JAAKKOINSUON KOEOJITUSALUE VILPPULAN KOKEILUALUE RETKEILYOPAS METSÄNTUTKIMUSLAITOS SUONTUTKIMUSOSASTO 1984 Täydennetty 1986 1 JAAKKOINSUON KOEOJITUSALUE Järjestelmällinen metsäojitustoiminta valtion mailla käyn nistyi vuonna 1908, jolloin Suomen senaatti oikeutti metsä hallituksen ottamaan kaksi suonkuivausmetsänhoitajaa. Tu tustuttuaan ensin Ruotsin metsäojituksiin nämä metsähoitajat saivat tehtäväkseen etsiä koealueen, jolla tutkittaisiin ojituksen vaikutusta metsänkasvuun sekä tällä toimenpiteellä saavutettavan hyödyn ja kustannusten välisiä suhteita. So piva alue - Jaakkoinsuo - löytyikin Oriveden hoitoalueen Vuohijoen valtionpuistosta, läheltä Vilppulan rautatiea semaa. Tällä verraten suppealla alueella oli useita eri laisia suotyyppejä karuimmista rämeistä aina runsasravintei siin lehto- ja lettosoihin saakka. Pienien kangasmaatilkkujen lisäksi Jaakkoinsuon koeojitusa lueessa oli turvemaita alunperin n. 190 hehtaaria. Alu eesta siirrettiin sittemmin maita itsenäistyville metsätor pille sekä asutukseen, minkä vuoksi alueen nykyinen koko naispinta-ala on enää n. 100 hehtaaria. Vuodesta 1923 läh tien Jaakkoinsuo on kuulunut Metsäntutkimuslaitoksen hallin taan . Jaakkoinsuon ensimmäinen ojitussuunnitelma tahtiin kesällä 1908 silloisen suonkuivausmetsänhoitaja Antti Tantun joh dolla. Tämä suunnitelma, joka laadittiin eri muotoisten ja syvyisten ojien sekä eri sarkaleveyksien vaikutuksen tutki mista varten, toteutettiin seuraavana kesänä. Näin metsä tieteellinen tutkimus- ja koetoiminta sai alkunsa Jaakkoin suolla vuonna 1909. Seuraavien neljän vuosikymmenen aikana perustettiin Jaak koinsuolle pääasiassa kokeita, joiden tarkoituksena oli sel vittää, minkälaisiin puuston tuotoksiin päästään luontai selta ravinnepitoisuudeltaan erilaisilla suotyypeillä ja te 2 holtaan vaihtelevalla ojituksella sekä erilaisten metsänhoi dollisten toimenpiteiden ansiosta. Näistä kokeista saadut tiedot ovat olleet korvaamattoman arvokkaita kehitettäessä soiden metsätaloudellista hyväksikäyttöä koskevaa luokitusta sekä annettaessa suosituksia käytännön metsäojitustoimintaa varten. Kasvu- ja tuotoskoealojen ohella perustettiin myös kasvua lustan ravinnetalouden parantamisen merkitystä selvittäviä kokeita. Ensimmäiset mineraalimaan lisäyksen vaikutusta selvittävät kokeet perustettiin Jaakkoinsuolle v.1926, kal kituskokeet v.1929, lannoituskokeet puuntuhkalla v.1937 sekä typpi-, fosfori- ja kalilannoitukset v.1946. Laajoille lan noituskokeille ei kuitenkaan enää riittänyt tilaa. Joitakin lannoituskokeita perustettiin Jaakkoinsuon lähistöllä si jaitsevalle Kaakkosuolle. Vuodesta 1956 lähtien on Jaakkoinsuolle perustettu metsäeko logisia kokeita, joissa tutkitaan kasvualustan vesi- ja ra vinnetalouden ja lämpötilan sekä ilman lämpötilan merkitystä toisiinsa verrattuina männyn, kuusen ja koivun kasvutapahtu mien eri vaiheissa. Metsäojitustoiminnan kannalta ovat eri tyisen tärkeitä yhä edelleen jatkuvat kokeet, joissa pohja vesi on pidetty keinollisesti jo runsaan kahden vuosikym menen ajan eri etäisyyksillä maanpinnasta. Koealoilla on tehty tutkimuksia paitsi puuston kasvusta mm. turpeen ra vinteisuudesta ja biologisesta aktiviteetista sekä puiden juur istosuhteista. Viime vuosina tutkimustoimintaa on edelleen laajennettu Jaakkoinsuolla. Uusia tutkimusaiheita ovat mm. ravinteiden kierto ojitetussa rämemännikössä, vesitalouden säännöstelyn vaikutus männyn kasvuun sekä puuston kasvun ja eräiden ympä ristötekijöiden välisen riippuvuuden selvittäminen. Vuoteen 1983 mennessä tehtyjen ojien määrä oli 23 414 jm, 3 josta avo-ojia 19 900 jm ja salaojia 3 514 jm. Ojaa on kes kimäärin 250 m/ha (vrt. kartta s. 0). Seuraavasta asetel masta käy selville nykyisellä koeojitusalueella olevien soiden alkuperäinen laatu ja niiden muuttuminen ojituksen jälkeen. Sijainti- ja ilmastotietoja: o Jaakkoinsuo sijaitsee 62 04'N 3a korkeus merenpinnasta on 120 m o Vuoden keskilämpötila 3,4 C o o Lämpösumma (>+s C) 1220,0 C o Kasvukauden pituus (>+s C) 164 vrk Vuotuinen sademäärä 600 mm Kasvillisuustyyppi v. 1911 v.. 1934 v.: 1966 ha % ha % ha % Turvekangas - Tk - - 0,6 0,7 29,1 34,7 Korpimuuttuma - Kmu 0,6 0,6 18,8 20,7 15,5 18,5 Rämemuuttuma - Rmu - - 0,9 9,9 39,3 46,0 Kangaskorpi - KgK 6,1 6,5 18,5 20,3 - - Korpi - K 25,1 26,9 1,8 2,0 - - Kangasräme - KgR 0,6 0,6 0,4 0,4 - - Räme - R 58,1 62,3 41,7 46,0 - - Neva - N 2,9 3,1 - - - - Turvemaita 93,4 100,0 90,8 100,0 83,9 100,0 Kangasmaita 4,1 6,7 13,6 yhteensä 97,5 97,5 97,5 4 Jaakkoinsuon koeojitusalueelta saatuja tuloksia yksityiskoh dittain ja yhteenvetoja näistä on julkaistu mm: Lukkala, O.J. 1936. Neljännesvuosisadan kokemuksia Jaak koinsuon koeojitusalueelta . Metsätietoa 11. 1. 1951. Kokemuksia Jaakkoinsuon koeojitusalueelta . Sum mary: Experiences from Jaakkoinsuo experimental drainage area. Commun. Inst. For. Fenn. 39.6. Jaakkoinsuon koeojitusalue 75 vuotta. 1984. Metsäntutki muslaitoksen tiedonantoja 156. Puustoa kuvaavista suureista on asetelmissa käytetty seu raavia symboleja: N = puiden lukumäärä, kpl/ha 2 G = pohjapinta-ala , m /ha D = valtaläpimitta , cm H = valtapituus, m 3 V = tilavuus (kuorineen) , m /ha 3 Iv= vuotuinen kasvu (sis. kuoren kasvun) m /ha/v 3 tuotos = kokonaistuotos ojituksen jälkeen, m /ha 5 RETKEILYREITTI (ks. kartta) Kohde 1. Suopursuräme (nyt varputurvekangas) , turvekerros 2,5 m, perusmaa hiekka. Ojitettu v.1909, ojitusta täyden netty salaojilla vuosina 1949-50. Koeala nro 17, koko 60 a, perustettu v.1932. Tutkitaan metsän uudistumista, taimikon kehitystä ja lannoitteiden vaikutusta. V.1934 hakattiin n. 125 vuoden ikäisestä männiköstä hehtaaria kohden 935 puuta 3 eli 50 m , jolloin alalle jäi 90 mäntysiemenpuuta ja 13 3 m /ha. Männyntaimia enimmäkseen alle 0,5 metrin mittaisia - alalla oli tällöin n. 1500 kpl/ha. V.1947, jolloin sie menpuut poistettiin, männyntaimien määrä oli n. 21 000 kpl/ha. Koeala jaettiin v.1952 kahdeksaan koeruutuun, joilla kokeillaan fosfori-, kali- ja typpilannoitteiden käyttöä. Lisäksi ovat kaikki koeruudut saaneet kalkkikivi jauhoa 2 000 kg/ha. V.1955 taimikkoa harvennettiin lievästi ja v.1983 suoritettiin ensiharvennus ja mittaus. Käytetyt lannoi tteet v.1952 v. 1962 Nro kali- kotka- kalkki- kalkki- kalkki suolaa fosfaat- salpie- kivi- salpie tia taria jauhöa taria : 33%K 9,8%P 15,5%N 37%Ca 15,5%N kg/h 1 300 100 2000 400 2 300 300 2000 3 2000 4 300 300 100 2000 400 5 300 100 2000 400 6 300 2000 7 100 2000 400 300 2000 6 Kohde 2. Suopursuräme (nyt varputurvekangas) , turvekerros 2,5 m, perusmaa hiekka. Ojitettu vuosina 1909 ja 1915. Puusto oli ojitettaessa n. 117 vuoden ikäistä mäntyä, n. 3 47 m /ha. Koeala nro 4, koko 25 a, perustettu v.1928. Tutkitaan vanhan luonnontilaisena säilytettävän rämemännikön kasvua. V.1983, jolloin mänty oli 191 vuoden ikäistä, oli 3 3 3 tuotos 134 m /ha, mistä poistumaa 18 m , kasvu 1,4 m /ha, 3 puusto 162 m 3a keskipituus 14,8 m. Kohde 3. Suopursuräme (nyt varputurvekangas), turvekerros 2,5 m, perusmaa hiekka. Ojitettu v.1909. Koeala nro I, koko 40 a, perustettu v.1957. Tutkitaan kalkituksen vaiku tusta. Koeala on jaettu 4 aarin ruutuihin, joille on v.1929 kylvetty seuraavassa asetelmassa mainitut määrät kalkkikivi Kasvamaan jaanyt : puusto,v.l? Nro N kpl/ha V Iv 3 3 m /ha m /ha/v G m^/ha D 1,3 cm H m 1 1886 94,8 9,8 16,43 8,6 10,1 2 1675 104,5 6,7 19,84 8,9 10,6 3 1867 79,7 6,6 16,06 8,1 9,3 4 1867 85,0 6,0 16,44 7,5 9,6 5 1867 113,1 8,8 18,50 8,7 10,9 6 1600 108,9 5,7 18,85 9,2 10,6 7 1657 72,1 3,9 13,25 7,9 9,9 8 1619 114,1 7,6 18,30 9,7 11,0 7 jauhetta. V.1983 suoritettiin harvennus ja puuston mittaus, jonka tulokset käyvät selville seuraavasta asetelmasta. Puuston ikä oli 63 vuotta. Kohde 4. Suopursuräme (nyt varputurvekangas), turvekerros 2,5 m, perusmaa hiekka. Ojitettu vuosina 1909-1915 ja 1923. Koeala nro VIII, koko 32 a, männyn hajakylvö v.1916. V.1935 ala jaettiin neljään 8 aarin kokoiseen ruutuun, joissa ko keiltiin kalkituksen ja lannoitteiden vaikutusta männyn tai mikon kasvuun. Taimikkoa on kaikilla ruuduilla perattu vuo sina 1935, 1943 ja 1948 sekä puustoa harvennettu vuosina 1945, 1953, 1957, 1977 ja 1985. Nro Kalkkia Kasvamaan jäänyt puusto, v.1983 v.1929 kg/ha N kpl/ha V 3 m /ha Iv m 3 /ha/v G m^/ha D 1 ,3 H cm n m 1 2000 1575 101,3 5,1 16,53 12,3 11,9 2 4000 1675 103,0 6,4 16,66 12,3 10,5 3 - 1650 109,9 5,3 17,58 12,6 11,7 4 6000 1350 122,0 5,8 18,31 14,2 12,3 5 8000 1100 94,3 3,9 14,59 14,9 12,2 6 8000 975 90,4 4,7 14,32 15,0 11,5 7 6000 1625 96,0 5,8 16,59 12,2 19,6 8 - 1475 85,5 4,1 14,88 12,4 10,2 9 4000 1350 77,7 5,1 13,61 12,3 10,5 10 2000 1425 84,3 3,3 15,44 8 Kohde 5. Suopursuräme (nyt varputurvekangas), turvekerros 2,2 m, perusmaa savi. Ojitettu vuosina 1909, 1915 ja 1923, männyn hajakylvö v.1916. Koealat nro XII 1 ja XII 2, kum pikin 6,5 a, perustettiin v.1937. Tutkitaan ojituksen ja puuntuhkalannoituksen vaikutusta suomännikön kasvuun ja pin takasvillisuuden kehitykseen. Osalle XII 2 on annettu tuhkaa 5000 kg/ha, osa XII 1 on lannoittamaton. Harvennettu vuosina 1953, 1957 ja 1984. V.1984, männyn ollessa 63 vuoden ikäistä, koealoilta saatiin seuraavat tulokset v. 1984 harvennuksen jälkeen: Kohde 6. Isovarpuinen räme (nyt varputurvekangas), turve kerros 2,7 m, perusmaa hieta. Ojitettu vuosina 1909, 1915 ja 1923. Männyn hankikylvö v.1927. Koealat nro Vl., V 2 ja V 3, koko 15,5, 16,8 a, perustettiin v.1945. Tutkitaan v.1926 suoritetun hiekoituksen vaikutusta metsittymiseen ja puuston kasvuun. Harvennettu vuosina 1945, 1953 ia 1957. V.1977, ja 1985, jolloin mänty oli 57 vuoden ikäistä, koea lojen tulokset olivat harvennuksen jälkeen: oea a Puuntu a V Iv tuotos v. 1937 3 m /ha 3 m /ha/v m 3 /hd m 2 /ha XII 1 o 108 5,7 181 13,97 XII 2 5000 195 8,1 322 28,78 Koeala Hiekka- kerros cm V 3 m /ha Iv 3 m /ha/v tuotos m^/ha G ni^/ha VI 2,5 145 6,5 204 19,0 V2 5,0 119 5,8 183 16,9 V3 7,5 145 5,9 222 18,6 9 Kohde 7. Isovarpuinen tupasvillaräme (nyt varputurve kangas) . Ojitettu vuosina 1909, 1915 ja 1953. Koeala nro XX, jossa on osat a, b ja c. Koealalla tutkittiin ojituksen ja lannoitteiden vaikutusta rämemännikön kasvuun. Lannoit teina on v.1949 käytetty osalla a kalisuolaa (40%) 300 kg/ha, osalla b raakafosfaattia 400 kg/ha ja osalla c kali suolaa (40%) 150 kg/ha ja raakafosfaattia 200 kg/ha. V.1983, jolloin puustoa harvennettiin lievästi ja mänty oli 107 vuoden ikäistä, saatiin seuraavat tulokset: Kohde 8. Ekologiset koekentät Metsänparannustoiminnan voimakas kasvu 1950-luvulla toi mu kanaan kasvavan tiedon- ja tutkimustarpeen. Haluttiin sel vittää kuivatustehon ja ilmastollisten tekijöiden yhteisvai kutus puuston kasvuun. Vuosina 1961-62 Jaakkoinsuolla pe rustettiin ns. ekologiset koekentät, joiden kantavana aja tuksena oli pohjaveden pysyvä säätö määräkorkeuksille ja erilaisten kasvutekijöiden jatkuva seuranta. Patojen avulla koealoja ympäröivien ojien vedenpinta on säädetty neljälle tasolle: 10, 30, 50 ja 70 cm maanpinnan alapuolelle. Rä meellä näitä sarjoja on 3, korvessa 1. Osalle näitä koea loja on lisäksi tehty lannoituskokeita . Koeala V Iv tuotos G D H 3 m /ha 3 3 ra /ha/v m /ha 2/v, X ' 3 m /ha cm m XXa 113 5,9 163 16,8 16,3 13,2 XXb 123 5,2 167 18,1 18,0 12,9 XXc 4,4 110 15,7 16,4 12,0 10 20 vuoden kokemus on selvästi osoittanut, että tilavuuskasvu on sitä parempi mitä tehokkaampi kuivatus on ollut. Opti maalista kuivatusta ei ehkä ole edes saavutettu, sillä kasvu on voimakkainta tehokkaimmalla kuivatuksella. Koealat osoittavat myös selvästi, miten tehokas ojitus ja tämän ai heuttama voimakas ravinteiden mobilisaatio antavat yhtä hyviä kasvutuloksia kuin vähäisempi kuivatusteho ja lan noitus . Kohde 9. Isovarpuinen tupasvillaräme (nyt varputurve kangas). Turvekerros 1,2 m, perusmaa hiekka. Ojitettu vuo sina 1909, 1923 ja 1935. Koeala nro XIII, jossa on osat 0, 1 ja 2, joista kukin on 9 a. Tutkitaan ojituksen ja tuhkan käytön vaikutusta puuston kasvuun ja pintakasvillisuuteen. Tuhkaa käytettiin v.1937 1-osalla 5000 kg/ha ja 2-osalla 10 000 kg/ha. Harvennettu V.1984, jolloin mänty oli n. 108 vuoden ikäistä, koealalta saatiin seuraavat tulokset v.1984 harvennuksen jälkeen: Koeala Tuhkaa V Iv tuotos G D kg/ha 3 m /ha 3 m /ha/v m 3 /ha m 2 /ha 1,3 cm 0 146 4,4 169 19,9 18,9 1 5000 283 8,9 337 31,1 24,3 2 10000 287 9,0 334 28,9 25,4 11 Kohde 10. Ravinteiden jakauma ja kierto varputurvekan kaalla. Kokeessa on seuraavat 6 koealaa: Kesäkuusta 1974 lähtien on kokeella tehty mm. seuraavia mittauksia: - Puuston ja pintakasvillisuuden karikkeiden määrä ja raVin nepitoisuus - Turpeen ja neulasten ravinnepitoisuuden kasvukautinen vaihtelu - Turpeen biologinen aktiviteetti ja karikkeiden hajaantu minen - Puuston kasvu pantamittausmenetelmällä - Turpeen lämpötila, sateen määrä, pohjaveden syvyys ym. kasvutekijät Vuoden 1978 keväällä selvitettiin kaatokoepuiden avulla puuston eri osiin sitoutuneiden ravinteiden määrä. Kohde 11. Ruoho- ja heinäkorpi (nyt mustikkaturvekangas) . Turvekerros 0,5 m. Ojitettu v.1909, sarkaleveys 90 m. Kuu sikko on ainakin osaksi peräisin v.1916 suoritetusta haja kylvöstä. Koeala nro 2 perustettu v.1928. Tutkitaan kasvua Iro Lannoitus v . 1965 v.1974 1 2 - NPK 3 NPK 4 NPK NPK 5 PK - 6 PK NPK [ = Oulunsalpietari (25%N) 400 kg/ha K = Suometsien PK-lannosta (0-24-15) 500 k ha 12 ja uudistamista. Harvennettu vuosina 1928, 1934, 1939, 1953, 1957 ja 1983. 1957 poistettiin ylispuukoivut ja -männyt. V.1983, jolloin kuusi oli 67 vuoden ikäistä suori tettiin ensiharvennus . Tulokset v.1983: Kohde 12. Ruohoinen sararäme (nyt mustikkaturvekangas) , turvekerros 0,4 m, perusmaa hiesu. Ojitettu v.1909, sarka leveys 90 m, perustettu v.1928. Puusto v.1909 on 37 vuoden ikäistä kuusta ja mäntyä, kuutiomäärä kuoretta n. 5 m /ha. Koeala 5a on pidetty puustoltaan luonnontilaisena, koealaa 5b on harvennettu verraten voimakkaasti. V.1963 poistet tiin ylispuusto luontaisesti syntyneen kuusentaimikon päältä. Koealat mitattiin v.1983, jolloin puusto oli sb:llä 46 ja sa:lla 112 vuoden ikäistä. Tulokset v.1983: Kohde 13. Varsinainen sararäme (nyt mustikkaturvekangas), turvekerros 0,4 m, perusmaa hiesu. Ojitettu vuosina 1909,1915 ja 1986 sarkaleveys 45m. Koealat nro 7a ja 7b perustettu v.1928. Jälkimmäisen puusto on luonnontilainen, edellisen harvennettu vuosina 1928, 1934, 1939, 1945, 1953,1957 ja H 9&4 poistettiin ylispuut luontaisesti syntyneen taimikon pääl tä. V 3 m /ha Iv 3 m /ha/v tuotos m 3 /ha G m^/ha D 1,3 cr H m koivu 193 mänty 28 kuusi 129 7,9 214 19,0 14,8 13,2 yht. 129 7,9 435 19,0 14,8 13,2 Koeala V 3 m /ha Iv m 3 /ha/v tuotos m 3 /ha G m 2 /ha D 1,3 cm 5a 5b 298 78 3,3 7,3 361 367 35,3 14,6 20.3 11.4 13 Tutkitaan ojituksen ja harvennuksen vaikutusta. Koealat mi tattiin v.1983, jolloin koivu oli 82, mänty 107 ja kuusi 99 vuoden ikäistä. Tulokset v.1983, 7 a Ylispuiden poiston jälkeen: Kohde 14. Varsinainen sararäme (nyt mustikkaturvekangas), turvekerros 0,4 m, perusmaa hiesu. Ojitettu vuosina 1909,-15 ja 1936 sarkaleveys 45m. Koealat nro 8a ja 8b perustettu v.1928. Jälkimmäisen puusto on luonnontilainen, edellisen puustoa on harvennettu vuosina 1928, 1934, 1939, 1947, 1953 1957 ja 1985 ylispuiden poisto. Tutkitaan ojituksen ja har vennuksen vaikutusta kasvuun ja kasvipeitteeseen. Koealat mi tattiin v. 1983, jolloin koealalla 8b mänty oli 109 vuoden, koivu 88 ja kuusi 81 vuoden ikäistä. Koealalla 8a vastaavat iät olivat 96, 81 ja 93. V IV tuotos I m 3 /ha/v m^/ha m 2 /ha 1,3 cm 7a n^ 2 / -L f - CI harven- nettu koivu 159 mänty 133 kuusi 48 3,5 79 0,6 9,2 yht. 48 3,5 371 0,6 9,2 7b koivu 144 1,0 162 16,9 21,7 uonnon- mänty 159 2,1 194 16,4 24,5 ilainen kuusi 45 1,7 46 7,9 15,3 yht. 348 4,8 402 41,2 22,0 14 Tulokset v.1983, 8A ylispuiden poiston jälkeen: Kohde 15. H-kulttuuri Metsäekologisista kokeista saatujen tietojen käytännön sovel lutukseksi on kokeiltu "H-kulttuuria" . Menetelmässä lähde tään siitä, että puut kasvatetaan vesi- ja ravinnetaloudel lisesti parhaimmassa paikassa ojan pientareella ja muu sivu tuotanto sekä kulku tapahtuu kasvukyvyltään heikommalla saran keskiosalla. Vaikka H-kulttuuri on tehokkaimmillaan uuden puusukupolven perustamisessa vanhoilla metsäojitusalu eilla, voidaan sitä käyttää myös mineraalimailla sekä muissa metsikön perustamistapauksissa kuten esim. uudisojituksen yhteydessä tai vajaatuottoisen puuston uudistamisen yhtey dessä. Mineraalimailla tulevat lähinnä kysymykseen savi- ja hiesupitoiset maat. Koe on perustettu vuosina 1973-74 siten, että puusto hakat tiin talvella 1973, jonka jälkeen nostettiin kannot ja teh- 8a harven- nettu V 3 m /ha Iv 3 m /ha/v tuotos m 3 /ha G m^/ha mänty 297 koivu 83 kuusi 24 1,8 36 6,1 yht. 24 1,8 416 6,1 f 1 8b luonnon- t ilainen mänty 221 4,5 243 22,5 koivu 87 1,2 90 9,3 kuusi 72 2,4 81 yht. 380 8,1 414 41,4 15 tiin ojitus. Istutus tehtiin keväällä 1974 IM + IA männyn taimilla. Istutuksen yhteydessä annettiin rivilannoituksena suometsien PK-lannosta 1000 kg/ha vastaava määrä. Kohde 16. Sarakorpi (nyt ruohoturvekangas) , turvekerros 0,3 m, perusmaa hiesu. Ojitettu v.1909, sarkaleveys n. 120 m. Koeala nro 26, perustettu v.1935. Tutkitaan ojituksen ja hakkuiden vaikutusta kasvupaikan muuttumiseen sekä puuston kasvuun ja uudistumiseen. V.1982, jolloin kuusi oli 80 vuoden ikäistä koeala harvennettiin ja mitattiin. Tulokset v.1982: V IV 3 3 m /ha m /ha/v tuotos m^/ha m 2 /ha 1, cm oivu 199 uusi 243 11,9 344 26,7 23, ht. 243 11,9 543 26,7 23, 16 mustikka- Kohde 17. Sararäme (nyt turvekangas), turvekerros 0,4 - 0,8 m. Ojitettu vuosina 1909, 1929, 1938 ja 1983. Sarkaleveys 120 m. Koealat nro 27a ja 27b perustettu v.1935. Harven nettu ennen koealan perustamista v.1916, tämän jälkeen vuo sina 1935, 1940, 1947, 1953, 1957, 1963. Koeala 27b lannoi tettu v.1965, PK-lannosta 600 kg/ha. Tutkitaan ojituksen, harvennuksen, luontaisen uudistumisen ja lannoituksen vaiku tusta puuston kasvuun. V.1982 koealat mitattiin ja verho puusto kuusikon päältä poistettiin siten, että koealalta 27a poistettiin puolet verhopuustosta ja 27b:ltä kokonaan. Tut kitaan kuusikon elpymistä verhopuuston poistamisen jälkeen. Tulokset v.1983: 27a V Iv tuotos annoit- 3 m /ha 3 m /ha/v m 3 /ha m 2 /ha ck 3 tamaton mänty 93 2,5 193 8,9 21,5 kuusi 42 1,9 54 6,5 21,2 koivu 36 2,0 164 3,6 21,6 yht. 171 6,4 411 19,0 21,5 27b PK-lan- mänty 3,5 236 nosta kuusi 42 3,1 78 10,1 7,5 600kg/ha koivu 2,1 195 -ht. 42 8,7 509 10,1 7,5 17 Kohde 18. Luontaisen uudistamisen ja metsänviljelyn koe» Piensararäme (nyt varpu-puolukka-turvekangas). Turvetta 0,2 -1,0 m, perusmaa hiesu. Ojitettu vuosina 1909 ja 1928, sar kaleveys 40 m. Alue täydennysojitettiin v.1982. Alueella tutkitaan luontaista uudistumista, kylvöä ja istutusta sekä muokkauksen vaikutusta näihin. Osa alueesta hakattiin sie menpuuasentoon (n. 40-50 puuta/ha) talvella 1983 ja osalla suoritettiin avohakkuu. Muokkaus tehtiin Fiskarsin jyrsi mellä 4-5 m:n välein. Jyrsimellä syntyy 50-60 cm leveä ma talahko palle, jonka toiselle sivulle jää 20-25 cm syvä, 20-30 cm leveä vako. Avohakkuualueet viljeltiin keväällä 1984. Taimet olivat IA+IA kennotaimia ja alkuperä oli Ruo vesi M 29-70-162 samoin kuin käytetyn siemenen. Kohde 19. Piensararäme (nyt puolukkaturvekangas), turve kerros 0,5 m, perusmaa hiesu. Ojitettu vuosina 1909 ja 1983, sarkaleveys 60 m. Ojitettaessa kasvoi suolla hiukan koivunsekaista männikköä. Koeala nro 29, perustettu v.1947. Harvennettu vuosina 1947, 1953, 1957, 1963. Puusto hakat 18 tiin siemenpuuasentoon v.1983 (n. 80 puuta/ha) tavoitteena luontainen uudistaminen. Ensimmäisen puusukupolven tulokset: Kohde 20. Isovarpuinen tupasvillaräme (nyt varputurve kangas) , turvekerros 0,5 m, perusmaa hiesu. Ojitettu 1909 ja 1925. Ojitettaessa alalla kasvoi harvaa, hidaskasvuista männikköä. Koealat 24A 1 ja 24A 2, perustettu v.1935. Tut kitaan ojituksen ja kulotuksen vaikutusta uudistumiseen ja puuston kasvuun. V.1956 ala hakattiin paljaaksi, jolloin 3 3 puustoa oli 72 m /ha. Kasvuksi saatiin 1,8 m /ha/v. Ala kulotettiin v.1958. V.1978 puusto raivattiin siten, että Ai osalle jätettiin mänty-koivu sekapuusto ja A 2 osalle mänty. Tulokset v.1978: Kohde 21. Varsinainen sararäme (nyt puolukkaturvekangas ), turvekerros 0,3 m, perusmaa hiesu. Ojitettu vuosina 1909 ja 1938, sarkaleveys 110 m. Ojitettaessa alalla kasvoi n. 50 vuoden ikäinen sekapuusto, jonka kuutiomäärä oli n. 8 3 m /ha. Koealat nro 10a ja 10b, koko 20 ja 10 a, perustettu v.1928. Koealan 10a puusto on harvennettu vuosina 1928, V 3 m /ha Iv m^/ha/v tuotos m 3 /ha G m^/ha D 1,3 cm H m mänty 50 7,6 294 4,7 27,9 22,2 koivu - 1,2 53 yht. 50 8,8 347 4,7 27,9 22,2 Li kpl/ha 3 m /ha 2 m /ha 4A1 mänty 1432 5,5 1/5 koivu 2160 8,2 2,3 yht. 3592 13,7 3,8 4A 2 mänt 3144 20,8 6,5 19 1934, 1939, 1947, 1953, 1957, 1963, 1971 ja 1982. Hakkuussa poistettiin ylispuusto kuusentaimikon päältä ja alettiin seurata toisen puusukupolven kehitystä. Koeala 10b on puus toltaan luonnontilainen. Tulokset v.1982: Kohde 22. Lettoräme (nyt ruohoturvekangas) , turvekerros 0,8-1,0 m, perusmaa hiesusavi. Ojitettu v.1909, 1915 ja 1935. Koealat nro 23a ja 23b, perustettu v.1934. Harven nettu vuosina 1934, 1939, 1947, 1953, 1957, 1963, 1971 ja 1982. Koeala 23b lannoitettu v.1965 PK-lannosta 600 kg/ha. V.1982 puustoja harvennettiin voimakkaasti tähdäten luontai seen uudistamiseen. 10a V Iv 3 3 m /ha m /ha/v tuotos m^/ha G m 2 /ha D 1,3 cm H m harvan- nettu mänty 3,7 308 kuusi 35 2,4 39 8,0 10,2 8,6 koivu 0,8 88 yht. 35 6,9 435 8,0 10,2 8,6 10b luonnon- tilainen mänty 237 3,2 337 23,2 24,1 21,7 kuusi 42 2,1 42 7,7 16,4 17,5 koivu 92 2,1 100 10,8 18,2 18,1 'ht. 371 7,4 479 41,7 21,9 20,5 20 Tulokset v.1982: Kohde 23. Suursaraneva (nyt puolukkaturvekangas), turve kerros 0,7-0,8 m, perusmaa hiesusavi. Ojitettu vuosina 1909, 1935 ja 1951, sarkaleveys 25 m. Ojitettaessa puusto oli vähäistä, n. 20 vuoden ikäistä koivun ja männyn tai mikkoa. Koealat nro 15a ja 15b perustettu v.1928. Harven nettu vuosina 1928, 1934, 1939, 1948, 1953, 1957, 1963, 1972 ja 1982, jolloin 15b:ltä poistettiin ylispuut ja alettiin seurata luontaisesti syntynyttä toisen puusukupolven kuu sikon kehitystä. 15a harvennettiin voimakkaasti pyrkimyk senä luontainen uudistuminen. Tulokset v.1982: 23a V 3 m /ha Iv m 3 /ha/v tuotos m^/ha G m 2 /ha D 1,3 cm H m mänty kuusi koivu 165 15 53 4,7 0,4 2.0 329 59 161 15,0 1,3 5,1 30,1 32,5 26,5 23,4 23,7 22,7 yht. 23b 1 ) mänty kuusi koivu 233 153 7 42 7,1 5,8 0,4 2,4 549 249 25 187 21,4 14,2 0,8 4,1 29,4 25.8 21.9 25,1 23,2 22,4 20,9 21,6 yht. 202 8,6 461 19,1 25,5 22,2 1) PK-lannosta 600 kg/ha V Iv tuotos G D H 15a 3 m /ha m 3 /ha/v m 3 /ha m2 /ha ciil-' 3 m mänty 123 2,7 193 14,5 26,9 18,9 koivu 20 1,2 98 2,4 22,1 17,9 yht. 143 3,9 291 16,9 26,3 18,7 15b mänty - 2,6 160 kuusi 38 2,2 53 7,8 8,9 8,8 koivu - 1,0 95 yht. 38 5,8 308 7,8 8,9 8,8 Muistiinpanoja varten