METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA 828,2002 Metsäsuunnitelma metsäammattilaisen käytössä Etelä-Savossa Yrjö Niskanen VANTAAN TUTKIMUSKESKUS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA 828,2002 Metsäsuunnitelma metsäammattilaisen käytössä Etelä-Savossa Yrjö Niskanen VANTAAN TUTKIMUSKESKUS Niskanen, Y. 2002. Metsäsuunnitelma metsäammattilaisen käytössä Etelä-Savossa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 828. 27 s. + liitteet. ISBN 951-40-1808-7, ISSN 0358-4283. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt ja puun ostajat käyttävät metsäsuunnitelmaa työssään. Tutkimus perustuu Etelä-Savon metsä keskuksen toimialueella keväällä 2001 tehtyyn postikyselyyn. Tulosten mukaan metsä ammattilaiset käyttävät metsäsuunnitelmia laajasti työssään sekä yksin että yhdessä metsänomistajien kanssa. Suunnitelman käytössä ei ollut eroja toimittaessa paikka kuntalaisen tai ulkokuntaisen metsänomistajan kanssa. Metsänhoitoyhdistysten toimi henkilöillä suunnitelman käyttö painottui erilaisten metsänhoito- ja hakkuukohteiden etsintään, kun puunostajilla käyttö keskittyi hakkuukohteiden etsinnän lisäksi hakkuu ja puutavaralajikertymien arviointiin. Metsäammattilaisista osa piti metsäsuunnitelmaa noudatettavana asiakirjana ja osa puhtaasti tietovarastona. Useimmiten painottui kui tenkin enemmän suunnitelman noudattaminen kuin käyttö tietovarastona. Tehtävästä riippuen metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöistä noin puolet pyrki toiminnassaan nou dattamaan suunnitelmaa. Puunostajat painottivat metsänhoitoyhdistysten toimihenki löitä useammin suunnitelman noudattamista. Yleisimmin suunnitelmaa pyrittiin nou dattamaan metsäluonnonhoidossa. Ammattilaiset arvioivat suunnitelman noudatta misesta olevan paljon hyötyä metsänomistajille. Suunnitelman noudattamisen voi kui tenkin katsoa suurelta osin olevan metsätoimihenkilöiden vastuulla, sillä metsän omistajat itse ottivat suunnitelman noudattamisen keskusteluun varsin harvoin. Avainsanat: metsäsuunnittelu, metsäpolitiikka, metsänhoitoyhdistys, puunostajat, yksityismetsänomistajat Julkaisija: Metsäntutkimuslaitos, Vantaan tutkimuskeskus, hanke 3309 Hyväksynyt: Tutkimusjohtaja Kari Mielikäinen 10.1 ..2002 Taitto: Raija Lahtinen Yhteystiedot: Yrjö Niskanen, Etelä-Savon metsäkeskus, Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli. Sähköposti: yrjo.niskanen@metsakeskus.fi Tilaukset: Metsäntutkimuslaitos, kirjasto, PL 18, 01310 Vantaa. Puhelin: (09) 8570 5580, fax: (09) 8570 5582, sp: kirjasto@metla.fi Sisällys Alkusanat 4 1 Johdanto 5 1.1 Metsäsuunnittelun tavoitteet 5 1.2 Metsäsuunnitelman merkitys päätöksenteossa 6 1.3 Metsäsuunnitelman käyttötilanteet metsäammattilaisella 8 1.4 Tutkimuksen tarkoitus 9 2 Aineisto ja tutkimusmenetelmä 10 3 Tulokset 12 3.1 Metsäsuunnitelman käytön toimintaympäristö 12 3.2 Metsäsuunnitelma toimihenkilön käytössä 14 3.3 Metsäammattilaisten näkemys metsänomistajista suunnitelman käyttäjinä 20 4 Tulosten tarkastelu 23 Kirjallisuus 27 Liitteet 4 Yrjö Niskanen Alkusanat Metsäsuunnittelu on keskeinen metsäpolitiikan informaatio-ohjauksen keino. Siihen on panostettu 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Metsäsuunnittelua tekevät pääosin metsäkeskukset, mutta joillain alueilla myös metsänhoitoyhdistykset. Yhteiskunta tukee aluesuunnittelua, jonka pohjalta tilakohtaiset suunnitelmat laaditaan. Metsän omistajalle suunnitelma on maksullinen. Kansallisen metsäohjelman 2010 keinovalikoimassa metsäsuunnittelu näh dään metsäneuvonnan ohella yhtenä tärkeimmistä metsäpolitiikan keinoista. Tavoit teena on neuvonnan ja koulutuksen voimavarojen kaksinkertaistaminen ja tila kohtaisen metsäsuunnittelun nostaminen 75 prosenttiin yksityismetsien alasta. Met säsuunnittelun ja neuvonnan vaikuttavuutta on tutkittu vähän, mihin kiinnittivät huomiota myös Kansallisen metsäohjelman ympäristövaikutuksia arvioineet asian tuntijat ja YVA-työryhmä perään kuuluttaen lisää tutkimusta. Maa- ja metsätalous ministeriö asetti Metsäntutkimuslaitokselle vuoden 2000 tulostavoitteeksi laatia ai heesta tutkimussuunnitelma yhteistyössä metsäkeskusten ja Tapion kanssa siten, että vuonna 2001 käynnistetään asiaa koskeva tutkimus. Tämä raportti on käynnis tyneen Metsäneuvonnan ja metsäsuunnittelun vaikuttavuus -tutkimushankkeen en simmäisiä tuloksia. Aiemmin ei ole tutkittu metsäsuunnitelmaa metsäammattilaisten käytössä. Tutkimus on näin ensimmäinen yritys tällä saralla jättäen vielä monta kysymystä vastausta vaille. Kiitokset käsikirjoitusta kommentoineille henkilöille, erityisesti Jari Jämsälle, Heimo Karppiselle, Jari Kuuluvaiselle, Tapio Nummelle, Timo Puk kalalle ja Pekka Ripatille. Tutkimukseen on saatu rahoitusta Maa- ja metsä talousministeriön yhteistutkimusmäärärahoista ja Metsämiesten Säätiöltä. Helsingissä 8.1.2002 Harri Hänninen Hankkeen vastuututkija 5 Metsäsuunnitelma metsäammattilaisen käytössä Etelä-Savossa 1 Johdanto 1.1 Metsäsuunnittelun tavoitteet Metsäsuunnittelussa toteutuvat parhaimmillaan metsänomistajan ja yhteiskunnan tarpeet. Metsänomistajan kannalta metsäsuunnittelu voidaan nähdä metsänomistajan tavoitteiden ja metsän antamien mahdollisuuksien yhteensovittamisena. Yhteis kunnan kannalta metsäsuunnittelu on yhteiskunnan rahoitusta saavana osa metsä talouden edistämistoimintaa ja keskeinen metsäpolitiikan keino (Pesonen ym. 1998, Maa- ja metsätalousministeriön ... 2001). Kansallisessa metsäohjelmassa 2010 (1999) nähdään metsäsuunnittelu ja metsäneuvonta keskeisinä yksityismetsä talouden informaatio-ohjauksen keinoina. Tilakohtainen voimassa oleva metsäsuunnitelma oli vuonna 1999 kaikkiaan 46 prosentilla metsänhoitomaksua maksavista metsänomistajista, ja 62 prosentilla yksityismetsien pinta-alasta (Hänninen 2001). Vuonna 1998 tilakohtaisia metsä suunnitelmia valmistui 7 301 tilalle, joiden pinta-ala oli yhteensä 475 000 hehtaaria (Tapion vuositilastot 1999). Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on, että 75 prosentilla yksityismetsien pinta-alasta on tilakohtainen voimassa oleva metsä suunnitelma ohjelmakauden lopussa (Kansallinen metsäohjelma ... 1999). Metsäpolitiikan tavoitteet ovat 1990-luvulle saakka painottuneet taloudel lisiin seikkoihin; on pyritty vaikuttamaan puuntuotantoon ja hakkuumahdol lisuuksien hyväksikäyttöön. Yhteiskunnan tavoitteiden muuttuessa viimeisen kym menen vuoden kuluessa myös metsälainsäädäntö ja sen tavoitteet ovat muuttuneet (Uusi metsäpolitiikka ...1998). Metsälainsäädännössä asetetut tavoitteet ohjaavat koko maan metsävarojen käyttöä. Säädöksillä toteutetaan yhteiskunnan metsien käytölle asettamia tavoitteita ja arvoja. Metsien käsittelyä koskevien toimenpide ehdotusten on metsäsuunnitelmissa oltava sopusoinnussa vallitsevien säädösten kanssa. Metsäsuunnitelmien toimenpide-ehdotuksissa otetaan myös huomioon ns. hyvän metsänhoidon suositukset, joilla yleisesti ymmärretään säädöksien edellyttä mää minimirajaa parempaa metsänhoitoa. Näin säädökset ja käsitykset hyvästä 6 Yrjö Niskanen metsänhoidosta vaikuttavat metsien käyttöön pitkällä aikajänteellä myös metsä suunnitelmien kautta. Metsäsuunnitelmassa esitetään perustellut toimenpidesuositukset eri met sikkökuvioiden käsittelyille. Suunnitelman laadinnassa analysoidaan metsänkäsit telyn eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia metsän tulevaan kehitykseen. Ennus teiden laadinnassa ovat apuna metsän kehitystä kuvaavat mallit, joilla metsän käsittelyn vaikutuksia simuloidaan. Toimenpidesuositukseksi valitaan metsän käy tölle asetettuja tavoitteita parhaiten tukeva vaihtoehto. Päätössuosituksiksi valitut toimenpide-ehdotukset perustuvat käytännössä usein metsäsuunnitelman laatijan ammatilliseen näkemykseen, vaikka tavoitteena on, että ne perustuisivat metsänomistajan esittämille tavoitteille. Ammatillisen nä kemyksen ja metsänomistajan tavoitteiden vaikutus lopputulokseen vaihtelee ta pauskohtaisesti hyvin paljon. Joissakin tapauksissa metsänomistajalla on hyvin sel keät tavoitteet metsiensä käytölle, kun taas usein metsänomistaja jättää metsä suunnitelman teon kokonaan metsäammattilaisen huoleksi. Maa- ja metsätalous ministeriön metsäsuunnittelustrategian (2001) mukaan metsäsuunnittelun yksi kes keisiä toimintaperiaatteita on asiakaslähtöisyys ja monitavoitteisuus. Aina metsän omistajan ei kuitenkaan ole mahdollista osallistua suunnitelman laadintaan. Pesosen ym. (1998) mukaan noin puolet metsänomistajista oli keskustellut suunnittelman laatijan kanssa metsiensä käytön tavoitteista ja he olivat pitäneet menettelyä tar peellisena. Noin kolmasosa metsänomistajista oli osallistunut maastotöihin suunni telmaa laadittaessa. 1.2 Metsäsuunnitelman merkitys päätöksenteossa Metsien käsittelyä koskevaan päätöksentekoon vaikuttavat ensisijaisesti metsän omistaja ja lainsäädäntö sekä välillisesti metsäammattilainen ja metsäsuunnitelma. Metsänomistaja on lopullinen päätöksentekijä, joka käyttää hyväkseen metsä ammattilaiselta ja metsäsuunnitelmasta saamiaan tietoja. Metsäammattilainen tukee 7 Metsäsuunnitelma metsäammattilaisen käytössä Etelä-Savossa metsänomistajan päätöksentekoa sillä ammattaitaidolla, joka hänellä on metsien käsittelystä ja metsäsuunnitelman käytöstä ja tulkinnasta. Kun metsänomistaja on päättänyt käyttää metsäänsä, metsäsuunnitelma aut taa häntä yksityiskohtaisessa päätöksenteossa. Metsän käytössä päätettäviä asioita ovat esimerkiksi hakkuu- ja hoitokohteiden valinta ja laajuus. Kun metsäsuunni telmaa pyritään noudattamaan, niin suunnitelma ohjaa metsään liittyvää päätöksen tekoa. Jos taas metsäsuunnitelmaa käytetään lähinnä tietovarastona, suunnitelman päätösesitys (ehdotus) ei juurikaan ohjaa päätöksentekoa, vaan päätöksentekijä te kee ratkaisunsa pääasiassa muuhun kuin suunnitelman toimenpide-esitykseen pe rustuen. Pyrkimys suunnitelman noudattamiseen voi myös olla osittaista. Voidaan esimerkiksi pyrkiä tekemään metsänhoitotyöt metsäsuunnitelman mukaisesti tai noudattamaan metsäluonnonhoitoa koskevia suunnitelman neuvoja, mutta uudistus hakkuissa tai yleisemmin hakkuukohteiden valinnassa ei haluta noudattaa täsmälli sesti suunnitelmaa. Kokonaisvaltaisimmillaan metsäsuunnitelman ohjausvaikutus on silloin, kun suunnitelma luo metsänomistajalle metsän käyttöön liittyviä tarpeita ja ohjaa näiden tarpeiden tyydyttämistä. Metsäsuunnitelman merkitys päätöksenteossa määräytyy sen mukaan, miten sitä käytetään. Käyttöön vaikuttavat mm. metsänomistajan ja metsäammattilaisen osaaminen suunnitelman käytössä, metsänomistajan sitoutuneisuus suunnitelman tavoitteisiin ja sen noudattamiseen, ja se, miten ammattihenkilö käyttää suunni telmaa metsänomistajan kanssa ja pyrkii suunnitelman toteuttamiseen. Myös suun nitelman laatu ja selkeys vaikuttavat sen käyttöön. Metsäsuunnitelman vaikutusta metsien käyttöön ovat tarkastelleet mm. Karppinen ja Hänninen (1990), Hänninen ja Viitala (1994), Pesonen ym. (1998) ja Hänninen ym. 2001. Tarkasteluajanjakso on ollut yleensä viisi vuotta. Pääsääntöi sesti metsäsuunnitelman omistavilla tiloilla on tehty hakkuita enemmän (m 3 /ha vuo dessa), mutta hakkuumahdollisuuksia ei ole hyödennetty sen tehokkaammin kuin tiloilla, joilla ei ole ollut suunnitelmaa. Tutkimuksia metsäsuunnitelmien vaikutuk sista metsänhoitoon on vähän. Hänninen ja Viitala (1994) totesivat taimikonhoito määrän olevan suunnitelman omistavilla tiloilla hieman suuremman. Tulos oli kui tenkin tilastollisesti merkitsevä vain yli 25 hehtaarin tiloilla. Hänninen ym. 2001 8 Yrjö Niskanen totesivat, ettei suunnitelman omistamisella ollut lainkaan vaikutusta uudistusalan hoitoon. Edellä mainitut tulokset koskevat lähinnä 1980-luvulla ja 1990-luvun alku vuosina valmistuneita metsäsuunnitelmia. 1.3 Metsäsuunnitelman käyttötilanteet metsäammattilaisella Metsäammattilaisella on keskeinen asema metsäsuunnitelman käytössä. Metsä suunnitelman käyttö konkretisoituu metsäammattilaisen suunnitellessa metsän omistajan kanssa hänen metsäänsä liittyviä toimenpiteitä - tehtäessä metsän käyt töön liittyviä päätöksiä. Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt käyttävät metsäsuun nitelmaa puunmyynnin ja metsänhoitotöiden suunnittelussa. Puunostajien työssä suunnitelman käyttö korostuu suoran puukaupan yhteydessä. Tällöin hakkuukoh teesta ei ole etukäteen tehtyä puunmyyntisuunnitelmaa vaan hakkuukohteen suun nittelu on puunostajan ja metsänomistajan kahdenkeskinen asia. Metsäammattilainen voi käyttää suunnitelmaa joko yhdessä metsänomis tajan kanssa tai itsenäisesti riippuen siitä, kuinka osaava ja aktiivinen metsän omistaja itse on suunnitelman käytössä. Jos metsäammattihenkilöllä on suunni telman kaksoiskappale tai vastaavat tiedot käytettävissään, hän voi perehtyä jo en nakkoon asianomaisen metsälön metsien tilaan ja mahdollisuuksiin. Metsä suunnitelman käyttö voi olla erilaista toimihenkilön asioidessa paikkakuntalaisen tai ulkokuntalaisen metsänomistajan kanssa. Paikkakunnalla asuva metsänomistaja on yleensä helpommin tavoitettavissa kahdenkeskisiin keskusteluihin, ja hänen on hel pompaa olla mukana metsässä puunmyyntisuunnitelman laadinnassa kuin ulko kuntalaisen. Kahdenkeskisessä tapaamisssa metsäsuunnitelman käyttö on luonnol lisesti erilaista kuin asioitaessa esimerkiksi puhelimen välityksellä. 9 Metsäsuunnitelma metsäammattilaisen käytössä Etelä-Savossa 1.4 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tavalla ja kuinka laajasti metsä ammattihenkilöt Etelä-Savossa käyttävät metsäsuunnitelmatietoja työssään metsän omistajan metsää koskevassa päätöksenteossa. Lisäksi selvitetään, missä määrin metsäammattilaiset kokevat suunnitelmasta olevan hyötyä omassa työssään sekä miten he arvioivat suunnitelman hyödyttävän metsänomistajia. 10 Yrjö Niskanen 2 Aineisto ja tutkimusmenetelmä Tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä keväällä 2001 puunmyyntisuunnitelmia ja puukauppoja tekeviltä metsätoimihenkilöiltä Etelä-Savossa. Kysely lähetettiin 87 metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilölle ja 103 puunostajalle UPM-Kymmenessä, Stora Ensossa ja Metsäliitossa. Kyselyyn vastasi 68 metsänhoitoyhdistyksen toimi henkilöä (78 %) ja 67 puunostajaa (65 %). Vastausten kokonaismäärä oli siten 135. Kyselystä informoitiin metsänhoitoyhdistyksiä, metsänomistajien liittoja ja alueella toimivia metsäyhtiöiden aluekonttoreita etukäteen kirjeellä (liite 1 ja 2). Sen jälkeen niihin soitettiin ja lähetettiin kyselylomake. Kyselyn alkuosan kysymyksillä selvitettiin puunmyyntisuunnitelmien ja puukauppojen tekemisen toimintaympäristöä ja laajuutta. Metsäsuunnitelman käyt töä ja noudattamista koskevat kysymykset oli jaettu useaan osa-alueeseen. Metsän hoitoyhdistysten toimihenkilöille ja puunostajille lähetetyt kyselylomakkeet olivat pääosiltaan samansisältöiset. Kyselylomakkeet ovat liitteinä 3 ja 4. Metsäammattilaisia pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon he käyttävät työs sään hyväksi metsäsuunnitelmatietoja. Arviota pyydettiin viideltätoista eri osa alueelta viisiportaisella asteikolla "erittäin vähän", "melko vähän", "en osaa sanoa", "melko paljon", "erittäin paljon". Osa-alueet olivat seuraavat: 1. Taimikonhoitoa vaativien kohteiden etsiminen 2. Taimikonhoidon vaatiman työmäärän arviointi 3. Ensiharvennusta vaativien kohteiden etsiminen 4. Ensiharvennuskertymän arviointi 5. Varttuneiden kasvatusmetsien hakkuukertymän arviointi 6. Uudistushakkuukohteiden etsiminen 7. Uudistushakkuukertvmän arviointi 8. Leimikon kokonaiskertymän arviointi 9. Eri puutavaralajien kertymien arviointi 10. Puun laadun määrittäminen 11. Leimikosta kertyvien puutavaralajien iärevden määrittäminen 12. Hakkumäärän mitoittaminen kestäväksi 13. Metsänomistajan neuvonta 14. Metsälakikohteiden paikantaminen ja säästäminen (uudet suunnitelmat) 15 Erilaisten metsänhoidon kampanjoiden tietolähteenä käyttäminen (esim. nuoren met sänhoidon tehostamiskampanja tms.) 11 Metsäsuunnitelma metsäammattilaisen käytössä Etelä-Savossa Metsäammattilainen voi käyttää metsäsuunnitelmaa joko pääasiassa tieto varastona tai noudatettavana suunnitelmana. Käyttötapa voi vaihdella eri tehtävissä. Tätä taustaa vasten metsäammattilaisia pyydettiin arvioimaan kumpaa tapaa he ko rostavat omassa työssään. Vastaajia pyydettiin arvioimaan painotustaan viisi portaisella asteikolla, jossa 1 tarkoitti "tietovarastona" ja 5 "noudatettavana suunni telmana". Arviointi pyydettiin tekemään viidessä tehtävässä: metsänhoidossa, hak kuukohteiden valinnassa, kestävän hakkuumäärän mitoittamisessa, metsäluon nonhoidossa ja metsänomistajan neuvonnassa. Metsäammattilaisilta tiedusteltiin myös, kuinka paljon he arvioivat metsä suunnitelman noudattamisesta olevan hyötyä metsänomistajalle. Arviota pyydettiin seuraavilla kahdeksalla osa-alueella: 1. Taimikonhoito 2. Ensiharvennus 3. Ylispuiden poisto 4. Varttuneiden kasvatusmetsien hakkuut 5. Uudistushakkuiden kiireellisyysjärjestyksen noudattaminen 6. Uudistushakkuiden uudistamistavan noudattaminen 7. Hakkuumäärän mitoittaminen hakkuusuunnitteen mukaiseksi suunnitelmakaudella 8. Metsäluonnonhoito-ohjeiden noudattaminen. Lisäksi metsänhoitoyhdistyksiltä selvitettiin haastatteluin, kuinka laajasti metsänomistajien metsäsuunnitelmatiedot ovat niiden käytettävissä. Haastatteluun osallistui 15 metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaa 19:sta. Haastattelun pohja na ollut lomake on liitteenä 5. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva. Pääasiallinen tutkimusmenetelmä on ristiintaulukointi. Jakaumien erojen testaamiseen on käytetty X 2 -testiä ja Mann- Whitneyn U-testiä. Muuttujien välisten korrelaatioiden tarkastelussa on käytetty Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa. Tuloksista on raportoitu vain tilastollisesti merkitsevät joskaan tilastollisia tunnuslukuja ei ole esitetty. 12 Yrjö Niskanen 3 Tulokset 3.1 Metsäsuunnitelman käytön toimintaympäristö Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöillä tavallisin metsäsuunnitelman käyttötilanne on heidän laatiessaan puunmyyntisuunnitelmia metsänomistajille. Suunnitelmaa käytetään eniten juuri näissä tilanteissa. Puunostajille vastaavanlainen suunnitelman käyttötilanne on tehtäessä suoria puukauppoja, mutta näiden määrä on vähäinen verrattuna metsänhoitoyhdistysten puunmyyntisuunnitelmien laadintamääriin. Etelä-Savon metsäkeskuksen toimialueen metsänhoitoyhdistyksen toimi henkilö laati tavallisimmin 61-100 puunmyyntisuunnitelmaa vuonna 2000. Vastaa vasti puunostaja teki tavallisimmin 101-150 puukauppaa. Vähintään sata puu kauppaa teki puunostajista 64 prosenttia, kun metsänhoitoyhdistyksen toimihenki löistä yli sataan puunmyynnitisuunnitelmaan pääsi vain 32 prosenttia. Puunostajan rooli metsäsuunnitelman käytössä konkretisoituu selkeimmin suoran puukaupan yhteydessä. Tällöin myytävästä puuerästä ei ole etukäteen tehtyä "leimikkoa", vaan leimikon suunnittelu on puunostajan ja metsänomistajan keski näisen yhteistyön tulos. Suorien puukauppojen määrä on keskimäärin 30-40 pro senttia Etelä-Savon puukauppojen määrästä, sillä vastanneista puunostajista noin puolet ilmoitti tehneensä vähintään 30 suoraa puukauppaa vuonna 2000. Suurin osa ostajien tekemistä puukaupoista perustui siis metsänhoitoyhdistyksen tekemään puunmyyntisuunnitelmaan, joten ostajien metsäsuunnitelman käyttö suorien puu kauppojen yhteydessä oli vähäisempää kuin metsänhoitoyhdistyksen toimihenki löillä puunmyyntisuunnitelmia laadittaessa. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöillä on puunostajia paremmat mahdol lisuudet tutustua metsänomistajan metsäsuunnitelmaan ennakkoon ennen tilalle me noa, sillä metsänhoitoyhdistyksessä on useimmiten metsänomistajan metsäsuun nitelman kaksoiskappale. Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt käyttivätkin tätä mahdollisuutta laajasti hyväkseen. Heistä 90 prosenttia perehtyi jo etukäteen metsä suunnitelmaan useimmiten tai lähes aina olipa kyseessä paikkakuntalainen tai ulko kuntalainen metsänomistaja. 13 Metsäsuunnitelma metsäammattilaisen käytössä Etelä-Savossa Puunostajalla suunnitelman kaksoiskappale on silloin, kun omistaja on luo vuttanut sen hänelle. Puunostajilla on kuitenkin mahdollisuus perehtyä metsä suunnitelmaan metsänhoitoyhdistyksen toimistolla, jos metsänomistaja on antanut tähän luvan. Puunostajista noin puolet ilmoitti, että heillä oli ollut mahdollisuus tu tustua tilan metsäsuunnitelmatietoihin ennen tilalle menoa useimmiten tai lähes ai na. Puunmyynnin suunnittelutilanteessa toimihenkilöt hyödynsivät hyvin laa jasti metsänomistajan metsäsuunnitelmaa yhdessä metsänomistajan kanssa. Useim miten tai lähes aina metsäsuunnitelmaa käytti 94 prosenttia metsäammattilaisista olipa sitten kyseessä paikkakuntalainen tai ulkokuntalainen metsänomistaja. Met sänhoitoyhdistysten toimihenkilöiden vastaukset olivat ulkokuntalaisen metsän omistajan kohdalla painottuneet puunostajia enemmän "lähes aina" -luokkaan. Metsäsuunnitelman tietojen merkitys korostuisi, jos puunmyyntisuunni telma tai puukauppa tehtäisiin kokonaan ilman maastotöitä. Tällainen toiminta on kuitenkin hyvin vähäistä, sillä puustotietojen hankkimisen lisäksi puunmyynti suunnitelman laadinnan yhteydessä hakkuualue (leimikko) yleensä myös rajataan maastoon, ja puukaupan yhteydessä perehdytään maastoon mm. korjuuolosuhteiden selvittämiseksi. Valtaosa sekä metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöistä että puun ostajista ilmoitti tehneensä vuonna 2000 enintään viisi puunmyyntisuunnitelmaa tai puukauppaa käymättä lainkaan metsässä. Ilman maastotöitä tehty puunmyynti suunnitelma tai puukauppa oli yleisempää paikkakunnalla asuvien metsänomistajien tiloilla kuin ulkokuntalaisten tiloilla. Tämä saattaa selittyä sillä, että toimihenki löiden asiointi paikkakuntalaisten kanssa on ollut tiuhempaa kuin ulkokuntalaisten kanssa, ja paikkakuntalaisen metsät ovat näin tulleet tutuiksi. Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöiltä kysyttiin myös metsäsuunnittelun ns. välialuetietojen käytön määrää, silloin kun tilalla ei ole tilakohtaista metsä suunnitelmaa. Yhdistysten toimihenkilöistä 96 % ilmoitti käyttävänsä väli aluetietoja erittäin paljon tai melko paljon. 14 Yrjö Niskanen 3.2 Metsäsuunnitelma toimihenkilön käytössä Metsäsuunnitelmaa hyödynnetään monissa metsien käyttöön liittyvissä asioissa. Esitetyistä viidestätoista metsäsuunnitelman käytön osa-alueesta toimihenkilöistä yli kolme neljäsosaa ilmoitti käyttävänsä suunnitelmaa 7-8 osa-alueella melko pal jon tai erittäin paljon (kuva 1). Puunostajilla näistä korostui kahdeksan osa-aluetta ja metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöillä seitsemän. Pääpiirteissään puunostajilla ja metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöillä oli varsin yhtenäinen näkemys metsä suunnitelman käytöstä. Sekä metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt että puunostajat käyttivät suun nitelmaa yleisimmin hakkuukohteiden etsimiseen ja hakkuukertymien arviointiin. Merkille pantavaa on, että suunnitelmaa käytettiin laajasti (lähes kolme neljäsosaa vastaajista) myös metsänomistajien neuvonnassa. Valtaosa ammattilaisista käytti suunnitelmaa paljon myös metsälakikohteiden paikantamiseen. Suunnitelman tie toja ei sen sijaan juurikaan käytetty puun laadun, leimikon puutavaralajien järeyden ja taimikonhoidon työmäärän arviointiin. Kuva 1. Niiden metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöiden ja puunostajien osuus, jotka arvioivat käyttävänsä työssään eri tehtävissä paljon metsäsuunnitelmaa. Tehtävät on esitetty kuvassa lyhennetyssä muodossa. Luokat "erittäin paljon" ja "melko paljon" on yhdistetty kuvassa. "En osaa sanoa" -vastausten (Eos) osuus on kuvan vasemmassa reunassa. 15 Metsäsuunnitelma metsäammattilaisen käytössä Etelä-Savossa Vaikka puunostajat ja metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt käyttivät suun nitelmaa melko lailla samanlaisissa asioissa, niin metsänhoitoyhdistysten toimi henkilöillä käyttö painottui selvästi puunostajia enemmän metsänhoidollisten, eri tyisesti taimikonhoidon, kohteiden etsintään. Puunostajilla suunnitelman käytössä vastaavasti korostuivat uudistushakkuukohteiden paikantaminen ja hakkuu- ja puu tavarakertymän arviointi. Puunostajat käyttivät metsänhoitoyhdistysten toimi henkilöitä useammin suunnitelmaa kuudella osa-alueella: uudistushakkuukertymän arviointi leimikon kokonaiskertymän arviointi eri puutavaralajien kertymien arviointi varttuneiden kasvatusmetsien kertymän arviointi ensiharvennuskertymän arviointiin leimikon puutavaralajien järeyden määrittäminen. Metsäsuunnitelman hyödyntäminen taimikonhoitokohteiden etsinnässä poikkesi selvästi metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöiden ja puunostajien välillä. Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöistä 93 prosenttia, mutta puunostajista vain 31 prosenttia ilmoitti käyttävänsä metsäsuunnitelmaa melko tai erittäin paljon taimi konhoitokohteiden etsintään. Vastausten ero on niin suuri, että sen voi olettaa näky vän myös käytännön toiminnassa. Metsäsuunnitelman käytettävyys Keväällä 2001 oli käytössä kahden eri aikauden metsäsuunnitelmia. Uudempia, 1990-luvun lopulla käyttöön otettuja suunnitelmia nimitetään "Solmu"-suunni telmiksi ja vanhempia, 1980-luvun lopulta alkaen valmistuneita suunnitelmia puo lestaan "Taso"-suunnitelmiksi suunnittelujärjestelmien nimien mukaan. Solmu- ja Taso-suunnitelmat poikkeavat toisistaan paitsi tietosisällöltään myös sisällön esittä mistavassa. Solmu-suunnitelmat sisältävät enemmän karttatulosteita, yhdistelmä taulukoita ja ovat ulkoasultaan Taso-suunnitelmia visuaalisempia. Vastaajia pyydet tiin arvioimaan suunnitelmien helppokäyttöisyyttä sekä omalta että metsän omistajan kannalta. 16 Yrjö Niskanen Metsäammattilaisista kolme neljäsosaa piti metsäsuunnitelmia helppo käyttöisinä itselleen arvioitaessa tilan hakkuumahdollisuuksia (taulukko 1). Sekä puunostajien että metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöiden arviot olivat saman suuntaisia. läkkäämmät metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt kokivat uuden Sol mu-suunnitelman vaikeammaksi käyttää kuin nuoremmat toimihenkilöt. Vajaa kolme neljäsosaa metsäammattilaisista arvioi, että metsäsuunnitelmat ovat helppokäyttöisiä myös metsänomistajille (taulukko 2). Moni metsänhoito yhdistysten toimihenkilöistä piti uusia Solmu-suunnitelmia metsänomistajille vaike ampina käyttää kuin vanhoja Taso-suunnitelmia, vaikka Solmu-suunnitelmissa on pyritty selkeyteen ja havainnollisuuteen. Puunostajien arvioissa ei ollut tällaista eroa. Arviot suunnitelman helppokäyttöisyydestä omassa ja metsänomistajien käytössä korreloivat siten, että henkilö, joka piti suunnitelmaa helppokäyttöisenä itselle piti sitä myös helppokäyttöisenä metsänomistajalle, ja päinvastoin. Näke myksiä suunnitelman helppokäyttöisyydestä metsänomistajalle voidaankin pitää lähinnä suuntaa antavina. Taulukko 1. Toimihenkilön arvio metsäsuunnitelman helppokäyttöisyydestä itselle selvi tettäessä tilan hakkuumahdollisuuksia. Suunnitelman helppokäyttöisyys Taso-suunnitelma Solmu-suunnitelma Mhy Puunostaja Mhy Puunostaja % vastaajista Erittäin tai melko helppo 87 82 82 86 En osaa sanoa 3 14 4 9 Erittäin tai melko vaikea 10 4 14 5 Yhteensä 100 100 100 100 Vastaajia, kpl 68 66 66 66 17 Metsäsuunnitelma metsäammattilaisen käytössä Etelä-Savossa Taulukko 2. Puunostajien ja metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöiden arvio metsäsuunni telman helppokäyttöisyydestä metsänomistajalle paikannettaessa taimikon hoito- ja hakkuualueita sekä arvioitaessa toimenpiteiden kiireellisyysjärjes tystä. Metsäsuunnitelman noudattaminen Metsäsuunnitelma on metsäammattilaisen työvälineenä kahdella tavalla: Toimi henkilö voi pyrkiä noudattamaan metsäsuunnitelman toimenpide-ehdotuksia, jolloin hänen omat näkemyksensä tai metsänomistajan toiveet eivät korostu ratkaisuja teh täessä. Toisaalta suunnitelma voi toimia hänellä vain tietovarastona, jolloin toimi henkilö tekee ratkaisuehdotuksia ammattitaitonsa mukaisesti suunnitelman tietojen perusteella. Tällöin suunnitelman noudattaminen ei ole hänelle keskeinen ohje nuora. Toimihenkilöllä voi työssään painottua jompi kumpi toimintatapa mutta luonnollisesti painotus voi vaihdella eri tehtävissä ja myös metsänomistaja kohtaisesti. Metsäammattilaisten näkemykset jakaantuivat molempien käyttötapojen kannalle: osa piti metsäsuunnitelmaa noudatettavana asiakirjana ja osa tietovaras tona (taulukko 3). Suunnitelman noudattaminen painottui kuitenkin hieman enem män kuin käyttö puhtaasti tietovarastona. Tehtävästä riippuen metsänhoitoyhdis tysten toimihenkilöistä 38-57 prosenttia pyrki toiminnassaan noudattamaan suunni telmaa, ja puuostajista 55-67 prosenttia. Ostajat siis painottivat metsänhoitoyhdis tysten toimihenkilöitä useammin suunnitelman noudattamista. Suunnitelman helppokäyttöisyys Taso-suunnitelma Solmu-suunnitelma metsänomistajalle Mhy Puunostaja Mhy Puunostaja % vastaajista Erittäin tai melko helppo 77 72 61 76 En osaa sanoa 7 14 9 11 Erittäin tai melko vaikea 16 14 30 14 Yhteensä 100 100 100 100 Vastaajia, kpl 68 65 66 66 18 Yrjö Niskanen Olisi voinut olettaa, että metsäsuunnitelmaa pyrittäisiin noudattamaan jois sakin tehtävissä selvästi enemmän kuin jossain toisissa. Erot eri tehtävien välillä olivat kuitenkin vähäisiä. Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöistä suunnitelmaa pyrki noudattamaan metsäluonnonhoidossa suurempi osa (57 %) kuin hakkuu kohteiden valinnassa (38 %). Metsäluonnonhoidon korostuminen voi selittyä esi merkiksi sillä, että metsäluonnonhoitoon ymmärretään ainakin osittain sisältyvän metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, joiden vaalimisesta on säädetty metsä laissa. Tällöin metsäsuunnitelman päätösesityksen rinnalla ei juurikaan nähdä ole van vaihtoehtoja. Metsänhoidossa metsäsuunnitelman noudattamisen voisi ajatella olevan tär keää varsinkin metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöille. Kuitenkin vain 44 prosent tia metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöistä korosti suunnitelman noudattamista metsänhoidossa ja 46 prosenttia piti suunnitelmaa tältäkin osin vain tietovarastona. Puunostajista 58 prosenttia korosti suunnitelman noudattamista metsänhoidossa. Taulukko 3. Puunostajien ja metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöiden näkemys metsä suunnitelman käytöstä omassa työssä joko tietovarastona tai noudatettavana suunnitelmana. Luokat 1 ja 2 (tietovarastona) sekä luokat 4 ja 5 (nouda tettavana suunnitelmana) on yhdistetty. Luokkaa 3 ei ole esitetty, minkä vuoksi prosenteista ei tule sataa. Tehtävä Tietovarastona Noudatettavana suunnitelmana Mhy Puunostaja Mhy Puunostaja % vastaajista Metsäluonnonhoito 28 16 57 67 Hakkuukohteiden valinta 43 34 38 61 Metsänhoito 46 32 44 58 Kestävän hakkuumäärän mitoitus 29 19 46 58 Metsänomistajan neuvonta 28 18 50 55 Puunostajia 67, metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöitä 68 19 Metsäsuunnitelma metsäammattilaisen käytössä Etelä-Savossa Puunmyyntisuunnitelman laadinta on keskeinen metsän käyttöön liittyvä tehtävä, jossa tärkeä osa on leimikon hakkuukohteiden valinta. Varsinkin uudistus hakkuukohteiden valinnassa metsäsuunnitelman päätösesityksen rinnalla on yleensä yksi tai useampi vaihtoehto ja suunnitelman hakkuuesitys voi olla enemmän tai vä hemmän ohjenuorana leimikon laatijalle. Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöistä vain 38 prosenttia, mutta puunostajista 61 prosenttia korosti metsäsuunnitelman noudattamista hakkuukohteiden valinnassa. Hakkuukohteiden valinnassa suunni telmaa pyrki noudattamaan siis selvästi useampi puunostaja kuin metsän hoitoyhdistyksen toimihenkilö. Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöistä likimain saman verran käytti suunnitelmaa hakkuukohteiden valinnassa tietovarastona kuin noudatettavana suunnitelmana. Puunostajista taas selvästi useampi korosti metsä suunnitelman tietoja noudatettavana ohjeena kuin tietovarastona. Puunostajien ja metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöiden välillä voi olla pe riaatteellinen ero suhtautumisessa metsäsuunnitelman noudattamiseen. Voidaan esimerkiksi olettaa, että metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt haluavat pidättää it sellään metsien käyttöön liittyvää päätöksentekoa (asiantuntijavalta), jolloin sitou tuminen metsäsuunnitelman noudattamiseen jää taka-alalle. Vastaavasti puun ostajille metsäsuunnitelman noudattamisen korostamisesta voi ajatella olevan hyö tyä metsänomistajan kanssa asioidessa. Ostaja voi vedota puolueettoman tahon laa timaan, "objektiiviseen" metsäsuunnitelmaan perustellessaan metsänomistajalle puukaupan kohdentumista ja kokoa. Suunnitelmakauden hakkuumäärän mitoittaminen ja kuvioittaisten hakkuu ehdotusten tekeminen on yksi keskeisimpiä tehtäviä suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelmakauden hakkuuehdotus tehdään yleensä niin, että hakkuumahdol lisuudet pysyvät ennallaan tai kasvavat 20-30 vuoden aikajänteellä. Hakkuiden mitoittaminen metsäsuunnitelmassa esitetyn mukaisiksi olisi metsäsuunnitelman laskelmien ja kehitysennusteiden kokonaisvaltaista hyödyntämistä. Kuitenkin met sänhoitoyhdistysten toimihenkilöistä vain 46 prosenttia ja puunostajista 58 pro senttia pyrki noudattamaan metsäsuunnitelmaa kestävän hakkuumäärän mitoi tuksessa. Tulos on johdonmukainen hakkuukohteiden valinnan kanssa; jos suunni 20 Yrjö Niskanen telma ei ohjaa hakkuukohteiden valintaa, ei se myöskään voi ohjata hakkuumäärän mitoittamista kestäväksi. Vanhemmat metsäammattilaiset pyrkivät noudattamaan suunnitelmaa eri tehtävissä nuoria enemmän. Ne, jotka kokivat suunnitelman noudattamisen tärkeä nä, olivat näkökannassaan melko johdonmukaisia: mitä enemmän metsäammatti lainen arvioi suunnitelman noudattamisesta olevan hyötyä metsänomistajalle kestä vän hakkuumäärän mitoituksessa, sitä enemmän hän painotti myös omassa työssään suunnitelman merkitystä noudatettavana toimintaohjeena. Puunostajista useammat kuin metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöistä korostivat suunnitelman merkitystä noudatettavana suunnitelmana. Tämä voi osaltaan selittyä puunostajien korkeam malla iällä. 3.3 Metsäammattilaisten näkemys metsänomistajista suunnitelman käyttäjinä Metsäsuunnitelman noudattamiseen vaikuttavat metsänomistaja, metsäammatti lainen ja olosuhteet (metsänomistajan taloudellinen tilanne, puumarkkinatilanne, käytetävissä oleva työpanos jne). Metsänomistaja voi ottaa oma-aloitteisesti suunni telman noudattamisen esille asioidessaan metsäammattihenkilön kanssa. Metsäammattilaisia pyydettiin arvioimaan, kuinka moni heidän viimeksi ta paamastaan kymmenestä metsänomistajasta otti suoran puukaupan tai puunmyyn tisuunnitelman laadinnan yhteydessä metsäsuunnitelman noudattamisen keskus teluun. Suunnitelman noudattaminen otettiin useammin esille puunostajien kuin metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöiden kanssa. Puunostajat arvioivat noin joka toisen kymmenestä metsänomistajasta ottaneen suunnitelman noudattamisen pu heeksi. Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt arvioivat vain noin joka neljännen kymmenestä metsänomistajasta ottaneen asian puheeksi. Yhdistyksen toimihenki löiden kanssa ulkokuntalaiset olivat ottaneet suunnitelman noudattamisen hieman useammin keskusteluun kuin paikkakuntalaiset; noin joka kolmas tapaus kymme nestä. Puunostajilla paikkakuntalaisten ja ulkokuntalaisten metsänomistajien välillä ei ollut eroja. 21 Metsäsuunnitelma metsäammattilaisen käytössä Etelä-Savossa Metsänomistajan taipumus nostaa suunnitelman noudattaminen keskuste luun ammattihenkilön kanssa näyttää olevan melko harvinaista metsänhoi toyhdistysten toimihenkilöiden kohdalla. Tämä voi johtua esimerkiksi metsän omistajan luottamuksesta yhdistyksen ammattihenkilöä kohtaan tai asian arka luontoisuudesta. Suora puukauppa ostajan kanssa on metsänomistajalle harvinainen tilanne, ja näin metsänomistaja pyrkii ehkä nojautumaan suunnitelman ehdotukseen neuvotellessaan usein hänelle vieraan ostajan kanssa. Suunnitelman noudattamisen hyödyt metsänomistajalle Kolme neljäsosaa sekä puunostajista että metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöistä arvioi, että metsäsuunnitelman noudattamisesta on erittäin tai melko paljon hyötyä metsänomistajalle taimikonhoidossa, ensiharvennuksissa, uudistamistavan valin nassa ja varttuneiden metsien hakkuissa (kuva 2). Metsänhoitoyhdistysten toimi henkilöistä valtaosa korosti lisäksi suunnitelmasta olevan hyötyä metsänomistajalle ylispuiden poistossa, kun taas ostajat korostivat uudistushakkuita ja hakkuumäärän mitoittamista. Puunostajien vastauksissa siis korostui suhtautuminen hakkuisiin. Kuva 2. Niiden metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöiden ja puunostajien osuus, jotka arvioivat metsäsuunnitelman noudattamisesta olevan paljon hyötyä metsän omistajalle. Eri tehtävät on esitetty kuvassa lyhennetyssä muodossa. Luokat "erittäin paljon" ja "melko paljon" on yhdistetty. "En osaa sanoa" -vastausten osuus kuvan vasemmassa reunassa. 22 Yrjö Niskanen Uudistushakkuisiin suhtautuminen on metsänhoitoyhdistysten toimihenki löillä melko johdonmukaista. He ovat tavallaan "pidättäneet" puunostajia laajemmin itselleen mahdollisuuden metsänomistajien neuvontaan puukaupassa, eli käytän nössä uudistushakkuisiin liittyvään päätöksentekoon. Osaltaan asiaa selittänee yh distysten rooli puukaupassa, jolloin vallitsevassa puumarkkinatilanteessa metsä suunnitelman esitysten noudattaminen jää taka-alalle. Olisi voinut olettaa, että puu nostajatkaan eivät kokisi uudistushakkuuesitysten noudattamisesta olevan hyötyä metsänomistajalle, vaan olisivat itse halunneet tehdä parhaan ehdotuksen tukeu tumatta suunnitelman esitykseen. Metsäsuunnitelmasta metsänomistajalle koituvaan hyötyyn vaikuttaa se, kuinka metsänomistaja itse osaa käyttää suunnitelmaansa. Metsäammattilaisten ar vioiden mukaan suunnitelman käyttö näyttäisi olevan suurelta osin ammattihenkilön vastuulla, sillä noin puolet ammattilaisista arvioi, että enintään 60 prosenttia met sänomistajista osaa käyttää suunnitelmaansa niin, että löytää siitä taimikonhoito- ja hakkuualueet sekä osaa katsoa niiden kiireellisyyden (taulukko 4). Paikkakuntalai sissa osaajia arvioitiin olevan enemmän kuin ulkokuntalaisissa. Metsänhoitoyhdis tysten toimihenkilöillä ja ostajilla oli jokseenkin yhtenäinen näkemys asiasta. Taulukko 4. Puunostajien ja metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöiden arviot siitä, kuinka suuri osuus metsänomistajista löytää suunnitelmasta taimikonhoito- ja hak kuualueet sekä osaa katsoa niiden kiireellisyyden. Paikkakuntalainen Ulkokuntalainen Metsänomistajien osuus Mhy Puunostaja Mhy Puunostaja % vastaajista 0-20 % - 2 1 8 21-40% 18 15 24 13 41-60% 32 28 40 37 61-80 % 46 40 32 37 81-100% 4 15 3 5 Yhteensä 100 100 100 100 Puunostajia 67, metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöitä 68 23 Metsäsuunnitelma metsäammattilaisen käytössä Etelä-Savossa 4 Tulosten tarkastelu Maa- ja metsätalousministeriön metsäsuunnittelustrategiassa metsäsuunnittelun vi sioksi asetettiin, että "kaikki metsänomistajat tekevät päätöksiä tietoisina metsien erilaisista käyttömahdollisuuksista ja hoitotarpeista" (Maa- ja metsätalousminis teriön... 2001). Metsäsuunnitelman tulee auttaa metsänomistajaa tekemään omaa metsäänsä koskevia päätöksiä tietoisena niiden merkityksestä metsän tulevalle ke hitykselle. Yhteiskunnan tavoite on aktivoida metsänomistajia hoitamaan ja käyttä mään metsiään sekä lisätä heidän tietämystään metsien käsittelyä koskevista sää döksistä ja hyvän metsänhoidon suosituksista. Metsäsuunnitelman vaikuttavuus konkretisoituu metsänomistajan ja metsäammattilaisen suunnitellessa yksittäisiä metsänkäyttötoimenpiteitä metsäsuunnitelman pohjalta. Ensimmäinen edellytys metsäsuunnittelulle asetettujen tavoitteiden saavut tamiselle on suunnitelmien käyttäminen. Tutkimuksen perusteella tämä edellytys täyttyy, sillä metsäammattilaiset käyttävät suunnitelmia työssään paljon niin yksin kuin yhdessä metsänomistajien kanssa. Suunnitelma ohjaa metsäammattilaista löy tämään hänen työnsä kannalta tärkeät kohteet metsässä. Kaikille ammattilaisille tär keitä olivat hakkuukohteet, mutta metsänhoitokohteet olivat selvästi tärkeämpiä metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöille kuin puunostajille. Metsäsuunnitelman käytössä korostui kohteiden etsintä ja kohteista saata van tiedon analysointi. Tällainen suunnitelman käyttö ikään kuin tietovarastona sen suoraviivaisen noudattamisen asemasta korostui erityisesti uudistushakkuita suunni teltaessa. Hakkuita suunniteltaessa kulloinenkin puumarkkinatilanne ja metsän omistajan tarpeet ovat ratkaisevia, jolloin suunnitelman hakkuuesityksille annetaan vähemmän painoarvoa. Hakkuiden vaikutusten arviointi metsän tulevaan kehi tykseen saattaa näin jäädä vähälle huomiolle ja itse asiassa koko tavoitehakuisen hakkuusuunnitteen laadintaan suunnitelman tekovaiheessa käytetty panostus hyö dynnetään puutteellisesti. Suunnitelmaa pyrki noudattamaan noin puolet metsänhoitoyhdistysten toi mihenkilöistä ja puunostajista jonkin verran suurempi osuus. Kokonaisuutena tilan netta voidaan pitää kohtuullisena. Metsäluonnonhoidossa metsäsuunnitelmia pyri 24 Yrjö Niskanen tään noudattamaan verraten laajasti, mikä on myönteinen asia. Sen sijaan yllättävää on, että metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöistä vain 44 prosenttia pyrkii noudat tamaan suunnitelmaa metsänhoidon tehtävissä. Tulosta voinee selittää osin se, että metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt haluavat käyttää asiantuntijavaltaansa ohi suunnitelman esitysten samaan tapaan kuin hakkuukohteiden valinnassa. Idealisti sesti voi kuitenkin ajatella, että jos suunnitelmia noudatettaisiin metsänhoidossa sataprosenttisesti, niin esimerkiksi taimikonhoitomäärät olisivat nykyistä suurem mat. Puunostajien metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöitä suurempaa kiinnos tusta suunnitelmien noudattamiseen voinee selittää osaltaan sillä, että suunnitelman esitykset ovat hyvä selkänoja perusteltaessa mm. hakkuiden määrää metsänomis tajalle. Metsänomistajat ottivatkin suunnitelman noudattamisen keskusteluun suo rassa puukaupassa puunostajien kanssa lähes kaksi kertaa useammin kuin metsän hoitoyhdistysten toimihenkilöiden kanssa. Suunnitelman noudattaminen näyttäisi siis olevan molempien osapuolien etu suorassa puukaupassa. Metsänomistaja on päätöksentekijä metsän käyttöä koskevissa ratkaisuissa, joten hänellä pitäisi olla keskeinen rooli metsäsuunnitelman käytössä ja noudatta misessa. Metsänomistaja voi pyrkiä metsäsuunnitelman noudattamiseen tai pyytää metsätoimihenkilöä esittämään metsäsuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden mukai sia ratkaisuja. Metsää koskevassa päätöksentekotilanteessa metsäsuunnitelman nou dattaminen ei kuitenkaan nouse kovinkaan usein esille metsänomistajan toimesta, vaan suunnitelman noudattaminen on suurimmalta osin metsäammattilaisen vas tuulla. Metsäammattilaisten roolia korostaa metsänomistajien puutteellinen osaami nen suunnitelman käytössä. Metsäammattilaisista puolet arvioi enintään 60 prosen tin metsänomistajista osaavan käyttää suunnitelmaansa hyvin. Jos metsänomistaja ei osaa käyttää suunnitelmaa, on hänen vaikea sitä myös noudattaa. Toisaalta metsäammattilaiset arvioivat suunnitelman noudattamisesta ole van paljon hyötyä metsänomistajalle. Jopa osa niistä metsäammattilaisista, jotka eivät itse pyrkineet noudattamaan suunnitelmaa, arvioi suunnitelman noudattami sesta olevan paljon hyötyä metsänomistajille. Tätä ristiriitaa voi selittää pyrkimyk sellä säilyttää asiantuntijavaltaa itsellä sekä sillä, että metsäammattilaisten mielestä 25 Metsäsuunnitelma metsäammattilaisen käytössä Etelä-Savossa on eduksi, jos metsänomistajat pyrkivät noudattamaan suunnitelmia pitkällä aika jänteellä. Siis silloinkin, kun metsänomistajat eivät asioi heidän kanssaan, vaan esi merkiksi perehtyvät suunnitelmaan itsenäisesti tai toisen metsäammattilaisen, esi merkiksi puunostajan kanssa. Suunnitelman noudattamiseen liittyvä ongelmakenttä on hyvin moniulot teinen. Kyselyssä oli suunnitelman noudattamiseen liittyviä kysymyksiä vähän ja asiaa kysyttiin kovin yleisellä tasolla, joten tuloksista ei pidä tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Metsäammattilaiset ovat myös voineet ymmärtää suunni telman noudattamiseen liittyvät kysymykset eri tavoin, mikä edelleen vaikeuttaa tulosten perusteella tehtäviä johtopäätöksiä. Metsäsuunnittelun kehittämisnäkökohtia Metsäsuunnitelman kehittämisessä tavoitteena tulee olla, että kaikki suunnitelman hankkineet metsänomistajat osaavat käyttää suunnitelmaansa riittävällä tavalla ja keskustella siinä ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamisesta. Esimerkkinä metsä suunnitelman käytettävyydelle täsmällisesti muotoillusta tavoitteesta on seuraava: "Metsäsuunnitelma ohjaa metsänomistajia hoitamaan taimikot oikea-aikaisesti ja yli 80 prosenttia suunnitelman hankkineista metsänomistajista osaa itsenäisesti katsoa suunnitelmasta taimikonhoitoa vaativat kohteet, seurata taimikonhoitojen toteutu mista ja ottaa tämän asian keskusteluun metsäammattilaisen kanssa asioitaessa". Vastaavanlaisia konkreettisia tavoitteita voidaan asettaa myös muille metsäsuunni telman käytön osa-alueille. Metsäsuunnitelmaa kehitettäessä tulee myös kiinnittää huomiota siihen, on ko perusteltua pyrkiä lisäämään suunnitelman noudattamista ja onko suunnitelmassa sellaisia osioita, joiden käyttö on vähäistä suhteessa tuotantokustannuksiin. Jos täl laisia osioita on, tulee suunnitelmaa kehittää niin, että näiden osioiden hyö dyntäminen käytännön toiminnassa lisääntyy, tai että suunnitelmaa karsitaan ja yk sinkertaistetaan näiltä osin. Tämän tutkimuksen perusteella metsäsuunnitelman pit kän aikavälin hakkuuesitykset ja hakkuiden vaikutukset metsän tulevaan kehityk seen vaikuttaisivat jäävän uudistushakkuiden kohdentamisessa ja ajoittamisessa 26 Yrjö Niskanen varsin vähälle huomiolle käytännön toiminnassa. Kuitenkin tähän panostetaan suun nitelman laadintavaiheessa paljon. Suunnitelman käytettävyyttä tulisi kehittää ennen kaikkea metsänomistaja lähtöisesti. Hän on päätöksentekijä omassa metsässään. Kun metsänomistaja osaa käyttää metsäsuunnitelmaansa, näkyy se määrätietoisena ja aktiivisena, tavoitteiden mukaisena toimintana metsässä. Suunnitelman noudattamiseen liittyvää ongelma kenttää tulisi tutkia syvällisemmin omana erillisenä työnä. 27 Metsäsuunnitelma metsäammattilaisen käytössä Etelä-Savossa Kirjallisuus Hänninen, H. 2001. Purevatko metsäpolitiikan keinot metsänhoitorästeihin? Metsä tieteen aikakauskirja 1/2001: 81-85. & Viitala, E-J. 1994. Yksityismetsätalouden rakennemuutos ja metsätalouden edistämistoiminta. Teoksessa: Ovaskainen, V. & Kuuluvainen, J. (toim.). Yk sityismetsänomistuksen rakennemuutos ja metsien käyttö. Metsäntutkimuslai toksen tiedonantoja 484, 5.75-105. - , Karppinen, H., Ovaskainen, V. & Ripatti, P. 2001. Metsänomistajan uudista miskäyttäytyminen. Metsätieteen aikakauskirja 4/2001: 615-629. Kansallinen metsäohjelma 2010. 1999. Maa-ja metsätalousministeriö. MMM:n jul kaisuja 2/1999. 38 s. Karppinen, H. & Hänninen, H. 1990. Yksityistilojen hakkuumahdollisuuksien käyttö Etelä-Suomessa. Folia Forestalia 747. 117 s. Maa- ja metsätalousministeriön metsäsuunnittelustrategia 2001-2010. 2001. Työ ryhmämuistio MMM 2001:13. 17 s. Pesonen, M., Kurttila, M., Teittinen, A. & Kajanus, M. 1998. Yksityismetsien met säsuunnittelu - nykytilanne ja kehittämistarpeita. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 715. 32 s. Tapion vuositilastot 1999. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Moniste. 36 s. Uusi metsäpolitiikka, tavoitteena luonnon ja kansalaisen hyvinvointi. 1998. Maa-ja metsätalousministeriö, Helsinki. Liite 1 Helmikuu 2001 Metsänhoitoyhdistykset Metsänomistajien liitot TUTKIMUS METSÄNEUVONNASTA JA METSÄSUUNNITELMAN KÄYTÖSTÄ Kansallisen metsäohjelman toteutuksessa on metsänomistajien neuvonta yksi keskeinen toiminnan muoto. Neuvonnan vaikuttavuudesta on kuitenkin hyvin vähän tutkittua tietoa. Tätä taustaa vasten MMM rahoittaa metsäntutkimuslaitoksessa tehtävää valtakunnallista yksityismetsätaloutta koskevaa tutkimusta, jossa selvitetään, miten metsänomistajat ovat kokeneet metsäneuvonnan ja mitä vaikutuksia neuvonnalla on ollut. Tutkimuksen tuloksia käytetään neuvonnan kehittämiseen. Tutkimuksen yhteenvetotulokset julkaistaan kirjassa. Osa tutkimusta on metsäsuunnitelman käytön perusteiden selvittäminen. Aineistoa kerätään Etelä-Savossa. Metsäkeskuksella on MMM rahoituksen turvin töissä kaksi tutkimusapulaista. Tutkimusapulaiset Mari Honkonen ja Hannele Makkonen tulevat ottamaan metsänhoitoyhdistyksiin yhteyttä helmi- maaliskuun aikana. He pyrkivät sopimaan kanssanne menettelystä, miten metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöille suunnattu kysely hoidettaisiin Teidän kanssanne. Tutkimustyötä ohjaa metsäntutkimuslaitos ja kerätyt tiedot ovat normaalin tutkimuskäytännön mukaisesti luottamuksellisia eikä lopullisissa tutkimusyhteenvedoissa voida erottaa yksityisiä vastauksia. Alustavasti asiasta on keskusteltu Timo Leskisen ja Pauli Natusen kanssa. Toivon myönteistä suhtautumista tutkimuskyselyyn. Yhteistyöterveisin Yrjö Niskanen Metsäkeskus Etelä-Savo Tiedoksi: Hannu Vehviläinen Mikonkatu 5 A, 50100 MIKKELI, puh. (015) 415 510, fax (015) 415 5342, esmk@metsakeskus.fi, www.esmetsakeskus.com Liite 2 Helmikuu 2001 Tiedote TUTKIMUS METSÄNEUVONNASTA JA METSÄSUUNNITELMAN KÄYTÖSTÄ Kansallisen metsäohjelman toteutuksessa metsänomistajien neuvonta on yksi keskeinen toiminnan muoto. Neuvonnan vaikuttavuudesta on kuitenkin hyvin vähän tutkittua tietoa. Tätä taustaa vasten MMM rahoittaa metsäntutkimuslaitoksessa tehtävää valtakunnallista yksityismetsätaloutta koskevaa tutkimusta, jossa selvitetään, miten metsänomistajat ovat kokeneet metsäneuvonnan ja mitä vaikutuksia neuvonnalla on ollut. Tutkimuksen tuloksia käytetään neuvonnan kehittämiseen. Tutkimuksen yhteenvetotulokset julkaistaan kirjassa. Osa tutkimusta on metsäsuunnitelman käytön perusteiden selvittäminen. Aineistoa kerätään Etelä-Savossa. Metsäkeskuksella on MMM rahoituksen turvin töissä kaksi tutkimusapulaista. Tutkimusapulaiset Mari Honkonen ja Hannele Makkonen tulevat ottamaan yhtiöiden puunostoa tekeviin henkilöihin yhteyttä helmi- maaliskuun aikana. He pyrkivät sopimaan menettelystä, miten puutavarayhtiöiden ostohenkilöille suunnattu kysely hoidetaan sujuvimmalla tavalla. Tutkimustyötä ohjaa metsäntutkimuslaitos. Kerätyt tiedot ovat normaalin tutkimuskäytännön mukaisesti luottamuksellisia eikä lopullisissa tutkimusyhteenvedoissa voida erottaa yksityisiä vastauksia. Vastaavan tapainen kysely tehdään samaan aikaan metsänhoitoyhdistyksen henkilöille. Toivon puutavarayhtiöiltä myönteistä suhtautumista tutkimuskyselyyn. Yhteistyöterveisin Yrjö Niskanen Metsäkeskus Etelä-Savo Tiedoksi: Hannu Vehviläinen Mikonkatu 5 A, 50100 MIKKELI, puh. (015) 415 510, fax (015) 415 5342, esmk@metsakeskus.fi, www.esmetsakeskus.com Sivu 1/6 Tutkimus metsäsuunnitelman käytöstä Helmi-maaliskuu 2001 Kysely metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöille Liite 3 Tällä kyselyllä pyritään selvittämään sitä, kuinka metsäsuunnitelmatietoja käytetään laadittaessa puunmyyntisuunnitelma metsänomistajalle. Pääpaino on tilakohtaisen metsäsuunnitelman käytössä. Seuraavassa on esitetty kysymyksiä tai väittämiä, jotka koskevat metsäsuunnitelman käyttöä. Kysymyksiin tai väittämiin ei ole olemassa ns. oikeaa vastausta. Arvioi vastaukset omalta kannaltasi ja rengasta valitsemasi vastausvaihtoehto. 1. Kuinka monta puunmyyntisuunnitelmaa laadit yksityismetsänomistajille vuonna 2000 ? (kappalemäärä) 1. 1-10 kpl 2. 11-30 kpl 3. 31-60 kpl 4, 61-100 kpl 5. 101-150 kpl 6, yli 150 kpl 2. Puunmyyntisuunnitelma voidaan laatia siten, että metsänomistaja ei ole mukana metsässä. Arvioi kuinka suuren osuuden puunmyyntisuunnitelmista laadit vuonna 2000 siten , että olit yksin metsässä? 2.1 Kun metsänomistaja oli paikkakuntalainen (% puunmyyntisuunnitelmien määrästä) 1.0-20% 2.21-40% 3.41-60% 4,61-80% 5,81-100% 2.2 Kun metsänomistaja oli ulkopaikkakuntalainen (% puunmyyntisuunnitelmien määrästä) 1.0-20% 2.21-40% 3.41-60% 4.61-80% 5.81-100% 3. Puunmyyntisuunnitelma voidaan laatia myös kokonaan sisätyönä siten, että et käv lainkaan metsässä. Arvioi kuinka monta puunmyyntisuunnitelmaa laadit vuonna 2000 siten, että et tehnyt metsäkäyntiä ? ( kappalemäärä ) 3.1 Kun metsänomistaja oli paikkakuntalainen 1. 0 kpl 2, 1-5 kpl J, 6-10 kpl 4. 11-20 5. 21-30 kpl 6. 31-50 kpl 7. yli 50 kpl 3.2 Kun metsänomistaja oli ulkopaikkakuntalainen _l. 0 kpl 2, 1-5 kpl J. 6-10 kpl 4. 11-20 5. 21-30 kpl 6. 31-50 kpl 7. yli 50 kpl Tutkimus metsäsuunnitelman käytöstä Kysely metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöille Liite 3 Sivu 2/6 Helmi-maaliskuu 2001 4. Jos laadit puunmyyntisuunnitelman ilman metsäkäyntiä, niin kuinka usein käytät näissä tilanteissa metsäsuunnitelmatietoia hyväksesi (metsäsuunnitelmatiedot tai välialuetiedot)? 1. en koskaan 2. joskus (satunnaisesti) _3. useimmiten 4. lähes aina Seuraavissa kysymyksissä tarkastellaan tilannetta, että olet metsänomistajan pyynnöstä laatimassa puunmyyntisuunnitelmaa metsänomistajalle, jolla on metsäsuunnitelma. 5. Tapauksissa, joissa metsänhoitoyhdistyksellä on metsänomistajan suunnitelmatiedot käytettävissä, kuinka usein käytät niitä ennen tilalle menoa tapahtuvaan ennakkovalmistautumiseen ? 5.1 Kun metsänomistaja on paikkakuntalainen 1. en koskaan 2. joskus (satunnaisesti) J 3. useimmiten 4. lähes aina 5.2 Kun metsänomistaja on ulkopaikkakuntalainen 1. en koskaan 2. joskus (satunnaisesti) J 5. useimmiten 4. lähes aina 6. Ajatellaan tapausta, että olet laatimassa puunmyyntisuunnitelmaa yhdessä metsänomistajan kanssa. Kuinka usein käytätte metsänomistajan metsäsuunnitelmaa tai yhdistyksellä olevia vastaavia tietoja apunanne puunmyynnin suunnittelussa? 6.1 Kun metsänomistaja on paikkakuntalainen 1- en koskaan 2. joskus (satunnaisesti) _3. useimmiten 4. lähes aina 6.2 Kun metsänomistaja on ulkopaikkakuntalainen 1. en koskaan 2. joskus (satunnaisesti) _3. useimmiten 4. lähes aina Jos et käytä metsäsuunnitelmaa juuri ollenkaan tai käytät vain satunnaisesti puunmyyntisuunnitelman laadinnassa, minkä katsot olevan pääasiallisen syyn menettelyyn? Tutkimus metsäsuunnitelman käytöstä Kysely metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöille Liite 3 Sivu 3/6 Helmi-maaliskuu 2001 7. Määritellään, että metsänomistaja osaa käyttää metsäsuunnitelmaansa melko hvvin kun - hän löytää suunnitelmasta taimikonhoito- ja hakkuualueet osaa katsoa niiden kiireellisyysesityksen Miten arvioit metsänomistajien hallitsevan tämän taidon? 7.1 Vuonna 2000 tapaamistani paikkakuntalaisista metsänomistajista metsäsuunnitelmaansa osasi käyttää vähintään melko hvvin 1. 0-20% 2. 21-40% 3.41-60% 4, 61-80% 5, 81-100% 7.2 Vuonna 2000 tapaamistani ulkopaikkakuntalaista metsänomistajista metsäsuunnitelmaansa osasi käyttää vähintään melko hvvin 1.0-20% 2.21-40% 3.41-60% 4.61-80% 5.81-100% Minkä katsot olevan pääasiallisen syyn siihen, jos metsänomistaja ei osaa käyttää metsäsuunnitelmaansa? 8. Asetu nyt metsänomistajan asemaan ia arvioi, kuinka helppokäyttöinen metsäsuunnitelma on paikannettaessa taimikonhoito- ja hakkuualueita sekä arvioitaessa toimenpiteiden kiireellisyysjärjestystä. erittäin melko en melko erittäin helppokäyttöinen osaa vaikeakäyttöinen sanoa 8.1 Kun kyseessä on uusi ns "SOLMU-suunnitelma" 1 2 3 4 5 8.2 Kun kyseessä on vanha ns "TASO-suunnitelma" 1 2 3 4 5 Tutkimus metsäsuunnitelman käytöstä Kysely metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöille Liite 3 Sivu 4/6 Helmi-maaliskuu 2001 9. Mitä mieltä olet suunnitelman helppokäyttöisyydestä omalta kannaltasi, silloin kun Sinun täytyy selvittää tilan hakkuumahdollisuudet suhteessa metsäsuunnitelman hakkuusuunnitteeseen. erittäin melko en melko erittäin helppokäyttöinen vaikeakäyttöinen sanoa 9.1 Kun kyseessä on uusi ns "SOLMU-suunnitelma" 1 2 3 4 5 9.2 Kun kyseessä on vanha ns "TASO-suunnitelma" 1 2 3 4 5 10. Kuinka paljon arviot metsäsuunnitelman noudattamisesta olevan hyötyä metsänomistajalle ? Arvioin metsäsuunnitelman noudattamisesta olevan hyötyä metsänomistajalle: en erittäin melko osaa melko erittäin vähän hvötvä sanoa paljon hvötvä 1. Taimikonhoidossa 1 2 3 4 5 2. Ensiharvennuksissa 1 2 3 4 5 3. Ylispuiden poistossa 1 2 3 4 5 4. Varttuneiden kasvatusmetsien hakkuissa 1 2 3 4 5 5. Uudistushakkuille esitetyn kiireellisyysjärjestyksen noudattamisesta ( hakkuu / lepo ja kiireellisyysesitys) 1 2 3 4 5 6. Uudistushakkuille esitetyn uudistamistavan noudattamisesta 1 2 3 4 5 7. Hakkuumäärän mitoittamisesta hakkuusuunnitteen mukaiseksi suunnitelmakaudella 1 2 3 4 5 8. Metsäluonnonhoito-ohjeiden noudattamisesta 1 2 3 4 5 11. Jos ajattelet kymmentä viimeksi laatimaasi puunmyyntisuunnitelmaa, niin kuinka monessa tapauksessa metsänomistaja otti keskusteluun suunnitelman noudattamisen ? 11.1 Kymmenestä viimeisimmästä paikkakuntalaisesta metsänomistajasta metsäsuunnitelman noudattamisen otti keskusteluun henkilöä 11.2 Kymmenestä viimeisimmästä ulkopaikkakuntalaisesta metsänomistajasta metsäsuunnitelman noudattamisen otti keskusteluun henkilöä Kysely metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöille Tutkimus metsäsuunnitelman käytöstä Liite 3 Sivu 5/6 Helmi-maaliskuu 2001 12. Arvioi seuraavassa, kuinka paljon sinä käytät hyväksesi metsäsuunnitelmatietoja ? Käytän hyväkseni metsäsuunnitelmatietoja työssäni: En Erittäin Melko osaa Melko Erittäin vähän sanoa paljon 1. Taimikonhoitoa vaativien kohteiden etsimiseen 1 2 3 4 5 2. Taimikonhoidon vaatiman työmäärän arviointiin 1 2 3 4 5 3. Ensiharvennusta vaativien kohteiden etsimiseen 1 2 3 4 5 4. Ensiharvennuskertymän arviointiin 1 2 3 4 5 5. Varttuneiden kasvatusmetsien hakkuukertymän arviointiin 1 2 3 4 5 6. Uudistushakkuukohteiden etsimiseen 1 2 3 4 5 7. Uudistushakkuukertvmän arviointiin 1 2 3 4 5 8. Leimikon kokonaiskertymän arviointiin 1 2 3 4 5 9. Eri puutavaralajien kertymien arviointiin 1 2 3 4 5 10. Puun laadun määrittämiseen 1 2 3 4 5 11. Leimikosta kertyvien puutavaralajien iärevden määrittämiseen 1 2 3 4 5 12. Hakkumäärän mitoittamiseen kestäväksi 1 2 3 4 5 13. Metsänomistajan neuvontaan 1 2 3 4 5 14. Metsälakikohteiden paikantamiseen ja säästämiseen (uudet suunnitelmat) 1 2 3 4 5 15. Erilaisten metsänhoidon kampanjoiden tietolähteenä ( esim. nuorenmetsänhoidon lisäämiskampanja tms.) 1 2 3 4 5 Tutkimus metsäsuunnitelman käytöstä Helmi-maaliskuu 2001 Kysely metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöille Liite 3 Sivu 6/6 13. Metsäsuunnitelma on yhtäältä tietovarasto karttoineen ja kuviotietoineen - toisaalta tavoitehakuinen suunnitelma metsän tulevasta kehityksestä, kun suunnitelmaa noudatetaan. Kumpaako näkökantaa sinä korostaisit oman työsi näkökulmasta ? Arvioi oma näkemyksesi painotuksesta oheiselle "janalle" rengastamalla numero väliltä 1 - 5 : Työni lähtökohdista korostan metsäsuunnitelman merkitystä tietovarastona noudatettavana suunnitelmana Metsänhoidossa 1 2 3 4 5 Hakkuukohteiden valinnassa 1 2 3 4 5 Kestävän hakkuumäärän mitoituksessa 1 2 3 4 5 Metsäluonnonhoidossa 1 2 3 4 5 Metsänomistajan neuvonnassa 1 2 3 4 5 14. Edellä on käsitelty tilakohtaisen metsäsuunnitelman käyttöä. Miten arvioit välialuetietoien käyttöäsi niillä tiloilla, joilla ei ole tilakohtaista metsäsuunnitelmaa? Kun tilalla ei ole metsäsuunnitelmaa, mutta käytössäni on metsäsuunnittelun välialuetiedot. niin käytän näitä välialuetietoja: 1. Erittäin paljon 2. Melko paljon 3. En osaa sanoa 4. Melko vähän 5. Erittäin vähän 15. Olen JL mies 2. nainen 16. Ikäni on 1. alle 35 v 2. 35-50 v _3. yli 50 v 17. Palvelusaikani metsänhoitoyhdistyksessä on tähän mennessä 1. 0-5 v 2. 6-11 v 3. 12-20 V 4. yli 20v 18. Metsäalan ammatillinen koulutukseni 1. ei koulutusta 2. metsätalousteknikko / työnjohtaja 3. metsätalousinsinööri / metsäteknikko Kiitos vaivannäöstäsi ! Vastauksesi on tärkeä. Sivu 1/6 Helmi-maaliskuu 2001 Tutkimus metsäsuunnitelman käytöstä Liite 4 Kysely puunostajille Tällä kyselyllä pyritään selvittämään sitä, kuinka metsäsuunnitelmatietoja käytetään puunostotilanteessa. Pääpaino on tilakohtaisen metsäsuunnitelman käytössä. Seuraavassa on esitetty kysymyksiä tai väittämiä, jotka koskevat metsäsuunnitelman käyttöä. Kysymyksiin tai väittämiin ei ole olemassa ns. oikeaa vastausta. Arvioi vastaukset omalta kannaltasi ja rengasta valitsemasi vastausvaihtoehto. 1. Kuinka monta puukauppaa teit yksityismetsänomistajille vuonna 2000 ? (kappalemäärä) 1. 1-10 kpl 2. 11-30 kpl 3l-60 kpl 4. 61-100 kpl 5. 101-150 kpl 6. yli 150 kpl 2. Puukauppa voidaan tehdä siten, että metsänomistaja ei ole mukana metsässä. Arvioi kuinka suuren osuuden puukaupoista teit vuonna 2000 siten , että olit yksin metsässä? 2.1 Kun metsänomistaja oli paikkakuntalainen (% puukauppojen määrästä) 1.0-20% 2.21-40% 3.41-60% 4.61-80% 5.81-100% 2.2 Kun metsänomistaja oli ulkopaikkakuntalainen (% puukauppojen määrästä) 1.0-20% 2.21-40% 3.41-60% 4,61-80% 5,81-100% 3. Puukauppa voidaan tehdä myös kokonaan sisätyönä siten, että et käv lainkaan metsässä. Arvioi kuinka monta puukauppaa teit vuonna 2000 siten, että et tehnyt metsäkäyntiä ? ( kappalemäärä) 3.1 Kun metsänomistaja oli paikkakuntalainen 1. 0 kpl 2, 1-5 kpl 6-10 kpl 4, 11-20 5. 21-30 kpl 6. 31-50 kpl 7. yli 50 kpl 3.2 Kun metsänomistaja oli ulkopaikkakuntalainen J. 0 kpl 2. 1-5 kpl 3. 6-10 kpl 4. 11-20 5, 21-30 kpl (L 31-50 kpl L yli 50 kpl Kysely puunostajille Liite 4 Sivu 2/6 Tutkimus metsäsuunnitelman käytöstä Helmi-maaliskuu 2001 4. Kuinka monta suoraa puukauppaa teit vuonna 2000 siten, että myytävästä puuerästä ei ollut tehty etukäteen "leimikkoa" ? Ostettavan leimikon suunnittelu oli tällöin sinun tehtävänäsi. J. 0 kpl 2; 1-5 kpl 3. 6-10 kpl A, 11-20 5. 21-30 kpl 6. 31-50 kpl 7. yli 50 kpl Seuraavissa kysymyksissä tarkastellaan tilannetta, että olet tekemässä suoraa puukauppaa siten, että metsänomistajalla ei ole valmista leimikkoa (puunmyyntisuunnitelmaa). Metsänomistajalla on metsäsuunnitelma. 5. Kuinka usein sinulla on mahdollisuus tutustua tilan metsäsuunnitelmatietoihin etukäteen ja käyttää niitä ennen tilalle menoa tapahtuvaan ennakkovalmistautumiseen ? 5.1 Kun metsänomistaja on paikkakuntalainen 1. ei koskaan 2. joskus (satunnaisesti) _3. useimmiten 4. lähes aina 5.2 Kun metsänomistaja on ulkopaikkakuntalainen 1. ei koskaan 2. joskus (satunnaisesti) _3. useimmiten 4. lähes aina 6. Ajatellaan tapausta, että olet tekemässä suoraa puukauppaa yhdessä metsänomistajan kanssa. Kuinka usein käytätte metsänomistajan metsäsuunnitelmaa tai vastaavia tietoja apunanne puukaupan suunnittelussa? 6.1 Kun metsänomistaja on paikkakuntalainen 1. en koskaan 2. joskus (satunnaisesti) .3. useimmiten 4. lähes aina 6.2 Kun metsänomistaja on ulkopaikkakuntalainen 1. en koskaan 2. joskus (satunnaisesti) .3. useimmiten 4. lähes aina Jos et käytä metsäsuunnitelmaa juuri ollenkaan tai käytät vain satunnaisesti puunmyyntisuunnitelman laadinnassa, minkä katsot olevan pääasiallisen syyn menettelyyn? Tutkimus metsäsuunnitelman käytöstä Kysely puunostajille Liite 4 Sivu 3/6 Helmi-maaliskuu 2001 7. Määritellään, että metsänomistaja osaa käyttää metsäsuunnitelmaansa melko hvvin kun hän löytää suunnitelmasta taimikonhoito- ja hakkuualueet osaa katsoa niiden kiireellisyysesityksen Miten arvioit metsänomistajien hallitsevan tämän taidon? 7.1 Vuonna 2000 tapaamistani paikkakuntalaisista metsänomistajista metsäsuunnitelmaansa osasi käyttää vähintään melko hvvin 1.0-20% 2.21-40% 3.41-60% 4,61-80% 5.81-100% 7.2 Vuonna 2000 tapaamistani ulkopaikkakuntalaista metsänomistajista metsäsuunnitelmaansa osasi käyttää vähintään melko hvvin 1.0-20% 2.21-40% 3.41-60% 4.61-80% 5.81-100% Minkä katsot olevan pääasiallisen syyn siihen, jos metsänomistaja ei osaa käyttää metsäsuunnitelmaansa? 8. Asetu nyt metsänomistajan asemaan ia arvioi, kuinka helppokäyttöinen metsäsuunnitelma on paikannettaessa taimikonhoito- ja hakkuualueita sekä arvioitaessa toimenpiteiden kiireellisyysjärjestystä. erittäin melko en melko erittäin helppokäyttöinen osaa vaikeakäyttöinen sanoa 8.1 Kun kyseessä on uusi ns "SOLMU-suunnitelma" 1 2 3 4 5 8.2 Kun kyseessä on vanha ns "TASO-suunnitelma" 1 2 3 4 5 Tutkimus metsäsuunnitelman käytöstä Kysely puunostajille Liite 4 Sivu 4/6 Helmi-maaliskuu 2001 9. Mitä mieltä olet suunnitelman helppokäyttöisyydestä omalta kannaltasi, silloin kun Sinun täytyy selvittää tilan hakkuumahdollisuudet suhteessa metsäsuunnitelman hakkuusuunnitteeseen. erittäin melko en melko erittäin helppokäyttöinen vaikeakäyttöinen sanoa 9.1 Kun kyseessä on uusi ns "SOLMU-suunnitelma" 1 2 3 4 5 9.2 Kun kyseessä on vanha ns "TASO-suunnitelma" 1 2 3 4 5 10. Kuinka paljon arviot metsäsuunnitelman noudattamisesta olevan hyötyä metsänomistajalle ? Arvioin metsäsuunnitelman noudattamisesta olevan hyötyä metsänomistajalle: en erittäin melko osaa melko erittäin vähän hyötyä sanoa paljon hyötyä 1. Taimikonhoidossa 1 2 3 4 5 2. Ensiharvennuksissa 1 2 3 4 5 3. Ylispuiden poistossa 1 2 3 4 5 4. Varttuneiden kasvatusmetsien hakkuissa 1 2 3 4 5 5. Uudistushakkuissa 1 2 3 4 5 6. Uudistushakkuille esitetyn uudistamistavan noudattamisesta 1 2 3 4 5 7. Hakkuumäärän mitoittamisesta hakkuusuunnitteen mukaiseksi suunnitelmakaudella 1 2 3 4 5 8. Metsäluonnonhoito-ohjeiden noudattamisesta 1 2 3 4 5 11. Jos ajattelet kymmentä viimeksi tekemääsi suoraa puukauppaa, niin kuinka monessa tapauksessa metsänomistaja otti keskusteluun suunnitelman noudattamisen ? 11.1 Kymmenestä viimeisimmästä paikkakuntalaisesta metsänomistajasta metsäsuunnitelman noudattamisen otti keskusteluun henkilöä 11.2 Kymmenestä viimeisimmästä ulkopaikkakuntalaisesta metsänomistajasta metsäsuunnitelman noudattamisen otti keskusteluun henkilöä Tutkimus metsäsuunnitelman käytöstä Kysely puunostajille Liite 4 Sivu 5/6 Helmi-maaliskuu 2001 12. Arvioi seuraavassa, kuinka paljon sinä käytät hyväksesi metsäsuunnitelmatietoja ? Käytän hyväkseni metsäsuunnitelmatietoja työssäni: Erittäin Melko ogaa Melko Erittäin vähän sanoa paljon 1. Taimikonhoitoa vaativien kohteiden etsimiseen 1 2 3 4 5 2. Taimikonhoidon vaatiman työmäärän arviointiin 1 2 3 4 5 3. Ensiharvennusta vaativien kohteiden etsimiseen 1 2 3 4 5 4. Ensiharvennuskertymän arviointiin 1 2 3 4 5 5. Varttuneiden kasvatusmetsien hakkuukertymän arviointiin 1 2 3 4 5 6. Uudistushakkuukohteiden etsimiseen 1 2 3 4 5 7. Uudistushakkuukertvmän arviointiin 1 2 3 4 5 8. Leimikon kokonaiskertymän arviointiin 1 2 3 4 5 9. Eri puutavaralajien kertymien arviointiin 1 2 3 4 5 10. Puun laadun määrittämiseen 1 2 3 4 5 11. Leimikosta kertyvien puutavaralajien iärevden määrittämiseen 1 2 3 4 5 12. Hakkumäärän mitoittamiseen kestäväksi 1 2 3 4 5 13. Metsänomistajan neuvontaan 1 2 3 4 5 14. Metsälakikohteiden paikantamiseen ja säästämiseen (uudet suunnitelmat) 1 2 3 4 5 15. Erilaisten metsänhoidon kampanjoiden tietolähteenä ( esim. nuorenmetsänhoidon lisäämiskampanja tms.) 1 2 3 4 5 Tutkimus metsäsuunnitelman käytöstä Kysely puunostajille Liite 4 Sivu 6/6 Helmi-maaliskuu 2001 13. Metsäsuunnitelma on yhtäältä tietovarasto karttoineen ja kuviotietoineen - toisaalta tavoitehakuinen suunnitelma metsän tulevasta kehityksestä, kun suunnitelmaa noudatetaan. Kumpaako näkökantaa sinä korostaisit oman työsi näkökulmasta ? Arvioi oma näkemyksesi painotuksesta oheiselle "janalle" rengastamalla numero väliltä 1 - 5 : Työni lähtökohdista korostan metsäsuunnitelman merkitystä tietovarastona noudatettavana suunnitelmana Metsänhoidossa 1 2 3 4 5 Hakkuukohteiden valinnassa 1 2 3 4 5 Kestävän hakkuumäärän mitoituksessa 1 2 3 4 5 Metsäluonnonhoidossa 1 2 3 4 5 Metsänomistajan neuvonnassa 1 2 3 4 5 14. Olen t. mies 2. nainen 15. Ikäni on 1. alle 35 v 2. 35-50 v _3. yli 50 v 16. Palvelusaikani puutavarayhtiössä on tähän mennessä 1. 0-5 v 2. 6-11 v 3. 12-20 v 4, yli 20v 17. Metsäalan ammatillinen koulutukseni t. ei koulutusta 2. metsätalousteknikko / työnjohtaja 3. metsätalousinsinööri / metsäteknikko Kiitos vaivannäöstäsi ! Vastauksesi on tärkeä. Tutkimus metsäsuunnitelman käytöstä Helmi-maaliskuu 2001 Perustiedot metsänhoitoyhdistykseltä haastattelemalla Liite 5 Metsänhoitoyhdistys: 1. Kun metsänomistajalla on metsäsuunnitelma, kuinka kattavasti metsänhoitoyhdistyksellänne on vastaavat metsäsuunnitelmatiedot käytettävissään ? (metsäsuunnitelman kaksoiskappale) (% tapausten määrästä) 1.0-20% 2.21-40% 3.41-60% 4.61-80% 5.81-100% 2. Kuinka kattavasti metsänhoitoyhdistyksenne on hankkinut ns. välialuetiedot silloin, kun se on ollut mahdollista ? 1.0-20% 2.21-40% 3.41-60% 4,61-80% 5,81-100% 3. Kuinka kattavasti käytössänne olevat metsäsuunnitelmatiedot ovat toimihenkilöiden tietokoneilla ? (Loppuosa on siis vain paperitulosteina) 1.0-20% 2.21-40% 3.41-60% 4.61-80% 5.81-100% ISBN 951-40-1808-7 ISSN 0358-4283 Hakapaino Oy 2002 Sisällys Alkusanat 1 Johdanto 1.1 Metsäsuunnittelun tavoitteet 1.2 Metsäsuunnitelman merkitys päätöksenteossa 1.3 Metsäsuunnitelman käyttötilanteet metsäammattilaisella 1.4 Tutkimuksen tarkoitus 2 Aineisto ja tutkimusmenetelmä 3 Tulokset 3.1 Metsäsuunnitelman käytön toimintaympäristö 3.2 Metsäsuunnitelma toimihenkilön käytössä Metsäsuunnitelman käytettävyys Metsäsuunnitelman noudattaminen 3.3 Metsäammattilaisten näkemys metsänomistajista suunnitelman käyttäjinä Suunnitelman noudattamisen hyödyt metsänomistajalle 4 Tulosten tarkastelu Metsäsuunnittelun kehittämisnäkökohtia Kirjallisuus Liitteet / Appendix TUTKIMUS METSÄNEUVONNASTA JA METSÄSUUNNITELMAN KÄYTÖSTÄ Liite 1 TUTKIMUS METSÄNEUVONNASTA JA METSÄSUUNNITELMAN KÄYTÖSTÄ Liite 2 Kysely metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöille Liite 3 Liite 4 Kysely puunostajille Liite 5 Perustiedot metsänhoitoyhdistykseltä haastattelemalla