Haku
Viitteet 1-10 / 13
Nuorten paakkutaimilla viljeltyjen rauduskoivikoiden tila kivennäismaapelloilla
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 2003)
Tutkimuksessa tarkastellaan rauduskoivun paakkutaimilla perustettujen taimikoiden metsänhoidollista tilaa. Tutkimusaineisto koostui 49:stä vuosina 1992 ja 1993 Pohjois-Savossa perustetusta pellonmetsityskohteesta. §§ ...
Karikemäärän muutokset 1982–2001 ja puiden kunto lumi- ja hallamittariesiintymän vaivaamissa koivikoissa Noormarkussa
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 2004)
Mittariperhosten toukat söivät 1997–1999 koivuvaltaisia metsiä paikoin lähes lehdettömiksi Lounais-Suomessa. Karikeseurantametsiköissä tutkittiin mittarituhon vaikutusta hies- ja rauduskoivikon karikesatoon ja harvennuskokeessa ...
Rauduskoivu ja kenttäkerroksen kasvit tukkimiehentäin ravintona
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 2004)
Rauduskoivun ja kenttäkerroksessa esiintyvien kasvien kelpaavuutta tukkimiehentäin (Hylobius abietis) ravintona tutkittiin syöttökokein. Rauduskoivun syöttökokeessa 1-vuotiaat taimet leikattiin tyveltä 10 cm:n pituisiksi ...
Sahakoivun laatu puhtaissa koivikoissa ja kuusi-koivusekametsiköissä
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 2004)
Tutkimuksen tavoitteena oli verrata puhtaissa hies- ja rauduskoivikoissa ja kuusi–koivusekametsiköissä kasvaneiden koivurunkojen teknistä laatua viljavilla kivennäismailla. Laatua kuvaavat muuttujat valittiin metsikkö-, ...
1970- ja 1980-luvuilla tehtyjen pellonmetsitysten onnistuminen Pohjois-Karjalassa
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1997)
Tutkimuksessa tarkasteltiin 1970- ja 1980-luvuilla toteutettujen pellonmetsitysten onnistumista sekä kivennäis- että turvemaapelloilla. Metsityspuulajeina olivat mänty ja kuusi turvemaapelloilla sekä em. lisäksi rauduskoivu ...
Metsitystulos Pohjois-Savon kivennäismaapelloilla
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1997)
Tutkimuksessa selvitettiin 9-, 14- ja 19-vuotiaiden koivun-, kuusen- ja männynviljelyjen onnistumista kivennäismaapelloilla. Inventoitu otos koostui 27 männiköstä, 24 kuusikosta ja 12 rauduskoivikosta. Metsityksen yhteydessä ...
Rauduskoivun pystykarsintavikojen riippuvuus oksien paksuudesta, laadusta ja karsinnan vuodenajasta
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1998)
Pystykarsinta on tehokas keino lisätä oksattoman puun tuotosta koivulla ja kohottaa sen arvoa vaneri-, saha- ja huonekaluteollisuuden raaka-aineena. Toimenpide voi kuitenkin lisätä väri- ja lahovikoja. Eteläsuomalaisissa ...
Siemenalkuperän leveysasteen vaikutus rauduskoivun pituuskasvun päättymiseen ja menestymiseen maastossa
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 2009)
Seloste väitöskirjasta: Viherä-Aarnio, A. 2009. Effects of seed origin latitude on the timing of height growth cessation and field performance of silver birch. Dissertationes Forestales 87
Rauduskoivun siemensiirrot Baltian maista Suomeen – vaikutus kasvuun ja rungon laatuun
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 2009)
Seloste artikkelista: Viherä-Aarnio, A. & Velling, P. 2008. Seed transfers of silver birch (Betula pendula) from the Baltic to Finland – effect on growth and stem quality. Silva Fennica 42(5):735–751.
Rauduskoivun pystykarsinta oksasaksilla - vaikutus puun laatuun ja taloudelliseen tuottoon
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 2006)
Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää ohileikkaavilla oksasaksilla tehtävän rauduskoivun pystykarsinnan aiheuttamien väri- ja lahovikojen määrää ja analysoida esimerkkilaskelmin pystykarsintatyön kannattavuutta metsänomistajan ...