Haku
Viitteet 1-10 / 68
Pensasmustikat yllättivät satoisuuudellaan
(Viestilehdet Oy, 2013)
Puna-apila pärjää palkokasveista parhaiten
(Maaseudun tulevaisuus, 2007)
Puna-apila on edelleen menestyvin nurmipalkokasvi sekä yksinään että seoksissa heinien kanssa. Hyvän sadon ja laadun lisäksi se myös sietää parhaiten erilaisia niittoaikoja. Eniten myöhäisestä sadonkorjuusta kärsii sinimailanen.
Jakojuuriviljelytekniikka nostaa kurkun satotasoa
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
MTT:ssä kehitetty uusi viljelytekniikka nostaa kurkun kesäsatoa jopa viidenneksellä. Jakojuuriviljelyksi kutsuttu menetelmä perustuu siihen, että kasvin juuret kasvavat kahteen erilliseen osioon jaetussa kasvualustassa.
Juuso on yhä eniten viljelty kevätruis
(Maaseudun tulevaisuusMaaseudun tulevaisuus, 2009)
Viime vuonna ruista viljeltiin noin 23 000 hehtaarin alalla. Tästä noin 5 000 hehtaaria oli kevätruista. Viljellyin lajike oli yhä Juuso. Satoisin oli puolestaan Arantes.
Syysrypsin voi kylvää samanaikaisesti suojaviljan kanssa
(Maaseudun tulevaisuus, 2007)
Syysrypsin viljelyalan kasvamista Suomessa hidastavat huonot kokemukset talvehtimisesta ja aikainen kylvöajankohta heinäkuussa. Niinpä syysrypsin kylvö ei onnistu samalle lohkolle aikaisimmankaan kevätviljan jälkeen. ...
Kaliumista tehokkuutta ja kestävyyttä kasvuun
(Maaseudun tulevaisuus, 2007)
Kasvien lannoituksen suunnittelussa kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota kaliumlannoituksen riittävyyteen. Kalium vaikuttaa sekä sadon määrään että laatuun. Sen avulla on mahdollista lisätä satoa ja vähentää ...
Viljojen satoisuus on jäänyt hyödyntämättä
(Maaseudun tulevaisuus, 2007)
Trendit auttavat tarkastelemaan muutoksia kehityksen suunnissa. Trendi paljastuu, kun sen ympärillä oleva vaihtelu saadaan riittävästi hälvenemään. Kasvintuotannon teknologiat ja olosuhteet konkretisoituvat satotrendeinä. ...
Kypsyykö tunnelissa laadukkaampia mansikoita?
(Maaseudun Tulevaisuus, 2013)
Viljely tunnelissa vaikuttaa mansikan sadon kehittymiseen sekä tautien ja tuholaisten esiintymiseen. Jatkuvasatoisia lajikkeita käyttämällä satokauden piteneminen voidaan hyödyntää. Marjojen maku lajikkeilla on kuitenkin ...
Turvemaiden fosforitasapaino vaatii tarkkuutta
(Maaseudun tulevaisuus, 2008)
Useimmat suopellot kaipaavat fosforilannoitusta vähintään sadossa poistuneen määrän. Liejusavi-, hieta- ja hiekkapohjaisista multamaista fosforia ei huuhtoudu merkittäviä määriä ojiin, ellei maan fosforiluku ole arveluttavan ...
Lajikevalinta suorakylvettäessä
(Maaseudun tulevaisuus, 2008)
Viljeltäessä ilman maanmuokkausta viljelykasvin kasvuympäristö poikkeaa muokatusta ympäristöstä. Muuttunut kasvuympäristön vaikutus näkyy monin tavoin eri viljalajikkeiden sadontuotannossa. Maan pinnalle jäävä olkijäte ...