Jukuri, open repository of the Natural Resources Institute Finland (Luke) All material supplied via Jukuri is protected by copyright and other intellectual property rights. Duplication or sale, in electronic or print form, of any part of the repository collections is prohibited. Making electronic or print copies of the material is permitted only for your own personal use or for educational purposes. For other purposes, this article may be used in accordance with the publisher’s terms. There may be differences between this version and the publisher’s version. You are advised to cite the publisher’s version. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Pentti Niemistö & Paula Jylhä Title: Puunkorjuun ajanmenekki ja kustannukset jatkuvapeitteisessä suometsien kasvatuksessa – tapaustutkimus Year: 2023 Version: Published version Copyright: The Author(s) 2023 Rights: CC BY-SA 4.0 Rights url: http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/ Please cite the original version: Niemistö P., Jylhä P. (2023). Puunkorjuun ajanmenekki ja kustannukset jatkuvapeitteisessä suometsien kasvatuksessa – tapaustutkimus. Suo 74(1-2): 1-24. Suoseura ry, Helsinki. 1Suo 74(1–2) 2023 © Suoseura — Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2023 Suo 74(1–2): 1–24 — Tutkimusartikkelit Tässä tapaustutkimuksessa laadittiin puutason ajanmenekkimallit suometsän pienaukko- hakkuuseen, poimintahakkuuseen ja yläharvennukseen aikatutkimuksen perusteella sekä laskettiin korjuukustannukset kannolta tienvarteen. Poimintahakkuun puukohtainen ajanmenekki oli keskimäärin 40 % ja yläharvennuksen 47 % pienaukkohakkuuta suurempi, koska etenkin hakkuukoneen siirtymisiin ja puutavaran järjestelyyn kului poimintahakkuussa ja yläharvennuksessa enemmän aikaa. Mäntyjen hakkuu oli pääsääntöisesti kuusten ja koivujen hakkuuta joutuisampaa. Hiljattain tukkipuun koon mitat saavuttaneiden mäntyjen hakkuu kuitenkin hidastui, koska laatuvikojen vuoksi runkoa juoksutettiin usein hakkulaitteessa edestakaisin en- nen katkaisupäätöksen tekoa. Rinnankorkeusläpimitaltaan yli 30 cm koivujen hakkuun ajanmenekki oli karsintaa vaikeuttavien paksujen ja pystyjen oksien vuoksi selvästi vastaavan kokoisia havupuita suurempi. Laskennalliset korjuukustannukset olivat samaa luokkaa kuin tavanomaisessa tasa- rakenteisten metsien puunkorjuussa. Puustotason korjuukustannukseksi saatiin pien- aukolla 9,0 €/m3, poimintahakkuilla 9,6 €/m3 ja yläharvennuksilla 11,2 €/m3. Suuren runkokoon ansiosta puustotason hakkuukustannus oli poimintahakkuilla vain vähän korkeampi kuin pienaukolla. Yläharvennuksilla muita pienempi runkokoko nosti hak- kuukustannusta. Metsäkuljetuskustannus riippui eniten kuormakoosta ja ajomatkasta. Kantavuuden salliessa tukkikuormien suurentaminen vähensi selvästi metsäkuljetuksen kustannusta isoilla puilla, jolloin poimintahakkuun puunkorjuukustannus aleni lähelle pienaukkohakkuun kustannusta. Pikkutukkien teko nosti hieman kuljetuskustannusta, kun puiden rinnankorkeusläpimitta oli 15–20 cm. Avainsanat: hakkuu, jatkuvapeitteinen metsänkasvatus, korjuukustannus, metsäkuljetus, pienaukko, poimintahakkuu, tuottavuus, yläharvennus Puunkorjuun ajanmenekki ja kustannukset jatkuvapeitteisessä suometsien kasvatuksessa – tapaustutkimus Time consumption and harvesting cost in continuous cover manage- ment of peatland forests — A case study Pentti Niemistö & Paula Jylhä Pentti Niemistö, Luonnonvarakeskus, Kampusranta 9 C, 60320 Seinäjoki, e-mail: pentti.niemisto56@gmail.com Paula Jylhä, Luonnonvarakeskus, Teknologiankatu 7, 67100 Kokkola, e-mail: paula.jylha@luke.fi 2 Niemistö & Jylhä Johdanto Jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella tarkoi- tetaan puuntuotantoa ilman avohakkuita. Metsä pidetään puustoisena poistamalla hakkuussa suu- rimpia puita ja jättämällä kasvamaan pienempiä puita ja alikasvoksia. Uusia taimia syntyy aukkoi- hin (Valkonen 2022). Menetelmä sopii erityisesti suometsiin, joiden puusto on usein jo valmiiksi erirakenteinen (Sarkkola ym. 2004). Suometsissä jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan vähentää kunnostusojitustarvetta, jos puuston haihdutus riittää pitämään pohjaveden pinnan puuston kannalta riittävän alhaalla. Pohjaveden pinnankorkeusvaihtelun pienentyminen voi myös vähentää turpeen hajoamisesta johtuvia hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduulipäästöjä. Avohakkuista ja kunnostusojituksista luopuminen puolestaan pienentää vesistöjen kuormitusta (Nie- minen ym. 2018). Metsänkasvatuksen kannattavuuslaskelmissa käytetään usein tienvarsihintoja, jolloin laskel- miin sisällytetään puunkorjuukustannukset. Ne ovat jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa korkeammat kuin tasaikäisrakenteisessa (Pukkala ym. 2012; Tahvonen & Rämö 2016), pääasiassa pienempien hakkuukertymien vuoksi. Puunkor- juukustannusten laskenta perustuu usein mallei- hin, joissa ajanmenekkiä selitetään hakattujen puiden keskikoon ja hakkuukertymien perusteella (Juutinen ym. 2018; Väätäinen ym. 2021). Tämä lähestymistapa sopii tasarakenteisiin ja hakkuuta- valtaan yhtenäisiin leimikoihin. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen hakkuissa sekä lähtöpuuston että hakattavan puuston rakenne vaihtelevat suuresti, joten todellisen ajanmenekin ja kor- juukustannusten ennustaminen keskitunnusten avulla on epäluotettavaa. Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa sama leimikko saattaa si- sältää pienialaisesti erilaisia hakkuutapoja, kuten poimintahakkuuta, yläharvennusta, alikasvoksen vapautusta ja pienaukko- tai kaistalehakkuuta. Poimintahakkuussa poistetaan pääasiassa suu- ria puita ja tehdään samalla tilaa alikasvoksen kehittymiselle ja uuden taimiaineksen synnylle. Vialliset ja sairaat puut poistetaan, ja tiheitä pien- ten puiden ryhmiä voidaan tarvittaessa harventaa. Yläharvennuksella tasaikäisrakenteista metsää muutetaan eri-ikäisrakenteiseksi poistamalla pää- asiassa isoimpia puita. Pienemmät puut jätetään ja alikasvokset säästetään. Pienaukkohakkuussa metsään tehdään pieniä aukkoja, joiden odotetaan taimettuvan luontaisesti. Pienaukot edistävät olemassa olevan alikasvoksen kehitystä ja luovat edellytyksiä valoa vaativien puiden kehitykselle. Kaistalehakkuu rinnastetaan pienaukkohakkuu- seen. Siinä metsää hakataan aukeaksi kaista- leittain, jolloin reunametsä siementää hakatun alueen (Valkonen 2022). Metsälain mukainen uudistamisvelvoite ei koske pienaukkoja, jos niiden pinta-ala on korkeintaan 0,3 ha (Metsälaki 20.12.2013/1085). Yksityiskohtainen tieto korjuukustannuksista mahdollistaisi hakkuutapojen väliset kannatta- vuusvertailut (Juutinen ym. 2020). Jatkuvapeit- teisen metsänkasvatuksen hakkuutapojen tuot- tavuustutkimus rajoittuu Suomessa toistaiseksi lähinnä opinnäytetöihin (esim. Laamanen 2014; Repo 2020; Toikka 2021). Poimintahakkuissa on sekä tasaikäisen met- sikön myöhempien harvennusten että päätehak- kuiden piirteitä. Työympäristö ja kertymä muis- tuttavat varttuneen puuston harvennusta, mutta poistettavien puiden keskitilavuudet ovat lähem- pänä päätehakkuuta kuin harvennusta. Toisaalta eri-ikäisrakenteisuutta pitää edistää harventamalla myös pienempää puustoa. Puutavaralajien määrä voi olla suuri poistettavien puiden kokovaihtelun vuoksi, mutta puutavaralajikohtaiset kertymät jäävät usein pieniksi. Jäävän puuston varominen lisää runkokohtaista ajanmenekkiä päätehakkui- siin verrattuna (Surakka & Sirén 2007; Niemistö ym. 2012). Tutkimuksen tavoitteet Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen tai sitä tavoittelevien hakkuiden kustannuslaskennassa tarvitaan puutason ajanmenekkimalleja, koska hakkuukertymä, puulajikoostumus ja runkojen kokojakauma vaihtelevat suuresti. Puustotason tunnuksiin perustuvien ja yleistettävissä olevien ajanmenekki- ja tuottavuusmallien laatiminen useille eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuuta- voille on työlästä, vaikeaa ja ilmeisen hyödytöntä, koska olosuhteet ja hakkuun voimakkuudet sekä metsänkasvatuksen tavoitteet vaihtelevat. Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli laatia esimerkki 3Suo 74(1–2) 2023 hakkuun puutason ajanmenekkimalleista ja laskea korjuukustannukset erilaisilla hakkuutavoilla esimerkkileimikossa. Tällaisia malleja voitaisiin käyttää korjuun suunnittelussa tai simuloinneissa, joissa tutkitaan jatkuvapeitteisen metsänkasvatuk- sen mahdollisuuksia ja kannattavuutta. Lisäksi yleistymässä oleva runkohinnoittelu edellyttää entistä tarkempaa tietoa erikokoisten puiden korjuukustannuksista. Aineisto ja menetelmät Hakkuukoe Hakkuu toteutettiin talvella 2019 Etelä-Poh- janmaalla sijaitsevalla mustikkaturvekankaalla, jonka edellinen harvennus oli tehty vuonna 1999 jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta silmällä pitä- en. Hakkuu tehtiin puoliksi vanhoilta ja uusilta ajourilta. Koealue (4 ha) jaettiin kuuteen lohkoon (Kuvat 1–2), joiden hakkuutavan valinnassa otet- tiin huomioon puuston rakenne. Kolmena päivänä valoisaan aikaan tehdyssä hakkuussa käytettiin noin vuoden vanhaa Ponsse Beaver -hakkuuko- netta, joka on sekä harvennus- että päätehakkuilla käytettävä 6-pyöräinen yleiskone. Kuljettajalla oli yli 10 vuoden työkokemus koneellisesta hak- kuusta, erityisesti harvennuksilta, ja hänellä oli kokemusta myös suometsien poimintaluonteisista hakkuista. Hakkuu videoitiin, ja työvaiheet kello- tettiin myöhemmin videolta käyttäen Aikakone- aikatutkimussovellusta (Niemistö ym. 2012). Videotallenteiden perusteella hakkuukoneen työaika jaettiin päätyöaikoihin ja apuaikoihin. Päätyöajat liittyvät kaikkien runkojen käsittelyyn, kun apuajat eivät esiinny säännönmukaisesti kaikilla rungoilla. Päätyöaika • Hakkuulaitteen vienti puulle: Hakkuulaitteen siirto ja puuhun tarttuminen. • Kaato ja rungon siirto: Kaatosahaus ja mah- dollinen rungon siirto käsittelypisteeseen. • Karsinta ja katkonta: Käynnistyy siitä, kun syöttörullat alkavat pyöriä ja päättyy, kun viimeinen katkaisusahaus on tehty ja pölkky on laskettu maahan. • Latvan tuonti uralle: Latvuksen siirto väli- alueelta ajouralle. Kuva 1. Esimerkki poimintahakkuu- (A) ja yläharvennuskoealoista (B) ennen hakkuuta (1) ja hakkuun jälkeen (2). Figure 1. An example of selection cutting (A) and thinning from above sample plots (B) before (1) and after (2) cutting. 4 Niemistö & Jylhä Kuva 2. Tutkimushakkuu tehtiin maaliskuussa 2019 turvekankaalla, joka on uudisojitettu vuonna 1963. Metsiköstä oli harvennettu koivua vuonna 1978. Vuonna 1999 se harvennettiin kauttaaltaan alikasvosta säästäen ja kunnostusojitettiin. Figure 2. Harvesting experiment in March 2019 in a peatland forest drained in 1963. Most birches were removed during thinning in 1978. In 1999, the entire area was thinned, avoiding damage to the undergrowth, and ditch network main- tenance was conducted (Tuulimuuri = wind barrier (untreated zone), Pienaukko = gap cutting, Poiminta = selection cutting, Yläharvennus = thinning from above). Apuaika • Hakkuulaiteen tuonti eteen: Hakkuulaitteen tuonti koneen eteen siirtymistä varten. • Ajo eteen, taakse tai sivulle: Eri suunnissa tapahtuva siirtyminen työpisteiden välillä. Hakkuukoneen liikkuminen jonkin toisen työvaiheen aikana sisällytettiin ko. työvai- heeseen. • Pienpuuston raivaus: Hakkuuta haittaavan alikasvoksen poisto. • Puutavaran järjestely. • Hakkuutähteiden siirtely. Keskeytykset Alle 100 sekunnin keskeytykset Työvaiheista muodostettiin kullekin puuyksilölle yksiselitteisesti kohdistuva rungon käsittelyaika (päätyöaika) ja niille kohdistumaton aputyöaika, jotka yhteenlaskettuna vastaavat perinteisen metsätyöntutkimuksen tehoaikaa (Haarlaa ym. 1984). Työajan allokointi puutasolle on esitetty mallituksen kuvauksen yhteydessä. Tässä tutkimuksessa korjuukustannusten laskennassa käytetty hakkuun ajanmenekki- malli sisältää myös alle 100 sekunnin keskey- tykset, koska kustannuslaskentaa varten tehty teho- ja käyttöajan välinen muunnos perustuu metsäkoneiden pitkäaikaisseurannan laajaan ajanmenekki aineistoon (Jylhä ym. 2019). Siinä minimisuodatusaikoja lyhyempiä keskeytyksiä ei voida erottaa varsinaisesta tehoajasta (Skogforsk 2012). Ellei toisin mainita, hakkuun ajanmene- keillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa tätä alle 100 s:n keskeytykset sisältävää kokonaisaikaa. Puustotiedot Hakkuukoneen tietojärjestelmästä otettiin kertymäraportit korjuulohkoittain sekä stm- tiedosto, joka sisälsi hakattujen puiden runko- ja pölkkytiedot (puulajin, läpimittaprofiilin 10 cm 5Suo 74(1–2) 2023 Taulukko 1. Tutkimuksessa hakattujen puiden lukumäärä sekä keskimääräiset rinnankorkeusläpimitat ja käyttöosan keskitilavuudet aikatutkimuslohkoittain ja puulajeittain (Mä = mänty, Ku = kuusi, Ko = koivu). Table 1. Number of stems, mean breast height diameter, and mean merchantable stem volume of the trees cut in the experiment by harvesting block (Pienaukko = gap cutting, Yläharvennus = thinning from above, Poimintahakkuu = selection cutting, Kaikki puut = all trees). Korjuulohko Harvesting block Puiden lukumäärä Number of stems Keskiläpimitta Mean diameter, cm Käyttöosan keskitilavuus Mean merchantable volume, dm3 Mä Pine Ku Spruce Ko Birch Kaikki All Mä Pine Ku Spruce Ko Birch Kaikki All Mä Pine Ku Spruce Ko Birch Kaikki All Pienaukko 24 61 15 100 26 21 21 22 522 314 289 360 Yläharvennus 1 159 121 86 366 20 16 17 18 302 174 184 232 Yläharvennus 2 62 86 43 191 26 21 20 22 536 356 282 398 Poimintahakkuu 1 256 25 83 368 23 20 20 22 399 296 266 364 Poimintahakkuu 2 174 55 91 320 23 16 20 21 411 131 256 453 Poiminta hakkuu 3 91 66 98 255 26 21 23 23 572 394 382 543 Kaikki puut 766 414 418 1600 23 19 20 21 417 269 277 343 välein sekä pölkkyjen latvaläpimitat, pituudet ja tilavuudet). Poistettujen puiden rinnankorkeus- läpimitan määrityksessä kannon korkeudeksi ole- tettiin metsä koneiden tietojärjestelmästandardin mukaisesti 10 cm (Skogforsk 2012). Haarapuut tai käsittelyssä katkenneet rungot tunnistettiin, ja stm-tiedostossa erikseen käsitellyt latvaosat yhdistettiin päärunkoon ja sen käsittelyaikaan. Yhdistäminen vähensi stm-tiedoston runkomää- Kuva 3. Poistettujen puiden keskimääräiset läpimittajakaumat hakkuutavoittain. Figure 3. Mean breast height diameter class distributions (trees/ha) of removal by cutting treatment (Hakkuupoistuma = removal, trees/ha, Rinnankorkeusläpimittaluok- ka = breast height diameter class, cm; Pienaukko = cap cutting, Poimintahakkuu = selection cutting, Yläharvennus = thinning from above). rää 9 %, eikä puulajien välillä ollut eroa. Useasta latvaosasta yhdistettyjen haarapuiden osuus oli hieskoivulla 7,9 %, kuusella 2,4 % ja männyllä 1,2 %. Siten havupuille oli tyypillisempää, että prosessointi keskeytyi jonkin runkovian takia, mutta latvaosa käsiteltiin yhtenä kappaleena. Tutkimuksessa hakattiin yhteensä 1600 runkoa (Taulukko 1). Hakattujen ainespuumit- taisten puiden keskimääräiset läpimittajakaumat 6 Niemistö & Jylhä Taulukko 2. Hakkuulohkojen lähtöpuuston ja korjatun puuston runkoluvut (kpl/ha) ja ainespuutilavuudet (m3/ha) puulajeittain. (Mä = mänty, Ku = kuusi, Ko = koivu). Table 2. Number of stems per hectare and commercial timber volume of the initial stand and removal by harvesting block and tree species (Mä = Scots pine, Ku = Norway spruce, Ko = downy birch, Raivauspuut = cleared trees, Yht. = total; Pienaukko = gap cutting, Yläharvennus = thinning from above, Poimintahakkuu = selection cutting, Kaikki lohkot = all blocks). Runkoluku, kpl/ha No. of stems /ha Ainespuutilavuus, m3/ha Merchantable volume, m3/ha Mä Ku Ko Raivauspuut Yht. Mä Ku Ko Yht. Lähtöpuusto Initla stand Pienaukko 162 500 113 775 88 134 31 253 Yläharvennus 1 298 822 144 1264 104 58 30 192 Yläharvennus 2 220 811 125 1156 108 92 35 234 Poimintahakkuu 1 349 1075 134 1558 136 38 32 205 Poimintahakkuu 2 249 1052 131 1433 97 36 30 164 Poimintahakkuu 3 167 1098 159 1425 83 63 54 200 Kaikki lohkot* 259 967 137 1365 105 57 36 198 Hakkuupoistuma Removal Pienaukko 162 430 113 70 775 88 134 31 253 Yläharvennus 1 198 155 104 61 517 60 26 19 105 Yläharvennus 2 120 163 85 41 410 64 60 24 147 Poimintahakkuu 1 305 29 106 106 546 122 10 28 160 Poimintahakkuu 2 205 64 103 49 421 83 8 27 118 Poimintahakkuu 3 123 88 131 70 413 70 35 51 155 Kaikki lohkot* 198 105 107 68 478 82 28 30 140 *Lohkojen pinta-aloilla painotetut runkoluvut ja tilavuudet *Weighted by block areas huomioida aineiston hierarkkinen rakenne, jossa selittäviä tekijöitä on usealla tasolla (tässä tut- kimuksessa puuyksilö, puulaji, hakkuulohko ja hakkuupäivä). Puukohtaisen ajanmenekin (min/ puu) malli oli seuraavanlainen: Y X f X ijkl Hakkuutapaij Puulaji ik ijkl ijkl               0 1 2 3 4 ( ) 5 6 7      ( ) ( ) ( Hakkuutapaij x X Puulaji ij x X Puulaji ij ijkl ijkl  x f Xijkl Haaraijkl i ijkl ( )) ( )     1 jossa: Yijkl = Ajanmenekki (min/puu) hakkuupäi- vänä i hakkuutavalla j puulajilla k puulla l (tai sen muunnos) β0 = Vakiotermi β1 = Hakkuutavan kiinteä vaikutus tasolla j (referenssinä yläharvennus) β2, β5, β6 = Puulajin kiinteät vaikutukset tasolla k hakkuutavoittain on esitetty kuvassa 3. Poimin- ta- ja yläharvennuslohkoille hakkuun jälkeen jäänyt puusto selvitettiin mittaamalla kahdek- san 500 m2:n ympyräkoealaa, jotka sijoitettiin hakkuulohkoille niiden pinta-alojen suhteessa. Lähtöpuuston tunnusluvut laskettiin stm-aineiston ja em. koealamittauksen tulosten perusteella. Lähtöpuuston ja hakkuupoistuman hehtaarikoh- taiset runkoluvut ja ainespuutilavuudet on esitetty taulukossa 2. Keskimääräinen tukkiosuus oli männyllä 57 %, kuusella 45 % ja koivulla 6 % hakatusta ainespuutilavuudesta. Pienaukolla tukkiosuus oli 47 %, poimintahakkuilla 45 % ja yläharvennuksilla 40 %. Hakkuun ajanmenekin mallinnus Hakkuun ajanmenekki mallinnettiin lineaarisella sekamallilla (Mixed Linear in IBM SPSS Statis- tics Version 27, IBM Corp 2020). Sillä voidaan 7Suo 74(1–2) 2023 (referenssinä hieskoivu) Xijkl = Puun kokoa kuvaava tunnus, rinnan- korkeusläpimitta (cm) tai ainespuusaan- to (m3) hakkuukoneelta f = Muunnosfunktio puun kokoa kuvaa- valle tunnukselle x = Kahden muuttujan yhdysvaikutusta kuvaava merkintä β3, β4 = Puun kokoa kuvaavan tunnuksen kertoimet tasolla l βHaara = Haaraisen puun vaikutus μi = Hakkuupäivän satunnaisvaikutus εijkl = Satunnaisvirhe semia malleja ja keskiarvoja. Niillä voidaan laskea tuottavuuksia niissäkin tapauksissa, kun eri puutavaralajeja ajetaan yhdistelmäkuormi- na. Koko koeleimikolla ja eri hakkuutavoilla keskimääräinen tyhjänäajomatka oli 300 m ja kuormattuna-ajomatka 200 m. Vastaaviksi ajo- nopeuksiksi oletettiin tyhjänäajossa 3,4 km/h ja kuormattuna-ajossa 2,9 km/h (Manner ym. 2016). Metsäkuljetuksen tehoajanmenekit muunnettiin käyttöajanmenekeiksi kertoimella 1,2 (Laitila 2008). Laskelmissa tarkasteltiin myös kuorma- koon vaikutusta metsäkuljetuksen tuottavuuteen ja kustannuksiin, koska suometsissä heikko kantavuus rajoittaa usein kuorman kokoa. Ensim- mäisessä laskentavaihtoehdossa kaikki puutavara oletettiin ajettavaksi 8 m3:n kuormina. Toisessa vaihtoehdossa kantavuus oletettiin hyväksi, jolloin havupuutukit ajettiin 12 m3:n kuormissa. Puutavaralajikohtaiset metsäkuljetuskustannukset allokoitiin erikokoisille puille suhteutettuna nii- den puutavaralajikoostumuksiin, jotka laskettiin puulajeittain 1 cm:n läpimittaluokissa käyttäen liukuvaa keskiarvoa 3 cm:n luokissa. Malli hakkuun tehoajanmenekille tehtiin runkokohtaisten päätyöaikojen ja niille allokoi- tujen aputyöaikojen perusteella. Ensin mallin- nettiin suoraan puulle kohdistuva päätyöaika. Puille kohdistumaton apuaika laskettiin yhteen hakkuulohkoittain ja kohdistettiin kunkin loh- kon erikokoisille puille em. mallilla laskettujen puukohtaisten päätyöaikojen suhteessa. Suoraan malliin perustuva apuajan allokointi kuitenkin pienentäisi kokonaisajan (päätyöaika + apuaika) suhteellista vaihtelua, mistä syystä päätyöajan satunnaisvaihtelu (residuaalit) huomioitiin allo- koinnissa lukuun ottamatta puun haaraisuuden aiheuttamia isoja poikkeamia. Korjuukustannusten laskenta Korjuun kustannukset saatiin jakamalla hakkuun ja metsäkuljetuksen käyttötuntikustannukset vastaavilla käyttötuntituottavuuksilla. Käyttötunti (E15-h) sisältää tehoajan lisäksi alle 15 minuutin keskeytykset (Jylhä ym. 2019). Hakkuun käyttö- tuntikustannukseksi oletettiin 136 € ja metsäkulje- tuksen 93 €. Ne perustuvat Väätäisen ym. (2021) laskelmiin, jotka päivitettiin elokuun 2022 tasoon metsäalan kone- ja autokustannusindekseillä (Tilastokeskus 2022). Hakkuun ajanmenekit laskettiin tässä tutki- muksessa laaditulla puukohtaisella mallilla 2, joka sisältää myös alle 100 s:n keskeytykset. Nämä ajanmenekit muunnettiin käyttöajanmenekeiksi kertoimella 1,1 (Jylhä ym. 2019). Metsäkuljetuksen tehoajanmenekin lasken- taan käytettiin Mannerin ym. (2013) julkai- Tulokset Ajanmenekit työvaiheittain Keskimääräinen, alle 100 s:n keskeytykset sisäl- tävä työaika puuta kohden oli suurin poiminta- hakkuussa (41,2 s) ja pienin pienaukkohakkuussa (29,1 s) (Taulukko 3). Suoraan puuhun kohdistet- tavissa olevan päätyöajan (kouran vienti puulle, kaato ja mahdollinen rungon siirto, karsita ja katkonta, latvan tuonti uralle) erot hakkuutapojen välillä olivat melko pienet. Pienaukkohakkuun kaikki työvaiheet olivat kuitenkin latvan siirtoa lukuun ottamatta joutuisampia kuin muilla hak- kuutavoilla. Erityisesti siirtymisiin kului puuta kohti huomattavasti vähemmän aikaa kuin muilla lohkoilla (Taulukko 3). Ajanmenekki oli pienaukkohakkuussa 1,0–1,5 min/m3, poimintahakkuussa 1,7–2,1 min/m3 ja yläharvennuksessa 1,9–2,6 min/m3 (Kuva 4). Männyllä ajanmenekki oli pienin kaikilla hak- kuutavoilla ja koivulla suurin. Karsintaan ja katkontaan kuutiometriä kohden kulunut aika ei juuri vaihdellut hakkutapojen välillä, mutta niiden 8 Niemistö & Jylhä Taulukko 3. Hakkuun työvaiheiden keskimääräiset ajanmenekit puuta kohti (s) ja osuudet työajasta (%) hakkuutavoittain. Table 3. Mean consumption of the cutting phases (s/tree) and their proportions (%) of the working time by cutting method. Pienaukkohakkuu Gap cutting Poimintahakkuu Selection cutting Yläharvennus Thinning from above s/puu s/tree % työ- ajasta % of work time s/puu s/tree % työ- ajasta % of work time s/puu s/tree % työ- ajasta % of work time Päätyöaika Main work time Kouran vienti puulle Extend the boom and grasp 2,5 8,4 3,0 7,3 3,1 8,4 Kaato ja rungon siirto Felling and moving the stem 7,3 25,1 9,1 22,2 8,6 23,2 Karsinta ja katkonta Delimbing and cross-cutting 14,3 49,0 16,6 40,3 14,1 38,0 Latvan tuonti uralle Moving the top to the strip road 1,3 4,4 0,7 1,6 0,9 2,4 Aputyöaika Auxiliary work time Hakkuulaitteen tuonti eteen Positioning the boom forward 0,4 1,3 1,55 3,7 1,1 2,9 Ajo eteen, taakse tai sivulle Moving 1,8 6,2 7,3 17,7 6,9 18,6 Pienpuuston raivaus Clearing undergrowth 0,4 1,2 0,6 1,5 0,4 1,2 Puutavaran järjestely Sorting timber 0,2 0,5 0,5 1,3 0,6 1,7 Hakkuutähteiden siirtely Moving tops and branches 0,0 0,0 0,1 0,3 0,2 0,4 Keskeytykset < 100 s Delays < 100 s 1,1 3,8 1,7 4,2 1,2 3,2 Yhteensä Total 29,1 100,0 41,2 100 37,0 100,0 Kuva 4. Ajanmenekki ainespuukuutiometriä kohden (min/m3) työvaiheittain. Figure 4. Time consumption of cutting by work phase (Ajanmenekki, min per m3 of merchantable volume; Pienaukko = gap cutting, Poiminta = selection cutting, Yläharvennus = thinning from above; Mä = pine, Ku = spruce, Ko = birch; Kes- keytykset < 100 s = delays < 100 s, Muu työ = other work, Siirtymiset = moving, Karsinta + katkonta = delimbing and cross-cutting, Puiden kaato + siirto = felling and moving trees, Hakkuulaitteen vienti = extending the boom and grasp). 9Suo 74(1–2) 2023 Taulukko 4. Suoraan puulle kohdistuvien päätyöaikojen (s/puu) ja rungon koon väliset korrelaatiokertoimet (Spearman) hakkuutavoittain. Table 4. Spearman correlation coefficients between the stem size and time consumption (s/tree) of the main cutting phases. Kokotunnus Size parameter Hakkuutapa Cutting method Hakkuulaitteen vienti puulle Extend the boom and grasp Kaato ja rungon siirto Felling and moving the stem Karsinta ja katkonta Delimbing and cross-cutting Latvan tuonti uralle Moving the top to the strip road Puun rinnan korkeusläpimitta Breast height diameter Pienaukkohakkuu Gap cutting 0,085 0,539* 0,812* -0,002 Poimintahakkuu Selection cutting -0,009 0,337* 0,722* 0,159 ○ Yläharvennus Thinning from above 0,033 0,388* 0,845* 0,284* Rungon käyttöosan tilavuus Merchantable stem volume Pienaukkohakkuu Gap cutting 0,083 0,534* 0,821* 0,024 Poimintahakkuu Selection cutting -0,011 0,356* 0,739* 0,149 ○ Yläharvennus Thinning from above 0,013 0,397* 0,860* 0,284* * p < 0,05; ○ p < 0,1 Taulukko 5. Puutason ajanmenekkimallien selittäjät ja niiden merkitsevyys. Mallit 1 ja 3 kuvaavat päätyöajan menekkiä (min/puu), mallien 2 ja 4 ajanmenekit sisältävät päätyöajan lisäksi apuajat ja alle 100 s:n keskeytykset. Table 5. Explanatory variables for the tree-level time-consumption models of cutting and their significance. Models 1 and 3 (Malli 1 and 3) describe the time consumption of the main work phases (min/tree), whereas the time consumptions in Models 2 and 4 (Malli 2 and 4) also include auxiliary times and delays less than 100 s. Abbreviations and symbols are listed on page 23 (Varianssi = variance, Keskivirhe = standard error). Malli 1 R2* = 0,55 Malli 2 R2* = 0,68 Malli 3 R2* = 0,55 Malli 4 R2* = 0,68 F-arvo F-value p F-arvo F-value p F-arvo F-value p F-arvo F-value p β0 4,93 0,027 9,08 0,003 287,68 0,000 276,40 0,000 HT 0,11 0,89 0,06 0,941 10,33 0,000 10,57 0,000 PL 3,83 0,022 5,59 0,004 1,90 0,150 1,96 0,141 d1,3 (cm) 45,51 0,000 66,23 0,000 v (m3) 26,90 0,000 34,96 0,000 v2 23,99 0,000 30,29 0,000 ln(v+1) 34,75 0,000 46,11 0,000 HT × d1,3 9,48 0,000 13,35 0,000 PL × d1,3 9,54 0,000 14,37 0,000 PL × d1,32 9,33 0,000 14,02 0,000 PL × v 16,78 0,000 9,93 0,000 PL × v2 0,00 0,000 20,17 0,000 HT × ln(v+1) 9,00 0,000 8,90 0,000 βHaara 69,30 0,000 116,20 0,000 78,49 0,000 126,39 0,000 Satunnaisvaikutukset Random effects Varianssi Keskivirhe Varianssi Keskivirhe Varianssi Keskivirhe Varianssi Keskivirhe µi - - 0,0005 0,0006 - - 0,0003 0,0006 εijkl 0,0152 0,0005 0,0158 0,0006 0,0150 0,0005 0,0160 0,0006 *Pseudo R-square 10 Niemistö & Jylhä Taulukko 6. Rinnankorkeusläpimittaan (d1,3, cm) perustuvat puutason ajanmenekkimallit. Malli 1 kuvaa päätyöajan menekkiä ja malli 2 päätyöajan, apuajat ja alle 100 s:n keskeytykset sisältävää aikaa (min/puu). Table 6. Tree-level time-consumption models of cutting based on breast height diameter (d1,3, cm). Model 1 (Malli 1) describes the time consumption of the primary work time, whereas Model 2 (Malli 2) also includes the auxiliary time and delays shorter than 100 s (min/tree) (Mänty = pine, Kuusi = spruce, Koivu = birch, Pienaukko = gap cutting, Poiminta = selection cutting, Yläharvennus = thinning from above, Haara = forked stem). Malli 1 Malli 2 Kiinteät vaikutukset Fixed effects Kerroin Coefficient Keski- virhe Standard error t-arvo t-value p Kerroin Coefficient Keski- virhe Standard error t-arvo t-value p β0 0,104 0,0574 1,80 0,08 0,139 0,0610 2,28 0,02 Mänty -0,236 0,0870 -2,71 0,07 -0,2936 0,0891 -3,30 0,00 Kuusi -0,068 0,0717 -0,94 0,36 -0,0920 0,0740 -1,25 0,21 Koivu 0 0 Pienaukko 0,013 0,045 0,29 0,78 0,016 0,047 0,34 0,73 Poiminta -0,006 0,024 -0,26 0,79 0,005 0,025 0,18 0,85 Yläharvennus 0 d1,3 0,009 0,0059 1,43 0,15 0,0127 0,0061 2,08 0,04 Pienaukko × d1,3 -0,0030 0,0020 -1,75 0,08 -0,011 0,0006 -5,16 0,00 Poiminta × d1,3 -0,0004 0,0010 -0,22 0,82 -0,0020 0,0010 -1,55 0,12 Yläharv. × d1,3 0 0 Mänty × d1,3 0,0348 0,0083 4,18 0,00 0,0439 0,0085 5,15 0,00 Kuusi × d1,3 0,0097 0,0074 1,32 0,19 0,0125 0,0076 1,68 0,09 Koivu × d1,3 0 0 Mänty × d1,32 -0,0006 0,0001 -4,55 0,00 -0,0007 0,0010 -5,38 0,00 Kuusi × d1,32 0,0001 0,0001 0,67 0,50 0,0001 0,0001 1,15 0,25 Koivu × d1,32 0,0004 0,0001 2,50 0,01 0,0005 0,0002 3,28 0,00 βHaara 0,1520 0,0183 8,32 0,00 0,2028 0,0188 10,78 0,00 suhteellinen osuus tehoajasta oli pienaukkohak- kuussa selvästi suurempi kuin muilla hakkuuta- voilla (54–59 % vs. 38–45 %). Ajanmenekkien erot hakkuutapojen välillä selittyivät lähinnä siirtymisaikojen ja muiden puille kohdistumat- tomien apuaikojen eroilla. Niiden osuus oli pien- aukkohakkuussa vain 9 % tehoajasta, kun muilla hakkuutavoilla se oli 26–28 %. Ajanmenekkimallit Puukohtaisen mallituksen perustaksi tarkasteltiin päätyöaikojen korrelointia puun koon kanssa (Taulukko 4). Kaadon sekä karsinnan ja katkon- nan ajanmenekki suureni merkitsevästi (p < 0,05) runkokoon lisääntyessä. Merkitsevä positiivinen korrelaatio havaittiin myös latvuksen uralle- tuonnin ajanmenekissä yläharvennuksilla. Myös poimintahakkuussa rungon koon kasvu näytti lisäävän latvuksen uralletuonnin ajanmenekkiä (p < 0,1). Puutason ajanmenekille (min / puu) tehtiin neljä mallia. Selitettävänä muuttujana niissä oli suoraan puun hakkuuseen kohdistuva päätyöaika (mallit 1 ja 3) tai puutasolle allokoitu kokonais- työaika, joka sisältää päätyöaikojen lisäksi myös apuajat ja alle 100 s:n keskeytykset (mallit 2 ja 4). Malleissa 1 ja 2 puun kokoa kuvaavana selittäjänä oli kuorellinen rinnankorkeusläpimitta (d1,3, cm) (Taulukot 5–6, Kuva 5). Malleissa 3 ja 4 puun kokoa kuvaava tunnus oli rungon käyttöosan tilavuus (v, m3), joka oli tukki-, pikkutukki ja kuitupuupölkkyjen tilavuuksien summa (Taulukot 5 ja 7, Kuva 6). Puun rinnankorkeusläpimitan, käyttöosan tilavuuden ja hakkuutavan (HT) yhdysvaikutukset tutkittiin, ja tilastollisesti merkitsevät yhdysvai- kutukset sisällytettiin malleihin. 11Suo 74(1–2) 2023 Kuva 5. Rinnankorkeusläpimitan vaikutus puun hakkuun ajanmenekkiin puulajeittain suometsän pienaukko- ja poimintahakkuussa. Malli 1 sisältää päätyöajat ja malli 2 päätyöajan lisäksi aputyöajat ja alle 100 s:n keskeytykset. Figure 5. Effect of breast height diameter (Rinnankorkeusläpimitta, cm) on the time consumption (Ajanmenkki, min/tree) of the gap and selection cutting of a peatland forest by tree species. Model 1 (Malli 1) contains the main work time, and Model 2 (Malli 2) also includes the auxiliary time and delays shorter than 100 s (Mä Pienaukko = pine, gap cutting, Ku Pienaukko = spruce, gap cutting, Ko Pienaukko = birch, gap cutting, Mä Poiminta = pine, selection cutting, Ku Poiminta = spruce, selection cutting, Ko Poiminta = birch, selection cutting). Puulajien väliset erot hakkuun ajanmenekis- sä olivat suuremmat, kun selittäjänä oli rungon käyttöosan tilavuuden asemesta rinnankorkeuslä- pimitta (Kuvat 5 ja 6). Pienen, rinnankorkeusläpi- mitaltaan 10 cm puun hakkuussa kului puulajista riippumatta aikaa pienaukkohakkuussa 0,2 min ja poimintahakkuussa 0,3 min (sis, alle 100 s:n keskeytykset). Pientä tukkikokoa vastaavien, 15–20 cm läpimittaisten mäntyjen hakkuuseen kului enemmän aikaa kuin vastaavan kokoisten kuusten tai koivujen. Suuremmilla, läpimitaltaan 28 cm puilla hakkuun ajanmenekki oli puulajista riippumatta pienaukkohakkuussa noin 0,6 mi- nuuttia ja muilla hakkutavoilla noin 0,8 minuuttia. Kookkaiden mäntyjen hakkuuaika ei enää juuri lisääntynyt, kun rinnankorkeusläpimitta ylitti 12 Niemistö & Jylhä Kuva 6. Käyttöosan tilavuuden vaikutus puun hakkuun ajanmenekkiin suom- etsän pienaukko- ja poimintahakkuussa. Malli 3 sisältää päätyöajan ja malli 4 päätyöajan lisäksi aputyöajat ja alle 100 s:n keskeytykset. Figure 6. Effect of the merchantable stem volume (Rungon käyttöoasan tilavuus, m3 per tree) on the time consumption (Ajanmenkki, min/tree) of the gap and selection cutting of a peatland forest by tree species. Model 3 (Malli 3) contains the main work time, and Model 4 (Malli 4) also includes the auxiliary time and delays shorter than 100 s (Mä Pienaukko = pine, gap cutting, Ku Pienaukko = spruce, gap cutting, Ko Pienaukko = birch, gap cutting, Mä Poiminta = pine, selection cutting, Ku Poiminta = spruce, selection cutting, Ko Poiminta = birch, selection cutting). suurempi. Yläharvennuksen keskimääräinen puu- kohtainen ajanmenekki oli noin 5,5 % (p = 0,000) suurempi kuin poimintahakkuun. Hakkuun ajanmenekin riippuvuus puun käyttöosan tilavuudesta oli männyllä ja kuusella lähes samanlainen. Ajanmenekki lisääntyi noin 0,5 m3:n tilavuuteen saakka, mutta enää hyvin vähän sitä suuremmilla puilla (Kuva 6). Koi- 25 cm:n. Sen sijaan koivun läpimitan suurenemi- nen lisäsi hakkuun ajanmenekkiä huomattavasti. Kuusen hakkuun ajanmenekki kasvoi jokseenkin suoraviivaisesti läpimitan lisääntyessä. Kuusen ja koivun hakkuuaikojen ero ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. Poimintahakkuussa puukohtainen ajanmenekki oli keskimäärin 40 % ja yläharvennuksessa 47 % pienaukkohakkuuta 13Suo 74(1–2) 2023 vulla ajanmenekki riippui lähes suoraviivaisesti käyttöosan tilavuudesta. Se oli keskikokoisilla (0,15 m3–0,40 m3) koivuilla havupuita pienempi ja sitä kookkaammilla puilla (v > 0,50 m3) suu- rempi kuin havupuilla. Pienaukkohakkuussa suoraan yksittäiselle puulle kohdistuvan käsittelyajan osuus työajasta oli puulajista riippuen 88–95 %, poimintahak- kuussa vastaavat osuudet olivat 70–75 % ja yläharvennuksessa 68–73 %. Hakkuun tuottavuus Hakkuun tuottavuutta tarkastellaan perinteisesti puustotasolla rungon keskitilavuuden funktiona. Kuvassa 7 on verrattu hakkuulohkojen puustota- son tuottavuuksia puutason mallilla 4 laskettuun tuottavuuteen. Pienaukkohakkuussa samalle run- kokoolle saatiin puustotasolla käyttöosan keskiti- lavuuden perusteella hieman korkeampia tuotta- vuuksia kuin puutason mallilla. Keskitilavuuteen perustuva tarkastelu johti kuusella 9 %, männyillä 3 % ja koivuilla 2 % suurempaan tuottavuuteen kuin puutason malli. Myös poimintahakkuissa ja yläharvennuksessa käyttöosan keskitilavuuteen perustuva tarkastelu johti kuusella 9 % korkeam- paan tuottavuuteen kuin vastaava puutason malli. Koivuilla ja männyillä erot olivat pienet, eikä systemaattista eroa havaittu. Systemaattinen ero kuusilla johtui niiden hakkuupoistuman oikealle vinosta kokojakaumasta, joka painottui pieniin läpimittoihin (d1,3 < 9 cm) mutta sisälsi toisaalta läpimitaltaan yli 30 cm:n puita enemmän kuin männyn ja koivun läpimittajakaumat. Hakattu- jen mäntyjen ja koivujen koko oli lähempänä normaalijakaumaa. Taulukko 7. Rungon käyttöosan tilavuuteen (v, m3) perustuvat puutason ajanmenekkimallit. Malli 3 kuvaa päätyöajan menekkiä ja malli 4 päätyöajan, apuajat ja alle 100 s:n keskeytykset sisältävää aikaa (min/puu). Table 7. Tree-level time-consumption models for cutting based on merchantable stem volume. Model 3 (Malli 3) desc- ribes the consumption of the main work time, whereas Model 4 (Malli 4) also in-cludes the auxiliary time and delays shorter than 100 s (Mänty = pine, Kuusi = spruce, Koivu = birch, Pienaukko = gap cutting, Poiminta = selection cutting, Yläharvennus = thinning from above, Haara = forked stem). Malli 3 Malli 4 Kiinteät vaikutukset Fixed effects Kerroin Coefficient Keski- virhe Standard error t-arvo t-value p Kerroin Coefficient Keski- virhe Standard error t-arvo t-value p β0 0,2234 0,0167 13,38 0,00 0,2947 0,0215 13,71 0,00 Mänty -0,0616 0,0136 -4,54 0,00 -0,1194 0,0270 -4,43 0,00 Kuusi -0,0095 0,0069 -1,38 0,17 -0,0018 0,0137 -0,13 0,90 Koivu 0 0 Pienaukko -0,0296 0,0249 -1,19 0,23 -0,0205 0,0258 -0,79 0,43 Poiminta -0,0374 0,0192 -1,95 0,05 -0,0389 0,0200 -1,94 0,05 Yläharvennus 0 0 v (m3) -6,3077 1,1876 -5,31 0,00 -7,4108 1,2289 -6,03 0,00 v2 2,0679 0,3679 5,62 0,00 2,3845 0,3806 6,26 0,00 ln(v+1) 7,3982 1,2549 5,90 0,00 8,9738 1,2981 6,91 0,00 Mänty × v 0,5594 0,1360 4,11 0,00 -0,3267 0,0796 -4,10 0,00 Kuusi × v 0,4783 0,1268 3,77 0,00 -0,0993 0,0442 -2,25 0,02 Koivu × v 0 0 Mänty × v2 -0,9970 0,1722 -5,79 0,00 0,6040 0,1411 4,28 0,00 Kuusi × v2 -0,8373 0,1705 -4,91 0,00 0,5284 0,1316 4,01 0,00 Koivu × v2 0 0 βHaara 0,1597 0,0180 8,86 0,00 0,2106 0,0187 11,24 0,00 Metsäkuljetuksen tuottavuus Tutkitussa leimikossa tehtiin yhteensä kahdeksaa puutavaralajia. Muutamien vähemmistöpuutava- ralajien kertymät olivat liian pieniä erillisinä kuor- 14 Niemistö & Jylhä mina ajettaviksi. Vertailujen jälkeen todettiin, että vähiten sekakuormia aiheuttava ja tehokkain vaih- toehto oli yhdistää männyn ja kuusen pikkutukit sekä koivutukit samoihin kuormiin (Taulukko 8). Pienten erien yhdistäminen johonkin suurempaan tavaralajierään osoittautui kannattamattomaksi. Se saattaisi myös lisätä purkamistaikaa huomat- tavasti, koska sekakuormia tulisi paljon. Siksi mäntytukit, kuusitukit sekä kaikki kolme kuitu- puulajia laskettiin ajettavan omina kuorminaan. Leimikkotasolla lasketut puutavaralajien metsäkuljetuskustannukset (€/m3, Taulukko 8) kohdistettiin erikokoisille puille painottamalla kustannuksia puiden laskennallisilla puutavarala- jiosuuksilla (Kuva 8). Hakkuutapa ei vaikuttanut puutavaralajijakaumaan. Puun koko ei juuri vaikuttanut metsäkulje- tuksen tuottavuuteen tutkimusleimikossa, kun maaston heikko kantavuus rajoitti kuormakoon 8 m3:iin (Kuva 9). Havupuiden metsäkuljetuksen tuottavuus puutasolla parani vain vähän rungon järeytyessä, kun tukit ajettiin vajailla kuormil- la. Havutukkien kuormakoon kasvattaminen 12 m3:iin paransi selvästi metsäkuljetuksen tuot- tavuutta. Tuottavuus parani männyllä enemmän kuin kuusella, koska mäntytukkien kertymä oli suurempi kuin kuusella. Pikkutukkien kertymä oli pieni, joten niiden teko alensi havupuiden metsäkuljetuksen tuottavuutta läpimitaltaan 15–20 cm:n puilla. Myös koivutukkien kertymä oli pieni, mikä alensi läpimitaltaan yli 24 cm:n koivujen metsäkuljetuksen tuottavuutta. Kuva 7. Hakkuulohkoilta puulajeittain laskettujen puustotason tuottavuuksien vertailu mallilla 4 pienaukkohakkuulle ja poimintahakkuulle laskettuihin puutason tuottavuuksiin, kun rungon käyttöosan keskitilavuus puustotasolla on asetettu vastaamaan käyttöosan tilavuutta puutasolla. Figure 7. Comparisons of stand-level cutting productivities (m3/h) calculated for the cutting blocks and tree-level productivities based on Model 4. Mean merchantable stem volumes at the stand level were set to match the tree-level merchantable stem volumes (Rungon käyttöosan tilavuus = merchantable stem volume, m3; Hakkuun tuottavuus = cutting productivity, m3/h; Puutaso (malli 4) = tree level, model 4; Mä Pienaukko = pine, gap cutting, Ku Pie- naukko = spruce, gap cutting, Ko Pienaukko = birch, gap cutting, Mä Poi- minta = pine, selection cutting, Ku Poiminta = spruce, selection cutting, Ko Poiminta = birch, selection cutting; Puustotason tuottavuus hakkuulohkoilla = stand-level productivity at the cutting blocks, Mä = Pine, Ku = spruce, Ko = birch, Poiminta = selection cutting, Yläharvennus = thinning from above, Pienaukko = gap cutting). 15Suo 74(1–2) 2023 Taulukko 8. Metsäkuljetuksen kustannusten muodostuminen tutkimusmetsikössä. Hakkuulohkoilta mitatut ajourapituudet olivat: Pienaukkohakkuu (1) 678 m/ha, poimintahakkuu (2) 468 m/ha, yläharvennus (3) 539 m/ha ja koko leimikko (1–3) 438 m/ha. Kuormakoko kaikilla puutava-ralajeilla 8 m3, havutukeilla vaihtoehtoisesti myös 12 m3. Table 8. Factors affecting the cost of forwarding by cutting method in the experimental stand. Measured strip road lengths by cutting method: gap cutting 678 m/ha, selection cutting 468 m/ha, thinning from above 539 m/ha, and entire stand 438 m3/ha. Load volume = 8 m3 for all timber as-sortments and alternatively 12 m3 for sawlogs. Hakkuu- tapa1 Cutting method 1 Mänty- tukki Pine sawlogs Mänty- kuitu Pine pulpwood Kuusi- tukki Spruce sawlogs Kuusi- kuitu Spruce pulpwood Koivu- kuitu Birch pulpwood Mä+Ku-parrut +Koivutukit3 Small-diameter sawlogs + birch veneer logs Kertymä Removal m3/ha 1 62 23 60 62 30 3+11+0 2 53 32 8 8 31 5+1+2 3 34 24 16 19 20 4+3+1 1–3 47 29 13 13 27 5+2+2 Ajouranvarsi- tiheys Log concentration m3/100 m 1 9,2 3,4 8,9 9,1 4,5 2,1 2 11,3 6,8 1,7 1,6 6,6 1,8 3 6,2 4,5 3,0 3,5 3,7 1,2 1–3 10,7 6,6 2,9 3,0 6,2 1,8 Tuottavuus Productivity m3/E15-h 1 17,0/24,22 15,8 17,0/24,12 17,0 16,2 13,9 2 17,4/24,92 16,7 13,7/17,22 13,5 16,3 12,6 3 16,6/23,22 16,3 15,5/20,52 15,9 16,0 11,7 1–3 17,3/24,72 16,6 15,4/20,42 15,6 16,6 12,8 Kuljetuskustannus Forwarding cost €/m3 1 5,5/3,82 5,9 5,5/3,92 5,5 5,7 7,6 2 5,3/3,72 5,6 6,8/5,42 6,9 5,6 7,4 3 5,6/4,02 5,7 6,0/4,52 5,9 5,8 7,9 1–3 5,4/3,82 5,6 6,0/4,72 6,0 5,6 7,3 1 Hakkuutapa: 1 = Pienaukkohakkuu, 2 = Poimintahakkuu, 3 = Yläharvennus, 1–3: Koko leimikko 1 Cutting method: 1 = gap cutting, 2 = selection cutting, 3 = thinning from above, 1–3: experi-mental stand 2 Tukkien kuormakoko 12 m3 2 Sawlog load volume = 12 m3 3 Metsäkuljetus sekakuormina 3 Forwarding with mixed loads Puunkorjuun kustannukset Hakkuukustannus poimintahakkuilla oli saman- kokoisilla puilla puulajista riippumatta keskimää- rin 40 % korkeampi kuin pienaukkohakkuussa (Kuva 10), ja poimintahakkuun kustannus oli puo- lestaan noin 6 % pienempi kuin yläharvennuksen. Pienten kuusten ja koivujen poimintahakkuun kustannus oli 10 cm:n rinnankorkeusläpimittaluo- kassa yli 25 €/m3, männyllä hieman alle 20 €/m3 (Kuva 10). Läpimitaltaan 15–16 cm olevien pui- den hakkuun yksikkökustannus alitti 10 euron ra- jan. Kun puun rinnankorkeusläpimitta oli 23 cm, hakkuukustannukset olivat kaikilla puulajeilla sa- maa luokkaa niin poimintahakkuussa (n. 5 €/m3) kuin pienaukkohakkuussakin (n. 3,5 €/m3). Tätä suuremmilla koivuilla hakkuukustannus pieneni vain vähän, mutta 35 cm läpimittasilla havupuilla hakkuukustannus oli poimintahakkuussa vain 2,5 €/m3, pienaukkohakkuussa alle 2 €/m3. Puutason korjuukustannus puulajeittain ja hakkuutavoittain saatiin lisäämällä hakkuukus- tannukseen hakkuutavoittain laskettu metsäkulje- tuskustannus, joka perustui kunkin hakkuutavan puutavaralajijakaumaan (Taulukko 8 ja Kuvat 8 ja 9). Samakokoisten puiden korjuukustannusten ero poimintahakkuun ja yläharvennuksen välillä oli pieni (Kuva 11). Puunkorjuun suhteelliset kustannuserot hakkuutapojen välillä supistuivat runkokoon suuretessa. Korjuukustannus oli pienaukkohakkuulla rinnankorkeusläpimital- taan 10 cm:n männyillä noin 20 €/m3, kuusella ja koivulla lähes 24 €/m3. Vastaavankokoisten 16 Niemistö & Jylhä Kuva 8. Puutavaralajien osuudet rungon ainespuutila vuudesta tasoitettuna läpimittaluokittain männyllä, kuusella ja koivulla. Figure 8. Proportions of timber assortments of the merchantable volume (%) by breast height diameter class for pine, spruce, and birch (Mänty = pine, Kuusi = spruce, Koivu = birch; Osuus ainespuutilavuudesta = proportion of merchantable stem volume, Rinnakorkeusläpmitta = breast height diameter, cm; Tukki = sawlog, Pikkutukki = small-diameter sawlog, Kuitupuu = pulpwood). 17Suo 74(1–2) 2023 Kuva 9. Metsäkuljetuksen käyttötuntituottavuus puun rinnankorkeusläpimitan funktiona tutkimusleimikossa. Kuormakoko on kaikilla puutavaralajeilla 8 m3 ja vaihto ehtoisesti havupuutukeilla 12 m3. Figure 9. Productivity of operating hours in forwarding as a function of breast height diameter in the experimental stand. A load volume (Kuorman koko) of 8 m3 was assumed for all timber assortments, and for sawlogs also 12 m3 was used (Metsäkuljetuksen tuottavuus = operating-hour productivity of forwarding, m3/E15-h, Rinnankorkeusläpimitta = breast height diameter, cm; Kuorman koko = load volume, Mänty = pine, Kuusi = spruce, Koivu = birch, Mäntytukki = pine sawlog, Kuusitukki = spruce sawlog). Kuva 10. Hakkuukustannuksen riippuvuus puun rinnankorkeusläpimitasta puulajeittain poiminta- ja pienaukko hakkuussa. Figure 10. Effect of breast height diameter (Rinnankorkeusläpimitta, cm) on the cost of cutting (Hakkuukustannus, €/m3) by tree species for selection and gap cutting (Mä Poiminta = pine, selection cutting, Ku Poiminta = spruce selection cutting, Ko Poiminta = birch, selection cutting, Mä Pienaukko = pine, gap cutting, Ku Pienaukko = spruce, gap cutting, Ko Pienaukko = birch, gap cutting). 18 Niemistö & Jylhä puiden korjuukustannus oli poimintahakkuilla 23–36 % korkeampi kuin pienaukkohakkuulla, männyllä pienin ja kuusella suurin. Suurimmilla, läpimitaltaan yli 30 cm:n puilla männyn korjuu- kustannus oli pienaukkohakkuulla enää 7,1 €/m3, kuusella 7,4 €/m3 ja koivulla 8,6 €/m3 (Kuva 11). Poimintahakkuilla tämänkokoisten puiden kor- juukustannukset olivat männyllä ja koivulla noin 10 % em. kustannuksia korkeammat. Kuusella vastaava ero oli suurempi ja muista puulajeista poiketen kuusten poimintahakkuu olikin tässä koeleimikossa yläharvennusta kalliimpaa johtuen kuusen pienestä kertymästä poimintahakkuussa. Männyn korjuukustannus oli alempi kuin kuusella ja koivulla, koska mäntyjen hakkuun tuottavuus ja kertymät olivat suurempia kuin muilla puulajeilla. Pienikokoisimpien kuitupuu- runkojen korjuukustannus oli männyllä 20 % pie- nempi kuin kuusella. Pienimmillä tukkirungoilla vastaava ero oli 7 % ja järeimmillä tukkipuilla 11 %. Rinnankorkeusläpimittaluokissa 11–23 cm koivun korjuukustannus oli 5–9 % kuusta alempi. Tätä suuremmilla rungoilla koivun korjuukustan- nus kohosi kuusen rinnalle, ja läpimitaltaan yli 30 cm:n koivuilla korjuukustannus oli 5–10 % suurempi kuin kuusilla. Metsäkuljetuksen osuus puunkorjuukus- tannuksista nousi voimakkaasti puun koon kasvaessa (Kuva 11). Se oli poimintahakkuu- ja yläharvennuslohkoilla pienimmillä kuitupuilla noin 20 %, pienimmillä tukkipuilla (d1,3 = 20 cm) noin 50 % ja järeillä tukkipuilla 60–70 % kor- juukustannuksesta, kun kuormakoko oli 8 m3. Kun havutukkikuormien kooksi oletettiin 12 m3, metsäkuljetuskustannus laski sitä enemmän, mitä järeämpää puuta ajettiin. Kuva 11. Männyn, kuusen ja koivun korjuukustannukset (sis. hakkuu ja metsäkuljetus) suometsän poiminta- ja pien- aukkohakkuussa, kun metsäkuljetuksen kuormakoko on 8 m3. Figure 11. Harvesting cost (including cutting and forwarding; Kustannus, €/m3) with a forwarder load size of 8 m3 in the experimental stand (Rinnankorkeusläpimitta = breast height diameter, cm; Mänty = pine, Kuusi = spruce, Koivu = birch). 19Suo 74(1–2) 2023 Tarkastelu Tämän tapaustutkimuksen aineistona oli kuusi suometsikön hakkuulohkoa, jotka yksi kuljettaja hakkasi samalla koneella. Hakkuun tuottavuus riippuu kuljettajan lisäksi mm. olosuhteista ja hakkuukoneesta (esim. Liski ym. 2020), joten tutkimuksen tulokset edustavat vain tätä yhtä tapausta. Laaditut mallit kuvannevat kuitenkin tutkittujen hakkuutapojen ajanmenekkien suh- detta varsin luotettavasti, koska muut hakkuuseen vaikuttavat tekijät eivät vaihdelleet ja jokaisella hakkuutavalla hakattiin kaiken kokoisia runkoja (Kuva 3), vaikka käyttöosan keskitilavuus oli poimintahakkuussa suurin (0,443 m3) ja ylähar- vennuksessa pienin (0,289 m3) (Taulukko 1). Vastaavalla runkokoolla jatkuvapeitteiseen kasva- tukseen tähtäävän poimintahakkuun ajanmenekki oli Jonssonin (2015) mukaan 40–50 % suurempi kuin avohakkuussa, mikä vastasi tässä tutkimuk- sessa saatua poimintahakkuun ja yläharvennuksen eroa pienaukkohakkuuseen verrattuna. Tutkimusaineisto edustaa hakkuita, joissa poimintahakkuu tai erirakenteisuuteen tähtäävä yläharvennus tehdään harvennuksin hoidetulla 2-tyypin mustikka- ja puolukkaturvekankaalla, joilla on vaihtelevasti kuusialikasvosta ja ylem- mässä jaksossa mäntyjä, hieskoivuja ja kuusia. Hakkuutavat eivät kohdistuneet satunnaisesti, vaan ne valittiin puuston rakenteen perusteella. Poimintahakkuu tehtiin lohkoilla, joissa oli riit- tävä erirakenteisuus valmiina. Yläharvennus ja pienaukkohakkuu kohdistettiin lohkoille, joissa alikasvosta oli niukasti ja joilla hakkuun tavoit- teena oli olemassa olevan taimiaineksen kehit- täminen ja uuden synnyttäminen. Näistä syistä hakkuutavat eivät ole suoraan vertailukelpoisia, mutta ne edustanevat sellaisia puustoja, joissa ko. hakkuutapoja käytännössä sovelletaan. Hakkuun työvaiheet yhdisteltiin suoraan puuyksilöihin kohdistuvaksi kaatoon ja rungon käsittelyyn liittyväksi päätyöajaksi ja toisaalta puuyksilöihin kohdistumattomaksi aputyöajaksi. Jälkimmäinen allokoitiin erikokoisille puille nii- hin suoraan kohdistuvan ajanmenekin suhteessa. Tällainen kustannusperusteinen työajan jyvitys katsottiin perustellummaksi kuin tasajako tai vaikkapa tuotosperusteinen runkotilavuuteen perustuva allokointi. Puutason mallit laadittiin sekä rinnankor- keusläpimitan että rungon käyttöosan tilavuuden funktiona. Näin lisättiin mallien käytettävyyttä. Läpimitan käyttö on perusteltua silloin, kun puun- korjuun kustannuksia lasketaan ennen hakkuuta, esimerkiksi metsänkasvatuksen kannattavuutta arvioitaessa tai runkohinnoittelua sovellettaessa. Käyttöosan tilavuus saadaan tietoon vasta hak- kuun jälkeen hakkuukoneen tietojärjestelmästä. Hakkuun tuottavuuteen liittyvissä tarkasteluissa tilavuus on usein käytännöllisempi kuin puun läpimitta, mutta mallituksessa huonolaatuisten puiden viat aiheuttavat ongelmia. Suurentunut ajanmenekki voi johtua puun vioista, jotka puolestaan pienentävät käyttöosan tilavuutta. Läpimittaan perustuvissa malleissa ei ole tätä epäloogisuutta. Puutasolla kuusen hakkuun ajanmenekki riip- pui läpimitasta lähes suoraviivaisesti (Kuva 5). Myös ajanmenekin riippuvuus rungon käyttöosan tilavuudesta oli kuusella suoraviivaisempaa kuin männyllä ja hieskoivulla (Kuva 6). Männyllä ajanmenekki lisääntyi muita puulajeja nopeam- min, kun läpimitta nousi 10 cm:stä 20 cm:iin ja runkotilavuus 50:stä 250 dm3:iin. Videoaineiston perusteella suomäntyjen lenkous ja mutkaisuus hidastivat juuri ja juuri tukkikokoon yltävien mäntyjen prosessointia, kun runkoja rullattiin hakkuulaitteessa edestakaisin minimilaadun ja -koon varmistamiseksi. Tätä suuremmilla puilla ajanmenekin lisääntyminen hidastui ja loppui läpimitaltaan yli 35 cm:n rungoilla (tilavuus yli 600 dm3). Isot tukkimännyt olivat puolestaan korkealle oksattomia, joten niiden katkonta oli nopeampaa. Hieskoivut katkottiin pääsääntöisesti kolmi- metriseksi kuitupuuksi hakkuukoneen automatii- kalla. Niiden hakkuun ajanmenekki alkoi kohota voimakkaasti karsintaa vaikeuttavien paksujen ja pystyjen oksien vuoksi, kun rinnankorkeus- läpimitta ylitti 25 cm (v > 400 dm3). Tukkien katkonnalla ei ollut juuri vaikutusta ajanmenek- kiin, koska leimikosta tehtiin vain yksittäisiä vaneritukkeja. Hakkuun kustannukset samankokoisilla puilla olivat poimintahakkuussa noin 40 % suuremmat kuin pienaukkohakkuussa (Kuva 10). Puustotason hakkuukustannus oli poimintahakkuussa kuiten- kin vain 15 % pienaukkohakkuuta korkeampi, 20 Niemistö & Jylhä koska poimintahakkuilla runkojen suurempi koko kompensoi hakkuutavasta johtuvaa kustannus- vaikutusta. Yläharvennuksessa samankokoisten puiden hakkuu oli 47 % pienaukkohakkuuta kalliimpaa. Pienemmän rungon koon vuoksi puustotason kustannusero oli tätä suurempi, 58 %. Pienaukkohakkuun tuottavuus oli tässä tutki- muksessa huomattavasti suurempi kuin normaa- leilla harvennus- ja päätehakkuilla Liskin ym. (2020) tutkimuksessa, jonka mallit perustuvat automaattisesti tallentuneeseen hakkuukoneen ajanseuranta-aineistoon pitkältä aikaväliltä. Täs- sä tapaustutkimuksessa havainnoija oli paikalla koko hakkuukokeen ajan, mikä saattaa aineiston keruutavan erojen ohella selittää työn joutuisuutta (ns. Hawthorne-vaikutus, Mayo 1933). Tulosten vertailua muihin tutkimuksiin vaikeuttaa myös se, että alle 100 s:n keskeytykset luettiin ajan- menekkiin. Poimintahakkuun ja yläharvennuksen tuottavuus oli samaa luokkaa kuin harvennuksen tuottavuus vastaavankokoisilla rungoilla Liskin ym. (2020) tutkimuksessa. Tulos on yhdenmu- kainen Jonssonin (2015) ja Mannerin ym. 2023 tutkimusten kanssa. Laitilan ja Repolan (2023) tutkimuksessa kivennäismaalla Lapissa avohak- kuun ajanmenekki oli 10–20 % pienempi kuin tämän tutkimuksen pienaukkohakkuussa. Kun poiminta- ja harvennushakkuussa alikasvos ei hidastanut hakkuuta, vastaava ero tähän tutkimuk- seen oli 30–40 %. Toisin kuin tässä tutkimuksessa, puukohtainen ajanmenekki Laitilan ja Repolan (2023) tutkimuksessa riippui lähes suoraviivaises- ti rungon käyttöosan tilavuudesta. Yhtenä syynä tähän oli aputyöaikojen kohdistaminen runkolu- vun perustella, jolloin pienille puille allokoitui enemmän aputyöaikaa kuin tässä tutkimuksessa. Siirtymävaiheessa jatkuvapeitteisen metsän- kasvatuksen hakkuutapojen tuottavuus voi olla alaharvennuksia suurempi, koska poistettava puusto on järeämpää (Manner ym. 2023). Myö- hemmillä korjuukerroilla hakkuun ajanmenekki on Jonssonin (2015) arvion mukaan noin 30 % suurempi, kun hakkuu tehdään jo olemassa ole- vilta ajourilta. Tässä tutkimuksessa hakkuu tehtiin osittain vanhoilta kapeilta urilta, joiden vaikutus ajanmenekkiin oli vähäinen. Rungon käyttöosan keskitilavuudet poiminta- hakkuussa ja yläharvennuksella olivat huomatta- vasti suurempia kuin Jylhän ym. (2019) seuran- tatutkimuksessa harvennushakkuilla. Puustotason korjuukustannukseksi saatiin pienaukolla 9,0 €/m3, poimintahakkuilla 9,6 €/m3 ja yläharvennuksilla 11,2 €/m3. Kun paremmissa kantavuusolo- suhteissa havutukit laskettiin ajettavan 8 m3 kuormien sijasta 12 m3 kuormissa, korjuukus- tannus aleni 4–7 %, eniten poimintahakkuussa. Metsäkoneiden siirtoauton kustannukset eivät sisälly laskelmiin. Ne ovat Väätäisen ym. (2021) simulointitutkimuksen perusteella 0,4–0,9 €/m3 elokuun 2022 kustannustasoon päivitettynä (Tilas tokeskus 2022). Vuonna 2021 Metsäteho Oy:n jäsenyrityk- set maksoivat puunkorjuuyrityksille tukkien korjuusta keskimäärin 7,7 €/m3 ja kuitupuun korjuusta 13,6 €/m3 (Strandström 2022). Tämän tutkimuksen tukki- ja kuitupuuosuuksilla paino- tettuna tilastoidut keskimääräiset kustannukset ovat siten likimain samat kuin laskennalliset korjuukustannukset tässä tutkimuksessa. Tosin korjuukustannukset ovat nousseet vuoden 2021 jälkeen kustannusinflaation vuoksi. Vuonna 2021 jatkuvapeitteisten hakkuutapojen puunkorjuu oli Metsähallituksen työmailla yli 40 % kalliimpaa kuin jaksollisen metsänkasvatuksen avohakkuilla (Metsähallitus 2022). Tässä tapaustutkimuksessa hakatun puuston suuri koko selittänee osaltaan pienehköjä kustannuseroja tavanomaiseen puunkorjuuseen verrattuna. Lisäksi korjuutyön suunnittelu ja organisointi voivat nostaa kus- tannuksia jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen puunkorjuussa, sillä leimikot ovat pienipiirteisiä ja korjuuyksiköt pienempiä kuin tavanomaisessa puunkorjuussa. Erillään pidettävien puutavaralajien määrän lisääntyminen nostaa korjuukustannuksia. Tut- kimusleimikossa mänty- ja kuusiparrujen met- säkuljetuskustannus oli 22–30 % (1,3–1,7 €/m3) suurempi kuin mänty- ja kuusikuitupuun (Tauluk- ko 8). Hakkuussa pikkutukkien teko hidastaa puu- tavaran kasausta ja ehkä myös hieman karsintaa ja katkontaa, mutta tätä ei tutkittu. Voidaan arvioida, että pikkutukkien hakkuun ja metsäkuljetuksen yhteenlaskettu kustannus oli korkeintaan 2 €/m3 enemmän kuin jos nämä rungonosat olisi tehty kuitupuuksi. Korjuuvaurioita ei selvitetty tässä tutkimuk- sessa. Alikasvoksen varomisella on huomattava vaikutus hakkuun tuottavuuteen. Niemistön ym. 21Suo 74(1–2) 2023 (2012) tutkimuksessa alikasvoskuusikon vapau- tushakkuussa turvemaalla kuusten varominen alensi hakkuun tuottavuutta tiheässä hieskoivikos- sa 11–17 % ja harvennetussa 6–9 %. Kookkaan kuusentaimikon varominen alensi puolestaan tuottavuutta rauduskoivikon hakkuussa 20–30 %. Johtopäätökset Tässä tutkimuksessa saavutetut tuottavuustasot ovat todennäköisesti korkeampia kuin käytännön puunkorjuussa, joten tulosten yleistämisessä on noudatettava varovaisuutta. Tulokset kuvannevat kuitenkin varsin luotettavasti hakkuutapojen ja puulajien välisiä tuottavuuden ja korjuukustan- nusten suhteellisia eroja ja niiden syitä suomet- sissä. Hakkuun tuottavuus oli suurin pienaukko- hakkuussa. Tuottavuus- ja kustannuserot poi- mintahakkuun ja yläharvennuksen välillä olivat pieniä samankokoisilla puilla, mutta puustotasolla poimintahakkuun kustannukset olivat lähempänä pienaukkohakkuuta ja yläharvennus selvästi kalliimpaa. Poimintahakkuu oli ensimmäinen eri- ikäisrakenteisen puuston hakkuu, joten kertymä oli todennäköisesti suurempi kuin myöhemmissä hakkuissa. Kuusien koko ja osuus hakkuukerty- mästä ovat tulevissa hakkuissa suurempia, mikä alentaa niiden korjuukustannuksia. Mahdolli- sesti myös vähenevä puutavaralajien lukumäärä voi alentaa kustannuksia. Männyn ja etenkin koivun osuus kertymästä pienenee, joten niiden korjuukustannukset nousevat. Kokonaisuutena korjuukustannukset todennäköisesti nousevat tulevilla korjuukerroilla. Silloin hakkuun ja met- säkuljetuksen tuottavuudet ovat todennäköisesti pienempiä, koska korjattavat puut ovat keskimää- rin pienempiä ja valmis ajouraverkosto pienentää hakkuukertymää. Myös alimpien latvuskerrosten puiden varominen lisää ajanmenekkiä. Yleistymässä oleva runkohinnoittelu edel- lyttää korjuukustannusten laskentaa puutasolla. Jatkuvapeitteisenä kasvatettavissa metsissä kokojakauma poikkeaa normaalijakaumasta, joten perinteiset puuston keskikokoon perustuvat ajanmenekkimallit johtavat puutasolla harhaan. Puutason ajanmenekkimallit ovat välineitä puun- korjuun kustannusten laskentaan rakenteeltaan erilaisissa puustoissa, kun hakattavien puiden kokojakauma puulajeittain tunnetaan tai voidaan ennustaa. Tämän tapaustutkimuksen menetelmin voitaisiin laatia edustavammasta aineistosta luo- tettavampia puutason ajanmenekkimalleja, joita voitaisiin käyttää hakkuiden kustannuslaskentaan rakenteeltaan ja hakkuutavaltaan hyvinkin erilai- sissa metsissä. Kiitokset Työ toteutettiin Hiiliviisas suometsien hoito sekä Kestävää metsänhoitoa turvemaille – ratkaisuja taloudellisiin ja ekologisiin ongelmiin (SuoPPP) -projekteissa. Hiiliviisas suometsien hoito -hanketta rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liittojen kautta. SuoPPP-projektin rahoittajia olivat Green Carbon Finland Oy, Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK ry, Metsähallitus, Metsä Group, UPM-Kymmene Oyj ja Tornator Oyj. Kirjallisuus Haarlaa, R., Harstela, P., Mikkonen, E. & Mäkelä, J. 1984. Metsätyöntutkimus. Summary: Forest work study. Helsingin yliopiston metsätekno- logian laitoksen tiedonantoja 46. 50 s. IBM Corp. 2020. IBM SPSS Statistics for Win- dows, Version 27.0. Armonk, NY; IBM Corp; 2020. https:\\www.ibm.com/docs/en Jonsson, R. 2015. Prestation och kostnader i bländning med skördare och skotare. Arbets- rapport from Skogforsk 863. Juutinen, A., Ahtikoski, A., Mäkipää, R. & Shanin, V. 2018. Effect of harvest interval and intensity on the profitability of uneven- aged management of Norway spruce stands, Forestry: An International Journal of For- est Research 91(5): 589–602. https://doi. org/10.1093/forestry/cpy018 Juutinen, A., Ahtikoski, A. & Rämö, J. 2020. Pu- untuotannon kannattavuuteen vaikuttavat teki- jät jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa. Metsätieteen aikakauskirja, artikkelitunnus 2020-10313. 11 s. https://doi.org/10.14214/ ma.10313 22 Niemistö & Jylhä Jylhä, P., Jounela, P., Koistinen, M. & Korpunen, H. 2019. Koneellinen hakkuu. Seurantatutki- mus. Luonnovara- ja biotalouden tutkimus 11/2019. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 53 s. Laamanen, V. 2014. Poimintahakkuukohteiden puuston rakenne, korjuutekniset olosuhteet, korjuukustannukset ja korjuujälki. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, maatalous- metsätieteellinen tiedekunta, metsätieteiden laitos. 85 s. + liitteet 5 s. Laitila, J. 2008. Harvesting technology and the cost of fuel chips from early thinnings. Silva Fennica 42(2): 267–283. https://doi. org/10.14214/sf.256 Laitila, J. & Repola, J. 2023. Korjuukustannuk- set Lapin poimintahakkuukohteissa. Luon- nonvara- ja biotalouden tutkimus 45/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 57 s. Liski, E., Jounela, P., Korpunen, H., Sosa, A., Lindroos, O. & Jylhä, P. 2020. Modeling the productivity of mechanized CTL harvesting with statistical machine learning methods, International Journal of Forest Engineering 31(3): 253–262. https://doi.org/10.1080/149 42119.2020.1820750 Manner J., Nordfjell T. & Lindroos O. 2013. Effects of the number of assortments and log concentration on time consumption for for- warding. Silva Fennica 47(4): 1030. https:// doi.org/10.14214/sf.1030 Manner J., Palmroth L., Nordfjell T., & Lindroos O. 2016. Load level forwarding work ele- ment analysis based on automatic follow-up data. Silva Fennica 50(3): 1546. https://doi. org/10.14214/sf.1546. Manner, J., Karlsen, T., & Ersson, T. 2023. A pilot study of Continuous Cover Forestry in boreal forests: Decreasing the harvest intensity dur- ing selection cutting increases piece size, which in turn increases harvester productivity. Journal of Forest Science 69(4): 172–177. https://doi.org/10.17221/22/2023-JFS. Mayo, E. 1933. The human problems of an industrial civilization. Macmillan Co., New York. 194 s. Metsähallitus. 2022. Metsähallituksen vuosi- ja vastuullisuusraportti 2021. 123 s. + 93 s. https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/mh-vu- osittaiset/mhvuosikertomus2021.pdf. [Viitattu 7.11.2022]. Nieminen, M., Hökkä, H., Laiho, R., Juutinen, A., Ahtikoski, A., Pearson, M. Kojola, S., Sarkkola, S., Launiainen, S., Valkonen, S., Penttilä, T., Lohila, A., Saarinen, M, Haahti, K., Mäkipää, R., Miettinen, J., Ollikainen, M. 2018. Could continuous cover forestry be an economically and environmentally feasible management option on drained bo- real peatlands? Forest Ecology and Manage- ment 424: 78–84. https://doi.org/10.1016/j. foreco.2018.04.046 Niemistö, P., Korpunen, H., Laurén, A., Salomäki, M. & Uusitalo, J. 2012. Impacts and produc- tivity of harvesting when retaining young understorey spruces in final cutting of downy birch (Betula pubescens). Silva Fennica 46(1): 81–97. https://doi.org/10.14214/sf.67 Niemistö, P., Nuutinen, Y., Korpunen, H. Har- vester’s time consumption and logging dam- age in two storied Silver birch-spruce mixed forest. Julkaisematon käsikirjoitus. Pukkala, T., Lähde, E. & Laiho, O. 2012 Con- tinuous Cover Forestry in Finland – recent research results. Teoksessa: Pukkala, T., von Gadow, K. (toim.) Continuous Cover Forestry. Managing Forest Ecosystems 23. Springer, Dordrecht. https://doi.org/10.1007/978-94- 007-2202-63 Repo, J. 2020. Suometsän poimintahakkuun, yläharvennuksen ja pienaukkohakkuun aikatutkimusvertailu Etelä-Pohjanmaalla. Opinnäytetyö. Karelia ammattikorkeakoulu, metsätalouden koulutus. 87 s. + 7 liitettä. Sarkkola, S., Hökkä, H., Penttilä, T. 2004. Natural development of stand structure in peatland Scots pine following drainage: results based on long-term monitoring of permanent sample plots. Silva Fennica 38(4): 405–412. https:// doi.org/10.14214/sf.408 Skogforsk. 2012. StanForD. Listing of variables by category. Version (last update) 2012-04- 18. 141 s. Surakka, H. & Sirén, M. 2007. Poimintahakkuiden puunkorjuun nykytietämys ja tutkimustarpeet. Metsätieteen aikakauskirja 4/2007: 373–390. Strandström, M. 2022. Puunkorjuu ja kaukokulje- tus vuonna 2021. Metsätehon tuloskalvosarja 5/2022. Metsäteho Oy. 32 s. 23Suo 74(1–2) 2023 Tahvonen, O. & Rämö, J. 2016. Optimality of continuous cover vs. clear-cut regimes in managing forest resources. Canadian Journal of Forest Research 46(7): 891–901. https:// doi.org/10.1139/cjfr-2015-0474 Tilastokeskus. 2022. Metsäalan kone- ja au- tokustannusindeksi. MEKKI 2015 = 100. 23.9.2022. Toikka, M. 2021. Kaistalehakkuun tuottavuus ja puustovauriot ojitettujen rämemänniköiden puunkorjuussa. Maisterin tutkielma. Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto. 65 s. Valkonen, S. 2022. Jatkuvapeitteinen kasva- tus – mitä se on? Teoksessa: Routa, J. & Huuskonen, S. (toim.). 2022. Jatkuvapeit- teinen metsänkasvatus: Synteesiraportti. Lu- onnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2022: 9–18. Luonnonvarakeskus. Helsinki. Väätäinen, K., Hyvönen, P., Kankaanhuhta, V., Laitila, J. & Hirvelä, H. 2021. The Impact of Fleet Size, Harvesting Site Reserve, and Timing of Machine Relocations on the Per- formance Indicators of Mechanized CTL Harvesting in Finland. Forests 12(10): 1328 Symbols and abbreviations d1,3 Breast height diameter (cm) E15 Gross effective time (h, includes delays shorter than 15 min) HT Felling method PL Tree species (Mä = Scots pine, Ku = Norway spruce, Ko = downy birch, Kaikki = all) N Number of stems per hectare v Merchantable stem volume of a tree (m3, over bark) V Merchantable removal (m3/ha, over bark) Yijk Time consumption for cutting a tree (s) β0 Constant β1 Fixed effect of cutting method at level j (thinning from below as a reference) β2, β5, β6 Fixed effects of tree species at level k (downy birch as a reference) Xijkl Symbol representing tree size (d1,3 or v) f Transformation function for tree size x Symbol describing the interaction of two variables β3, β4, Coefficients for the parameter describing tree size at level l βHaara The effect of a forked tree μi Random effect of the cutting day εijkl Random error 24 Niemistö & Jylhä Summary The present case study constructed tree-level time-consumption models for thinning from above, selection cutting, and gap cutting in continuous cover peatland forestry based on time study data. In addition, the harvesting costs from stump to roadside were calculated. The cutting trial was conducted in a drained peatland forest in Western Finland in the winter of 2019. In the trial, an operator with 10-years of experience in mechanized cutting used a mid-sized single-grip harvester. An action camera was mounted inside the harvester’s cabin, and the recorded videos were used to conduct a continuous time study. The removal data were derived from the stm files recorded by the harvester’s onboard computer. The tree-level time consumption of the main work phases was modeled using a mixed linear model, and the auxiliary times and delays shorter than 100 s were allocated to the trees in relation to their predicted total main time consumption. The estimates for the forwarding time were calculated according to the studies by Manner et al. (2013, 2016). The hourly costs of the machinery are based on the studies by Jylhä et al. (2019), Laitila (2008), and Väätäinen et al. (2021). On average, the tree-level time consumption in selection cutting was 40% higher than in gap cutting. Correspondingly, the time consumption in thinning from above was 47% higher than in gap cutting. These differences were primarily due to the increased time consumption of the harvester in moving between processing points and sorting the timber. In most cases, cutting Scots pine (Pinus sylvestris) was faster than cutting spruce (Picea abies) and birch (Betula sp.). However, the quality defects of pines that had recently reached sawlog dimensions increased the time consumption as the trunks were moved back and forth in the cutting device to determine an appropriate cross-cutting point. Cutting birches with a breast height diameter higher than 30 cm took more time than cutting conifers of an equivalent size because their thick and erect branches hampered delimbing. The harvesting costs (including cutting and forwarding) were at the same level as conventional harvesting in even-aged forest management. The stand-level cost of harvesting was 9.0 €/m3 for gap cutting, 9.6 €/m3 for selection cutting, and 11.2 €/m3 (VAT 0%) for thinning from above. Due to the large stem volume, the selection-cutting cost was slightly higher than the cost of gap cutting. When thinning from above, a small stem size increases the harvesting cost. The forest haulage cost primarily depends on the load volume and forwarding distance. Increasing the load volume from 8 to 12 m3 for sawlogs reduces the cost of forwarding large-diameter trees. In this case, the harvesting cost in selection cutting was close to that of gap cutting. However, the bearing capability of peatland often limits the load size. Increasing the number of timber assortments tends to increase the harvesting cost. Making small-dimensioned sawlogs instead of pulpwood logs slightly increases the forwarding cost when the breast height diameter of the trees is 15 to 20 cm. Keywords: continuous cover forestry, cutting, forwarding, gap cutting, harvesting, continuous cover forest management, harvesting cost, productivity, selection cutting, thinning from above