K A L A - J A R I I S T A R A P O R T T E J A n r o 2 5 1
Oulu 2002
Keijo Juntunen
Erkki Jokikokko
Vesa Niemitalo
Simojoen, Kiiminkijoen ja Pyhäjoen vapakalastus
vuonna 2001
KUVAILULEHTI
Julkaisija
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Julkaisuaika
Huhtikuu 2002
Tekijä(t)
Keijo Juntunen, Erkki Jokikokko ja Vesa Niemitalo
Julkaisun nimi
Simojoen, Kiiminkijoen ja Pyhäjoen vapakalastus vuonna 2001
Julkaisun laji
Tutkimusraportti
Toimeksiantaja
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Toimeksiantopäivämäärä
Projektin nimi ja numero
Lohikantojen tilan arviointi sekä elvytyksen ja pyynnin vaikutusten selvittäminen; Itämeri, luonnon lohi- ja
meritaimenjoet (204 022)
Lohikantojen tilan arviointi sekä elvytyksen ja pyynnin vaikutusten selvittäminen; Itämeri, potentiaaliset
lohijoet (204 026)
Tiivistelmä
Simojoen lohikanta on voimistunut elvytystoimien ansiosta. Vetovoimaisena lajina lohi houkuttelee joelle
kalastajia ympäri maata. Simojoesta onkin vajaassa vuosikymmenessä tullut yksi lohenkalastajien
suosikkikohteista Suomessa. Vuonna 2001 noin 80 % kävijöistä oli matkailukalastajia. Kiiminkijokeen on
saatu istutusten ansiosta palaamaan jonkin verran lohia ja meritaimenia, ja myös Pyhäjokeen on noussut
joitakin istutusalkuperää olevia lohia. Näillä joilla suurin osa kalastajista oli kotoisin joen lähistöltä, joskin
orastavaa kalastusmatkailuinnostusta on nähtävissä varsinkin Kiiminkijoella.
Vuonna 2001 Simojoella kävi noin 2 000, Kiiminkijoella noin 2 500 ja Pyhäjoella alle 1 000 vapakalastajaa.
Kaikilla joilla suosituinta oli kalastaa heitto- ja perhovavalla. Vapakalastuksen kokonaissaalis oli Simojoella
noin 6 000 kg, Kiiminkijoella noin 10 000 kg ja Pyhäjoella runsas 8 000 kg. Kilomääräinen saalis oli
edellisvuotista pienempi kaikilla joilla. Simojoen lohisaalis, noin 2 700 kg, oli suurempi kuin vuotta
aikaisemmin. Kiiminkijoen ja Pyhäjoen lohisaaliit olivat edellisen vuoden tapaan hyvin pienet. Kilomääräisesti
eniten saatiin Simojoella lohta ja haukea, Kiiminkijoella haukea ja pyyntikokoisena istutettua taimenta ja
Pyhäjoella haukea ja kirjolohta. Lukumääräisesti yleisimmät saaliskalat olivat Simojoella harjus ja hauki,
Kiiminkijoella ja Pyhäjoella ahven ja hauki. Vapakalastajat käyttivät Simojoella rahaa kaikkiaan 320 000
euroa, Kiiminkijoella 235 000 euroa ja Pyhäjoella 62 000 euroa. Kiiminkijoella summa oli suurempi kuin
edellisvuonna, Simojoella ja Pyhäjoella rahaa käytettiin aikaisempaa vähemmän.
Pääasiallisimpina syinä Simojoella, Kiiminkijoella ja Pyhäjoella kalastamiseen olivat aikaisemmat
kokemukset, jokien sijainti, luonnontilaisuus ja hyvä kalastettavuus. Varsinkin Kiiminki- ja Pyhäjoella oltiin
huolestuneita lohikannan hitaasta elpymisestä. Lohensukuisia kalakantoja toivottiin vahvistettavan
tehokkaampien kalastusrajoitusten, istutusten ja lisäkunnostusten avulla. Paikallisten kalalajien arvostus oli
niiden suuresta saalisosuudesta huolimatta vähäistä. Harjusta kuitenkin pidettiin lähes lohen ja
meritaimenen veroisena.
Asiasanat
Simojoki, Kiiminkijoki, Pyhäjoki, vapakalastus, lohisaalis
Sarjan nimi ja numero
Kala- ja riistaraportteja 251
ISBN
l951-776-367-0
ISSN
1238-3325
Sivumäärä
21 s. + 11 liitettä
Kieli
Suomi
Hinta
Luottamuksellisuus
Julkinen
Jakelu
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Oulun riistan- ja kalantutkimus
Tutkijantie 2 A
95700 Oulu
Puh. 0205 751 872 Fax. 0205 751 879
Kustantaja
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
PL 6
00721 Helsinki
Puh. 0205 7511 Fax. 0205 751 201
DOCUMENTATION PAGE
Published by
Finnish Game and Fisheries Research Institute
Date of Publication
April 2002
Author(s)
Keijo Juntunen, Erkki Jokikokko ja Vesa Niemitalo
Title of Publication
Rod fishery in the rivers Simojoki, Kiiminkijoki and Pyhäjoki in 2000
Type of publication
Research report
Commissioned by
Finnish Game and Fisheries Research Institute
Date of Research Contract
Title and number of project
Monitoring of Baltic salmon and sea trout stocks: wild salmon and sea trout rivers (204 022)
Monitoring of Baltic salmon and sea trout stocks: potential salmon rivers (204 026)
Abstract
The enhancement activities during the past two decades have improved the salmon stock of the river
Simojoki. During the last ten years, Simojoki has become one of the most popular salmon rivers in Finland.
In 2001, ca 80 % of the fishermen were tourists. With the help of restocking programs, the stocks of salmon
and brown trout have also been slightly increased in the river Kiiminkijoki. Some restocked adult salmon also
enter the river Pyhäjoki. Enthusiasm for the promotion of fishery tourism at Kiiminkijoki was obvious.
In 2001, there were 2000 rod fishermen at Simojoki, 2500 at Kiiminkijoki and less than 1000 at Pyhäjoki.
Up to 80 % of those fishing at Simojoki were other than local people. Most of the fishermen who fished at the
rivers Kiiminkijoki and Pyhäjoki, on the other hand, were local. Rod fishing with lures and flies was most
popular. Most fishing took place during June, July and August.
The rod fishery catch was 6000 kg at Simojoki, 10000 kg at Kiiminkijoki and over 8000 kg at Pyhäjoki in
2001. In all rivers, the total catch was lower than a year previously. The salmon catch in Simojoki was 2500
kg, but those in Kiiminkijoki and Pyhäjoki were very poor. The most important fish species in Simojoki was
salmon. The pike catch was high in all rivers. The catch of brown trout in Kiiminkijoki and rainbow trout in
Pyhäjoki, which had been stocked as takeable size fish, were important as well. The most numerous fish
species in the catch of Simojoki were grayling and pike. Perch and pike were most numerous in Kiiminkijoki
and Pyhäjoki. Direct expenditure by rod fishermen was 320 000 euros at Simojoki, 235 000 euros at
Kiiminkijoki and 62 000 euros at Pyhäjoki in 2001.
The main motives for rod fishing in the rivers Simojoki, Kiiminkijoki and Pyhäjoki were reported to be
earlier experiences, the location of the river, the wildness of the river and suitability for rod fishing.
Fishermen were generally worried about the poor status of the salmon stocks in the rivers Kiiminkijoki and
Pyhäjoki. They hoped for more effective fishery regulation, enhancement releases, restocking and habitat
restoration. They did not appreciate much the local fish (except grayling).
Key words
River Simojoki, River Kiiminkijoki, River Pyhäjoki, rod fishery, salmon catch
Series (key title and no.)
Kala- ja riistaraportteja 251
ISBN
l951-776-367-0
ISSN
1238-3325
Pages
21 p. + 11 appendix p.
Language
Finnish
Price
Confidentiality
Public
Distributed by
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Oulun riistan- ja kalantutkimus
Tutkijantie 2 A
95700 Oulu
Puh. 0205 751 872 Fax. 0205 751 879
Publisher
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
PL 6
00721 Helsinki
Puh. 0205 7511 Fax. 0205 751 201
Sisällys
1. JOHDANTO.........................................................................................................................................1
2. VAPAKALASTUS SIMO-, KIIMINKI- JA PYHÄJOELLA .............................................................2
2.1. Kalastajat.......................................................................................................................................2
2.2. Luvat..............................................................................................................................................3
2.3. Pyynnin määrä ...............................................................................................................................4
Kalastuksen ajoittuminen ja kesto....................................................................................................4
Suosituimmat kalastusalueet ............................................................................................................6
Kalastus pyyntimuodoittain..............................................................................................................6
3. VAPAKALASTAJIEN SAALIS .........................................................................................................8
3.1. Kokonaissaalis kiloina ja kappaleina ............................................................................................8
3.2. Simojoen saalis..............................................................................................................................8
3.3. Kiiminkijoen saalis........................................................................................................................9
3.4. Pyhäjoen saalis ............................................................................................................................10
4. VAPAKALASTAJIEN RAHAN KÄYTTÖ......................................................................................12
5. VAPAKALASTAJIEN MIELIPITEET.............................................................................................13
5.1. Simojoki ......................................................................................................................................13
5.2. Kiiminkijoki ................................................................................................................................14
5.3. Pyhäjoki.......................................................................................................................................15
6. YHTEENVETO .................................................................................................................................17
7. KEHITYSSUUNTIA JA KEHITTÄMISTARPEITA .......................................................................19
7.1. Kalastusluvat ja tutkimus ............................................................................................................19
7.2. Kalatalouden kehittäminen ja tutkimus.......................................................................................19
7.3. Vapakalastus, kalakannat ja matkailu .........................................................................................19
8. KIRJALLISUUTTA...........................................................................................................................21
LIITTEET...........................................................................................................................................23
1
1. Johdanto
Tornionjoki, Simojoki, Kuivajoki, Kiiminkijoki ja Pyhäjoki kuuluvat Kansainvälisen
Itämeren Kalastuskomission (International Baltic Sea Fisheries Commission, IBSFC)
Salmon Action Plan -ohjelman piiriin. Tämä lohen kotiuttamiseen ja elvyttämiseen
tähtäävä ohjelma käynnistyi vuonna 1997, ja se jatkuu vuoteen 2010 saakka.
Tornionjoessa ja Simojoessa on jäljellä alkuperäinen, luonnonvarainen lohikanta. Lo-
hi on aikanaan lisääntynyt myös Kuivajoessa, Kiiminkijoessa, Pyhäjoessa (kuva 1),
mutta jokien alkuperäiset lohikannat ovat tuhoutuneet. Lohta kotiutetaan näihin jokiin
istutusten avulla. Myös Tornionjoen ja Simojoen lohikantoja on tuettu istutuksin.
Simojoen, Kiiminkijoen ja Pyhäjoen vapakalastajille lähetettiin kysely vuonna 2001.
Sen avulla hankittiin tietoa muun muassa vapakalastuksen määrästä, vapakalastajien
saaliista sekä kalastuksen vaikutuksesta alueen talouteen ja kalakantoihin. Kyselyn tu-
lokset esitellään tässä raportissa. Kysely- ja laskentamenetelmät kuvataan liitteessä 1.
Vastaavanlaiset kyselyt on tehty myös vuosilta 1999 ja 2000 (Kemppainen & Juntu-
nen 2000; Juntunen ym. 2001).
Toivomme raportin auttavan kalastajia, kalavesien omistajia, suunnittelijoita ja pää-
töksentekijöitä kehittämään jokiensa kalataloutta niin, että kalavaroista saataisiin ny-
kyistä enemmän hyötyä – kalakantoja vaarantamatta.
Kuva 1. Simojoki, Kiiminkijoki ja Pyhäjoki.
2
2. Vapakalastus Simo-, Kiiminki- ja Pyhäjoella
2.1. Kalastajat
Kiiminkijoella kävi vuonna 2001 yli 2 500 vapakalastajaa. Myös Simojoella ylittyi
2000 kalastajan raja, mutta Pyhäjoella määrä jäi alle puoleen tästä. Kiiminkijoella ka-
lastajia kävi suunnilleen saman verran kuin vuonna 2000, Simojoella ja Pyhäjoella ka-
lastettiin selvästi edellisvuotista vähemmän (kuva 2).
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
1999 2000 2001
Va
pa
ka
la
st
a
n
ee
t e
ri
he
n
kil
öt
Simojoki
Kiiminkijoki
Pyhäjoki
Kuva 2. Vapakalastajien määrä Simo-, Kiiminki- ja Pyhäjoella vuosina 1999 -
2001.
Simojoelle tultiin kalaan eri puolelta Suomea, kun taas Kiiminkijoella ja Pyhäjoella
valtaosa kalastajista oli kotoisin joen sijaintiläänistä. Kalastajien kotilääneistä päätel-
len ainoastaan Simojoki oli selvästi kalastusmatkailukohde. Myös ulkomaalaisia ka-
lastajia kävi eniten Simojoella (kuva 3).
3
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
Simojoki Kiiminkijoki Pyhäjoki
Va
pa
ka
la
st
aji
en
m
ää
rä
Lappi
Oulu
Itä-Suomi
Länsi-Suomi
Etelä-Suomi
Ulkomaat
Kuva 3. Simo-, Kiiminki- ja Pyhäjoella vuonna 2001 käyneiden vapakalasta-
jien määrä ja kotipaikka lääneittäin.
2.2. Luvat
Simojoen alaosalla myytiin vuonna 2001 yhteensä noin 3 000 viehekalastuslupaa,
näistä noin 2 500 lupaa Simon kunnan puoleisella osalla ja loput Ranuan puolella.
Viehekalastuslupien myynti Simojoella on ollut viime vuosina laskussa. Pyhäjoella
viehekalastuslupia myytiin vuonna 2001 yhteensä vajaat 900 eli huomattavasti edel-
lisvuotista vähemmän. Kiiminkijoella lupia myytiin noin 2 600, määrä on vuoden
2000 tasoa (kuvat 7,8 ja 9, liite 1).
Vuorokausilupia ostivat innokkaimmin Simojoen matkailukalastajat. Simojoella kau-
si- ja viikkolupien osuus koko lupamäärästä oli pieni. Kausilupia ostivat enimmäkseen
Lapin läänistä kotoisin olleet kalastajat.
Kausilupia myytiin suhteellisesti eniten Kiiminkijoella ja Pyhäjoella. Kiiminkijoella,
kausilupien suuri osuus selittyy asuinpaikan läheisyydellä. Lukumääräisesti eniten
Kiiminkijoella myytiin kuitenkin vuorokausilupia. Näiden suosioon lienee syynä taa-
jamien, mm. Oulun, läheisyys, mutta mahdollisesti myös epävarmuus saaliista. Kausi-
lupien suuri suosio Pyhäjoella johtunee siitä, että kalastajat olivat pääasiassa paikalli-
sia asukkaita (kuva 4).
4
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Simojoki Kiiminkijoki Pyhäjoki
Kausi
Viikko
Vuorokausi
Kuva 4. Eri tyyppisillä kalastusluvilla kalastaneiden suhteelliset osuudet
Simojoella, Kiiminkijoella ja Pyhäjoella vuonna 2001.
Kausilupia ostivat kaikilla kolmella joella pääasiassa joen sijaintiläänissä asuneet ka-
lastajat, päivälupia enimmäkseen matkailijat. Viikkolupien kysyntä oli vähäistä. Ka-
lastuslupien kysyntä kotilääneittäin on esitetty liitteessä 2.
2.3. Pyynnin määrä
Kalastuksen ajoittuminen ja kesto
Kalastuskausi oli pisin Pyhäjoella ja lyhin Simojoella (kuva 5). Tämä näkyi myös lu-
pien myynnissä, joka alkoi Kiiminkijoella ja Pyhäjoella jo toukokuussa, Simojoella
vasta kesäkuussa. Vuorokausilupien myyntihuippu oli Kiiminkijoella ja Pyhäjoella
kesäkuussa, Simojoella heinäkuussa. Jokien väliset erot johtuvat mm. luonnonoloista,
säästä, tavoiteltujen lajien nousuajoista ja kalojen pyydystettävyydestä. Kalastuksen
ajoittumiseen vaikutti myös se, olivatko kalastajat paikallisia asukkaita vai lomalaisia.
5
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
Touko Kesä Heinä Elo Syys Muu kk
Ka
la
st
us
pä
ivi
ä,
k
pl
Simojoki
Kiiminkijoki
Pyhäjoki
Kuva 5. Kalastuspäivät kuukausittain Simo-, Kiiminki- ja Pyhäjoella vuonna
2001.
Kalastustunteja kertyi eniten Kiiminkijoella, noin 66 000 tuntia. Simojoella kalastet-
tiin seuraavaksi eniten, yhteensä noin 52 000 tuntia. Pyhäjoella vapakalastukseen
käytettiin vajaat 35 000 tuntia.
Kalastuspäiviä kertyi ylivoimaisesti eniten Kiiminkijoella, noin 19 000. Simojoella
kalastettiin yhteensä noin 9 000 päivää. Pyhäjoella kalastettiin runsaat 8 000 päivää
eli lähes saman verran kuin Simojoella, vaikka kalastajamäärä oli huomattavasti pie-
nempi.
Kalastajakohtainen pyyntiaika olikin suurin Pyhäjoella ja pienin Simojoella sekä
pyyntitunteina että kalastuspäivinä mitattuna. Päivittäinen kalastusaika oli suurin
Simojoella (taulukko 1). Jokikohtaiset yhteenvedot kalastuksen ajoittumisesta ja kes-
tosta kuukausittain on liitteissä 3,4 ja 5.
Taulukko 1. Vapakalastukseen käytetty aika Simo- Kiiminki- ja Pyhäjoella
vuonna 2001. Pyyntituntien määrä on arvioitu kalastajien ilmoittamien pyyn-
tivuorokausien ja pyyntituntien perusteella.
Simojoki Kiiminkijoki Pyhäjoki
Kalastuspäivän kesto keskimäärin, tuntia 7,5 4,9 3,9
Kalastuspäivien määrä yhteensä, kpl 9 133 18 881 8 424
Pyyntituntien määrä yhteensä, tuntia 51 805 65 701 34 507
Kalastaneita eri henkilöitä, kpl 2 043 2 258 602
Pyyntitunteja keskimäärin / henkilö 25 29 57
Kalastuspäivien määrä keskimäärin / henkilö 4,5 8,4 14,0
6
Suosituimmat kalastusalueet
Simojoessa suosituinta kalastusaluetta oli Karisuvannon ja Taininiemen välinen alue,
jossa vietettiin yli 70 % kalastuspäivistä. Vähäisintä kalastus oli joen alimmalla ja
ylimmällä osalla. Lupatietojen puutteellisuuksien (liite 1) vuoksi Simojoen ylimpien
osien kalastusta ei voitu arvioida luotettavasti.
Kiiminkijoella kalastettiin vuoden 2000 tapaan. Kiiminkijoella kalastus jakaantui Si-
mojokea tasaisemmin koko joen matkalle. Päivinä mitattuna Simojoella kalastettiin
eniten (60 %) Haukiputaan E4 -sillan ja Yli-Kiimingin kirkonkylän välisellä alueella.
Kiiminkijoen toisella latvahaaralla, Nuorittajoella, kalastus oli kyselyn mukaan vä-
häistä.
Pyhäjoella vilkkainta kalastusaluetta oli Matkanivan ja Kärsämäen Nuttuperän väli-
nen alue. Kalastuksen painopiste oli ylempänä kuin vuonna 2000. Ylävirran suosio
johtunee siitä, että Haapaveden puhdistamohaveri heikensi kalastushalukkuutta joen
keski- ja alajuoksulla. Suuret lohet pääsivät vuonna 2001 nousemaan poikkeuksellisen
veden juoksutuksen vuoksi aikaisempaa ylemmäs, aina Kärsämäelle saakka, mikä
myös lienee lisännyt kalastusintoa yläjuoksulla. Vapakalastuspäivät pyyntialueittain
on esitetty jokikohtaisesti liitteissä 3,4 ja 5.
Kalastus pyyntimuodoittain
Suosituimpia vapakalastusmuotoja pyyntivuorokausien määrän perusteella arvioituna
olivat Simojoella ja Kiiminkijoella heittovapakalastus, perhovapakalastus ja vapaka-
lastus veneellä. Myös Pyhäjoella heittovapakalastus oli suosituin pyyntimuoto. Simo-
joella kalastuspäiviä kertyi vuonna 2001 hieman edellisvuotista vähemmän kaikissa
vapakalastusmuodoissa. Kiiminkijoella kalastus heittovavalla ja vavalla veneestä vä-
heni edelliseen vuoteen verrattuna, mutta perhokalastusta harrastettiin edellisen vuo-
den tapaan. Pyhäjoella väheni erityisesti perhokalastus ja kalastus heittovavalla. Va-
papyyntiä veneestä harjoitettiin suunnilleen edellisen vuoden tapaan (kuva 6, liitteet
3,4 ja 5).
7
Simojoki
0
4000
8000
12000
1999 2000 2001
Ka
la
st
u
sp
äi
vi
ä,
kp
l
Muut
Vapa+vene
Perhovapa
Heittovapa
Kiiminkijoki
0
8000
16000
24000
32000
1999 2000 2001
Ka
la
st
u
sp
äi
vi
ä,
kp
l
Muut
Vapa+vene
Perhovapa
Heittovapa
Pyhäjoki
0
4000
8000
12000
16000
1999 2000 2001
Ka
la
st
u
sp
äi
vi
ä,
kp
l
Muut
Vapa+vene
Perhovapa
Heittovapa
Kuva 6. Vapakalastuspäivät pyyntimuodoittain Simojoella, Kiiminkijoella ja
Pyhäjoella vuosina 1999–2001.
8
3. Vapakalastajien saalis
3.1. Kokonaissaalis kiloina ja kappaleina
Vapakalastajien kokonaissaalis oli suurin Kiiminkijoella ja pienin Simojoella. Simo-
joesta saatiin kilomääräisesti eniten lohta ja haukea, Kiiminkijoesta haukea ja pyyn-
tikokoista istukastaimenta sekä Pyhäjoesta haukea ja kirjolohta. Pyyntikokoisten tai-
menien osuus oli suuri Kiiminkijoen saaliissa. Pyhäjoessa kilomääräisesti toiseksi
runsain saalislaji oli istutettu kirjolohi. Lukumääräisesti eniten saatiin Simojoella
harjusta ja haukea, Kiiminkijoella ahventa, haukea ja harjusta sekä Pyhäjoella haukea
ja ahventa (taulukko 2).
Taulukko 2. Simo- Kiiminki- ja Pyhäjoen vapakalastussaalis vuonna 2001
saalistiedustelun perusteella arvioituna. Simojoen luvuissa ei ole mukana
joen yläosalta (yhteisluvan ulkopuolinen osuus) saatua saalista.
SIMOJOKI KIIMINKIJOKI PYHÄJOKI
Laji Saalis Saalis Saalis Saalis Saalis Saalis
kg Kpl kg kpl kg kpl
Lohi 2 455 1 015 104 106 35 8
Meritaimen - - 162 262 - -
Taimen 51 76 3 070 2 318 68 111
Kirjolohi - - - - 1 553 1 394
Harjus 839 3 029 941 5 367 316 1 104
Hauki 2 302 2 057 4 378 6 124 5 452 4 733
Ahven 198 674 1 114 7 894 548 3 227
Muut 0 0 0 0 315 2 477
Yhteensä 5 845 6 851 9 769 22 071 8 287 13 054
Tarkempaa tietoa vapakalastajien saaliista on liitteessä 6, yhteenveto saaliskaloista
pyyntialueittain on liitteissä 7,8 ja 9.
3.2. Simojoen saalis
Simojoesta alaosan yhteisluvilla (Simon kunnan puoleinen osuus joesta) saatiin vuon-
na 2001 5 900 kilon saalis, kaikkiaan 6 800 kalaa. Lohisaalis oli 2 450 kiloa. Jos jo-
en yläosalta olisi saatu vajaat 300 kiloa lohta (arvioitu edellisen vuoden saalisosuuk-
sien perusteella), Simojoen vapakalastajien lohisaalis olisi ollut vuonna 2001 kaikki-
aan noin 2 700 kiloa (kuva 7). Määrä on lähes kaksinkertainen edelliseen vuoteen ver-
rattuna (Juntunen ym. 2001).
Simojoen kappalemääräinen lohisaalis oli lähes nelinkertainen vuoteen 2000 verrattu-
na, sillä saaliskalat olivat puolet pienempiä kuin vuotta aikaisemmin. Saaliiksi saatu
lohi painoi vuonna 2001 keskimäärin 2,4 kiloa.
Vähintään yhden lohen sai vuonna 2001 saaliikseen 15 % kyselyyn vastanneista (liite
10), vuonna 2000 lohen saaneiden osuus oli 9 %. Lohia saatiin eniten Karisuvannon
9
ja Taininiemen väliseltä alueelta, missä myös kalastettiin eniten. Vähiten lohta saatiin
Portimojärven yläpuolelta ja joen alimmista osista, joissa kalastuskin oli vähäisintä.
Simojoen vapakalastus 1992-2001
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001
va
pa
ka
la
st
u
ss
aa
lis
,
kp
l
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
lu
pa
m
yy
nt
i,
kp
l
Muut
Hauki
Harjus
Taimen
Lohi
Lupamyynti
Kuva 7. Simojoesta vapavälinein saatu lohisaalis, muiden lajien saalis ja lu-
pamyynti vuosina 1992–2001. Muiden lajien saalis kattaa vuonna 2001 vain
Simon puoleisen jokiosuuden, joten saalis ei ole vertailukelpoinen aiempien
vuosien kanssa.
Liki puolet Simojoella kalastaneista oli kyselyn mukaan saanut saalista. Harjus oli lu-
kumääräisesti yleisin saaliskala, sitä oli saanut noin joka neljäs vastanneista. Haukien
kappalemäärä oli pienempi, mutta haukea oli saanut saaliikseen useampi kuin joka
neljäs kyselyyn vastanneista. Hauki oli kilomääräisesti lohen jälkeen tärkein saalislaji
Simojoella. Lohen, hauen ja harjuksen lisäksi oli saatu ahvenia ja taimenia, mutta nii-
den osuus kokonaissaaliista oli pieni.
3.3. Kiiminkijoen saalis
Vapakalastajat saivat Kiiminkijoesta kalastuskaudella 2001 yhteensä noin 10 000 ki-
lon saaliin, kaikkiaan noin 21 000 kalaa. Kokonaissaalis oli aikaisempia vuosia sel-
västi pienempi. Kilomääräisesti eniten saatiin haukea ja onkikokoisena istutettua tai-
menta. Yleisimmät saaliskalat olivat ahven, hauki ja harjus. Lohta saatiin Kiiminki-
joesta noin 100 kiloa, kymmenesosa vuoden 1997 tasosta. Myös meritaimenen, taime-
nen ja hauen saaliit olivat pienemmät kuin vuonna 2000. Harjusta saatiin edellisvuo-
tista enemmän (kuva 8).
Lohta, meritaimenta ja haukea saatiin eniten Haukiputaan ja Yli- Kiimingin kirkonky-
län väliseltä alueelta, missä myös kalastettiin vilkkaimmin. Istutettuja taimenia saatiin
saaliiksi varsin tasaisesti eri puolilta jokea.
10
KIIMINKIJOEN VAPAKALASTUS 1997 - 2001
0
4000
8000
12000
16000
20000
1997 1998 1999 2000 2001
VA
PA
KA
LA
ST
AJ
IE
N
S
AA
LI
S,
KG
0
800
1600
2400
3200
4000
LU
PA
M
YY
N
TI
,
KP
L
Muut
Ahven
Hauki
Harjus
Taimen
Meritaimen
Lohi
Lupamyynti
Kuva 8. Kiiminkijoen yhteisluvalla kalastettu vapasaalis ja lupamyynti vuo-
sina 1997–2001. Vuonna 2001 ahven eroteltiin omaksi ryhmäkseen, aikai-
sempina vuosina ahven sisältyi muihin lajeihin.
Kiiminkijoen vapakalastajista noin kaksi kolmasosaa kertoi saaneensa saalista. Noin 5
% kalastajista sai vähintään yhden lohen kalastuskauden aikana. Meritaimen oli yhtä
harvinainen saalis. Vähintään yhden onkikokoisena istutetun taimenen, harjuksen ja
hauen sai 30–40 % kalastajista (liite 10).
3.4. Pyhäjoen saalis
Vapakalastajat saivat Pyhäjoesta kalastuskaudella 2001 yhteensä noin 8 000 kilon
saaliin, noin 13 000 kalaa. Kokonaissaalis oli selvästi edellisvuotista pienempi (kuva
9). Kilomääräisesti eniten saatiin haukea ja onkikokoisena istutettua kirjolohta. Ylei-
simmät saaliskalat olivat hauki ja ahven. Lohta saatiin tiedustelun mukaan yhteensä
35 kiloa. Harjussaalis, noin 300 kiloa, oli edellisten vuosien tasoa. Saalista saatiin eni-
ten Haapakosken voimalaitoksen ja Kärsämäen Nuttuperän väliseltä jokiosuudelta,
missä myös kalastus oli vilkkainta. Pyhäjoelta saatujen lohien keskipaino oli noin 4
kiloa, saalislohet olivat selvästi suurempia kuin Kiiminkijoella ja Simojoella.
11
PYHÄJOEN VAPAKALASTUS 1999 - 2001
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
1999 2000 2001
VA
PA
KA
LA
ST
AJ
IE
N
SA
AL
IS
,
KG
0
250
500
750
1000
1250
1500
LU
PA
M
YY
N
TI
,
KP
L
Muut
Ahven
Hauki
Harjus
Taimen
Kirjolohi
Lohi
Lupamyynti
Kuva 9. Pyhäjoen vapakalastussaalis ja lupamyynti vuosina 1999–2001.
Vuonna 2001 ahvensaalis eroteltiin omaksi ryhmäkseen, aikaisempina vuosi-
na ahven sisältyi muihin lajeihin.
Pyhäjoella 86 % kyselyyn vastanneista kertoi saaneensa saalista. Vastanneista keski-
määrin joka toinen sai vähintään yhden kirjolohen ja joka viides vähintään yhden har-
juksen. Vähintään yhden lohen sai 3 % vastanneista (liite 10).
12
4. Vapakalastajien rahan käyttö
Vuonna 2001 vapakalastajat käyttivät Simojoella rahaa kaikkiaan 320 000 euroa (1,9
miljoonaa markkaa), mikä oli 17 % vähemmän kuin vuonna 2000. Kiiminkijoella ra-
han käyttö kasvoi 27 % edellisestä vuodesta ja oli noin 235 000 euroa (1,4 miljoonaa
markkaa). Pyhäjoella rahaa käytettiin 26 % edellisvuotista vähemmän, yhteensä noin
62 000 euroa (370 000 markkaa). Vapakalastukseen liittyvä rahankäyttö on esitetty
liitteessä 11.
Paikkakuntalaisten kalastuksessa suurin kustannuserä ovat luvat ja kalastusvälineet.
Kauempaa tulleilla korostuvat ruokailuun, matkoihin ja majoitukseen liittyvät kulut.
Simojoella etenkin majoituskulujen osuus on suurempi kuin Kiiminki- ja Pyhäjoella,
Simojoelle tuli runsaasti kalastajia Lapin ja Oulun läänin ulkopuolelta. Henkeä koh-
den lasketut kulut kalastuskauden aikana vaihtelivat Simojoella runsaasta 100 eurosta
(600 markasta) vajaaseen 200 euroon (1 200 markkaan) sen mukaan, mistä päin kalas-
tajat olivat kotoisin. Eniten rahaa kului itä- ja länsisuomalaisilla.
Kiiminkijoen alueella rahaa käytettiin kalastajaa kohti vajaasta 70 eurosta (400 mar-
kasta) 120 euroon (700 markkaan). Oulun läänissä asuvat eli lähialueen kalastajat oli-
vat rahan käytössä kärkipäässä.
Pyhäjoella eniten rahaa käyttivät Oulun läänistä kotoisin olevat kalastajat, runsaat 100
euroa (600 markkaa) henkeä kohti eli saman verran kuin Kiiminkijoellakin. Muutoin
rahaa kulutettiin Pyhäjoella kalastajaa kohden huomattavasti vähemmän kuin Simo- ja
Kiiminkijoella.
Kun verrataan lohisaalista ja kalastukseen käytettyä rahasummaa, Simojoelta vuonna
2001 pyydetyn lohen kilohinnaksi saadaan keskimäärin 135 euroa (800 markkaa).
Hinta on selvästi edellisvuotista pienempi, sillä vuonna 2001 saatiin enemmän saalista
ja käytettiin vähemmän rahaa kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2000 lohen kilohin-
naksi tuli vastaavalla tavalla arvioituna ulkopaikkakuntalaisilla runsaat 220 euroa/kg
(noin 1 325 mk/kg) ja paikkakuntalaisilla 250 euroa/kg (1 487 mk/kg).
13
5. Vapakalastajien mielipiteet
5.1. Simojoki
Vapakalastajien pääasiallisimpia syitä Simojoella kalastamiseen olivat joen sijainti,
aikaisemmat kokemukset ja lohen saatavuus. Joen luonnontilaisuus, hyvä kalastetta-
vuus ja sopivuus perhokalastukseen olivat lähes yhtä tärkeitä. Saalisvarmuuden merki-
tys oli Simojoen kalastajille pieni.
TÄRKEIMMÄT SYYT KALASTAA SIMOJOELLA VUONNA 2001
KPL %
Joen sijainti 236 24 %
Aikaisemmat kokemukset 119 12 %
Vapaa joki 115 11 %
Sopii perhokalastukseen 110 11 %
Lohen saatavuus 96 10 %
Joen kalastettavuus hyvä 95 9 %
Selkeä lupajärjestelmä 44 4 %
Satunnainen käynti 44 4 %
Joki kodin / mökin lähellä 40 4 %
Joki lomareitin varrella 37 4 %
Toimiva kalapaikka 32 3 %
Erämaisuus 23 2 %
Saalisvarmuus 10 1 %
Erityiskalastuspaikat 3 0 %
Simojoella kalastaneet olivat tyytyväisiä jokialueen ihmisten vieraanvaraisuuteen ja
palveluilmapiiriin. Kalastusolojen parantamiseksi vapakalastajat toivoivat lisää opas-
teita kalastuskohteisiin, karttoja ja kulkuväylämerkintöjä. Lisää ja nykyistä suurempia
parkkialueita toivottiin myös. Matkailukalastajat kaipaavat lisää hyviä nuotio- ja laa-
vupaikkoja.
Lohien nousun turvaamista ja joella tapahtuvan lohen verkkopyynnin lopettamista pi-
dettiin tärkeänä. Myös joen vapakalastuskulttuuriin toivottiin muuttuvan niin, että toi-
set kalastajat otettaisiin huomioon. Tilanteen korjaamiseksi ehdotettiin, että kalastus-
lupaan liitettäisiin ohjeistus.
Nykyiseen lupajärjestelmään oltiin pääosin tyytyväisiä. Lupien hintojen katsottiin
olevan nyt maksimissaan, mikä lienee osittain heijastusta toteutumattomista lohen
saalisodotuksista. Noin 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että lohisaalis oli liian pieni,
viidenneksen mielestä lohikanta on heikentynyt.
14
TOIVEET JA HAVAINNOT, SIMOJOKI 2001 KPL %
Opasteita, karttoja ja kulkuväylämerkintöjä koskille lisää 44 18 %
Parkkipaikkoja lisää/ isompia 29 12 %
Huollettuja laavuja, tulipaikkoja, WC-paikkoja lisää 26 10 %
Kalastuskulttuuri paremmaksi, ohjeita lupalappuihin 20 8 %
Lohien nousu turvattava jokisuulla/ merellä 18 7 %
Lupien hintoja laskettava (saalisvarmuus huono) 15 6 %
Valvontaa tehostettava, verkkokalastusta jokialueella 14 6 %
Ruuhkaa parhaimmissa kalastuskohteissa 12 5 %
Perhokalastuskoskia jokialueelle 11 4 %
Veden laatu paremmaksi 10 4 %
Saalistilastoja internetiin ja luvanmyyntipaikkoihin 8 3 %
Telttapaikkoja jokialueelle 7 3 %
Majoitustarjonta/ -tiedot keskitetysti, paikkoja lisää 7 3 %
Opastusta kalastuspaikoille, neuvontaa 6 2 %
Rantojen ja laavupaikkojen roskaantuminen 6 2 %
Jokitörmien raivaus kulkukelpoisiksi 6 2 %
Koko joki yhtenäislupaan, ei erillisalueita 6 2 %
Lupia saataville myös yöaikaan 5 2 %
5.2. Kiiminkijoki
Kiiminkijoen vapakalastajista suurin osa asui joen lähistöllä. Tärkeimpiä syitä Kii-
minkijoella kalastamiseen olivat joen sijainti, joen sijainti kodin tai mökin lähellä ja
aikaisemmat kokemukset. Joen ’vapaus’ ja erämaisuus nousivat arvostuksissa varsin
korkealle. Kalastustapahtumaan liittyvistä asioista arvostettiin kalastuslupajärjestel-
män selkeyttä, joen sopivuutta perhokalastukseen ja joen hyvää kalastettavuutta. Lo-
hen saatavuus ja saalisvarmuus olivat tärkeimpiä syitä joella kalastamiseen vain muu-
tamilla vastaajilla.
TÄRKEIMMÄT SYYT KALASTAA KIIMINKIJOELLA VUONNA 2001
KPL %
Joen sijainti 197 24 %
Joki kodin / mökin lähellä 126 15 %
Aikaisemmat kokemukset 94 11 %
Vapaa joki 75 9 %
Sopii perhokalastukseen 67 8 %
Selkeä lupajärjestelmä 63 8 %
Erämaisuus, erityiskalastuspaikat 52 6 %
Joen kalastettavuus hyvä 51 6 %
Satunnainen käynti 36 4 %
Toimiva kalapaikka 31 4 %
Joki lomareitin varrella 17 2 %
Lohen saatavuus 13 2 %
Saalisvarmuus 11 1 %
Kiiminkijoen vapakalastajien enemmistö oli ärtynyt erityisesti lohi-, meritaimen- ja
harjuskantojen heikkoon tilaan ja näiden lajien saaliin pienuuteen. Hauki- ja ahven-
kantojen katsottiin pysyneen ennallaan. Puolet vastaajista piti myös haukisaaliita liian
pieninä. Vain ahventa oli saatu odotetusti.
Enemmistö vapakalastajista piti tärkeänä Kiiminkijoen kalakantojen tilan ja saaliiden
parantamista. Kalastuspainetta pidettiin paikoin liian suurena. Tehokkaampaa kalas-
tuksen säätelyä toivottiin jokisuulle, joelle ja merelle. Verkkokalastukselle toivottiin
kuria erityisesti jokisuussa sekä vene- ja kalaväylillä. Rauhoitusaikoja haluttiin pi-
dennettävän ja kalastuksen valvontaa vaadittiin lisää.
15
Kiiminkijoen kalastus- ja parkkipaikoille toivottiin lisää opastusta. Laavut saivat siis-
teydestään kiitosta, mutta laavuja kaivattiin lisää. Kiiminkijoen veden heikko laatu ja
makuhaitat kaloissa harmittivat joka viidettä vapakalastajaa. Veden vähyyttä piti on-
gelmana noin 5 % vastaajista.
TOIVEET JA HAVAINNOT, KIIMINKIJOKI 2001 KPL %
Veden laatu paremmaksi, kaloissa makuhaittoja 42 18 %
Lisää istutuksia 23 10 %
Istutukset satunnaisemmin ja ilman julkisuutta 20 8 %
Paremmat opasteet kalastuspaikoille ja parkkipaikoille 19 8 %
Jokisuun verkkokalastus kuriin 18 8 %
Kalastuksenvalvontaa lisää 16 7 %
Kalastuspaine paikoin liian suuri 14 6 %
Saalismäärät liian pienet 14 6 %
Veden vähyys ongelma 11 5 %
Rauhoituksia pidennettävä 9 4 %
Lohikalojen poikasistutuksia lisättävä 9 4 %
Lisää laavuja 8 3 %
Verkkoja vene- ja kalaväylällä 8 3 %
Harjuskanta heikko 8 3 %
Merikalastusta vähennettävä 6 3 %
Rysä pois jokisuulta 6 3 %
Laavut siistejä 5 2 %
Catch & release -alueita perhokalastajille 4 2 %
5.3. Pyhäjoki
Syinä Pyhäjoella kalastamiseen olivat varsinkin joen sijainti, joen sijainti kodin tai
mökin lähellä ja aikaisemmat kokemukset. Samat asiat olivat tärkeimpiä myös Kii-
minkijoella kalastaneille. Tärkeitä syitä Pyhäjoella kalastamiseen olivat myös joen
hyvä kalastettavuus, hyvät kalastuspaikat, joen sopivuus perhokalastukseen ja lupajär-
jestelmän selkeys. Saalisvarmuudella oli Pyhäjoella kalastaneille suurempi merkitys
kuin Simojoella ja Kiiminkijoella kalastaneille. Vastaajien kiinnostus joen ympäris-
töllisiin arvoihin oli vähäistä.
TÄRKEIMMÄT SYYT KALASTAA PYHÄJOELLA VUONNA 2001
KPL %
Joen sijainti 156 28 %
Joki kodin / mökin lähellä 123 22 %
Aikaisemmat kokemukset 54 10 %
Joen kalastettavuus hyvä 32 6 %
Selkeä lupajärjestelmä 32 6 %
Sopii perhokalastukseen 31 6 %
Toimiva kalapaikka 30 5 %
Vapaa joki 26 5 %
Saalisvarmuus 25 5 %
Satunnainen käynti 17 3 %
Lohen saatavuus 10 2 %
Erityiskalastuspaikat 9 2 %
Erämaisuus 3 1 %
Joki lomareitin varrella 2 0 %
Pyhäjoella kalastaneilla oli suuri huoli lohikannan kehittymisestä. Tärkeänä pidettiin
kalakantojen, erityisesti lohen ja harjuksen, elvyttämistä ja kalamäärien lisäämistä .
16
Kalastuksen valvontaa haluttiin lisätä ja verkkokalastusta rajoittaa. Lohen nousua eh-
dotettiin parannettavaksi mm. koskikunnostuksin, poistamalla nousuesteitä ja raken-
tamalla kalatie Haapakosken voimalaitokseen. Suhtautuminen pyyntikokoisten kirjo-
lohien istutuksiin oli kaksijakoista. Osa halusi korvata kirjolohi-istutukset taimen- ja
harjusistutuksilla, toiset puolestaan toivoivat, että kirjolohen istuttamista jatketaan.
Vajaa puolet Pyhäjoella kalastaneista piti saalistaan liian pienenä. Tyytymättömimpiä
oltiin lohi- ja taimensaaliiseen. Pyhäjoen kalastajat olivat kuitenkin keskimäärin tyy-
tyväisempiä kuin Kiiminkijoen ja Simojoen kalastajat. Noin kolmannes vastaajista pi-
ti saalista odotusten mukaisena, hauki- ja ahvensaaliit olivat jopa ylittäneet odotukset.
Kalastuksen helpottamiseksi toivottiin opasteita ja tiedotusta sekä lisää veneenlasku-
ja tulistelupaikkoja. Joen vesikasveja ja rantakasvillisuutta haluttiin vähentää. Pyhäjo-
en heikko veden laatu ja makuhaitat kaloissa harmittivat noin viidennestä vastanneis-
ta.
TOIVEET, HAVAINNOT / PYHÄJOKI 2001 KPL %
Veden laatu paremmaksi, kaloissa makuhaittoja 42 20 %
Kalojen nousuesteet pois, kalaporras Haapakoskeen 25 12 %
Lohikalojen istutus (pyyntikokoiset) 17 8 %
Luonnonkalojen (lohi, harjus) suojelun tehostaminen 16 8 %
Kalastuksenvalvontaa lisää, lohen verkkokalastus kuriin 14 7 %
Kattavan kalastuspaikkakartaston teko, tiedotuksen parantaminen 12 6 %
Taimenten ja harjusten istutuksia joelle 11 5 %
Veneen laskupaikkoja joelle 10 5 %
Joessa runsaasti vesikasveja kalastusta haittaamassa 9 4 %
Koskialueiden entisöintiä 9 4 %
Laavuja ja tulipaikkoja jokialueelle 7 3 %
Jokitörmien raivaus kalastuskelpoisiksi 7 3 %
Ei kirjolohen istutusta 6 3 %
Istutuksia koko jokialueelle 6 3 %
Lupien hinnat alemmaksi 5 2 %
Lohen nousun turvaaminen 5 2 %
Istutuksista tiedotusta 5 2 %
Yhtenäislupa jokialueelle 3 1 %
17
6. Yhteenveto
Vapakalastus Simojoella, Kiiminkijoella ja Pyhäjoella
Simo- ja Kiiminkijoella on kummallakin käynyt viime vuosien aikana 2 000–3 000
vapakalastajaa vuodessa, Pyhäjoella kävijöitä on ollut noin 1 000 vuodessa. Kiiminki-
joella vapakalastajia kävi vuonna 2001 edellisvuoden tapaan, Simojoella ja Pyhäjoella
kalastajamäärä oli aikaisempaa pienempi. Pyyntituntien määrä väheni kaikilla kolmel-
la joella.
Simojoen kävijät olivat vuonna 2001 pääasiassa turistikalastajia, jotka kalastivat vuo-
rokausiluvilla. Kalastustuspäiviä kertyi Simojoella vähemmän kuin muilla joilla, mut-
ta kalastustunteja puolestaan eniten: kalassa viihdyttiin päivittäin keskimäärin 7,5 tun-
tia. Kiiminkijoella enemmistö kalastajista oli paikallisia, mutta lukumääräisesti eniten
myytiin silti vuorokausilupia. Tämä viestii orastavasta kalastusmatkailuinnostuksesta
ja halusta pyytää lohta ja meritaimenta. Pyhäjoella kalastivat etupäässä paikalliset
asukkaat kausiluvilla. Tyypillistä Pyhäjoelle oli se, että kalassa käytiin monena päivä-
nä, mutta päivittäinen pyyntiaika oli lyhyempi kuin muilla joilla.
Vähintään puolet Simojoen, Kiiminkijoen ja Pyhäjoen kalastajista käytti vuosina
1999–2001 heittovapaa. Perhokalastuksen suosio on säilynyt tasaisena Simojoella ja
Kiiminkijoella. Simojoella noin 40 % ja Kiiminkijoella noin kolmannes kalastajista
kalasti perhovavalla vuonna 2001. Pyhäjoella heittovapakalastus ja vapapyynti ve-
neellä ovat yleistyneet lohen myötä, osittain perhokalastuksen kustannuksella.
Vapakalastajien kokonaissaalis oli kyselyn mukaan Simojoella (ilman Ranuan kunnan
puoleista jokisaalista) noin 6 tonnia, Kiiminkijoella noin 10 tonnia ja Pyhäjoella noin
8 tonnia. Sekä kiloina että kappaleina mitattuna eniten saalista saivat Pyhäjoella ka-
lastaneet. Yleisimpiä saaliskaloja olivat hauki, harjus ja ahven. Kiloina mitattuna
merkittävipiä saalislajeja olivat Simojoella lohi, Kiiminkijoella pyyntikokoisena istu-
tettu taimen ja hauki sekä Pyhäjoella hauki ja kirjolohi. Tavoitelluimmista lajeista, lo-
hesta, meritaimenesta ja harjuksesta, oli pulaa kaikilla joilla.
Eniten rahaa käyttivät Simojoen vapakalastajat, yhteensä noin 320 000 euroa (1,9 mil-
joonaa markkaa). Kiiminkijoella rahaa käytettiin noin 235 000 euroa (1,4 miljoonaa
markkaa) ja Pyhäjoella 62 000 euroa (0,4 miljoonaa markkaa). Simojoen ja Pyhäjoen
summat ovat edellisvuotista pienemmät, Kiiminkijoella rahaa käytettiin puolestaan
edellisvuotista enemmän.
Paikkakuntalaisille kalastajille suurin kustannuserä oli luvat ja kalastusvälineet, kau-
empaa tulleet käyttivät eniten rahaa ruokailuun, matkoihin ja majoitukseen. Simojoel-
la rahaa kului kalastajaa kohti eniten, Pyhäjoella vähiten. Simojoella pyydetyn lohen
kilohinnaksi tuli saaliin määrän ja kalastukseen käytetyn rahasumman perusteella ar-
vioituna 135 euroa (800 markkaa) vuonna 2001.
Simojoki, Kiiminkijoki ja Pyhäjoki vapakalastuskohteina
Simojoen lohikanta on voimistunut elvytystoimien ansiosta. Vetovoimaisena lajina
lohi houkuttelee Simojoelle kalastajia ympäri maata, ja niinpä joesta on vajaassa vuo-
sikymmenessä tullut yksi lohenkalastajien suosikkikohteista Suomessa. Tärkeänä pi-
detään sitä, että lohta voidaan pyytää vapaana virtaavasta, luonnontilaisesta joesta.
Lohen vapakalastuksessa näyttää pyynti olevan tärkeämpää kuin saalis, muiden lajien
pyynnissä puolestaan saaliin merkitys on suurempi. Säästävää ja kalakannat huo-
mioivaa kalastuskulttuuria tarvitaan Simojoellakin, sillä joen lohikanta on vasta elpy-
misensä alkuvaiheessa.
18
Kiiminkijokeen on saatu istutusten ansiosta palaamaan jonkin verran lohia ja meri-
taimenia, mutta nousukalamäärät ovat olleet toistaiseksi vähäisiä. Vapakalastajien
enemmistö onkin ärtynyt lohi-, meritaimen- ja harjuskantojen heikkoon tilaan ja saa-
liin vähyyteen. Kalastajat eivät pitäneet kuitenkaan saalisvarmuutta tärkeimpänä ka-
lastuksen motiivina. Kiiminkijoen vapakalastukseen on runsaasti kiinnostusta, mutta
kalakantojen tilan parantamista ja suurempia saaliita toivotaan.
Istutusalkuperää olevat lohet ovat alkaneet palata myös Pyhäjokeen. Jokeen on nous-
sut suuria lohia, mutta määrät ovat toistaiseksi olleet pieniä. Lohien paluu Pyhäjokeen
on jo nyt muuttanut Pyhäjoen vapakalastuskulttuuria voimakkaasti. Lohi on saanut
paikalliset kalastajat hankkimaan uutta ja aikaisempaa järeämpää kalastusvälineistöä.
Soutu-uistelun suosio on lisääntynyt suurlohien lymytessä jokisuvannoissa. Tarinoita
Pyhäjoen suurlohista syntyykin vuosittain. Paikallisista perhokalastajista monet ovat
siirtyneet tavoittelemaan lohta.
Kalastuskulttuuri ja kalakannat
Kaikilla joilla on omat erityispiirteensä ja oma kalastuskulttuurinsa, ne muuttuvat jat-
kuvasti. Esitetyt tulokset ovat poikkileikkaus siitä kalastuskulttuurista, joka oli vuon-
na 2001 vallalla Simojoella, Kiiminkijoella ja Pyhäjoella. Kuvan totuudenmukaisuus
riippuu siitä, kuinka hyvin kalastajien tiedot ja kokemukset on saatu kerätyksi.
Vapakalastuksen kehitys on tutkimuksen perusteella paljolti kytköksissä jokien kala-
kantoihin, erityisesti lohikaloihin. Suurin osa vapakalastajien saaliista on silti muita
kuin lohikaloja. Vapakalastajien arvostus näitä paikallisia ja kalastustakin paremmin
kestäviä kalakantoja kohtaan oli kuitenkin varsin vähäistä.
Simojoki on lupaava esimerkki siitä, että kalavaroja, jopa lohta, on mahdollista hyö-
dyntää kestävästi. Joen lohikanta on elpynyt samaan aikaan, kun vapakalastus on voi-
mistunut.
19
7. Kehityssuuntia ja kehittämistarpeita
7.1. Kalastusluvat ja tutkimus
Kalastusluvat ovat ennen muuta kalastuksen ohjauksen apuväline. Ne toimivat myös
osana kalastusmatkailun tuotteistusta ja välittävät myös tietoa, jolla on käyttöä esi-
merkiksi tutkimuksessa.
Eniten osoitetietoja puuttui vuonna 2001 Simojoen ja osin myös Pyhäjoen luvista.
Simojoella muutamat luvanmyyjät olivat jättäneet nimi- ja osoitetiedot lähes tyystin
kirjaamatta. Osoitetiedoista huolehdittiin parhaiten Kiiminkijoella, missä kalastajat
muutoinkin pitivät lupakäytäntöä selkeänä.
Osoitetiedot kannattaa kirjata kalastuslupiin huolellisesti, sillä osoitteettomien kalas-
tajien kokemuksia ei voida hyödyntää tutkimuksessa eikä siten myöskään joen kala-
kantojen hoidon, kalatalouden tai matkailun kehittämisessä. Näitä tarpeita ajatellen
olisi hyödyllistä, jos kaikki kalastus perustuisi henkilökohtaiseen kalastuslupaan ja
lupaan liittyisi velvollisuus toimittaa kalastustiedot kalastuksen haltijalle tai tätä edus-
tavalle taholle, esimerkiksi panttia vastaan.
7.2. Kalatalouden kehittäminen ja tutkimus
Tutkimuksella on keskeinen merkitys kalatalouden kehittämisessä. On oltava ajan
hermolla ja panostettava eteen tulevien ongelmien ratkaisemiseen, perusseurantoja sil-
ti unohtamatta.
Alueellisen kalatalouden kehittäminen onnistuisi nykyistä paremmin, jos luotettavaa
tietoa pystyttäisiin tuottamaan vapakalastuksen lisäksi myös jokisuu- ja rannikkoka-
lastuksesta. Nykyisellään esimerkiksi lohen, meritaimenen, vaellussiian ja nahkiaisen
rannikkopyynnistä on olemassa varsin vähän ajantasaista tutkimustietoa.
Salmon Action Plan -ohjelman toteuttamiseen liittyy monia ongelmia, joiden ratkomi-
sessa tarvitaan kehittämistutkimusta. Yksi suurimmista haasteista on löytää sellaisia
kalastuksensäätelyratkaisuja ja kalastuksen muotoja, joilla voitaisiin edistää kestävää
vaelluskalataloutta. Tässä kehittämistyössä onnistutaan sitä varmemmin, mitä aidom-
paa kalastajien, kalavesien omistajien ja muiden toimijoiden (esim. matkailusektori,
tutkimus, kunnat) välinen alueellinen yhteistyö on.
7.3. Vapakalastus, kalakannat ja matkailu
Simojoen, Kiiminkijoen ja Pyhäjoen kalavarat ovat perusta näiden jokivarsien kalas-
tuksen ja kalatalouden kehittämiselle. Kalavarojen varassa on mahdollista kehittää
myös alueellista matkailua. Esimerkiksi Simojoen vapakalastajista suurin osa on jo
nyt matkailijoita.
Lohensukuiset kalat, kuten lohi, meritaimen ja harjus, ovat vapakalastuksessa halu-
tuimpia saalislajeja. Näillä lajeilla myös houkutellaan kalastajia jokivarsiin. Lähtö-
kohta on hankala, koska lohikaloja on joissa toistaiseksi varsin niukasti. Lisäksi lohi-
kalakannat ovat herkkiä liialliselle kalastukselle, niin rannikolla kuin joessakin.
20
Simojoen, Kiiminkijoen ja Pyhäjoen kalavarat ovat kokonaisuudessaan varsin runsaat,
mutta lohesta, meritaimenesta ja myös harjuksesta on puutetta. Kaikkia kolmea lajia
on toistaiseksi kalastettava varovaisesti, muutoin luonnonkannat eivät elvy ja matkai-
lunkin kehittämismahdollisuudet romahtavat.
Simojoella, Kiiminkijoella ja Pyhäjoella on nähtävissä kaksi mahdollista kehittämis-
suuntaa: lisätään arvokalavaroja ja rakennetaan kalastuskulttuuria myös muiden kuin
lohensukuisten kalojen varaan. Molempiin suuntiin voidaan edetä – jopa samanaikai-
sesti, ja kestävästi.
21
8. Kirjallisuutta
Ranta, E., Rita, H. ja Kouki J. 1989. Biometria. Tilastotiedettä ekologeille. Yliopisto-
paino. Helsinki. 569 s.
Böhling, P., Juntunen, K. 1999 (toim.). Vastavirtaan - Lohen, meritaimenen ja vael-
lussiian luonnonkannat ja niiden tulevaisuus. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,
Helsinki. 54 s.
Juntunen, K., Paso, J., Jokikokko, E. 2001. Lohi nousee Simojokeen, Kuivajokeen,
Kiiminkijokeen ja Pyhäjokeen –tuloksia ja päätelmiä vuosien 1999-2000 seurannois-
ta. Oulu. Kala- ja riistaraportteja 221. 49 s.
Juntunen, K., Kemppainen, S., Jokikokko, E. 2001. Simojoen, Kiiminkijoen ja Pyhä-
joen vapakalastus vuonna 2000. Oulu. Kala- ja riistaraportteja 231. 15 s.
Jutila, E. 1987. Lohenpoikastuotannon ja kalansaaliiden kehitys Simojoessa koskien
kunnostuksen jälkeen vuosina 1982-1985. Helsinki, RKTL kalantutkimusosasto. Mo-
nistettuja julkaisuja 71: 47-96.
Jutila, E., Jokikokko, E. ja Salo, P. 1999. Viehekalastuksen kehitys Simojoella. Kalas-
tus Simossa ja Ranualla 1994-1997. Helsinki. Kalatutkimuksia -Fiskundersökningar
154. 30 s.
Karttunen, V. ja Jutila, E. 1993. Kalastustilastoja Simon ja Ranuan kunnista vuosilta
1986 ja 1990. Helsinki. Kalatutkimuksia - Fiskundersökningar 64: 43-77.
Kemppainen, S. 1994. Kiiminkijoen vapakalastuksen kehitys vuosina 1989-1992.
Helsinki. Kalatutkimuksia – Fiskundersökningar 79. 39 s.
Kemppainen, S., Hyvärinen, P. 1998. Lohen ja meritaimenen kotiutusistutusten seu-
ranta Kiiminkijoella. Vuoden 1997 tulokset. Paltamo. Kala- ja riistaraportteja 112.
17 s.
Kemppainen, S., Hyvärinen, P. 1999. Lohen ja meritaimenen kotiutusistutusten seu-
ranta Kiiminkijoella. Vuoden 1998 tulokset. Paltamo. Kala- ja riistaraportteja 142.
14 s.
Kemppainen, S., Juntunen, K. 2000 (toim.). Simojoen, Kiiminkijoen ja Pyhäjoen va-
pakalastus vuonna 1999. Oulu. Kala- ja riistaraportteja 183. 17 s.
Leinonen, K. 1989. Vastaamattomuuden vaikutus kalastuskyselyjen luotettavuuteen.
Helsinki. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Monistettuja julkaisuja. 95. 78 s.
Pahkinen, E., Lehtonen, R. 1989. Otanta-asetelmat ja tilastollinen analyysi. Helsinki.
Gaudeamus. Scientilia-sarja. 286 s.
Pohjois-Suomen vesitutkimustoimisto 1981. Simojoen vesistön kalataloussuunnitel-
ma. 73 s. (moniste).
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1971. Selostus maa- ja metsätalousministeriölle
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuonna 1970 Simojoella suorittaman kalata-
loustiedustelun tuloksista. Helsinki. 11 s. (moniste)
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1973. Simojoen vesistöalueen kalastustiedustelu
vuoden 1972 kalasaaliista. Helsinki. 4 s. (moniste)
LIITE 1 (sivu 1/2)
VAPAKALASTUSKYSELYN TOTEUTUS
Kyselyn yleispiirteet ja kohdentaminen
Kyselylomakkeiden runkona käytettiin aikaisempina vuosina käytettyä lomaketta, jota jossain määrin supistettiin
ja yksinkertaistettiin. Kyselylomake oli jokaisella joella samanlainen jokikohtaisia erityispiirteitä lukuun
ottamatta. Myös eri jokien aluejaot pidettiin ennallaan vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Kyselyn
lähettämistä varten kultakin joelta hankittiin myytyjen viehekelastuslupien lupakannat. Kyselyn perustiedot
vuodelta 2001 on alla olevassa taulukossa .
Simo-, Kiiminki- ja Pyhäjoen vapakalastuskyselyn perustiedot vuodelta 2001.
Simojoki Kiiminkijoki Pyhäjoki
Lunastettujen viehekalastuslupien määrä 2525 2617 878
Luvan lunastaneita eri henkilöitä 2049 2304 824
Osoitteettomia lupakantoja 51 % 6 % 25 %
Lähetettyjä kyselylomakkeita 537 502 515
Postin tavoittamattomia henkilöitä 24 23 19
Ei kalastaneita henkilöitä otoksessa 1 6 85
Hylättyjä vastauksia 0 0 11
Vastaamattomien määrä 145 175 84
Hyväksyttäviä vastauksia 367 298 316
Otantasuhde 18 % 13 % 38 %
Kyselyn vastausprosentti
1. kierroksen jälkeen 41 % 37 % 39 %
2. kierroksen jälkeen 60 % 44 % 51 %
3. kierroksen jälkeen 72 % 62 % 65 %
Korjattu otoskoko 512 473 400
Korjattu perusjoukon koko 2 043 2258 602
(kalastaneita eri henkilöitä)
Simojoella vapakalastustiedustelun otantakehikko koostui joen alajuoksun kattavan yhteisluvan (jokisuu -
Simon ja Ranuan kunnanraja) osoitteistoista. Joen yläjuoksu jäi kyselyn ulkopuolelle, koska metsähallituksen
Villi Pohjolan em. alueelle myymistä luvista oli parhaillaan meneillään Lapin vesitutkimuksen tekemä
rajoitetulle jokialueelle kohdentuva kalastustiedustelu (kyselyjä 40 kpl). Alajuoksun yhteisluvan lunastaneissa ja
kyselyn vastaajissa oli kuitenkin myös yläjuoksulla kalastaneita. Lopullinen lupamäärä on yläjuoksun osalta
epäselvä, koska metsähallituksen lupia on myyty eri paikkakunnilta, eivätkä myydyt luvat ole jokikohtaisissa
lupanipuissa. Yläjuoksun kalastuksen ja lohisaaliin määrästä on laskettu suuntaa antava arvio olettaen, että
kalastuksen ja lohisaaliin määrä on pysynyt suhteellisesti samana aikaisempiin vuosiin verrattuna.. Alajuoksun
kehikosta puuttuvat osittain omien kalastuskuntiensa alueella yhteisluvan ulkopuolella kalastavat jäsenet sekä
joessa pelkästään erityisalueena olevan perhokalastusseuran vuokra-alueella kalastavat. Kokonaisuutena
kalastuskuntien jäsenistä aiheutuva virhe kehikkoon ei todennäköisesti ole merkittävä, koska aktiivisesti lohta
kalastavat ovat todennäköisesti hankkineet myös yhteisluvan.
Kiiminkijoella kyselyn otantakehikko koostui koko jokialueen (jokisuu - Puolangan Kivarinjärvi ) kattavan
yhteisluvan osoitetiedoista. Myös Kiiminkijoella voi olla jonkin verran kalastuskuntien omilla vesialueilla
tapahtuvaa yhteislupaan perustuvan kehikon ulkopuolista lohen vapakalastusta. Tästä aiheutuva virhe lienee
pieni aiemmin mainituin perustein.
Pyhäjoella kyselyalue kattoi pääuoman Pyhäjärveen saakka. Erillisiä viehekalastuslupia myivät eri
kalastuskunnat ja kalastusseurat. Lisäksi jokialueella on myynnissä yhteislupa. Kalastusseurojen jäsenillä oli
jäsenmaksun suoritettuaan lupa viehekalastukseen Pyhäjoella. Pyhäjoella otantakehikko koostui em. tahoilta
saaduista lupakannoista, joista kyselyn alkuvaiheessa pyrittiin poistamaan selkeästi muuhun kuin
vapakalastukseen suuntautuneet henkilöt. Tästä huolimatta otantaan tuli mukaan tutkimuskehikkoon
kuulumattomia henkilöitä.
LIITE 1 (sivu 2/2)
Kysely lähetettiin vain kotimaisiin osoitteisiin. Simo- ja Kiiminkijoella kyselyn lupakannoista poimittiin
lupatyypeittäin ositetulla otannalla hieman yli 500 osoitetietoa. Pyhäjoella poiminta tehtiin systemaattisella
otannalla aakkosjärjestykseen asetetuista osoitetiedoista lupakantojen pienen määrän ja eri kalastuskuntien
myymien lupatyyppien vaihtelevuuden takia. Pyhäjoen osoitetietoja laajennettiin perhokalastusseuran jäsenistä
ja seuran myymistä vierasluvista poimituilla osoitetiedoilla.
Tulosten laskentamenetelmät
Kysely toteutettiin kolmen kierroksen menetelmällä siten, että pelkästään kyselyyn vastaamattomille lähetettiin
uusintakysely. Kolmannella kierroksella vastanneiden henkilöiden vastaukset yleistettiin käsittämään kyselyyn
vastaamattomia henkilöitä painotuskertoimen avulla (Leinonen 1989). Erona aikaisempien vuosien saalistietojen
laskentaan oli pelkästään ilmoitettujen saalistietojen käyttäminen tulosten laskentaan; puuttuvia tietoja ei
korvattu laskennallisten keskipainojen ja keskimääräisten kappalesaaliiden avulla. Tämä lisäsi jossain määrin
tulosten keskihajontaa ja tätä kautta laskennallista vaihteluväliä. Otoksen tuloksista lasketut keskiarvot ja
vaihteluvälit laajennettiin koskemaan koko kehikkoa aikaisempina vuosina käytetyillä menetelmillä laskien.
Vaihteluvälien laskemiseen tarvittava luottamusväli laskettiin normaalijakauman tiheysfunktion mukaisesti
(esim. Ranta ym. 1989). Mielipidekysymysten tulokset on laskettu suoraan kyselyn vastauksista.
Simo- ja Pyhäjoella esiintyneen osoitetietojen puutumisen aiheuttamaa vaikutusta otantakehikkoon ja sitä kautta
tulosten luotettavuuteen arvioitiin laskemalla em. puutteiden kohdistumista eri lupatyyppeihin. Otantakehikon
ulkopuolelle jäävien lupatyyppien perusteella pyrittiin arvioimaan eri kalastajaryhmien edustavuus tehdyssä
kyselyssä.
Tulosten käsittelyssä yhtenä vuorokautena tapahtunut kalastus käsiteltiin yhdeksi kalastuspäiväksi riippumatta
kalastukseen käytetyn ajan pituudesta.
Puutteelliset saalistiedot (kappaleet tai kilot ilmoittamatta) täydennettiin aineistosta lasketun saalislajin
keskipainon avulla. Otokselle lasketut kalastuspäivien määrät, saaliit ja rahan käyttö on edelleen yleistetty
vastaamaan kaikkia viehekalastusluvan lunastaneita eri henkilöitä. Mielipidekysymysten jakaumat on laskettu
suoraan kyselyn vastauksista.
LIITE 2
KALASTUSLUVAN LUNASTANEET HENKILÖT KOTI-PAIKOITTAIN JA
LUPATYYPEITTÄIN SIMO-, KIIMINKI- JA PYHÄJOELLA VUONNA 2001
Simojoki
LUPATYYPPI
Lääni Kausilupa Viikkolupa Vuorokausilupa
Etelä-Suomi 3 21 201
Itä-Suomi 4 20 251
Lappi 106 273
Länsi-Suomi 4 55 440
Oulu 22 5 640
Ulkomaat 6 50
Kaikki yhteensä 139 107 1855
% 6 % 4 % 74 %
Kiiminkijoki
LUPATYYPPI
Lääni Kausilupa Viikkolupa Vuorokausilupa
Etelä-Suomi 7 33 92
Itä-Suomi 3 3 49
Lappi 8 2 15
Länsi-Suomi 9 20 90
Oulu 1007 46 1161
Ulkomaat 1 18
Kaikki yhteensä 1034 105 1425
% 40 % 4 % 56 %
Pyhäjoki
LUPATYYPPI *)
Lääni Kausilupa Viikkolupa Vuorokausilupa
Etelä-Suomi 4 2 11
Itä-Suomi 4 1 9
Lappi 1
Länsi-Suomi 7 5 8
Oulu 587 7 65
Ulkomaat 1
Kaikki yhteensä 603 15 94
% 85 % 2 % 13 %
*) lupatyypit muutettu vastaamaan muiden jokien lupien ajallista kestoa
LIITE 3
VAPAKALASTUKSEN MÄÄRÄ SIMOJOELLA VUONNA 2001
Yhteenveto kalastuksen kestosta
Kalastuspäivien kesto keskimäärin (tuntia) 7,5
Kalastuspäivien laskennallinen kokonaismäärä 9 133
Pyyntituntien määrä yhteensä 51 805
Kalastaneita henkilöitä 2 043
Pyyntitunteja/ henkilö 25
Kalastuspäiviä/ henkilö 4,5
Vapakalastuspäivien määrä kuukausittain vuonna 2001
YHTEENSÄ 95 % LUOTTAMUSVÄLI %
TOUKOKUU 127 * 1
KESÄKUU 2530 1687 - 3502 28
HEINÄKUU 3443 2334 - 4727 38
ELOKUU 2259 1392 - 3241 25
SYYSKUU 758 340 - 1216 8
MUUT KK 16 *
YHT. 9133 100
Vapakalastuspäivien määrä pyyntivälineittäin vuonna 2001
YHTEENSÄ 95 % LUOTTAMUSVÄLI %
HEITTOVAPA 4482 2802 - 6124 49
PERHOVAPA 3469 1798 - 5112 38
VAPAPYYNTI
VENEEN AVULLA 1129 376 - 1872 12
MUUT 52 * 1
YHT. 9133 100
Vapakalastuspäivien määrä pyyntialueittain vuonna 2001
YHTEENSÄ 95 % LUOTTAMUSVÄLI %
Jokisuu - E4-silta 775 181 - 1409 9
E4-silta - Karisuvanto 1251 54 - 2513 14
Karisuvanto - Alaniemi 3663 2403 - 5110 40
Alaniemi - Taininiemi 3033 1489 - 4733 33
Taininiemi - Portimojärvi 383 11 - 775 4
Portimojärvi - Simojärvi 27 5 - 51 0
YHT. 9133 100
* vaihteluväliä ei voitu laskea
LIITE 4
VAPAKALASTUKSEN MÄÄRÄ KIIMINKIJOELLA VUONNA 2001
Yhteenveto kalastuksen kestosta
Kalastuspäivien kesto keskimäärin (tuntia) 4,9
Kalastuspäivien laskennallinen kokonaismäärä 18 881
Pyyntituntien määrä yhteensä 65 701
Kalastaneita henkilöitä 2 258
Pyyntitunteja/ henkilö 29
Kalastuspäiviä/ henkilö 8,4
Vapakalastuspäivien määrä kuukausittain vuonna 2001
YHTEENSÄ 95 % luottamusväli %
TOUKOKUU 914 433 - 1412 5
KESÄKUU 4572 3350 - 5887 24
HEINÄKUU 6687 5111 - 8400 35
ELOKUU 4876 3373 - 6478 26
SYYSKUU 1603 771 - 2468 9
MUUT KK 230 2 - 462 1
YHT. 18881 100
Vapakalastuspäivien määrä pyyntivälineittäin vuonna 2001
YHTEENSÄ 95 % luottamusväli %
Heittovapa 9931 6382 - 13391 53
Perhovapa 6384 3318 - 9393 34
Vapapyynti
veneen avulla 2464 653 - 4253 13
Muut 102 * 0
YHT. 18881 100
Vapakalastuspäivien määrä pyyntialueittain vuonna 2001
YHTEENSÄ 95 % luottamusväli %
Jokisuu - E4-silta 1987 942 - 3045 11
E4-silta -
Kiimingin kirkonkylä 5334 1837 - 8868 28
Kiimingin kirkonkylä -
Ylikiimingin kirkonkylä 6365 3610 - 9162 34
Ylikiimingin kk -
jokialue Juorkunaan 3105 1453 - 4778 16
Juorkuna - Puolanka 1875 699 - 3064 10
Nuorittajoki 215 * 1
YHT. 18881 100
* vaihteluväliä ei voitu laskea
LIITE 5
VAPAKALASTUKSEN MÄÄRÄ PYHÄJOELLA VUONNA 2001
Yhteenveto kalastuksen kestosta
Kalastuspäivien kesto keskimäärin (tuntia) 3,9
Kalastuspäivien laskennallinen kokonaismäärä 8 424
Pyyntituntien määrä yhteensä 34 507
Kalastaneita henkilöitä 602
Pyyntitunteja/ henkilö 57
Kalastuspäiviä/ henkilö 14,0
Vapakalastuspäivien määrä kuukausittain vuonna 2001
YHTEENSÄ 95 % luottamusväli %
TOUKOKUU 858 601 - 1247 10
KESÄKUU 2400 1873 - 3299 29
HEINÄKUU 2606 1945 - 3669 31
ELOKUU 1677 1151 - 2462 20
SYYSKUU 622 160 - 1181 7
MUUT KK 262 83 - 481 3
YHT. 8424 100
Vapakalastuspäivien määrä pyyntivälineittäin vuonna 2001
YHTEENSÄ 95 % luottamusväli %
Heittovapa 3574 2211 - 5456 42
Perhovapa 1235 665 - 1983 15
Vapapyynti veneen avulla 2533 1367 - 4065 30
Muut 1082 301 - 2019 13
YHT. 8424 100
Vapakalastuspäivien määrä pyyntialueittain vuonna 2001
YHTEENSÄ 95 % luottamusväli %
Pyhäjokisuu - Pyhänkoski 1152 399 - 1839 14
Pyhänkoski – Männistönkoski 359 162 - 535 4
Männistönkoski - Matkaniva 1307 436 - 2105 16
Matkaniva -
Haapakosken voimalaitos 1709 22 - 3298 20
Haapakosken voimalaitos -
Kärsämäen Nuttuperä 3392 693 - 4899 40
Nuttuperän yläpuolinen
jokialue Pyhäjärvelle saakka 504 5 - 975 6
YHT. 8424 100
LIITE 6
VAPAKALASTAJIEN SAALIS SIMO-, KIIMINKI- JA PYHÄJOELLA
VUONNA 2001
Vapakalastuksen saalis kiloina ja kappaleina Simojoella vuonna 2001
LAJI KG 95 % luottamusväli KPL 95 % luottamusväli
LOHI 2 455 831 - 4 079 1 015 377 - 1 652
TAIMEN 51 15 - 87 76 29 - 123
HARJUS 839 284 - 1 393 3 029 1 255 - 4 803
HAUKI 2 302 1 196 - 3 408 2 057 1 181 - 2 933
AHVEN 198 66 - 330 674 316 - 1 033
Vapakalastuksen saalis kiloina ja kappaleina Kiiminkijoella vuonna 2001
LAJI KG 95 % luottamusväli KPL 95 % luottamusväli
LOHI 104 33 - 176 106 39 - 173
TAIMEN 3 070 1894 - 8868 2 318 1503 - 3132
MERITAIMEN 162 71 - 254 262 *
HARJUS 941 306 - 1577 5 367 1845 - 8890
HAUKI 4 378 2307 - 6449 6 124 2439 - 9809
AHVEN 1 114 459 - 1769 7 894 2679 - 13110
*vaihteluväliä ei voitu laskea
Vapakalastuksen saalis kiloina ja kappaleina Pyhäjoella vuonna 2001
LAJI KG 95 % luottamusväli KPL 95 % luottamusväli
LOHI 35 * 40 *
TAIMEN 68 1 - 134 31 7 - 54
KIRJOLOHI 1553 847 - 2259 1394 797 - 1991
HARJUS 316 64 - 568 1104 354 - 1854
HAUKI 5452 1874 - 9030 4733 2426 - 7040
AHVEN 548 174 - 921 3227 1678 - 4777
*vaihteluväliä ei voitu laskea
LIITE 7
YHTEENVETO SIMOJOEN KALASTUSKYSELYSSÄ ILMOITETUISTA
KALOJEN YKSILÖTIEDOISTA VUONNA 2001
Simojoesta saatujen kalojen keskimääräiset pituudet ja painot
LAJI PITUUS (cm) PAINO (g)
HARJUS 38 994
HAUKI 60 800
KIRJOLOHI 1000
LOHI 66 2958
MERITAIMEN 40
TAIMEN 45 983
Simojoesta saatujen kalojen keskimääräiset pituudet ja painot pyyntialueittain
(N= mitattuja kaloja kpl)
PYYNTIALUE
LAJI Tiedot 1 2 3 4 5 (N)
HARJUS PITUUS (cm) 36 48 (5)
PAINO (g) 525 2400 (8)
LOHI PITUUS (cm) 71 65 66 66 76 (73)
PAINO (g) 3960 2520 2971 2835 4500 (86)
TAIMEN PITUUS (cm) 44 45 (6)
PAINO (g) 800 1167 (6)
Pyyntialueet
1= Jokisuu – E4 :n silta
2= E4:n silta - Karisuvannon alaosa
3= Karisuvanto - Alaniemi
4= Alaniemi - Taininiemi
5= Taininiemi - Portimojärvi
6= Portimojärvi - Simojärvi
LIITE 8
YHTEENVETO KIIMINKIJOEN KALASTUSKYSELYSSÄ
ILMOITETUISTA KALOJEN YKSILÖTIEDOISTA VUONNA 2001
Kiiminkijoesta saatujen kalojen keskimääräiset pituudet ja painot
LAJI PITUUS (cm) PAINO (g)
HARJUS 31 375
HAUKI 50 1333
KIRJOLOHI 40 1500
LOHI 42 1564
MERITAIMEN 51 1932
TAIMEN 49 1483
Kiiminkijoesta saatujen kalojen keskimääräiset pituudet ja painot pyyntialueittain (N= mitattuja
kaloja kpl)
PYYNTIALUE
LAJI Tiedot 1 2 3 4 5 6 (N)
HARJUS PITUUS cm 28 34 (5)
PAINO g 200 500 350 (6)
HAUKI PITUUS cm 53 40 (5)
PAINO g 1500 500 (6)
LOHI PITUUS cm 65 34 (4)
PAINO g 3000 1238 1000 2000 (7)
MERITAIMEN PITUUS cm 66 56 48 44 (10)
PAINO g 2500 2400 1890 1050 (11)
TAIMEN PITUUS cm 45 46 44 50 54 (42)
PAINO g 900 1371 1440 1627 1704 1300 (59)
Pyyntialue
1= Kiiminkijoen meriraja - E4:n silta
2= E4:n silta - Kiimingin kirkonkylä (maantiesilta)
3= Kiimingin kk. - Ylikiimingin kirkonkylä (maantiesilta)
4= Ylikiimingin kk. - jokialue Juorkunan järvialueelle saakka
5= Juorkunan järvet ja niiden yläpuolinen jokialue Puolangalle saakka
6= Nuorittajoki
LIITE 9
YHTEENVETO PYHÄJOEN KALASTUSKYSELYSSÄ ILMOITETUISTA
KALOJEN YKSILÖTIEDOISTA VUONNA 2001
Pyhäjoesta saatujen kalojen keskimääräiset pituudet ja painot
LAJI PITUUS cm PAINO g
KIRJOLOHI 43 1296
LOHI 80 3500
MERITAIMEN 50 1500
TAIMEN 48 1500
Pyhäjoesta saatujen kalojen keskimääräiset pituudet ja painot pyyntialueittain (N= mitattuja kaloja
kpl)
PYYNTIALUE
LAJI Tiedot 2 3 4 5 6 (N)
KIRJOLOHI PITUUS cm 50 43 40 38 (13)
PAINO g 1500 1183 1333 1600 960 (25)
LOHI PITUUS cm 50 110 (2)
PAINO g 1500 12000 1333 (5)
MERITAIMEN PITUUS cm 50 (1)
PAINO g 1500 (1)
TAIMEN PITUUS cm 46 50 (2)
PAINO g 1000 2000 (2)
Pyyntialue
1= Pyhäjokisuu - Pyhänkoski (kosken alalaita)
2= Pyhänkoski - Männistönkoski
3= Männistönkoski - Matkaniva
4= Matkaniva - Haapakosken voimalaitos
5= Haapakosken voimalaitos - Kärsämäen Nuttuperä
6= Nuttuperän yläpuolinen jokialue Pyhäjärvelle saakka
LIITE 10
KALOJA SAANEIDEN VAPAKALASTAJIEN KESKIMÄÄRÄINEN OSUUS
TIEDUSTELUUN VASTANNEISTA SIMO-, KIIMINKI- JA PYHÄJOELLA
VUONNA 2001
SIMOJOKI
KPL %
LOHI 56 15
TAIMEN 12 3
HARJUS 88 24
HAUKI 102 28
AHVEN 27 7
KIIMINKIJOKI
KPL %
LOHI 14 5
TAIMEN 112 38
MERITAIMEN 17 6
HARJUS 88 30
HAUKI 111 37
MUUT 85 28
PYHÄJOKI
KPL %
LOHI 7 3
TAIMEN 12 6
KIRJOLOHI 99 45
HARJUS 45 21
HAUKI 45 21
MUUT 138 63
LIITE 11
VAPAKALASTUSTOIMINTAAN LIITTYVÄ RAHANKÄYTTÖ
SIMO-, KIIMINKI- JA PYHÄJOELLA VUONNA 2001
SIMOJOKI KIIMINKIJOKI PYHÄJOKI
Eur mk Eur mk Eur mk
LUVAT 62517 371 711 57199 340 087 11863 70 533
MATKAKULUT 68872 409 493 56797 337 698 13603 80 879
KALASTUSVÄLINEET 35982 213 940 59914 356 232 21260 126 404
RUOKAILUT 77477 460 655 40416 240 304 8722 51 861
MAJOITTUMINEN 48243 286 842 5210 30 980 237 1 407
MUUT KULUT 35660 212 027 14342 85 272 3761 22 360
YHTEENSÄ (euroa / mk) 327070 1 944 668 233878 1 390 574 59546 354 046
Kalastukseen liittyvät rahavirrat olivat Simojoen kuntien alueella noin 330 000 euroa ( 2 miljoonaa mk) ja
Kiiminkijoella 234 000 euroa (noin 1,4 miljoonaa mk) ja Pyhäjokivarressa noin 62 000 euroa (370 000 mk).
Kyselyyn vastanneiden vapakalastajien rahankäyttö vuonna 2001
OSUUS KOKONAISKUSTANNUKSISTA SIMOJEOLLA (%)
Kalastajan Luvat Matkat Kalastus- Ruoka Majoitus Muut
kotilääni Välineet
ETELÄ-SUOMI 15 18 22 26 20 0
ITÄ-SUOMI 19 21 5 35 20 0
LAPPI 28 24 22 24 4 0
LÄNSI-SUOMI 17 23 6 27 27 0
OULU 27 28 10 25 9 0
Keskimäärin (%) 21 23 13 27 16 0
OSUUS KOKONAISKUSTANNUKSISTA KIIMINKIJOELLA (%)
Kalastajan Luvat Matkat Kalastus- Ruoka Majoitus Muut
kotilääni Välineet
ETELÄ-SUOMI 17 32 20 27 0 5
ITÄ-SUOMI 8 36 23 31 0 3
LAPPI 16 15 60 3 0 6
LÄNSI-SUOMI 22 24 11 20 20 4
OULU 25 24 27 15 1 8
Keskimäärin (%) 18 26 28 19 4 5
OSUUS KOKONAISKUSTANNUKSISTA PYHÄJOELLA (%)
Kalastajan Luvat Matkat Kalastus- Ruoka Majoitus Muut
kotilääni Välineet
ETELÄ-SUOMI 30 23 23 23 0 0
ITÄ-SUOMI 25 12 16 30 17 0
LAPPI 100 0 0 0 0 0
LOUNAIS-SUOMI 46 13 12 28 2 0
LÄNSI-SUOMI 83 17 0 0 0 0
OULU 19 23 37 14 0 6
Keskimäärin (%) 51 15 15 16 3 1