KENTTÄKOETOIMINNAN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN TIIMIEN VÄLILLÄ KASVINTUOTANTO JOKIOINEN-RYHMÄSSÄ Kehitystyö/MTT MTT:n henkilöstön täydennyskoulutus Mustiala, syksy 2012 Oma Allekirjoituksesi Kauko Kyläsorri TIIVISTELMÄ MUSTIALA MTT:n henkilöstön täydennyskoulutus Tekijä Kauko Kyläsorri Vuosi 2012 Työn nimi Kenttäkoetoiminnan yhteistyön kehittäminen tiimien välillä Kasvintuotanto Jokioinen-ryhmässä TIIVISTELMÄ Kasvintuotanto Jokioinen (KJO) luopui joistakin työtiloista ja kiinteistöis- tä muutama vuosi sitten. Henkilöstö siirtyi suurimmaksi osaksi Plantan (E- talo) ympäröimiin rakennuksiin tiiviimmäksi yhteisöksi. Samalla myös tekninen henkilöstö on vähentynyt eläkkeelle siirtymisien ja MTT:n stra- tegian sekä valtion tuottavuusohjelman vuoksi. Tämä kehitys luo tarvetta henkilöstön uudelle yhteistyölle eri alueilla. Toimeksiantajana on Kasvin- tuotanto Jokioinen. Työn tavoite on saada tiimien välille yhteistyömahdollisuuksia ja paran- nuksia. Työssä olen soveltanut omia kokemuksiani ja tietojani. Palavereja pidet- tiin peltotyöryhmän kanssa sekä keskusteluja työyhteisön kanssa. KJO:n teknisen henkilöstön asema ei ole kovin varmalla pohjalla. Henkilöstön määrää ei pidä enää vähentää. Ikärakennetta on nuorennettava uusilla henkilöillä eläkkeelle lähteneiden tilalle. Peltokalustoa tulee uusia tulevaisuudessa samalla kun vanhenevaa kalustoa poistetaan. Koneiden yhteiskäyttömahdollisuuksia tulee tarpeen mukaan lisätä. Työtiloja ja niis- sä käytettäviä tutkimusvälineitä on parannettava resurssien mukaan. MTT:n on säilytettävä omat peltoalueensa ja huolehdittava niiden kunnos- ta. Näin luodaan kunnolliset ja optimaaliset olosuhteet hyvälle suomalai- selle kenttäkoetoiminnalle sekä maataloustutkimukselle. Avainsanat Työvoima, työtilat, koneet ja laitteet sekä pelto- ja koealueet. Sivut 11 s. + liitteet 2 s. SISÄLLYS 1 JOHDANTO ................................................................................................................ 1 2 TAUSTA ..................................................................................................................... 1 3 TYÖVOIMA ............................................................................................................... 1 3.1 Työkykyarviointi. Työkykyyn vaikuttavien asioiden nykyinen tilanne ja niiden merkitys. ....................................................................................................................... 3 4 TYÖTILAT ................................................................................................................. 4 5 KONEET JA LAITTEET ............................................................................................ 5 6 PELTO - JA KOEALUEET ........................................................................................ 8 7 JOHTOPÄÄTÖKSET ................................................................................................. 9 LÄHTEET ...................................................................................................................... 11 Liite 1 MTT:n toimipaikat Liite2 MTT:n laiterekisteri Kenttäkoetoiminnan yhteistyön kehittäminen tiimien välillä Kasvintuotanto Jokioinen- ryhmässä. 1 1 JOHDANTO Peltotyöryhmä perustettiin muutama vuosi sitten. Sen tehtäväksi annettiin huolehtia KJO:n koealueiden varauksista tuleviin kenttäkokeisiin Karta- non palvelutiimiltä. Tarkoituksena on yhteistyön lisääminen eri tiimien vä- lillä ja koneiden sekä tilojen joustavampi yhteiskäyttö. Tässä työssä kehitetään ja pohditaan toimintatapoja, joiden avulla tilojen, koneiden ja laitteiden sekä pellon käyttö olisi tehokasta ja joustavaa. 2 TAUSTA Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) on maatalous- ja elin- tarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristötutkimusta tekevä laitos. MTT kuuluu maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen. Siihen kuuluu neljä tutkimusyksikköä. MTT:llä työskentelee n.850 henkilöä 14 toimipai- kalla eri puolilla Suomea. Päätoimipaikka on Jokioisilla. Kasvintuotanto Jokioinen (KJO) (122 henkilöä) kuuluu Kasvintuotannon tutkimuslaitokseen (KTL). KJO:ssa on kasvinviljelytiimi (KAT), maaperä- ja kasvinravitsemustiimi (MAA) ja kasvinsuojelun tutkimus (KSU). Kas- vinsuojelussa ovat torjunta-ainetestaus ja tiedonsiirto (TAT), peltokasvien kasvinsuojelu ja agroekologia (PKA) sekä puutarhaviljelyn kasvisuojelu ja mehiläistalo-ustiimi (PUJ). Kasvintuotanto Jokioinen peltotyöryhmän jäsenet ovat tutkimusmestari Matti Ylösmäki maaperä- ja kasvinravitsemustiimistä, tutkimusmestari Matti Eskola torjunta-ainetestaustiimistä ja tutkimusmestari Kauko Ky- läsorri kasvinviljelytiimistä. Kasvintuotannon Jokioisten tutkimusyksikössä (liite 1) luovuttiin osasta kiinteistöjä ja osa henkilöstöä siirtyi toisiin tiloihin. Teknisen henkilöstön keski-ikä on noussut ja henkilöstömäärä on vähentynyt. Tapahtuneella muutoksella on ollut vaikutusta työtilojen ja koneiden sekä laitteiden käy- tön toimivuuteen. Tässä työssä kehitetään ja pohditaan toimintatapoja, joiden avulla tilojen, koneiden ja laitteiden sekä pellon käyttö olisi tehokasta ja joustavaa. 3 TYÖVOIMA Työvoiman riittävyys tulee olemaan tulevaisuudessa ydinkysymys. Tekni- nen henkilöstö on suhteellisen iäkästä jokaisessa tiimissä. Kolme neljästä yli 45-vuotiaita. Uusia työntekijöitä ei ole juurikaan otettu eläkkeelle läh- teneiden tilalle. KJO:n ikärakenne on havainnollistettu kuviossa 1. Kenttäkoetoiminnan yhteistyön kehittäminen tiimien välillä Kasvintuotanto Jokioinen- ryhmässä. 2 Kuvio 1. KJO:n henkilöstön ikärakenne. Varsinkin ruuhka-ajat kylvötyö- ja korjuuaikoina tulevat koettelemaan henkilöstön voimia. Yhteistyö on toiminut suhteellisen hyvin lajitteluissa ja maanäytteiden otossa sekä puinneissa. Toisinaan on saattanut olla hiu- kan hankaluuksia. Syynä voi olla henkilökohtainen asenne tai tietämättö- myys. Toisilla saattaa olla henkilökohtaisia rajoitteita. Terveys ja työkunto voivat olla esteinä. Tutkimussuunnitelmien pitää olla selkeitä ja niissä ei saa olla tulkinnanva- raa. Henkilöstön työkokemuksella on suuri merkitys tutkimustyössä. Työmenetelmät ovat usein työpaikalla kehitettyjä. Uusiin työtehtäviin tulee perehdyttää työntekijät mahdollisimman hyvin. Koulutuksella on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi asema nykypäivän tutkimustyössä. Atk-taitoja tarvitsee jokainen henkilö päivittäisissä työteh- tävissä. Työn on tarkkaa, tieteellistä ja vaativaa. Tämä tuo uutta motivaa- tiota ja mielekkyyttä työn jaksamiseen. Turhista kasvusto- ja maa- sekä muista näytteenottokerroista pitää luopua. Ylimääräiset työvaiheet vievät resursseja ja turhauttavat. Tiedonkulkua eri tiimien välillä pitää parantaa, (tiimikokoukset ja henki- löstökokoukset). Viikkopalaverit kasvukauden aikana KAT-tiimissä on koettu hyödyllisiksi, myös muut tiimit pitävät nykyään viikoittaisia pala- vereja. Näihin palavereihin voi tulla tietoa myös muiden tiimien suunni- telmista. Tällä hetkellä ei ole välttämättä selkeää työnjohtoa. Tämä on ko- ettu usein puutteeksi eri tilanteissa. Vastuita pitää jakaa tasapuolisesti. Vanhoista tavoista on pyritty usein pi- tämään sinnikkäästi kiinni. Kieliongelmat voivat olla myös rajoittavina te- kijöinä henkilöiden välisessä kanssakäymisessä. Ulkomaalaisia harjoitteli- joita ja työntekijöitä on eri tiimeissä nykyään varsin usein. Kenttäkoetoiminnan yhteistyön kehittäminen tiimien välillä Kasvintuotanto Jokioinen- ryhmässä. 3 Teknisen henkilökunnan määrässä ollaan tällä hetkellä jo kipurajassa. Keski-ikä on jo nyt 50 vuoden tienoilla. Työ on vaativaa ja melko raskas- ta. Eläkkeelle lähtevien tilalle pitäisi ottaa uutta ja nuorempaa tutkimus- henkilöstöä, jotta keski-ikä saataisiin alemmaksi. Samalla saataisiin tutki- muksessa tarvittavaa koeteknistä ja alaan liittyvää hiljaista tietoa ja taitoa siirrettyä senioreilta eteenpäin seuraavalle sukupolvelle. MTT:n pitää rohkeasti ottaa uutta ja koulutettua teknistä henkilöstöä pois- lähtevien tilalle. Työt ja tutkimukset on suunniteltava kunnolla myös tek- nistä henkilökuntaa apuna käyttäen. Rahoitus on mitoitettava kokeiden loppuunsaattamiseen asti. Henkilöstön keski-iän nouseminen tulee joissakin toiminnoissa aiheutta- maan hankaluuksia. Uusiin työtehtäviin henkilöstö on perehdytettävä mahdollisimman hyvin. Turhista työvaiheista ja näytteenotoista on luovut- tava. Tiedonkulkua eri tiimien välillä pitää parantaa. Työt ja tutkimukset on suunniteltava huolellisesti myös teknistä henkilökuntaa apuna käyttäen. Tiimien välillä voisi sopia ennakkoon työtehtävien suorittamisesta. Tiimit voisivat sopia tilojen pysymisestä siisteinä ja järjestyksessä. 3.1 Työkykyarviointi. Työkykyyn vaikuttavien asioiden nykyinen tilanne ja niiden merkitys. Olen valinnut kuusi eri työkykytekijää, joista tein riskianalyysin (Tauluk- ko1). Tärkeimmät työkykytekijät ovat terveysriski ja aikataulutukset, ja niihin varaudutaan työterveyshuollolla ja suunnittelulla. 1) Seuraavassa esimerkki riskianalyysin tulkinnasta: Henkilöstöllä on suuri määrä kokeita lajiteltavana ja aikatauluilla on kova kiire, joten todennäköisyys tähän ti- lanteeseen on 3. Tämän työkykytekijän painoarvon arvioin olevan 3. Ko- konaismerkitys on 3*3 eli 9. 1) Muita työkykytekijöitä ovat henkilöstön asenne, vastuukysymykset, henkilöstövaihdokset ja organisaatiomuutokset. Taulukko 1. Henkilöstön riskitekijät ja niiden vaikutus työkykyyn. Nykytilannetta on arvioitu asteikolla 1-5. Painoarvo (1-5) kuvaa työkykytekijän merkityksen suuruutta. Nämä yhdessä kertovat työkykytekijöiden kokonaismerkityksen KJO:lle. Työkykytekijä Nyky- tilanne 1-5 Painoarvo 1-5 Kokonais- merkitys Varautuminen Henkilöstön asenne 2 4 8 Informaatio Henkilöstövaihdokset 3 3 9 Koulutus ja työn- kierrätys Vastuukysymykset 2 2 4 Vastuiden jakami- nen Terveysriski 3 4 12 Työterveydenhuolto Aikataulut 3 3 9 Suunnittelu Organisaatiomuutokset 2 4 8 Oletus Kenttäkoetoiminnan yhteistyön kehittäminen tiimien välillä Kasvintuotanto Jokioinen- ryhmässä. 4 4 TYÖTILAT KJO:n työtilat koostuivat ennen kasvinsuojelun, maaperä- ja kasvinravit- semuksen sekä kasvinviljelyn tutkimustyötiloista. Kasvinviljelyn ja maa- perä- ja kasvinravitsemuksen tutkimustilat sijaitsivat E-talossa. Kasvin- suojelun tutkimusala sijaitsi R-talossa. Yhteisiä tiloja oli Perunatalossa. Jokaisella tutkimusalalla oli omat konehallit, jotka ovat pysyneet ennal- laan. Kasvihuoneita oli R-talossa ja E-talossa. E-talon kasvihuoneissa toi- minta loppui käytännössä vuonna 2006. Vuonna 2010 työtilat järjesteltiin uudelleen. R-talolta lajittelutoiminnot siirrettiin E-talon puimalasiipeen. Nykyään KJO:lla on peltotyötiimeihin kuuluvia työtiloja Plantassa (E- talo), Solaniassa (P-talo), Plantan konehalleissa (F) ja puimalassa. Vitrini- an (R) siipiosassa, jonka yhteydessä ovat kasvihuoneet sekä konehalli. Puimalarakennuksessa tehdään keväällä lähinnä kasvinviljelytiimin kyl- vövalmisteluja. Syyskesästä lähtien siellä kuivataan kasvinviljelytiimin ja kasvinsuojelutiimien satonäytteitä. Ruuhkahuippuina siellä on tilaa toisi- naan liian vähän. Kuva 1. Peltotyöryhmän jäsen Matti Eskola työn ääressä. Lajitteluhuone on syksyllä ahdas kolmen tiimin lajitellessa samassa tilassa neljällä lajittelijalla. Pölyhaitat ovat lisääntyneet tiimien työskennellessä yhtä aikaa samoissa tiloissa. Tämä johtuu siitä, että kaikki pölynpoisto- venttiilit ovat yhtä aikaa käytössä jolloin imuteho heikkenee. Tästä voi ai- heutua hengitystieongelmia. Melu on näissä tiloissa myös kovaa ja häirit- sevät lämmönvaihtelut aiheuttavat harmia. Kesällä on kuuma ja talvella kylmä ja vetoinen. Kenttäkoetoiminnan yhteistyön kehittäminen tiimien välillä Kasvintuotanto Jokioinen- ryhmässä. 5 Kasvinsuojelutilat ovat pääsääntöisesti Vitrinian tiloissa. Kasvinsuojelu- ainevarasto- ja tilat siirrettiin Plantan tiloista Vitrinian tiloihin. Sinne on sijoitettu periaatteessa kaikkien tiimien kasvinsuojeluaineet. Työtiloja ei ole alun perin suunniteltu useampien tiimien yhteiskäyttöön. Varsinkin Plantan tilat ovat hyvin ahtaita sadonkäsittelyjen aikana syys- ja talvikaudella. Tiloja on korjailtu vuosien varrella aika ajoin. Paremmalla laitteiden ja työtasojen sijoittelulla voisi saada paikkoja viih- tyisämmiksi ja työystävällisemmiksi. Ilmastoitiin ja pölynpoistoon pitää asentaa tehokkaammat koneet. Tiimien välillä voisi sopia paremmin suori- tettavista eri työtehtävistä ennakkoon. Tämä saattaa olla hankalaa, koska tehtävillä on kiire ja jokainen tiimi haluaa tuloksia hyvin nopeasti. Varas- to- ja säilytystiloina työskentelytiloja ei voi pitää. Näihin on oltava omat säilytysluettelosta näkyvät näytteiden yms. paikat. Kuva 2. Plantan lajittelutilan kulmaus (Clipper-lajittelija) ja pölynpoistoputket. Tut- kimusmestari K. Kyläsorri koneen ääressä. 5 KONEET JA LAITTEET Konekanta KJO:lla on suhteellisen vanhaa. (liite2) Vanhimmat traktorit ovat 1960 ja 1980-luvuilta. Yksi Valtra - traktori ja kotimainen koeruutu- puimuri on hankittu 2000- luvulla. Pienkoneita ja laitteita on myös hankit- tu. Kylvökoneet ovat vanhoja, jopa MTT:n Tikkurilan ajoilta, ennen 1980- lukua olevaa kalustoa. Tosin onhan meille tullut oman suunnittelun ja tuo- tannon kautta ruutusuorakylvökone ja muitakin koneita on tulossa. Kenttäkoetoiminnan yhteistyön kehittäminen tiimien välillä Kasvintuotanto Jokioinen- ryhmässä. 6 Vanhemmasta konekannasta on syytä luopua ja uusia hankittava, sillä ko- neet eivät vastaa useinkaan tämän päivän vaatimuksia. Vanhoihin konei- siin saattaa tulla kiireaikana vikoja. Korjauskustannukset voivat nousta hyvin suuriksi. Työturvallisuus- ja ergonomia eivät vastaa nykypäivän vaatimuksia. Kun konekanta vanhenee ja niiden kunto huononee, niin niitä joudutaan poistamaan. Uusia koneita on tulevaisuudessa yhä vaikeampi saada. Tä- män johdosta koneiden yhteiskäyttö tulee lisääntymään tiimien välillä. Töiden suunnittelulla ja organisoinnilla on entistä suurempi merkitys. Kuva 3. Kamas-lajittelija vuodelta 1987. Kenttäkoetoiminnan yhteistyön kehittäminen tiimien välillä Kasvintuotanto Jokioinen- ryhmässä. 7 Kuva 4. Ford 4000 vuodelta 1965. Kuva 5. Koeruutupuimuri Sampo-Rosenlew ja peltotyöryhmän jäsen Matti Ylösmäki. Taustalla näkyy KAT:n ja MAA:n konehalli. Kenttäkoetoiminnan yhteistyön kehittäminen tiimien välillä Kasvintuotanto Jokioinen- ryhmässä. 8 KJO:lla peltokoneita käytetään kasvinviljelyn, maaperätutkimuksen ja kasvinsuojelun tutkimusta palveleviin tehtäviin. Koneita ja laitteita tarvitaan muokkaus- ja kylvötöihin. Erilaisiin nurmi- ja heinäkokeisiin käytetään monenlaisia pelto- ja heinäkoneita. Ruiskuja tar- vitaan kasvinsuojelutehtäviin sekä puimureita sadonkorjuutöihin. Lajitteli- joita tarvitaan sadon käsittelyyn. 6 PELTO - JA KOEALUEET MTT:llä on Jokioisissa ja Ypäjällä noin 1000 hehtaaria peltoa. Nämä alu- eet luovat hyvät mahdollisuudet harjoittaa vahvaa koetoimintaa. Jokioisten Kartano on ainutlaatuinen paikka tutkimukselle. Maa-alueet ovat suurilta osiltaan yhtenäisiä. Maalajeissa löytyy vaihteluja. Savimaita eri muodoissaan Jokioisilta on melko runsaasti. Kuumassa ovat kevyemmät maalajit. Hietamaita Jokioisissa ei ole kovin runsaasti. Pellot ovat n.20 kilometrin säteellä. Koneiden kuljetukseen ja siirtelyyn ei kulu ylimääräistä aikaa. Pellot on ojitettu jo 1930-luvulla ensimmäisen kerran. Peltojen uusintaoji- tuksia ja korjauksia tehdään vuosittain. Pellonkuivaus toimii tästä johtuen hyvin. Kastelumahdollisuus on useilla lohkoilla. Kestorikkakasveja Karta- no torjuu vuosittain tilanteen mukaan. Maalajit ja viljavuustiedot ovat kar- toitettu hyvin. Koealueita suunniteltaessa tiedetään hyvin ennakolta mihin paikkaan koe- ruutuja kannattaa sijoittaa. Muokkaukseen voidaan varautua vaikka jo edellisellä kaudella. Peltohehtaareita tarvitaan suuria määriä, jotta aiempi- en kokeiden vaikutukset eivät siirtyisi tuleviin kokeisiin. Tarvitaan sekä Kartanon viljelykiertoa, että kokeiden kiertoa. Tarvitaan myös pitkäaikai- sia koealueita. Palveluyksikkö tekee MTT:n tutkimuskoealueilla pyydettäessä keväällä lannoitus- ja muokkaustöitä, syyskyntöjä sekä muita koetoimintaan liitty- viä töitä. MTT:n peltoalueet luovat mahdollisuuden yhteistyön tekemiselle useam- man tiimin välillä. Koealueita on helpompi löytää lähialueilla, kuin jossain kauempana yksityisten pelloilla. Hoitotoimia, kuten traktoriruiskutuksia on helpompi toteuttaa. Logistiikka tiimien kesken MTT:n omilla koealu- eilla havaintoja ja näytteenottoja tehdessä sujuu kitkattomasti. Kenttäkoetoiminnan yhteistyön kehittäminen tiimien välillä Kasvintuotanto Jokioinen- ryhmässä. 9 Kuva 6. Koeruutupeltoa Jokioisilla. Kuva 7. Koekentän valmistelua ja maanäytteiden ottoa. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Työvoiman riittävyys on tulevaisuudessa tärkeä kysymys, jos peltokokeita aiotaan järjestää. Henkilöstön keski-iän nouseminen tulee joissakin toi- Kenttäkoetoiminnan yhteistyön kehittäminen tiimien välillä Kasvintuotanto Jokioinen- ryhmässä. 10 minnoissa aiheuttamaan hankaluuksia. Eläkkeelle lähtevien tilalle pitää ot- taa uutta ja nuorempaa henkilöstöä. Uusiin työtehtäviin henkilöstö on pe- rehdytettävä mahdollisimman hyvin. Turhista työvaiheista ja näyt- teenotoista on luovuttava. Tiedonkulkua eri tiimien välillä pitää parantaa. Työt ja tutkimukset on suunniteltava huolellisesti myös teknistä henkilö- kuntaa apuna käyttäen. Rahoitus on mitoitettava kokeiden loppuun saat- tamiseen asti. Työtiloja ei ole alun perin suunniteltu useampien tiimien yhteiskäyttöön. Varsinkin Plantan puimalan tilat ovat hyvin ahtaita sadonkäsittelyn aikaan syys- ja talvikaudella. Paremmalla laitteiden ja työtasojen sijoittelulla voi saada tiloja viihtyisimmiksi ja työystävällisimmiksi. Tiimien välillä voisi sopia ennakkoon työtehtävien suorittamisesta. Tiimit voisivat sopia tilojen pysymisestä siisteinä ja järjestyksessä. Konekanta KJO:lla on suhteellisen vanhaa. Vanhemmasta konekannasta on syytä luopua ja uusia hankkia, sillä koneet eivät vastaa useinkaan tä- män päivän vaatimuksia. Työturvallisuus- ja ergonomia eivät vastaa ny- kypäivän vaatimuksia. Uusia koneita on tulevaisuudessa yhä vaikeampi saada. Tämän johdosta koneiden yhteiskäyttö tulee lisääntymään tiimien välillä. Töiden suunnittelulla ja organisoinnilla on entistä suurempi merki- tys. MTT:llä on Jokioisissa ja lähialueilla paljon hyviä peltoja. Nämä alueet luovat eriomaiset mahdollisuudet harjoittaa vahvaa koetoimintaa. Pellot ovat n.20 kilometrin säteellä. Koneiden kuljetukseen ja siirtelyyn ei kulu ylimääräistä aikaa. Maa-alueet ovat suurilta osiltaan yhtenäiset. Maalajeis- sa löytyy vaihteluja. Koealueita on helpompi käyttää lähialueilla kuin jos- sain kauempana yksityisten pelloilla. Logistiikka tiimien kesken MTT:n omilla koealueilla havaintoja ja näytteenottoja tehdessä sujuu kitkattomas- ti. Kenttäkoetoiminnan yhteistyön kehittäminen tiimien välillä Kasvintuotanto Jokioinen- ryhmässä. 11 LÄHTEET Lähde 1. MTT:n info Lähde 2. MTT:n laiterekisteri Kenttäkoetoiminnan yhteistyön kehittäminen tiimien välillä Kasvintuotanto Jokioinen- ryhmässä. Liite 1 MTT:n TOIMIPAIKAT Kenttäkoetoiminnan yhteistyön kehittäminen tiimien välillä Kasvintuotanto Jokioinen- ryhmässä. Liite 2. LUETTELO MTT:N KONEISTA JA LAITTEISTA Laitteen nimi Hank.v. Kpl Sij.paikka Yks. BETONIMYLLY 1981 1 PUIMALA KAT DICKEY- JOHN GAC II JA PRINTER 1986 1 PUIMALA KAT GPS-PAIKANNIN MAGELLAN GPS 315 2000 1 E-240 KAT HALDRUP 1996 1 KVA KONEHALL KAT HENKILÖAUTO TOYOTA COROLLA 2002 1 KONEHALLI KAT HYDRAULINEN LAATIKONKAATAJA 1984 1 PERUNATALO KAT ISTUTUSKONE, LANNOITEYKSIKKÖ, KIEKKOVANTAAT 1992 1 KVA/KONEHA KAT JUURIPESURI 1991 1 PERUNATALO KAT JYRSIN 8 HV:N BOLENS 1994 1 KVA:N KONE KAT JYRÄ ESA 420 1992 1 KONEHALLI KAT JYVÄNLASKIN NUMIGRAL GTEP 1982 1 E-102 KAT KAURANKUORIJA RIVAKKA 2000 1 PUIMALA KAT KOERUUTU PINTALANNOITIN 1990 1 KONEHALLI KAT KYLVÖKONE QYJORD NOSTOLAITESOVITTEINEN 1981 1 KONEHALLI KAT KULJETUSPERÄVAUNU AS/SH 35, REK.NO PHE-185 1981 2 MAANINKA KAT KYLVÖLANNOITIN TUME KL-200 1985 1 KONEH./KTA KAT KYLVÖLANNOITIN TUME KL-200 + JYRÄPYÖRÄSTÖ 200 1981 1 KONEHALLI KAT KYLVÖLANNOITTIMEN SYÖTTÖLAITE: VERTEILERKOPF 10R 1984 1 KONEHALLI KAT LABORATORION PUHDISTUS- JA LAJITTELUKONE TYP LA-LS 1981 1 PUIMALA KAT LABORATORIOSILPPURI WINTERSTEIGER HEGE44 2009 1 E-103 KAT LEHTIALAMITTARI PLANIMETRI COMPLETE WINDIAS&PC (230V) 2003 1 E-104 KAT LEHTIALAN MITTAUSLAITTEISTO 1991 1 E-104 KAT LEIKKURI IDEAL SIMPLEX 35 1979 1 L-223 KAT LEIKKUUPUIMURI WINTERSTEIGER NURSEY MASTER HYDROST 1980 1 KONEHALLI KAT LOUKUTUS- JA LIHTAUSLAITE SMT-200 1991 1 EPO KAT LÄMMINILMAPUHALTIMET MUOVIKASVIHUONEESEEN 1991 1 SILMU KAT MAMMUT TM-125 SEKOITIN 2011 KJO KAT MOPEDI TUNTURI, PUNAINEN NO TP-390713 1986 KONEHALLI KAT MYLLY MF 10 BASIC 2003 1 JAUHATUSH. KAT MYLLY RONDELLA, SEMBRA 2003 PUIMALA KAT Laitteen nimi Hank.v. Kpl Sij.paikka Yks. BETONIMYLLY 1993,7 1 PUIMALA KAT DICKEY- JOHN GAC II JA PRINTER 1993,8 1 PUIMALA KAT