ODC 362:414.2 FOLIA FORESTAUA 439 METSÄNTUTKIMUSLAITOS-IN STITUTUM FORESTALE FEN NIAE* HELSINKI 1980 PENTTI NISULA TUTKIMUKSIA KANTOHERBISIDIN LEVITTÄMISESTÄ RAIVAUSSAHALLA STUDIES ON STUMP HERBICIDE SPRAYING USING A BRUSH SAW 1978 1979 No 368 Kärkkäinen, Matti: Käytännön tuloksia koivuviilun saannosta. Empirical results on birch veneer yield. No 369 Laitinen, Jorma: Raivaussahojen kantokäsittelylaitteiden vertailu filmianalyysillä. Comparing clearing saw sprayers with film analysis. No 370 Kärkkäinen, Matti: Pienten kuusitukkien mittaus. Measurement of small spruce logs. No 371 Jalkanen, Risto: Maanpinnan rikkomisen vaikutus korvasienen satoisuuteen. Effect of breaking soil surface on the yield of Gyromitra esculenta. No 372 Laitinen, Jorma: Kuormatraktorin tekninen käyttöaste. Mechanical availability of forwarders. No 373 Petäistö, Raija-Liisa: Phlebia gigantea ja Heterobasidion annosum männyn kannoissa hakkuualoilla Suomenniemen ja Savitaipaleen kunnissa. Phlebia gigantea and Heterobasidion annosum in pine stumps on cutting areas in Suomenniemi and Savitaipale. No 374 Kalaja, Hannu: Pienpuun korjuu TT 1000 F palstahakkurilla. Harvesting small-sized trees with terrain chipper TT 1000 F. No 375 Metsätilastollinen vuosikirja 1977—1978. Yearbook of Forest Statistics 1977—1978. No 376 Huttunen, Terho: Suomen puunkäyttö, poistuma ja metsätase 1976—78. Wood consumption, total drain and forest balance in Finland, 1976—78. No 377 Kärkkäinen, Matti: Koivutukkien tarkistusmittauksia. Control measurements of birch logs. No 378 Mäkelä, Markku: Tilasto- ja aikatutkimustuotosten vertailua ainespuun korjuussa. Output in harvesting of industrial wood based on statistical data or time studies. No 379 Veiling, Pirkko: Erilaisten rauduskoivuprovenienssien alkukehityksestä taimitarhalla ja kenttäkokeissa. Initial development of different Betula pendula Roth provenances in the seedling nursery and in field trials. No 380 Kuusela, Kullervo & Salminen, Sakari: Suomen metsävarat lääneittäin 1971—1976. Forest resources in Finland 1971—1976 by counties. No 381 Hyppönen, Mikko & Norokorpi, Yrjö: Lahoisuuden vaikutus puutavaran saantoon ja arvoon Peräpohjolan vanhoissa kuusikoissa. The effect of decay on timber yield and value of the old Norway spruce stands in northern Finland. No 382 Paavilainen, Eero & Virtanen, Jaakko: Metsänlannoituksen vaikutuksen riippuvuus levitysmenetelmästä turvemaalla. Effect of spreading method on forest fertilization results on peatlands. No 383 Siren, Matti, Vuorinen, Heikki & Sauvala, Kari: Pientraktorien heilunta. Low-frequency vibration in small tractors. No 384 Löyttyniemi, Kari & Rousi, Matti: Lehtipuutaimistojen hyönteistuhoista. On insect damage in young deciduous stands. No 385 Hytönen-Kemiläinen, Riitta: Suomen sahatavaramarkkinat Länsi-Euroopassa vuosina 1950—1975 ja alueen sahatavaran kulutuksen ennustaminen. Finland's West-European sawnwood markets 1950—1975, with an econometric model for forecasting the area's sawnwood consumption. No 386 Parviainen, Jari: Istuttamalla perustetun männikön, kuusikon, siperialaisen lehtikuusi kon ja rauduskoivikon alkukehitys. Early development of Scots pine, Norway spruce, Siberian larch and silver birch plantations. No 387 Teivainen, Terttu: Metsäpuiden taimien myyrätuhot metsänuudistusaloilla ja metsite tyillä pelloilla Suomessa vuosina 1973—76. Vole damage to forest tree seedlings in reforested areas and fields in Finland in the years 1973—76. No 388 Teivainen, Terttu, Jukola, Eeva-Liisa, Kaikusalo, Asko & Korhonen, Kyllikki: Vesi myyrän, Arvicola terrestris (L.), aiheuttamat metsäpuiden taimien juuristotuhot vv. 1973—76 Suomessa. Root damage of forest tree seedlings caused by water vole, Arvicola terrestris (L.), in the years 1973—76 in Finland. No 389 Kolari, Kimmo K.: Hivenravinteiden puute metsäpuilla ja männyn kasvuhäiriöilmiö Suomessa. Kirjallisuuskatsaus. Micro-nutrient deficiency on forest trees and dieback of Scots pine in Finland. A review. No 390 Kaunisto, Seppo & Metsänen, Rauni: Turpeen muokkauksen ia lannoitteiden sijoitta misen vaikutus männyn taimien juuriston kehitykseen tupasvillanevalla. Effects of soil preparation and fertilizer placement on the root development of Scots pine on deep peat. No 391 Valtonen, Kari: Loppukäyttötiedot saha- ja puulevyteollisuuden markkinoinnissa. End-use information for marketing in sawmill and wood-based panel industries. No 392 Isomäki, Antti: Kuusialikasvoksen vaikutus männikön kasvuun, tuotokseen ja tuottoon. The effect of spruce undergrowth on the increment, yield and returns of a pine stand. No 393 Kurkela, Timo: Lophodermium seditiosum Minter et ai. -sienen esiintyminen männyn karisteen yhteydessä. Association of Lophodermium seditiosum Minter et al. with a needle cast epidemic on Scots pine. Luettelo jatkuu 3. kansisivulla FOLIA FOREST ALI A 439 Metsäntutkimuslaitos. Institutum Forestale Fenniae. Helsinki 1980 Pentti Nisula TUTKIMUKSIA KANTOHERBISIDIN LEVITTÄMISESTÄ RAIVAUSSAHALLA Studies on stump herbicide spraying using a brush saw 2 NISULA, P. 1980. Tutkimuksia kantoherbisidin levittämisestä raivaussahalla. Abstract: Studies on stump herbicide spraying using a brush saw. Folia For. 439:1—19. Tutkimuksessa selvitetään nesteen käyttäytymistä, kun se syötetään käynnissä olevan pyöröterän lapepintaan. Neste jakautuu silloin kahteen osaan: roiske- ja adheesiovedeksi. Roiskevesi lentää suoraan terältä ulos, mutta adheesiovesi kiertää terälappeen mukana ja lentää pieninä pisaroina terän ympäristöön. Pirs kottumisen välttämiseksi tutkimuksessa ehdotetaan käytettäväksi pistesuihkua, joka ei ollenkaan pääse terän kanssa kosketuksiin. Silloin kantoherbisidin levittä minen kantoon voi tapahtua altistamatta työntekijää kantoherbisidin vaikutuk selle. Tutkimuksessa esitetään lopuksi tuntovarteen perustuva sähköinen ajoitusjärjes telmä, jotta mahdollisimman vähän pistesuihkusta lentäisi kannon ohi luontoon. The behaviour of a herbicide solution when it is injected onto the face of a rotating circular saw blade is examined in this study. The liquid consists of two fractions: spray water and adhesive water. Spray water flies straight off the blade, but adhesive water is carried round on the blade and flies off in all directions as small droplets. In order to prevent droplet formation, it is recommended that solid stream injection be used, the liquid not actually coming into contact with the face of the rotating blade at all. Stump herbicide can thus be sprayed onto the stump without any danger of the operator being affected by the herbicide. An electrical discharge system, fitted onto the stem of the brush saw, which would reduce the possibility of the solid stream flying past the stump onto the surrounding vegetation and soil, is also presented in the study. Helsinki 1980. Valtion painatuskeskus ODC 362:414.2 ISBN 951-40-0457-4 ISSN 0015-5543 3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. YLEISTÄ 5 3. KOKEILUN TULOKSET 7 31. Sitkeän aineen käyttökokeet 7 32. Veden pirskoutuminen pyöröterältä 8 4. SAHAUSAIKA 13 5. TERÄN OHI KANNONKYLKEEN TAPAHTUVA KANTOHERBISIDIN LEVITTÄMINEN 15 6. LAITEKEHITTELYYN LIITTYVÄÄ 17 KIRJALLISUUTTA 19 4 1. JOHDANTO Tavallisin terä raivaussahoissa on pyörö terä, mutta ketjuterääkin on kokeiltu (Leh tonen 1976). Molempiin terälajeihin on liitetty lisälaitteita herbisidien ja fungisidien levittämiseksi kantoon kaatosahauksen yh teydessä. Varsinkin suomalaiset ovat olleet tässä työssä mukana. Jo vuonna 1967 kirjoitti Juvalla asuva maanviljelijä K. Lipsanen Maili Au tion Keksintörahastolle: "Olen suunnitellut menetelmän, jolla pyritään ehkäisemään metsäpuiden juuri- ja kantovesojen muodos tuminen jo välittömästi kaadon yhteydessä, sekoittamalla vesomista estävää hormooni tms. ainetta esimerkiksi moottorisahan terä voiteluöljyyn tai saattamalla sellainen aine leikkaavaan laitteeseen liitettävällä välineellä välittömästi kantoon" (Lipsanen 1967). Myöhemmin Lipsanen muotoi li ajatuksensa patenttivaatimukseksi: "Rai vaussaha, tunnettu siitä, että sen kiinteässä yhteydessä on laite, jolla vesottumiseen vai Kuva 1. Maanvilj. K. Lipsasen patenttihakemukseensa liittämä periaatepiirros raivaussahaan liitettävästä kantokäsittelylaitteesta (Lipsanen 1973). Fig. 1. Drawing of the stump treatment device fitted onto a brush saw that was included in K. Lipsanen 's patent application (Lipsanen 1973). kuttavat aineet saatetaan suoraan leikkaavan terän välityksellä leikkauspinnalle" (Lip sanen 1973), kuva 1. Lipsanen joutui odottelemaan Mai li Aution Keksintörahaston ohjeita niin pit kään, että metsäteknikko Alpo Mäki nen Lipsasesta aivan tietämättä haki pa tentin selostetun ratkaisun mukaiselle laite yhdistelmälle (Mäkinen 1972). Tämän jälkeen on sitten esitetty useita uusia ehdo tuksia herbisidilaitteiden yhdistämiseksi rai vaussahaan, mm. Takalo ja Nisula (1975), Nisula ja Takalo (1976), Sola (1976), Takalo (1977), Marttinen ja Ruotsalainen (1978 a ja b), Pesonen (1978), Sola (1978) ja Vähänikkilä (1978). Kantoherbisidien levittämiseen tarkoite tuilla lisälaitteilla varustettujen raivaussaho jen käytöstä on tehty muutamia työn tuo tosta ja sen kustannuksia selvitteleviä tut kielmia, kuten Heino (1972), Heino ym. (1973), Hokka ja Herranen (1976), Hokka ja Vähänikkilä (1977) sekä Laitinen ja Takalo (1978). Ajatus kantoherbisidin levittämiseksi rai vauksen sahaustapahtuman kanssa samanai kaisesti on hyvä. Vaikeutena on kuitenkin ollut ruiskutettavan kantoherbisidin kohdis taminen vain käsiteltävään kantoon. Aine on pyrkinyt nimittäin leviämään myös ympä ristöön ja altistamaan työntekijän herbisi din vaikutukselle. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole juuri analysoitu raivaussahauksessa käytetyn kan toherbisidinesteen leviämistapahtumaa, min kä takia sen tarkkailu on otettu tämän tut kimuksen tavoitteeksi. Samalla on pyritty et simään sellainen laiteratkaisu, jolla kanto herbisidin leviäminen käsiteltävän kannon ulkopuolelle voitaisiin välttää. Tutkimusmateriaalin keräyksessä ovat avustaneet opiskelija Jaakko Nisula ja työnjohtaja Juhani Korhonen, joista viimeksi mainittu on osallistu nut myös aineiston käsittelyyn. Käsikirjoituksen ovat lukeneet mh. Kullervo Etho 1 e n, prof. Pentti Hakkila ja prof. Matti Kärkkäinen. Kii tän saamastani avusta. 5 2. YLEISTÄ Niin kuin kappaleet yleensäkin, niin myös raivaussahan terä vetää määräsuuruisella voimalla puoleensa terälle joutuneita neste pisaroita (adheesio) ja nestepisarat puoles taan pyrkivät pysymään koossa (koheesio). Kun adheesio on koheesiota suurempi pisa ramuoto häviää, ja pisarat kalvottuvat te rän pinnalle. Jos terä kastellaan puhtaalla vedellä (ij = 0,073) ja vedellä, jonka pintajännitys tä on alennettu, niin jälkimmäistä tarttuu terälle herkemmin kuin edellistä. Jos adhee siokalvolla peittynyt pyöröterä alkaa pyöriä niin kalvo ohentuu keskipakovoiman vaiku tuksesta ensin ja myöhemmin vielä haihtu misilmiön takia, jopa niin että terän pinta vähitellen kokonaan kuivuu. Jos tällaisen te rän keskiöön syötetään jatkuvasti sopiva määrä uutta nestettä, stabiloituu pyörivän terän adheesiokalvo määräpaksuiseksi terän keskiöstä kehää kohti siirtyväksi nestevir taukseksi. Tämä terän yli liukuva kalvo re peää sitten pyörivän terän ulkokehältä ulos lentäviksi nestepisaroiksi. Adheesiokalvon muodostamaa vyöhykettä terällä voidaan luonnollisesti kaventaa siirtämällä syöttö pistettä kehälle päin. Jos syöttöpisteeseen tuodaan liian paljon nestettä, irtautuu siitä adheesioveden ylimenevä osa ja lentää pyöri vän terän ohi pyörivässä terässä esiintyvien voimien resultanttivektorin suuntaan ja rois kuu terän yli roiskevetenä (-nesteenä). Terän lappeeseen kiinnittynyt adheesio vesi (-neste) voidaan ohjata kantopintaan antamalla terän lapepinnan laahata kanto leikkausta vasten tai suuntaamalla terältä pisaroina roiskuva adheesiovesi kannolle. Edellisessä tapauksessa huomattava osa ad heesionesteestä voidaan ohjata kantopin taan, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa suuri osa siitä saattaa roiskua käsiteltävän kannon ulkopuolelle. Roiskeena lentävä herbisidineste voidaan suunnata parhaiten kantoon sahaamalla sillä teräkohdalla, josta roiskevesi pää asiassa lentää ulos ja tahdistamalla nesteen syöttö ja puun sahaustapahtuma saman aikaisiksi. Seuraavassa asetelmassa esitetään muuta mia lukuarvoja erilaisten nesteiden pintajän nityksen ja viskositeetin arvoista. Lähde: % r e v n d 1 i c h (1930) 2)N ii n 4 (1966) E t h o 1 e n (1978) on määrittänyt pinta jännityksen kantoherbisidiemulsioilla stalag mometria käyttäen ja saanut mm. seuraa vat pisaraluvut: Nämä luvut näyttävät, miten kantoherbi sidiemulsioiden pintajännitys on huomatta vasti pienempi kuin veden. Tämän takia rai vaussahan pyöröterälle kalvottuu helpom min herbisidiemulsiot kuin vesi, mutta tä män takia emulsiot myös herkemmin kuin vesi pirskoutuvat pois pyörivältä terältä. Myös nesteen sisäinen kitka eli viskosi teetti (77) antaa kuvan siitä, miten herkästi neste kalvottuu terälappeeseen. Mitä suu rempi on nesteen viskositeetti, sitä enem män nestepisarat vastustavat terälle kiinnit tymistä (esim. glyseriini, öljy jne.) mistä johtuen ne herkästi myös lentävät pyörivältä terältä ulos. Kun neste pisaroituu, sen pinta-ala kas vaa. Jos ajatellaan gramman suuruista vesi määrää, niin voidaan laskea seuraavat teo reettiset pinta-alat, jos pisara oletetaan pal lon muotoiseksi. Jesi 'intajännitys 5) Viskositeetti (rj) cP Pa Eetteri Tärpätti Vesi 0,0282> 0,073" 0,235 2 > I 0°C 1,792 2) 1,005 2> 1100°C 0,2842' Glyseriini Elohopea 0,065» 0,476» 1,480 2> loeaine 'isaral iolubilisoitu MCPA /ICPA-amini + polttoöljy .lCPA-amini + torjuntavaahto 2 toundup + vesi + Citowett /esi 167 128 111 147 51 6 Kuta pienempiä pisarat ovat, sitä herkem min ne joutuvat ilmavirtausten mukaan. Seuraavasta asetelmasta nähdään se tuulen nopeus, joka vielä voisi estää vesipisaroiden putoamisen maahan. Pisarakoko 0,5 mm vastaa kevyttä ja 0,1 mm sumuista sadetta sekä 0,005 mm sumua. Pisarakoon alittaessa 0,001 mm alkaa veden ja ilman seos muodostua suspensioksi (Spraying System Co 1977). Luonnossa ilman liike on melkein aina turbulenttista. Toisin sanoen yksittäiset il maosaset liikkuvat ristiin rastiin aivan epämääräisiä ratoja myöten ns. Reynolds'in turbulenssi -ilmiön mukaisesti (Frans sila 1949). Tämän dynaamisen vaihdon ohella ilmassa esiintyy termistä vaihtoa, kun lämmin ylösnouseva ilma korvautuu ylhäältä laskeutuvalla kylmemmällä ilmalla. Ilmanvaihto aiheuttaa sen, että esim. koi vun siemenen keskimääräinen leviämisraja on 0,3 km, voikukan siemenen 10 km ja männyn siitepölyn 40 km silloin, kun tuulen nopeus on 6 m/s ja vaihtokerroin 20 g/cm/s (Franssila 1949). Eräässä kokeessa kuivaa sumua vastaavassa tilanteessa esiinty vät vesakontorjunta-aineen pisarat (0 0,005 mm) ajautuivat hiljaisella tuulella (1,3 m/s) yli 11 km (E t h o 1 e n 1978). Kun raivaussahan terän pyörimisnopeus vaihtelee 3 000—11 000 r/min, muuttuilee sen kehänopeus 35—130 m/s. Teräkehän yli kulkeva neste joutuu voimakkaan ilmavir tauksen alueelle ja sillä on mahdollisuus terän hampaissa pilkkoutua hyvinkin pienik si pisaroiksi. Tämän takia herbisidinesteet tulisi ohjata kohteeseensa mahdollisimman yhtenäisenä terään koskemattomana neste virtauksena. Roiskevedellä on mahdollisuus hajota jo terän hammaskehän sisäpuolella pisaroiksi. Jos vesi johdetaan pyörivälle terälle hajoi tettavasta suuttimesta tai kiinteänä piste suihkuna epäedullisesta suunnasta, niin tästä vedestä huomattava osa tai kaikkikin voi ir rota terältä ja hajota pisaroiksi jo ennen hammaskehää. Jos neste sen sijaan ohjataan terälle sopivasta suunnasta ja oikein muo toillusta, esimerkiksi injektioneulan tapai sesta suuttimesta, voidaan neulasta syöttyvä Kuva 2. Injektioneulasta tehty suutin ja siitä pyörivään terälappeeseen syöttyvä vesi kaavamaisesti esitettynä. Fig. 2. Spray nozzle made from a syringe needle and artist's impression of water being injected onto the face of the rotating blade. Pisaran läpimitta, mm Pisaroiden yhteenlaskettu suhteellinen vaippapinta-al< 12,4 2,0 0,5 0,1 0,005 1 6 25 120 2 500 Pisaran läpimitta, mm »isaran putoamisen estävän kohtisuoraai ylöspäin käyvän tuulen nopeus, m/s 12,4 2,0 0,5 0,1 0,005 11,7 4,7 2,4 1,1 0,2 7 vesi ohjata pyörivän terän muodostamaan imuun. Tällöin vesimassa voi pysyä ehjänä aina terältä ulosvirtaukseen saakka. Ku vassa 2 havainnollistetaan tällainen tapaus. Siinä neulasuutin on sijoitettu raivaussa haan pyöröterän alapuolelle terän tangentin kanssa samansuuntaisesti, ja se kohtaa viis tosti alhaalta päin terälappeen. Kun suutin kärjestään viistetään vielä sisäänpäin ja ase tetaan oikean välin päähän pyörivältä teräl tä, purkautuu syöttövesi ehjänä virtauksena terälappeelle, jossa sillä on mahdollisuus pi saroitumatta jakautua kahteen päävirtaan: adheesio- ja roiskevedeksi. 3. KOKEILUN TULOKSET 31. Sitkeän aineen käyttökokeet Kuvan 3 avulla voidaan tarkkailla adhee siokalvoa pyöröterällä, jonka kierrosnopeus oli 6 000 r/min. Terän keskiöön suihkutet tiin aerosolimaalia, joka terän pyöriessä le visi pitkin terälapetta keskiöstä kehää kohti yhtenäiseksi ohueksi maali vaipaksi, kunnes kalvo vähän matkan päässä hammaskehältä rikkoutui maalijuoviksi. Tämä vaipan rik koutuminen johtui todennäköisesti terävä rinästä. Kuvasta 4 nähdään pyöröterälle sivellyn notkean savilietekerroksen muodon muu toksia terän pyörimisnopeuden lisääntyessä. Kierrosnopeudella 3 800 r/min lentää jo kaikki pyörimisliikkeellä irrotettavissa ole va saviliete terältä pois. Se vähäinen määrä savea, joka terässä vielä tällöin on jäljellä, on poistettavissa vain mekaanisesti — esi merkiksi siten, että annetaan pyörivän terä lappeen hangata sahattua kantopintaa vasten. Kokeissa huomattiin, että sopivasti ohen nettu saviliete pysyi kiinni pyörivän terän lappeessa tiukemmin kuin vesi-herbisidi emulsio. Teoriassa tuntui siis mahdolliselta vähentää kantoherbisidin roiskumista ohi sahattavan kantopinnan esim. siten, että herbisidi sekoitettaisiin savitahnaan tai muuhun sen tapaiseen ja siirrettäisiin pyöri vän terän lappeen hankauksen välityksellä kantoon. Havaittiinkin, että saviherbisidi tahnan levittäminen kantoon tällä tavoin oli mahdollista, jos terän kannonpuoleista hari tusta sopivasti vähennettiin, jolloin terän lapepinta pääsi laahaamaan pitkin kanto pintaa. Voitiin kuitenkin havaita, että nyt kin osa saviherbisiditahnasta lensi kannon ohi luontoon. Tällä savitahnalla ei ollut kui tenkaan minkäänlaisia mahdollisuuksia jou tua sahankäyttäjän hengityselimiin. Mainituissa kokeissa käytettiin 5 mm pak suisesta messinkiputkesta muotoiltua neula suutinta, johon saviherbisiditahna painet tiin auton rasvapumpulla. Rasvapumppua ladattaessa voitiin käyttää valmiiksi saviher bisiditahnalla täytettyjä patruunoita samaan tapaan kuin vaseliinipatruunoita käytetään auton rasvauksen yhteydessä. Kuva 3. Pyörivälle terälle ruiskutetun aerosolivärin jakautuminen adheesiokalvoksi ja kalvon rikkou tuminen ennen teräkehää 6 000 r/min pyörivässä terässä. Fig. 3. Distribution of the aerosol stain sprayed onto the rotating blade to form an adhesive film and rupture of the film near to the edge of the blade rotation speed of 6 000 r.p.m. 8 Kuva 4. Notkean savilietteen sinkoutuminen pyörö terältä pyörimisnopeuksilla 300, 750 ja 1 700 r/min. Fig. 4. Splattering of a viscous clay slurry from the blade at rotation speeds of 300, 750 and 1 700 r.p.m. 32. Veden pirskoutuminen pyöröterältä Jatkokokeissa käytettiin herbisidiemul sion sijasta pääasiassa vettä. Tähän oli pak kasilmoilla sekoitettu pakkasnestettä. Aluksi tarkasteltiin pyörivältä terältä pirs koutuvan veden leviämistä kuvan 5 mukai sessa koejärjestelyssä (A). Pyöröterän taak se pystytettiin terän kanssa samankeskisesti taivutettu aaltopahvi, johon pyörivältä te rältä ulossinkoutuva vesi voitiin pyydystää silmävaraista tarkastelua varten. Veden terälle syöttöön käytettiin messinki putkesta muotoiltua neulasuutinta, joka oi kein asetettuna antoi terälle ehjän vesi virtauksen. Suutinta pidettiin 7, 17 ja 27 mm etäisyy dellä terän hammastyvestä. Terän pyörimis nopeutena käytettiin arvoja 750, 1 700, 3 800, 6 000 ja 8 100 r/min. Vesi syötettiin suuttimeen injektioruiskusta noin 196 kPa (2 kg/cm 2) paineella. Kussakin osakokeessa käytettiin kerrallaan vettä 5 g. Adheesiovetenä pirskoutuva vesi viskautui taustapahville kapeaksi vesinauhaksi, mutta roiskevesi lensi sen sijaan terältä kasapääksi sen mukaan, millä kohtaa terää syöttösuu tinta kulloinkin pidettiin. Tämä nähdään kuvan 5 alaosan (B) esityksestä. Harittamatonta terää käytettäessä adhee siovedestä muodostunut vesinauha tuli sel västi näkyviin kaikilla teränopeuksilla. Sen sijaan tavalliseen tapaan molemmin puolin haritettuna terää käytettäessä vesinauha al koi hahmottua näkyviin vasta, kun terän pyörimisnopeus laski alle 3 800 r/min. Tämä havainto viittaa siihen, että adheesiovesi jälkimmäisessä tapauksessa — suurilla no peuksilla — pilkkoutui haritetun terän ham paissa enemmän kuin harittamattoman. Yleisenä ilmiönä oli havaittavissa, että adheesioveden määrä vähentyi ja roiskeve den määrä lisääntyi, jos terän kierrosno peutta nostettiin. Kuvan 6 esittämän koejärjestelyn avulla kerättiin lisätietoa terälle syötetyn vesimää rän jakautumisesta. Tällöin neulasuuttimes ta syötetty vesi pyydystettiin umpinaiseen 30-asteisena avautuvaan alumiinikaukaloon. Oikeanpuoleisesta osakuvasta selviää roiske veden massaosuus terän erilaisilla pyörimis nopeuksilla. Pienillä teränopeuksilla — aina 3 800 r/min saakka — kaukaloon joutui vain 20—30 % syötetystä vedestä. Suurilla nopeuksillakin — jotka vastaavat varsinaista 9 Kuva 5. Koejärjestely (A) ja esimerk ki (B) adheesio- ja roiskeveden pirs toutumisesta terän taakse asetettuun pahviin. Terän pyörimisnopeus 3 800 r/min. Fig. 5. Experimental set-up (A) and example (B) of the splattering of adhesive water and water spray onto cardboard placed at a fixed distance around the edge of the blade. Rotation speed of 3 800 r.p.m. Kuva 6. Koejärjestely (A) ja sillä aikaansaatu tulos (B) alumiinikaukaloon pyydystetyn veden massaosuudesta (%) terän eri pyörimisnopeuksilla. Fig. 6. Experimental set-up (A) and proportion of injected water (%) collected by the aluminum through at different rotation speeds. 10 Kuva 7., Koejärjestely syöttöveden keräämiseksi pyydys putkiin I—7. Roiskevesi näytti mahtuvan kokonai suudessaan putkiin 2—3. Putkiin 4—7 kerääntyi ad heesiovettä suunnilleen sama määrä kuhunkin put keen. Fig. 7. Experimental set-up for collecting water spray in collecting tubes I—7. The sprayed water appeared to be collected entjrely in tubes 2 and S. Approxi mately the same amount of adhered water was collect ed in each of tubes 4—7. Kuva 8. Koejärjestely, jossa tarkkailtiin värjätyn veden roiskumista teräkehän yli kaltevasti terään nähden asetetulle aaltopahville. Fig. 8. Experimental set-up to show spraying of waterstain from rotating blade onto a comigated cardboard sheet set up at a sloping argle. käytännön sahausnopeutta — yli 40 % syöt tövedestä kulki pyydyskaukalon ohi. Erillisellä lisäkokeella (kuva 7), jossa syöt tövesi kerättiin teräkehälle asetettuihin pyy dysputkiin, havaittiin roiskeveden jäävän al le 30-asteisen pyydyssektorin osaan. Muihin sektoreihin ajautuvat vesimäärät olivat kes kenään suunnilleen yhtä suuria. Tämä viit taa siihen, että adheesiovettä riitti tasai sesti ympäri teräkehää. Kuvassa 8 nähdään koejärjestely, jolla oli mahdollista havainnollistaa roiskeveden le viäminen käytettäessä eri kierrosnopeuksia ja veden eri syöttökohtia. Roiskevesi pyy dystettiin n. 25° kulmassa nousevalle aalto pahville. Syöttövesi oli värjätty siniseksi ja sitä käytettiin kutakin ajokertaa kohden 10 g. Kokeessa syöttökohtina olivat 7, 17 ja 27 mm:n etäisyydet terän hammastyvestä. Roiskevesivirtauksen havaittiin taittuvan terällä teräkehää kohti noin 7—ll° kulmas sa ja siten, että kallistuma suureni syöttö kohdan etäisyyden hammastyvestä kasvaes sa. Sen sijaan pyörimisnopeuden vaikutus roiskevesivirtauksen kallistumaan oli vä häisempi. Syöttöveden suuttimen sijainti vaikuttaa siis ratkaisevasti siihen, millä koh taa roiskevesi ylittää terän hammaskehän. Yllä mainittuja vaihtoehtoja käytettäessä roiskevesi lensi teräkehän yli noin kello 14—14.30 kohdalla. Kun siis roiskevesi ha lutaan sahattaessa kohdistaa kantoleikkauk seen, tulee katkaisusahauksen tapahtua sillä kohtaa terää, missä roiskevesi ylittää terä kehän, muuten roiskevesi lentää kannon ohi maastoon. Kuvasta 9 nähdään selostetun koejärjes telyn mukaiset tulokset roiskevesikuvioina. Siitä havaitaan, että terän pyörimisnopeu della 1 700 r/min roiskevesi hajaantuu vä hiten. Tätä suuremmilla nopeuksilla sen muodostama kuvio kasvaa, ja yksittäisiä roiskevesipisaroita lentää laajemmallekin alueelle. Mainittuja pienemmällä nopeudel la eli 750 r/min roiskevesipisarat hajautu vat myös laajemmalle alalle jopa yrittävät kulkeutua terälappeen mukana terän pyöri missuuntaan. Kuvan 10 mukaisen koejärjestelyn avulla pyrittiin edelleen selventämään terältä vis kautuvan syöttöveden leviämistapahtumaa. 6 000 r/min liikkuva terä asennettiin 10 cm:n korkeudelle poimupeltisestä alustasta, jonka leveys oli 170 cm ja pituus 220 cm. Alusta 11 oli reunoistaan vähän koholle kaarrettu ja alaspäin viettävä. Syöttövesi johdettiin pyö rivän terän alapuolelle neulasuuttimesta (syöttöteho 7 cmVs). Terä pyöri myötäpäi vään. Syöttösuutin sijaitsi aluspellin keskim mäisen poimun kohdalla. Poimupellille pu donnut syöttövesi valui pellin poimuja myö ten keräysastioihin. Jokaisessa kokeessa syötettiin terälle sama määrä eli 6 250 g vettä. Tällöin huomat tiin, että astioihin kertyneen valuveden ja pelliltä kuivauspyyhkeeseen imeytyneen ve den määrä jäivät kokeesta toiseen 5,3 —12,5 % syötetyn veden kokonaismäärää pienem mäksi. Tämä syöttövedestä hävinnyt osa — syöttöhukka — näytti poistuvan pöllyämällä poimupeltialustan ulkopuolelle tuulen ja pyörivän terän aiheuttamien ilmavirtausten mukana. Kuvasta 11 nähdään poimupellille kerään tyneen syöttöveden määrän kumulatiivinen kehitys pellin leveyden kasvaessa. Kuvasta voidaan havaita, että syöttövesi jakautuu kaikissa koevaihtoehdoissa (1 —6) koko pel lin leveydelle (= 170 cm). Mielenkiintoista on myös havaita, että huomattava osa syöt tövedestä kulkeutuu pyörivän terän terälap peen mukana — siis adheesiovetenä — syöt tösuuttimen ympäri sen toisellekin puolelle eli sijoittuu x-akselin arvoille 50—100 °70. Näin näyttää käyvän varsinkin tapauksissa 1, 2 ja 4, joissa yli 60 % syöttövedestä ajautuu suuttimen ympäri sen toiselle puo lelle. Käytettäessä harittamatonta terää ja neulasuutinta (5), vain 25 % syöttövedestä kulkeutuu suuttimen ympäri, pääosan levi Kuva 9. Esimerkkejä roiskeveden leviämisestä kuvan 8 mukaisessa koejärjes telyssä. Fig. 9. Examples of the spreading of the water spray obtained with the ex perimental set-up shown in Fig. 8. 12 Kuva 10. Koejärjestely pyöröterältä pirskoutuvan syöt töveden pyydystämiseksi peltipoimuja myöten ke räysastioihin. Fig. 10. Experimental set-up for collecting the water spray sprayed from the circular blade via the grooves in corrugated sheeting. tessä tasaisesti roiskeveden puolelle x:n ar voihin o—so0 —50 %. 8-hampainen B & D -terä (3) ja normaalisti haritettu raivaussahan terä (6) neulasuuttimella varustettuina levit tävät syöttöveden samalla tavalla runsaasti roiskeveden puolelle ja vähemmän toiselle puolelle eli x:n arvoille 50—100 %. Kokeen mukaan nesteen levittäminen pyö röterälle siten, että syöttövesi yritetään pyö rivän terän kautta siirtää kantoon, aiheut taa helposti nesteen leviämistä luontoon. Käytännön raivaustyössä tätä voidaan tosin osittain estää sahaamalla siten, että kanto joutuu roiskeveden kohdalle ja että adhee siovesi pyyhkäistyy terän lappeesta poikki sahattavaan kantoon. Kuva 11. Syöttöveden kumulatiivinen jakauma 170 cm (= 100 %) leveälle poimupellille käytettäessä terän pyöri misnopeutena 6 000 r/min. Koejärjestely kuvassa 10. Fig. 11. Cumulative distribution of injected water over 170 cm-wide corrugated sheeting using a blade rotation speed of 6 000 r.p.m. Experimental set-up as in Fig. 10. 13 4. SAHAUSAIKA Kannon käsittely kantoherbisidillä tulisi suorittaa samanaikaisesti kaatosahauksen kanssa. Tällöin työkustannukset voisivat jäädä pieniksi. Nesteen syöttö ja kaatosa haus tulisi tahdistaa samaan aikaan tapah tuviksi, sillä muutoin voi kantoherbisidiä joutua runsaastikin kohteen ulkopuolelle luontoon. Koepenkissä, joka nähdään kuvassa 12, koesahattiin 1,5, 3,5 ja 5,5 cm paksuja kaatotuoreita haapakeppejä. Sahauksessa käytettiin Husqvarna 165 R -mallista rai vaussahaa maksimikierroksilla (8000 r/min) ja eri terätyyppejä seuraavasti: A. Tavallista 24-hampaista raivaussahan terää, 0 225 mm: — molemmin puolin haritettuna (1) — alapuolinen haritus poistettuna (2) B. Black & Decker -mallisia kovametallihampaisia te- riä, 0 235 mm: — 28-hampaisena (3) — 8-hampaisena (4) — 8-hampaisena ja alapuolinen haritus melkein kokonaan poistettuna (5) — 2-hampaisena (6) Lisäksi käytettiin Jobu Companion -tyyp pistä raivaussahaa, varustettuna 15 hampai sella ketjuterällä, jota ajettiin sahan maksi minopeudella 11 000 r/min (7). Kuva 12. Koepenkki, johon sahattava haapakeppi pu ristettiin pystyyn. Fig. 12. Test bench on which the aspen branch to be sawn was damped upright. Käytetyt terätyypit avaavat sahausraon vähän eri tavoin. Haritukseen perustuvissa terissä (1, 2, 7) tarvitaan kahden peräkkäi sen hampaan työstö, jotta sahausrako tulisi avatuksi täyteen leveyteensä raon pohjaa myöten. Sen sijaan kovametallikärjin varus tetut terät (3 —6) työstävät sahausraon ham mas hampaalta valmiiksi pohjaa myöten. Seuraavassa asetelmassa esitetään terätyy peittäin työstökertojen suhteelliset määrät. Hammastyöstöjä tapahtuu siis ajassa mi tattuna eniten kovametallikärjin varustetulla 28-hampaisella pyöröterällä B (3) ja vähiten ketjuterällä C (7). Ketjuterän hammastyöstön nopeutta voi taisiin mahdollisesti kohottaa lähes A-ryh män terien (1 —2) tasolle, jos sen jokainen vetolenkki varustettaisiin kovametalliham paalla. Edellä esitettyjä tietoja ja näkökohtia voidaan käyttää apuna tulkittaessa kuvaa 13. Sahausajat on laskettu filminauhalta. Kuvasta huomataan, että terävaihtoehdoilla B (3 —5) on saavutettu hieman nopeampi sahaustulos kuin tavanomaista molemmin puolin haritettua terää A (1) käytettäessä. 2-hampaisella terälläkin B (6), jonka ham paiden työstönopeus on verrattain hidas, on vielä saavutettu varsin hyvä tulos. Kantoherbisidin levittämisen kannalta on mielenkiintoista todeta, että tavallista ve sakkoa (0 I—61 —6 cm) raivattaessa puun poik kileikkausaika saattaa olla vain 0,1 —0,2 s. Tänä aikana tulisi myös kannon käsittely herbisidiliuoksella tapahtua. Käytännössä saatetaan kohdata suuria vaikeuksia mai nittujen toimenpiteiden ajoittamisessa aivan samanaikaisiksi. "erätyyppi Sahan kierrosnopeus r/min "yöstökertojei suhteellinen määrä A (1) (2) B (3) (4) (5) (6) C (7) 8 000 8 000 8 000 8 000 8 000 8 000 11 000 1 1 2,33 0,67 0,67 0,17 0,16 14 Selitys — Legend 1. Tavallinen 24-hampainen, molemmin puolin hari tettu terä — Normal 24-toothed blade with crossing on both sides 2. Edellinen terä, josta alapuolinen haritus oli pois tettu — Same blade as 1. but crossing on lower side removed 3. 28-hampainen kovametallihampailla varustettu terä m/Black&Decker n:o A 7993 — 28-toothed blade fitted with hardened teeth , Black & Decker n:o A 7993 4. Edellinen terätyyppi 8-hampaisena m/Black&Decker n:o A 2026 — Same type of blade as in 3., but with 8 teeth only, Black & Decker n:o A 2026 5. Edellinen terätyyppi, josta alapuolinen haritus mel kein kokonaan poistettu ohentamalla terälappua — Same type of blade as in 4., but crossing on lower side almost completely removed by filing down the edge of the hardened teeth 6. 2-hampainen kovametallihampain varustettu terä tyyppi, tehty terästä m/Black&Decker n:o A 2026 poistamalla kuusi terälappua — 2-toothed type of blade fitted with hardened teeth. Made from Black & Decker n:o A 2026 by removing six of the hardened teeth 7. Ketjuterä — Chain blade Kuva 13. Haapapuun poikkisahausaika erilaisia teriä käytettäessä. Pyöröterien (1 —6) pyörimisnopeus oli 8 000 r/min, ja ketjuterän vetorattaan pyörimis nopeus 11 000 r/min. Fig. 13. Time taken to saw through the aspen branch using different types of blade. The rotation speed of the circular blade (1—6) was 8 000 r.p.m. and the rotation speed of the driving cog-wheel of the chain blade was 11 000 r.p.m. Laitinen ja Takalo (1978) ovat mitanneet vesakon raivaustyön tehoajan. Tämän tiedon ja kuvan 13 perusteella on voi tu kaavailla, että pelkkä poikkileikkausaika pyöröterillä saattaa olla vain s—ll5 —11 % ja ket juterällä noin 15 % vesakon raivaustyön te hoajasta. Kantoherbisidin ruiskuttaminen siis tapahtuisi vain mainittuna osatyöaikana. 15 5. TERÄN OHI KANNON KYLKEEN TAPAHTUVA KANTOHERBISIDIN LEVITTÄMINEN Kuten edellä on todettu, pyöröterää kos kettava syöttöneste jakautuu terän pyöriessä kahteen osaan, adheesio- ja roiskenesteeksi. Myös Jobun ketjuterällistä raivaussahaa (Laitinen ja Takalo 1978) käy tettäessä havaittiin syöttönesteen ajoittain roiskuvan terän ympäristöön. Roiskumisen estämiseksi kokeiltiin tässä tutkimuksessa neulasuuttimen asentamista sahaan siten, että siitä syöttyvä neste lensi pistesuihkuna lähellä terää ja sen suuntai sena, mutta terää koskettamatta (kuva 14). Tällöin syöttöneste kulki pistesuihkuna vain yhteen — teräketjun — suuntaan, jossa se kohtasi kannon tai putosi maahan. Puuta kaadettaessa pistesuihku roiskahti sahattavan kannon kylkeen, ja siitä kulkeu tui osia myös kannon leikkauspintaan. Jos sahaus ja ruiskutus ajoittuvat samanaikai siksi, niin syöttönestettä ei juuri kulkeu tunut sahauskohdan ohi. Mainittua ajatusta pyrittiin soveltamaan myös pyöröterässä. Koejärjestely nähdään kuvassa 15. Neulasuutin (1) on tässä tapauk sessa suunnattu terälappeen alle niin, että pistesuihku kulkee katkoviivan (2) näyttä mää rataa myöten terän alla kuitenkaan te Kuva 14. Ketjuterällä varustetussa raivaussahassa (m/Jobu) toimiva pistesuihku alta (1) ja sivusta (2) katsottuna. Fig. 14. Solid stream spray fitted to a chain brush saw (Jobu), viewed from above (1) and from the side (2). rään koskematta. Kun puu tuodaan leikat tavaksi suunnasta 3, sattuu pistesuihku sa hattavan puun kantoon ja kastelee sen. Osa pistesuihkusta kulkeutuu kantoleikkauk seenkin. Pistesuihkun ja sahauksen ajoitta miseksi samanaikaisiksi on kuvan 15 saha varustettu tuntosarvella (4), joka on laake roitu teräsuojukseen kohdassa 5. Tuntosarvi kytkee sähköisesti käyntiin pienen vesipum pun (6) juuri siinä vaiheessa kun sahaus al kaa. Pistesuihkutus kestää siksi kunnes tun tosarvi jousen vaikutuksesta palaa kuvan mukaiseen asentoon. Koepenkissä (kuva 12) sahattiin kuvan 15 mukaisella laitteella eri paksuisia tuoreita haapakeppejä. Syöttövesi oli värjätty Kemi ran kantovärillä. Katkaisuleikkausten jäl keen kiekkojen värin levenemisraja vahvis tettiin aniliinikynällä ja myöhemmin lasket tiin montako prosenttia jälsileikkauksen kehän piiristä oli värjääntynyt. Näissä ko keissa värinestettä kulkeutui myös jonkun Kuva 15. Pyöröterään asennettu pistesuutin (1) ja tun tosarvi (4) sähköistä nestesuihkutusta varten. Fig. 15. Solid stream nozzle (1) and antenna (2) for electrically-controlled spraying fitted to a circular blade. 16 verran kantoleikkauksen puuosaan ja valui myös pitkin kantoa muodostaen alaspäin suppenevan kartion siihen tapaan kuin Laitinen (1978) on asiaa esitellyt. Ruokonen (1978) pitää edellä mai nittua työjälkeä raivaussahojen kantokäsit telylaitteille tyypillisenä ja vaikutustulosten kannalta kelvollisena. Ruokosen si mulointikokeissa, joissa kaikki käytetty tor junta-aine kohdistettiin kantoon, vielä tor junta-ainemäärä0,3 cm3 antoi joissakin ta pauksissa kohtalaisen tuloksen. Laitekohtai sissa kokeissa saattoi käytetyn torjunta aineen puuta kohden laskettu keskiarvo sa mallakin laitteella käsitellyissä ruuduissa vaihdella I—s1 —5 cm 3 . Yksittäisiä kantoja koh den lasketun ainemenekin vaihtelun voidaan tämän perusteella arvata olevan suuren. Koesahauksen yhteydessä mitattiin myös leikkausta kohden kulunut värinestemäärä. Käytännössä tämä tapahtui siten, että väri neste otettiin syöttösuuttimeen ohuesta pys tysuoraan asetetusta ja läpinäkyvästä muo viletkusta sekä mitattiin paljonko neste patsas letkussa laskeutuu sahauksen aikana. Tulokset nähdään taulukosta 1. Taulukon tulokset ovat suuntaa-antavia. Päätulos on se, että pyöröterää koskematta voidaan sen alapuolelle asetetulla pistesuih kulla käsitellä yli 50 % jälsirenkaan kehä piiristä. Silmävaraisten havaintojen perus teella voitiin lisäksi havaita, että kannon ohi menevä syöttöneste pysyi suuripisaraisena ja putosi alas maahan. Taulukko 1. Syöttönesteen leviäminen jälsirenkaaseen ja sen kulutus kanto leikkausta kohden. Table 1. Spreading of injected water into the cambial ring and consumption per cut stump surface. Pyöröterän laatu Type of circular blade Leikkausten määrä, kpl Number of cuts Leikkauksen 0, cm Diameter of cut, cm Värj ääntyneen jälsirenkaan osuus (%) koko kehästä Proportion (%) of stained cambial ring out of complete cambial ring Nestemenekki cm-Vleikkaus Liquid loss, cm^/cut Tavallinen raivaus- terä (29-hammasta) - Ordinary brush saw blade (29 teeth) ' 17 16 20 1,7 2,9 5,9 67,1 69,0 52,6 0,42 0,64 0,84 8-hampainen, m/Black & Decker - 8-toothed, Black & Decker 19 20 8 1.4 2,7 5.5 88,0 68,6 35,5 0,90 0,86 1,51 2-hampainen, m/Black & Decker - 2-toothed, Black & Decker 16 16 8 1.4 2,7 5.5 79,8 67,6 49,3 0,76 0,76 1,06 17 6. LAITEKEHITTELYYN LIITTYVÄÄ Tämän työn aikana on pyritty kartoitta maan niitä tekijöitä, jotka ovat oleelli sia raivaussahan kannonkäsittelylaitteistoa suunniteltaessa. Alkuperäisen mallin mukaan (Mäki nen 1972) oli tarpeen vain pyöröterälle si joitettu paineellinen syöttönesteen suutin, jota raivaussahaaja käytti käsiohjauksella. Suutin suunnattiin terälle nestesuihkuna, josta seurauksena oli runsas sumuttuminen (Laitinen ja Takalo 1978). Lä hinnä tästä syystä pyrittiin säätelemään pai netta pienemmäksi ja sijoittamaan suutin edullisempaan paikkaan (esim. Hok k a ja Vähänikkilä 1977). Edelleen on pyritty irti käsiohjatusta kantoherbisi din annostelusta, jota linjaa edustaa V a - h a n i k k i 1 a n (1978) laaja periaatekek sintö, jonka mukaan "sahanterän yhteyteen on sovitettu toimielimet vesakontuhoaineen syötön käynnistämiseksi automaattisesti vai kuttamalla vesakontuhoaineen syöttöpump puun tai -venttiiliin, kun sahanterä osuu sahattavaan puuhun ja syötön lopettamisek si vastaavasti kun puu on sahattu poikki". Vähänikkilä on siirtynyt tähän rat kaisuun sen takia, että "torjunta-aineen annostelun oikea ajoitus sekä määrän arvioi minen on osoittautunut ylivoimaiseksi tehtä väksi, josta on seurannut torjunta-aineen kohtuuton menekki tai, kun tämä on haluttu välttää, sahaustyön olennainen hidastumi nen, niin että koko laitteen hyöty voidaan asettaa kyseenalaiseksi". Kantokäsittelylaitteiden nykysovellutuk sissa pyrittäneen automatisoituun tai hyvin hallittuun torjunta-aineen syöttöön. Auto matisoituun syöttöön liittyy muutamia tär keitä yksityiskohtia, joiden on oltava kun nossa ennenkuin kokonaisuus toimii: 1) Syöttönesteessä on tai siihen joutuu aina epäpuh tauksia, joten syöttöön pumpattava neste on tark kaan siivilöitävä yli suutinläpimitan suuruisista roskista puhtaaksi. Siivilänä voidaan käyttää esim. auton bensiinisuodattimia. 2) Pumppu ja suutin joudutaan useimmiten jättä mään välimatkan päähän toisistaan. Tällöin pump pauksen loputtua jää vielä painetta pumpun ja suuttimen väliseen johtoon, minkä takia torjunta ainetta valuu suuttimesta senkin jälkeen kun pump paus on jo loppunut. Tämän takia mahdollisim- man lähelle suutinaukkoa tulee asentaa takaisku venttiili. 3) Takaiskuventtiilin yhteydessä tulee olla syöttönes teen letkuston ilmausmahdollisuus ja sopiva nippa, jonka kautta suuttimeen voidaan käytön jälkeen puristaa öljyä suuttimen kuivumisen estämiseksi. 4) Paras pumppu lienee välittömään ohjaukseen pe rustuva mekaaninen tai sähköinen pumppu. Sähköi nen pumppu vaatii vähiten ihmisenergiaa ja ohjaus voidaan rakentaa herkäksi. Sopivia sähköpumppu ja ovat esim. auton tuulilasin pesupumput tai vastaavat, jotka synnyttävät noin 196—245 kPa (2—2,5 kg/cm 2 ) suuruisen paineen. Parhaita ovat rataspumput tai kumisakarapyöräiset siipirataspum put. Jälkimmäinen tyyppi on nimenomaan mielen kiintoinen sen takia, että kumisakarapyörä levos sa ollessaan toimii virtausesteenä eli jo sinänsä tyydyttävänä takaiskuventtiilinä, jos pumppu ja suutin voidaan sijoittaa lähelle toisiaan. 5) Suuttimen sijoitus ja sen antaman suihkun muoto vaikuttavat ratkaisevasti siihen, missä määrin rai vaustyön aikana syntyy terän mukana pyörivää ad heesiovettä ja siitä roiskuvaa roiskevettä sekä siihen, kuinka pieniksi pisaroiksi roiskevesi hajoaa. Nes tevirtausta hajoittavat suuttimet ovat tässä mielessä vaikeimpia hallita. Pistesuihkun antavaa suutinta käytettäessä hallinta on helpompaa. Jos pistesuih ku ohjataan terän ohi, voidaan välttyä kokonaan adheesio- ja roiskeveden esiintymiseltä. 6) Sahattaessa pistesuihku tulee ohjata kannon puolelle ja mahdollisimman tarkkaan vain sahauskohtaan. Tämän takia torjunta-aineen pumpun tai venttiilin ohjaus tulee suorittaa mieluiten käsihallinnasta va paan tuntoelimen välityksellä. Tuntoelimen toimin nan ajoitusta voitaneen parhaiten säädellä käytet täessä sähköistä järjestelmää. Tällöin olisi kuiten kin edullista, että saha itse tuottaisi tarvittavan sähkön. Kuvassa 16 nähdään edellä mainitut peri aatteet huomioiden rakennettu kantoherbisi dien levityslaitteiston prototyyppi, joka toi mii sähköisesti. Tuntoelimenä toimiva tunto varsi (1) on hitsattu kiinni sahan kulmavaih teen ympärille laakeroituun tukirenkaaseen (2). Levossa ollen tuntovarsi (1) painuu jou sen vaikutuksesta terän pyörimissuuntaa vastaan kuvan osoittamaan asentoon ja sa malla katkaisee pumpun (3) käynnistysvir ran. Kun sahattava puu painaa tuntovartta (1) terän pyörimissuuntaa vastaan, sulkeu tuu käynnistysvirta ja pumppu lähtee käyn tiin. Pumpattava neste kulkee letkussa, joka 18 Kuva 16. Sähkökäyttöiseen järjestelmään ja tuntovar teen perustuva kantoherbisidin levityslaitteisto rai vaussahassa. Fig. 16. Apparatus for spraying stump herbicide using a brush saw, based on an antenna and electrical control system. on sijoitettu alapäästään kolhiintumiselta suojaan tuntovarren (1) sisään ja se päätyy suuttimeen (4), jossa on takaiskuventtiili (5), takaiskuventtiilin jousen säätäjä (6) ja pistesuihkun antava suutinreikä (7). Piste suihku purkautuu segmentin jänteen tapaan terän alle ja kulkee terään koskematta kat koviivan (8) suunnassa. Kun sahattava puu työntää tuntovartta (1) edellään, niin piste suihku kohdistuu kantopintaan niin kauan, kun tuntovarsi (1) viipyy syrjääntyönnetty nä. Systeemiin kuuluva suodatin (9) on si joitettu pumpun ja nestesäiliön väliin. Säh kövirta saadaan prototyyppikappaleessa 12 19 V:n patterista (10) ja käyttöneste sahan kahvasta riippuvasta nestepussista (11). Nes tepumppuna (3) on käytetty sakarapyörä pumppua m/TRICO. Haluttaessa on mah dollista asentaa kuvattu järjestelmä kum mallekin puolelle sahaa. Tällöin ei ole vä liä, millä puolen terää sahaus tapahtuu, kuva 17. Kumpaakin tuntovartta varten on kuitenkin oltava oma nestepumppunsa, joita ohjataan kahden katkaisijan avulla. Sopi vasti jousitettuna tuntovarret voivat antaa periksi puoleen tai toiseen niin paljon, ettei pääse tapahtumaan laitteiden rikkou tumista. Kuva 17. Sähkökäyttöiseen järjestelmään ja kahteen tuntovarteen (1,2) perustuva kantoherbisidin levitys laitteisto raivaussahassa. Fig. 17. Apparatus for spraying stump herbicide using a brush saw, based on two antennae and electrical control system. KIRJALLISUUTTA ETHOLEN, K. 1978. Kemialliset vesakontorjunta käsittelyt ja työnsuojelu. Esitelmämoniste. FRANSSILA, M. 1949. Mikroilmasto-oppi. 257 s. Hel sinki. Kustannusosakeyhtiö Otava. FREUNDLICH, H. 1930. Kapillarchemie. Band I. 566 s. Leipzig. Akademische Verlagsgesellschaft M. B. H. HEINO, E. E. 1972. Vertaileva tutkimus vesurin ja raivaussahan käytöstä taimiston harvennuksessa. Summary: Comparative study of the cleaning of young stands with brush hook and clearing saw. Metsätehon katsaus 19:1—4. — , PELTONEN, J. & TYNKKYNEN, M. 1973. Työvaikeustekij öiden vaikutus vesuri- ja raivaus sahatyöhön taimiston perkauksessa ja harvennuk sessa. Summary: Effect of work difficulty factors on brush-hook and clearing-saw work in the tending of young stands. Metsätehon tiedotus 322:1—15. HOKKA, P. & HERRANEN, T. 1976. Raivaussahauk sen yhteydessä suoritettava kantokäsittely. Metsä hallituksen kehittämisjaoston koeselostus 105: 1 —10. — & VÄHÄNIKKILÄ, M. 1977. Raivaussahauksen yhteydessä kantokäsittely. Teho 10:14—15. LAITINEN, J. 1978. Raivaussahojen kantokäsittely laitteiden vertailu filmianalyysillä. Abstract: Comparing clearing saw sprayers with film analysis. Folia For. 369:1—14. — & TAKALO, S. 1978. Kantokäsittelylaittein va rustettujen raivaussahojen vertailua. Summary: Comparison of clearing saws equipped with stump spraying devices. Folia For. 340:1 —16. LEHTONEN, E. 1976. Pienpuun kaato moottori- ja raivaussahoihin perustuvilla laitteilla. Summary: Felling of small-sized trees with felling devices based on the chain saw and clearing saw. Folia For. 261:1—27. LIPSANEN, K. Maili Aution Patenttitoimistolle (Kek sintörahastolle) 14.7.1967 lähetetty anomuskirje. — 1973. Raivaussahan lisälaite biologisesti vaikutta vien aineiden siirtämiseksi kantoon. Suom. pat.hak. 3002/73. MARTTINEN, T. & RUOTSALAINEN, P. 1978 a. Raivaussaha. Suom. pat. hak. 783628. — & RUOTSALAINEN, P. 1978 b. Raivaussahan yhteydessä oleva vesakkomyrkyn syöttölaite. Suom. pat.hak. 783629. MÄKINEN, A. 1972. Vesakkoja hävittävä raivaussa- hayhdistelmä. Suom. pat. 49103. NIINI, R. 1966. Sisäinen kitka. Iso Tietosanakirja. Keuruu. Kustannusosakeyhtiö Otava. NISULA, J-P. & TAKALO, S. 1976. Vesakoiden, pensaiden ja/tai nuoren metsän raivauslaite. Suom. pat. 55596 PESONEN, E. 1978. Raivaussahan yhteydessä oleva vesakkomyrkyn syöttölaite. Suom. pat. hak. 783627. RUOKONEN, M. 1978. Tuloksia raivaussahoihin lii tetyillä kantokäsittelylaitteilla kesällä 1977 teh dyistä kokeista. 13 s. Metsäntutkimuslaitos, met sänhoidon tutkimusosasto. Moniste. SOLA, T. 1976. Laite puiden kantoruiskutuksen suo rittamiseksi raivaussahalla tapahtuvan perkaus- ja harvennustyön yhteydessä. Suom. pat. hak. 762629. — 1978. Laite puiden kantoruiskutuksen suorittami seksi raivaussahalla tapahtuvan perkaus- ja har vennustyön yhteydessä. Suom. pat. 53649. Spraying System Co. 1977. Esite. TAKALO, S. 1977. Vesakonraivauslaite. Suom. pat. hak. 773163. — & NISULA, J-P. 1975. Laite vesakon raivaamista varten. Suom. pat. 52648. VÄHÄNIKKILÄ, A. 1978. Moottorikäyttöinen rai- vaussaha. Suom. pat. 56301. ODC 362:414.2 ODC 362:414.2 ISBN 951-40-0457-4 ISBN 951-40-0457-4 ISSN 0015-5543 ISSN 0015-5543 NISULA, P. 1980. Tutkimuksia kantoherbisidin levittämisestä raivaussahalla. NISULA, P. 1980. Tutkimuksia kantoherbisidin levittämisestä raivaussahalla. Abstract: Studies on stump herbicide spraying using a brush saw. Folia For. 439: Abstract: Studies on stump herbicide spraying using a brush saw. Folia For. 439: I—l 9. 1 — 19. The spattering of liquid stump herbicide from the rotating circular blade of a The spattering of liquid stump herbicide from the rotating circular blade of a brush saw was examined in this study. brush saw was examined in this study. It is recommended, on the basis of the results, that a nozzle giving a solid stream It is recommended, on the basis of the results, that a nozzle giving a solid stream should be used in such a way that the solution is applied tangentially to the face of should be used in such a way that the solution is applied tangentially to the face of the circular blade without actually touching the blade. In addition, an electrical the circular blade without actually touching the blade. In addition, an electrical discharging system fitted to the stem of the brush saw in order to tine injection discharging system fitted to the stem of the brush saw in order to tine injection of the liquid is presented. of the liquid is presented. Author's address: The Finnish Forest Research Institute. Unioninkatu 40 A, Author's address: The Finnish Forest Research Institute. Unioninkatu 40 A, SF-00170 Helsinki 17, Finland. SF-00170 Helsinki 17, Finland. ODC 362:414.2 ODC 362:414.2 ISBN 951-40-0457-4 ISBN 951-40-0457-4 ISSN 0015-5543 ISSN 0015-5543 NISULA, P. 1980. Tutkimuksia kantoherbisidin levittämisestä raivaussahalla. NISULA, P. 1980. Tutkimuksia kantoherbisidin levittämisestä raivaussahalla. Abstract: Studies on stump herbicide spraying using a brush saw. Folia For. 439: Abstract: Studies on stump herbicide spraying using a brush saw. Folia For. 439: I—l 9. I—l9. The spattering of liquid stump herbicide from the rotating circular blade of a The spattering of liquid stump herbicide from the rotating circular blade of a brush saw was examined in this study. brush saw was examined in this study. It is recommended, on the basis of the results, that a nozzle giving a solid stream It is recommended, on the basis of the results, that a nozzle giving a solid stream should be used in such a way that the solution is applied tangentially to the face of should be used in such a way that the solution is applied tangentially to the face of the circular blade without actually touching the blade. In addition, an electrical the circular blade without actually touching the blade. In addition, an electrical discharging system fitted to the stem of the brush saw in order to tine injection discharging system fitted to the stem of the brush saw in order to tine injection of the liquid is presented. of the liquid is presented. Author's address: The Finnish Forest Research Institute. Unioninkatu 40 A, Author's address: The Finnish Forest Research Institute. Unioninkatu 40 A, SF-00170 Helsinki 17, Finland. SF-00170 Helsinki 17, Finland. " No 394 Rikala, Risto: Lannoitteiden levitystavan vaikutus koulittujen männyn ja kuusen taimien kehittymiseen taimitarhalla. The effect of fertilizer spreading methods on the development of pine and spruce transplants in the nursery. Löyttyniemi, Kari, Austarä, oystein, Bejer, Broder & Ehnström, Bengt: Insect pests in forests of the Nordic Countries 1972—1976. No 395 Tuhohyönteisten esiintyminen Pohjoismaiden metsissä 1972—1976. Silfverberg, Klaus: Männyn kasvuhäiriön ajoittuminen ja alkukehitys turvemaan boorin puutosalueella. Phenology and initial development of a growth disorder in Scots pine on boron deficient peatland. Talkamo, Tero: Markkinapuun alueittaiset hankintamäärät ja kulkuvirrat vuonna 1976 (1964—1973). Removal and flow of commercial roundwood in Finland during 1976 (1964—1973) by districts. Lehto, Jaakko: Metsäalan koulutus metsäalan organisaatioiden arvioimana. Forest education evaluated by forestry organizations. Jokinen, Katriina & Tamminen, Pekka: Tyvilahoisten kuusikoiden jälkeen istutetuissa männyn taimistoissa esiintyvät sienituhot Keski-Satakunnassa. Fungal damage in young Scots pine stands replacing butt rot-infected Norway spruce stands in SW Finland. Metsänlannoitustutkimuksen tuloksia ja tehtäviä. Metsäntutkimuslaitoksen metsänlan noitustutkimuksen seminaari 15. 2. 1979. Results and tasks in forest fertilization research. Proceedings of the Finnish Forest Research Institute symposium on forest fertilization research 15. 2. 1979. Mielikäinen, Kari: Alaharvennusten vaikutus männikön tuotokseen ja arvoon. The influence of low thinnings on the wood production and value of a pine stand. Sepponen, Pentti, Lähde, Erkki & Roiko-Jokela, Pentti: Metsäkasvillisuuden ja maan fysikaalisten ominaisuuksien välisestä suhteesta Lapissa. On the relationship of the forest vegetation and the soil physical properties in Finnish Lapland. Kanninen, Kaija, Uusvaara, Olli & Valonen, Paavo: Kokopuuraaka-aineen mittaus ja ominaisuudet. No 396 No 397 No 398 No 399 No 400 No 401 No 402 No 403 Measuring and properties of whole tree raw-material. Kaunisto, Seppo: Alustavia tuloksia palaturpeen kuivatuskentän ja suonpohjan met sityksestä. Preliminary results on afforestation of sod peat drying fields and peat cut-over areas. Sepponen, Pentti & Haapala, Heikki: Ojituksen vaikutuksesta turpeen kemiallisiin ominaisuuksiin. No 404 No 405 On the effect of drainage on the chemical properties of peat. Elovirta, Pertti: Metsätyövoiman alallapysyvyys 1969—1977. Permanence of forest labour in Finland 1969—1977. No 406 No 407 Tiihonen, Paavo: Kasvun vaihtelu valtakunnan metsien 6. inventoinnin aineiston perusteella. Variation in tree growth in Finland based on the 6th National Forest Inventory. Lilja, Arja: Koivun siemenen sienet ja niiden patogeenisuus. Fungi on birch seeds and their pathogenicity. Kallio, Tauno & Häkkinen, Risto: Juurikäävän (Heterobasidion annosum (Fr.) Bref.) ja Phlebia gigantean (Fr.) Donk vaikutus pellolle istutettujen kuusen, männyn, terva lepän ja rauduskoivun taimien pituuskasvuun ja elossapysymiseen. Effect of Heterobasidion annosum and Phlebia gigantea infection on the height growth and survival rate of Picea abies, Pinus sylvestris, Alnus glutinosa and hetula pendula seedlings planted on old fields. Kärkkäinen, Matti: Kuitupuun kiintomittaus kourakasoissa. Measurement of solid volume of pulpwood grapple heaps. Huttunen, Terho: Suomen puunkäyttö, poistuma ja metsätase 1977—79. Wood consumption, total drain and forest balance in Finland, 1977—79. Raitio, Hannu: Boorin puutteesta aiheutuva männyn kasvuhäiriö metsitetyllä suopel lolla. Oireiden kuvaus ja tulkinta. Growth disturbances of Scots pine caused by boron deficiency on an afforested abandoned peatland field. Description and interpretation of symptoms. Kellomäki, Seppo & Salmi, Juhani: Koivuvaneritukkien kuoren määrä. Bark quantity of birch logs. Paavilainen, Eero: Jatkolannoitus runsastyppisillä rämeillä. Ennakkotuloksia. Refertilization on nitrogen-rich pine swamps. Preliminary results. Teivainen, Terttu: Eräiden viljeltyjen pajujen kelpaavuus peltomyyrälle (Microtus agrestis L.) ruokintakokeiden mukaan. Palatibility of some cultivated willows to field voles ( Microtus agrestis L.) in feeding trials. Veiling, Pirkko: Puuaineen tiheys kahdessa rauduskoivun jälkeläiskokeessa. Wood density in two Betula pendula Roth progeny trials. Mattila, Eero: Kangasmaiden luppometsien ominaisuuksia Suomen poronhoitoalueella 1976—1978. No 408 No 409 No 410 No 411 No 412 No 413 No 414 No 415 No 416 No 417 Luettelo jatkuu 4. kansisivulla Characteristics of the mineral soil forests with arboreal lichens ( Alectoria , Bryoria and Usnea spp.) in the Finnish reindeer management area, 1976—1978. No 418 Hakkila, Pentti & Kalaja, Hannu: Harvesting fuel chips with the Pallari swath harvester. 1980 Polttopuun korjuu Pallarin leikkuuhakkurilla. No 419 Kinnunen, Kaarlo & Lemmetyinen, Markku: Paakkukoon vaikutus männyn taimien alkukehitykseen Initial development of containerized pine seedlings as affected by the size of earth ball. No 420 Keipi, Kari & Laakkonen, Olavi: Päätehakkuuikäisten metsiköiden urealannoituksen kannattavuusvertailuja. Profitability comparisons of urea fertilization in old stands. No 421 Lipas, Erkki & Levula, Teuvo: Urealannoitus eri vuodenaikoina. Urea fertilization at different times of the year. No 422 Weissenberg, Kirn, yon & Kurkela, Timo (Eds.) : Proceedings of the meeting of the lUFRO Working Party 52.05—05, Resistance in pines to Melampsora pinitorqua, June 1979, Suonenjoki, Finland. lUFRO:n työryhmän 52.05—05, Versoruosteenkestävyys männyssä, kesäkuussa 1979 Suonenjoella pidetyn kokouksen esitelmät. No 423 Kylmänen, Pekka: Ennakkotuloksia nuorissa männyn siemenviljelyksissä syntyvän Pohjois-Suomi x Etelä-Suomi -kaukoristeytyssiemenen käyttömahdollisuuksista. Preliminary results concerning usability of North Finland x South Finland hybrid seed born in young Scots pine seed orchards. No 424 Sievänen, Risto: A preliminary simulation model for annual photosynthetic production and growth in a short rotation plantation. Alustava lyhytkiertoviljelmän vuotuisen fotosynteesin tuotoksen ja kasvun simulointi malli. No 425 Kohmo, Ilkka: Metsiköiden kasvuprosentti Suomessa vuosina 1971—1976. Increment percentage of forest stands in Finland 1971—1976. No 426 Rautiainen, Olavi & Räsänen, Pentti K.: Männyn ja kuusen viljelytaimikoiden kehitys Itä-Savossa 1968—1976. Development of Scots pine and Norway spruce plantations in Itä-Savo in 1968—1976. No 427 Tiihonen, Paavo: ATK-karttamenetelmän kokeilu työkohteiden etsinnässä Pohjois- Savossa 1976—1978. Experimenting with the ADP-map method for locating working sites in northern Savo, East Finland, 1976—1978. No 428 Ryynänen, Leena: Männyn siemenen varastointi ja vanheneminen. Storage of Scots pine seed and seed ageing. No 429 Raivonen, Marjut & Leikola, Matti: Hakkuutähteiden poistamisen vaikutus istutettujen kuusen taimien alkukehitykseen. The influence of the removal of logging waste on the initial development of planted Norway spruce seedlings. No 430 Metsätilastollinen vuosikirja 1979. Yearbook of Forest Statistics 1979. No 431 Kyttälä, Timo: Puuston vaurioituminen harvennushakkuissa. — Kirjallisuustarkastelu. Stand damage during thinnings. — Literature review. No 432 Silfverberg, Klaus: Kuusen kasvuhäiriö ja hivenravinteet. Micronutritional growth disorder in Norway spruce. No 433 Hakkila, Pentti & Wojcik, Tomasz: Thinning young pine stands with the Makeri tractor in Poland. Makeri pientraktori nuoren männikön harvennuksessa Puolassa. Pröba zastosowania ciggnika Makeri do pozyskiwania drewna w trzebiezach drzewostanow sosnowych w Polsce. No 434 Seppälä, Heikki, Kuuluvainen, Jari & Seppälä, Risto: Suomen metsäsektori tienhaarassa. Tutkimus Suomen metsäsektorin kehityksestä ja tulevaisuuden vaihtoehdoista. The Finnish forest sector at a cross road. No 435 Julkaisut 1979. Metsäntutkimuslaitos. Abstracts of publications, 1979. The Finnish Forest Research Institute. No 436 Mattila, Eero & Kujala, Matti: Utsjoen, Inarin ja Enontekiön metsävarat 1978. Forest resources of Utsjoki, Inari and Enontekiö, North Finland, in 1978. No 437 Kurvinen, Pekka & Harstela, Pertti: Haketustyön ergonomia ja työn järjestely. Ergonimics and work organizing of chipping work. No 438 Nisula, Pentti: Neulasten pitolujuuden mittari. Needle retention gauge. No 439 Nisula, Pentti: Tutkimuksia kantoherbisidin levittämisestä raivaussahalla. Studies on stump herbicide spraying using a brush saw. No 440 Nisula Pentti: Näkökohtia polttohakkeen kuivaamisesta. Aspects of the drying of fuel chips. Myynti — Available for sale at: Valtion painatuskeskus, Annankatu 44, 00100 Helsinki 10, p. 17 341. Merkintä OD C tarkoittaa metsäkirjallisuuden kansainvälistä Oxford-luokitusjärjestelmää. ISBN 951-40-04574 1280022583 ISSN 0015-5543