or On- 11. Metsapuiden elinvoimaisuuden seuranta Maasto—ohjeet ekstensiivitason ja Ita—Lapin metsavaurioprojektin koealoille v. 1991 Eeva—Liisa Jukola—Sulonen, Martti Lindgren ja Maija Salemaa Metsantutkimuslaitos, metsien terveydentilan tutkimusohjelma 1991 Metla, metsien terveydentilan tutkimusohjelma E.-L. Jukola-Sulonen, M. Lindgren & M. Salemaa 21.5.1991 METSAPUIDEN ELINVOIMAISUUDEN SEURANTA MAASTO-OHJEET EKSTENSIIVITASON JA ITA-LAPIN METSAVAURIOPROJEKTIN KOEALOILLE VUONNA 1991 1. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Ekstensiivitason tutkimuksilla kartoitetaan ja seurataan Suomen metsien terveydentilaa tausta-alueilla. Paaasiallisena menetelmana kaytetaan latvuksien harsuuntumisen 1. suhteellisen neulaskadon/lehtikadon arviointia. Lisaksi seurataan eraita muita puiden vitaliteettia ilmentavia tunnuksia kuten neulasvuosikertojen maaraa, oksatuhoja, varioireita, fertiilisyytta ja erilaisia abioottisia ja bioottisia •- arvioidaan lisaksi tuhoja. Ita-Lapissa ja Kuolassa yleisjakalaisyys. Koko maassa sormipaisukarve-jakalan ja neulasten levapeitteen yleisyytta. tutkitaan myos pinnalla kasvavan Ensimmainen inventointi suoritettiin v. 1986 ja on taman jalkeen toistettu vuosittain. Vuonna 1991 tyo tehdaan kuudennen kerran. Tietoa metsien tilan muutossuunnasta saadaan toistamalla perakkaisina vuosina samat mittaukset ja arvioinnit. Samat henkilot arvioivat kunakin vuonna samat puut pysyvista tarkastelupisteista, kayttaen muuttumattomia menetelmia. Koealat tutkitaan joka vuonna mandollisimman samoina ajankohtina. 2. KOEALAT 1. Ekstensiivitason koealaverkoston muodostaa 600 VMI-8 pysyvasta koealasta (3 009 koealaa) systemaattisesti valittua koealaa. 600 koealan on todettu olevan tilastollisesti edustava otos 3000 koealasta. Valinta on tehty seuraavasti: Jokaisesta 4:n koealan rypadsta on otettu 1. koeala, mikali sille on perustettu koeala. Lisaksi naista joka kymmenes koeala on tiputettu pois Etela- ja Keski-Suomessa. Valinta on tehty metsamaaluokan koealoista. Metsien terveydentilan vuosittaisessa seurannassa on ollut 450 kivennaismaiden koealaa (kuva 1). Etela-Suomen ekstensiivitason kangasmaakoealoja on n. 336, jotka on jaettu kolmeen alueeseen. Vantaan alueeseen kuuluvat koealat Hankoniemi-Paijanne-Pohjois- Savo-Lieksa -linja etelapuolelta. Parkanon alueeseen kuuluu Ahvenanmaa-Jokioinen-Paijanne-Kannus -linjan lansipuoliset koealat ja Muhoksen alueeseen kuuluvat edellisten linjojen pohjoispuoliset v. 1985 perustetut koealat (kuva 1). Kullekin inventointiryhmalle, yksi ryhma kullekin alueelle, tulee 600-tason kangasmaakoealoja noin 121 kpl, minks lisaksi tulee osa 60-tason koealoista. Periaatteena pidetaan sits, etta samat henkilot tutkivat vuodesta toiseen samat koealat. 2. Vuonna 1991 ei kayda kaikilla 60-tason koealoilla. Ne 60-tason koealat, jotka ovat myos 600-tason ototksessa inventoidaan (13 kpl). Taman lisaksi tulevat vanhat (Sarvaksen) siemensato koealat, ja terveyslannoitus- tutkimuksen 18 koealaa Jamijarvella. Monisteen lopussa on lueteltu v. 1991 inventoitavat 60-tason koealat. 3. Rovaniemen ryhma mittaa ekstensiivitason lisaksi ita- Lapin metsavaurioprojektin gradienttikoealat ja vanhat karikekoealat. Koealojen kokonaismaara Suomen puolella on 300, sadassa pisteessa 3 koealaa kussakin. Kolmen koealan rypaasta valitaan sattumanvaraisesti yksi elinvoimakartoituksia varten. Koealat, joilla kerataan sadevetta ja kariketta, valitaan aina 2 vitaliteettitutkimuksiin. Its-Lapin gradientti- tutkimuksessa arvioidaan ekstensiivitason tunnuksien lisaksi yleisjakalaisyys ja latvan karjen muoto. Lisaksi puiden rungosta mitataan impedanssi (sahkovastus), joka vaatii myos ilman lampotilan mittaamista. Kuolassa koealoilta tehdaan samat arvioinnit kuin gradienttien Suomen puoleisilta koealoilta. Mandollisuuksien mukaan Kuolan sadevesialoille perustetaan myos karikekeruut. KOEALAN ETSINTA: Koealan loytamiseksi on kultakin koealalta oltava mukana ARI:lta saadut peruskartta, etsintalomake, kuviolomake ja puulomake. Lisaksi on hyva ottaa mukaan v. 1985 ARI:sta saatu GT-karttakopio. mikali ei muista reittia koealalle, etsinta tapahtuu kuten edellisenakin vuonna ARI:n opaskirjan ohjeen mukaan. Apuna voidaan kayttaa etsintaohjeessa mainittuja maasto- ja maalimerkkeja seka aiemmin tehtyja lisayksia etsintaohjeeseen. HUOM. Muuta mukaan otettavaa: Ohjeistona kaytetaan VMI 8:n kertainventoinnin kenttdtyon ohjeita (2. versio, 1987). Tama on syyta pitaa mukana tunnuksien tarkempien kuvauksien kasikirjana. Lisaksi mukana tulee olla SANASILVA ja FARBATLAS WALDSCHADEN kuvaoppaat seka ILVES metsanterveysopas. Ottakaa mukaan METLAN virkapostikirjekuoria ja naytepusseja. Seppo Nevalaiselle tulee lahettaa viikoittain tieto niista koealoista, jolla on havaittu tunnistamattomia tuhoja (tarkemmat ohjeet moniteen loppupuolella). Oksan merkitsemiseen tarvitaan maalipullo ja suunnan maarittamiseen kompanssi. Jos vanhaa nayteoksaa ei loydeta, valitaan ja merkitaan uusi oksa. 3 Havainnoinnin kohteena ovat kolmen aarin (sade 9,77 m) koealan lukupuista kaikki ylispuut, valta- ja lisavaltapuut, jotka ovat rinnankorkeudelta yli 4,5 cm. Puut numeroidaan numerolapuilla samalla periaatteella kuin edellisena vuonna (ks. ARI:n puulomake). PUULOMAKKEEN TAYTTOOHJE: Kullekin koealalle esitaytetaan lomake vuoden 1990 tulostiedostosta. Seuraavat tunnukset esitaytetaan: inventointialue, koordinaatit, koealan numero, koealaverkon taso, arvioija, inventointiaika v. 1990, hakkuut 1989-90 seka puiden numerot, laji ja sijainti. Edellisen vuoden harsuuntumisarvioita ei esitayteta. Jotta maalitaplalla merkitty nayteoksa tiedettaisiin etsia, sarakkeelle "nayteoksa" on merkitty koodi, jos puusta on v.1988-90 valittu nayteoksa. Myos nayteoksan ilmansuunta ilmansuunta on esitaytetty. Aikaisempina vuosina kuolleet tai hakatut on koodattu esitaytossa otoksesta poistumisen sarakkeelle (no 58). Pysyvat tuhot (runkovaurio, latva poikki, aiheuttajat korjuuvaurio, tervasroso) on myos esitaytetty. Aikaisempien vuosien kokemusten perusteella ei voi painottaa liikaa lomakkeen oikean, ohjeiden mukaisen tayton merkitysta. Seuraavat seikat tulee ehdottomasti ottaa huomioon: a) Tietojen on oltava etunollia lukuunottamatta taysia (esim. tunnus on merkittava joka puun kohdalle, vaikka se olisikin sama koealan joka puulle). b) Kaytettyjen koodien tulee olla ohjeiden mukaiset. c) Lomakkeen tayton tulee olla yksiselitteisesti tulkittavissa (ei mitaan epamaaraisia nuolia ym.). 4 d) Jos virhe sattuu, tulee se korjata siististi samaan paikkaan, ei tandella ja "p.o.":lla sivunlaidassa. e) Erityisen huolellinen tulee olla puuttuvien tietojen (=ilmiota ei voida nanda) koodaamisessa. Puuttuva tieto on E, paitsi tuhoissa, jossa E:lle on varattu toinen sisalto. f) Jos muuttujalle on varattu koodi 0, merkitkaa se alkaaka jattako saraketta tyhjaksi. g) Tassa monisteessa merkinta - tarkoittaa tyhjaa saraketta, lomakkeelle ei tarvitse vetaa viivaa. h) Kaikki lomakkeet palautetaan, myOs hakatut tai jostain syysta kaymatta jaaneet koealat tallennetaan. Tama on tarkeaa, jotta voimme seurata miten otoskoko pienenee ajan kuluessa. 5 OTSIKKOTIEDOT Sarake Inventointialue Y-lohkokoordinaatti (pohjoisk.) X-lohkokoordinaatti (itak.) 10-11 Koealan numero (1-7) 12-13 Koealaverkon taso 01 = 600-taso kangasmaa 02 = 600 & 60 - II - 03 = 600 & 60 siemensato 04 = 600 & 60 turvemaa 05 = 600 & 60 ylimaar. 06 = 60-taso kangasmaa 07 = - If siemensato 08 = - II - turvemaa 09 = - II - ylimaar. Ita-Lapin gradientit: 10 11 12 = = = Satsi Ainijarvi Rajajooseppi 13 = Nickel lounaaseen 14 = II lanteen 15 = ,, luoteeseen 16 = etelaan 17 = Kessin vesikoeala (ryvas 1) 18 = Kuolan koealat 19 = vanhat karikekoealat (10 kpl) 14 Arvioija Koodit 1 = Heikki Posio 2 = Jarmo Poikolainen 3 = Sulo Lehtinen 4 = Pekka Suolahti 6 1- 2 3- 6 7- 9 Inventointiajankohta 1990 15-16 PV Inventointipaiva 17-18 KK kuukausi 19-20 V - - vuosi 21-22 KLO Koealalle tulon kellonaika esim. 14 Kaikki edellaluetellut muuttujat esitaytetaan. Inventointiajankohta 1991 23-24 PV Inventointipaiva 25-26 KK kuukausi 27-28 V - vuosi 29-30 KLO - kellonaika 31 Saatila 1 aurinkoinen 2 puolipilvinen 3 pilvinen 4 sateinen 5 sumuinen 32 Hakkuut 1989-90 tapa (esitaytetaan) 33 Hakkuut 1989-90, kohde (esitaytetaan) 34 Hakkuut 1990-91, tapa (kuten VMI-8 ohje, s. 57) Koodi 0 Ei hakkuita 10-vuotiskaudella 1 Taimikon harvennus ja/tai perkaus 2 Ylispuiden poisto 3 Ensiharvennus 4 Muu harvennus 5 Harsintahakkuu 6 Erikoishakkuu 7 Uudistushakkuu kein. uudist. varten 8 Uudistushakkuu luont. uudist. varten 7 8 35 Hakkuut 1990-91, kohde 1 Vallitsevan 2 3 jakson mannyt kuuset lehtipuut 4 Vallitun jakson mannyt 5 kuuset 6 lehtipuut 7 Tuulenkaadot poistettu 8 Huonokuntoisimmat poistettu 9 Kaikki puut Ei hakkuita / Kuvion tuhot AGII/L; c / 11/) 7)°—) 3414111 36 Tuhon ilmiasu (kuten VMI-8 ohjeessa s. 48) Koodki tuhoja (0) tai metsikossa yli- ikaisyydesta johtuvaa monituhoa (M) 9 /67 1,A Pystykuolleet puut $2.5- 2,B Kaatuneet ja katkenneet puut 3' 3,C Laho 11S 4,D Pintaan kohdistuneet runkoviat ja -vauriot 5 5,E Latva kuiva tai katkennut V6,F Muut latvuksen ja oksan rankatuhot 7 Neulas- tai lehtikato 8 Neulasten tai lehtien variviat Puuttuva tieto, ei voi nanda Kirjainkoodi = yli 5 vuotta vanhat tuhot 37 Tuhon aiheuttaja eli syy (kuten VMI-8 ohj.s 49) Sarake taytetaan jos tuhon ilmiasu on 1-8 tai vastaava kirjain. Koodi f 0 Tuhon syyta ei tunneta 1 Tuuli 2 Lumi 3 Muut ilmastotekijat, maaperatekijat ja vesi 4 Kasvien keskinainen kilpailu 9 5 Korjuuvauriot 6 Muut ihmisen aiheuttamat viat ja vauriot 7 Myyratuhot 8 Hirvituhot 9 Ytimennavertaja A Muut hyonteistuhot B Tervasroso / C Mannynversosyopa 14 D Muut sienituhot Ei tuhoa A4A251/ /47-4-$11 99 38 Nuorien kuusien keltakarkisyys kuviolla (uusi tunnus v. 1991) Tutkitaan vallitut ja alikasvoskuuset Koodi O Ei keltakarkisyytta 1 Lievaa keltakark. muutamissa kuusissa 2 tf useissa kuusissa 3 Vakavaa keltakark. muutamissa kuusissa 4 !I useissa kuusissa E Puuttuva tieto 39 Levapeite neulasilla kuvion nuorilla kuusilla (uusi tunnus v. 1991) Tutkitaan vallitut ja alikasvoskuuset Koodit O Ei levaa nuorien kuusien neulasilla 1 Niukasti levaa muutamilla kuusilla 2 levaa useilla kuusilla 3 Runsaasti levaa muutamilla kuusilla 4 levaa useilla kuusilla E Puuttuva tieto 10 40 Kuvion harsuuntuminen (kuten VMI-8 ohje s. 51) voimakas harsuuntuminen koodataan 1-3 ja lieva 4-6 Koodit E Harsuuntumishavaintoa ei tehty O Harsuuntumista ei esiinny. Puiden harsuuntumisasete korkeintaan 20 % tai harsuuntuneiden puiden magra on alle 6 % harsuuntumiskohdepuista Voimakas harsuuntuminen: harsuuntuneiden pui- den harsuuntumisaste keskimaarin yli 40 % 1 hars. puita 6- 20 % hars.kohdepuista 2 - II 21- 50 % - ,, - 3 - II - 51-100 % - II - Lieva harsuuntuminen: harsuuntuneiden puiden harsuuntumisaste keskimaarin 20-40 % 4 hars. puita 6- 20 % hars.kohdepuista 5 If - 21- 50 % ,, - 6-“ _ 51-100 %,, _ _ Koealakohtainen harsuuntuminen 7 Kuviokohtaista harsuuntumista ei ole, mutta koealalla on voimakasta harsuuntumista 41 Syy, jos koealalla ei ole kayty Lomake on palautettava ja tallennettava myos naissa tapauksissa . Koodit 1 unohtui 2 ei loytynyt 3 ei harsuuntumiskohdepuita 4 jatettiin kgymatta, koska 5 2 puuta (sallittu vaihtoehto vain Lapissa) 5 hakattu - koeala inventoitiin ohjeen mukaan Yleisjakalaisyys (v. 1991 Ita-Lapissa ja Kuolassa) Arviointi suoritetaan koealan keskipisteesta 42 Naavamaisten jakalien runsaus yli 2 m korkeudessa rungolla ja oksilla Koodit O El naavamaisia jakalia. 1 Naavamaisia jakalia niukasti: yksittaisia jakalia siella taallo, mutta useimmilla puilla naavamaisia ei ole. 2 Naavamaisia jakalia kohtalaisesti: Lahes joka puulla on jakalia, mutta puuta kohti vain muutamia yksiloita. 3 Naavamaisia jakalia runsaasti: Lahes joka puulla on useita jakalia, usein kookkaita yksiloita. E Puuttuva tieto, jakalia ei arvioitu. 43 Lehtimaisten jakalien runsaus yli 2 m korkeudella rungolla ja oksilla Koodit O El lehtimaisia jakalia, peitt. < 1 %. 1 Lehtimaisia jakalia niukasti: yksittaisia jakalia siello taalia, mutta useimmilla puilla jakalia ei esiinny, peittavyys 1 - 10 %. 2 Lehtimaisia jakalia kohtalaisesti: Lahes joka puulla on jakalia, mutta puuta kohti vain muutamia yksiloita, peittavyys 10 - 40 %. 3 Lehtimaisia jakalia runsaasti: Lahes joka puulla on useita jakalia, usein kookkaita yksiloita, peittavyys > 40 %. E Puuttuva tieto, jakalia ei arvioitu. 11 12 44 Vihersukkulajakalan ja viherlevan runsaus rungolla, maasta 0 - 2 m korkeudella Koodit kuten lehtimaisilla jakalilla 45-47 Lampotila (varjosta mitattuna) 0.5 °C tarkkuudella (esim. 18.0, 18.5, ...) Mittaukset suoritetaafri Lapissa ja Kuolassa impedanssimittausten yhteydessa. PUUKOHTAISET TUNNUKSET 48-49 Puun numero (esitaytetaan) 50 Puulaji Koodi 1 manty 2 kuusi 3 rauduskoivu 4 hieskoivu 5 haapa 6 harmaaleppa 7 tervaleppa 8 muu havupuu 9 muu lehtipuu 51-54 Etaisyys puuhun " 55-57 Suunta puuhun 58 Otoksesta poistumisen syy Koodit 1 kuollut 1990-91 2 kuollut ennen 1990 (esitaytetaan) 3 hakattu 1990-91 4 hakattu ennen 1990 (esitaytetaan) 5 kuollut ennen 1990 ja hakattu 1990-91 6 kuollut ja hakattu 1990-91 puu elava 1991 Muista merkita kaudella 1990-91 kuolleille tuhon ilmiasu ja syy. Muuten kuolleille ja hakatuille puille saa loppurivin jattaa tyhjaksi. 13 Harsuuntuminen Harsuuntumisen arviointi on 600-tason tunnuksista tarkein. Arviointi tulee suorittaa siten, etta voidaan rekisteroida harsuuntumisessa mandollisesti tapahtuneet muutokset parempaan tai huonompaan suuntaan. Tata varten arviointi suoritetaan samasta tarkastelupisteesta kuin viime vuonna. Pisteen sijainti esitaytetaan kunkin puun kohdalle. Arvioidaan kuten viime vuonna manty, kuusi ja kaikki lehtipuulajit, jotka ovat harsuuntumiskohdepuita. Lehtipuista harsuuntuminen arvioidaan vain heina- elokuussa lehtien kellastumiseen saakka. Katso SANASILVAN kuvaoppaasta eri lajien harsuuntumisluokat. Harsuuntumisen arviointi kuusella: - maaritetaan ensin harsuuntumistyyppi ja latvustyyppi - tarkastetaan onko varivikoja, kuivia oksia, sekundaarioksia, latvan pyoristymista tai nakyyki5 runko latvuksen lapi - kaikki tams voi ilmentda, etta puussa on tapahtunut jonkinasteista harsuuntumista - maaritetaan eldvan latvuksen alaraja - harsuuntuminen arvioidaan elavan latvuksen ylemmasta puoliskosta (kuva 5). Harsuuntumisen arviointi mannylla: - lasketaan neulasvuosikertojen maara (norm. E-Suomi: 3 - 4, P-Suomi: 5 - 6) - tarkastetaan onko varivikoja, kuivia oksia tai latvan pyoristymista, mika kertoo latvuksessa tapahtuneista muutoksista - hedekukintaa ei saa sekoittaa neulaskatoon (kuva 2) - maaritetaan elavan latvuksen alaraja - harsuuntuminen arvioidaan elavan latvuksen ylimmasta 2/3-osasta (kuva 5). 14 15 Harsuuntumisen arviointi lehtipuilla: - tarkastetaan onko latvuksessa kuivia oksia tai aukkoja - koivulla oksien "kulmikas" kasvutapa on seuraus karkikasvaimen kuolemisesta ja indikoi lehtikatoa - harsuuntuminen arvioidaan elavan latvuksen ylimmasta 2/3-osasta. Kuva 2. Hedekukinnon jattamaa jalkea mannyn vuosikasvaimessa (oikenpuoleinen verso) ei lueta harsuuntumiseksi. Lande: J.I. Innes & R.C. Boswell 1987. Forest Health Surveys 1987. Forestry Commision. Bulletin 74. Sarake 59 Harsuuntuminen 1991 katsomatta ed. vuoden tulosta Koodi Neulaskato % 0 0- 10 1 11- 20 2 21- 30 3 31- 40 9 91-100 puuttuva tieto (latva katkennut) lehtipuut elokuun jdlkeen Kuollut tai hakattu, kirjattu sarakkeelle 58 (otoksesta poistumisen syy) Harsuuntumisen arvioinnissa kdytetddn tdysin samaa arviointitapaa, kuin aikaisempinakin vuosina. Ainoa poikkeus on kuivalatvaisuuden huomioiminen: Jos puussa on kuiva latva ja latva on tallella, otetaan harsuntumista arvioitaessa huomioon kuivuneen latvan aiheuttama neulaskato. Latvuksen puolivdlid mddrdttdessd kuiva latva on mukana ja ndin latvuksen puolivdli pysyy paikallaan vuodesta toiseen. Kuivunut latva merkitddn myos latvan muoto sarakkeelle. Jos latva on katkennut, ei harsuuntumisarviota voi tehdd. Tdlloin harsuuntumissarakkeeseen merkitddn E. Tuhoihin kuitenkin merkitddn tiedot tdstd. Katkennut latva merkitddn myos latvan muoto sarakkeelle. Versosytipdisissd monnyissd noudatetaan vanhaa ohjetta: harsuuntuminen arvioidaan eldvan latvuksen ylemmdstd 2/3 -osasta. Taudin tappamat alaoksat eivdt tdlloin ole mukana harsuuntumista aiheuttamassa. Versosybpdisyys kirjataan tuhoihin. 16 17 60 Oksatuhot kaikki puulajit Koodi Oksatuhot primaariversoilla 1 ei vauriosymptomeja 2 kuivia oksia siella taalla latvuksessa 3 runsaasti kuivia sivuoksia yksittain tai ryhmassa vihreassa latvuksessa 4 pienia aukkoja syntynyt oksien neulas- kadosta tai oksien taittumisesta johtuen 5 selvia epasaannollisia aukkoja syntynyt sivuoksien vaurioiden johdosta 6 sivuoksat vaurioituneet voimakkaasti 7 koko vihrea neulasmassa menetetty (sekun- daarioksia ei huomioida) E puuttuva tieto poistunut otoksesta 61 Kuusen sekundaarioksat (kuva 4) Arvioidaan sekundaarioksien suhteellinen biomassa Koodi 1 sekundaarioksat puuttuvat 2 muutamia muutamia sekundaarioksia 3 sekundaarioksien osuus selvasti pienempi kuin primaarioksien 4 yhta suuri 5 selvasti suurempi 6 vain sekundaarioksia ....f E puuttuva tieto muu laji kuin kuusi tai poistunut otoksesta 18 hankaversot sivuversot sivuversot ..L o as B ,.. as a) E 1/) _ u) > .c ._ a) Q > sekundaari- hankaversot vuosikasvain Neulasvuosikerrat (arvioitu kiikarin avulla) Neulasvuosikertojen lukumaara arvioidaan harsuuntumis- kohde havupuista. Neulasvuosikerrat arvioidaan mannylla yla- ja alalatvuksesta, kuusella alalatvuksesta kiikarien avulla. Arviointi tehdaan sivuoksista (oksan paarangan ylapinnalta). Taman lisaksi neulasvuosikerrat lasketaan mandollisesta nayteoksasta (merkitty sarakkeelle 67). Taydeksi neulaskerraksi luetaan kasvain, joka on puoleksi neulasten peitossa neulasten varista riippumatta (kasvaimen neulasista > 50 % jaljella). Neulasvuosikertojen lukumOarO (arvioitu) 62-63 alaoksilla (manty ja kuusi) arvioidaan ylempaa kuin mandoll. nayteoksa E puuttuva tieto lehtipuu tai poistunut otoksesta 64 ylaoksilla (manty, 6-7 kiehkura ylhaalta) = puuttuva tieto I = muu puulaji kuin manty tai poistunut otoksesta Ndyteoksasta tutkittavat tunnukset 1991 65 Nayteoksan (ku ja ma) koodi (esitaytetaan) Koodi 1 nayteoksa valittu 1988 2 nayteoksa valittu 1989 3 nayteoksa valittu 1990 4 uusi nayteoksa valitaan 1991 nayteoksaa ei valittu tai lehtipuu 19 20 66 Ndyteoksan ilmansuunta (puun rungosta) (esitdytetddn) 1 pohjoinen, koillinen 2 ita, kaakko 3 eteld, lounas 4 ldnsi, luode ndyteoksaa ei valittu tai lehtipuu 2-) puuttuva tieto 67 Ndyteoksan altistuminen valolle 0 varjossa 1 altistuu valolle, aukon puolella ndyteoksaa ei valittu tai lehtipuu puuttuva tieto 68-69 Ndyteoksasta laskettu neulasvuosikertojen mddrd puuttuva tieto Oksien yld- ja alapinnan neulasten vdrieron havainnoinnissa pyritddn loytdmddn mandollisia ilmansaasteista johtuvia epdsuoria (ravinnehdirio) tai suoria oireita. Alaoksan yld- ja alapuolen vdriero (ku + ma) 70 Koodi 1 normaali = yldpinta tummempi kuin alapinta 2 lievd ero, yldpuoli vaalenvihred ja alapuoli tummanvihred 3 selvd ero, yp. kellanvihreO ja ap. vihred 4 yldpinta ruskeanvihred, alapinta vihred puuttuva tieto ndyteoksaa ei valittu tai lehtipuu Vdrieron madrittdmisessd sienitautien ja hyonteisten aiheuttamat neulasten vdrimuutokset eivdt ole mukana. Tollaisia muutoksia ovat kokonaan ruskeat tai punaruskeat neulaset ja tummat pilkut (itiopesdkkeet) neulasissa. 21 71 Nayteoksan yleisin varivika (ku + ma) i Koodif 1/ Ikeltakarkisyys (vahintaan 1/2 mm) ylapuolen neulasissa, (2 kloroottisuus (koko neulanen tai sen yldpinta haalistunut tai kellastunut) 3 vaaleita tai kellertavia laikkuja neulasen 4 ylapinnalla, HUOM ei saa sotkea havupunkin imentajalkiin neulasen ylapinta ruskeanvihred \\, tai ruskealaikkuinen 5 keltakarkisyys ja kloroottisuus 6 keltakarkisyys ja laikuttaisuus 7 karkipalo (vah. 1/2 mm ruskeaa tai punaista kuollutta solukkoa neulasen karjessa) \\PITIIRY4 tipto - ei varivikaa tai nayteoksaa ei valittu 72 Edellisen varivian neulasvuosikerta oksassa Koodi 1 kuluvan vuoden neulasissa, 1. nvsk 2 edellisen vuoden neulasissa, 2. nvsk 3 molemmissa edellamainituissa, 1.-2. nvsk 4 edellisen vuoden ja sita vanhemmissa neulaskerroissa, > 1. nvsk. 5 vanhemmissa neulaskerroissa, > 2. nvsk 6 kaikissa neulaskerroissa E puuttuva tieto ei varivikaa tai nayteoksaa ei valittu 73 Levapeite neulasen pinnalla (ku + ma) Koodi O ei levapeitetta neulasella 1 levapeitetta niukasti 2 levapeitetta runsaasti puuttuva tieto se. nayteoksaa ei valittu 22 74 Levapeitteen neulasvuosikerta (ku + ma) HUOM. Uusi tunnus v. 1991 Merkitaan nuorin neulasvuosikerta, jolla levaa esiintyy E puuttuva tieto - nayteoksaa ei valittu Sormipaisukarve Hypogymnia physodes nayteoksalla: 75 Paisukarpeen peittavyys koko oksalla (paarangan ja sivuoksien neulasellisilla osilla) HUOM. Uusi tunnus v. 1991. Prosenttiasteikko sama kuin varivioissa Koodit O ei jakalaa 1 alle 5 %:n peittavyys 2 6 - 10% 3 11 - 25 % 4 26 - 60 % 5 > 60 % E puuttuva tieto, jakalia ei arvioitu - nayteoksaa ei valittu 76 Paisukarpeen esiintymisen nuorin vuosikasvain HUOM. Uusi tunnus 1991. Koodit O Ei jakalakasvua 1 Jakalaa uusimmassa 1. vuosikasvaimessa 2 II 2. vuosikasvaimessa 3 ,, 3. ,, 9 ,, 9. tai vanh. vuosikasvaimessa Neulasten ja lehtien varioireet Varioireet tarkastetaan v. 1991 samasta latvusosasta kuin harsuuntuminen. Kuusella tams on elavan latvuksen ylapuolisko ja mannylla seka lehtipuilla ylempi 2/3-osaa (kuva 5). Arviointi tehdaan kiikarin avulla pysyvasta tarkastuspisteesta. Tarkastettavat varioireet ovat a) selva keltakdrkisyys (lehtipuilla lehtien reunojen kuivuminen) b) kellastuminen, c) ruskettuminen ja d) muut varioireet. Oireet tarkistetaan havupuilla erikseen uusimmasta (v. 1991 syntyneesta) ja tata vanhemmista vuosikerroista. Lehtipuiden variviat kirjataan vain heina-elokuussa (uusimmat sarakkeelle) ennen lehtien kellastumista. Kiinnita erityista huomiota havupuilla latvuksen ylaosan kellanvihreaan variin paarangan laheisissa vanhoissa neulasissa (= Schroterin mukaan ilmansaastesymptomi). 77 Keltakarkisyys uusimmassa neulaskerrassa (lehtipuilla lehden reunojen kuivuminen) (neulasissa selva keltainen karki, voi esiintya yhdessa neulasten haalistumisen kanssa) Koodi Varivikaisten neulasten osuus latvusosan neulasista, % 0 ei oiretta 1 1 - 5 % 2 6 - 10 % 3 11 - 25 % 4 26 - 60 % 5 > 60 % poistunut otoksesta ei voi nanda, elokuun jalkeen lehtipuut 23 24 78 Keltakarkisyys vanhemmissa neulaskerroissa Koodi Varivikaisten neulasten osuus latvusosan neulasista, % 0 ei oiretta 1 1 - 5 % 2 6 - 10 % 3 11 - 25 % 4 26 - 60 % 5 > 60 % poistunut otoksesta - E ei voi nanda elokuun jaik. lehtipuut 79 Keltakarkisyyden sijainti oksistossa (tarkastelu koko elavasta latvuksesta) Koodi Sijainti 1 laikuttain (esim. oksittain) latvuksessa 2 latvuksen ylaosassa keskittyneesti 3 latvuksen alaosassa keskittyneesti 4 tasaisesti koko latvuksessa (- E puuttuva tieto -1 t- ei varivikaa tai poistunut otoksesta 80 Keltakarkisyyden aiheuttaja Koodi 1 normaali neulasen ikaantyminen (ruska) 2 pakkanen ym. saatekijat 3 hyonteinen (muista havupunkit) 4 sieni 5 maapera, vesi 6 ilmansaasteet, kuvaile (merk.lisat.) 7 muu, mika selita (merk.lisat.) 8 tuntematon E puuttuva tieto ei varivikaa tai poistunut otoksesta 25 81 Kellastuminen uusimmassa neulaskerrassa (kellanvihrasta keltaiseen ks. variliite) 82 Kellastuminen vanhemmissa neulaskerroissa 83 Kellastumisoireen sijainti 84 Kellastumisoireen aiheuttaja Koodit kuten keltakarkisyydessa 85 Ruskettuminen uusimmassa (punaruskeasta ruskeaan, ks. variliite) 86 Ruskettuminen vanhemmissa 87 Ruskettumisoireen sijainti 88 Ruskettumisoireen aiheuttaja Koodit kuten keltakarkisyydessa neulaskerrassa neulanen kuollut neulaskerroissa 89 Muu varioire (ks. variliite) Koodi 1 vihrearuskea "likainen" 2 harmaa 3 punainen 4 violetti 5 muu, mika (lisatietoja sarake) 90 Muu vari uusimmassa neulaskerrassa 91 Muu vari vanhemmissa neulaskerroissa 92 Muun varin sijainti 93 Muun varin aiheuttaja Koodit kuten keltakarkisyydessa 26 Kuva 5. Latvusosien mddrittdminen eldvasta latvuksesta harsuun- tumisen, vdrioireiden ja fertiilisyyden arvioinneissa. ILME-projektin loppu- raportti. Lehtipuut: eldvdn latvuksen ylin 2/3 -osa Mdrity: eldvdn latvuksen Kuusi: eldvdn latvuksen ylin 2/3 -osa ylin 1/2 -osa Fertiilisyyden arviointi Fertiilisyys on osa puun elinvoimaisuudesta. Hede- ja emikukkien tuottamiseen vaikuttavat useat eri tekijdt, jotka voivat olla niin geneettisid kuin ympdristoperdisid. Monipuolisen kuvan saamiseksi puiden elinvoimaisuudesta arvioidaan erikseen hedekukinnan ja kdpyjen mddrdd havupuilla. Hedekukinnan mddrd arvioidaan kuitenkin vain mannylld. Arviointi suoritetaan samasta latvusosasta kuin harsuuntuminen ja vdrioireet (kuva 5) tarkastelemalla mannyn kuluvan vuoden hedekukinnan runsautta ja mannyn vuoden vanhojen (vihreiden) kapyjen runsautta. Kuusella tarkastellaan tdmdn vuoden kapyjen runsautta. Arviointi tehdddn lomakkeelle merkitystd tarkastelupisteestd latvusosan ndkyvdstd osasta. Jos latvusosaa ei voi ndhdd, merkitddn E. Pysyvan tarkastelupisteen perusteella voidaan mddrittdd latvusosan ilmansuunta jolkikateen. Kdpyjd on yleensd runsaimmin eteldpuolella latvusta. Mdnnylld kdpy kehittyy 2 vuoden ajan. Taman vuoden kdvyn aiheet ovat uusien vuosikasvaimien kdrjessd, viime vuoden (1. vuotta vanhat) kdvyt sen tyvella. Kuusella kdvyt ovat verson kdrjessd ja runsaimmin niitd on yleensd latvuksen yldoksissa. Vanhoja jo siemenensd tiputtaneita kdpyjd ei huomioida. Manty Kuusi 27 Fertiilisyys 94 Hedekukinnan runsaus mannyild Koodi O ei hedekukintaa 1 harvoissa oksissa 2 muutamissa oksissa 3 runsaasti 4 erittain runsaasti E puuttuva tieto, ei voi nanda muu laji kuin manty tai poistunut otoksesta 95 Kapyjen maara mannylla ja kuusella Koodi O ei kapyja 1 1- 5 kpl 2 6- 20 3 21- 50 4 51-100 5 > 100 E puuttuva tieto, ei voi nanda lehtipuu tai poistunut otoksesta Tuhojen rekisterointi Tuhoista rekisteroidaan puuta kohti kaksi ensisijaista tuhoa. Kaikki neulaskatoa aiheuttavat tuhot (mm. piiskaus, tiheys ym.) tulee merkita tassa yhteydessa, vaikka niita ei lueta harsuuntumiseksi. Tuhomerkinnan edellytys on, etta puun elamaan vaikuttaa jokin puun ulkopuolinen syy. Esim. hedekukinta ei aiheuta tuhomerkintaa. 28 Tuho 1. (ks. koodit myohemmin) 96 Ilmiasu 97 Sijainti 98-99 Aiheuttaja, 1. syy 100 Aste 101 Varmuus Tuho 2. 102 Ilmiasu 103 Sijainti 104-105 Aiheuttaja, 1. syy 106 Aste 107 Varmuus Tuhon ilmiasu (kuten VMI-8 ohje s.83) Koodit 0 Puu terveen nokoinen 1,A Kuollut pystypuu Puun vihredt osat kuolleet. z5 2 , B Kaatunut tai katkennut puu Puu kaatunut tai katkennut eldvdn latvuksen puolenvdlin alapuolelta. Puu voi olla eldvd tai luonnonpoistuma. Puussa lahoa Ulkoisten merkkien perusteella lahottajasienten vaivaama puu. // 4,D Runkovaurio Rungon pintaan tai juuristoon metrin sdteelld rungosta kohdistuneet vauriot. Vaurio voi olla sienen aiheuttama koro, eldimen syomdjalki tai puunkorjuussa syntynyt vaurio. 29 • 30 55 5,E Latva poikki tai kuollut Pggranka katkennut tai kuollut elgvan latvuksen ylemmgn puolikkaan alueella eika latvanvaihto ole korjannut tuhoa. Latvan vaihto, monilatvaisuus tai muu latvan epgmuodostuma Puun latvaosassa elgvg latvanvaihto tai puu monilatvainen, "kasvuhgirion" tai muu taudin, hyonteistuhon, vaurion tai kilpailun aiheuttama latvan epgmuodostuma. Luokkaan kuuluu myds vain oksiin kohdistunut hirvituho tai muu oksien vaurio. 7 Neulas- tai lehtikatoa elgvissg kasvaimissa Neulaskato on suurempaa kuin puun ion, kasvupaikan tai vuodenajan perusteella voisi oletaa. 8 Neulasten tai lehtien poikkeava vgri Neulasten tai lehtien vgri on epgnomaali puun ikggn, kasvupaikkaan tai vuodenaikaan nghden. Vgrivikoja voivat aiheuttaa mm. ravinnehgiriot, sienitaudit, pakkanen tai ilman epgpuhtaudet. 9 Toispuolinen latvus (lisgtty 1990) q/ A ------ 7 z--149,hfra' , .) /-,v/4,4c„Se.-.)-1 tr-r-fct ho /.t SS t4 6 Tuhon ilmiasukoodit ovat prioriteettijarjestyksessg. Kirjaimia kgytetagn niissg tapauksissa kun tuhotapahtumasta on yli 5 vuotta. Tuhon sijainti Sijainti merkitogn vain vgrivikojen ja lehti- tai neulaskadon yhteydessg (ilmiasujen koodit 7 ja 8). Tuhon sijaintikoodaus on samalla erggnlainen asteen tai mggrgn tunnus, koska siing kuvataan onko tuho yksittaisissg neulasissa, oksassa latvuksen puolikkaassa vai koko latvuksessa. Tassa kuvataan vain latvustuhot. Runkovaurioiden kohdalla tahan merkitaan viiva. Koodit 0 vain yksittaisia neulasia 1 ylalatvuksen kuluvan vuoden versoissa 2 ylalatvuksen edellisen vuoden versoissa 3 ylalatvuksen 2 v vanhemmissa versoissa 4 koko ylalatvuksessa 5 alalatvuksen kuluvan vuoden versoissa 6 alalatvuksen edellisen vuoden versoiss 7 alalatvuksen 2 v vanhemmissa versoissa 8 koko alalatvuksessa 9 koko puussa t- muu tuhon ilmiasu kuin 7 tai 8 E puuttuva tieto Tuhon aiheuttaja eli syy (noud. taman monisteen koodeja) Koodit 0 Tuhon syy el silmavaraisesti tunnistettavissa HUOM. Tallaiset koealat tiedotetaan S. Nevalai- selle viikottain (osoite myohemmin). 1 Tuuli Ilmiasu yleensa 2 (tai B) 2 Lumi Ilmiasu yleensa 2 tai 5 (B tai E) 3 Muut ilmastotekijat, (vesi) Ilmenee neulasissa (halla, ravinnehairiot, tulva) tai rungossa (pakkanen), joskus myos nama syyt tappavat puun. 4 Kasvien keskinainen kilpailu Heinittyminen tai vesottuminen taimikoissa, naa- puripuiden kilpailu harventamattomissa metsissa, piiskaus. 31 32 5 Korjuuvaurio Puuston korjuussa kolhiintuneet puut 6 Muu ihmisen aiheuttama vaurio Leimausjaljet, huolimaton istutus tai kemiallinen kasittely, tuohen keraily ym. tien rakentaminen. 7 Myyra Myyratuhoja ilmenee lehti- ja havupuun taimilla. Sybmajalki usein rungon alaosassa, joskus myOs oksissa. Jalki karkeampi kuin tukkimiehntailla. Ilmaisu tavallisesti 1 tai 4 (A tai D). 8 Hirvi Hirvi sybnyt tai katkaissut taimesta paarangan tai sivuoksia. 9 Hyonteiset Muualla mainitsemattomia tai tunnistamattomia hyonteistoukkia, aikuisia tai syomajalkia. 10,A Tervasroso Tervasroson ilmiasu on 1, 5, 4, 7 tai 8 tai vastaavat kirjaimet. 11,B Muu sieni Muualla mainitsematon sininen itiOemiO, lahoa tai rihmastoa. Esimerkiksi mannynversoruoste ja kuusen suopursuruoste. 12,C Muut selkarankaiset Janis, poro, majava, metso ym. 13,D Mantypistiainen Toukat nakertavat mannyn neulasia; voivat syoda koko puun paljaaksi. Kuluvan vuoden neulaset saastyvat yleensa tuholta. 4/1- 14,E Kirjanpainaja Ilmenee kuusella. Syomakuviot kuivattavat kuorta, joka myohemmin helposti repeilee. L5 15,F Ytimennavertaja Ytimennavertaja syo mantyjen latvusten ylaosan kasvaimia ontoksi. Ilmenee neulasten vahenemisena puiden latvaosissa ja katkenneiden kasvaimien putoamisena maahan. /45-16,G Tyvitervastauti /?517,H Lumikariste 18 Versosyopa 19 Havupunkki tai kuusen neulaspunkki (lisatty 1989) 20 Puiden ikaantyminen (lisatty 1990) Ei tuhoa tai poistunut otoksesta 921 Tuhon aste. Koodit 0 Ohi mennyt Aiempi tuho on jo korjautunut. 1 Ohi meneva (5 vuodessa) Ohimeneva tuho hidastaa puun kehitysta muttei aiheuta vaurioita puutavaraan. 2 Vaurioita jattava Tuho alentaa saatavan puutavaran maaraa tai laatua. 3 Tappava tai puu on jo kuollut 33 Ei tuhoa tai poistunut otoksesta Tuhon varmuus: aiheuttajaa koskevan havainnon tarkkuus Koodit 1 Varma 2 Todennakoinen 3 Otettu nayte - Ei tietoa syysta tai ei tuhoa tai poistunut otoksesta Mandolliset naytteet lahetetaan osoitteeseen: Seppo Nevalainen Joensuun tutkimusasema PL 68 80101 JOENSUU p. 973-151 4000 HUOM. Seppo Nevalaiselle tiedotettava viikottain ne koealat, joilla ilmenee tunnistamattomia tuhoja tai selvia versosyopa- tai karistetuhoja. Ottakaa mukaan METLAn virkapostikuoria tai kortteja, joihin on valmiiksi kirjoitettu osoite. 108 Lisatietoja sarake Ita-Lapissa 1991 arvioitavat tunnukset 109-110 Impedanssi (vaihtovirtavastus) Impedanssi mitataan kuorenalaisesta elavasta jalsi-nila -kerroksesta puun pohjoispuolelta 130 cm korkeudesta Conditiometer-laitteella. Elektrodit tyonnetaan pystysuorassa asennossa kuoren lapi runkoon (mannylla kilpikaarna- liuskojen valista) ja vedetaan hitaasti ulospain samalla tarkkaillen digitaalinayton ilmoittamia lukuarvoja. Pienimman lukuarvon kohdalla vetaminen lopetetaan ja seurataan sailyyko arvo muuttumattomana. Pienin 34 muuttumaton lukuarvo merkitaan lomakkeeseen. Elektrodit pyyhitaan spriilla mittausten valilla. Ilman lampotila varjossa merkitaan kuvioriville sarakkeille 45-47. 111 Latvan karjen muoto kuusella ja mannylla (kuva 6) Koodi 1 normaali 2 lievasti pyoristynyt 3 voimakkaasti pyoristynyt 4 taipunut latva 5 epamuotoinen (kapea, piikkimainen, yksipuolinen) 6 kuollut = kuivalatvainen 7 latva katkennut E ei voi nanda lehtipuu tai poistunut otoksesta Kuva 6. Latvan karjen muotojen luokitus kuusella. 1 normaali 2 lievasti pyoristynyt LT\ 3 voimakkaasti py6ristynyt 4 taipunut latva 5 epamuotoinen kapea piikkimainen yksipuolinen 35 Jib Lisaohje versosyovan esiintymisen tarkkailusta Metsien terveydentilan tutkimusohjelman 600-tason vuoden 1991 maastotoiden yhteydessa tarkkaillaan versosyovan esiintymista tienvarsien mannikoissa ajettaessa autolla koealalta toiselle tai majapaikoille. Tarkoituksena on saada kattava kuva 600-tason koealoja laajemmasta aineistosta. Versosyopa nakyy ensin versojen paatesilmujen tuhoutumisena, myohemmin viimeisten vuosikasvaimien ruskistumisena. Isoilla puilla tuho lahtee alaoksista edeten ylospain latvusta. Pienilla puilla tauti voi iskeytya ensin latvaan ja edeta sielta alas pain. Versosyopatilanteesta enemman Teollisuuden Metsaviesti N.o 3 1988, Kurkela, 20-21. Tarkkailu suoritetaan ajoreitin varrelta ajotaipaleittain landosta seuraavaan pysandyspisteeseen. Merkitaan ajoreitti (lahto- ja paatepiste) lomakkeella ja ajettu kilometrimaara. Lisaksi merkitaan lahto- ja pysandyspisteen koordinaatit. Kaytetaan samaa koordinaatistoa kuin 600-tason koealoissa, mutta otetaan kayttoon myos parilliset koordinaatit. Pysyvilla koealoilla on kaytossa vai parittomat. Toisin sanoen, kun pysyvat on merkitty: 009-15, 015-63, nyt katsotaan mihin koordinaattiruutuun kukin piste sijoittuu ja kaytetaan kandeksan kilometrin ruudukkoa. Koordinaatit nakyvat GT-karttakopioissa, jotka on lahetetty 1985-86. Versosyovan esiintymisesta ja sen vakavuudesta tehddan yleisarvio ajetulta matkalta seuraavaa luokitusta kayttaen. Tarkkailun kohteena ovat tienvarsimannyt. Versosyopahavainnot kirjataan omalle kaavakkeelle. 36 Luokitus Koodit 0 Versosyopaa ei esiinny tienvarsimannyissa 1 Versosyopaa esiintyy siella taalla yksittaisissa puissa lievana, lahinna alaokissa ja/tai alikas- vospuissa koko latvuksessa. 2 Versosyopaa esiintyy yleisesti ajoreitin varrella lievana 3 Versosyopaa esiintyy vallitsevassa latvuskerrok- sessa paikoitellen pahana tuhona ajoreitin varrel- la. Neulaset ovat ruskistuneet koko latvuksesta Ruskea yleisvari leimaa kokonaisia metsikoita. Latvukset selvasti harsuuntuneet. Tuhoa ei kuiten- kaan esiinny yhtajaksoisesti kaikissa mannikoissa. 4 Versosyopaa esiintyy pahana tuhona lahes kaikissa mannikoissa. Latvukset hyvin harsuuntuneet. Puilla huono ennuste. 37 - Puuttuva tieto • .. 38 V. 1991 inventoitavat 60-tason koealat 1. Kaikki 600-tason otokseen kuuluvat 60-tason koealat inventoidaan. 2. Vanhat (Sarvaksen) siemensatokoealat inventoidaan kuten aikaisempina vuosina. Kuusi Heinola 565 Suolahti Kittila, Pallas IV Posio Roi, mlk XVIII Posio Tuusula XXX ja XXXIV Suolahti Kuorevesi XXXV Lehtinen Siilinjarvi 544 Poikolainen Manty Heinola 567 Punkaharju XLV Tuusula XXXII Bromary III Kuorevesi XXIII Eckert. I Kittila, Pallas I, II Roi, mlk XXVII ja XXIX Enontekio, Ounas I Utsjoki I Inari, Laanila I, II Sodankyla 552, 555 Suolahti Suolahti Suolahti Suolahti Lehtinen Lehtinen Posio Posio Posio Posio Posio Posio 3. Terveyslannoituksen 18 koealaa Jamijarvella (no 410) Arvioi Sulo Lehtinen, puiden valinnasta annetaan erillinen ohje :cc} tr, c) kr) c) -H 0 0 • 1/40 1/40 - cq A 0 0 i ) " . . 7 ) 1 ca. ro IS S W 2 D 9 d U lj • - t) CO 1-1 0 C 4 ) cv CI) Varioireet: snnw avA o q su '4 0 T 1T sT T •gnaT iT u ' c T s nseT w T T snnw auA aq su 11 11 11 11 11 11 11 • C •1 b r-4 -qnoT iT u * F T s nsuT w T T Ca (1- ‘.1 111 .7T aPall C O .4 0 V t .4natiT u ' F T s -w e n uT snn T aA . D o ( 1 -lo d w u T •N N T IS 'A 1 W 'W T IIP T ill 'A U U T I Y-4 c•:3 C l) r - ia a , V ) _ C ri x -(2 , '4 1 1 0 1 4 T e ▪ FT S g u an uT snn ,z • suna'A eT .)11 P .T T le pt 0 rsi * C . ro 4 J r i ru • -.1notiT u * F T s -q u u n uT snn • naT iT u * F T s g u a n uT snn 5'5o N A odX 4 •q T ad •o d at )1/1 -T actA aT •sun.1 •T adw vaT -N sA u U O JO 'A riquuT uoia•A - o 0 .1 0 T IA de, : >, 'N SW ( *N S A U cp c.0 oN N nu equnnsuuuT T cy- u sN o aq icu •N sA u ro r) ou •N sA u qusN o-N as q o q n lu sN o - c T6 . S J E'Ll uw nqsT od u q u n n s rl slcicsT q a T r u i o u an d .1 ro in r-1 CL) (.1 0 a . _C 0 n. 0 fr) C O -C r-I C Cl, Cd O Q.) 0 Q . C.1 L ci N 0 -b Ts- ‘1/41 R v ' -41 M V 1 ) a t 4 ,4 rn Ekstensiivitaso • (lj a s s C1-1 E H _%-f . 0 'Sr :a l Ekstensiivitaso 1991 Sarake Kenttd Muuttujat Koodit Kuviotunnukset 1- 2 2 Inventointialue 3- 6 4 Y-lohkokoord. 7- 9 3 X- " 10-11 2 Koealan nro 12-13 2 Koealaverkon taso 1-9 14 1 Arvioija HP.1.JP=2,SL=3,PS=4 15-16 2 Inv.paivd -90 17-18 2 Inv. kuukausi -90 19-20 2 Inv.vuosi -90 21-22 2 Inv.klo -90 23-24 2 Inv.pdivd -91 25-26 2 Inv.kuukausi -91 27-28 2 Inv.vuosi -91 29-30 2 Inv.klo -91 31 1 SaNtila 1-5 32 1 Hakkuut 1989-90 tapa 0-8 33 1 Hakkuut 1989-90 kohde 1-9 34 1 Hakkuut 1990-91 tapa 0-8 35 1 Hakkuut 1990-91 kohde 1-9 36 1 Kuv. tuhon ilmiasu 37 1 Tuhon aiheuttaja 38 1 Nuorten kuusien keltakdrkisyys kuviolla 39 1 Viherlevlin runsaus nuor. kuusilla kuviolla 40 1 Kuvion harsuuntuminen 41 1 Ei kdyty -selitys 42 1 Naavamaiset jtikdlat Lappi 43 1 Lehtimaiset jakalat Lappi 44 1 Vihersukkulajak. & levd Lappi 45-47 3 Laimpbtila (1 desim.) Lappi Puutunnukset 48-49 2 Puun numero 50 1 Puulaji 51-54 4 Etdisyys puuhun 55-57 3 Suunta puuhun 58 1 Otoksesta poistumisen spy 59 1 Harsuuntuminen 60 1 Oksatuhot 61 1 Sekundaarioksat 62-63 2 Neulasysk alaoksat 64 1 Neulasysk yldoksat 65 1 Ndyteoksa valittu 66 1 Ndyteoksan ilmansuunta 67 1 Myteoksan altistuminen valolle 68-69 2 Nayteoksan nvsk lukumdard 70 1 Ndyteoksan vdriero 71 1 Edell. vdrieron laatu 72 1 Edell. varieron nvsk 73 1 Levapeitteen runsaus 74 1 Levdpeitteen nuorin vuoskikasvain I 75 1 Hypogymnia physodeksen peittavyys 76 1 " nuorin vuosikasvain 77 1 Keltakdrkisyys uusimmassa nvsk:ssa 78 1 . vanhemmissa " 79 1 Keltakgrkisyyden sijainti oksistossa 80 1 " aiheuttaja 81 1 Kellastuminen uusimmassa nvsk:ssa 82 1 " vanhemmissa " 83 1 Kellastumisen sijainti oksistossa 84 1 " aiheuttaja 85 1 Ruskettuminen uusimmassa nvsk:ssa 86 1 vanhemmissa " 87 1 Ruskettumisen sijainti oksistossa 88 1 aiheuttaja 89 1 Muu varioire 90 1 Muu viiri uusimmassa nvsk:ssa 91 1 " vanhemmissa " 92 1 Muun varin sijainti oksistossa 93 1 " aiheuttaja 94 1 Hedekukinnan runsaus mannylla 95 1 Rapyjen madra 96 1 1. tuhon ilmiasu 97 1 sijainti 98-99 2 . aiheuttaja 100 1 aste 101 1 varmuus 102 1 2. tuhon ilmisasu 103 1 " sijainti 104-105 2 aiheuttaja 106 1 este 107 1 " varmuus 108 1 Lisatietoja 109-110 2 Impedanssi (ma Lappi) 111 1 Latvan karjen muoto Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41