www.maataloustilastot. Julkaisupäivämäärä 16.6.2014 PUUTARHATILASTOT 2013 TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Puutarhavuosi 2013 Koristekasveja kasvihuoneesta Vihanneksia kasvihuoneesta Luomutuotanto Marja-, omena- ja taimitarhatuotanto Avomaavihannestuotanto Puutarhatuotanto EU-maissa Puutarhatilastoja värikkäästi! Viime vuonna puutarhatuotteita viljeli myyntiin 3 859 yritystä. Näistä avomaanviljelyä oli 2 995 ja kasvihuoneviljelyä 1 325 yrityksellä. Kokonaisala oli 16 121 hehtaaria, josta kasvihuonealaa oli 392 hehtaaria. Vaikka puutarhatuotannon pinta-alat ja tuotantomäärät ovat pysyneet melko vakaina viime vuosien ajan, on yritysten lukumäärä vähentynyt tasaisesti. Suotuisa satovuosi 2013 Kasvuolot olivat viime kesänä edulliset avomaan vihanneksille, joiden kokonaissato oli melkein 176 miljoonaa kiloa - kasvua edellisvuoteen lähes 25 miljoonaa kiloa. Tärkeimmän avomaavihanneksen- porkkanan sato oli 71 miljoonaa kiloa, yli 15 miljoo- PUUTARHAYRITYKSET MERKITTÄVÄ OSA MAATALOUTTA Puutarhatilastot ilmestyy nyt toista kertaa verkkojulkaisuna. Entiseen ta- paan puutarhatuotantoa tarkastellaan tuotantosuunnittain, tarjoten maku- paloja tuotannon määristä, aloista ja yritysten lukumääristä koko maan tasolla ja aluettain. Puutarhatuotantoakin voi tarkastella monesta näkökulmasta. Usein maa- ja puutarhataloutta tarkastellaan vain hehtaareiden ja kilojen mukaan unoh- taen tuotannon taloudellinen koko. Vaikka käytössä olevasta maatalous- maasta vain prosentti on puutarha- tuotannossa, on sen osuus kokonais- tuotosta peräti kymmenen prosenttia. Aika hyvä suoritus. Avartavia lukuelämyksiä tilastojen parissa! Helsingissä 16.6.2014 Anna-Kaisa Jaakkonen aktuaari Jotta lukeminen olisi mahdollisim- man leppoisaa, olemme panostaneet kuviin, karttoihin ja graafeihin. Laajat taulukot ja aikasarjat löytyvät niitä tarvitseville linkkien takaa puu- tarhatilastojen kotisivuilta. Lisäksi julkaisusta löytyy linkkejä muihin Tiken tuottamiin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin Suomessa ja maailmalla. www.maataloustilastot.! /puutar- hatilastot Lue lisää: Puutarhatilastotiedote 2013 2 Puutarhatilastot 2013 Avomaaviljelmien lukumäärä ja keskikoko 2003 - 2013 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 ha 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 kpl 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Yrityksiä kpl Keskikoko Avomaaviljelmät Kasvihuoneviljelmät naa kiloa edellisvuotta enemmän. Marjojen koko- naissato oli 16 miljoonaa kiloa, josta valtaosa eli 13 miljoonaa kiloa, oli mansikkaa. Omenasato oli vajaat viisi miljoonaa kiloa. Kasvihuonevihannesten, pääosin tomaatin ja kurkun, tuotanto oli normaali, mutta ruukkuvihan- nesten tuotanto hypähti jo 97 miljoonaa ruukkuun. Taittumista vuodesta 2003 jatkuneelle kasvulle ei ole näköpiirissä. Koristekasvien tuotanto kasvihuoneissa on keskit- tynyt kesä- ja sipulikukkatuotantoon, toki joitakin suurempia ruukkukasvien viljelijöitä on Varsinais- Suomessa ja Pohjanmaalla. Sen sijaan leikkokukka- tuotanto supistui olemattomiin. Vihannesviljelyksessä suuri osa alasta, avomaalla myös marjat Avomaa-alasta vihanneksia kasvoi 8 650 hehtaarilla, marjoja 5 968 hehtaarilla ja hedelmiä 694 hehtaaril- la. Kasvihuoneissa viljeltiin koristekasveja (leikko-, ruukku-, kesä- ja sipulikukat) 128 hehtaarin ja vihan- neksia 218 hehtaarin alalla. Lisäksi ruukkuvihannek- sia kasvatettiin 28 hehtaarilla. Vahvan avomaanvihannestuotannon ansiosta eniten avomaa-alaa oli Sauvossa (648 ha). Kasvi- huonealaa oli eniten Närpiössä (82 ha). Kaupunki on tunnettu kasvihuonevihannestuotannostaan, varsinkin tomaatin viljelystä. Keskialaltaan suurim- mat avomaatilat olivat Tuusulassa (48 ha/tila) ja kasvihuoneyritykset Karvialla (2,2 ha/yritys). 3 Puutarhatilastot 2013 Puutarhayritys vai maatila, mikä tuotantosuunta? Maatalous- ja puutarhatuotantoa harjoittavien yritysten lukumäärästä on kaksi totuutta. Puutarha- tilastoissa puutarhayrityksiä ovat kaikki ne maata- lous- ja puutarhayritykset, jotka viljelevät puutar- hatuotteita myyntiin ja joiden koko maatalous- ja puutarhatuotannon myyntiarvo on yli 2 000 euroa. Vuonna 2013 tällaisia tiloja oli 3 859. Toisaalta maatalous- ja puutarhayritysten rakenne -tilastossa maatilat ja puutarhayritykset luokitellaan taloudellisen koon mukaan eri tuotantosuuntiin. Viime vuoden 54 398 maatalous- ja puutarhayrityk- sestä luokittui päätuotantosuunnaltaan puutarhayri- tykseksi 2 543 eli vajaa 5 prosenttia. Puutarhatilastojen mukaan puutarhatuotantoa oli 3 859 yrityksessä, joten osalla puutarhatuotantoa harjoittavista yrityksistä joku muu tuotantosuun- ta oli taloudelliselta arvoltaan puutarhatuotantoa suurempi. Alueelliset erot suuria Puutarhayrityksiä oli lukumääräisesti eniten Varsi- nais-Suomessa, mutta niiden suhteellinen osuus oli selvästi suurin Ahvenanmaalla, jossa maatalous- tai puutarhayrityksistä lähes joka viides oli puutarha- yritys. Myös Etelä-Savossa puutarhayritysten osuus oli suuri. Selitys löytyy molemmilla alueiden pie- nehköistä osittain kivistä pelloista, jotka soveltuvat parhaiten puutarhatuotantoon. Kasvihuoneyritysten osuus kaikista maatalous- ja puutarhayrityksistä oli selvästi suurin Pohjanmaalla. 4 Puutarhatilastot 2013 Puutarhaviljely avomaalla ja kasvihuoneissa ELY-keskuksittain (%) 2013 Puutarhayritykset KasvihuoneAvomaa Avomaatilojen määrä 2 995 kpl Avomaatilojen pinta-ala yhteensä 15 729 ha 31,8 0,9 6,6 0,7 0,7 8,5 10,5 20,9 4,9 0,6 5,6 0,0 6,9 0,5 0,8 0,0 22,1 2,3 3,3 10,6 5,2 14,1 8,4 7,7 3,2 4,2 1,9 0,5 3,8 8,3 3,7 0,8 Kasvihuone Avomaa Yhteensä Katso taulukot: 5 Puutarhatilastot 2013 Puutarhayritysten osuus kaikista maatalousyrityksistä alueittain 2013 Kasvihuonetuotanto Avomaantuotanto Ahvenanmaa – Åland Etelä-Savon Pohjois-Karjalan Varsinais-Suomen Pohjois-Savon Pohjanmaan Uudenmaan Lapin Satakunnan Koko maa Kainuun Keski-Suomen Hämeen Kaakkois-Suomen Pohjois-Pohjanmaan Pirkanmaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % Lähde: Tike, Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne Käytössä oleva maatalousmaa 2013 Lähde: Tike, Käytössä oleva maatalousmaa Yhteensä 2,3 milj. ha Viljat Nurmet Kesanto Muut kasvit Puutarhatuotanto 1 % Prosentti alasta = 10 prosenttia tuotosta Suomessa oli viime vuonna käytössä olevaa maatalousmaata 2,3 miljoonaa hehtaaria, josta puutarhatuotannossa oli prosentin verran eli 16 000 hehtaaria. Kyseisellä alalla tuotetun tuotannon arvo oli merkittävä: MTT Taloustutki- muksen laskelmien mukaan puutarhatuotannon osuus koko kasvinviljelytuotosta oli 45 prosent- tia eli 581 miljoonaa euroa. Puutarhatuotannossa on tuotantotukien merki- tys ollut muuta maataloustuotantoa vähäisempi ja viime vuonna niiden osuus markkinahintai- sesta kokonaistuotosta oli vajaat yhdeksän Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne –tilasto Lue lisää: Käytössä oleva maatalousmaa –tilasto 6 Puutarhatilastot 2013 Puutarhayritysten lukumäärä tuotantosuunnittain 2013 Avomaan viljelmät 62 % Puutarhayritysten määrä avomaalla ja kasvihuoneessa Yrityksiä yhteensä 2 536 Kasvihuone- yritykset 38 % Puutarha- yritykset Kasvihuone- yritykset Avomaa- viljelmät Puutarha- yritysten osuus Lähde: Tike, Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne Lue lisää: MTT: Suomen maatalous- ja maa- seutuelinkeinot 2014 prosenttia kun koko maa- ja puutar- hatalouden tuotosta tukien osuus oli 35 prosenttia. Markkinahintainen puutarhatuotan- to jakautui lähes tasan avomaa- ja kasvihuonetuotannon kesken. Avomaa- ja kasvihuonevihannekset muodostivat peräti 65 prosenttia markkinahintaisesta puutarhatuo- tosta. Kasvihuonekoristekasvien osuus oli 16 ja marjatuotannon 13 prosenttia. Maa- ja puutarhatalouden- tuotto 2013 Lähde: MTT Taloustutkimus Yhteensä 5 614 milj. € Kotieläintuotto Viljat Nurmet Muut kasvit Puutarhatuotanto 10 % Rahoitus- ja muut tuotot Kaikki tuet Koko maatalous Kasvinviljely Puutarhatuotanto 7 Puutarhatilastot 2013 AVOMAAVIHANNES- TUOTANTO Avomaavihannekset ovat satomäärältään ja arvoltaan merkittävin puutarhatuotannon tuotantosuunta. Viime vuonna niitä viljeltiin 1 476 tilalla 8 649 hehtaarin alalla. Edellisvuoteen verrattuna kasvuolot olivat paremmat ja kokonaistuotanto 15 miljoonaa kiloa edellisvuotta suu- rempi ollen 176 miljoonaa kiloa. Vaikka vuosittaiset vaihtelut ovat suu- ria, on avomaavihannestuotannon kokonaismäärä ollut keskimäärin lievässä nousussa. Porkkana peltojen ykkösvihannes Vihannestuotannon pääalueet ovat Satakunnassa ja Varsinais-Suomes- sa, jossa on avomaavihannesviljelyyn kannalta otolliset kasvuolosuh- teet sekä jalostusteollisuutta ja vihannespakkaamoita. Yli puolet satokiloista tulee juureksista, joista porkkana on merkityksel- tään suurin. Pinta-alallisesti tärkein kasvi oli tarhaherne, josta palkoher- ne myydään toreilla ja silpoydinherne menee vihannespakasteisiin. Li- säksi kuivaherneeksi vaikkapa hernekeittoon viljellään peltohernettä. 8 Puutarhatilastot 2013 Herneen ohella juurekset ja keräkaali ovat merkit- täviä sopimustuotantokasveja. Esimerkiksi puna- juuresta 87 prosenttia kasvaa Satakunnassa ja viime vuoden 9,8 miljoonasta kilosta 69 prosenttia oli sopimustuotantoa. Salaattia ja sipulia Savossa Ruokasipulituotannon pääalueita ovat Ahvenan- maa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Savo. Ruokasipuli on Ahvenanmaan tärkein vihannes ja siellä kasvaa kolmannes Suomen ruokasipulista. Ahvenanmaan satotasoa nostaa suorakylvö, sillä muualla Suomessa sipuli kasvatetaan pääosin pikkuistukkaista. Kaiken kaikkiaan sipulia tuotettiin viime vuonna 21 miljoo- naa kiloa. Etelä-Savo hallitsee salaattien ja kiinan- kaalin tuotantoa. Salaateista 40 ja kiinankaalista 60 prosenttia tuotettiin Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella. Avomaavihannesten viljelyalan jakautuminen 2013 Muut 435 ha Salaatit 346 ha Palkokasvit 2 809 ha Avomaankurkku, kurpitsat 234 ha Sipulit 1 159 ha Kaalit 1 092 ha Juurekset 2 574 ha Yhteensä 8 649 ha Tuotanto Viljelyalat 9 Puutarhatilastot 2013 Vihannesviljely avomaalla 1985 - 2013 200 150 100 50 0 milj. kg Kokonaistuotanto 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Kokonais- tuotanto Sipuli Porkkana Valkokaali Tarhaherne Keräkaali vakaa tuote Keräkaalin (valkokaali) tuotanto on pysynyt vakaa- na vuodesta toiseen. Keräkaalia tuotettiin eniten Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Pohjanmaalla sato- taso on perinteisesti ollut korkein, viime vuonna 57 tonnia hehtaarilta. Keskialaltaan suurimmat tilat olivat Pohjois-Pohjan- maalla (5 ha/tila). Keräkaalista osa myydään tuoree- na, osa varastoidaan talvella myytäväksi ja kaalikää- ryleitä varten viljellään omaa lajiketta. Avomaavihannestuotanto on pitänyt pintansa EU:n aikana Vaikka avomaanvihanneksia tuottavien tilojen mää- rä on vähentynyt 2 820 tilalla vuodesta 1985, ovat tuotantoalat ja -määrät olleet pääsääntöisesti lie- vässäkasvussa. Ratkaisevaa on ollut kotimaisen ky- synnän säilyminen. Myös tulevaisuuden kannalta kotimaisen kysynnän ja elintarviketeollisuuden säily- minen on oleellista. Yritysten koko on ollut jatkuvassa kasvussa ja esimerkiksi porkkanan tilakohtainen ala on kaksin- kertaistunut kymmenessä vuodessa. Viime vuonna porkkanan keskiala oli jo 4,4, hehtaaria. Avomaavihannestuotannossa on lajikkeella väliä. Varastoporkkanat ovat eri lajiketta kuin nippuporkkanat tai elintarviketeollisuuteen myytävät. Porkkalajikkeet voidaan luokitella porkkanatyyppeihin, joiden nimet ovat Amsterdam, Nantes, Feonia-Berlicum ja Flakke. 10 Puutarhatilastot 2013 Avomaan vihannesviljely ELY-keskuksittain (%) 2013 31,1 0,4 2,4 4,0 0,6 23,1 8,2 9,1 3,5 4,3 1,5 0,5 2,4 7,1 1,4 0,3 28,0 0,5 1,3 3,5 0,7 26,0 12,0 3,7 6,5 4,3 1,7 0,2 1,5 8,6 1,3 0,2 Avomaan vihannesviljelyala yhteensä 8 649 ha Avomaan vihannessato 175,8 milj. kg Katso taulukko Valkokaali Kokonais- tuotanto Porkkana Sipuli Tarhaherne 11 Puutarhatilastot 2013 Suomalainen marjanviljely on ennen kaikkea mansikan viljelyä. Viime vuonna marjoja viljeli 1 805 tilaa 5 967 hehtaarin alalla. Kokonaismarja- alasta reilusti yli puolet ja -marjasadosta peräti 80 prosenttia oli man- sikkaa. Marjatilat ovat edelleen pieniä marja-alaltaan, mutta kasva- maan päin. Viime vuonna 148 tilalla marja-ala oli yli 10 hehtaaria. Suurimmat tilat olivat Pohjois-Karjalassa ja Savossa. Savosta kolmannes Suomen marjoista Marjanviljelyalasta viidennes on Pohjois-Savossa, ja sadosta vajaa kol- mannes tulee sieltä. Tämä johtuu ennen kaikkea mansikasta, jonka tuotannon ydinaluetta on perinteisesti ollut Suonenjoen seutu. Toki Varsinais-Suomessa ja Hämeessäkin on merkittävää tuotantoa ja kes- kialaltaan suurimmat mansikkatilat olivat hämäläisiä, keskimäärin 4,8 hehtaaria/tila. MARJAT KASVAVAT SAVOSSA JA OMENAT AHVENANMAALLA 12 Puutarhatilastot 2013 Kainuussa korkein mustaherukan satotaso Viime kesän 16,1 miljoonan kilon marjasato oli hyvä, vaikka edeltävän vuoden ennätyssadosta hieman jäätiinkin. Sadosta 13,2 miljoonaa kiloa oli mansik- kaa, jota kasvoi noin 3 400 hehtaarin alalla. Pinta-alallisesti toiseksi suurin marjakasvi - 1 500 hehtaaria - oli mustaherukka, jota tuotettiin erityi- sesti Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Herukoi- den kokonaissato oli edellisvuotta parempi, mutta pinta-alaan suhteutettuna herukoiden satotasot ovat matalia: musta- ja viherherukalla vain Kainuus- sa satotaso oli yli 2 000 kiloa hehtaarilta. Koko maan satotaso jäi 1 200 kiloon hehtaarilta. Vadelmasta ennätyssato Vadelmasta saatiin viime kesänä kaikkien aikojen en- nätyssato, 0,7 miljoonaa kiloa. Sen viljely on keskitty- nyt mansikan tavoin Savoon. Toinen erikoismarja, josta on toivottu marjavalikoiman laajentajaa, on pensasmustikka. Sen ala on pysynyt melko vakaas- ti alle 80 hehtaarin ja satomäärät ovat vaihdelleet Marjanviljelyala 2013 Muut 420 ha Vadelma 408 ha Herukat 1 772 ha Mansikka 3 368 ha Yhteensä 5 967 ha Viljelyala Tuotanto 90 – 130 tonnin välillä. Euroopassa pensasmustikan viljely on tullut niin merkittäväksi, että EU:n tilasto- toimisto Eurostatin tilastoinnissa suunnitellaan sen ottamista tilastoitavien kasvien listalle karviaisen sijaan. Ahvenanmaalta omenoita Kaupallisen omenantuotannon kannalta Suomi on pohjoinen maa ja täällä menestyvät lajikkeet poik- keavat keskieurooppalaisista. Viime vuonna ome- noita tuotettiin myyntiin vajaa viisi miljoonaa kiloa, josta suurin osa kasvoi Ahvenanmaalla. Omena-ala on vakiintunut 650 - 680 hehtaariin. Omenan sato- määriin vaikuttaa paljon se, kuinka paljon uusia vil- jelyksiä perustetaan, sillä uusissa tarhoissa puutiheys on suurempi kuin vanhoissa. Uutena piirteenä on kaupallisen päärynäntuotan- non lisääntyminen Ahvenanmaalla, ja ilmaston läm- peneminen voi tarjota kasvumahdollisuuksia myös uusille hedelmäpuulajikkeille ja -lajeille. 13 Puutarhatilastot 2013 Tärkeimmät marjat ja omena 1985 - 2013 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 milj. kg Marjat yhteensä 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Marjat yhteensä Mansikka Herukat Vadelma Omena Taimitarhayritysten määrän ja tuotantopinta-alojen pienentyminen ei merkitse suoraviivaisesti tuotet- tujen taimimäärien vähenemistä, sillä taimitarhoilla tehostetaan tuotantoa jatkuvasti. Tosin kasvava tuonti syö kotimaisen tuotannon mark- kinoita ja taimitarhojen sopeutuminen muuttuvaan markkinatilanteeseen näkyy osaltaan tuotantotilas- toissa. Taimitarha-alasta suurin osa koristekasvituotannossa Taimitarhoja oli viime vuonna enää 114, jotka tuotti- vat taimia vajaan 400 hehtaarin alalla. Ala on vähen- tynyt vuosi vuodelta, vielä 2003 oli taimitarha-alaa 651 hehtaaria ja yrityksiä 286. Taimitarhojen pinta-alasta 80 prosenttia oli koriste- kasvituotannossa. Eniten tilaa vaatii koristepuiden kasvatus ja ne olivatkin pinta-alallisesti tärkein taimi- tarhakasviryhmä (199 ha). Yritysten koko vaihtelee suuresti riippuen muun muassa tuotantosuunnasta. Suomen suurimmat taimistot löytyvät Hämeestä ja Pirkanmaalta. Lue lisää : Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät vuonna 2013 Katso taulukko 14 Puutarhatilastot 2013 Tärkeimmät marjat ja omena ELY-keskuksittain (%) 2013 9,8 4,7 4,2 21,7 12,4 3,4 8,0 3,7 3,0 0,2 2,8 0,4 5,9 10,6 7,7 1,5 12,0 3,8 3,2 30,0 10,5 2,5 9,7 3,8 2,3 0,1 1,6 0,2 5,3 11,3 2,7 1,1 Marjojen viljelyala yhteensä 5 967 ha Marjojen sato yhteensä 16,1 milj. kg Marjat yhteensä Mansikka Herukat Vadelma Omena Katso taulukko 15 Puutarhatilastot 2013 Tomaatti edelleen tärkein kasvihuonevihannes Kasvihuonevihanneksia tuotettiin viime vuonna 78,5 miljoonaa kiloa, kaksi miljoonaa kiloa edellisvuotta enemmän. Eniten kasvoi kasvihuo- nekurkun tuotanto, 1,5 miljoonalla kilolla vajaaseen 36 miljoonaa ki- loon. Tomaatti säilytti paikkansa eniten viljeltynä ja satomäärältään suurimpana kasvihuonevihanneksena 38 miljoonan kilon tuotannol- laan. Pehmeää keräsalaattia tuotettiin ennätysmäärä, kaksi miljoonaa kiloa. Myös ruukkuvihanneksia tuotettiin ennätysmäärä, 97 miljoonaa ruukkua. Kasvihuonetuotantoa oli 656 yrityksessä ja ruukkuvihannek- sia 74 yrityksessä kasvihuonealan ollessa yhteensä 248 hehtaaria. Kasvihuonevihannekset tulevat Pohjanmaalta Pohjanmaa, varsinkin Närpiön seutu, on kasvihuonevihannestuotan- non ydinaluetta. Tomaatista 70 ja kasvihuonekurkusta vajaa 60 pro- senttia tuotetaan Pohjanmaan alueen kasvihuoneyrityksissä. Pelkäs- tään Närpiön kaupungissa on kasvihuoneita 82 hehtaaria, niistä suurin osa vihannestuotannossa. Suuria, yli 10 000 neliömetrin kasvihuonevi- VIHANNEKSIA KASVIHUONEESTA 16 Puutarhatilastot 2013 hannesyrityksiä oli viime vuonna 46, joista 20 sijaitsi Pohjanmaalla ja 10 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella. Kasvihuonevihannesten tuottajien määrä on vähentynyt varsinkin eläköitymisen vuoksi, mut- ta yritysten koot ovat kasvaneet. Jäljelle jäävät yri- tykset ovat entistä tehokkaampia. Myös valotus kas- vattaa neliösatoja. Sama satomäärä tuotetaan nyky- ään entistä pienemmällä alalla. Laajeneeko tomaattivalikoima? Tomaatin laji- ja lajikekirjo on suuri: on eri värejä, muotoja ja makuja. Erikoistomaatit ovat satotasol- taan tavallista kasvihuonetomaattia heikompia, mutta hinnaltaan kalliimpia. Eniten erikoistomaa- teista viljellään Suomessa kirsikkatomaatteja, mutta tilastoinnissa kaikki tomaatit ovat yhdessä. Salaatin ja yrttien tuotannossa lajivalikoima on laajentunut viime vuosina, myös tomaatin tuotannossa on mah- dollisuuksia samaan. Ruukkuvihannesviljelyn 10 miljoonan loikka Ruukkuvihannesviljely on ollut vahvassa kasvussa pitkään. Viime vuonna kasvu edellisvuoteen verrat- tuna oli poikkeuksellisen suuri, peräti 9,9 miljoonaa ruukkua ja kokonaistuotanto kohosi 96 miljoonaan ruukkuun. Ruukkuvihannestuotanto tuotanto on pitkälle automatisoitunutta ja tehokasta ja valtaosa tuotannosta tulee suurista ”salaattitehtaista”. Kasvihuonevihannesten tuotanto 2013 Paprika 0,6 milj. kg Salaatit 13,3 milj. kg Muut 0,3 milj. kg Kasvihuone- kurkku 35,9 milj. kg Tomaatti 38,3 milj. kg Yhteensä 88,5 milj.kg Kasvihuonevihannekset Ruukkusalaatti 17 Puutarhatilastot 2013 Tärkeimmät kasvihuonevihannekset 2013 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 milj. kg Kokonaistuotanto ilman ruukkuvihanneksia 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Kurkku Tomaatti Salaatti Ruukku- vihannekset Kokonaistuotanto Kasvihuoneissa lisävalon lähteinä käytetään pääosin suurpainenatriumvalaisimia, joiden haittapuolena on voimakas lämmöntuotto. Tulevaisuudessa LED-valaisimista toivotaan energia- tehokkaampaa ja kestävämpää ratkaisua valotuk- seen. Kasvien kasvun kannalta myös valon laadulla on suuri merkitys, sillä kasvien yhteyttäminen vaatii tiettyjä aallonpituuksia. Suuri osa ruukussa viljellyistä salaateista myydään nykyään leikattuna, ilman ruukkua. Päätuotantoalu- eet löytyivät Varsinais-Suomesta ja Etelä-Savosta, joi- den alueilla tuotettiin puolet ruukkuvihanneksista. Ruukkuvihannesten lajikirjo on laaja ja vaihteleva ja erilaisten yrttien, lehtivihannesten ja versojen ansi- osta markkinoilta löytyy nelisenkymmentä erilaista ruukkuvihannesta. Esimerkiksi basilikaa tuotettiin viime vuonna 3,5 miljoonaa ruukkua. Lisävalotus mahdollistaa talviviljelyn Tomaatti- ja kurkkualasta on kolmannes ympärivuo- tisessa (viljelyaika yli 10 kuukautta) viljelyssä ja ruuk- kuvihannesalasta käytännössä kaikki. Viljelyn edelly- tys on kasvien lisävalotus. Kasvihuonevihannesten 225 hehtaarin alasta neljännestä viljellään yli 10 kuu- kautta vuodessa. Lisäksi käytännössä ruukkuvihan- nesten lähes koko 30 hehtaarin tuotantoala on valo- tettu. Valotuksen avulla on mahdollista tuottaa vi- hanneksia ympärivuotisesti. Liue lisää: Vuoden vihannes 2014: Erikoistomaatit Katso taulukko 18 Puutarhatilastot 2013 Kasvihuonevihannestuotanto ELY-keskuksittain (%) 2013 Kurkku Tomaatti Salaatti Ruukku- vihannekset Kokonaistuotanto Ruukkuvihannesten sato yhteensä 96,9 milj. kpl 30,4 0,0 11,2 0,0 3,4 16,9 0,0 1,4 4,3 0,0 0,6 0,0 7,4 23,7 0,6 0,0 19 Puutarhatilastot 2013 Puutarhayritykset viljelevät luonnonmukaisesti eniten mansikoita, he- rukoita, porkkanoita ja tomaatteja. Luomumarjoja ja -vihanneksia vilje- levien tilojen määrä ja ala on säilynyt samalla tasolla edelliseen vuo- teen verrattuna. Luomuvihanneksia avomaalta ja kasvihuoneesta Viime vuonna vihanneksia viljeltiin luomuna avomaalla 154 tilalla 205 hehtaarin alalla. Luomuvihanneksia tuotettiin yhteensä 3,4 miljoonaa kiloa. Yrityksistä joka kymmenes ja alasta kaksi prosenttia oli luomussa. Luomuvihanneksista paras sato saatiin luomuporkkanasta, lähes kaksi miljoonaa kiloa. Määrä on ollut viime vuosina nousujohteinen. Porkka- noista luonnonmukaisesti tuotettua oli kolme prosenttia. Luomuruoka- sipulin satomäärä on myös kasvanut, sipulia tuotettiin 486 tonnia. Ruo- kasipulin tuottajista 15 prosenttia ja viljelyalasta kolme prosenttia on luomua. Keräkaalin (valkokaali) viljelyalasta kaksi prosenttia on luo- mussa. Sitä tuotettiin yhteensä 342 tonnia. Luomuna viljellyn keräkaa- lin satomäärät ovat vaihdelleet voimakkaasti viime vuosina. LUOMUTUOTANTO 20 Puutarhatilastot 2013 Ensimmäistä kertaa tarkasteluun saatiin mukaan myös kasvihuonevihannekset, joista merkittävin on tomaatti. Luomutomaattia viljeltiin 23 yrityksessä 3,9 hehtaarin alalla. Luomutomaattia tuotettiin run- saan miljoonan kilon verran, joka on kolme prosent- tia koko tomaattituotannosta. Joka viides herukanviljelijä viljelee luomusti Luomumarjoja viljeltiin 236 tilalla ja 452 satoikäisen hehtaarin alalla. Luomumarjoja tuotettiin yhteensä 438 tonnia, joka on kolme prosenttia koko marjatuo- tannosta. Marja-alasta noin puolet oli herukoiden viljelyssä ja satoa saatiin 169 tonnia. Tuotannosta yh- deksän prosenttia tuotettiin luomuna. Määrällisesti tärkein marja luomuviljelyssäkin on mansikka, josta satoa kerättiin 220 tonnia. Mansikka-alasta neljä prosenttia on luomua. Luomuomenia viljeli 57 tilaa 31 satoikäisen hehtaa- rin alalla. Luomuomenasta saatiin satoa viime vuon- na 50 tonnia. Koko omena-alasta luomutuotannossa oli viisi prosenttia. Luomuomenan viljelyssä näkyy palaaminen puhtaasta luomutuotannosta tavan- omaisen tuotannon suuntaan. Lue lisää: Eviran luomutilastot Katso taulukko Luomutiedot saadaan yhdistämällä tilastoja tukitietoihin Luomupuutarhatuotannon määrä laskettiin Tikessä tärkeimpien kasvien kohdalta yhdistämällä puutar- hatutkimuksen yhteydessä saadut satotiedot tukire- kisteristä saataviin luomutuen saajien pinta-alatietoihin. Erot Eviran luomutietoihin johtuvat Puutarhatilas- tojen yritysjoukosta, joka sisältää vuodesta 2013 alkaen vain taloudellisen kynnysarvon (2000 euroa) ylittävät yritykset. Lisäksi marja- ja omena-alasta mukana oli vain satoa tuottava varsinaisessa luomu- tuotannossa oleva ala, ei siirtymävaiheen alaa. Luomusato 2013 2008 2009 2010 2012 2013 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1 000 kg Tarhaherne Tarhaherne Valkokaali Porkkana Ruokasipuli Mansikka Herukat Vadelma Omena Luomutuotanto-verkkojulkaisu 21 Puutarhatilastot 2013 Koristekasvituotannon supistuminen jatkui vuonna 2013. Yritysten lu- kumäärä väheni ensimmäistä kertaa alle kuudensadan, 588 yritykseen ja ala 128 hehtaariin. Kesäkukat ja kukkivat ruukkukukat sekä sipuliku- kat ovat koristekasvituotannon pääkasvit, sen sijaan leikkokukkatuo- tanto supistui olemattomiin. Leikkokukkien loppusuora Yksi puutarhatuotannon rajuimmista muutoksista on ollut leikkokuk- katuotannon supistuminen. Käytännössä leikkoruusua ei enää viljellä Suomessa. Vuonna 2013 siirryttiin tilastoimaan vain leikkokukkien yhteisalaa, joka oli enää vajaa 7 hehtaaria, vähennystä edellisvuoteen 1,8 hehtaaria. Muutos on ollut raju, sillä vielä vuonna 2003 leikkokukka- alaa oli 43 hehtaaria ja 1993 peräti 72 hehtaaria. Vaikka muissa tuotantohaaroissa puutarha-alan rakennemuutos on tarkoittanut suurien tilojen lukumäärän kasvua, ovat koristekasvituo- tannossa myös pinta-alaltaan suuret yritykset vähentyneet. KORISTEKASVEJA KASVIHUONEESTA 22 Puutarhatilastot 2013 Kesäkukat edelleen lähituotantoa Koristekasvituotanto on jakautunut kasvihuonevi- hannesviljelyä tasaisemmin ympäri Suomea. Siinä missä vihannekset kulkevat suurien tukkujen kautta, on kesäkukkakauppa edelleen osin paikallista: kukat tuotetaan lähellä kuluttajia. Kesäkukkia myydään edelleen paljon suoraan puutarhoilta ja toreilta, ja lyhyet kuljetusmatkat ovat taloudellisestikin järke- viä. Eniten koristekasvialaa oli Varsinais-Suomessa, mut- ta keskialaltaan suurimmat yritykset olivat Pohjan- maalla. Toisin kuin muualla Suomessa, Lapissa valta- osa kasvihuonealasta oli koristekasvituotannossa. Kesäkukkien ja ruukkukasvien raja on häilyvä. Osaa ruukkukasveista käytetään kesäkukkien tapaan, esi- merkiksi ruukkunarsissia, joita tuotettiin 3,2 miljoo- naa kappaletta. Yli miljoonaan ylsivät ruukkukukista myös pauliinabegonia ja joulutähti. Orvokki viljellyin kesäkukka Kesäkukkien tuotantomäärät olivat huipussaan vuonna 2002, jolloin tuotanto kohosi 46 miljoonaan ruukkuun. Sen jälkeen tuotantomäärät ovat hieman vähentyneet ja viime vuonna määrä jäi 39 miljoonaa ruukkuun. Tästä amppelien osuus on 2,3 miljoonaa. Kesäkukkien viljely 2013 Muut yhteensä 10,9 Orvokki 10,9 Petunia 4,8 Pelargoni 4,6 Samettikukka 3,3 Lobelia 2,5 Kesä- ja mukulabegonia 2,5 Yhteensä 39,4 milj. kpl Kesäkukat Amppelikukat Kesäkukkia käytetään yksityispihojen lisäksi paljon julkisilla alueilla. Hautausmaita värittävät erityisesti begoniat, ahkeraliisat ja verenpisarat. Eniten viljelty kesäkukka oli edelleen orvokki, joka on säilyttänyt kestosuosikin paikkansa muun muas- sa kylmänkestävyytensä ja laajan värivalikoimansa ansiosta. Vajaasta 41 miljoonasta kesäkukasta orvok- kia oli vajaat 11 miljoonaa ruukkua. Orvokki on myös suosituin amppelikasvi petunian ohella. 23 Puutarhatilastot 2013 Katso taulukko Koristekasvien tuotanto 1985 - 2013 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 milj. kpl Kesäkukat 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Kesäkukat Ruukkukasvit Sipulikukat Savolaisia sipulikukkia Sipulikukkien tuotanto on kasvanut viime vuosina ennen kaikkea tulppaanin ansiosta. Viime vuonna hyödettiin 67 miljoonaa kukkasipulia, joista tulppaa- nin osuus oli 59 miljoonaa. Sipulikukat kuuluvat talveen ja alkukevääseen. Tulppaanin jälkeen yleisin sipulikukka on narsissi, 4 miljoonaa sipulia. Narsissisipuleista suurin osa menee ruukkunarsissin tuotantoon, mutta myös leikkonarsissiksi. Leikkotulppaanituotanto on voimakkaasti keskit- tynyt suuriin yrityksiin. Tulppaaneista 90 prosenttia hyödettiin kukkaan Etelä-Savossa ja Varsinais-Suo- messa. Etelä-Savon neljä tulppaanin hyötävää yritys- tä tuottivat puolet koko maan tulppaaneista. 24 Puutarhatilastot 2013 Koristekasvien tuotanto ELY-keskuksittain (%) 2013 17,3 4,3 3,3 5,0 2,6 2,8 8,7 10,5 18,7 1,0 5,9 1,3 9,9 4,9 3,2 0,6 Kesäkukat yhteensä 39,4 milj. kpl Kesäkukat Ruukkukasvit Sipulikukat 25 Puutarhatilastot 2013 PUUTARHATUOTANTO EU-MAISSA Tomaatti, porkkana ja sipuli ovat tärkeimmät Euroopan Unionin alueella viljellyt vihannekset. Maailman suosituinta vihannesta, tomaattia, viljel- lään Välimeren maissa pelloilla ja pohjoisemmissa maissa kasvihuoneis- sa. Euroopan Unionin alueella tomaatteja tuotettiin vuonna 2012 noin 16 miljardia kiloa, joista 2/3 tuli Italiasta ja Espanjasta. Porkkanoita tuo- tettiin noin 5 miljardia kiloa ja sipuleita 6 miljardia kiloa vuonna 2012. Puola ja Iso-Britannia tuottavat runsaan neljänneksen Euroopan porkka- noista. Hollanti ja Espanja viljelevät yli 40 % sipuleista Euroopassa. Hedelmistä viljellään eniten omenaa, appelsiineja ja persikkaa. Lähes kolme neljäsosaa EU:n hedelmäalasta löytyy Välimeren maista ja Puolas- ta. Vuonna 2012 omenoita tuotettiin yhteensä noin 12 miljardia kiloa. Omenoita viljellään lähes jokaisessa EU-maassa, mutta pääosin omenat ovat puolalaisia, italialaisia ja ranskalaisia. Sitrushedelmien tuotanto on keskittynyt Välimeren maiden alueelle. Puola on merkittävin marjojen tuottaja. Tiedot vihannesten, marjojen ja hedelmien tuotannosta perustuvat Euroopan tilastoviraston (Eurostat) keräämiin tilastoihin. 26 Puutarhatilastot 2013 Puutarhatuotanto EU-maissa 2012 Lue lisää: Eurostatin tilastojulkaisuun Agriculture, forestry and ! shery statistics (2013 edition) Lue lisää: Eurostatin tietokantoihin Tomaatti Tomaatti Sipuli Omena 27 Puutarhatilastot 2013 www.maataloustilastot. Puutarhatilastot Tilastovakka-julkaisusarja 3/2014 Sisältö: Anna-Kaisa Jaakkonen ja Arja Anttila, Tike Taitto & toimitus: Kaija Lehtilä & Sanna Kettunen, Tike Ulkoasu: Viestintätoimisto Tulus Oy Postiosoite Tike PL 310 00023 Valtioneuvosto Puhelinvaihde 0295 300 300 etunimi.sukunimi@mmmtike. www.mmmtike. ISSN 1799-4446 = Puutarhatilastot ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto (verkkojulkaisu) ISSN 2342-2130 = Tilastovakka www.maataloustilastot.