Puutavaranmittauksen neuvottelukunta SUOSITUS 1 (5) 25.4.2019 Vaakojen mittaustarkkuuden ylläpito puutavaranmittauksessa VAAKOJEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO PUUTAVARANMITTAUKSESSA 1. TARKOITUS Tämän suosituksen tarkoituksena on määritellä periaatteet ja toimenpiteet, joilla varmistetaan mittaustarkkuus puutavaran painon mittauksessa punnitsemalla (jatkossa painomittaus). Suosituksella pyritään yhtenäistämään eri toimijoiden käytännöt ja termit mittaustarkkuuden ylläpidossa. Suosituksessa on huomioitu puutavaran mittauslaki ja mittauslaitelaki, sekä näiden perusteella annettujen asetusten vaatimukset. Painomittauksessa on noudatettava säädösten lisäksi laitevalmistajan käyttöohjeita, joihin käyttäjän on perehdyttävä ennen mittauslaitteen käyttöönottoa. 2. SÄÄDÖKSET Automaattisilla vaaoilla tehtävässä puutavaran mittauksessa sovellettavat säädökset: Laki puutavaran mittauksesta 414/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus puutavaran mittauksen mittausmenetelmäryhmien tarkemmasta sisällöstä sekä mittauslaitteiden käytöstä 12/13 (Dnro1323/13/2013) Luonnonvarakeskuksen määräys puutavaran mittaukseen liittyvistä yleisistä muuntoluvuista 1/2017 (Dnro 3512/13 04 00 00 02/2017) Ei-automaattisilla vaaoilla tehtävässä puutavaran punnituksessa sovellettavat säädökset: Mittauslaitelaki 707/2011 Valtioneuvoston asetus ei-automaattisista vaaoista 1431/2016 Valtioneuvoston asetus mittauslaitteista 471/2014 3. TERMIT Automaattinen vaaka = Vaaka, joka tekee punnituksen ennalta laaditun ohjelman mukaisesti ilman vaa’an käyttäjän toimenpiteitä tai täsmällistä punnituskohdan määrittämistä. Puutavaran punnituksessa näitä ovat tyypillisesti kuormainvaa’at, materiaalikonevaa’at ja kurottajavaa’at. Dynaaminen punnitus = Punnitseminen taakan tai ajoneuvon liikkuessa, esimerkiksi kuormauksen tai kuorman purkamisen aikana. Ei-automaattinen vaaka = Vaaka, joka vaatii punnituksen tekemiseksi vaa’an käyttäjän toimenpiteitä. Puutavaran punnituksessa näitä ovat tyypillisesti autovaa’at eli ns. siltavaa’at. Kalibrointi = Painomittauksen ja oikeana pidettävän vertailuarvon välisen mittaeron todentaminen. HUOM! Ei sisällä mittauslaitteen viritystä (kts. viritys). Kalibrointimittaus = Työnsuorittajan tekemä mittaus kalibrointia (mittaeron todentamista) varten määräaikana, mittausolosuhteiden jyrkästi muuttuessa tai mittauslaitteen huollon yhteydessä. Puutavaranmittauksen neuvottelukunta SUOSITUS 2 (5) 25.4.2019 Vaakojen mittaustarkkuuden ylläpito puutavaranmittauksessa Mittausosapuoli = Mittausosapuolella tarkoitetaan tahoja, joita painomittauksella määritetty mittaustulos koskee, kuten myyjä, ostaja, urakanantaja, urakoitsija, työnantaja tai työnsuorittaja. Mittaustarkkuus = Mitatun arvon ja oikeana pidettävän vertailuarvon yhtäpitävyys. Omavalvonta = Työnsuorittajan tekemät toimenpiteet, joihin kuuluvat jatkuva mittauksen seuranta, kalibrointimittaukset, mittauslaitteen viritys ja edellisten dokumentointi. Painon mittaero = Vaa’alla punnitun arvon ja oikeana pidettävän vertailuarvon ero. Suhteellinen mittaero [%] = ((vaa’an arvo – vertailuarvo) / vertailuarvo *100), absoluuttinen mittaero [kg] = (vaa’an arvo – vertailuarvo). Perusmittaus = Puutavaran luovutus-, työ- tai urakointimittaus. Satunnainen virhe = Mittausta toistettaessa suunnaltaan ja tasoltaan vaihteleva virhe. Virheen on pysyttävä mittausmenetelmälle tyypillisissä rajoissa eli pienempänä kuin suurin sallittu poikkeama. Staattinen punnitus = Punnitseminen taakan ollessa paikallaan. Suurin sallittu poikkeama = Mittauksen tarkkuusvaatimus, mittauserän mittaustuloksen suurin sallittu painon mittaero oikeana pidettävään vertailuarvoon nähden. Systemaattinen virhe = Mittausta toistettaessa samansuuntaisena pysyvä virhe. Mittauksessa ei sallita systemaattista virhettä. Työnsuorittaja = Punnituksen tekijä, vaa’an käyttäjä. Viritys = Mittauslaitteen toiminnan asettaminen käyttöolosuhteisiin sopivaksi ja tuottamaan oikea mittaustulos. 4. VASTUUT JA TYÖNJAKO Painomittauksessa mittaustarkkuuden seurannasta, vaa’an toimivuudesta ja mittauksen oikeellisuudesta on vastuussa mittauksen tekevä yritys. Työnsuorittaja seuraa vaa’an mittaustarkkuutta ja teknistä toimivuutta. Käytettäessä automaattisia vaakoja työnsuorittaja varmistaa kalibroinnilla mittauslaitteen mittaustarkkuuden ja tarvittaessa virittää mittauslaitteen sekä rekisteröi kalibroinnit, viritykset ja huollot. Käytettäessä ei-automaattisia vaakoja mittauksesta vastaava yritys huolehtii tarvittavien huoltojen ja kalibrointien tilaamisesta ja teettämisestä hyväksytyllä huoltoliikkeellä. Mittauksesta vastaava yritys huolehtii ei-automaattisten vaakojen käytönaikaisen varmentamisen tilaamisesta ja teettämisestä hyväksytyllä tarkastuslaitoksella. Mittausosapuolilla on oikeus tutustua painomittauksen omavalvontaa ja varmentamista koskeviin tietoihin. 5. TYÖOHJEET 5.1. Yleiset ohjeet Vaakojen käytössä noudatetaan mittauslaitevalmistajan ohjeita, joihin työnsuorittaja perehtyy ennen vaa´an käyttöä. Työnsuorittaja seuraa mittauslaitteen toimivuutta jatkuvasti niin, että mittauslaitevalmistajan ja tämän suosituksen asettamat minimivaatimukset ja mittaustarkkuus täyttyvät. Mittausta aloitettaessa työnsuorittaja varmistaa mittauslaitteen toimivuuden mittauslaitevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Mittauksen aikana työnsuorittaja seuraa vaa’an toimintaa ja mittaustulosten johdonmukaisuutta. Puutavaranmittauksen neuvottelukunta SUOSITUS 3 (5) 25.4.2019 Vaakojen mittaustarkkuuden ylläpito puutavaranmittauksessa 5.2. Kuormain-, kurottaja- ja materiaalikonevaa’at eli automaattiset vaa’at 5.2.1. Mittauslaitteen kalibrointi Metsätraktoreiden ja puutavara-autojen kuormainvaakojen kalibrointi tehdään vähintään käyttöviikoittain, ja kurottaja- ja materiaalikonevaakojen kalibrointi vähintään käyttöpäivittäin. Kalibroinnin ajoitus voi perustua satunnaisotantaan, kunhan edelliset aikavälit toteutuvat. Lisäksi kalibrointi tehdään silloin, kun mittaukseen vaikuttuvat sää- tai muut olosuhteet muuttuvat tai mittauslaitetta on huollettu. Mittauslaitteen kalibrointi tehdään 1) kalibrointimittauksella tai 2) vaakavertailulla. Kalibrointimittaus tehdään punnitsemalla painoltaan tunnettuja, kunnossa olevia ja puhtaita tarkastuspunnuksia. Kalibrointimittaus tehdään normaalia perusmittausta vastaavalla toteutus- ja työskentelytavalla ja vastaavissa olosuhteissa. Kalibrointimittauksen luotettavuutta pystytään parantamaan tekemällä useampia peräkkäisiä punnituksia. Kalibrointimittauksen toteutuksessa ja teknisissä yksityiskohdissa noudatetaan mittauslaitevalmistajan tai markkinoille tuojan antamia ohjeita. Kalibrointimittaus kuormainvaaoilla tehdään tarkastuspunnuksen vähintään 20 dynaamisella punnitustoistolla, minkä jälkeen punnitustoistojen painot lasketaan yhteen. Kalibrointimittaukselle lasketaan painon mittaero (ks. termit). Kalibrointimittaus dynaamisessa punnituksessa (esim. kuormainvaa’at) voidaan tehdä kaksivaiheisesti siten, että tarkastuspunnusta käytetään vaa’an staattisen punnituksen kalibrointiin. Toisessa vaiheessa tehdään dynaamisen punnituksen kalibrointi esimerkiksi kuljettajittain. Kurottaja- ja materiaalikonevaakojen kalibrointimittaus tehdään yleensä staattisella punnituksella. Vaakavertailussa kalibrointi tehdään vertaamalla kalibroitavan vaa’an mittaustuloksia varmennetun vaa’an mittaustuloksiin. Mittaustulosten perusteella lasketaan painon mittaero (ks. termit). Edellytyksenä menettelylle on, että verrattavissa punnituksissa käytettävä puutavaraerä on täsmälleen sama (esimerkiksi pölkkyjä ei puutu), eikä puutavaran paino ole muuttunut punnitusten välissä esimerkiksi kuivumisen, irronneen kuoren tai puutavaraan tarttuneen lumen tai jään vuoksi. Vaakavertailua voidaan käyttää lähinnä puutavara-autojen kuormainvaakojen kalibroinnissa siten, että kuormainvaa’an mittaustulosta verrataan siltavaakojen mittaustuloksiin. Vertailussa suositellaan käytettäväksi kokonaisia ajoneuvokuormia. 5.2.2. Mittauslaitteen viritys Mittauslaitteen viritys tehdään kalibroinnilla määritetyn painon mittaeron perusteella (=vaa’alla punnitun arvon ja vertailuarvon ero). Virityksen edellytyksenä on luotettava kalibrointi, eli luotettavasti määritetty painon mittaero. Mittauslaitteen viritys voidaan tehdä ainoastaan edellä kohdassa 5.2.1 kuvatulla tavalla tehtävän kalibroinnin perusteella. Puutavaran mittauslain mukaan mittauksessa ei sallita systemaattista virhettä. Mittauslaite viritetään siten, että painon mittaero on mahdollisimman pieni. Kalibroinnit, tehdyt viritykset ja vaa’an huollot rekisteröidään. Tiedot säilytetään vähintään kahden (2) vuoden ajan. Kuormainvaaoilla, silloin kun kalibrointimittaus tehdään tarkastuspunnuksen dynaamisilla punnitus- toistoilla, viritystarve arvioidaan kalibrointimittauksella määritetyn painon mittaeron perusteella seuraavasti: - Painon mittaero on ±2 prosentin sisällä: Viritystä ei edellytetä. Puutavaranmittauksen neuvottelukunta SUOSITUS 4 (5) 25.4.2019 Vaakojen mittaustarkkuuden ylläpito puutavaranmittauksessa - Painon mittaero yli ±2 prosenttia: Kalibrointimittaus uusitaan välittömästi. Jos kalibrointimittausten keskimääräinen mittaero on yli ±2 prosenttia, vaaka viritetään mittauslaitevalmistajan ohjeen mukaisesti. - Painon mittaero yli ±7 prosenttia: Vaaka viritetään välittömästi mittauslaitevalmistajan ohjeen mukaan. Kalibroinnin ja virityksen onnistuminen varmistetaan uusimalla kalibrointimittaus. Kuormain-, kurottaja- ja materiaalikonevaaoilla, silloin kun kalibrointimittaus tehdään tarkastuspunnuksen staattisella punnituksella, viritystarve arvioidaan kalibrointimittauksella määritetyn painon mittaeron perusteella seuraavasti: - Painon mittaero ± 1 prosentin sisällä: Viritystä ei edellytetä. - Painon mittaero yli ± 1 prosenttia: Kalibrointimittaus toistetaan kaksi kertaa. Jos kalibrointimittauksen (=3 punnitustulosta) keskimääräinen mittaero on yli ± 1 prosenttia, vaaka viritetään mittauslaitevalmistajan ohjeen mukaisesti. - Painon mittaero yli ± 2 prosenttia: Kalibrointimittaus toistetaan kolme kertaa. Jos kalibrointimittauksen (=4 punnitustulosta) keskimääräinen mittaero on yli ± 1 prosenttia, vaaka viritetään mittauslaitevalmistajan ohjeen mukaisesti. Kuormainvaaoilla viritystarve arvioidaan vaakavertailulla määritetyn painon mittaeron perusteella seuraavasti: - Painon mittaero on ±2 prosentin sisällä: Viritystä ei edellytetä - Painon mittaero yli ±2 prosenttia samaan suuntaan kolme (3) kertaa peräkkäin: vaaka viritetään mittauslaitevalmistajan ohjeen mukaisesti. - Painon mittaero yli ±4 prosenttia samaan suuntaan kaksi (2) kertaa peräkkäin: vaaka viritetään mittauslaitevalmistajan ohjeen mukaisesti. - Painon mittaero yli ±7 prosenttia: vaaka viritetään mittauslaitevalmistajan ohjeen mukaisesti. Suuri painon mittaero vaakavertailussa voi johtua myös muusta kuin mittausteknisestä syystä, kuten kuormaan tarttuneesta lumesta ja jäästä. Tämä otetaan huomioon vaa’an viritystarpeen arvioinnissa. Mikäli vaa’an viritystä ei tehdä, vaikka vaakavertailussa määritetty painon mittaero sitä edellyttäisi, on syy rekisteröitävä. 5.3. Tarkastuspunnukset Automaattisten vaakojen kalibrointimittauksessa (kohta 5.2.1.) käytettävien tarkastuspunnusten on oltava yksilöityjä ja kalibroituja ja niistä on olemassa kalibrointitodistus. Kalibrointitodistuksesta ilmenevät kalibroinnin tekijä ja ajankohta, tarkastuspunnuksen yksilöivät tiedot (esim. sarjanumero), tarkastuspunnuksen tyyppi ja käyttötarkoitus (esimerkiksi kuormainvaa’an teräksinen tarkastuspunnus), kalibroinnissa käytetty menetelmä ja vaaka sekä tarkastuspunnuksen kalibroitu eli todellinen paino. Tarkastuspunnuksen kalibroinnin voi tehdä taho, jolla on asianmukaiset laitteet ja osaaminen. On suositeltavaa, että kalibroinnin tekee akkreditoitu toimija. Tarkastuspunnus kalibroidaan ennen käyttöönottoa. Tämän jälkeen tarkastuspunnus kalibroidaan kolmen (3) vuoden välein. Lisäksi tarkastuspunnus kalibroidaan, jos sen paino on mahdollisesti muuttunut tarkastuspunnuksen vaurioitumisen (esimerkiksi täyttyminen vedellä), korjaamisen tai muun syyn vuoksi. Tarkastuspunnuksen nimellispaino vastaa kalibroitavan vaa’an käyttöaluetta ja vaa’alla punnittavia taakkoja. Tarvittaessa kalibrointimittauksessa voidaan käyttää useita, nimellispainoltaan erisuuruisia tarkastus- punnuksia. Tarkastuspunnuksen muoto vastaa mahdollisimman hyvin vaa’alla punnittavia taakkoja, jolloin kalibrointimittauksen liikerata ja vääntövaikutukset vastaavat perusmittausta. Puutavaranmittauksen neuvottelukunta SUOSITUS 5 (5) 25.4.2019 Vaakojen mittaustarkkuuden ylläpito puutavaranmittauksessa Tarkastuspunnus säilytetään siten, ettei se vaurioidu ja ettei tarkastuspunnuksen paino muutu maahan jäätymisen, likaantumisen, lumen ja jään kertymisen tai muun syyn vuoksi. Tarkastuspunnus on hyvä säilyttää säilytysalustassa ja suojata tarvittaessa. 5.4. Siltavaa’at eli ei-automaattiset vaa’at Ei-automaattiset vaa’at kuuluvat mittauslaitelain soveltamisalaan. Siten vaakojen varmentaminen, johon kuuluvat mittauslaitteen kalibrointi ja viritys, tehdään mittauslaitelain mukaisesti. Oleellinen ero puutavaran mittauslain soveltamisalaan kuuluviin automaattisiin vaakoihin verrattuna on se, että mittauksesta vastaava yritys ei voi itse tehdä ei-automaattisten vaakojen kalibrointia ja viritystä. Ei-automaattisten vaakojen varmennuksen tekee hyväksytty tarkastuslaitos. Vaa’an mittaustarkkuutta ja huolto- ja kalibrointitarvetta arvioidaan säännöllisesti vähintään käyttöviikoittain tehtävillä tarkastuksilla, jotka ovat osa käytönaikaista seurantaa. Tarkastus voidaan toteuttaa 1) punnitsemalla tunnettu paino tai 2) vaakavertailulla. Tarkastukset rekisteröidään. Tiedot säilytetään vähintään kahden (2) vuoden ajan. Tarkastuksessa käytettävä tunnettu paino voi olla kohdassa 5.3. esitetty yksilöity ja kalibroitu tarkastuspunnus, muu tunnettu testipunnus tai tunnettu ajoneuvo (tunnettu � yksilöity). Muu tunnettu testipunnus voi olla esimerkiksi siltavaa’an varmentamisen yhteydessä punnittu tietty taakka, jota ei kuitenkaan varsinaisesti ole kalibroitu. Vastaavasti vaa’an tarkastukseen voidaan käyttää nimellispainoltaan vaa’an käyttöalueeseen sopivaa ajoneuvoa, joka on punnittu tietyssä varustuksessa ja käyttökunnossa (esim. tankattuna) siltavaa’an varmentamisen yhteydessä. Vaakavertailussa nimellispainoltaan vaakojen käyttöalueeseen sopiva ajoneuvo punnitaan verrattavilla vaaoilla. Siltavaakojen vaakavertailu voidaan toteuttaa siten, että ajoneuvo (yli 10 t) punnitaan siltavaa’an jokaisella lohkolla. Mikäli lohkojen keskinäinen painon mittaero on yli kaksi prosenttia (2 %), vaaka tarkistetaan silmämääräisesti ja puhdistetaan tarvittaessa. Tämän jälkeen vaakavertailu uusitaan. Mikäli vaa’an tarkastuksissa havaittua painon mittaeroa ei saada poistettua, vaa’alle tilataan huolto hyväksytyltä huoltoliikkeeltä.