FOLIA FORESTALLS 703 METSÄNTUTKIMUSLAITOS • INSTITUTUM FORESTALE FENNIAE • HELSINKI 1987 EERO MATTILA & TIMO PENTTILÄ LAPIN JA KOILLIS-SUOMEN METSÄLAU TAKUNTIEN SUOMETSÄT VUOSINA 1952- 1984 PEATLAND FORESTS OF LAPPI AND KOILLIS-SUOMI FORESTRY BOARD DISTRICTS, NORTH FINLAND, 1952- 1984 METSÄNTUTKIMUSLAITOS THE FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE Osoite: Unioninkatu 40 A Address: SF-00170 Helsinki, Finland ?PhonT:' (90) 661 401 Ylijohtaja: Professori . .. Director: Professor Aarne Nyyssönen Julkaisujen jakelu: Kirjastonhoitaja Distribution of Librarian Liisa Ikävalko-Ahvonen publications: Julkaisujen toimitus: Toimittajat Seppo Oja Editorial office: Editors Tommi Salonen Metsäntutkimuslaitos on maa-ja metsätalousministeriön alainen vuonna 1917 perustettu valtion tutkimuslaitos. Sen päätehtävänä on Suomen metsätaloutta sekä metsävarojen ja metsien tarkoituksenmukaista käyttöä edistävä tutkimus. Metsäntutkimustyötä teh dään lähes 800 hengen voimin yhdeksällä tutkimusosastolla ja kymmenellä tutkimus-ja koeasemalla. Tutkimus- ja koetoimintaa varten laitoksella on hallinnassaan valtion metsiä yhteensä n. 150 000 hehtaaria, jotka on jaettu 17 tutkimusalueeseen ja joihin sisäl tyy kaksi kansallis- ja viisi luonnonpuistoa. Kenttäkokeita on käynnissä maan kaikissa osissa. The Finnish Forest Research Institute, established in 1917, is a state research institution subordinated to the Ministry of Agriculture and Forestry. Its main task is to carry out research work to support the development of forestry and the expedient use of forest resources and forests. The work is carried out by means of 800 persons in nine research departments and ten research stations. The institute administers state-owned forests of over 150 000 hectares for research purposes, including two national parks and five strict nature reserves. Field experiments are in progress in all parts of the country. FOLIA FOREST ALI A 703 Metsäntutkimuslaitos. Institutum Forestale Fenniae. Helsinki 1987 Eero Mattila & Timo Penttilä LAPIN JA KOILLIS-SUOMEN METSÄLAUTAKUNTIEN SUOMETSÄT VUOSINA 1952-1984 Peatland forests of Lappi and Koillis-Suomi forestry board districts, North Finland, 1952-1984 Approved on 18.12.1987 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. INVENTOINTIMENETELMÄ JA AINEISTO 4 3. TULOKSET 6 31. Pinta-alajakaumat 6 311. Suoala 6 312. Kasvupaikat 10 313. Puusto 14 314. Suometsien metsänhoidollinen laatu ja käsittelytarve 17 32. Puuston tilavuus 30 33. Puuston järeyssuhteet 39 34. Puuston vuotuinen kasvu 41 4. TULOSTEN TARKASTELU 44 KIRJALLISUUS - REFERENCES 45 SUMMARY 46 9 Mattila, E. & Penttilä, T. 1987. Lapin ja Koillis-Suomen metsälautakuntien suometsät vuosina 1952-1984. Summa ry: Peatland forests of Lappi and Koillis-Suomi forestry board districts, North Finland, 1952-1984. Folia Forestalia 703. 49 p. Tutkimus kattaa Lapin ja Koillis-Suomen metsälauta kuntien toiminta-alueen, joka on jaettu viiteen osa-alu eeseen. Aiemmat, vuosina 1984 ja 1985 valmistuneet osatutkimukset kattoivat pääosan Suomen eteläpuolis kosta ja Oulun läänin ilman Kuusamon kuntaa. Tämä tutkimus perustuu pääosin valtakunnan metsien 7. in ventoinnin aineistoon, joka on kerätty kaksivaiheista, systemaattista ilmakuva- ja maasto-otantaa käyttäen. Tutkimusalueen soiden pinta-ala oli 3. inventoinnin (v. 1952-1953) tulosten mukaan 3 626 000 ha, josta oli ojitettuja soita 86 600 ha. Vastaavat pinta-alat 7. inven toinnin (v. 1982-1984) mukaan olivat 3 438 100 ha ja 776 500 ha. Metsämaan soiden pinta-alan arvio on suu rentunut 194 000 ha vuosista 1952-1953 vuosiin 1982- 1984. Metsämaan soista on edelleen ojittamatta 310 000 ha ojitetun alan ollessa 539 000 ha. Valtaosa suometsiköistä on taimikoita ja nuoria kas vatusmetsiä. Varttuneiden kasvatusmetsien osuus on vähäinen, mutta uudistettavia korpimetsiköitä on ojit tamattomilla soilla melko runsaasti. Metsämaan soiden elävän puuston kokonaistilavuuden arvio 7. inventoin nissa (28 milj. m 3) on jokseenkin sama kuin 3. inven toinnissa. Kokonaistilavuus jakautui lähes tasan män nyn, kuusen ja lehtipuuston kesken. Kitumaan soilla puuston tilavuuden arvio on 11 milj. m 3, josta valtaosa mäntyä. Metsämaan soilla puuston vuotuisen keskikas vun arvio oli 1,4 m 3/ha, ja kokonaiskasvun arvio 1,2 milj. m 3, kun ne 3. inventoinnissa olivat vastaavasti noin 1,0 m3/ha ja 0,6 milj. m 3. Suometsien metsänhoidollinen tila oli tarkastelualu eella selvästi parempi kuin kangasmetsissä. Metsänhoi dolliset ongelmat keskittyvät alueen eteläosan korpi metsiin, joissa lehtipuuston suuri osuus heikentää met sien laatua. Kasvatushakkuiden ja kunnostusojituksen tarvetta esiintyy lähinnä alueen lounaisosassa. Inven toinnin mukaan kasvatus- ja hoitohakkuita tulisi vuo sittain tehdä noin 1 %:lla tutkimusalueen metsämaan soiden alasta. This paper deals with peatlands in Finnish Lapland divided into five sub-areas. The material comes mainly from the seventh National Forest Inventory carried out between 1982 and 1984. The inventory method was two-phase systematic sampling with stratification. The study area accounts for 32 % of the land area of Finland. According to the 3rd National Forest Survey of the 1950 s the study area included 3,63 mill.ha peatland. Only 86 000 ha (2,4 %) peatland had been drained at that time. The latest area estimates are 3,44 mill.ha of peatland and 0,78 mill.ha of drained peatland including forest land, scrub land and waste land. The peatlands account for 36 % of the total land area within these land classes. The estimated area of peatlands on forest land has increased by 150 000-190 000 ha to 0,85 mill.ha during the three decades. Some 70 % of all drained peatlands are classified as forest land. Seedling stands and young thinning stands are the dominating development classes on peatlands on forest land. The occurrence of advanced thinning stands is sparse. On undrained spruce mires there are plenty of stands which can be regenerated within the first 10-yr period. The silvicultural quality of the stands on forest land is much better on peatlands than on uplands. The need of silvicultural measures on peatland is urgent in the south-western sub-area where there are plenty of deciduous trees in the growing stock. On peatlands the estimated volume of the growing stock in the study area is 28 mill.m 3 on forest land and 11 mill.m 3 on scrub land. The volume estimate on forest land is about the same as at the beginning of the 19505. However, estimated annual growth on peatlands on forest land has increased from about 0,6 mill.m 3 to 1,2 mill.m 3. The increase of growth is due to drainage and the improved age structure. Merkinnät — Symbols Helsinki 1988. Valtion painatuskeskus ISBN 951-40-0798-0 ISSN 0015-5543 Authors address: The Finnish Forest Research Institute, Rovaniemi Research Station, Eteläranta 55, SF-96300 Rovaniemi, Finland. Keywords: inventory results, site quality, tree stand characteristics, silvicultural condition ODC 1 14.444+53+(480.99)+(480.9) Toisto Repetition ii mitään ilmoitettavaa Magnitude nil iuure pienempi :uin puolet :äytetystä yksiköstä 0 0,0 Magnitude less than half of unit employed 3 Folia Forestalia 703 1. JOHDANTO Metsäntutkimuslaitoksen suontutkimus osaston ja metsänarvioimisen tutkimusosas ton yhteistyönä aloitettiin vuonna 1979 soita ja metsäojituksen vaikutuksia koskeva tut kimus, joka perustuu pääasiassa valtakunnan metsien 6. ja 7. inventoinnin aineistoihin sekä 3. inventoinnista julkaistuihin tuloksiin (Il vessalo 1957). Kahtatoista eteläisen Suomen metsälautakunnan aluetta ja edelleen Keski ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun metsä lautakuntien aluetta koskevia suotuloksia on julkaistu jo aiemmin (Paavilainen ja Tiiho nen 1984, 1985). Lisäksi on esitetty koko Suomen soita koskevia päätuloksia (Paavi lainen 1986). Valtakunnan metsien 3. inven toinnin (VMI3) aineiston perusteella Gustav sen ja Päivänen (1986) ovat tarkemmin ku vanneet luonnontilaisten soiden puustojen oleellisia piirteitä suotyypeittäin ja alueittain sen lähtötason selvittämiseksi, jolla on mer kitystä arvioitaessa soiden metsänparannus toiminnalla aikaansaatavaa puuntuotoksen lisäystä. Tässä julkaisussa esitetään Lapin ja Koil lis-Suomen metsälautakuntien aluetta koske via suotuloksia pääosin valtakunnan metsien 7. inventoinnista (jatkossa lyhennetty VMI7). Suurten pinta-alojen ja kasvuolosuhteiden suuren vaihtelun takia tarkasteltavien metsä lautakuntien alue on tässä yhteydessä jaettu viiteen osa-alueeseen (kuva 1). Pohjoisim masta osa-alueesta 5 esitetään lähinnä vain soiden pinta-alaan liittyviä tuloksia. Neljältä muulta osa-alueelta tarkastellaan lisäksi soi den kasvupaikkatyyppeihin, kuivatusastei siin, suometsien puulajisuhteisiin, kehitys luokkiin, metsänhoidolliseen tilaan ja käsitte lyn tarpeeseen sekä puuston tilavuuteen ja kasvuun liittyviä tunnuksia ja jakaumia. Tu lokset esitetään pääosin taulukoina, joiden rakenne poikkeaa Paavilaisen ja Tiihosen (1984, 1985) aiemmissa julkaisuissa käyttä mästä. Vertailukelpoisuus on tietosisällön osalta kuitenkin pyritty säilyttämään. Koko maan käsittävät päätulokset tullaan koosta maan erilliseen julkaisuun. VMI7:n suotuloksia verrataan aiempien inventointien tietoihin, sekä erityisesti Kelti kankaan ym. (1986) tutkimukseen, jossa on esitetty tuloksia vuosina 1930-1978 ojitetuilta soilta tämän tutkimuksen tarkastelualuetta vastaavalta pääalueelta. Siitä käytetään jat kossa Suomen Akatemian ko. tutkimuspro jektista "Metsänkasvatus soiden käyttömuo tona" johdettua nimitystä MKSK-tutkimus. Tutkimusalueen osa-alue 1 käsittää Lapin metsälautakunnan (ml) eteläisimmän osan ja siihen kuuluvat Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio, Ylitornio, Pello, Ranua se kä Rovaniemen kunta ja kaupunki. Tähän osa-alueeseen sisältyy ns. Lapin kolmion alue, jolle on myös erikseen laskettu VMI7:n tulokset (Mattila 1987). Mm. niiden pohjalta on aiemmin tarkasteltu tämän ilmastoltaan ja ravinteisuudeltaan erityisasemassa olevan alueen suometsien nykytilaa sekä soiden puuntuotantoon liittyviä ongelmia ja mah dollisuuksia (Penttilä & Varmola 1987). Suo yhdistymätyyppien aluejaossa osa-alue 1 lue taan Pohjanmaan aapasuovyöhykkeeseen (esim. Ruuhijärvi 1960). Tällä alueella aapa suot ovat varsin kuivia, keskiosastaan usein karuhkoja rimpi- tai kalvakkanevoja, joilla jänteet ovat matalia. Aapojen laiteilla esiin tyy sara- ja lettorämeitä ja korpiakin melko runsaasti. Osa-alue 2 käsittää Lapin ml:n keskiosan, johon kuuluvat Sodankylän, Kittilän, Kola rin ja Muonion kunnat. Kasvimaantieteelli sesti alue kuuluu Perä-Pohjolaan ja osittain Metsä-Lappiin (Kalliola 1973) ja suoyhdis tymätyyppien aluejaossa Perä-Pohjolan aa pasuovyöhykkeeseen, jota luonnehtivat suu ret ja märät avosuot, joilla jänteet ovat tyy pillisimmillään korkeita ja rahkoittuneita, rimmet puolestaan märkiä ja lähes kasvipeit teettömiä. Aapojen laiteilla esiintyy nevarä meitä ja kangasrämeitä, mutta korpia on lä hinnä vain purojen ja jokien varsilla. Koillis-Suomen ml:n eteläosan kunnat Kuusamo, Posio ja Kemijärvi muodostavat osa-alueen 3. Tämä alue poikkeaa edellisistä sekä topografialtaan että ilmastollisesti. Län si- ja eteläosiltaan alue kuuluu Pohjanmaan aapasuovyöhykkeeseen, jolla kuitenkin esiin tyy runsaasti ohutturpeisia ja usein lettoisia rinnesoita. Kuusamon pohjoisosa ja Kemi järvi luetaan Perä-Pohjolan aapasuovyöhyk keeseen. Osa-alue 4 (Salla, Pelkosenniemi ja Savu 4 Mattila, E. & Penttilä, T koski), kuuluu pääosin Perä-Pohjolan aapa suovyöhykkeeseen. Savukosken kunnan poh joisosat yltävät kuitenkin jo Metsä-Lapin kuivahkojen ja pounikkoisten aapasoiden vyöhykkeelle. Osa-alue 5 eli Perä-Lappi (Enontekiö, Ina ri ja Utsjoki) on osaksi Metsä-Lapin aapa soiden vyöhykettä, osaksi palsasoiden aluet ta. Tämän alueen soilla ei ole puuntuotannol lista merkitystä. Seuraavassa Lapilla tarkoitetaan kahden pohjoisimman metsälautakunnan aluetta, jo ka kattaa Lapin läänin sekä Kuusamon kun nan Oulun läänistä. Silloin kun tarkastelu alueena on metsälautakunta, nimi kirjoite taan kursiivilla. Siten Lappi koostuu osa-alu eista 1, 2 ja 5 ja Koillis-Suomi osa-alueista 3 ja 4. Perä-Lapin (osa-alue 5) suometsämaan vähäisyyden vuoksi sieltä annetaan tuloksia vain taulukoissa 1, 3a ja 4. Suometsämaan kasvupaikkoja ja puustoa kuvailevat taulu kot koskevat tarkastelualueen eteläosaa, joka tuloksia esitettäessä jaetaan osa-alueisiin 1-4 sekä niiden kombinaatioihin. Alueiden I+2 ja 3+4 lisäksi käytetään kombinaatioita I+3 (=Etelä-Lappi) ja 2+4 (=Keski-Lappi). Jäl kimmäinen aluejako on perusteltu erityisesti ojituksiin liittyvien tunnuksien esittelyssä. Tulosten luotettavuusnäkökohtien vuoksi eräissä taulukoissa käytetään vain osa-alue kombinaatioita. Tämän tutkimuksen päätavoitteena on li sätä tietoa tutkimusalueen soiden metsäta loudellista käyttöä koskevan päätöksenteon pohjaksi. Luotettavat tiedot mm. soiden met sänparannustoimenpiteillä aikaansaaduista tuloksista, suometsien tilasta, sen edellyttä mistä hoitotoimista ja tarjolla olevista hak kuumahdollisuuksista ja niiden kehitysnä kymistä ovat tarpeen myös maakunnallisessa puuntuotannon ja puunkäytön ohjauksessa. Lapissakin ollaan siirtymässä uudisojitusvai heesta suometsien kasvattamisen ja tuotok sen hyödyntämisen aikaan, mikä heijastuu myös suometsiä koskevaan tutkimustoimin taan. Tässä suhteessa VMI7:n tulokset tarjo avat mm. käynnissä oleville suometsien kas vu- ja tuotostutkimuksille alueellisen yleis tämiskehikon. Tutkimuksen tekijöiden työnjako on ollut seuraava. Mattila on vastannut inventointiaineiston käsittelystä ja suunnitellut tulosten esittämisessä käytetyt taulukot. Penttilä on kirjoittanut käsikirjoituksen luvun 1, luvus ta 3 muut osat paitsi 314, sekä luvun 4. Mattila on laa tinut luvun 2 ja luvusta 3 alaluvun 314 sekä englannin kielisen tiivistelmän. Lopullinen käsikirjoitus on muo toiltu tekijöiden yhteistyönä. Tulosten kokoamisessa on avustanut tutkimusvirkai lija Riitta Alaniva, joka on huolehtinut myös puhtaak sikirjoituksesta. Käsikirjoituksen ovat tarkastaneet pro fessorit Kullervo Kuusela ja Juhani Päivänen. Tekstin englanninkieliset osat on tarkastanut Ph.D. Ashley Selby. Esitämme heille ja kaikille työssä avustaneille parhaat kiitokset. 2. INVENTOINTIMENETELMÄ JA AINEISTO Valtakunnan metsien inventoinnissa Lapin ja Koillis- Suomen alueella tulkitaan ensin tiheä systemaattinen koealaverkko pienimittakaavaisilta mustavalkoisilta il makuvilta. Tärkeimmät tulkittavat tiedot ovat maa luokka, alaryhmä (jako kankaisiin ja soihin), ojitusti lanne (ojittamaton, uudehko ojitusalue, vanha ojitus alue), keskitilavuus ja kehitysluokka. Tulkinnan onnis tumisaste on ollut 85-95 % alaryhmällä, 75-90 % maa luokalla sekä ojitustilanteella ja 40-60 % kehitysluokal la. Korrelaatio tulkitun ja maastossa mitatun tilavuu den välillä on vaihdellut välillä 0,5-0,7 riippuen mm. kuvauksen ja maastotyön välisestä aikaerosta. Otannan toisessa vaiheessa osa ilmakuvakoealoista mitataan maastossa tulkinnan systemaattisten virheiden korjaamista varten. Maastokoealoilla tehdään samat mittaukset ja luokitukset kuin Etelä-Suomessa, missä inventointimenetelmänä on pelkkä systemaattinen maastoarviointi. Perä-Lapissa (osa-alue 5, kuva 1) maastomittauksia on painotettu tulkintatietojen perus teellä puuntuotannon kannalta tärkeimpiin osiin. Siis maastonäytteen otantatiheys vaihtelee Perä-Lapissa riippuen mm. tulkitusta maaluokasta ja keskitilavuu desta ja tästä syystä siellä ei voida laskea tuloksia pel kän maastonäytteen perusteella. Tarkastelualueen ete läosassa (osa-alueet 1-4) myös maastonäyte on syste maattinen, joten siitä voidaan laskea käyttökelpoisia tu loksia esim. Koillis-Suomen ml:n kokoiselle alueelle (osa-alueet 3 ja 4) ilman tulkintanäytteen antamaa li säinformaatiota. Lapin kaksivaiheisen inventointimenetelmän ominai sin piirre on maastotiedon laajentaminen koko ilmaku vanäytteeseen. Jokainen tulkintapiste saa mittaustiedot joltakin maastokoealalta, joten tuloksia voidaan laskea suhteellisen pienille osa-alueille varsinaisesta maasto näytteestä riippumattomasti. Laajennus tehdään satun naisesti ilmakuvaositteiden sisällä, jotka muodostetaan mahdollisimman yhtenäisiksi tulkintatietojen perusteel la. Ilmakuvanäytteen tarkkuutta lisäävä vaikutus riip 5 Folia Forestalia 703 Kuva 1. Tutkimusalueen jako osa-alueisiin ja kasvu kauden tehoisa lämpösjjmma vuosien 1941-1970 keskiarvona. 1,2,5- Lapin metsälautakunta 3, 4 - Koillis-Suomen metsälautakunta Figure 1. Sub-areas of the research area and the effective temperature sum in the years 1941-1970. 1, 2, 5 - Lappi Forestry Board District 3, 4 - Koillis-Suomi Forestry Board District puu tulkinnan ja maastomittausten vastaavuudesta. Vaikutus on suuri metsämaan ja suon osuuksien sekä puuston tilavuuden arvioinnissa. Sen sijaan puuston ra kennetta ja eräitä kasvupaikkojen laatua koskevien tunnusten arvioinnissa tulkinnan merkitys on pienempi, ei kuitenkaan olematon (ks. Mattila 1985, s. 72). Perä-Lapissa käytettyä kaksivaiheisen luokitetun otannan sovellutusta kuvataan yksityiskohtaisemmin 7. inventoinnin tulosjulkaisuissa (Mattila ja Kujala 1980, Mattila 1986). Tarkastelualueen eteläosassa sovellutus tapa on erilainen ja sen yksityiskohdat on esitetty asiaa koskevassa Mattilan (1985) tutkimuksessa. Olennaisin ero on maastonäytteen valintatavassa, mistä puolestaan aiheutuu eroja inventoinnin teknisessä toteutuksessa ja tulosten laskennassa. Näytetiheys on odotusarvo, joka ilmaisee yhden koe alan keskimäärin edustaman pinta-alan. Näytetiheyden ja pinta-alan avulla voidaan ennakoida kuinka monta inventoinnin ilmakuva- ja maastopistettä jollakin alu eella on. Näytekokoa tarvitaan inventointitulosten luo tettavuuden arvioinnissa. Ilmakuvanäytteen tiheys on Perä-Lapissa noin 1,0 km 2 ja tarkastelualueen etelä osassa 1,2 km 2 . Maastonäytteen tiheydet ovat vastaa vasti noin 20,4 km 2 ja 9,0 km2 . Pisteellä tarkoitetaan molemmissa otantavaiheissa relaskooppikoealaa, jonka kerroin oli 1 Perä-Lapissa ja 2 tarkastelualueen etelä osassa. 100 000 hehtaarin alalla, olipa se sitten maa-alaa, metsämaata tai metsämaan rämettä jne., on tarkastelu alueen eteläosassa tulkittu arviolta 830 pistettä ja niistä on mitattu maastossa noin 110 kpl. Perä-Lapissa vas taava ilmakuvapisteiden lukumääräarvio on 1000 kpl. Maastopisteiden määrää sen sijaan ei cm. tietojen pe rusteella voi Perä-Lapissa arvioida, koska näytetiheys vaihtelee siellä alueellisesti. Koko Perä-Lapissa on maastossa tarkistettu 1554 pistettä, joista vesiin on sat tunut noin 150 kpl. Maastonäytteen laajentamisen jälkeen tuloksia voi daan laskea ilmakuvanäytteen perusteella ikäänkuin se olisi mitattu kokonaan maastossa. Osuusprosentit las ketaan koealakeskipisteiden jakaumien perusteella. Suoprosentti ilmaisee suolle sattuneiden ilmakuvapis teiden osuuden kaikista metsä-, kitu- ja joutomaalle sat tuneista ilmakuvapisteistä. Seuraavassa asetelmassa ovat perustiedot tämän suotutkimuksen tulosten luotet tavuuden arviointia varten: 1) Ks. kuva 1. 2) Osuus metsä-, kitu- ja joutomaan alasta Soilla on Lapissa tulkittu lähes 30 000 ilmakuvakoe alaa. Tarkastelualueen eteläosan soilla on yli 23 000 tulkintapistettä, joista on mitattu maastossa noin 3100 kpl. Suoalan arvioille voidaan ilmoittaa suhteelliset keskivirheet osa-alueissa 1-4. Ne ovat järjestyksessä 2,6 %, 2,8 %, 3,5 % ja 3,9 %. Koko eteläosan suopinta-alan arvioon liittyvä keskivirhe on n. 45 000 ha (1,6 %), jo ten todellinen suoala siellä on 95 %:n todennäköisyydel lä välillä 2,73 - 2,91 milj. ha. Perä-Lapin suoalan arvion luotettavuudesta ei ole näytteestä laskettu tunnuslukua. Suoalan, näytetiheyk sien ja perusjoukon vaihtelun perusteella pääteltynä suhteellinen keskivirhe on siellä kertaluokkaa 3,5 % (22 000 ha). Silloin koko tarkastelualueen todellinen suoala olisi 95 %:n todennäköisyydellä välillä 3,34 - 3,54 milj. ha. 1 2 3 4 1-4 5 1-5 19 709 24 295 11 680 13 994 69 678 28 391 98 068 9 043 9 551 4612 4 992 28 198 6 183 34 381 48,3 39,9 41.6 36,1 41.7 21,9 35,9 7 514 7 850 3 769 4 217 23 350 6 084 29 434 6 Mattila, E. & Penttilä, T 3. TULOKSET 31. Pinta-alajakaumat 311. Suoala Ellei toisin mainita, esitettävät VMI7:n tu lokset koskevat metsätalousmaan metsä-, ki tu- ja joutomaata (ks. Kuusela ym. 1986, s. 5), joista käytetään termiä kaikki metsät. Sii hen ei sisälly sellainen metsätalousmaa, joka muun pysyvän tai tilapäisen käyttötarkoituk sen vuoksi ei ole käytettävissä puun kasvat tamiseen (metsätalousmaan tiet, varastot jne.). Joitakin tunnuksia tarkastellaan vain ta lousmetsien osalta. Niihin eivät sisälly luon non- ja kansallispuistot, aarnialueet, tieteelli set suojelualueet, puistometsät, luonnonhoi tometsät sekä rakennusten välittömään lähei syyteen kuuluvat alueet. Eriasteiset soiden suojelualueet, myös suunnitteilla olevat, on rajattu pois selvityksen tekoajankohdan (1982-83) tilanteen mukaisesti. Metsien mo nikäytön osalta inventoinnin näyte on päivi tetty myöhemmin (1986-87) Lapin Metsä 2000 -projektia varten. Uusimman tietämyk sen mukaan tämän tutkimuksen talousmet säosaan sisältyy jonkin verran myös talous toiminnan ulkopuolella olevia soita. Tarkastelusta poissuljettuja mukana oleva suopinta-ala alueen eteläosassa (= osa-alueet 1-4) maaluokittain on seuraava: Suojelun vuoksi tarkastelun ulkopuolelle jää soita 224 000 ha, mikä on noin 8 % ete läosan suoalasta. Suojelusoiden tämänhetki nen merkitys puuntuotannon kannalta on keskimääräistä pienempi, sillä niihin sisältyy 28 000 ha metsämaata, mikä on vain 3,3 % metsämaan soiden pinta-alasta. Valtakunnan metsien 3. inventoinnissa (VMI3) käytetyt maaluokat olivat kasvulli nen metsämaa, huonokasvuinen metsämaa ja joutomaa (Ilvessalo 1957). Näiden maaluok kien määritelmät eivät täysin vastaa VMI7:n metsämaan, kitumaan ja joutomaan määri telmiä. Erojen vaikutusta tunnusten vertailu kelpoisuuteen eri maaluokissa ovat tarkastel leet mm. Gustavsen ja Päivänen (1986, s. 18) sekä Yli-Kojola (1985). Yli-Kojolan (mt., s. 10) mukaan aikaisemman kasvullisen met sämaan pinta-ala-arviota tulisi suurentaa n. 11 %, jotta se vastaisi nykyisen metsämaan määritelmän mukaista pinta-alaa. Tässä tut kimuksessa esitettäviin tietoihin korjauksia ei ole tehty. Silloin, kun VMI3:n maaluokista ei ole teknisistä syistä voitu käyttää Ilvessalon (1957) mukaisia nimityksiä (esim. taulukko 2), tarkoitetaan metsämaalla VMI3:n mu kaista kasvullista metsämaata ja kitumaalla huonokasvuista metsämaata. Tutkimusalueen maapinta-ala on 98 068 km 2 (Kuusela ym. 1986, s. 22). Taulukossa 1 on esitetty varsinaisen metsätalousmaan (pois lukien tiet, varastot jne.) jakautuminen maaluokkiin. Yli kolmannes Lapin metsäta lousmaasta on suota. Soiden osuus on suu rimmillaan noin puolet maapinta-alasta alu een lounaisosassa ja pienenee pohjoista koh ti. Soiden ja soistuneiden kankaiden pinta alat eri inventoinneissa olivat seuraavat (Il vessalo 1957, Kuusela ja Salovaara 1971, Kuusela ja Salminen 1978, Kuusela ym. 1986): Perä-Lappi v. 1970 2) — v. 1978 Suoksi luokitetun maan pinta-ala on vä hentynyt 1950-luvun alun ja 1980-luvun alun välisenä aikana lähes 200 000 ha. Ojitettujen ja ojittamattomien soiden pin ta-alojen muutokset eri maaluokissa (tauluk ko 2) antavat viitteitä koko suopinta-alan muutosten syistä. Vuosista 1952-1953 vuosiin letsämaa tumaa Foutomaa iteensä ha Suojelun >iirissä ralous- netsää fhteensä 27 782 819 468 847 250 61 791 1017 318 1 079 109 134 276 759 209 893 485 223 851 2 595 99: 2 81984? Inventointi Suot kaikkiaan )jitetut suot Soistuneet kankaat 1952-53 3. 1969-70 5. 1974-76 >>6. 1982-84 2)7. 36 260 35 580 34 820 34 381 km 2 866 4753 6760 7765 4152 4121 3979 3781 7 Folia Forestalia 703 Taulukko 1. Maaluokkien pinta-alat ja suoprosentit osa-alueittain. Kaikki metsät (= talousmetsät ja suojelualueet). Table 1. Area and peatlandpercentage by land class in sub-areas. All forests (= commercial forests as well as conservation forests). Sivu 5 - Page 5 2) Soiden osuus maaluokan pinta-alasta - Peatland proportion of land class Taulukko 2. Ojitettujen ja ojittamattomien soiden pin ta-ala maaluokittain eri inventoinneissa. Table 2. Area of drained and undrained peatlands in land classes according to the 3rd, sth and 7th National Forest Inventory. 1969-1970 on metsä- ja kitumaan ojittamat tomien soiden pinta-ala vähentynyt yhteensä n. 390 000 ha, ja vastaavasti ojitettujen met sä- ja kitumaan soiden pinta-ala on lisäänty nyt n. 320 000 ha. Ojittamattomien jouto maan soiden pinta-alan vähentyminen samal la aikavälillä n. 70 000 ha näkyy samansuu ruisena lisäyksenä ojitettujen joutomaan soi den pinta-alassa. Vuosista 1969-1970 vuosiin 1982-1984 ojit tamattomien metsä- ja kitumaan soiden pinta ala on vähentynyt vain n. 11 000 ha, vaikka vastaava ojitettujen soiden ala on lisääntynyt lähes 350 000 ha. Sen sijaan ojittamattomien joutomaan soiden ala on vähentynyt runsaat 300 000 ha. Kun myös ojitettujen joutomaan soiden ala on hieman vähentynyt, voidaan päätellä, että ojituksen seurauksena soita on siirtynyt joutomaasta kitu- ja ehkä myös metsämaaksi, sekä kitumaasta metsämaaksi. Toisaalta metsätalousmaan soiden kokonais pinta-alan arvion pieneneminen osoittaa, että inventoinnin luokituksessa soita on siirtynyt joko muihin maankäyttöluokkiin tai kankai den luokkaan. Ojitettuja kankaita oli tutkimusalueella VMI7:n tulosten mukaan vuosina 1982-1984 kaikkiaan n. 95 000 ha (Kuusela ym. 1986). MKSK-tutkimuksen mukaan tarkastelualu eella oli ojitettuja kankaita kaikkiaan n. 111 000 ha. Vuosista 1952-53 vuosiin 1982-84 soistuneiden kankaiden alan arvio on pienen tynyt n. 37 000 ha. Vaikka ojitetun kankaan tulisi periaatteessa olla soistuneen kankaan ojitustulos, vertailu osoittaa, että ojitettuihin kankaisiin sisältyy ilmeisesti myös aiemmin suoksi luokitettuja kasvupaikkoja enintään 60 000 ha. Suurten tekoaltaiden (Lokka, Porttipahta) alle on soita jäänyt Kemijoki Oy:ltä saadun tiedon mukaan enintään 47 000 ha, turvetalouteen käytettyjen ja va rattujen soiden pinta-ala oli runsaat 3 000 ha ja maatalouskäyttöön raivattua suota oli Ro vaniemen maatalouspiirin tilastojen mukaan n. 5 000 ha. Mainittuihin muihin käyttömuo toihin vuosina 1952-1984 siirtynyttä metsäta lousmaan suota oli siis kaikkiaan enintään 55 000 ha. Tämä yhdessä ojitettuihin kankai Osa-alue 1 ) Sub-area" Metsämaa Forest land %2) Kitumaa Scrub land km 2 %2 ) Joutomaa Waste land km 2 %2) Yhteensä Total km 2 %2' 1 2 1+2 13750 14728 28478 30,2 10,5 20,0 2846 4764 7611 97,5 86,2 90,5 2119 4420 6540 99.8 88,0 91.9 18716 23913 42628 48,3 39,9 43,6 3 4 3+4 7975 9291 17266 18,7 13,7 16,0 1946 2582 4528 99,6 76.2 86.3 1178 1944 3122 100,0 90,0 93,8 11099 13817 24916 41,6 36,1 38,5 1+3 2+4 1-4 21725 24019 45744 26,0 11,8 18,5 4792 7346 12138 98,4 82,7 88,9 3298 6364 9662 99,8 88,6 92,5 29815 37729 67544 45,8 38,5 41,7 5 Lappi -Lapland 7370 53114 0,1 15,9 8113 20251 16,0 59,7 12769 22431 38,1 61,5 28252 95796 21,9 35,9 Maaluokka Land class Ojitettu Ojittamatta Yhteensä Drained Undrained Total km 2 Metsämaa - Forest land 1952- 1953 1969 - 1970 1982 - 1984 420 2 060 5 388 6 130 3 520 3 098 6 550 5 580 8 486 Kitumaa - Scrub land 1952- 1953 1969 - 1970 1982 - 1984 251 1 807 1 935 12 121 10 863 10 158 12 372 12 670 12 093 Joutomaa - Waste land 1952- 1953 1969- 1970 1982 - 1984 195 886 442 17 133 16 444 13 361 17 328 17 330 13 803 8 Mattila, E. & Penttilä, T Taulukko 3a. Suopinta-ala maaluokittain ja alaryhmittäin sekä alaryhmien osuudet maaluokittain. Kaikki metsät. Table 3 a. Peat land area and its distribution into sub-classes by land class. All forests. Sivu 5 - Page 5 Maaluokka ja alaryhmä Osa-aiue') — Sub-area V Land use class and subclass l 2 1+2 3 4 3+4 1+3 2+4 1-4 5 Yhteensä Total km 2 % km 2 % km 2 % km 2 % km 2 % km 2 % km 2 % km 2 % km 2 % km 2 % km 2 % Metsämaa - Forest land Korpi - Spruce mires Räme - Pine mires Yhteensä - Total 1767 43 2385 57 4152 100 725 47 825 53 1550 100 2492 44 3210 56 5702 100 355 24 1140 76 1495 100 614 48 661 52 1275 100 969 35 1801 65 2770 100 2121 38 3526 62 5647 100 1340 47 1485 53 2825 100 3461 41 5011 59 8473 100 1 8 12 92 13 100 3462 41 5024 59 8486 100 Kitumaa - Scrub land 385 14 2391 86 2776 100 790 19 3319 81 4109 100 1175 17 5710 83 6885 100 191 10 1747 90 1938 100 386 20 1582 80 1968 100 577 15 3329 85 3906 100 576 12 4139 88 4715 100 1176 19 4901 81 6076 100 1752 16 9040 84 10791 100 299 23 1003 77 1302 100 2050 17 10043 83 12093 100 Joutomaa - Waste land Korpi - Spruce mires Räme - Pine mires Avosuot - Treeless mires Yht. - Total 49 2 391 18 1674 80 2114 100 75 2 503 13 3314 85 3892 100 125 2 894 15 4988 83 6007 100 32 3 499 42 647 55 1178 100 102 6 295 17 1353 77 1750 100 134 5 794 27 2000 68 2928 100 81 2 890 27 2321 71 3293 100 177 3 797 14 4667 83 5642 100 258 3 1688 19 6989 78 8935 100 257 5 310 6 4301 88 4868 100 516 4 1998 14 11290 82 13803 100 Kaikki suot - All mires 2201 24 5168 57 1674 19 9043 100 1590 17 4647 48 3314 35 9551 100 3792 20 9814 53 4988 27 18594 100 578 13 3387 73 647 14 4612 100 1102 22 2537 51 1353 27 4992 100 1680 17 5924 62 2000 21 9604 100 2779 20 8555 63 2321 17 13655 100 2692 19 7183 49 4667 32 14543 100 5471 19 15739 56 6989 25 28198 100 557 9 1325 21 4301 70 6183 100 6028 17 17064 50 11290 33 34381 100 9 Folia Forestalia 703 Taulukko 3b. Suopinta-ala maaluokittain ja alaryhmittäin sekä alaryhmien osuudet maaluokittain. Talousmetsät. Table ib. Peatland area and its distribution into sub-classes by land class. Commercial forests. ''sivu 5 - Page 5 Maaluokka ja alaryhmä Osa-aiue') — Sub -area Land class and sub-class l 2 1+2 km 2 % 3 4 3+4 1+3 2+4 km 2 % 1-4 km 2 % km 2 % km 2 % km 2 % % km 2 % km 2 % Metsämaa - Forest land Korpi - Spruce mires Räme - Pine mires Yhteensä - Total 1726 2299 4025 43 57 100 667 811 1478 45 55 100 2393 3110 5503 43 57 100 340 1109 1449 23 77 100 586 657 1243 47 53 100 926 1766 2692 34 66 100 2066 3407 5473 38 62 100 1253 1468 2721 46 54 100 3319 4876 8195 41 59 100 Kitumaa - Scrub land 378 2334 2712 14 86 100 642 3092 3734 17 83 100 1020 5425 6445 16 84 100 185 1698 1883 10 90 100 378 1467 1845 20 80 100 562 3165 3727 15 85 100 563 4032 4595 12 88 100 1020 4558 5578 18 82 100 1583 8590 10173 16 84 100 Joutomaa - Waste land Korpi - Spruce mires Räme - Pine mires Avosuot - Treeless mires Yhteensä - Total 51 344 1543 1938 3 18 79 100 64 428 2492 2984 2 14 84 100 115 772 4035 4922 2 16 82 100 31 480 627 1138 3 42 55 100 80 269 1183 1532 5 18 77 100 111 748 1810 2669 4 28 68 100 81 824 2171 3076 3 27 70 100 145 697 3674 4516 3 16 81 100 226 1521 5845 7592 3 20 77 100 Kaikki suot - AH mires 2154 4977 1543 8674 25 57 18 100 1374 4331 2492 8197 17 53 30 100 3528 9308 4035 16871 21 55 24 100 556 3287 627 4470 12 74 14 100 1044 2392 1183 4619 23 52 25 100 1600 5679 1810 9089 18 62 20 100 2710 8263 2171 13144 21 63 16 100 2418 6724 3674 12816 19 52 29 100 5128 14987 5845 25960 20 57 23 100 10 Mattila, E. & Penttilä, T siin siirtyneen suopinta-alan kanssa selittää enintään 60% alueen kokonaissuopinta-alan vähentymisestä mainittuna aikajaksona. Se littämättä jäävä osa on siten vähintään 75 000 ha. 312. Kasvupaikat Suopinta-alan jakautuminen alaryhmiin maaluokittain ja osa-alueittain on esitetty kaikkien metsien osalta taulukossa 3a ja ta lousmetsien osalta taulukossa 3b. Koko alu een kaikista soista puolet on rämeitä, kol mannes avosoita ja 17 % korpia. Tässä yh teydessä on syytä huomauttaa, että VMI:n luokituksissa ei voi esiintyä avosoita metsä ja kitumaalla, vaan metsittyneet, ojitetut ne vat ja letot on luokitettu joko korveksi tai rämeeksi. Koko tutkimusalueen metsämaan soista lähes puolet on osa-alueella 1. Loppuosa ja kautui melko tasaisesti osa-alueille 2-4. Perä- Lapista metsämaan suot puuttuvat lähes ko konaan. Korpien suhteellinen osuus metsä maan soista oli koko alueella keskimäärin 40 %. Pienimmillään se oli Perä-Lapissa ja Koillis-Suomen eteläosassa. Korpien osuus kitu- ja joutomaan soista oli vähäinen. Kaik ki suot mukaan lukien korpia oli määrällises ti ja suhteellisesti eniten osa-alueella 1. Rämeiden osuus on vallitseva sekä met sämaan että etenkin kitumaan soilla. Perä- Lapin vähäiset metsämaan suot ovat lähes kaikki rämeitä. Muista osa-alueista rämeval taisimpia ovat Koillis-Suomen eteläosan met sämaan suot. Tällä alueella myös joutomaan soista lähes puolet on rämeitä ja kaikista soista rämeiden osuus on kolme neljännestä. Määrällisesti eniten rämeitä on kuitenkin La pin eteläisimmässä osassa (osa-alue 1). Jouto maaksi luettuja avosoita on runsaimmin Pe rä-Lapissa, valtaosa (70%) kaikista soista. Keski-Lapin osa-alueissa avosoiden osuus on kolmannes ja Etelä-Lapissa kuudennes kai kista soista. Kuivatusasteita tarkasteltaessa (taulukot 4 ja 5) on otettava huomioon, että kaikki kitu tai joutomaaksi luokitetut ojitetut suot on luettu kuivatusasteeltaan ojikoiksi. Koko tarkastelualueen suopinta-alasta yli kolme neljännestä oli ojittamattomia soita. Ojitettu jen soiden osuus oli suurimmillaan osa-alu eella 1 - lähes puolet koko suoalasta. Metsä maan soista oli ojitettuja keskimäärin kaksi kolmannesta. Keski-Lapin osa-alueissa 2 ja 4 lähes puolet kaikista metsämaan soista ja yli puolet metsämaan korvista oli ojittamatto mia. Eteläisissä osa-alueissakin ojittamatto mien soiden osuus metsämaan soista oli lähes kolmannes. Kitumaan soista oli ojitettuja koko alueella noin kuudennes eli 190 000 ha. Eniten, n. 82 000 ha, niitä oli osa-alueella 1. Joutomaan ojitettuja soita oli koko alueella n. 44 000 ha, josta yli puolet, n. 25 000 ha, osa-alueella 1. Kaikista ojitetuista soista osa-alueilla 1-4 peräti 40 % oli ojikkoja ja 55 % muuttuma vaiheessa. Turvekankaita oli kaikista ojite tuista soista n. 5 %, joista puolestaan kaksi kolmannesta oli osa-alueella 1. Tarkastelta essa vain metsämaan ojitettuja soita (tauluk ko 5), oli ojikkojen osuus 14 %, muuttumien 78 % ja turvekankaiden 8 %. Ojitetuista met sämaan korvista turvekankaita oli 17 % ja rämeistä vain 3 %. Vastaavasti metsämaan rämeistä suurempi osa oli muuttumia kuin korvista. MKSK- tutkimuksessa (s. 90) ei ole ilmoitettu kuivatusastejakaumia kaikilta vuosien 1930-1978 ojituksilta keskimäärin. Ojikkojen osuus oli kuitenkin selvästi pie nempi ja muuttumien vastaavasti suurempi kuin edellä esitetyt VMI7:n mukaiset, kaik kia ojitettuja soita koskevat osuudet. VMl:ssa sovelletun, Huikarin (1952) esit tämään ravinteisuusluokitukseen perustuvan soiden kasvupaikkaluokituksen jakaumia on esitetty tutkimusalueen osa-alueista 1-4 tau lukoissa 6 ja 7. Lettoisia, lehtoisia ja ruohoi sia soita on koko alueella noin kolmannes kaikista soista. Metsä- ja kitumaan soista nel jännes kuuluu mustikkaisten-suursaraisten soiden luokkaan ja kolmannes on puolukkai sia-piensaraisia soita. Tupas villaisia-iso var puisia sekä rahkaisia soita esiintyy vähänlai sesti, ja lähinnä vain kitu- ja joutomaalla. Joutomaan suot, joista valtaosa on avosoita (ks. taulukko 3a), ovat varsin reheviä, sillä piensaraisten tai sitä huonompien ravintei suusluokkien osuus on vain 24 % pinta-alas ta. Metsä- ja kitumaan soilla osa-alueen 3 ra vinteisuusluokkajakauma näyttäisi poikkea van muista osa-alueista karumpaan suun taan, erityisesti piensaraisia soita on siellä runsaasti. Lettoisten ja lehtoisten soiden osuus on suurimmillaan Lapin keskiosassa (osa-alue 2). Kokonaisuudessaan Lapin suot, ja varsinkin puuntuotannon kannalta tärkeät metsämaan suot ovat ravinteisuudeltaan pa rempia kuin Koillis-Suomen suot. 11 Folia Forestalia 703 Taulukko 4. Suoalan jakauma kuivatusasteisiin maaluokittain. Kaikki metsät. Table 4. Distribution of peatland area into drainage condition classes by land class. All forests. Sivu 5 - Page 5 2) I = Ojittamaton suo - Undrained peat/and 2 = Ojikko - Newly ditched peatland 3 = Muuttuma - Transforming peatland 4 = Turvekangas - Transformed peatland Yli puolet metsämaan korvista kuuluu leh toisiin, lettoisiin tai ruohoisiin tyyppeihin. Ruohoisuus on yleisin korpien ravinteisuus luokka. Erityisesti ojittamattomilla soilla ja toisaalta turvekankailla on parhaiden kor pien osuus huomattava. Turvekankailla tämä lienee selitettävissä siten, että sukkessio edis tyy turvekangasasteelle sitä nopeammin mitä viljavampi kasvupaikka (esim. Keltikangas ym. 1986, s. 28). Eroa luonnontilaisten ja ojikko- tai muuttumavaiheessa olevien kor pien ravinteisuusluokkajakaumien välillä saattaa selittää ojituksen mahdollisesti ai heuttama pintakasvillisuuden karuuntumi nen, mikä heijastunee luokitteluun erityisesti Huikarin ravinteisuusluokitusta käytettäessä. Metsämaan rämeillä havaitaan vastaavan lainen ero luonnontilaisten ja ojitettujen soi den ravinteisuusluokkajakaumien välillä kuin korvissakin, joskaan ei yhtä selvänä. Yleisin metsämaan rämeiden ravinteisuusluokka on piensaraiset rämeet, joita on yli puolet kai kista metsämaan rämeistä. Metsämaaksi on luettu kaikissa osa-alueissa jonkin verran myös isovarpuisia-tupasvillaisia, lähinnä oji tettuja rämeitä. Kuvassa 2 tarkastellaan tässä tutkimukses sa esitetyn, osa-alueiden 1-4 ojitettujen soi den kasvupaikkajakauman yhteensopivuutta MKSK-tutkimuksessa (s. 84) esitetyn, vuosi na 1930-1978 ojitettuja soita koskevan kas vupaikkajakauman kanssa. Vertailua varten korjattiin MKSK- tutkimuksen pääalueen 1 suotyypittäisiä pinta-aloja niin, että niiden summa vastaa VMI7:n mukaista tutkimus alueen soiden kokonaisojitusalaa (772 300 it. - "otat 1 2 Yht. - % km 2 % km 2 Total % Joutomaa — Waste land 88,2 99,1 95,2 92,1 96,6 94,8 89,6 98,3 95,1 100,0 96,8 1864 3856 5720 1085 1690 2776 2950 5546 8495 4868 13363 11,8 0,9 4,8 7,9 3,4 5,2 10,4 1,7 4,9 - 3,2 250 37 287 93 59 152 343 96 439 0 439 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 1 2 3 4 2-4 Yht. - % km 2 % % % km 2 Total % Koko suoala — Whole peatland area 54,6 86,6 71,0 69,0 81,9 75,7 59,4 85,0 72,6 99,3 77,4 4937 8270 13207 3180 4089 7269 8117 12359 20476 6140 26616 15,9 7,2 11,5 12,9 6,8 9,7 14,9 7,1 10,9 0,7 9,0 26,1 5,2 15,4 17,6 10,9 14,1 23,3 7,1 15,0 - 12,3 3,4 1,0 2,1 0,5 0,4 0,5 2,4 0,8 1,5 - 1,3 4106 1281 5387 1431 903 2335 5538 2184 7722 43 7765 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 12 Mattila, E. & Penttilä, T Taulukko 5. Metsämaan korpien ja rämeiden jakauma kuivatusasteisiin. Kaikki metsät. Table 5. Distribution of the area of spruce mires and pine mires into classes by drainage condition on forest land. All forests. 5 - Page 5 2 )ks. Taulukko 4 (s. 1 1), alaviitta 2- See Table 4 (p. 11), footnote 2 ha). MKSK- tutkimuksessa käytetyt suotyy pit rinnastettiin VMI7:n ravinteisuusluoki tukseen VMI7:n kenttätyöohjeiden mukaises ti (Valtakunnan metsien inventoinnin... 1977). Rinnastus käy selville myös kuvan 2 suotyyppilyhenteistä. Kuvan 2 perusteella havaitaan, että VMI7: ssa on ojitetut korvet luokitettu keskimäärin hieman karummiksi kuin MKSK -tutkimuk sessa. Ruohoisia ja suursaraisia ojitettuja rämeitä on VMI7:n mukaan lähes kaksinker taisesti MKSK- tutkimuksen pinta-aloihin verrattuna. Lettorämeitä ei VMI7:n mukaan esiintynyt juuri lainkaan, vaikka ne MKSK tutkimuksen tuloksissa ovat ojitettujen rä meiden toiseksi yleisin ravinteisuusluokka. Piensaraisia rämeitä on molemmissa tutki muksissa eniten ojitetuista rämeistä. Isovar puisia tai tupasvillaisia, pääosin kitu- ja joutomaan rämeitä on VMl7:ssa löytynyt 10- kertaisesti MKSK- tutkimukseen verrattuna. Avosoiden osalta vertailua vaikeuttaa se, että VMI:n luokituksissa ojitetuiksi avosoiksi on luettu vain kitu- ja joutomaan ojitetut nevat ja letot, metsämaaksi muuttuneet avosuot on viety yleensä rämeiksi. Todettakoon kuiten kin, että MKSK-tutkimuksen mukaan ojitet tujen avosuotyyppien yhteispinta-ala oli run saat 100 000 ha, ja VMI7:n mukaan ojitettu ja, metsittymättömiä avosoita oli noin 25 000 ha. Kasvupaikkajakaumien huomattavat erot luokittelun ammattitaitoa edellyttävän kah den eri inventoinnin välillä osoittavat, että ojitettujen soiden kasvupaikkaluokitus ei ole helppoa. Pohjois-Suomen pitkään muuttu Kuivatusaste 2' Drainage condition ' 1+2 - Sub-areaV 3 4 3+4 1+3 2+4 1-4 1 2 3 4 Yhteensä Total km 2 % 505 29 113 6 874 49 274 16 1767 100 414 57 85 12 190 26 36 5 725 100 Korvet - Spruce mires 919 142 408 550 37 40 67 57 198 27 30 57 8 8 5 6 1064 162 168 330 43 45 27 34 311 24 8 33 12 7 1 3 2492 355 614 969 100 100 100 100 647 30 140 7 1035 49 299 14 2122 100 822 61 115 9 358 27 45 3 1340 100 1470 43 255 7 1393 40 344 10 3461 100 1 2 3 4 Yhteensä Total km 2 % 616 26 250 11 1490 62 29 1 2385 100 348 42 116 14 305 37 56 7 825 100 Rämeet - Pine mires 964 437 214 651 30 38 32 36 366 51 60 112 11 5 9 6 1795 652 376 1029 56 57 57 57 85 0 10 9 3-21 3210 1140 661 1801 100 100 100 100 1053 30 302 8 2142 61 29 1 3526 100 562 38 176 12 682 46 65 4 1485 100 1615 32 478 10 2824 56 94 2 5011 100 1 2 3 4 Yhteensä Total km 2 % 1122 27 363 9 2364 57 303 7 4152 100 Korvet ja rämeet - Spruce and pine mires 762 1883 579 623 1202 1700 1384 49 33 39 49 43 30 49 201 564 78 90 168 442 291 13 10 5 7 6 8 10 495 2859 814 545 1358 3177 1040 32 50 54 43 49 56 37 92 396 24 18 42 328 110 6 7 2 1 2 6 4 1550 5702 1495 1275 2770 5647 2825 100 100 100 100 100 100 100 3085 36 733 9 4217 50 438 5 8473 100 Taulukko 7. Metsämaan korpien ja rämeiden kasvupaikkatyyppijakaumat eri kuivatusasteissa. Kaikki metsät. Table 7. Distribution of the area of spruce and pine mires into site types by drainage condition class on forest land. All forests. Taulukko 6. Kasvupaikkatyyppien osuudet suoalasta maaluokittain. Kaikki metsät. Table 6. Proportions of site types on peatlands by land class. All forests. 1 ) Sivu 5 - Page 5 Sivu 14 - Page 14 Sivu 14 - Page 14 3) Sivu 5 - Page 5 Ks. Taulukko 4 (s. 11), alaviitta 2 See Table 4 (p. 11), footnote 2 13 Folia Forestalia 703 Kuivatusaste'' Drainage condition') 1 Korvet - Spruce mires Rämeet - Pine mires - Site type^J 234561234 % 5 6 1 2 3 4 14 9 9 21 44 17 61 48 38 62 27 27 1 +2 - Sub-area V 5 - - - 14 20 12 - - 3 12 34 4 - - 0 20 21 4 - - - 0 52 61 37 55 49 5 14 3 0 Yht. - Total 12 50 34 17 23 55 3+4 1 2 3 4 4 4 40 31 49 46 69 22 66 10 25 34 4 13 15 17 23 20 19 57 66 50 100 3 0 14 0 Yht. - Total 4 41 40 15 15 20 54 9 0 1+3 1 2 3 4 12 13 6 17 37 19 56 43 40 68 29 33 11 0 9 8 2 0 14 4 16 19 44 23 33 62 44 55 67 4 7 5 Yht. - Total 10 46 35 14 24 56 2+4 1 2 3 4 8 11 38 46 22 66 43 42 58 16 19 4 20 7 0 2 6 14 27 26 26 8 11 52 54 43 49 48 4 17 13 0 1 Yht. - Total 9 49 35 21 18 50 10 1-4 1 2 3 4 10 7 8 19 42 20 58 43 41 64 25 31 7 9 9 7 2 2 0 14 13 19 22 31 20 46 59 44 53 54 4 11 7 0 Yht. - Total 10 47 35 8 1 16 22 54 6 0 Sub-area J Maaluokka Land class 1 - .SV/e lype^j 2 3 4 5 6 Yht. Total % 1 Metsämaa Forest land Kitumaa Scrub land Joutomaa Waste land 5 2 5 30 16 21 29 23 36 33 40 17 3 15 18 4 3 100 100 100 8 8 4 34 27 36 24 24 38 31 27 4 3 13 13 1 5 100 100 100 1+2 5 6 4 31 23 31 28 23 37 33 32 9 3 14 15 2 4 100 100 100 3 1 4 16 18 35 25 22 38 52 38 11 4 21 10 2 100 100 100 1 1 0 35 27 46 29 28 37 27 27 10 8 17 5 2 100 100 100 3+4 2 1 2 25 23 42 27 25 37 40 32 10 6 19 7 o o 2 100 100 100 1+3 4 2 5 26 17 26 28 22 36 39 39 15 3 18 15 2 3 100 100 100 2+4 5 6 3 34 27 39 27 25 38 29 27 6 5 14 10 0 1 4 100 100 100 1-4 4 4 4 29 23 35 28 24 37 35 32 9 4 16 12 0 1 3 100 100 100 14 Mattila, E. & Penttilä, T Kuva 2. Tutkimusalueen osa-alueiden 1-4 ojitettujen soiden kasvupaikkajakauma (I-VI) tämän tutkimuksen mu kaan ja suotyyppijakauma (1-30) Keltikankaan ym. (1986) mukaan. Figure 2. Distribution of the area of drained mires into site type classes (I-VI) according to this study and into peat land site types (1-30) according to Keltikangas et al. (1986) in the sub-areas 1-4 of the study area. mavaiheessa viipyvien ojitusalueiden luoki tusta pitäisikin ilmeisesti yksinkertaistaa, ja samalla saattaa se nykyistä paremmin vas taamaan kasvupaikkojen puuntuottokyvyn vaihtelua. 313. Puusto Metsämaan soiden puulajivaltaisuutta pin ta-alajakaumien perusteella tarkastellaan tau lukoissa 8 ja 9. Metsämaan soiden pinta-alas ta 60 % oli mäntyvaltaisia, 21 % kuusivaltai sia ja 16 % lehtipuuvaltaisia metsiköitä. Au keiden alojen osuus oli 3 %. MKSK- tutki muksen mukaan kaikista ojitetuista soista oli mäntyvaltaisia 68 %, kuusivaltaisia 16 % ja Taulukko 9. Metsämaan korpien ja rämeiden puulajivaltaisuus eri kuivatusasteis sa. Kaikki metsät. Table 9. Dominance of tree species on spruce and pine mires on forest land by drai nage condition class. All forests. Taulukko 8. Metsämaan korpien ja rämeiden puulajivaltaisuus. Kaikki metsät. Table 8. Dominance of tree species on spruce and pine mires on forest land. All forests. Ks. Taulukko 4 (s. 11), alaviitta 2 - See Table 4 (p. 11), footnote 2 2) Ks. Taulukko 8 (s. 15), alaviite 2 - See Table 8 (p. 15), footnote 2 Sivu 5 - Page 5 Sivu 5 - Page 5 2) 0 = Puuton ala - Open area Mä = Mänty - Pine Ku = Kuusi - Spruce Lp = Lehtipuut - Deciduous tree species 15 Folia Forestalia 703 Kuivatusaste') O Korvet - Spruce mires Rämeet - Pine mires Vallitseva puulajit - Dominant tree Mä Ku Lp O Mä Ku Lp Drainage condition V % 1 2 3 4 5 O 10 12 7 13 7 8 Osa-alue 1+2 - Sub-area 55 33 O 96 64 23 O 94 44 39 O 95 26 54 O 100 1 6 O O 3 O 5 O Yht. - Total 47 37 95 1 2 3 4 2 13 13 O 10 11 19 O 62 13 28 25 3+4 25 1 63 O 40 1 75 O 90 100 97 100 8 0 1 O 1 0 1 O Yht. - Total 13 46 34 95 1 2 3 4 8 5 11 12 11 12 12 8 45 46 38 27 1+3 36 O 37 O 39 1 53 O 94 92 95 100 2 8 1 O 4 O 4 O Yht. - Total 10 11 39 40 95 2+4 1 2 3 4 1 O 12 O 6 13 2 O 68 61 48 19 25 1 26 O 38 O 81 O 92 100 99 100 7 O o o O 0 1 O Yht. - Total 60 31 96 1-4 1 2 3 4 4 3 11 11 8 12 10 7 58 53 41 26 30 O 32 O 39 1 56 O 94 95 96 100 4 5 1 O 2 O 3 O Yht. - Total 47 36 95 Sub-area^ Alaryhmä Sub-class % Vall. - Dom. tree sp. 0 Mä Ku Lp Yht. Total % 1 Korvet Spruce mires Rämeet Pine mires Korvet ja rämeet Spruce and pine mires 9 4 9 94 58 41 1 18 41 5 20 100 100 100 4 2 4 99 55 63 1 30 29 13 100 100 100 1+2 8 3 8 95 57 47 1 22 37 3 18 100 100 100 12 1 4 24 95 78 28 3 9 36 1 9 100 100 100 4 1 2 6 93 51 57 4 30 33 2 17 100 100 100 3+4 7 1 3 13 95 66 46 3 18 34 1 13 100 100 100 1+3 10 0 4 11 95 63 39 2 16 40 3 17 100 100 100 2+4 4 0 2 5 96 53 60 3 30 31 1 15 100 100 100 1-4 7 0 3 9 95 60 47 2 21 37 3 16 100 100 100 16 Mattila, E. & Penttilä, T lehtipuuvaltaisia 13 %; aukeita aloja oli 3 %. Tämän tutkimuksen mukaan mäntyvaltai suus oli suurimmillaan osa-alueella 3, jolla samalla sekä kuusi- että lehtipuuvaltaisten metsiköiden osuudet olivat pienimmillään. Kuusivaltaisten metsiköiden osuus oli suurin Keski-Lapin osa-alueilla 2 ja 4, noin kol mannes. Lehtipuuvaltaisia metsiköitä oli suh teellisesti eniten osa-alueella 1, samoin kuin aukeita aloja. Lähes kaikki rämeet olivat mäntyvaltaisia. Lehtipuuvaltaisten rämeiden osuus vaihteli osa-alueittain välillä 0-5 %. Myös kuusival taisia rämeitä esiintyi jonkin verran. Aukeita aloja oli rämeillä hyvin vähän. Kuivatusas teittain tarkasteltuna turvekankaat olivat rämeistä selvimmin mäntyvaltaisia. Metsämaan korvista puolet oli kuusival taisia metsiköitä, lehtipuuvaltaisten osuus oli runsas kolmannes ja mäntyvaltaisia oli 9 %. Aukeiden alojen osuus oli suuri, keskimäärin 7 %. Kuusivaltaisten korpien osuus oli suu rimmillaan osa-alueilla 2 ja 4, joilla vastaa vasti mäntyvaltaisia korpia oli vähän. Koillis- Suomen eteläosan korvista oli mäntyvaltaisia peräti neljännes. Lehtipuuvaltaisia korpia oli suhteellisesti ja määrällisesti eniten Lapin ete läisimmässä osassa. Lehtipuuvaltaisuus oli korpiturvekankailla suhteellisesti yleisempää kuin korpien muilla kuivatusasteilla. Vastaa vasti kuusivaltaisten metsiköiden osuus oli korpiturvekankailla vain neljännes. Kun korpiturvekankaiden pinta-ala osa-alueissa 2-4 oli varsin vähäinen, yhteensä alle 10 000 ha (ks. taulukko 5, s. 12), ei osa-alueiden vä lisistä puulajisuhteiden eroista eri kuivatusas teissa ole syytä tehdä pitkälle meneviä pää telmiä. Aukeiden alojen suhteellinen osuus korpien pinta-alasta oli suurimmillaan osa alueella 3, ja Etelä-Lapissa selvästi suurempi kuin Keski-Lapissa, mikä johtunee aktiivi semmasta hakkuutoiminnasta tutkimusalu een eteläosissa. Aukeiden alojen osuus oli muuttumilla ja turvekankailla selvästi suu rempi kuin ojittamattomilla soilla ja ojikoil la. Puulajivaltaisuudessa ei ole tapahtunut 6. ja 7. inventoinnin välillä koko tutkimusalu een kaikilla metsämaan soilla suuria muu toksia, kuten seuraavasta asetelmasta voi daan päätellä. Lehtipuuvaltaisten metsiköi den osuus on ehkä hieman lisääntynyt samal la kun aukeiden alojen osuus on vähentynyt. Metsämaan soiden kehitysluokkajakaumia on tarkasteltu taulukoissa 10-12. Aukeita aloja, siemenpuumetsiköitä tai taimikoita oli VMI7:n mukaan (pois lukien osa-alue 5) lä hes puolet suometsistä. Kasvatusmetsien osuus oli runsaat 40 % ja uudistuskypsiä tai suojuspuumetsiköitä oli 13 %. Kankaisiin verrattuna (taulukko 10) soilla oli varttuneita kasvatusmetsiköitä ja uudistuskypsiä metsi köitä vähemmän ja vastaavasti varttuneita taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä selvästi enemmän. Taimikoiden osuus oli suurimmillaan osa alueella 3, jolla vastaavasti uudistuskypsien metsiköiden osuus oli vähäisin. Kasvatus metsiköiden osuudessa ei ollut kovin suuria eroja osa-alueiden välillä tarkasteltaessa kaik kia metsämaan soita. Rämeillä taimikoiden osuus oli selvästi suurempi ja varttuneiden kasvatusmetsiköi den sekä uudistuskypsien metsiköiden osuus vastaavasti pienempi kuin korvissa. Korvissa varttuneiden kasvatusmetsiköiden osuus oli eteläisissä osa-alueissa suurempi kuin pohjoi sissa, mutta uudistuskypsien metsiköiden osalta tilanne oli päinvastainen. Tilannetta selittää ainakin osaksi kehitysluokkajakau mien tarkastelu kuivatusasteittain (taulukko 12): pohjoisilla osa-alueilla oli runsaasti ojit tamattomia, uudistuskypsiä korpia. Muu toinkin valtaosa koko tutkimusalueen uudis tuskypsistä metsiköistä oli ojittamattomilla soilla (taulukko 11b). Varttuneista korpien kasvatusmetsiköistä vajaa puolet oli ojitta mattomilla soilla. Rämeillä kolme neljännes tä varttuneista kasvatusmetsiköistä oli ojit tamattomilla soilla. Kehitysluokkajakaumien ohella voidaan metsiköiden kehitysvaihetta kuvata tarkaste lemalla miten suopinta-ala jakautuu puuston tilavuusluokkiin. Metsämaan ojitettujen soi den osalta jakauma on esitetty taulukoissa 13 a-c vallitsevan puulajin mukaisesti kasvu paikkatyypeittäin. Tutkimusalueen eteläosan mäntyvaltaiset ojitetut metsämaan suot ovat varsin vähäpuustoisia - kaikilla osa-alueilla yli 80 %:lla pinta-alasta on elävää puustoa Inven- [etsämaan litseva puul laji toinl laryl unä Aukea Mänty Kuusi Lehti] % alasta 6. 7. Suot 5 3 59 60 22 21 14 16 6. 7. Suot ja kankaat 4 5 68 70 21 20 7 5 17 Folia Forestalia 703 Taulukko 10. Kehitysluokkien osuudet metsämaan soilla ja kankailla. Kaikki metsät. Table 10. Proportions of development classes on forest land. All forests. '' Sivu > Page 5 - 1 = Avohakkuuala tai siemenpuumetsikkö - Open regeneration area or seed tree stand 2 = Pieni taimikko - Small-seedling stand 3 = Varttunut taimikko - Advanced seedling stand 4 — Nuori harvennusmetsikkö - Young thinning stand 5 — Varttunut harvennusmetsikkö - Old thinning stand 6 = Uudistuskypsä metsikkö - Mature stand 7 — Suojuspuumetsikkö - Shelterwood stand enintään 20 mVha. Myös kuusi- ja lehtipuu valtaisissa metsiköissä keskitilavuudet ovat yli puolella pinta-alasta pienempiä kuin 20 mVha, vaikkakin suurempia keskitilavuuksia esiintyy enemmän kuin mäntyvaltaisissa met siköissä. Keskimääräistä puustoisempien metsiköiden osuus lisääntyy kasvupaikan ra vinteisuuden parantuessa aina ruohoisuuden tasolle asti. Selvimmin tämä näkyy kuusival taisissa metsiköissä. 314. Suometsien metsänhoidollinen laatu ja käsittelytarve Laadun ja käsittelytarpeen tarkastelu teh dään tässä tutkimusalueen eteläosassa ja vain talousmetsiä koskevana. Metsikön laatu sekä hakkuu-, metsänviljely- ja taimikonhoitotar ve on määritetty vain metsämaalla, jota soilla ei Perä-Lapissa juuri esiinny. Ojitusehdotuk sia on tehty metsä-, kitu- ja joutomaan soilla sekä jonkin verran metsämaan kankailla. Pe rä-Lapissa ei ole ojituskelpoisia soita eikä siellä myöskään ole inventoinnissa ehdotettu soistuneen kankaan ojituksia. Osa-alue') Sub-area V Alaryhmä Sub-class i - Development class 4 2 3 4 5 6 % 7 Yht. ala Total area km^ 1 Suot - Peallands 4,1 Kankaat - Mineral soils 5,6 4,0 7,8 38,3 33,2 11,7 8,6 0,0 19,8 26,3 16,2 21,7 2,7 4152 9598 Suot ja kankaat - Peatlands and mineral soils 5,1 6,6 25,4 28,4 14,8 17,8 1,9 13750 2,4 6,2 5,8 6,3 6,5 6,5 23,5 35,0 9,8 22,4 0,7 12.7 26,8 16,0 28,0 3,9 13.8 27,6 15,3 27,4 3,6 1550 13178 14728 1+2 3,7 5,9 5,5 4,6 7,0 6,6 34.3 33,7 11,2 12,3 0,2 15,7 26,6 16,1 25,3 3,4 19.4 28,0 15,1 22,7 2,8 5702 22776 28478 5,8 1,6 6,8 11,6 6,6 9,7 49,1 27,4 10,4 4,5 1,2 18,1 19,0 15,5 25,3 3,7 23,9 20,6 14,6 21,4 3,3 1495 6479 7975 2,2 8,5 7,7 4,3 8,9 8,3 38,1 22,6 9,6 21,4 2,0 13,7 14,5 13,8 37,3 3,4 17,0 15,6 13,2 35,1 3,2 1275 8016 9291 3+4 4,2 2,8 7,8 10,1 7,2 8,9 44,0 25,2 10,0 12,3 1,6 15,7 16,5 14,6 31,9 3,5 20,2 17,9 13,8 28,8 3,2 2770 14495 17266 1+3 4.6 6,1 5.7 3,4 9,3 7,8 41,2 31,7 11,4 7,5 0,3 19,1 23,4 15,9 23,2 3,1 24,9 25,5 14,7 19,1 2,4 5647 16077 21725 2+4 2,3 7,1 6,5 5,4 7,4 7,2 30,1 29,4 9,7 21,9 1,3 13,1 22,1 15,2 31,5 3,7 15,1 23,0 14,5 30,4 3,4 2825 21194 24019 1-4 3,8 6,6 6,1 4,0 8,2 7,5 37,5 30,9 10,8 12,3 0,6 15,7 22,7 15,5 27,9 3,4 19,7 24,2 14,6 25,0 2,9 8473 37271 45744 Taulukko lib. Kehitysluokkien osuudet metsämaan soilla kuivatusasteittain. Kaikki metsät. Table Hb. Proportions of development classes on peatlands on forest land by drainage condition class. All forests. Taulukko 11a. Kehitysluokkien osuudet metsämaan korvissa ja rämeillä. Kaikki metsät. Table 11a. Proportions of development classes on spruce mires and on pine mires on forest land. All forests. Sivu 5 - Page 5 2) Ks. Taulukko 10 (s. 17), alaviitta 2 - See Table 10 (p. 17). footnote 2 Sivu 5 - Page 5 Ks. Taulukko 4 (s. 11), alaviitta 2 - See table 4 (p. 11), footnote 2 Ks. Taulukko 10 (s. 17), alaviitta 2 - See Table 10 (p. i 7). footnote 2 18 Mattila, E. & Penttilä, T Sub-area V Drainage condition?) Kehitysluokka-*) - Development 2 3 4 5 6 % 7 Yht. ala Total area km^ 1 1 2 3 4 4,1 3,8 12,3 2,4 5,9 33,5 24,4 14,2 21,6 42,4 46,7 10,9 43,1 32,8 10,8 3,7 14,3 53,6 11,1 8,7 1122 363 2364 303 2 2,2 2,7 - 7,9 3,9 10,6 - 9,2 7,5 39,9 13,3 32,9 1,4 33.3 38,8 17,0 3,0 - 48.4 22,9 3,4 10,8 - - 51,3 - 39,5 - 762 201 495 92 1+2 3.3 3,8 9.4 2,5 2,8 6,7 2,2 23,0 30,7 13,8 26,1 0,6 39,2 43,9 13,1 1,1 - 44,0 31,1 9,5 4,9 - 11,0 53,0 8,5 15,9 - 1883 564 2859 396 4,4 9,4 6,6 - 33,6 26,8 21,6 10,4 3,2 7,8 32,8 40,6 - 9,4 - 2,1 60,1 27,4 3,8 - - - 100,0 - - 579 78 814 24 1.0 2,5 - 10,5 4.1 5,4 28,9 13,3 15,6 36,1 2,7 53,9 35,5 - - - 45,4 30,2 4,6 8,7 1,5 53,3 46,7 - - - 623 90 545 18 3+4 2,6 4,4 5,6 1,3 9.3 3.4 31.2 19,8 18,5 23,7 2,9 44,1 37,9 - 4,4 - 54.3 28,5 4,1 3,5 0,6 80.4 19,6 - - - 1202 168 1358 42 1+3 4,2 1,7 4,5 11,4 1,6 1,4 4,9 33,5 25,2 16,7 17,8 1,1 40,7 45,6 9,0 1,7 - 47,5 31,4 9,0 2,7 - 20,7 49,6 10,3 8,1 - 1700 442 3177 328 2+4 1,7 4,0 2.6 8.7 7,9 7,7 17,1 28,0 14,3 34,4 2.0 39,7 37,8 11,7 2,1 - 46,9 26,7 4,0 9,7 0,8 8,6 50,6 - 33,1 - 1384 291 1040 110 1-4 3,1 1,0 4.4 8.5 2,0 4,3 5,7 1,9 26.2 26,4 15,6 25,2 1,5 40.3 42,5 10,1 1,8 - 47,3 30,2 7,8 4,4 0,2 17,6 49,8 7,7 14,4 - 3085 732 4217 438 Osa-alue') Sub-area V Alaryhmä Sub-class 1 Kehitysluokka 2 ) - Development class $ 2 3 4 5 6 % 7 Yht. ala Total area km 2 Korvet - Spruce mires Rämeet - Pine mires 9,7 0,0 5.7 2.8 16,0 31,9 21,3 15,5 54,8 34,3 4,7 3,4 1767 2385 5,0 6,4 6,2 11,1 23,8 34,4 44,8 9,7 42,5 1,5 9,9 4,7 - 725 825 8,4 5,7 3,7 14,6 29,5 17,9 23,3 0,4 49,6 37,0 6,0 3,8 - 2492 3210 1+2 16,9 2,4 1,7 1,5 35,2 24,5 14,8 53,4 28,3 9,0 6,9 - 3,8 1,6 355 1140 3,7 0,9 1,7 6,6 21,8 19,1 12,9 39,5 1,3 53,2 25,8 6,5 4,5 2,5 614 661 8,5 1,8 1,7 3,4 26,7 21,1 13,6 27,6 0,9 53,4 27,4 8,1 4,0 1,9 969 1801 3+4 10,9 0,8 5,0 2,4 19,2 30,6 20,2 14,0 - 54,4 32,3 6,1 3,5 0,5 2122 3526 1+3 4,4 0,4 4.3 6.4 16,0 21,7 11,2 41,1 1,4 42,8 36,4 8,4 4,6 1,1 1340 1485 2+4 8,4 0,7 4,7 3,6 18,0 27,2 16,7 24,5 0,6 50,9 33,5 6,8 3,9 0,7 3461 5011 1-4 19 Folia Forestalia 703 Taulukko 12. Kehitysluokkien osuudet ja pinta-alat metsämaan soilla alaryhmittäin ja kuivatusasteittain. Kaikki metsät. Table 12. Proportions and areas of development classes on peatlands on forest land by drainage condition class. All forests. '' Ks. Taulukko 10 (s. 17), alaviitta 2 - See table 10 (p. 17). footnote 2 2 ' Ks. Taulukko 4 (s. 11), alaviitta 2 - See Table 4 (p. 11), footnote 2 Sivu 5 - Page 5 Kehitysluokka'' Development class^ I Korvet - Spruce mires - Drainage eond 2 3 4 % Pinta-ala Area 1-4 km 2 Rämeet - Pine mires - Drainage cond. 12 3- % 4 Pinta-ala Area 1-4 km 2 1 2 3 4 5 6 7 6,8 3,0 6,7 22,8 17,5 42,0 1,2 3,7 19,5 42,7 31,1 3,1 Osa-alue 3' 1+2 Sub-area 10,2 12,0 209 10.4 - 146 2,0 21.5 11,2 363 38,5 28,2 45,7 736 38,2 17,9 10,8 446 10,3 11,8 20,3 581 11,0 11 2,3 49,8 44,5 3,3 4.5 57,4 32,8 4.6 0,8 10,0 9,9 80,0 117 1592 1187 193 121 1-7 919 198 Ala yhteensä - Total area, km 2 1064 311 2492 964 366 1795 85 3210 3+4 1 2 3 4 5 6 7 2,5 23.0 17,7 15,2 40.1 1,5 13,0 10,8 23,4 39,8 13,0 18,7 3,2 28.5 23,1 14.6 11,9 82 17 74,7 259 25,3 204 132 267 8 2,8 2,4 38,0 21,7 21,2 9,8 4,1 8,5 54,6 36,9 1.4 3.5 62,5 30,3 0,7 0,8 0,8 100,0 33 61 961 494 145 72 35 km 2 1-7 550 57 330 33 970 651 112 1029 9 1801 1+3 1 2 3 4 5 6 7 9,1 2,6 14.4 20,7 23.5 29.6 5,2 4,4 21,6 35,2 28,4 5,2 12,4 8,0 21,7 31,3 19,6 7,0 12,5 232 106 19,9 408 47,5 650 11,3 428 8,9 298 1,2 0,9 45,3 27,9 12,5 10,5 1,7 49,6 50,4 0,7 3,4 59,9 31,4 3,9 0,7 29,2 70,8 27 83 1918 1140 215 125 18 km 2 1-7 647 140 1035 299 2122 1053 302 2142 29 3526 2+4 1 2 3 4 5 6 7 2,1 1,3 11,6 21,0 11,2 50,5 2,3 6,4 18,9 50,3 19,1 5,3 11.7 10.8 27,2 14,4 10,0 25.9 59 57 214 18,5 290 150 81,5 551 19 1,1 4,5 25,3 38,2 18,8 10,7 1,5 10.2 53.3 29,6 6,9 6,4 57,2 33,2 0,9 1,2 1,2 13,0 14,5 72,5 6 95 635 540 124 69 17 km2 1-7 822 115 358 45 1340 562 176 682 65 1485 1-4 1 2 3 4 5 6 7 5.2 1,9 12.8 20.9 16,6 41,3 1.3 2,9 5,3 20,4 42,0 24,2 5,3 12,2 8,7 23,1 27.0 17.1 11,8 10,9 291 163 17,3 622 43,7 940 9,8 578 18,3 848 19 1.1 2.2 38,3 31,5 14,7 10,5 1,7 3,8 50,9 42,8 2,5 0,5 4.1 59,2 31,9 3.2 0,8 0,3 9,0 19,0 72,0 33 178 2553 1681 339 193 35 km2 1-7 1470 255 1393 344 3461 1615 478 2824 94 5011 Taulukko 13b. Metsämaan ojitettujen soiden pinta-alan jakautuminen puuston keskitilavuusluokkiin kasvupaikkatyypeittäin. Kuusivaltaiset talousmetsät. Table 13b. Distribution of the area of spruce-dominated stands on drained peatlands on forest land into mean volume classes, by site type. Commercial forests. Taulukko 13a. Metsämaan ojitettujen soiden pinta-alan jakautuminen puuston keskitilavuusluokkiin kasvupaikkatyypeittäin. Mäntyvaltaiset talousmetsät. Table 13a. Distribution of the area of pine-dominated stands on drained peatlands on forest land into mean volume classes, by site type. Commercial forests. ') Sivu 5 - Page 5 Sivu 14 - Page 14 Sivu 5 - Page 5 2) Sivu 14 - Page 14 20 Mattila, E. & Penttilä, T Osa-alue') Sub-area V Kasvupaikka- tyyppi 2 ) Site type^ 0-20 Tilavuusluokka - Stand volume class, mVha ) -40 -60 -80 -100 -120 -140 140- Yhteensä Total km 2 i 1 2 3 4 5 6 1-6 17 131 125 7 280 7 45 54 106 16 31 47 10 39 13 62 6 6 13 13 7 7 34 257 223 7 521 2 41 31 41 16 27 11 68 58 41 113 43 11 167 6 6 8 15 15 38 3 8 15 21 44 4 7 12 8 11 19 7 8 25 39 8 27 30 7 8 72 1-4 17 7 179 72 176 115 56 6 16 46 10 57 13 6 8 13 7 40 350 358 56 428 194 68 80 14 13 7 804 Osa-alue 1 ) Sub-area V Kasvupaikka- tyyppi 2 ) Site type^ Tilavuusluokka - Stand volume class, trrVha 0-20 -40 -60 -80 -100 -120 -140 140- Yhteensä Total km 2 1 2 3 4 5 6 1-6 8 - 155 77 383 93 795 100 75 - 1416 270 12 23 12 47 9 9 7 7 8 251 508 907 75 1749 2 11 - 142 12 84 6 186 13 37 - 11 154 90 199 37 460 31 491 3 96 16 130 44 366 43 43 - 8 112 174 417 43 635 103 8 746 4 69 3 35 10 186 36 81 - 5 - 376 49 5 5 10 77 45 227 81 5 435 1-4 19 - 462 108 632 153 1533 192 236 - 5 - 2887 453 17 23 25 65 9 9 7 7 19 594 817 1750 236 5 3421 1) Sivu 5 - Page 5 2) Sivu 14 - Page 14 21 Folia Forestalia 703 Taulukko 13c. Metsämaan ojitettujen soiden pinta-alan jakautuminen puuston keskitilavuusluokkiin kasvupaikkatyypeittäin. Lehtipuuvaltaiset talousmetsät. Table 13c. Distribution of the area of deciduous-dominated stands on drained peat lands into mean volume classes, by site type. Commercial forests. Metsänhoidollinen tila Vajaatuottoisten metsien osuus metsä maasta on soilla selkeästi alempi kuin kan gasmailla vaihdellen 14,3 %:sta osa-alueissa 1 ja 3 18,1 %:iin osa-alueessa 4 (taulukko 14a). Ero kangasmaihin on tarkastelualueen etelä osassa 9,4 prosenttiyksikköä suometsien eduksi, mikä on pääosin seurausta metsien ikärakenteen eroista kankailla ja soilla. Va jaatuottoisten metsien osuudet korvissa ja rämeillä osa-alueittain ovat (taulukko 14b): Vajaatuottoisia metsiä tarkastelualueen eteläosan talousmetsissä on kaikkiaan 964 000 ha, mistä alasta 126 000 ha on soilla. Vajaatuottoiset metsiköt painottuvat korpiin siinä määrin, että vajaatuottoisten metsien osuus metsämaasta on korvissa 5,5 prosent tiyksikköä suurempi kuin kankailla. Vajaa tuottoisista suometsistä 80 % (100 000 ha) on korpia. Korpien osuus metsämaan soista tar kastelualueen eteläosan talousmetsissä on 40,5 %. Kehityskelpoisissa suometsissä suurin ero korpien ja rämeiden laadussa ilmenee luokan 'hyvä' osuusluvuissa. Laadultaan hyvien met sien osuus on rämeillä 23,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin korvissa. Ero on samansuun tainen joskin pienempi laatuluokissa tyydyt tävä ja vajaapuustoinen. Kehityskelpoiset hoitamattomat metsät sen sijaan ovat selvästi yleisempiä korvissa kuin rämeillä. Pienin vajaatuottoisten metsien alaluokka tarkastelualueen eteläosan talousmetsien kor vissa on ns. jätemetsät. Rämeillä sen sijaan väärä puulaji on pienin vajaatuottoisluokka. Suurimmat vajaatuottoisluokat näyttäisivät olevan muu uusittava korvissa ja yli-ikäinen Osa-aluc '' Sub-area V Kasvupaikka- tyyppi 2 ' Site type^ 0-20 Tilavuusluokka - Stand volume class, mVha I -40 -60 -80 -100 -120 -140 140- Yhteensä Total km 2 i 1 2 3 4 5 6 1-6 37 10 183 118 67 32 44 14 331 174 14 29 24 67 8 25 33 69 355 123 58 605 15 34 14 10 7 36 44 2 49 24 7 80 3 49 21 11 49 21 11 81 81 4 6 81 12 9 9 6 81 21 9 108 9 117 58 24 347 128 100 41 64 14 21 29 24 8 25 111 529 165 78 1-4 569 207 74 33 883 laryl lmä )sa-al lue % lorpi 27,7 4,2 34,9 2,1 33,4 8,3 30,7 6,9 Taulukko 14b. Metsämaan korpien ja rämeiden jakautuminen laatuluokkiin. Ta lousmetsät. Table 14b. Distribution of spruce mires and pine mires into stand quality classes on forest land. Commercial forests. Taulukko 14a. Kehityskelpoisten (1) ja vajaatuottoisten (2) metsien osuudet ja pinta-alat metsämaan kankailla ja soilla. Talousmetsät. Table 14a. Proportions and areas of forests classified as capable of development (1) or low-yielding (2) on peatlands and mineral soils on forest land. Commercial forests. Sivu 5 - Page 5 1 - 4 Kehityskelpoisia - Capable of development: 1 = Hyvä - Good 2 = Tyydyttävä - Satisfactory 3 = Vajaapuustoinen - Under-stocked 4 = Hoitamaton - Silvicultural measures neglected 5 - 8 Vajaatuottoisia - Low-yielding: 5 = Jätemetsä - Residual stand 6 = Kasvupaikalla väärä puulaji - Tree species unsuitable for site 7 = Yli-ikäinen - Over-aged 8 = Muu uusittava - Low-yielding for some other reason Sivu 5 - Page 5 22 Mattila, E. & Penttilä, T Osa-alue') Sub-area Alaryhmä Sub-class 1 Metsikön - Quality of standi 2 3 4 5 6 7 8 % Korvet - Spruce mires 10,6 39,1 9,5 13,2 4,0 Rämeet - Pine mires 32,5 44,0 16,0 3,2 Suot -All mires 23,1 41,9 13,2 7,5 1,7 9,3 0,9 4,5 4,7 1,2 2,7 9,7 2,1 5,4 6,7 36,9 14,6 25,0 52,6 18,1 16,8 45,5 16,5 6,9 4,0 2,1 - 4,3 1,8 3.5 16,6 10,8 0,0 2,1 0,0 1.6 8,6 4,9 1+2 9,5 38,4 10,9 11,4 4,0 30,6 46,3 16,5 2,9 - 21,4 42,9 14,1 6,6 1,7 7,7 0,7 3,7 8,0 10,0 1,4 1,5 4,3 5,2 14.7 42,8 36.8 41,9 31,7 42,1 2,5 9,9 8,2 6,5 8,6 13,3 2,9 4,6 - 3,7 5,6 3,1 0,0 11,5 2,4 1,3 1,9 3,7 8,7 35,4 16,0 40.2 40,5 12,4 25.3 38,1 14,1 9.3 0,0 0,0 2,9 4.4 1,5 6,1 14,9 2,7 2,9 8,5 9,7 1,3 5,2 3+4 10,9 38,1 11,0 38,1 41,4 10,9 28,7 40,3 10,9 8,3 3,2 1,8 4,0 4,0 3,7 8,7 3,0 9,5 10,4 2,5 1,3 4,9 4,4 1+3 11.3 39,7 8,3 12,1 4,8 33,9 43,4 14,0 3,1 1,5 25.4 42,0 11,9 6,5 2,8 9,9 0,6 4,2 3,9 10,0 1,6 1,8 2,5 4,9 2+4 7,7 36,2 15,2 31,8 47,2 15,6 20,7 42,1 15,4 8,0 2,1 1.2 1,3 4.3 1,7 4,7 15,8 10,3 2,4 0,6 2,2 8,6 5,0 1-4 9,9 38,3 10,9 10,6 3,8 33,3 44,5 14,5 2,5 1,4 23,8 42,0 13,0 5,8 2,4 7,9 0,4 3,5 8.4 10,1 1,8 1,5 4.5 5,0 Osa-alue') Sub-area^ Alaryhmä Sub-class 1 2 % km^ % km^ 1 Suot - Peatlands Kankaat - Mineral soils Suot ja kankaat - Peatlands and mineral soils 85,7 79,2 81,1 3450 7402 10852 14,3 20.8 18.9 575 1950 2525 83,1 72,3 73,6 1229 8226 9454 16,9 27,7 26,4 249 3146 3396 1+2 85,0 75,4 77,4 4678 15629 20306 15,0 24,6 22,6 825 5096 5921 85,7 79,3 80,5 1242 5026 6268 14,3 20,7 19,5 207 1309 1516 81,9 71,5 73,1 1018 4962 5980 18,1 28,5 26,9 225 1978 2203 3+4 84,0 75,2 76,7 2260 9987 12248 16,0 24,8 23,3 432 3288 3719 1+3 85,7 79,2 80,9 4691 12428 17120 14,3 20,8 19,1 782 3259 4041 2+4 82,6 72,0 73,4 2247 13187 15434 17,4 28,0 26,6 474 5125 5599 1-4 84,7 75,3 77,2 6938 25616 32554 15,3 24.7 22.8 1256 8384 9640 23 Folia Forestalia 703 Taulukko 14c. Metsänhoidollisten laatuluokkien osuudet metsämaan korvissa ja rämeillä kuivatusasteittain. Ta lousmetsät. Table 14c. Proportions of stand quality classes in spruce mires and pine mires on forest land, by drainage condition class. Commercial forests. 'J Ks. Taulukko 14b (s. 22), alaviitta 2 - See Table 14b (p. 22), footnote 2 Ks. Taulukko 4 (s. 1 1), alaviitta 2 - See Table 4 (p. 11), footnote 2 Sivu 5 - Page 5 Laatuluokka') Quality of standV 1 Korvet - Spruce mires - Drainage cond 2 3 4 % Pinta-ala Area 1-4 km^ Rämeet - Pine mires - Drainage condJ) 12 3' 4 Pinta-ala Area 1-4 km^ 1 2 3 4 1-4 5,9 39,8 6,5 12,6 64,8 3,7 52,2 23,1 7,4 86,4 Osa-alue 3' 1+2 Sub-area 13.8 8,6 228 29,8 36,2 33,3 920 49,6 13.9 5,4 261 9,5 13,1 4,5 274 7,7 77,0 51,8 1683 96,6 19,4 49,2 29,4 2,0 100,0 33.0 43.1 18.2 1,0 95.3 34,9 65,1 0,0 0,0 100,0 951 1439 514 92 2996 5 6 7 8 5-8 5,1 6,3 18,7 5,1 35,2 8,7 0,0 0,0 4,9 13,6 0,6 4,4 2,9 15,1 23,0 10.3 28.4 0,0 9,5 48,2 97 183 191 239 710 0,0 3,4 0,0 3,4 0,0 0,0 0,0 0,0 1,2 0,8 2,7 4,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0 22 45 48 115 3+4 1 2 3 4 1-4 13,1 30,6 14,4 8,8 66,9 0,0 10,8 12,6 0,0 23,4 10,4 56,0 6,5 9,7 82,6 0,0 101 22,5 353 0,0 102 0,0 76 22,5 632 27,8 44.6 7,5 2,8 82.7 63,4 14,9 21,7 0,0 100,0 41,9 42.8 10.9 1,4 97,0 0,0 0,0 100,0 0,0 100,0 673 731 192 32 1628 5 6 7 8 5-8 4,3 9,6 15,3 3,9 33,1 13,0 13,0 0,0 50,6 76,6 0,0 0,0 2,9 14,5 17,4 0,0 77,5 0,0 0,0 77,5 29 81 88 96 294 10,1 5,9 1,3 17,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7 0,8 1,5 3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 70 0 45 23 138 1+3 1 2 3 4 1-4 6,8 41,6 4,8 11,9 65,1 5,3 44,7 5,2 10,5 65,7 15.5 39.6 11.7 14,5 81,3 8,7 233 33,4 820 5.4 172 4.5 250 52,0 1475 31,2 47,4 5,5 7,1 91,2 26,9 36,1 34,6 2,4 100,0 36,6 41,8 15,1 1,5 95,0 0,0 100,0 0,0 0,0 100,0 1156 1477 477 106 3216 5 6 7 8 5-8 9,0 10,0 13,3 2,6 34,9 17,6 5,3 0,0 11,4 34,3 0,0 4,4 0,0 14,3 18,7 7,0 31,5 0,0 9,5 48,0 99 205 81 206 591 4,6 0,0 4,2 0,0 8,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 1,0 0,7 3,0 5,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 51 22 55 63 191 2+4 1 2 3 4 1-4 10.0 32,2 13.1 10,7 66,0 0,0 40,7 39,5 0,0 80,2 5,6 44,9 13.4 5,6 69.5 0,0 21,8 0,0 0,0 21,8 96 453 191 101 841 25.1 47,9 14.2 3,1 90.3 34,9 49,7 15,4 0,0 100,0 35,2 46.7 16,9 0,0 98.8 45,5 39,8 14,7 0,0 100,0 467 693 229 17 1406 5 6 7 8 5-8 1,4 5,6 20,7 6,3 34,0 0,0 0,0 0,0 19,8 19,8 1,8 0,0 11,7 17,0 30,5 29,8 48,4 0,0 0,0 78,2 27 59 198 127 411 3.4 4,8 1.5 9,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,2 0,0 1,2 0,0 0,0 0,0 0,0 19 0 35 8 62 1-4 1 2 3 4 1-4 8,6 36,4 9,4 11,2 65,6 3,0 42,9 20,7 5,7 72,3 13.0 40,9 12.1 12,3 78,3 7,8 329 32,2 1272 4,8 363 4,1 350 48,9 2314 28,9 47,6 8,7 5,6 90,8 29,9 41,0 27,6 1,5 100,0 36,3 43,0 15,6 1,1 96,0 31.4 58.5 10,1 0,0 100,0 1623 2171 706 123 4623 5 6 7 8 5-8 4,8 7,5 17,4 4,7 34,4 9,6 2,9 0,0 15,2 27,7 0,4 3,3 3,0 15,0 21,7 9,3 33,2 0,0 8,6 51,1 126 264 279 335 1004 4,2 0,0 4,4 0,6 9,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,7 0,8 2,2 4,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 70 22 89 71 252 24 Mattila, E. & Penttilä, T rämeillä. Erot ovat kuitenkin pieniä ja osa alueissa ilmenee poikkeamia yleisestä trendis tä. Metsänhoidollisten laatuluokkien osuudet korpien ja rämeiden eri kuivatusasteissa tar kastelualueen eteläosan talousmetsissä esite tään taulukossa 14c. Korvissa vajaatuottois ten metsien osuus on suurin turvekankailla. Rämeillä vajaatuottoisia metsiä sattuu inven toinnin näytteeseen vain luonnontilaisilla soilla ja muuttumilla, edellisillä enemmän. Vajaatuottoisten metsien pinta-alat soilla ovat (osa-alueet 1-4): V Taulukko 4, alaviitta 2 Luonnontilaisten soiden osuus vajaatuot toisissa suometsissä tarkastelualueen etelä osan talousmetsissä on 48 %. Vajaatuottoi suus on siis keskimääräistä yleisempää ojit tamattomilla soilla, sillä metsämaan soista on ojittamatta vain 35 %. Taimikonhoito- ja metsänviljelytarve Toimenpide-ehdotusten pinta-alat talous metsissä metsämaan korpien ja rämeiden eri kuivatusasteissa osa-alueissa 1-4 esitetään taulukossa 15. Viljelyä on ehdotettu kaik kiaan 79 400 ha (9,7 % talousmetsien metsä maan soiden pinta-alasta), kiireellistä taimi konhoitoa 69 500 ha (8,5 %) ja ei-kiireellistä taimikonhoitoa 107 600 ha (13,1 %) seuraa vasti: Metsämaan korvissa metsänviljelytarvetta on 21,4 %:lla ja rämeillä vain 1,7 %:lla pinta alasta. Kiireellinen taimikonhoitotarve pai nottuu korpiin, ei-kiireellinen sitäkin sel vemmin rämeille. Pinta-alalla mitaten inventoinnissa tehdyt taimikonhoito- ja metsänviljelyehdotukset ta lousmetsien metsämaan soilla painottuvat Lapin eteläisimpään osaan. Kyseisen osa-alu een osuus on 49 % metsänviljelytarpeesta ja 77 % tai 56 % taimikonhoitotarpeesta siitä riippuen onko toimenpidettä ehdotettu kii reellisenä vai ei. Lapin eteläisimmän osan osuus talousmetsien metsämaan soiden alasta on 49 %. Kiireellistä taimikonhoitoa on voitu eh dottaa myös sellaisessa nuoressa kasvatus metsässä, missä tarvittava toimenpide on taimikkovaiheessa jäänyt tekemättä. Välitön taimikonhoito on nähty inventoinnissa tar peelliseksi talousmetsien korvissa 21,6 %:lla ja rämeillä 7,5 %:lla taimikkokehitysluokkien ja nuorten kasvatusmetsien pinta-alasta. Taimikonhoitoa ei-kiireellisenä on ehdotettu korvissa 24,2 %:lla ja rämeillä 32,6 %:lla ta lousmetsien taimikkokehitysluokkien pinta alasta. Inventoinnin taimikonhoitoehdotukset to teutuvat käytännön metsätaloudessa vain osittain. Jos toteutumisaste olisi esim. 70 % kuluvalla 10-vuotisjaksolla, keskimääräinen vuotuinen käsittelyala tulisi olemaan 12 400 ha. Tämäkin on vielä noin 1,5 % talousmet sien metsämaan soiden pinta-alasta. Suomet sien kehitysluokkarakenne huomioon ottaen taimikonhoitoa tarvitaan nyt enemmän kuin esim. keskimääräisen kiertoajan perusteella voisi päätellä. Nykyhetken viljelytarvetta ei voida suo raan päätellä metsien ikärakenteesta ja eri uudistamistapojen osuuksista käytännön hakkuutoiminnassa. Viljelytarvepinta-alaan sisältyy avohakkuualoja sekä vajaatuottoisia siemen- ja suojuspuuasentoja, joissa luontai nen uudistaminen on aloitettu mutta epäon nistuttu jo ennen inventointiajankohtaa. Va jaatuottoisen metsän uudistamishakkuuehdo tus kaikissa kehitysluokissa kasvattaa inven toinnin viljelyehdotusten pinta-alaa vastaa vasti. Viljelyehdotusten pinta-alasta huomat tava osuus kertyy ojittamattomista, vajaa tuottoisista korvista, joille on ehdotettu sekä uudisojitusta että uudistushakkuuta. Kylvöä ja istutusta tehtiin vuonna 1984 Lapin ja Koilis-Suomen metsälautakuntien alueella 35 600 ha (Uusitalo 1986, s. 92). Ta lousmetsien metsämaan pinta-ala (kankaat + suot) osa-alueissa 1-4 on 4,22 milj. ha, mihin sisältyy myös metsähallituksen lakimetsien metsämaa (Mattila 1986, s. 21). Talousmet sien soiden metsämaan osuus cm. alasta on lorpi 47200 iäme 13800 'hteensä 60900 7000 7000 ha 29700 11500 41200 16600 16600 100400 25200 125600 ha Lorvet lämeet 'hteensä 71 110 8 277 79 387 37 017 18 860 32 520 88 700 69 537 107 560 55 877 121 220 177 097 25 Folia Forestalia 703 Taulukko 15. Viljely- ja taimikonhoitoehdotusten pinta-alat metsämaan korpien ja rämeiden eri kuivatusasteissa. Talousmetsät. Table 15. Proposed area of artificial regeneration and tending of young stands on spruce mires and pine mires in different drainage condition classes on forest land. Commercial forests. Sivu 5 - Page 5 Ks. Taulukko 4 (s. 11), alaviitta 2 - See Table 4 (p. 11), footnote 2 1 = Kylvö tai istutus 10 vuoden sisällä - Seeding or planting within 10 years 2 — Välitön hoito taimikossa tai nuoressa kasvatusmetsässä - Immediate tending of seedling stand or young thinning stand 3 — Taimikon hoito 10 vuoden sisällä - Tending of seedling stand within 10 years 19,4 %. Näin tarkasteltuna soilla ehdotettu viljelyala (7940 ha/v) on järkevää suuruus luokkaa. Vaikutelma muuttuu, kun otetaan huomioon uudistettavien metsien (uudistus kypsät ja vajaatuottoiset metsät) osuudet kankailla ja soilla talousmetsissä (37% ja 20%). Uudistettavien metsien lähes kaksin kertainen osuus kankailla indikoi sitä, että metsänviljelykin käytännössä painottuu kan gasmaille. Trendiä vahvistaa sekin, että soilla luontainen uudistaminen mm. kaistalehak kuin on päämenetelmä uuteen puusukupol veen pyrittäessä. Käytännössä metsänviljelyä Lapin soilla tehtäneen vain ohutturpeisten soiden aurauksen yhteydessä. Ojitusehdotukset Ojitusehdotuksia tehtäessä inventoinnissa otetaan huomioon suon ojituskelpoisuus vuonna 1977 vallinneen metsänparannuslain sovellutustason mukaisesti (Raitasuo 1975). Täten suotyyppi ja paikan laskennallinen lämpösumma määräävät suon ojituskelpoi suuden. Suon uudisojitusta on tarkastelualu een eteläosan talousmetsissä ehdotettu kaik kiaan 444 000 ha (taulukko 16), mikä on 24,3 % luonnontilaisten soiden alasta: 75 46 19 38 8 5 21 15 79 38 45 46 19 59 24 38 45 121 57 8 5 21 98 125 78 107 116 99 32 31 51 21 S19 187 135 :45 34 '11 371 188 44 39 83 168 173 259 267 206 23 132 31 73 152 124 582 358 312 719 10 - 145 43 325 887 793 695 1077 26 Mattila, E. & Penttilä, T Yli puolet talousmetsien ojittamattomista metsämaan soista Lapissa on inventoinnissa käytettyjen kriteerien mukaan ojituskelpois ta. Vastaava osuus kitumaalla on vajaa kol mannes ja joutomaalla vain noin 3 %. Inven toinnin mukaan ojitettua suota on Lapin ta lousmetsissä 766 000 ha, joten uudisojitusu rakasta olisi jäljellä noin 37 %. Soiden uudisojituksen lisäksi inventoinnis sa on ehdotettu soistuneen kankaan ojitusta osa-alueissa 1-4 yhteensä 114 520 ha. Käy tännössä kangasmaan ojitusta esitetään vain metsämaalla. Ehdotusten pinta-ala ja osuus metsämaan kankaiden alasta talousmetsissä ovat: Erot osuuksissa ilmentävät soistumisalt tiuden eroja tarkastelualueen eteläosassa. Kankaan ojitus on lähinnä verrattavissa uu disojitustoimintaan. Käytännössä riittävä kuivatusvaikutus usein saavutetaan auraa malla soistunut kangas metsänviljelyn yhtey dessä. Auraamalla voidaan käsitellä myös ohutturpeisia soita. Mainitut seikat vaikeut tavat suoritetilastojen ja inventointitulosten vertailua. Inventoinnin mukaan uudisojitustarve (soistuneilla kankailla ja soilla) tarkastelu alueen eteläosan talousmetsissä on siis 560 000 ha, minkä lisäksi täydennysojitusta ja/tai ojien perkausta on esitetty yhteensä noin 130 000 ha. Lapin ja Koillis-Suomen metsälautakunnissa valmistui metsäojituksia vuonna 1984 noin 13 000 ha (ns. kuivuva ala) ja metsäojia perattiin 915 km sekä täydennet tiin 300 km (Uusitalo 1986, s. 109-110). Mai nittu perkaus- ja täydennysmäärä vastaa eh kä noin 5000 ha:n kuivuvaa alaa. Vuotuisista suoritteista ja inventoinnissa havaitusta oji Taulukko 16. Ojitusehdotusten pinta-alat soilla maa luokittain. Talousmetsät. Table 16. Proposed area to be drained in different land classes. Commercial forests. Sivu 5 - Page 5 ) 1 — Suon uudisojitus - Drainage of undrained peatland 2 = Täydennysojitus ja mahdollisesti ojien kunnostus - Supplementary drainage and possibly cleaning of old ditches 3 = Ojien perkaus - Cleaning of old ditches 4 = Ojituksen kunnostus tarpeen, mutta suo on alunperin ollut ojitus kelvoton - Improvement of drainage necessary, but the mire was initially not suitable for drainage tustarpeesta voidaan päätellä, että nykyisen laajuinen ojitustoiminta voi jatkua Lapin ta lousmetsissä useita vuosikymmeniä eteen päin. Suoritteen painopiste siirtyy kuitenkin vähitellen Lapissakin uudisojituksista vanho jen ojitusalueiden kunnostukseen. Keltikangas ym. (1986, s. 26) ovat laske neet uudisojituskelpoista pinta-alaa olleen v. 1979 jäljellä Lapin ja Koillis-Suomen metsä lautakuntien alueella 213 000 ha soilla ja 316 000 ha soistuneilla kankailla, eli yhteensä 529 000 ha. Metsätilaston mukaan vuosina 1979-1984 valmistuneen metsäojituksen kui vuva ala oli yhteensä 105 000 ha. Tämän tutkimuksen aineistossa havaittiin myös noin 14 000 ha:lla lisäojitustarvetta sel laisilla ojitetuilla soilla, jotka nykykriteerien mukaan ovat ojituskelvottomia. Koko kysei [aaluokka Uudisojitus- ehdotusten ala, ha Osuus ojittamat- tomien soiden alasta, % Metsämaa Citumaa (outomaa fhteensä 158 790 261 485 23 740 444 016 55,3 31,6 3,3 24,3 )sa-al lue inta-al 5UUS ha % 1 2 3 4 'hteensä 44 360 29 090 13 046 28 024 114 520 4,7 2,6 2,1 4,0 3,4 Dsa-alue 1 ' Maaluokka tub-area V Land class 1 - Proposal ' 2 3 km^ 1 Metsämaa Forest land Kitumaa Scrub land Joutomaa Waste land Yhteensä Total 800 972 32 1805 448 117 564 335 46 380 4( 4l 247 646 11 904 142 24 167 38 11 49 66 11 77 241 496 140 876 50 18 69 300 501 54 855 77 5 82 17 17 17 17 1-4 1588 2615 237 4440 717 164 881 390 57 447 83 57 140 27 Folia Forestalia 703 Taulukko 17. Hakkuuehdotusten pinta-alat metsämaan soilla kehitysluokittain. Talousmetsät. Table 17. Area of proposed cuttings on mires on forest land, by development class. Commercial forests. 1) Sivu 5 - Page 5 2) 1 — Hakkuu ensimmäisellä 5-vuotisjaksolla - Cutting within the Ist 5-year period 2 = Hakkuu toisella 5-vuotisjaksolla - Cutting within the 2nd 5-year period ') 1-7: Ks. Taulukko 10 (s. 17), alaviitta 2- See Table 10 (p. 17), footnote 2 8 ja 9 sisältyvät luokkiin 1-7 - 8 and 9 are included in classes 1-7 8 = Kaikki uudistushakkuut - All regeneration cuttings 9 — Vajaatuottoisen metsän uudistushakkuut - Regeneration cuttings in low-yielding stands nen pinta-ala on ojituksesta huolimatta kitu tai joutomaata. Lisäojitusta vaativilla soilla ojituskelvottomien ja ojituskelpoisten soiden pinta-alasuhde on noin 1/10. Inventoinnin luokituksista ei käy selville mikä tämä suhde on sellaisilla ojitetuilla soilla, jotka eivät ole lisäojituksen tarpeessa. Ko. soiden pinta-ala tarkastelualueen eteläosan talousmetsissä on 620 000 ha. Hakkuuehdotukset Metsämaan soilla tehtyjen hakkuuehdo tusten pinta-ala tarkastelualueen eteläosan talousmetsissä on 224 000 ha (taulukko 17), mikä on noin 27 % metsämaan alasta. Inven toinnissa hakkuulla tarkoitetaan kauppakel poista puutavaraa antavaa metsänkäsittelyä. Näin ollen pelkkä taimikon harvennus ja/tai perkaus ei ole hakkuuta. Samassa metsikössä on kuitenkin voitu ehdottaa sekä taimikon hoitoa että hakkuuna ylispuiden poistoa. Vajaatuottoisen metsän uudistushakkuu ehdotuksia sisältyy kaikkiin kehitysluokkiin 1-7 taulukoissa 17 ja 18. Hakkuuehdotusten 13 31 24 40 72 193 91 393 36 321 346 9 237 1334 606 41 11 11 9 16 25 78 31 109 111 63 174 42 12 54 463 42 505 28 28 714 190 904 491 64 555 329 22 351 29 13 43 25 40 65 199 103 303 412 153 566 327 48 375 809 42 851 9 28 36 1810 428 2238 1097 64 1161 74' Z 76< Taulukko 18. Hakkuuehdotusten pinta-alat metsämaan soilla eri kuivatusasteissa kehitysluokittain. Talousmetsät. Table 18. Area of proposed cuttings on mires on forest land, by development class and drainage condition. Commercial forests. Ks. Taulukko 10 (s. 17), alaviitta 2 - See Table 10 (p. 17), footnote 2 2) Ks. Taulukko 17 (s. 27), alaviitta 2 - See Table 17 (p. 27), footnote 2 Ks. Taulukko 4 (s. 11), alaviitta 2 - See Table 4 (p. 11), footnote 2 Ks. Taulukko 17 (s. 27), alaviitta 3 - See Table 17 (p. 27), footnote 3 Sivu 5 - Page 5 28 Mattila, E. & Penttilä, T Kehitysluokka Development class^ 1 Ehdotus - Proposal 1$ Ehdotus - Proposal 2$ - Drainage condition 2 3 4 1 2 3 4 km^ 2+4 1 2 3 4 5 6 7 1-7 11 9 52 46 25 347 490 19 22 6 48 7 17 17 84 125 26 26 52 6 9 49 12 35 19 130 10 21 14 7 8 61 8 9 347 221 28 22 90 60 26 26 47 12 17 10 1-4 1 2 3 4 5 6 7 1-7 10 9 98 160 143 ' 575 9 1004 36 22 26 13 99 18 16 58 138 125 168 524 7 92 32 52 183 13 6 17 49 22 35 19 161 6 6 34 87 99 26 7 8 261 8 9 653 424 45 39 276 185 121 95 47 12 17 10 Kehitysluokka') Development class V 1 Ehdotus - Proposal Ehdotus - Proposal - Drainage 2 3 4 1 2 3 4 km^ Osa-alue 5 ) 1+2 Sub-area 5 > 1 2 3 4 5 6 7 1-7 11 54 80 57 359 561 36 26 6 69 16 37 7 7 - 80 92 49 6 112 32 12 127 52 17 12 372 183 97 6 34 48 67 26 176 Uudistaminen 4 ) 8 Regeneration 4 ) 9 379 248 16 10 188 122 121 95 29 12 10 10 3+4 1 2 3 4 5 6 7 1-7 9 43 80 86 216 9 443 23 7 30 18 21 59 13 41 152 13 6 9 10 18 7 64 38 31 7 8 85 8 9 274 175 30 30 88 64 18 7 1+3 1 2 3 4 5 6 7 1-7 46 114 118 228 9 515 17 26 7 51 18 16 51 121 108 84 399 7 66 32 26 132 13 7 10 30 6 6 24 65 85 26 200 8 9 306 202 17 17 186 126 96 70 29 Folia Forestalia 703 pinta-alat kehityskelpoisiksi luokitetuissa metsissä ovat (tarkastelualueen eteläosan ta lousmetsät): 1) Taulukko 10, alaviitta 2 Hakkuut ovat kehitysluokassa 6 uudistus hakkuita, kehitysluokissa 4 ja 5 harvennus hakkuita ja kehitysluokissa 1-3 sekä 7 pää asiassa ylispuiden poistoa. Vertaamalla tau lukon 17 lukuja osa-alueessa 1-4 asetelmaan havaitaan mm., että noin 54 % kaikista kehi tysluokassa 6 tehdyistä hakkuuehdotuksista kohdistuu vajaatuottoisiin metsiin. Toisaal ta noin 60 % kaikista vajaatuottoisten met sien hakkuuehdotuksista on tehty kehitys luokassa 6. Hakkuuehdotusten pinta-alat soiden kui vatusasteissa kehitysluokittain ovat (sisältyy myös vajaatuottoisten metsien hakkuuehdo tukset): Edelliseen asetelmaan vertaamalla saadaan selville paljonko eri kehitysluokkaryhmissä on tehty vajaatuottoisten metsien hakkuueh dotuksia. Niitä on yhteensä 76 600 ha eli noin yksi kolmasosa kaikista hakkuuehdo tuksista. Ojitettujen soiden osalta hakkuuehdotuk set käyvät varsin hyvin yksiin MKSK-tutki muksen (s. 70) ehdotusten kanssa, kuten seu raava asetelma osoittaa: Luonnontilaisten soiden osuus metsämaan soista on 35 %, mutta niillä on tehty 52 % hakkuuehdotuksista. Muuttumilla suhde on lähes päinvastainen (51 % - 35 %). Hakkuu ehdotusten painopiste luonnontilaisilla soilla on uudistettavissa metsissä, muuttumilla sen sijaan harvennusmetsissä. Ojikkojen osuus metsämaan soista on 9 % ja niillä on tehty 5 % hakkuuehdotuksista. Suhde on lähes päin vastainen turvekankailla (5 %- 8 %). Mo lemmilla ko. kuivatusasteilla ehdotusten pai nopiste on harvennusmetsissä. Uudistuskyp sissä metsissä tehtyjen hakkuuehdotusten osuus kaikista hakkuuehdotuksista on suurin luonnontilaisilla soilla ja pienin ojikoilla. Osuus kasvaa ojitetuilla soilla ojikoiden 13 %:sta 22 %:iin muuttumilla ja edelleen 28 %:iin turvekankailla. Kuvatut erot kuiva tusasteiden välillä ovat johdonmukainen seu raus kehitysluokkarakenteen ja metsien laa dun eroista. Hakkuut kehitysluokissa 1-3 ja 7 ovat luonteeltaan metsänhoidollisia siinä mielessä, että niistä yleensä ei saada ns. kannattavaa hakkuukertymää. Myös harvennusmetsissä osa ehdotetuista hakkuista on metsänhoidol lisia. Suurin hehtaarikohtainen kertymä muodostuu kehityskelpoisten uudistuskyp sien metsien uudistushakkuissa. Tulos on keskimäärin melko hyvä myös vajaatuottois ten metsien uudistushakkuissa, mikä johtuu siitä, että suuri osa vajaatuottoisista metsistä kuuluu uudistuskypsien kehitysluokkaan. Hakkuiden rakenteen hahmottamista var ten ehdotukset jaetaan tässä ryhmiin seuraa vasti: 1 = Kehityskelpoisten ja vajaatuottoisten metsien kas vatus-ja hoitohakkuut kehitysluokissa 1-3 ja 7 2 = Kehityskelpoisten ja vajaatuottoisten metsien kas- vatushakkuut kehitysluokissa 4 ja 5 3 = Uudistushakkuut kehitysluokissa 1-7 Ryhmään 3 sisältyvät hakkuuehdotukset kehityskelpoisissa uudistuskypsissä metsissä sekä vajaatuottoisten metsien uudistushak kuuehdotukset. Ne vajaatuottoisten metsien hakkuuehdotukset, joihin ei liity uudistamis ta, sisältyvät ryhmiin 1 ja 2. Vajaatuottoisten metsien kasvatushakkuuehdotuksia ei kui tenkaan suometsissä ole tehty. Seuraavassa oletetaan, että ryhmissä 1 ja 2 toteutetaan 75 % ehdotetuista hakkuista in ventointikesää seuraavan 10-vuotisjakson ai kana. Olkoon vastaava toteutusaste sama niissä kehityskelpoisissa uudistuskypsissä Kehitys- luokka lotus ajanjal 6-10v csol le yhteensä l-5v 1 -3, 7 4, 5 6 yhteensä 19180 51564 35230 106604 ha 16211 20185 4189 40585 36021 71749 39419 147189 )jittamaton )jikko luuttuma 18 190 3 630 22 090 37 310 5 500 38 860 61 000 1 340 17 540 116 500 10 470 78 490 "urve- Ehdotettu toimenpide kasvatushakkuu ludistushakkuu 'lispuuhakkuu 76 900 26 800 21 400 56 781 24 081 26 441 30 Mattila, E. & Penttilä, T metsissä, joissa on kehityskelpoinen alikas vos. Muista uudistettavista metsistä hakataan keskimääräisen kiertoajan edellyttämä pin ta-ala. Kiertoajoiksi alueissa 1, 2, 3 ja 4 otetaan tässä esimerkissä 120, 140, 130 ja 150 vuotta, joiden edellyttämät vuotuiset uudistusalat ovat 3354 ha, 1056 ha, 1115 ha ja 829 ha. Uudistusalan oletetaan jakautuvan kehitys kelpoisiin uudistuskypsiin metsiin (ilman ali kasvosta) ja vajaatuottoisiin uudistettaviin metsiin niissä tehtyjen hakkuuehdotusten pinta-alojen suhteessa. Näillä edellytyksillä erilaisten hakkuiden pinta-alat tarkastelualu een eteläosan talousmetsien metsämaan soilla tulisivat olemaan: Uudis