Metsätieteen aikakauskirja t i e d o n a n t o 391 Kari Väätäinen, Antti Asikainen ja Lauri Sikanen Metsäkoneiden siirtokustannusten laskenta ja merkitys puunkorjuun kustannuksissa Väätäinen, K., Asikainen, A. & Sikanen, L. 2006. Metsäkoneiden siirtokustannusten laskenta ja merkitys puunkorjuun kustannuksissa. Metsätieteen aikakauskirja 3/2006: 391–397. Pienilläkin metsäkoneyrityksillä on omaa, metsäkoneiden siirroissa käytettävää koneenkuljetus- kalustoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin metsäkoneenkuljetuskaluston omistamisen ja käytön erityispiirteitä sekä esitettiin laskentamalli metsäkoneiden siirtokustannusten arvioimiseksi. Myös siirtokustannusten merkitystä puunkorjuun kokonaiskustannuksista pohdittiin. Yhden koneketjun puunkorjuuyrityksessä metsäkoneiden siirtokustannus oli 0,80 €/m³ (1,62 €/km) ilman kuljettajan palkkakustannuksia, kun vuotuinen koneenkuljetusauton ajosuorite oli noin 17 300 km (hakkuu- määrä 35 000 m³/vuosi). Vastaavasti kahden korjuuketjun yrityksessä (70 000 m³/vuosi) yhden metsäkoneenkuljetusauton käytön yksikkökustannus oli 0,52 €/m³ (1,03 €/km). Metsäkoneiden siirtokustannusten osuus oli noin 6–10 % koneyrittäjän puunkorjuun kokonaiskustannuksista. Jatkossa erityisesti alueyrittäjyys voi tarjota uusia keinoja metsäkonesiirtojen kustannustehok- kaampaan toteutukseen. Asiasanat: metsäkoneiden siirto, koneenkuljetusauto, kustannuslaskenta, siirtokustannus Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu Sähköposti kari.vaatainen@metla.fi Hyväksytty 2.6.2006 Lauri Sikanen Antti Asikainen Kari Väätäinen 392 Metsätieteen aikakauskirja 3/2006 Tiedonanto 1 Johdanto Vuosittainen hakkuumäärä Suomessa on va- kiintumassa noin 55 miljoonan kuutiometrin tasolle (Mustonen 2005). Nykyisin ainespuun kor- juukoneiden siirrossa käytetään noin 800 metsä- koneiden kuljetusautoa (Asikainen 2004, Jaakkola 2006). Näin ollen jokaista ainespuun korjuukoneen siirrossa käytettävää metsäkoneenkuljetusautoa kohden hakataan keskimäärin 68 750 m³ vuodessa. Yksi metsäkoneenkuljetusauto on käytössä lähes neljälle puunkorjuukoneelle, jos koneiden määränä käytetään Suomen puunkorjuussa vuoden aikana keskimäärin aktiivisessa käytössä olevaa kokonais- kalustoa (hakkuukoneet ja metsätraktorit yhteensä 3 120 konetta) (Torvelainen 2005). Tulevaisuudessa ainespuun korjuussa käytettävien metsäkoneiden kokonaismäärä ei Suomessa tule lisääntymään (Asikainen ym. 2005), mutta metsä- hakkeen käytön ja tuotannon kasvaessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti (vuonna 2010 käyttötavoite 5 milj. m³) metsähakkeen korjuukaluston siirtoihin tarvitaan lisää koneenkuljetusautoja. Asikainen (2004) on arvioinut, että vuonna 2010 metsähak- keen korjuukaluston siirtoihin tarvittaisiin lähes 150 koneenkuljetusautoa. Metsäkoneet siirretään hakkuutyömaalta toiselle pääosin metsäkoneenkuljetusautoilla. 1990-luvun alussa 70 % hakkuukoneista ja 65 % metsätrakto- reista siirrettiin työmaalta toiselle metsäkoneen- kuljetusautoilla (Kuitto ym. 1994). Hakkuukoneil- la ja metsätraktoreilla metsäkoneenkuljetusautojen kokonaisajoaika oli 2,6 ja 1,9 tuntia sekä vastaavasti kokonaisajomatka 106 ja 85 km yhtä työmaasiirto kertaa kohden, kun työmaiden välinen matka oli keskimäärin 25 km (Kuitto ym.1994). Lehtomäen (2006) sekä Jaakkolan (2006) arvioi- den mukaan 70–80 %:lla metsäkoneyrityksistä on omaa metsäkoneen siirtokalustoa. Erityisesti yrityk- sen koolla on vaikutusta oman siirtokaluston han- kintaan. Yhden tai kahden koneen yritykset turvau- tuvat muuta yrittäjäkuntaa useammin ostopalveluna hankittavaan koneiden siirtoon. Myös pidemmissä korjuukohteiden välisissä siirtymisissä yrittäjät saattavat käyttää ostopalvelua, vaikka yrityksellä on omaakin siirtokalustoa (Yrittäjäkeskustelut 2005 ja 2006). Metsä- ja maansiirtokoneiden siirtopalvelua tarjoavia yrittäjiä on Suomessa useita kymmeniä (ks. Inoa – parempaa yritystietoa 2006). Siirtopalvelun tarjonnan ohella osa yrittäjistä toimii metsäkoneyrit- täjänä, osa yrittäjänä maansiirtoalalla sekä pieni osa toimii pelkästään siirtopalvelun tarjoajana. Miksi siirtokustannuksiltaan usein jopa edulli- semman ostopalvelun käyttö ei ole kuitenkaan ylei- sempää? Haastattelujen (Yrittäjäkeskustelut 2005 ja 2006) mukaan merkittävimpänä ongelmana on palvelun tarpeen ajankohdan huono ennakoitavuus ja siten palvelun saanti oikealla hetkellä. Koneita ei olla valmiita seisottamaan siirtojen odotusta var- ten. Koneiden seisottaminen tulee yrittäjälle kalliik- si, kun koneen tehokasta työaikaa kuluu hukkaan. Myös ennakoimattomiin konesiirtoihin – kuten esi- merkiksi konerikosta aiheutuneet siirrot varikolle ja takaisin – voidaan varautua paremmin hankkimal- la oma koneenkuljetusauto. Näin ollen oma siirto kalusto on usein edellytys tehokkaalle puunkorjuulle (Yrittäjäkeskustelut 2005). Metsäkoneenkuljetusautojen keskimääräinen vuo- tuinen kuljetussuorite on auton kustannustehokasta käyttöä ajatellen liian vähäistä. Mittavat kiinteät kustannukset kalliine pääomakuluineen sekä vakuu tus- ja liikennemaksuineen kasaantuvat auton vähäi- selle käyttöajalle ja ajokilometreille. Auton vähäi- nen vuotuinen käyttö nostaa tunti- ja kilometrikus- tannukset korkeiksi. Haastatelluilla koneyrittäjillä oman metsäkoneenkuljetusauton vuosikäyttö vaih- teli 15 000 km:stä 50 000 km:iin (Yrittäjäkeskustelut 2005). Pienimmillä, yhden korjuuketjun yrittäjillä, oman koneenkuljetusauton vuotuinen käyttö voi jää- dä noin 20 000 kilometriin, ja jopa allekin. Pieniä, enintään kolme konetta omistavia metsäkoneyrittä- jiä on lähes 90 % kaikista metsäkonealan yrittäjistä (Puukorjuualan yrittäjiä… 2005). Tulevaisuudessa alueyrittäjyyden yleistyessä alue- yrittäjä voi tarjota siirtopalvelua osayrittäjille, jotka eivät itse omista siirtokalustoa. Edelleen ongelma- na säilyy siirtokaluston oikea-aikainen saatavuus. Koska ainespuun korjuu säilyy kausiluonteise- na, tulisi myös metsäkoneenkuljetusautoille etsiä vaihtoehtoisia käyttömahdollisuuksia metsäkonei- den siirtotyön ohella. Tilannetta voivat tasapainottaa tulevaisuudessa kokonaisurakointitehtävät, joissa metsäkone toimii alustakoneena erilaisille metsän- käsittelyn lisälaitteille, kuten istutus-, muokkaus-, raivaus- sekä energiapuunkorjuun laitteille (Kärhä 393 Väätäinen, Asikainen & Sikanen Metsäkoneiden siirtokustannusten laskenta ja merkitys puunkorjuun kustannuksissa ja Peltola 2004). Aiemmin metsäkoneiden kustannuslaskennassa siirtokustannukset on otettu mukaan useimmiten kiinteinä arvoina, eikä laskelmissa ole otettu huo- mioon käytettävän koneenkuljetusauton kokonais- suoritteen vaikutusta laskennassa käytettyyn kilo- metrikustannukseen. Tässä artikkelissa on tuotu esille metsäkoneiden siirron erityispiirteitä, joiden perusteella laadittiin kustannuslaskentamalli metsä- koneiden siirrolle. Myös eri tekijöiden vaikutuksia kuljetuskustannuksiin on esitetty ja pohdittu. 2 Siirtokustannusten lasken- taan vaikuttavia tekijöitä Metsäkoneiden siirtokuljetukset tehdään pääasiassa kolmi- tai neliakselisilla kuorma-autoilla, joissa on tarkoitusta varten rakennettu lavarakenne ts. kulje- tusritilät. Lähes kaikki metsäkoneenkuljetusautot ylittävät yleisille teille sallitut akseli-, teli- ja/tai kokonaismassat sekä sallitun kuljetuskorkeuden (4,4 m) (Setälä 2003). Näin ollen metsäkoneiden kulje- tukset kuuluvat lähes aina luvanvaraisten erikois- kuljetusten piiriin. Metsäkoneiden kuljetuksille on anottava erikoiskuljetuslupa (ERIKU-lupa) Tiehal- linnon tiepiireistä (Setälä 2003). Metsäkoneenkul- jetusautot on myös muutoskatsastettava vastaamaan käyttötarvetta, jolloin auton valmistajan tulee toi- mittaa todistus auton rakenteellisesta kestävyydestä käytetyille kokonaismassoille (Setälä 2003). Metsäkoneenkuljetusauton hankintahinta koostuu sekä perusauton että siihen asennetun lavaraken- teen hinnasta. Uuden perusauton hankintahinta on 90 000–110 000 € (alv 0 %) riippuen varustetasos- ta ja akselimäärästä (Yrittäjäkeskustelut 2005). Lavarakenteen eli kuljetusritilöiden veroton hinta asennuksineen vaihtelee keskimäärin 16 000 €:sta 21 000 €:oon (Toivonen 2005). Lisäksi koneenkul- jetusauton käyttöönoton luvallistamiseksi vaaditaan erityisvapauslupa ja muutoskatsastus yhteiskustan- nukseltaan noin 600–700 €. Metsäkoneenkuljetusautojen käyttöikään vaikuttaa merkittävästi vuosittainen käyttö ts. ajetut kilomet- rit. Toisaalta siirtokaluston yleinen kunto ja kaluston vanheneminen tulee myös ottaa huomioon uuden ka- luston hankintahetkeä määritettäessä. Haastattelujen perusteella koneenkuljetusautojen käyttöikä vaih- teli 10–15 vuoden välillä. Hakkuutyömaasiirtojen lisäksi metsäkoneita siirrettiin metsästä varikolle ja takaisin korjauksien, huoltojen ja hakkuuseisokkien takia. Näiden osuudeksi arvioitiin 5–10 % kaikista siirroista (Yrittäjäkeskustelut 2005). Yleisimpien kuorma-autotyyppien vuotuinen ar- vonalenemisprosentti vaihtelee 20 %:sta 30 %:iin riippuen useista eri tekijöistä, kuten: kalustotyyppi, auton malli ja merkki, käyttötarkoitus, käytettyjen kuljetusvälineiden markkinat ja kaluston yleinen kunto (Oksanen 2003). Vähäisen vuotuisen käyttö- määrän takia metsäkoneenkuljetusauton arvonale- nemisprosentti voi jäädä kuitenkin edellä mainittuja arvoja pienemmäksi. Koneiden siirroista vastaavat useimmiten metsä- koneenkuljettajat sekä myös itse yrittäjät. Joillakin suuremmilla yrittäjillä on myös erikseen koneenkul- jetusauton kuljettaja(t). Jos metsäkoneenkuljettajat huolehtivat koneiden siirroista, se on osa heidän työ- aikaansa ja palkkaus siltä osin on jo otettu huomioon. Kun on tiedossa, että koneen siirto osuu työvuorolle, koneenkuljettaja ottaa siirtoauton mukaan työmaalle mennessään. Korjuutöiden jälkeen kone(et) siirre- tään seuraavalle hakkuukohteelle. Korjuukonekalus- ton määrän kasvaessa voi erillisen autonkuljettajan palkkaaminen olla järkevää. Myös konesiirtojen logistiikkaa parantamalla metsäkoneiden toimin- nallista käyttöastetta voitaisiin kasvattaa. Hakkuukone-metsätraktori -korjuuketjun siirrois- sa samalla siirtokerralla tapahtuvia siirtoja on hyvin vähän (alle 5 %) (Yrittäjäkeskustelut 2005). Vaik- ka metsäkoneet käyvät samoilla hakkuukohteilla, koneet siirretään uudelle kohteelle pääasiassa eri siirtokerroilla. Esimerkiksi päätehakkuukohteel- ta koneketjun hakkuukone voidaan siirtää uudelle kohteelle jopa useita päiviä metsätraktorin siirtoa aiemmin. 394 Metsätieteen aikakauskirja 3/2006 Tiedonanto 3 Laskentamalli ja -esimerk- kejä koneenkuljetusauton siirtokustannuksista Seuraavassa esitetyt siirtokustannusten taustatekijät ja laskentaesimerkki perustuvat yhden korjuuketjun metsäkoneyrittäjän toimintaan. Laskelmaan määri- tettiin keskimääräiseksi hakkuutyömaan, hakkuu tavaltaan poikkeavan leimikon korjuulohkon, kooksi 300 m³ (Esimerkiksi Väätäisen ja Liirin (2006) kor- juritutkimuksen mukaan korjuulohkon keskikoko oli 311 m³). Näin ollen yhden koneketjun keskimääräi- sen vuotuisen korjuumäärän (35 000 m³) mukaisesti erillisten korjuulohkojen määräksi tuli 117 kappa- letta vuodessa. Esimerkkilaskennassa oletettiin, että 70 % kaikista korjuulohkojen välisistä konesiirroista toteutetaan metsäkoneenkuljetusautolla. Siten metsä koneyrittäjän korjuuketjun siirtokalustolle (yksi koneenkuljetusauto) tuli työmaakohtaisia siirtoja Kuiton ym. (1994) lähtöarvojen perusteella 15 725 km. Varikkosiirtojen osuus huomioon ottaen (tässä 10 % kokonaissiirroista) lopullinen konesiirtojen vuotuinen määrä yhdelle koneketjulle oli laskenta- esimerkissä 17 297 km. Kustannuslaskenta tehtiin uudelle neliakseli- selle metsäkoneenkuljetusautolle (hankintahinta 95 000 € (alv 0 %)) ja siihen asennetulle kuljetus- ritilälle (20 000 € (alv 0 %)). Auton käyttöiäksi määritettiin 15 vuotta, jolloin auton käyttösuorit- teeksi tuli 259 000 km. Siirtoauton hintaan sisälty- vä rengaskustannus otettiin huomioon laskennassa erikseen käyttökustannuksiin, joten pääoman pois- to- ja korkovaikutukset laskettiin investoinnin han- kintahinnasta ottamatta mukaan renkaiden hintaa. Laskennassa pääoman poisto tehtiin tasapoistona ja koron osuus laskettiin pitoajalla keskimäärin sido- tusta pääomasta. Laskelmassa koneenkuljetusauton vuotuinen arvonaleneminen määritettiin 18 %:ksi. Tasapoiston, koron sekä jäännösarvon laskentakaa- vat esitetään seuraavassa. S = (H – J)/n K = p/100 × ((n + 1)H + (n – 1)J)/2 × n J = H × (1 – Vp /100)n missä S = keskimääräinen vuosipoisto (€) K = keskimääräinen vuosikorko (€) J = jäännösarvo (€) H = hankintahinta (€) n = käyttöikä tai poistoaika (vuosi) p = laskentakorkoprosentti (%) Vp = vuotuinen arvonalenemisprosentti (%) Taulukko 1. Taustatekijät esimerkkilaskelman metsäkoneenkuljetusautolle. Tiedot koneenkuljetusautosta ja ajomäärästä Kuljetuslaji metsäkoneiden siirto Ajoneuvo 4-akselinen vetoauto Kokonaispaino 37 t Hyötykuorma 23 t (max. ERIKU-luvalla) Siirtokerrat (työmaat) 0,7 × 234 krt/vuosi Kokonaisajoaika (työmaat) 2,25 h/siirto Kokonaisajomatka 96 km/siirtokerta Kokonaisajoaika 400 h/vuosi Varikkokäynnit 1 572 km Kokonaisajosuorite 17 297 km/vuosi (10 % kokonaissiirtomatkasta) Auton käyttömatka 259 000 km Investointikustannus ja jäännösarvo (alv 0 %) Auton alusta 95 000 € Lavarakenne 20 000 € Muutoskatsastus ja luvat 600 € Renkaat (à 500 €) 6 000 € (12 kpl) Hinta (ilman renkaita) 109 600 € Auton pitoaika 15 vuotta Arvonalenemisprosentti 18 % Jäännösarvo 5 585 € Muuttuvat kustannustekijät Polttoaineen kulutus 45 l/100 km Polttoaine 0,75 €/l Renkaiden kestomatka 100 000 km Renkaiden pinnoitus (2 krt) 150 €/pinnoitus Voiteluaineet 600 €/vuosi Korjaus ja huolto 0,10 €/km 395 Väätäinen, Asikainen & Sikanen Metsäkoneiden siirtokustannusten laskenta ja merkitys puunkorjuun kustannuksissa Esimerkkilaskelma perustuu toimintatapaan, jos- sa korjuukoneiden siirrot tekee joko yrittäjä tai vastaavasti koneenkuljettajat itse. Koska metsä- koneenkuljettajan koneen siirron aikainen työaika sisältyy metsäkoneen kustannuslaskentaan, siirto auton kuljettajan palkkakustannus kuuluu siltä osin siirrettävän metsäkoneen kustannuksiin. Siten esimerkkilaskelmassa palkkakuluja ei siirroissa ole otettu huomioon. Laskennan kustannusarvot ovat vuodelta 2005. Kustannuslaskelman lähtöarvot on esitetty taulukossa 1 ja varsinainen kustannuslas- kelma taulukossa 2. Laskentaesimerkin mukaan kolme suurinta kulu erää vuosikustannuksista ovat pääoman poisto (24,7 %), polttoaine (20,8 %) ja vakuutusmaksut (10,7 %). Metsäkoneenkuljetusauton vähäinen käyttö nostaa kiinteiden kustannusten osuutta suu- reksi. Samoilla lähtöarvoilla laskettuna kahden korjuuketjun metsäkoneyrityksessä siirtokilomet- rien määrän kasvaessa kaksinkertaiseksi (34 595 km:iin) kilometrikustannus putoaisi 1,62 €:sta 1,06 €:oon. Kokonaisajomatkan edelleen lisääntyessä kilometrikohtaisen kustannuksen pienentyminen hidastuu (kuva 1). Metsäkoneyrittäjälle siirtokustannuksen tärkein tunnusluku on kustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka 35 000 m³:n vuotuisella hakkuumääräl- lä olisi laskentaesimerkissä 0,80 €/m³. Tämä tarkoit- taa siis kustannuslisää, joka on otettava huomioon puunkorjuun yksikkökustannuksissa. Vastaavasti kahdella korjuuketjulla (70 000 m³) yhden metsä- koneenkuljetusauton käytön yksikkökustannus olisi 0,52 €/m³. Kuvassa 2 on esitetty hakkuumäärän vai- kutus metsäkoneiden siirtokustannukseen hakattua kuutiometriä kohden, kun yrittäjällä on käytössä yksi koneenkuljetusauto. Taulukko 2. Kustannuslaskelma yhden korjuuketjun siirtokustannuksille koneenkuljetusautolla ilman kuljet- tajan palkkakustannuksia. Vuosi- Kustannus- kustannus, € osuus, % Muuttuvat kustannukset Polttoaine 5 838 20,8 Voiteluaineet 600 2,1 Korjaus/huolto 1 730 6,2 Renkaat 554 2,0 Yhteensä 8 721 31,1 Kiinteät kustannukset Pääoman poisto 6 934 24,7 Pääoman korko (4 %) 2 442 8,7 Vakuutusmaksut 3 000 10,7 Liikennöimismaksut 2 573 9,2 (sis. ERIKU-luvan 2005: 73 €) Hallintokustannukset 1 500 5,3 Ylläpitokustannukset 1 500 5,3 Yhteensä 17 950 63,9 Auton vuosikustannus 26 671 95 Toimintaylijäämä (5 %) 1 404 5 Yhteensä 28 070 100 Kustannus siirtotunnille 76,16 €/h Siirtokustannus 1,62 €/km Siirtokustannus 171 €/siirto Siirtokustannus 0,80 €/m³ (Vuotuinen hakkuumäärä: 35 000 m³) 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 0 20 40 60 80 100 Kokonaisajomatka, 1000 km/vuosi S iir to ku st an nu s, € /k m 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 0 25 50 75 100 125 150 175 Kokonaishakkuumäärä, 1000 m3/vuosi S iir to ku st an nu s, € /m 3 Kuva 1. Vuotuisen kokonaisajomatkan merkitys metsä- koneenkuljetusauton kilometrikustannukseen taulukon 1 lähtöarvojen perusteella (siirtokustannus ei sisällä siirto- auton kuljettajan palkkakustannusta). Kuva 2. Metsäkoneyrityksen kokonaishakkuumäärän vai- kutus siirtokustannukseen hakattua kuutiometriä kohti, kun käytössä on yksi koneenkuljetusauto (yhtenäinen vii- va = palkkakustannus ei sisälly siirtokustannukseen, katko- viiva = palkkakustannus sisältyy siirtokustannukseen). 396 Metsätieteen aikakauskirja 3/2006 Tiedonanto Olisiko järkevää hankkia erillinen koneenkuljetus- auton kuljettaja yritykselle, jolla on neljä korjuuket- jua (kahdeksan konetta)? Koneyrittäjän vaihtoehtoi- na olisi joko kaksi autoa, joita yrittäjä ja metsäkoneen kuljettajat käyttäisivät, tai yksi auto, jota käyttäisi kokopäivätoimisesti erillinen kuljettaja. Oletukse- na on, että valittu kuljetuskalusto hoitaa kokonaan yrittäjän konesiirrot (yrittäjän kokonaishakkuumää- rä vuodessa 4 × 35 000 m³ = 140 000 m³ ja siirtojen osuus koneenkuljetusautolla 70 %). Laskentamalliin lisättiin kuljettajan palkkatekijät ja -kustannukset (palkka: 10,5 €/h, välilliset kustannukset: + 63 %). Muut laskentojen perustiedot olivat samat kuin edel- lisessä laskelmassa (taulukot 1 ja 2). Toimittaessa kahdella koneenkuljetusautolla (70 000 m³/auto) ilman erillistä kuljettajaa auton käyttökustannus oli 0,52 €/m³ sekä vuotuinen kus- tannus siirtokalustolle 73 240 €, kun yhtä koneenkul- jetusautoa (140 000 m³/auto) ja erillistä kuljettajaa käytettäessä vastaavat kustannukset olisivat 0,59 €/ m³ ja 82 339 €/v. Jälkimmäisessä laskelmassa vuo- tuinen kokonaisajoaika oli 1 600 tuntia ja palkkakus- tannus 27 384 € (33,3 % kokonaiskustannuksista), jos palkka otettiin huomioon vain ajotunneilta. Ku- vassa 2 katkoviivalla esitetty kustannuskäyrä osoit- taa siirtokustannustason tilanteessa, jossa yrityksen koneenkuljetusautoa ajaa siihen erikseen palkattu kuljettaja (palkkakustannukset on otettu laskelmaan huomioon edellä esitetyllä tavalla). Laskelmassa kahden auton käyttö tuli 0,07 €/m³ edullisemmaksi yhden auton ja erillisen kuljettajan vaihtoehtoon nähden. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa tosin metsäkoneen kuljettajien työaikaa säästynee enemmän varsinaiseen puunkorjuuseen ja siten koneiden käyttöasteiden nousu vähentäisi yksikkö- kustannuksia. Toisaalta yhden koneenkuljetusauton käyttö kahdeksan metsäkoneen siirrossa voi aiheut- taa korjuun sesonkiaikoina siirron odotuksia joille- kin koneille. Tarkasteltaessa yrittäjän puunkorjuun kokonaiskannattavuutta tulisi myös nämä tekijät ottaa laskennassa huomioon. 4 Päätelmät Kun puunkorjuun yksikkökustannukset vuonna 2004 olivat keskimäärin 8,15 €/m³ koneyrittäjä- korjuussa (Örn ja Väkevä 2005), metsäkoneiden siirtokustannusten osuuden voidaan osoittaa ole- van merkittävä, noin 6–10 %. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että metsäkoneiden siirto- kustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti, eikä kustannusten huomioiminen kiinteinä – koneen- kuljetusauton vuosisuoritetta lukuun ottamatta – ole järkevää. Konekustannuslaskennassa siirtokalusto ja sen käyttö tulee ottaa huomioon laskelmissa samoin perustein kuin metsäkoneilla. Jos korjurit valtaavat osuutta kokonaiskorjuumää- rästä, vähenevät siirtokustannukset hakattua kuutio- metriä kohden. Toisaalta siirtojen määrä esimerkiksi yhdelle korjurille on niin vähäinen, ettei omaa siirto- kalustoa ole ehkä järkevää hankkia. Kustannussääs- töä siirroissa saataneen paremmin ostopalvelulla. Toisaalta pienempien koneyrittäjien koneenkuljetus- autoille tulisi löytää lisäkäyttöä omien konesiirto- jen lisäksi, jolloin korjuun yksikkökustannuksia on mahdollista pudottaa useitakin prosentteja. Yhtenä vaihtoehtona olisi siirtoauton yhteisomistus, jolloin kahdesta neljään pientä koneyrittäjää omistaisi siirto auton, jolla hoidettaisiin yrittäjien metsäkoneiden siirrot. Koneiden siirtopalvelun tarjoamista suunnit- televa yrittäjä tarvitsee toimiakseen tieliikenneluvan ja siihen liittyvän koulutuksen sekä kuljetusautolla siirrettävälle (vieraalle) kalustolle tulee hankkia eril- linen tiekuljetusvakuutus (Sivonen 2006). Pienen yrittäjäkeskusteluotannan mukaan siirto- palveluna ostettaessa metsäkoneen ajokilometri- kohtainen siirtohinta vaihteli 1,0 €:sta 1,25 €:oon (alv 0 %) (kokonaishinnan määräytyessä siirtoauton tyhjänä- ja kuormattuna-ajosta) (Yrittäjäkeskuste- lut 2006). Metsäkoneyrittäjän oman siirtokaluston keskimääräiseen siirtokustannukseen nähden kilpai- lukykyistä siirtohintaa selittää koneenkuljetusauton suuri vuotuinen ajomäärä, joka haastatelluilla yri- tyksillä oli keskimäärin 69 000 km sen vaihdellessa yrittäjittäin kuitenkin suuresti (30 000–140 000 km). Haastatelluista metsäkoneiden siirtopalvelua tarjoa- vista yrittäjistä (5 kpl) kolme oli puunkorjuuyrittä- jiä ja kaksi yritystä tarjosi maansiirtotöiden ohessa siirtopalvelua (Yrittäjäkeskustelut 2006). 397 Väätäinen, Asikainen & Sikanen Metsäkoneiden siirtokustannusten laskenta ja merkitys puunkorjuun kustannuksissa Hiljaisempina korjuuaikoina koneenkuljetusautoa voisi ajatella käytettäväksi muihin tehtäviin. Se, voi- ko autolla siirtää esimerkiksi maansiirtokoneita tai muita metsäkoneita, riippuu paljolti painorajoitteista sekä auton lavarakenteista ja -mitoista. Alueyrittä- jyys tarjoaa jatkossa paremmat mahdollisuudet järkiperäistää metsäkoneiden siirtoja. Tällöin alue- yrittäjät tarjoaisivat siirtopalveluja pienille, 1 tai 2 koneen osayrittäjille, jolloin osayrittäjällä ei tarvit- sisi olla siirtokalustoa. Aiheeseen perusteellisemmin pureutuva jatkotutkimus simulointitekniikan keinoin mahdollistaa erilaisten siirtologistiikkojen tarkem- man vertailun käytännön päätöksenteon tueksi. Paitsi metsäkoneiden kuljetusten taloudellisuu- teen, mutta myös konesiirtojen toimivuuteen tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Raskaisiin kuljetuksiin liittyy tieverkon rajoitteista johtuvia ongelmatekijöi- tä (rajoitteita erityisesti tiestön ja siltojen kantavuuk- sissa sekä siltojen ja voimalinjojen alikuluissa) (Se- tälä 2003). Jatkossa tuleekin löytää toimintatapoja, joilla taataan tieverkon käyttökunnon säilyminen ja samalla ylläpidetään metsäkoneyrittäjien toiminta- edellytyksiä koneellisessa puunkorjuussa. Kiitokset Kiitämme Kari Palojärveä (SKAL Itä-Suomi ry Kuopio) arvokkaista kommenteista kustannuslas- kentamallin laadinnassa sekä kustannusarvojen päivityksessä. Tekijät kiittävät myös esitarkastajia rakentavista korjausehdotuksista sekä kaikkia puhe- linkeskusteluihin osallistuneita henkilöitä. Lähteet Kirjallisuus ja tietoverkko Asikainen, A. 2004. Puunkorjuu ja kuljetus. Teoksessa: Harstela, P. (toim.). Metsähake ja metsätalous. Metsän tutkimuslaitoksen tiedonantoja 913: 26–36. — , Ala-Fossi, A., Visala, A. & Pulkkinen, P. 2005. Metsä teknologiasektorin visio ja tiekartta vuoteen 2020. Metlan työraportteja 8. Saatavilla http://www.metla. fi/julkaisut/workingpapers/2005/mwp008.htm>. Inoa – parempaa yritystietoa 2006. Saatavilla: http:// www.inoa.fi/hakemisto/Kuljetus+ja+logistiikka/A- /Erikoiskuljetuksia/Lavettikuljetukset/2/>. [Luettu 3.2.2006]. Kuitto, P.J., Keskinen, S., Lindroos, J., Oijala, T., Raja- mäki, J., Räsänen, T. & Terävä, J. 1994. Puutavaran koneellinen hakkuu ja metsäkuljetus. Metsätehon tie- dotus 410. 38 s. +13 liitettä. Kärhä, K. & Peltola, J. 2004. Metsäkoneiden monikäyt- töisyys. Metsätehon raportti 181. Julkinen jakelu nro 4. 17 s. + 6 liites. Mustonen, M. 2005. Puukauppa ja hakkuut. Teoksessa: Peltola, A. (toim.). Metsätilastollinen vuosikirja 2005. Metsäntutkimuslaitos. s. 153–186. Oksanen, R. 2003. Kuljetusten toimintolaskennan sovel- lukset ja toteutus. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 17/2003. 162 s. Puunkorjuualan yrittäjiä noin 2 500. 2005. MetsäTrans Tilastot 2004. MetsäTrans 8(1). s. 26. Setälä, M. 2003. Metsäkoneiden kuljetukset Keski-Suo- men tiepiirissä. Opinnäytetyö. Jyväskylän korkea- koulu. Tekniikka ja liikenne, Logistiikan koulutusoh- jelma. 104 s. + 17 liites. Torvelainen, J. 2005. Puunkorjuu ja kuljetus. Teoksessa: Peltola, A. (toim.). Metsätilastollinen vuosikirja 2005. Metsäntutkimuslaitos. s. 187–202. Väätäinen, K. & Liiri, H. 2006. Yhdistelmäkoneiden si- mulointi aines- ja energiapuun korjuussa. Väliraportti. 26.1.2006. Metsäntutkimuslaitos. 44 s. Örn, J. & Väkevä, J. 2005. Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2004. Metsätehon katsaus 4/2005. Julkinen jakelu nro 12. 4 s. 12 viitettä Keskustelut Jaakkola, Simo. 2006. Koneyrittäjien liitto. [Keskusteltu 3.2.2006]. Lehtomäki, Pertti. 2006. Veljekset Lehtomäki Oy. [Kes- kusteltu 3.2.2006]. Sivonen, Mika. 2006. Metsäalan kuljetusyrittäjät ry. Ou- lun toimisto. [Keskusteltu 1.2.2006]. Toivonen, Aapo. 2005. Uuraisten Auto-Ritilä. [Keskus- teltu 26.5.2005]. Yrittäjäkeskustelut. 2005. Yhteensä 7 metsäkoneyrittä- jää/-kuljettajaa [Keskusteltu 15.4.–15.5.2005]. Yrittäjäkeskustelut. 2006. Yhteensä 5 metsäkoneiden siirtopalvelua tarjoavaa koneyrittäjää [Keskusteltu 1.2.–3.2.2006]. 1 Johdanto 2 Siirtokustannusten laskentaanvaikuttavia tekijöitä 3 Laskentamalli ja -esimerkkejäkoneenkuljetusautonsiirtokustannuksista 4 Päätelmät Kiitokset Lähteet