Reija Hietala-Koivu Liisa Tahvanainen Ismo Nousiainen Tapio Heikkilä Aulikki Alanen Marjut Ihalainen Liisa Tyrväinen Juha Helenius Visuaalinen maisema maatalouden ympäristö- ohjelman vaikuttavuuden seurannassa http://www.mtt.fi Reija Hietala-Koivu, Liisa Tahvanainen, Ismo Nousiainen, Tapio Heikkilä, Aulikki Alanen, Marjut Ihalainen, Liisa Tyrväinen ja Juha Helenius Visuaalinen maisema maatalouden ympäristöohjelman vaikuttavuuden seurannassa A Visual Landscape in the Monitoring of the Agri-Environmental Programme Maatalouden tutkimuskeskus ISBN 951-729-536-7 ISSN 1238-9935 Copyright Maatalouden tutkimuskeskus Reija Hietala-Koivu, Liisa Tahvanainen, Ismo Nousiainen, Tapio Heikkilä, Aulikki Alanen, Marjut Ihalainen, Liisa Tyrväinen ja Juha Helenius Julkaisija Maatalouden tutkimuskeskus, 31600 Jokioinen Jakelu ja myynti Maatalouden tutkimuskeskus, tietopalveluyksikkö, 31600 Jokioinen Puh. (03) 4188 2327, telekopio (03) 4188 2339 Painatus Vammalan Kirjapaino Oy 1999 Sisäsivujen painopaperille on myönnetty pohjoismainen joutsenmerkki. Kansimateriaali on 75-prosenttisesti uusiokuitua. Hietala-Koivu, R. 1) , Tahvanainen, L. 2) , Nousiainen, I. 2) , Heikkilä,T. 3) , Alanen, A. 4) , Ihalainen, M. 2) , Tyrväinen, L. 2) & Helenius, J. 5) 1998. Visuaalinen maisema maatalouden ymparistoohjel- man vaikuttavuuden seurannassa. Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A 50. Joki- oinen: Maatalouden tutkimuskeskus. 27 p. + 1 app. ISSN 1238-9935, ISBN 951-729-536-7. 1) Maatalouden tutkimuskeskus, Luonnonvarojen tutkimus, 31600 Jokioinen, reija.hietala-koivu@mtt.fi 2) Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta, PL 111, 80101 Joensuu, liisa.tahvanainen@forest.joensuu.fi 3) Ympäristöministeriö, PL 399, 00121 Helsinki, tapio.heikkila@vyh.fi 4) Suomen Ympäristökeskus, PL 140, 00251 Helsinki, aulikki.alanen@vyh.fi 5) Helsingin yliopisto, Kasvintuotantotieteen laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto, juha.helenius@helsinki.fi Tiivistelmä Avainsanat: digitaalinen kuvankäsittely, maatalouden ympäristöohjelma, maiseman arvottaminen, maiseman suhteellinen kauneus, suojakaista, viljelymaisema Maatalouden ympäristöohjelman vaikutta- vuuden seuranta (MYTVAS) -projektin osahankkeessa Visuaalinen maisema tutki- muksen perusmateriaaliksi valokuvattiin kesällä 1996 kymmenen tutkimusalueen otos eri puolilta Suomea. Aineistosta valit- tiin panoraamakuvia, joita muokattiin sekä maatalouden ympäristötukiohjelman erilai- silla perus- ja erityistuen toimenpiteillä että yhteiskunnallisilla muutostekijöillä. Kuvi- en muokkaus tehtiin Joensuun yliopistossa, joka myös vastasi käsitellyn kuva-aineis- ton arvottamisesta haastattelututkimuksen avulla. Suhtautuminen maatalouden ympäris- töohjelman mukaisten toimenpiteiden vai- kutuksiin maisemassa oli positiivista. Hoi- dettuja suojakaistoja pidettiin yleensä hoi- tamattomia suojakaistoja miellyttävämpi- nä. Suojakaistojen tärkeimpänä vaikutuk- sena pidettiin veden laadun paranemista ve- sistöissä. Viljelijöiden mielipiteet suojakais- tojen toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmästä vaikutuksesta, rikkakasvien lisääntymisestä ja viljelyalan pienenemisestä, poikkesivat selvästi muiden haastateltujen mielipiteis- tä. Maatalouden ympäristötukiohjelmasta maisemanhoidon ja luonnon monimuotoi- suuden edistämisen ei yleisesti tiedetty kuu- luvan perustuen piiriin, kun taas erityistu- kimuotoihin kuuluvien vesiensuojelutoimi- en uskottiin olevan perustuen ehtoja. Tut- kimuksen mukaan kaunein maisema oli va- lokuva maaseutumaisemasta, johon oli muokattu suojavyöhyke; kuvassa oli ennes- tään nähtävissä vesistöä ja maaston kor- keuseroa. Maisemaa, johon oli muokattu yhteiskunnallisia muutosvisioita pidettiin keskimäärin vähemmän kauniina. Haasta- teltujen mielestä merkittävimpiä maaseu- tumaisemaa muuttavia tekijöitä Suomessa ovat peltojen metsitys ja hoitamattomuus. 3 mailto:reija.hietala-koivu@mtt.fi Hietala-Koivu, R. 1) , Tahvanainen, L. 2) , Nousiainen, I. 2) , Heikkilä,T. 3) , Alanen, A. 4) , Ihalainen, M. 2) , Tyrväinen, L. 2 & Helenius, J. 5) 1998. A Visual Landscape in Monitoring of the Agri- Environmental Programme. Publications of Agricultural Research Centre of Finland. Serie A 50. Jokioinen: Agricultural Research Centre of Finland. 27 p. + 1 app. ISSN 1238-9935, ISBN 951- 729-536-7. 1) Agricultural Research Centre of Finland, Resource Management Research, FIN-31600 Jokioinen, Finland, reija.hietala-koivu@mtt.fi 2) University of Joensuu, Faculty of Forestry, P.O. Box 111, FIN-80101 Joensuu, Finland liisa.tahvanainen@forest.joensuu.fi 3) Ministry of Environment, P.O. Box 399, FIN-00121 Helsinki, Finland, tapio.heikkila@vyh.fi 4) Finnish Environment Institute, P.O. Box 140, FIN-00251 Helsinki, Finland, aulikki.alanen@vyh.fi 5) University of Helsinki, Department of Plant Production, P.O. Box 27, FIN-00014 University of Helsinki, Finland, juha.helenius@helsinki.fi Abstract Key words: agricultural landscape, agri-environmental programme, buffer strip, digital editing of photographs, landscape preference, relative beauty of landscape The Visual Landscape is a subproject of the Monitoring the Finnish Agri-Environmental Programme (MYTVAS). The basic material was photographed in ten different areas across Finland in summer 1996. A selection of the panorama photos was edited taking into account the practices of the Finnish Agri-Environmental Programme (FAEP) and societal change factors. The editing was done at the University of Joensuu, which also evaluated the photos on the basis of an inter- view survey. The interviewees approved of the effects of the FAEP measures on the land- scape. They found the maintained buffer strips more pleasing than those not taken care of and considered that they improved the quality of watercourses. The opinions of farmers on the second and third most impor- tant effects on the landscape, i.e., an increase in weeds and a decrease in cultivated land, differed clearly from those of the other inter- viewees. According to the survey the most beautiful photo was the one of a rural land- scape, which included digitally edited buffer zone with watercourses and distinctive rela- tive differences in altitude in the back- ground. Most interviewees did not know that landscape maintenance and the promo- tion of biodiversity were included in the Gen- eral Agricultural Environment Protection Scheme (GAEPS): the water protection measures of the Supplementary Protection Scheme (SPS) were, however believed to be included in the scheme. The landscape digi- tally edited to accord with the visions societal change was, on the whole, considered less beautiful. According to the analysis of the survey, of forestation and a failure to look af- ter fields are the most important factors changing landscapes in Finland. 4 mailto:reija.hietala-koivu@mtt.fi Alkusanat Euroopan unionin jäsenyyden myötä Suomi sitoutui Euroopan unionin antaman asetuk- sen (Council Regulation EC 2078/92) mu- kaisesti luomaan valtakunnallisen maata- louden ympäristötukiohjelman. Ympäris- tötukiohjelman tavoitteena on vaikuttaa sekä ympäristön kuormitukseen että ympä- ristön laatuun. Ympäristön kuormitukseen vaikuttavilla toimenpiteillä, kuten suoja- kaistoilla ja -vyöhykkeillä, on merkitystä myös viljelymaisemien visuaaliseen laa- tuun. Ympäristötukiohjelman tavoitteissa on lisäksi erikseen mainittu avoimen viljely- maiseman säilyttäminen. Nyt kuluvalla en- simmäisellä ohjelmakaudella 1995–1999 lähes kaikki (alueittain vaihdellen 80–90 %) viljelijät ovat mukana ympäristötukioh- jelman toteuttamisessa. Aloitimme maa- ja metsätalousministe- riön toimeksiantona kesällä 1996 Visuaali- sen maisemanseurannan osahankkeen Maa- talouden ympäristötuen vaikuttavuuden seuranta- eli MYTVAS-projektissa (toteut- tajina Maatalouden tutkimuskeskus, MTT ja Suomen ympäristökeskus, SYKE). MYT- VAS-tutkimuksen tarkoituksena on selvit- tää maatalouden ympäristötuen toimenpi- teiden toteutumisen vaikutus ympäristön kuormitukseen ja ympäristön laatuun. Hankkeessa seurataan maan viljavuuden kehittymistä, suojakaistojen toteutumista ja biodiversiteetin kehittymistä sekä visuaa- lisen maiseman muutosta. Tässä julkaisus- sa esitetään Visuaalinen maisemaseuranta -osahankkeen aineistoa, aineiston keruu- ja käsittelymenetelmiä sekä tähän mennessä saatuja tuloksia. Erityisesti tarkastellaan suojakaistojen, niiden leveyden sekä hoidon intensiteetin vaikutusta maiseman visuaali- seen laatuun. Lisäksi tarkastellaan maata- louden toimeentuloedellytysten muuttu- misesta aiheutuneiden toimenpiteiden hy- väksyttävyyttä viljelymaisemassa. Valitsimme maisemaseurannan perus- menetelmäksi valokuvauksen. Seurannan materiaaliksi valokuvasimme heinä-elo- kuussa 1996 kymmenen tutkimusalueen otoksen eri puolilta Suomea. Valokuvat otti tutkimusmestari Oiva Hakala (MTT). Tut- kija Reija Hietala-Koivu (MTT) huolehti tämän julkaisun laatimisesta. Tutkijat Liisa Tahvanainen, Ismo Nousiainen ja Marjut Ihalainen (Joensuun yliopisto) vastasivat maiseman arvottamisen tutkimuksesta, jo- hon liittyvän kuvankäsittelyn teki Ismo Nousiainen. Ylitarkastaja Tapio Heikkilä (Ympäristöministeriö), erikoistutkija Au- likki Alanen (SYKE) sekä tutkija Liisa Tyr- väinen (Joensuun yliopisto) osallistuivat hankkeen suunnitteluun. Apulaisprofessori Osmo Kolehmainen (Joensuun yliopisto) avusti aineiston tilastollisessa analysoinnis- sa. Lisäksi julkaisun englanninkielisistä teksteistä vastasi assistentti Leif Söderlund (MTT). Luonnonvarojen tutkimusyksikkö MTT:ssa tarjosi tutkimukselle perusedelly- tykset. Työryhmän puolesta, Helsingissä lokakuussa 1998 Juha Helenius professori, vastuullinen johtaja 5 Sisällys Tiivistelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Abstract. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Alkusanat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.1 Maisema muuttuu, me muutumme. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.2 Maiseman tutkimusmenetelmiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 2 Aineisto ja menetelmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 2.1 Tutkimusalueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 2.2 Kuva-aineiston tuottaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2.2.1 Kuvausmenetelmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2.2.2 Ilmansuuntakuvat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2.2.3 Panoraamakuvat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2.2.4 Kuvankäsittely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.3 Maaseutumaisemien arvottaminen ja haastatteluaineisto . . . . . . . . . 13 2.4 Aineiston tilastollinen analysointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 3 Tulokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3.1 Haastattelututkimus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3.1.1 Taustatiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3.1.2 Tilalla suunnitellut toimenpiteet seuraavan viiden vuoden aikana 19 3.1.3 Viljelijöiden kokemukset Euroopan unionin maatalouden . . . . . . tukipolitiikasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 3.1.4 Haastateltujen tiedot maatalouden ympäristötukiohjelmasta . . . 20 3.1.5 Mielipiteet tärkeimmistä suojakaistojen vaikutuksista ja sopivasta suojakaistan leveydestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 3.1.6 Haastateltavien mielipiteet maaseutumaisemaa muuttavista tekijöistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 3.1.7 Mielipiteet yleensä maataloutta koskevista ympäristöasioista . . . 21 3.2 Suojakaistan leveyden ja hoidon vaikutus maiseman kauneuteen . . . . . 22 3.2.1 Arvostukset ilman selittäviä muuttujia . . . . . . . . . . . . . . 22 3.2.2 Sukupuolen ja iän vaikutus arvostuksiin. . . . . . . . . . . . . . 22 3.2.3 Toimialan, maatalousyrittäjyyden intensiteetin ja ympäristö- . . . . aktiivisuuden vaikutukset maisema-arvostuksiin . . . . . . . . . 23 3.3 Tarkasteltujen viljelymaisemien suhteellinen kauneus . . . . . . . . . . . 23 4 Tulosten tarkastelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Kirjallisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Liite 6 1 Johdanto 1.1 Maisema muuttuu, me muutumme Viljelymaisemassa näkyvät maankäytön historia, nykyisyys ja tulevaisuus. Perintei- sen maatalouden luomat niityt, hakamaat, kiviset metsäsaarekkeet ja pientareet ovat katoamassa toisaalta metsittymisen ja toi- saalta tehokkaan teknisen ja kemiallisen tuotantotavan myötä (YM 1992/66, Pykälä et al. 1994, Alanen 1997). Suomessa on vain noin 8 % avointa viljelymaisemaa koko maa-alasta, jolloin sekä pienet että suuret peltokuviot ja laidunmaat kaikkialla maassa ovat tärkeitä avoimen maiseman säilyttämi- sen kannalta (MMM 1994/19, 1996/18). Euroopan unionin jäsenyyden myötä maatalouden heikkenevä kannattavuus on saanut viljelijäväestön arvioimaan tulon- muodostustaan uusista lähtökohdista. Lä- hes kolmannes Suomen aktiivitiloista on poistunut tuotannosta 1990-luvulla; vuon- na 1996 toimivia maatiloja oli 94 000. Tilo- jen vähentymisen yhteydessä tuotanto on erikoistunut ja varsinkin kotieläintuotanto on keskittynyt yhä harvemmille tiloille. Osa tiloista on monipuolistanut tuotantoa lä- hinnä pienyritystoiminnan kautta ja osa vil- jelijäväestöstä kasvattaa ansioitaan maati- lan ulkopuolisen työn turvin (Puurunen 1997). Maatalouden rakenteen kehittämi- nen on johtanut tuotantoyksiköiden kas- vuun ja yhtenäistänyt peltoalueita. Tämä kehitys tulee jatkumaan edelleen. Muutok- sen nopeuteen tulee ratkaisevasti vaikutta- maan EU:ssa tapahtuva hinta- ja tukipoli- tiikkojen kehitys 2000-luvulla (Kettunen 1998, MMM 1998). 1.2 Maiseman tutkimusmenetelmiä Maankäytön määrälliset muutokset voi- daan todeta tulkitsemalla tarkasteltavan ajanjakson karttoja, ilmakuvia tai satelliitti- kuvia. Määrällisten muutosten lisäksi mo- net maisemaekologiset tunnusluvut kuvaa- vat maisemakuvioiden muotoja, sijainti- suhteita toisiinsa nähden ja niissä tapahtu- neita muutoksia (Hietala-Koivu 1996, Vuorela 1997). Laadullisia visuaalisen maiseman muu- toksia voidaan tutkia esimerkiksi piirrosten (Jones 1992) tai valokuvauksen avulla (Chenoweth 1992). Valokuvan katsoja voi arvioida muutoksia joko todellisista kuvista tai kuvanmuokkauksella käsitellyistä ku- vista. Visuaalinen maisemaseuranta -hank- keen perusmenetelmäksi valittiin valoku- vaus. Visuaalista muutosta havainnollistet- tiin käsittelemällä digitaaliseen muotoon muutettua valokuvaa, koska todellista ai- kasarja-aineistoa ei ollut vielä. Nykyiset ku- vankäsittelyohjelmat antavat lähes rajatto- mat mahdollisuudet muokata kuvia. Maise- makuvien muokkaaminen on menetelmänä vahvimmillaan, kun maisemaan kohdistu- vat muutokset ovat selkeitä. Rajoituksena on viime kädessä tekijän mielikuvitus, mut- ta käytännössä taito ja käytettävissä oleva aika ja materiaali ratkaisevat lopputulok- sen. Maisemavalokuvien digitaalista muok- kaamista on käytetty maiseman tarkaste- luun esimerkiksi pellon metsitysten ja avo- hakkuiden vaikutusten arvioinnissa ja toi- saalta taajamametsien arvioinnissa ja teiden suunnittelussa (Chenoweth 1992, Johnson et al. 1994, Tahvanainen et al. 1996, Karja- lainen & Komulainen 1997). Visuaalisen maisemaseurannan hanket- ta jatketaan kuvaamalla tutkimusalueet uudelleen myöhemmin, jolloin maiseman todellista visuaalista muutosta voidaan sel- vittää tarkasteltavalla ajanjaksolla. Tässä julkaisussa esitettävän maisema-arvostus- tutkimuksen osuus on raportoitu tarkem- min artikkelissa ‘Visual Acceptability of the Measures of the Finnish Agri-Environmen- tal Programme’, Tahvanainen, L., Ihalai- nen, M., Hietala-Koivu, R., Kolehmainen, O., Tyrväinen, L. & Helenius, J. 1998. Kä- sikirjoitus). 7 2 Aineisto ja menetelmät 2.1 Tutkimusalueet Tutkimusalueiden (Kuva 1) valinnassa kri- teerinä oli se, että alueella harjoitetaan maa- taloutta, ja että mahdollisimman moni alu- eista on luokiteltu valtakunnallisesti arvok- kaaksi maisema-alueeksi (YM 1992/66). Valtakunnallisesti arvokkailla maisema- alueilla on muita maatalousalueita parem- mat mahdollisuudet saada maisemanhoi- toon ja luonnon monimuotoisuuden edistä- miseen tarkoitettua maatalouden ympäris- tötukiohjelman erityistukea. Kymmenestä tutkimusalueesta seitsemän sijaitsee valta- kunnallisesti arvokkaaksi luokitellulla mai- sema-alueella ja kolme tavanomaisella maa- talousalueella. Kymmenestä tutkimusalu- eesta neljä on myös MYTVAS-projektin tutkimusalueita: Tutkimusalueet 1. Nurmijärvi; Lepsämäjoen alue (MYT- VAS-projektin tutkimusalue) 2. Hollola, Hämeenkoski; Kastari, Hatsi- na, Kutajoki (valtakunnallisesti arvokas maisema-alue) 3. Halikko; Halikonjoen laaksossa Märyn alue (valtakunnallisesti arvokas maise- ma-alue) 4. Yläne; Makkarkoski (MYTVAS-pro- jektin tutkimusalue) 8 Kuva 1. Visuaalinen maise- maseuranta -hankkeen tutki- musalueet vuosina 1996– 1998. Fig. 1. Study areas of the Vi- sual Landscape Monitoring Project in 1996–1998. 5. Toholampi; Lestijoki (MYTVAS-pro- jektin tutkimusalue, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue) 6. Liperi; Taipaleenjoki (MYTVAS-pro- jektin tutkimusalue) 7. Ilomantsi; Sonkaja (valtakunnallisesti arvokas maisema-alue) 8. Leppävirta; Paukarlahti (valtakunnalli- sesti arvokas maisema-alue) 9. Sotkamo; Naapurinvaara (valtakunnal- lisesti arvokas maisema-alue) 10. Kittilä; Kaukonen (valtakunnallisesti arvokas maisema-alue). Näistä alueista kolme (Nurmijärvi, Ylä- ne ja Toholampi) valittiin tämän maisema- arvostustutkimuksen kohteiksi. Tutkimusalueet sijoittuvat lähinnä Lou- nais- ja Itä-Suomeen, siksi Visuaalisen mai- semaseurannan tutkimusalueiden määrää pitäisi vielä lisätä. Uudet alueet voisivat edustaa esimerkiksi Pohjanmaan, Kaak- kois- ja/tai Keski-Suomen viljelymaisemia. 2.2 Kuva-aineiston tuottaminen 2.2.1 Kuvausmenetelmät Tässä työssä kuvattiin suomalaisen viljely- maiseman visuaalinen tilanne järjestelmä- kameralla (Pentax P50, Vivitar 35 mm, f 2,8, Ilford PanF 25) ja panoraamakameral- la (Noblex 135N Panorama, kiinteä objek- tiivi 29 mm, f 4,5, Kodacolor Gold 100) kymmenellä erityyppisellä viljelyalueella ennalta laaditun kuvauspistekartan mu- kaan. Kuvausmenetelmä perustui otanta- menetelmään, jossa otantajoukon muodos- tavat koordinaattiruutujen kulmapisteet (Nuutinen & Seppänen 1993). Menetelmää sovellettiin viljelymaiseman kuvauksessa niin, että kuvauspaikat valittiin subjektiivi- sesti. Subjektiivinen valinta tehtiin siksi, että objektiivisella satunnaisotannalla vain osa pisteistä olisi osunut maisematyypistä riippuen viljelymaisemaan ja osa pisteistä sellaisiin maisematyyppeihin, joiden seu- ranta ei ole tämän tutkimuksen kannalta tarkoituksenmukaista. Kuvattavan näkymän koko vaihteli alu- een maisematyyppiin suhteutettuna noin 4–25 km2.Alueilta kuvattiin järjestelmäka- meralla keskimäärin seitsemästä kuvauspis- teestä näkymät pääilmansuuntiin (etelä, länsi, pohjoinen ja itä). Panoraamanäkymä kuvattiin viljelymaisemasta 1–5 kuvauspis- teestä joka alueelta. Ilmansuuntakuvat ovat mustavalkoisia ja panoraamakuvat värilli- siä. Kuvauspisteet merkittiin ennen kentäl- le menoa peruskartoille. Kuvauspisteet siirrettiin ArcView -paik- katieto-ohjelmistoon. Tällöin kunkin kuva- uspisteen koordinaattitiedot ovat saatavissa ja kuvauskohde paikannettavissa, vaikka maisema muuttuisi kuvausten välisenä ai- kana. Kuvauspisteet ovat suureksi osaksi tienristeyksiä niiden luotettavan maastossa paikantamisen vuoksi. Satelliittipaikanti- men (Global Position System, GPS) käytöllä kuvissa esiintyvä tienristeyksien runsaus olisi voitu välttää. Toisaalta, kuvauspisteiden kohdentaminen tienristeyksiin edustaa juuri sitä näkökulmaa, josta suurin osa ihmisistä maiseman näkee eli tieltä. 2.2.2 Ilmansuuntakuvat Ilmansuuntakuvia eli pääilmansuuntiin otettuja mustavalkoisia viljelymaisemaku- via (esim. Kuvat 2–5) ei käytetty tässä mai- sema-arvostustutkimuksessa. Ilmansuun- takuvia hyödynnetään hankkeen jatkuessa todellisen tapahtuneen visuaalisen muutok- sen arvioinnissa kyseisillä alueilla. Ilman- suuntakuvia otettiin vuonna 1996 kymme- neltä tutkimusalueelta yhteensä 58 kuvaus- pisteestä. 2.2.3 Panoraamakuvat Panoraamakuvia (esim. Kuva 6) otettiin kymmeneltä tutkimusalueelta yhteensä 28 kuvauspisteestä ja ne soveltuivat käytössä olleesta materiaalista parhaiten maiseman visualisointiin värillisyytensä ja ihmissilmän 9 10 Kuvat 2–5. Pääilmansuuntiin otetut viljelymaisemakuvat Halikosta kesällä 1996. Kuvat: Oiva Hakala. Fig. 2–5. Photos taken to- wards the four cardinal points of the compass at Halikko in näkökenttää jäljittelevän näkymän laajuu- den vuoksi (Nassauer 1983, Tahvanainen et al. 1996). Panoraamakuvalla on myös mui- ta vaikutuksia maiseman esittämiseen: laa- jakulmainen objektiivi (29 mm) korostaa näkymän etualaa ja kauempana olevien maisemaelementtien suhteellinen koko pie- nenee nopeasti etäisyyden kuvauspisteestä kasvaessa. Näkymän laajuuden katsottiin kuitenkin olevan tavoiteltavampi ominai- suus kuin suhteiden vääristymisen aiheutta- ma ongelma. 2.2.4 Kuvankäsittely Ympäristötukiohjelman mukaisten toi- menpiteiden ja yhteiskunnallisten muutos- tekijöiden vaikutusta maisemaan havain- nollistettiin muokkaamalla kolmea perus- kuvaa. Peruskuvina olivat panoraamakuvat Toholammelta, Nurmijärveltä ja Yläneeltä. Kuvien valinnan perusteena oli selkeiden ja edustavien kuvien löytäminen kuvankäsit- telyyn. Kuvat pyrittiin valitsemaan niin, että tehtävät muutokset ovat realistisia ja niiden vaikutus maisemaan on selkeästi ar- vioitavissa kuvista. 11 Kuva 6. Panoraamakuva Ilomantsin Sonkajanvaaralta kesällä 1996. Kuva: Oiva Hakala Kuva 7. Toholampi (peruskuva). Kuva: Oiva Hakala. Fig. 7. Toholampi (original). Photograph: Oiva Toholammen kuva (Kuva 7) edustaa keskipohjalaista peltoaluetta jokivarressa. Maisemaa muokattiin kolmella ympäristö- tukiohjelman perus- tai erityistuen mukai- sella toimenpiteellä (Kuvat 8–10). Lisäksi Toholammin kuvaan luotuun viljanviljely- vaihtoehtoon (Kuva 11) tehtiin neljä erilais- ta suojakaistan leveyden ja hoidon yhdistel- mää (Kuvat 12–15). Alkuperäisenä maise- mana ollut Nurmijärven kuva (Kuva 16) edusti eteläsuomalaista taajaman läheisyy- dessä sijaitsevaa viljelyaluetta. Kuvaan teh- tiin kolme erilaista tulevaisuudennäkymää, joissa yhteiskunnalliset muutokset – raken- taminen, virkistyskäyttö ja maatalouden kannattamattomuus – jättävät jälkensä maisemaan (Kuvat 17–19). Lounaissuoma- laista perusviljelymaisemaa edustaneeseen Yläneen kuvaan muokattiin samanlaiset suojakaistan käsittelyvaihtoehdot kuin edellä mainittuun Toholammen kuvaan (Kuvat 20–24). Panoraamakuvat skannattiin paperive- doksista. Kuvankäsittely toteutettiin Adobe 12 Kuva 8. Toholampi (suojakaista, perustuen mukainen toimenpide). Kuvanmuokkaus: Ismo Nou- siainen. Fig. 8. Toholampi (buffer strip in accordance with GAEPS). Digitally edited photograph: Ismo Nousiainen. Kuva 9. Toholampi (suojavyöhyke, erityistuen mukainen toimenpide). Kuvanmuokkaus: Ismo Nousiainen. Fig. 9. Toholampi (buffer zone in accordance with SPS). Digitally edited photograph: Ismo Nousi- ainen. Photoshop -ohjelmalla. Maisemiin muokat- tiin suojakaistan erilaisia käsittelyvaihtoeh- toja liittämällä elementtejä kuvista, jotka oli- vat tarkoitusta varten kuvattuja. Kuvankä- sittelyssä pyrittiin säilyttämään luonnolliset perspektiivit ja väritys. Alkuperäiset skanna- tut ja muokatut kuvat tulostettiin A4-ko- koon (282 x 115 mm) värilasertulostimella. Arviointiin tuotetut paperikuvat vastasivat siten laadultaan lähes valokuvia. 2.3 Maaseutumaisemien arvottaminen ja haastatteluaineisto Tutkimuksessa käytettiin parivertailuihin perustuvaa estimointitekniikkaa, jonka ovat kehittäneet professori Juha Alho ja apulaisprofessori Osmo Kolehmainen Joen- suun yliopiston tilastotieteen laitokselta. Tutkimuksessa mukana olleiden 18 maa- seutumaisemaa esittävien panoraamakuvi- en kauneutta arvioitiin vertailemalla aina 13 Kuva 11. Toholampi (laidunkäytön muutos viljanviljelyksi). Kuvanmuokkaus: Ismo Nousiainen. Fig. 11. Toholampi (the original pasture manipulated to show crop cultivation). Digitally edited pho- tograph: Ismo Nousiainen. Kuva 10. Toholampi (laskeutusallas ja kosteikko, erityistuen mukainen toimenpide). Kuvanmuok- kaus: Ismo Nousiainen. Fig. 10. Toholampi (sedimentation basin and wetland in accordance with SPS). Digitally edited photograph: Ismo Nousiainen. kahta kuvaa keskenään. Kuvapareja muo- dostettiin yhteensä 33. A4-kokoisille pape- riarkeille tulostetut värikuvat laitettiin kah- teen kansioon arvotun esittämisjärjestyksen mukaisesti. Kutakin kuvaparia esitettiin tutkimukseen osallistuneille henkilöille niin kauan kuin se oli heidän mielestään tarpeel- lista kuvien arviointiin. Vastaajat arvioivat, kumpi esitetyistä maisemista oli kauniimpi ja kuinka paljon kauniimpi se oli. Arvioinnit merkittiin kyselylomakkeeseen, jossa oli sekä numeeriset että sanalliset arviointias- teikot. Numeeristen ja sanallisten arvioiden vastaavuudet olivat seuraavat: 1 = yhtä kauniita, 3 = kauniimpi, 5 = paljon kau- niimpi, 7 = erittäin paljon kauniimpi ja 9 = äärimmäisen paljon kauniimpi. Arvioin- neissa oli mahdollista antaa myös väliarvoja 2, 4, 6 ja 8. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 68 henkilöä, joista puolet asui Pohjois-Kar- jalassa ja puolet Uudellamaalla. Haastatel- tavat olivat sekä maatalousyrittäjiä että muita haja-asutusalueella asuvia ja kaupun- kilaisia. Haastattelulomakkeen (Liite 1) alku- osassa selvitettiin haastateltavien taustatie- dot ja heidän tietojaan ja asenteitaan maata- louden ympäristötuista (perus- ja erityistu- ki) sekä niihin liittyvien toimenpiteiden tar- 14 Kuva 12. Toholampi (hoidettu suojakaista, 3 m). Kuvanmuokkaus: Ismo Nousiainen. Fig. 12. Toholampi (maintained buffer strip, 3 m). Digitally edited photograph: Ismo Nousiainen. Kuva 13. Toholampi (hoitamaton suojakaista, 3 m). Kuvanmuokkaus: Ismo Nousiainen. Fig. 13. Toholampi (buffer strip without maintenance, 3 m). Digitally edited photograph: Ismo Nou- peellisuudesta ja merkityksestä suhteessa maaseutumaisemaan. Kyselylomakkeen loppuosassa haastateltavat arvioivat kuvien esittämien maisemien kauneutta parittai- sen vertailun menetelmällä. 2.4 Aineiston tilastollinen analysointi Parittaisten vertailujen osalta aineisto ana- lysoitiin Joensuun yliopiston tilastotieteen laitoksella. Aineiston analysointi tehtiin kahdessa osassa niin, että ensin selvitettiin erilaisten suojakaistojen vaikutuksia Toho- lammen ja Yläneen maisemakuvissa. Ana- lysointimenetelmä edellyttää, että kustakin kohteesta on vertailtavana yhtenäiset käsit- telyvaihtoehdot. Käsittelyvaihtoehtoina olivat 1=kolmen metrin hoidettusuojakaista 2=kolmen metrin hoitamaton suojakaista 3=viiden metrin hoidettu suojakaista 4=viiden metrin hoitamaton suojakaista 5=alkuperäinen kuva ilman suojakaistaa. Jotta edellä mainittujen käsittelyiden vaikutuksia maiseman kauneuteen voitiin selvittää, parivertailuaineistoa piti pienen- tää siten, että siitä poimittiin vain sellaisten 15 Kuva 14. Toholampi (hoidettu suojakaista, 5 m). Kuvanmuokkaus: Ismo Nousiainen. Fig. 14. Toholampi (maintained buffer strip, 5 m). Digitally edited photograph: Ismo Nousiainen. Kuva 15. Toholampi (hoitamaton suojakaista, 5 m). Kuvanmuokkaus: Ismo Nousiainen. Fig. 15. Toholampi (buffer strip without maintenance, 5 m). Digitally edited photograph: Ismo Nou- siainen. kuvaparien arvioinnit, joiden molemmissa kuvissa esiintyi jokin tarkastelun kohteena olleista käsittelyvaihtoehdoista. Siten 33 kuvaparista tämän ehdon toteutti 11 paria. Tutkimuksessa käytetyn mallin periaate on esitetty kaavassa 1. Mallissa maisemien (maiseman i ja käsittelyn j yhdistelmä) kau- neutta selitettiin vastaajien (k) taustatie- doilla. Tällöin käsittelyn j arvo maisemassa i vastaajalle k loglineaarisessa muodossa on: Kaava 1. v(i,j,k) = exp(µ + L1(i,j) + L2(j,k)), missä µ on vakiotermi. Termi L1(i,j) = αi + ßj on kaksisuuntaisen varianssianalyysin malli, jossa maiseman ja käsittelyn vaiku- tukset ovat additiivisia. Siinä ei siis ole huo- mioitu interaktioita. Termi L2(j,k) osoittaa taustamuuttujan vaikutuksen. Tarkasteltaessa eri suojakaistavaihtoeh- tojen vaikutuksia maiseman kauneuteen so- vellettiin aluksi kaksisuuntaista varianssia- nalyysimallia, jossa ei ollut mukana selittä- viä taustamuuttujia. Tämän jälkeen regres- siomallissa maiseman kauneutta selitettiin erilaisilla luokitelluilla taustamuuttujilla, yhdellä muuttujalla kerrallaan (esimerkiksi sukupuoli). Käsittelyiden regressiokertoi- met on muunnettu eksponentiaaliseen muotoon, jotta tuloksia olisi helpompi tul- kita. Nämä arvot ovat suhteellisia arvoja, ja arvo yksi tarkoittaa sitä, että käsittelyn vai- 16 Kuva 16. Nurmijärvi (peruskuva). Kuva: Oiva Hakala Fig. 16. Nurmijärvi (original). Photograph: Oiva Hakala. Kuva 17. Nurmijärvi (taajaman levittäytyminen). Kuvanmuokkaus: Ismo Nousiainen. Fig. 17. Nurmijärvi (manipulated built-up area). Digitally edited photograph: Ismo Nousiainen. kutus on sama kuin kaikkien tarkasteltavi- en käsittelyiden (alkuperäinen kuva mu- kaanlukien) keskimäärin. Esimerkiksi, jos jonkin käsittelyn arvo on suurempi kuin al- kuperäisen käsittelyn arvo, tällöin käsitte- lyllä on positiivinen vaikutus maiseman kauneuteen suhteessa alkuperäiseen maise- maan. Toisessa vaiheessa tarkasteltiin kaikkia viljelymaisemia parittaisessa vertailussa. Kaikissa maisemissa ei ollut yhtenäisiä kä- sittelyvaihtoehtoja, joten arviointeja ei ollut mahdollista analysoida samalla tavalla kuin edellä esitettyjä suojakaistavaihtoehtoja. Maisemille laskettiin suhteelliset arvostusta kuvaavat luvut. Suhteelliset arvot laskettiin kuvien regressiokertoimista siten, että arvo yksi vastaa keskiarvoa. Tässä analysoinnissa voitiin hyödyntää koko parivertailuaineis- ton informaatiota, mutta kuvien kauneutta ei voitu selittää taustamuuttujilla. Kaksisuuntaisen varianssianalyysimal- lin tapauksessa käytettiin t-testejä ja moni- vertailutestejä (parittaisia t-testejä) ja selvi- tettiin poikkesivatko eri käsittelyt tilastolli- sesti toisistaan. F-testien avulla selvitettiin, 17 Kuva 18. Nurmijärvi (maatalousmaan metsittäminen ja kesannointi). Kuvanmuokkaus: Ismo Nou- siainen. Fig. 18. Nurmijärvi (manipulated afforested and fallowed field). Digitally edited photograph: Ismo Nousiainen. Kuva 19. Nurmijärvi (virkistyskäytön lisääntyminen maaseudulla). Kuvanmuokkaus: Ismo Nousi- ainen. Fig. 19. Nurmijärvi (manipulated recreation area). Digitally edited photograph: Ismo Nousiainen. mitkä tarkastelun kohteina olleista tausta- muuttujista lisäsivät mallin selitysastetta merkitsevästi. Jos jokin muuttuja lisäsi seli- tysastetta, monivertailutesteillä tutkittiin eri luokkien arvostusten yhtäläisyyttä kun- kin käsittelyn kohdalla erikseen. Jos muut- tuja ei lisännyt mallin selitysastetta, tällöin edellä mainittuja testejä ei suoritettu. Mo- nivertailutesteillä tutkittiin, poikkesivatko Toholammen, Nurmijärven ja Yläneen pe- ruskuvien maisema-arvostukset tilastolli- sesti toisistaan. Maiseman arvostuksen yh- täläisyyttä kunkin maisemakohteen sisällä selvitettiin monivertailutestein ja t-testein. Vastaajien taustatietojen ja muiden sanal- listen kysymysten analysointiin käytettiin keskilukuja sekä t-testiä ja varianssianalyy- siä. Käytetyt merkitsevyystasot tilastollisis- sa testeissä olivat 0,10. 3 Tulokset 3.1 Haastattelututkimus 3.1.1 Taustatiedot Haastattelu suoritettiin marras-joulukuus- sa 1997. Haastateltuja oli 68 henkilöä, jois- 18 Kuva 20. Yläne (peruskuva, johon on muokattu kasvillisuudeltaan avoimempi valtaoja). Kuvan- muokkaus: Ismo Nousiainen. Fig. 20. Yläne (original photo manipulated to show bushes cut away from the main ditch). Digitally edited photograph: Ismo Nousiainen. Kuva 21. Yläne (hoidettu suojakaista, 3 m). Kuvanmuokkaus: Ismo Nousiainen. Fig. 21. Yläne (maintained buffer strip, 3 m). Digitally edited photograph: Ismo Nousiainen. ta pohjoiskarjalalaisia oli 35 ja uusimaalaisia 33. Haastatelluista 27 asui kaupungissa, 12 maaseudun taajamassa ja 29 haja-asutus- alueella. Maisema-arvostustutkimusta var- ten haastatellut jaettiin sitä vastoin kol- meen ryhmään: 15–29 -vuotiaat (18 henki- löä), 30–49 -vuotiaat (41 henkilöä) ja yli 49-vuotiaat (9 henkilöä). Koehenkilöistä 29 työskenteli maa- ja metsätaloudessa ja muilla toimialoilla 39. Tulosten analysoimi- seksi tutkimuksessa erotettiin kolme erilais- ta toimialan mukaista ryhmää: päätoimiset maatalousyrittäjät (yli 75 % tuloista maa- ja metsätaloudesta), sivutoimiset maatalous- yrittäjät (alle 75 % tuloista maa- ja metsäta- loudesta) sekä muiden toimialojen parissa työskentelevät. Haastatelluista 68 henkilöstä 46 henki- löä (67,6 %) omisti peltoa tai metsää. Kes- kimääräinen tilan koko oli 87,3 ha. Yli sa- dan hehtaarin tiloja oli 13 eli 28,3 %. Pää- toimisia maanviljelijöitä oli koko aineistossa 18 viljelijää (26,5 %) ja sivutoimisia 14 vil- jelijää (20,6 %). Luomutuotannossa ei ollut vastanneista tiloista yksikään ja vain yksi viljelijä ilmoitti aikovansa siirtyä luomutuo- tantoon. 3.1.2 Tilalla suunnitellut toimenpiteet seuraavan viiden vuoden aikana Kolme viljelijää (9,4 %) oli ajatellut seuraa- van viiden vuoden aikana maatilataloudesta 19 Kuva 22. Yläne (hoitamaton suojakaista, 3 m). Kuvanmuokkaus: Ismo Nousiainen. Fig. 22. Yläne (buffer strip without maintenance, 3 m). Digitally edited photograph: Ismo Nousiai- nen. Kuva 23. Yläne (hoidettu suojakaista, 5 m). Kuvanmuokkaus: Ismo Nousiainen. Fig. 23. Yläne (maintained buffer strip, 5 m). Digitally edited photograph: Ismo Nousiainen. kokonaan luopumista ja peltomaan metsit- tämistä suunnitteli yksi viljelijä. Sen sijaan maataloustuotannon lisääminen seuraavan viiden vuoden aikana oli suunnitelmissa yli puolella vastanneista eli 19 viljelijällä (59,4 %), metsämaan ostaminen seitsemällä (21,9 %) ja lisätulojen hankkimista muusta elinkeinosta kuin maa- ja metsätaloudesta harkitsi kahdeksan viljelijää (25 %). Aiko- muksissa ei ollut asuinpaikan tai sukupuol- ten välillä eroja. Haastatelluista 32 pää- ja sivutoimisesta viljelijästä 27 viljelijää (84,4 %) oli sitoutu- nut noudattamaan maatalouden ympäris- tötukiohjelmaa ja heistä yksi viljelijä oli teh- nyt erityistukisopimuksen. 3.1.3 Viljelijöiden kokemukset Euroopan unionin maatalouden tukipolitiikasta Kokemukset EU:n harjoittamasta maata- louden tukipolitiikasta olivat yleensä nega- tiivisia: 25 viljelijää (78,1 %) vastasi EU:n maatalouden tukipolitiikan huonontaneen heidän asemaansa maanviljelijöinä. Kuu- den viljelijän (18,8 %) mielestä tukipolitii- kalla ei ollut vaikutusta ja yksi viljelijä vas- tasi toimeentuloedellytystensä parantuneen EU-jäsenyyden aikana. Suurin osa viljelijöistä (75 %) oli sitä mieltä, että maatalouden ympäristötukeen liittyvistä asioista on tiedotettu riittävästi, kuitenkin noin viidennes viljelijöistä (21,8 %) oli sitä mieltä, että tiedotus oli ollut liian vähäistä. 3.1.4 Haastateltujen tiedot maatalouden ympäristötukiohjelmasta Kaikille haastateltaville (68 henkilöä) esi- tettiin 13 erilaista ympäristötuen mukaista toimenpidettä (Liite 1, kysymys 20) ja ky- syttiin, mitkä toimenpiteistä heidän mieles- tään kuuluivat perustuen piiriin. Perustuen piiriin kuului kuusi esitetyistä toimenpiteis- tä (kasvipeitteisyysvaatimus Etelä-Suomes- sa, suojakaistat 1–3 m valtaojien ja vesistö- jen varrella, maisemanhoito ja luonnon mo- nimuotoisuus, tarkennettu lannoitus ja lan- nankäsittely, tarkennettu torjunta-aineiden käyttö sekä maatilan ympäristönhoito-oh- jelma). Kyseisten toimenpiteiden kuulumi- nen perustuen piiriin tiedettiin melko hy- vin, lukuunottamatta perustuen ehtoa maatalousmaiseman ja luonnon monimuo- toisuuden säilyttämis- ja hoitamistavoit- teesta. Sen sijaan erilaisten vesiensuojelutoi- menpiteiden (erityistukimuotoja) uskottiin yleisesti kuuluvan perustuen piiriin. 20 Kuva 24. Yläne (hoitamaton suojakaista, 5 m). Kuvanmuokkaus: Ismo Nousiainen. Fig. 24. Yläne (buffer strip without maintenance, 5 m). Digitally edited photograph: Ismo Nousiai- nen. 3.1.5 Mielipiteet tärkeimmistä suojakaistojen vaikutuksista ja sopivasta suojakaistan leveydestä Merkittävimpänä suojakaistojen vaikutuk- sena (Liite 1, kysymys 23) pidettiin järvien ja jokien veden laadun paranemista riippu- matta haastateltavan asuinalueesta, suku- puolesta tai toimialasta. Toiseksi merkittä- vin suojakaistojen vaikutus oli kasvi- ja eläinlajien lisääntyminen ja monipuolistu- minen ja kolmanneksi merkittävin vaikutus oli maaseutumaiseman muuttuminen vaih- televammaksi. Tarkasteltaessa suojakaisto- jen vaikutusta muiden kuin viljelijöiden joukossa mielipiteet noudattelivat koko ai- neiston keskimääräistä. Sen sijaan viljelijät arvioivat järvien ja jokien vedenlaadun pa- ranemisen merkittävämmäksi suojakaisto- jen vaikutukseksi, mutta toiseksi ja kol- manneksi merkittävämpiä vaikutuksia oli- vat: rikkakasvien lisääntyminen alueella ja viljelysalan väheneminen. Kysyttäessä haastateltavien mielipidet- tä sopivasta suojakaistan leveydestä (Liite 1, kysymys 24) viljelijöiden mielestä sopiva suojakaistan leveys oli keskimäärin 1,0 m valtaojien ja 2,9 m vesistöjen varrella. Mui- den kuin viljelijöiden mielestä sopivat suo- jakaistojen leveydet olivat suurempia eli 2,2 m valtaojan ja 6,0 m vesistöjen varrella eli selvästi nykyisiä suosituksia (yhden metrin levyinen suojakaista valtaojan ja kolmen metrin levyinen suojakaista vesistöjen var- rella) leveämpiä. Nykyiset suositukset oli mainittu kysymyksessä ja ne olivat siten haastateltavien tiedossa. Yli puolet viljelijöistä (56,3 %) ei halun- nut hoitaa suojakaistoja niittämällä ja pois- taa vihermassaa kaistalta (Liite 1, kysymys 25). Kysymyksessä ei otettu kantaa siihen, millä ehdoilla suojakaistan hoitoon oltaisiin halukkaita. Halukkuudessa suojakaistan hoitoon ei ollut tilastollisia eroja minkään testattujen ryhmien kesken. 3.1.6 Haastateltavien mielipiteet maaseutumaisemaa muuttavista tekijöistä Viljelijöiden mielestä merkittävin maise- maa muuttava tekijä oli hoitamaton pelto (Liite 1, kysymys 27). Muiden haastateltu- jen mielestä merkittävin maisemaa muutta- va tekijä oli peltojen metsitys. Suojakaisto- jen ja -vyöhykkeiden ei missään ryhmässä katsottu kuuluvan kolmen tärkeimmän maisemaa muuttavan tekijän joukkoon. Alueittain tarkasteltuna Pohjois-Karjalassa sekä viljelijöiden että muiden henkilöiden mielestä merkittävin maisemaa muuttava tekijä oli peltojen metsitys. Uudellamaalla viljelijöiden mielestä merkittävin tekijä oli hoitamaton pelto ja muiden mielestä pelto- jen metsitys ja teiden rakentaminen. 3.1.7 Mielipiteet yleensä maataloutta koskevista ympäristöasioista Mielipiteitä vesiensuojelusta, ympäristöar- voista, maatalouden tehokkuudesta ja suo- jakaistojen leventämisestä kysyttiin haasta- teltavilta myös väittämien muodossa (Liite 1, kysymys 28). Väittämiin vastattiin viisi- portaisella Likert-asteikolla (1 = täysin eri mieltä, 2 = hieman eri mieltä, 3 = ei samaa eikä eri mieltä, 4 = lähes samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä). Pää- ja sivutoimiset viljelijät olivat lähes samaa mieltä väittä- män ”ympäristöarvot otetaan maataloudes- sa riittävän hyvin huomioon” kanssa, kun taas muut haastatellut eivät osanneet sanoa mielipidettään asiasta. Pää- ja sivutoimiset viljelijät olivat muita selvemmin sitä mieltä, että maataloutta ei tueta liikaa. Vesiensuojeluväittämässä pää- ja sivu- toimiset viljelijät olivat hieman eri mieltä edellä mainitusta väittämästä ja olivat lisäk- si lähes samaa mieltä väittämästä ”nykyistä leveämmät suojakaistat (esim. 5 m) lisäisi- vät kustannuksia liikaa saavutettavaan ym- päristöhyötyyn nähden”. Muut henkilöt olivat lähes samaa mieltä siitä, että maanvil- jelyn tulisi tehostaa vesiensuojelutoimia ja 21 olivat useammin sitä mieltä, että suojakais- tojen leventäminen kolmesta metristä vii- teen metriin vähentäisi merkittävästi ravin- teiden huuhtoutumista. 3.2 Suojakaistan leveyden ja hoidon vaikutus maiseman kauneuteen 3.2.1 Arvostukset ilman selittäviä muuttujia Neljän erilaisen suojakaistan leveyden ja hoidon yhdistelmän vaikutuksia maiseman kauneuteen tutkittiin ensin ilman selittäviä muuttujia (Kuva 25). Kun kyseisten käsit- telyjen vaikutuksia tutkittiin suhteessa al- kuperäiseen maisemaan, kunkin käsittelyn vaikutus maiseman kauneuteen oli positii- vinen. Maisemallisesti kauneimpana käsit- telynä pidettiin viiden metrin hoidettua suojakaistaa ja toiseksi kauneimpana kol- men metrin hoidettua suojakaistaa. T-testien mukaan erilaiset suojakaistat lisäsivät maiseman kauneudellista arvoa merkitsevästi alkuperäiseen maisemaan verrattuna (p-arvot 0). Monivertailutestit osoittivat, että kolmen metrin hoitamaton ja viiden metrin hoidettu suojakaista sekä viiden metrin hoidettu ja viiden metrin hoi- tamaton suojakaista poikkesivat tilastolli- sesti toisistaan (p-arvot 0,02 ja 0,09). Vii- den met- rin hoidettu suojakaista siis lisäsi maiseman kauneudellista arvoa enemmän kuin hoita- mattomat suojakaistat. Kolmen metrin hoi- detun ja hoitamattoman suojakaistan välillä ei sen sijaan ollut tilastollista eroa (p-arvo 0,25). Suojakaistan leveys ei vaikuttanut hoidettujen eikä hoitamattomien kaistojen tapauksissa maiseman kauneusarvoon. 3.2.2 Sukupuolen ja iän vaikutus arvostuksiin Regressiomallissa maiseman kauneutta seli- tettiin sukupuolella ja iällä. Sukupuolella ei kuitenkaan ollut merkitystä maisema-ar- vostuksiin. Eri ikäryhmien maisema-arvos- tukset sen sijaan poikkesivat toisistaan kaikkien käsittelyjen kohdalla. Ikäryhmäs- tä riippumatta oltiin kuitenkin sitä mieltä, että suojakaistat vaikuttivat positiivisesti maiseman kauneuteen. Yli 49-vuotiaiden henkilöiden mielestä suojakaistat jopa kol- minkertaistivat maiseman kauneuden alku- peräiseen maisemaan verrattuna. Hoidettu- ja suojakaistoja arvostettiin yleensä enem- män kuin hoitamattomia. Poikkeuksena tästä olivat alle 30-vuotiaat henkilöt, joiden mielestä kolmen metrin hoitamaton suoja- kaista oli kauniimpi kuin samanlevyinen hoidettu suojakaista (Kuva 26). 22 Kuva 25. Neljän erilaisen suojakaistan leveyden ja hoi- don yhdistelmän vaikutukset maiseman kauneuteen. Vii- dentenä on vertailun vuoksi alkuperäinen viljelymaise- ma. Fig. 25. Effects on land- scape beauty of a combina- tion of width and mainte- nance of four different buffer strips: 1. maintained buffer strip, 3 m; 2. buffer strip with- out maintenance, 3 m; 3. maintained buffer strip, 5 m; and 4. buffer strip without maintenance, 5 m. The fifth picture shows the original cultivated landscape. 3.2.3 Toimialan, maatalousyrittäjyyden intensiteetin ja ympäristö- aktiivisuuden vaikutukset maisema-arvostuksiin Maiseman kauneutta selitettiin regressio- mallissa muuttujilla ”toimiala”, ”maata- lousyrittäjyyden intensiteetti” sekä ”valta- kunnallisten ympäristöasioiden seuraami- nen” ja ”ympäristöasioiden huomioiminen jokapäiväisessä elämässä”. Kolmen toimia- laluokan edustajien mielipiteet erilaisten suojakaistojen vaikutuksesta maiseman kauneuteen näkyvät kuvassa 27. Kaikissa luokissa suojakaistat koettiin positiivisiksi maiseman kauneuden kannalta alkuperäi- seen maisemaan verrattuna ja hoidettuja suojakaistoja arvostettiin enemmän kuin hoitamattomia. Poikkeuksen tästä muo- dostivat päätoimiset maanviljelijät, joiden mielestä kolmen metrin hoidetun ja hoita- mattoman suojakaistan vaikutus maiseman kauneuteen oli lähes samanlainen. Arvostu- serot erilaisten suojakaistojen välillä olivat yleensäkin huomattavasti pienemmät pää- toimisten maanviljelijöiden keskuudessa kuin kahden muun luokan edustajien kes- kuudessa. Ympäristöaktiivisuuden vaikutusta maiseman kauneusarvostuksiin tarkastel- tiin kahdella eri muuttujalla: ”valtakunnal- listen ympäristöasioiden seuraaminen” ja ”ympäristöasioiden huomioiminen jokapäi- väisessä elämässä”. Regressiomallissa mai- seman kauneutta selitettiin kummallakin muuttujalla erikseen. Molemmat ympäris- töaktiivisuusmittarit tuottivat melko sa- mankaltaiset tulokset. Eri luokkien välillä ei kummankaan mittarin kohdalla ollut tilas- tollista eroa suhtautumisessa eri käsittelyi- hin. 3.3 Tarkasteltujen viljelymaisemien suhteellinen kauneus Kuvien suhteellista maiseman arvostusta (Kuva 28) kuvaavien lukujen mukaan kau- nein maisema oli Toholammen suojavyöhy- kekuva (Kuva 9), kuvaan visualisoitu suoja- vyöhyke oli erityistuen mukainen toimenpi- 23 Kuva 26. Eri ikäryhmien (15–29 -vuotiaat, 30–49 -vuotiaat ja yli 49-vuotiaat) mielipi- teet erilaisten suojakaistojen vaikutuksesta maiseman kauneuteen. Viidentenä alku- peräinen kuva. Fig. 26. Opinions of different age groups (15–29, 30–49, and 49 over) on how each buffer strip affects landscape beauty. The fift de. Lähes yhtä kauniina pidettiin Toholam- men maisemaa, johon oli visualisoitu perus- tuen mukainen suojakaista (Kuva 8). Toho- lammen perusmaisemaa kauniimpana pi- dettiin myös maisemaa, jossa ko. perusku- vaan oli visualisoitu erityistuen mukainen laskeutusallas ja kosteikko (Kuva 10) sekä kuvat, joissa Toholammen laidunmaisema oli muutettu viljanviljelyyn ja visualisoitu siihen kolmen ja viiden metrin hoidetut suojakaistat (Kuvat 11, 12 ja 14). Huomioi- tavaa on, että kaikki Toholammen kuvat (lukuunottamatta viljanviljelyn peruskuvaa ilman suojakaistoja) olivat keskimääräistä arvostetumpia, sillä niiden suhteelliset mai- sema-arvostusta kuvaavat luvut ylittivät keskiarvon (yksi). Nurmijärven perusmaisemaa (Kuva 16) pidettiin jonkin verran keskimääräistä tasoa vähemmän miellyttävänä ja siihen muoka- tut yhteiskunnalliset muutosvisiot (Kuvat 17–19) laskivat sen maisemallista arvoa en- tisestään. Varsinkin taajaman levittäytymi- nen (teiden, lähiöiden ja palvelutoimintojen rakentaminen) koettiin haitalliseksi maise- man kauneuden kannalta (Kuva 17). Yläneen perusmaisema (Kuva 20) oli peruskuvista vähiten arvostettu. Erilaiset suojakaistat lisäsivät sen maisemallista ar- vostusta. Kuitenkin kaikkien Yläneen kuvi- en arvostus oli keskimääräistä alhaisempaa tasoa (Kuvat 20–24). 4 Tulosten tarkastelu Haastateltujen henkilöiden suhtautuminen maatalouden ympäristötuen mukaisten toi- menpiteiden vaikutuksiin maisemassa oli kaiken kaikkiaan varsin positiivista. Suoja- kaistat, suojavyöhykkeet, laskeutusaltaat ja kosteikot eivät merkittävästi muuta viljely- maisemaa. Muutokset ovat alaltaan pieniä ja hyvin suunniteltuina sulautuvat maise- maan. Niiden avulla voidaan lisätä maise- man vaihtelevuutta. Hoidettuja suojakaistoja pidettiin yleensä hoitamattomia suojakaistoja miel- lyttävämpinä, mutta suojakaistan leveydel- lä ei juurikaan ollut vaikutusta kauneusar- vostuksiin. Valokuvista arvioitaessa kolmen 24 Kuva 27. Pää- ja sivutoimisten maanviljelijöiden sekä muiden toimialojen edustaji- en mielipiteet siitä, miten erilaiset suojakaistat vaikuttavat maiseman kauneuteen. Viidentenä alkuperäinen kuva. Fig. 27. Opinions of farmers (full and part-time) and people in other occupations, on how different buffer strips (1. maintained buffer strip 3 m; 2. buffer strip without maintenance 3 m; 3. maintained buffer strip 5 m; and 4. buffer strip without main- tenance 5 m) affect landscape beauty. The fifth picture is the original. ja viiden metrin suojakaistojen leveyseroja oli vaikea havaita. Sen sijaan ero hoidetun ja hoitamattoman suojakaistan välillä oli sel- vä: hoidetulle suojakaistalle oli ominaista monilajisuus ja useat kukkivat kasvit. Ole- tuksena oli, että niitto ja vihermassan poisto kaistalta vähentävät suojakaistan maaperän ravinteisuutta, jolloin vaatimattomammis- sa oloissa menestyvät tienvarsi- ja niittyalu- eilta tutut kasvilajit voivat menestyä myös suojakaistalla. Ryhmittäin tarkasteltuna viljelijöiden ja maaseudun asukkaiden mielipide-erot ovat vaihtelevat keskenään vähemmän kuin muiden toimialojen edustajien ja taajamissa asuvien ryhmän mielipide-erot. Saman suuntaisia tuloksia on saatu myös pellon- metsityksen maisemavaikutuksia selvittä- neessä tutkimuksessa. Taustalla voi olla esim. erilainen maankäyttötavoite tai talou- dellinen riippuvuus maaseudusta (Tahva- nainen et al. 1996). Viljelijöiden mielipiteet suojakaistojen vaikutuksista poikkesivat selvästi muiden haastateltujen mielipiteistä. Ainoastaan suojakaistojen tärkeimmästä vaikutukses- ta, veden laadun paranemisesta vesistöissä, oltiin samaa mieltä. Toiseksi ja kolmannek- si tärkeimmiksi vaikutuksiksi viljelijät arvi- oivat rikkakasvien lisääntymisen ja viljely- alan pienenemisen. Haastateltaessa sopivista suojakaistojen leveyksistä muut kuin viljelijät olivat sitä mieltä, että valtaojien ja vesistöjen varsilla suojakaistojen tulisi olla selvästi nykyisiä suosituksia leveämpiä. Vastaajan tiedot ja kokemukset suojakaistoista vaikuttivat to- dennäköisesti paljon tämän kysymyksen kohdalla. Esimerkiksi suojakaistan levey- den vaikutusta ravinteiden huuhtoutumi- seen on asiantuntemattoman vaikea arvioi- da. Toisaalta viljelijöiden mielipiteisiin voi- vat vaikuttaa myös taloudelliset seikat, jol- loin sopivaa suojakaistan leveyttä arvioi- daan kompromissina positiivisten ympäris- tövaikutusten ja negatiivisten talousvaiku- tusten välillä. Yli puolella haastatelluista viljelijöistä ei ollut halukkuutta hoitaa suojakaistoja niit- tämällä ja poistaa vihermassaa kaistalta, vaikka suojakaistan hoidon voidaan olettaa vähentävän rikkakasvien siementen leviä- mistä pientareilta viljelyalueille. Kysymyk- sessä ei tosin otettu kantaa siihen, millaisilla 25 Kuva 28. Maisemakuvien suhteelliset maisema-arvoa eli maiseman kauneutta kuvaavat luvut. Y-akselin arvo yksi tarkoittaa lukujen keskiarvoa. Fig. 28. Figures showing the relative preference for landscape pictures. Y-axis value indicates the mean value of the figures. ehdoilla suojakaistan hoitoon oltaisiin ha- lukkaita. Hoidon kustannukset ja kapean suojakaistan koneellisen hoitamisen vaikeus todennäköisesti vaikuttivat vastauksiin. Taajamien levittäytymistä maaseutu- alueille (rakentaminen, golf-kenttä jne.) pi- dettiin selvästi maiseman visuaalista arvoa heikentävänä. Myös maatalouden toimin- taedellytysten heikkenemisen (pellonmetsi- tys, kesannot) koettiin vähentävän maaseu- tumaiseman kauneutta. Kyseiset toimenpi- teet olivat näkymissä hallitsevia ja muutok- set voitiin olettaa pysyviksi. Tässä kuten myös aiempien tutkimusten mukaan tär- keimpinä maaseudun maisemaa muuttavi- na tekijöinä pidettiin hoitamattomia pelto- ja, peltojen metsitystä ja teiden rakentamis- ta (Tyrväinen et al. 1998). Peruskuvia ja muokattuja maisemaku- via tarkasteltaessa on todennäköistä, että Toholammen kuvan kauneimmaksi arvos- tamiseen vaikuttivat kuvassa näkyvä vesis- tön läheisyys, maaston suhteelliset korkeus- erot ja siten stereotyyppisen suomalaisen maalaismaiseman piirteet. Nurmijärven ja Yläneen kuvissa korkeuserot olivat pieniä ja vesistöä ei näkynyt. Maatalouden ympäristötukiohjelman perustuen tiedottamisessa ilmeni puutteita koskien maatilan maisemanhoidon ja luon- non monimuotoisuuden edistämistä, joiden ei yleisesti tiedetty olevan perustuen ehtoja. Sen sijaan erityistukimuotoihin kuuluvien vesiensuojelutoimien uskottiin kuuluvan perustukeen. Tämä on todennäköisesti seu- rausta julkisesta vesiensuojelupainotteisesta maatalouden ympäristökeskustelusta ja oh- jelman tiedottamisen painottamisesta vesis- tökuormituksen vähentämiseksi. Uuden ympäristöohjelman toteuttami- sessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota maisemanhoidollisten toimenpiteiden tie- dottamiseen ja taloudelliseen tukemiseen tilatasolla. Maaseutumaisema viestii maa- seudun asukkaiden ja maatalouden hyvin- voinnista, mutta myös pahoinvoinnista. Vain hoidetulla maaseutumaisemalla maa- seudun mielikuvaa voidaan uskottavasti markkinoida tuottajalta kuluttajalle oli tuotteina sitten elintarvikkeet, metsätalo- ustuotteet tai maaseutumatkailu. Kirjallisuus Alanen, A. 1997. Perinnemaisemat. In: Luostari- nen, M. & Yli-Viikari, A. (toim.). Maaseudun kult- tuurimaisemat. Suomen ympäristökeskuksen jul- kaisuja 87. Sulkava: Suomen ympäristökeskus. p. 71–78. Chenoweth, R. 1992. A facet analysis of visualiza- tion for environmental management. Landscape and Urban Planning 21: 247–251. Johnson, R.L., Brunson M.W. & Kimura T. 1994. Using image-capture technology to assess scenic value at the urban/forest interface: a case study. Journal of Environmental Management 40: 183– 195. Jones, M. 1992. Landscape impacts of alternative agricultural policies: a visual impact analysis in Jae- ren and Romerike, Norway.L’avenir des paysages ruraux europeens entre gestion des heritages et dy- namique du changement. Standing European Con- ference for the Study of Rural Landscape, Lyon. Collection Les Chemins de la Recherche, Lyon, 255–262. ISBN 2 909604-09-8. Hietala-Koivu, R. 1996. Maantiede ja maise- maekologia maaseudun maiseman muutostutki- muksessa. Terra. Suomen Maantieteellisen Seuran aikakauskirja 108 (3): 172–182. Karjalainen, E. & Komulainen, M. 1997. Pellon- metsityksen vaikutus maisema-arvostuksiin. Maa- seudun Uusi Aika. Maaseutututkimuksen ja -politi- ikan aikakauslehti 1/97: 96–104. Kettunen, L. 1998. Suomen maatalous 1997. Maa- talouden taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 86. Helsinki: Maatalouden taloudellinen tutkimuslai- tos. 64 p. ISBN 951-687-011-2. 26 MMM 1994/19. Ehdotus maatalouden ympäristöoh- jelmaksi. Työryhmämuistio. Maatalouden ympäris- tötukityöryhmä. Helsinki: Maa- ja metsätalousmi- nisteriö. 38 p. + 11 app. – 1996/18. Maatalouden ympäristöohjelma 1995-1999. Työryhmämuistio. Seurantatyöryhmän väliraportti 2.9.1996. Helsinki: Maa- ja metsätalous- ministeriö. 41 p. + 6 app. – 1998. Maatalouden ympäristöohjelma 1995- 1999. Työryhmämuistio. Seurantatyöryhmän lop- puraportti, luonnos 17.3.1998. Helsinki. Nassauer, J.I. 1983. Framing the landscape in pho- tographic simulation. Journal of Environmental Management 17: 1–16. Nuutinen, P. & Seppänen, J. 1993. Paikkoja - Pla- ces. Tampereen museoiden julkaisuja 31. Helsinki: Tampereen museot. 75 p. ISBN 951-9430-75-X. Orland, B. 1993. Synthetic landscapes. A review of video-imaging applications in environmental per- ception research, planning and design. In: Marans, R.W.& Stokolos, D. Environmental simulation: re- search and policy issues. New York: Plenum Press. p. 213–250. Puurunen, M. (toim.) 1997. Maatalouden tulomuu- tokset ja maaseutualueiden kehittäminen. Selvityk- siä. Helsinki: Maatalouden taloudellinen tutkimus- laitos. 87 p. Pykälä, J., Alanen, A., Vainio, M. & Leivo, A. 1994. Perinnemaisemien inventointiohjeet. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 559. Helsin- ki: Vesi- ja ympäristöhallitus. p. 7–9. Tahvanainen, L., Tyrväinen, L. & Nousiainen, I. 1996. Effect of Afforestation on the Scenic Value of Rural Landscape. Scandinavian Journal of Forest Research 11: 397–405. Tyrväinen, L., Nousiainen, I. & Tahvanainen, L. 1998. The Valuation of Rural Landscape Amenities - The Application of the CVM in Valuing the Impact of Afforestation. Environmental & Resource Eco- nomics (submitted). Vuorela, N. 1997. Historialliset kartat maisemaeko- logisessa tutkimuksessa: esimerkkinä Ruissalo. Terra. Suomen Maantieteellisen Seuran aikakaus- kirja 109 (2): 67–75. YM 1992/66. Arvokkaat maisema-alueet. Maise- ma-aluetyöryhmän mietintö II. Helsinki: Ympäristö- ministeriö. 204 p. 27 Haastattelulomake OSA 1 Taustatiedot 1. Sukupuoli 1 Nainen 2 Mies 2. Ikä 3. Siviilisääty 1 Naimaton 2 Avio-avoliitossa 3 Eronnut/ asumuserossa 4 Leski 4. Kotitalouden koko henkeä 5. Asuinpaikka (kunta) 1 kaupungissa 2 maaseudun taajamassa 3 maaseudun haja-asutusalueella 6. Koulutus 1 Kansa-, oppi- tai peruskoulu 2 Ylioppilastutkinto 3 Ammattikoulu 4 Opistotutkinto 5 Korkeakoulututkinto 6 Muu, mikä? 7. Ammattiasema 1 Yrittäjä (esim.maatalousyrittäjä) 2 Ylempi toimihenkilö 3 Alempi toimihenkilö 4 Työntekijä 5 Koululainen, opiskelija 6 Kotiäiti/koti-isä 7 Eläkeläinen 8 Työtön 9 Muu, mikä 8. Millä toimialalla työskentelette? 1 Maa- ja metsätalous tai muu alkutuotanto 2 Teollisuus tai rakennustoiminta 3 Yksityinen palvelutoiminta (esim. kauppa ja liikenne) 4 Julkinen palvelutoiminta (esim. opetus tai hallinto) 5 En ole mukana työelämässä 6 Muu, mikä? 9. Suhde maaseutuun 1 Olen viettänyt lapsuuteni/osan lapsuudestani maaseudulla 2 Olen asunut/asun aikuisena (yli 18-vuotiaana) maaseudulla 3 Isovanhempani asuivat/asuvat maaseudulla 4 Olen aina asunut kaupungissa 5 muu, mikä LIITE 1 (1/5) 10. Omistatteko Te (tai kotitaloutenne) peltoa ja/tai metsää? 1 Kyllä, tilan kokonaispinta-ala ha, josta peltoa ha, Metsää ha ja muuta maata ha 2 En ole maatalousyrittäjä (tällöin siirtykää kohtaan 20) 11. Oletteko Te 1 Päätoiminen maatalousyrittäjä (vähintään 75% tuloista maa- taloudesta) 2 Sivutoiminen maatalousyrittäjä ( alle 75% tuloista maataloudesta) 12. Kuinka olette päätynyt maatalousyrittäjäksi? 1 Sukupolvenvaihdoksen myötä 2 Ostanut tilan 3 Muuten, miten 13. Kuinka kauan tila on ollut nykyisen omistajan hallinnassa? vuotta 14. Harjoitetaanko tilalla pienyritystoimintaa (esim. kotitarveteollisuutta, piensahausta, maa- tilamatkailua)? 1 Kyllä, mitä? 2 Ei 15. Onko tilanne kokonaan tai osittain luomutuotannossa? 1 Kyllä, kokonaan 2 Kyllä, osittain 3 Ei, mutta on suunnitelmissa luomuun siirtyminen 4 Ei, eikä ole suunnitelmissa tällä hetkellä 16. Oletteko ajatellut tilallanne ryhtyä joihinkin seuraavista toimenpiteistä tulevien viiden vuoden aikana? 1 Tilan myynti 2 Maatilatalouden lopettaminen 3 Sukupolvenvaihdos 4 Maataloustuotannon supistaminen (esim. peltomaan myynti tai vuokraaminen, tuo- tantovälineiden myynti jne.) 5 Peltomaan metsittäminen 6 Lisätulojen hankkiminen muualta 7 Metsämaan myynti 8 Maataloustuotannon lisääminen (esim. peltomaan ostaminen tai vuokraaminen, sala- ojitus, tuotantovälineiden hankinta) 9 Metsämaan ostaminen 10 Muu, mikä? 17. Oletteko itse hakenut tai saanut maatalouden ympäristötukiohjelman perustukea ? 1 Kyllä 2 En LIITE 1 (2/5) 18. Oletteko itse hakenut tai saanut maatalouden ympäristötukiohjelman erityistukea? 1 Kyllä, mitä niistä? 2 En 19. Miten EU:n harjoittama maatalouden tukipolitiikka on vaikuttanut asemaanne toimia maatalousyrittäjänä? Edellytykset ovat: 1 Parantuneet 2 Ei vaikutusta 3 Huonontuneet 20. Mitkä seuraavista Teidän mielestänne kuuluvat maatalouden ympäristötukiohjelman pe- rustuen edellytysten piiriin? 1 Kasvipeitteisyysvaatimus Etelä-Suomessa 2 Vesistöjen ja pohjavesialueiden suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito 3 Peltoalueilta tulevien valumavesien käsittely 4 Luonnonmukainen tuotanto ja siihen siirtyminen 5 Lannan käytön tehostaminen 6 Suojakaistat yhdestä kolmeen metrin levyisinä valtaojien ja vesistöjen varrelle 7 Maisemanhoito ja luonnon monimuotoisuus 8 Tarkennettu lannoitus ja lannankäsittely 9 Maataloustuotannon laajaperäistäminen 10 Tarkennettu torjunta-aineiden käyttö 11 Alkuperäisrotujen kasvattaminen 12 Perinnebiotoopin hoito 13 Maatilan ympäristönhoito-ohjelma 21. Ovatko maaseudun ympäristötukien maksuperusteet suhteutettu mielestänne oikein (tu- kialueittain)? 1 Kyllä 2 Ei, ( haluaisin muutoksia ) 3 En osaa sanoa 22. Maatalouden ympäristötukeen liittyvistä asioista on tiedotettu 1 Riittävästi 2 Liian vähän 3 En osaa sanoa 23. Seuraavassa on lueteltu suojakaistojen vaikutuksia. Valitkaa niistä mielestänne kolme tär- keintä ja asettakaa ne tärkeysjärjestykseen (1 = tärkein, 2 = toiseksi tärkein ja 3 = kolman- neksi tärkein). Viljelysala vähenee (maatalouden toimeentulomahdollisuudet heikkenevät) Järvien ja jokien (purojen) vedenlaatu paranee Maaseudun maisema muuttuu hoitamattoman näköiseksi Rikkakasvit lisääntyvät viljelyalueella Kasvi- ja eläinlajit lisääntyvät ja monipuolistuvat Maaseudun maisema muuttuu vaihtelevammaksi Suojakaistat vaikeuttavat peltotöiden toteuttamista Muu,mikä Ei vaikutusta LIITE 1 (3/5) 24. Mikä olisi mielestänne sopiva suojakaistan leveys? (nykyisin ympäristötukiohjelman mukaan suojakaistojen leveys on noin yksi metri valtaojien varrella ja kolme metriä vesistöjen varrella) metriä valtaojien ja metriä purojen ja vesistöjen varsilla 25. Olisitteko halukas hoitamaan suojakaistoja niittämällä? (jolloin niitetty vihermassa on poistettava kaistalta) 1 Kyllä 2 En, miksi 26. Mitä luonto ja ympäristö Teille merkitsevät? 1 Kuulun paikalliseen luonnon- tai ympäristönsuojelujärjestöön 2 Kuulun valtakunnalliseen luonnon- tai ympäristönsuojelujärjestöön 3 Seuraan kotiseudun ympäristöasioita 4 Seuraan valtakunnallisia ympäristöasioita 5 Huomioin ympäristöasiat jokapäiväisessä elämässäni 6 Harrastan metsästystä 7 Harrastan kalastusta 8 Harrastan marjastusta ja sienestystä 9 Luonto- ja ympäristöasioilla ei ole minulle erityistä merkitystä 10 Jotain muuta,mitä? 27. Mitkä tekijät Teidän mielestänne muuttavat nykyisin eniten maaseudun maisemaa? Numeroikaa kolme tärkeintä tekijää tärkeysjärjestyksessä Peltojen metsitys Viljelyn tehostuminen Hoitamattomat pellot Teiden rakentaminen Rakennusten rakentaminen tai kunnostaminen Rakennusten ränsistyminen tai muu hoitamattomuus Metsätalous Suojakaistojen perustaminen Suojavyöhykkeiden perustaminen Virkistysrakentaminen (esim. golfkentät) Muu, mikä 28. Ilmaiskaa mielipiteenne seuraavista väittämistä merkitsemällä mielipidettänne vastaava numero. 1 = täysin eri mieltä 2 = hieman eri mieltä 3 = en osaa sanoa 4 = lähes samaa mieltä 5 = täysin samaa mieltä 1 Ympäristöarvot otetaan maataloudessa nykyisin riittävän hyvin huomioon. 2 Maataloustuotannon tehokkuutta tulisi lisätä 3 Maataloutta tuetaan liikaa LIITE 1 (4/5) 4 Maaseudun maisemaa muuttaa eniten rakentamine 5 Maatalous pitää maaseudun maisemat viihtyisinä 6 Peltoympäristön eläinten ja kasvien huomioonottamista tulisi tukea 7 Maanviljelyn tulisi tehostaa vesiensuojelutoimia 8 Maiseman laatu vaikuttaa maaseudun maisemaan lomakohteena 9 Pellot ovat oleellinen osa suomalaista maisemaa 10 Luonnon monimuotoisuusuuden säilyttämisestä tulisi huolehtia 11 Nykyistä leveämmät suojakaistat (esim. viisi metriä leveät) lisäisivät kustannuksia liikaa suhteessa saavutettavaan ympäristöhyötyyn nähden 12 Suojakaistojen leventäminen kolmesta metristä viiteen metriin vähentää merkittävästi ra- vinteiden huuhtoutumista OSA 2 Seuraavaksi Teille esitetään 18 erilaista maisemakuvaa (Kuvat 6-23), joiden kauneutta Teidän tulee arvioida omien mieltymystenne mukaisesti. Kuvat esitetään parittain, jolloin Teidän teh- tävänänne on arvioida, kumpi esitetyistä maisemista on kauniimpi ja kuinka paljon kauniimpi se on. Valitkaa kunkin esitettävän kuvaparin kohdalla yksi seuraavista vaihtoehdoista tai jokin arvo niiden väliltä: 1 = yhtä kauniita 3 = kauniimpi 5 = paljon kauniimpi 7 = erittäin paljon kauniimpi 9 = äärimmäisen paljon kauniimpi LIITE 1 (5/5) 31600 JOKIOINEN Julkaisun sarja ja numero Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A 50 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Helmikuu 1999 Tutkimushankkeen nimi Toimeksiantaja(t) Maatalouden tutkimuskeskus Nimike Visuaalinen maisema maatalouden ympäristöohjelman vaikuttavuuden seurannassa Tekijä(t) Reija Hietala-Koivu et al. Avainsanat digitaalinen kuvankäsittely, maatalouden ympäristöohjelma, maiseman arvottaminen, maiseman suhteellinen kauneus, suojakaista, viljelymaisema Toimintayksikkö MTT, Luonnonvarojen tutkimus, 31600 Jokioinen ISSN ISBN 1238-9935 951-729-536-7 Tuloksia voi soveltaa luomu- viljelyssä Sivuja 27 s. + 1 liite Myynti: MTT tietopalveluyksikkö, 31600 JOKIOINEN Puhelin (03) 4188 2327 Telekopio (03) 4188 2339 Hinta Tiivistelmä Maatalouden ympäristöohjelman vaikuttavuuden seuranta (MYTVAS) -projektin osa- hankkeessa Visuaalinen maisema tutkimuksen perusmateriaaliksi valokuvattiin kesällä 1996 kymmenen tutkimusalueen otos eri puolilta Suomea. Aineistosta valittiin panoraa- makuvia, joita muokattiin sekä maatalouden ympäristötukiohjelman erilaisilla perus- ja erityistuen toimenpiteillä että yhteiskunnallisilla muutostekijöillä. Kuvien muokkaus tehtiin Joensuun yliopistossa, joka myös vastasi käsitellyn kuva-aineiston arvottamisesta haastattelututkimuksen avulla. Suhtautuminen maatalouden ympäristöohjelman mukaisten toimenpiteiden vaikutuk- siin maisemassa oli positiivista. Hoidettuja suojakaistoja pidettiin yleensä hoitamatto- mia suojakaistoja miellyttävämpinä. Suojakaistojen tärkeimpänä vaikutuksena pidettiin veden laadun paranemista vesistöissä. Viljelijöiden mielipiteet suojakaistojen toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmästä vaikutuksesta, rikkakasvien lisääntyminen ja viljelyalan pie- neneminen, poikkesivat selvästi muiden haastateltujen mielipiteistä. Maatalouden ym- päristötukiohjelmasta maisemanhoidon ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen ei yleisesti tiedetty kuuluvan perustuen piiriin, kun taas erityistukimuotoihin kuuluvien vesiensuojelutoimien uskottiin olevan perustuen ehtoja. Tutkimuksen mukaan kaunein maisema oli valokuva maaseutumaisemasta, johon oli muokattu suojavyöhyke; kuvassa oli ennestään nähtävissä vesistöä ja maaston korkeuseroa. Maisemaa, johon oli muokattu yhteiskunnallisia muutosvisioita pidettiin keskimäärin vähemmän kauniina. Haastatel- tujen mielestä merkittävimpiä maaseutumaisemaa muuttavia tekijöitä Suomessa ovat peltojen metsitys ja hoitamattomuus. Julkaisija Vammalan Kirjapaino Oy 1999 ISBN 951-729-536-7 ISSN 1238-9935 Visuaalinen maisema maatalouden ympäristö-ohjelman vaikuttavuuden seurannassa Tiivistelmä Abstract Alkusanat Sisällys 1 Johdanto 1.1 Maisema muuttuu, me muutumme 1.2 Maiseman tutkimusmenetelmiä 2 Aineisto ja menetelmät 2.1 Tutkimusalueet 2.2 Kuva-aineiston tuottaminen 2.3 Maaseutumaisemien arvottaminen ja haastatteluaineisto 2.4 Aineiston tilastollinen analysointi 3 Tulokset 3.1 Haastattelututkimus 3.2 Suojakaistan leveyden ja hoidon vaikutus maiseman kauneuteen 3.3 Tarkasteltujen viljelymaisemien suhteellinen kauneus 4 Tulosten tarkastelu Kirjallisuus Liite Kuvailusivu Takakansi