19.12.2014 1 Koneellinen taimikonhoito Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa hoidetaan n. 150 000 hehtaaria taimikoita vuodessa. Taimikonhoidon koneellistamisaste on käytettävän konekannan perusteella 1–2 % kaikista taimikonhoitotyömaista. Ville Kankaanhuhta 19.12.2014 2 Taimikonhoito kitkien - Naarva P25, Pentin paja Oy UW40D Kitkevän perkaajan kehitysversiot 19.12.2014 4 P55 P25 980 kg 5,5 m²/kitkentä 590 kg 2,5 m²/kitkentä Heidi Hallongren Heidi Hallongren 19.12.2014 3 - Tehollinen työajanmenekki on n. 6–7 h/ha - Työkauden aikana voidaan perata n. 200 ha - Työkausi koko sulanmaan aika Kitkevän Naarva-perkaajan kustannukset ovat noin 500–600 €/ha. Metsurityönä taimikonhoitoketju kustantaa yhteensä 650–700 €/ha hehtaarilta, joten kitkentä on edullisempi sillä oletuksella, että sen jälkeen ei tarvita myöhempää taimikonhoitoa. 19.12.2014 4 Kitkevän Naarva-perkaajan suhteelliset kustannukset verrattuna metsurin tekemän varhaisperkauksen ja taimikon harvennuksen yhteiskustannuksiin. Lähde: Hämäläinen ym. 2013 19.12.2014 8 Heidi Hallongren/Metla Vesominen vähäistä kitkennässä - Taimikko neljä vuotta kitkennän jälkeen 19.12.2014 5 12 vuotias, 6 vuotta sitten kitketty kuusikko Hyvin itäviin (kuviolla rahkasammalta) kohteisiin voi joskus syntyä kitkennän jälkeen melko reippaasti siemensyntyistä lehtipuustoa. Kitkentä 4-vuotiaassa taimikossa Sama taimikko reilu kolme vuotta myöhemmin 19.12.2014 6 Kitkennän vaikutus Perkaus raivaussahalla parantaa puuston läpimitan kasvua 20–35 %. (Uotila & Saksa 2013) Kitkettyjen taimikoiden tyviläpimitan kasvu vielä 10–20 % nopeampaa kuin raivaussahattujen. (Kukkonen & Kukkonen 2013) Kohdevalinnasta Koneellinen kitkentä soveltuu kantaville kivennäismaille – Ensisijaisia kitkentäkohteita ovat kivennäismaiden 4–6-vuotiaat kuusikot ja 6–8-vuotiaat kylvömänniköt – Työmaan koko yli 1,5 ha Ongelmia voivat aiheuttaa – soistuneet tai erittäin kiviset kasvupaikat ja rinteet – Liian pitkäksi päässyt kitkettävä puusto (> 2 m) – Runsas määrä pihlajaa tai haapaa perattavassa puustossa 19.12.2014 7 Kohdevalinnasta Kuva: Arto Väänänen Lähde: Tomperi & Väänänen. Koneellinen kitkentä. Pohjois-Karjalan ammattiopisto. Valtiimo. Kitkentä on helpointa tehdä lehdettömään aikaan. Kuivahkoa kangasta karummilla kasvupaikoilla kasvillisuus ei ole ongelma, mutta viljavalla kasvupaikalla se hidastaa työtä keskikesällä. Myös maan jäätyessä ja lumisissa olosuhteissa kitkentä on hankalaa. 0 5 10 15 20 25 0 10 20 30 40 50 60 Tu o tt av u u s, t eh o tu n ti a/ h a Lehtipuuston tiheys 1 000/ha Lehtipuuston keskipituus 3 m 1 m 2 m Kitkennän tuottavuus Lehtipuuston  keskipituus,  cm Lehtipuuston tiheys, 1000/ha ‐10 10‐20 20‐30 30‐40 40‐ Tehotuntia/ha ‐125 4.6 6.6 8.6 10.6 12.6 126‐175 6.6 8.6 10.6 12.6 14.6 176‐225 8.6 10.6 12.6 14.6 16.6 226‐275 10.6 12.6 14.6 16.6 18.6 Lisäksi tuottavuuteen vaikuttaa vuodenaika (alkukesästä nopeampaa) sekä kasvupaikan kivisyys ja kaltevuus. Lähde: Rantala & Kautta 2011 Hallongren & Rantala 2013 19.12.2014 8 Käyttötuntikustannus 55€ Tehotuntituottavuuksista lasketut käyttötuntikustannukset eri kustannustasoilla Käyttötuntikustannus 75€ Lehtipuuston keskipituus, cm Lehtipuuston tiheys, 1000/ha -10 10-20 20-30 30- €/ha -125 286 378 494 609 126-175 401 494 609 725 176-225 517 609 725 840 226-275 632 725 840 956 Lehtipuuston keskipituus, cm Lehtipuuston tiheys, 1000/ha -10 10-20 20-30 30- €/ha -125 390 516 673 831 126-175 547 673 831 988 176-225 705 831 988 1146 226-275 862 988 1146 1303 Lehtipuuston keskipituus, cm Lehtipuuston tiheys, 1000/ha -10 10-20 20-30 30- €/ha -125 494 653 853 1052 126-175 693 853 1052 1252 176-225 893 1052 1252 1451 226-275 1092 1252 1451 1651 Käyttötuntikustannus 95€ Työskentely Kitkennän tavoitteena on hoitaa taimikko ensiharvennusvalmiuteen, eli kitkennässä yhdistetään varhaisperkaus ja taimikonharvennus – Kitkentä on tärkeää tehdä huolellisesti, mahdollisimman suuri osa haitallisista lehtipuista tulee poistaa hoidettavasta taimikosta. – Kuusikoissa poistuma on lähinnä lehtipuustoa, mutta männiköissä on usein syytä harventaa myös mäntyjä 19.12.2014 9 Työskentely • Tavoitetiheys saa olla varhaisen harvennuksen takia kuivahkolla kankaalla tavanomaista korkeampi, n. 3000 runkoa hehtaarilla. Karummilla kasvupaikoilla n. 2000 runkoa hehtaarilla riittää. • Männikköä ei tule kitkeä ennen kuin poistettava puusto on pääosin yli 0,5 metristä, koska lyhyiden taimien kitkeminen on vaikeaa. 19.12.2014 17 • Kitkennässä kuusentaimikot harvennetaan n. 2000 rungon hehtaaritiheyteen • Istutustaimet säästetään. Hyviä täydentäviä lehtipuita voi jättää 10-20 % kokonaispuustosta. Täydentävien lehtipuiden tulee olla siemensyntyisiä ja viereisiä kuusia lyhyempiä. • Männyntaimikot harvennetaan 2000–3000 rungon hehtaaritiheyteen Työskentely Koneen puomia voi hyödyntää tavoitetiheyden laskennassa. Kitkentäkehikkoa voi hyödyntää poistuman arvioinnissa. 19.12.2014 10 Miksi kitkentä? Ei vesomista Tuotantopuiden hyvä kasvu Ei metsikössä kulkua haittaavaa risukkoa Taimikonhoito raivaussahalla Kitkentä ‐300 €Varhaisperkaus ‐600 €Kitkentä ‐400 €Taimikonharvennus (‐100 €Myöhempi TH) 800 €Ensiharvennus 900 €Ensiharvennus 100 € 200 € Kokonaisuus huomioiden tehokas ratkaisu Miksi kitkentä? 19.12.2014 11 Tehojätkä pro + UW40 raivauspää, Usewood - Pienmetsäkone UW40D MenSen raivauspää RP80L Katkaisevat taimikonhoidon menetelmät MenSe Ville Kankaanhuhta Karri Uotila Risumoto MenSen RP40-raivauslaitteellaRisutecin R2B-raivauspää Risutec Metsäteho Katkaisevat taimikonhoidon menetelmät 19.12.2014 12 Taimikonharvennuksessa peruskoneen koko ei näytä olevan ratkaisevassa roolissa työn tuottavuuden suhteen – Järeällä ja kevyellä koneella lähes sama tuotos Metsuri Mense - hakkuukone Mense – pienkaivinkone risumoto Pienkaivinkoneella taimikonhoito käy jotakuinkin yhtä nopeasti kuin huomattavasti kalliimmalla hakkuukoneella Tehojätkä (UW40) on hieman hitaampi kuin MenSe, mutta myös se kykenee noin 10 h/ha tuottavuuteen Lähteet: Strandström & Poikela 2010, Hämäläinen ym. 2013 Tehojätkä UW40 Lähde: Hämäläinen ym. 2013 Peruskone ratkaisee kuitenkin hyvin pitkälti työn tuntikustannuksen 19.12.2014 13 Taimikonharvennuksen kustannukset 25 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Raivaussahatyö MenSe ‐ peruskoneena hakkuukone UW40 ‐ peruskoneena pienmetsäkone Poistuma 12000 runkoa/ha (lpm 3 cm) Edullinen pienmetsäkone on kustannuksiltaan kilpailukykyinen metsurin kanssa, kun taimikonhoidossa on paljon järeää poistuma. Lähde: Strandström ym. 2011 Koneellinen taimikonharvennus: Kohdevalinta • Kone kilpailukykyinen vaihtoehto oikeanlaisilla kohteilla • Riittävä käsittely-yksikön koko (> 2 ha) Priorisoitava työkohteita, joissa on • paljon poistettavaa puustoa • suuri poistettavien puiden läpimitta • paljon tiheitä puuryhmiä • selkeä jäävän puuston tilajärjestys 19.12.2014 26 19.12.2014 14 Koneellinen varhaisperkaus Tehojätkä Metsuri Koneellisen taimikonhoidon leikkaavien menetelmien kannattavuus varhais- perkauksessa edellyttää työlajien yhdistämistä (vesomisen torjunta, boorilannoitus) tai koneiden kehitystä. Lähde: Strandström & Poikela 2010 Tehojätkän kustannukset metsuriin verrattuna (poistuma keskimäärin 2,3 cm paksua) Huomio: Uusin TJ6-malli on tutkimuksessa käytettyä teknisesti edistyneempi ja kilpailukyvyltään parempi. Taimikon varhaishoitoon soveltuvista uusimmista leikkaavista koneellisen taimikonhoidon menetelmistä ei ole vielä tutkimustietoa. Tehojätkä on yhden terän raivauspäällä varhaisperkauskohteilla hitusen nopeampi, mutta kalliimpi kuin metsuri. Uusi kaksiteräinen raivauspää parantaa koneen kilpailukykyä varhaisperkauksilla. Oleellinen harppaus leikkaavien menetelmien kustannustehokkuudessa tulee vastaan, mikäli vesakontorjuntakäsittely saadaan yhdistettyä toimivasti laajamittaiseen käyttöön soveltuvasti. Torjunta-aineiden käsittely on koneissa huomattavasti helpompaa kuin metsurityössä. Hitaasti pyörivät terät myös toiminevat hyvin torjunta-aineen levityksessä. 19.12.2014 15 Luontainen vesakontorjunta-aine taimikonhoitoon? Luontainen vesakontorjunta Purppuranahakka on vaurioituneita lehtipuita lahottava sienilaji. Yleinen Suomen luonnossa esimerkiksi lahoavissa koivunkannoissa. Puppuranahakkasieneen perustuvassa vesakontorjunnassa metsään ei tuoda aineita, joita sieltä ei luonnostaan löydy. Biologinen ja ympäristöystävällinen vesakontorjuntamenetelmä. Hantula, J. & Hamberg, L. 2011. Onko purppuranahakkasienestä biologiseksi aseeksi vesakontorjuntaan? Metsäntutkimuslaitos. Taimitietopalvelun uutiskirje 4/2011. Leena Hamberg/METLA Luontainen vesakontorjunta-aine taimikonhoitoon? Luontainen vesakontorjunta Purppuranahakkasienestä valmistettu liuos levitetään tuoreen kannon leikkauspintaan. Sieni heikentää vesojen kasvua vähitellen ainakin 2–3 vuoden ajan käsittelystä. Kantoon kehittyy noin puolimetrisiä vesoja ennen havaittavaa vaikutusta. Ehkäisee tehokkaasti koivunvesojen kehitystä. Lisäksi tehoaa ainakin haapaan ja pihlajaan. Terveisiin lehtipuihin tai havupuihin purppuranahakkasieni ei leviä. Leena Hamberg/METLA Hantula, J. & Hamberg, L. 2011. Onko purppuranahakkasienestä biologiseksi aseeksi vesakontorjuntaan? Metsäntutkimuslaitos. Taimitietopalvelun uutiskirje 4/2011. 19.12.2014 16 Taimikonhoidon tulevaisuus Taimikonhoito raivaussahalla on säilynyt jo vuosikymmeniä lähes muuttumattomana Tuotekehitys ei ole juuri parantanut työn tuottavuutta Ansiotason voimakas nousu on nostanut miestyövaltaisen työlajin kustannuksia reippaasti Metsureiden vanhimpiin ikäluokkiin voimakkaasti painottunut ikäjakauma ei tule helpottamaan tilannetta lähitulevaisuudessa ▼ Jopa työvoiman riittävyys voi olla ongelma METLA/Erkki Oksanen Taimikonhoidon tulevaisuus Koneellisen taimikonhoidon koneet kehittyvät sen sijaan nyt nopeasti Kitkentä: Leikkaava kehikko - Kitkevä suuri kehikko - Pieni, edullinen ja näppärä kehikko Vesakontorjunta Uudet terätyypit Konenäkö Koneen liikkeiden (osittainen) automatisointi Vaikuttaa vain ajan kysymykseltä milloin koneellinen taimikonhoito yleistyy laajemmalti 19.12.2014 17 Loppu