wz,—,\Kc(— 03450 OLKKALA 913- 46 211 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FOR ESTRY VAKOLAN TUTKIMUSSELOSTUS No 35 KAUKO TURTIAINEN PIENPUUHAKKURIT SMALL-SIZED WOOD CHIPPERS VIHTI 1923 VAKOLAN TUTKIMUSSELOSTUS No 35 KAUKO TURTIAINEN PIENPUNAKKURIT SMALL-SIZED WOOD CHIPPERS VIHTI 1983 ISSN 0506-3841 SISÄLLYSLUETTELO Sivu TIIVISTELMÄ SAMMANFATTNING CONCLUSIONS 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2 3. TULOKSET 7 3.1 Tehontarve 7 3.2 Vääntömomentti 14 3.3 Melun voimakkuus 24 3.4 Hakkeen palakoon jakautuma 26 3.5 Hakkeen heittoetäisyys 28 3.6 Tuotos 29 3.7 Teräpyörän massahitausmomentti 31 3.8 Ergonomia ja työturvallisuus 31 4. TULOSTEN TARKASTELUA 33 .KIRJALLISUUTTA TIIVISTELMÄ Hakkureiden tehon tarve kasvaa haketettavan puun läpi- mitan kasvaessa. Tehon tarpeeseen vaikuttavat edelleen terien säätö, puun syöttönopeus ja teräpyörän nopeus. Pienpuuhakkureiden tehon tarve on vähintään 40...50 kW. Hakkureiden vääntömomenttiarvoihin vaikuttavat samat teki- jät kuin tehon tarpeeseenkin. Traktorin voimansiirron kes- tävyyden kannalta suuri teräpyörän massahitausmomentti ja verraten pieni vääntömomenttiarvojen vaihtelualue ovat edukdi. Nämä ominaisuudet saavutetaan kun hakkurin terä- pyörän paino, erityisesti sen kehäpaino, ja sen nopeus ovat suuret. Ylikuormitusten estämiseksi nivelakselissa on syytä käyttää ylikuormitussuojaa. Hakkurit synnyttävät voimakkaan sielun, se vaihtelee 90... 120 dB(A). Melu voimistuu puun paksuuden kasvaessa. Hake- tustyöntekijän pitää käyttää kupumallisia kuulonsuojaimia. Hakkeen heittoetäisyys vaihtelee 3...11 m. Hakkurit, jois- sa on erillinen hakkeen puhallin, heittävät hakkeen kauim- maksi. Hakkeen palakokoon vaikuttavat ratkaisevasti hakkurin ra- kenne ja teräpyörän terien säätö. Rumpuhakkurit tekevät pientä haketta, 2...9 mm; laikkahakkurit tekevät suurem- paa haketta, 10...35 mm, ja kartioruuvihakkurit palahaket- ta, n. 70 mm. Pienpuuhakkurit tekevät karsitusta puusta melko hyvää, tasalaatuista haketta; sitävastoin karsimat- tomasta puusta tehdyssä hakkeessa on tikkuja ja oksia. Tämän vuoksi hakkureita tulee edelleen kehittää. Haketustyön tuotos, tehollista työtuntia kohden, riippuu hakkeen koosta, puun paksuudesta ja oksaisuudesta sekä puun syöttönopeudesta. Tuotos vaihtelee 10...30 hakekuu- tioon tehollisessa työtunnissa. Ergonomian ja työturvallisuuden kannalta syöttösuppilon pitää olla sopivalla korkeudella. Syöttösuppilossa tulee olla puun takaiskusuojus ja pikapysäytin työturvallisuu- den vuoksi. Teräpyörä pitää voida lukita terien säädön ajaksi. Syöttölaite helpottaa ja nopeuttaa työntekoa sekä tasaa hakkeen kokoa. SAMMANFATTNING Flishuggarnas effektbehov ökar när flisträdets diameter ökar. Effektbehovet beror vidare på knivarnas justering, trädets inmatningshastighet och huggskivans hastighet. Klenvirkesflishuggarna erfordrar åtminstone en effek av 40...50 kW. Vridmomentets storlek påverkas av samma egenskaper som på- verkar flishuggarnas effektbehov. Det är till fördel för hållbarheten av traktorns kraftöverföring att massatrög- hetsmomentet av huggskivan är tillräckligt stort och vrid- momentets variation är relativt liten. Dessa egenskaper fås när vikten av flishuggens huggskiva speciellt dess omkretsvikt och huggskivans hastighet är tillrekligt sto- ra. överbelastning av traktorns kraftöverf6ring kan för- hindras genom att montera överbelastningsskydd på kraf't- överföringsaxeln. Flishuggarnas buller varierar mellan 90...120 dB(A). Bull- ret ökar när diametern av trädet ökar. Arbetaren skall använda hörselskydd under arbete. Kast avståndet av fli- sen varierar mellan 3...11 m. Flishuggarna, som har sepa- rat fläkt, kastar flisen längst. Flisens storlek beror på flishuggens konstruktion och knivarnas justering. Cylin- derhuggarna gör fin flis av längden 2... 9 mm, skivhuggar- na gör i någon mån grövre flis av längden 10...35 mm, och koniska skruvhuggarna styckeflis av längden ca 70 mm. Klenvirkesflishuggarna gör av kvistat träd tämligen god flis, däremot finns 1 flisen, som har gjorts av okvistat träd, i någon mån stickor och kvistar. Därför skall flis- huggarna vidareutvecklas. Produktionen av flisningsarbete per effektiv timme beror på rnsens storlek, virkets diameter och kvistighet samt matningshastighet av trädet. Produktionen varierar mellan 10...30 fliskubikmeter per effektiv timme. Från synpunkt av ergonomi och skydd i arbete skall mat- ningstratten vara på lämplig höjd från marken. I matnings- tratten måste vara bakslagskydd och en snabb nödstoppan- ordning. Huggskivan skall kunna låsas för knivarnas jus- tering. Hydraulisk eller mekanisk matningsanordning under- lättar och försnabbar arbetet och jämnar flisens storlek. CONCLUSIONS The power requirement of the chippers is increasing when the diameter of trees to be chipped is increasing. Furthermore the power requirement is depending on the knife adjustment, feeding speed and rotational speed of the cutter wheel. Generally the required power range is 40...50 p.t.o. kW. The torques of the chipper is also depending on the same factors as to the required power. For the tractor power transmission durability the chipper cutter wheel moment of inertia should be high enough and the torque vari- ations should be sufficiently small. These are obtained when the chipper cutter wheel mass, particularly on its periphery, and the cutter wheel revolving speed are high enough. The tractor transmission overloading can be avoi- ded with using overload clutches at the power transmis- sion shaft. Noise caused by chippers varies between 90...120 dB(A). Increasing the tree diameter also increases the noise. Workers must wear ear protectors at work. The chip throw distance varies between 3...11 m. With chippers having a separate chip blower the distance is at its longest. The chip size depends on the chipper construction and knife adjustment. Drum type chippers produce fine chips, 2...9 mm in length, disk-type chippers do a little rougher chip, 10...35 mm and cone screw chippers do piece chips, about 70 mm in length. Chippers for small tree make quite good chip of delimbed trees. In chips made of non-delimbed trees there are some sticks and twigs. Therefore the chippers need further development. The ef- fective output in chipping depends on the chip size, tree thickness and limbness and on the feeding speed, too. The effective output variation range is 10...30 m3 of chips. For ergonomy and safety at work the tree feeding funnel must locate at suitable height from the ground. It must be equipped with a tree kick back guard and a emergency stop-device. For knife adjustment the cutter wheel must have means for preventing it from revolving, a locking device. Hydraulically or mechanically operated feeding mechanism eases and speeds chipping work and makes even chip size. -1- 1. JOHDANTO öljyn hinnan voimakas kohoaminen 1970-luvun alkupuoliskol- la vaikutti siihen, että yhteiskunta ryhtyi suosimaan ja tukemaan kotimaisten polttoaineiden käyttöön siirtyjiä. Valtio ja kunnat alkoivat myöntää maatilojen rakennusten energiataloudellisiin investointeihin lainaa enintään 60 % ja avustusta enintään 20 % (ANON. 1980). Metsärikkaan maamme perinteinen lämpöenergian lähde on, etenkin maaseudulla ollut, puu. Ennen toista maailmansotaa puuta käytettiin lämmitykseen joko halkoina tai pilkkei- nä, mutta 1970-luvulla puun käyttö hakkeena on lisäänty- nyt. Hakkeen käytön lisääntymistä lämmityksessä osoittaa pienpuuhakkureiden myynnin vilkastuminen. Vuonna 1976 myytiin Suomessa 50 pienpuuhakkuria (ANON. 1976) ja vuon- na 1981 yhteensä 660 (ANON. 1981). Eri merkkisten hakkureiden lisääntyneen käytön ja lukuis- ten hakkureiden rakennetta ja käyttöominaisuuksia koske- vien tiedustelujen johdosta hakkuritutkimus aloitettiin vuoden 1980 alussa maatalouskoneiden tutkimussäätiön myön- tämän 30 000 mk tutkimusapurahan turvin, koska laajempaa pienpuuhakkuritutkimusta maassamme ei oltu aikaisemmin tehty. Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää hakkureiden tehon- tarve, vääntömomenttiarvot, melun voimakkuus, hakkeen heittoetäisyys, hakkeen palakoon jakautuma, tuotos, terä- pyörän massahitausmomentti, ergonomia ja työturvallisuus sekä laatia koetusmenetelmät hakkurin eri ominaisuuksien selvittämiseksi. Tutkimuksessa olleiden hakkureiden tek- niset tiedot ilmenevät VAKOLAn koetusselostuksesta n:o 1054 (ANON. 1981). Hakkureiden tekniset mittaukset suoritti insinööri Ari Lemminkäinen. Mittausapulaisina toimivat tutkimusteknikko Väinö Ikonen ja mekaanikko Rauno Merivirta. -2- 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksessa olivat markkinoidemme kaikki tavallisimmat maataloustraktorikäyttöiset pienpuuhakkurit: Bruks 722 MT laikkahakkuri, Edsby 250 T -laikkahakkuri, Erjo 160 T rumpuhakkuri, Hakki 200 -laikkahakkuri, HS-500 -rumpu- hakkuri, 113-500 HD -rumpuhakkuri, Junkkari HJ 6-2R + SL 6 -laikkahakkuri, Kopo PH-10 -kartioruuvihakkurl ja Taso- laikkahakkuri. Hakkureiden voimakoneena käytettiin Volvo 2654 -trakto- ria, jonka moottorin teho oli 103 kW. Mittaukset suoritet- tiin voimanottoakselin nopeudella 540 r/min; HS-500 -hak- kureita mitattaessa voimanottoakselin nopeus oli 1000 r/min. Mittaukset suoritettiin kahdella teräpyörän terien säädöllä. Toinen säätö oli terien säätöalueen puo- livälissä ja toinen 3...7 mm edellä mainittua pienempi. Syöttölaitteella varustettujen hakkureiden mittaukset suoritettiin kahdella syöttönopeudella; toinen nopeus oli nopeusalueen puolivälin nopeus ja toinen edellä mainittua jonkin verran pienempi. Pyörimisnopeus, vääntömomentti ja teho mitattiin samanai- kaisesti. Tällöin vääntömomenttianturi oli kiinnitetty traktorin voimanottoakselin ja nivelakselin väliin. Koe- puina käytettiin 4 m pituisia karsittuja koivupölkkyjä, joiden läpimitta keskeltä vaihteli 5...20 cm. Mittauk- sissa puut ryhmiteltiin keskiläpimitan mukaan 7, 10, 13, 16 ja 19 cm luokkiin. Lisäksi mitattiin pölkkyjen latva- ja tyviläpimitat. Kussakin läpimittaluokassa oli 5 koepuu- ta. Mittauslaitteet: vääntömomenttianturi HBM T 30 FM mittavahvistinsarja HBM MD.N.MZ.A7 piirturi Siemens Elema Mingograf 311 - 3 - Teho ja vääntömomentti otettiin piirturin nauhalle, josta tulokset, keskimääräinen tehon tarve sekä vääntömomentin huippuarvo, keskiarvo ja vaihtelualue, luettiin tasaisin 20 cm välein; 20 tulosta jokaisesta koepuusta. Melun voimakkuus mitattiin avoimella kentällä karsittuja koivupölkkyjä haketettaessa ja ilman kuormitusta puun läpimittaluokittain. Mikrofoni, joka oli suunnattu syöt- töaukkoa kohden, oli sijoitettu 1,5 m korkeudelle maasta ja 1 m etäisyydelle syöttöaukon etureunan keskikohdan eteen. Mittauslaitteet: melumittari BrUel & Kjaer Type 2209 kalibrointilaite Pistonpohone Type 4220 Melun voimakkuus, suurin arvo dB(A), luettiin suoraan melumittarista. Hakkeen palakoon jakautuma tutkittiin karsitusta lepästä ja karsimattomasta koivusta tehdystä hakkeesta. Koepuiden keskiläpimitta oli n. 10 cm. Kumpaakin puulajia haketet- tiin yksi hakekuutio. Hakekuution eri osista otettiin 20 kg painoinen näyte, joka seulottiin kahdella verkkoseulalla, joiden reikien koot olivat 5 x 5 mm ja 15 x 15 mm. Kun seulotusta näyt- teestä tikut ja oksat poimittiin käsin, niin hakenäyte jakautui hakkeen pituuden mukaan seuraaviin neljään koko- luokkaan: alle 5 mm, 5...15 mm, 16...40 mm sekä tikut ja oksat. Ryhmät punnittiin ja niiden suhteelliset osuudet laskettiin. - 4 - 'Hakkeen heittoetäisyyttä mitattaessa haketorven pään hake- suihkua ohjaava läppä oli ylimmässä asennossa. Koepuina käytettiin 4 m pituisia koivupölkkyjä, joiden keskiläpi- mitta oli n. 10 cm. Heittoetäisyys mitattiin haketorven tyven keskipisteestä hakekasan keskipisteeseen. Tuotoksen mittaus suoritettiin 4 m pituisia leppäpölkkyjä haketettaessa. Pölkkyjen keskiläpimitta oli n. 10 cm. Ennen mittausta haketettavat puut kasattiin syöttöaukon eteen. Mittauksen aikana yksi henkilö työnsi hakkuriin koepuita keskeytyksittä. Hakesuihku ohjattiin laatikkoon, jonka tilavuus oli 1,5 m3. Laatikko haketettiin täyteen ja haketukseen kulunut aika mitattiin. Teräpyörän massahitausmomentin mittaus. Teräpyörä ripus- tettiin kuvan 1 osoittamalla tavalla metallilankaan. Pyö- rä pantiin pyörähdysliikkeeseen ja pyörähdykseen kuluva aika T1 mitattiin. Kuva 1. Metallilangassa riippuva teräpyörä Figure 1. Cutter wheel hanging in the wire. -5-- T1 = jossa Tl pyörähdysaika Ii = teräpyörän massahitausmomentti D = langasta riippuva verrannollisuuskerroin, jota kutsutaan suuntamomentiksi Teräpyörälle asetettiin lisäpainot, joiden massahitaus- momentti tunnettiin, kuvan 2 osoittamalla tavalla. Pyöräh- dykseen kulunut aika T2 mitattiin. „„ Kuva 2. Teräpyörän päällä tankolisäpainot Figure 2. Rod addition weights on the cutter wheel T2 = jossa 12 = lisäpainojen massahitausmomentti -6 2 2 m • 1 12 = + (--) • m 12 2 jossa m = tankojen yhteinen massa 1 = tankojen pituus a = tankolen välinen etäisyys Yhtälöt ratkaisemalla saadaan teräpyörän massahitausmomen- tille lauseke 2 1 2 2 12 T2 - T1 Ii = -7- 3. TULOKSET 3.1 Tehontarve Hakkureiden tehontarve ilmenee taulukosta 1 ja kuvista 3 a - i." Tehontarve kasvaa haketettavan puun läpimitan kasvaessa. Laikkahakkureiden tehontarve 10 cm läpimittaisten puiden haketuksessa on keskimäärin 20...40 kW ja vastaavasti 13 cm läpimittaisten puiden haketuksessa 30...50 kW. Rum- puhakkureiden tehontarve on jonkin verran suurempi kuin laikkahakkureiden; 10 cm läpimittaisten puiden haketus vaatii tehoa keskimäärin 30...50 kW ja vastaavasti 13 cm läpimittaisten puiden haketus 45...70 kW. Kartioruuvihak- kurin vaatima tehontarve on samaa suuruusluokkaa kuin laikkahakkureiden. Laikka- ja rumpuhakkureiden väliset erot johtuvat ainakin osittain siitä, että laikkahakkureissa terät leikkaavat puuta n. 450 kulmassa puun pituussuuntaan nähden, kun taas rumpuhakkureissa terät leikkaavat puuta lähes kohti- suoraan puun pituussuuntaan nähden. Toinen tärkeä tehon- tarpeeseen vaikuttava rakenteellinen seikka on teräpyörän massahitausmomentti. Mitä suurempi massahitausmomentti yleensä on, sitä vähemmän haketus vaatii traktorilta te- hoa. Syöttölaite tarvitsee myös jonkin verran tehoa. Tehontarpeeseen vaikuttavat edelleen terien säätö ja puun syöttönopeus. Erityisesti syöttölaitteettomissa hakkureis- sa terien säätö vaikuttaa ratkaisevasti tehontarpeeseen, koska terien sgAtöä suurennettaessa myös syöttönopeus kas- vaa. Syöttönopeuden vaikutus tehontarpeeseen nähdään par- haiten hakkureissa, joissa syöttönopeutta voidaan muut- taa. Kun esimerkiksi Junkkari HJ6-2R+SL6 -hakkurissa 10 cm läpimittaista puuta haketettaessa syöttönopeudet olivat 0,25, 0,50 ja 1,0 m/s, niin vastaavat tehontarpeet olivat 24, 31; ja 52 kW. -8 hi . H u I p p u e r v o H l g h e e t v a l u a th e 7gj ell... FA T e h o n t a r v e k e e k l ul å r i n P o w e r r e - q u i r ee e n t [ t e e n v a lu ., 1 k W d ! i '24 '22 '22 '222 '222 '22 '222 '22 .!, 0 0.1:7'3 '3Y:'`":"g 2:=2 7:;.°-:; :.'7:7:`:: 2= '222 22:-2 :::•:": V å h u t h m o m e n t t l T o r q u e H u i p p u e r v o H I g h e e t v e l u e El T e h o n t a r v e k o s k i a /L ii vi n P o w e r r e - q u i r e m e n t w e e n v e l u e k W LI « lik 5555 2222 2:'&22 5555 55 5555 5555 2222 .70'. 1::610 o — -- ''------ ---- '''--- ''----- ---- — kW 100 Te ho nt ar ve -P ow er r eq ui re me nt 80 60 40 20 Bruks 722 MT Terien Syöttö- V.o.a. nopeus säätö nopeus P.t.o. speed Blade Feeding 540 r/min setting speed 1a 6 mm 0,20 m/s 1b 6 mm 0,25 m/s 2a 9 mm 0,25 m/s 2b 9 mm 0,35 m/s kW 100 5 80 cy. 60 40 20 7 10 13 16 Puun läpimitta-Stem diameter 19 cm 1 Edsby 250 T Terien Syöttö- V.o.a. nopeus säätö nopeus P.t.o. speed Blade Feeding 540 r/min setting speed 6 mm 0,30 m/s 2 9 mm 0,50 m/s 7 10 13 Puun läpimitta-Stem diameter 19 cm Kuva 3. Keskimääräinen tehontarve puun läpimitan funktiona. Fig. 3. Average power requirement as a function of stem diameter. Terien Syöttö- V.o.a. nopeus säätö nopeus P.t.o. speed Blade setting Feeding speed 540 r/min 1 6 mm 0,25 m/s 2 13 mm 1,0 m/s Te ho nt a r ve - P ow er r eq u i re me nt kW 100 80 60 40 20 - 10 - Erjo 160 T Terien Syöttö- V.o.a. nopeus säätö nopeus P.t.o. speed Blade setting Feeding speed 540 r/min 1 3 mm 0,20 m/s 2 6 mm 0,80 m/s 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter Rakki 200 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter Kuva 4. Keskimääräinen tehontarve puun läpimitan funktiona. Fig. 4. Average power requirement as a function of stem diameter. kW 100 80 60 c-1 3 40 20 Te ho n t ar ve - P ow er r eq ui re me nt kW 100 80 60 40 20 kW 100 0 80 60 3 20 HS-500 Terien Syöttö- V.o.a. nopeus säätö nopeus P.t.o. speed Blade Feeding 1000 r/min setting speed 6 mm 0,25 m/s 11 mm 0,50 m/s 2 la 3 MM 0,25 m/s 1b 3 MM 0,50 m/s 2a 6 MM 0,25 m/s 2b 6 MM 0,50 m/s 2b 1b 2a la 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter HS-500 HD Terien syöttö- V.o.a. nopeus säätö nopeus P.t.o. speed Blade Feeding 1000 r/min setting speed 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter Kuva 5. Keskimääräinen tehontarve puun läpimitan funktiona. Fig. 5. Average power requirement as a function of stem diameter. Junkkari HJ6-2R-F-SL6 Terien Syöttö- V.o.a. noneus säätö nopeus P.t.o. speed Blade Feeding 540 niin setting speed / 1a 6 mm 0,25 m/s 1b 6 mm 0,50 m/s ic 6 mm 1,00 m/s 2a 9 mm 0,50 m/s 211 9 mm 1,00 m/s Kopo PH-10 Syöttö- V.o.a. nopeus nopeus P.t.o. speed Feeding 540 r/min speed 0,30 m/s Te ho nt ar ve -P ow er r eq ui re me nt kW 100 80 60 40 20 Te ho nt ar ve -P ow er r eq ui re me nt kW 100 80 60 40 20 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter Kuva 6. Keskimääräinen tehontarve puun läpimitan funktiona. Fig. 6. Average power requirement as a function of stem diameter. Terien Syöttö- V.o.a. nopeus säätö nopeus P.t.o. speed Blade setting Feeding speed 540 r/min 1 6 mm 0,40 m/s 2 12 mm 1,00 m/s Te ho n t ar ve - P ow er r eq u i re me n t kW 100 60 40 20 80 - 13- Taso 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter Kuva 7. Keskimääräinen tehontarve puun läpimitan funktiona. Fig. 7. Average power requirement as a function of stem diameter. 3.2 Vääntömomentti Hakkureiden traktoreilta ottamat vääntömomenttiarvot ilme- nevät taulukosta 1 ja kuvista 8 - 16. Vääntömomenttiarvoihin vaikuttavat samoin kuin tehontar- peeseenkin teräpyörän terien säätö, puun syöttönopeus ja läpimitta. Lisäksi koneen rakenteellisilla ominaisuuksil- la, teräpyörän massahitausmomentilla ja pyörimisnopeudel- la on selvä vaikutus vääntömomenttiarvoihin. Hakkureiden vääntömomenttiarvoja tarkasteltaessa havai- taan, että mitä suurempi teräpyörän massahitausmomentti on sitä paremmat vääntömomenttiarvot ovat. Käytännön kan- nalta tämä merkitsee sitä, että hakkuri, jonka teräpyörän massahitausmomentti on riittävän suuri, rasittaa vähemmän voimakoneen voimansiirtoa. Teräpyörän nopeuden lisäys pa- rantaa myös vääntömomenttiarvoja. Seuraavassa pari esi- merkkiä. Hakki-hakkurin teräpyörän massahitausmomentti oli verra- ten hyvä, 22,4 kg m2. Hakin vääntömomenttiarvot 10 cm paksua rankaa haketettaessa 6 mm terän säädöllä olivat: huippuarvo 280 Nm, keskiarvo 200 Nm ja vääntömomentin vaihtelualue 160 Nm. Kopo-hakkurin teräpyörän massahitaus- momentti oli 1,4 kg m2, siis hyvin paljon pienempi kuin Hakin. Kopon vääntömomenttiarvot 10 cm paksua rankaa hake- tettaessa olivat: huippuarvo 640 Nm, keskiarvo 400 Nm ja vääntömomentin vaihtelualue 480 Nm. Mitä suurempia edellä mainitut vääntömomentin arvot ovat, sitä enemmän voimakoneen voimansiirtoelimet ja nivelakse- li rasittuvat. Traktorin voimansiirron rasittumisen kan- nalta on eduksi mahdollisimman pieni vääntömomentin vaih- telualue; suuri vaihtelualue on haitaksi. Nivelakseleiden sallittu vääntömomentin vaihtelualue on noin kaksi kertaa nimellisarvon suuruinen. Bruks 722 MT Mm 2000 1600 1200 800 400 V ä ä n t ö m o m e n t t i - T o r q u e Terien säätö 9 mm Blade setting Syöttönopeus 0,35 m/s Feeding speed V.o.a. nopeus P.t.o. speed 540 r/min Mm 2000 1600 Bruks 722 MT Terien säätä 6 mm Blade setting Syöttönopeus 0,25 m/s Feeding speed V.o.a. nopeus P.t.o. speed 540 r/min 1200 4-> 4-> 800 cD 400 :o 0 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta—Stem diameter 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter Kuva 8. Vääntömomenttialue ja keskimääräinen vääntömomentti puun läpimitan funktiona. Fig. 8. Torque ranne and average torque as a function of stern diameter. Edsby 250 T Terien säätö 6 mm Blade setting Syöttönopeus 0,30 m/s Feeding speed V.o.a. nopeus P.t.o. speed 540 r/min Edsby 250 T Terien säätö Blade setting Syö ttönopeus Feeding speed 9 mm V.o.a. nopeus P.t,o. sueed 0,50 m/s 540 r/min Nm 2000 1600 Nm 2000 1600 V ä ä n t ö m o m e n t t i - T o r q u e 1200 800 400 V ä ä n t ö m o m e n t t i - T o r q u e 1200 800 400 - 16 - 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter Kuva 9. Vääntömomenttialue ja keskimääräinen vääntömomentti puun läpimitan funktiona. Fig. 9. Torque range and average torque as a function of -tem diameter. Terien säätä 3 mm V.o.a. nopeus Blade setting P.t.o. sceed Syöttönopeus 0,20 m/s 540 r/min Feeding speed - 17 - Nm Erjo 160 T .2000 1600 1200 -p 800 400 :o 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stern diameter Nm 2000 1600 1200 800 400 Vä än tö mo me nt ti -T or qu e Erjo 160 T Terien säätö 6 mm .Blade setting Syöttönopeus 0,80 m/s Feeding speed V.o.a. nopeus 540 r/min P.t.o. speed 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter Kuva 10. Vääntömomenttialue ja keskimääräinen vääntömomentti puun läpimitan funktiona. Fig. 10. Torque range and average torque as a function of stem diameter. hakki 200 Terien säätä Blade setting 2yöttönopeus Feeding speed 6 mm V.6.a. nopeus P.t.o. speed 0,25 m/s 540 r/min Hakki 200 Torien säätä Blade setting Syättönopeus Feeding speed 13 mM V.o.a. nopeus P.t.o. speed 1,0 m/s 540 r/min Nm 2000 1600 Nm 2000 1600 V ä ä n t ö m o m e n t t i - T o r q u e 1200 800 400 V ä ä n t ö m o m e n t t i - T o r q u e 1200 800 400 - 18 - 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter Kuva 11. Vääntömomenttialue ja keskimääräinen vääntömomentti puun läpimitan funktiona. Fig. 1 1 . Torque range and average torque as a function of stern diameter. Terien säätä 6 mm V.o.a. nopeus Blade setting P.t.o. speed Syöttönopeus 0,25 m/s 1000 r/min Feeding speed Terien säätö 11 mm V.o.a. nopeus Blade satting P.t.o. speed Syöttönopeus 0,50 m/s 1000 r/min Feeding speed Nm HS-500 2000 1600 0 • 1200 800 0 5 :0 400 7 10 13 16 19 cm Puun.läpimitta-Stem diameter Nm HS-500 2000 1600 0 ;-1 1200 Ei 800 0 0 400 :0 4 4 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter Kuva 12. Vääntömomenttialue ja keskimääräinen vääntömomentti puun läpimitan funktiona. Fig. 12. Torque range and average torque as a function of stem diameter. Terien säätö 3 mm V.o.a. nopeus Blade setting P.t.o. speed Syöttönopeus 0,25 m/s 1000 r/min Feeding speed V ä ä n t ö m o m e n t t i - T o r q u e 2000 1600 1200 800 400 Terien säätö 6 mm V.o.a. nopeus Blade setting P.t.o. speed Syöttönoneus 0,50 m/s 1000 r/min Feeding speed - 20 - Nm. HS-500 HD 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter Nm HS-500 HD 2000 1600 1200 Ei 800 44 ID 5 400 :o 44 :a5 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter Kuva 13. Vääntömomenttialue ja keskimääräinen vääntömomentti puun läpimitan funktiona. Fig. 13. Torque range and average torque as a function af stern diameter. Nm 2000 1600 V ä ä n t ö m o m e n t t i - T o r q u e 1200 800 400 - 21 - Junkkari 11J6-2R+ SL6 Terien säätö 6 mm Blade setting Syöttönoceus 0,25 m/s Feeding speed V.o.a. nopeus P.t.o. speed 540 r/min 10 13 16 19 cm Puun'läpimitta-Stem diameter Nm Junkkari HJ6-2R+ SL6 2000 Terien säätä 9 mm i.o.a. nopeus Blade setting P.t.o. sipeed 1600 Syöttönopeus 0,50 m/s 540 r/min Feeding speed 1200 800 400 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter Kuva 14. Vääntömomenttialue ja keskimääräinen vääntömomentti puun läpimitan funktiona. Fig. 14. Torque range and average torque as a function of stem diameter. Terien säätä 6 mm V.o.a. nopeus Blade setting P.t.o. speed Syöttönopeus 0,40 m/s 540 r/min Feeding speed Terien säätä 12 mm V.o.a. nopeus Blade setting P.t.o. speed Syöttönopeus 1,00m/s 540 r/min Feeding speed Nm 2000 1600 Nm 2000 1600 Vä än tö mo me nt ti -T or qu e 1200 800 400 Vä än tö mo me nt ti -T or qu e 1200 800 400 - 22 - Taso 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter Taso 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter Kuva 15. Vääntömomenttialue ja keskimääräinen vääntömomentti puun läpimitan funktiona. Fig. 15. Torque range and average torque as a function of stem diameter. - 23 - Nm 2000 1600 1200 800 0 5 400 :0 -P :c15 Kopo 211-10 Syöttönopeus 0,30 m/s Feeding speed V.o.a. nopeus P.t.o. speed 540 r/min 7 10 13 16 19 cm Puun läpimitta-Stem diameter Kuva 16. Vääntömomenttialue ja keskimääräinen vääntömomentti puun läpimitan funktiona. Fig. 16. Torque range and average torque as a function of stern diameter. - 24 - 3.3 Melun voimakkuus Melun voimakkuus ilmenee taulukosta 2. Tutkittujen hakku- reiden melu on liian voimakas. Haketustyön tekijän pitää käyttää kupumallisia kuulonsuojaimia. Melun voimakkuus kasvaa haketettavan puun läpimitan kasvaessa. Terien sää- dön ja syöttönopeuden suurentaminen lisäävät melua. Hakkureiden rakenne vaikuttaa myös meluun. Koneet, joiden syöttösuppilo oli suunnattu hakettajan päätä kohden, syn- nyttivät voimakkaimmat melut. Samoin syöttölaitteettomis- sa hakkureissa oli voimakkaampi melu kuin syöttölaitteel- la varustetuissa hakkureissa. Kartioruuvihakkurin aiheuttama melu oli pienempi kuin laikka- ja rumpuhakkureiden. - 25 - Taulukko 2. Melu Table 2. Noise Hakkuri Chipper Terän säätö Blade setting mm Syöttö— nopeus Feeding speed m/s Haketettaessa At chipping Puun läpimitta, cm Stem diameter, cm Kuormit— tamatta Without load 7 10 13 dB(A) Bruks 6 0,25 102 104 105 98 722 MT 9 0,35 104 106 108 96 Edsby 250 T 6 0,30 97 102 106 85 9 0,50 104 107 110 85 Erjo 160 T 3 0,20 105 108 112 94 6 0,80 117 120 124 105 Hakki 200 6 0,25 99 103 107 93 13 1,00 105 107 109 102 HS-500 6 0,25 107 109 112 95 11 0,50 111 116 118 98 HS-500 HD 3 0,25 96 98 101 94 6 0,50 104 105 107 98 Junkkari 6 0,25 106 107 107 103 HJ6-2R+SL 6 9 0,50 107 108 110 102 Kopo P1-I-10 0,30 100 102 102 84 Taso 6 0,40 115 116 117 109 12 1,00 116 118 120 108 - 26 - 3.4 Hakkeen palakoon jakautuma Laikkahakkureiden tekemän hakkeen palakoon suuruuteen vaikuttaa ratkaisevasti terien säätö. Nämä hakkurit teke- vät yleensä isokokoista haketta, 10...35 mm, tosin pieni- kokoistakin haketta, n. 5 mm, voidaan tehdä, mutta hakku- ri vaatii tällöin syöttölaitteen. Rumpuhakkurit tekevät yleensä pienikokoista haketta, 5...15 mm. Mikäli isoko- koista haketta pyritään tekemään, niin tehontarve kasvaa voimakkaasti. Taulukosta 3 nähdään hakkeen palakoon jakautuma. Karsit- tua leppää haketettaessa eri hakkureiden hakkeessa oli / alle 5 mm pituista haketta n. 20 %, 5...15 mm haketta n. 70 %, 16...40 mm haketta n. 9 % sekä tikkuja ja oksia alle 1 %. Koska tikkujen osuus on näin vähäinen, niin tutkituilla hakkureilla voidaan tehdä karsitusta puusta hyvää haketta. Karsimattomasta koivusta haketta tehtäessä hakkeen pala- koon jakautuma on muuten samantapainen kuin karsitusta lepästäkin tehty hake, paitsi että tikkujen ja oksien osuus on selvästi suurempi. Rumpuhakkureiden, HS-500 ja HS-500 HD, hakkeessa oksia oli vähän. Tikkuja syntyy hakkeeseen etenkin rangan loppupätkää hake- tettaessa, koska sillä on taipumus kääntyä poikittain syöttösuppilossa. Mikäli loppupätkän kääntyminen voitai- siin estää, niin tikkujen osuus hakkeessa vähenisi. Karsimattoman puun haketus nykyisillä hakkureilla on yleensä vaikeaa. Oksia ja tikkuja tulee hakkeeseen. Ok- sien pitäisi pyöriä teräkammiossa useita kertoja, jotta ne murskaantuisivat. Hakkureita tulee edelleen kehittää, jotta tikkujen ja oksien osuus hakkeessa vähenisi. - 27 - K a r s i m a t o n k o i v u , l ä p i m i t t a k e s k e l t ä 5 . . . 1 0 c m N o n - cl e l i m b e d b i r c h , d i a m e t e r a t m i d d l e 5 . . .1 0 c m H a k k e e n k o k o C h i p s s i z e ( 5 m m 5 - 1 5 m m ) 1 5 m m T i k k u j a S t i c k s 03 ... .-1 10 01 ,13 rn 01 40 , 0 0 .-1 01 v", 0 , ,- L.0 .: 0(0 :-. 0, , 0 01 ON • -0 • ON „ -0- 10 0 • 1.0 X 0 10 X . ON , crs ... cr, ... .-1 0 1-- , 10 , ON , 0 0 0- 0 CO 0-- NO 0 CO NO 0- 0 00-- ON 00 co I-- , C- CO 00" 10 0 01 .0" 0-- .- 0- 01 1.0 01 Kl 0.0 01 01 01 /-1 01 1-1 ,0 K a r s i t t u l e p p ä , l ä p i m i t t a k e s k e l t ä 5 . . . 1 5 c m D e l i m b e d a l d e r , d i a m e t e r a t m i d d l e 5 . . . 1 5 c m H a k k e e n k o k o C h i p s s i z e T i k k u j a S t i c k s (00(0 01 1-1 10 cr, 00 0) x0 .41(0 10-.01 00 00 00 00 00 00 00 00 E E ((0 0. • 00-0 • cm ": ,, ,i " ^ 00-00 ^ ^ -S Cr, " " 0- ,--, " ^ OD ..1, " " 0 0-- 1-1 ,-1 01 1-1 1-1 c.cl 1+1 X .-- ,... 0 ,-. E 0 000 00 c.r, c-. (4100- 0000 00 (0 ('000- 0000 )•C 1-1 0404 01 10 00-0 000 00 00 '000 01 (41 1000 ,-1 I 10 0000- 00- 00- 00000- 00-00 10-00- 'O N- 0000- 00-00 E E LEN N-1 s-1 ON 00. 0001 0000 00-0 0 1-1 0 1(0 10 03 0 000 ('0100 01000 00 01 ('JO'. 00-0 (0 00 ..-... 01 141 0.1 00 ,-1 ,-I (00 (0 10 ,-. 0(00. L-i I 00 10 0 G 0.1 5 "..1 '0 10 1(01(0 (144€'. 00 1(411(0 00 cm 00 Lel 0 (NI 0 1(00 ('4 0(0 1(00 (01 10 1(00 cm 10 00 0 010 r.: :0 0.0 I, 0 00 00 0 0 '0 0: .....„ 00 0 .-1 00 00 00 0 ,-, 0 ›, 0 0 04 cf) Gro. 0 010 G C :0 ll) •H E '0 00 '0041 rr',C, 001(0 10.-4 1."00 '.001 40 (01 :0 4-, '0 .I., E (0010 100.4 1, 141 041< .-I 0.: E. 0 0:1 0 E-1 ..--. E-, D , 01 0 0 5 4 0 'dl, 01 S. 10 cm 0 ,.0 0 c‘: 5 -41(0) (0* I Z (010 c. II 0, :-. ., 0 0 0 0 10(0 .0104 a. .0<0. 00-41 .Y 7 .0 0 0 .„, XG LI, 1 cc-N X i s.0 o 0 UI 0. 10 .0 C... '0 0 C,] ci) (0 4-4 0 0 101) 5 14 00 5 5 5 'o(0 E-1 X Hakkuri Chipper Terän säätö Blade setting Hakkeen heittoetäisyys Chip throwing distance - 28 - 3.5 Hakkeen heittoetäisyys Hakkeen heittoetäisyys vaihteli taulukon 4 mukaan 3... 11 m, keskimäärin se oli 7 m. Bruks 722 MT oli ainoa hak- kuri, joka puhalsi hakkeen yli 10 m etäisyydelle. Tämä johtui siitä, että hakkuri oli varustettu erillisellä hak- keen puhaltimella. Hakkeen heittoetäisyys kasvaa jonkin verran kun terien säätöä suurennetaan ja puun syöttöno- peutta lisätään. Taulukko 4. Hakkeen heittoetäisyys Table 4. Chip throwing distance mm Bruks 722 MT 6 10,5 9 11,0 Edsby 250 T 6 5,5 9 6,5 Erjo 160 T 3 3,0 6 8,5 }lakki 200 6 3,5 13 6,0 HS-500 6 6,5 11 7,0 H3-500 HD 3 8,0 6 8,0 Junkkari 6 6,0 HJ6-2R+SL 6 9 6,o Kopo PH-10 - 6,0 Taso 6 6,5 12 7,0 - 29 - 3.6 Tuotos Hakkureiden tuotos tehollista työtuntia kohden laskettuna riippuu haketettavasta puusta, sen lajista, laadusta, pak- suudesta ja oksaisuudesta sekä hakkeen koosta ja puun syöttönopeudesta. Isoa haketta tehtäessä tuotos on suurempi kuin pientä haketta tehtäessä. Paksua puuta haketettaessa tuotos on suurempi kuin pientä puuta haketettaessa. Mikäli tuotosta halutaan parantaa selvästi, niin tällöin myös tehontarve kasvaa. Syöttölaitteella varustettu hakkuri helpottaa työ- tä ja suurentaa tuotosta. Taulukon 5 mukaan hakkureiden tuotos tehollista työtuntia kohden laskettuna vaihteli 8...33 hakekuutioon. -30 - Taulukko 5. Tuotos Table 5. Output Hakkuri Chipper Terän säätö Blade setting mm Syöttönopeus Feeding speed m/s Tuotos Output m3/min Bruks 722 MT 6 0,20 0,13 6 0,25 0,20 9 0,25 0,24 9 0,35 0,30 Edsby 250 T 6 0,30 0,28 9 0,50 0,44 Erjo 160 T 3 0,20 0,18 6 0,80 0,50 Hakki 200 6 0,25 0,16 13 1,00 0,41 HS-500 6 0,25 0,13 11 0,50 0,22 113-500 HD 3 0,25 0,27 3 0,50 0,29 6 0,25 0,27 6 0,50 0,30 Junkkari 6 0,25 0,15 HJ6-2R+SL 6 6 0,50 0,25 9 0,50 0,31 9 1,00 0,55 Kopo PH-10 - 0,30 0,46 Taso 6 0,40 0,13 12 1,00 0,36 - 31 - 3.7 Teräpyörän massahitausmomentti Hakkureiden teräpyörän massahitausmomentit, kg m2, oli- vat: kg m2 Bruks 722 MT 7,7 Edsby 250 T 15,2 Erjo 160 T 4,2 Hakki 200 22,4 HS-500 9,8 HS-500 HD 9,8 Junkkari HJ 6-2R+SL 6 5,3 Kopo PH-10 1,4 Taso 3,5 Tulokset osoittavat, että niissä hakkureissa, joissa terä- pyörän paino on suuri, massahl4ausmomentit ovat suuria. Tämä on eduksi traktorin voimansiirron kestävyyden kannal- ta. 3.8 Ergonomia ja työturvallisuus Syöttösuppilon pitää olla sellaisella korkeudella maasta, että puu voidaan syöttää hakkuriin hyvässä työasennossa. Esimerkiksi Bruks 722 MT-, Erjo 160 T-, HS-500- ja Taso- hakkureissa puu joudutaan nostamaan liian korkealle. Syöt- tösuppilon syvyys teriin tai syöttörulliin pitää olla vähintään 850 mm työturvallisuuden vuoksi. Syvyys oli riittävä vain 1-lakki 200-, HS-500- ja Junkkari HJ6-2R + SL 6 -hakkureissa. Puun syöttäminen syöttölaitteella varustettuihin hakkurei- hin on yleensä helppoa. Sen sijaan puun syöttäminen syöt- tölaitteettomiin hakkureihin pientä haketta tehtäessä on - 32 - hankalaa, koska hakkuri ei vedä itse puuta, vaan sitä jou- dutaan koko ajan työntämään hakkuriin. Työnnön aikana kädet, puun tärinän johdosta, rasittuvat melkoisesti. Syötön pikapysäytin, joka tarvitaan työturvallisuuden vuoksi, on vain syöttölaitteella varustetuissa hakkureis- sa. Näistäkin vain hydraulisella syöttölaitteella varuste- tuissa HS-500 HD- ja Junkkari HJ6-2R + SL 6 -hakkureissa syöttö on helposti ja nopeasti pysäytettävissä. Eräissä hakkureissa syöttösuppilossa oleva puun takaiskusuojus esti vain osittain hakkeen ja puun takaisin sinkoilun. Hakkurin teräpyörä pitää voida lukita terien säädön ajak- si. Vain Erjo 160 T- ja Hakki 200 -hakkureissa teräpyörän lukitus oli mahdollista. -33 — 4. TULOSTEN TARKASTELUA Beijbom ym. (1979, s. 24...27) mukaan pienpUuhakkureiden tehontarve on vähintään 30 kW (40 hv). Rumpuhakkureiden tehontarve on suurempi kuin laikkahakkureiden. Traktorin voimanottoakselin ylikuormittumisen estämiseksi ja vääntö- momenttiarvojen vaihtelualueen mahdollisimman pieneksi saamiseksi pitää teräpyörän painon olla yli 200 kg kun voimanottoakselin teho on 37 kW (50 hv). Hakkeen palakoko vaihtelee 5...50 mm. Hakkeen laadun pa- rantamiseksi hakkuri pitää rakentaa niin, että hakkeen joukkoon ei pääse puunpalasia, tikkuja ja oksia (Beijbom ym. 1979, s. 24...27). Kaikki edellä mainitut hakkureiden ominaisuudet ovat mel- ko lailla samansuuntaisia tämän tutkimuksen kanssa. Tutki- muksen mukaan haketus vaatii melko paljon tehoa, > 40 kW, joten pienitehoisella traktorilla haketus on vaikeata. Statens maskinprovningarin tutkimusten mukaan Bruks -laik- kahakkurin suurin tehontarve oli 42 kW (ANON. 1979). Traktorin voimansiirron kuormittumista voidaan vähentää siten, että teräpyörän massahitausmomentti ja pyörimis- nopeus ovat riittävän suuret. Äkillinen ylikuormittuminen voidaan estää nivelakselissa olevalla ylikuormitussuo- jalla. Korostettakoon, että karsitusta puusta hakkurit tekevät verraten hyvää haketta, mutta karsimattomasta puusta teh- dyssä hakkeessa on jonkin verran tikkuja ja oksia, jotka voivat aiheuttaa holvaantumista kattilassa. Tämän vuoksi hakkureita tulee kehittää niin, että tikkuja ei tulisi hakkeeseen. Tosin tikkuja ja oksia voidaan poistaa hak- keesta myös seulomalla. - 31 - Hakkureiden syöttösuppilon korkeus maasta ei ole aina työntekijän oikean työasennon kannalta sopiva. Joten tätä hakkureiden ominaisuutta tulee myös parantaa. Hakkureiden koetusmenetelmä, johon sisältyvät mittojen, tehon tarpeen, vääntömomentin, melun voimakkuuden, hak- keen palakoon ja heittoetäisyyden, tuotoksen, teräpyörän massahitausmomentin sekä ergonomian ja , työturvallisuuden määritys, on hyvin samanlainen kuin Statens Maskinprov- ningarin. Tosin Statens Maskinprovningar ei ole mitannut teräpyörän massahitausmomenttia eikä vääntömomenttiarvoja (ANON, 1979). Näitä kahta viimeksi mainittua hakkurin ominaisuutta ei ole aikaisemmin myöskään Suomessa mitat-. tu. KIRJALLISUUTTA ANON. 1976., Valtion maatalouskoneiden tutkimus- laitoksen, VAKOLAn, metsäkoneiden myyntitilasto, Olkkala. ANON. 1979., Flishugg. Bruks-tuggen, typ 722. Meddelande 2549. Staten maskinprovningar. Uppsa- la, Sverige. ANON. 1980., Kotitilan Lämpöhuolto-opas. Työte- hoseuran julkaisu 230. ANON. 1981., Valtion maatalouskoneiden tutkimus- laitoksen, VAKOLAn, metsäkoneiden myyntitilasto, ()Ikkala. 5 ANON. 1981., Valtion maatalouskoneiden tutkimus- laitoksen, VAKOLAn, koetusselostus n:o 1054. Hakkureiden ryhmäkoetus,' ()Ikkala. 6. BEIJBOM, L. & NILSSON, M., 1979., Fliseldning för gårdar och småhus. SILUICONSULT. Bjärred, Sverige. VAKOLAN TUTKIMUSSELOSTUKSIA No Nimi 12 Turtiainen, K., Chain saw vibration and vibration measure- ments. 1974. 13 Turtiainen, K., Preliminary survey of the back complains of men who have driven tractors in forest work. 1974. 14 Ahokas, J., Altonen, M., Tutkimus maataloustraktorin veto- voimasta. 1975. 15 Hahldan, A., Ahokas, J., Tutkimus maataloustraktorin täri- nästä ja heilunnasta. 1978. 16 Hyvärinen, H., Ahokas, J., Runko-ohjattavien metsäkonei- den stabilisuus. 1978. 17 Turtiainen, K., Kyselytutkimus monitoimikoneen kuljetta- jien työn rasittavuudesta ja työviihtyvyydestä. 1978. 18 Turtiainen, K., Vertailututkimus metsurin työhousujen viiltosuojainten kestävyystutkimuksissa käytetyistä tut- kimusmenetelmistä. 1979. 19 Piltti, M., Energian säästö ja kotimaisten polttoaineiden käyttö viljan kuivauksessa. 1979. 20 Kara, 0., Räisänen, L., Maanmuokkauksen minimointi ja kylvö- ja lannoitusvantaiden soveltuvuus kyntämättömään maahan. 1979. 21 Ketola, T., Kotimaiset polttoaineet, kattilat ja kattiloi- den koetusmenetelmä. 1979. 22 Parmala, S-P., Puukaasu moottoriajoneuvojen polttoainee- na. 1980. 23 Kiviniemi, J., Pokki, J., Oksanen, E.H., Turkkila, K., Nurmisäilörehun valmistuksen ja käsittelyn tekniikka. 1980. 2)4 Parmala, S-P., Polttomoottorien varustaminen kotimaisten - polttoaineiden käyttöön soveltuviksi. 1980. 25 Kara, 0., Heikkilä, H., Itujen vaurioituminen idätetyn perunan koneellisessa istutuksessa. 1982. 26 Ahokas, J., Salminen, R., Agricultural Tractor Hitch-hook loading and location. 1981. 27 Salminen, R., Turtiainen, K., Metsätraktorin heilunnan mittausmenetelmän kehittäminen. 1982. 28 Haber, P., Näkyvyys traktorista. 1982. 29 Olkinuora, P., Esala, J., Aurasalaojituksen käyttömahdol- lisuudet. 1982. 30 Ahokas, J., Ståhlberg, P., Maaskola, I., Olki polttoainee- na. 1983. 31 Ahokas, J., Koivisto, K., Energiansäästö viljankuivaukses- sa. 1983. 32 Mäkelä, 0., Ahokas, J., Suurinkeroinen, J., Kotimainen polttoaine viljankuivauksessa. 1983. 33 Ahokas, J., Energiantuotanto maatilatalouden omista ener- gialähteistä. 1983. 3)4 Sinisalo, R., Avomaavihannesten lannoitus- ja kastelu- kokeita. 1983: k;;-;,.;