Hei uudet ja vanhat maatiaiskanan säilyttäjät! Tietoja säilyttäjillä olevista parvista säilytysohjelmassa kerätään (ns. vuosi- raportointi) joka vuosi vuoden alussa Maatiaiskanat-palvelun avulla. Palvelu löytyy osoitteesta: https://maatiaiskanat.luke.fi/Maatiaiskana/keeper/login. Palveluun kirjaudutaan omalla säilyttäjätunnuksella ja salasanalla, jonka olette joko saaneet automaattisena sähköpostiviestinä liittyessänne säilyttä- jäksi tai muuttaneet itse myöhemmin toiseksi. Jos sopimustunnus on unoh- tunut, voitte kysellä sitä meiltä sähköpostitse. Jos salasana on unohtunut, palvelun etusivulla löytyy linkki, jota klikkaamalla voi tilata omaan sähkö- postiin salasanan vaihtolinkin. Maatiaiskanat-palvelusta löytyvät myös kaikki vanhat vuosiraporttinne. Luken puolelta säilytysohjelman käänteistä tiedotetaan lähinnä sähköpostit- se, joten pidäthän huolta, että päivität voimassa olevan sähköpostiosoitteesi Maatiaiskanat- palveluun. Näin pysyt mukana tiedotuksessa. Säilyttäjille on Facebookissa oma suljettu ryhmä: https://www.facebook. com/groups/maatiaiskana. Jos käytät Facebookia, olet tervetullut mukaan. Ryhmä on tarkoitettu vain säilytysohjelmassa mukana oleville. Mukana on myös muutamia tutkijoita ja viestintäalan asiantuntijoita. Luken julkaisutietokannassa Jukurissa: https://jukuri.luke.fi/ julkaistiin viime vuonne kaikki vanhat maatiaiskanatiedotteet. Ne löytyvät, kun käyttää etusivulla hakusanaa maatiaiskana. Lisäksi Jukurista löytyvät Tarja Ojan- teen tekemä Terve maatiaiskana- terveysopas sekä Emma Ojasen viime vuonne tekemä syväkatsaus maatiaiskanan ominaisuuksiin sekä paljon muu- takin mielenkiintoista luettavaa. Hornion-, iitin-, jussilan- ja ilmajoenkannan säilyttäjille on olemassa What- sapp- ryhmät. Jos teiltä löytyy halukkuutta liittyä johonkin näistä, olkaa yhteydessä meihin niin liitämme teidät ryhmään. Ryhmässä keskustelu on vapaata ja ryhmään kuuluminen vapaaehtoista. Jos haluatte, että luodaan muidenkin kantojen säilyttäjille samanlaisia ryhmiä, olkaa myös yhteydessä meihin, niin voimme kysellä muitakin halukkaita säilyttäjiä. Jos näistä tässä luetelluista asioista tai muista säilytysohjelmaan liittyvistä asioita on kysyttävää, meihin voi olla yhteydessä sähköpostitse: elaingeeniva- rat@luke.fi Ilmestyy Syyskuussa 2023 Julkaisija: Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansallinen geenivaraohjelma/Eläingeeni- varat Ulkoasu ja taitto: T:mi Digijiipee, www.digijiipee.net Suomalaisen maatiaiskanan säilytys- ohjelman yhteystiedot ovat: Eläingeenivaraohjelma, Luonnonvarakeskus, Alimentum, Myllytie 1, 31600 Jokioinen Sähköposti: elaingeenivarat@luke.fi Puhelin: Petra Tuunainen 0295326607 Suomalaisen maatiaiskanan säi- lytysohjelman neuvotteluryhmän kokoonpano: Tapio Eerola:eerolat@elisanet.fi Krista Kaivo-oja: krista.kaivooja@gmail.com Elina Lindström: pippuri_82@hotmail.com Nina Mahlanen: nina.mahlanen@elisanet.fi Emma Ojanen: emma.ojanen@caramellia.fi Pauliina Palo: kartano@koiskala.fi Taru Peltosaari: taru.peltosaari@gmail.com Inga Pyykkö: ingapyykko@gmail.com Elina Virkkunen: elina.t.virkkunen@gmail.com Heidi Ylesmäki: heidi.ylesmaki@netikka.fi Luken edustajat toimivat asioiden esittelijöinä neuvotteluryhmässä ja käytännön toteuttajina. SUOMALAISEN MAATIAISKANAN SÄILYTYSOHJELMAN TIEDOTE 2023 Kuva:Ulla Jauhiainen Kesäwebinaarissa puhuttiin Kesäwebinaarissa puhuttiin erityisesti harrastesiipikarjan erityisesti harrastesiipikarjan terveydestäterveydestä Heinäkuun alussa pidetyssä kesä- webinaarissa kuulimme Ruoka- viraston Pia Vennerström esityk- sen harrastesiipikarjan terveydestä. Ruokaviraston yhtenä tehtävänä on valvoa tuotantoeläinten terveyttä ja siellä esim. diagnosoidaan erilaisia sairauksia, mitä siipikarjalla on. Ruokavirastoon lähetetään vuosit- tain harrastesiipikarjalta noin 50–100 näytettä. Valitettavasti maatiaiskano- ja ei voida tästä aineistosta erottaa muista harrastekanoista. Näistä näyt- teistä yleisimmin todettuja sairauksia ovat Pian näyttämän tilaston mukaan Mycoplasma synoviae, Marekin tauti ja kokkidioosi. Pian esityksessä nähtiin myös mie- lenkiintoisia kuvia avatuista linnuista ja niistä muutoksista, joina erilaiset sairaudet patologille näkyvät. Jos oma mielenkiinto riittää, voi myös omia sairauden takia lopetettuja tai kuolleita lintuja opetella avaamaan ja tekemään yksinkertaisia diagnoose- ja mahdollisesta tartunnasta. Mutta tietysti täytyy muistaa, että aina voi myös lähettää kuolleen eläimen Ruo- Taulukko 1. Tavallisimman diagnoosit harrastesiipikarjassa Ruokavirastoon toimitetusta materiaalista 2019–2023 (Pia Vennerström, Ruokavirasto) AiheuttajaAiheuttaja Todetut lähetteet, lkmTodetut lähetteet, lkm Clostridium perfringens tyyppi A 9 Clostridium perfringens tyyppi A 9 Hepatiitti E 2 Hepatiitti E 2 IB (tarttuva keuhkoputkentulehdus) 32 IB (tarttuva keuhkoputkentulehdus) 32 ILT (tarttuva henkitorventulehdus) 22 ILT (tarttuva henkitorventulehdus) 22 Kokkidioosi (Eimeria/Isospora tartunta) 51 Kokkidioosi (Eimeria/Isospora tartunta) 51 Listeria monocytogenes 2 Listeria monocytogenes 2 Marekin tauti 61 Marekin tauti 61 Mustapäätauti (Histomonas meleagridis tartunta) 2 Mustapäätauti (Histomonas meleagridis tartunta) 2 Muut kuin M. tuberculosis- ryhmän mykobakteeritartunnat Muut kuin M. tuberculosis- ryhmän mykobakteeritartunnat 2 2 Mycobacterium avium-ryhmän tartunnat 2 Mycobacterium avium-ryhmän tartunnat 2 Mycoplasma gallisepticum 17 Mycoplasma gallisepticum 17 Mycoplasma synoviae 77 Mycoplasma synoviae 77 Siipikarjan suolinkaiset (Ascaridida-tartunta) 18 Siipikarjan suolinkaiset (Ascaridida-tartunta) 18 kavirastoon tarkempaa tutkimusta varten. Tarkat diagnoosit voivat aut- taa kananpitäjää miettimään esim. oman parven tautisuojausasioita pa- remmaksi. Pian esityksestä saimme vinkkejä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos epäilee kanan sairastuneen. Lin- nuissa kannattaa seurata esim. miten kana liikkuu tai hengittää? Liikkuuko se normaalisti vai kyhjöttääkö pai- kalla? Onko hengitys läähättävää tai hengittääkö lintu suu auki? Lisäksi tietysti kannattaa lintu nostaa syliin ja silmäillä linnun jalat, silmät, sie- raimet ja peräaukko. Löytyykö jalois- ta merkkejä turvotuksesta, haavoista tai ovatko jalkojen suomut koholla? Ovatko silmät kirkkaat vai havaitsee- ko eritteitä silmänurkassa? Ovatko sieraimet puhtaat? Onko peräaukko likainen tai onko siinä haavaumia? Sylissä olevalta linnulta voi myös tun- nustella tuntuuko rintalasta terävänä harjana vai onko se pehmeästi kaartu- va? Terävä rintalasta on usein merkki laihasta linnusta ja äkillinen painon- pudotus taas voi olla merkki useasta sairaudesta. Lisää Ruokaviraston eläintautitut- kimuksista voi lukea Ruokaviraston nettisivuilta: https://www.ruokavi- rasto.fi/laboratoriopalvelut/elaintau- titutkimukset/ Jos haluatte katsoa tallenteen kesä- webinaarista tai Pian esitysmateriaa- lit, voitte pyytää niitä meiltä Lukelta sähköpostilla. Kuva:Olli Leino Tänä kesänä on löydetty Suomessa luonnonvaraisista linnuista korkeapatogee- nistä lintuinfluenssaa ympäri Suomea ja nyt tapauksia on löytynyt myös turkiseläi- miltä. Tätä juttua kirjoitettaessa luonnonlinnuista on löytynyt 27 tapausta ja tur- kistarhoilta 24 tapausta. Ruokavirasto on Suomessa se viranomainen, joka seuraa tilannetta ja ohjeistaa eläintenpitäjiä sekä paikallisia eläinlääkäreitä. Ruokaviraston nettisivuilta löytyy kartta, johon sekä luonnonvaraisista linnuista, että turkistarhoilta löydetyt tautitapaukset on merkitty: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten- terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siipikarja/lintuinfluenssa/lintuinfluenssa-suo- messa/ Heinäkuussa Ruokavirasto perusti eläintautilain nojalla tartuntavyöhykkeen, jolla pyritään estämään taudin leviäminen edelleen. Tartuntavyöhyke kattaa Var- sinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjan- maan maakuntien lisäksi nyt myös Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnat. Tartuntavyöhykkeellä on kielletty siipikarjan pitämi- nen ulkona. Ruokavirasto suosittelee ulkona pidon rajoittamista harrastesiipikarjal- la koko Suomessa. Tartuntavyöhykkeellä siipikarjaa pitävien tulisi kiinnittää huomiota tautisuojauk- seen, kanalaan ei oteta vierailijoita muusta kuin välttämättömästä syystä, kanalaan mentäessä käytetään erillisiä jalkineita ja mahdollisuuksien mukaan suojavaatteita ja lisäksi kädet on pestävä mennen tullen. Lisäksi lintujen juomavesi, rehut ja kui- vikkeet on säilytettävä niin, että luonnonvaraiset linnut eivät pääse niiden kanssa kosketuksiin. Lintuinfluenssa tarttuu erittäin helposti linnusta toiseen. Infektion saanut lintu erittää virusta hengitysilmaan ja erityisen runsaasti ulosteisiin. Virus leviää lintui- hin myös suorassa eläinten välisessä kontaktissa tai välillisesti saastuneen veden ja likaantuneiden vaatteiden välityksellä. Lintuinfluenssan oireina voi olla esim. hengi- tystieoireet, ripuli, väsyneisyys, ruokahaluttomuus, muninnan lasku ja pään alueen turvotus. Joissakin tapauksissa voi olla myös keskushermosto-oireita, kuten asen- tovirheitä ja epänormaaleja liikkeitä. Taudin eteneminen voi olla erittäin nopeaa, jolloin ei välttämättä ehditä havaita mitään oireita ennen lintujen menehtymistä. Jos epäilee äkillisesti kuolleen linnun sairastavan lintuinfluenssaa, kannattaa olla välittömästi yhteydessä oman kunnan eläinlääkäriin. Myös mahdollisesti havaitut luonnonlintujen joukkokuolemat kannattaa ilmoittaa. Toivotaan, että lintuinfluenssatilanne rauhoittuisi eikä virus leviäisi muihin tuo- tantoeläimiin tai ihmisiin. Vähintään kuitenkin talven aikana kannattaa varautua ensi vuoteen ja miettiä, tietysti oman tilanteen mukaan, esim. ulkotarhan kattamista tai sisätilojen virikkeellisyyden lisäämistä ja tilojen riittävyyttä sekä oman tilan tauti- suojauksen tilannetta ja mahdollisia parannuksia. Pidetään arvokkaat maatiaiska- nat suojassa. Useita Useita lintuinfluenssatapauksia lintuinfluenssatapauksia Suomessa kesälläSuomessa kesällä Kuva:Janne Lehtinen Maatiaiskanan säilytysohjelman vuosiraportointi tehdään aina vuoden alusta tammi-maaliskuussa Maatiaiskanat- palvelussa. Tänä vuonna vuosiraportointiaikaa oli 6.3. asti ja raportointiaktiivisuus oli tänä vuonna 79 %. Senkin jälkeen olemme vuosiraportteja saaneet ja hyväksyneet, mutta ohessa olevien taulukoiden tiedot on koottu vain tuohon päivämäärään tulleista raporteista. Vuoden 2022 vuosiraportointiVuoden 2022 vuosiraportointi Vuoden 2022 vuosiraportoinnin mukaan säilytysohjelmassa sekä eläinmäärät että säilyttäjien määrät ovat nousussa. Säilyttäjiä oli maa- liskuussa 244 kpl. Säilyttäjien luku- määrä nousi vuodessa 20 henkilöllä. Erityisesti hämeen- ja savitaipaleen- kannan säilyttäjien lukumäärät ovat nousseet viime vuosina. Tällä hetkellä jussilankannalla on vähiten säilyttä- jiä. Lintumäärä säilytysohjelmassa on myös kokonaisuudessaan noussut. Säilytysohjelmassa on nyt yli 6000 lintua. Eniten lintuja on piikkiön- ja tyrnävänkannoissa ja vähiten jussi- lankannassa. Arvioon eläinmäärästä säilytysohjelmassa on lisätty niiden säilyttäjien linnut, jotka eivät tänä vuonna jättäneet vuosiraporttia. Näi- den säilyttäjien eläinmääräarvio pe- rustuu aikaisempien vuosien raport- teihin. Kuva:Paula Häyrinen alhonkanta 256 54 28 338 341 71 28 440 alhonkanta 256 54 28 338 341 71 28 440 hornionkanta 224 43 37 304 230 44 37 311 hornionkanta 224 43 37 304 230 44 37 311 hämeenkanta 265 39 23 327 315 46 23 384 hämeenkanta 265 39 23 327 315 46 23 384 iitinkanta 218 43 15 276 258 56 15 329 iitinkanta 218 43 15 276 258 56 15 329 ilmajoenkanta 214 38 41 293 225 63 41 328 ilmajoenkanta 214 38 41 293 225 63 41 328 jussilankanta 83 20 0 103 89 21 0 110 jussilankanta 83 20 0 103 89 21 0 110 kiuruvedenkanta 213 24 42 279 337 55 42 433 kiuruvedenkanta 213 24 42 279 337 55 42 433 piikkiönkanta 990 172 998 2160 1160 244 998 2401 piikkiönkanta 990 172 998 2160 1160 244 998 2401 savitaipaleenkanta 242 57 46 345 288 69 46 402 savitaipaleenkanta 242 57 46 345 288 69 46 402 tyrnävänkanta 566 100 108 774 736 144 108 988 tyrnävänkanta 566 100 108 774 736 144 108 988 yht. (kpl) 3271 590 1338 5199 3977 811 1338 6126 yht. (kpl) 3271 590 1338 5199 3977 811 1338 6126 Taulukko 1. Tänä vuonna raportoidut ja arvioidut eläinmäärät säilytysohjelmassa. Raportoitu v. 2022 Arvioitu eläinmäärä säilytysohjelmassa Kanojen määrä (kpl) Kukkojen määrä (kpl) Poikasten määrä (kpl) Yht. (kpl) Kanojen määrä (kpl) Kukkojen määrä (kpl) Poikasten määrä (kpl) Yht. (kpl) Taulukko 2. Säilyttäjien lukumäärät vuosina 2021–2023 kanakannoittain Säilyttäjien lukumääräSäilyttäjien lukumäärä 1.4.2021 7.3.2022 7.3.2023 1.4.2021 7.3.2022 7.3.2023 alhonkanta 22 22 23 alhonkanta 22 22 23 hornionkanta 14 18 22 hornionkanta 14 18 22 hämeenkanta 8 10 19 hämeenkanta 8 10 19 iitinkanta 14 15 14 iitinkanta 14 15 14 ilmajoenkanta 12 13 17 ilmajoenkanta 12 13 17 jussilankanta 15 10 9 jussilankanta 15 10 9 kiuruvedenkanta 16 17 17 kiuruvedenkanta 16 17 17 piikkiönkanta 33 39 41 piikkiönkanta 33 39 41 savitaipaleenkanta 9 18 21 savitaipaleenkanta 9 18 21 tyrnävänkanta 59 61 60 tyrnävänkanta 59 61 60 yht. 202 223 243yht. 202 223 243 Vuoden 2020 maatiaiskanatiedotteeseen Tiina Reilas kirjoitti lyhyen jutun kukkojen sperman pakastamisesta ja tavoitteista, joita olemme tehneet säilytysohjelmassa. Näissä muutamassa vuodessa olemme Lukella saaneet kannustavia tuloksia muilla eläinlajeilla menetelmästä, jossa siemenneste kerätään elävän eläimen sijasta lopetetun uroksen lisäkiveksistä. Koska poistoon meneviä kukkoja on kohtuullisen helppo löytää, päätimme tänä vuonna lähteä kokeilemaan, toimisiko menetelmä myös maatiaiskukoilla Ylämäki, alamäki- kukkojen Ylämäki, alamäki- kukkojen siemennesteen pakastaminen etenee siemennesteen pakastaminen etenee Lukella ja kokemukset opettavatLukella ja kokemukset opettavat Lukella on nyt tehty pakastusko- keiluja kolmesti tänä vuonna ja tulokset olivat alussa erittäin rohkai- sevia: siemennesteen keruu onnistui lisäkiveksistä kohtuullisen helposti ja kerätyt määrät olivat todella hyviä ja siittiöiden määrät kukkojen näytteis- sä erinomaisia! Kokemuksemme mukaan suurim- mat siittiömäärät on nyt saatu nuo- rilta (noin vuoden ikäisiltä) kukoilta talven aikana. Keväällä ilmeisesti luonnon ohjelmoima lisääntymiskau- si vaikutti kukkoihin niin, että siittiöi- tä näytteissä oli hyvin vähän. Suurin osa näytteeksi saamistamme kukois- ta oli ollut kanojen kanssa vapaasti, jolla emme havainneet juuri olevan vaikutusta siittiöiden lukumäärään. Maatiaiskukot ovat kokemuksemme mukaan ainakin siittiömäärän perus- teella, erittäin hedelmällisiä. Alamäkeä kylmänsuoja-aineen kanssa Tämän jälkeen kohtasimme kuiten- kin ongelmia. Lähes kaikkien eläin- ten siittiöiden pakastuksessa voidaan käyttää kylmänsuoja-aineena glyse- Heli ja Jaana kukon siemennestettä keräämässä. Kuva Petra Tuunainen kukon siittiöitä. Kuva Petra Tuunainen rolia ja se toimi myös meidän kokei- lussamme erinomaisesti. Glyseroli kuitenkin estää siittiöiden käytön kei- nosiemennyksessä ja se onkin pestävä ennen käyttöä pois, mikä on kukkojen siittiöiden kohdalla hyvin työlästä. Onneksemme tanskalaiset kollegat ovat kehittäneet vuosi sitten vaihto- ehdon glyserolille, jota olemme nyt kokeilleet epäonnistuneesti kahdesti Lukella. Siittiöt eivät valitettavasti ole kestäneet kuitenkaan pakastamista. Joskus tutkimusta, ja varsinkin menetelmän kehittämis- ja laborato- riotyötä, tehdessä on päätä hakatta- va ensin seinään pari kertaa, ennen kuin onnistuu. Ja jokaisesta epäon- nistuneestakin kerrasta, olemme op- pineet jotain. Joten pakastusta on kukoilla tarkoitus tehdä sinnikkäästi uudelleen. Geenivaraohjelmaan kuu- luu geenivarojen pitkäaikaissäilytys pakastegeenipankissa ja tavoittee- namme on pakastaa eri maatiaiska- nakantoihin kuuluvien kukkojen sie- mennestettä: 10 kantaa, 5–10 kukkoa per kanta ja 25–50 annosta per kuk- ko. Poistokukoille tilausta aika ajoin Siemennesteen pakastamista jatke- taan Lukella siis tavoitteet mielessä ja Lukelta tulee teille säilyttäjille ta- kuulla sähköpostitse pyyntöjä pois- tokukoista aina kun olemme saaneet sovittua aikatauluja. Yritämme tie- dottaa teitä aina mahdollisimman aikaisin. Vaatimuksia emme juuri kukoille aseta, muita kun, että kukon iän tulisi olla vähintään 5 kk. Jos teillä on sopivia kukkoja tarjolla, kannattaa niitä tarjota meille. Olemme kiitolli- sia tarjoajille ja kiitokset myös niille säilyttäjille, keneltä olemme kukkoja tänä vuonna saaneet. Kukon siemennesteen pakastusta olkiin. Kuva Petra Tuunainen Suomalaisen maatiaiskanan säily- tystyössä kukoilla on erittäin tär- keä rooli. Suosituksena on, että säi- lytysohjelman parvissa olisi useampi kuin yksi kukko, mikä takaa, että par- veen syntyvät untuvikot eivät ole sa- man kukon jälkeläisiä ja geneettinen monimuotoisuus säilyy paremmin. Kaikkien säilyttäjien parvissa tämä ei ole mahdollista, vaan silloin on kuk- koa joko vaihdettava tai parvea lisät- tävä ostetuilla siitosmunilla. Luke keräsi keväällä 2023 pien- kanaloiden omistajien tarinoita elä- mää suuremmista kukkopersoonista. Saimme tarinoita hienoista kukoista, jotka olivat tehneet persoonallaan vaikutuksen omistajiinsa. Parhaimmillaan kukot ovat herras- miehiä, joiden läsnäolo rauhoittaa ka- noja. Kukot myös puuttuvat kanojen välisiin riitoihin. Hieno kukko on tie- tysti komea ja ryhdikäs ulkonäöltään, mutta myös kohtelias sekä kanoja, että ihmisiä kohtaan, kuten Sipoossa asuvan Maija Holman hornionkan- nan maatiaiskukko Kake Kaakernup- pi, joka tarjoilee herkkupalat ensin kanoille ja herättelee kanojen hau- donta- ja munintaintoa osoittamalla parhaat pesäpaikat istumalla komein elkein hyviin kätköpaikkoihin ja kiin- nittäen lempeästi paapattaen rouvien huomion. Tai kuten Anne Ylösen myös hornionkannan kukko Ollie Uu- raisilta Keski-Suomesta, joka adoptoi tipuja ja hoitaa niitä tarkemmin kuin kanat. Kukkoihin kohdistuu joskus erilai- sia ennakkoluuloja ja huolia, kuten aggressiivisuus ja ei toivotut poika- set. Kukon pitoon liittyykin vastuu. Kukon hedelmöittämistä munista voi tulla yllätystipuja, ja hyvien kotien et- siminen niille ei aina ole helppoa. Aggressiivisuus taas osittain kuu- luu lajityypilliseen käyttäytymiseen kukoilla. Kukon tehtävä parvessa on myös suojella kanoja ja viimeisenä vaihtoehtona kukot jopa hyökkäävät huomattavasti itseään suurempien petoeläinten kimppuun. Taru Pelto- saaren tyrnävänkannan Pokko-kuk- ko harhautti kanahaukan seuraamaan itseään ja samalla pelasti haukan ah- disteleman kanan hengen. Myöhem- min kettu kuitenkin kävi Pokko-ku- kon kohtaloksi ja Peltosaari uskookin, että Pokko oli ketun kohdatessaan Hyvä kukko on harrastekanalan Hyvä kukko on harrastekanalan pitäjän paras kaveripitäjän paras kaveri Ilona Hankosella on Eurajoella kokonainen suku hienoja kukkoja. Vuosia sitten Hankonen hankki kanalaansa uutta verta kuuden kukkopoikasen muodossa. Näistä vain yhdestä lopulta tuli hyvä siitoskukko, mutta siitä tulikin sitten aivan huippuhyvä yksilö. Kaunis, ryhdikäs, isokokoinen musta kukko. Nimekseen se sai Ali. Myöhemmin sen virkaa jatkoi poika Olli ja nykyään Hankosen kanalassa on jo ties monettako polvea pääkukkona tätä samaa mustaa kukkolinjaa oleva siitoskukko. Kukkojen luonne on polvesta polveen yhtä ihana: rauhallisia, ystävällisiä, innokkaita ruoan tarjoilijoita, sopuisia, menevät arvokkaasti väliin nuorempien kukkojen kahinoihin, kohtelevat kanoja hyvin, väistävät ihmistä, mutta eivät pelkää. Siis täydellisiä kukkoja. varmasti jälleen puolustamassa par- veaan. Joskus kuitenkin kukko voi suojelutehtävässään olla yli-innokas, ja käydä myös ihmisten kimppuun. Tällöin on hyvä poistaa kukko par- vesta. Hoitajan kimppuun hyökkäävä tai parvitovereitaan pahoinpitelevä kukko tekee elämästä pienkanalassa hankalaa. Maija Holman horniolainen maatiaiskanakukko Kake Kaakernuppi kanoi- neen. Kuva Maija Holma