Haku

Koesarjassa selvitettiin, voidaanko myöhästämällä ohran kylvöä normaaliajasta tehostaa viherlannoituksesta vapautuvan typen hyväksikäyttöä. Esikasvina tässä Etelä-Savossa Juvalla ja Pohjois-Pohjanmaalla Ruukissa tehdyssä ...

Palkokasvien ja luomuviljan kasvattaminen seoksena lisäsi kokoviljasäilörehuksi korjattavan sadon määrää. Rehuherne Sunna ja rehuvirna Ebena vaikuttivat ohran satoon eniten. Sen sijaan myöhäinen rehuherne Perttu ja Ebena ...

Puna-apila soveltuu erityisesti kivennäismaille. Se viihtyy hyvin ojitetulla pellolla, jonka maalaji läpäisee vettä ja tuulettuu. Silloin puna-apilan pääjuuri ja jälkijuuret sekä typpibakteerinystyrät pääsevät kehittymään. ...

Puna-apilalajikkeista eestiläiset Varte ja Ilte sekä ruotsalainen Betty tuottavat Etelä-Suomessa parhaiten satoa. Tämä selviää uusimmista lajikekokeiden tuloksista. Siemenkaupasta pitäisikin saada enemmän myös muiden ...

Apilan siemenen pintakylvö ei vaikuta hyvin kasvavien nurmien apilapitoisuuteen. Se ei myöskään lisää niiden satoa. Sen sijaan nurmen perustamisvaiheessa käytetyllä siemenmäärällä on suuri vaikutus satoon ja apilapitoisuuteen.

Nurmipalkokasveista käytetyin ja Suomen olosuhteissa parhaiten menestyvä on puna-apila. Nurmipalkokasvien tuotantoa ja käyttömahdollisuuksia laajasti selvittäneen Legsil-tutkimushankkeen tulosten mukaan puna-apila on myös ...

Tavanomaisen ja luomuviljelyn aiheuttamia ravinnehuuhtoutumia on vertailtu vain harvoissa tutkimuksissa. Näidenkin tutkimusten tulosten tulkintaa vaikeuttaa muun muassa se, että maata on muokattu ja lantaa levitetty ...

Typpi- ja fosforikuormitus peltohehtaaria kohti väheni noin neljänneksellä, kun viljelyn intensiteettiä laskettiin viljelemällä luonnonmukaisesti ilman väkilannoitteita. Myös sato pieneni lähes vastaavasti, joten satoa ...