Haku
Viitteet 1-10 / 19
Hyvä syysvehnä kestää talvea ja on satoisa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Syysvehnälajikkeen on oltava talvenkestävä ja satoisa. Satoisimpia ovat useimmiten myöhäiset lajikkeet. Luja korsi helpottaa sadonkorjuuta ja sakoluvun säilymistä korkeana. Näin sato saa kuivua pellolla mahdollisimman ...
Kevätrapsien kasvuajat vaihtelevat viikon
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Kevätrapsi voi tuottaa hyvillä alueilla paremman sadon kuin rypsi. Pitkän kasvuajan vuoksi sen viljely onnistuu kuitenkin vain kaikkein edullisimmilla Etelä-Suomen viljelyalueilla. Vuonna 2002 kevätrapsi kasvoi hyvin ja ...
Kevätrypsilajikkeissa on valinnan varaa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Kevätrypsin tärkein lajikeominaisuus on satoisuus. Lajikkeet ovat 00-tyyppisiä, niiden erukahappo- ja glukosinolaattipitoisuudet ovat alhaisia. Suurempia satoja toivottaisiin, mutta niin ei tapahdu uusienkaan lajikkeiden ...
Tuure ja Haukila täydentävät timoteivalikoimaa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Borealin jalostama Tuure on mielenkiintoinen timoteiuutuus. Se tuottaa lajikkeista eniten satoa kakkos- ja kolmosvyöhykkeellä. Myös jälkikasvukyky on erinomainen. Haukila puolestaan on satoisa ensimmäisellä vyöhykkeellä ...
Nurminata, koiranheinä ja englanninraiheinä - lajikkeissa vain vähän uutta tarjolla
(Maaseudun Tulevaisuus, 1999)
Yksivuotinen raiheinä
(Maaseudun Tulevaisuus, 1999)
Riihi-syysruis mielenkiintoinen uutuus
(Maaseudun Tulevaisuus, 1999)
Kevätrypsi ja -rapsi - lajikkeet vuonna 1999
(Maaseudun Tulevaisuus, 1999)
Velox ja Columbo uusia varhaisia ruokaperunoita
(Maaseudun Tulevaisuus, 1999)
Ruisvehnä, syys- ja kevätvehnä - lajikkeet vuonna 1999
(Maaseudun Tulevaisuus, 1999)