Sisällys JOHDANTO 1 LYHENTEET JA MERKINNÄT 2 YHTEISTUTKIMUKSET 4 Metsätase 4 Metsänuudistamisen toimenpideketjut 5 Metsänlannoitus 8 Metsien moninaiskäyttö 11 Sekametsikköprojekti 13 Nurmes-suunnitelman seurantajärjestelmä 15 Metsäraja-alueiden puulajikokeet ja Pohjois-Suomen 16 kloonikokeet Kasvuhäiriöprojekti 17 Puu energiaraaka-aineena 18 TUTKIMUSOSASTOT Maantutkimusosasto 21 Suontutkimusosasto 24 Metsänhoidon tutkimusosasto 27 Metsänjalostuksen tutkimusosasto 31 Metsänsuojelun tutkimusosasto 35 Metsäeläintieteen tutkimussuunta 35 Metsäpatologian tutkimussuunta 39 ' Metsänarvioimisen tutkimusosasto 41 Metsäinventoinnin tutkimussuunta 41 Puuntuotoksen tutkimussuunta 44 Metsäteknologian tutkimusosasto 49 Metsätyötieteen tutkimussuunta 49 Puuntutkimussuunta 52 Metsäekonomian tutkimusosasto 54 Kansantaloudellisen metsäekonomian tutkimus- 54 suunta Liiketaloudellisen metsäekonomian tutkimus- 57 suunta Matemaattinen osasto 60 TUTKIMUSASEMAT Parkanon tutkimusasema 63 Muhoksen tutkimusasema 66 Rovaniemen tutkimusasema 70 Kolarin tutkimusasema 74 Suonenjoen tutkimusasema 76 KANSAINVÄLINEN TUTKIMUSYHTEISTYÖ 79 TIEDOTUSTOIMINTA 82 1 JOHDANTO Metsäteollisuuden kilpailukyvystä ja toimintamahdollisuuksista sekä maamme energiahuollosta tehdyt selvitykset osoittavat, että metsiemme puuntuotantoa tulisi edelleen lisätä. Metsien kasvun kohottaminen ja tuotetun raaka-aineen käyttömahdollisuuksien sekä korjuun kehittäminen edellyttävät aktiivista muuttuviin olosuhtei siin sopeutettua tutkimustyötä. Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1981 osoitetut määrärahat mahdollistavat tärkeimpien käytännön läheisten tutkimustehtävien sekä myös välttämättömän perustutkimuksen tehostamisen. Metsäntutkimuslaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosil le 1981-1985 on esitetty laitoksen harjoittaman tutkimus- ja palvelutoiminnan lähiajan tavoitteet sekä niiden saavuttamisessa noudatettavat toimintaperiaatteet. Erityistä huomiota kiinnite tään seuraaviin tehtäväkokonaisuuksiin, joilla suoritettava työ tukee näillä aloilla tapahtuvaa päätöksentekoa ja toimintaa: - puuntuotannon määrällinen lisääminen ja laadullinen pa rantaminen, metsätuhot sekä ekologia, luonnonsuojelu ja ympäristövaikutukset huomioonottaen; - metsätakuuden työmenetelmissä ja markkinatilanteessa sekä yhteiskunnan rakenteessa tapahtuneiden muutosten vaikutusten seuraaminen; - Suomen metsä- ja puutalouden kansainvälinen kilpailukyky; - metsätähde ja vesametsät sekä erikoisviljelmät energian lähteenä. Tutkimusten tulosten käytäntöön saattamiseksi tehostetaan tiedo tustoimintaa. 2 LYHENTEET JA MERKINNÄT TOIMINTAYKSIKÖIDEN NIMILYHENTEET MAA Maantutkimusosasto SUO Suontutkimusosasto MHO Metsänhoidon tutkimusosasto JAL Metsänjalostuksen tutkimusosasto MSL Metsänsuojelun tutkimusosasto MSE - metsäeläintieteen tutkimussuunta MSP - metsäpatologian tutkimussuunta ARV Metsänarvioimisen tutkimusosasto ARI - metsäninventoinnin tutkimussuunta ARP - puuntuotoksen tutkimussuunta TEK Metsäteknologian tutkimusosasto TET - metsatyötieteen tutkimussuunta TEP - puuntutkimussuunta EKO Metsäekonomian tutkimusosasto EKK - kansantaloudellisen metsäekonomian tutkimus suunta EKL - liiketaloudellisen metsäekonomian tutkimus suunta MAT Matemaattinen osasto HLT Hallintotoimisto KAT Kokeilualuetoimisto PAR Parkanon tutkimusasema MUH Muhoksen tutkimusasema ROI Rovaniemen tutkimusasema KOL Kolarin tutkimusasema SJK Suonenjoen tutkimusasema RKL Ruotsinkylän jalostuskoeasema PKH Punkaharjun jalostuskoeasema OJK Ojajoen koeasema YAT Ylijohtajan alaiset tutkimukset 3 TUTKIMUKSEN YLEINEN TÄRKEYS YKSIKÖN OHJELMASSA +++ = suuri ++ = keskisuuri + = vähäinen TUTKIMUSVAIHEIDEN KUVAUS I = SUUNNITTELU / ESITUTKIMUS Edellytyksenä on, että tutkimus on hyväksytty metsäntutkimus laitoksen työohjelmaan. Tähän vaiheeseen kuuluu tutkimuksen toteutuksen yksityiskohtainen suunnittelu, kuten esim. koe paikkakuntien, koealojen tms. etsintä ja valinta, yhteyksien otto laitoksiin, kenttähenkilökuntaan jne. Tähän vaiheeseen kuuluvat myös tutkimuksessa mahdollisesti tarvittavat esi tutkimukset. II = AINEISTON KERUU Aineiston keruuvaiheeseen kuuluu alkuperäismateriaalin han kinta, kuten koealojen ja kokeiden perustaminen, koealojen mittaaminen, näytteiden otto, kokeiden suoritus, laboratorio työt, haastattelut, kirjallisuusselvitykset jne. 111 = AINEISTON KÄSITTELY Aineiston käsittelyvaiheessa muokataan ja tiivistetään han kittua alkuperäismateriaalia julkaistavaan muotoon. Aineistot käsitellään tilastollisesti, niistä laaditaan taulukoita, kuvia, piirroksia jne. IV = RAPORTOINTI Raportointivaiheeseen kuuluvat käsikirjoituksen laatiminen ja julkistaminen. Milloin tutkimuksen arvioidaan valmistu van toimintavuonna, sitä koskeva rasti on ympyröity sarak keessa IV ( (x) ) . 4 YHTEISTUTKIMUKSET Metsätase Metsätasetutkimukset suoritetaan metsänarvioimisen ja met säekonomian tutkimusosastojen yhteistyönä. Metsäninventoin nin tutkimussuunta määrittää alueittain taseen varantopuo len: puuston, kasvun ja hakkuusuunnitteen eri vaihtoehdoin. Kansantaloudellisen metsäekonomian tutkimussuunta määrit tää vastaavasti poistumapuolen, so. vuotuisen puun käytän ja poistuman sekä ennusteet. Molemmat yhdessä osallistuvat keräämänsä aineiston pohjalta vuotuisen metsätaseen laadin taan. Metsätasetutkimuksille on kehittynyt jatkuva ja niiden tar peita joustavasti palveleva yhteistyö ilman kiinteätä eri tyisorganisaatiota. Vuoden 1981 ohjelma rakentuu seuraavista cm. osastojen ohjelmissa mainituista aiheista: EKKIO-001 Suomen puunkäyttö, poistuma ja metsätase EKKIO-002 Markkinapuun alueittaiset hankintamäärät ja kulku virrat EKKIO-003 Metsälöotantaan perustuva tietojärjestelmä EKKIO-025 Yksityismetsien hakkuumahdollisuudet ja hakkuu poistuma 5 Metsänuudistamisen toimenpideketjut Yhteistutkimukseen osallistuvat metsänhoidon tutkimusosasto, suontutkimusosasto sekä metsäekonomian tutkimusosaston liike taloudellisen metsäekonomian tutkimussuunta ja metsäteknologian tutkimusosaston metsätyötieteen tutkimussuunta, joilla on myös edustus yhteistutkimuksen johtoryhmässä. Johtoryhmän puheenjoh tajana toimii prof. Erkki Lähde. Yhteistutkimuksen varsinaisena tavoitteena on selvittää ne tekijät, joiden perusteella voidaan käytännön metsätaloudessa tehdä päätökset käytettävistä menetel mistä metsän uudistamisen eri vaiheissa. Myös muissa tutkimusyksiköissä, kuten maantutkimusosastossa, metsänsuojelun tutkimusosastossa sekä metsänarvioimisen tutki musosaston puuntuotoksen tutkimussuunnalla, tehdään tutkimuksia, joiden antamia tietoja voidaan hyödyntää cm. tavoitteiden saa vuttamiseksi. Kiinteä yhteistyö käytännön organisaatioiden kans sa edistää tutkimusten painopisteiden suuntaamista polttavimpiin ongelmakohtiin. Käytännön metsätalouden taholta onkin korostettu tutkimusten tehostamista metsänviljelykustannusten viimeaikaisen voimakkaan nousun vuoksi. Olemassa olevan tiedon kokoaminen ja täsmentäminen yhtenäiseksi toimenpideketjujen ohjeeksi on tämän yhteistutkimuksen tärkein, välitön tavoite. 6 Tutkimukset 1. Uudistusalan tila ja käsittely MHOBO-007 Viljelyalojen luokitus MHO2O-00 8 Hakkuutähteiden vaikutus metsänviljelyyn MHO2O-009 Maanmuokkauksen vaikutus taimiaineksen kehitykseen MAA3O-015 Maan muokkaus metsitystä varten MAA3O-016 Muokkauksen vaikutus maan mikrobistoon MAA3O-022 Kulotus ja muokkaus vaihtoehtoisina nßanrauokkausmenetelminä SUOSO-019 Soiden maanmuokkausmenetelmät 2. Metsän kylvö MHOSO-020 Metsän kylvö kangasmaalla TET22-018 Kylvön teknologia EKLIO-010 Kustannusten minimointi männyn kylvössä 3. Taimien kasvattaminen taimitarhassa MHOIO-00l Taimien fysiologinen kunto ja sen mittaaminen MHOIO-002 Taimien talvehtiminen MHOIO-003 Havupuiden kasvullinen lisääminen MHO4O-016 Taimien kasvatus MSP2O-006 Juurten leikkauksen jälkeinen sienitautiriski havu puiden taimilla MSE3O-004 Puiden taimien juuria vioittavien ankeroisten esiin tyminen TET2I-013 Kylvö taimitarhalla TET2I-014 Taimien tuotannon ergonomia ja teknologia EKLIO-005 Taimitarhan ekonomia 4. Metsän istutus MHOIO-005 Taimien elinympäristö MHOSO-022 Puulajien vertailu MHOSO-023 Käytännön metsänviljelymenetelmien kenttäkokeet MHOSO-024 Viijelyajankohdan vaikutus viljelytulokseen MHOSO-025 Erilaisten taimilajien ja -tyyppien käyttökelpoisuus MHOSO-026 Istutustaimien juuristo TET22-017 Uusien metsänistutuskoneiden työntutkimus TET22-019 Käsinistutusta koskevat tutkimukset, ARP2I-004 Kotimaisten puulajien istutuskokeet ARP2I-005 Vierasperäisten puulajien istutuskokeet 7 5. Taimikon tila ja käsittel- MHO6O-02 8 Uudistusalojen taimikoiden inventointi MHO6O-029 Varttuneiden taimikoiden alueellinen inventointi MHO6O-030 Taimikoiden hoitomenetelmät MHO6O-032 Vesakon ja pintakasvillisuuden torjunta ARP22-006 Taimistojen käsittelyn vaihtoehdot ARP3O-011 Viijelytaimistojen varhaiskehitys ARP3O-012 Viljelymetsiköiden laadun inventointi ja kehittäminen MSP3O-008 Männyn neulaskaristeet MSP3O-010 Pohjois-Suomen metsänviljelyalojen sienituhot MSE3O-005 Hirvivahingot metsätaloudessa MSE3O-007 Eläinten aiheuttamat tuhöt Pohjois-Suomen viljely taimistoissa MSE3O-008 Taimistojen harvennuksen vaikutus ytimennävertäjien lisääntymiseen ja tuhoihin MSE3I-010 Myyrätuhojen valtakunnallinen inventointi ja tuho ennusteet MSE3I-011 Eri myyrälajit taimistotuholaisina MSE3I-012 Viljelemättä jätettyjen peltojen kasvipeitteen sukkes sio ja tuhoalttiuden luokittelu kasvipeitteen mukaan MSE3I-013 Peltomyyräpopulaation rakenne runsaudenvaihtelun eri vaiheissa sekä muokkauksen ja herbisidikäsittelyn vaikutus populaation kehitykseen MSE3I-014 Eri taimilajien kelpaavuus myyrien ravinnoksi ja istutusalat myyrien elinympäristönä MSE3I-015 Eräiden pöllölajien ravinnonkäyttö häkkiolosuhteissa ja näiden lajien siirtoistutukset 6. Lehtipuumetsät MHO7O-033 Koivun ja muiden lehtipuiden kasvatus SUO3O-027 Lehtipuumetsiköiden biomassatuotos ja vesametsän- kasvatus SUO3O-028 Energiaviljelmien vesi- ja ravinnetalouden järjestely 7. Metsänuudistamisen erityiskysymykset ja sovellutukset MHOBO-037 Ulkomaisten puulajien viljely ja hoito MHOBO-041 Metsänuudistamisen toimenpideketjut MHOBO-042 Korkeiden maiden metsän uudistaminen SUO3O-007 Metsikön perustaminen ja taimiston hoito soilla TET22-016 Metsänviljelyn toimenpideketjut ja työmenetelmät EKLIO-006 Metsänuudistamisen liiketaloudelliset vaihtoehdot EKLIO-023 Havupuuviljelymetsiköiden kasvatuksen edullisuus 8 Metsänlannoitus Metsänlannoituksen yhteistutkimusryhmän tarkoituksena on osasto jen ja tutkimussuuntien yhteistyön avulla: a) esittää päätöksen tekijöille taloudellisesti mielekkäitä biologis-teknisiä lan noitusvaihtoehtoja, b) selvittää, mitä erilaisista vaihtoehdois ta seuraa ja c) kehittää menetelmiä näiden seurausten mittaami seksi ja arvioimiseksi. Nämä tutkimustavoitteet saavutetaan vain siten, että tutkimustuloksista voidaan ainakin aikaa myöten muo dostaa synteesejä. Tässä tarvitaan alusta alkaen eri tutkimus alojen yhteistyötä, niin että tutkimusongelma tulee valaistuksi eri puoliltaan ja esim. koealoja käytetään tehokkaasti eri tutkimus alojen tarpeisiin. Vuoden 1981 aikana suoritettavista tärkeistä lannoitustutkimuksen aiheista mainittakoon jatkolannoitukset, lannoitelajit, kasvatushakkuun ja lannoituksen keskinäinen ajoit taminsn, lannoituksen vaikutus puiden terveydentilaan ja lan noituksen kannattavuustutkimukset sekä lannoituksen vaikutus kangashumuksen ominaisuuksiin. Yhteistutkimusryhmän työskentelyyn osallistuvat seuraavat tutki musyksiköt: maantutkimusosasto, suontutkimusosasto, puuntuo toksen tutkimussuunta, metsänhoidon tutkimusosasto, metsänsuoje lun tutkimusosasto, metsäteknologian tutkimusosasto sekä liike taloudellisen metsäekonomian tutkimussuunta. Yhteistutkimusryh män puheenjohtajana toimii prof. Jouko Hämäläinen ja sihteerinä liiketaloudellisen metsäekonomian tutkimussuunnan tutkija Risto-Veikko Pätiälä. Seuraavassa luettelossa lannoitustutkimukset on jaettu kahteen pääosaan, yksittäistutkimuksiin ja yhteistutkimuksiin. Yksit täistutkimuksiin kuuluvat sellaiset tutkimukset, jotka suorite taan vain yhden osaston tai tutkimussuunnan edustamalla tutkimus alalla. Tällöin ei kiinnitetä huomiota siihen, tapahtuuko tut kimustyö osastoilla Helsingissä vaiko laitoksen asemilla tai molemmissa. Myös tällaisten yksittäistutkimusten aloittaminen pyritään käsittelemään yhteistutkimusryhmässä ja tieteellistä konsultointia eri tutkimusyksiköiden kesken tapahtuu aina tar vittaessa. 9 Tutkimukset A. Yksittäistutkimukset A. l. Lannoitus ja kasvupaikkatekijät MAA2O-021 Lannoituksen vaikutus kangashumuksen ominaisuuksiin SUOIO-001 Ojituksen, lannoituksen ja maanparannustoimenpiteiden vaikutus ravinteiden mobilisaatioon ja turpeen ominai suuksiin SUO4O-017 Ravinteiden kierto A. 2. Puusto MAA2O-005 Eri puulajien ravinnetarve ARP7I-024 Lannoituksen vaikutus runkomuotoon ARP7I-025 Lannoituksen vaikutus latvuksen kehitykseen MHOIO-006 Lannoituksen vaikutus puiden juuristoon A. 3. Lannoitteet ja niiden käyttö MAA2O-006 Lannoitustarpeen määrittäminen MAA2O-007 Lannoitusaika MAA2I-011 Typpilannoitelajit ja -määrät SUOIO-003 Lannoitus- ja ojitustarpeen määritysmenetelmät SUO2O-005 Metsäojituksen ja lannoituksen vaikutus vesien laatuur SUO4O-011 Varttuneiden puustojen lannoitus SUO4O-012 Jatkolannoitusprojekti SUO4O-013 Metsäojitettujen soiden hivenlannoitus SUO4O-015 Kasvuhäiriöprojekti SUO4O-016 Tuhkaprojekti SUO4O-017 Ravinteiden kierto SUOSO-020 Lannoitteiden levitysmenetelmät ARP72-027 Kasvatuslannoitus ja metsän käsittely MHO3O-010 Siemen- ja suojuspuumenetelmän käyttökelpoisuus MHO3O-013 Lannoituksen ja muokkauksen vaikutus koivun ym. lehti- puiden luontaiseen uudistumiseen MSP4O-014 Lannoituksen vaikutus männiköiden tyvitervastautiin MSP4O-016 Lannoituksen vaikutus kuusen lahoamisalttiuteen TETI3-010 Tuhkan palauttamisen tekniikka 10 B. 3 A. 4. Lannoituksen ekonomia EKLIO-00l Varttuneiden suopuustojen lannoituksen edullisuus EKLIO-002 Erilaisten typpilannoitusten kannattavuus kiven näismaiden varttuneissa metsiköissä B. Yhteistutkimukset 8.2. Puusto ARP73-030 Kokopuun korjuun vaikutus harvennusmetsikön puun- tuotokseen 8.3. Lannoitteet ja niiden käyttö MAA2O-008 Toistuvasti lannoitettujen metsiköiden kehitys ARP74-031 Toistuvien lannoitusten edullisuus kangasmailla ARP72-028 Kasvatushakkuun ja lannoituksen keskinäinen ajoit tammen 8.4. Lannoituksen ekonomia ARP74-031 Toistuvien lannoitusten edullisuus..., ks. kohta 11 Metsien moninaiskäyttö Metsäntutkimuslaitosta koskevan asetuksen mukaan laitok sen tehtävänä on suorittaa tutkimuksia mm. "metsien eri käyttömuotojen tarkoituksenmukaiseksi edistämiseksi". Metsien moninaiskäyttötutkimusta koordinoivan johtoryh män puheenjohtajana toimii vt., prof. Eero Paavilainen. Seuraavaan luetteloon on koottu metsien moninaiskäyttöön liittyvät tutkimusaiheet. Osa aiheista on luonteeltaan pitkäaikaisia, lähinnä muiden kokeiden yhteydessä teh täviä seurantatutkimuksia, joiden resurssointi on vähäi nen. Osa on käynnistetty ulkopuolisen rahoituksen (Suomen Akatemia, Luonnonvarain Tutkimussäätiö) turvin. Luettelossa ovat mukana vain ne tutkimukset, joissa on selvä moninaiskäytöllinen painotus. 12 SUO3O-009 Metsänparannustoimenpiteiden vaikutukset niarja ja sienisatoihin turvemailla MHOBO-039 Metsänhoitotoimenpiteiden ekologiset vaikutukset metsien muihin käyttömuotoihin MHOBO-040 Jäkäläkankaiden puuston käsittely, metsän uudis taminen ja jäkälän tuotto MHOBO-045 Maankäsittely ja poronhoito ARI2O-012 Metsä- ja suoekosysteemin seurantajärjestelmän kehittäminen ARI3O-009 Valtakunnan metsien inventoinnin tietojärjestel mää hyväksi käyttävä porolaidunten inventointi Puuntuotannon, porotalouden ja virkistyskäytön edullisuussuhteet EKKSO-022 EKKSO-023 Vanhat kuusikot ja poronhoito EKKSO-024 Metsien ulkoilukäyttö EKKSO-031 Metsien virkistyskäytön kysyntä EKKSO-034 Metsien ympäristömerkityksen ja metsänhoidon suhteet 13 Sekametsikköproj ekti Projektin tarkoituksena on tutkia koivusekoituksen biolo gista, puuntuotannollista ja ekonomista merkitystä havu puumetsiköissä. Projektiin osallistuvat metsänhoidon, suon ja maantutkimusosastot sekä puuntuotoksen, metsäpatologian ja liiketaloudellisen metsäekonomian tutkimussuunnat. Joh toryhmän puheenjohtaja on prof. Yrjö Vuokila. Kun mänty-koivuseksmetsiköiden kasvu- ja tuotostutkimus saa' tim päätökseen toimintavuonna 1980, siirtyy tältä osin pai' nopiste puuntuotoksen tutkimussuunnalta liiketaloudellisen metsäekonomian tutkimussuunnalle. Ensiksi mainitulla tutki mussuunnalla jatkuvat kuusi-koivusekametsikön kasvu- ja tuotostutkimuksen kenttätyöt. Mittausaineiston laskentatyöt aloitetaan. Muilla osastoilla ja tutkimussuunnilla jatkuvat seuraavaan luetteloon sisältyvät tutkimustyöt: ARPSO-020 Kuusi-koivusekametsiköt EKLIO-027 Sekametsikön kasvatuksen edullisuusvertailut MAAIO-001 Lehtipuun vaikutus maan ominaisuuksiin SUO3O-007 Metsikön perustaminen ja taimiston hoito soilla SUO4O-011 Varttuneiden puustojen lannoitus MHO7O-038 Metsänhoitotoimenpiteiden vaikutus metsikköeko- systeemin rakenteeseen MSPIO-004 Sekametsän vaikutus sienituhoihin 14 Toistuvien lannoitusten edullisuus kangasmailla Tutkimuksessa tarkastellaan kangasmetsien toistuvia lannoituksia biologisena, tuotosopillisena ja taloudellisena kysymyksenä. Yhteistutkimukseen osallistuvat: maantutkimusosasto, metsänarvi oimisen tutkimusosaston puuntuotoksen tutkimussuunta ja metsäeko nomian tutkimusosaston liiketaloudellisen metsäekonomian tutkimus suunta. Koordinointiryhmän puheenjohtajana toimii MMT Eino Mälkönen ja sihteerinä MH Mikko Kukkola. Ohjelmavuoden aikana laaditaan loppuraportti osatutkimuksesta, joka koskee toistuvilla lannoituksilla saatavan kasvunlisäyksen ennusteyhtälöä ja kokonaiskasvuja. Toistuvien lannoitusten edul lisuustarkastelua varten selvitetään lannoituksen vaikutus puu tavaralaji jakautumaan. Yhteistutkimusprojekti päättyy vuonna 1982. Tutkimus: ARP74-031 Toistuvien lannoitusten edullisuus kangasmailla 15 Nurmes-suunnitelman seurantajärjestelmä Nurmes-suunnitelma on metsätalouden voimaperäistämisohjelma, jota on toteutettu metsähallinnon Nurmeksen ja Rautavaaran hoitoalueissa vuodesta 1967 alkaen. Suunnitelmalle on tyypil listä metsähallinnon ohjekirjetasoon verrattuina laajuudel taan moninkertaiset kangasmaiden lannoitukset. Metsähallitus pyysi v. 1976 Metsäntutkimuslaitosta kehittämään Nurmes-suun nitelmalle seurantajärjestelmän, jonka antamien tulosten perus teella voitaisiin päätellä voimaperäistämisen edullisuus. Tätä varten perustettiin v. 1977 yhteistutkimusryhmä, jossa ovat edus tettuina liiketaloudellisen metsäekonomian ja puuntuotoksen tutkimussuunnat, metsänhoidon tutkimusosasto, maan- ja suon tutkimusosastot sekä metsähallitus. Ryhmän puheenjohtajana toi mii prof. Jouko Hämäläinen ja sihteerinä MMK Yrjö Sevola, joka tekee seurantajärjestelmätutkimusta päätoimisesti liiketalou dellisen metsäekonomian tutkimussuunnalla. Muiden tutkimusosas tojen ja -suuntien osuus on konsultoiva. Tässä mielessä on oltu yhteydessä myös metsäninventoinnin tutkimussuunnan kanssa. Yhteistyö metsähallituksen kanssa on keskeisen tärkeä. Seurantajärjestelmässä on vertailualueena Lieksan hoitoalue. Mennyttä jaksoa, 1967-80, koskevat tulot ja menot on saatu met sähallituksen tavoitebudjetin seurantajärjestelmästä, ja jaksoa 1981-86 koskevien tulojen ja menojen arviot metsähallituksen lyhyen ja keskipitkän tähtäimen suunnitelmista. Vuodesta 1987 lähtien saatavien tulojen ja, soveltuvin osin, menojen arviointi perustuu v. 1981 suoritettaviin hakkuusuunnitelaskelmiin. Nii den perustaksi inventoitiin tutkimusalueen metsävarat kesällä 1980 valtakunnan metsien inventoinnin lohko-otosta tihentämällä. Lisätyönä perustettiin kolme pysyvää koealaa lohkoa kohti. Lisä tietojen saamiseksi tutkimusalueen metsien kasvusta ja tuotok sesta on tarkoitus kesällä 1981 perustaa pysyviä metsikkökoealo ja (ARP6I-023 mukaisia). Käsikirjoitus seurantajärjestelmästä ja sillä tähän mennessä saaduista päätuloksista valmistuu v. 1981 Tutkimukset: EKL2O-013 Nurmes-suunnitelman seurantajärjestelmä 16 Metsänraja-alueiden puulajikokeet ja Pohjois-Suomen kloonikokeet Tähän yhteistutkimukseen liittyviä töitä suoritetaan Pakatin taimitarhalla Kittilässä yhdessä metsähallituksen, Turun yli opiston, Helsingin yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa. Johtoryhmänä toimii ns. Pakattiryhmä, jonka puheenjohtaja on ylimetsänhoitaja Pentti Ritoniemi. Kokeet tähtäävät metsänraja-alueille sopivien puulajien ja alkuperien kokeilemiseen testaustarhamuodossa Pakatissa sekä parhaimmaksi osoittautuneiden alkuperien myöhempään kokeilemi seen kenttäkokeissa mm. Kevon tutkimusasemalla ja Muddusniemen koetilalla (Turun yliopisto, Helsingin yliopisto). Pohjois-Suomen kloonikokeissa suoritetaan mantykloonien kehi tysfysiologisia vertailuja. Lisäksi tutkitaan pohjoisen tri ploidisen haapakloonin monistamismahdollisuuksia ja suoritetaan sillä testaustarhakokeita myöhempää viljelyä silmälläpitäen. Samanaikaisesti tutkitaan tiettyjen maisemahoidollisesti tär keiden koivukloonien viljelymahdollisuuksia (metsähallitus, Turun yliopisto). Testaustarhakokeista saadaan väliaikatuloksia 1982...83 Tutkimukset: JALII-002 Kestävien lajien ja lajikkeiden jalostus Pohjois Suomea varten JALI2-008 Metsänrajametsien geneettinen rakenne 17 Kasvuhäiriöprojekti Kasvuhäiriöprojektin tarkoitus on eri tieteenalojen yhteis työnä selvittää viimeaikoina yleistyneen metsäpuiden ja niiden latvojen epänormaalin kehityksen, pensastumisen ja kuolemisen syyt sekä kehittää menetelmiä vaurioiden torju miseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Projektiin osallistuvat Parkanon ja Muhoksen tutkimusasemat tutkimusosastojen lisäksi. Tutkimukset kohdistuvat lähinnä metsäojitusalueiden mänty puustoihin, mutta myös kuusesta, koivusta sekä mm. Kontorta männystä tehdään erillistutkimuksia. Vuonna 1981 tutkimuksen painopiste on perustettujen kokeiden mittauksessa ja jo mitattujen aineistojen käsittelyssä. Harvoin analysoiduista hivenaineista suoritetaan esitutkimus (Pixe-analyysi) yhteistyössä Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen kanssa. Projekti päättyy vuonna 1986. Myönnetylle jatkoajalle 1982-86 valmistellaan täydentävä projektiohjelma. Vuonna 19 81 projektin laajuus on 54 tutkijakuukautta. Johto ryhmän puheenjohtajana jatkaa prof. Olavi Huikari ja vetäjänä tutkija Heikki Veijalainen. Projektiin kuuluvat seuraavat tutkimukset: SUO4O-015 Kasvuhäiriöprojekti - Kasvuhäiriön biologis-ekologiset syyt - Kasvuhäiriödiagnostiikka - Kasvuhäiriön ennaltaehkäisy ja torjunta - Kasvuhäiriön esiintyminen MSPIO-00 3 Männiköiden kasvuhäiriötutkimus - Patologinen tarkastustoiminta - Patogeenien esiintyminen kasvuhäiriöpuustoissa ARIIO-001 Metsien 7. inventointi - Kasvuhäiriön esiintyminen koepuumateriaaleissa (Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan piiri metsälautakunnat) 18 Puu energiaraaka-aineena PERA-projekti Metsäntutkimuslaitos aloitti v. 1978 PERA-projektin, jossa tut kitaan puun kasvatusta ja korjuuta energiaraaka-aineeksi. Projek tin on suunniteltu jatkuvan vuoteen 1987. Se on jaettu tutkimus ongelmien luontevan ryhmittelyn takia neljään osaprojektiin: Osaprojektin A tutkimukset kohdistuvat jo olemassa olevien, nyt käyttämättömien polttopuureservien hyödyntämiseen (taimistonhoi topuu, pienikokoinen harvennuspuu, oksat, latvukset ja muu hak kuutähde). Osaprojektissa tutkitaan energiapuun korjuuketjuja, kehitetään uusia koneita ja menetelmiä sekä suoritetaan puun käyt' töön ja kilpailukykyyn energiana liittyviä taloudellisia selvityk siä. Polttopuureservien hyödyntämisen edistäminen palvelee välit tömästi tämän hetken käytäntöä, ja siitä syystä PERA-projektin rahoituksen painopiste on ollut projektin alkuvaiheessa A-osassa. Osaprojektin B tutkimukset selvittävät mahdollisuuksia tuottaa energiaksi käytettävää puuta metsänkasvatuksen sivu- tai sopivis sa kohteissa päätuotteena. Toiminta on päässyt käyntiin v. 1979. Tutkimuksissa tullaan keskittymään vesametsäkasvatuksen mahdolli suuksien selvittämiseen käyttämällä hyväksi olemassa olevia ai neistoja ja toisaalta perustamalla uusia kasvatuskokeita. Osaprojektissa C tutkitaan nopeakasvuisten viljelmien avulla ta pahtuvaa puubiomassan tuottamista energiatalouden tarpeisiin. Tutkimuksen kohteena olevat energiaviljelmät vaativat laajaa, monipuolista ja pitkäjänteistä selvitystyötä. Tutkimuksen pääpai no kohdistetaan niihin kysymyksiin, jotka ovat oman maamme kannal ta kiireellisiä ja välttämättömiä. Energiaviljelmätutkimusta suo ritetaan tällä hetkellä huomattavasti laajemmassa mitassa ulko mailla, muun muassa Ruotsissa, Irlannissa ja Kanadassa. Kansain välinen yhteistyö on jo käynnissä maamme osalta, ja se merkitsee tarvetta vastata suomalaisesta tutkimuspanoksesta ja toisaalta mahdollisuutta hyödyntää muualla saatuja tuloksia. 19 Osaprojektissa R tutkitaan PERA-projektin muiden osaprojektien yhteydessä kasvatettavan ja korjattavan lehti- sekä muun bio massan käyttöä rehuksi. Tuotetulla puubiomassalla suoritetaan vertailevia käyttötutkimuksia energiapuukasvatuksen taloudelli suuden parantamiseksi. PERA-projektiin osallistuvat maantutkimusosasto, suontutkimus osasto, metsänhoidon tutkimusosasto, metsänsuojelun tutkimus osasto, metsänjalostuksen tutkimusosasto, metsäekonomian tutki musosasto, metsänarviomisen tutkimusosasto sekä metsäteknologian tutkimusosasto. Yhteistutkimusryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Olavi Huikari ja koordinaattorina MMT Veli Pohjonen. PERA-projektiin liittyviä tutkimuksia suoritetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston yleisen mikrobiologian laitoksen, VTT:n Oulun elektroniikan laboratorion, Oulun yliopiston Pohjois-Suomer tutkimuslaitoksen sekä Joensuun korkeakoulun biotieteiden laitok sen kanssa. Myös Metsätehon, Työtehoseuran ja VTT:n poltto- ja voiteluainelaboratör ion kanssa on yhteistyötä, missä yhteydessä on myös sovittu tutkimusaiheiden jaosta. TUTKIMUKSET Osaprojekti A: TETI3-005 Isännänlinjan polttohakkeen korjuumenetelmät TETI3-006 Isännänlinjan kokopuun hankintamenetelmät TETI3-007 Keskitetty haketusmenetelmä TETI3-009 Halkojen korjuu TETI3-010 Tuhkan palauttamisen tekniikka EKK2I-011 Suomen metsävarojen käyttö energiaksi ja puu kan santalouden energiataseessa EKK2I-012 Puubiomassasta saatavissa oleva kokonaisenergia määrä ja sen alueellinen ja ajallinen vaihtelu EKK2I-013 Puun taloudellinen kilpailukyky energian tuotannossa Osaprojekti B: SUO3O-027 Lehtipuumetsiköiden biomassatuotos ja vesametsä kasvatus EKLIO-025 Vesametsäkasvatuksen liiketaloudellinen edullisuus 20 ARI2O-006 Linja-arvioinnin kehittäminen metsätalouden suun nittelua ja metsävarojen erityisarviointeja varten MHOBO-046 Energiakäyttöön solveltuvien kangasmaiden lehtipuu metsiköiden hoitomenetelmät Osaprojekti C: MHO4O-017 Pistokkaiden tuottaminen MHOBO-035 Energiametsän viijelymateriaalin kasvattaminen ja ekofysiologiset ominaisuudet MHOSO-048 Energiametsäviljelmien perustaminen ja hoito SUO3O-028 Energiaviljelmien vesi- ja ravinnetalouden järjestely MAA2O-018 Energiaviljelmien lannoitus MAA 22-014 Energiametsikön ravinnekierto JALIS-014 Lyhytkiertoviljelyn lajit ja lajikkeet MSE3I-014 Eri taimilajien kalpaavuus myyrien ravinnoksi ja istutusalat myyrien elinympäristönä EKLIO-026 Energiapuuviljelmien liiketaloudellinen edullisuus EKL2O-029 Energiapuu kasvattajan ja käyttäjän taloudessa Osaprojekti R; YATIO-001 PERA-projektin yhteydessä kasvatettavan ja korjat tavan lehti- sekä muun biomassan käyttö rehuksi 21 Maantutkimusosasto Osaston tutkimustoiminnan keskeiset aihepiirit ovat vuonna 19 81 edelleen metsänlannoitus ja maanmuokkaus. Tämän lisäksi tutki taan maan luontaista viljavuutta, metsien ravinnetasetta, energia metsäviljelmien kasvatuksen perusteita sekä kasvupaikkojen luoki tusta. Lannoitustutkimusten painopiste on lannoitustarpeen määritysmene telmien kehittämisessä. Lannoitussuositusten tarkentamiseen täh tää myös pääosa muusta lannoituskoetoiminnasta. Erityisesti py ritään selvittämään metsänlannoituksen perusteita. Maankunnostusmenetelmien tutkimuksessa kiinnitetään entistä laa jemmin huomiota myös kulotukseen muokkausmenetelmien ohella tai vaihtoehtona. Rovaniemen tutkimusasemalla suoritettava maantutkimus selvittää maan luontaista viljavuutta sekä metsänuudistamisen ongelmia Poh jois-Suomessa. Uutena tutkimusaiheena aloitetaan Parkanon tutkimusasemalla sel vitys Pohjanlahden rannikkoseudun nuoren maan viljavuudesta. Maantutkimusosasto osallistuu seuraaviin yhteistutkimuksiin: Metsänlannoitus (MAA 2) Metsän uudistamisen toimenpideketjut (MAA3O-015, MAA3O-016, MAA3O-022) Nurmes-suunnitelman seurantajärjestelmä (EKL2O-013) PERA-projekti (MAA2O-018, MAA 22-014) Sekametsikköprojekti (MAAIO-001) Toistuvien lannoitusten edullisuus kangasmailla (ARP74-031) 22 'är- a i h e eys II i j i i X X j i I i i » ) i i I ! I i . ? I : j i I i ! I ] ' | I u j X © +++ x ; x @ ++ I , x j xj +++ I ' T x j xj@j I ! ' x j I > i • ++ x! j ! ++ ; x© X I X:@ ++ I | 1 I ! ++ x 1 X @ ++I I x ! x I ! I i i Tutkimus-: .I=suunnittelu/esitutkimus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi MAAI Maan luontainen viljavuus MAAIO-001 Lehtipuun vaikutus maan ominaisuuksiin. Puro. 1978 - 1985. MAAIO-019 Metsämaan vesi-, happi- ja lämpötalous Pohjois-Suomessa. ROI. 1980 - 1983. j MAAIO-023 Nuoren maan viljavuuden erityispiirteet. PAR. 1981 - 1987. MHOBO-050 Lumen viipymäalueet - metsänhoidon ongel ma-alueet Pohjois-Suomessa. ROI. 1981 - 1987. MAA 2 Kangasmetsien lannoitus MAA2O-005 Eri puulajien ravinnetarve. Puro. 1970 - 1982. MAA2O-006 Lannoitustarpeen määrittäminen. Lipas, Mälkönen. 1972 - jatkuva. MAA2O-007 Lannoitusaika. Lipas. 1969 - 1986. MAA2O-008 Toistuvasti lannoitettujen metsiköiden kehitys. Yht. ARP, MUH. Lipas, Harju aho. 1958 - jatkuva. i MAA2O-018 Energiaviljelmien lannoitus. Saarsalmi, Voss-Lagerlund. 1980 - 1987. MAA2O-021 Lannoituksen vaikutus kangashumuksen omi naisuuksiin. Derome, Voss-Lagerlund. 1980 - 1984. ARP74-031 Toistuvien lannoitusten edullisuus kan gasmailla. Yht. ARP, EKL, MUH. Lipas. 1977 - 1982. MAA2I Typpilannoitteiden käyttö MAA2I-011 Typpilannoitelajit ja -määrät. Lipas. 1966 - 1987. MAA 22 Metsien ravinnetase MAA 22-014 Energiametsikön ravinnekierto. Saarsal mi, Voss-Lagerlund, Mälkönen. 1978 - 1987. ARP73-030 Kokopuun korjuun vaikutus harvennusmet siköiden puuntuotokseen. Yht. MUH. Mäl könen. 1976 - jatkuva. 23 Tutkimus- I=suunn.ittelu/esitutkimus ll=axne.iston vaiheet: keruu lll=axneiston käsittely IV=raportointi MAA 3 Maan kunnostus metsänviljelylle MAA3O-015 Maan muokkaus metsitystä varten. Yht. PAR, ROI. Mälkönen. 1970 - jatkuva. MAA3O-016 Muokkauksen vaikutus maan mikrobistoon. Voss-Lagerlund. 1972 - 1981. MAA3O-017 Paksusammalkuusikoiden uudistaminen ja maan ominaisuudet. ROI. 1972 - 1985. MAA3O-022 Kulotus ja muokkaus vaihtoehtoisina maan muokkausmenetelminä. Yht. PAR. Mälkö nen. 1980-1984. MHOBO-045 Maan käsittely ja poronhoito. ROI. 1975 - 1982. MAA 4 Maaperän peruskartoitus ja kasvupaikkojen luo kittelu MAA4O-020 Metsämaan viljavuuden alueellinen jakau tuminen. Mälkönen, Tamminen". 1980 - j atkuva. MHOBO-044 Pohjois-Suomen kasvupaikkojen kuvaus- ja luokitusjärjestelmä. ROI. 1977 - 1985. MAAS Yhteislaboratorio, määritysmenetelmät MAASO-024 Ravinnemääritysten työohjeet. Halonen, Tulkki. 1980 - 1981. Tär- keys i h e II Ij IL +++ X X i ++ :® > i i ! ++ j | ? . i t I i ? i i l j ++ ® ! ! \ i i i ! S ? : j 24 Suontutkimusosasto Tulokset tutkimuksista, jotka koskevat männiköiden ravinne puuteoireita, pohjaveden korkeuden vaikutusta turpeen bio logiseen hajoitusaktiviteettiin sekä konekaivun työtulosta, ajankäyttöä ja niihin vaikuttavia tekijöitä, pyritään jul kaisemaan. Ojituksen ja lannoituksen perusteiden selvittämiseksi tutki taan edelleen ravinteiden mobilisaatiota, kiertoa, lannoi tustarpeen määritysmenetelmiä sekä lannoitteiden käyttöä, erityisesti jatkolannoitusta. Kasvuhäiriöprojektissa lisä tään mittaus- ja julkaisutoimintaa. Valtakunnan metsien inventoinnin suotulosten käsittelyä tehostetaan yhteistyössä metsänarvioimisen tutkimusosaston kanssa. Pyritään kehittämään soita koskeva seurantajärjes telmä inventointien yhteyteen. PERA-projektin tutkimukset tehdään pääasiassa Kannuksen toi mipisteestä. Koealaverkostoa laajennetaan sekä jatketaan mittauksia. Tuhkan ja muiden jätteiden käyttötutkimuksia lisätään. Metsäojituksen hydrologiset vaikutukset sekä ojituksen ja lannoituksen vaikutus veden laatuun ovat edelleen aktiivisen tutkimustoiminnan kohteina. Osasto osallistuu seuraaviin yhteistutkimuksiin: Metsän uudistamisen toimenpideketjut (SUO3O-007, SUO3O-027, SUO3O-028, SUOSO-019) Metsänlannoitus (SUOIO-001, SUOIO-003, SUO2O-005, SUO4O-011- 013, SUO4O-015-017, SUOSO-020) Metsien moninaiskäyttö SUO2O-005, SUO3O-009) Kasvuhäiriöprojekti (SUO4O-015) Sekametsikköprojekti (SUO3O-007, SUO4O-011) PERA-projekti (SUO3O-027, SUO3O-028) 25 Tär- keys Tär- V a i U teys ilujm! m : I M i ! ; ' I i ' !+++ j ix 1 x x 11 j i i ! ! i + 1 ■ X ® i ! j ; i : I ! j j ) + ++ ( X XX X ! i ; i : i i ! I : i j i : ++ I x j X i x | I ; I i ++ X : X fx) i ; i i • ++ ++ i _ ++ ! x I x 1 x G) ++ I i ++ ix X X X ++ X +++ X ++ Tutkimus- I=suunnittelu/esitutkimus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi SUOI Turvemaiden ominaisuudet ja luokittelu j SUOIO-001 Ojituksen, lannoituksen ja maanparannus toimenpiteiden vaikutus ravinteiden mobi lisaatioon ja turpeen ominaisuuksiin. Yht. PAR. M. Karsisto. 1976-1983. Osatuloksia. SUOIO-002 Suoekosysteemin ja sen metsätaloudellisten muutunnaisten rakenne ja toiminta. Reini kainen, M. Karsisto. 1969-1985. Osatuloksia. SUOIO-003 Lannoitus- ja oj itustarpeen määritysmenetel mät. Yht. MUI-I, ROI. Reinikainen, Paarlahti, Paavilainen, Virtanen. 1965-1982. SUO 2 Hetsähydrologia SUO2O-004 Metsäojituksen hydrologiset vaikutukset. PAR. 1974-1982. SUO2O-005 Metsäojituksen ja lannoituksen vaikutus vesien laatuun. Yht. PAR. Paarlahti, M. Karsisto. 1970-1985. SUO2O-025 Täydennysojituksen ja ojanperkauksen hydro logiset vaikutukset. PAR. 1981-1990. SUO 3 Suometsien ekologia, hoito ja moninaiskäyttö SUO3O-006 Suometsäekosysteemi-tutkimus. Paavilainen, Silfverberg. 1961-jatkuva. SUO3O-007 Metsikön perustaminen ja taimiston hoito soilla. Yht. PAR, MUH, KOL. Paavilainen. 1967-1990. Osatuloksia. SUO3O-009 Metsänparannustoimenpiteiden vaikutukset marja- ja sienisatoihin turvemailla. Veija lainen, Salo. 1971-1991. Osatuloksia. SUO3O-023 Latvavesiprojekti. Yht. MUH, PAR. Veija lainen. 1979-1986. Osatuloksia. SUO3O-02 4 Suometsät valtakunnan metsien inventoinnissa. Yht. ARI. Paavilainen. 1980-1982. Osa tuloksia . SUO3O-026 Turvemaiden metsänviljely- ja lannoitustut kimus Pohjois-Suomessa. Yht. PAR, ROI. Paavilainen. 1981- jatkuva. 26 Tär- V d ! :• • keys ——r—- p— i 11 HEI [il , ! I | ! ' ■ J ! * i j ; 1 +++ ix xxx i i IM ! ++ ! j x x (x) I 1 I ; i I ! I I+++ i j X X x I lii '■ i i +++ j I j X (x) j j ; ! I ! ; +++ X x x (x) Cx. i i ' " i i i +++ j X Ix ! X X ++ ! j X X X i ! : ; j f i ; I ! ++ \ j x j x x) i i i ' i +++ ; xxx ++ i X X X (35) 1 •! . + xxx j ; IM ++ ; x x | 1 i j I i ! ! 1 : I 1 • 1 Mi Tutkimus- I_=suunnittelu/es.itutkimus ll=aineiston vaiheet: ' keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi SUO3O-027 Lehtipuumetsiköiden biomassatuotos ja vesa metsäkasvatus. Yht. ARI, MUH, PAR, Kannus. Paarlahti, Paavilainen. 1977-1985. Osa tuloksia. SUO3O-02 8 Energiaviljelmien vesi- ja ravinnetalouden järjestely. PAR, Kannus. 1977-1985. SUQ4O Turvemaiden lannoitus SUO4O-011 Varttuneiden puustojen lannoitus. Paarlahti, Paavilainen. 1965-1985. Osatuloksia. SUO4O-012 Jatkolannoitusprojekti. Yht. MUH, PAR. Paavilainen. 1972-1985. SUO4O-013 Metsäojitettujen soiden hivenlannoitus. Yht. MUH, PAR, KOL. Veijalainen. 1968-1985. SUO4O-015 Kasvuhäiriöprojekti. Yht. ARI, MUH, PAR. Paavilainen, Veijalainen, Reinikainen. 1976-1986. SUO4O-016 Tuhkaprojekti. Yht. PAR, MUH. Paavilainen, Paarlahti, Reinikainen. 19 77-19 85. SUO4O-017 Ravinteiden kierto. Paavilainen. 1974-1985. SUOS Metsänparannustekniikka SUOSO-018 Metsäojituksen tekniikka. Aitolahti. 1976- jatkuva. SUOSO-019 Soiden maanmuokkausmenetelmät. PAR. 1965- 1985. SUOSO-020 Lannoitteiden levitysmenetelmät. Virtanen, Aitolahti. 1968-1985. i SUOSO-021 Metsäautotietutkimukset. Aitolahti. 1970- 1981. SUOSO-022 Metsäojitustöiden maksuperusteet. Aitolahti. 1973-1981. ARI2O-012 Metsä- ja suoekosysteemin seurantajärjestel män kehittäminen. Yht. ARI. Paarlahti. 1981-1984. 27 Metsänhoidon tutkimusosasto Tutkimusosaston työohjelmaan sisältyy 41 tutkimusta. Ne katta vat jokseenkin aukottomasti koko metsänhoidon työalan. Tavoit teena on metsien tuotoksen kohottaminen tutkimalla metsänhoi don perusteita, edellytyksiä ja sovellutuksia. Osaston tutkimusta tehdään Kolarin tutkimusasemaa lukuunotta matta kaikilla tutkimusasemilla. Tutkijoista kaksi kolmannesta työskentelee tutkimusasemilla. Toiminta on siten varsin tehok kaasti hajasijoitettua. Toimintavuoden aikana tehostetaan suun nitelmien mukaan mm. PERA-projektin tutkimusta, jolla selvite tään puun energian raaka-aineena käytön metsänhoidollisia perus teitä ja kasvatusmenetelmiä. Eri puulajien vertailua, luontais ta uudistamista sekä yleensä metsänuudistamisen toimenpideket juja käsitteleviä tutkimuksia laajennetaan ja tehostetaan. Muilta osin toiminta jatkuu suurin piirtein edellisen vuoden tapaan. Joitakin vähäisiä muutoksia tehdään, jotta eri tutki musten välisiä suhteita voidaan tasapainottaa entistä paremmin vastaamaan metsänhoidon koko tutkimuskenttää. Osasto osallistuu seuraaviin yhteistutkimuksiin: Metsänlannoitus (MHOIO-006, MHO3O-010 ja MHO3O-013) PERA-projekti (MHO4O-017, MHOSO-048, MHOBO-035 ja MHOBO-046) ' Sekametsikköprojekti (MHO7O-038) Metsien moninaiskäyttö (MHOBO-039, MHOBO-040, MHOBO-045) Metsänuudistamisen toimenpideketjut (MHOIO-001 - 005, MHO2O-008 - 009 , MHO3O-010 - 013, MHO4O-015 - 016 , MHOSO-020- 026, MHO6O-028 - 032, MHO7O-033, MHOBO-007, MHOBO-037 ja MHOBO-041 - 042). 28 'är- a i h f j 1—r~T~i I II [IIIV j I eys II I j ; +++ X X | X ! 1 : l ! ' : i +++ xx® j : ; I i ) i ! ! I ! Ix i X I X I i i ! I | X X | X i J 1 ! ; +++ i X i • x j X X X ! X ! +++ Tutkimus- I=suunnittelu/esitutkimus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi MHOI Metsänhoidon perusteet, ekologia ja puiden fysiologia MHOIO-001 Taimien fysiologinen kunto ja sen mit taaminen. Yht. SJK. Rummukainen. 1978-1982. MHOIO-002 Taimien talvehtiminen. ROI, SJK. 1970-1982. MHOIO-00 3 Havupuiden kasvullinen lisääminen. SJK. 1978-1982. MHOIO-005 Taimien elinympäristö. Yht. PAR, MUH, ROI, SJK. Lähde. 19 70-19 85. MHOIO-006 Lannoituksen vaikutus puiden juuristoon. PAR. 1979-1984. MHO2 Uudistusalan käsittely MHO2O-008 Hakkuutähteiden vaikutus metsänvilje lyyn. Leikola. 1973-1982. MHO2O-009 Maanmuokkauksen vaikutus taimiaineksen kehitykseen. Raulo, Rummukainen. 1972-1982. MHO3 Luontainen uudistaminen MHO3O-010 Siemen- ja suojuspuumenetelmän käyttö kelpoisuus. Yht. MUH, ROI. Lähde, Raulo, Etholen, Manninen. 1970- jatku va. MHO3O-012 Muokkauksen vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen. PAR. 1974-1982. MHO3O-013 Lannoituksen ja muokkauksen vaikutus koivun ym. lehtipuiden luontaiseen uudistumiseen. Raulo. 1972-1985. MHO 4 Metsäpuiden siemen ja taimien kasvatus taimitarhassa MHO4O-014 Metsäpuiden siemensato. Raulo. 1923- jatkuva. MHO4O-015 Siemenen käsittely. Yht. ROI, SJK. Lähde. 1971-1985. 29 Tutkimus- I=suunni.ttelu/esitutkimus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi MHO4O-016 Taimien kasvatus. Yht. MUH, ROI, S JK. Lähde, Raulo, Rummukainen. 1954- jat kuva. MHO4O-017 Pistokkaiden tuottaminen. SJK. 19 77- jatkuva. MHO S Metsänviljely MHOSO-020 Metsän kylvö kangasmaalla. Yht. PAR, ROI. Lähde, Raulo. 1970- jatkuva. MHOSO-022 Puulajien vertailu. Yht. MUH. Lähde, Raulo. 1970-1986. MHOSO-023 Käytännön metsänviljelymenetelmien kenttäkokeet. Yht. MUH, ROI, SJK. Raulo, Huuri, Leikola. 19 70-19 85. MHOSO-024 Viljelyajankohdan vaikutus viljelytu lokseen. Yht. PAR, ROI, SJK. Huuri. 1973-1985. MHOSO-025 Erilaisten taimilajien.ja ,-tyyppien käyttökelpoisuus. Yht. MUH, ROI, SJK. Lähde, Huuri. 1958-1985. MHOSO-026 Istutustaimien juuristo. Yht. SJK. Huuri. 1958- jatkuva. MHOSO-048 Energiametsäviljelmien perustaminen ja hoito. Yht. PAR, SJK. Lähde, Sievänen. 19 78- jatkuva. MHO6 Taimikon tila ja käsittely MHO6O-028 Uudistusalojen taimikoiden inventointi. Peltonen. 1977- jatkuva. MHO6O-029 Varttuneiden taimikoiden alueellinen inventointi. PAR, MUH. 19 77- jatkuva. MHO6O-0 30 Taimikoiden hoitomenetelmät. Yht. MUH, ROI. Lähde, Raulo, Etholen. 1953- jat kuva. MHO6O-032 Vesakon ja pintakasvillisuuden torjun ta. Yht. ROI. Etholen, Rummukainen. 19 57- jatkuva. MHO 7 Varttuneen metsän käsittely ja hoito MHO7O-033 Koivun ja muiden lehtipuiden kasvatus. Raulo. 19 61- jatkuva. Tär- keys ,'är- V a i • :eY s r T7T L T 7 I I l jL 1 I ! I ! +++ x i x x (x. ! ! +++ : : i ! ; I ! i ! « i i > ; +++ X | X X (X, +++ ' I ; I i 1 +++ jX i X 1 X ! i I I ! I ; I +++ I ' ! +++ X X 'Xl +++ M ■ v ; i ! ! j ! ++ [ X X x) 1 ! ■ ! i +++ xxix (x) I I + ; X j X \X I ! I ' I +++ j x xix I I I +++ ++ +++ . ■ i ++ j x x": j ++ : I ! I +++ +++ ! X X X X i +++ X X XX i +++;x x xx i I i ; > 30 'ar- i h eys T ~ II jr. I ; : i X i I +++ x ++ x @ j f I j Xj X +++ x j ® I ++ X,® i f I +++ x x ++ X X x Tutkimus- I=suunnittelu/esitutkimus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi MHO7O-038 Metsänhoitotoimenpiteiden vaikutus metsikköekosysteemin rakenteeseen. Yht. SJK. Lähde, Raulo. 19 77-19 87. MHOB Metsänhoidon erityiskysymykset ja sovellu tukset MHOBO-00 7 Viljelyalojen luokitus. SJK. 1972-1985. MHOBO-0 35 Energiametsän viijelymateriaalin kasvat taminen ja ekofysiologiset ominaisuudet. Yht. SJK. Sievänen. 1977-1987. MHOBO-037 Ulkomaisten puulajien viljely ja hoito. Yht. Roi, SJK. Lähde, Etholen, Werren. 1923- jatkuva. Osatuloksia. MHOBO-039 Metsänhoitotoimenpiteiden ekologiset vaikutukset metsien muihin käyttömuo toihin. ROI. 19 79- jatkuva. MHOBO-040 Jäkäläkankaiden puuston käsittely, metsän uudistaminen ja jäkälän tuotto. Yht. MUH. Etholen. 1976-1995. MHOBO-041 Metsänuudistamisen toimenpideketjut. Yht. SJK. Lähde. 19 79- jatkuva. MHOBO-042 Korkeiden maiden metsän uudistaminen. MUH, ROI. 1974-1995. MHOBO-043 Pohjois-Suomen puuntuotoksellisesti yli-ikäisten kuusikoiden käsittely. Yht. ROI. Lähde. 1972-1985. MHOBO-044 Pohjois-Suomen kasvupaikkojen kuvaus ja luokitusjärjestelmä. Yht. ROI. Lähde. 19 7 7-19 85. MHOBO-045 Maan käsittely ja poronhoito. ROI. 1975-1982. Osatuloksia. MHOBO-046 Energiakäyttöön soveltuvien kangasmai den lehtipuumetsiköiden hoitomenetel mät. Yht. MUH, ROI, SJK. Lähde, Raulo. 1979-1988. MHOBO-047 Pysyvien koealojen hoito. Yht. MUH. Lähde, Etholen. 1950- jatkuva. MHOBO-049 Metsänhoitotoimenpiteet ja pintakasvil lisuuden kehitys. Lähde. 1981- jatkuva. MHOBO-0 50 Lumen viipymäalueet - metsänhoidon on gelma-alueet Pohjois-Suomessa. ROI. 1981-1987. 31 Metsänjalostuksen tutkimusosasto Osaston toiminta jakaantuu edelleen metsänjalostustutkimukseen ja metsänjalostustoimintaan. Vuosirytmin periytymistutkimuksessa on kehitetty uusi koetekniik ka ja matemaattinen malli, jotka julkaistaan. Menetelmää sovel letaan eri puulajien maantieteellisten rotujen tunnusten mittaa miseen yhdessä matemaattisen osaston kanssa. Puun laatuominaisuuksien periytyvyyttä selvittäviä tutkimuksia tullaan jatkamaan soveltaen vuonna 1980 kehitettyjä menetelmiä. Siemenviljelystutkimus jatkuu ja männyn siemenviljelysten kukki mis- ja pölytyssuhteista valmistuu julkaisu. Kuusen siemen- viljelyksistä aloitetaan vastaavan aineiston keruu. Lyhytkiertoviljelyn lajikkeiden testaustoiminta laajenee. Sytologisten ja biokemiallisten menetelmien käyttömahdollisuuksia kloonien tunnistamiseen tutkitaan. Varhaistestaus-, testaustarha- ja kenttäkoetoimintaa jatketaan edelleen yhteistyössä metsähallinnon, metsänjalostussäätiön, yksityismetsätalouden järjestöjen ja metsäteollisuuden kanssa. Risteytyssiementä tuotetaan testauksia varten, mikäli puiden kukkiminen sen sallii. Siemenviljelysten tarkastustoiminta ja luettelointi jatkuu kuten 1980. Osaston töitä tehdään Ruotsinkylän ja Punkaharjun jalostuskoe asemilla samoin Suonenjoen ja Kolarin tutkimusasemilla. Punka harjun koeaseman uudisrakennuksen rakennustyöt käynnistyvät,ja ne vaativat osaston henkilökunnalta jatkuvaa seurantatyötä. Osasto osallistuu seuraaviin yhteistutkimuksiin: Metsäraja-alueiden puulajikokeet ja Pohjois-Suomen kloonikokeet. PERA-projekti: (JAL 15-014) Tär- keys i. l- ii ii Sv + + + + + + + + + + + + x i t @1 ; ' i i i i ! Tutkimus- I=suunnittelu/esitutkinius ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi JALI Metsänjalostustutkimus JALII Fysiologinen ja ekologinen genetiikka JALII-001 Maantieteellinen vaihtelu ja ilmastonkes tävyys. Etelä-Suomen kysymykset. Hagman, Veiling. 1962-jatkuva. JALII-002 Kestävien lajien ja lajikkeiden jalostus Pohjois-Suomea varten. Yht. KOL. Hagman. 1965-jatkuva. JALII-003 Ilmastoon sopeutumisen geneettinen tausta. Yht. MAT, KOL. Koski. 1975-jatkuva. Julkaisu ulkom. sarjassa. JALI2 Populaatiogenetiikka JALI2-005 Puun laatuominaisuuksien genetiikka. Veiling. 1970-jatkuva. < Morfologinen vaihtelu ja merkkigeenit. Hagman. 1973-jatkuva. Osatuloksia. JÄLI2-007 Metsien geneettinen rakenne. Yht. MAT. Pöykkö. 1967-jatkuva. JALI2-00 8 Metsänrajametsien geneettinen rakenne. -£OL. 1970-jatkuva. Osatuloksia. JALI2-009 Geneettinen taakka ja sisäsiitos. Koski. 1967-1981. JALI3 Siemenviljelystutkimus JALI3-010 Siemenviljelysten kukinta ja pölytyssuh teet. Koski. 1975-1981. Osatuloksia. JALI3-011 Siemenviljelysten hoitomenetelmien vaiku tus tuotantoon. Mikola. 1976-1981. JALI4 Risteytysjalostus JALI4-012 Risteytysmetodien kehittäminen. KOL. 1972-jatkuva. 32 33 Tär- keys a h e II Hl liv + + + + + + + + X + X + + + + + + Tutkimus- i=suunn.ttteiu/ea itutk.iiuus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aine.iston käsittely IV=raportointi JALIS Mutaatio- ja heteroosi,]'alostus JALIS-013 Hybridihaapatutkimus. Pöykkö, Hagman. 1950-jatkuva. JALIS-014 Lyhytkiertoviljelyn lajit ja lajikkeet. K. Elo, Hagman. 1952-jatkuva. JALI6 Resistenssijalostustutkimus JALI6-015 Männyn versoruoste. SJK. 1974-1981. Osatuloksia. JALI6-016 Maannousema. SJK. 1973-1981. JALI6-017 Männyn versosyöpä. SJK. 1972-1981 JALI7 Valintamenetelmätutkimus JALI7-019 Varhaistestausmetodit. Mikola. 1971- jatkuva. JALI7-020 Valintaindeksitutkimus. Pöykkö. 1978- jatkuva. JAL 2 Metsänjalostustoiminta JAL2I Jalostusaineiston hankinta JAL2I-021 Metsikkövalinta. Oskarsson. 1963-toistuva JAL2I-Ö22 Yksilövalinta. Oskarsson. 1965-j atkuva. JAL2I-023 Toistuva valinta. Mikola. 1978-jatkuva. JAL2I-024 Ulkomaisen materiaalin hankinta. Hagman. 1950-toistuva. JAL 22 Jalostusaineiston säilytys JAL 22-025 Kokoelmien perustaminen ja hoito. Hagman, K. Elo. 1950-jatkuva. JAL 22-026 Geenireservimetsien varaaminen. Oskarsson. 1978-1985. 34 Tär- keys II + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + X + + + + + + Tutkimus- l-suunnjLttelu/esitutk.iiuus ll=aineiston vaiheet: • - keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi JAL 23 Risteyttäminen JAL 23-027 Risteytyssiemenen tuotanto ja käsittely. Mikola. 1950-jatkuva. JAL 24 Jalostusaineiston testaaminen JAL 24-028 Kokeiden suunnittelu. Mikola. 1960-jat kuva. JAL 24-029 Koemateriaalin hankinta ja kokeiden perus taminen. Jokinen, Veiling. 1950-jatkuva. JAL 24-030 Kokeiden hoito. Jokinen. 1950-jatkuva. JAL 24-031 Kokeiden mittaus. Jokinen. 1950-jatkuva. JAL 24-032 Kokeiden tulostus. Pöykkö, Mikola. 1950- j atkuva. JAL 24-033 Erikoismenetelmin suoritettava testaus. Yht. SJK. (taudinkestävyys), Veiling (puun laatujalostus). 1976-toistuva. JAL 26 Jalostustekniikan kehittäminen JAL 26-0 34 Kasvullisen monistuksen soveltamismahdol lisuudet. K. Elo. 1972-jatkuva. JAL 27 Jalostustulosten käytäntöön soveltaminen JAL 27-0 35 Siemenkeräysmetsiköiden kunnostus. Oskarsson. 1965- toistuva. JAL 27-036 Siemenviljelysten perustaminen. Oskarsson 1976- toistuva. JAL 27-0 37 Siemenviljelysten jalostuksellinen hoito. Oskarsson. 1977- toistuva. JAL2B Metsägeneettinen rekisteri JAL2B-038 Metsänjalostus- ja metsänviljelymateri aalin kirjaaminen ja rekisteröiminen. Hagman, Pajamäki. 1960-j atkuva. 35 Metsänsuojelun tutkimusosasto Metsäeläintieteen ja metsäpatologian tutkimussuunnat Osaston toiminta jakautuu varsinaiseen tutkimustoimintaan ja erilai siin palvelutehtäviin, joista tärkeimmät ovat metsässä käytettävien torjunta-aineiden tarkastus ja suurtuhojen tarkkailu sekä niitä kos kevat ennusteet. Pääosa metsänsuojelututkimuksista tulee käsittele mään metsien uudistamiseen liittyviä tuhoja, kuusen tyvilahoa sekä erilaisten tuhonaiheuttajien biologian perusteita. Lähivuosina uu deksi painopistealueeksi muodostuva energiametsien tuhotutkimus tu lee vuoden aikana voimistumaan nimenomaan myyrätutkimusten osalta. Uusina aloitetaan metsäeläintieteen tutkimussuunnalla tutkimukset kuusen tähtikirjaajan tuhoista ja biologiasta sekä puusta haihtuvien aineiden merkityksestä tuhohyönteisten suunnistautumisessa ja iskey tymisessä. Metsäpatologian tutkimussuunnan uusia tutkimuksia ovat mikrobien vuorovaikutus kuusen lahossa ja juurikäävän torjunta la hoissa kuusen kannoissa sekä yhteistutkimus lumen viipymäalueiden metsistä Pohjois-Suomessa. Useiden osaston tutkijain oltua muissa tehtävissä vuoden 197 9 aikana tulee eräiden vanhojen tutkimusten valmistumisajankohta jonkin verran lykkäytymään. Pohjoismaisena yhteistyönä tehtävän Hylastes-tutkimuksen maastotyöt on saatu suunnitelmien mukaisesti päätökseen, ja tutkimus valmistu nee vuoden 1981 kuluessa. Kontortamännyn hyönteis- ja sienituhoja koskevien tutkimusten aineistojen kokoaminen tulee jatkumaan. Myös uusi tutkimus mikrobien vuorovaikutuksesta kuusen lahossa kuuluu yhteistutkimuksiin ja on osa skandinaavisesta yhteisprojektista "Biologiska och ekonomiska konsekvenser av alternativa gallrings system". Pohjoismaiden metsäentomologien tavanmukainen "talvikokous" pidetään alkuvuodesta Suomessa. Torjunta-aineiden tarkastustoiminta tulee pääasiassa keskittymään taimitarhojen sienitautien torjuntaan sekä havupuiden taimien ja kuorellisen puutavaran suojaukseen tarkoitettujen valmisteiden tar kastukseen. Ruskean mäntypistiäisen aiheuttamia neulastuhoja todet tiin kuluneena vuonna yhteensä noin 25 000 hehtaarin alalla. Kun tuhot todennäköisesti tulevat jatkumaan, tulee niiden seuranta ja niitä koskeva neuvonta ja tiedottaminen vaatimaan osastolta tavan omaista suuremman työpanoksen. 36 Osasto osallistuu seuraaviin yhteistutkimuksiin: Metsän uudistamisen toimenpideketjut (MSE3O-004 - 008, MSE3I, MSP2O-006, MSP3O-008, MSP3O-010) Metsänlannoitus (MSP4O-014, MSP4O-016) Metsien moninaiskäyttö (MSE3O-005) Sekametsikköprojekti (MSPIO-004) Kasvuhäiriöprojekti (MSPIO-003) PERA-projekti (MSE3I-014) 37 Tär- keys h c —j— i II 12 iii i + X +++ X ++ ! : ! i I I !® ! ! ! i i |© i ! +++ I X ! X I ! I i I® ++ +++ I ! x x i I • I i i X I < J » +++ X X i J I ++ I x ; i t +++ . X X (x) i ! j i Tutkimus- I=suunnittelu/esitutkimus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi MSE Metsäeläintiede MSEI Perusteiden tutkimus MSEIO-001 Männyii terpeenien vaihtelu hyönteiskestä vyyden kuvaajana. Löyttyniemi. 1975-1981. MSEIO-002 Yhteispohjoismainen tutkimus kontortamän nyn hyönteistuhoista. Annila. 1978-1982. MSEIO-020 Pystynävertäjän lisääntymiseen vaikuttavat tekijät. ROI. 1980-1988. MSEIO-0 23 Puusta haihtuvien aineiden merkitys tuho hyönteisten suunnistautumisessa ja iskey tymisessä. Annila, Juutinen. 1981-1985. MSE2 Taimitarhojen ja siemenviljelmien tuhot MSE2O-003 Kuusen käpy- ja siementuholaisten biologia ja runsaudenvaihtelu. Annila. 1969-1981. MSE3 Taimistojen ja nuorten metsien tuhot MSE3O-004 Puiden taimien juuria vioittavien ankerois ten esiintyminen. Löyttyniemi. 1974-1981. MSE3O-005 Hirvivahingot metsätaloudessa. Löyttyniemi. 1975-1981. MSE3O-007 Eläinten aiheuttamat tuhot Pohjois-Suomen viijelytaimistoissa. Heikkilä. 1971-1981. MSE3O-008 Taimistojen harvennuksen vaikutus ytimen nävertäjien lisääntymiseen ja tuhoihin. Annila, Heikkilä. (1975) 1979-1983. MSE3O-009 Yhteispohjoismainen Hylastes-tutkimus. Juutinen. 1978-1981. MSE3O-021 Pikikärsäkkäiden biologia ja merkitys metsätuholaisina. Heikkilä. 1980-1985. MSE3O-022 Kuusen tähtikirjaajan tuhot ja biologia. Annila. 1981-1985. MSE3I Myyrätutkimukset MSE3I-010 Myyrätuhojen valtakunnallinen inventointi ja tuhoennusteet. Teivainen. 1973 - toistuva. Raportti vuosittain. 38 'är- i e eys II kV ++ I X j I I i : | +++ x S® ++ x ,® i +++ X I® ! I ++ X i I J i x J x 5 +++ +++ X i 1 X X ++ ) +++ X X I I Tutkimus- !E=suunnittelu/esitutkimus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi MSE3I-011 Eri myyrälajit taimistotuholaisina. Tei vainen. 1977-1984. MSE3I-012 Viljelemättä jätettyjen peltojen kasvi peitteen sukkessio ja tuhoalttiuden luo kittelu kasvipeitteen mukaan. Jukola- Sulonen. 1971-1983. MSE3I-013 Peltomyyräpopulaation rakenne runsauden vaihtelun eri vaiheissa sekä muokkauksen ja herbisidikäsittelyn vaikutus populaa tion kehitykseen. Teivainen. 1971-1983. MSE3I-014 Eri taimilajien kelpaavuus myyrien ravin noksi ja istutusalat myyrien elinympäris tönä. Teivainen. 1976-1983. MSE3I-015 Eräiden pöllölajien ravinnonkäyttö häkki olosuhteissa ja näiden lajien siirtoistu tukset.Ojajoki. Kaikusalo. 1975-1983. MSE4 Varttuneiden metsien tuhot 1: E4O-016 Akuuttisten hyönteistuhojen tarkkailu. Juutinen, Varama. 1961 - toistuva. MSE4O-018 Ruskean mäntypistiäisen biologia, esiinty minen ja torjunta vuosina 1966-1980. Juu tinen, Varama. 1966-1981. MSE6 Neuvonta ja tiedottaminen MSE6O-019 Metsätaloudellisesti merkittävien eläinten esiintyminen. Kaikki tutkijat. 1960 - toistuva. MSEB Muu koe-, tutkimus- ja tarkastustoiminta MSPBO-022 Torjunta-aineiden tarkastus. Yht. MSP. 197 6 - jatkuva. 39 «Tär- keys a 1. I h • I II II j_I LLtL, : I ' I i ! : | ; I 1 ! +++ X X X ! i . +++ i X I X i | 1 I ++ i X j j ++ I x i j I f I i ? I I • i ? j i i i i I i i : i j ++ ! j i i i j ++ X +++ X X x) ++ X j X X +++ XIX. X ++ X +++ x ; xi x I ; | i | f ! Tutkimus- I=suunnittelu/esitutkiinus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi MSP Metsäpatologia MSPI Perusteiden tutkimus MSPIO-001 Metsäpatologisesti tärkeiden sienten popu laatiogeneettiset tutkimukset. Korhonen. 1978-1982. MSPIO-003 Männiköiden kasvuhäiriötutkimus. Kurkela. 1977-1983. MSPIO-004 Sekametsän vaikutus sienituhoihin. Korho nen. 1979-1986. MSPIO-023 Mikrobien vuorovaikutus kuusen lahossa. ' Kallio, Hallaksela. 1981-1986. MHOBO-050 Lumen viipymäalueet - metsänhoidon ongelma alueet Pohjois-Suomessa. yht. ROI. Kurkela. 1981-1987. MSP2 Taimitarhojen ja siemenviljelmren tuhot MSP2O-006 Juurten leikkauksen jälkeinen sienitauti riski havupuiden taimilla. SJK. 1977-1982. MSP2O-020 Rauduskoivun taimien versotaudit. Yht. SJK. Kurkela. 1980-1984. MSP3 Taimistojen ja nuorten metsien tuhot MSP3O-007 Lahon siirtyminen uuteen puusukupolveen. Kurkela. 1976-1990. MSP3O-008 Männyn neulaskaristeet. Yht. ROI. Kurkela. 1974 - toistuva. MSP3O-009 Versoruosteen biologinen torjunta. Kurkela. 1974-1981. MSP3O-010 Pohjois-Suomen metsänvilielyalojen sieni tuhot. Yht. ROI. Kurkela. 1981-1990. MSP3O-021 Kontortamännyn ja lehtikuusen sienituhot. Laine. 1980-1985. MSP4 Varttuneiden metsien tuhot MSP4O-013 Juurikäävän leviäminen ja torjunta männi köissä. Laine, Jokinen, Korhonen. 1978- 1984. 40 'är- 1 1 e :eys II +++ x : +++ i ! +++ X i T X +++ ! ! i ? Tutkimus- I=suunnittelu/esitutkimus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi MSP4O-014 Lannoituksen vaikutus männiköiden tyviter vastautiin. Laine, Jokinen. 1978-1984. MSP4O-016 Lannoituksen vaikutus kuusen lahoamisalt tiuteen. PAR. 1975-1981. Osatuloksia. MSP4O-017 Puustovaurioiden käsittely lahonestoaineil la. PAR. 1978-1981. MSP4O-024 Juurikäävän torjunta lahoissa kuusen kan noissa. Kallio, Hallaksela. 1981-1986. MSP4O-025 Vuoden 1978 myrskytuhojen inventointi. PAR. 1979-1981. MSP7 Neuvonta ja tiedottaminen MSP7O-019 Metsätaloudellisesti merkittävien tuhosien ten esiintyminen ja levinneisyys. Kaikki tutkijat. 1960-luku - toistuva. MSPB Muu koe-, tutkimus- ja tarkastustoiminta Torjunta-aineiden tarkastus. Yht. MSE. Lilja. 1976 - jatkuva. 41 Metsänarvioimisen tutkimusosasto Metsäninventoinnin tutkimussuunta Metsäninventoinnin työohjelmassa on 12 tutkimusta. Tehtä vien pääpaino on valtakunnan metsien 7. inventoinnin suorit tamisessa ja 6. inventoinnin erityistulosten julkaisemisen loppuunsaattamisessa. 7. inventoinnin kenttätyöt ovat vuon na 1981 Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Arvioimismenetelmien kehittämistä edistävä tutkimustyö li sääntyy ja monipuolistuu entisestään sen ansiosta, että vuo delle 1981 on saatu erityinen perustutkimuksen luontoi seen inventointimenetelmien kehittämiseen tarkoitettu mää rärahan lisäys. Automaattisen tietojenkäsittelyn, automatisoituvan tietojen rekisteröinnin ja ilmakuvauksen menetelmien kehittyminen se kä toisaalta metsäntunnuksia koskeva ja koottu tietovarasto ovat lisänneet mahdollisuuksia parantaa arvioinnin ja met sän järjestelyn menetelmiä. Niiden kehittämistä edistää myös, että yhteispohjoismaisista SNS-varoista on rahoitettu pysy vien koealojen käyttöä koskevaa tutkimusta tavoitteena ke hittää suuralueiden metsien inventointeja. Kehitystyössä tulee otettavaksi huomioon myös mittausvälineiden kehittymi nen . Rovaniemen tutkimusasemalla suoritettava tutkimustyö keskit tyy kaksivaiheisen otantamenetelmän kehittämiseen. Metsäninventoinnin tutkimussuunta osallistuu seuraaviin yhteistutkimuksiin: EKKIO-001, EKKIO-003, EKKIO-025, SUO3O-024, SUO3O-027 ja SUO4O-015 42 Tär- keys II \IV + + + ® + + + I® + + + ® + + + + ® + + + + © + + Tutkimus-, l=suunn.ittelu/esitutkimus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=axneiston käsittely IV=raportointi ARII Valtakunnan metsien inventointi ARIIO-001 Metsien 7. inventointi. Yht. ROI. Kuusela Tiihonen, Salminen. 1977-1985. ARIIO-003 Metsien 6. inventoinnin tulosten mukaiset metsätunnuskartat ja tunnusten keskivir heet. Salminen. 1977-1981. ARIIO-013 Metsien 8. inventoinnin valmistelu. Yht. MAT. Kuusela, Salminen, Kujala. 1981-1986 ARI 2 Metsänarvioimisen menetelmien kehittämme ARI2O-004 Kuutioimisfunktioiden ja runkokäyrien so veltaminen pystypuuston kuutioimiseen, koepuiden otannan optimointi ja laskennan toteutus ja koekäyttö. Yht. MAT. Laasasen aho. 1978-1981. ARI2O-005 Puutavaran mittaussäännön mukaiseen toi mintaan liittyvien pystypuiden kuutioimis■ menetelmien kehittäminen. Tiihonen. 1977- 1981. ARI2O-006 Linja-arvioinnin kehittäminen metsätalou den suunnittelua ja metsävarojen erityis arviointeja varten. Tiihonen. 1976-1981. ARI2O-007 Kuvatulkintaan ja maastomittaukseen perus tuvan kaksivaiheisen otannan kehittäminen Pohjois-Suomessa suoritettavia metsänin ventointeja varten. ROI. 1979-1983. ARI2O-012 Metsä- ja suoekosysteemin seurantajärjes telmän kehittäminen. Yht. SUO. Kuusela. 1981-1984. ARI 3 Erilliset inventointitutkimukset ARI3O-008 Metsätietojärjestelmän kehittäminen ja puustotunnusten keskinäisten suhteiden selvittäminen inventointeja ja puuntuo tanto-ohjelmia varten. Siitonen, Päivinen. 1978-1981. ARI3O-009 Valtakunnan metsien inventoinnin tieto järjestelmää hyväksi käyttävä porolaidun ten inventointi. ROI. 1977-1981. ARI3O-010 Uudistamiskypsyyden tunnusten selvittämi nen. Kuusela, Kohmo. 1979-1981. ARI3O-011 Pysyvät koealat metsäninventoinnissa. Yhteispohjoismainen tutkimus. Kuusela. 1980-1985. 43 Tär- keys ii i L[v + + + 0 + + © + + + + + + + + ++ + 0| Tutkimus- I=suunnittelu/esitutkimus ll=aineiston vaiheet: ' keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi EKKIO-001 Suomen puunkäyttö, poistuma ja metsätase. Yht. EKK. Kuusela. 1965 - toistuva. EKKIO-003 Metsälöotantaan perustuva tietojärjestel mä. Yht. EKK, MAT. Kuusela. 1973-1981. EKKIO-025 Yksityismetsien hakkuumahdollisuudet ja hakkuupoistuma. Yht. EKK, MAT. Kuusela. 1980-1984. SUO3O-024 Suometsät valtakunnan metsien inventoin nissa. Yht. SUO. Tiihonen. 1980-1982. SUO3O-027 Lehtipuumetsiköiden biomassatuotos ja vesametsäkasvatus. Yht. SUO, PAR, MUH. Tiihonen. 1977-1985. SUO4O-015 Kasvuhäiriöprojekti. Yht. SUO. Kuusela. 1976-1986. 44 Puuntuotoksen tutkimussuunta Tutkimussuunnalla tulee toimintavuonna merkittävä paino olemaan edelleen pitkäaikaisten kestokokeiden uudismit tauksilla ja niistä aiheutuvilla laskelmilla. 1970-luvul la perustetut uudet kestokoealat alkavat näin vähitellen tuottaa jo julkaisukelpoisia tuloksia. Toimintavuonna aloitetaan alikasvosten hyväksikäyttöä metsänuudistamisessa koskeva tutkimus lähinnä kokeilu alueisiin perustettavin kestokokein. Perusajatuksena on tutkia sellaisten alikasvosten elpymistä, jotka nykyisin yleensä raivataan pois metsänviljelyn tieltä. Uutta on myös valtakunnallinen kasvuindeksipalvelu, jota koskevaa valmistelevaa työtä tehtiin ja ensimmäinen alustava in deksikin julkaistiin jo edellisvuoden aikana. Tarkoitukse na on tulevaisuudessa joka syksy ilmoittaa arvio siitä, minkälainen vuosi on metsänkasvun kannalta ollut. Toimintavuonna alkavat myös ensimmäiset uudismittaukset valtakunnan metsien inventoinnin systeemiin perustetuilla kestokoealoilla. Ensimmäisten koealojen perustamisesta on Lapin läänissä kulunut viisi vuotta. Samanaikaisesti koe alojen perustaminen jatkuu vielä Etelä-Suomessa 7. inven toinnin määräämässä tahdissa. Tutkimus tulee olemaan jat kuva, ja sen avulla saadaan koko ajan lisääntyvää ja tar kentuvaa tietoa tavallisten talousmetsien kasvu- ja tuo toskyvystä. Vuotuinen kasvuindeksien määrittäminen auttaa tämän tutkimusaineiston nopeaa hyväksikäyttöä. Toimintavuonna päättyy toistuvien lannoitusten edullisuutta kangasmailla selvittävä tutkimusprojekti, jossa tutkimus suunnalla on ollut tärkeä osa. Mänty-koivusekametsiköiden kasvu- ja tuotostutkimuksen valmistuttua pääpaino siirtyy kuusen ja koivun muodostamien sekametsiköiden tutkimiseen. 45 Puuntuotoksen tutkimussuunta osallistuu seuraaviin yhteistutkimuksiin: Metsän uudistamisen toimenpideketjut (ARP2I, ARP3O-011, ARP3O-012) Metsänlannoitus (ARP7) Sekametsikköprojekti (ARPS) Toistuvien lannoitusten edullisuus kangasmailla (ARP74-031) Nurmes-suunnitelman seurantajärjestelmä (ARP7) 46 Tär- keys aihe IT u kV I l i j I j j i i i ! x i + • 1 + I I , x i ! i + + x . ! l ! : I I I ; ! ! i 1 ! j + | j ; t I I ! x; x j®! ! + + + + + 1 i I x ; ! • I ; { ! X i 1 + + x + + x , x ;(x) + + x i j ! i ! s ! \ Tutkimus- I=suunnittelu/esitutk.imus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raport.ointi ARPI Puuntuotostutkimusten menetelmien kehittäminen ARPIO-001 Metsikön puuston kartoitus. Isomäki. 1977-1982. ARPIO-002 Puuston leimaus. Isomäki. 1977-1982. ARPIO-003 Varsinaiset menetelmätutkimukset. Mieli käinen. 1981 - toistuva. MHOBO-044 Pohjois-Suomen kasvupaikkojen kuvaus- ja luokitusjärjestelmä. ROI. 1977-1985. Osa tuloksia. ARP2 Kasvatushakkuiden ja kasvatustiheyden puuntuo tannolliset vaikutukset ARP2I Istutustiheys ja -kuviointi ARP2I-004 Kotimaisten puulajien istutuskokeet. Yht. MUH, ROI. Vuokila, Varmola. 1972 - toistuva. ARP2I-005 Vierasperäisten puulajien istutuskokeet. Isomäki. 1975 - toistuva. ARP22 Taimistojen hoito ARP22-006 Taimistojen käsittelyn vaihtoehdot. Yht. MUH, ROI. Vuokila, Varmola. 1972 - toistu va. ARP22-040 Alikasvosten hyväksikäyttö metsänuudista misessa. Vuokila. 1981 - toistuva. ARP23 Harvennushakkuut ARP23-007 Vanhat kestokokeet. Isomäki. 1920-luku - toistuva. ARP23-008 Puustopääoman puuntuotannollinen merkitys. Vuokila, Isomäki. 1961 - toistuva. ARP23-009 Harvoin toistuvien harvennusten puuntuotan nolliset vaikutukset. Yht. MUH, ROI. Vuoki la, Isomäki. 1970 - toistuva. ARP23-010 Harvennustavan vaikutus puuntuotannon mää rään ja rakenteeseen. Vuokila. 1962 - tois tuva. 47 Tär- keys II i i | + + ? + + : t ■ + + + + + + + + + + + + X + + t f + + > Tutkimus-, I=suunn.ittelu/esitutkimus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi ARP3 Viijelymetsiköiden kasvu- ja tuotostutkimus ARP3O-011 Viijelytaimistojen varhaiskehitys. Varmola 1970-1982. ARP3O-012 Viijelymetsiköiden laadun inventointi ja kehittäminen. Vuokila, Varmola. 1978 - toistuva. ARP3O-014 Viijelykoivikoiden kasvu- ja tuotostutki mus. MUH. 1970-1982. ARP4 Harvennushakkuiden koneistamisen kasvu- ja tuotosvaikutukset ARP4O-015 Erilaiset korjuuvaurioiden aiheuttamat tuotos- ja laatutappiot sekä menetykset. Isomäki. 1976-1985. ARP4O-016 Ajourat puuntuotantoon vaikuttavana tekijä' nä. Isomäki. 1975-1985. ARP4I Systemaattiset harvennukset ARP4I-018 Systemaattisten harvennusten vaikutus puuston kasvuun ja tuotoksen rakenteeseen. Isomäki. 1975 - toistuva. ARPS Sekametsiköiden kasvu- ja tuotostutkimus ARPSO-020 Kuusi-koivusekametsiköt. Mielikäinen. 1979-1986. ARP6 Talousmetsien kasvu- ja tuotostutkimus ARP6O-021 Valtakunnan metsien inventointiin liitty vien pysyvien kasvukoealojen perustaminen ja niiden hyödyntäminen. Yht. MUH, ROI. Gustavsen. 1976 - toistuva. ARP6O-039 Valtakunnallinen kasvuindeksitutkimus. Yht. MUH, ROI. Vuokila. 1981 - toistuva. ARP6I Vanhojen inventointiaineistojen hyödyntäminen ARP6I-023 Alueelliset kasvu- ja tuotostaulukot. Gustavsen. 1978-1983. 48 [Tär- keys II + + + + + x Tutkimus- I=suunnittelu/esitutkimus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi ARP7 Lannoitus puuntuotannolliselta kannalta ARP7I Puun lannoitusreaktio ARP7I-024 Lannoituksen vaikutus runkomuotoon. MUH. 1972-1982. ARP7I-025 Lannoituksen vaikutus latvuksen kehityk seen. MUH. 1977-1987. ARP72 Metsikön lannoitusreaktio ARP72-027 Kasvatuslannoitus ja metsän käsittely. MUH 1974 - toistuva. ARP72-028 Kasvatushakkuun ja lannoituksen keskinäinei ajoittaminen. Pohjoismainen yhteistutkimus Gustavsen. 1976-1989. MAA2O-008 Toistuvasti lannoitettujen metsiköiden kehitys. MUH.- 1 958-toistuva. ARP73 Metsikön ravinnetase ARP73-030 Kokopuun korjuun vaikutus harvennusmetsi kön puuntuotokseen. MUH. 1976-toistuva. ARP74 Lannoituksen vaikutus tuotoksen rakenteeseen ARP74-031 Toistuvien lannoitusten edullisuus kangas mailla. Yht. MAA, EKL, MUH. Kukkola. 1977- 1981 . ARPB Alueelliset puuntuotostutkimukset ARPBO-032 Pohjois-Suomen metsien puuntuotos. ROI. 1975 - toistuva. ARPBO-035 Pohjanmaan lehtipuumetsiköiden kehitys. MUH. 1974 - toistuva. Osatuloksia. ARPBI Suojametsätutkimus ARPBI-037 Kasvun ilmastollinen vaihtelu Perä-Pohjo lassa. ROI. 1977-1985. ARPBI-038 Suojametsien rakenne, tuotoskyky ja käsit tely. ROI. 1978-1985. 49 Metsäteknologian tutkimusosasto Metsätyötieteen tutkimussuunta Työtieteen tutkimusten pääpaino on puun energiakäytön edistämiseen tähtäävissä korjuututkimuksissa (PERA-projekti), metsätyön ergonomian tutkimuksissa, työn organisointitutkimuksissa, harvennuspuun korjuu tutkimuksissa sekä metsänviljely- ja taimitarhatutkimuksissa. Tutkimusten tavoitteena on ensisijaisesti työn tuottavuuden kohot taminen, kustannustason alentaminen, työmenetelmien ergonominen kehittäminen, metsälle aiheutettujen vaurioitten supistaminen, biomassan talteenoton tehostaminen ja puutavaran laadun parantaminen. Tutkimuksiin liittyy läheisesti kone- ja menetelmäkehittely ja, ne tähtäävät lähes poikkeuksetta myös käytännön sovellutuksiin. Tutki musohjelmalla pyritään palvelemaan ennenkaikkea käytännön metätalou den eri osapuolia, maamme energiapoliittisen ohjelman toteuttamista sekä metsäkoneita valmistavaa metalliteollisuutta. Tutkimusta toteutetaan yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen muiden osastojen, muiden metsäteknologiaa tutkivien koti- ja ulkomaisten laitosten sekä käytännön metsätalouden kanssa. Ohjelmat koordinoi daan Suomen Metsätieteellisen Seuran asettamassa yhteistyöelimessä ja työsuojelututkimusten osalta myös maa- ja metsätalouden työsuojelu tutkimusta edistävässä neuvottelukunnassa (MTTN) ja sen tutkimus toimikunnassa (MTT). Pohjoismainen yhteistyö hoidetaan pääosin NSR:n puitteissa. Merkittävää kansainvälistä yhteistoimintaa on myös eri tyisesti SEV-maiden kanssa, lUFRO:n 3. divisioonan puitteissa sekä lEA:n Forestry Energy Committeessa. Osa tutkimustyöstä tehdään Suonenjoen metsänviljelyn koeasemalla Tutkimussuunta osallistuu seuraaviin yhteistututkimuksiin: Metsän uudistamisen toimenpideketjut (TET2) PERA-projekti (TETI3) Metsänlannoitus (TETI3-010) 50 Tutkimus- I=suunnittelu/esitutk.imus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi TETI Puun korjuun työntutkimukset TETII Koneellistamis- ja olosuhdetutkimukset TETII-029 Metsäkoneiden automatisointi. Yht. SJK. Piirainen. 1981-1985. TETI2 Harvennuspuun korjuu TETI2-003 Esikasausmenetelmät. SJK . 1976-1981. TETI2-004 Ensiharvennuspuun korjuu. Yht. SJK . Hakkila, Kyttälä, Siren. 1978-1983. TETI3 Polttopuun korjuu (PERA-projekti) TETI3-005 Isännänlinjan polttohakkeen korjuumenetel mät. Hakkila, Kalaja. 1978-1983. TETI3-006 Isännänlinjan kokopuun hankintamenetelmät Hakkila, Kalaja. 1978-1982.' TETI3-007 Keskitetty haketusmenetelmä. Hakkila, Kalaja, Kyttälä. 1978-1982. TETI3-009 Halkojen korjuu. Kalaja. 1979-1982. TETI3-010 Tuhkan palauttamisen tekniikka. Hakkila, Kalaja, Takalo. 1979-1981. TETI3-025 Polttopuun kuivuminen. Nisula 1980-1981. TETI3-027 Haketuksen energiantarve. Heikka, Piirai nen. 1981-1982. TETI3-028 Polttohakkeen korjuumenetelmien kartoit taminen. Eeronheimo, Heikka. 1980-1981. TET2 Puunkasvatuksen työntutkimukset TET2I Taimitarhatöiden tehostaminen TET2I-013 Kylvö taimitarhalla. Nisula. 1978-1983. TET2I-014 Taimien tuotannon ergonomia ja teknologit Yht. SJK . Nisula. 1979- jatkuva. 'är- :eys ii [iv ++ +++ +++ + +++ + +++ ++ X +++ +++ +++ : 51 Tär- keys ii av + ©! + X X +++ X . X ++ ++ ++ ++ „ +++ Tutkimus-, I=suunn.ittelu/esitutkimus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi TET22 Metsänhoitotöiden tehostaminen TET22-016 Metsänviljelyn toimenpideketjut ja työmenetelmät. Appelroth. 1976-1981. TET2 2-017 Uusien metsänistutuskoneiden työntut kimus. Appelroth. 1979-1982. TET22-018 Kylvön teknologia. Nisula. 1978-1984. TET22-019 Käsinistutusta koskevat tutkimukset. Appelroth. 1974-1981. TET22-026 Taimistonhoitoa koskevat tutkimukset. Nisula. 1980-1984. TET3 Ergonomiset tutkimukset TET3I Ergonomia ja työturvallisuus TET3I-020 Työntekijän kuormittuminen, suorituskyky ja työsuoritus metsätyössä, Yht. SJK . Piirainen. 1976-1980. TET3I-021 Puun energiakäytön ergonomia. SJK . 1975-1984. TET3I-022 Työturvallisuustutkimukset, Yht. SJK . Kanninen, Takalo. 1976-jatkuva. TET32 Työn organisointi TET32-023 Ihminen ja metsätyön organisointi. Yht. SJK . Kanninen, Piirainen. 1977-1981 TET32-024 Työnjohtotyön organisointi. SJK . 1978-1984. 52 Puuntutkimus suunta Puutavaran mittauksen osalta tutkimussuunta suorittaa selvi tyksiä lähinnä käytännön metsätalouden osoittamissa paino pistesuunnissa. Edelleen jatketaan tutkimuksia mm. sahatuk kien mittaukseen ja laadunmääritykseen liittyvissä kysymyk sissä. Eräänä tavoitteena on tällöin kehittää menetelmä, jota voitaisiin käyttää leimauksen yhteydessä laadun arvioin tiin. Toisaalta huomiota kiinnitetään myös yksittäisten tukkien laadun arviointimenetelmien periaatteisiin ja kehit tämiseen . Metsäteollisuuden raaka-ainetutkimusten osalta hankitaan edelleen uutta tietoa päämielenkiinnon kohteina olevien puu lajien teknisistä ominaisuuksista sekä puun teknisen käsit telyn jälkeisistä raaka-ainekysymyksistä. Erikoisesti pyri tään kuitenkin keskittymään selvityksiin, jotka valottavat viijelymetsiköissä syntyvän puuaineen ominaisuuksia. Tällöin pyritään mm. selvittelemään luontaisen karsiutumisen ja kei nollisen karsinnan vaikutusta viljelymetsiköissä ja näin luomaan pohjaa esimerkiksi viljelymänniköistä saatavan saha tavaran ja kuitupuun laadun parantamiseen. Puun rakennetta ja ominaisuuksia koskevat tutkimukset ohja taan mm. röntgendensitometristen selvitysten avulla sopivien metsikönkasvatusjärjestelmien löytämiseen. Tutkimustyötä tehdään yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen muiden osastojen sekä koti- ja ulkomaisten laitosten kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös puuta raaka-aineenaan käyttävät teollisuusyritykset. Pohjoismaisessa yhteistyössä on informaation vaihdon ja tutkimusyhteistyön kannalta tärkeä NSV. 53 Tär- keys a i. h e r T II iifciyiv I ' I ! | j j x ! x ;(x) : ! ++ ++ I 1 ■ X ; X , | f XIX! i 1 ! +++ ++ I ! ! x j ; j ! 5 I : : ! I ! X I X ; I I ; ++ ++ X ; x +++ i 1 j | x x | i ! ! i x i xj ++ j I x I x ! j ' • i j ++ i ; x i ; j j : ■ I : I ' i x j x(x) +++ j : t ++ x i x ! i i ! i I i I I i 1 : i ! i i ! I ! I i i S ! ! j Tutkimus-, J=suunn.lttelu/esitutkimus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely XV=raportointi TEPI Puutavaran mittaustutkimukset TEPIO-002 Sahatukkien laadun ja muodon välinen riippuvuus. Kärkkäinen. 1973-1981. TEPIO-003 Pitkän kuitupuun ja pikkutukkien mittaus. Kärkkäinen, Salmi. 1977-1984 TEPIO-006 Sahatukkien kiintotilavuuden määritys. Kärkkäinen, Salmi. 1979-1985. TEPIO-017 Pinojen painuminen. Kärkkäinen, Salmi. 1981-1983. TEP2 Teollisuuden raaka-ainetutkimukset TEP2O-009 Lehtikuusen teollinen käyttö. Tuimala. 1979-1984. TEP2O-010 Pelkkasievennys. Uusvaara. 1976-1981. TEP2O-011 Puuaineen laatu viljelymänniköissä. Uusvaara. 1979-1983. TEP2O-012 Havupuuvanerin sorvaus. Kärkkäinen, Tuimala. 1976-1984. TEP2CHOIS Kuitupuun varastopilaantumisen vaikutus haketushäviöön ja massan laatuun. Uusvaara. 1977-1982. TEP2O-018 Koivukokopuun ominaisuudet ja mittaus. Kärkkäinen. 1981-1984. TEP3 Puun rakennetta ja ominaisuuksia koskevat tutkimukset TEP3O-016 Densitometrinen puuntutkimus. Sauvala, Kellomäki. 1969-1985. TEP3O-019 Ympäristötekijöiden ja metsikön rakenteen vaikutus puuaineen laatuun. Kellomäki. 1981-1983 54 Metsäekonomian tutkimusosasto Kansantaloudellisen metsäekonomian tutkimussuunta Tutkimussuunnan vuoden 1981 työohjelmaan tulee seitsemän uutta tut kimusta, EKK2I-036, EKK3C-032, EKK3O-033, EKK4O-030, EKK4O-035, EKKSO-031 ja EKKSO-034. Tutkijoiden määrä on vuoden 19 81 alussa 18. Vuoden aikana pyritään tutkijat jakamaan entistä selvemmin työohjelmassa otsikoituihin työryhmiin niin, että kukin ryhmä käsittää enintään viisi tutkijaa, joista yksi on ryhmän ohjaaja ja tutkimusjohtaja. Tutkimussuunnan päätavoitteena on metsätaseen ja metsänomistajien käyttäytymisen seuranta metsäpolitiikan suunnittelua varten, puun energiakäytön tutkimus ja suunnittelu, metsätalouden ja metsäteol lisuuden ja niiden työvoiman kehitysvaihtoehdot sekä metsien eri käyttömuotojen vertailu. Vuoden 19 80 päättyessä useat tutkimukset olivat käsikirjoituksen päätösvaiheessa. Vuoden 1981 työohjelmassa olevista tutkimuksista ennakoidaan valmistuvan 18 tutkimusta, joista 15 samalla päättyy. Tutkimussuunta osallistuu seuraaviin yhteistutkimuksiin: Metsätase (EKKIO-001, EKKIO-002, EKKIO-003, EKKIO-025) Metsien moninaiskäyttö (EKKSO-022, EKKSO-023, EKKSO-024, EKKSO-031, EKKSO-034 PERA-projekti (EKK2I-011, EKK2I-012, EKK2I-013) 55 Tär- keys II tev +++ ++ ++ +++ + © ++ + ++ © ++ ++ +++ © +++ +++ ++ Tutkimus- I=suunnittelu/esitutk.imus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi EKKI Metsätaseet EKKIO-001 Suomen puunkäyttö, poistuma ja metsätase. Yht. ARI. Huttunen. 1965 - toistuva. EKKIO-002 Markkinapuun alueittaiset hankintamäärät ja kulkuvirrat. Yht. MAT. Aarne. 1963- 1981. EKKIO-003 Metsälöotantaan perustuva tietojärjestelmä Yht. ARI,MAT. Salo, Järveläinen. 1973- 1981. EKKIO-025 Yksityismetsien hakkuumahdollisuudet ja hakkuupoistuma. Yht. ARI, MAT. Salo, Järveläinen. 1973-1981. EKK 2 Metsäsektori kansantaloudessa EKK2O-005 Kantorahamalli. Heikinheimo, Lehikoinen. 1961-1981. EKK2O-006 Pohjois- ja Etelä-Suomen kantohintaerot. Palo, Lehikoinen. 1975-1981. EKK2O-008 Suomen metsäteollisuuden vaihtoehdot. Seppälä. 1979-1981. EKK2O-009 Metsätalouden merkitys alueelliselle ke hittyneisyydelle. Lehikoinen. 1979-1981. EKK2O-010 Metsäsektorin suhdannevaihtelut. Kuuluvai nen, J.Salo. 1979-1982. EKK2O-027 Tulonmuodostus metsä- ja puutaloudessa. Heikinheimo, Selby. 1980-1984. EKK2I Puun kilpailukyky energian tuotannossa EKK2I-011 Suomen metsävarojen käyttö energiaksi ja puu kansantalouden energiataseessa. Jaatinen. 1978-1982. EKK2I-012 Puubiomassasta saatavissa oleva kokonais energiamäärä ja sen alueellinen ja ajal linen vaihtelu. Hankala, Jaatinen. 1978- 1981. EKK2I-013 Puun taloudellinen kilpailukyky energian tuotannossa. Palo, Hankala, Jaatinen. 1978-1985. EKK2I-036 Kotimaisten polttoaineiden käyttöä lisää vien investointien seuranta. Toropainen. 1980-1981. 56 Tutkimus- I = suunnittelu/esitutkimus II = aineiston keruu vaiheet: 111 = aineiston käsittely IV = raportointi EKK 3 Metsäsektorin työvoima EKK3O-017 Työvoiman rekrytointi alkutuotantoon. Elovirta, Ihalainen. 1979-1982 EKK3O-032 Metsurin työvälinekustannukset. Vanhanen. 1980-1981 . EKK3O-033 Työvoiman tarjonta ja tuottavuus ECE:n metsä- ja puutaloudessa. Heikinheimo, Vanhanen, Elovirta. 1981-1983 EKK 4 Metsäpolitiikka EKK4O-020 Syrjäseutujen optimaalinen maankäyttö. Selby. 1974-1981. EKK4O-030 Pohjoismaisen metsäpolitiikan vertaileva analyysi. Palo. 1981-1984. EKK4O-035 Metsä maatilan taloudessa. Heikinheimo, Kakkuri. 1979-1981. EKKS Metsien moninaiskäyttö EKKSO-022 Puuntuotannon, porotalouden ja virkistys käytön edullisuussuhteet. ROI. 1972-1981. EKKSO-023 Vanhat kuusikot ja poronhoito. ROI. 1974-1981. EKKSO-024 Metsien ulkoilukäyttö. Yht. ROI. Sievänen 1977-1981. EKKSO-031 Metsien virkistyskäytön kysyntä. Sievänen. 1981-1982. EKKSO-034 Metsien ympäristömerkityksen ja metsän hoidon suhteet. Reunala. 1981-1983. MHOBO-045 Maan käsittely ja poronhoito. ROI. 197 5— 1982. :ar- :eys ii ii: +++ O 0 ++ ++ © ++ ++ x 57 Liiketaloudellisen metsäekonomian tutkimussuunta Liiketaloudellisen metsäekonomian tutkimussuunnan ohjelmassa on 21 tutkimusta. Niistä kaksi kuuluu Rovaniemen tutkimusase malla toimivan ja sen rahoittaman liiketalouden tutkijan ohjel maan. Alan tutkimuksen tehtävänä on sellaisten menetelmien kehittäminen ja toisaalta empiiristen tutkimustulosten tuot taminen, joiden avulla etenkin metsä- ja puutalouden yrittä jät sekä muutkin alan sidosryhmät voivat tehdä mahdollisimman perusteltuja päätöksiä. Tutkimukset jaetaan työohjelmassa neljään pääryhmään (EKLI-4). Niistä kaksi ensimmäistä sisältää varsinaiset metsätalouden (ja metsäteollisuuden) liiketaloutta käsittelevät tutkimukset. Loput ovat raakapuun ja puunjalosteiden markkinoita koskevia tutkimuksia, joiden näkökulma voi olla myös kansantaloudellinen Tiettyyn pääryhmään viedyssä tutkimuksessa on usein myös johon kin toiseen ryhmään kuuluvia aineksia. Suurin paino, niin kuin aiempinakin vuosina, on puunkasvatuksen liiketalouden pää ryhmään kuuluvilla tutkimuksilla. Tässä pääryhmässä aloitetaan sekametsikköprojekti-nimisen yhteistutkimuksen osana uusi liike taloudellinen tutkimus. Likimain joka toisesta tutkimusaihees ta on tarkoitus saada vuoden aikana valmiiksi tutkimusjulkaisu tai käsikirjoitus. Liiketaloudellisen metsäekonomian tutkimussuunnan luonteesta johtuu, että se joutuu usein käyttämään laskelmiensa tuotanto funktiota, panos-tuotosarviota koostaessaan muiden tutkimussuun tien tutkimustuloksia. Näin ollen tutkimussuunta osallistuu seuraaviin yhteistutkimuksiin: Metsänlannoitus (EKLIO-001, EKLIO-002) Toistuvien lannoitusten edullisuus kangasmailla (ARP74-031) Metsän uudistamisen toimenpideketjut (EKLIO-005, EKLIO-006, EKLIO-010, EKLIO-023). Nurmes-suunnitelman seurantajärjestelmä (EKL2O-013) Sekametsikköprojekti (EKLIO-027) PERA-projekti (EKLIO-025, EKLIO-026) 58 ?ar- :eys ii +++ 0 +++ ++ +++ +++I 3 +++ X ++ ++ +++ +++ X +++ +++ +++ ++ ++ Tutkimus- I = suunnittelu/esitutkimus II = aineiston keruu vaiheet: 111 = aineiston käsittely IV = raportointi EKLI Puunkasvatuksen liiketalous EKLIO-001 Varttuneiden suopuustojen lannoituksen edullisuus. Laakkonen, Hämäläinen 1974-1981. EKLIO-002 Erilaisten typpilannoitusten kannatta vuus kivennäismaiden varttuneissa met siköissä. Laakkonen. 1976-1981. EKLIO-005 Taimitarhan ekonomia. Virtanen. 1975- 1982. Osatuloksia. EKLIO-006 Metsänuudistamisen liiketaloudelliset vaihtoehdot. Aarnio, Leinonen, Ollon qvist. 1975-1985. Osatuloksia. EKLIO-007 Taimiston käsittelyn ja ensiharvennuksen ekonomia. Valsta. 1976-1981. EKLIO-009 Männyn kasvatuksen edullisuus Pohjois suomen eri osissa. ROI. 1979-1982. EKLIO-010 Kustannusten minimointi männyn kyl vössä. ROI. 1977-1981. EKLIO-023 Havupuuviljelymetsiköiden kasvatuksen edullisuus. Hämäläinen, Sevola. 1980- 1983. EKLIO-025 Vesametsäkasvatuksen liiketaloudellinen edullisuus. Snellman. 1980-1987. EKLIO-026 Energiapuuviljelmien liiketaloudellinen edullisuus. Snellman. 1980-1987. EKLIO-027 Sekametsikön kasvatuksen edullisuus vertailut. Valsta, Ripatti. 1981-1986. ARP74-031 Toistuvien lannoitusten edullisuus kangasmailla. Yht. MAA, ARP. MUH. Pätiälä, Laakkonen. 1977-1982. EKL2 Metsä- ja metsäteollisuusyritys EKL2O-012 Metsätilojen hintamalli. Hannelius. 1977-1982. Osatuloksia. EKL2O-013 Nurmes-suunnitelman seurantajärjestelmä. Sevola. 1977-1981. EKL2O-014 Metsää omistavan (maatila-) yrityksen talouden suunnittelu. Sevola, Virtanen, Laakkonen, Hämäläinen. 1981-1985. EKL2O-028 Metsäteollisuuden taloudellinen tehok kuus ja kilpailukyvyn muutokset. Ollonqvist. 1981-1986. EKL2O-029 Energiapuu kasvattajan ja käyttäjän ta loudessa. Snellman. 1981 - 1986 59 Tutkimus-, I=suunn.ittelu/esitutk.inius ll=aineiston vaiheet: keruu lll=axneiston käsittely IV=raportointi EKL3 Raakapuun kysyntä, tarjonta ja hinta EKL3O-016 Vientikysynnän vaikutukset raakapuun markkinakehitykseen Suomessa. Tervo. 1977-1982. Osatuloksia EKL4 Puunjalosteiden markkinat EKL4O-018 Puutuotteiden loppukäyttötutkimus. Valtonen. 1975-toistuva. Osatuloksia. EKL4O-019 Metsäteollisuustuotteiden kulutusen nusteet. Hytönen-Kemiläinen. 1976— 1982. EKL4O-020 Metsäteollisuustuotteiden markkinoin tiorganisaatiot ja viennin edistämi nen. Juslin. 1977-1982. Osatuloksia Tär- keys h e ii Ev +++ 1 i X, Xj j i i ! ! j S x! Xi i ++ ! S +++ i i X i X i I X xj ! ! +++ 60 Matemaattinen osasto Matemaattisen osaston toiminta jakautuu tilastomatemaattisiin menetelmiin, automaattiseen tietojenkäsittelyyn, metsätilas toon ja metsäverotukseen. Osaston työtä leimaa palvelutoimin ta, joka suuntautuu sekä laitoksen muihin toimintayksiköihin että laitoksen ulkopuolelle. Suurin osa laitoksen sisäisestä palvelutoiminnasta liittyy ti lastomatemaattisiin tutkimusmenetelmiin ja automaattiseen tie tojenkäsittelyyn. Viime vuosina nämä kaksi osaston pääsuuntaa ovat yhä enemmän lähestyneet toisiaan. Tilastomenetelmissä ja atktssa palvelutoiminnan muodot ovat henkilökohtainen konsul tointi sekä laitoksen sisäisten kurssien ja muihin toimintayk siköihin suuntautuvien ns. tietoiskujen järjestäminen. Osasto hallitsee ja ylläpitää laitoksen omaa tietokonetta ja laatii sitä varten ohjelmistoja. Osa tutkimusaineistojen atk tallennuksesta hoidetaan matemaattisen osaston toimesta. Osas tolla on vastuu laitoksen atk-toiminnan kehittämisestä. Vuonna 1981 osaston toiminnan määrällinen painopiste on omaan tietoko neeseen liittyvien ohjelmistojen valmistuksessa. Laitoksen ulkopuolelle suuntautuva palvelutoiminta käsittää met sätilastoon ja metsäverotukseen liittyviä tehtäviä. Osastolla laaditaan useita valtakunnallisia tilastoja, selvityksiä kansain välisen metsätilaston tarpeisiin sekä julkaistaan Metsätilastol lista vuosikirjaa. Metsäverotuksen toimeenpanoa varten laaditaan osastolla ehdotus verokuutiometrin kunnittaisista raha-arvoista sekä valmistellaan muita metsäverotusta koskevia lausuntoja. 61 Tutkimus-, J=suunn.ittelu/esitutkimus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi MÄTI Tilastomatemaattiset menetelmät MATIO-001 Menetelmäkonsultointi ja -koulutus. Hari, Häkkinen, Seppälä. 1963-jatkuva. MATIO-013 Metsäekologisten laskentamenetelmien kehit täminen. Hari, Pöntinen. 1981-1985. EKKIO-002 Markkinapuun alueittaiset hankintamäärät ja kulkuvirrat. Yht. EKK. Uusitalo. 1963- toistuva. EKKIO-003 Metsälöotantaan perustuva tietojärjestelmä. Yht.ARI, EKK. Seppälä. 1973-1981. EKKIO-025 Yksityismetsien hakkuumahdollisuudet ja hakkuupoistuma. Yht. ARI, EKK. Seppälä. 1980-1984. ARI2O-004 Kuutioimisfunktioiden ja runkokäyrien so veltaminen pystypuuston kuutioimiseen, koepuiden otannan optimointi ja laskennan toteutus ja koekäyttö. Yht. ARI. Pekkonen, Heinonen. 1978-1981. JALII-003 Ilmastoon sopeutumisen geneettinen tausta. Yht. JAL, KOL. Häkkinen. 1975-jatkuva. MAT 2 Automaattinen tietojenkäsittely MAT2O-002 Atk-toiminnän kehittäminen ja ylläpito. Pekkonen, Pöntinen, Snellman, Heinonen. 1963-jatkuva. MAT2O-003 Atk-konsultointi ja -koulutus. Pekkonen, Pöntinen, Snellman, Heinonen. 1963-jat kuva . MAT2O-005 Koealojen peruslaskennan ohjelmisto. Hei nonen. 1977-1981. MAT2O-006 Koerekisteri. Heinonen, Pekkonen. 1979- 1981. ARIIO-013 Metsien 8. inventoinnin valmistelu. Yht. ARI. Pöntinen. 1981-1986. JALI2-007 Metsien geneettinen rakenne. Yht. JAL. Pekkonen. 1967-jatkuva. + 'är- eys II +++ ++ !® © ++ +++ ++ ++ ++ 62 t V a i h e I Tär- keys ii riijiv1 i ! • i i I I X X 10) i ! ? » I : X X X ! i M j X i X ; X . ! i ! ! i ! i t i II +++ ++ ++ I s i i i +++ i x iXXiX Tutkimus- I=suunn.ittelu/es±tutkimus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi MAT 3 Metsätilasto MAT3O-007 Metsätilastollinen vuosikirja. Uusitalo. 1966-vuosittain toistuva. MAT3O-008 Metsätilastollinen palvelu. Uusitalo. 1966-jatkuva. MAT3O-010 Hakkuumäärätilaston kehittäminen. Uusi talo. 1978-1981. MAT3O-012 Raakapuun hintatilasto. Uusitalo. 1979- vuosittain toistuva. MAT 4 Metsäverotus MAT4O-011 Metsän tuoton veroperusteet. Rauskala. 1963-vuosittain toistuva. 63 Parkanon tutkimusasema Parkanon tutkimusaseman työohjelmassa on 27 tutkimusta, jotka kuuluvat maantutkimuksen, suometsätieteen, metsähoidon ja metsä patologian aloihin. Niiden yhteisenä tavoitteena on metsien tuoton kohottaminen. Suontutkimuksessa jatkuu vesitalouden, maanmuokkauksen ja metsänviljelyn tutkimus huomattavalla painol la. Lisääntyvää huomiota kiinnitetään polttoturpeen noston jälkeisten suonpohjien metsitykseen, energiametsätutkimukseen, tuhkan käyttöön maanparannusaineena, metsitettyjen avosoiden jatkolannoitukseen ja kasvuhäiriöihin, jotka kaikki ovat ajan kohtaisia käytännön esiin nostamia ongelmia. Metsänhoidon tutkimuksissa on pääpaino metsien uudistamisessa. Siinä keskitytään yhtäältä luontaisen uudistamisen ja kylvön käyttömahdollisuuksiin Pohjois-Satakunnan karuissa olosuhteissa ja toisaalta ongelma-alueiden (tiiviit, alavat maat) käsittelyyn mätästysmuokkauksella. Lyhytkiertoviljelyn tutkimusta laajenne taan edelleen. Metsäpatologiset aiheet koskettelevat kuusen lahoamista ja sen estämistä ja liittyvät niinikään ajankohtaisiin käytännön ongelmiin. Metsämaan tutkimus Parkanossa on vasta alullaan. Pääpaino kiinnitetään erilaisten kasvualustan käsit telyjen (esim. kulotus, maanmuokkaus) vaikutuksiin metsämaan ravinnetalouteen. Parkanon tutkimusasema osallistuu seuraaviin yhteistutkimuksiin: Metsän uudistamisen toimenpideketjut (SUO3O-007, SUOSO-019, MHOIO-005, MHO3O-012, MHO2O-024, MHO6O-029) Metsänlannoitus (SUO2O-005, SUO4O-012, SUO4O-013, SUO4O-016, MHOIO-006, MSP4O-016) Sekametsikköprojekti (SUO3O-007) Kasvuhäiriöprojekti (SUO4O-015) PERA-projekti (SUO3O-027, SUO3O-028, MHOSO-043) 64 Tär- keys V cl i— - - X "l ' : i 1 ! i I ' ! i ; j i I ! . ++ i ! +++ +++ +++ |(x) ++ X ++ +++ i(x) ; xxx j j i < ++ vi i i X i I ! I +++ X ; I : I +++ X i +++ X ; 1 I ++ X X i I l t Tutkimus- I=suunn.ittelu/esitutk.imus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi Maantutkimus MAAIO-023 Nuoren maan viljavuuden erityispiirteet. Starr. 1980-1987. MAA3O-015 Maan muokkaus metsitystä varten. Yht. MAA, ROI. Starr. 197 0- jatkuva. MAA3O-022 Kulotus ja muokkaus vaihtoehtoisina maan muokkausmenetelminä. Yht. MAA. Starr. 1980-1984. Suontutkimus SUOIO-001 Ojituksen, lannoituksen ja maanparannus toimenpiteiden vaikutus ravinteiden mobi lisaatioon ja turpeen ominaisuuksiin. Yht. SUO. Kaunisto. 1976-1983. SUO2O-004 Metsäojituksen hydrologiset vaikutukset. Ahti. 1974-1982. SUO2O-005 Metsäojituksen ja -lannoituksen vaikutus vesien laatuun. Yht. SUO. Ahti. 1967-1985. SUO2O-025 Täydennysojituksen ja ojanperkauksen hyd rologiset vaikutukset. Ahti. 1981-1990. SUO3O-007 Metsikön perustaminen ja taimiston hoito soilla. Yht. SUO, MUH, KOL. Kaunisto. 1967-1990. Osatuloksia. SUO3O-023 Latvavesiprojekti. Yht. SUO, MUH. Ahti. 1979-1986. Osatuloksia. SUO3O-026 Turvemaiden metsänviljely- ja lannoitus tutkimus Pohjois-Suomessa. Yht. SUO,ROI. Kaunisto. 1981-jatkuva. SUO3O-027 Lehtipuumetsiköiden biomassatuotos ja ve sametsäkasvatus. Yht. SUO, ARI, MUH, Kannus. Kaunisto. 1977-1985. SUO3O-028 Energiaviljelmien vesi- ja ravinnetalou den järjestely. Yht. Kannus, Ahti,Kaunisto Raitio. 1977-1985. SUO4O-012 Jatkolannoitusprojekti. Yht. SUO, MUH. Kaunisto. 1972-1985. SUO4O-013 Metsäojitettujen soiden hivenlannoitus. Yht. SUO, MUH, KOL. Kaunisto, Raitio. 1968-1985. 65 Tär- keys cl II +++ ++ ++ ++ X ++ ++ ++ X ® x x X ++ ++ i +++ +++ X) Tutkimus- I=suunnittelu/esitutkimus ll=aineiston vaiheet: " keruu lll=aineiston käsittely IV=raportointi SUO4O-015 Kasvuhäiriöprojekti. Yht. SUO, ARI, MUH. Raitio. 1976-1986. Osatuloksia. SUO4O-016 Tuhkaprojekti. Yht. SUO, MUH. Kaunisto. 1977-1985 SUOSO-019 Soiden maanmuokkausmenetelmät. Kaunisto. 1965-1985. Metsänhoidon tutkimus MHOIO-005 Taimien elinympäristö. Yht. MHO, MUH, ROI, SJK. Laiho. 1980-1985. MHOIO-006 Lannoituksen vaikutus puiden juuristoon. Laiho. 1979-1984. MHO3C-012 Muokkauksen vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen. Kinnunen. 1974-1982. MHOSO-020 Metsän kylvö kangasmaalla. Yhtw MHO, ROI. Kinnunen. 197 0- jatkuva. MHOSO-024 Viijelyajankohdan vaikutus viijelytulok seen. Yht. MHO, ROI, SJK. Kinnunen. 1973-1985. MHOSO-048 Energiametsäviljelmien perustaminen ja hoito. Yht. MHO, SJK. Laiho. 1978- jatku va. MHO6O-029 Varttuneiden taimikoiden alueellinen in ventointi. Yht. MUH. Kinnunen. 1977- jatkuva. Metsänsuojelun tutkimus MSP4O-016 Lannoituksen vaikutus kuusen lahoamisalt tiuteen. Laiho. 1975-1981. Osatuloksia. MSP4O-017 Puustovaurioiden käsittely lahonestoai neilla. Laiho. 1978-1981. MSP4O-025 Vuoden 1978 myrskytuhojen inventointi. Laiho. 1979-1981 66 Muhoksen tutkimusasema Tutkimusaseman työssä on asemalla määrättyjen tutkimus alojen mukaisesti kolme painosuuntaa: suontutkimuksessa lannoituksen vaikutus, metsänhoidon tutkimuksessa metsien uudistaminen ja taimiston hoito sekä puuntuotostutkimuk sessa koivun ja männyn kasvu ja laatukysymykset sekä lannoituksen vaikutus puuston kehitykseen. Tutkimusaiheet on yleensä saatu käytännön organisaatioiden aloitteista. Useimmat tutkimukset ovat jatkuvia tai pitkä aikaisia (10 - 20 vuotta). Tutkimusaseman toimitilat lisääntyivät kolminkertaisiksi loppukesällä 1979, josta alkaen lisärakennus ja kasvihuone on otettu käyttöön sitä mukaa kuin kalustoa ja laitteita on saatu hankituksi. Vuoden 1981 aikana toivotaan laitehan kintaohjelma saatavan päätökseen, jolloin kaikki tutkimus työt voidaan toteuttaa suunnitellulla tavalla. Tutkimusasema osallistuu seuraaviin yhteistutkimuksiin: Metsän uudistamisen toimenpideketjut (SUO3O-007, MHOSO-023, MHOSO-025, MHO6O-029, MHO6O-030, ARP2I-004) Metsänlannoitus (SUO4O-012 - SUO4O-016, ARP7) Toistuvien lannoitusten edullisuus kangasmailla (ARP74-031) Kasvuhäiriöprojekti (SUO4O-015) PERA-projekti (SUO3O-027) 67 Tutkimus-, I=suunn.ittelu/esitutk.imus ll=aineiston vaiheet: keruu lll=aineiston käsittely IV=raportoint.i Suontutkimus SUOIO-003 Lannoitus- ja ojitustarpeen määritys menetelmät. Yht. SUO,ROI.MUH:n tutkija, Pietiläinen. 1965-1982. SUO3O-007 Metsikön perustaminen ja taimiston hoito soilla. Yht. SUO, PAR, KOL. MUH:n tutkija 1967-1990. SUO3O-023 Latvavesiprojekti. Yht. SUO, PAR. Pie tiläinen. 1979-1986. Osatuloksia SUO3O-027 Lehtipuuinetsiköiden biomassatuotos ja ve sametsä kasvatus. Yht.SUO,ARI,PAR. MUH:n tutkija. 1977-1985. SUO 4 0-012 Jatkolan