Rukkila 101 Helsinki 10 Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1966 Koetusselostus 616 Test report VELSA V 260, JOUSTOPIIKKINEN LATA-ÄES 1 ) 3-Pistekiinnitteinen, S-piikkinen, valmistusvuosi 1965 Velsa V 260 spring-tine harrow, tractor mounted, S-tined, year of manufacturing 1965 Koetuttaja ja valmistaja: V elsa 0 y, Kurikka. Entrant and mannfacturer Ilmoitettu hinta (1. 6. 65) : 790 mk. VAKOLA 1) Tämän äesmallin valmistus on lopetettu. Ryhmä 54 4127/66/1 2/616 Rakenne ja toiminta Putkesta valmistettuun äkeen vetopuomiin on terässilmukoilla ja sakkeleilla kiinnitetty kaksi äesosaa. Äesosissa on kolme perät- täistä S-piikkiriviä ja teräslevystä valmistettu säädettävä etulata. Jalaksiin on kiinnitetty kuusiomutteriruuveilla lattateräksiset antu- rat. Piikeissä on kääruiettävät terät. Muokkaussyvyyttä säädetään piikkien asentoa muuttaen molempien äesosien etummaisessa akse- lissa olevan pykäläkaareen tuetun käsivivun avulla. Kiinnityskolmioon liikkuvasti kiinnitetty vetokarttu on kiinnitetty kahdella silmukka- ketjulla äkeen vetopuomiin. Kuljetusasentoon nostettaessa vetokarttu nousee työntötukitelineeseen hitsattuj en korvakkeiden varaan. Mitt oja: Paine 420 kg Työleveys (ulaimpien piikkien kärkien väli) 250 cm Piikkiakselien =avara (kiinteät jalakset) 26 „ Piikkien lukumäärä 26 „ terän leveys 40 mm terän leikkuukulma piikkiä kuormittarnatta, nimelli- sen työsyvyyden vaihdellessa 0 ... 14 cm 74 ... 31 ° väli aksolillaan n. 30 cm keskimääräinen muokkausväli n. 10 „ aksellen etäisyydet: etu- ja keskiakseli 08 „ keski- ja taka-akseli 50 „ Piikille lankeava paino 12,3 kg Ladan säätökultna (pienin välein) 20 ... 116 ° vastaava =avara jalaksen anturasta ylöspäin 10,5 ... 0 cm Arvostelu Koetus suoritettiin 4. 5. 65-28. 1. 66. Äestä käytettiin käytännön työkokeissa eri maalajeilla n. 160 tuntia. Tämän lisäksi suoritettiin sekä käytännön oloissa että laboratoriossa erilaisia vertailukokeita. Laboratoriokokeet Kokeissa mitattiin äkeen piikin jousto eri tavoin kuormitettuna sekä ajo- että sivusuunnassa ilman terää piikin ollessa vaakasuo- rasti akselille kiinnitettynä ja 10 cm työsyvyyttä, vastaavassa kul- massa akselillaan (piirros 1). Piikin terän leikkuukulma ja työsyvyyden muutokset piikkiä eri tavoin kuormitettaessa käyvät ilmi piirroksesta 2. Piikkien kestävyyttä tutkittiin väsytyskokeessa, jossa piikki oli kiinnitettynä normaalista kiinnityskohdastaan kiertokangella varus- tettuun rasituslaitteeseen. Piikin iskuluku oli n. 5 iskua sekun- 60 4 50 60 Le .kkuukulma rine angle° 3/616 Load Load k p k 11111111111111111111111 III III 1111 14°1:111 1111 lir 120 .. . I li .10 intei IniEnfiuminhohl lin liki ppm i imi,. javiii. ..,,,,i L. l'il 1,,, miwomritiimfriq iiiii idem.:- bpdhll 80 lomilipidiphii pii EN . deo rogiblo I 4001,1111 Hiiliä 11 braoy KIN El H 20 EI,M:„Aigdigem !MEI .-___ mm ER EE-.....===15.~111MINIMMEENIMEE _ .......= -.'". 0 40 • 0 8 0 100 120 140 160 180 2.0 r°86: ,',"Ja 2 Oinin Piirros 1. Piikin taipuma ilman terä ä eri tavoin kuormrtettuna : a.josuun- nassa akselin ollessa käännettynä 10 cm työsyvyyttä vastaavaan kulmaan, 2) ajosuunnassa akselin ollessa vaakatasossa ja 3) sivusuunnassa. Graph 1. Bending of tine without tine pojat loaded in following ways: 1) in direction of travel the carrying bar beimg rotated to the angle corresponding to 10 cm's working depth, 2) in direction of travel the bar being in horizontal plane and 3) in lateral direction. Kuormitus Load kp 80 70 Työsyvyys Working depth 0 70 Piirros 2. Piikin terän leikkuukulman ja työsyvyyden muutokset piikin ollessa eri tavoin kuormitettuna A) 14 cm:n ja B) 10 cm :n nimellissyvyyttä vastaten. Graph 2. Variation of tine pojat angle and working depth the tine being loaded in the way it corresponds A) to nominal working depth of 14 cm and 13) to nominal working depth of 10 cm. 4/616 nissa. Esikuormitus oli n. 4 kp, jolloin piikin taipuma kärjestä mitattuna oli n. 10 mm. Tykyttävä kuorma vaihteli esikuormitus- rajalta suurimpaan kuorrnaan, joka oli eri kokeissa n. 60 ... 100 kp. Kokeen tulokset käyvät ilmi piirroksesta 3. kp 400 200 100 80 CO Tykyltävän kuorman arvo N' \ ' ~ffilINNEIMMINIEE ~111~11M111» l‘N ib MMIIINIffineffinlikigill ~11~I~INIIIIIII1= N. ~INIMMAIM < 0 20 i0 0' e` lo• Piikin katkeamiseen johtaneiden kuormituskertojen lukumäärä 7 Piirros 3. Piikin kestävyys väsytyskokeessa. Vaaleammin varjostettu alue on 5 vertailupiikin keskiarvon hajonta.käyrä ja tummemmin varjostettu kokeillun äkeen piikin hajontakäyrä. Graph 3. Durability of tine in fatique tests. Lighter shaded area describes dispersion eurve of 5 comparison tines and" darker shaded area dispersion eurve of the tine of the harrow tested. Käyttö ominaisuudet Äes jättää vakoisen pinnan, joten sen perässä on etenkin jäy- kähköjen maiden kylvömuokkaukse,ssa syytä käyttää tasaavaa työ- välinettä, esim. varpajyrää, joka tasaa maata ja hienontaa kokka- reita. Muokkauskerroksen pohjan tasaisuus sekä ajo- että poikittais- suunnassa on kevyellä maalla hyvä ja jäykällä maalla tyydyttävä. Äes kuohkeuttaa muokkauskerroksen, myös traktorin jäljen koh- dalta, hyvin. Jäykähköillä mailla muokkauskerros jää yleensä jonkin verran kokkareiseksi. Monissa tapauksissa etulata murentaa kuitenkin tyy- dyttävästi pintakokkareita. Koska työsyvyyttä lisättäessä vantaan leildruukulma pienenee, äes nostaa etenkin suurehkolla ajonopeudella äestettäessä jäykillä mailla kosteita maakokkareita pinnalle kovet- 5/616 tumaan. Tällöin saattaa olla eduksi muokata ensin matalahkoon ja toisella ajokerralla haluttuun työsyvyyteen sekä käyttää pienempää ajonopeutta. Edellä mainituista syistä johtuen olisi eduksi, jos äkeen piikkien asentoa terien leikkuukulmaa — voitaisiin muokkaus- olojen mukaan säätää työsyvyyden säädöstä riippumatta. Äesosien keskelle jää n. 10 cm piikkien keskimääräistä muok- kausväliä (10 cm) leveämpi kaista. Äes sekoittaa lannoitteet tyydyttävästi äestyskerrokseen. Äes nostaa juuririkkaruohoja maan pinnalle hyvin ja on tämän vuoksi edullinen, paitsi varsinaisessa kylvömuokkauksessa, etenkin kesannon muokkauksessa. Juuririkkaruohoja ja kasvuston jätteitä tarttuu jonkin verran äkeen piikkeihin. Tukkeutumista voi tapahtua lähinnä äesosien sisempien jalasten vieressä olevien piikkien kohdalla. Turpeisessa maassa äes, kuten kiinteäteräiset äkeet yleensä, on arka tukkeu- tumaan eikä hienonna turpeita tyydyttävästi. Äkeen kulku eri työsyvyyksillä on yleensä vakava ja työsyvyy- den säätö (nimellissyvyys n. 0 ... 14 cm) on riittävä ja helposti suoritettavissa. Piikin kiinnitys voisi olla sellainen, ettei se ajon aikana venyt- täisi k-uusiomutteriruuvia. Äkeen kääntöympyrän sisäläpimitta keskijäykällä maalla äestet- täessä (Valmet 565-traktori) oli suuri (14 m). Kiinnityslaitteensa rakenteesta johtuen ä,es on helppo kiinnittää ja irrottaa traktorista sekä kuljetusasennossa melko vakava. Ladan säätä on hieman hankala suorittaa. Olisi eduksi jos piikkien paikat olisi merkitty. Äes poikkeaa standardeista seuraavissa kohdissa (standardimi- tat suluissa) : Vetovarsien kiinnitystappien väli tappien tyvestä mitattuna 635 mm (681,5 ... 684,5 ja 823,5 ... 826,5 mm). Työntö- varren suuremman tapin kiinnitysreiän läpimitta 26,0 mm (25,70 ... 25,91 mm). Äestysnopeus voi muokkausoloista riippuen olla 6 ... 12 km/h. Äes vaatii olosuhteista riippuen vetovoimakseen traktorin, jonka voimanottoakselin teho on n. 45 ... 55 hv. Kestävyys Suoritetussa väsytyskokeessa ja käytännön työssä piikit (Bil- stein) osoittautuivat kestävyydeltään erittäin hyviksi. Ruostuminen, mihin vaikuttaa maalaus- ja säilytystapa, huonontaa yleensä jousto- piikkien kestävyyttä melkoisesti. Piikkien terät olivat kuluneet keskimäärin n. 2,1 cm (18,4 paino- %). Teriä ei koetuksen aikana käännetty. • 6/616 Toinen vetovarren kiinnitystappi katkesi. Vasemman äesosan toinen vetopisteen korkeudensäätökappale irtosi hitsauksestaan äkeen rungosta. Äestä voidaan pitää käyttöominaisuuksiltaan sekä keveiden että melko jäykkienkin maiden muokkaukseen hyvin sopi- vana yleisäkeenä. Suoritetussa koetuksessa äes osoittautui kestävyydeltään hyväksi. Regarding its functional perf ormance the" harrow can be considered as a general purpose harrow well suited to, tilla,ge both light and also fairly good heavy soil. The aura bility of the harrow tested, rated atter 160 hours of operation, was good. Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1966. MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetus- ja tutkimustulosten vanhenemisen vuoksi sekä väärinkäsitysten ja harhaut- tavien tietojen syntymisen estämiseksi koetus- ja tutkimusselostuksia tai erillisiä koetus- ja tutkimustuloksia ei ole lupa julkaista eikä kirjallisesti esittää ilman tutkimuslaitoksen kussakin tapauksessa erikseen antamaa kirjallista lupaa. Helsinki 1966. Valtioneuvoston kirjapaino