttaa kaalikas- vustot Piikkiössä. Syys- ja lokakuu olivat jälleen lämpimiä ja kuivia. Tehoisan lämpö- summan kertymä oli kasvukauden aikana Piikkiössä 1477 °C, Kokemäellä 1356 °C ja Pälkäneellä 1426 °C eli 107–144 °C keski- määräistä suurempi. Vuoden 1996 alkukesä oli epätavallisen viileä aina heinäkuuhun asti. Elokuu oli sen sijaan hyvin lämmin ja vähäsateinen. Alku- kesän sademäärät olivat normaalia suurem- pia, mutta kohtuullisia, kunnes heinäkuus- sa satoi jälleen ennätyksellisen runsaasti, mikä aiheutti ongelmia Piikkiön tiiviillä sa- vimailla. Syys-lokakuussa kuivuus jatkui. Ensimmäiset syyshallat tulivat varhain syyskuussa, jolloin etenkin porkkanakas- vustot vioittuivat tiloilla. Lokakuu oli taas keskimääräistä lämpimämpi. Lämpösum- maltaan (Piikkiössä 1241 °C, Kokemäellä 1193 °C ja Pälkäneellä 1180 °C) kasvukausi jäi 56–102 °C keskimääräistä viileämmäksi. 4 Porkkana 4.1 Lajikekokeet 4.1.1 Aineisto ja menetelmät Porkkanalajikkeiden varastointikokeet to- teutettiin Satakunnan tutkimusasemalla tehdyistä lajikekokeista. Vuonna 1995 mu- kana oli yhdeksän lajiketta (Taivalmaa et al. 1996, Taulukko 3). Vuonna 1996 kokeessa oli ‘Narbonnea’ ja ‘Newburgia’ lukuunot- tamatta eri lajikkeet, ja koealue viljeltiin luonnonmukaisesti. Varastointikokeet täy- densivät muulla rahoituksella tehtyjä laji- kekokeita, mistä johtuu lajikkeiden vaihtu- minen. Luomulajikekoe ja sen varastointi- koe jatkuvat vielä kaudella 1997–98. Mo- lempina vuosina koemallina oli satunnais- tettujen täydellisten lohkojen koe, jossa oli neljä lohkoa. Porkkanat varastoitiin 10 kg:n erissä. Syksyn 1995 sadon säilyminen analysoitiin tammi-huhtikuussa kolmena ajankohtana, 13 syksyn 1996 sato yhdellä kertaa helmikuus- sa. Lajikkeiden kuiva-ainepitoisuus määri- tettiin molempina vuosina ennen ja jälkeen varastoinnin. Lisäksi vuoden 1995 kokeesta arvioitiin porkkanalajikkeiden aistittava laatu raakana ja keitettynä järjestystestillä ja Karlsruhen laatuasteikolla. 4.1.2 Tulokset Vuoden 1995 kokeessa varastotaudit pilasi- vat eri lajikkeita eri tavoin (varastotaudit; p=0,006, kauppakelpoisten porkkanoiden osuus: p=0,005): parhaiten säilyivät lajik- keet ‘Bolero’, ‘Nansen’, ‘Nanda’, ‘New- burg’ ja ‘Narbonne’ (Kuva 1). Selvästi eni- ten varastotaudeista kärsi Gringo-lajike, jonka varastotappiot olivat suurimmat kaikkina varastointiaikoina. Varastotauteja esiintyi melko runsaasti myös lajikkeilla ‘Nerac’ ja ‘Navarre’. Suurimmat tuhot aihe- utti pahkahome, mutta myös mustamätää ja harmaahometta esiintyi melko runsaasti. Eri lajikkeiden välillä ei ollut eroja painohävikissä varastoinnin aikana (p=0,329). Painohävikki oli tammikuussa 4,5–6 %, helmikuussa 6–7,5 % ja huhti- kuussa 7–10 %. Varastoinnin kesto vaikutti kaikkien lajikkeiden paino- ja kokonaishä- vikkiin samansuuntaisesti, eli lajikkeiden väliset erot pysyivät yhtä suurina varastoin- nin kuluessa. Tammikuun varastoerässä kauppakelpoisia porkkanoita oli 72–87 % varastoon viedystä painosta, helmikuun lo- pussa 54–80 % ja huhtikuun alussa 50–74 %. Vuoden 1996 kokeessa lajikkeiden väli- set erot varastoinnin aikaisessa painohävi- kissä tai myyntikelpoisten porkkanoiden osuudessa olivat vähäisiä eivätkä tilastolli- sesti merkitseviä. Noin viiden kuukauden varastoinnin jälkeen painohävikki oli eri la- jikkeilla keskimäärin 6–8 % ja myyntikel- poisia porkkanoita 60–80 % varastoon vie- dystä määrästä (Kuva 2). Parhaiten säilyi Splendid-lajike, heikoimmin ‘Newburg’. Varastotautien esiintymisessä oli pieniä eroja lajikkeiden välillä (p=0,027). Suurin hävikin aiheuttaja oli harmaahome, joka pi- lasi 3–16 % varastoon viedystä määrästä eri lajikkeissa (Kuva 4). Kaikkiaan tautien pi- laamia porkkanoita oli 4–18 %. Eniten va- rastotaudeista kärsivät lajikkeet ‘Napoli’, ‘Newburg’ (peitattu) ja ‘Narbonne’, vähiten lajikkeet ‘Splendid’ ja ‘Fancy’. Nahistumi- sen vuoksi myyntikelvottomia porkkanoita oli 7–20 % varastoon viedystä määrästä, mutta lajikkeiden välillä ei ollut merkitse- viä eroja nahistumisessa. Aistittava laatu Vuoden 1995 lajikkeiden aistittavassa laa- dussa ei ollut kovin suuria eroja tammi- kuussa. Raakana parhaiksi arvioitiin ‘Nan- sen’, ‘Narbonne’, ‘Nerac’, ‘Bolero’ ja ‘New- 14 Taulukko 3. Varastointikokeiden porkkanalajikkeet vuosina 1995 ja 1996. Jalostajien lyhen- teet: BZ = Bejo Zaden, NiZ = Nickerson-Zwaan, Vil = Vilmorin, Téz = Tézier, LD = L. Dæhn- feldt, RZ = Rijk Zwaan. Porkkanalajikkeet 1995 1996 �Narbonne� F1 BZ �Nantes Express 20' �Nerac� F1 BZ �Nasha� F1 LD �Newburg� F1 BZ �Splendid� F1 RZ �Navarre� F1 BZ �Napoli� F1 BZ �Nanda� F1 NiZ �Duke 370' LD �Nansen� F1 NiZ �Fancy 405' LD �Bolero� F1 Vil/NiZ �Newburg� F1 BZ (peitattu ja peittaamaton) �Gringo� F1 Téz/NiZ �Nabora� F1 LD �Normandy� F1 BZ �Narbonne� F1 BZ (peitattu ja peittaamaton) burg’ (Kuva 3). Keitettynä parhaita lajik- keita olivat ‘Newburg’, ‘Nansen’ ja ‘Bolero’ (Kuva 4). Sekä keitettynä että raakana Nor- mandy-lajike oli laadultaan heikoin. Useimpien lajikkeiden aistittava laatu arvi- oitiin keitettynä hieman paremmaksi kuin raakana. Kuiva-ainepitoisuus Lajikkeiden väliset erot kuiva-ainepitoisuu- dessa olivat melko vähäisiä. Vuonna 1995 kuiva-ainepitoisuus oli alin lajikkeilla ‘Newburg’, ‘Nanda’ ja ‘Nansen’ (Taulukko 4). Varastointi ei merkittävästi vaikuttanut kuiva-ainepitoisuuksiin. 15 Kuva 1. Myyntikelpoisten porkkanoiden määrä (kolmen varastointiajan keskiarvo) porkkanan lajikekokeessa kaudella 1995–96. Kuva 2. Myyntikelpoisten porkkanoiden määrä varastoinnin jälkeen porkkanan lajikekokeessa kaudella 1996–97. Vuoden 1996 kokeessa kuiva-ainepitoi- suudet olivat edellistä vuotta korkeammat (Taulukko 4). Korkein kuiva-ainepitoisuus oli lajikkeella ‘Narbonne’, alhaisin lajikkeil- la ‘Nasha’ ja ‘Splendid’. Kuiva-ainepitoi- suus ei merkittävästi muuttunut varastoin- nin aikana. 16 Kuva 3. Porkkanalajikkeiden aistinvarainen laatu raakana tammikuussa 1996 neljän kuu- kauden varastoinnin jälkeen. Suurempi kokonaislaadun arvo ja pienempi sijalukujen summa merkitsee parempaa laatua. Kuva 4. Porkkanalajikkeiden aistinvarainen laatu keitettynä tammikuussa 1996 neljän kuu- kauden varastoinnin jälkeen. Suurempi kokonaislaadun arvo ja pienempi sijalukujen summa merkitsee parempaa laatua. 4.2 Typpitasokoe 4.2.1 Aineisto ja menetelmät Porkkanan typpitasokoe toteutettiin tila- kokeena Eurajoella yhteistyössä Lännen Tehtaiden ja viljelijän kanssa. Kokeen ensi- sijaisena tarkoituksena oli tutkia typpilan- noituksen vaikutusta satoon, mutta kenttä- kokeen sadosta tehtiin myös varastointikoe. Koejäsenet on esitetty taulukossa 5. Koejä- senissä 1–4 koko typpimäärä annettiin ker- talannoituksena, koejäsenissä 5 ja 6 osa ty- pestä lisättiin heinäkuun alussa. Koemalli oli satunnaistettujen täydellisten lohkojen koe, jossa toistoja oli neljä.Porkkanat kor- jattiin varastoon 5.10. Sadonkorjuu tehtiin käsin, ja porkkanat kuljetettiin heti varas- toon. Porkkanat varastoitiin noin 5 kg:n erissä. Porkkanoiden säilyminen varastossa arvioitiin kolme kertaa tammi-huhtikuus- sa. Juurten sisältämien sokereiden määrä analysoitiin sadonkorjuun yhteydessä. Eri tavalla lannoitettujen porkkanoiden aistit- tava laatu arvioitiin tammikuussa noin 3,5 kuukauden varastoinnin jälkeen. Mukana arvioinnissa olivat vain koejäsenet 1–4. 4.2.2 Tulokset Varastokestävyys Typpilannoituksella ei ollut vaikutusta porkkanoiden säilyvyyteen varastossa (Tau- lukko 6). Myyntikelpoisten porkkanoiden osuus oli tammikuun alkupuolella 65–80 % 17 Taulukko 4. Porkkanalajikkeiden kuiva-ainepitoisuus syksyllä ja erimittaisen varastoinnin jälkeen vuosien 1995 ja 1996 lajikekokeissa 1995 Kuiva-ainepitoisuus 1996 Kuiva-ainepitoisuus Lajike % tuorepainosta Lajike % tuorepainosta 10.10. 11.1. 22.2. 2.4. 30.9. 26.2. �Narbonne� 10,3 10,7 10,4 10,2 �Nantes� 13,3 12,6 �Nerac� 10,5 10,7 10,9 10,7 �Nasha� 12,1 11,9 �Newburg� 9,5 9,4 9,3 9,6 �Splendid� 11,5 11,8 �Navarre� 10,3 10,1 10,7 9,7 �Napoli� 12,5 12,5 �Nanda� 9,9 9,8 10,2 9,7 �Duke� 12,8 13,1 �Nansen� 9,9 10,0 10,5 9,5 �Fancy� 12,6 12,7 �Bolero� 10,8 10,6 11,4 10,3 �Nabora� 13,1 13,1 �Gringo� 10,2 10,7 10,4 10,3 �Newburg� 12,6 12,8 �Normandy� 10,1 10,0 10,9 10,5 �Newburg� (peitattu) 12,4 12,5 �Narbonne� 13,5 13,4 �Narbonne� (peitattu) 13,1 13,6 Taulukko 5. Koeruutujen typpilannoitus eri koejäsenissä porkkanan typpitasokokeessa kesällä 1995. Koejäsen Puut. PK-lannos Oulunsalpietari Lisälannoitus Typpeä ennen kylvöä ennen kylvöä 6.7. yhteensä N kg/ha N kg/ha N kg/ha kg/ha 1 20 0 0 20 2 20 40 0 60 3 20 80 0 100 4 20 120 0 140 5 20 80 40 (Oulunsalp.) 140 6 20 40 40 (NK-lannos) 100 varastoon viedystä määrästä, helmikuussa 65–75 % ja huhtikuun alussa 55–70 %. Pääosan varastotappioista aiheuttivat mus- tamätä ja harmaahome, joka saastutti eten- kin suurimpia porkkanoita lehtien jäänteis- tä alkaen. Porkkanoiden laatu Typpilannoituskäsittelyillä ei ollut vaiku- tusta porkkanoiden kuiva-aine- tai sokeri- pitoisuuksiin (Taulukko 7). Kuiva-ainepitoisuus ei muuttunut va- rastoinnin aikana. Myöskään aistittavassa laadussa ei havaittu eroja typpikäsittelyjen välillä (Taulukko 8). 4.2.3 Tulosten tarkastelu Tässä kokeessa ei havaittu typpilannoituk- sen määrällä ja lannoituksen jakamisella ol- leen vaikutusta porkkanoiden säilyvyyteen, kuiva-aine- tai sokeripitoisuuksiin tai aistit- tavaan laatuun. Kasvukaudella tehdyt maan liukoisen typen mittaukset osoittivat, että eniten lannoitetut koeruudut sisälsivät vielä syksylläkin enemmän kasveille käyttö- kelpoista typpeä kuin niukasti lannoitetut ruudut. Typen helpompi saatavuus ei kui- tenkaan näkynyt säilyvyystuloksissa tai porkkanoiden aistinvaraisessa laadussa. Toisaalta myöskään lannoituksen vähentä- minen ei heikentänyt porkkanoiden laatua. 18 Taulukko 7. Liukoisten sokereiden pitoisuudet sadonkorjuun jälkeen ja kuiva-ainepitoisuudet ennen ja jäl- keen varastoinnin porkkanan typpitasokokeessa. Taulukko 6. Porkkanoiden varastohävikki typpitasokokeessa. Koejäsen Painohävikki Tautien pilaama osuus Myyntikelpoisten porkkanoiden osuus % % % 10.1. 21.2. 2.4. 10.1. 21.2. 2.4. 10.1. 21.2. 2.4. 1 5,7 7,9 9,5 20 24 33 74 67 57 2 5,8 8,0 7,4 12 24 29 82 67 63 3 5,8 6,8 7,7 28 21 22 66 71 70 4 6,0 6,3 8,0 19 29 39 74 65 53 5 5,8 7,5 8,7 18 15 28 76 77 63 6 6,2 6,6 8,8 25 22 24 69 71 69 P-arvot Lannoitus (L) 0,396 0,719 0,698 Var.aika (V) 0,004 0,065 0,318 L*V 0,144 0,477 0,558 Typen Fruktoosi Glukoosi Sakkaroosi Yhteensä Sakkaroosi Kuiva-ainepitoisuus määrä % % % % /monos. % kg/ha 5.10. 11.1. 22.2. 9.4. 20 1,1 1,2 3,2 5,4 1,5 11,3 11,0 11,2 11,2 60 1,0 1,1 3,0 5,1 1,5 11,3 11,3 11,2 10,3 100 1,0 1,1 2,9 5,0 1,4 11,0 10,5 11,3 10,6 140 1,1 1,3 3,1 5,4 1,3 11,1 10,6 10,8 10,5 100 + 40 1,2 1,3 2,8 5,3 1,2 10,8 11,0 10,8 10,7 60 + 40 NK 1,2 1,3 2,7 5,2 1,1 10,9 11,3 10,7 10,7 P-arvot 0,173 0,212 0,663 0,658 0,440 Typpi (N) 0,119 Varast.aika (V) 0,309 N*V 0,200 Se ei myöskään vaikuttanut suuresti sa- toon, sillä varastoitujen porkkanoiden kes- kipaino oli kaikissa käsittelyissä likimain sama (noin 200-230 grammaa). Ainoastaan pienimmän typpilannoituksen saaneet porkkanat olivat hieman pienempiä (keski- paino noin 180 grammaa). Typen vaikutuksista porkkanoiden säi- lyvyyteen on aikaisemmissa tutkimuksissa saatu osittain ristiriitaisia tuloksia. Yleensä lannoituskokeissa typen ei ole havaittu hei- kentäneen säilyvyyttä (mm. Dragland 1978, Aura 1985, Evers 1989, Kidmose & Henriksen 1994). Peschke (1994) totesi tutkimuksissaan kuitenkin, että porkkanan typpipitoisuuden noustessa juurten vastus- tuskyky tauteja vastaan heikkeni ja sienet pystyivät paremmin kasvamaan porkkanan solukoissa. Runsas typpilannoitus lisää siis teoriassa varastotautien riskiä, mutta vaiku- tus ei ole usein tullut kokeissa selvästi ilmi. 4.3 Sadonkorjuun ajoittuminen 4.3.1 Aineisto ja menetelmät 4.3.1.1 Tilakokeet Koepaikat ja korjuuajat Korjuuajan vaikutusta porkkanan sadon määrään ja varastokestävyyteen tutkittiin vihannestilojen porkkanasadosta. Vuonna 1995 kokeissa oli mukana kahdeksan tilaa Satakunnasta ja Hämeen tutkimusasema Pälkäneellä. Tutkimusasema on käsitelty tuloksissa yhtenä tilana, koska koejärjeste- lyt olivat aivan samat. Kaikilla koepaikoilla viljeltiin Fontana F1 BZ -lajiketta. Satoa korjattiin käsin kolme kertaa kahden viikon välein (A = 12.9., B = 26.9, C = 10.10. ). Kokeisiin otetut porkkanat korjattiin sa- masta kohdasta peltoa, mutta erityisiä koe- ruutuja ei tehty. Vuoden 1996 kokeissa oli mukana kuusi Fontana-lajiketta viljellyttä tilaa Huittisista ja Köyliöstä ja yhdeksän Panther F1 SG -lajiketta viljellyttä tilaa Forssasta ja Laiti- lasta. Jokaisen tilan peltolohkolle merkit- tiin koealue, johon sijoitettiin koeruudut korjuukertoja varten satunnaistettujen täy- dellisten lohkojen koemallin mukaisesti. Korjuuruutujen järjestys arvottiin erikseen joka tilalle. Lohkoja eli toistoja oli kolme. Korjuupäiviä oli neljä kahden viikon välein (A = 10.–11.9., B = 23.–25.9., C = 7.–9.10., D = 21.–22.10.). Viljelijöiltä saatiin tiedot koelohkon vil- jelyhistoriasta ja viljelytoimista koevuonna. Lisäksi vuonna 1996 otettiin ensimmäisenä korjuupäivänä koealueelta maanäytteet vil- javuusanalyysiin (perustutkimus ja liukoi- nen typpi) (Liite 4). Sadon määrän seuranta Vuonna 1995 sadon määrän muutosta seu- rattiin laskemalla varastoon vietyjen pork- 19 Taulukko 8. Typpitason vaikutus porkkanan aistittavaan laatuun. Arviointi tehtiin 25.1.1996 eli noin 3,5 kuu- kauden varastoinnin jälkeen. Taulukossa on esitetty kymmenen arvioijan arvioiden keskiarvot. Väri Värin Mehuk- Rapeus Purtavuus Makeus Karvaus Maun Maun Typen määrä tasaisuus kuus voimak- virheettö- kg/ha kuus myys 20 6,0 6,0 6,3 6,2 6,8 6,2 4,5 5,6 5,3 60 6,0 4,9 5,3 5,9 6,5 4,6 3,3 4,3 6,1 100 6,6 5,1 6,1 5,7 6,3 4,7 2,2 5,2 5,8 140 6,2 4,4 6,2 6,8 6,9 5,3 3,5 4,8 6,0 P-arvot 0,521 0,241 0,512 0,428 0,771 0,133 0,111 0,234 0,908 kanoiden keskipaino. Syksyllä 1996 sadon määrä laskettiin kokonaissatona korjattua pinta-alaa kohti ja tulokset muutettiin heh- taarisadoksi. Näytteiden käsittely Jokaisella korjuukerralla analysoitiin pork- kanoiden kuiva-ainepitoisuus, liukoisen kuiva-aineen määrä ja sokeripitoisuudet. Syksyllä 1995 näyte koostui viidestä pork- kanasta, vuonna 1996 20 porkkanasta. Mo- lempina vuosina otettiin kolme rinnakkais- näytettä. Määrityksiä varten kustakin pork- kanasta otettiin pitkittäissuunnassa lohko, jotka yhdistettiin kokoomanäytteeksi. So- kerimäärityksiin näytteet pakastettiin raas- teena. Varastointikokeet Varastointierän koko oli molempina vuosi- na noin 10 kg. Syksyllä 1995 jokaisella kor- juukerralla varastoitiin yhdeksän säkkiä eli kolme säkkiä jokaista varastointiaikaa var- ten. Syksyllä 1996 otettiin joka ruudusta kolme säkkiä, jolloin toistot saatiin koealu- een lohkoista. Porkkanoiden säilyminen varastossa analysoitiin kolme kertaa varastokaudella: tammikuussa, helmikuun lopulla ja huhti- kuun puolivälissä. Analyysikertojen väli oli talvella 1996 noin kuusi viikkoa ja talvella 1997 seitsemän viikkoa. Eri aikaan korjat- tujen porkkanoiden varastointiajan pituus on esitetty taulukossa 9. Varastoinnin jälkeen porkkanoista otet- tiin jälleen koeruuduittain näytteet kuiva- aine- ja sokerimäärityksiin. Näytteen koko oli sama kuin syksyllä. Fontana-lajikkeesta määritykset tehtiin molempina vuosina joka varastointiaikana kaikkien tilojen sa- dosta, Panther-lajikkeesta vuoden 1996 sa- dosta vain tilojen 1, 3 ja 9 porkkanoista tammi- ja huhtikuussa. Aistittavan laadun arviointi Syksyn 1995 sadon aistittavaa laatua arvioi- tiin tilan 9 porkkanoista sadonkorjuun jäl- keen sekä tammi- ja huhtikuussa. Syksyllä arvioitavana olivat 26.9., 10.10. ja 24.10. korjatut porkkanat, talvella 12.9., 26.9. ja 10.10. nostetut porkkanat. Lisäksi tilan 2 eri korjuupäivien porkkanoita arvioitiin tammi- ja huhtikuussa sekä tilan 5 porkka- noita tammikuussa. Syksyllä 1996 aistitta- va laatu arvioitiin Panther-lajiketta viljellei- den tilojen 1, 3 ja 9 sadosta. Samojen tilojen porkkanat arvioitiin myös tammi- ja huhti- kuussa. 20 Taulukko 9. Varastointiaikojen pituus (vrk) porkkanan korjuuaikakokeissa vuosina 1995-96. Vuosi Korjuu- Varastokestävyyden analysointipäivä aika 19.1. 28.2. 17.4. 1995 A = 12.9. 129 169 218 B = 26.9. 115 155 204 C = 10.10. 101 141 190 7.-8.1 25.-26.2. 15.-16.4. 1996 A = 10.-11.9. 119 168 217 B = 23.-24.9. 105 154 203 C = 7.-9.10. 91 140 189 D = 21.-22.10. 77 126 175 4.3.1.2 Kokemäen koe Kokemäen kokeessa tutkittiin korjuuajan vaikutusta tilakokeiden molemmilla lajik- keilla samalla koepaikalla. Lisäksi kokeessa seurattiin tarkemmin porkkanoiden kasvua ja kehitystä kasvukaudella ja sadon lisäystä korjuukaudella. Kokeessa olivat mukana lajikkeet Fon- tana F1 BZ ja Panther F1 SG pääruututekijä- nä. Osaruututekijänä oli korjuuaika, joita oli kuusi 9–12 päivän välein (Taulukko 10). Koe järjestettiin satunnaistettujen täydel- listen lohkojen kokeena, jossa oli neljä loh- koa. Porkkana viljeltiin neljän rivin pen- keissä, joista sato korjattiin kahdesta kes- kimmäisestä rivistä. Sadonkorjuun jälkeen porkkanat lajiteltiin kauppakelpoisiin, pie- niin (alle 50 g), haljenneisiin, epämuotoi- siin, haaraisiin ja muista syistä kauppakel- vottomiin. Varastoon vietiin kustakin ruu- dusta kolme noin 10 kg:n säkillistä kauppa- kelpoisia porkkanoita. Lisäksi sadonkor- juun yhteydessä otettiin 20 porkkanan näy- te, josta analysoitiin kuiva-ainepitoisuus, liukoisen kuiva-aineen määrä ja eri sokerei- den pitoisuus (vain lohkoista 1–3). Aistitta- van laadun arviointiin otettiin kustakin ruudusta 18 porkkanaa. Varastohävikki analysoitiin kolmena ai- kana tammi-huhtikuussa kuten tilakokeis- sa. Varastointiaikojen pituus on esitetty taulukossa 10. Jokaisella kerralla analysoi- tiin jälleen porkkanoiden kuiva-aine- ja so- keripitoisuudet sekä tammi- ja huhtikuussa porkkanoiden aistittava laatu. 4.3.2 Tulokset 4.3.2.1 Tilakokeet Sadon kasvu Porkkanasadon kasvua seurattiin vuonna 1995 laskemalla porkkanan keskipaino va- rastoon viedyistä eristä. Keskipainot ja kor- juukertojen välinen sadonlisäys on esitetty taulukossa 11. Keskimääräinen kasvu kah- den ensimmäisen korjuukerran välisenä ai- kana oli 19 % ja toisen ja kolmannen kor- juukerran välisenä aikana 13 %. Syksyllä 1996 varhaiset syyshallat vioit- tivat koepaikkojen porkkanakasvustoja jo syyskuun puolivälissä (Kuva 5). Porkkanan lehdistö kärsi pakkasista huomattavasti, mikä aiheutti edellisvuotista vähäisemmän kasvun (Taulukko 12). Keskimääräinen sa- donlisäys korjuukertojen välillä oli Pant- her-lajikkeella 12 % (A- ja B-korjuun välil- lä), 5 % (B- ja C-korjuun välillä) ja 5 % (C- ja D-korjuun välillä) ja Fontana-lajikkeella 6, 1 ja 10 %. Tiloilla 6 ja 12 ei saatu viimei- sen korjuupäivän satotulosta, koska hirvet ja ohikulkijat olivat vieneet osan sadosta. Saman tilan sisälläkin koeruutujen välinen vaihtelu oli melko suurta, mikä selittää sa- don laskun joinakin seurantajaksoina. Li- säksi tilalla 11 koealue jouduttiin toisen ja kolmannen korjuukerran välissä siirtämään eri kohtaan peltoa, mikä aiheutti notkah- duksen sadon määrässä. Sadon kasvua mallinnettiin polynomi- malleilla, jotka ottavat huomioon lohkojen välisen vaihtelun. Mallien mukaan sato- määrä ei muuttunut lainkaan korjuukau- della Panther-tiloilla 7 ja 8. Tilalla 1 sato ei enää lisääntynyt toisen korjuukerran jäl- keen. Tilalta 6 ei saatu viimeisen korjuupäi- vän satotulosta hirvituhojen takia, mutta sato ei muuttunut aiemmilla korjuukerroil- la. Muilla tiloilla kasvu jatkui viimeiseen korjuukertaan asti. Fontana-tiloilla 12, 14 ja 15 sato ei mallien mukaan muuttunut 21 Taulukko 10. Sadonkorjuupäivät ja varastointiaiko- jen pituudet eri korjuuaikojen näytteissä Kokemäen kokeessa vuonna 1996. Korjuuaika Varastokestävyyden analysointipäivä 7.1. 25.2. 16.4. 5.9. 124 173 223 16.9. 113 162 212 26.9. 103 152 202 7.10. 92 141 191 16.10. 83 132 182 28.10. 71 120 170 korjuukaudella. Muilla tiloilla kasvu jatkui viimeiseen korjuupäivään asti. Kuiva-ainepitoisuus Syksyllä 1995 kuiva-ainepitoisuus muuttui eri tavalla eri tilojen sadossa (Kuva 6). Useimmilla tiloilla pitoisuus nousi sadon- korjuuta viivästettäessä, mutta muutamilla tiloilla ei tapahtunut suuria muutoksia syk- syn mittaan. Keskimääräinen korjuuajan vaikutus oli tilastollisesti merkitsevä (p=0,017): kolmannen korjuukerran pork- kanoiden pitoisuus oli muita korkeampi. Liukoisen kuiva-aineen pitoisuuksiin kor- juuaika ei vaikuttanut tilastollisesti merkit- sevästi, vaikka mittaustulokset seurailivat kuiva-ainepitoisuuden muutoksia (korre- laatiokerroin 0,67, p<0,001). Mittausten välinen vaihtelu oli kuitenkin suurta. Liu- koisen kuiva-aineen ja kokonaissokeripitoi- suuden korrelaatiokerroin oli 0,72 (p<0,001). 22 Tila Keskipaino (g) Muutos (%) Korjuupäivä Ajanjakso A B C A -B B - C Yhteensä 1 190 232 220 22 -6 16 2 100 131 160 31 29 60 3 209 284 ei mittausta 36 ei mittausta 36 4 177 187 206 6 11 16 5 185 217 270 17 29 46 6 144 170 173 18 2 20 7 152 160 186 5 17 22 8 114 140 147 23 6 29 9 79 92 103 16 14 30 Keskiarvo 19 13 31 Taulukko 11. Porkkanan keskipaino tiloittain eri korjuupäivinä vuonna 1995 ja muutos korjuupäivien välisinä kahden viikon jaksoina (verrattuna ensimmäiseen korjuupäivään). Kuva 5. Vuorokauden minimilämpötilat koepeltojen läheisyydessä syys-lokakuussa. Pis- teet ovat Kokemäellä alimpia havaittuja arvoja maanpinnalla, Forssassa keskiarvoja kol- mesta 20 cm:n korkeudelta 10 minuutin välein tehdystä mittauksesta ja Laitilassa tuntikeski- arvoja 5 cm:n korkeudelta mitatuista arvoista. Vuorokauden minimilämpötila syys-lokakuussa 1996 (°C) -15 -10 -5 0 5 10 15 1. 9. 4. 9. 7. 9. 10 .9 . 13 .9 . 16 .9 . 19 .9 . 22 .9 . 25 .9 . 28 .9 . 1. 10 . 4. 10 . 7. 10 . 10 .1 0. 13 .1 0. 16 .1 0. 19 .1 0. 22 .1 0. 25 .1 0. 28 .1 0. 31 .1 0. KOKEMÄKI LAITILA FORSSA Varastoinnin aikana kuiva-ainepitoi- suus muuttui eri tavoin eri korjuukertojen porkkanoissa (Kuva 7). Tammikuussa kui- va-ainepitoisuus oli korkein keskimmäisen korjuukerran sadossa (p=0,003), helmi- kuun lopussa korjuukertojen välillä ei ollut eroja (p=0,277). Helmikuussa pitoisuudet olivat alemmat kuin edellisillä mittausker- roilla. Vuonna 1996 porkkanan juuren kuiva- aineen ja liukoisen kuiva-aineen pitoisuudet laskivat syksyllä sadonkorjuun siirtyessä. Panther-lajikkeen pitoisuudet laskivat useimpien tilojen sadossa jatkuvasti viimei- seen korjuuseen asti, mutta tiloilla 7 ja 9 vii- meisen korjuukerran porkkanoissa kuiva- ainepitoisuus oli jälleen korkeampi (Kuva 8). Fontana-lajikkeesta ei viimeisen korjuun porkkanoista analysoitu kuiva-ainepitoi- suutta. Kolmannen korjuupäivän porkka- noiden pitoisuus oli merkitsevästi alempi kuin kahden ensimmäisen korjuukerran sa- don pitoisuus (Kuva 9). Kaikkien Fontana- tilojen porkkanoiden pitoisuudet muuttui- vat likimain samalla tavalla, vaikka pitoi- suudet olivatkin erilaiset eri koepaikoilla. Liukoisen kuiva-aineen määrä seuraili kuiva-ainepitoisuuden muutoksia, mutta vaihtelu mittaustuloksissa oli suurempaa. Panther-lajikkeella liukoisen kuiva-aineen pitoisuus muuttui korjuuajan myötä eri ta- voin eri koepaikoilla. Kaikilla tiloilla pitoi- suus laski korjuun viivästyessä, mutta mit- taustuloksissa oli enemmän vaihtelua kuin kuiva-ainetuloksissa, joten korjuuaikojen väliset erot eivät olleet yhtä merkitseviä. Korrelaatiokerroin kuiva-ainepitoisuuden ja liukoisen kuiva-aineen määrän välillä oli 0,65 (p<0,001) ja kokonaissokeripitoisuu- den ja liukoisen kuiva-aineen välillä 0,65 (p<0,001). Fontana-lajikkeella liukoisen kuiva-ai- neen pitoisuus oli ensimmäisen korjuun porkkanoissa keskimäärin 8,7 %, toisessa korjuussa suurin, 9,0 %, josta pitoisuus las- ki kolmanteen korjuuseen mennessä yli yh- den yksikön eli 7,9 %:iin (Kuva 9). Kaikki korjuukertojen väliset erot olivat tilastolli- 23 Taulukko 12. Porkkanan kokonaissato tiloittain eri korjuupäivinä vuonna 1996 ja muutos korjuupäivien välisi- nä kahden viikon jaksoina (verrattuna ensimmäiseen korjuupäivään). Lajike Tila Kokonaissato (1000 kg/ha) Muutos (%) Korjuupäivä Ajanjakso A B C D A - B B - C C - D Yhteensä �Panther� 1 63 72 74 73 16 3 -3 16 2 41 47 51 54 16 11 7 34 3 52 63 63 71 21 -2 16 36 4 39 46 44 52 17 -4 19 33 5 54 65 72 71 19 14 -2 31 6 67 65 65 ei mittausta -3 1 ei mittausta-2 7 28 29 34 37 6 16 9 32 8 33 35 34 36 9 -4 6 11 9 65 70 75 67 7 8 -12 3 Keskiarvo 12 5 5 21 �Fontana� 10 49 53 62 66 8 18 8 35 11 55 60 54* 69 10 -11* 27 26 12 43 47 48 ei mittausta 8 2 ei mittausta10 13 41 46 44 52 12 -4 19 27 14 32 30 31 30 -8 3 -1 -7 15 40 42 40 40 5 -3 -2 0 Keskiarvo 6 1 10 15 * Koeruudut siirrettiin eri kohtaan peltoa. sesti merkitseviä. Vaikka tilojen välillä oli vaihtelua pitoisuuksissa, korjuuaikojen väli- set muutokset olivat samansuuntaisia kai- killa koepaikoilla. Kuiva-ainepitoisuus ei muuttunut ensimmäisen ja toisen korjuun välillä. Korrelaatiokerroin kuiva-ainepitoi- suuden ja liukoisen kuiva-aineen määrän väli l lä oli Fontana-laj ikkeella 0,82 (p<0,001) ja kokonaissokeripitoisuuden ja liukoisen kuiva-aineen väli l lä 0,77 (p<0,001). Varastoinnin aikana Panther-lajikkeen kuiva-ainepitoisuutta seurattiin tilojen 1, 3 ja 9 porkkanoista (Kuva 10). Varastointi- ajalla ei ollut suoraa vaikutusta kuiva-aine- pitoisuuteen, mutta korjuuaikojen väliset erot olivat hieman erilaiset eri aikoina ja eri tiloilla. Kaikilla analyysikerroilla kuiva-ai- nepitoisuus oli korkein varhaisimpien kor- juiden porkkanoissa ja matalin viimeisten korjuiden porkkanoissa. Fontana-lajikkeessa kuiva-ainepitoisuu- det laskivat varastoinnin aikana hieman varsinkin varastointikauden lopulla (Kuva 10). Lasku oli suurinta ensimmäisen korjuu- kerran porkkanoissa. Eri koepaikkojen ja korjuukertojen porkkanoissa muutos oli sa- mansuuntaista, joten vielä varastoinnin lo- pullakin ensimmäisen sadonkorjuun pork- kanoiden kuiva-ainepitoisuus oli korkein. Sokeripitoisuudet Vuonna 1995 sekä korjuuaika (p=0,002) että varastointiaika (p=0,004) vaikuttivat liukoisten sokereiden määrään ja eri soke- reiden suhteisiin. Tuloksissa on yhdistetty kaikkien tilojen tulokset. Sokereiden koko- naispitoisuus oli alin ensimmäisen korjuu- kerran porkkanoissa ja ero muihin säilyi va- rastoinnin aikana samansuuruisena. Keski- määrin ero oli vain 0,2–0,3 %-yksikköä (Kuva 11). Varastoinnin kuluessa sokeripi- 24 Kuva 7. Eri aikaan korjattujen porkkanoiden kuiva- ainepitoisuus syksyllä, tammikuun alussa ja helmi- kuun lopussa. Pylväät ovat keskiarvoja yhdeksän ti- lan sadosta. Kuva 6. Porkkanan juuren kuiva-aineen ja liukoisen kuiva-aineen pitoisuus eri tiloilla ja eri korjuukertoina syksyllä 1995. Kuiva-ainepitoisuus (%) 0 2 4 6 8 10 12 Syksy Tammi Helmi A B C Kuiva-aine ja liukoinen kuiva-aine (%) 0 2 4 6 8 10 12 14 A 1 B C A 2 B C A 3 B A 4 B C A 5 B C A 6 B C A 7 B C A 8 B C Tila ja korjuuaika Kuiva-aine Liukoinen kuiva-aine toisuus laski hieman mutta nousi jälleen helmikuun ja huhtikuun välillä. Eniten porkkana sisältää sakkaroosia, jonka määrä oli ensimmäisen korjuun pork- kanoissa merkitsevästi alempi kuin muissa (p<0,001). Sadonkorjuun jälkeen pitoisuus oli korkein viimeisen korjuukerran sadossa, mutta muina analyysikertoina keskimmäi- sen korjuupäivän porkkanat sisälsivät eni- ten sakkaroosia (yhdysvaikutus korjuuai- ka*varastointiaika p=0,042). Varastoinnin kuluessa sakkaroosipitoisuus laski helmi- kuun analyysikertaan asti mutta nousi hel- mi-huhtikuussa noin 0,4 %-yksikköä. Fruktoosin pitoisuus oli korkein ensim- mäisen korjuupäivän sadossa (p=0,049). Varastoinnin alkupuolella pitoisuus nousi, mutta kevättalvella se laski (p=0,001). Glukoosipitoisuuteen korjuuaika ei vaikut- tanut (p=0,175). Varastoinnin kuluessa 25 Kuva 8. Panther-lajikkeen porkkanoiden kuiva-aineen ja liukoisen kuiva-aineen pitoisuus eri tiloilla ja eri kor- juukertoina syksyllä 1996. Kuva 9. Fontana-lajikkeen porkkanoiden kuiva-aineen ja liukoisen kuiva-aineen pitoisuus eri tiloilla ja eri korjuukertoina syksyllä 1996. Kuiva-aine ja liukoinen kuiva-aine (%) 0 2 4 6 8 10 12 14 A 10 B C A 11 B C A 12 B C A 13 B C A 14 B C A 15 B C Tila ja korjuuaika Kuiva-aine Liukoinen kuiva-aine Kuiva-aine ja liukoinen kuiva-aine (%) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 A 1 B C D A 2 B C D A 3 B C D A 4 B C D A 5 B C D A 6 B C D A 7 B C D A 8 B C D A 9 B C D Tila ja korjuuaika Kuiva-aine Liukoinen kuiva-aine glukoosin määrä aluksi nousi, mutta tam- mikuun jälkeen se ei enää muuttunut (p=0,005). Sakkaroosin ja monosakkaridien (fruk- toosi ja glukoosi) määräsuhde, jota on pidet- ty korjuukypsyyden kuvaajana, muuttui selvästi korjuuajan (p<0,001) ja varastoin- nin (p<0,001) myötä. Muutos johtui lähin- nä sakkaroosipitoisuuden muutoksista. Syksyllä suhde oli 0,63 varhaisimman kor- juun porkkanoissa, 0,81 toisen korjuun sa- dossa ja 0,91 kolmannen korjuun sadossa. Ensimmäinen korjuu erosi tilastollisesti merkitsevästi muista. Varastointikaudella suhde oli suurin keskimmäisen korjuun porkkanoissa. Syksyn aikana suhde laski selvästi, eniten viimeisen korjuun porkka- noissa. Helmi- ja huhtikuun välillä suhde kääntyi taas nousuun sakkaroosipitoisuu- den kasvaessa. Korjuukertojen välillä syksyllä havaitut erot sokereiden määrässä pysyivät enim- mäkseen samansuuruisina varastoinnin ai- kana. Ainoastaan sakkaroosipitoisuus ja sen myötä sakkaroosin ja pelkistävien sokerei- den suhde laskivat viimeisen korjuun pork- kanoissa enemmän kuin muissa. Vuonna 1996 sokeripitoisuuden muu- tokset olivat hyvin erisuuntaisia kuin edel- tävänä vuonna. Kokonaissokeripitoisuus laski sadonkorjuuta viivästettäessä. Fonta- na-lajikkeessa sokeripitoisuus oli ensimmäi- sillä korjuukerroilla edellisvuotista korke- ampi eli 6,0–6,1 %, mutta kolmannella korjuukerralla pitoisuus oli keskimäärin 4,8 % (Kuva 12). Viimeisen korjuun sadosta ei sokeripitoisuutta mitattu. Tilastollisen ana- lyysin mukaan pitoisuus muuttui kaikilla tiloilla samansuuntaisesti. Kokonaissokeri- pitoisuuden muutokset seurailivat sakka- roosipitoisuuden muutoksia (korrelaatio- kerroin 0,89): sakkaroosin määrä oli suurin kahden ensimmäisen korjuupäivän porkka- noissa ja alin kolmannella korjuukerralla. Sakkaroosin suhde pelkistäviin sokereihin oli vuonna 1996 selvästi edellisvuotista kor- keampi: ensimmäisellä korjuukerralla 1,6, toisella 1,7 ja kolmannella 1,1. Glukoosipi- toisuus ei muuttunut korjuun viivästyessä. Myös fruktoosipitoisuuden muutokset oli- vat vähäisiä, mutta niiden suunta vaihteli ti- loittain. Panther-tiloilla sokeripitoisuuden muu- tokset vaihtelivat tiloittain. Keskimäärin pitoisuus oli suurin kahdella ensimmäisellä korjuukerralla (5,9–6,2 %) ja kahdella vii- meisellä kerralla alempi (4,8 %) (Kuva 13). Osalla tiloista pitoisuus laski heti ensim- mäisen korjuun jälkeen, mutta useimmilla pitoisuus nousi ensin ja laski toisesta sadon- korjuupäivästä alkaen. Lasku saattoi olla jopa 1–2 %-yksikköä. Tiloilla 3, 8 ja 9 soke- ripitoisuus oli viimeisen korjuun sadossa jäl- leen korkeampi kuin edellisen korjuun sa- 26 Kuva 10. Eri aikaan korjattujen porkkanoiden kuiva-ainepitoisuus syksyllä ja erimittaisen varastoinnin jälkeen kaudella 1996-97. Panther-lajikkeen pylväät ovat keskiarvoja kolmen tilan sadosta, Fontana-lajikkeen pylväät kuvaavat kuuden tilan satoja. Kuiva-aine (%), 'Panther' 0 2 4 6 8 10 12 Syksy Tammi Huhti Kuiva-aine (%), 'Fontana' 0 2 4 6 8 10 12 Syksy Tammi Helmi Huhti A B C D dossa. Muutokset seurailivat sakkaroosipi- toisuuden muutoksia (korrelaatiokerroin 0,97). Samalla sakkaroosin ja pelkistävien sokereiden suhde laski korjuun viivästyessä. Fruktoosi- ja glukoosipitoisuudet olivat keskimäärin suurimmat toisen korjuuker- ran sadossa. Varastoinnin aikaiset muutokset olivat erisuuntaisia kuin edellisenä vuonna. Varas- tointiajan vaikutus vaihteli tiloittain ja kor- juuajoittain. Fontana-lajikkeella ensimmäi- sen ja toisen korjuun porkkanoiden koko- naissokeripitoisuus laski sadonkorjuun ja tammikuun välillä ja pysyi sen jälkeen suunnilleen vakiona (Kuva 12). Kolmannen korjuupäivän porkkanoiden pitoisuus ei juurikaan muuttunut koko varastointikau- della eikä neljännen korjuun pitoisuus tam- mi-huhtikuun aikana, jolloin pitoisuutta mitattiin. Tulos oli samansuuntainen kaik- 27 Fruktoosi (%) 0,0 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 Syksy Tammi Helmi Huhti Sakkaroosi (%) 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 Syksy Tammi Helmi Huhti Sakkaroosi/monosakkaridit 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 Syksy Tammi Helmi Huhti A B C Glukoosi (%) 0,0 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 Syksy Tammi Helmi Huhti Sokerit yhteensä (%) 0 1 2 3 4 5 6 Syksy Tammi Helmi Huhti Kuva 11. Eri aikaan korjattujen porkkanoiden juurten sokeripitoisuudet ja sakkaroosin ja monosakkaridien suhde syksyllä ja varastoinnin jälkeen kaudella 1995-96. Pisteet ovat keskiarvoja yhdeksän tilan näytteistä. kien tilojen sadossa. Varastoinnin lopulla pitoisuus oli 4,9–5,1 % eri korjuukertojen sadossa eli sama kuin edellisenä vuonna. Kokonaissokeripitoisuuden muutokset seurailivat sakkaroosipitoisuuden muuttu- mista helmikuun lopun analyysikertaan asti. Samalla sakkaroosin ja muiden sokerei- den suhde laski ensimmäisen ja toisen kor- juun porkkanoissa ja pysyi likimain ennal- laan tai nousi hieman kolmannen korjuun porkkanoissa. Helmikuun lopun analyysis- sä toisen korjuun porkkanoiden sakkaroosi- pitoisuus ja sakkaroosin suhde muihin oli muita korkeampi. Varastokauden lopulla huhtikuussa sakkaroosin pitoisuus laski kaikkien korjuukertojen porkkanoissa, jol- loin myös määräsuhde laski selvästi. Kun varastoinnin alkaessa suhde oli suurin en- simmäisten korjuukertojen sadossa, huhti- 28 Fruktoosi (%) 0,0 0,4 0,8 1,2 1,6 Syksy Tammi Helmi Huhti Sakkaroosi (%) 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 Syksy Tammi Helmi Huhti Glukoosi (%) 0,0 0,4 0,8 1,2 1,6 Syksy Tammi Helmi Huhti Sokerit yhteensä (%) 0 1 2 3 4 5 6 7 Syksy Tammi Helmi Huhti Sakkaroosi/monosakkaridit 0,0 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 Syksy Tammi Helmi Huhti A B C D Kuva 12. Eri aikaan korjattujen Fontana-lajikkeen porkkanoiden juurten sokeripitoisuudet ja sakkaroosin ja monosakkaridien suhde syksyllä ja varastoinnin jälkeen kaudella 1996-97. Pisteet ovat keskiarvoja kuuden ti- lan näytteistä. kuussa tilanne oli päinvastainen: suhdeluku oli suurin viimeisen korjuun porkkanoissa. Fruktoosin ja glukoosin määrät pysyivät pääosan varastointikautta suunnilleen sa- moina kuin syksyllä tai laskivat hieman. Helmikuun lopun jälkeen pitoisuudet nou- sivat kaikkien korjuukertojen sadossa. Muutosten suuruus vaihteli koepaikoittain. Panther-lajikkeella varastoinnin vaiku- tusta sokereiden määrään seurattiin vain kolmen tilan porkkanoista ja mittaukset tehtiin tammikuun alussa ja huhtikuun puolivälissä (Kuva 13). Eri tiloilla pitoisuu- 29 Kuva 13. Eri aikaan korjattujen Panther-lajikkeen porkkanoiden juurten sokeripitoisuudet ja sakkaroosin ja monosakkaridien suhde syksyllä ja varastoinnin jälkeen kaudella 1996-97. Pisteet ovat keskiarvoja kolmen ti- Fruktoosi (%) 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 Syksy Tammi Huhti Sakkaroosi (%) 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Syksy Tammi Huhti Sakkaroosi/monosakkaridit 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Syksy Tammi Huhti A B C D Glukoosi (%) 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 Syksy Tammi Huhti Sokerit yhteensä (%) 0 1 2 3 4 5 6 7 Syksy Tammi Huhti det muuttuivat eri tavoin. Tilalla 1 ensim- mäisen korjuun porkkanoiden kokonaisso- keripitoisuus nousi varastoinnin aikana ja oli tammi- ja huhtikuun analyysikerroilla korkein. Muiden korjuiden pitoisuus laski hieman syksyn ja tammikuun välillä ja ko- hosi sitten taas huhtikuuhun mennessä. Ti- lalla 3 ensimmäisen korjuukerran porkka- noiden sokeripitoisuus laski ennen tammi- kuuta ja nousi sen jälkeen lievästi. Toisen ja kolmannen korjuun porkkanoiden pitoi- suus nousi hieman syystalvella ja pysyi sit- ten likimain ennallaan. Viimeisen korjuun porkkanoiden pitoisuudessa ei tapahtunut muutoksia, vaan varastointikaudella vii- meisen korjuun porkkanat sisälsivät vähiten sokereita. Tilalla 9 ensimmäisen ja toisen korjuun porkkanoiden pitoisuus laski varas- toinnin aikana hieman, kolmannen ja nel- jännen korjuun sadossa pitoisuus pikemmin nousi. Kuitenkin vielä varastoinnin lopulla- kin pitoisuus oli alin myöhään korjatuissa porkkanoissa. Vaikka muutosten suunta ja nopeus vaihtelivat eri tiloilla, kaikilla kokonaisso- keripitoisuus oli varastoinnin lopulla alem- pi myöhään korjatuissa porkkanoissa ja kor- kein ensimmäisen tai toisen korjuun pork- kanoissa. Pitoisuudet vaihtelivat 5 ja 6 %:n välillä. Sakkaroosipitoisuus nousi kahden vii- meisen korjuun porkkanoissa varsinkin va- rastoinnin alkupuolella. Ensimmäisten kor- juiden porkkanoissa suuntaus oli laskeva. Fruktoosi- ja glukoosipitoisuudet nousivat varastoinnin loppupuolella kahden ensim- mäisen korjuun sadossa ja laskivat kahden viimeisen korjuun porkkanoissa kaikilla kolmella koepaikalla. Näin sakkaroosin ja pelkistävien sokereiden suhde laski ensim- mäisten korjuupäivien porkkanoissa ja nou- si viimeisten korjuupäivien sadossa. Kun suhde oli syksyllä eri korjuupäivien sadossa keskimäärin 1,8, 1,7, 1,3 ja 1,3, oli sen va- rastoinnin lopussa 1,3, 1,5, 1,9 ja 2,1. Eri ai- kaan korjattujen porkkanoiden sokeriai- neenvaihdunta toimi siis eri tavalla. Erityi- sesti kaksi ensimmäistä korjuukertaa poik- kesivat kahdesta viimeisestä. Aistittava laatu 1995 Tilalla 9 viljeltyjen porkkanoiden aistittava laatu parani selvästi korjuuta viivästettäes- sä: syksyn arviointikerralla, jossa verrattiin 26.9., 10.10. ja 24.10. nostettuja porkka- noita, lokakuussa korjatut porkkanat olivat mehukkaampia (p<0,001), helpommin purtavia (p=0,002), rapeampia (p<0,001), väriltään tasaisempia (p=0,010) ja maultaan virheettömämpiä (p=0,015) ja voimakkaampia (p=0,045) kuin syyskuun lopulla korjatut porkkanat (Kuva 14). Porkkanoiden karvaudessa tai makeudessa ei havaittu tilastollisesti mer- kitseviä eroja. Keitettynä arvioitujen pork- kanoiden aistittaviin ominaisuuksiin kor- juuaika ei vaikuttanut tilastollisesti merkit- sevästi. Tammikuussa arvioitavina olivat saman koepaikan 12.9., 26.9. ja 10.10. korjatut porkkanat. Lokakuussa nostetut porkkanat erottu ivat muita mehukkaampina (p=0,005) , he lpommin purtav ina (p<0,001), rapeampina (p<0,001), vä- hemmän karvaina (p<0,001), makeampi- na (p<0,001) , vo imakkaamman (p=0,021) ja virheettömämmän makuisina (p=0,003) sekä väriltään oranssimpina (p<0,001) kuin aikaisempien korjuiden näytteet. Huhtikuuhun mennessä korjuu- kertojen väliset erot olivat vähentyneet: vii- meisen korjuun porkkanat arvioitiin muita mehukkaammiksi (p=0,024) ja voimak- kaamman värisiksi (p=0,012) sekä maul- taan voimakkaammiksi (p<0,001) kuin ensimmäisen korjuun porkkanat. Ensim- mäisen korjuun porkkanat olivat lisäksi vä- hiten makeita (p=0,001). Muissa arvioi- duissa ominaisuuksissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Arvioidut ominaisuudet eivät juurikaan muuttuneet varastoinnin myötä. Tilan 2 porkkanoista ensimmäisen kor- juukerran näytteet arvioitiin aistinvaraisel- ta laadultaan heikoimmiksi tammikuussa: ne ol ivat vähemmän mehukkaita 30 31 Kuva 14. Tilan 9 eri aikaan korjattujen porkkanoiden aistittava laatu varastokaudella 1995- 96. Väri 0 2 4 6 8 10 26.10. 22.1. 24.4. Värin tasaisuus 0 2 4 6 8 10 26.10. 22.1. 24.4. Mehukkuus 0 2 4 6 8 10 26.10. 22.1. 24.4. Rapeus 0 2 4 6 8 10 26.10. 22.1. 24.4. Purtavuus 0 2 4 6 8 10 26.10. 22.1. 24.4. Makeus 0 2 4 6 8 10 26.10. 22.1. 24.4. Karvaus 0 2 4 6 8 10 26.10. 22.1. 24.4. Maun voimakkuus 0 2 4 6 8 10 26.10. 22.1. 24.4. Maun virheettömyys 0 2 4 6 8 10 26.10. 22.1. 24.4. 12.9. 26.9. 10.10. 32 Kuva 15. Eri aikaan korjattujen porkkanoiden aistittava laatu varastokaudella 1995-96. Vaa- ka-akselin alla olevat luvut ovat tilan numero (2 ja 5) ja arviointipäivä. Väri 0 2 4 6 8 10 5 23.1. 2 24.1. 2 23.4. Värin tasaisuus 0 2 4 6 8 10 5 23.1. 2 24.1. 2 23.4. Mehukkuus 0 2 4 6 8 10 5 23.1. 2 24.1. 2 23.4. Rapeus 0 2 4 6 8 10 5 23.1. 2 24.1. 2 23.4. Purtavuus 0 2 4 6 8 10 5 23.1. 2 24.1. 2 23.4. Makeus 0 2 4 6 8 10 5 23.1. 2 24.1. 2 23.4. Karvaus 0 2 4 6 8 10 5 23.1. 2 24.1. 2 23.4. Maun voimakkuus 0 2 4 6 8 10 5 23.1. 2 24.1. 2 23.4. Maun virheettömyys 0 2 4 6 8 10 5 23.1. 2 24.1. 2 23.4. 12.9. 26.9. 10.10. (p=0,003), rapeita (p<0,001), makeita (p<0,001) ja väri ltään vaaleampia (p=0,009) kuin myöhempien korjuukerto- jen porkkanat (Kuva 15). Muissa ominai- suuksissa ei havaittu tilastollisesti merkitse- viä eroja. Huhtikuussa ainoa tilastollisesti merkitsevä ero oli värissä (p=0,019): en- simmäisen korjuun näytteet arvioitiin edel- leen muita vaaleammiksi. Tilan 5 porkkanoita arvioitiin vain tam- mikuussa. Viimeisen korjuupäivän porkka- nat olivat ensimmäiseen korjuukertaan ver- rattuna mehukkaampia (p=0,015), hel- pommin purtavia (p=0,005), rapeampia (p=0,002) ja makeampia (p=0,014) (Kuva 15). 1996 Korjuuajalla ei ollut vaikutusta porkkanoi- den makeuteen tai karvauteen (Kuva 16). Väri muuttui tasaisemmaksi sadonkorjuuta viivästettäessä (p=0,009). Tila tai varas- toinnin kesto ei vaikuttanut värin tasaisuu- teen. Porkkanat olivat vähemmän kovia (p=0,030) ja enemmän kumimaisia (p=0,014) ensimmäisellä sadonkorjuuker- ralla verrattuna kahteen viimeiseen. Varas- toinnin aikana porkkanat muuttuivat vä- hemmän koviksi (p=0,003) ja enemmän kumimaisiksi (p=0,013). Porkkanoiden mehukkuuteen korjuuaika vaikutti eri ta- voin eri tiloilla (Kuva 16). Tilan 1 sadossa korjuuajalla (p=0,081) tai varastointiajalla (p=0,563) ei ollut vaikutusta arvioituun mehukkuuteen. Tilalla 3 ensimmäisen kor- juun porkkanat olivat vähemmän mehuk- kaita kuin muut (p=0,008) ja ero säilyi kai- killa arviointikerroilla. Mehukkuus ei vä- hentynyt tilastollisesti merkitsevästi varas- toinnin myötä (p=0,163). Tilalla 9 korjuu- aika ei vaikuttanut mehukkuuteen (p=0,318), mutta varastoinnin aikana porkkanat muuttuivat vähemmän mehuk- kaiksi (p=0,009). Korjuuajan vaikutus yleisarvioon pork- kanoiden mausta vaihteli koepaikoittain (Kuva 16). Tilalla 1 myöhempien korjuiden porkkanat saivat paremman yleisarvion (p=0,021) varsinkin huhtikuussa, mutta varastointiajan vaikutus (p=0,323) tai kor- juu- ja varastointiajan yhdysvaikutus (p=0,498) ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tilalla 3 kahden viimeisen korjuun porkka- nat arvioitiin yleismaultaan paremmiksi kuin kahden ensimmäisen korjuun näytteet (p=0,019). Varastoinnin kuluessa maku ja korjuukertojen väliset erot pysyivät suun- nilleen samoina. Tilalla 9 ensimmäisen kor- juun porkkanat arvioitiin maultaan toisen ja kolmannen korjuun porkkanoita parem- maksi (p=0,044). Varastointiajalla ei ollut vaikutusta yleismakuun (p=0,292). Varastokestävyys Vuonna 1995 porkkanoiden varastokestä- vyys parani sadonkorjuuta siirrettäessä. Pai- nohävikki oli pienin viimeisen korjuukerran porkkanoissa, kahden ensimmäisen kor- juun välillä ei ollut eroja (p=0,002, Kuva 17). Korjuukertojen väliset erot säilyivät li- kimain yhtä suurina koko varastokauden ajan. Myyntikelpoisten porkkanoiden osuus oli pienin ensimmäisen korjuun sadossa ja suurin viimeisen korjuun porkkanoissa. Kaikki korjuukertojen väliset erot oli tilas- tollisesti merkitseviä (p<0,001). Kaikkien tilojen keskiarvona laskettu ero ensimmäi- sen ja viimeisen korjuun välillä hävikissä oli tammikuussa noin 20 %, huhtikuun puoli- välissä hieman vähemmän. Tautien pilaa- mien porkkanoiden osuus oli suurin ensim- mäisen korjuun sadossa (p<0,001), kahden viimeisen korjuun välinen ero ei ollut tilas- tollisesti merkitsevä. Yksittäisillä tiloilla korjuuaikojen väli- nen ero hävikissä saattoi olla vielä suurempi (Kuva 18). Mitä enemmän varastotauteja porkkanoissa esiintyi, sitä suurempi korjuu- ajan vaikutus oli. Jos tauteja oli vähän, eivät korjuukertojen väliset erotkaan olleet kovin suuria. Vuoden 1996 aineistoa analysoitiin mo- nipuolisemmin erilaisen koejärjestelyn ansi- osta. Korjuuajan vaikutus painohävikkiin oli samansuuntainen kaikilla tiloillla (Kuva 19): Panther-lajikkeella painohävikki pie- 33 34 Kuva 16. Eri aikaan korjattujen porkkanoiden aistittava laatu varastokaudella 1996-97. Me- hukkuus ja maku on esitetty erikseen kolmen tilan sadosta, muut pylväät ovat keskiarvoja eri ti- lojen näytteistä. Makeus 0 2 4 6 8 7.11. 28.1. 23.4. Kovuus 0 2 4 6 8 7.11. 28.1. 23.4. Mehukkuus - tila 1 0 2 4 6 8 4.11. 28.1. 23.4. Karvaus 0 2 4 6 8 7.11. 28.1. 23.4. Kumimaisuus 0 2 4 6 8 7.11. 28.1. 23.4. Maku - tila 1 0 2 4 6 8 4.11. 28.1. 23.4. Mehukkuus - tila 3 0 2 4 6 8 4.11. 28.1. 23.4. Mehukkuus - tila 9 0 2 4 6 8 7.11. 28.1. 23.4. A B C D Maku - tila 3 0 2 4 6 8 4.11. 28.1. 23.4. Maku - tila 9 0 2 4 6 8 7.11. 28.1. 23.4. neni kolmanteen korjuukertaan asti, ja kah- della viimeisellä korjuukerralla painohävik- ki oli likimain sama. Fontana-lajikkeella painohävikki väheni myös kolmanteen kor- juuseen asti, mutta viimeisen korjuupäivän sadossa se oli lähes yhtä suuri kuin ensim- mäisen korjuukerran porkkanoissa. Varas- toinnin aikana painohävikki lisääntyi suora- viivaisesti. Panther-lajikkeella korjuukerto- jen väliset erot suurenivat kevättä kohti, Fontana-lajikkeella ne pysyivät suunnilleen yhtä suurina kaikkina analyysikertoina. Korjuuajan vaikutus myyntikelpoisten porkkanoiden määrään ja tauteihin vaihteli tiloittain, joten tulokset on esitetty tilakoh- taisesti. Panther-tiloista korjuuajan vaiku- tus oli tilastollisesti merkitsevä kaikilla muilla tiloilla paitsi tilalla 9, jolla korjuuai- kojen paremmuus muuttui varastointiajan myötä (Kuva 20). Kaikilla muilla tiloilla A-korjuun porkkanat säilyivät heikoimmin ja säilyvyys parani korjuuta lykättäessä. Ti- loilla 1, 4, 5, 7 ja 8 porkkanoiden säilyvyys parani tilastollisesti merkitsevästi kolman- teen korjuupäivään asti. Tiloilla 2, 3 ja 6 säi- lyvyys ei enää parantunut toisen korjuun jälkeen merkitsevästi, joskin ero olikin yleensä myöhemmän korjuun hyväksi. Sa- donkorjuun viivästyttäminen kolmannesta neljänteen kertaan ei kuitenkaan heikentä- nyt varastokestävyyttä, paitsi tilalla 7, jossa D-korjuun sato säilyi hieman huonommin kuin kaksi viikkoa aiemmin korjatut pork- kanat. Tilalla 6 toinen korjuukerta oli säily- vyydeltään parempi kuin kolmas kerta. Ti- lalla 9 korjuuajan vaikutus muuttui varas- tointiajan kuluessa: tammikuussa kahden viimeisen korjuun porkkanat olivat säily- neet parhaiten, mutta huhtikuun puolivä- lissä niissä oli vähiten myyntikelpoisia pork- kanoita. Fontana-lajikkeella ensimmäinen kor- juu oli varastokestävyydeltään merkitseväs- ti heikoin kaikilla muilla tiloilla paitsi tilalla 11, jolla korjuuaika ei lainkaan vaikuttanut säilyvyyteen (Kuva 21). Tiloilla 10 ja 12 sa- don varastokestävyys ei enää parantunut toisen korjuun jäkeen mutta se ei myöskään heikentynyt. Tilalla 13 varastokestävyys parani toiseen korjuuseen asti, mutta lisäksi viimeinen korjuu oli vielä selvästi parempi kuin toinen korjuu. Tiloilla 14 ja 15 varas- tokestävyys parani kolmanteen korjuuseen asti ja oli samanlainen kahdella viimeisellä korjuukerralla. Keskimäärin korjuukertojen välinen ero varastohävikissä oli Panther-lajikkeella 20 %-yksikköä, huhtikuussa hieman enem- män. Fontana-lajikkeella ero oli jopa 30 %, ja varhaisin korjuupäivä erottui säilyvyydel- tään selvästi heikoimpana. Useimmilla koe- paikoilla Panther-lajikkeen säilyvyys ei enää parantunut enää kolmannen korjuukerran (7.–9.10.) jälkeen eikä Fontana-lajikkeen enää toisen korjuuajan jälkeen (25.9.). Huomattavaa on, että hävikki ei yhdellä- kään tilalla lisääntynyt selvästi korjuuta vii- västettäessä. Myöskään syyskuun ankarat pakkasyöt, jolloin lämpötila laski lähelle 35 Kuva 17. Varastoinnin aikainen painohävikki ja myyntikelpoisten porkkanoiden määrä eri ai- kaan korjatussa sadossa varastokaudella 1995-96. Luvut ovat keskiarvoja yhdeksän tilan tu- Painohävikki (%) 0 2 4 6 8 10 12 19.1. 28.2. 17.4. Myyntikelpoisia (%) 0 20 40 60 80 100 19.1. 28.2. 17.4. 12.9. 26.9. 10.10. 36 Kuva 18. Korjuuajan vaikutus myyntikelpoisten porkkanoiden määrään eri tilojen sadossa varastokaudella 1995-96. % - Tila 1 0 20 40 60 80 100 19.1. 28.2. 17.4. % - Tila 2 0 20 40 60 80 100 19.1. 28.2. 17.4. % - Tila 6 0 20 40 60 80 100 19.1. 28.2. 17.4. % - Tila 7 0 20 40 60 80 100 19.1. 28.2. 17.4. % - Tila 8 0 20 40 60 80 100 19.1. 28.2. 17.4. % - Tila 3 0 20 40 60 80 100 19.1. 28.2. 17.4. % - Tila 3 0 20 40 60 80 100 19.1. 28.2. 17.4. % - Tila 9 0 20 40 60 80 100 19.1. 28.2. 17.4. % - Tila 5 0 20 40 60 80 100 19.1. 28.2. 17.4. 12.9. 26.9. 10.10. –10 °C, eivät heikentäneet säilyvyyttä nä- kyvistä vioituksista huolimatta. 4.3.2.2 Kokemäen koe Sadon kasvu Kokonais- ja kauppakelpoisen sadon lisään- tyminen jatkui Kokemäen kokeessa melko pitkään. Korjuuajan vaikutusta mallinnet- tiin polynomimalleilla. Kokonais- ja kaup- pakelpoisen sadon kasvu noudatti toisen as- teen yhtälöä eli alkusyksyn nopeampaa kas- vua seurasi hitaamman kasvun vaihe. Malli- en mukaan sadon määrä kasvoi syksyllä sa- mansuuntaisesti molemmilla lajikkeilla. Näytti kuitenkin siltä, että ‘Fontanan’ kas- vu jatkui syksyllä pidempään kuin ‘Panthe- rin’ kasvu, vaikka tilastollisesti lajikkeiden välillä ei ollut eroa korjuuajan vaikutuksessa (Kuva 22). Fontana-lajikkeen kokonais- ja kauppakelpoinen sato oli keskimäärin 5000 kg/ha suurempi kuin ‘Pantherin’ sato. Koko sadon perusteella laskettu keskipaino oli ‘Fontanalla’ 78 grammaa ja ‘Pantherilla’ 65 grammaa ja kauppakelpoisen sadon perus- teella lasketut keskipainot olivat 104 ja 83 grammaa. Sadonkorjuun siirtyessä pienten, alle 50 grammaa painavien porkkanoiden osuus väheni, jolloin kauppakelpoisen sadon osuus kasvoi (Taulukko 13). Fontana-lajik- keella kauppakelpoisten porkkanoiden osuus oli sadonkorjuukauden alussa 68 % ja lopussa 79 %, Panther-lajikkella alussa 63 % ja lopussa 77 %. Kuiva-ainepitoisuus Sadonkorjuun jälkeen tehdyissä mittauksis- sa lajikkeella (p=0,499) tai korjuuajalla (p=0,077) ei ollut vaikutusta juurten kui- va-ainepitoisuuteen. Pitoisuudet vaihteli- vat molemmilla lajikkeilla 11 ja 12 %:n vä- lillä. Myöskään liukoisen kuiva-aineen pi- toisuus ei muuttunut korjuuajan myötä (p=0,165), mutta Panther-lajikkeen pitoi- suus (9,2) oli hieman Fontana-lajikkeen pi- toisuutta (8,9) korkeampi (p=0,010). Varastoinnin aikana kuiva-ainepitoi- suus laski hieman molemmilla lajikkeilla, aluksi nopeammin, tammikuun jälkeen hi- taammin (Kuva 23). Eri korjuuaikojen vä- lillä oli pientä vaihtelua muutoksen nopeu- dessa, joten varastoinnin lopulla ensim- mäisten korjuukertojen porkkanoiden kui- va-ainepitoisuus oli alin. Muutokset olivat kuitenkin vähäisiä. Sokeripitoisuudet Liukoisten sokereiden määrät muuttuivat sadonkorjuukaudella eri tavalla Fontana- ja Panther-lajikkeissa (Kuva 24). Fruktoosi- ja 37 Kuva 19. Varastoinnin aikainen painohävikki eri aikaan korjatussa porkkanasadossa varastokaudella 1996- 97. Panther-lajikkeen pylväät ovat keskiarvoja yhdeksän tilan sadosta, Fontana-lajikkeen pylväät kuuden tilan sadosta. Painohävikki (%) - 'Panther' 0 2 4 6 8 10 12 7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4. Painohävikki (%) - 'Fontana' 0 2 4 6 8 10 12 7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4. A B C D 38 Kuva 20. Korjuuajan vaikutus myyntikelpoisten porkkanoiden määrään (lajike ‘Panther’) eri tilojen sadossa varastokaudella 1996-97. % - Tila 2 0 20 40 60 80 100 7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4. % - Tila 1 0 20 40 60 80 100 7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4. % - Tila 6 0 20 40 60 80 100 7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4. % - Tila 7 0 20 40 60 80 100 7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4. % - Tila 3 0 20 40 60 80 100 7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4. % -Tila 8 0 20 40 60 80 100 120 7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4. % - Tila 4 0 20 40 60 80 100 120 7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4. % - Tila 9 0 20 40 60 80 100 7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4. % - Tila 5 0 20 40 60 80 100 7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4. A B C D Panther-lajikkeissa (Kuva 24). Fruktoosi- ja glukoosipitoisuudet laskivat Fontana-lajik- keella ensimmäisen korjuun jälkeen, nousi- vat sitten hieman ja laskivat taas lokakuun lopussa. Panther-lajikkeella pitoisuudet oli- vat alimmillaan viidennellä korjuukerralla, josta ne taas hieman nousivat viimeiseen korjuuseen mennessä. Sakkaroosin määrä pysyi Fontana-lajikkeella aluksi samalla ta- solla mutta oli neljännellä ja viidennellä korjuukerralla korkeampi ja laski taas loka- kuun lopussa. Panther-lajikkeen sakkaroo- sipitoisuus nousi selvästi sadonkorjuukau- den alussa ja tasaantui kolmannen korjuun jälkeen. Liukoisten sokereiden kokonaismäärä seuraili molemmilla lajikkeilla sakkaroosin määrää (korrelaatiokerroin Fontana-lajik- keella 0,80, p<0,001, Panther-lajikkeella 0,93, p<0,001). Fontana-lajikkeella määrä laski ensimmäisen korjuun jälkeen mutta oli korkeimmillaan neljännellä ja viidennel- lä korjuukerralla. Panther-lajikkeella pitoi- suus nousi aluksi ja pysyi sitten suunnilleen ennallaan. Lajikkeiden välillä oli melko suuria eroja sokerikoostumuksessa. Panther-lajikkeen sakkaroosipitoisuus vaihteli 2,6 ja 4,1 %:n välillä, Fontana-lajikkeen pitoisuus 2,8 ja 3,6 %:n välillä (lajikkeen vaikutus, 39 % - Tila 10 0 20 40 60 80 100 7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4. % - Tila 11 0 20 40 60 80 100 7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4. % - Tila 12 0 20 40 60 80 100 7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4. A B C D % - Tila 13 0 20 40 60 80 100 7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4. % - Tila 14 0 20 40 60 80 100 7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4. %- Tila 15 0 20 40 60 80 100 7.-8.1. 25.-26.2. 15.-16.4. Kuva 21. Korjuuajan vaikutus myyntikelpoisten porkkanoiden määrään (lajike ‘Fontana’) eri tilojen sadossa varastokaudella 1996-97. p<0,001). Fontana-lajikkeella taas fruk- toosin ja glukoosin pitoisuudet olivat kor- keammat (p=0,013, p<0,001), joten soke- reiden yhteismäärässä ei ollut lajikkeiden välillä eroja (p=0,635). Sen sijaan sakka- roosin ja monosakkaridien määräsuhde oli Panther-lajikkeella selvästi korkeampi kuin Fontana-lajikkeella (p=0,002). ‘Fontanal- la’ suhde nousi neljänteen korjuuseen asti ja laski sitten, ‘Pantherilla’ nousu jatkui kym- menen päivää kauemmin. Varastoinnin aikana sokereiden määrät muuttuivat eri tavoin eri korjuukertojen porkkanoissa. Myös lajikkeiden välillä oli eroja. Fruktoosipitoisuus ei Fontana-la- jikkeella muuttunut varastoinnin aikana juurikaan. Korjuuaikojen väliset erot olivat eri analyysikertoina erilaiset: tammikuussa pitoisuus oli korkein varhain korjatuissa, helmikuun lopussa pitoisuudet olivat liki- main samanlaiset, huhtikuussa korkeim- mat pitoisuudet mitattiin neljännen ja vii- dennen korjuun näytteistä. Panther-lajik- 40 Sato (1000 kg/ha) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 5.9. 16.9. 26.9. 7.10. 16.10. 28.10. Sadonkorjuupäivä Fontana - kok.sato Panther - kok.sato Fontana - kauppak. sato Panther - kauppak. sato Kuva 22. Fontana- ja Panther-lajikkeiden porkkanoiden kokonais- ja kauppakelpoisen sa- don lisääntyminen syksyllä 1996 Kokemäellä. Lajike Korjuupäivä Kauppa- Pienet Haljenneet Epämuo- Haaraiset Muut kelpoiset (< 50 g) toiset % % % % % % �Fontana� 5.9. 68 19 < 1 11 1 0 16.9. 71 15 < 1 13 1 0 26.9. 71 11 3 13 1 0 7.10. 76 11 0 12 1 0 16.10. 79 8 < 1 11 1 0 28.10. 79 9 < 1 10 1 1 �Panther� 5.9. 63 29 < 1 7 1 0 16.9. 68 20 < 1 10 2 0 26.9. 71 16 0 12 2 0 7.10. 75 14 0 9 2 0 16.10. 76 12 < 1 9 2 0 28.10. 77 12 0 9 3 1 Taulukko 13. Sadon jakautuminen eri laatuluokkiin porkkanan korjuuaikakokeessa Koke- mäellä syksyllä 1996. keella korjuukertojen väliset erot olivat suu- rimmillaan tammikuussa, jolloin varhain korjatut porkkanat sisälsivät eniten fruk- toosia.Suuntaus säilyi samana varastoinnin loppuun asti, joskin korjuukertojen väliset erot pienenivät. Keskimääräinen fruktoosi- pitoisuus ei muuttunut kovin paljon varas- toinnin aikana. Glukoosin määrä nousi Fontana-lajik- keella varastoinnin aikana keskimäärin 0,2 %-yksikköä. Vaikka muutos oli eri korjuu- kertojen sadossa hieman erilaista, ensim- mäisten korjuukertojen porkkanat sisälsi- vät keskimäärin enemmän glukoosia kuin viimeisten korjuiden sato. Panther-lajik- keella ensimmäisen korjuukerran porkka- noiden glukoosimäärä nousi varastoinnin alkuvaiheessa ja laski sitten. Muiden kor- juuerien pitoisuudessa ei tapahtunut kovin suuria muutoksia. Kaikilla analyysikerroilla suuntaus oli se, että varhain korjatut pork- kanat sisälsivät enemmän glukoosia kuin myöhempien korjuiden sato, mutta erot pienenivät varastoinnin lopussa. Fontana-lajikkeella sakkaroosin määrä laski varsinkin varastoinnin alkuvaiheessa ja nousi jälleen tammikuun jälkeen. Korjuu- kertojen väliset erot pitoisuudessa vaihteli- vat hieman analyysikerroittain, mutta pi- toisuus oli keskimäärin korkeampi, kun porkkanat oli nostettu maasta myöhem- min. Panther-lajikkeella erot korjuukerto- jen välillä olivat selvemmät ja pysyivät suunnilleen samanlaisina varastoinnin lop- puun asti: myöhemmin korjatuissa porkka- noissa sakkaroosipitoisuus oli korkeampi. Myös ‘Pantherin’ sakkaroosipitoisuus laski ennen tammikuun analyysikertaa ja nousi jälleen kevättalvella. Kokonaissokeripitoisuus laski Fonta- na-lajikkeella ennen tammikuuta mutta kääntyi sitten taas nousuun. Korjuukerto- jen väliset erot olivat eri analyysikerroilla erilaiset: tammikuussa kolmannen korjuun porkkanat sisälsivät eniten sokereita, hel- mikuun lopussa pitoisuuksissa ei ollut eroja, huhtikuussa alimmat pitoisuudet olivat en- simmäisen ja viimeisen korjuun sadossa. Panther-lajikkeessa sokereiden kokonais- määrä oli korkeimmillaan helmikuussa, jos- ta se hieman laski huhtikuuhun mennessä. Tammikuun analyysikerralla korjuuaikojen välillä ei ollut eroja, helmikuun lopussa pi- toisuudet olivat korkeimmat keskimmäis- ten korjuukertojen sadossa, huhtikuussa ensimmäisen korjuun porkkanat sisälsivät vähiten sokereita. Varastoinnin alkuvaiheessa Fontana-la- jikkeessa sakkaroosin ja muiden sokereiden suhde laski ja pysyi sitten likimain samana. Panther-lajikkeessa suhde kääntyi tammi- kuun jälkeen taas nousuun. Molemmilla la- jikkeilla suhde oli yleensä sitä korkeampi, mitä myöhemmin porkkanat oli korjattu, mutta mittausten välillä esiintyi vaihtelua. 41 Kuva 23. Eri aikaan korjattujen Fontana- ja Panther-lajikkeiden porkkanoiden kuiva-ainepitoi- suus syksyllä ja erimittaisen varastoinnin jälkeen kaudella 1996-97 Kokemäen kokeessa. Kuiva-aine (%) - 'Fontana' 0 2 4 6 8 10 12 14 Syksy Tammi Helmi Huhti Kuiva-aine (%) - 'Panther' 0 2 4 6 8 10 12 14 Syksy Tammi Helmi Huhti 5.9. 16.9. 26.9. 7.10. 16.10. 28.10. 42 Kuva 24. Eri aikaan korjattujen Fontana- ja Panther-lajikkeiden porkkanoiden juurten sokeri- pitoisuudet ja sakkaroosin ja monosakkaridien suhde syksyllä ja varastoinnin jälkeen kaudel- la 1996-97 Kokemäen kokeessa. Fruktoosi (%) - 'Fontana' 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Syksy Tammi Helmi Huhti Fruktoosi (%) - 'Panther' 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Syksy Tammi Helmi Huhti Glukoosi (%) - 'Fontana' 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Syksy Tammi Helmi Huhti Glukoosi (%) - 'Panther' 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Syksy Tammi Helmi Huhti Sakkaroosi (%) - 'Fontana' 0 1 2 3 4 5 Syksy Tammi Helmi Huhti Sakkaroosi (%) - 'Panther' 0 1 2 3 4 5 Syksy Tammi Helmi Huhti Sokerit yht. - 'Fontana' 0 2 4 6 8 Syksy Tammi Helmi Huhti Sakkar./monos. - 'Fontana' 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Syksy Tammi Helmi Huhti Sokerit yht. - ' Panther' 0 2 4 6 8 Syksy Tammi Helmi Huhti Sakkar./monos. - 'Panther' 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Syksy Tammi Helmi Huhti 5.9. 16.9. 26.9. 7.10. 16.10. 28.10. Aistittava laatu Porkkanoiden aistittavaa laatua seurattiin heti sadonkorjuukauden päätyttyä marras- kuun alussa sekä varastoinnin jälkeen tam- mikuun ja huhtikuun lopussa (Kuvat 25 ja 26). Lajikkeet eivät eronneet toisistaan ti- lastollisesti merkitsevästi minkään arvioi- dun ominaisuuden suhteen. Korjuuaika vaikutti porkkanoiden mehukkuuteen (p<0,001), karvauteen (p=0,004), ma- keuteen (p<0,001), maun yleisarvioon (p<0,001) ja kumimaisuuteen (p=0,026): mehukkuus lisääntyi, karvaus väheni ja maun yleisarvio parani sadonkorjuun siirty- essä myöhempään. Myös makeus lisääntyi sadonkorjuun siirtyessä, mutta muutos ei ollut yhtä suoraviivainen. Fontana-lajik- keella havaitut erot makeudessa olivat pie- nempiä kuin Panther-lajikkeella. Varhain korjatut porkkanat arvioitiin myös kumi- maisemmiksi. Korjuuaika ei vaikuttanut porkkanoiden kovuuteen (p=0,157) tai vä- rin tasaisuuteen (p=0,417). Varastoinnin aikana porkkanat muut- tuivat rakenteeltaan pehmeämmiksi 43 Kuva 25. Eri aikaan korjattujen Fontana-lajikkeen porkkanoiden aistittava laatu sadonkor- juun jälkeen sekä tammi- ja huhtikuun lopussa kaudella 1996-97 Kokemäen kokeessa. Makeus 0 2 4 6 8 Syksy Tammi Huhti Karvaus 0 2 4 6 8 Syksy Tammi Huhti Kovuus 0 2 4 6 8 Syksy Tammi Huhti Kumimaisuus 0 2 4 6 8 Syksy Tammi Huhti Mehukkuus 0 2 4 6 8 Syksy Tammi Huhti Maku 0 2 4 6 8 Syksy Tammi Huhti 5.9. 16.9. 26.9. 7.10. 16.10. 28.10. (p=0,009) ja kumimaisemmiks i (p=0,033). Muihin arvioituihin ominai- suuksiin varastointiajalla ei ollut vaikutus- ta. Korjuuaikojen välillä havaitut erot säi- lyivät samanlaisina varastoinnin aikana. Myöhäinen sadonkorjuu oli siis hyödyk- si porkkanoiden aistittavan laadun kannal- ta. Varastoinnin kuluessa porkkanoiden ra- kenne muuttui heikommaksi, mutta muu- ten laadussa ei havaittu muutoksia. Varastokestävyys Korjuuaika vaikutti huomattavasti porkka- noiden varastokestävyyteen. Varastoinnin aikainen painohävikki oli molemmilla lajik- keilla suunnilleen yhtä suurta (p=0,463). Korjuuaika vaikutti samalla tavalla molem- pien lajikkeiden painohävikkiin (Kuva 27): vaikka tuloksissa oli melkoisesti vaihtelua, keskimäärin painohävikki laski sadonkor- juuta siirrettäessä (p<0,001). Viimeisen korjuukerran porkkanoissa painohävikki oli jälleen hieman suurempi. Varastoinnin ku- luessa painohävikki lisääntyi melko suora- viivaisesti (p<0,001). Varastoinnnin jälkeen Panther-lajik- keen porkkanoista oli suurempi osa myynti- kelpois ia kuin Fontana-la j ikkeessa (p=0,039) (Kuva 28). Korjuuajan vaikutus myyntikelpoisten porkkanoiden määrään 44 Makeus 0 2 4 6 8 Syksy Tammi Huhti Karvaus 0 2 4 6 8 Syksy Tammi Huhti Kovuus 0 2 4 6 8 Syksy Tammi Huhti Kumimaisuus 0 2 4 6 8 Syksy Tammi Huhti Mehukkuus 0 2 4 6 8 Syksy Tammi Huhti Maku 0 2 4 6 8 Syksy Tammi Huhti 5.9. 16.9. 26.9. 7.10. 16.10. 28.10. Kuva 26. Eri aikaan korjattujen Panther-lajikkeen porkkanoiden aistittava laatu sadonkorjuun jälkeen sekä tammi- ja huhtikuun lopussa kaudella 1996-97 Kokemäen kokeessa. vaihteli lajikkeittain ja analyysikerroittain (yhdysvaikutus lajike*korjuuaika*varas- tointiaika, p=0,002). Fontana-lajikkeella kolmen ensimmäisen korjuun sato säilyi heikosti, mutta muiden korjuukertojen vä- lillä ei ollut suuria eroja (kolmannen asteen trendikontrasti, p=0,001). Esimerkiksi huhtikuun puolivälissä kolmen ensimmäi- sen korjuun sadosta vain noin 30 % oli myyntikelpoista, kun taas viimeisten kor- juukertojen sadosta myyntikelpoista oli 60-75 %. Varastoinnin kuluessa myyntikel- poisten porkkanoiden osuus väheni lineaari- sesti (p=0,005). Myös Panther-lajikkeella 45 Painohävikki (%) - 'Fontana' 0 2 4 6 8 10 12 14 7.1. 25.2. 16.4. Painohävikki (%) - 'Panther' 0 2 4 6 8 10 12 14 7.1. 25.2. 16.4. 5.9. 16.9. 26.9. 7.10. 16.10. 28.10. Kuva 27. Eri aikaan korjattujen Fontana- ja Panther-lajikkeiden porkkanoiden painohävikki varastokaudella 1996-97 Kokemäen kokeessa. Myyntikelpoisia (%) - 'Fontana' 0 20 40 60 80 100 7.1. 25.2. 16.4. Myyntikelpoisia (%) - 'Panther' 0 20 40 60 80 100 7.1. 25.2. 16.4. 5.9. 16.9. 26.9. 7.10. 16.10. 28.10. Kuva 28. Eri aikaan korjattujen Fontana- ja Panther-lajikkeiden porkkanoiden myyntikelpoi- nen osuus erimittaisen varastoinnin jälkeen varastokaudella 1996-97 Kokemäen kokeessa. Tautien pilaamia (%) - 'Fontana' 0 10 20 30 40 50 60 70 7.1. 25.2. 16.4. Tautien pilaamia (%) - 'Panther' 0 10 20 30 40 50 60 70 7.1. 25.2. 16.4. 5.9. 16.9. 26.9. 7.10. 16.10. 28.10. Kuva 29. Tautien pilaama osuus eri aikaan korjatuissa Fontana- ja Panther-lajikkeiden pork- kanoissa erimittaisen varastoinnin jälkeen varastokaudella 1996-97 Kokemäen kokeessa . varhaisimpien korjuukertojen sato säilyi heikoimmin (toisen asteen trendikontrasti, p<0,001). Erot korjuukertojen välillä suu- renivat varastoinnin kestäessä (yhdysvaiku- tus korjuu*varastointiaika, p=0,010). Huhtikuun puolivälissä kahden ensimmäi- sen korjuukerran sadosta oli myyntikelpois- ta noin 30 %, kolmannen korjuun sadosta noin 50 % ja viimeisten korjuukertojen sa-