METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA 144 PARKANON TUTKIMUSASEMA SEPPO KAUNISTO ALUSTAVIA TULOKSIA KASVUHÄIRIÖISTEN MÄNNYNTAIMIEN KEHITYKSESTÄ SUONPOHJAN TURPEELLA Kansikuvat: Kasvuhäiriön seurauksena syntynyt mutkarunkoinen (va semmanpuoleinen) ja poikaoksainen (oikeanpuoleinen) taimi. Kummas sakin tapauksessa pääverson silmutasapaino korjaantunut. Kuvat S. Kaunisto 1984. METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA 144 Parkanon tutkimusasema Seppo Kaunisto Alustavia tuloksia kasvuhäiriöisten männyntaimien kehityksestä suonpohjan turpeella Parkano 1984 SISÄLLYS sivu 1 . JOHDANTO 3 2. AINEISTO 4 3. TULOKSET 6 31. Kevään 198 0 inventointi 6 32. Syksyn 1983 inventointi 7 4. TARKASTELUA JA PÄÄTELMÄT 12 KIRJALLISUUS 14 Parkano 1984. Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy ISSN 0358-4283 ISBN 951-40-0959-2 3 1. JOHDANTO Taimitarhoilla tuotetun taimimateriaalin laatu on viime vuosina ollut intensiivisen tarkkailun kohteena. Tähän on ollut syynä se, että erityisesti avomaalla kasvatetuissa paijasjuurisissa männyn taimissa on todettu kasvuhäiriöitä, joille on ominaista kärkikasvupisteiden kuoleminen ja siitä seuraava lukuisien uusien silmujen puhkeaminen ja taimien pensastuminen (Raitio 1983). Taimien kasvuhäiriöillä sinänsä taimitarhaolosuhteissa ei liene suurtakaan merkitystä, ellei voida osoittaa siitä olevan haittaa taimien kehitykselle maastoon istutettuina. Tässä suh teessa taimien laadulle on asetettava ainakin kaksi vaatimusta: - taimien pitäisi mahdollisimman nopeasti päästä pintakasvilli suuden kilpailun kriittisen vaiheen ohitse. - taimien tulisi olla laadultaan sellaisia, että osasta (mieluim min tasaisesti jakautuneena alueelle), ainakin karsimalla, voi taisiin tulevaisuudessa olettaa saatavan hyvälaatuista tukki puuta . Parkanon hoitoalueen maalle, Kihniön Aitonevalle perustettiin Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyösopimuksen puitteissa erilaisin lannoituskäsittelyin suonpohjan metsityskoe, jossa vuoden kuluttua istutuskokeesta todettiin valtaosan taimis ta olevan epänormaaleja. Seuraavassa tarkastellaan taimien laa tua istutusta seuraavana vuotena ja viisi vuotta istutuksen jälkeen sekä erilaisten lannoituskäsittelyjen vaikutusta siihen. Tutkimus on toteutettu Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähal lituksen yhteistyösopimuksen puitteissa Parkanon hoitoalueen maalle perustetulla suonpohjan viljelykokeella. Aineiston käsittelyssä ovat avustaneet tutkimusapulainen Anneli Nuijan- 4 maa ja kokenut ATK-suunnittelija Veli Haapanen. Konekir joitustyön ovat tehneet merkonomit Pirkko Marjamäki ja Tiina Luoto. Käsikirjoituksen ovat lukeneet ja tehneet varteen otettuja huomautuksia prof. Eero Paavilainen ja fil. maist. Hannu Raitio. Kaikille yllämainituille esitän parhaat kii tokset. 2. AINEISTO Aineisto on kerätty vuoden 1979 keväällä istutetulta suonpohjan metsityskokeelta Kihniön Aitonevalta. Kokeessa käytettiin Pata man taimitarhalla kasvatettuja 2A+IA männyn taimia yhteensä 7378 kpl. Alkuperä oli Jämsänkoskella sijaitseva siemenviljelmä no 23, Vilhelminmetsä, jonka kantapuut ovat alueelta, Kuusamo, Kemijär vi, Salla, Posio, Rovaniemen mlk., Yli-Tornio ja Pello. Taimet istutettiin kourukuokalla Lamu V-lannoitus-muokkauskoneella muo kattuun maahan. Lamu V jyrsii n. 180 cm leveän kaistan, jonka syvyys on n. 20-25 cm sekä tekee keskelle kaistaa n. 20-30 cm syvän vaon kohottaen jyrsinturpeen palteeksi vaon molemmin puo lin. Taimien istusväli oli saran suunnassa 3 m ja saran poikki suunnassa n. 1,3-1,5 m. Viereisissä riveissä taimet istutettiin lomittain. Alueella toteutettiin taulukon 1 mukaiset lannoitus käsittelyt. Lannoitteet ja maanparannusaineet levitettiin koe aloille ennen muokkausta, joten ne sekoittuivat muokattuun turve kerrokseen . Kaikki taimet inventoitiin keväällä 1980. Taimet sijoitettiin erilaisiin laatuluokkiin taulukon 2 mukaisesti. Ensimmäisenä kriteerinä oli taimien haaraisuus tai pensasmaisuus. Mikäli taimi oli muutoin normaalin näköinen, tarkkailtiin silmutas painoa. 5 Taulukko 1. Lannoituskäsittelyt kokeessa. Os = oulunsalpietari (N 27,5 %) 400 kg/ha PK = PK-lannosta (0-9-17) 500 kg/ha Rf = raakafosfaattia (P 34 %) 2000 kg/ha Ks = kalisuolaa (K 60 %) 200 kg/ha Ka = dolomiittikalkkia 2000 kg/ha Hiv.se = hivenseosta 40 kg/ha Tv = kuorituhkaa kg/ha Taulukko 2. Taimien laatuluokitus inventoinnissa. Hiven- lannoi Fosfori ilannoitus kalilan noitus tus Tu! ika ja Tu 5000 kalkk Ka 2000 Tu 1000 Tu 1000 Tu 5000 Ka 2000 o PK 500 Rf + Ks X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X Hiv. 0 PK 500 Rf + Ks X X X X X X x X se X X X X X X x X X X X X X X X X Taimien laatuluokka 1980 1983 1 = Silmutasapaino ja runkomuoto x normaali x 2 = Yksi johtava sivusilmu 2) x ' 3 = Useita tasavertaisia sivusilmuja x^ 4 = Silmuttomat x^ x 2) x 2 > 5 = Silmutasapaino normaali 6 = Lähes normaalit 2) X 3) x 7 = Lievä runkovika - 4) x 8 = Monihaaraiset (2-3 haaraa) x X 9 = Pensasmaiset x X .0 = Poikaoksa .1 = Vaikea runkovika X x 5 > .) = Runkomuoto normaali i) = Pisimmässä versossa I) = Vähäinen mutka 4 0 cm:n alapuolella 1) = Paha mutka 4 0 cm:n alapuolella, tai vähäinen mutka 4 0 cm:n yläpuolella >) = Paha mutka 40 cm:n yläpuolella 6 Alueelle syntyi erittäin runsas luontainen koivunuorennos (Kaunisto 1981), jonka vuoksi koealat päätettiin puolittaa siten, että toiselta puolikkaalta koivut poistettiin mutta toisella puo likkaalla koivut jätettiin kasvamaan yhdessä männyn kanssa. Syksyllä 1983 suoritettiin taimien laadun inventointi uudelleen. Tällä kertaa mukaanotettiin kaikki taimet niiltä koealojen puo likkailta, joilta koivu oli poistettu (yhteensä 3689 kpl). Tai mien laatuluokittelu, joka poikkesi hieman v. 1980 sovelletusta, on esitetty taulukossa 2. Vuonna 1983 inventoinnissa tarkastel tiin ensisijaisesti taimien haaraisuutta ja mahdollisia runko vikoja. Tämän lisäksi jokaisen taimen kohdalla, monihaaraisia lukuunottamatta, otettiin mukaan lisäkriteeriksi poikaoksan esiin tyminen. Kaikissa taimissa tarkasteltiin pisimmän verson silmu tasapainoa . Laatuluokkien prosenttiosuudet laskettiin ja näistä tehtiin tilas tomatemaattista käsittelyä varten arcus-sini-transformaatiot. Laskennassa käytettiin BMDP-ohjelmiston nelisuuntaista varianssi analyysiä, jossa lannoituskäsittelyt olivat luokkamuuttujina. Varianssianalyysit laskettiin erikseen eri laatuluokille sekä lisäksi eri tavoin muodostetuille laatuluokkaryhmille, joissa yhdistettiin samantyyppisiä laatuluokkia yhdeksi kokonaisuudeksi. 3. TULOKSET 31. Kevään 1980 inventointi Kevään 1980 inventoinnissa normaalin näköisiä taimia koko luku määrästä oli keskimäärin vain 27,3 %:a (taulukko 3). Lannoitus ei vaikuttanut normaalin näköisten taimien osuuteen tilastolli sesti merkitsevästi. Silmutasapaino oli häiriintynyt yhteensä 7 Toisaalta pensasmaisten ja haaraisten kohdalla tilanne oli päin vastainen. Eri lannoituskäsittelyille ei siis voida todeta ol leen mitään selvää vaikutusta taimien laatuun ensimmäisen kasvu kauden aikana maastossa. 32. Syksyn 1983 inventointi Syksyn 1983 inventoinnissa voitiin todeta, että lähes kaikkien taimien pisimmässä versossa vallitsi silmutasapaino (taulukko 4). Lannoitus ei vaikuttanut silmutasapainoltaan normaalien osuuteen. Toisaalta sekä runkomuodoltaan että silmutasapainoltaan täysin normaaleja taimia oli vain 1,2 % sekä normaaleja, lähes normaa leja ja lievästi runkovikaisia yhteensäkin vain 27,8 % (taulukko 5). Ryhmien yhteinen osuus oli riippuvainen typpi- ja hivenlan noituksesta (taulukko 5), mutta ei muista lannoituskäsittelyistä. Ilman hivenlannoitusta typpilannoitus lisäsi ryhmän osuutta, mutta hivenlannoituksen yhteydessä vähensi sitä. Yhdysvaikutus oli tilastollisesti melkein merkitsevä. Vuoden 1980 kevään inven toinnissa oli ollut havaittavissa saman suuntainen riippuvuus normaalin näköisten taimien kohdalla, mutta ei tilastollisesti merkitsevänä. Monihaaraisia tai pensasmaisia taimia oli yhteensä lähes kolman nes (29,8 %) koko taimien lukumäärästä (taulukko 6). Lähes yhtä paljon (28,3 %) oli taimia, joissa oli poikaoksa (taulukko 6). Typpilannoitus vähensi poikaoksaisten taimien osuutta ilman hiven lannoitusta, mutta lisäsi sitä hivenlannoitetuilla koealoilla (taulukko 6). Yhdysvaikutus oli tilastollisesti melkein merkit sevä. Samantapainen oli tilanne eri tavoin yhdistellyissä vikai suusryhmissä. 8 Taulukko 3. Taimien laatuluokkien osuudet (%) v. 1980, yksi kasvukausi istutuksen jälkeen. 1) = Hivenlannoituksen F-arvo Taimien laatuluokka Hiven- lannoitus Typpilannoitus_ O IN IX 1) F hiv. ' 1 = Silmutasapaino ja runkomuoto normaali O Hiv. 25, 1 28 ,5 29,3 26,2 27.2 27.3 x 26 27,8 27,3 01 2 = Yksi johtava sivusilmu O Hiv. 12,8 11,1 10,2 10,0 11.5 10.6 x 12,0 10,1 11,0 1 ,09 3 = Useita tasaver- taisia sivusilmuja O Hiv. 9,5 7,9 10,7 8,3 10,1 8,1 X 8,7 9,5 9,1 10, 67** 4 = Silmuttomat O Hiv. 16,8 14,5 17,9 13,8 17,4 14,2 X 15,7 15,9 15,8 4,38* £ (2+3+4) O Hiv. 39,1 33,5 38,9 32, 1 39,0 32,8 X 36,3 35,5 35,9 8,04** 8 = Monihaaraiset (2-3) johtavaa O Hiv. 10.1 10.2 10,2 9,9 10,2 10,1 haaraa X 10,2 10,1 10,1 0,01 9 = Pensanmaiset 0 Hiv. 23,0 26,4 19,1 29,9 21 ,1 28,1 X 24,7 24 ,5 24 ,6 22,87*** I (8 + 9) 0 Hiv. 33,1 36,5 29,4 39,8 31 ,3 38,2 x 34,8 34,6 34,7 xx 11,87 9 Taulukko 4. Hiven- ja typpilannoituksen vaikutus pääverson tai pisimmän sivuverson silmutasapainoon vuo den 1983 inventoinnissa. 1 ) = Yhdysvaikutuksen F-arvo Taulukko 5. Hiven- ja typpilannoituksen vaikutus normaa lien, lähes normaalien sekä lievästi runko vikaisten taimien osuuteen (%) syksyn 1983 inventoinnissa. 1) = Yhdysvaikutuksen F-arvo Taimien laatuluokka Hiven- lannoitus Typpilannoitus_ O IN IX F int 1 ' 2 = Yksi johtava sivusilrau O Hiv. 1 ,7 1 , 3 0,4 1,7 1 , 1 1 ,5 x 1,5 1 , 1 1,3 5,14* 3 = Useita tasa- vertaisia sivusilmuja O Hiv. 2,7 1 ,8 2,1 1,7 2,4 1 ,8 x 2,3 1 ,9 2,1 0,19 5 = Silmutasapaino normaali pisimmäs- sä versossa 0 Hiv 95,6 96,9 97.5 96.6 96,5 96,7 x 96,2 97,0 96,6 0,50 Taimien laatuluokka Hiven- lannoitus Typpil ann°it us _ o In Ix F int. 1 ' 1 = Silmutasapaino ja runkomuoto nor- maali O Hiv. 0,8 1,9 0,8 1,1 0,8 1,5 x 1 ,4 1 ,0 1,2 0,68 6 = Lähes normaa- maali O Hiv. 9,7 13,1 11,5 10,7 10,6 11,9 x 11,4 11,1 11,3 1 ,84 7 = Lievä runko- vika O Hiv. 12.2 11.3 15,8 12,0 14,0 11,6 x 11,8 13,9 12,8 2,70 Z (1+6) O Hiv. 10,5 15,1 12,3 11,8 11,4 13,5 x 12,8 12,1 12,4 2,82 Z (1+6+7) O 22 , 5 32,7 29,5 26 , 4 26 ,0 29 ,6 Hiv. X 27,6 28,0 27,8 5,30* 10 Taulukko 6. Hiven- ja typpilannoituksen vaikutus monihaa raisten, pensasmaisten, poikaoksaisten ja vaikeasti runkovikaisten taimien osuuteen (%) syksyllä 1983. 1) =Yhdysvaikutuksen F-arvo Taimien laatuluokka Hiven- lannoitus Typpilannoitus o In I 5c F int. 11 8 = Monihaaraiset O Hiv. 19.1 19.2 16.5 18.6 17.8 18.9 X 19 17,6 18,4 0,45 9 = Pensasmaiset O Hiv. 13,6 10,9 10,2 11,2 11,9 11,1 X 12,3 10,7 11,5 1 ,87 0 = Poikaoksa O Hiv. 31 ,8 24,1 26,4 31 ,0 29,1 27,6 X 28,0 28,7 28,3 5,09* 11 = Vaikea runko- vika O Hiv. 12,1 11,3 15,8 12,0 14,0 11,6 X 11 13 12,8 0,80 (8 + 9) O 32,7 30,1 26 ,6 29,8 29,7 30,0 Hiv. X 31,4 28,2 29,8 1 ,75 y (8+io) O Hiv. 50,8 43,3 42,9 49,6 46,9 46,5 X 47,1 46,3 46,7 5,01* y (9+io) O Hiv. 45,4 35,0 36,6 42,2 41,0 38,6 X 40,2 39,4 39,8 6 ,56* £(8+9+10) O Hiv. 64,4 54,2 53,0 60,8 58,7 57,5 X 59,3 56,9 58 6 ,59* £(8+9+10+11 O 76,6 65,5 68,8 72,8 72,7 69,1 Hiv. x 71 , 1 70,8 69,7 8,02** 11 Tuhkalannoitus ja kalkitus vähensivät pensasmaisten ja monihaa raisten taimien osuutta mutta toisaalta lisäsivät vaikeasti run kovikaisten osuutta (taulukko 7). Suurin oli ero kummassakin tapauksessa tuhkalla ja kalkilla lannoittamattoman ja toisaalta korkeimman tuhkamäärän saaneen käsittelyn välillä. Poikaoksais ten määrään eivät tuhkalannoitus ja kalkitus vaikuttaneet eivätkä myöskään kaikkien edellä mainittujen vikojen kokonais osuuteen. Tulosten perusteella näyttää ilmeiseltä, ettiä sen paremmin tuhkalannoituksella kuin kalkituksellakaan ei ole voitu oleellisesti parantaa taimien vikaisuuksia. Taulukko 7. Tuhkalannoituksen ja kalkituksen vaikutus ja moni haaraisten, pensasmaisten, poikaoksaisten ja vai keasti runkovikaisten osuuden vuoden 1983 inven toinnissa . Taimien Tuhka annoit .s ja k. .lkitus laatuluokka 0 TulOOO Tu 5 0 0 0 Ca2000 x 8=Monilatvaiset 21,4 17,1 15,5 19,3 18,3 3,0 2* 9=Pensasmaiset 14,1 11,7 9,3 10,8 11,5 2,19 10=Poikaoksa 27,1 28, 0 29, 7 28,3 28,3 0,17 11= Vaikea runkovika 9,7 15,4 15,5 10,7 12,8 3,70* 2 (8+9) 35,5 28,8 24 , 8 30,2 29,8 4,34* : £ (8+10) 48,5 45,1 45,2 47,7 46,6 0, 26 £ (9+10) 41,2 39,7 39, 0 39,2 39,8 0,11 £ (8+9+10) 62,6 56,8 54,5 58,5 58,1 6,59 Xi S. (8+9+10+11) 72,3 72,2 70,0 69,2 70, 9 0, 15 12 4. TARKASTELUA JA PÄÄTELMÄT Taimet inventoitiin ensimmäisen kerran vasta vuoden kuluttua istutuksesta, joten varmuudella ei voida sanoa kuinka suuressa osassa oli ulospäin havaittavia kasvuhäiriöitä jo taimitarhalta tuotaessa. Todennäköisesti kuitenkin valtaosa vuoden 1980 ke väällä todetuista monihaaraisista ja pensasmaisista taimista (yhteensä 34,7 %) oli ollut silmutasapainoltaan häiriintyneitä jo istutushetkellä. Sen sijaan keväällä 1980 havaitut silmuta sapainohäiriöt (35,9 %) olivat syntyneet nähtävästi istutusvuon na, kesän 1979 aikana. Toisaalta on todettu, että kasvuhäiriö alueiden taimikoissa terveennäköisissäkin taimissa ilmenee häi riöitä anatomisella tasolla (Raitio & Rantala 1977). Näin on saattanut olla myös tässä tutkimuksessa esitetyissä tapauksissa. Suopuustojen kasvuhäiriöiden on oletettu johtuvan lähinnä eräiden hivenaineiden puutteesta (Raitio 1979, Veijalainen 1981,1983, Veijalainen ym. 1984). Näistä tärkeimpänä on pidetty boorin puutetta, jonka vuoksi sitä onkin lisätty Suometsien PK-lannok seen. Parhaana parannuskeinona on pidetty tuhkalannoitusta, jossa kaikkia kivennäisravinteita on optimisuhteessa (Veijalainen ym. 1984) . Tässä tutkimuksessa taimet joutuivat hivenravinnetalouden puolesta hyvin monenlaisiin olosuhteisiin, koska osa sai pääravinteiden ohella pelkkää booria (PK-lannoite 0-9-17), osa hivenseosta ja osa puuntuhkaa. Lannoituskäsittelyistä riippumatta täysin nor maaleja taimia oli istutusta seuraavana keväänä noin 27 %. Vielä viiden vuoden kuluttuakin, jolloin taimien valtapituus oli n. 1,5 m voitiin kuitenkin todeta, että eri lannoituskäsittelyillä 13 ei ollut sanottavaa vaikutusta vikaisuuksien, tai toisaalta nor maalien, lähes normaalien tai lievästi runkovikaisten määrään. Havaittu hiven- ja typpilannoituksen välinen yhdysvaikutus lienee ollut sattumaa, koska se oli lievempänä havaittavissa heti istu tusta seuraavana keväänä ja koska yhdysvaikutus oli päinvastai nen kuin mitä muissa yhteyksissä on todettu (Raitio 1983). Näyt tääkin siltä, että kasvualustan ravinnetekijät eivät ole aiheut taneet kasvuhäiriöiden lisääntymistä alueella. Syksyn 1983 inventoinnissa täysin normaalien ja lähes normaalien ja lievästi runkovikaisten yhteinen osuus (27,8 %) oli suunnil leen saman suuruinen kuin normaalin määrä (27,3 %) kevään 1980 inventoinnissa. Vuoden 1983 inventoinnissa lähes3/4:11 taimia oli vaikea runkovika, poikaoksa tai ne olivat monihaaraisia. Toisaalta on huomattava, että pääverson tai vallitsevan haaran silmutasapaino oli yli 96 %:ssa normaali. Tuloksen merkityksen arviointi on vaikeata, koska ei ole selvää käsitystä siitä, miten paljon tällä hetkellä todetut vikaisuudet vaikuttavat päätehakkuupuuston laatuun. On kuitenkin ilmeistä, ettei inventointihetkellä pensasmaisista (11,5 %) ja tuskin 2-3 haaraisistakaan (18,4 %) taimista voi kehittyä enää laatupuuta. On lisäksi todennäköistä, että poikaoksa (28,3 %) aiheuttaa laa tuvikoja, ellei sitä poisteta. Toisaalta osa tällä hetkellä vaikeas ti runkovikaisista (12,8 %) saattaa kehittyä tukkipuiksi, joista tyveämällä saadaan hyvälaatuista sahatukkia. Vaikka lopullinen päätehakkuuvaiheen tilanne ei olekaan tiedossa, voidaan tulosten perusteella pitää ilmeisenä, että kasvuhäiriöis- 14 ten taimien toipuminen voi kestää useita vuosia. Tänä aikana taimiin kehittyy eriasteisia laatuvikoja, jotka puolestaan vähentävät hakkuissa ja metsänhoidollisissa käsittelyissä valinnan mahdol lisuuksia puuyksilöiden välillä ja saattavat lisätä kasvatuskus tannuksia. KIRJALLISUUS KAUNISTO, S. 1981. Rauduskoivun (Betula pendula) ja hieskoivun (Betula pubescens) luontainen uudistuminen turpeennoston jäl keisellä suonpohjan turpeella Kihniön Aitonevalla. Summary: Natural regeneration of Betula pendula and B. pubescens on a peat cut-away area. Suo 32 (3): 53-60. RAITIO, H. 1979. Boorin puutteesta aiheutuva männyn kasvuhäiriö metsitelyllä suopellolla. Oireiden kuvaus ja tulkinta. Abst ract: Growth disturbances of Scots pine caused by boron defi ciency on an afforested abandoned peatland field. Description and interpretation of symptoms. Folia For. 412:1-16. " 1983. Growth disturbances in nursery-grown pine seedlings. Commun, Inst. For. Fenn. 116:17-19. RAITIO, H. & RANTALA, E-M. 1977. Männyn kasvuhäiriön makro- ja mikroskooppisia oireita. Oireiden kuvaus ja tulkinta. Summary: Macroscopic and microscopic symptoms of a growth disturbance in Scots pine. Description and interpretation. Commun. Inst. For. Fenn. 91 (1): 1-30. VEIJALAINEN , H. 1981. Hivenlannoituksen vaikutus istutusmännikön kehitykseen turvemaalla. Summary: Long-term responses of Scots pine to micronutrient fertilization on acid peat soil. Folia For. 477: 1-15. " 1983. Preliminary results on micronutrient fertilization 15 experiments in disordered Scots pine stands. Comraun. Inst. For. Fenn. 116: 153-159. - & REINIKAINEN, A. & KOLARI, K. 1984. Metsäpuiden kasvuhäiriö Suomessa. Kasvuhäiriöprojektin väliraportti. Summary: Growth disturbance of forest trees in Finland. Interim report. Folia For. In print. PARKANON TUTKIMUSASEMAN TIEDONANTOJA No. 1. Eero Paavilainen ja Veikko Koskela Parkanon tutkimusasema 1961-1970. 1972. No. 2. Eero Paavilainen ja Seppo Kaunisto Männyn koneellinen istutus Mara-istutuskoneella verrattuna käsinistutukseen avosuon metsityk sessä 1 973. No. 3. Tutkimuspäivän esitykset. 1976. No. 4. Seppo Kaunisto Alkkian kenttäkokeet 1961-1975. 1976. No. 5. Kaarlo Kinnunen Kylvö- ja istutusajankohdan vaikutus kennotaimien alkukehitykseen. 1977. No. 6. Kaarlo Kinnunen Männyn kylvömenetelmien vertailua. 1977. No. 7. Tutkimuspäivän esitykset. 1978. No. 8. Tutkimuspäivän esitykset. 1979. No. 9. Tutkimuspäivän esitykset. 1980. METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA No. 94. Tutkimuspäivän 1982 esitelmät. 1983. No. 108. Kaarlo Kinnunen ja Ilkka Laurila Erilaisten männyntaimien juuriston ja verson alku kehitys karuhkolla moreenimaalla. 1983. No. 116. Hannu Raitio Hypoteesi männyntaimien kasvuhäiriöiden synnystä taimitarhoilla ja kivennäismailla. 1983. No. 137. Metsäntutkimuspäivä Porissa 1983. 1984. Metsäntutkimuslaitos Parkanon tutkimusasema 39700 PARKANO puh. 933-2912