Ensi keväänä kotimainen tuomikirvakanta on hyvin vähäinen. Kaikista eri puolilta Suomea saaduista näytteistä ainoastaan Tarvaalassa tuomikirvan talvimunia oli sen verran (24,8), että tuho suotuisissa olosuhteissa on ...

Kaalikärpästen toukat vioittavat ristikukkaiskasvien juuria ja juureksia. Ne aiheuttavat huomattavia satotappioita koko maassa sekä vähentämällä satoa että pilaamalla sadon laatua. Kun kärpäset munivat varhaiskesästä ...

Kasvukausi 2005 ei ollut kasvitautien ja tuholaisten kannalta viljelijöille erityisen vaikea. Viljojen lehtilaikkutaudit lähtivät hyvin alkuun sateisena ja viileänä alkukesänä, mutta heinäkuun helteet rauhoittivat tilanteen. ...

Hernekääriäisen toukan vioittamia herneitä löytyy sitä todennäköisemmin, mitä enemmän lähialueella on edellisvuonna viljelty hernettä. Vioitusriski vähenee, jos herne kylvetään mahdollisimman kauas edellisvuoden hernelohkosta.

Rukiin kasvintuhoojia voi vältellä, kun kylvää rukiin suositeltua myöhempään. Kahukärpänen ei nimittäin viihdy syksyn koleudessa, ja rikkakasveja taimettuu syyskuussa vähemmän kuin elokuussa. Myös lumihomeen tuhot ...

Kasvukaudella 2005 korostui viljelykierron ja muokkausmenetelmän merkitys. Lehtilaikkutaudit tekivät pahaa jälkeä viileän alkukesän aikana niillä alueilla, joilla oli tehty kevytmuokkausta eikä viljelykiertoa ollut ...

Rukiin kylvön viivästyttäminen vähentää syksyllä taimettuvien rikkakasvien määrää. Eri rikkakasvilajit selviävät talvesta eri tavoin. Saunakukan määrä keväällä on tärkein kemiallisen torjunnan peruste.

Kahukärpänen on syysviljojen pahin tuhohyönteinen. Sitä esiintyi monen välivuoden jälkeen runsaasti syysviljoilla syksyllä 1999. Kahukärpäsen esiintymistä syysviljan oraissa voi helposti tarkkailla kelta-ansojen avulla.

Kahukärpänen, lumihome ja saunakukka ovat tärkeimmät rukiin kasvintuhoojat. Rukiin aikainen kylvö lisää niiden aiheuttamia ongelmia. Syksyn sääolot vaikuttavat niin rukiin kuin sen kasvintuhoojienkin menestymiseen.